Esteettömyysohjelma Arviointiraportti. Lautakunnat toukokuu 2017 Jukka Kaukola Vammais- ja esteettömyysasiamies

Transkriptio

1 Esteettömyysohjelma Arviointiraportti Lautakunnat toukokuu 2017 Vammais- ja esteettömyysasiamies 1

2 Mistä esteettömyydessä on kysymys? (1) Esteettömyys tarkoittaa ympäristön suunnittelua ja rakentamista sekä palveluiden tuottamista siten, että jokainen yksilö iästä, sukupuolesta, terveydentilasta ja sosiaalisesta, psyykkisestä tai fyysisestä toimintakyvystä riippumatta voi toimia ympäristössä ja käyttää palveluja. Esteetön toimintaympäristö ei erottele ihmisiä heidän toimimiskykynsä perusteella. 2

3 Mistä esteettömyydessä on kysymys? (2) Tasoerot esim. portaat, hissi, luiska; Tilantarve esim. pyörätuolin käyttäjät, lastenvaunujen kanssa liikkujat; Etäisyydet esim. palvelujen sijoittuminen, levähdysmahdollisuudet, kuljetuspalvelut Tilojen hahmottaminen esim. suojatien reunatuki tai varoituslaatat näkövammaisille, opasteet (symbolit) ; Tasapaino esim. portaat, luiskat, käsijohteet, kaiteet; Ulottuminen lapset, lyhyet henkilöt, pyörätuolin käyttäjät; Voimattomuus esim. raskaat ovet, kynnykset, korkeat reunakivet; Käytettävyys automaatit, laitteet, välineet; Turvallisuus esim. talvikunnossapito, katutyömaat, suojatiet, pyöräilyn ja jalankulun erottelu; Viestintä esim. saavutettavuus (esim. näkövammaiset, kuurot), opasteet; Allergiat, aistiyliherkkyys esim. pöly, kasvit, home, hajusteet, hajut, tekstiilimatot; Kuuleminen ja näkeminen esim. akustiikka, induktiosilmukat; värit, valaistus, kontrastiraidat portaiden reunassa, varoituslaatat ja äänirasiat suojateiden reunassa. 3

4 Miksi tarvitaan esteettömyyttä? Liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden määrä kasvaa nopeasti väestön ikääntymisen myötä; väestöstä on nyt yli 65 vuotiaita noin 1.5 miljoonaa; erityisen paljon lähivuosikymmeninä kasvaa yli 75-vuotiaiden henkilöiden määrä; esteettömiä asuntoja on nyt , vuonna 2030 tarvitsemme ympäristöministeriön mukaan esteetöntä asuntoa! Väestörakenteen muutoksen myötä esteettömyydestä tulee suuri haaste; Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan esteettömyys on välttämätöntä 10%:lle suomalaisista kaikille muille esteettömyys luo sujuvaa asiointia ja toimivaa elämisympäristöä; LVM:n mukaan jokainen tarvitsee esteettömyyttä elinvuosiensa aikana (40%); 4

5 Esteettömyyttä määrittelevät lait, asetukset, määräykset ja ohjeet Maankäyttö- ja rakennuslaki (1999) rakentamisen soveltuvuus liikkumisesteisille Suomen rakentamismääräyskokoelma: Julkiset rakennukset (F1, 2005) soveltuvuus liikkumisesteisille; esteetön pysäköintipaikka; esteetön väylä sisäänkäynnille; esteetön sisäänkäynti; hissi, jos vähintään 3-kerroksinen talo; sisäänkäynnin ovien leveydet >850 mm, sisäovet >800mm; kynnykset <20 mm korkeita; Asuntorakentaminen (G1,2005) ovien leveydet 800 mm; hissi, jos kolmikerroksinen tai korkeampi asuinrakennnus; sisäänkäynnin esteettömyys myös pientaloissa; Yhdenvertaisuuslaki 2015; YK:n vammaissopimuksen ratifiointi 2016; EU:n direktiivi sähköisten palveluiden saavutettavuudesta

6 Esteettömyysohjelma Esteettömyyden edistämisessä tavoitellaan hyvin suunniteltua, esteetöntä, turvallista, terveellistä ja saavutettavissa olevaa ympäristöä ja saavutettavia palveluja; tasa-arvoisia, kaikille käyttäjille soveltuvia liikkumisen, osallistumisen ja toimimisen mahdollisuuksia; katkeamattomia kulkureittejä, rakennusten, pysäkkien ja julkisten alueiden helppoa saavutettavuutta; kaikille avointa joukkoliikennettä, esteetöntä ja turvallista kalustoa ja esteettömiä pysäkkejä sekä koulutettua ja palveluhenkistä kuljetushenkilökuntaa; hyvin järjestettyä palvelubussiliikennettä sekä toimivia yksilöllisiä kuljetuspalveluja; kiinteistöjä ja rakennuksia, jotka ovat helppokulkuisia, rakennukseen sisälle ja sieltä ulos päästäviä, käytettäviä, toimivia ja kaikille käyttäjille soveltuvia; esteetöntä asuntotuotantoa; kaupungin tieto- ja viestintäteknologian käytettävyyttä ja saavutettavuutta eri käyttäjäryhmille; tietoa esteettömistä palveluista; digitalisaation eli sähköisten palveluiden käytettävyyttä ja saavutettavuutta; palautejärjestelmää esteistä. 6

7 Tampereen kaupungin esteettömyyden edistämisen välineet ja laadun varmistaminen Esteettömyys on osa kaupunkistrategiaa 2025, pormestariohjelmaa ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa; Esteettömyysohjelma ; Varmistamalla uusien rakennus-, kaavoitus-, katu- ja muiden julkisten tilojen suunnitelmien esteettömyys (rava) sekä osallistamalla asiamies ja vammaisneuvosto julkisten kohteiden suunnitelmien arviointiin; Vammaisneuvoston esteettömyystyöryhmän esteettömyyskartoitukset merkittävissä valmistuneissa julkisissa kohteissa (kartoituksia ja arkkitehtitapaamisia vuosina ); Esteettömyyteen liittyvät koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatapaamiset; Verkostoituminen kansallisten esteettömyysasiantuntijatahojen (esim. vammaisjärjestöt, Sito Oy, Rambol Oy) kanssa; Koulutus, neuvonta ja ohjaus esteettömyyteen ja esteettömyysavustuksiin liittyvissä asioissa (asuntotoimi, rakennusvalvonta, tilakeskus, vammais- ja esteettömyysasiamies); Vammais- ja esteettömyysasiamies koordinoi esteettömyyden edistämistä. 7

8 Suojatiet ja jalkakäytävät Suojateiden rakentamista ohjaavat tyyppipiirustukset, joissa esteettömyys on otettu huomioon - tyyppipiirustukset päivitetään tässä yhteydessä erikoistason suojateitä esitetään rakennettavaksi/korjattaviksi vanhus- ja vammaisympäristöihin, keskustaan ja aluekeskuksiin sekä erityiskouluihin johtaville reiteille; - raideliikenteen laitureille johtavien katujen suojatiet tulevat olemaan esteettömyyden erikoistason suojateitä; - raideliikenteen laiturialueet on myös suunniteltu täyttämään esteettömyyden erikoistason vaatimukset; - keskeistä erikoistason suojateissä on varoittavat ja ohjaavat laatat sekä pystysuoran reunakiven osuus sekä äänirasiat näkövammaisille; Ohjelmakauden aikana tehdyt jalkakäytävien esteettömyyskartoitukset: - Hervanta, Tammela, Kaleva, keskusta, Tesoma, Härmälä, Linnainmaa, Kaukajärvi; - raideliikenteen laitureille johtavien jalkakäytävien esteet on kartoitettu ; Uusien kaupunginosien suojatiet ovat esteettömyysohjeiden mukaisia (esim. Tampella, Vuores, Niemi); Katujen peruskorjausten yhteydessä reunakivet on laskettu ohjeiden mukaisiksi; Pyöräilyn pääreiteillä reunakivet on laskettu ohjeiden mukaisiksi. 8

9 Suojatieympäristöjen ja jalkakäytävien haasteet -keskusta-alueella, Tammelassa ja Kalevassa vielä paljon korkeita suojateiden reunakiviä; - erityisesti Hämeenkadun talvikunnossapidon huonosta laadusta tulee toistuvasti runsaasti palautetta; - jalkakäytävillä, joissa rakennusaikaisia toimenpiteitä, unohdetaan usein esteettömyyttä välttämättä tarvitsevat käyttäjät; - liikkeiden jalkakäytäville avautuvat ovet, portaat ja mainokset, yhdistetyt kävely- ja pyörätiet sekä ohjaavien materiaalien puute jalkakäytäviltä sekä huonosti merkityt suojatiet haittaavat näkövammaisia liikkujia; -tyyppipiirustusten mukaisissa toleransseissa on vaikea pysyä 10 mm virhe ylöspäin toleransseissa eli 4 cm korkea reunakivi on merkittävä haitta pyörätuolin ja rollaattorin käyttäjille, kun reunakivi on pystysuora. 9

10 Julkiset rakennukset Ohjelmakauden aikana valmistuneet uudet rakennukset (esim. liikehuoneistot, toimistorakennukset, sairaalat, oppilaitokset) täyttävät esteettömyysmääräykset; Peruskorjauksien yhteydessä harkitaan rakennusvalvonnassa tapauskohtaisesti esteettömyyden taso, koska määräykset eivät edellytä yksiselitteisesti esteettömyyttä; Kaupungin hallinnoimien tilojen peruskorjauksissa ja uusissa palvelurakennuksissa (esim. koulut, päiväkodit, sosiaalija terveysasemat, vanhuksille ja vammaisille tarkoitetut tilat) liikkumisen esteettömyys on ohjelmakauden aikana otettu hyvin huomioon; Esimerkkejä: Tesoman palloiluhalli, Monitoimitalo 13, Milavida, Sarvis, Hatanpään sairaala, Pyynikin uimala, Kalevan uintikeskus, Santalahden Tredun sosiaalija terveysosasto, Tredun tekninen lukio ja sähkötalo, Tredun Pitkäniemen yksikkö, Tipotien sosiaalija terveysasema, Tammelan sosiaalija terveysasema, Vuoreskeskus, Klassillinen lukio, Sampolan työväenopisto, uudet ja peruskorjatut päiväkodit ja koulut, Metso, Tampere-talo; Vammaisten ja vanhusten erilaiset asuin- ja palveluyksiköt ovat lähes poikkeuksetta esteettömiä, samoin museot ja kirjastot; 10

11 Julkiset rakennukset Haasteet kaupungin hallinnoimissa tiloissa: Perusopetuksen tiloista vielä noin kolmasosassa ja päiväkodeista noin kolmasosassa on esteettömyyspuutteita; Tredun useimmissa vanhoissa ammattiopetuksen tiloissa on vielä esteettömyyspuutteita; Pienemmissä sosiaalija terveysyksiköissä monessa on vielä esteettömyysongelmia kuten esim. päihdehuollon palveluyksiköissä; Nuorisotiloista noin kolmasosassa on esteettömyysongelmia (esim. Antaverkan leirikeskus); Muut kuin kaupungin hallinnoimat julkiset rakennukset: Useissa vanhoissa pienissä myymälöissä, ravintoloissa ja kahviloissa esteettömyysongelmia, koska esteettömyysmääräykset ulottuvat niihin ainoastaan peruskorjauksen ja käyttötavan muutoksen yhteydessä; Suurissa liikekeskuksissa liikkumisen esteettömyys on otettu hyvin huomioon, mutta puutteita on näkövammaisten kannalta (kontrastien vähäisyys, suuret lasipinnat, esim. Koskikeskus, Lielahtikeskus). 11

12 Asuinrakennukset Ohjelmakauden aikana Tampereelle on valmistunut noin 8000 uutta kerrostaloasuntoa, joita voidaan luonnehtia esteettömiksi; Vammaispalvelulain mukaisia asuntojen esteettömyyskorjauksia on kohdistettu ohjelmakauden aikana noin 2500 asuntoon; Vanhusten ja vammaisten asuntojen esteettömyyskorjauksia (Ara) on myönnetty ohjelmakauden aikana noin 200 asuntoon; Avustuksia taloyhtiöille esteiden poistamiseen (Ara) on myönnetty ohjelmakauden aikana noin 100 asuntoon; Avustusta jälkiasennushissien asentamiseen on myönnetty vuosien välillä 117 hissiin (Ara ja kaupunki, v : 73 jälkiasennushissiin); Suurimmat haasteet: Hissittömät kerrostalot (asukkaita noin ) sekä talot joissa hissitasanne portaiden takana; Esteettömyys tulisi saada osaksi asuinkerrostalojen peruskorjauksia (erityisesti esteetön sisäänkäynti). 12

13 Joukkoliikenne Ohjelmakauden aikana joukkoliikenteeseen on hankittu noin 140 EU:n bussidirektiivin esteettömyysmääräykset täyttävää bussia; Joukkoliikenteessä on arvioitu, että kaikki bussit täyttävät vuoteen 2020 mennessä bussidirektiivin vaatimukset; Keskeisiä pysäkkejä on korotettu. Haasteet: Kuulutukset puuttuvat autoista, tiedotus esteettömistä linjoista on saatava toimimaan paremmin; Maksutapahtuma keskiovesta nouseville rollaattorin käyttäjille on hankala; Pysäkkien korotuksia on jatkettava suunnitelmallisesti; Luiskat bussiin nousua ja sieltä poistumista varten on automatisoitava. 13

14 Sähköiset palvelut ja viestintä Haasteena digitalisaation saavutettavuus: Annanpura Oy:n selvityksen (2016) mukaan Tampereen kaupungin wwwsivut toimivat tyydyttävästi saavutettavuuden näkökulmasta, mutta erityisesti erilaiset kyselyt eivät toimi ruudunlukulaitteilla; EU:n sähköisten palveluja koskevan direktiivin (2016) mukaan sähköiset palvelut on oltava saavutettavia kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen (uudet palvelut) ja neljän vuoden siirtymäajan jälkeen (vanhat palvelut); Haasteena viestinnän saavutettavuus Viittomakielisille ei ole tarjolla riittävästi kaupungin välittämää tietoa kaupungin toiminnasta ja tapahtumista. 14

15 Tampereen esteettömyystyö 2017 Esteettömyysohjelman toteutumisen arviointi; Päivitetään suojateiden tyyppipiirustukset; Päivitetään esteettömyyden erikoistason alueet pääasiassa SURAKU-ohjeistuksen mukaisesti; Raitiotiekatujen ja laitureille johtavien katujen peruskorjaukset alkavat. Niissä toteutetaan esteettömyyden erikoistasoa mukaan lukien Hämeenkadun peruskorjaus; näiden katujen jalkakäytävien ja suojateiden esteettömyyskartoitukset on suoritettu syksyllä 2016 Rambollin johdolla; Raideliikenteen esteettömyyssuunnitelmien (laiturialueet) arvioinnit Rambollin konsultoimana; Vammaisneuvoston esteettömyystyöryhmää kuultu aktiivisesti raidehankkeen aikana; Sähköisten palveluiden saavutettavuustoimenpiteet (tietohallinto) aloitettu asiaa koskevan EU:n direktiivin pohjalta (Annanpura Oy tietohallinnon konsulttina); Uusi yhdenvertaisuussuunnitelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa: vahva painotus esteettömyyteen; Vammaisneuvoston esteettömyystyöryhmän kartoitukset ja arkkitehtitapaamiset esiintyvän tarpeen mukaan (esim.metso, Tampere-talo, Klassillinen lukio, Santalahden Tredu) 15

16 Sitoutuminen esteettömyyden edistämiseen ohjelmakauden jälkeen Pormestari Anna-Kaisa Ikonen: Esteettömyyden edistäminen ei ole ohjelma tai projekti, vaan se on luonnollinen kaupunkimme tapa toimia ja suunnitella kaupunkimme kehitystä. Olemme vasta alussa, työtä on paljon, mutta olemme erityisen sitoutuneita esteettömyyden ja palvelujen saavutettavuuden edistämiseen. Jo ikääntyvä väestömme asettaa suuren haasteen pyrkimyksillemme esteettömyyden edistämiselle. Esteettömyyden ja vammaispoliittisen ohjelmamme yhteisenä visiona vuodelle 2020 on, että Tampereen kaupunki tarjoaa asukkailleen esteettömän elin- ja toimimisympäristön. (Access City Award 2014 hakemus) 16

17 Keskeiset esteettömyyshaasteet, tiivistelmä 1. Jalkakäytävät ja suojatiet Esteettömyyden korjausvelka on vielä suuri erityisesti Tammelassa, Kalevassa ja keskustassa; 2. Asumisen esteettömyyttä on parannettava Tampereella tarvitaan vuoteen 2030 mennessä arviolta esteetöntä asuntoa sekä uudistuotantona että vanhojen asuntojen peruskorjauksina (suhteutettuna ympäristöministeriön koko maata koskevaan arvioon, jonka mukaan tarvitaan miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030 mennessä, nykyinen luku on noin ; Tampereella asuu noin asukasta hissittömissä kerrostaloissa); 3. Julkisten rakennusten peruskorjauksissa esteettömyys otettava huomioon jatkossakin (kaupunki liike-elämä) Erityisesti oppilaitoksissa ja pienissä kivijalkaliikkeissä vielä suuri korjausvelka. 3. Sähköiset palvelut on saatava esteettömiksi Digitalisaation edetessä ei saa unohtaa sitä, että sähköisten palvelujen tulee olla käytettäviä mahdollisimman monelle käyttäjäryhmälle ja monilta puuttuu mahdollisuus käyttää tietotekniikkaa. 4. Viestintää palveluiden esteettömyydestä on kehitettävä Palveluiden käyttäjillä on oltava tietoa siitä, ovatko palvelut käytettäviä. 5. Joukkoliikenteen esteettömyyden edistämistyötä on jatkettava Joukkoliikenteen tulee olla kaikille soveltuvaa sisältäen kaikki matkustamiseen liittyvät osa-alueet: tiedotus, maksutapahtuma, pysäkit, ajoneuvot, kuljettajan osaaminen. 6. Esteettömän luontoliikunnan mahdollisuuksia on kehitettävä (esteetön uimaranta, esteetön luontopolku/lintutorni); 7. Vammais- ja vanhusneuvostot on osallistettava jatkossakin kaupungin esteettömyyden edistämistyöhön. 17

18 Vammaisneuvoston esteettömyyspalkinnon saajat 18