TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SOVELTAMISOHJEET ALKAEN

Transkriptio

1 1 Loimaan kaupunki TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SOVELTAMISOHJEET ALKAEN Yleistä Myönnettäessä toimeentulotukea noudatetaan toimeentulotuesta annettua lakia (1412/1997) siihen tehtyine muutoksineen, sosiaali- ja terveysministeriön aiheesta antamia ohjeita (STM:n opas 2013:4) sekä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja. Tuen myöntäminen perustuu aina tapauskohtaiseen harkintaan. Seu raavassa on annettu muutamia ohjeellisia tarken nuksia, joiden tarkoituksena on nopeuttaa ja sel kiyttää päivittäistä päätöksentekoa ja toisaalta pyrkiä asiakkaiden yhdenmukaiseen kohteluun. Ohjeet eivät sivuuta lain säännöksiä. Toimeentulotuki on viimesijainen sosiaaliturvan muoto. Asiakkaan mahdollisuudet ensisijaisen etuu den saamiseen tulee aina selvittää. Samoin tulee kiinnittää huomiota mahdollisuuteen neuvotella maksuaikataulusta asiakkaan maksamattoman laskun velkojan kanssa. Velkajärjestely on toimeentulotukeen nähden ensisijainen järjestämistapa. Myös mahdollisuudet ennakonpidätysprosentin muuttamiseen tulee selvittää. Toimeentulotukilain 14 a :n mukaan kiireellisessä tapauksessa toimeentulotukipäätös on tehtävä käytettävissä olevien tietojen perusteella samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Viranhaltija arvioi hakemuksen kiireellisyyden. Muussa kuin kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä viivytyksettä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Toimeentulotukea myöntää kunta, jossa hakija oleskelee vakinaisesti. Oleskelukunnan selvittäminen tulee tapahtua tosiasiallisten olosuhteiden perusteella (esim. muuttoilmoitus maistraattiin). Poste restante ei yleensä ole riittävä selvitys oleskelusta paikkakunnalla. Joissakin tapauksissa myöntämisvastuu voi jakautua kahden kunnan kesken. Tällöin noudatetaan ns. eräpäiväperiaatetta. Laaditut ohjeet ovat suosituksia, joilla on tarkoitus edistää asiakkaan tasapuolista kohtelua. Tapauksissa, joissa oh jeista poikkeaminen olisi perusteltua, tulee sosi aalityöntekijän neuvotella asiasta esimiehensä kanssa ennen pää töksen tekoa. Samoin tulee menetel lä jos annetuissa oh jeissa havaitaan puut teita tai epäselvyyksiä. Päätöksentekijän on kirjattava ohjeista poik keamisen perustelut ao:n asiakirjoi hin. Toimeentulotuen päätöksenteossa noudatetaan esteellisyysperiaatetta. Tämä tarkoittaa sitä, että viranhaltijan on siirrettävä asiakasasian käsittely

2 2 toiselle viranhaltijalle, mikäli hallintolaissa (27-30 ) mainitut esteellisyysperusteet hänen kohdallaan täyttyvät. Toimeentulotuen rakenne Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta ja täydentävästä toimeentulotuesta. Lisäksi voidaan myöntää ehkäisevää toimeentulotukea. Perustoimeentulotuki koostuu perusosasta sekä muista perusmenoista, joita ovat asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot, kotivakuutus, taloussähkö sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Tavoitteena on, että perustoimeentulotuki kattaa n. 90 % toimeentulotuen bruttokustannuksista. Täydentävä toimeentulotuki kattaa henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat menot, joita ovat mm. lasten päivähoitomenot, muut kuin perusmenoiksi katsottavat asumismenot, lapsen tapaamisesta aiheutuvat välttämättömät menot, tai muut toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Täydentävän toimeentulotuen menot ovat laskelmasidonnaisia. Ehkäisevää toimeentulotukea kunta myöntää päättämiensä perusteiden mukaisesti sosiaalisen turvallisuuden ja omatoimisen suoriutumisen edistämiseksi sekä syrjäytymisen ja pitkäaikaisen toimeentulotukiriippuvuuden ehkäisemiseksi. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen ei edellytä välttämättä laskelmanmukaista toimeentulotukioikeutta, mutta silti laskelma tehdään yleensä taustaselvitykseksi. Kunnan kirjanpidossa eritellään toisistaan perustoimeentulotuen, täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen kustannukset. Valtio rahoittaa perustoimeentulotuesta 50 %. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon yleisellä valtionosuudella katettaviin menoihin. Hakukäytäntö Toimeentulotuen haku- ja käsittelykäytäntöä on kehitetty Loimaalla niin, että on siirrytty entistä enemmän kirjallisten jatkohakemusten käsittelyyn. Kuitenkin aina ennen ensimmäisen päätöksen tekoa pyritään tapamaan asiakas henkilökohtaisesti. Kirjallisen toimeentulotuen hakemiseksi on laadittu lomakkeet, jotka ovat saatavissa myös Loimaan kaupungin nettisivuilta. Hakulomakkeita on kahdenlaisia. Uusi asiakas, tai edellisen kerran yli puoli vuotta sitten toimeentulotukea hakenut henkilö täyttää perustietoja sisältävän pidemmän hakulomakkeen.

3 3 Tämä lomake täytetään myös silloin, jos asumis-/perheolosuhteissa on tapahtunut olennaisia muutoksia. Sen sijaan kuukausittain, tai muutoin säännönmukaisesti toimeentulotukea hakevat henkilöt täyttävät lyhyemmän jatkohakemuslomakkeen. Kirjallisissa hakemuksissa on aina oltava kaikki tarvittavat liitteet ja tositteet, jotta ne voidaan käsitellä. Puutteellisten hakemusten kohdalla asiakkaalle tehdään kirjallinen lisäselvityspyyntö puuttuvista asiakirjoista. Lisäselvityksen antamiselle annetaan määräaika, jonka umpeutumisen jälkeen asia ratkaistaan. Tavoitteena on, että mikäli asiakkaan toimeentulotuen tarpeen arvioidaan jatkuvan ensimmäisen päätöksen jälkeen, ja hänen tilanteensa arvioidaan pysyvän samansisältöisenä useamman kuukauden, tehdään asiakkaalle suunnitelma kirjallisesta jatkoasioinnista. Suunnitelman voimassaoloaikana palvelusihteeri tekee kirjallisen hakemuksen perusteella päätöksen. Mikäli asiakkaan tilanteessa on tapahtunut suunnitelmasta poikkeavia muutoksia, palautuu hakemus oman sosiaalityöntekijän/sosiaaliohjaajan käsittelyyn. Kaikki pitkäaikaiset asiakkaat tavataan jatkossakin määräajoin. Ajanvarauksella asiointi pyritään keskittämään sellaisille asiakkaille, joiden tilanteisiin liittyy sosiaalityön ohjausta ja neuvontaa, tai muuta sosiaalisen tilanteen selvittelyä ja seurantaa. Tällaisia asiakkaita ovat usein mm. alle 25 vuotiaat ilman koulutusta ja tuloja olevat nuoret, lastensuojeluperheet ja päihdepoliklinikan korvaushoidossa olevat asiakkaat. Kaikkia näihin ryhmiin kuuluvia ei voida kuitenkaan automaattisesti käsitellä ajanvarauksen kautta. Tulojen ja varojen selvittämiseksi asiakkaan tulee aina hankkia seuraavat selvitykset: -Rahalaitosten tiliotteet kaikkien samaan talouteen kuuluvien osalta joka kuukausi siten, että tilitapahtumat voidaan todentaa aukottomasti edellisen asiointikerran tiliotteen perusteella. Uudelta asiakkaalta pyydetään vähintään kahden kuukauden tiliotteet. Tiliotteet on toimitettava kaikkien käytettävissä olevilta tilien osalta. -Selvitykset kotitalouden tuloista kuluvalta ja edelliseltä kuukaudelta. -Selvitykset mahdollisesta varallisuudesta (esim. osakkeet, kesämökki, rahasto-osuudet jne) -Verotodistukset ja/tai esitäytetty veroilmoitus kaikilta ruokakunnan jäseniltä kerran vuodessa ja ensimmäisellä käynnillä uudelta asiakkaalta. - Muut asiakkaan tilanteesta johtuvat välttämättömät tulo- ja varallisuustiedot. Yrittäjän tai itsenäisen ammatinharjoittajan tulojen arviointi Toimeentulotuen tarkoitus ei ole tukea yritystoi mintaa vaan yrittäjää yksityishenkilönä. Tällöin pitäisi selvittää onko kysymys epätarkoituk senmukaisesta velkaantuvasta yrityksestä vai tilapäi sissä vaikeuksissa olevasta

4 4 yrityksestä. Toiminnan tarkoituksenmukaisuutta voi arvioida esim. käyttökatteella, jonka tulisi olla positiivinen tai vuotuisen liikevaihdon määrällä. Toiminnan kannat tavuutta arvioitaessa on lisäksi huomioitava mm. seuraavat seikat: Yrityksen ikä, liikevaihto, käyttökate/myyntikate, varat/velat, toimiala, henkilökunnan määrä, maksetut palkat, kulurakenne, poistot, toiminnan kausiluonteisuus, viimeaikainen kehitys, t-tuentarpeen arvioitu kesto, omistussuhteet, tietojen tuoreus ja väliti linpäätöksen tarve. Toimeentulotukea myönnetään yleensä määräajaksi, mikä tarkoittaa käytännössä noin 3 kuukauden mittaista jaksoa. Yrittäjän on pystyttävä osoittamaan tuen todellinen tarve sillä, että hän ei todellakaan saa toimeentuloa yrityksestään sillä hetkellä. Määräaikaisen toimeentulotuen jälkeen yrittäjän odotetaan tulevan toimeen oman yrityksensä tuottojen turvin tai sitten hakeutuvan työttömäksi työnhakijaksi. Työnhakijaksi hakeutuminen tarkoittaa kuitenkin käytännössä lähes aina sitä, että oma yritystoiminta on kannattamattomana lopetettu. Yrittäjän kohdalla yritystoiminnan kannattavuuden arvioiminen on tiukkaa. Tukea voidaan alentaa, jos yrittäjä jatkaa kannattamatonta yritystoimintaansa ja joutuu siksi toimeentulotuen tarpeeseen (perusosan alennus % kuukaudesta kahteen kerrallaan). Näin voidaan tehdä sillä perusteella, että kannattamattoman yritystoiminnan jatkaminen on ollut elatuksen laiminlyömistä ja estänyt esimerkiksi muiden työvoimapoliittisten ratkaisujen, kuten esimerkiksi työnhakemisen, käyttöönottoa. Tulojen sel vittämi seksi on hakijan toi mi tet tava jäl jen nökset viimei sestä tuloslaskel masta ja taseesta edel liseltä vuodelta liitetietoineen sekä verotiedot tarvitta essa myös puolison ja lasten osalta. Lisäksi tulee tarvittaessa pyytää välitilinpäätös tai muu luo tettava selvitys (kirjanpitokirjat), yrityksen perustamisasiakirjat, palkkailmoitus/palkkalistat, tilintarkastuskertomus (Oy:n kyseessä ollessa) sekä työvoimaviranomaisten/kelan lausunnot. Tu lo tasoa ei tulisi arvioida edellisessä vero tuk sessa vah vis tettua pienemmäksi ilman erittäin pätevää syy tä, jollai nen on esimerkiksi konkurssi, yrityk sen toiminnan lopettaminen tai supistu minen sekä yrit täjän pit käaikainen sairaus. Yrittäjällä on mahdollisuus saada tuloja ja varoja käyttöönsä yrityksestään paitsi palkkana, myös yksityisottoina, lainana, päivärahoina ja kulukorvauksina. Lisäksi yrityksen nimissä voi olla va rallisuutta, jonka voidaan katsoa olevan yrittäjän käytettävissä. Poistot ja varaukset lisätään yrittäjän tuloiksi. Palkkaa ei välttämät tä tarvitse nostaa, mutta on selvitettävä olisiko siihen ollut varaa. Mikäli yrittäjällä on palkat tua henkilökuntaa, ei hänen palkkansa määrän voida katsoa olevan alhaisempi, kuin korkeimmin palkatun työntekijän. Perustarpeiden priorisoinnista joh tuen yrittäjä käyttänee rahaa ensisijaisesti elä miseen ja vasta sen jälkeen investointeihin. Maatalousyrittäjän kuukausitulo voidaan selvittää seuraavasti:

5 5 a) yksi kolmasosa edellisen vuoden maatalousbrut totulosta ja metsätalouden puhdas tuotto jaettuna kahdellatoista. b) se MYEL-työtulon määrä, jonka perusteella ko. ammatinharjoittajalle ja hänen ruokakuntansa jä senille on määrätty MYEL-eläkkeen vakuutusmaksu. Mikäli tulotasoa ei pystytä muutoin luotettavasti selvittämään, määritellään kuukausitulo verotustietojen perusteella. Aina on kuitenkin pyrittävä selvittämään tosiasialliset tulot, tai mahdollisuudet niihin. Käytettävissä olevat varat Arvioitaessa tuen tarvetta otetaan huomioon käy tettävissä olevat varat. Varoina ei kuitenkaan oteta huomioon hakijan asuntoa, tarpeellista asuinirtaimistoa ja tarpeellisia työvälineitä. Huomi oitavan varallisuuden tulee olla käytettävissä tai helpos ti käyttöönotettavissa. Esim. seuraavat varat voidaan ottaa huomioon: osakkeet, obligaatiot, ym. arvopaperit, kesämökki tai vastaava loma-asunto, asunto, joka ei ole tuenhakijan asuinkäytössä, Auto tai muu moottoriajoneuvo, mikäli se ei ole välttämätön työmatkojen, työllistymisen, päivähoidon järjestämisen, asuinpaikan joukkoliikenneyhteyksien tms. syyn vuoksi tai se on hakijan tai tämän perheen tarpeisiin nähden huomattavan arvokas Säästöt ja talletukset, myös asuntosäästötilit ja lainan lyhennystä varten varatut säästöt. Veronpalautuksesta huomioidaan 100 ylittävä osa/ asuntokunta. Varat on otettava käyttöön tai realisointi on aloitettava kohtuullisessa ajassa (2-3 kk). Vähäiseksi katsottava tulo voidaan jättää huomioimatta, jos se on saatu satunnaisesti. Tällaiseksi tuloksi katsotaan korkeintaan 70 euroa. Erityistapauksena voidaan harkinnalla huomiotta jättää lahjaksi saatu raha tai osa siitä, esim. ylioppilas- tai rippilahja, mikäli se perheen/nuoren kokonaistilanne huomioon ottaen perusteltua. Pikavipit ym. lainat ovat huomioitavaa tuloa, mutta niiden takaisinmaksuerät eivät ole huomioitavaa menoa. Harkintaa tuloksi huomioimisessa voi käyttää esim. uuden asiakkaan kohdalla, joka ei tiedä käytäntöä: Ohjauksen ja neuvonnan keinoin tavoitteena on, että asiakas ei enää jatkossa ota pikavippejä, jotka aiheuttavat jatkuvan maksukierteen. Tulot/varat joita ei huomioida

6 6 Palkkatuloja työmatkamenojen osalta edullisimman matkustustavan (seutulippu, tai bensakulut oman auton käytöstä, jos välttämätöntä). Äitiysavustus, äidinmaidon luovutuksesta saatava tulo. Kansaneläkelain mukainen hoitotuki, vammaistukilain mukainen vammaistuki ja lapsen hoitotuesta annetun lain mukainen hoitotuki. Menot, joita edellä mainitut etuudet on tarkoitettu kattamaan, otetaan huomioon vain siltä osin kun ne ylittävät tuen määrän. Työvoimapoliittisessa koulutuksessa, työkokeilussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa maksettava kulukorvaus. Työttömyysturvalain 6 ja 7 luvussa mainitut: korotusosa, muutosturvalisä, 3 :ssä tarkoitetun korotetun ansio-osan ja 2 :ssä tarkoitetun ansio-osan erotus, 3 :ssä tarkoitetun muutosturvan ansio-osan ja 2 :ssä tarkoitetun ansio-osan erotus, Etuoikeutettu tulo; vähintään 20 % prosenttia ansiotuloista, kuitenkin korkeintaan 150 euroa kuukaudessa. Maksimimäärä on kotitalouskohtainen. Ansiotuloksi katsotaan palkka ja siihen rinnastettava tulo, ammatinharjoittajana tai yrittäjänä hankittu tulo, luonnontuotetulo ja omaishoitajalle maksettava palkkio. Kotihoidontuki, eläke, työmarkkinatuki tai työttömyyspäiväraha ei ole etuoikeutettua tuloa. Perhepäivähoitajan saamaa kulukorvausta ei huomioida tuloksi. Ulkomailla työskentelevän päivärahojen huomiointi tuloina Suomeen tulee selvittää tapauskohtaisesti. Asiakkaan on annettava selvitys ulkomailla aiheutuvista menoista. Mikäli menot ovat pienemmät kuin maksussa olleet päivärahat, tulee ylimenevä osa huomioida tulona. (Kouvolan hallintooikeus nro 01/0058/2 Varoina ei oteta huomioon alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan huomioon otettavat menot (perusosa). Lapsella ei ole elatusvelvollisuutta vanhempiinsa nähden. Perusosan määräytyminen Perusosalla katettavia menoja ovat: -ravintomenot -vaatteet ja kengät -henkilökohtaisen ja kodin puhtauden hoitamisesta aiheutuvat menot -vähäiset terveydenhuoltomenot -puhelimen ja netin kulut, lehdet -harrastus- ja virkistystoiminnan menot -paikallisliikenteen käytöstä aiheutuvat menot -vapaaehtoiset vakuutusmaksut (auto, tapaturma, henki) -muut vastaavat jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot.

7 7 Yksin asuvan henkilön tai yksinhuoltajan perusosan suuruus on määritelty toimeentulotukilain 9 :ssä. Muiden henkilöiden perusosa määritellään yksin asuvan henkilön perusosasta perhesuhteiden ja yhteistaloudessa asumisen sekä lasten osalta lasten iän ja lukumäärän mukaan. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa perusosien määrät. Yksin asuvan perusosa maksetaan yksin asuvalle sekä vanhemmalle, joka asuu samassa taloudessa aikuisen lapsensa kanssa ja joka ei ole avioliitossa tai elä avioliitonomaisissa olosuhteissa. Yhteistaloudessa asuvan perusosa lasketaan avio- ja avopuolisoille ja samaa sukupuolta oleville suhteensa rekisteröineille, tai mikäli ilmoittavat asuvansa yhteistaloudessa perheenä. Jos kaksi täysi-ikäistä asuu muusta syystä samassa taloudessa (kimppa-asuminen) tulee heidän antaa selvitys yhteistaloudesta/talouden erillisyydestä. Yhteistaloudessa asuvan perusosa lasketaan silloin, kun henkilöillä on yhteinen jääkaappi ja yhteisiä käyttötavaroita esim. Tv, sanomalehti, kodinkoneet. Alle 18-vuotiaat kuuluvat vanhempiensa elatusvelvollisuuden piiriin. Jos alle 18- vuotias asuu avoliitossa täysi-ikäisen kanssa, alaikäisen normimenoa ei pääsääntöisesti huomioida laskelmaan, koska vanhemmilla on elatusvastuu alaikäisistä lapsistaan ja alaikäiset lapset merkitään vanhempiensa toimeentulotukilaskelmaan. Täysi-ikäiselle avopuolisolle huomioidaan yhdessä asuvan perusosa ja puolet asumiskustannuksista. Samoin tulona huomioidaan vain puolet asumistuesta. Jos alaikäinen nuori joutuu esim. opiskelujen vuoksi, vanhemman ja nuoren välien rikkoutumisen vuoksi muuttamaan toiselle paikkakunnalle eivätkä vanhemmat pysty tosiasiallisesti kustantamaan perheelle tästä elämäntilanteesta aiheutuvia menoja, voidaan alaikäiselle myöntää toimeentulotukea hänen oleskelupaikkakunnaltaan. Ensisijaista on kuitenkin selvittää vanhemman elatuskyky. Alaikäiselle myönnetty toimeentulotuki voidaan periä takaisin vanhemmilta jos nämä ovat tahallisesti laiminlyöneet elatusvelvollisuuttaan. Mikäli tuen hakija on ollut laitoshoidossa kuukauden aikana viikon tai sitä pidemmän ajan, voidaan näiden päivien osalta vähentää huomioitavaa perusosaa 49 %:lla (ruuan osuus). Kuukauden tai enemmän kestävässä laitoshoidossa käyttövaroiksi huomioidaan 99 e/kk. Tehostetussa tai tavallisessa palveluasumisessa, jossa asiakas maksaa itse ruokalaskunsa palveluntuottajalle, käytetään perusosana 120 e/kk ja hoidon tarve huomioiden otetaan huomioon välttämättömät ruoka- ja pyykkilaskut.

8 8 Ulkomailla oleskelu: Toimeentulotukilain lähtökohta on, että ulkomailla syntyneitä kustannuksia ei huomioida toimeentulotukea myönnettäessä. Näin ollen pidempiaikaisen kuin seitsemän päivän oleskelun osalta kuukauden aikana vähennetään henkilön/perheen perusosa kokonaisuudessaan. Perusosan alentaminen Perusosan alentamisessa noudatetaan toimeentulotukilain 10 :ää. Esimerkki: Mikäli työtön henkilö ei ole työnhakijana työvoimatoimistossa ovat 20 %:n perusosan alentamisen edellytykset olemassa. Mikäli henkilö on työnhakijana työvoimatoimistossa, mutta kieltäytyy perusteettomasti hänelle tarjotusta koulutuksesta, työstä tai muusta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä (mm. aktivointisuunnitelma, kuntouttava työtoiminta), voidaan perusosaa alentaa 20 %. Alentaminen voidaan tehdä myös, jos ammatillista koulutusta vailla oleva, täysi-ikäinen alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, ettei hän ole työttömyysturvalain 8 luvun 2 :n perusteella oikeutettu työttömyysturvaetuuteen. Mikäli kieltäytyminen työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä toistuu tai muutoin laiminlyönnillä aiheutetaan tilanne, ettei toimenpiteitä voida tarjota, perusosan alennus on 40 %. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava suunnitelma asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Mikäli suunnitelmaa ei voida tehdä asiakkaan kanssa, tulee suunnitelman asiat kirjata toimeentulotukipäätökseen. Perusosan alentaminen tehdään kerrallaan enintään kahdeksi kuukaudeksi laiminlyönnistä tai kieltäytymisestä lukien. Mikäli laiminlyönti toistuu jatkuvasti, voidaan samalle asiakkaalle tehdä useita peräkkäisiä perusosanalennuspäätöksiä. Asumismenojen huomioiminen Asumismenoina huomioidaan 1) asumistukilaissa tarkoitetut asumismenot - vuokra/vastike - erikseen maksettavat lämmityskustannukset - vesimaksu - asuntolainan korot - muut välttämättömät kiinteistön hoitomenot (mm. nuohous, jätehuolto) 2) muut asumisesta aiheutuvat välttämättömät menot - taloussähkö - kotivakuutus Perustoimeentulotuen muina asumismenoina huomioidaan mm. kotivakuutus. On kuitenkin selvitettävä sisältyykö vakuutukseen esim.

9 9 vapaaehtoisia tapaturma- tai mat kavakuutuksia tms., joita ei oteta huomioon. Yh distelmävakuutuksista tarvitaan vakuutusyhtiön selvitys (esim. vakuutuskirja) siitä, mikä on pelkän koti- ja palovakuu tuksen osuus. Asumiskustannukset otetaan pääsään töisesti huomioon todellisen suuruisina. Tapaus kohtaisesti voidaan kuitenkin harkita asumis menojen kohtuullisuutta. Tällöin verrataan vuokra-asunnossa neliö vuokran kohtuullisuutta ja asunnon kokoa perheen jäsenten määrään nähden, sekä huomioidaan tuen hakijan kokonaistilanne ja mahdollisuudet saada kohtuuhintainen vuokra-asun to. Kokonaistilanteeseen vaikuttaa mm. palveluasumisen tarve tai muualla asuvien lasten tapaamiset. Ohjeellisina lukuina pidetään Hulmin Huollon vuokra-asuntojen neliövuokraa (korkein neliövuokra on lukien 8,60 ). Lisäksi tarvittaessa tarkastellaan tosiasiallisesti saatavilla olevien asuntojen kuukausivuokria. Myös muut välttämättömät asumismenot, kuten mm. taloussähkö ja vesi huomioidaan, mikäli ne ovat kohtuullisia. Myös kohtuulliset sauna- ja pesutupamaksut voidaan ottaa huomioon. Kohtuullisina vuokrakustannuksina voidaan enintään ottaa huomioon talouden koon mukaan seuraavasti: Henkilöluku /kk Saman enimmäissumman katsotaan omistusasunnon kohdalla sisältävän kaikki asumistukilaissa tarkoitetut asumismenot. Jos tuen hakijalla on omistusasuntoon liittyvää asunto- tai peruskorjauslainaa on harkittava haki jan mahdollisuuksia selvitä tuloillaan asumiseen liittyvistä pitkäaikaisista maksuvelvoitteista. Jos kustannukset jäävät alle em. määrien, otetaan ne huomioon todellisen suuruisina. Taloussähkön ohjeellinen huomioonotettava määrä on yhden hengen taloudessa 60 euroa kuukaudessa, kahden hengen taloudessa 80 euroa kuukaudessa, kolmen hengen taloudessa 90 euroa kuukaudessa ja niin edelleen aina lisääntyen 10 euroa henkilöä kohti kuukaudessa.

10 10 Tasaussähkölaskun (yleensä joulu- tai tammikuussa) osalta tulee huomioida sähkölaskujen suuruus koko tasauskaudelta. HUOM! Sähkölämmityksestä aiheutuvat kustannukset sisältyvät huomioitaviin ylläpitomenoihin. Asiakkaan hakiessa tukea sähkölaskuun tulee selvittää sisältääkö sähkölasku myös lämmitysenergiakuluja ja onko asunnossa myös muita lämmitysjärjestelmiä. Sähkölämmitteisessä asunnossa taloussähkön osuudeksi voidaan arvioida 30 % sähkölaskusta. Jos asiakkaan asumismenot ovat kohtuullista korkeammat, on hänelle varattava kohtuullinen aika (2-3 kuukautta) mahdollisiin uusiin asuntojärjestelyihin. Päällekkäisvuokriin ei pääsääntöisesti myönnetä tukea. Työssäkäynnistä aiheutuvat kulut Toimeentulotukilain 11 :n 3-kohdan mukaan tuloja (palkkaa) ei oteta huomioon siltä osin, kun ne vastaavat työmatkamenoja tai muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja. Näin ollen, vaikka paikallisliikenteestä johtuvat menot normaalisti sisältyvät perusosaan, ne työssäkäyvien kohdalla otetaan erikseen perustoimeentulotuessa palkkaa vähentävänä menona huomioon. Työmatkat huomioidaan julkisen liikenteen mukaisesti halvimman vaihtoehdon mukaan. Jos työajoista, työpaikan sijainnista tai muista syistä oman auton käyttö työmatkoilla on perusteltua, menona hyväksytään auton todelliset bensakulut kilometrien mukaisesti. Terveydenhuoltomenojen huomioon ottaminen Vähäiset terveydenhuoltomenot sisältyvät perus osaan. Vähäisinä terveydenhuoltomenoina voidaan pitää mm. ilman lääkärinmääräystä ostettuja käsikauppa- ja itsehoitolääkkeitä ja tarvikkeita. Ensisijaisesti edellytetään käytettävän julkisia ter veydenhuolto palveluja. Vain mikäli käytetty terveydenhoitopalvelu on ollut asiakkaan terveydentilan kannalta välttämätön ja kyseistä hoitoa ei saa julkiselta terveydenhuollolta, otetaan huomioon yksityisten terveydenhoitopalveluiden käytöstä aiheutuneet kulut. Kulut on tällöin otettava huomioon todellisina. Kustannuksiltaan vähäiset lääkemenot (enintään 15 ) asiakas maksaa pääsääntöisesti ensin itse ja ne korvataan hänelle reseptiä ja maksukuittia vastaan, kun oikeus toimeentulotukeen on selvitetty. Mikäli kysymys on kustannukseltaan kalliista lääkkeestä, asiakkaalle voidaan myöntää maksusitoumus. Maksusitoumukseen kirjoitetaan lääkkeen nimi sekä sitoumuksen voimassaoloaika. Avoimia lääkemaksusitoumuksia ei myönnetä kuin ainoastaan erityistilanteessa. Maksusitoumus myönnetään aina halvimpaan lääkevaihtoehtoon, ellei lääkäri ole sitä kieltänyt. Lääkkeitä haettaessa asiakkaan tulee esittää Kelakortti, jotta lääkkeestä saa Kela-korvauksen.

11 11 Toimeentulotukilaskelmassa huomioidaan ensisijaisesti lääkkeet, joihin on oikeus saada Kelan korvausta. Ei-korvattavien lääkkeiden (esimerkiksi osa dementiareuma- ja syöpälääkkeistä) huomioiminen on mahdollista erityisperustein (esim. lääkärinlausunto). Lääkärin kanssa on kuitenkin ensin neuvoteltava, voiko hän määrätä ei-korvattavien lääkkeiden sijaan korvattavia lääkkeitä. Mikäli on epäselvää, onko lääkärin kirjoittama reseptilääke asiakkaan sairauden hoidon kannalta välttämätön, siitä pyydetään lääkärinlausunto. Tällaisia lääkkeitä ovat esimerkiksi laihdutuslääkkeet, potenssilääkkeet tai tupakoinnin vieroituslääkkeet. Toimeentulotukea tällaisiin lääkemenoihin myönnetään vain lääkärinlausunnon perusteella. Lääkekustannuksilla on oma kalenterivuosittainen maksukatto ( vuonna 2015 summaltaan 612,62 ). Maksukaton täyttymisen jälkeen asiakas maksaa vain 1,50 euron omavastuun reseptilääkettä kohti. Asiakkaille, joiden lääkekulujen maksukatto on täyttynyt, ei pääsääntöisesti enää myönnetä maksusitoumuksia lääkkeisiin sosiaalitoimistosta. Hammashoitokulut huomioidaan vain julkisen terveydenhuollon kautta määräytyvistä toimenpiteistä. Hammasproteesit huomioidaan pitkäaikaisasiak kailla (väh. 6 kk:n asiakkuus) tai jos asiakas on ollut ja on jatkuvasti tulotasoltaan minimitoimeentulon rajal la. Hammasproteeseista on toimitettava kustannusarvio julkisen terveydenhuollon kautta. Silmälaseista aiheutuvat menot huomioidaan kor keintaan 3 vuoden välein vain pitkäaikaisasiak kailla. Uuden asiakkaan silmälasimenot otetaan huomioon, jos asiakas on ollut jo aiemmin jatkuvasti tulotasoltaan minimitoimeentulon rajalla. Mikäli lasit on ter veydellisistä syistä uusittava useammin, voidaan linssien osuus huomioida. Kehysten hinnasta huomioidaan enintään 60 ja peruslinssit ilman pintakä sittelyjä. Enimmäismääristä voidaan poiketa välttämättömien terveydellisten syiden perusteella. Piilolinssit huomioidaan vain terveydel lisistä syistä (lääkärintodistus). Tuen hakijan on pyydettävä kustannusarvio edullisimmista vaihtoehdoista vähintään kahdesta optikko-liikkeestä. Täydentävän toimeentulotuen menot 1. Päivähoitokustannukset Päivähoitokustannukset otetaan huomioon todellisen suuruisina. Mikäli perhe on pitkäaikaisesti toimeentulotuen asiakkaana, tulee hakea asiakasmaksulain mukaisesti maksun alentamista tai maksuttomuutta. Mikäli lapsi on yksityisessä päivähoidossa, ja tästä aiheutuu suurempia kustannuksia kuin kunnan järjestämässä päivähoidossa, tulee selvittää mahdollisuus saada

12 12 päivähoito kunnan järjestämänä ja asiakasmaksulain mukaisen hoitomaksun määrääminen hoidosta, jos asiakkuus on pidempiaikaista. 2. Muuttokustannukset Muuttokustannusten huomioimista tulee hakea etukäteen siitä kunnasta, josta ollaan muuttamassa. Asiakkaan tulee selvittää edullisin muuttokustannusvaihtoehto. Muuttokustannuksia voidaan huomioida, mikäli niihin on selkeät puoltavat perustelut (esim. muutto perhesuhteiden, opiskelun tai työpaikan vuoksi). Vaikka asiakas käyttäisi muuta, kuin halvinta mahdollista muuttotapaa ja -tahoa, muuttokustannukset otetaan huomioon edullisimman vaihtoeh don mukaan. Myös asiakkaan sukulaiset tai tuttavat voivat tulla kysymykseen. Takuuvuokrasta/vakuusmaksusta vastaa se kunta, josta ollaan muuttamassa. Uuden asunnon takuuvuokraan/vakuusmaksuun voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea silloin, kun sillä turvataan asuminen (uhkana asunnottomuus tai häätö), tai muuton perusteena on työpaikan saaminen tai muu itsenäistä selviytymistä jatkossa edistävä asia. Vakuuden myöntäminen on aina harkinnanvaraista ja se annetaan pääsääntöisesti sitoumuksena vuokranantajalle. Sitoumukseen tulee merkitä voimassaoloaika, joka on enintään vuosi. Vuokratakuut/vakuusmaksua ei myönnetä kalliimpaan tai tilavampaan asuntoon, ellei tähän ole erityisen painavaa syytä. Takuuvuokrana voidaan myöntää kohtuullista vuokraa vastaava max. 2 kk:n määrä. Jos asiakas on itse maksanut vuokratakuun, ei sitä pääsääntöisesti huomioida toimeentulotukilaskelmassa menona. Mikäli hakijan edellinen myönnetty vakuusmaksusitoumus on langennut maksuun, uutta maksusitoumusta ei voida myöntää kuin erityisen painavin perustein. 3. Hautausmenot Välttämättömiin hautausmenoihin voidaan myöntää tukea perunkirjan mukaan varattomalle kuolinpesälle. Perintökaaren mukaan pesän varat tulee käyttää ensisijaisesti kohtuullisiin hautaus- ja perunkirjoituskuluihin ja vasta sen jälkeen maksetaan kuolinpesän muut velat. Täten pelkästään se, että kuolinpesällä on velkaa enemmän kuin varoja, ei oikeuta toimeentulotuen myöntämiseen hautauskuluihin. Kuten yleensäkin toimeentulotuen osalta, myös hautausavustus perustuu laskelmaan. Tulona otetaan huomioon se summa, joka perunkirjan mukaan vainajalla oli varallisuutta kuolinhetkellä. Huomioitavat kulut (nimetyt minimikustannukset voidaan päivittää kustannustason muuttuessa ohjeen voimassaoloaikana, suluissa hinta v. 2015): Arkun hinnasta hyväksytään halvimman vaihtoehdon mukainen hinta (515 ). Lisäksi huomioidaan vainajan käsittely ja kuljetukset Loimaan kaupungin alueelle (50 55 ) sekä välttämätön kylmiösäilytys (35 /vko). Lisäksi voidaan ottaa huomioon hautapaikan osto sekä kohtuuhintainen kukkalaite arkulle (max. 30 ). Loimaalaiselle hautapaikka (200 ) ja haudan

13 13 avaus ja peitto (350.) Mikäli vainajalla ei ole omaisia eikä tuttavia, jotka voisivat toimia kantajina, voidaan erityistilanteessa huomioida kantajien palkkiot (6 hlöä 180 ). Välttämättömiä perunkirjoituskuluja kuten virkatodistusten lunastusmaksuja voidaan myös ottaa huomioon. Perunkirjoituspalkkioita ei huomioida. Lehti-ilmoitukseen, muistotilaisuu teen tai hautakiveen ei myönnetä tukea. Hautapaikkakulujen tilalla voidaan huomioida perustelluissa tilanteissa tuhkausmaksu (300 ), kuljetus Turkuun (135 ), halvin uurna (70 + mahdolliset postikulut). Harkinnanvaraisesti yksilöllisen tilanteen perusteella voidaan vainajan lähiomaiselle huomioida kohtuullisia, hautajaisiin liittyviä välttämättömiä kustannuksia (esim. matkakulut). Lähiomaisena pidetään vainajan vanhempia, puolisoa tai omia lapsia. Kuolemantapauksissa esitetään usein vainajalta maksamatta jääneitä laskuja. Näitä ei huomioida toimeentulotuessa, vaan ohjataan merkitsemään ne laadittavaan perunkirjaan velaksi. 4. Romanivaatetus Naisten romanihameeseen myönnetään täydentävänä toimeentulotukena enintään 400 euroa kahden vuoden välein. Edellytyksenä on, että romaninainen käyttää jatkuvasti romanihametta, ja että hän on ollut pitkäaikaisesti toimeentulotuen piirissä Loimaalla (vähintään 6 kk), eikä hän ole saanut hamerahaa muusta kunnasta kahteen vuoteen. 5. Muiden erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvien tarpei den huomioon ottaminen Erityismenojen tarpeellisuus harkitaan aina ta pauskohtaisesti. Niiden huomioimiseksi vaaditaan sellaisia erityisolosuhteita, jotka ovat todennettavissa ja dokumentoitavissa. Pelkästään johonkin erityisryhmään kuuluminen (esim. lapsiperhe tai pitkäaikaissairas) ei riitä perusteluiksi. Erityismenoja voidaan pääsääntöisesti ottaa huomioon vain pitkäaikaisasiakkailla tai asiak kaalla, joka on jatkuvasti minimitoimeentulon rajalla. Pääasiallisesti kertaluonteisiin erityistarpeisiin voidaan tukea myöntää asiakkaalle vain kerran. Kodin välttämättömään irtaimiston hankintoja voidaan hyväk syä vain erityisissä kriisitilanteissa, esim. tulipalo. Tällöinkin on selvitettävä ensisijaiset mahdollisuudet saada korvausta muualta (esim. kotivakuutus). Välttämättömiä hankintoja ovat sängyn, keittiön pöydän ja tuolien, valaisimien, vuodevaatteiden sekä ruo kailu- ja ruuanvalmistusvälineiden hankinnasta aiheutuvia kuluja. Näitä kuluja voidaan yhden hengen taloudelle huomioida enintään 135 ja lapsiperheelle enintään 300. Kotoa itsenäiseen asumiseen muuttaville nuorille ei pääsääntöisesti myönnetä kodinperustamiskuluja, vaan heidän edellytetään saavan välttämätön perusvarustus kotoa tai itse säästettynä. Myös avioerotilanteissa

14 14 välttämätön perusvarustus katsotaan pääsääntöisesti saatavan yhteisestä kodista. Vastaavasti voidaan lastenhoidossa tarpeellisia välineitä ja tarvikkeita ottaa huomioon enintään 300 vuodessa. Pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkuuden perusteella tai lastensuojelutyöntekijöiden suosituksesta voidaan lapsiperheellä huomioida lasten harrastuksiin ja harrastusvälineisiin: polkupyörään 65 euroa, suksiin 50 euroa, luistimiin 30 euroa ja yhteen harrastukseen /lapsi enintään 135 euroa kaudessa. Pesukoneen hankinta (max 300 ) voidaan erityisperustein huomioida pääasiallisesti lapsiper heillä. Suurperheen pakastin voidaan ottaa huomioon. Television hankinnasta aiheutuvia kuluja ei huomioida. Edellä mainitut summat koskevat viranhaltijan itsenäistä harkintaa. Mikäli tuen tarve toistuu, tai tarve on linjattuja summia suurempi, otetaan asia käsiteltäväksi yhteisessä viikkopalaverissa. Etävanhemman ja lasten tapaamisista aiheutuneina menoina huomioidaan lapsen perusosaa vastaava määrä niiltä päiviltä, joina lapsi on ollut selvityksen mukaan vanhemman luona. Kuluja huomioidaan laaditun huoltoja tapaamissopimuksen ja sen pohjalta todellisten toteutuneiden tapaamisten mukaan. Pääsääntöisesti huomioidaan enintään 7 tapaamispäivän menot kuukaudelta ja mahdollisesti pidempiä jaksoja koulujen loma-aikoina. Lapsen tapaamisista aiheutuneista matkakuluista huomioidaan pääsääntöisesti puolet. Asiakkaalla on velvollisuus toimittaa tapaamisista tosite. Oleskeluluvan jatkoluvan hankkimisesta aiheutuneista kuluista puolet voidaan harkinnanvaraisesti huomioida menona. Lainojen ym. vippien takaisinmaksamista ei huomioida toimeentulotuessa. Sen sijaan saadut lainat voidaan huomioida tuloina, mikäli niitä ei ole toimeentulotuen määräytymisjaksolla maksettu takaisin. Opintolainan korkoja ei huomioida toimeentulotukeen oikeuttavana menona. Välttämätön sähkövakuus voidaan harkinnanvaraisesti myöntää täydentävästä toimeentulotuesta, mikäli hakijalla on selkeät, hyväksyttävät perustelut asuntoon muuttoon, vakuus on asumisen kannalta välttämätön, asiakas ei saa vakuutta järjestymään muulla tavoin, ja asunnon kokonaisasuinkustannukset ovat kohtuulliset. Sähkövakuus myönnetään pääasiassa maksusitoumuksena sähköyhtiölle. Opiskelijan toimeentulotuki Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotuki, joka on tarkoitettu kattamaan opinto- ja toimeentulokustannukset. Opintolaina on osa

15 15 opintotukea, joten ennen mahdollista toimeentulotuen saamista opiskelijan tulee hakea ja nostaa opintolaina. Laina huomioidaan tulona, vaikkei sitä olisi nostettukaan. Opintolainan nostamista ei edellytetä alle 18-vuotiailta. Mikäli 18 vuotta täyttänyt opiskelija opiskelee täysipäiväisesti koulutuksessa, joka antaa valmiuksia jatko-opintoihin mutta ei paranna työmarkkinavalmiuksia (lukio), ei lainaa edellytetä otettavaksi. Jos opiskelija ei saa valtion takaamaa opintolainaa, hänen on selvitettävä mahdollisuutensa tulla toimeen muulla tavoin. Opiskelija, jonka opintolaina on evätty luottohäiriöiden takia, tulee ohjata pyytämään apua Kelan opintotukikeskukselta laina-asian järjestämiseksi. Mikäli selvitystenkään jälkeen opiskelijalla ei ole mahdollisuutta tosiasiallisesti lainaan, sitä ei huomioida tuloksi. Toimeentulotukea saavan opiskelijan opintojen etenemistä seurataan, ja asiakkaalla on velvollisuus toimittaa tiedot opintojen etenemisestä. Opiskelijan perusosaa voidaan laskea 10 :n mukaisesti, jos opiskelijaa on tuettu toimeentulotuella jo pitkään eivätkä opinnot ole edistyneet toivotulla tavalla, ja ottaen huomioon opiskelun luonteen tilapäis- tai osa-aikatyön vastaanottaminen olisi mahdollista. Lastensuojelulain mukaisessa jälkihuollossa olevan täysi-ikäisen nuoren kohdalla ei vaadita opintolainan nostamista toimeentulotuen myöntämiseksi ensimmäiseen ammattiin valmistavissa tai lukion opinnoissa. Varusmiehen ja vangin toimeentulo Tuen tarve on selvitettävä tapauskohtaisesti. Pääsääntöisesti lähdetään kuitenkin siitä, että riittävä toimeentulo tulee valtiolta. Vankilassa ja työsiirtolassa olevalle voidaan maksaa vuokra korkeintaan kolmen kuukauden ajalta. Myönnetyn toimeentulotuen maksaminen Myönnetty toimeentulotuki voidaan asiakkaan suostumuksella käyttää asiakkaan maksamattomiin laskuihin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että asiakkaan välttämättömät asumismenot tulevat suoritetuksi. Ehkäisevä toimeentulotuki Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, akuutin kriisin kohdattua, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi, sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin. Ehkäisevä toimeentulotuki ei ole sidottu varsinaisen toimeentulotuen myöntämiseen.

16 16 Ehkäisevän tuen myöntäminen on pääsääntöisesti kertaluonteista. Sen myöntäminen perustuu aina erityisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin, eikä sitä myönnetä automaattisesti tiettyihin tilanteisiin/asioihin. Kussakin tapauksessa sosiaalityöntekijä/sosiaaliohjaaja suorittaa erillisen harkinnan. Tukea voidaan myöntää esim. seuraavissa tilanteissa: Tuen saajan aktivointia tukevat toimenpiteet alkuvaiheessa hänen hakeutuessaan työhön, koulutukseen tai kuntoutukseen (esim. matkakulut, työvaatteet, oppikirjat) Vuokrarästien tai muiden asumiseen liittyvien menojen maksu silloin, kun sillä turvataan asuminen (asunnottomuus, häädön uhka). Vuokrarästien osalta tulee noudattaa kertaluontoisuutta. Tällöinkin on rästien osalta selvitettävä niiden syntymiseen johtaneet tekijät. Pelkkä välinpitämättömyys ei riitä syyksi, vaan taustalla tulee olla terveydellisiä tai taloudellisia syitä. Lisäksi on pyrittävä varmistamaan, ettei rästejä pääse jatkossa syntymään (maksupalvelusopimus pankin kanssa, etuuksien maksatus suoraan vuokranantajalle, välitystiliasiakkuus). Tuen saajan taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lievittäminen esim. sairaus, työttömyys, avio- tai avoerotilanteissa kun tuen hakija on tosiasiallisesti varaton, vaikka tuen tarvetta ei laskelman mukaan olisikaan. Tällöin voi tulla kyseeseen avustaminen ravinto-, lääke- tai muissa välttämättömissä akuuteissa menoissa. Ehkäisevää toimeentulotukea ei voida myöntää perusosalla katettaviin menoihin (esim. vaatteet) kuin poikkeuksellisissa kriisitilanteissa. Sosiaalityöntekijä/-ohjaaja voi myöntää ehkäisevää tukea yhdelle kotitaloudelle enintään 550 /vuosi. Mikäli tarpeelliseksi harkittava summa ylittyy, tai ehkäisevän tuen tarve kohdistuu muuhun kuin ennalta yhdessä linjattuihin tarpeisiin, käsitellään asia yhteisessä viikkopalaverissa. Toimeentulotuen takaisinperintä Toimeentulotukea ei yleensä peritä takaisin, paitsi jos: Toimeentulotuki myönnetään ennakkona odotettavissa olevaa etuutta vastaan eli tuen saajalla on oikeus johonkin ensisijaiseen etuuteen (esim. eläke, työttömyysturva, asumistuki), mutta se ei ole hänen käytettävissään tukea myönnettäessä. Tuen saajalla on tuloja tai varallisuutta, jotka eivät ole hänen määrättävissään tukea myönnettäessä. Tuen saaja on tahallaan laiminlyönyt velvollisuuden pitää huolta omasta elatuksestaan. Elatusvelvollinen on tahallaan laiminlyönyt elatusvelvollisuutensa tällöin tuki peritään takaisin elatusvelvolliselta.

17 17 Tuen myöntäminen on aiheutunut lakkoon osallistumisesta Takaisinperinnästä on päätettävä toimeentulotukipäätöksen yhteydessä. Perinnän on kohdistuttava sen kuukauden etuuteen, jolle toimeentulotuki on myönnetty. Periminen ei saa johtaa hakijaa uudelleen toimeentulotuen tarpeeseen. Perinnästä voidaan luopua, jos vaihtoehtona olisi toimeentulotuen myöntäminen. Toimeentulotuki voidaan poikkeuksellisesti päättää periä takaisin myös jälkikäteen, jos tuen myöntäminen on perustunut tuen saajan tai hänen elatusvelvollisensa tahallaan antamiin erehdyttäviin tietoihin, siltä osin, kuin tuen myöntäminen on perustunut näihin tietoihin. Tällaisessa tapauksessa korvausvelvollisuutta on kuitenkin haettava hallinto-oikeudelta.