TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SOVELTAMISOHJEET ALKAEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SOVELTAMISOHJEET 1.7.2015 ALKAEN"

Transkriptio

1 1 Loimaan kaupunki TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SOVELTAMISOHJEET ALKAEN Yleistä Myönnettäessä toimeentulotukea noudatetaan toimeentulotuesta annettua lakia (1412/1997) siihen tehtyine muutoksineen, sosiaali- ja terveysministeriön aiheesta antamia ohjeita (STM:n opas 2013:4) sekä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja. Tuen myöntäminen perustuu aina tapauskohtaiseen harkintaan. Seu raavassa on annettu muutamia ohjeellisia tarken nuksia, joiden tarkoituksena on nopeuttaa ja sel kiyttää päivittäistä päätöksentekoa ja toisaalta pyrkiä asiakkaiden yhdenmukaiseen kohteluun. Ohjeet eivät sivuuta lain säännöksiä. Toimeentulotuki on viimesijainen sosiaaliturvan muoto. Asiakkaan mahdollisuudet ensisijaisen etuu den saamiseen tulee aina selvittää. Samoin tulee kiinnittää huomiota mahdollisuuteen neuvotella maksuaikataulusta asiakkaan maksamattoman laskun velkojan kanssa. Velkajärjestely on toimeentulotukeen nähden ensisijainen järjestämistapa. Myös mahdollisuudet ennakonpidätysprosentin muuttamiseen tulee selvittää. Toimeentulotukilain 14 a :n mukaan kiireellisessä tapauksessa toimeentulotukipäätös on tehtävä käytettävissä olevien tietojen perusteella samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Viranhaltija arvioi hakemuksen kiireellisyyden. Muussa kuin kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä viivytyksettä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Toimeentulotukea myöntää kunta, jossa hakija oleskelee vakinaisesti. Oleskelukunnan selvittäminen tulee tapahtua tosiasiallisten olosuhteiden perusteella (esim. muuttoilmoitus maistraattiin). Poste restante ei yleensä ole riittävä selvitys oleskelusta paikkakunnalla. Joissakin tapauksissa myöntämisvastuu voi jakautua kahden kunnan kesken. Tällöin noudatetaan ns. eräpäiväperiaatetta. Laaditut ohjeet ovat suosituksia, joilla on tarkoitus edistää asiakkaan tasapuolista kohtelua. Tapauksissa, joissa oh jeista poikkeaminen olisi perusteltua, tulee sosi aalityöntekijän neuvotella asiasta esimiehensä kanssa ennen pää töksen tekoa. Samoin tulee menetel lä jos annetuissa oh jeissa havaitaan puut teita tai epäselvyyksiä. Päätöksentekijän on kirjattava ohjeista poik keamisen perustelut ao:n asiakirjoi hin. Toimeentulotuen päätöksenteossa noudatetaan esteellisyysperiaatetta. Tämä tarkoittaa sitä, että viranhaltijan on siirrettävä asiakasasian käsittely

2 2 toiselle viranhaltijalle, mikäli hallintolaissa (27-30 ) mainitut esteellisyysperusteet hänen kohdallaan täyttyvät. Toimeentulotuen rakenne Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta ja täydentävästä toimeentulotuesta. Lisäksi voidaan myöntää ehkäisevää toimeentulotukea. Perustoimeentulotuki koostuu perusosasta sekä muista perusmenoista, joita ovat asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot, kotivakuutus, taloussähkö sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Tavoitteena on, että perustoimeentulotuki kattaa n. 90 % toimeentulotuen bruttokustannuksista. Täydentävä toimeentulotuki kattaa henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat menot, joita ovat mm. lasten päivähoitomenot, muut kuin perusmenoiksi katsottavat asumismenot, lapsen tapaamisesta aiheutuvat välttämättömät menot, tai muut toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Täydentävän toimeentulotuen menot ovat laskelmasidonnaisia. Ehkäisevää toimeentulotukea kunta myöntää päättämiensä perusteiden mukaisesti sosiaalisen turvallisuuden ja omatoimisen suoriutumisen edistämiseksi sekä syrjäytymisen ja pitkäaikaisen toimeentulotukiriippuvuuden ehkäisemiseksi. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen ei edellytä välttämättä laskelmanmukaista toimeentulotukioikeutta, mutta silti laskelma tehdään yleensä taustaselvitykseksi. Kunnan kirjanpidossa eritellään toisistaan perustoimeentulotuen, täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen kustannukset. Valtio rahoittaa perustoimeentulotuesta 50 %. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon yleisellä valtionosuudella katettaviin menoihin. Hakukäytäntö Toimeentulotuen haku- ja käsittelykäytäntöä on kehitetty Loimaalla niin, että on siirrytty entistä enemmän kirjallisten jatkohakemusten käsittelyyn. Kuitenkin aina ennen ensimmäisen päätöksen tekoa pyritään tapamaan asiakas henkilökohtaisesti. Kirjallisen toimeentulotuen hakemiseksi on laadittu lomakkeet, jotka ovat saatavissa myös Loimaan kaupungin nettisivuilta. Hakulomakkeita on kahdenlaisia. Uusi asiakas, tai edellisen kerran yli puoli vuotta sitten toimeentulotukea hakenut henkilö täyttää perustietoja sisältävän pidemmän hakulomakkeen.

3 3 Tämä lomake täytetään myös silloin, jos asumis-/perheolosuhteissa on tapahtunut olennaisia muutoksia. Sen sijaan kuukausittain, tai muutoin säännönmukaisesti toimeentulotukea hakevat henkilöt täyttävät lyhyemmän jatkohakemuslomakkeen. Kirjallisissa hakemuksissa on aina oltava kaikki tarvittavat liitteet ja tositteet, jotta ne voidaan käsitellä. Puutteellisten hakemusten kohdalla asiakkaalle tehdään kirjallinen lisäselvityspyyntö puuttuvista asiakirjoista. Lisäselvityksen antamiselle annetaan määräaika, jonka umpeutumisen jälkeen asia ratkaistaan. Tavoitteena on, että mikäli asiakkaan toimeentulotuen tarpeen arvioidaan jatkuvan ensimmäisen päätöksen jälkeen, ja hänen tilanteensa arvioidaan pysyvän samansisältöisenä useamman kuukauden, tehdään asiakkaalle suunnitelma kirjallisesta jatkoasioinnista. Suunnitelman voimassaoloaikana palvelusihteeri tekee kirjallisen hakemuksen perusteella päätöksen. Mikäli asiakkaan tilanteessa on tapahtunut suunnitelmasta poikkeavia muutoksia, palautuu hakemus oman sosiaalityöntekijän/sosiaaliohjaajan käsittelyyn. Kaikki pitkäaikaiset asiakkaat tavataan jatkossakin määräajoin. Ajanvarauksella asiointi pyritään keskittämään sellaisille asiakkaille, joiden tilanteisiin liittyy sosiaalityön ohjausta ja neuvontaa, tai muuta sosiaalisen tilanteen selvittelyä ja seurantaa. Tällaisia asiakkaita ovat usein mm. alle 25 vuotiaat ilman koulutusta ja tuloja olevat nuoret, lastensuojeluperheet ja päihdepoliklinikan korvaushoidossa olevat asiakkaat. Kaikkia näihin ryhmiin kuuluvia ei voida kuitenkaan automaattisesti käsitellä ajanvarauksen kautta. Tulojen ja varojen selvittämiseksi asiakkaan tulee aina hankkia seuraavat selvitykset: -Rahalaitosten tiliotteet kaikkien samaan talouteen kuuluvien osalta joka kuukausi siten, että tilitapahtumat voidaan todentaa aukottomasti edellisen asiointikerran tiliotteen perusteella. Uudelta asiakkaalta pyydetään vähintään kahden kuukauden tiliotteet. Tiliotteet on toimitettava kaikkien käytettävissä olevilta tilien osalta. -Selvitykset kotitalouden tuloista kuluvalta ja edelliseltä kuukaudelta. -Selvitykset mahdollisesta varallisuudesta (esim. osakkeet, kesämökki, rahasto-osuudet jne) -Verotodistukset ja/tai esitäytetty veroilmoitus kaikilta ruokakunnan jäseniltä kerran vuodessa ja ensimmäisellä käynnillä uudelta asiakkaalta. - Muut asiakkaan tilanteesta johtuvat välttämättömät tulo- ja varallisuustiedot. Yrittäjän tai itsenäisen ammatinharjoittajan tulojen arviointi Toimeentulotuen tarkoitus ei ole tukea yritystoi mintaa vaan yrittäjää yksityishenkilönä. Tällöin pitäisi selvittää onko kysymys epätarkoituk senmukaisesta velkaantuvasta yrityksestä vai tilapäi sissä vaikeuksissa olevasta

4 4 yrityksestä. Toiminnan tarkoituksenmukaisuutta voi arvioida esim. käyttökatteella, jonka tulisi olla positiivinen tai vuotuisen liikevaihdon määrällä. Toiminnan kannat tavuutta arvioitaessa on lisäksi huomioitava mm. seuraavat seikat: Yrityksen ikä, liikevaihto, käyttökate/myyntikate, varat/velat, toimiala, henkilökunnan määrä, maksetut palkat, kulurakenne, poistot, toiminnan kausiluonteisuus, viimeaikainen kehitys, t-tuentarpeen arvioitu kesto, omistussuhteet, tietojen tuoreus ja väliti linpäätöksen tarve. Toimeentulotukea myönnetään yleensä määräajaksi, mikä tarkoittaa käytännössä noin 3 kuukauden mittaista jaksoa. Yrittäjän on pystyttävä osoittamaan tuen todellinen tarve sillä, että hän ei todellakaan saa toimeentuloa yrityksestään sillä hetkellä. Määräaikaisen toimeentulotuen jälkeen yrittäjän odotetaan tulevan toimeen oman yrityksensä tuottojen turvin tai sitten hakeutuvan työttömäksi työnhakijaksi. Työnhakijaksi hakeutuminen tarkoittaa kuitenkin käytännössä lähes aina sitä, että oma yritystoiminta on kannattamattomana lopetettu. Yrittäjän kohdalla yritystoiminnan kannattavuuden arvioiminen on tiukkaa. Tukea voidaan alentaa, jos yrittäjä jatkaa kannattamatonta yritystoimintaansa ja joutuu siksi toimeentulotuen tarpeeseen (perusosan alennus % kuukaudesta kahteen kerrallaan). Näin voidaan tehdä sillä perusteella, että kannattamattoman yritystoiminnan jatkaminen on ollut elatuksen laiminlyömistä ja estänyt esimerkiksi muiden työvoimapoliittisten ratkaisujen, kuten esimerkiksi työnhakemisen, käyttöönottoa. Tulojen sel vittämi seksi on hakijan toi mi tet tava jäl jen nökset viimei sestä tuloslaskel masta ja taseesta edel liseltä vuodelta liitetietoineen sekä verotiedot tarvitta essa myös puolison ja lasten osalta. Lisäksi tulee tarvittaessa pyytää välitilinpäätös tai muu luo tettava selvitys (kirjanpitokirjat), yrityksen perustamisasiakirjat, palkkailmoitus/palkkalistat, tilintarkastuskertomus (Oy:n kyseessä ollessa) sekä työvoimaviranomaisten/kelan lausunnot. Tu lo tasoa ei tulisi arvioida edellisessä vero tuk sessa vah vis tettua pienemmäksi ilman erittäin pätevää syy tä, jollai nen on esimerkiksi konkurssi, yrityk sen toiminnan lopettaminen tai supistu minen sekä yrit täjän pit käaikainen sairaus. Yrittäjällä on mahdollisuus saada tuloja ja varoja käyttöönsä yrityksestään paitsi palkkana, myös yksityisottoina, lainana, päivärahoina ja kulukorvauksina. Lisäksi yrityksen nimissä voi olla va rallisuutta, jonka voidaan katsoa olevan yrittäjän käytettävissä. Poistot ja varaukset lisätään yrittäjän tuloiksi. Palkkaa ei välttämät tä tarvitse nostaa, mutta on selvitettävä olisiko siihen ollut varaa. Mikäli yrittäjällä on palkat tua henkilökuntaa, ei hänen palkkansa määrän voida katsoa olevan alhaisempi, kuin korkeimmin palkatun työntekijän. Perustarpeiden priorisoinnista joh tuen yrittäjä käyttänee rahaa ensisijaisesti elä miseen ja vasta sen jälkeen investointeihin. Maatalousyrittäjän kuukausitulo voidaan selvittää seuraavasti:

5 5 a) yksi kolmasosa edellisen vuoden maatalousbrut totulosta ja metsätalouden puhdas tuotto jaettuna kahdellatoista. b) se MYEL-työtulon määrä, jonka perusteella ko. ammatinharjoittajalle ja hänen ruokakuntansa jä senille on määrätty MYEL-eläkkeen vakuutusmaksu. Mikäli tulotasoa ei pystytä muutoin luotettavasti selvittämään, määritellään kuukausitulo verotustietojen perusteella. Aina on kuitenkin pyrittävä selvittämään tosiasialliset tulot, tai mahdollisuudet niihin. Käytettävissä olevat varat Arvioitaessa tuen tarvetta otetaan huomioon käy tettävissä olevat varat. Varoina ei kuitenkaan oteta huomioon hakijan asuntoa, tarpeellista asuinirtaimistoa ja tarpeellisia työvälineitä. Huomi oitavan varallisuuden tulee olla käytettävissä tai helpos ti käyttöönotettavissa. Esim. seuraavat varat voidaan ottaa huomioon: osakkeet, obligaatiot, ym. arvopaperit, kesämökki tai vastaava loma-asunto, asunto, joka ei ole tuenhakijan asuinkäytössä, Auto tai muu moottoriajoneuvo, mikäli se ei ole välttämätön työmatkojen, työllistymisen, päivähoidon järjestämisen, asuinpaikan joukkoliikenneyhteyksien tms. syyn vuoksi tai se on hakijan tai tämän perheen tarpeisiin nähden huomattavan arvokas Säästöt ja talletukset, myös asuntosäästötilit ja lainan lyhennystä varten varatut säästöt. Veronpalautuksesta huomioidaan 100 ylittävä osa/ asuntokunta. Varat on otettava käyttöön tai realisointi on aloitettava kohtuullisessa ajassa (2-3 kk). Vähäiseksi katsottava tulo voidaan jättää huomioimatta, jos se on saatu satunnaisesti. Tällaiseksi tuloksi katsotaan korkeintaan 70 euroa. Erityistapauksena voidaan harkinnalla huomiotta jättää lahjaksi saatu raha tai osa siitä, esim. ylioppilas- tai rippilahja, mikäli se perheen/nuoren kokonaistilanne huomioon ottaen perusteltua. Pikavipit ym. lainat ovat huomioitavaa tuloa, mutta niiden takaisinmaksuerät eivät ole huomioitavaa menoa. Harkintaa tuloksi huomioimisessa voi käyttää esim. uuden asiakkaan kohdalla, joka ei tiedä käytäntöä: Ohjauksen ja neuvonnan keinoin tavoitteena on, että asiakas ei enää jatkossa ota pikavippejä, jotka aiheuttavat jatkuvan maksukierteen. Tulot/varat joita ei huomioida

6 6 Palkkatuloja työmatkamenojen osalta edullisimman matkustustavan (seutulippu, tai bensakulut oman auton käytöstä, jos välttämätöntä). Äitiysavustus, äidinmaidon luovutuksesta saatava tulo. Kansaneläkelain mukainen hoitotuki, vammaistukilain mukainen vammaistuki ja lapsen hoitotuesta annetun lain mukainen hoitotuki. Menot, joita edellä mainitut etuudet on tarkoitettu kattamaan, otetaan huomioon vain siltä osin kun ne ylittävät tuen määrän. Työvoimapoliittisessa koulutuksessa, työkokeilussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa maksettava kulukorvaus. Työttömyysturvalain 6 ja 7 luvussa mainitut: korotusosa, muutosturvalisä, 3 :ssä tarkoitetun korotetun ansio-osan ja 2 :ssä tarkoitetun ansio-osan erotus, 3 :ssä tarkoitetun muutosturvan ansio-osan ja 2 :ssä tarkoitetun ansio-osan erotus, Etuoikeutettu tulo; vähintään 20 % prosenttia ansiotuloista, kuitenkin korkeintaan 150 euroa kuukaudessa. Maksimimäärä on kotitalouskohtainen. Ansiotuloksi katsotaan palkka ja siihen rinnastettava tulo, ammatinharjoittajana tai yrittäjänä hankittu tulo, luonnontuotetulo ja omaishoitajalle maksettava palkkio. Kotihoidontuki, eläke, työmarkkinatuki tai työttömyyspäiväraha ei ole etuoikeutettua tuloa. Perhepäivähoitajan saamaa kulukorvausta ei huomioida tuloksi. Ulkomailla työskentelevän päivärahojen huomiointi tuloina Suomeen tulee selvittää tapauskohtaisesti. Asiakkaan on annettava selvitys ulkomailla aiheutuvista menoista. Mikäli menot ovat pienemmät kuin maksussa olleet päivärahat, tulee ylimenevä osa huomioida tulona. (Kouvolan hallintooikeus nro 01/0058/2 Varoina ei oteta huomioon alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan huomioon otettavat menot (perusosa). Lapsella ei ole elatusvelvollisuutta vanhempiinsa nähden. Perusosan määräytyminen Perusosalla katettavia menoja ovat: -ravintomenot -vaatteet ja kengät -henkilökohtaisen ja kodin puhtauden hoitamisesta aiheutuvat menot -vähäiset terveydenhuoltomenot -puhelimen ja netin kulut, lehdet -harrastus- ja virkistystoiminnan menot -paikallisliikenteen käytöstä aiheutuvat menot -vapaaehtoiset vakuutusmaksut (auto, tapaturma, henki) -muut vastaavat jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot.

7 7 Yksin asuvan henkilön tai yksinhuoltajan perusosan suuruus on määritelty toimeentulotukilain 9 :ssä. Muiden henkilöiden perusosa määritellään yksin asuvan henkilön perusosasta perhesuhteiden ja yhteistaloudessa asumisen sekä lasten osalta lasten iän ja lukumäärän mukaan. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa perusosien määrät. Yksin asuvan perusosa maksetaan yksin asuvalle sekä vanhemmalle, joka asuu samassa taloudessa aikuisen lapsensa kanssa ja joka ei ole avioliitossa tai elä avioliitonomaisissa olosuhteissa. Yhteistaloudessa asuvan perusosa lasketaan avio- ja avopuolisoille ja samaa sukupuolta oleville suhteensa rekisteröineille, tai mikäli ilmoittavat asuvansa yhteistaloudessa perheenä. Jos kaksi täysi-ikäistä asuu muusta syystä samassa taloudessa (kimppa-asuminen) tulee heidän antaa selvitys yhteistaloudesta/talouden erillisyydestä. Yhteistaloudessa asuvan perusosa lasketaan silloin, kun henkilöillä on yhteinen jääkaappi ja yhteisiä käyttötavaroita esim. Tv, sanomalehti, kodinkoneet. Alle 18-vuotiaat kuuluvat vanhempiensa elatusvelvollisuuden piiriin. Jos alle 18- vuotias asuu avoliitossa täysi-ikäisen kanssa, alaikäisen normimenoa ei pääsääntöisesti huomioida laskelmaan, koska vanhemmilla on elatusvastuu alaikäisistä lapsistaan ja alaikäiset lapset merkitään vanhempiensa toimeentulotukilaskelmaan. Täysi-ikäiselle avopuolisolle huomioidaan yhdessä asuvan perusosa ja puolet asumiskustannuksista. Samoin tulona huomioidaan vain puolet asumistuesta. Jos alaikäinen nuori joutuu esim. opiskelujen vuoksi, vanhemman ja nuoren välien rikkoutumisen vuoksi muuttamaan toiselle paikkakunnalle eivätkä vanhemmat pysty tosiasiallisesti kustantamaan perheelle tästä elämäntilanteesta aiheutuvia menoja, voidaan alaikäiselle myöntää toimeentulotukea hänen oleskelupaikkakunnaltaan. Ensisijaista on kuitenkin selvittää vanhemman elatuskyky. Alaikäiselle myönnetty toimeentulotuki voidaan periä takaisin vanhemmilta jos nämä ovat tahallisesti laiminlyöneet elatusvelvollisuuttaan. Mikäli tuen hakija on ollut laitoshoidossa kuukauden aikana viikon tai sitä pidemmän ajan, voidaan näiden päivien osalta vähentää huomioitavaa perusosaa 49 %:lla (ruuan osuus). Kuukauden tai enemmän kestävässä laitoshoidossa käyttövaroiksi huomioidaan 99 e/kk. Tehostetussa tai tavallisessa palveluasumisessa, jossa asiakas maksaa itse ruokalaskunsa palveluntuottajalle, käytetään perusosana 120 e/kk ja hoidon tarve huomioiden otetaan huomioon välttämättömät ruoka- ja pyykkilaskut.

8 8 Ulkomailla oleskelu: Toimeentulotukilain lähtökohta on, että ulkomailla syntyneitä kustannuksia ei huomioida toimeentulotukea myönnettäessä. Näin ollen pidempiaikaisen kuin seitsemän päivän oleskelun osalta kuukauden aikana vähennetään henkilön/perheen perusosa kokonaisuudessaan. Perusosan alentaminen Perusosan alentamisessa noudatetaan toimeentulotukilain 10 :ää. Esimerkki: Mikäli työtön henkilö ei ole työnhakijana työvoimatoimistossa ovat 20 %:n perusosan alentamisen edellytykset olemassa. Mikäli henkilö on työnhakijana työvoimatoimistossa, mutta kieltäytyy perusteettomasti hänelle tarjotusta koulutuksesta, työstä tai muusta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä (mm. aktivointisuunnitelma, kuntouttava työtoiminta), voidaan perusosaa alentaa 20 %. Alentaminen voidaan tehdä myös, jos ammatillista koulutusta vailla oleva, täysi-ikäinen alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, ettei hän ole työttömyysturvalain 8 luvun 2 :n perusteella oikeutettu työttömyysturvaetuuteen. Mikäli kieltäytyminen työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä toistuu tai muutoin laiminlyönnillä aiheutetaan tilanne, ettei toimenpiteitä voida tarjota, perusosan alennus on 40 %. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava suunnitelma asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Mikäli suunnitelmaa ei voida tehdä asiakkaan kanssa, tulee suunnitelman asiat kirjata toimeentulotukipäätökseen. Perusosan alentaminen tehdään kerrallaan enintään kahdeksi kuukaudeksi laiminlyönnistä tai kieltäytymisestä lukien. Mikäli laiminlyönti toistuu jatkuvasti, voidaan samalle asiakkaalle tehdä useita peräkkäisiä perusosanalennuspäätöksiä. Asumismenojen huomioiminen Asumismenoina huomioidaan 1) asumistukilaissa tarkoitetut asumismenot - vuokra/vastike - erikseen maksettavat lämmityskustannukset - vesimaksu - asuntolainan korot - muut välttämättömät kiinteistön hoitomenot (mm. nuohous, jätehuolto) 2) muut asumisesta aiheutuvat välttämättömät menot - taloussähkö - kotivakuutus Perustoimeentulotuen muina asumismenoina huomioidaan mm. kotivakuutus. On kuitenkin selvitettävä sisältyykö vakuutukseen esim.

9 9 vapaaehtoisia tapaturma- tai mat kavakuutuksia tms., joita ei oteta huomioon. Yh distelmävakuutuksista tarvitaan vakuutusyhtiön selvitys (esim. vakuutuskirja) siitä, mikä on pelkän koti- ja palovakuu tuksen osuus. Asumiskustannukset otetaan pääsään töisesti huomioon todellisen suuruisina. Tapaus kohtaisesti voidaan kuitenkin harkita asumis menojen kohtuullisuutta. Tällöin verrataan vuokra-asunnossa neliö vuokran kohtuullisuutta ja asunnon kokoa perheen jäsenten määrään nähden, sekä huomioidaan tuen hakijan kokonaistilanne ja mahdollisuudet saada kohtuuhintainen vuokra-asun to. Kokonaistilanteeseen vaikuttaa mm. palveluasumisen tarve tai muualla asuvien lasten tapaamiset. Ohjeellisina lukuina pidetään Hulmin Huollon vuokra-asuntojen neliövuokraa (korkein neliövuokra on lukien 8,60 ). Lisäksi tarvittaessa tarkastellaan tosiasiallisesti saatavilla olevien asuntojen kuukausivuokria. Myös muut välttämättömät asumismenot, kuten mm. taloussähkö ja vesi huomioidaan, mikäli ne ovat kohtuullisia. Myös kohtuulliset sauna- ja pesutupamaksut voidaan ottaa huomioon. Kohtuullisina vuokrakustannuksina voidaan enintään ottaa huomioon talouden koon mukaan seuraavasti: Henkilöluku /kk Saman enimmäissumman katsotaan omistusasunnon kohdalla sisältävän kaikki asumistukilaissa tarkoitetut asumismenot. Jos tuen hakijalla on omistusasuntoon liittyvää asunto- tai peruskorjauslainaa on harkittava haki jan mahdollisuuksia selvitä tuloillaan asumiseen liittyvistä pitkäaikaisista maksuvelvoitteista. Jos kustannukset jäävät alle em. määrien, otetaan ne huomioon todellisen suuruisina. Taloussähkön ohjeellinen huomioonotettava määrä on yhden hengen taloudessa 60 euroa kuukaudessa, kahden hengen taloudessa 80 euroa kuukaudessa, kolmen hengen taloudessa 90 euroa kuukaudessa ja niin edelleen aina lisääntyen 10 euroa henkilöä kohti kuukaudessa.

10 10 Tasaussähkölaskun (yleensä joulu- tai tammikuussa) osalta tulee huomioida sähkölaskujen suuruus koko tasauskaudelta. HUOM! Sähkölämmityksestä aiheutuvat kustannukset sisältyvät huomioitaviin ylläpitomenoihin. Asiakkaan hakiessa tukea sähkölaskuun tulee selvittää sisältääkö sähkölasku myös lämmitysenergiakuluja ja onko asunnossa myös muita lämmitysjärjestelmiä. Sähkölämmitteisessä asunnossa taloussähkön osuudeksi voidaan arvioida 30 % sähkölaskusta. Jos asiakkaan asumismenot ovat kohtuullista korkeammat, on hänelle varattava kohtuullinen aika (2-3 kuukautta) mahdollisiin uusiin asuntojärjestelyihin. Päällekkäisvuokriin ei pääsääntöisesti myönnetä tukea. Työssäkäynnistä aiheutuvat kulut Toimeentulotukilain 11 :n 3-kohdan mukaan tuloja (palkkaa) ei oteta huomioon siltä osin, kun ne vastaavat työmatkamenoja tai muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja. Näin ollen, vaikka paikallisliikenteestä johtuvat menot normaalisti sisältyvät perusosaan, ne työssäkäyvien kohdalla otetaan erikseen perustoimeentulotuessa palkkaa vähentävänä menona huomioon. Työmatkat huomioidaan julkisen liikenteen mukaisesti halvimman vaihtoehdon mukaan. Jos työajoista, työpaikan sijainnista tai muista syistä oman auton käyttö työmatkoilla on perusteltua, menona hyväksytään auton todelliset bensakulut kilometrien mukaisesti. Terveydenhuoltomenojen huomioon ottaminen Vähäiset terveydenhuoltomenot sisältyvät perus osaan. Vähäisinä terveydenhuoltomenoina voidaan pitää mm. ilman lääkärinmääräystä ostettuja käsikauppa- ja itsehoitolääkkeitä ja tarvikkeita. Ensisijaisesti edellytetään käytettävän julkisia ter veydenhuolto palveluja. Vain mikäli käytetty terveydenhoitopalvelu on ollut asiakkaan terveydentilan kannalta välttämätön ja kyseistä hoitoa ei saa julkiselta terveydenhuollolta, otetaan huomioon yksityisten terveydenhoitopalveluiden käytöstä aiheutuneet kulut. Kulut on tällöin otettava huomioon todellisina. Kustannuksiltaan vähäiset lääkemenot (enintään 15 ) asiakas maksaa pääsääntöisesti ensin itse ja ne korvataan hänelle reseptiä ja maksukuittia vastaan, kun oikeus toimeentulotukeen on selvitetty. Mikäli kysymys on kustannukseltaan kalliista lääkkeestä, asiakkaalle voidaan myöntää maksusitoumus. Maksusitoumukseen kirjoitetaan lääkkeen nimi sekä sitoumuksen voimassaoloaika. Avoimia lääkemaksusitoumuksia ei myönnetä kuin ainoastaan erityistilanteessa. Maksusitoumus myönnetään aina halvimpaan lääkevaihtoehtoon, ellei lääkäri ole sitä kieltänyt. Lääkkeitä haettaessa asiakkaan tulee esittää Kelakortti, jotta lääkkeestä saa Kela-korvauksen.

11 11 Toimeentulotukilaskelmassa huomioidaan ensisijaisesti lääkkeet, joihin on oikeus saada Kelan korvausta. Ei-korvattavien lääkkeiden (esimerkiksi osa dementiareuma- ja syöpälääkkeistä) huomioiminen on mahdollista erityisperustein (esim. lääkärinlausunto). Lääkärin kanssa on kuitenkin ensin neuvoteltava, voiko hän määrätä ei-korvattavien lääkkeiden sijaan korvattavia lääkkeitä. Mikäli on epäselvää, onko lääkärin kirjoittama reseptilääke asiakkaan sairauden hoidon kannalta välttämätön, siitä pyydetään lääkärinlausunto. Tällaisia lääkkeitä ovat esimerkiksi laihdutuslääkkeet, potenssilääkkeet tai tupakoinnin vieroituslääkkeet. Toimeentulotukea tällaisiin lääkemenoihin myönnetään vain lääkärinlausunnon perusteella. Lääkekustannuksilla on oma kalenterivuosittainen maksukatto ( vuonna 2015 summaltaan 612,62 ). Maksukaton täyttymisen jälkeen asiakas maksaa vain 1,50 euron omavastuun reseptilääkettä kohti. Asiakkaille, joiden lääkekulujen maksukatto on täyttynyt, ei pääsääntöisesti enää myönnetä maksusitoumuksia lääkkeisiin sosiaalitoimistosta. Hammashoitokulut huomioidaan vain julkisen terveydenhuollon kautta määräytyvistä toimenpiteistä. Hammasproteesit huomioidaan pitkäaikaisasiak kailla (väh. 6 kk:n asiakkuus) tai jos asiakas on ollut ja on jatkuvasti tulotasoltaan minimitoimeentulon rajal la. Hammasproteeseista on toimitettava kustannusarvio julkisen terveydenhuollon kautta. Silmälaseista aiheutuvat menot huomioidaan kor keintaan 3 vuoden välein vain pitkäaikaisasiak kailla. Uuden asiakkaan silmälasimenot otetaan huomioon, jos asiakas on ollut jo aiemmin jatkuvasti tulotasoltaan minimitoimeentulon rajalla. Mikäli lasit on ter veydellisistä syistä uusittava useammin, voidaan linssien osuus huomioida. Kehysten hinnasta huomioidaan enintään 60 ja peruslinssit ilman pintakä sittelyjä. Enimmäismääristä voidaan poiketa välttämättömien terveydellisten syiden perusteella. Piilolinssit huomioidaan vain terveydel lisistä syistä (lääkärintodistus). Tuen hakijan on pyydettävä kustannusarvio edullisimmista vaihtoehdoista vähintään kahdesta optikko-liikkeestä. Täydentävän toimeentulotuen menot 1. Päivähoitokustannukset Päivähoitokustannukset otetaan huomioon todellisen suuruisina. Mikäli perhe on pitkäaikaisesti toimeentulotuen asiakkaana, tulee hakea asiakasmaksulain mukaisesti maksun alentamista tai maksuttomuutta. Mikäli lapsi on yksityisessä päivähoidossa, ja tästä aiheutuu suurempia kustannuksia kuin kunnan järjestämässä päivähoidossa, tulee selvittää mahdollisuus saada

12 12 päivähoito kunnan järjestämänä ja asiakasmaksulain mukaisen hoitomaksun määrääminen hoidosta, jos asiakkuus on pidempiaikaista. 2. Muuttokustannukset Muuttokustannusten huomioimista tulee hakea etukäteen siitä kunnasta, josta ollaan muuttamassa. Asiakkaan tulee selvittää edullisin muuttokustannusvaihtoehto. Muuttokustannuksia voidaan huomioida, mikäli niihin on selkeät puoltavat perustelut (esim. muutto perhesuhteiden, opiskelun tai työpaikan vuoksi). Vaikka asiakas käyttäisi muuta, kuin halvinta mahdollista muuttotapaa ja -tahoa, muuttokustannukset otetaan huomioon edullisimman vaihtoeh don mukaan. Myös asiakkaan sukulaiset tai tuttavat voivat tulla kysymykseen. Takuuvuokrasta/vakuusmaksusta vastaa se kunta, josta ollaan muuttamassa. Uuden asunnon takuuvuokraan/vakuusmaksuun voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea silloin, kun sillä turvataan asuminen (uhkana asunnottomuus tai häätö), tai muuton perusteena on työpaikan saaminen tai muu itsenäistä selviytymistä jatkossa edistävä asia. Vakuuden myöntäminen on aina harkinnanvaraista ja se annetaan pääsääntöisesti sitoumuksena vuokranantajalle. Sitoumukseen tulee merkitä voimassaoloaika, joka on enintään vuosi. Vuokratakuut/vakuusmaksua ei myönnetä kalliimpaan tai tilavampaan asuntoon, ellei tähän ole erityisen painavaa syytä. Takuuvuokrana voidaan myöntää kohtuullista vuokraa vastaava max. 2 kk:n määrä. Jos asiakas on itse maksanut vuokratakuun, ei sitä pääsääntöisesti huomioida toimeentulotukilaskelmassa menona. Mikäli hakijan edellinen myönnetty vakuusmaksusitoumus on langennut maksuun, uutta maksusitoumusta ei voida myöntää kuin erityisen painavin perustein. 3. Hautausmenot Välttämättömiin hautausmenoihin voidaan myöntää tukea perunkirjan mukaan varattomalle kuolinpesälle. Perintökaaren mukaan pesän varat tulee käyttää ensisijaisesti kohtuullisiin hautaus- ja perunkirjoituskuluihin ja vasta sen jälkeen maksetaan kuolinpesän muut velat. Täten pelkästään se, että kuolinpesällä on velkaa enemmän kuin varoja, ei oikeuta toimeentulotuen myöntämiseen hautauskuluihin. Kuten yleensäkin toimeentulotuen osalta, myös hautausavustus perustuu laskelmaan. Tulona otetaan huomioon se summa, joka perunkirjan mukaan vainajalla oli varallisuutta kuolinhetkellä. Huomioitavat kulut (nimetyt minimikustannukset voidaan päivittää kustannustason muuttuessa ohjeen voimassaoloaikana, suluissa hinta v. 2015): Arkun hinnasta hyväksytään halvimman vaihtoehdon mukainen hinta (515 ). Lisäksi huomioidaan vainajan käsittely ja kuljetukset Loimaan kaupungin alueelle (50 55 ) sekä välttämätön kylmiösäilytys (35 /vko). Lisäksi voidaan ottaa huomioon hautapaikan osto sekä kohtuuhintainen kukkalaite arkulle (max. 30 ). Loimaalaiselle hautapaikka (200 ) ja haudan

13 13 avaus ja peitto (350.) Mikäli vainajalla ei ole omaisia eikä tuttavia, jotka voisivat toimia kantajina, voidaan erityistilanteessa huomioida kantajien palkkiot (6 hlöä 180 ). Välttämättömiä perunkirjoituskuluja kuten virkatodistusten lunastusmaksuja voidaan myös ottaa huomioon. Perunkirjoituspalkkioita ei huomioida. Lehti-ilmoitukseen, muistotilaisuu teen tai hautakiveen ei myönnetä tukea. Hautapaikkakulujen tilalla voidaan huomioida perustelluissa tilanteissa tuhkausmaksu (300 ), kuljetus Turkuun (135 ), halvin uurna (70 + mahdolliset postikulut). Harkinnanvaraisesti yksilöllisen tilanteen perusteella voidaan vainajan lähiomaiselle huomioida kohtuullisia, hautajaisiin liittyviä välttämättömiä kustannuksia (esim. matkakulut). Lähiomaisena pidetään vainajan vanhempia, puolisoa tai omia lapsia. Kuolemantapauksissa esitetään usein vainajalta maksamatta jääneitä laskuja. Näitä ei huomioida toimeentulotuessa, vaan ohjataan merkitsemään ne laadittavaan perunkirjaan velaksi. 4. Romanivaatetus Naisten romanihameeseen myönnetään täydentävänä toimeentulotukena enintään 400 euroa kahden vuoden välein. Edellytyksenä on, että romaninainen käyttää jatkuvasti romanihametta, ja että hän on ollut pitkäaikaisesti toimeentulotuen piirissä Loimaalla (vähintään 6 kk), eikä hän ole saanut hamerahaa muusta kunnasta kahteen vuoteen. 5. Muiden erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvien tarpei den huomioon ottaminen Erityismenojen tarpeellisuus harkitaan aina ta pauskohtaisesti. Niiden huomioimiseksi vaaditaan sellaisia erityisolosuhteita, jotka ovat todennettavissa ja dokumentoitavissa. Pelkästään johonkin erityisryhmään kuuluminen (esim. lapsiperhe tai pitkäaikaissairas) ei riitä perusteluiksi. Erityismenoja voidaan pääsääntöisesti ottaa huomioon vain pitkäaikaisasiakkailla tai asiak kaalla, joka on jatkuvasti minimitoimeentulon rajalla. Pääasiallisesti kertaluonteisiin erityistarpeisiin voidaan tukea myöntää asiakkaalle vain kerran. Kodin välttämättömään irtaimiston hankintoja voidaan hyväk syä vain erityisissä kriisitilanteissa, esim. tulipalo. Tällöinkin on selvitettävä ensisijaiset mahdollisuudet saada korvausta muualta (esim. kotivakuutus). Välttämättömiä hankintoja ovat sängyn, keittiön pöydän ja tuolien, valaisimien, vuodevaatteiden sekä ruo kailu- ja ruuanvalmistusvälineiden hankinnasta aiheutuvia kuluja. Näitä kuluja voidaan yhden hengen taloudelle huomioida enintään 135 ja lapsiperheelle enintään 300. Kotoa itsenäiseen asumiseen muuttaville nuorille ei pääsääntöisesti myönnetä kodinperustamiskuluja, vaan heidän edellytetään saavan välttämätön perusvarustus kotoa tai itse säästettynä. Myös avioerotilanteissa

14 14 välttämätön perusvarustus katsotaan pääsääntöisesti saatavan yhteisestä kodista. Vastaavasti voidaan lastenhoidossa tarpeellisia välineitä ja tarvikkeita ottaa huomioon enintään 300 vuodessa. Pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkuuden perusteella tai lastensuojelutyöntekijöiden suosituksesta voidaan lapsiperheellä huomioida lasten harrastuksiin ja harrastusvälineisiin: polkupyörään 65 euroa, suksiin 50 euroa, luistimiin 30 euroa ja yhteen harrastukseen /lapsi enintään 135 euroa kaudessa. Pesukoneen hankinta (max 300 ) voidaan erityisperustein huomioida pääasiallisesti lapsiper heillä. Suurperheen pakastin voidaan ottaa huomioon. Television hankinnasta aiheutuvia kuluja ei huomioida. Edellä mainitut summat koskevat viranhaltijan itsenäistä harkintaa. Mikäli tuen tarve toistuu, tai tarve on linjattuja summia suurempi, otetaan asia käsiteltäväksi yhteisessä viikkopalaverissa. Etävanhemman ja lasten tapaamisista aiheutuneina menoina huomioidaan lapsen perusosaa vastaava määrä niiltä päiviltä, joina lapsi on ollut selvityksen mukaan vanhemman luona. Kuluja huomioidaan laaditun huoltoja tapaamissopimuksen ja sen pohjalta todellisten toteutuneiden tapaamisten mukaan. Pääsääntöisesti huomioidaan enintään 7 tapaamispäivän menot kuukaudelta ja mahdollisesti pidempiä jaksoja koulujen loma-aikoina. Lapsen tapaamisista aiheutuneista matkakuluista huomioidaan pääsääntöisesti puolet. Asiakkaalla on velvollisuus toimittaa tapaamisista tosite. Oleskeluluvan jatkoluvan hankkimisesta aiheutuneista kuluista puolet voidaan harkinnanvaraisesti huomioida menona. Lainojen ym. vippien takaisinmaksamista ei huomioida toimeentulotuessa. Sen sijaan saadut lainat voidaan huomioida tuloina, mikäli niitä ei ole toimeentulotuen määräytymisjaksolla maksettu takaisin. Opintolainan korkoja ei huomioida toimeentulotukeen oikeuttavana menona. Välttämätön sähkövakuus voidaan harkinnanvaraisesti myöntää täydentävästä toimeentulotuesta, mikäli hakijalla on selkeät, hyväksyttävät perustelut asuntoon muuttoon, vakuus on asumisen kannalta välttämätön, asiakas ei saa vakuutta järjestymään muulla tavoin, ja asunnon kokonaisasuinkustannukset ovat kohtuulliset. Sähkövakuus myönnetään pääasiassa maksusitoumuksena sähköyhtiölle. Opiskelijan toimeentulotuki Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotuki, joka on tarkoitettu kattamaan opinto- ja toimeentulokustannukset. Opintolaina on osa

15 15 opintotukea, joten ennen mahdollista toimeentulotuen saamista opiskelijan tulee hakea ja nostaa opintolaina. Laina huomioidaan tulona, vaikkei sitä olisi nostettukaan. Opintolainan nostamista ei edellytetä alle 18-vuotiailta. Mikäli 18 vuotta täyttänyt opiskelija opiskelee täysipäiväisesti koulutuksessa, joka antaa valmiuksia jatko-opintoihin mutta ei paranna työmarkkinavalmiuksia (lukio), ei lainaa edellytetä otettavaksi. Jos opiskelija ei saa valtion takaamaa opintolainaa, hänen on selvitettävä mahdollisuutensa tulla toimeen muulla tavoin. Opiskelija, jonka opintolaina on evätty luottohäiriöiden takia, tulee ohjata pyytämään apua Kelan opintotukikeskukselta laina-asian järjestämiseksi. Mikäli selvitystenkään jälkeen opiskelijalla ei ole mahdollisuutta tosiasiallisesti lainaan, sitä ei huomioida tuloksi. Toimeentulotukea saavan opiskelijan opintojen etenemistä seurataan, ja asiakkaalla on velvollisuus toimittaa tiedot opintojen etenemisestä. Opiskelijan perusosaa voidaan laskea 10 :n mukaisesti, jos opiskelijaa on tuettu toimeentulotuella jo pitkään eivätkä opinnot ole edistyneet toivotulla tavalla, ja ottaen huomioon opiskelun luonteen tilapäis- tai osa-aikatyön vastaanottaminen olisi mahdollista. Lastensuojelulain mukaisessa jälkihuollossa olevan täysi-ikäisen nuoren kohdalla ei vaadita opintolainan nostamista toimeentulotuen myöntämiseksi ensimmäiseen ammattiin valmistavissa tai lukion opinnoissa. Varusmiehen ja vangin toimeentulo Tuen tarve on selvitettävä tapauskohtaisesti. Pääsääntöisesti lähdetään kuitenkin siitä, että riittävä toimeentulo tulee valtiolta. Vankilassa ja työsiirtolassa olevalle voidaan maksaa vuokra korkeintaan kolmen kuukauden ajalta. Myönnetyn toimeentulotuen maksaminen Myönnetty toimeentulotuki voidaan asiakkaan suostumuksella käyttää asiakkaan maksamattomiin laskuihin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että asiakkaan välttämättömät asumismenot tulevat suoritetuksi. Ehkäisevä toimeentulotuki Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, akuutin kriisin kohdattua, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi, sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin. Ehkäisevä toimeentulotuki ei ole sidottu varsinaisen toimeentulotuen myöntämiseen.

16 16 Ehkäisevän tuen myöntäminen on pääsääntöisesti kertaluonteista. Sen myöntäminen perustuu aina erityisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin, eikä sitä myönnetä automaattisesti tiettyihin tilanteisiin/asioihin. Kussakin tapauksessa sosiaalityöntekijä/sosiaaliohjaaja suorittaa erillisen harkinnan. Tukea voidaan myöntää esim. seuraavissa tilanteissa: Tuen saajan aktivointia tukevat toimenpiteet alkuvaiheessa hänen hakeutuessaan työhön, koulutukseen tai kuntoutukseen (esim. matkakulut, työvaatteet, oppikirjat) Vuokrarästien tai muiden asumiseen liittyvien menojen maksu silloin, kun sillä turvataan asuminen (asunnottomuus, häädön uhka). Vuokrarästien osalta tulee noudattaa kertaluontoisuutta. Tällöinkin on rästien osalta selvitettävä niiden syntymiseen johtaneet tekijät. Pelkkä välinpitämättömyys ei riitä syyksi, vaan taustalla tulee olla terveydellisiä tai taloudellisia syitä. Lisäksi on pyrittävä varmistamaan, ettei rästejä pääse jatkossa syntymään (maksupalvelusopimus pankin kanssa, etuuksien maksatus suoraan vuokranantajalle, välitystiliasiakkuus). Tuen saajan taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lievittäminen esim. sairaus, työttömyys, avio- tai avoerotilanteissa kun tuen hakija on tosiasiallisesti varaton, vaikka tuen tarvetta ei laskelman mukaan olisikaan. Tällöin voi tulla kyseeseen avustaminen ravinto-, lääke- tai muissa välttämättömissä akuuteissa menoissa. Ehkäisevää toimeentulotukea ei voida myöntää perusosalla katettaviin menoihin (esim. vaatteet) kuin poikkeuksellisissa kriisitilanteissa. Sosiaalityöntekijä/-ohjaaja voi myöntää ehkäisevää tukea yhdelle kotitaloudelle enintään 550 /vuosi. Mikäli tarpeelliseksi harkittava summa ylittyy, tai ehkäisevän tuen tarve kohdistuu muuhun kuin ennalta yhdessä linjattuihin tarpeisiin, käsitellään asia yhteisessä viikkopalaverissa. Toimeentulotuen takaisinperintä Toimeentulotukea ei yleensä peritä takaisin, paitsi jos: Toimeentulotuki myönnetään ennakkona odotettavissa olevaa etuutta vastaan eli tuen saajalla on oikeus johonkin ensisijaiseen etuuteen (esim. eläke, työttömyysturva, asumistuki), mutta se ei ole hänen käytettävissään tukea myönnettäessä. Tuen saajalla on tuloja tai varallisuutta, jotka eivät ole hänen määrättävissään tukea myönnettäessä. Tuen saaja on tahallaan laiminlyönyt velvollisuuden pitää huolta omasta elatuksestaan. Elatusvelvollinen on tahallaan laiminlyönyt elatusvelvollisuutensa tällöin tuki peritään takaisin elatusvelvolliselta.

17 17 Tuen myöntäminen on aiheutunut lakkoon osallistumisesta Takaisinperinnästä on päätettävä toimeentulotukipäätöksen yhteydessä. Perinnän on kohdistuttava sen kuukauden etuuteen, jolle toimeentulotuki on myönnetty. Periminen ei saa johtaa hakijaa uudelleen toimeentulotuen tarpeeseen. Perinnästä voidaan luopua, jos vaihtoehtona olisi toimeentulotuen myöntäminen. Toimeentulotuki voidaan poikkeuksellisesti päättää periä takaisin myös jälkikäteen, jos tuen myöntäminen on perustunut tuen saajan tai hänen elatusvelvollisensa tahallaan antamiin erehdyttäviin tietoihin, siltä osin, kuin tuen myöntäminen on perustunut näihin tietoihin. Tällaisessa tapauksessa korvausvelvollisuutta on kuitenkin haettava hallinto-oikeudelta.

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta 1 Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

Toimeentulotuki. Perusturvapalvelut

Toimeentulotuki. Perusturvapalvelut Toimeentulotuki Perusturvapalvelut Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata hakijan ja hänen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS Haapaveden kaupunki Haapaveden Siikalatvan sosiaalityö Tähtelänku 1, PL 40 86600 HAAPAVESI Sosiaali- terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään

Lisätiedot

TOIVAKAN KUNTA Perusturvalautakunta TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄNTOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

TOIVAKAN KUNTA Perusturvalautakunta TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄNTOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIVAKAN KUNTA Perusturvalautakunta TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄNTOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2017 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS JA HAKEMISMENETTELY 3 3 TOIMEENTULOTUEN

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET ESPOON KAUPUNKI 1 (5) TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET Espoon ohjeistus nojautuu sosiaali- ja terveysministeriön oppaaseen toimeentulotukilain soveltajille. Ministeriön ohjeisiin on lisätty tarvittavin

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Etelä-Pohjanmaan kunnissa

TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Etelä-Pohjanmaan kunnissa TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Etelä-Pohjanmaan kunnissa Etelä-Pohjanmaa 2017 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ... 2 1.1 TUEN HAKEMINEN... 2 1.2 TUEN MYÖNTÄMINEN... 2 1.3 PÄÄTÖS... 2 2 TÄYDENTÄVÄ

Lisätiedot

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista

Lisätiedot

Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET. Perusturvalautakunta 27.4.2016

Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET. Perusturvalautakunta 27.4.2016 1 Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Perusturvalautakunta 27.4.2016 2 Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Tuki on tarveharkintaista, ja sitä myönnetään yleensä kuukaudeksi

Lisätiedot

Perustoimeentulotuki Viimesijainen taloudellinen tuki. Lyhyesti ja selkeästi

Perustoimeentulotuki Viimesijainen taloudellinen tuki. Lyhyesti ja selkeästi Perustoimeentulotuki Viimesijainen taloudellinen tuki Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Perustoimeentulotuki 1 Mihin menoihin perustoimeentulotukea voi saada? 2 Perusosa 2 Muut perusmenot 3 Miten tulot vaikuttavat

Lisätiedot

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Tampereen yliopisto 28.4.2016 Sosiaaliohjaajat Sanna Mäkipää ja Johanna Männikkö 28.4.2016 Toimeentulotuki Sosiaalipalvelut Kaupungin sosiaalipalvelut tukevat

Lisätiedot

Laki. EV 233/1997 vp- HE 217/1997 vp

Laki. EV 233/1997 vp- HE 217/1997 vp EV 233/1997 vp- HE 217/1997 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi toimeentulotuesta sekä laiksi sosiaalihuoltolain ja -asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄ- MISOHJEET

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄ- MISOHJEET TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄ- MISOHJEET 1.1.2017 Perusturvalautakunta 20.12.2017 Pöytäkirjan liite Sivu 2 / 10 SISÄLLYSLUETTELO TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET... 3 1. TOIMEENTULOTUKI... 3 1.1 Perustoimeentulotuki...

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Saapunut / 20 Rek.nro. Täyd. / 20 Päätös nro. Hakijan velvollisuus on täyttää toimeetulotukihakemus asianmukaisesti kaikilta osin (Hall.laki 16, 17). Hakemukseen tulee liittää kaikki

Lisätiedot

Yhtymähallitus liite 122 TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

Yhtymähallitus liite 122 TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Yhtymähallitus 14.12.2016 liite 122 TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET, VOIMASSA 1.1.2017 Sisällysluettelo 1. TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET... 3 2. TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN

Lisätiedot

Tohmajärven perusturvalautakunta 18.12.2007 135. Kiteen sosiaalilautakunta 19.12.2007 214

Tohmajärven perusturvalautakunta 18.12.2007 135. Kiteen sosiaalilautakunta 19.12.2007 214 TOIMEENTULOTUKI Kesälahti Kitee Tohmajärvi Helli (ehdotus) Helli (ehdotus) Tohmajärven sos.työn henkilökunnan ehdotus Tuen myöntämisen perusteet vahvistettu Kesälahden sosiaalilautakunta 19.2.2008 33 Kiteen

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 815/2015 Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 815/2015 Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015 815/2015 Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET Perusturvalautakunta Pöytäkirjan liite

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET Perusturvalautakunta Pöytäkirjan liite TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2016 Perusturvalautakunta 16.12.2015 Pöytäkirjan liite Sivu 2 / 13 SISÄLLYSLUETTELO TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET... 3 1. TOIMEENTULOTUKI... 3 1.1 Kuka saa toimeentulotukea?...

Lisätiedot

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Asumispalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1982/710) 17 ja asetuksen (1983/607) 10 säädöksiin, joiden mukaan kunnan on huolehdittava

Lisätiedot

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio 1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET 1. Hoitopalkkio 1.1.2012 voimaan tulleen perhehoitajalain muutosten mukaisesti perhehoidossa maksettavan hoitopalkkion määrä

Lisätiedot

Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys

Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys 1/5 Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys Nimi Henkilötunnus Osoite opiskeluaikana Puh.nro. Osoite kesäaikana Oppilaitos ja opintosuunta Olen aloittanut opiskelun /, opiskelu

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET alkaen Rantasalmella

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET alkaen Rantasalmella 1 TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2017 alkaen Rantasalmella Hyväksytty Kunnanhallitus 19.12.2016 / 256 Voimaantulo 1.1.2017 2 SISÄLLYSLUETTELO: 1. YLEISTÄ 3 1.1. Perustoimeentulotuki.3 1.2. Täydentävä

Lisätiedot

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero Kela Muutosilmoitus Opintotuki OT 15 Voit tehdä tämän ilmoituksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit kysyä lisää opiskelijan tukien palvelunumerosta 020 692

Lisätiedot

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi toimeentulotuesta annettua lakia korottamalla

Lisätiedot

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet alkaen

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet alkaen TAMPERE 1 (5) Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.11.2016 alkaen Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta 28.9.2016 1. Perustoimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet: 1.1.

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SEN MYÖNTÄMINEN

TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SEN MYÖNTÄMINEN 1 (8) Sosiaali- ja terveystoimi Maaliskuu 2015 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SEN MYÖNTÄMINEN Toimeentulotuki turvaa perustoimeentulon silloin, kun henkilö tai perhe ei tule toimeen ansioillaan työstä tai

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN PERUSTEENA OLEVAT TULOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN

2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN PERUSTEENA OLEVAT TULOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN JA PERIMINEN PADASJOEN KUNNASSA 01.08.2014 ALKAEN 1. SÄÄDÖKSET 2. PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN 2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset 2017

Työttömyysturvan muutokset 2017 Työttömyysturvan muutokset 2017 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisällys Lainmuutokset 2017 Päivärahakauden enimmäisaika Päivärahan korotusosat Omavastuuaika Päivärahan määrittelyn muutoksia Alle kahden

Lisätiedot

VANHUSPALVELUIDEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN ASIAKASMAKSU TOIMINTAOHJE ALKAEN

VANHUSPALVELUIDEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN ASIAKASMAKSU TOIMINTAOHJE ALKAEN YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Perusturvalautakunta 13.12.2016 VANHUSPALVELUIDEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN ASIAKASMAKSU TOIMINTAOHJE 1.3.2017 ALKAEN Tehostetulla palveluasumisella tarkoitetaan asumispalvelua, jossa

Lisätiedot

Keskustelua perustoimeentulotuesta

Keskustelua perustoimeentulotuesta 1 Keskustelua perustoimeentulotuesta Kela Keskinen vakuutuspiiri ja asiakaspalveluyksikkö Lapuan ja Tampereen Hiippakunnat Sarita Alarotu ja Asko Riihioja 8.6.2016 2 Kelan organisaatio Keskinen alue 3

Lisätiedot

Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen soveltamisohjeet Kärsämäen kunnassa alkaen

Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen soveltamisohjeet Kärsämäen kunnassa alkaen KÄRSÄMÄEN KUNTA Kärsämäen kunta Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen soveltamisohjeet Kärsämäen kunnassa 1.3.2017 alkaen 1 Sisällys 1. TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN... 3 1.1 Menettely toimeentulotukiasioissa...

Lisätiedot

Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sen perusteella antamien ohjeiden mukaisesti.

Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sen perusteella antamien ohjeiden mukaisesti. Kasvatus- ja koulutuslautakunta 22.6.2016 VARHAISKASVATUKSESTA PERITTÄVÄT MAKSUT 1.8.2016-31.7.2017 Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan

Lisätiedot

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto 31.1.2017 10.1.2017 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi auttamaan yli pahimpien talousvaikeuksien.

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan?

Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan? Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan? Kelan ja Kuntaliiton Kela-siirron alueinfot hankepäällikkö Heli Kauhanen, Kela lakimies Maria Porko, Kuntaliitto Mikä muuttuu ja millainen on uusi

Lisätiedot

Voutilakeskus Vuokko Lehtimäki ja Eija Vento Jokinen

Voutilakeskus Vuokko Lehtimäki ja Eija Vento Jokinen Voutilakeskus 23.2.2017 Vuokko Lehtimäki ja Eija Vento Jokinen Asumispalvelussa (hoitomaksun + 60 /kk lisäksi) asuva asiakas maksaa itse vuokran ja muut asumismenot (mm. sähkö, vesi, kotivakuutus). Vuokran

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Erityisryhmien asiakasmaksut alkaen

Erityisryhmien asiakasmaksut alkaen Erityisryhmien asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Päihde- ja mielenterveyskuntoutus Palvelumaksu Ateriat ta huomioitavaa Palveluasuminen ja tehostettu Asiakkaan nettotulojen ja hyväksyttävien menojen erotus

Lisätiedot

Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta

Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) 17 a, sellaisena kuin se on laissa 815/2015, muutetaan 4 :n 2 momentti,

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki 5 Koulutusajan tuet työttömälle 6 Ikääntyvän

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE 2016

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE 2016 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE 2016 Sosiaali- ja terveyslautakunta 19.1.2016 2 SISÄLLYS 1 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN 1.1 Menettely toimeentulotukiasioissa

Lisätiedot

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 36 Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 2008-2012 Korvaus 2012 2011 2010 2009 2008 Laskennallinen 649 645 816 519 841 709 630 813 480 158 korvaus Toimeentulotuki 522 620 917

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

PENNO Selvitä rahatilanteesi

PENNO Selvitä rahatilanteesi PENNO Selvitä rahatilanteesi TIEDÄTKÖ, KUINKA PALJON SINULLA ON RAHAA KÄYTÖSSÄSI? Kuuluuko arkeesi taiteilu laskujen ja välttämättömien menojen kanssa? Tiedätkö, mihin rahasi kuluvat? Tämän Penno-työkirjan

Lisätiedot

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 163/1999

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Pirkkalan yhteistoiminta-alue Perusturvalautakunta on hyväksynyt ohjeet 6.4.2016 Id 429923 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Toimeentulotuen hakeminen ja hakemusten käsittely...

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT Asumispalveluiden ja vanhainkotihoidon palvelusisällöt ja maksut

IKÄIHMISTEN PALVELUT Asumispalveluiden ja vanhainkotihoidon palvelusisällöt ja maksut IKÄIHMISTEN PALVELUT Asumispalveluiden ja vanhainkotihoidon palvelusisällöt ja maksut Tampereen kaupunki, Tilaajayksikkö Ikäihmisten palvelut T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Asumispalvelut ja laitoshoito

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että 2 mista. Perusteltuja syitä luoton myöntämiseen voivat olla esimerkiksi talouden hallintaan saattaminen, velkakierteen katkaiseminen, kodin hankinnat, kuntoutumisen tai työllistymisen edistäminen, asumisen

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet

Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet Lahden kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet Sosiaali- ja terveyslautakunta on vahvistanut nämä myöntämisperusteet 11.12.2012, 171 Lahden kaupunki Vapaudenkatu

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 1 :n 4 momentti, 3 :n 4 kohta, 4 :n 2 momentin 2 kohta ja 3 momentin 1 kohta, 5 b, 6 :n 1 momentin 3

Lisätiedot

Infotilaisuus Koskela Helena

Infotilaisuus Koskela Helena Infotilaisuus 26.01.2017 1 26.01.2017 Koskela Helena Työnhakijan haastattelut työttömän työnhakijan haastattelu tulee järjestää työttömyyden jatkuttua yhdenjaksoisesti kolmen kuukauden ajan ja sen jälkeen

Lisätiedot

HE 117/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi

HE 117/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Asumislisän myöntämisessä ehvioesitykseen ja on

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (12/2014) 326/52/2013 Sosiaali- ja terveysministeriö, 6.8.2014, STM/2438/2014. Etelä-Suomen aluehallintovirasto,

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 Perusturvalautakunta 25.2.2016 Liite Sivu 2 / 7 Sisällys LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.3.2016 -----------------------------

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE

KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE 1.7.2015 alkaen Hyväksytty Ptlk 1 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET KUUSAMOSSA Voimassa 1.7.2015 alkaen Toimeentulotuen myöntämisperusteet on viimeksi käsitelty 22.11.2011

Lisätiedot

Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki

Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki 2 Peruspalvelulautakunta 26.1.2017 Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki Ohjeistus 1.1.2017 alkaen Nämä ohjeet eivät rajoita viranhaltijan oikeutta käyttää harkintaa hänen päättäessään henkilön / perheen

Lisätiedot

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet:

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Yleisohje Laskennalla voit laskea arvion kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen määristä. Jos asut Ahvenanmaalla, tarkista lastenhoidon tuen määrä omasta asuinkunnastasi,

Lisätiedot

Kuinka teen perheetuutta. maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016

Kuinka teen perheetuutta. maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016 Kuinka teen perheetuutta koskevan maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016 Hakemus vai maksuvaatimus? Tässä esityksessä kerromme, miten ja missä tilanteissa kunta tekee maksuvaatimuksen tai hakemuksen

Lisätiedot

Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista. Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku

Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista. Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku Takaisinperintä Regressi Mari Haavisto 4.4.20 Korvauksen hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi toimeentulotuesta

Lisätiedot

Helsinki 19.12.2012 10 / 2012

Helsinki 19.12.2012 10 / 2012 KUNTAINFO Helsinki 19.12.2012 10 / 2012 Muutoksia toimeentulotukilakiin 1.1.2013 lukien Toimeentulotukilain 11 :ää muutetaan 1.1.2013 lukien siten, että työttömyysturvan aktiiviajan korotusosat luetaan

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELLUSOHJEET RANUA

TOIMEENTULOTUEN SOVELLUSOHJEET RANUA TOIMEENTULOTUEN SOVELLUSOHJEET RANUA 2015 1 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ TOIMEENTULOTUESTA... 3 1.1 Lainsäädäntö päätöksenteon taustana... 3 1.2 Jokaisen oikeus toimeentulotukeen... 4 2 MENETTELY TOIMEENTULOTUKIASIASSA...

Lisätiedot

Toimeentulotuen Kelasiirron Hankepäällikkö Heli Kauhanen

Toimeentulotuen Kelasiirron Hankepäällikkö Heli Kauhanen Toimeentulotuen Kelasiirron tilannekatsaus 29.11.2016 Hankepäällikkö Heli Kauhanen 1 Laki muuttuu 1.1.2017 Kela vastaa perustoimeentulotukeen liittyvistä toimeenpanoon, neuvontaan ja harkintavaltaan liittyvistä

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUT

VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUT VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUT Sivltk. 7.3.2017 17, Liite 5 VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN Varhaiskasvatuksen asiakaspalvelumaksulaki astuu voimaan 1.3.2017. Laissa säädetään mm. varhaiskasvatuksessa

Lisätiedot

LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT

LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT Espoon kaupunki 2016 1 (8) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 2 2 ASIAKASMAKSUT... 2 3 TULOJEN TOTEAMINEN... 3 4 MAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN... 3

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI Tämä ohjeistus astuu voimaan 01.01.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa. 1. TUEN HAKU Omaishoidon tuesta säädetään

Lisätiedot

LAPSIOIKEUS Isyysolettama

LAPSIOIKEUS Isyysolettama Isyysolettama Isyys voidaan todeta tai vahvistaa a) Todeta avioliiton perusteella (syntymähetken tilanne) legaalinen olettama, joka voidaan kumota b) vahvistaa tunnustamisen / tuomion perustella - Jos

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN / SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN / SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN 1 JÄMSÄN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaalityö ja perhepalvelut Sosiaalityön yksikkö 1.1.2016 Korjattu Soteltk 4.2.2016 JÄMSÄN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN / SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016

Lisätiedot

HE 80/2015 mukaisen 20h laajemman varhaiskasvatuspalvelun myöntämisen periaatteet Orimattilassa. Varhaiskasvatuksen johtoryhmä 18.3.

HE 80/2015 mukaisen 20h laajemman varhaiskasvatuspalvelun myöntämisen periaatteet Orimattilassa. Varhaiskasvatuksen johtoryhmä 18.3. HE 80/2015 mukaisen 20h laajemman varhaiskasvatuspalvelun myöntämisen periaatteet Orimattilassa Varhaiskasvatuksen johtoryhmä Toimeenpanossa huomioitavat yleisperiaatteet Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Opintotuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemuksen saapumiskuukauden alusta.

Opintotuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemuksen saapumiskuukauden alusta. Kela Hakemus Opintotuki Ammattikorkeakoulut ja yliopistot OT 2 Voit tehdä tämän hakemuksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit arvioida tuen määrän /laskurit

Lisätiedot

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Nuorten talous- ja velkaneuvonta Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Helsingin talous- ja velkaneuvonta Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto

Lisätiedot

Toimeentulotuki lukien

Toimeentulotuki lukien TERVEYSMINISTERIÖ KUNTAINFO Helsinki 19.11.2013 8 / 2013 Kuntien toimeentulotukiasioita hoitaville toimielimille Toimeentulotuki 1.1.2014 lukien 1. Toimeentulotuen perusosien määrät Toimeentulotuen perusosia

Lisätiedot

HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista

HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista Nykytila Kokoaika- ja osa-aikatyöstä voi kieltäytyä työttömyysetuutta menettämättä, jos työstä maksettava palkka, josta on vähennetty työn vastaanottamisesta aiheutuvat

Lisätiedot

Toimeentulotuen soveltamisohjeet Kärsämäen kunnassa1.1.2016 alkaen

Toimeentulotuen soveltamisohjeet Kärsämäen kunnassa1.1.2016 alkaen KÄRSÄMÄEN KUNTA Kärsämäen kunta Toimeentulotuen soveltamisohjeet Kärsämäen kunnassa1.1.2016 alkaen 1 Sisällysluettelo 1. OHJE TOIMEENTULOTUEN SELVITYSTÄ JA PÄÄTÖKSENTEKOA VARTEN 3 1.1 Oikeus toimeentulotukeen

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

HE 152/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 :n muuttamisesta

HE 152/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eläkkeensaajan asumistuesta annettua

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOHJEET

TOIMEENTULOTUKIOHJEET 1 Perusturvan yhteistoiminta-alueen kuntien TOIMEENTULOTUKIOHJEET Pori, Ulvila, Merikarvia Perusturvalautakunta 25.1.2016 11 2 Sisällysluettelo 1.TOIMEENTULOTUKIOHJEET... 3 1.1. Lainsäädäntö... 3 1.2.

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 1 luvun 9 ja 2 a luvun 6 a, sellaisina kuin ne ovat, 1 luvun 9 laissa 1001/2012 ja 2 a luvun

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016. 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut

Asiakirjayhdistelmä 2016. 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

Ikääntyneiden palvelut Asiakasmaksut 2016

Ikääntyneiden palvelut Asiakasmaksut 2016 Ikääntyneiden palvelut Asiakasmaksut 2016 Kotihoidon asiakasmaksut Kotihoitoon kuuluvan kotipalvelun järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1301/2014) 19 :n ja kotisairaanhoidon järjestäminen terveydenhuoltolain

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTA Varhaiskasvatus

SULKAVAN KUNTA Varhaiskasvatus SULKAVAN KUNTA Varhaiskasvatus KUNNALLINEN PÄIVÄHOITO Asiakasmaksujen määräytyminen 1.8.2014 alkaen Lasten päivähoitomaksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain ja asetuksen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 61/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 10 a :n ja sotilasavustuslain 11 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Päätös. Laki. tapaturmavakuutuslain 47 :n muuttamisesta

Päätös. Laki. tapaturmavakuutuslain 47 :n muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 103/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden etuuksien ja korvausten maksamista koskevien säännösten muuttamiseksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiden etuuksien

Lisätiedot

KUORTANEEN KUNTA PERUSTURVA ASIAKASMAKSUT

KUORTANEEN KUNTA PERUSTURVA ASIAKASMAKSUT KUORTANEEN KUNTA PERUSTURVA ASIAKASMAKSUT 2014 1. SOVELTAMISALA Sosiaali- ja terveyspalveluista perittäviä maksuja koskevat säännökset ovat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 333 MUUTOSVAATIMUS PITKÄAIKAISHOITOMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-2498 Esityslistan asia TJA/19 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

KUNTAINFO Helsinki / 2012

KUNTAINFO Helsinki / 2012 TERVEYSMINISTERIÖ KUNTAINFO Helsinki 26.11.2012 7 / 2012 Kuntien toimeentulotukiasioita hoitaville toimielimille Toimeentulotuki 1.1.2013 lukien 1. Toimeentulotuen perusosien määrät Toimeentulotuesta annetun

Lisätiedot

Eron sattuessa vanhempien tulee sopia neljästä tärkeästä asiasta: - Lapsen huollosta - Lapsen asumisesta - Lapsen tapaamisoikeudesta - Elatusavusta

Eron sattuessa vanhempien tulee sopia neljästä tärkeästä asiasta: - Lapsen huollosta - Lapsen asumisesta - Lapsen tapaamisoikeudesta - Elatusavusta Eron sattuessa vanhempien tulee sopia neljästä tärkeästä asiasta: - Lapsen huollosta - Lapsen asumisesta - Lapsen tapaamisoikeudesta - Elatusavusta Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että sovittaessa näistä

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN

RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN RAISION KAUPUNKI JA RUSKON KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2016 ALKAEN SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA HAKEMUSTEN KÄSITTELY 1 2.1. Toimeentulotuen

Lisätiedot