Pohjola-Norden. Iloinen Perhetapahtuma Turussa Familjejippo i Åbo. Alueen vanhat rakennukset tarjosivat. De gamla byggnaderna på området

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjola-Norden. Iloinen Perhetapahtuma Turussa Familjejippo i Åbo. Alueen vanhat rakennukset tarjosivat. De gamla byggnaderna på området"

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen ja Satakunnan piiri 1 Pohjola-Norden Varsinais-Suomen ja Satakunnan piiri Distriktet för Egentliga Finland och Satakunda Juni 2011 Kesäkuu 2011 Iloinen Perhetapahtuma Turussa Familjejippo i Åbo Aurinkoisena lauantaina viime vuoden syyskuussa nähtiin lähes 200 lasta vanhempineen posket innosta hehkuen Kuralan Kylämäessä. Turun Pohjola- Norden halusi järjestää lapsiperheille suunnatun tapahtuman, ja paikaksi valittiin Kuralan Kylämäki, Elävän historian kylä, jossa lehmät ja lampaat laiduntavat laitumella ja pihapiirissä kanat nokkivat jyviä. Alueen vanhat rakennukset tarjosivat erinomaiset puitteet tapahtumalle: päärakennuksen salissa istui keinutuolissa merikapteeni Henriksson ja kertoi lapsille pohjoismaisia satuja, suomeksi ja ruotsiksi, kuulijakunnasta riippuen. Vähä-Kohmon talossa askarreltiin kuusen- ja männynkävyistä lehmiä ja porsaita, jotka lapset tietysti saivat ottaa mukaansa kotiin. Myös eri Pohjoismaiden liput tulivat askartelun ohessa tutuiksi. Talon toiseen päähän on sisustettu vanha koululuokka kahden istuttavine pulpetteineen. Siellä opettaja testasi oppilaiden vieraankielen tuntemusta. Suomenkieliset lapset pohtivat mm. mikä hedelmä on citron? a) appelsiini, b) mandariini, c) sitruuna. Alkujännityksen mentyä ohi oppilaat olivat innoissaan huomatessaan, ettei se toinen kotimainen mikään ylivoimaisen vaikea kieli olekaan. Jousiammuntaa Jahtivouti tutustutti lapsia vanhoihin metsästystaitoihin, ja ainakin pojat olivat innokkaasti kokeilemassa perinnejousella ampumista hänen opastuksellaan. Laidunmaan reunalla sijaitsevassa kodassa leivottiin tikkupullaa, pinnbrödiä. Jos lasten posket eivät vielä siihen mennessä olleet punaiset, niin viimeistään siinä vaiheessa, kun tikkupullia paistettiin nuotiolla kodassa. Tikkupullan suosio yllätti järjestäjät, sillä paistamiseen varattu taikinamäärä osoittautui liian pieneksi. Mutta onneksi sitä oli helppo tehdä lisää. Peppi on paras Suurimman suosion saavutti kuitenkin Kokeiluverstaassa järjestetty Peppi Pitkätossun sirkuskoulu. Siellä sai kokeilla Pepiksi pukeutuneen sirkuskoulun opettajan johdolla vanteenpyöritystä, palloilla ja renkailla temppuilua sekä tasapainotaitojaan. Kokeiluverstaan vieressä olevalla laitumella käyskennelleet vasikat saivat lapsilta monet taputukset ja silitykset. Osa lapsista ei ollut koskaan aikaisemmin saanut olla niin lähellä oikeita lehmiä. Meitä järjestäjiä lämmitti nähdä lasten hymyilevät naamat heidän poistuessaan tapahtumasta. Ja kun lasten vanhemmatkin toivoivat uutta vastaavanlaista tapahtumapäivää, olemme sellaisen päättäneet järjestää samassa paikassa lauantaina 3. syyskuuta Tavataan silloin Kylämäessä! En solig lördag i fjol, i september, var inemot 200 barn och föräldrar med hettande kinder på väg till Kurala Bybacke i Åbo. Pohjola-Norden i Åbo ville ordna ett jippo som var riktat till barnfamiljerna, och Kurala Bybacke valdes som plats för evenemanget. En by med levande historia, där kor och får betade på ängen och hönsen sprättade efter korn på gården. De gamla byggnaderna på området erbjöd en ypperlig inramning för begivenheten: i karaktärshusets sal satt sjökaptenen Henriksson i sin gungstol och berättade nordiska sagor för barnen, på finska och svenska, allt efter åhörarskarans behov. I gården Vähä-Kohmo pysslade man med att göra kor och grisar av granoch tallkottar, vilka barnen naturligtvis fick ta med sig hem. Också de nordiska ländernas flaggorna blev bekanta under pysslandet. I andra ändan av huset finns inredningen i en gammal skolklass med pulpeter, där alla barnen fick ta plats. Läraren testade elevernas kunskap i det främmande språket. På svenska frågade man barnen bl.a. vilken människa är en polis? a) rövere, b) posteljon, c) polis. Då den första spänningen lagt sig var eleverna entusiastiska, när de märkte att det andra inhemska språket Pohjolan pidoissa kemiöläistä lähiruokaa Närmat från Kimito på Nordiskt Gästabud s. 5 Kulttuuripääkaupunki Turku liekeissä Åbo eld och lågor under kulturhuvudstadsåret s.4 inte alls var något övermäktigt svårt språk. Jakt med pil och båge Jaktfogden lärde ut gamla jaktfärdigheter, och åtminstone pojkarna var ivrigt med och prövade på att skjuta med en traditionell pilbåge under hans ledning. I utkanten av betesmarken i en kåta bakades det pinnebröd. Om barnens kinder inte dittills fått rodnandens hetta, så nu var det dags för den när de gräddade sina pinnebröd över öppen eld. Pinnebrödets popularitet överraskade arrangörerna så till den grad att degen höll på att ta slut. Men tack och lov var det lätt att göra en extra sats. Pippi Långstrump mest populär Mest populär blev ändå Pippi Långstrump som höll cirkusskola i Experimentverkstaden. Där fick man under hennes ledning, dvs. cirkusskolans föreståndare, lära sig cirkuskonster med bollar, ringar och annat samt se hur balanssinnet fungerade. Utanför på ängen fick de betande kalvarna både klappar och smekningar av barnen. En del av barnen hade aldrig varit så nära riktiga kor. Vi arrangörer blev så glada över att se barnens leende ansikten när de lämnade jippot. Och då också barnens föräldrar önskade nya liknande jippon, har vi beslutat att ordna ett liknande på samma ställe lördagen den 3 september Då ses vi på Bybacken! Eeva Grönroos Puheenjohtaja/ordförande, Turun Pohjola-Norden i Åbo

2 2 Pohjola-Norden Crusell-konsertti Uudessakaupungissa Kuralan Kylämäen perhejippo 3.9. Noitavasara-ooppera Turun linnassa 3.9. Gävlen Förening Nordenin vierailu piirissä Rauman Pohjola-Nordenin 30-vuotisjuhla Eerik XIV -ooppera Logomossa Distriktet och det nordiska Det är egentligen ganska märkligt att man måste påpeka hur viktigt samröret med våra nordiska grannar är. Vi vet ju att levnadssättet, kulturen och människorna själva är så likadana trots vissa mindre olikheter i våra grannländer att umgänget är både otvunget och naturligt. Om man kanske undantar sällskapsresorna i höstslasket till solen i söder, så är det oftast något av grannländerna som blir målet för semesterresor eller kortsemestrar. Vad är då bättre än att veta något mer om grannen i förväg. Där har Pohjola-Norden sin viktiga uppgift, att förmedla kunskap och aktuell information. Ju mer vi är tillsammans, tillsammans... Pohjola-Nordens lokalföreningar och distrikt arbetar för att sammanföra folket på gräsrotsnivå från de nordiska nordiska länderna. Problemet i Norden är ofta kostnaderna för att resa från det ena landet till det andra. Relativt billigt och enkelt går det att göra det mellan Sverige och Finland, men vill vi litet längre bort, exempelvis till Norge eller Island så stiger kostnaderna oundvikligen. Då gäller det ofta att slå sig samman i en grupp, och det går ju enklast inom Pohjola- Norden, kanske bäst i distriktet, för lokalföreningarnas medlemsunderlag kan vara för litet. Det är också klokt att kontakta motsvarande Nordenföreningar i landet, dit man reser. Det öppnar många dörrar och skapar kontakter. Hur få organisationen att fungera I dag är det inte lika populärt att delta i föreningslivet som för ett halvsekel sedan. Frivilligarbetet har minskat i takt med att samhällets och arbetslivets rytm har blivit snabbare. Kanske man också har fått andra värderingar. För att Pohjola-Nordens distrikt ska kunna fungera aktivt, krävs det att distriktet på ort och ställe har en versamhetsledare som kontinuerligt har kontakt med fältet och aktivt arbetar för att också tillföra distriktets ekonomi ett ekonomiskt bidrag. Exempelvis Nordiskt Gästabud, som förbundet introducerat, är en bra inkomstkälla, liksom även olika resor, vilka tjänar olika syften, bl.a. medlemsrekrytering och även distriktets och föreningarnas ekonomi. Är man medlem så behöver man vanligtvis inte betala lika mycket som icke-medlemmar. Låt oss tillsammans arbeta för att höja medlemsantalet, göra intressanta program och trivas i den nordiska gemenskapens tecken! Bo Grönholm ordförande Varsinais-Suomen ja Satakunnan piirin tapahtumakalenteri Evenemang i Egentliga Finland och Satakunda distriktet Pohjola-Nordens distrikt i Egentliga Finland och Satakunda har som mål att för sina medlemmar fungera som förbindelselänk i nordiska frågor, att på alla områden förstärka och utveckla den nordiska samhörighetskänslan samt att fungera som samarbetsorgan inom förbundet Pohjola-Norden. Distriktets verksamhet innefattar bl.a. kulturutbyten, föredrag, kurser och utfärder. Distriktet informerar såväl sina medlemmar som skolor och kommuner om nordiska frågor samt är aktivt inom vänortsfrågorna. Crusell-konsert i Nystad Familjejippo på Kurala Bybacke 3.9. Operan Häxhammaren på Åbo slott 3.9. Föreningen Norden från Gävle besöker distriktet Pohjola-Norden i Raumo, 30 -års jubileum Operan Eerik XIV i Logomo Piiri ja pohjoismaalaisuus On oikeastaan aika omituista, että pohjoismaisen naapuriyhteistyön merkityksestä pitää erikseen muistuttaa. Naapurimaidemme ihmisten elämäntavat ja kulttuuri ovat niin lähellä meitä, että kanssakäyminen on välitöntä ja helppoa. Jollei oteta huomioon loskakelien aikaan etelän lämpöön suuntaavia seuramatkoja, useimmiten lomakohteeksi valitaan joku naapurimaista. Silloin olisi hyvä tietää jotain naapureista etukäteen. Tällaisen ajankohtaisen tiedon välittämisessä on Pohjola-Nordenilla tärkeä rooli. Taas kun yhdess ollaan... Pohjola-Nordenin paikallisosastot ja piiri yhdistävät eri Pohjoismaiden ihmisiä ruohonjuuritasolla. Ongelmana kanssakäymisessä on usein matkakustannukset. Ruotsin ja Suomen välillä voi matkustaa suhteellisen edullisesti ja helposti, mutta heti kun mennään vähän kauemmaksi, kuten Norjaan tai Islantiin, nousevat kustannukset vääjäämättömästi. Silloin kannattaa matkustaa ryhmänä, ja tällaisia matkoja on yksinkertaista järjestää Pohjola-Nordenin kautta. Piiri on kenties paras taho tähän, sillä paikallisyhdistystasolla saattavat osallistujamäärät jäädä liian pieniksi. Kannattaa myös olla yhteydessä vastaavaan Norden-yhdistykseen kohdemaassa. Näin avautuu moni ovi ja tarjoutuu mahdollisuuksia solmia uusia kontakteja. Miten saadaan organisaatio toimimaan Tänä päivänä ei yhdistystoiminta ole yhtä suosittua kuin puoli vuosisataa sitten. Vapaaehtoistyö on vähentynyt samalla, kun yhteiskunnan ja työelämän tahti on kiristynyt. Arvotkin ovat saattaneet muuttua. Jotta Pohjola-Nordenin piiri voisi toimia aktiivisesti, sillä tulee olla toiminnanjohtaja, jolla on välitön yhteys kenttään, ja joka toimii aktiivisesti myös piirin taloudellisen tilanteen parantamiseksi. Yksi hyvä tulonlähde on esimerkiksi liiton kehittämät Pohjolan pidot. Myös erilaisten retkien järjestäminen palvelee monia eri tarkoituksia. Niillä hankitaan uusia jäseniä ja tuloja niin paikallisyhdistykselle kuin piirille. Jäsenille tällaiset retket ovat yleensä edullisempia kuin ei-jäsenille. Ottakaamme yhteiseksi tavoitteeksi jäsenmäärän kasvattamisen ja mielenkiintoisen ohjelman järjestämisen, jotta voimme yhdessä viettää mukavia hetkiä pohjoismaisissa merkeissä! Bo Grönholm puheenjohtaja Pohjola-Nordenin Varsinais-Suomen ja Satakunnan piirin tarkoituksena on toimia jäsentensä yhdyssiteenä pohjoismaisissa kysymyksissä, vahvistaa ja kehittää kaikilla aloilla pohjoismaista yhteenkuuluvuuden tunnetta ja toimia jäsentensä yhteistoimintaelimenä Pohjola-Nordenin liiton piirissä. Piiri toimii muun muassa tekemällä kulttuurivaihtotyötä, järjestämällä kursseja, esitelmiä, koulutusta ja retkiä, tiedottamalla pohjoismaisista kysymyksistä niin jäsenilleen kuin kouluille ja kunnillekin, sekä toimimalla aktiivisesti ystäväkuntakysymyksissä. Pohjola-Nordenin Varsinais-Suomen ja Satakunnan piiri esittäytyy Pohjola-Norden Distriktet för Egentliga Finland och Satakunda presenterar sig Hallitus/styrelse: Bo Grönholm, pj., ordf., Turku / Åbo Ari Laitinen, varapj., vice ordf., Rauma/Raumo Eeva Grönroos, Turku/Åbo Roger Holmberg, Salo Hannele Isaksson, Huittinen/Huittis Leena Kortesalo, Raisio/Reso Merja Luodetlahti, Kankaanpää Kari Penttinen, Parainen/Pargas Ulla Rahkonen, Paimio/Pemar Raimo Salonen, Loimaa Anja Savolainen, Uusikaupunki/Nystad Terhi Strömman, Rauma/Raumo Toimisto / kontor: Anu Salminen, Toiminnanjohtaja, verksamhetsledare p Varsinais-Suomen ja Satakunnan piirin paikallisyhdistykset / Lokalföreningar i Pohjola- Nordens distrikt i Egentliga Finland och Satakunda Harjavallan Pohjola-Norden Huittisten Pohjola-Norden Kaarinan Pohjola-Norden Kankaanpään Pohjola-Norden Kokemäen Pohjola-Norden Liedon Pohjola-Norden Loimaan Pohjola-Norden Merikarvian Pohjola-Norden Nakkilan Pohjola-Norden Paimion Pohjola-Norden Paraisten Pohjola-Norden, Pohjola-Norden i Pargas Pohjola-Norden i Kimitobygden Porin Pohjola-Norden Raision ja Naantalin Pohjola-Norden Rauman Pohjola-Norden Salon Pohjola-Norden Sauvon Pohjola-Norden Turun Pohjola-Norden i Åbo Uudenkaupungin Pohjola-Norden Pohjola Nordenin Varsinais-Suomen ja Satakunnan piirin lehti / Organ för Pohjola- Nordens distrikt i Egentliga Finland och Satakunda Päätoimittaja / Chefredaktör: Bo Grönholm Toimittaja / Redaktör: Anu Salminen Toimituksen osoite/redaktionens adress: Uudenmaankatu 1/ Nylandsgatan 1 (3.krs.) Turku/Åbo Internet: s-posti/e-post: puhelin/telefon: gsm Graafinen suunnittelu / grafisk design: Eliza Kraatari Painopaikka/tryckeri: Winbase sivuntekijät Oy, Turku

3 Varsinais-Suomen ja Satakunnan piiri 3 POHJOISMAINEN SUOMI -PROJEKTI Suomessa on viime vuosien aikana useassa mielipidetiedustelussa käynyt ilmi, että Suomen kansalaiset tuntevat itsensä hyvin pohjoismaalaisiksi ja peräänkuuluttavat enemmän pohjoismaista yhteistyötä. Tiedustelujen tulosten perusteella voidaan todeta, että kukaan ei oikeastaan vastusta pohjoismaista yhteistyötä. Hallitusohjelmassa Pyrkimyksiä ja tahtoa pohjoismaiseen yhteistyöhön on, mutta myös vastakkaisia trendejä on havaittavissa. Larserik Häggman Neljän viimeisen hallituksen ohjelmissa on asetettu tavoitteeksi pohjoismaisen yhteistyön syventäminen ja kehittäminen (vrt. aikaisemmat passiivisemmat muotoilut). Hallituksen päättäessä luopua ruotsinkielen pakollisuudesta ylioppilaskirjoituksissa asetettiin tavoitteeksi, että koulujen pohjoismainen yhteistyö lisääntyisi. Vanhan Ruotsi-Suomen hajoamisen merkkivuoden yhteydessä julkaistiin suuri määrä teoksia, jotka valaisivat Suomen ja Ruotsin yhteisen taustan ja rinnakkaisen kehityksen. Vuosi vietettiin laajasti molemmin puolin rajaa lukemattomien tilaisuuksien ja hankkeiden merkeissä. Viime vuosikymmenien aikana huomattava osa Pohjoismaiden yrityksistä on laajentanut kotimarkkinansa käsittämään koko Pohjolaa tai Pohjolaa/ Baltiaa tai Itämeren aluetta. Suomen ja Ruotsin välisiä yritysfuusioita on yli 600. Vuonna 2007 Pohjoismaiden pääministerit totesivat, että Pohjoismaiden tulisi yhdessä kohdata globalisaatiokehityksen haasteet. Erikseen maat ovat liian pieniä. Julistuksen pohjalta on toteutettu joukko hankkeita. Kansalaisten liikkuvuutta hait- taavien rajaesteiden poistaminen Pohjoismaiden välillä on nostettu tärkeäksi tavoitteeksi. Vastakkaisia trendejä Samalla kun yleinen kehitys suorastaan vaatii lisää pohjoismaista yhteistyötä, ylin poliittinen taho ilmoittaa pyrkivänsä siihen suuntaan ja kansalaiset ovat valmiita siihen on selvästi havaittavissa vastakkaisia trendejä. Keskustelu pohjoismaisesta yhteistyöstä on julkisuudessa hyvin laimeaa. Harva poliitikko, virkamies tai tutkija osallistuu julkiseen keskusteluun. Keskustelu on usein muodollista ja visioita puuttuu melkein kokonaan (Elinkeinoelämä muodostaa välillä poikkeuksen). Rajaestetyö etenee hitaasti. Keskustelu ruotsin kielen asemasta voi heijastua yhteistyöhön. Peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmissa Pohjoismaiden historian ja Ruotsin ajan historian opetus on vähentynyt, Pohjoismaita käsitellään aikaisempaa vähemmän, pohjoismaista yhteistyötä ja pohjoismaisia yhteisiä arvoja ja ratkaisuja hyvin rajoitetusti. Ruotsinkielen opetus, ja sitä kautta ruotsin osaaminen, ja muiden skandinaavisten kielten ymmärtäminen, supistuu. Kuntatasolla ystäväkuntasuhteiden kehitys on monella paikkakunnalla pysähtynyt ja joissain tapauksissa suhteista on luovuttu kokonaan. Virkamiestasolla on tapahtunut/tapahtuu sukupolvenvaihdos, jonka seurauksena henkilökohtaiset yhteydet naapurimaihin ovat uhattuna. Sama koskee joukkoa kulttuurilaitoksia ja muita instituutioita. Kansalaisyhteiskunnassa on havaittavissa ristiriitaisia tendenssejä. Ammattiyhdistyspuolella yhteistyö on ollut vähenemässä päin, mutta aivan viime aikoina on esiintynyt merkkejä yhteistyön vilkastumisesta. Pohjoismainen Suomi -projekti Tätä taustaa vasten Pohjola-Norden käynnistää POHJOISMAINEN SUOMI -projektin jonka tarkoituksena on a) selvittää missä määrin suomalaiset instituutiot, laitokset ja järjestöt tiedostavat ja hyödyntävät pohjoismaista yhteistyötä, harrastavat sitä ja missä määrin pohjoismaiset yhteydet kuuluvat normaaliin rutiiniin b) selvittää millä kielellä yhteistyö tapahtuu c) selvittää minkälaisia tarpeita instituutioilla, laitoksilla ja järjestöillä on pohjoismaisen yhteistyön suhteen ja näiden selvitysten pohjalta d) tehdä esityksiä pohjoismaisen yhteistyön lisäämiseksi ja pohjoismaisuuden hyödyntämiseksi erityisesti nuorisotyössä, mutta myös laajemmin e) tehdä esityksiä nuorten tietojen lisäämiseen pohjoismaisesta yhteistyöstä sekä nuorisoa koskevan yhteistyön tiivistämiseksi Kartoituksien kohderyhmät ovat ainakin: poliittiset puolueet/poliitikot ministeriöt ja keskeiset viranomaiset kunnat koulu- ja korkeakoululaitokset elinkeinoelämä ja sen järjestöt ay-järjestöt kulttuurilaitokset kansalaisjärjestöt Pääsihteeri Larserik Häggman Pohjola-Norden PROJEKTET DET NORDISKA FINLAND Vid opinionsundersökningar i Finland har det de senaste åren ofta framgått att medborgarna upplever sig som mycket nordiska och efterlyser mera nordiskt samarbete. Utifrån resultaten kan man konstatera att ingen egentligen motsätter sig det nordiska samarbetet. Regeringens program I de fyra senaste regeringarnas program har man som mål ställt att fördjupa och utveckla det nordiska samarbetet. Då regeringen beslutade att avstå från obligatorisk svenska i studentskrivningarna, ställde man som mål att skolornas nordiska samarbete skulle öka. I samband med jubileumsåret för rikssprängningen Sverige-Finland gavs det ut ett stort antal verk, som belyste ländernas gemensamma bakgrund och parallella utveckling. Året firades på bägge sidorna om gränsen med otaliga tillställningar och projekt. En betydande del av de nordiska företagen har under de senaste decennierna utvidgat sina hemmamarknader att omfatta hela Norden eller Norden/Baltikum eller Östersjöområdet. Företagsfusionerna mellan Finland och Sverige är över 600. Likaså har man som ett viktigt mål lyft fram att de gränshinder som är till förfång för medborgarna då de rör sig över gränserna ska slopas. Trots allt motsatta trender Samtidigt som den allmänna utvecklingen direkt kräver nordiskt samarbete, den högsta politiska ledningen uppger sig sträva i samma riktning och medborgarna är redo för det, kan motsatta trender förmärkas. Debatten om svenska språkets ställning kan återspeglas i samarbetet. Undervisningen i Nordens historia och Svenska tidens historia har minskat i läroplanerna, de nordiska länderna behandlas mindre än tidigare, det nordiska samarbetet och nordiska gemensamma värderingar och lösningar mycket begränsat. Undervisningen i svenska och därigenom kunskaperna i svenska och förståelsen av de andra skandinaviska språken minskar. På kommunnivå har utvecklingen i vänortsförhållandena på många orter avstannat och i vissa fall har man helt avstått från dem. På tjänstemannanivå har det skett/ eller sker en generationsväxling och till följd därav är kontakterna med grannländerna hotade. Det samma gäller kultur- och andra institutioner. Det finns motstridiga tendenser i medborgarsamhället och på fackföreningssidan har samarbetet hållit på att avta, även om det alldeles på sistone har kunnat förmärkas tecken på ett livligare samarbete. Projektet det Nordiska Finland Det är mot denna bakgrund som Pohjola-Norden startar ett projekt DET NORDISKA FINLAND i syfte att a) utreda i vilken mån finländska institutioner, anstalter och organisationer är medvetna om och utnyttjar det nordiska samarbetet, hur de bedriver detta och i vilken utsträckning de nordiska kontakterna hör till de normala rutinerna, b) utreda på vilket språk samarbetet sker, c) utreda vilka behov institutionerna, anstalterna och organisationerna har i fråga om nordiskt samarbete och utifrån dessa utredningar d) göra framställningar om att utöka det nordiska samarbetet och att utnyttja det nordiska speciellt inom ungdomsarbetet, men även mer omfattade e) göra framställningar om att öka ungdomarnas kunskaper om det nordiska samarbetet samt intensifiera samarbetet i fråga om ungdomen. Målgrupperna för kartläggningarna är åtminstone: de politiska partierna/politikerna ministerierna och de centrala myndigheterna kommunerna skol- och högskoleinstitutionerna näringslivet och organisationerna fackens organisationer kulturinstitutionerna medborgarorganisationerna Generalsekreterare Larserik Häggman Pohjola-Norden

4 4 Pohjola-Norden Pohjoismaat hyvin esillä kulttuuripääkaupunkivuodessa Onnistuin tavoittamaan kiireisesti tilaisuudesta toiseen rientävän Turun säätiön toimitusjohtajan Cay Sevónin ja kysyin häneltä kulttuuripääkaupunkivuoden kuulumisia. Hän myös antoi menovinkkejä Pohjola-Nordenin jäsenistölle. Piiri on varannut lippuja jutussa mainittuihin oopperaesityksiin. Lisätietoja niistä sivulla 15. Kohta ollaan kulttuuripääkaupunkivuoden puolessa välissä. Miten vuosi on lähtenyt käyntiin? Vuoden ensimmäiset kuukaudet ovat menneet loistavasti. Täytyy myöntää, että innostus ja osallistuminen ovat ylittäneet odotuksemme. Entisen veturien konepajan Logomon muuttaminen kulttuuripääkaupunkivuoden keskeiseksi areenaksi on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi. Logomon näyttelyissä voi kokea kulttuuripääkaupungin jokaisena vuoden päivänä avajaisista aina joulukuun 18. päivään saakka kello Tämän lisäksi löytyy joka päivä muutakin koettavaa kulttuuria. Tilaisuuksissa tuntuu olevan mukavasti väkeä. Onko vuosi tuonut lisää ihmisiä Turkuun vai ovatko turkulaiset lähteneet aktiivisemmin liikkeelle? Olennaisin asia vuoden onnistumisen kannalta on, että turkulaiset ja seudun ihmiset ovat ottaneet kulttuuripääkaupungin omakseen. Tämä näkyi ensimmäistä kertaa suurissa avajaisissa lauantaina 15. päivänä tammikuuta Hyytävässä kylmyydessä ihmistä tuli kokemaan suuren ulkoilmaesityksen Aurajoen alajuoksulla Forum Marinumia vastapäätä. Ihmiset olivat juhlamielellä liikkeellä. Siitä lähtien lukuisat esityksen ovat olleet loppuun myydyt. Toki myös muualta tulevia on ollut runsaasti liikkeellä, niin Suomesta kuin muista maista. Helsinkiläiset ystävät ja tuttavat puhuvat yhteen ääneen siitä, että kulttuuripääkaupunkivuosi näyttää onnistuvan hyvin. Vaikka kyseessä on Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi, ovatko Pohjoismaat jotenkin enemmän esillä täällä kuin esimerkiksi Tallinnassa? Turku vuoden toiminnassa Pohjoismaat ovat alusta lähtien olleet painopiste markkinoinnissa ja se näkyy myös ohjelman rakentamisessa. Turku 2011 on esiintynyt useissa tilaisuuksissa Tukholmassa ja kerran Göteborgin kirjamessuilla. Olemme olleet mukana myös Oslossa Suomen suurlähetystön tilaisuudessa. Ohjelmassamme on runsaasti ruotsinkielistä tai kielineutraalia ohjelmaa musiikkia ja näyttelyitä. Olemme myös pitäneet kunnia-asiana julkaista kaikki säätiön materiaali kolmella kielellä: kummallakin kotimaisella ja englanniksi. Mikä mielestäsi olisi kaikkein pohjoismaisin tapahtuma vuoden tarjonnassa? Onko ohjelmassa jotain ruotsiksi? Meillä on ohjelmistossa kaksi uutta oopperaa, josta toinen esitetään kokonaan ruotsinkielellä ja toinen pääsoin ruotsiksi. Lauantaina 27. elokuuta saa ensi-iltansa Ulf Långbackan uusi ooppera Henrik och häxhammaren. Siinä esiintyvät mm. Åbolands kammarkör, Brahe Djäknar, Akademiska orkestern ja komea solistirivi. Ooppera on tosiasioihin perustuva tarina viimeisestä noitavainoprosessista nykyisen Suomen alueella. Oopperan esityspaikkana on romanttinen Turun linnan esipiha. Marraskuun 22. päivänä saa ensiiltansa Logomon isossa uudessa salissa toinen uusi ooppera, Eerik XIV. Se kertoo kuninkaasta joka pyrki hyvään, mutta jonka elämä päätyi vankilaan. Hänen vaimonsa Kaarina Maununtytär eli vielä pitkään sen jälkeen kartanossaan Suomessa. Eerikin roolin esittää ruotsalainen mezzosopraano Charlotte Hellekant ja Kaarina Maununtyttärenä on Helena Juntunen. Muissa rooleissa ovat mm. Jesper Taube, Lennart Forsén, Petri Bäckström ja Juha Kotilainen. Mitä tapahtumaa suosittelisit Pohjola-Nordenin jäsenille? Mainitut kaksi oopperaa ovat pohjoismaista historiaa, ja saattavat sitä kautta kiinnostaa Pohjola-Nordenin jäseniä. Kuvataiteen puolelta voisi mainita näyttelyn Close Your Eyes and Tell Me What You See. Näyttelyn kuraattorina on Göteborgin taidemuseon johtaja Johan Sjöström, näyttelyn tuottajana on Pro Artibus -säätiö. Vahvasti kansainvälinen näyttely on esillä Göteborgissa kesä elokuussa ja avataan Turussa Vartiovuoren Tähtitornilla ja on nähtävänä siellä marraskuun loppuun saakka. Anu Salminen De nordiska länderna syns i kulturhuvudstadsåret Jag lyckades få tag på jäktade verkställande direktör Cay Sevón och frågade henne hur kulturhuvudstadsåret förlöper. Hon kom också med några tips för Pohjola-Nordens medlemmar och distriktet har bl.a. bokat operabiljetter. Mera information om dem på sidan 15. De första månaderna av året har gått strålande Alla våra förväntningar har överträffats, tycker Cay Sevón. Utställningarna i Logomo kan upplevas varje dag under året kl ända fram till den 18 december, och det är viktigt att alla i regionen och Åbo har tagit kulturhuvudstaden till sig. Det började med att personer i bitande kyla upplevde själva öppningsprogrammet. Därefter har det rullat vidare med folk från när och fjärran. Det mest nordiska i programutbudet? Vi har två nya operor på programmet, den ena helt på svenska och den andra till stor del på svenska. Lördagen den 27 augusti har Ulf Långbackas nya opera Henrik och häxhammaren premiär med bl.a Åbolands kammarkör, Brahe jäknar, Akademiska orkestern och solister. Operan uppförs på borggården på Åb slott. Den 22 november är det premiär för en ny opera Eerik XIV i Logomo. Huvudgestalterna är självfallet Erik XIV och Karin Månsdotter. Rekommendation för Pohjola- Nordens medlemmar! De två operorna är Nordens historia och det torde intressera Pohjola- Nordens medlemmar. Även bildkonsten finns med. Chefen för Göteborgs konstmuseum Johan Sjöström är kurator för utställningen Close Your Eyes and Tell Me What You See som öppnas i Observatoriet på Vårdberget Åbo Anu Salminen

5 Varsinais-Suomen ja Satakunnan piiri 5 Toiminnalla tähdätään tulevaisuuteen Pohjola-Nordenin Varsinais- Suomen ja Satakunnan piirin toiminnanjohtajien vaihtuvuus on ollut melkoista viime vuosina, joten tälläkin lehdellä on taas uusi toimitussihteeri. Olen nyt puolen vuoden ajan tutustunut toiminnanjohtajan arkeen varsin avarakatseisesti, sillä en tuntenut Pohjola-Nordenin toimintaa ollenkaan ennen tämän työn aloittamista. Kun minulle tarjottiin puolipäiväistä järjestötyötä, jossa saa itse päättää työajan, koin homman olevan kuin tarkoitettu minulle. Olen ammatiltani kääntäjä-tulkki. Toimin yrittäjänä ja käännän pääasiassa asiatekstejä ranskasta, englannista ja tanskasta suomeen. Sen lisäksi toimin Turun ja Naantalin matkailuoppaana. Pohjola-Nordenin työ täydentää palettia, sillä kaikki työni ovat epäsäännöllisiä, ja liikkumavara työajassa on minulle olennaista. Töiden ohella olen aktiivinen yhdistysihminen. Olen toiminut Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton Turun paikallisosastossa niin tiedottajana kuin puheenjohtajana. Olen myös Turun matkailuoppaiden tiedottaja-sihteeri, joten tiedän mitä jäsenet odottavat yhdistystoiminnassa, vaikka en ole Pohjola-Nordenin jäsen tätä ennen ollutkaan. Syntyperäinen turkulainen Olen 45-vuotias syntyperäinen turkulainen, asun Ruskolla, jossa mieheni on kirkkoherrana. Meillä on neljä lasta, joista 22-vuotias esikoinen on jo muuttanut pois kotoa, seuraava menossa kohta armeijaan ja kuopuskin on kesän jälkeen jo viidesluokkalainen. Ulkopuolisen näkökulma Pohjola-Nordeniin Koska Pohjola-Nordenin tai piirin yhdistysten toiminta ei ollut minulle ennestään tuttua, minulla on ollut oiva asema tarkkailla toimintaa myös tavallaan ulkopuolisen silmin. Liitto järjesti toukokuun alussa jäsenhankintaseminaarin, ja siellä luonnollisesti käsiteltiin liiton rakenneuudistusta ja sen vaikutusta piireihin ja paikallisiin yhdistyksiin. Kovasti pohdittiin liiton tulevaisuutta, Kun toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, on kaikilla mahdollisuus vaikuttaa yhdistyksen toimintaan. toiminnan monipuolistamista ja aktiivista jäsenhankintaa. Samalla meitä heräteltiin myös miettimään j ä s e n y y - t e m m e tarkoitusta ja omien y h d i s t y s - t e m m e olemassaoloa. Seminaarissa haastettiin paikallisyhdistyksiä selvittämään, miksi yhdistys on olemassa, mikä on sen päämäärä ja tarkoitus? Paikallisyhdistyksiä on syntynyt monista eri syistä ja aina välillä on syytä pysähtyä miettimään miksi? Kun välillä pa- laa lähteille, saattaa sieltä taas löytyä uutta pontta tulevaan toimintaan ja kenties myös uusia suuntia. Aktiivisuutta, jäsenet! Samalla myös jokainen liiton jäsen voi pohtia, mitä jäsenyydeltään odottaa. Jäsenyys voi toki olla tapa kannattaa pohjoismaalaisuutta ja pitää itsensä ajan tasalla pohjoismaisissa asioissa. Monet kuitenkin ovat jäseniä, koska haluavat osallistua toimintaan. Se, millaista toimintaa eri paikallisyhdistyksissä tarjotaan, riippuu täysin jäsenistä. Kun toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, on kaikilla mahdollisuus vaikuttaa yhdistyksen toimintaan. Jos siis kaipaat aktiivisempaa toimintaa omalta paikallisyhdistykseltäsi, ei muuta kuin rohkeasti yhteyttä hallitukseen ja esittämään toivomuksia ensi vuoden toimintasuunnitelmaan! Aktiivisuuteen kaikkia kannustaa Anu Salminen toiminnanjohtaja Med verksamhet sikte på framtiden De senaste åren har verksamhetsledarna hos Pohjola-Norden, Distriktet för Egentliga Finland och Satakunda växlat rätt mycket, alltså har tidningen igen en ny redaktionssekreterare. Jag har nu i ett halvår bekantat mig med verksamhetsledarens vardag med öppna ögon, för jag kände inte alls till Pohjola-Nordens verksamhet innan jobbet började. Då jag blev erbjuden ett halvdagsjobb, där jag själv fick bestämma arbetstiden, var jobbet som gjort för mig. Till yrket är jag översättare-tolk och översätter för det mesta facktexter från franska, engelska och danska till finska. Dessutom är jag turistguide i Åbo och Nådendal. Arbetet inom Pohjola-Norden fyller paletten, för de andra arbetena är oregelbundna. Vid sidan om arbetet är jag en föreningsmänniska och har verkat både som informatiker och ordförande inom inom översättarföreningarna, liksom vid Åbo turistguider. Alltså vet jag vad medlemmarna förväntar sig av en förening, även om jag inte tidigare varit med i Pohjola-Norden. Åbobo av födseln Jag är 45 år och åbobo av födsel och ohejdad vana, bosatt i Rusko, där min man är kyrkoherde. Vi har fyra barn, och den förstfödde har redan flugit ur boet, följade på väg att fullgöra värnplikten och den yngste är snart i klass fem i skolan. Kanske en utomståendes syn på Pohj ola-norden! Då Pohjola-Nordens verksamhet inte tidigare var bekant för mig, har jag haft en ypperlig chans att se sakerna utifrån. Förbundet ordnade i början av maj ett medlemsrekryteringsseminarium, där strukturomvandlingen och dess verkningar på föreningarna och distrikten debatterades. Förbundets framtid, en mångsidigare verksamhet och aktiv medlemsrekrytering liksom föreningarnas syfte och existens dryftades likaså. Det lönar sig att ibland att gå tillbaka till källorna och kanske finna nya vägar. Medlemmar, var aktiva! Det är också bra om alla som hör till Pohjola-Norden funderar över vad de förväntar sig av medlemskapet. Medlemskapet kan visserligen vara ett sätt att understöda nordism och hålla sig à jour med det nordiska. Många är dock medlemmar som vill delta i verksamheten. Det är ett faktum att det helt beror på medlemmarna vad lokalföreningarna erbjuder dem. Då verksamheten baserar sig på frivillighet, har alla möjlighet att påverka föreningens verksamhe. Om Du alltså önska en aktivare verksamhet av din egen lokalförening och av distriktet, så kontakta raskt styrelsen eller verksamhetsledare och kom med önskemål för verksamhetsplanen nästa år! Till aktivitet för alla uppmuntrar Anu Salminen verksamhetsledare

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Sverigefinskt familjeläger 1-3 augusti 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Tervetuloa Örebron läänin ensimmäiselle

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto

Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto Vaasan tulevaisuuden saaristo -seminaari järjestettiin Vaasassa 10.5.2012. Seminaariin osallistui noin 60 henkilöä. Työryhmiä oli yhteensä 7 ja niissä oli noin 7-9 osallistujaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme Trevlig sommar! Hauskaa kesää! Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme KUNDINFORMATION ASIAKASTIEDOTE 4/2011 Snart

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus.

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. 1. Solen skiner. 2. Det är soligt. 3. Det är halvmulet. 4. Det är mulet/molnigt. 5. Det är varmt.

Lisätiedot

Carl H. Miapetra k-n. Björn W. Martin S.

Carl H. Miapetra k-n. Björn W. Martin S. Carl H. Anders R. Miapetra k-n. Björn W. Sixten K. Juha S. Martin S. Risto ej P. Elisabeth A. Michael S. Linda L. Antti R. Timo S. 24.11.14 13-19.30 Seminaari Nuoret & s ys työlli y Pohjoismaissa Seminariet

Lisätiedot

Carl H. kjell s. Miapetra k-n. Björn W. Martin S.

Carl H. kjell s. Miapetra k-n. Björn W. Martin S. Carl H. kjell s. Miapetra k-n. Björn W. Sixten K. Juha S. Martin S. Risto ej P. Elisabeth A. Michael S. Linda L. Antti R. Timo S. 24.11.14 13-19.30 Seminaari Nuoret & s ys työlli y Pohjoismaissa Seminariet

Lisätiedot

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. 1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!

Lisätiedot

POHJOLAN PARASTA RUOKAA

POHJOLAN PARASTA RUOKAA POHJOLAN PARASTA RUOKAA Pohjolan makuelämykset ovat nyt huudossa, ja ruokakilpailut ovat tulleet jäädäkseen. Niitä käydään televisiossa, lehdissä ja nyt myös merellä. Viking Line julkisti jokin aika sitten

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Kielibarometri - Språkbarometern Tilasto-raportti / Statistisk rapport Kjell Herberts, Åbo Akademi, 20.6.2006

Kielibarometri - Språkbarometern Tilasto-raportti / Statistisk rapport Kjell Herberts, Åbo Akademi, 20.6.2006 Kielibarometri - Språkbarometern Tilasto-raportti / Statistisk rapport Kjell Herberts, Åbo Akademi, 20.6.2006 Kielibarometri-Språkbarometern 2004 / 2006 TAMMISAARI EKENÄS Suomenkieliset 2004 Suomenkieliset

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt Perspektiivi-2-heinä15 klo12 Monien mahdollisuuksien liiketilaa energisen alueen ytimessä Det nyaste företagscentret i energiska Runsor WAASA KIINTEISTÖ WASAPLAN OY JUHA KOIVUSALO, RA RUNSOR Toimisto-

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Invånarantal Asukasluku (31.12.2011) 9 412

Invånarantal Asukasluku (31.12.2011) 9 412 Invånarantal Asukasluku (31.12.2011) 9 412 5,8 7,9 Svenska Ruotsi Finska Suomi Övriga Muut 26,5 13,6 59,9 0 14 år 15 64 år 65 år 86,3 Språkfördelning % Kielijakauma Åldersstruktur % Väestörakenne arbetsplatser

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

Kala tapahtuma Fiske evenemang

Kala tapahtuma Fiske evenemang 1 Kala tapahtuma Fiske evenemang 1. Kokkolan kalamarkkinat Karleby fiskmarknad Kalaa myydään Suntin rannalla / Fisk säljs vid Sundet (Utanför Idrottsgården) Ohjelmallinen tapahtuma /Evenemang med programinslag

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1101/2001 vp Poliisin voimavarojen lisääminen Keravalla Eduskunnan puhemiehelle Poliisin turvallisuusbarometrin mukaan keravalaisista naisista 19 % ei uskalla käydä kaupungin keskustassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 400/2004 vp Kurun metsäoppilaitoksen opetusmetsien riittävyys Eduskunnan puhemiehelle Kurun metsäoppilaitoksella on tällä hetkellä käyttöoikeus noin 1 200 metsähehtaariin valtion tai

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2008 vp Kelan maksamat matkakorvaukset oman auton käytöstä Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Kelan toimistosta voi hakea

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Dermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti

Dermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti PAKKAUSSELOSTE Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen - Säilytä tämä seloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. - Jos sinulla on lisäkysymyksiä, käänny lääkärisi tai apteekin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1097/2010 vp Rovaniemen pääpostin säilyttäminen nykyisessä paikassa Eduskunnan puhemiehelle Itella on Rovaniemellä yhdistämässä linja-autoaseman vieressä toimivan pääpostin kauppakeskus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 792/2006 vp Viisipäiväinen vuosilomaviikko Eduskunnan puhemiehelle Vuosilomalaki on vanhentunut joiltakin osin. Laissa vanhaa perinnettä on se, että ansaittu vuosiloma-aika kuluu myös

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 20 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Pohjola on parasta Eurooppaa. Kansilehti. Norden är toppen av Europa

Pohjola on parasta Eurooppaa. Kansilehti. Norden är toppen av Europa Pohjola on parasta Eurooppaa Kansilehti Norden är toppen av Europa Pohjola-Norden Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliitto Suomessa Edistää pohjoismaista yhteistyötä sekä tekee Pohjoismaita tunnetuksi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG MUSEOVIRASTO PL 913 00101 HELSINKI p. 0295 33 6999 www.nba.fi MUSEIVERKET PB 913 00101 HELSINGFORS tel. 0295 33 6999 AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

KULTTUURIPALVELUT TOIMINNALLISET MITTARIT KULTURTJÄNSTER FUNKTIONELLA MÄTETAL

KULTTUURIPALVELUT TOIMINNALLISET MITTARIT KULTURTJÄNSTER FUNKTIONELLA MÄTETAL KULTTUURIPALVELUT TOIMINNALLISET MITTARIT KULTURTJÄNSTER FUNKTIONELLA MÄTETAL AVUSTUKSET PAIKALLISILLE KULTTUURIJÄRJESTÖILLE BIDRAG TILL LOKALA KULTURFÖRENINGAR Haku vuodelle Ansökan för år PAIKALLISILLE

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 793/2004 vp Uskonnollinen painostus Eduskunnan puhemiehelle Ajatus lähestyvästä poismenosta saa monet ikäihmiset aikaisempaa kiinnostuneemmiksi uskonasioista. Tämä saattaa ikäihmiset

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

11.-13.11. http://littfest.vaasa.fi/ Teema Tema Minä Jag. Monika Fagerholm. Taiteellinen johtaja Konstnärlig ledare. Miika Nousiainen.

11.-13.11. http://littfest.vaasa.fi/ Teema Tema Minä Jag. Monika Fagerholm. Taiteellinen johtaja Konstnärlig ledare. Miika Nousiainen. Teema Tema Minä Jag Antti Nylén Kaj Korkea-aho 11.-13.11 2011 Miika Nousiainen Märta Tikkanen Maija Vilkkumaa Karl Ove Knausgård Leena Lehtolainen Monika Fagerholm Taiteellinen johtaja Konstnärlig ledare

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

RSNL SFSF. Ruotsin Suomenkielisten Näkövammaisten Liitto. Elä hyvin heikommallakin näölla Lev bra med sämre syn. Sverigefinska Synskadadeförbundet

RSNL SFSF. Ruotsin Suomenkielisten Näkövammaisten Liitto. Elä hyvin heikommallakin näölla Lev bra med sämre syn. Sverigefinska Synskadadeförbundet RSNL Ruotsin Suomenkielisten Näkövammaisten Liitto Elä hyvin heikommallakin näölla Lev bra med sämre syn Sverigefinska Synskadadeförbundet SFSF ELÄ HYVIN HUONOMMALLAKIN NÄÖLLÄ Elämä on ihanaa - Elämä on

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 678/2001 vp Ansiosidonnaisen työttömyysturvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Maan suurin ammattijärjestö SAK ehdotti maanantaina 14.5.2001, että ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle

Lisätiedot

Työyksikkö 7 9 tervehtii ja tiedottaa. Oppilaiden huoltajille

Työyksikkö 7 9 tervehtii ja tiedottaa. Oppilaiden huoltajille Työyksikkö 7 9 tervehtii ja tiedottaa Oppilaiden huoltajille Lukuvuosi 2014 15 on pyörähtänyt käyntiin ja luokilla 7 9 on täysi työn touhu käynnissä. Olemme iloisia viime vuoden yhdeksäsluokkalaisten hyvästä

Lisätiedot

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka ut4 OCH SOCIAL- 0 C14, HÄLSOVÄRD RE F.ly Kunnan ilmoitus valtiovarainministeriölle kuntarakenneuudistukseen li ittyvästä selvitysalueesta Kuntarakennelain (1698/2009) 4 b :n

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 55/2003 vp Biologian opetuksen ajanmukaistaminen peruskouluissa Eduskunnan puhemiehelle Kouluissa opetetaan kehitysoppia biologian tunneilla ainoana tieteenä vastauksena kysymykseen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

SpråkBarometern KieliBarometri 2008

SpråkBarometern KieliBarometri 2008 SpråkBarometern KieliBarometri 2008 Målgrupp/kohderyhmä kiga i tvåspr språkiga kommuner med finsk majoritet Suomenkielisiä kaksikielisissä kunnissa missä ruotsinkielinen enemmistö Urval kommunvis/otos

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

FÄRJTIDTABELLER FÖR SKÄRGÅRDSVÄGEN SAARISTOTIEN LAUTTA-AIKATAULUT 21.2.2007 31.12.2007

FÄRJTIDTABELLER FÖR SKÄRGÅRDSVÄGEN SAARISTOTIEN LAUTTA-AIKATAULUT 21.2.2007 31.12.2007 FÄRJTIDTABELLER FÖR SKÄRGÅRDSVÄGEN SAARISTOTIEN LAUTTA-AIKATAULUT 21.2.07 31.12.07 ÅBO TURKU ST KARINS KAARINA PARGAS/ PARAINEN NAGU/ HOUTSKÄR HOUTSKARI Olofsnäs Kittuis min. Galtby KORPO min. 7 km ~8

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning Tämä ohje antaa toivottavasti sellaisen kuvan, että jokainen voi asentaa itse CW-suotimen omaan QROlleen. Lähtökohtana on ollut säästää virtaa sekä

Lisätiedot