Paikallisen ympäristökasvatustyön tukeminen LYKE verkoston avulla

Transkriptio

1 Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton selvityksiä 1/2015 Suomenluonto jaympäristökoulujenliitonselvityksiä1/2015 PaikallisenympäristökasvatustyöntukeminenLYKE verkostonavulla Paikallistatukeaympäristökasvatukseenjakestävänkehityksenturvaamiseenkoulutuksessa tarvitaan.opetus jakulttuuriministeriön(okm)sekäympäristöministeriön(ym)toimeksiannosta toteutettukansallistenkestävääkehitystäedistävienkasvatuksenjakoulutuksenstrategioiden toimeenpanonarviointi(gaia2013)1toteaa,ettäniukkojenresurssienjaosaamisvajeenvuoksi kestäväkehityseirealisoidutoiminnaksi,jaopettajatkaipaavatesimerkiksimallitunteja. Suomenluonto jaympäristökoulujenliitonkoordinoimalyke verkosto(lisätietoaliite1)tarjoaa arviointiraportinmukaanvaltakunnallisenrakenteentukipalveluidentuottamiseenja kehittämiseen.myösarvioinninkohteenaollutkansallinenkestävänkehityksenkasvatuksen strategiajayk:nkestävääkehitystäedistävänkoulutuksenvuosikymmenen kansallinen toteuttamissuunnitelma2esittääluontokoulutoiminnankehittämistäympäristökasvatuksentueksi. Kuntientaloudenollessatiukoillaresursointiluonto jaympäristökasvatukseenjalyke verkoston toimintaanonkuitenkinvaarassa,koskasiiheneiohjatavaltakunnallistatukea.tästäesimerkkinä lähiaikoinalakkautusuhanallaovatolleetsekävanhinsuomenkielinenluontokouluelivantaan luontokoulu(syksy2012),jyväskylänluontokoulu(syksy2012ja2013)jatöyhtöhyypän luontokouluhelsingissä(uhkalopettamisestaolemassa).myösmuutamissamuissakunnissaon keskusteltuluontokoulutoiminnanlakkauttamisesta. Arviointiraportinmukaankestävänkehityksentoimenpiteidenedistämiseentarvitaankin valtionhallinnonjakuntatasonresurssejajaalueellistenjapaikallistenverkostojentehokasta yhteistyötä.kunnatovattärkeässäasemassaulkopuolisenasiantuntemuksentarjoamisessasekä yhteistyönkehittämisessä,janetäytyysitouttaa,jottakoulutjaoppilaitoksetsaavattukeaomiin prosesseihinsa. Suomenluonto jaympäristökoulujenliitossaonarvioitu,ettävaltiontalousarvionkauttajaettava kolmenmiljoonaneuronvuosittainenlisämäärärahaturvaisituenpaikalliselle ympäristökasvatustyölle.lisäksitarvitaanmyöskunta jamuutarahoitusta,jonkavoiminverkosto toimiitällähetkellä.kestävänkehityksentaiympäristökasvatuksenpaikallisverkostoillaeiole valtiontalousarviossamäärärahaa,vaikkaseonkeskeinenasiakasvatuksessatulevaisuutemme kannalta. 1 Kansallistenkestävääkehitystäedistävienkasvatuksenjakoulutuksenstrategioidentoimeenpanonarviointi(Gaia 2012) FI/Ymparisto/Kestava_kehitys/Ajankohtaista/Kansalliset_kestavaa_kehitysta_edistavat% %29 2 Kestävääkehitystäedistävänkasvatuksenjakoulutuksenstrategiajasentoimeenpanosuunnitelmavuosille http://

2 Suomessa on useita esimerkkejä erilaisten muiden alojen kasvatuksen paikallisverkostojen tukemisesta (liite 2). Näiden pohjalta voidaan luoda vaihtoehtoisia malleja ympäristökasvatuksen paikalliselle tukemiselle. Seuraavassa muutama mahdollinen malli. Malli 1. Kunnille myönnettävä erityisavustus ympäristökasvatukseen Esimerkkinä kunnille myönnettävä valtionavustus kerhotoiminnan kehittämiseen (tänä vuonna 8 milj. ). Kunnat voivat hakea avustusta Opetushallituksesta toimintasuunnitelmansa pohjalta. Kunnalla omavastuu, esim. 40 % kustannuksista. Rahaa voi käyttää sertifioitujen LYKE verkoston toimipisteiden ylläpitämiseen ja hyödyntämiseen ja koulun ympäristösertifiointijärjestelmiin. Malli 2. Valtionosuus ympäristökasvatuksen järjestämiseen Esimerkkinä kunnan valtionosuus aamu ja iltapäivätoimintaan (OKM) (tänä vuonna yli 5,5 miljoonaa) Kunnat saavat valtionosuutta ohjaustuntien perusteella 57% valtionosuuden laskemisen perusteeksi vahvistetun tuntimäärän ja ohjaustunnin hinnan tulosta. Maksetaan kunnalle samassa yhteydessä kuin muu valtionosuus ja avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin. Malli 3. Ympäristökasvatuskeskusten tukeminen nuorisotyön yleisavustusten kautta Esimerkkinä lastenkulttuurikeskukset (tänä vuonna 17 keskusta 1,4 milj. ) Avustusta voivat hakea ympäristökasvatuskeskukset, joissa ympäristökasvatuksen ammattilaiset tuottavat ympäristökasvatuspalveluja lapsille ja nuorille (ei rajoitu kouluihin, jolloin veikkausvarojen käyttö on mahdollista). Kukin ympäristökasvatuskeskus hakee rahoitusta opetus ja kulttuuriministeriön nuorisoyksiköstä tähän tarkoitetulta momentilta. Taholla tulee olla omarahoitusosuutta esim. kunnalta tai muilta asiakkailta 40 % toimintasuunnitelman hyväksyttävistä kustannuksista. LYKE verkosto on sertifioinut verkostoon kuuluvat toimipisteet kehittämiskeskuksiksi ja toimintakeskuksiksi. Tämä on hyvä pohja rahoituksen myöntämiselle. Malli 4. Valtionapu Suomen luonto ja ympäristökoulujen liitolle LYKE verkoston toimintaan Esimerkkinä valtionapu 4H toimintaan (MMM; tänä vuonna 4,2 milj. ) ja LUMA keskukset (5 milj. vuosille ) Suomen luonto ja ympäristökoulujen liitto saa avustuksen ja jakaa sen LYKE verkoston sertifioiduille paikallistoimijoille rahoittajan kanssa laaditun tulossopimuksen periaattein. Kunkin toimijan omarahoitusosuuden täytyy olla vähintään 40%. Rahoituksen suuruuteen/ yksikkö vaikuttaa myös vuosittain saadun avustuksen määrä ja toimipaikkojen lukumäärä. LYKE verkosto on avoin verkosto, johon voi hakeutua ne, jotka täyttävät LYKE verkoston kriteerit Kaikki mallit tuottaisivat järjestelmän, jolla paikallista ympäristökasvatusta voi tukea tehokkaasti ja tasa arvoisesti ympäri maan. Lisätietoja Niina Mykrä LYKE verkoston koordinaattori Suomen luonto ja ympäristökoulujen liiton toiminnanjohtaja niina.mykra@luontokoulut.fi puh

3 LIITE 1. Suomen luonto ja ympäristökoulujen liitto ja LYKE verkosto. LYKE verkosto pähkinänkuoressa LYKE verkoston i perustana on luonto ja ympäristökoulutoiminta. Toiminnan tarkoituksena on tukea varhaiskasvatusta ja perusopetusta luonto ja ympäristökasvatuksessa sekä kestävän elämäntavan kysymyksissä. LYKE toimijat tarjoavat opetusohjelmia lapsille ja nuorille sekä koulutuksia kasvattajille ja opettajille. Niillä ei ole omia oppilaita, vaan ne palvelevat useita kouluja. Toimintaan osallistuu vuosittain noin henkilöä ja ryhmää. Vuonna 2014 järjestettiin 260 koulutusta opettajille. Toiminta perustuu varhaiskasvatussuunnitelmaan ja opetussuunnitelmaan, ja on elämyksellistä, tutkivaa ja terveyttä edistävää (luontoliikunta). Toimipisteissä on vakituista, pätevää ja innostunutta henkilökuntaa ii. Toimipisteistä osa on sertifioitu kehittämiskeskuksiksi, osa taas toimintakeskuksiksi. LYKE verkosto on avoin kaikille kriteerit täyttäville toimijoille. Luonto ja ympäristökoulujen lisäksi mukana on Metsähallituksen luontokeskuksia, nuorisokeskuksia (Suomen nuorisokeskukset ry.), leirikoulukeskuksia (Suomen leirikouluyhdistys ry.) ja muutamia muita luonto ja ympäristökoulutoimintaa tarjoavia tahoja. Yhteensä verkostossa on tällä hetkellä 59 toimijaa. Valtaosa verkostolaisista saa rahoituksensa kunnilta joko osana kunnan toimintaa, ostopalveluna tai osallistumismaksujen kautta. Suomen luonto ja ympäristökoulujen liitto ry koordinoi LYKE verkostoa järjestäen koulutuksia, tapaamisia ja neuvontaa iii. Verkoston toimintaa ohjaa ohjausryhmä, johon toimijoiden edustajien lisäksi kuuluvat jäsenet Opetushallituksesta ja Suomen Ympäristökasvatuksen Seurasta. Asiantuntijoina ryhmässä ovat säännöllisesti kuultavana myös opetus ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikön sekä ympäristöhallinnon edustajat. Verkoston koordinoinnin rahoitus tulee Opetus ja kulttuuriministeriöstä: Suomen luonto ja ympäristökoulujen liitto hyväksyttiin nuorisotyön palvelujärjestöksi kesällä LYKE verkosto toteuttaa hallitusohjelmaa Kataisen hallitusohjelmassa on päätetty luonto ja ympäristökoulujen toiminnan kehittämisestä ja aseman vahvistamisesta iv. Lapsi ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaan on kirjattu tuki luonto ja ympäristökoulujen kehittämiselle v. Vuoden 2016 opetussuunnitelmauudistuksen perustana on kestävä kehitys vi. Luonto ja ympäristökoulutoiminnassa käytetyt opetusmenetelmät ovat uudistuksen pedagogisen linjan mukaisia ja yhteistyö koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa on opetussuunnitelmassa keskeistä. Kansallinen kestävän kehityksen kasvatuksen strategia ja YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenen kansallinen toteuttamissuunnitelma vii esittävät luontokoulutoiminnan kehittämistä ympäristökasvatuksen tueksi. Suunnitelmien väliarviointiraportissa viii esitellään myös LYKE verkosto. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen ix toteuttamiseen tarvitaan LYKE verkoston kaltaisia toimijoita.

4 LIITE 1. Suomen luonto ja ympäristökoulujen liitto ja LYKE verkosto. LYKE verkosto vastaa asiakkaidensa tarpeisiin LYKE verkoston kuntien koulu ja sivistystoimenjohtajille suunnatussa kyselyssä x (2012) 55% vastaajista oli sitä mieltä, että perusopetusta tukevien koulun ulkopuolisten oppimisen palveluiden rahoitus tulisi järjestää valtionosuusrahoituksen tai muun valtakunnallisen rahoituksen kautta. Vastaajista 24 % mielestä kunnan tulisi varata tähän rahoitusta oman talousarvionsa sisälle. Kaikki vastanneet pitivät luonto, ympäristö ja leirikoulujen sekä kestävää elämäntapaa tukevien palveluiden kehittämistä melko tai erittäin merkityksellisenä. LYKE verkoston asiakkaat ovat toimintaan tyytyväisiä: asiakastyytyväisyyskyselyn xi (2013) mukaan 91 % vastaajista oli sitä mieltä, että käynti LYKE verkoston toimipisteessä vastasi opetussuunnitelman tavoitteita, ja 92 % vastaajista oli sitä mieltä, että luonto, ympäristö tai leirikoulupäivä oli kaiken kaikkiaan onnistunut. LYKE verkoston edistämä elämyksellinen pedagogiikka, ympäristökasvatuksen tärkeys ja luonnon myönteiset vaikutukset terveyteen on tunnistettu useissa akateemisissa tutkimuksissa. Muun muassa julkaisussa Hyvinvointia lapsille ja nuorille xii (Sitra 2012) ja Koulu kaikkialla hankkeessa xiii (Helsingin yliopisto) luontokoulut esitetään onnistuneena esimerkkeinä koulun ulkopuolisesta opetuksesta. LYKE kehittää toimintaansa hankkeiden avulla Suomen luonto ja ympäristökoulujen liitto on kehittänyt Ekopaku mallin xiv, jonka avulla luontokoulutoimintaa voidaan tarjota myös haja asutusalueille. Ekopaku on liikkuva luontokoulu ja luokkahuone luonnossa, joka toimii koulun läheisyydessä ja koululle sopivissa luontokohteissa. Ekopakujen kotipesänä voivat toimia jo olemassa olevat LYKE verkoston pisteet, tai kunnat voivat yhteistyössä hankkia yhteisen Ekopakun. Ensimmäinen Ekopaku sijaitsee Lahdessa, Jyväskylään ollaan etsimässä autolle rahoitusta ja seuraava on suunnitteilla Lappiin. Suomen luonto ja ympäristökoulujen liitto hallinnoi myös ympäristökasvattajille suunnattua materiaalipankki MAPPAa xv. Tarjolla on eri ympäristökasvatustoimijoiden yhteinen hakuportaali ympäristökasvatuksen materiaaleihin. Verkostoa kehitetään myös sisäisesti. Kehitteillä on vertaisauditointijärjestelmä ja yhteinen arviontilomake asiakkaille. Lisätietoa

5 LIITE 1. Suomen luonto ja ympäristökoulujen liitto ja LYKE verkosto. Linkkejä viitattuihin asiakirjoihin ja lähteisiin i Luonto- ja ympäristökasvatuksen tukiverkosto LYKE (Luonto, Ympäristö, Kestävä Elämäntapa) ii Mykrä, N Luonto- ja ympäristökoulut asiantuntevaa ja monipuolista palvelua. Luonto- ja ympäristökoulujen tila Luontokoulutoiminnan vakauttaminen ja laajentaminen Suomessa hanke. Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto. iii Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton ja LYKE-verkoston toimintasuunnitelmat iv Kataisen hallitusohjelma (2011) (luonto- ja/tai ympäristökoulut mainittu s.37, 68) 52ead83e5f1a v Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma (luonto- ja ympäristökoulut mainittu s. 16). vi Uudet 2016 voimaan tulevat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet vii Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja sen toimeenpanosuunnitelma vuosille (luonto- ja/tai ympäristökoulut mainittu s. 17, 22, 24, 34, 36) viii Kansallisten kestävää kehitystä edistävien kasvatuksen ja koulutuksen strategioiden toimeenpanon arviointi (Gaia 2012) (LYKE-verkosto, luonto- ja/tai ympäristökoulut mainittu s. 10, 15, 18, 49) ix Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus x Savolainen, L Kuntakysely. Perusopetusta tukevien koulun ulkopuolisten oppimisen palveluiden käyttö. Selvitys. LYKE-verkosto ja Suomen nuorisokeskukset ry. xi Masalin, M. ja Tuominen, T Suomen luonto- ja ympäristökoulujen asiakastyytyväisyys. Opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu. Liiketalouden koulutusohjelma, markkinointi ja kansainväliset liiketoiminnot. xii Polvinen, K., Pihlajamaa, J. & Berg, P Luonnosta hyvinvointia lapsille ja nuorille. Kuvauksia luonnon hyvinvointivaikutuksista, palveluista ja malleista palveluiden kehittämiseen. Kansallinen Hyvinvointiverkosto, Sitra. xiii Koulu kaikkialla hanke. xiv Ekopaku-sivusto xv MAPPAn sivusto

6 Esimerkkejä kasvatuksen paikallisverkostojen tukemisesta Opetushallitus Valtionavustus kerhotoiminnan kehittämiseen en Tuen määrä euroa oppilasta noin kerhossa, 97 % kunnista avustuksen piirissä Kenelle Valtion erityisavustus koulun kerhotoiminnan kehittämiseen voidaan myöntää kunnille, kuntayhtymille ja yksityisille opetuksen järjestäjille, joilla on perusopetuksen järjestämislupa. Myöntöperusteet Kaikilta hakijoilta edellytetään seuraavaa: Hakijalla on lupa perusopetuksen järjestämiseen Koulun kerhotoimintaa kehitetään perusopetuksen vuosiluokilla ja kehittämisessä otetaan huomioon kodin ja koulun yhteistyö Kunnat järjestävät kouluissa erisisältöistä kerhotoimintaa vähintään 3 5 tuntia viikossa Oppilaskunnat ja oppilashuoltoryhmät osallistuvat kerhotoiminnan kehittämiseen Tarkoitus Koulujen kerhotoiminnan kehittämisen tavoitteena on saada aikaan monipuolista, lapsen ja nuoren kasvua tukevaa vapaa ajan toimintaa, joka vakiintuu osaksi lapsen ja nuoren iltapäivää. Tavoitteena on koulujen kerhotoiminnan kehittäminen siten, että kerhotoiminnan piiriin saadaan myös niitä lapsia ja nuoria, joilla ei ole esimerkiksi perheen tuen puuttuessa mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Kerhotoiminnan elvyttämisellä pyritään siihen, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus ainakin yhteen, esimerkiksi liikunnalliseen, kerhoharrastukseen läpi koko perusopetuksen. Kerhotoiminnan kehittämisessä on tavoitteena myös syventää kodin ja koulun yhteistyömuotoja. Koulut voivat hyödyntää kerhotoiminnan järjestämisessä kolmannen sektorin, koulun muiden sidosryhmien ja eri hallintokuntien osaamista. Kehittämistoiminnan aikana koulun kerhotoiminta pyritään vakiinnuttamaan osaksi perusopetusta. Yleiset tavoitteet Lapsen ja nuoren kasvun tukeminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen laadukkaan ja monipuolisen kerhotoiminnan avulla. Tavoitteet Koulun kerhotoiminnan monipuolistaminen ja vakiinnuttaminen

7 Painopisteet Koulun kerhotoiminnan laadun kehittäminen Koulussa viihtyminen ja oppilaiden hyvinvointi Toiminnan monipuolistaminen, laajentaminen ja vakiinnuttaminen Uusien toimintamallien ja tapojen löytäminen Verkostotyö ja kodin ja koulun yhteistyö Kulttuurien välisen vuorovaikutuksen edistäminen kerhotoiminnassa Avustuksen enimmäismäärä Avustusta myönnetään enintään 75 % hankkeen kokonaiskustannuksista, joten hakijan oma maksuosuus on vähintään 25 % Opetus ja kulttuuriministeriö Valtionosuus ja avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin Aamu ja iltapäivätoiminta _ja_iltapaivatoiminta minnan_jarjestaminen Valtionosuuden määrä max euroa (= tuntia*26 *57%) Laskettu seuraavien perusteella: Opetus ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa (Valtion talousarvio 2015) Vuonna 2014 rahoitusta aamu ja iltapäivätoiminnan järjestämiseen saa 295 kuntaa. Käyttökustannuksiin myönnetään valtionosuutta 57 prosenttia kunnalle valtionosuuden laskemisen perusteeksi vahvistetun tuntimäärän ja ohjaustunnin hinnan tulosta. Koululaisten aamu ja iltapäivätoimintaa järjestää jo 98 % Manner Suomen kunnista. Toiminnassa on mukana noin lasta, joista 1. vuosiluokan oppilaita on 55 %. Toiminta työllistää noin ohjaajaa. Kenelle Valtionosuutta myönnetään kunnille, jotka toteuttavat perusopetuslaissa tarkoitettua aamu ja iltapäivätoimintaa. Perusopetuslain mukaista aamu ja iltapäivätoimintaa tulee tarjota kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. Kullekin

8 toimintaan osallistuvalle oppilaalle tulee tarjota mahdollisuus osallistua joko 570 tuntiin tai vaihtoehtoisesti 760 tuntiin aamu ja iltapäivätoimintaa koulun työvuoden aikana. Toimintaan osallistuminen on oppilaalle vapaaehtoista Muuta Kunta vastaa toiminnan kokonaisuudesta. Kunta voi järjestää aamu ja iltapäivätoimintaa itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai se voi hankkia palvelut esimerkiksi järjestöiltä tai yhteisöiltä. Kunnilla ei kuitenkaan ole velvollisuutta tarjota toimintaa. Kunta saa valtionosuutta perusopetuslain mukaisen koululaisten aamu ja iltapäivätoiminnan järjestämiseen. Toimintaa tulee tarjota joko 570 tai 760 tuntia koulun työvuoden aikana, kullekin toimintaan osallistuvalle lapselle keskimäärin 3 tai 4 tuntia päivässä. Toimintaan osallistumisesta voidaan periä kohtuullisia asiakasmaksuja (60 80 /kk). Toimintaa voidaan järjestää arkipäivisin pääsääntöisesti klo Kunnan tulee hyväksyä aamu ja iltapäivätoimintaa varten toimintasuunnitelma. Toiminnan suunnittelussa painotetaan muun muassa yhteistyötä kotien ja koulujen, eri hallintokuntien sekä toiminnan järjestäjien kanssa. Lapsen aamu ja iltapäivätoimintaa voi olla myös koulun kerhotoiminta tai taiteen perusopetus. Opetustoimen rahoitus käyttökustannuksiin maksetaan suoraan koulutuksen järjestäjälle eli sille kunnalle, kuntayhtymälle tai yksityiselle yhteisölle tai säätiölle, jonka oppilaitokseen opiskelija on otettu. Myönnetyn rahoituksen käyttö ei ole sidottu rahoituksen myöntämis ja laskentaperusteisiin, vaan kunta tai muu koulutuksen järjestäjä voi päättää varojen kohdentamisesta. Opetus ja kulttuuriministeriö (kulttuuripolitiikka/yleisavustus/lastenkulttuuri) Lastenkulttuurikeskukset kset Tuen määrä euroa 17 keskusta Kenelle Avustusta voivat hakea lastenkulttuurikeskukset, joissa taiteen ja kulttuurin ammattilaiset tuottavat lastenkulttuuripalveluja ensisijaisesti lapsille. Lisäksi avustusta voidaan myöntää lastenkulttuurikeskusten verkoston koordinointiin. Avustuksen tarkoitus on edistää lasten tasavertaista osallistumista taiteeseen ja kulttuuriin koko maassa, tukea lastenkulttuurikeskusten toimintaa ja niiden verkostoitumista.

9 Myöntöperusteet Avustuksella tuetaan lastenkulttuurikeskuksen vuonna 2015 tapahtuvaa toimintaa, joka lisää taiteen ja kulttuurin tasavertaista saavutettavuutta lapsille, edistää alueen taide ja kulttuurialan toimijoiden yhteistyötä koulujen, päiväkotien ja leikkipuistojen kanssa sekä edesauttaa kulttuuriopetussuunnitelmien / kulttuurikasvatussuunnitelmien ja kulttuuripolkujen valmistelutyötä kunnissa. Toiminnassa tulee huomioida eri väestöryhmät ja kulttuurinen moninaisuus. Verkoston koordinoinnin tuen tarkoituksena on edistää yhteistyötä lastenkulttuurikeskusten välillä sekä yhteistyötä muiden alan toimijoiden kanssa. Lisäksi tavoitteena on edistää tiedonkeruuta lastenkulttuurikeskusten toiminnan määrällisistä ja laadullisista vaikutuksista. Lastenkulttuurikeskuksien verkoston tulee olla avoin kaikille Suomessa toimiville lastenkulttuurikeskuksille, jotta koordinointiin voidaan myöntää tukea. Avustuksen myöntäminen edellyttää, että valtion talousarviossa on osoitettu tarkoitukseen tarvittavat määrärahat. Avustuksen enimmäismäärä Lastenkulttuurikeskukselle myönnettävä avustus voi olla enintään 40 % toimintasuunnitelman hyväksyttävistä kustannuksista. Poikkeuksen tekee lastenkulttuurikeskusten verkoston koordinointiin myönnettävä avustus. Sen osuus hyväksyttävistä kustannuksista voi olla tätä suurempi. Muuta Hakemukseen kirjataan 1. Toiminta alueeseen sisältyvät kunnat, niissä asuvien lasten lukumäärä (alle 18 vuotiaat) ja väestörakenteen haasteet. Tavoite, kuinka moni lapsi saavutetaan lastenkulttuurikeskuksen toiminnalla. 2. Toiminnan organisoituminen ja toimintatapa (sis. taiteen ja kulttuurin ammattilaiset ja muu henkilöstö). 3. Lastenkulttuurikeskuksen yhteistyökumppanit ja yhteistyön sisältö. 4. Onko kunnissa käytössä kulttuuriopetussuunnitelma tai kulttuuripolku? Jos ei, miten lastenkulttuurikeskuksenne aikoo edistää niiden saamista kuntiin? Jos on, osallistuuko lastenkulttuurikeskus niiden toteuttamiseen? 5. Toimintasuunnitelma vuodelle 2015, johon sisältyvät laadulliset ja määrälliset tavoitteet. 6. Rahoitussuunnitelma vuodelle Mikä valtakunnallinen, alueellinen, lastenkulttuurinen tai muu erityinen syy puoltaa avustuksen välttämättömyyttä? 8. Kuvaus vuoden 2014 tähänastisesta toiminnasta ja saavutetuista tuloksista. 9. Näkemys toiminnan pidempiaikaisesta kehittämisestä.

10 Maa ja metsätalousministeriö/ Maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustukset Valtionapu 4H toimintaan allituksenesitys.xml&id=/2015/tae/hallituksenesitys/yksityiskohtaisetperustelut/30/10/55/55.html Tuen määrä euroa. Valtakunnan suurin nuorisojärjestö, jossa on yhteensä 270 valtionavustusta saavaa yhdistystä, joiden toiminta kattaa noin 90 % Suomen kunnista. Jäseniä yhdistyksissä on n Suomen 4H liitto on 4H yhdistysten valtakunnallinen keskustoimisto. 4Hliitossa työskentelee yhteensä 56 henkilöä. Kenelle Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (244/2002) mukaisesti 4H toiminnan tukemiseen. Myöntöperusteet Maa ja metsätalousministeriö päättää valtion talousarvioon osoitetun, 4H toimintaa koskevan valtionavunjakamisesta suomen ja ruotsinkieliselle 4H jarjestölle. Jakoa suoritettaessa ministeriö kiinnittää huomiota nuorisotyön laajuuteen ja vaikuttavuuteen. Maa ja metsätalousministeriö myöntää ja maksaa valtionavun keskusjärjestöille (Suomen 4H liitto ja Finlands svenska 4H) käytettäväksi Suomen 4H liiton, 4H piirien ja 4H yhdistysten sekä toisaalta ruotsinkielisten Finlands svenska 4H:n, Svenska Österbottens 4H piirinja 4Hyhdistysten varsinaiseen toimintaan. Suomen 4H liitonja Finlands svenska 4H:n hallitusten tehtävänä on päättää kyseisen valtionavun jakoperusteista seka jakamisesta edelleen aluetasolle. Päättäessään valtionavun jakamisesta aluetasolle (4H piireille ja ruotsinkielisellä puolella Svenska Osterbottens 4H piirille ja 4H yhdistyksille) Suomen 4H liitonja Finlands svenska 4H:n hallitukset ottavat huomioon tulossopimuksen periaatteet perustaessaan jakopäätöksensä 1) perusosaan, 2) tulososaan, 3) harkinnanvaraiseen osaan ja 4) erilliskorvauksiin. Suomenkielisessä 4H jarjestossa 4H piirien hallitusten tehtävänä on päättää piirin saaman valtionavun käytöstä ja jakamisesta edelleen paikallistason yhdistyksille. Valtionapua voidaan käyttää 4H piirien varsinaisen toiminnan kuluihin niiden toimiessa 4H nuorisotyön edistäjinä alueillaan. Päättäessään valtionavun jakamisesta alueensa 4H yhdistyksille piirien hallituksen on otettava huomioon nuorisotyön tuloksellisuus ja kiinnitettävä huomiota alueelliseen kattavuuteen.

11 Avustuksen enimmäismäärä Valtionavun kohdentaminen yhdistystason 4H toimintaan edellyttää pääsääntöisesti myös kuntarahoitusta. (Muutama tarkastettu paikallisyhdistysten toimintakertomus: valtionapu 40 %, kunnan tuki 60 %, oman varainhankinnan tuottojen osuudesta ei selkeää käsitystä) Tarkoitus 4H toiminta edistää maaseudun elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta asuinympäristönä tarjoamalla monipuolista harrastus ja palvelutoimintaa, työllistämällä nuoria sekä tarjoamalla heille mahdollisuuksia yrittäjyyden kokeilemiseen omalla kotiseudulla. Erityisenä haasteena on nuorten kasvava työttömyys, johon 4H yhdistysten painopisteet (työelämävalmiudet ja työllistäminen sekä nuorten yritykset) osaltaan vastaavat. 4H yhdistykset toimivat työnantajina tuhansille nuorilleturvaten samalla osaltaan maaseudun palvelutarjontaa. Nuoret perustavat myös omia yrityksiä 4H toiminnan kautta. Toiminnan keskeisiä teemoja ovat ruoka, metsä, luonto, ympäristö, kotieläimet, kädentaidot sekä kansainvälisyys. Muuta Määrärahan käyttöön liittyvät vuoden 2015 tavoitteet sovitaan tarkemmin tulossopimuksessa. Vuoden 2013 tulossopimuksesta: 4H nuorisotyon perustan muodostavat neljä yhdistyksille määriteltyä avaintuotetta: A: Ryhmätoiminta (kerhot, kilpailut) B: Nuorten koulutukset C: Työelämävalmiudet ja työllistäminen D: Nuorten yritykset Edellä mainittujen avaintuotealueiden lisäksi 4H nuorisotyöta toteutetaan ja tuetaan seuraavilla osa alueilla: 1 Aktiivinen kansalaisuus 2. Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus 3. Metsä, luonto ja maaseutu 4. Ympäristö Finlands svenska 4H:nja Svenska lantbrukssallskapens forbundin vuosikokous hyväksyi seuraavat painopistealueet ja toimintamuodot: Painopistealueet: A: Yhteistyö ja käden taidot B: Työ ja yrittäjyyskasvatus B: Ympäristökasvatus C: Kasvatus kansainvälisyyteen D: Kansalaistaidot Toimintamuodot: 1. Ryhmätoimintaa (kerhot, kilpailut, leirit) 2. Nuorten koulutukset 3. Työelämävalmiudet ja työllistäminen 4. Nuorten yrittäjyys

12 Opetus ja kulttuuriministeriö LUMA SUOMI kehittämisohjelma LUMA keskus Suomi: Tuen määrä Yhteensä viisi miljoonaa euroa vuosina Pilottivaiheessa ( ) on eri puolilla Suomea käynnissä yhteensä 33 kehittämishanketta. Tavoite Ohjelmassa rakennetaan koko Suomen kattava LUMA kuntaverkosto yhteistyössä kuntien sivistysjohdon ja koulujen kanssa. Ohjelman toteuttaa kymmenen yliopiston yhteinen LUMAkeskus Suomi verkosto. Muuta LUMA keskus Suomi on katto organisaatio kansalliselle ja kansainväliselle LUMA toiminnalle, ja se toimii johdettuna verkostona. Siihen kuuluu yksitoista LUMA keskusta suomalaisten yliopistojen tai yliopistokeskusten yhteydessä. LUMA keskus Suomen ja siihen kuuluvien keskusten toiminnan päämääränä on matemaattisluonnontieteellisen ja teknologisen osaamisen korkea taso sekä osaajien riittävä määrä kaikkialla Suomessa. LUMA keskus Suomen ja siihen kuuluvien keskusten tarkoituksena on innostaa ja kannustaa 3 19 vuotiaita tyttöjä ja poikia matematiikan, luonnontieteiden, tietotekniikan ja teknologian opiskeluun ja harrastamiseen sekä jatko opintoihin hakeutumiseen koko Suomessa edistää lasten ja nuorten huoltajien tietoisuutta LUMA aineiden opiskelun merkityksestä ja mahdollisuuksista työelämässä tukea LUMA aineiden tulevien opettajien, nykyisten opettajien ja opinto ohjaajien elinikäistä oppimista ja koulutusta lisätä LUMA aineiden näkyvyyttä yhteiskunnassa median ja tapahtumien kautta tukea LUMA aineiden opetuksen, oppimisen ja oppisisältöjen tutkimusta sekä tutkimuspohjaista LUMA aineiden opetuksen kehittämistä