TURUN JA KAARINAN PÖYTÄKIRJA 19/2007 SEURAKUNTAYHTYMÄ Yhteinen kirkkoneuvosto kirkkoneuvoston kokoushuone, Eerikinkatu 3 A

Transkriptio

1 YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON KOKOUS :t Aika torstai klo Paikka kirkkoneuvoston kokoushuone, Eerikinkatu 3 A Läsnä Heikola Rauno puheenjohtaja Ainasoja Merja varapuheenjohtaja Hlavatý Jari jäsen Isotalo Seppo jäsen Knuts Lars Runar jäsen Korhonen Pentti jäsen Nappu Juha jäsen Saksa Kirsti jäsen von Schöneman Arja jäsen Kaituri Heli varajäsen Huovinen Pentti Nieminen Mikko Hirvonen Martti Kuoppala Tatu Mäkitalo Milla Mäntylä Heikki Norvasuo Tuomo Rinne Heimo Sepponen Eero Fager Mia Heino Paula Hurme Hannu Kaisti Aapo Kallio Hannu Kosola Seppo kv:n pj kv:n vpj kirkkoherra vt. kirkkoherra vt. kirkkoherra kirkkoherra kirkkoherra kirkkoherra kirkkoherra lakimies, sihteeri lukuun ottamatta 514 tiedotuspäällikkö yhteisten työmuotojen johtaja talous ja suunnittelujohtaja, sihteeri :n 514 kohdalla hallintojohtaja kiinteistöjohtaja Poissa Lahti Marika jäsen Järvensivu Jukka kirkkoherra Lehikoinen Jouni kirkkoherra Vahtola Pirjo kirkkoherra 495 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avaa kokouksen. Puheenjohtaja avasi kokouksen.

2 KOKOUKSEN LAILLISUUS Kirkkoneuvosto toteaa kokouksen laillisuuden. Kokous todettiin lailliseksi. 497 KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS Kirkkoneuvosto toteaa kokouksen päätösvaltaisuuden. Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. 498 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN Kirkkoneuvosto hyväksyy kokouksen esityslistan. lista hyväksyttiin. 499 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Kirkkoneuvosto valitsee pöytäkirjan tarkastajat. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Lars Runar Knuts ja Pentti Korhonen. 500 ILMOITUSASIAT 1. Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin kiertokirje nro 2381 Kiertokirje sisältää seuraavat aiheet: 1. Lääninrovasteja 2. Kirkkoherrojen lomakauden jälkeen pidettäväksi jätetyt vuosilomat 3. Kirkolliskokousedustajien vaali 4. Hiippakuntavaltuuston jäsenten vaali 5. Vaaliasiakirjat ja äänestyslipukkeet 6. Vaalilautakunta 7. Koulutusavustukset Kiertokirje on nähtävissä kirkkoneuvoston kokouksessa.

3 Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin päätöksiä tuomiokapituli on päättänyt merkitä tiedoksi Maarian seurakunnan seurakuntaneuvoston kohdalla tekemän päätöksen, joka koskee pastori Hanna Vuorion palkkaamista Maarian seurakuntaan tilapäiseen virkasuhteeseen ajalla tuomiokapituli on lähettänyt tiedoksi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymälle pöytäkirjan Turun Henrikinseurakunnassa pidetystä piispantarkastuksesta 3. Kirkon keskusrahaston päätös Kirkon keskusrahasto on myöntänyt vahtimestari talonmies Etel Hammertille työkyvyttömyyseläkkeen lukien. Työnantajan omavastuuosuus 1408 euroa on maksettu kustannuspaikalta Pöytäkirjoja atk toimikunnan kokousten pöytäkirjat 5/ ja 6/ Pyhän Marian ystävyysseurakuntatoimikunnan pöytäkirja 3/ kiinteistöjohtajan päätöspöytäkirjat nrot 22 22, ajalta sielunhoitotyön johtokunnan pöytäkirja nro 4/ työympäristötoimikunnan pöytäkirja nro 5/ kasvatusasiain johtokunnan pöytäkirja nro 6/ Pöytäkirjojen johdosta ei ole huomautettavaa. Kirkkoneuvosto merkitsee ilmoitusasiat tiedokseen. Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin. Hallintojohtajan asiat 501 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE NRO 25 / 2007 Kirkkohallitus ilmoittaa yleiskirjeessä kirkkolain 22 luvun 2 :n nojalla koottaviksi määräämänsä kolehdit:

4 Päivään sidotut kolehdit 2. Ajanjaksoon sidotut kolehdit 3. Tuomiokapitulin kolehdit 4. Kolehtikohdesuositukset. Yleiskirjeessä on lueteltu kohteet, joitten hyväksi kerätyt kolehdit käytetään. Yleiskirje on nähtävissä kirkkoneuvoston sihteerin kokousasiakirjoissa. Kirkkoneuvosto merkitsee Kirkkohallituksen yleiskirjeen nro 25 / 2007 saaduksi. Ilmoitus taloustoimistolle. Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin. 502 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE NRO 26 / 2007 Yleiskirjeessä annetaan ohjeet tuloveroprosentin ilmoittamisesta Verohallitukselle. Veromenettelystä annetun lain mukaan seurakunnan tulee ilmoittaa tuloveroprosentin suuruus Verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä. Koska on lauantai, ilmoitus voidaan lähettää viimeistään maanantaina Kirkkoneuvosto merkitsee Kirkkohallituksen yleiskirjeen nro 26 / 2007 saaduksi ja noudatettavaksi. Ilmoitus taloustoimistolle tiedoksi ja noudatettavaksi. Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin. 503 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE NRO 27 / 2007 Yleiskirjeen aiheena on äitienpäiväkunniamerkit vuonna Sosiaali ja terveysministeriö on pyytänyt lääninhallituksilta esityksen vuoden 2008 äitienpäiväkunniamerkkien saajista. Lääninhallitukset puolestaan ovat tiedottaneet hakumenettelystä mm. kunnille ja Kirkkohallitukselle. Esitykset lääninhallituksille toimitetaan viimeistään Sosiaali ja

5 terveysministeriö tekee kunniamerkkiesitykset lääninhallitusten esitysten perusteella. Kunniamerkit luovutetaan äitienpäivänä järjestettävässä valtakunnallisessa juhlassa. Kirkkohallitus kiinnittää seurakuntien huomion siihen, että myös seurakunta voi olla hakemuksen tekijä. Koska myönnettävät kiintiöt ovat pieniä, hakemus tulisi tehdä yhteistyössä ao. kunnanhallituksen kanssa. Hakemuslomakkeen saa Internetistä ( hakusanalla kunniamerkki) ja ne toimitetaan ehdokkaan asuinpaikan mukaisesti ao. lääninhallituksen sosiaali ja terveysosastolle. Kirkkoneuvosto merkitsee Kirkkohallituksen yleiskirjeen nro 27 / 2007 saaduksi. Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin. 504 KIRKON TYÖMARKKINALAITOKSEN YLEISKIRJE A 3 / 2007 Kirkon työmarkkinalaitos järjestää voimaan tulleen Kirkon yleisen virka ja työehtosopimuksen uusien palkkausmääräysten täytäntöönpanoa koskevia koulutustilaisuuksia eri paikkakunnilla. Tilaisuudet on tarkoitettu seurakuntia työnantajana edustaville viranhaltijoille. Turussa koulutustilaisuus järjestetään klo Tuomiokirkkoseurakunnan juhlasalissa, Eerikinkatu 3, 2. kerros. Tilaisuudesta on ilmoitettu ao. henkilöille. Kirkkoneuvosto merkitsee Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeen A 3 / 2007 saaduksi. Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin. 505 KIRKON TYÖMARKKINALAITOKSEN YLEISKIRJE A 4 / 2007 Kirkon työmarkkinalaitos ilmoittaa yleiskirjeessä Kirkon uusista palkkasopimuksista seuraavaa: Kirkon uudet sopimukset ovat astuneet voimaan Keskeinen asia on uuden palkkausjärjestelmän toteuttaminen R, H ja L hinnoittelussa

6 oleville periaatteiltaan joulukuussa 2006 sovitun mukaisesti. Uudistus toteutetaan takautuvasti lukien. Uudistuksen ohjeistusta on täsmennetty ja selkiytetty kentältä saadun palautteen ja tilastotiedon pohjalta. Sopimuskausi on Palkankorotusten kustannusvaakutus sopimuskaudella on 9,3 prosenttia. Sopimuskauden ensimmäinen yleiskorotus on Sen lisäksi sopimuskauden aikana on neljä tarkastelupistettä, joihin sijoittuu kaksi yleiskorotusta sekä kaksi järjestelyerää palkkajärjestelmän toteuttamisen edistämiseen ja vähimmäispalkkojen saavuttamiseen. Kirkkoherroille ja tuntipalkkaisille on sovittu kustannusvaikutuksiltaan vastaavat korotukset. Tuntipalkkaisten palkantarkistukset toteutetaan kahtena yleiskorotuksena. Neuvottelutuloksessa on uudistettu matkakorvausten maksamisperusteita sekä vuosilomamääräyksiä uuden vuosilomalain pohjalta. Lisäksi neuvottelutulos sisältää uudistetun pääsopimuksen ja luottamusmiessopimuksen. Luottamusmiespalkkioita on korotettu ja ne koskevat kaikkia pääsopijajärjestöjen luottamusmiehiä. Tarkempaa informaatiota uudesta sopimuksesta sekä sopimusten selostustilaisuuksien ajankohdista ja paikoista on saatavissa alla olevan Internetlinkin kautta (kunkin asiakokonaisuuden materiaali löytyy asianomaisen linkin takaa). Kirkon työmarkkinalaitos lähettää lähiaikoina seurakunnille myös uuden yleiskirjeen sopimuksen kaikkien osien täytäntöönpanosta. Sopimuksen mukaiset uudet palkat on maksettava joulukuun loppuun mennessä. Kirkon piirissä on siis solmittu uusi Kirkon virka ja työehtosopimus , joka on voimassa Palkankorotusten kustannusvaikutus on yhteensä 9,3 %, josta 7,9 % maksetaan yleiskorotuksina kaikille ja 1,4 % käytetään järjestelyvarana uuden palkkausjärjestelmän mukaisten palkkojen saavuttamiseen. Sopimus sisältää uudistetut matkakustannusten korvausperiaatteet sekä uusia vuosilomamääräyksiä. Luottamusmiespalkkioita, leirinjohtajalisää ja kokouspalkkioita on korotettu. Uuteen sopimukseen sisältyvät palkkausmääräykset tuntuvat aluksi vaikeaselkoisilta. Osittain se johtuu siitä, että osa uusista määräyksistä tulee voimaan taannehtivasti alkaen ja osa alkaen. Lisäksi seurakuntayhtymän työntekijöiden palkkojen siirtäminen uuteen palkkausjärjestelmään on vielä kesken. Tavoitteena on, että yhteinen kirkkoneuvosto päättää tehtävien siirtämisestä uuden palkkausjärjestelmän mukaisiin vaativuusryhmiin ja niiden sisällä

7 euromääräisiin peruspalkkoihin kokouksessaan Sopimuksen edellyttämät täytäntöönpanoneuvottelut käydään pääsopijajärjestöjen kanssa Vielä puuttuvat tehtävänkuvausneuvottelut ja tehtävänkuvausneuvotteluiden jälkitarkastukset esimiehen ja työntekijöiden välillä käydään ennen asian tuomista kirkkoneuvoston päätettäväksi. Korjaukset alkaen maksettuihin palkkoihin tehdään marraskuun aikana ja uuden järjestelmän mukaiset palkat maksetaan normaaliaikataulussa joulukuusta alkaen. Kenenkään palkka ei laske uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta. UUDET PALKKAUSMÄÄRÄYKSET KUUKAUSIPALKKAISELLE TYÖNTEKIJÄLLE JA VIRANHALTIJALLE: Voimaan tulleen sopimuksen mukaan osaa uusista palkkausmääräyksistä sovelletaan takautuvasti niihin työntekijöihin, jotka olivat seurakuntayhtymän tai sen seurakunnan palveluksessa seuraavasti: voimassa ollutta tehtävän peruspalkkaa tarkistetaan 1,8 %:lla tarkistettu palkka on uuden palkkausjärjestelmän mukainen peruspalkka, jos se on suurempi tai yhtä suuri kuin uuden palkkausjärjestelmän mukaisesti määräytyvän vaativuusryhmän vähimmäispalkka jos tarkistettu palkka on pienempi kuin vaativuusryhmän vähimmäispalkka, sitä tarkistetaan vaativuusryhmän vähimmäispalkan tasolle, ei kuitenkaan enempää kuin 40 euroa näin määräytyvää palkkaa maksetaan työntekijälle takautuvasti tai sen jälkeen alkaneen palvelussuhteen alusta lukien Yllä kerrotulla tavalla määräytyvän peruspalkan lisäksi työntekijälle maksetaan lukien vuosisidonnaista palkanosaa, joka korvaa entisen kokemuslisän. Vuosisidonnainen palkanosa lasketaan työntekijän peruspalkasta seuraavasti: 4 vuotta 3%, 6 vuotta 7%, 8 vuotta 11%, 10 vuotta 15%, 13 vuotta 18%. Sopimuskauden yleiskorotukset ovat seuraavat: Työntekijän peruspalkkaa tarkistetaan lukien 3,4 %, lukien 2,3 % ja lukien 2,2, %. Yleiskorotusten lisäksi uuden palkkausjärjestelmän mukaisten palkkojen saavuttamiseksi voidaan maksaa järjestelyvaraerää seuraavasti: : Vaativuusryhmien vähimmäispalkkojen alapuolella olevien työntekijöiden palkkoja tarkistetaan vaativuusryhmän vähimmäispalkan tasolle, ei kuitenkaan enempää kuin 50 euroa.

8 : Tehtäväkohtaisen palkanosan tarkistamiseen on käytettävissä yhteensä 0,8 %:n suuruinen paikallisesti päätettävissä oleva järjestelyerä (lasketaan marraskuun kokonaispalkkasummasta) : Tehtäväkohtaisen palkanosan tarkistamiseen on käytettävissä yhteensä 0,6 %:n suuruinen paikallisesti päätettävissä oleva järjestelyerä (lasketaan marraskuun kokonaispalkkasummasta). Harkinnanvarainen palkanosa: Harkinnanvarainen eli henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnin perusteella maksettava palkanosa voidaan ottaa käyttöön aikaisintaan alkaen. Harkinnanvarainen palkanosa on suuruudeltaan enintään 10 % tehtävän vaativuusryhmän vähimmäispalkasta. KIRKKOHERROJEN UUDET PALKKAUSMÄÄRÄYKSET: Sopimuskauden yleiskorotukset: Kirkkoherran peruspalkkaa tarkistetaan lukien 4,7 %, lukien 2,7 % ja lukien 2,2 %. Yleiskorotusten lisäksi uuden palkkausjärjestelmän mukaisten palkkojen saavuttamiseksi voidaan maksaa järjestelyvaraerää seuraavasti: ja : Tehtäväkohtaisen palkanosan tarkistamiseen on käytettävissä yhteensä 0,2 %:n suuruinen paikallisesti päätettävissä oleva järjestelyerä. Tuntipalkkaisille työntekijöille on lisäksi omat määräyksensä. Valmistelija: lakimies Mia Fager Kirkkoneuvosto merkitsee saaduksi Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeen A 4 / Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin. 506 SEURAKUNTASIHTEERI KATRI LAUTJÄRVEN VIRKAVAPAA ANOMUS 507 NUORISOSIHTEERI LEENA LÄHTEEN VIRKAVAPAUSANOMUS 508

9 NUORISOSIHTEERI LEENA LÄHTEEN VIRANSIJAISUUS Nuoriso ohjaaja Juha Pekka Rautiainen on hoitanut nuorisosihteeri Leena Lähteen sijaisuutta kirkkoneuvoston päätöksellä välisen ajan. Viransijaisuus täytettiin julkisen haun perusteella. Kasvatusasiain johtokunta on käsitellyt viransijaisuuden hoitoa ja esittää, että Juha Pekka Rautiainen palkattaisiin edelleen Leena Lähteen vuosiloma ja hoitovapaasijaiseksi ajaksi Kirkkoneuvosto päättää valita Juha Pekka Rautiaisen jatkamaan nuorisosihteeri Leena Lähteen viransijaisena välisen ajan. Ilmiotus Juha Pekka Rautiaiselle, kasvatusasiain keskukselle ja taloustoimistolle. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. hyväksyttiin. 509 VERKKOTIEDOTTAJAN SIJAISEN JUHO NIEMELÄN TERVEYDENTILATODISTUS 510 GRAAFISEN ILMEEN TÄYDENTÄMINEN GRAAFISELLA OHJEELLA Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymälle ja suurelle osalle yhtymän seurakuntia saatiin uusi visuaalinen ilme vuonna Tämä sisälsi yhtymän ja seitsemän seurakunnan logot, peruslomakkeiston, käyntikortit ja kirjekuoret. Graafisen ilmeen toteuttaminen jäi kuitenkin kesken ja se tulisi saattaa vuoden 2007 aikana päätökseen. Tiedotustoimikunnan päätöksen mukaan pyydettiin tarjoukset sekä graafisen ilmeen suunnittelusta että graafisesta ohjeistuksesta. Tarjouspyynnöstä oli kuitenkin jätetty pois graafisen ilmeen käytön kannalta oleellinen osa, graafinen ohjeistus, joka ohjaa yhtymän ja seurakuntien tunnuksien, typografian ja tunnusvärin käytön periaatteita. Ohjeistus on tärkeä paitsi talon omalle väelle myös käytettäessä logoa esimerkiksi ulkopuolisessa ilmoittelussa. Tiedotustoimikunta päätti kokouksessaan pyytää tarjouksen graafisesta ohjeistosta täydentäen sitä vielä puuttuvilla elementeillä. Tarjoukset päätettiin pyytää graafisen ilmeen alun perin suunnitelleelta mainostoimisto Briiffiltä ja graafinen suunnittelija Erkki Kiiskiltä. Näistä tiedotuspäällikkö päätyi valitsemaan alkuperäisen graafisen ilmeen suunnitelleen mainostoimisto Briiffin tarjouksen. Erkki Kiiski toteaa itsekin omassa tarjouksessaan, että paras lopputulos saavutetaan, kun graafisen oh

10 jeistuksen toteuttaa sama taho, joka on vastannut graafisten elementtien suunnittelusta. Vuonna 2006 tehdyistä lomakkeista osoittautuivat käytöltään vähäisiksi kirjelomakkeet, joiden rinnalle arkityöhön kaivattiin logoin varusteltuja ja asiakirjastandardin mukaisia Word pohjaisia kirjelomake ja pöytäkirjapohjia ja kirjelähetettä. Myös tiedotepohja, ns. folder eli pahvikansiomalli ja esitemalli olivat kyselyjen perusteella toivomuslistalla. Jotta graafinen ilme saadaan kunnolla käyttöön, yhtymän työntekijöille järjestetään asiaan liittyvää koulutusta ja graafisen ilmeen eri elementit, yhtymän ja seurakuntien logot, lomakkeistot ja käyntikortit, sijoitetaan sähköiseen materiaalipankkiin. Materiaalipankki rakennetaan seurakuntayhtymän sisäiseen verkkoon, josta se on kätevästi kaikkien käyttäjien saatavilla. Briiffin tarjous sisältää graafisen ohjeistuksen teon ja kokoamisen seurakuntayhtymän ja seurakuntien osalta siten, että siihen saadaan logot (myös uudistuneesta ilmeestä pois jättäytyneiden seurakuntien eli Tuomiokirkkoseurakunnan ja Mikaelinseurakunnan osalta), kirjelomakkeet ja kuoret, sähköiset lomakkeet (kirjelomake, pöytäkirja ja tiedotepohja), muut sähköiset lomakkeet, käyntikortti, työpaikkailmoitus, pahvikansiomalli, powerpointpohja ja esitemalli. Koko graafinen ilme on näin käytettävissä vuoden 2007 lopussa. Graafisen ohjeen ja täydentävien elementtien kustannukset, 8800 euroa, maksetaan tiedotustoimiston budjetista. Tiedotuspäällikkö Paula Heino esittää, että kirkkoneuvosto hyväksyisi tiedotustoimikunnan toimenpiteet seurakuntayhtymän uuden graafisen ilmeen toteuttamiseksi. Samalla tiedotuspäällikkö ehdottaa, että kirkkoneuvosto ohjeistaa seurakuntayhtymän kaikki työntekijät noudattamaan uutta graafista ilmettä sekä antaa koulutustoimikunnalle tehtäväksi huolehtia tarpeellisen koulutuksen järjestämisestä. Kirkkoneuvosto merkitsee tiedoksi ja hyväksyy tiedotustoimikunnan toimenpiteet seurakuntayhtymän uuden graafisen ilmeen toteuttamiseksi. Kustannukset maksetaan tiedotustoimikunnan budjetista. Samalla kirkkoneuvosto kehottaa työntekijöitä noudattamaan uutta graafista ohjeistusta. Koulutustoimikunnan tehtäväksi annetaan tarpeellisen koulutuksen järjestäminen. Ilmoitus kaikille yksiköille työpaikkakokouksissa tiedotettavaksi ja koulutustoimikunnalle. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin.

11 Käsittely Tiedotuspäällikkö Paula Heino täsmensi, että nyt saatavan graafisen ohjeistuksen lisäksi hankinta sisältää myös uusia elementtejä, esite, tarrapohja, kansio ja powerpoint mallit. hyväksyttiin. 511 TOIVONTUOTTAJIEN JOULURADIO Toivontuottajat on pääkaupunkiseudun, Helsingin, Espoon ja Vantaan, seurakuntayhtymien sähköisen viestinnän yksikkö, joka on toiminut neljä vuotta Jouluradiota. Jouluradiossa joululaulut soivat analogisena lähetyksenä tauotta ympäri vuorokauden adventista tapaninpäivään. Hengelliset joululaulut sanoituksineen välittävät evankeliumin sanomaa. Jouluradion suosio on ylittänyt kaikki odotukset. Kansallisen radiotutkimuksen Finnpanelin mukaan kuulijoita Oulussa, Tampereella ja pääkaupunkiseudulla oli tutkimusviikolla viime vuoden joulukuussa yhteensä Lisäksi nettiradiossa oli kuulijoita noin miljoona 86 eri maassa. Sähköpostia Jouluradioon tuli viime joulukuussa 1500 kappaletta. Myös Turussa oltiin viime vuonna kiinnostuneita Jouluradiosta, ja moni tiedusteli taajuutta tuottaja Riitta Kalliorinteeltä. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän mukanaolo Jouluradiossa vuonna 2007 maksaisi 6000 euroa. Summa kattaa valtakunnalliset markkinoinnin kulut, kuten postikortit ja valtakunnalliset mainokset. Lisäksi radiota markkinoidaan mm. Kirkko ja me lehdessä. Analogisen radiolähetyksen lisäksi Toivotuottajat toteuttaa jouluradio.fisivuston, jonne voidaan ohjata seurakuntayhtymän sivuilta. Lisäksi kaapelitelevision kanssa neuvotellaan mahdollisuudesta saada radio kuulumaan myös digiboksien radiovalikossa. Tiedotustoimikunta päätti kokouksessaan lähteä tänä vuonna mukaan Jouluradioon. Kustannukset maksetaan tiedotustoimiston budjetista. Kirkkoneuvosto merkitsee tiedoksi ja hyväksyy tiedotustoimikunnan päätöksen Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän mukanaolosta Toivontuottajien Jouluradiossa. Kustannukset maksetaan tiedotustoimiston budjetista. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. hyväksyttiin.

12 VUODEN 2008 VIRKAPAKETTI 1. Yleistilanne ja uuden määrärahojenjakomallin vaikutus Uuden määrärahojenjakomallin johdosta seurakunnat voivat painottaa työntekijäresurssien ja muiden resurssien jakoa haluamallaan tavalla. Seurakunnilla on järjestelmässä taloudellinen vastuu tekemistään päätöksistä, minkä vuoksi tässä virkapakettiehdotuksessa on hyväksytty seurakuntien virkaehdotukset sellaisenaan. Jatkossa tulee kiinnittää huomiota siihen, että virkanimikkeet pysyisivät mahdollisimman yhtenäisinä. Virkaehdotukset on syytä jatkossakin keskittää syyskaudelle, jolloin budjetista päätettäessä tiedetään samalla kunkin seurakunnan palkka ja muun budjetin suhde. Tämä myös mahdollistaa työntekijöiden joustavamman siirtymisen seurakuntayhtymän sisällä tehtävästä toiseen. Vastuu virkojen perustamisesta säilyy jatkossakin yhteisellä kirkkovaltuustolla. Palkat on oleellinen osa talousarviota. Uusia virkoja perustettaessa on muistettava niiden vaikutus tulevien vuosien menoihin. Uusien virkojen perustamista harkittaessa tulee aina selvittää mahdollisuudet muilla keinoin vaikuttaa haluttuun suuntaan, esimerkiksi organisaatiomuutoksin tai työnjakoja muuttamalla. Vuoden 2008 talousarviossa on ensimmäistä kertaa varattu kullekin seurakunnalle käyttöön kokonaismääräraha, josta seurakunnat maksavat myös kukin oman henkilökuntansa palkat. Taloustoimiston kokoaman tilaston mukaan verotulot näyttävät edelleen nousevan. Tämä johtuu edelleen hyväksi ennakoidusta suhdannetilanteesta. Verotulojen noususta yhä suurempi osa johtuu myös inflaatiosta, joka vastaavasti rasittaa menotaloutta. Myös palkat ja muut henkilöstömenot nousevat vuosittain johtuen palkankorotuksista ja virkamäärien kasvamisesta. Kirkosta eroamiset vaikuttavat niin ikään väistämättä verotuloihin arv. ehd. Kirkollisvero ja yhteisövero 24,2 25,8 26,0 28,0 Palkat 13,72 14,34 14,27 14,69 Muut henkilöstömenot 4,62 4,95 5,01 5,16 Tilastolukujen laskennassa on palkka ja henkilöstömenoista vähennetty sairaus ja tapaturmavakuutusten perusteella saadut korvaukset. Kirkollisvero olettamaksi vuodelle 2007 on arvioitu 23,8 miljoonaa euroa. Arvion mukaan verotulo näyttäisi nousevan edelleen vuonna Arviointiperusteina on käytetty kuluvan vuoden verokertymää ja Kirkkohallituksen arviota. Ehdotuksessa on pyritty huomioimaan myös kirkosta eroavien vaikutus. Kirkosta eroavien vaikutus verokertymään saattaa muodostua arvioitua suuremmaksi, sillä eroamistrendi näyttää edelleen jatkuneen. Eroajien ikäja

13 kaumasta johtuen vaikutus verotuloihin näkyy vasta muutaman vuoden viiveellä. Vuoden 2007 alusta elokuun loppuun kirkosta eronneitten määrä oli 955. Tulevaisuuden työmarkkinoilla seurakunnat joutuvat uuteen tilanteeseen ikäluokkien pienetessä. Tällä voi olla vaikutuksia palkkatasoihin, mikä edellyttää että kirkko pystyy työnantajana jatkossakin maksamaan riittävän kilpailukykyisen palkan ja että palkkausjärjestelmät ovat myös muilta osin ajan tasalla. Tämän vuoksi työntekijämäärien lisäämiseen tulee suhtautua hyvin suurella harkinnalla, jotta joustavuus voitaisiin säilyttää. 2. Palkkauudistus Kirkon alalle on solmittu uusi pakkaratkaisu, jonka olennainen osa on kokonaan uudistettu palkkausjärjestelmä. Tämä uusi järjestelmä koskee kirkkoherroja lukuun ottamatta kaikkia muita työntekijäryhmiä. Ennen käytössä olleista palkkataulukoista siirrytään yhtenäiseen vaativuusluokiteltuun palkkausjärjestelmään, jonka pohjalta maksettava palkka määritellään suoraan euroissa. Tehtävien sijoittaminen lopullisiin maksupalkkoihin on suorittamatta, koska mm. neuvottelut työntekijäjärjestöjen kanssa ovat kesken. Virkapaketti on laadittu vanhan palkkausjärjestelmän mukaisten palkkaryhmien mukaan. Kunkin tehtävän kohdalla esitettävä palkkaryhmä tulee käytännössä muodostamaan minimin palkkauskustannukselle, mutta toisaalta uuden palkkausjärjestelmän mukaiset muutokset tässä esityksessä olevien virkojen osalta eivät vaikuta olennaisesti budjetin toteutumiseen. Sopimuskausi on Palkankorotusten kustannusvaikutus sopimuskaudella on 9,3 prosenttia. Sopimuskauden ensimmäinen yleiskorotus on Sen lisäksi sopimuskauden aikana on neljä tarkkailupistettä, joihin sijoittuu kaksi yleiskorotusta sekä kaksi järjestelyerää palkkajärjestelmän toteuttamisen edistämiseen ja vähimmäispalkkojen saavuttamiseen. Kirkkoherroille ja tuntipalkkaisille on sovittu kustannusvaikutuksiltaan vastaavat korotukset. Tuntipalkkaisten palkankorotukset toteutetaan kahtena yleiskorotuksena. Neuvottelutuloksessa on uudistettu matkakorvausten maksamisperusteita sekä vuosilomamääräyksiä uuden vuosilomalain pohjalta. Lisäksi neuvottelutulos sisältää uudistetun pääsopimuksen ja luottamusmiessopimuksen. Luottamusmiespalkkiota on korotettu ja ne koskevat kaikkia pääsopijajärjestöjen luottamusmiehiä. 3. Virkaesitykset Vuodelle 2008 virkojen perustamisia ja lakkauttamisia koskevia esityksiä on tullut seuraavasti:

14 Maarian seurakunta 1. Diakoniatyöntekijän viran perustaminen Maarian seurakunnan seurakuntaneuvosto esittää, että Maarian seurakuntaan perustetaan H28a palkkaluokan diakoniatyöntekijän virka alkaen. Seurakuntaneuvoston perustelu viran perustamiselle kuuluu seuraavasti: Maarian seurakunnassa on tällä hetkellä johtavan diakoniatyöntekijän, kolme diakonissan ja yksi diakonin virka. Diakoniatyöntekijöiden Liiton laskelmien mukaan Maarian seurakunnassa on kolmanneksi vähiten työvoimaa diakoniatyössä suhteutettuna virkojen määrä seurakunnan jäsenmäärään koko Suomessa. Kun Maarian seurakunnan alueella asuu n kirkkoon kuulumatonta, joita viranhaltijat myös palvelevat, on työvoiman vähäinen määrä todellinen ongelma. Diakoniatyötä on seurakunnassa viime vuosina kaikin tavoin tehostettu, mutta erityisesti diakoninen perhetyö ja vanhustyö vaatisivat kipeästi lisätyövoimaa. Seurakunnassa on alkamassa diakoniseen perhetyöhön liittyvä Ehyt arki projekti, johon toivotaan papin työpariksi diakonissaa. Erityistä tarvetta diakoniseen perhetyöhön on paitsi Halisissa ja Runosmäessä myös Moision alueella. Uuden työntekijän saaminen Pohjois Maariaan vapauttaisi johtavan diakoniatyöntekijän organisoimaan tehokkaammin mm. vanhustyöhön kohdistuvaa vapaaehtoistoimintaa. Taskulan seurakuntakodille on kaavailtu vanhustyön keskusta, jonka käynnistäminen jäisi johtavan diakoniatyöntekijän suunniteltavaksi ja käynnistettäväksi. Maarian seurakunta sai uudessa rahanjakomallissa käyttömäärärahoja niin, että uusi diakonissan virka voidaan rahoittaa tällä määrärahalla. Hallintojohtajan kannanotto: Puollan Maarian seurakunnan esitystä. 2. Johtavan nuorisotyönohjaajan viran perustaminen Maarian seurakunnan seurakuntaneuvosto esittää, että Maarian seurakuntaan perustetaan alkaen johtavan nuorisotyönohjaajan H30 palkkaluokan virka. Seurakuntaneuvoston perustelu viran perustamiselle kuuluu seuraavasti: Kasvatustyön johtokunta on kokouksessaan esittänyt, että Maarian seurakuntaan perustetaan vuoden 2008 alusta uusi johtavan nuorisotyönohjaajan virka. Maarian seurakuntaan perustettiin nuorisotyöhön alkaen työalavastaavan tehtävä. Tehtävä liitettiin seurakuntaneuvoston päätöksellä Han

15 na Rajalinin virkaan. Tämä muutos siirsi hänen työpanostaan hallinnollisten tehtävien suuntaan ja vähensi näin varhaisnuorisotyöhön kohdistettua työpanosta. Työalavastaavan tehtävän perustamisen taustalla oli Maarian seurakunnan seurakuntaneuvoston esitys yhteiselle kirkkoneuvostolle, että seurakuntaan perustettaisiin johtava nuorisotyönohjaajan virka muuttamalla yksi nuorisotyönohjaajan virka (Marja Liisa Lappalaisen virka) johtavan nuorisotyönohjaajan viraksi. Seurakuntayhtymässä oli tuolloin asetettu myös nuorisotyön hallinnon kehittämistä pohtinut työryhmä, jonka esityksen mukaisesti seurakuntiin voitiin perustaa työalavastaavien tehtävä. Johtavan nuorisotyönohjaajan viran kehityksen jatko jäi yhteisen kirkkoneuvoston päätöksessä avoimeksi ja riippumaan seurakuntien rahanjakomallin uudistamisesta. Seurakunnan varhaisnuoriso ja rippikoulutyö vaativat Maarian seurakunnassa tulevaisuudessakin huomattavasti työvoimaa. Ikäluokka on seurakunnassa jatkuvasti 1 18 Bvuotiaitten osalta 300 B 350 henkeä. Lisäksi rippikouluihin tulee vuosittain kirkkoon kuulumatonta nuorta ja huomattava joukko muiden seurakuntien nuoria. Koska työalavastaavan tehtäviin on kuulunut rippikouluvastaavana toimiminen, työn organisointi vie Maariassa häneltä huomattavan työpanoksen samalla kun seurakuntayhtymän yhteiset tehtävät ovat vaatineet työalavastaavalta runsaasti työtä. Paikallistason varhaisnuorisotyö on näin ollen selvästi menettänyt resursseja. Lisäksi kirkossa on meneillään hallinnonuudistus, jossa väliportaan johtamiseen panostetaan aikaisempaa enemmän. Tällä pyritään tehostamaan työvoiman käyttöä ja tuomaan työn johtaminen ja tukeminen lähemmäksi työntekijää. Maarian seurakunnassa on saatu hyviä kokemuksia johtavan diakoniatyöntekijän työstä. Sama suuntaus on menossa kirkkomusiikin osalla. Siksi olisi luontevaa jatkaa samaa kehitystä myös nuorisotyön kohdalla. Maariassa on tällä hetkellä viisi nuorisotyön virkaa. Tämä työtiimi vaatii työalavastaavaa selkeämpää ja juridisesti perustellumpaa johtajuutta. Johtavan nuorisotyönojaajan toimenkuva olisi seurakuntayhtymän asettaman työryhmän laatiman mallisäännön mukainen. Viran palkkaus tulisi olla H 30. Hallintojohtajan kannanotto: Puollan Maarian seurakunnan esitystä. 3. Määräaikaisen seurakuntapastorin viran perustaminen Ehyt arki projektia varten ajaksi Maarian seurakunnan seurakuntaneuvosto esittää, että Maarian seurakuntaan perustetaan H35 palkkaluokan määräaikaisen seurakuntapastorin virka ajaksi Ehyt arki projektia varten.

16 Seurakuntaneuvoston perustelu on seuraava: Kasvatustyön johtokunta on kokouksessaan hyväksynyt osaltaan perhetyöhön liittyvän EHYT ARKI Bprojektin projektisuunnitelman ja esittää seurakuntaneuvostolle, että projekti toteutetaan Maarian seurakunnassa suunnitelman mukaisesti (Liite 1/'105/sn5/2007). Projektin tavoitteena on tukea vanhemmuutta ja arjessa jaksamista antamalla aikaa ja paikan kohtaamiseen, kartuttaa kodin arjessa tarvittavia tietoja ja taitoja sekä etsiä perheiden ja sukujen kristillisiä perinteitä ja kasvaa yhdessä kristittyinä ja seurakunnan jäseninä. Projektin kohteina ovat erityisesti nuoret äidit ja heidän lapsensa Runosmäen ja Halisten alueilla. Yhteistyötahoiksi on kaavailtu mm. neuvolaa, sosiaalitointa, lastensuojelua ja Marttoja. Projekti jakautuu pilottivaiheeseen ajalle ja toteuttamisvaiheeseen Projektin toteuttaminen edellyttää työvoimaresurssien lisäämistä siten, että seurakuntaan perustetaan määräaikainen seurakuntapastorin virka ajalle Lisäresursseja tarvitaan myös diakoniatyöhön vuodeksi Seurakuntapastori toimisi Ehyt arki Bprojektin projektivastaavana noin 50 %:n työpanoksella sekä osallistuisi yleiseen seurakuntatyöhön ja erityisesti rippikoulutyöhön 50 %:n osuudella. Maarian seurakunnassa on viime vuosina ollut resurssipulaa erityisesti rippikoulutyössä ja perhetyössä. Rippikoulutyön akuuttiin tarpeeseen saatiin määräaikainen virka yhteiseltä kirkkovaltuustolta tammikuussa kk ajaksi. Esitetty määräaikaisen seurakuntapastorin viran perustaminen vastaa erityisesti edellä mainittujen työalojen työvoimatarpeeseen. Mikäli nyt saadaan perustaa suunniteltu määräaikainen seurakuntapastorin virka, ensi vuodeksi ei ole tarvetta perustaa uutta määräaikaista seurakuntapastorin virkaa rippikoulutyötä varten. Hallintojohtajan kannanotto: Puollan Maarian seurakunnan esitystä. Henrikinseurakunta Kansainvälisen työn sihteerin viran perustaminen Henrikinseurakunnan seurakuntaneuvosto esittää, että Henrikinseurakuntaan perustetaan alkaen kansainvälisen työn sihteerin H28 palkkaluokan virka. Seurakuntaneuvoston perustelu viran perustamiselle kuulu seuraavasti: On todennäköistä, että seurakunnan jäsenmäärä pysyy tulevaisuudessa suurin piirtein nykyisellä tasolla tai pienenee. Koska kasvua ei ole odotettavissa, joudumme tulemaan toimeen entisen suuruisella työvoimalla. Tämä merkitsee tulevaisuudessa kaikkien viran ja toimenhaltijoiden nykyisten työnkuvien säännöllistä tarkistamista.

17 Seurakuntatyön kokonaisuus vaatii sekä lähetystyöhön laaja alaisemman hahmottamisen että lähetystyön nivomisen kiinteämpään vuoropuheluun sukulaistyöalojen kanssa. Mitä kansainvälisen työn sihteeri tekee? Lähetyssihteerin tehtävää on tarkoituksenmukaista suunnata perinteisistä käytännöllisistä järjestelytehtävistä (esim. varainhankinta) työn sisällön ja toimintatavan kehittämiseen. Tulevaisuudessa tarvitaan lähetystyön sujuvaa yhteistyötä seurakunnan muun henkilöstön (erityisesti kasvatuksen kentällä toimivan) ja muiden toimialojen kesken. Yhteistoimintaa on ollut aiemminkin, mutta sen suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta on lisättävä, jos halutaan, että lähetyksen teemat ovat seurakunnallisen keskustelun polttopisteessä tulevaisuudessakin. Uudessa työnkuvassa pitääkin siirtyä merkittävästi nykyistä enemmän kohti lähetyskasvatusta ja tätä kautta kohti nuorempia ikäluokkia. Kyse ei ole vanhempien ikäluokkien sivuuttamisesta vaan siitä, että vanhemman perinteisen lähetysväen rinnalle ryhdytään tavoitteellisesti etsimään myöskin nuorempia. Lisäksi tavoitteeksi pitää asettaa, että lähetystyö tulevaisuudessa osaa nähdä kaukaisen lähimmäisen myös kotimaassa. Maahanmuuttajien integrointi on keskeinen osa uutta valmisteilla olevaa tehtävää. Tehtävänimike ja tehtävät Lähetyssihteerin tehtävänimike ei vastaisuudessa riitä kuvaamaan uuden tehtäväkentän kokonaisuutta. Kansainvälisen työn sihteeri saattaisi olla nimike, joka parhaiten kokoaa yhteen kaikki ne teemat, joiden puitteissa tuleva toiminta tapahtuu. Tehtävä muodostuu seuraavista osa alueista: 1) ns. perinteinen seurakunnan lähetystyö, jossa keskitytään pitkälti varainkeruuseen, 2) maahanmuuttajatyö ja yhteydenpito kansainvälisen diakonian kenttään, 3) lähetyskasvatuksen suunnittelu ja toteuttaminen rippikoulussa, 4) lähetyskasvatuksen suunnittelu ja toteuttaminen yhtenä osana seurakunnan koulutyötä. Tarkempi työnkuva luodaan sen jälkeen kun, kirkkovaltuusto on päättänyt viran perustamisesta. Palvelussuhdemuoto Myös palvelussuhdemuoto tulee arvioida tässä yhteydessä uudelleen. Toisin kuin nykyään lähetyssihteerin kohdalla uuden tehtävän palvelussuhdemuoto olisi virka. Virkamuotoinen resurssi tarjoaa seurakunnalle huomattavasti toimea paremman mahdollisuuden niiden muutosten keskellä, joiden keskellä seurakuntatyössä jo nyt eletään ja jotka lähitulevaisuudessa ovat odotettavissa. Lyhyesti sanottuna: Virkamuotoinen palvelussuh

18 de mahdollistaa nykyistä huomattavasti laajemman toiminnan lisäämättä kuitenkaan seurakunnan kustannuksia. Vaikka virka pätevyysvaatimuksineen kerryttää suuremmat palkkamenot, on viran kautta seurakunnalle tuleva hyöty suhteellisesti ottaen suurempi kuin toimen. Pätevyysvaatimukset Koska kansainvälisen työn sihteerin tehtävää suunnitellaan lähetystyötä laajemmassa viitekehyksessä, tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää hoitajaltaan osaamista ja ammattitaitoa ja sitä erityisesti seurakunnan kasvatuksen kysymyksissä. Kasvatuksen käsite on tämän tehtävän kohdalla sillä tavoin laajempi, että nyt ei puhuta vain lasten tai nuorten kasvattamisesta vaan tämän lisäksi myös aikuiskasvatuksesta. Käytännössä viran pätevyysvaatimuksena voi olla seuraavat tutkinnot: 210 opintopisteen laajuinen sosiaali ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto (sosionomi AMK), : 210 opintopisteen laajuinen humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto (yhteisöpedagogi AMK) ja 240 opintopisteen laajuinen sosiaali ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto (sairaanhoitaja AMK), siten että tutkinnot täyttävät Piispainkokouksen päätöksen ehdot. Piispainkokouksen aikaisempien päätösten mukaisen lähetyssihteerin virkaan kelpoistavan tutkinnon suorittanut on myös kelpoinen. Lähetyssihteerin viran kelpoisuusvaatimukset käyvät ilmi Piispainkokouksen päätöksestä Henrikinseurakunnan kansainvälisen työn sihteerin viran kelpoisuusehtoja määriteltäessä lähetyssihteerin viran kelpoisuusvaatimuksia voidaan pitää pohjana, mutta pitää varautua siihen, että pätevyysvaatimuksia pitää täsmentää, koska kyseessä ei ole lähetyssihteerin virka. Viran sijainti seurakunnan virkojen ja työalojen kokonaisuudessa Kansainvälisen työn sihteerin tehtävä olisi luontevaa jäsentää jollakin tavoin seurakunnan muun kasvatustoiminnan yhteyteen. Jos ajatellaan seurakuntamme tukiryhmätyöskentely, kansainvälisen kasvatuksen sihteerin virka sijoittuisi hallintomme kartalla jonnekin lähetyksen tukiryhmän ja kasvatuksen tukiryhmän välimaastoon siten, että hän osallistuisi molempien tukiryhmien työskentelyyn, mutta että hänen ensisijainen työyhteisönsä olisi kasvatuksen työryhmä. Jossakin vaiheessa pitäisi miettiä, olisiko hänen lähiesimiehensä nuorisotyöstä vastaava viranhaltija. Siinä tapauksessa nimikkeen pitäisi olla kasvatuksesta vastaava nuorisotyönohjaaja. Viran perustaminen käytännössä

19 Päätoimisen kokoaikaisen viran perustamisen esteenä on aiemmin ollut toisaalta se, että virka olisi pitänyt kuten vielä vuonna 2007 rahoittaa seurakuntaneuvoston toimintamäärärahoilla. Palkkamenot ovat toimintamäärärahoihin verrattuna merkittävästi suurempia ja niiden sisällyttäminen toimintamäärärahabudjettiin on merkinnyt uhkaa vakiintuneelle toiminnalle ja sen rahoittamiselle. Yhteisen kirkkovaltuuston päätöksen mukaisesti vuoden 2007 alusta lukien yhtymässä on siirrytty rahanjakomalliin, jossa seurakuntien toimintamäärärahat käsittävät sekä perinteisen toimintamäärärahan että virkojen ylläpitämiseen käytettävät rahat. Käytännössä tämä merkitsee suurempaa liikkumatilaa, vaikka sisään tulevan rahan kokonaismäärä ei Henrikinseurakunnan tapauksessa nousekaan. Yhtymän yhteinen kirkkovaltuusto perustaa edelleen kaikki virat. Kustannukset Lähetyssihteerin palkkakuluihin on kuluvan vuoden toimintamäärärahassa varauduttu (lähetyssihteeri) (pyhäkoulusihteeri) käsittävällä määrärahalla (palkkaluokka R 19:n mukaan). R19:n mukaan palkkaa saavan viranhaltijan palkkakuluihin pitää tällä hetkellä varautua noin :n määrärahalla. Jos kyseessä olisi viranhaltija, jolla on pätevyys hoitaa kansainvälisen työn sihteerimme virkaa, niin palkkakulut nousevat. Vertailukohtana voidaan käyttää esim. Kirkon lähetyssihteerit ry:n suositusta pätevän viranhaltijan palkaksi, se on H 27 H 32 ( , kokemuslisistä riippuen) Käytännössä tämä merkitsisi esim. vuonna :n kuluja. Pätevä viranhaltija merkitsee seurakunnalle jo itsessään kohoavia kustannuksia, mutta lisäkustannuksia tulee vielä sitä kautta, että pyhäkoulu työn kuusi viikkotuntia (noin 5000 /vuosi) tulisivat tämän suunnitelman mukaan osaksi perheasiain sihteerin työnkuvaa ja kustannettaviksi siinä yhteydessä. Toisaalta kansainvälisen työn sihteerin viran perustaminen voi johtaa myös säästöihin toisaalla. Sihteerin käyttäminen rippikoulu työssä vapauttaa seurakunnan pakosta palkata vuosittain kesätyövoimaa rippikoululeireille. Säästö on :n luokkaa. Pitkällä tähtäimellä seurakunta voi uuden toimintamäärärahojen jakomallin ollessa käytössä painottaa oman harkintansa mukaan virkarakennetta haluamaansa suuntaan. Koska meillä ei ole kokemusta uuden määrärahajakomallin käytännön toimivuudesta, on varauduttava myös yllätyksiin. Puheena olevan viran kohdalla yllätys tarkoittaisi sitä, että palkkauksen arvioidut määrärahat osoittautuvat riittämättömiksi. : Seurakuntaneuvosto pyytää yhteistä kirkkovaltuustoa perustamaan Henrikinseurakuntaan alkaen päätoimisen kokoaikaisen kansainväli

20 sen työn sihteerin virka (H 28), jonka kustannukset katetaan Henrikinseurakunnan seurakunnallisen toiminnan määrärahoista. Ei muutoksenhakuoikeutta. : Esityksen mukaan. Hallintojohtajan kannanotto: Puollan Henrikinseurakunnan esitystä. Paattisten seurakunta Paattisten seurakunnan seurakuntaneuvosto esittää seurakuntapastorin (50 %) määräaikaisen H35 palkkaluokan viran perustamista Paattisten seurakuntaan ajaksi Määräaikaisen projektityöntekijän tehtävänä tulisi olemaan kasvatustyö nuorten parissa ja seurakunnan nuorisotyön kehittäminen. Hallintojohtajan kannanotto: Puollan Paattisten seurakunnan esitystä. Perheasiain neuvottelukeskus Perheasiain neuvottelukeskus esittää uuden perheneuvojan viran perustamista alkaen. Sielunhoitotyön johtokunta perustelee esitystä seuraavasti: Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän perheasiain neuvottelukeskuksessa on vähiten virkoja suhteessa palvelualueen väestöpohjaan koko Suomeen verrattuna. Turussa virkoja on 6, kun esimerkiksi Tampereella on 8,5 virkaa. Samaan aikaan perheasiain neuvottelukeskuksen palvelujen kysyntä on runsasta. Turussa ei ole pystytty ottamaan läheskään kaikkia pyrkijöitä asiakkaiksi ja jonotusajat ovat olleet keskimäärin kaksi kuukautta, mitä voidaan pitää kohtuuttomana. Sielunhoitotyön johtokunta on käsitellyt sielunhoidon saannin turvaamista Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä todeten, että perheneuvonnan tehtävänä on kirkkolain ja kirkkojärjestyksen mukaan sielunhoidon ja terapeuttisen keskustelun avulla tukea ja auttaa parisuhteen ja perheen ongelmissa sekä elämän kriisitilanteissa. Perheasiain neuvottelukeskus ei nykyisillä työvoimaresursseilla selviydy sille määritellystä tehtävästä riittävän hyvin. Viime vuosina asiakkaan ensimmäisen yhteydenoton ja työntekijän kohtaamisen välinen aika on ollut keskimäärin kaksi kuu