HELSINGIN KAUPUNKI Pöytäkirja 4/2016 Kaupunginkanslia Työllistämistoimikunta PK

Transkriptio

1 1(11) TYÖLLISTÄMISTOIMIKUNNAN KOKOUS Aika Torstai klo 9.30 Paikka Kokoomuksen ryhmähuone 331, Aleksanterinkatu 20 Läsnä: Jäsenet: Muut: Ville Väärälä Matti Pyhtilä Leena Rantasalo Mirka Vainikka Sari Piilola Olli Salin Maarit Fredlund Ilkka Haahtela esittelijä Leena Mickwitz Ilkka Oksman (siht.) 1 Kokouksen avaus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 9.30 ja totesi kokouksen päätösvaltaiseksi. 2 Valitaan pöytäkirjantarkastajat Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Leena Rantasalo ja Sari Piilola. 3 Edellisen kokouksen pöytäkirja./. Kokouksen pöytäkirjaa ei ole vielä tarkastettu. Tarkastettu pöytäkirja tuodaan tiedoksi seuraavaan kokoukseen. Merkittiin tiedoksi.

2 2(11) 4 Työllisyydenhoidon uudistuksen ajankohtainen tilanne./. Työllisyydenhoidon uudistus on edennyt suunnitellusti vaiheeseen, jossa valmisteluryhmät ovat saaneet työnsä valmiiksi. Uudistuksen johtoryhmänä toimiva työmarkkinatuki ryhmä on todennut, että johtosääntöjä ei tarvitse muuttaa työllisyydenhoidon uudistuksen vuoksi. Siten uudistus voidaan toteuttaa talousarviovalmistelun yhteydessä. Esitykset kaikista tarvittavista muutoksista saadaan valmiiksi kevään aikana. (Ilkka Haahtela p ) Merkittiin tiedoksi 5 Työllisyydenhoidon talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2017./. Ehdotus vuoden 2017 työllisyysmäärärahojen talousarvioksi on valmisteltu kaupunginkansliassa virastojen antamien tietojen perusteella. Työllisyydenhoidon uudistuksen vaatimat muutokset talousarviossa virastojen välillä huomioidaan elokuun valmistelussa. Menot yhteensä Virasto TOT 2015 TUBU 2016 TAE Sosiaali- ja terveysvirasto Sosiaali- ja terveysvirasto työmarkkinatuen kuntaosuus työmarkkinatuen kuntaosuus Opetusvirasto Yhteensä Tulot yhteensä Virasto TOT 2015 TUBU 2016 TAE Sosiaali- ja terveysvirasto Opetusvirasto Yhteensä

3 3(11) Kaupungin työllisyyspolitiikan tavoitteena on vähentää helsinkiläisten työttömyyttä ja tukea elinkeinoelämää löytämään osaavaa työvoimaa. Kaupungin työllisyyspolitiikan kohderyhmät ovat pitkään työttömänä olleet, erityisesti yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneet, nuoret alle 30- vuotiaat ja maahanmuuttajat. Työllisyydenhoidossa tehdään yhteistyötä valtion kanssa työttömien työllistämiseksi avoimille työmarkkinoille. Tavoitteena on luoda tehokkaat ja joustavat työllisyyspalvelut Helsingin elinkeinoelämän kehittämiseksi ja toiminnan tukemiseksi sekä tarjota helsinkiläisille työttömille tehokkaat siirtymät työhön. Kaupungin työllisyyspalveluita koordinoidaan ja toteutetaan kaupunginkanslian elinkeino-osaston maahanmuutto- ja työllisyysasioiden yksikössä. Työllisyysmäärärahoista 16 milj. euroa (7 200 kk) käytetään palkkatukityöhön kaupungin virastoissa edellä mainituille kaupungin työllisyydenhoidon kohderyhmille sekä velvoitetyöllistettäville. Oppisopimukseen määrärahasta käytetään 6,5 milj. euroa, jolla voidaan aloittaa noin 100 uutta oppisopimusta. Yrityksille ja yhdistyksille työllistämiseen maksettavaan Helsinki-lisään varataan 3,6 milj. euroa (7200 kk). Työllistymistä edistävien toimenpiteiden avustamiseen on varattu euroa työllistämistoimikunnan avustuksina järjestöille jaettavaksi. on kehittänyt aikuisten ja nuorten palvelukokonaisuuksia. Kehittämistyössä on otettu huomioon nykyiset hyvin toimivat mallit, kuten esimerkiksi Respa ja Tulevaisuustiski, joiden rinnalle tuodaan uusia toimintamalleja entistä vaikuttavampien palvelukokonaisuuksien aikaansaamiseksi. Neuvontaa, ohjausta ja syventävää ohjausta tarjotaan nuorille Ohjaamo -hankkeen ympärille rakennettavassa nuorten työllisyyspalveluiden matalan kynnyksen monialaisessa kokonaisuudessa. Palvelukokonaisuus on hallintorajat ylittävä ja nuori saa yhden työntekijän kautta tarvitsemansa monialaiset palvelut. Nuorten työllisyyspalveluiden kohderyhmää ovat kaikki alle 30-vuotiaat työttömät helsinkiläiset. Työllisyyspalveluiden ja työn tarjoamiseksi henkilöille, joista maksetaan työmarkkinatuen kuntaosuutta, tarjotaan ohjauspalvelua, johon varataan miljoonan euron määräraha. Palvelu toteutetaan ostopalveluna. Palvelu toimii yhteistyössä kaupungin monialaisen yhteispalvelun TYP Helsingin kanssa muodostaen kaupungin aikuisten työllisyyspalveluiden kokonaisuuden. Palvelu on asiakkaille vapaaehtoinen ja sitä toteutetaan tiiviissä yhteistyössä TE-hallinnon kanssa. Aikuisten palvelukokonaisuuteen kuuluu myös kunnan lakisääteisen työllistämisvelvoitteen hoitaminen.

4 4(11) Työllisyyspalveluiden asiakkaille varataan koulutuksiin, osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen, valmennuksiin ja lyhytkursseihin yhteensä euroa. Maahanmuuttajien kielikoulutukset integroidaan mahdollisuuksien mukaan osaksi toiminnallisia palveluita. Työkokeilussa, kuntouttavassa työtoiminnassa, palkkatuetussa työssä, Helsinkilisällä tai palvelu- tai uraohjauksessa oleville henkilöille järjestetään erilaista ammatillista kehittymistä tukevaa ja työnhakuvalmiuksia parantavaa koulutusta, työvalmennusta sekä yksilöllisesti räätälöityjä kursseja tai palveluja ja tarvittaessa henkilöt voivat saada myös henkilökohtaista uraohjausta. Sosiaali- ja terveysvirasto Vuodelle 2017 sosiaali- ja terveysvirastolle on osoitettu työllisyyden hoidon määrärahoja euroa. Työllisyyden hoidon palvelut sijoittuvat nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön toimistoon. Palvelut toteutetaan nuorten palvelujen ja työllistymisen tuen organisaatioissa tiiviissä yhteistyössä muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa. TYP Helsingin (ent. Työvoiman palvelukeskus Duuri) toimintaan määrärahoista varataan 3,4 milj. euroa, joka sisältää kuntouttavan työtoiminnan asiakaspalveluiden ostoja. Uusix-verstaiden toimintaan varataan 1,7 milj. euroa, toimeentulotukea hakevien opiskelijoiden työllistämiseen 0,4 milj. euroa, Talent-studioon 0,1 milj. euroa ja terveystarkastuksiin 0,4 milj. euroa. Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta tuli voimaan 2015, vuonna 2017 TYP Helsingissä toteutetaan lain mukaisia asiakaskriteereitä ja kehitetään toimintaa yhdessä TE-toimiston kanssa. Kuntouttavan työtoiminnan osalta lisätään monimuotoisuutta ja rakennetaan kuntouttavan työtoiminnan jälkeen tapahtuvaa työelämään kiinnittymisen vaihetta. Opetusvirasto Talousarviokohdalle on osoitettu euroa. Talousarviokohdan määrärahoilla järjestetään eritasoisia suomi toisena kielenä kursseja helsinkiläisille työttömille tai työttömyysuhan alla oleville maahanmuuttajille. Koulutuksella edistetään maahanmuuttajien kielellisiä valmiuksia ja kotoutumista Helsinkiin sekä lisätään heidän valmiuksiaan työllistyä ja opiskella. Työllisyyden hoitamista ollaan organisoimassa kaupunkitasolla uudelleen. Vastuu työllisyyden hoitoon liittyvästä koulutuksesta siirtynee kaupunginkansliasta opetusvirastolle osaksi Stadin aikuisopiston ja oppisopimuskoulutuksen palveluja. Samassa yhteydessä selvitetään myös

5 5(11) ruotsinkielisen työpajatoiminnan mahdollista siirtoa opetusvirastolle. Näitä mahdollisia muutoksia ei ole huomioitu talousarvioehdotuksessa. Tarvittavista resurssisiirroista sovittaneen elokuun talousarvioneuvotteluissa. (Ilkka Haahtela p ) Esittelijän esityksestä talousarvioksi ja toimintasuunnitelmaksi käytiin yleiskeskustelu, minkä jälkeen tehtiin kaksi vastaehdotusta. Jäsen Salin esitti lisäystä työllisyyden edistämiseen kanslialle 6 milj. euroa, sosiaali- ja terveysvirastolle 1,5 milj. euroa ja euroa opetusvirastolle siten, että vastaavat summat vähennetään työmarkkinatuen kuntaosuudesta. Esitys ei saanut kannatusta. Puheenjohtaja Väärälä esitti jäsen Vainikan kannattamana 1 milj. euron lisäystä ostopalveluna toteutettavaan ohjauspalveluun työmarkkinatuen kuntaosuuden piirissä oleville henkilöille. Lisäys vähennetään vastaavasti työmarkkinatuen kuntaosuuteen varatusta määrärahasta. Väärälän tekemä vastaesitys voitti äänestyksessä esittelijän esityksen äänin 4 3. Väärälän esitystä kannattivat Fredlund, Salin, Vainikka ja Väärälä. Esittelijän esitystä kannattivat Pyhtilä, Rantasalo ja Piilola. Työllistämistoimikunta päätti esittää yhden miljoonan euron lisäystä talousarviokohdalle, jossa kaupunginkanslialle on varattu yhden miljoonan euron määräraha ostopalveluna toteutettavan ohjauspalvelun tarjoamiseksi henkilöille, jotka ovat työmarkkinatuen kuntaosuuden piirissä. Lisäys vähennetään vastaavasti työmarkkinatuen kuntaosuuteen varatusta rahasta. 6 Esitys järjestöavustuksista jakamatta jääneen määrärahan käyttämisestä./. Työllistämistoimikunta päätti kokouksessaan esittää työllisyydenhoidon järjestöavustuksia jaettavaksi yhteensä euroa. Edelleen toimikunta päätti kehottaa kaupunginkansliaa valmistelemaan esityksen jakamatta jätettävän euron käyttämisestä. Järjestöavustuksia oli varattu jaettavaksi yhteensä euroa. Järjestöavustusten uusittujen myöntämiskriteerien myötä todettiin kuitenkin, että järjestöjen toiminnan tukemiseen ja niistä aiheutuvien kustannusten kattamiseen voitiin perustellusti myöntää avustuksia yhteensä euroa.

6 6(11) ssa on valmisteltu esitys jakamatta jääneen euron suuntaamisesta järjestöjen tukemiseen. Useat järjestöt työllistävät pitkäaikaistyöttömiä palkkatuella. Palkkatuella työllistämistä ei tueta järjestöavustuksilla, koska sitä rahoitetaan Helsinki-lisällä. Näin ollen järjestöavustuksista käyttämättä jäänyttä määrärahaa esitetään kohdennettavaksi järjestöjen työllistämistoimintaan siirtämällä euron osuus yhdistyksille tarkoitettuun Helsinki-lisän työllistämistukeen. Ehdotus ottaa huomioon tasapuolisuuden järjestöjen kannalta. Edelleen työllistämistoimikunta oli kokouksessaan merkinnyt tiedokseen kaupunginkansliassa tehdyn selvityksen järjestöavustuksista. Selvityksen perusteella oli käynyt ilmeiseksi, että ruotsinkielinen pajatoiminta tulee irrottaa järjestöavustusten kokonaisuudesta. Pajatoiminnan siirto opetusvirastolle esitettiin tehtäväksi vasta vuoden 2017 alusta, koska haluttiin turvata ruotsinkielisten palveluiden jatkuminen myös vuoden 2016 aikana. Koska avustushakemuksensa jättäneiden järjestöjen joukossa ei kuitenkaan ollut sellaista ruotsinkielistä pajatoimintaa toteuttavaa tahoa, jolle avustusta olisi voinut jakaa, valmistelussa on päädytty ehdottamaan pajatoiminnan toteutusta suorahankintana enintään 590 pajapäivän osalta. Esityksellä vahvistetaan yhdistysten mahdollisuuksia tarjota työtä pitkäaikaistyöttömille ja vajaakuntoisille sekä varmistetaan ruotsinkielisen pajatoiminnan jatkuminen vuoden 2016 aikana. (Ilkka Haahtela p ) Työllistämistoimikunta päätti puoltaa jakamatta jääneen euron kohdentamista esityksen mukaisesti sillä edellytyksellä, että sitä ei ole merkitty sitovasti talousarvioon. Jos jakamatta jäänyt määräraha on sitovasti talousarviossa, tulee se laittaa uudelleen haettavaksi avustuksena. 7 Oppisopimuskoulutuksen järjestäminen työllisyydenhoidon määrärahoilla./. Työllistämistoimikunta on kokouksessaan edellyttänyt selvitystä siitä miksi oppisopimuskoulutukseen osoitetut määrärahat ovat useina vuosina jääneet käyttämättä täysimääräisesti. Lisäksi toimikunta edellytti, että työllisyyspalvelut valmistelee asiaa koskevia ehdotuksia. Nykyinen oppisopimus kohdistuu ja sopii huonosti työllisyyspalveluiden kohderyhmälle ja on suhteettoman kallista verrattuna siihen, kuinka monelle ihmiselle palvelua on mahdollista tuottaa. Kaupungin työllisyysmäärärahalla tarjoama oppisopimus on tällä hetkellä enemmän

7 7(11) henkilöstön hankintaan liittyvä palvelu kuin työllisyystoimenpide. Sen vaikutus työmarkkinoiden kokonaisuuteen on olematon mittavasta panostuksesta huolimatta. Palkkatuettu oppisopimus ei enää aikaisempien vuosien tapaan myöskään sovellu osaksi kaupungin henkilöstön saatavuuden tukemista, koska pitkäaikaistyöttömyyden kasvun vuoksi palkkatukikriteerit ovat tiukentuneet sekä TE-hallinnolla että kaupungilla. Lisäksi kaupunki ulotti viime vuonna täyttöluvat koskemaan myös palkkatuettua oppisopimusta. Edellä mainittujen syiden ja viime vuonna myös valtion palkkatukimäärärahojen loppumisen vuoksi, kaupungilla oppisopimuksessa aloittaneiden määrä on ollut laskeva niin, että tällä hetkellä siinä aloittaa noin 100 työtöntä vuodessa. ja opetusvirasto ovat valmistelleet kevään 2016 aikana työllisyydenhoidon kokonaisuudistuksen mukaisesti työttömien oppisopimuksen kokonaisvastuun siirtoa kaupunginkanslian työllisyyspalveluista opetusviraston oppisopimuskeskukseen, jolla on paras kaupunkitasoinen asiantuntemus ja verkostot oppisopimuksen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Tavoitteena valmistelutyössä on ollut toiminnan nykyistä tehokkaampi järjestäminen sekä toiminnan aikaisempaa rakenteistetumpi seuraaminen ja kehittäminen muun vastaavan toiminnan yhteydessä. Työllisyyspalveluissa sekä koulutusten että oppisopimuksen toteuttaminen on nykyisellään varsin operatiivisella tasolla eikä toiminnan laajamittainen kehittäminen ole mahdollista. Valmistelutyöryhmä on esittänyt uudistuksia työllisyysvaroin toteutettavaan oppisopimukseen. Esityksen mukaan kaupunginkanslian työllisyysbudjettiin varataan edelleen määrärahoja työttömien palkkatuetun oppisopimuksen järjestämiseen kaupungin työpaikoilla. vastaa osana muuta palkkatuettua työtä määrärahojen hallinnoinnista ja palkkatukien hakemisesta valtiolta. Oppisopimuskeskus vastaa muusta oppisopimuksen järjestämiseen liittyvästä toiminnasta, paikkavalikoiman monipuolistamisesta ja kehittämisestä. Vuodelle 2017 varattavat määrärahat kaupunginkanslian budjettiin palkkatuettuun oppisopimukseen ovat 6,5 miljoonaa euroa. Summa sisältää jo käynnissä olevat oppisopimukset sekä nykytason mukaiset 100 uutta aloitusta. Aloitusmääristä sovitaan jatkossa vuosittain oppisopimuskeskuksen kanssa resurssisopimusneuvottelujen yhteydessä. Helsinki-lisän rekrytointitukeen varataan riittävät määrärahat muiden kuin kaupunkityönantajan toteuttamien oppisopimusten tukemiseen. Myös nämä määrärahat sisältyvät jatkossakin kaupunginkanslian työllisyysbudjettiin. Helsinki-lisän rekrytointituen markkinointia jatketaan sekä työllisyyspalveluiden yrityskoordinaattoreiden että myös oppisopimuskeskuksen asiantuntijoiden toimesta. Esityksen mukaisesti uutena tukimuotona luodaan opetusvirastolle mahdollisuus myöntää muulle kuin kaupunkityönantajalle korotettua

8 8(11) koulutuskorvausta, kun työnantaja ottaa oppisopimukseen 300 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneen työttömän. Korotettu koulutuskorvaus olisi 700 e/kk ja sitä voitaisiin maksaa koko oppisopimuksen ajan muiden tukien rinnalla. Tähän korvaukseen varataan vuodelle 2017 määrärahat 50 henkilön oppisopimuksiin. Oppisopimuskeskuksen ottaessa päävastuun myös työllisyysvaroin toteutettavasta oppisopimuksesta toiminnan kokonaisvaltainen toteuttaminen ja kehittäminen työllisyyspalveluna on nykyistä tehokkaampaa. Yhteisenä tavoitteena työllisyyspalveluilla ja oppisopimuskeskuksella on kehittää ja lisätä oppisopimusyhteistyötä erityisesti muiden kuin kaupunkityönantajan kanssa. Edellä esitettyjen toimintamuutosten ja uusien tukimuotojen tavoite on, että vuonna 2017 oppisopimuksessa aloittavien määrä nousee nykyisestä noin 100 henkilöstä vähintään 150 henkilöön. (Ilkka Haahtela p ) Merkittiin tiedoksi. 8 Tarkastuslautakunnan lausunto./. Helsingin kaupungin tarkastuslautakunta hyväksyi vuoden 2015 arviointikertomuksen. Lautakunnan virallinen näkemys on esitetty arviointikertomuksessa. Kertomus ja arviointimuistiot ovat luettavissa lautakunnan internetsivulla osoitteessa Työllistämistoimikunnan toimintaan liittyvä tarkastuslautakunnan arviointi vuonna 2015 oli Kaupungin työllisyydenhoidon toimenpiteiden vaikuttavuus. YHTEENVETO TARKASTUSLAUTAKUNNAN RAPORTISTA Tavoite Arvioinnissa tarkasteltiin Helsingin kaupungin työllisyydenhoitoa erityisesti siitä näkökulmasta, käytetäänkö toimenpiteiden vaikuttavuudesta saatua tietoa työllisyysmäärärahojen kohdentamisessa. Kohteena olivat ne toimenpiteet, joita rahoitetaan työllisyydenhoidon määrärahoilla tai erillisrahoituksella. Lisäksi selvitettiin, mitä toimenpiteitä on tehty kuntien osarahoittaman työmarkkinatuen ns. sanktiomaksujen välttämiseksi. Arvioinnin ulkopuolelle rajattiin yrityspalvelut ja järjestöavustukset työllisyydenhoitoon.

9 9(11) Johtopäätökset Työllisyydenhoidon vaikuttavuutta kuvaavia tietoja on hyödynnetty päätettäessä työllisyydenhoidon määrärahojen kohdentamisesta. Hyödyntämismahdollisuuksia rajoittaa kuitenkin se, että valtiolla on ensisijainen vastuu työllisyydenhoidosta ja siten valtion linjaukset ja valtion luomat ohjausmekanismit vaikuttavat kaupungin työllisyydenhoitoon. Nykyinen valtion ja kunnan työnjako on kaupungin näkökulmasta kohtuuton. Vastuu työllisyydenhoidosta on näennäisesti valtiolla, mutta pitkäaikaistyöttömyyden kustannukset koituvat enenevässä määrin kaupungin hoidettaviksi. Arvioinnin perusteella keinoja työmarkkinatuen kuntaosuuden maksujen vähentämiseksi on aktiivisesti selvitetty ja osittain onnistuttu toteuttamaan. Kaupungilla on taloudellisesti merkittävä kannustin järjestää pitkäaikaistyöttömille työtä, palkkatukityötä, työkokeilupaikkoja, kuntouttavaa työtoimintaa tai päätoimista koulutusta. Kaupunki joutuu kuitenkin aloittamaan työllisyydenhoidon prosessin tyhjältä pöydältä, koska valtion työvoimahallinto ei lain mukaan saa antaa työttömän työnhakijan tietoja kaupungille. Yhtenä toimenpiteenä kuntaosuuden vähentämiseksi kaupunki on asettanut toimialoille työkokeilupaikkojen kiintiön, 1,5 prosenttia suhteessa toimialojen henkilöstömäärään. Kaupungin omaan harkintaan kuuluva asia on se, määritelläänkö valtion palkkatuki ehtona kaupungin työllistämiselle vai tarjoaako kaupunki työtä kuntaosuuslistalaisille työllisyydenhoidon määrärahoilla riippumatta valtion panoksesta. TARKASTUSLAUTAKUNTA TOTEAA, ETTÄ kaupunginhallituksen tulee toimia sen edistämiseksi, että työvoimapalvelut siirretään resursseineen kuntien vastuulle, tai vaikuttaa lainsäädäntöön valtion työvoimahallinnon tietojen siirtymiseksi kuntien työllisyydenhoitoon. varmistaa, että toimialat ryhtyvät toimenpiteisiin työkokeilukiintiön toteuttamiseksi. kaupunginkanslian tulee selvittää, kannattaako kaupungin järjestää niin sanotuille kuntaosuuslistalaisille nykyistä enemmän työmahdollisuuksia riippumatta valtion palkkatuesta. (Liite 2) Merkittiin tiedoksi

10 10(11) Tiedoksi./. Työllisyyskatsaus: Kuntakohtaista nuorisotakuutietoa: (Liitteet 3-4) (Ilkka Haahtela p ) Merkittiin tiedoksi 8 Muut asiat Käsiteltiin vastausta valtuutettu Yrjö Hakasen talousarvioaloitteeseen. Valtuutettu hakanen on jättänyt talousarvioaloitteen. Aloitteessa esitetään, että talousarvion 2017 raamiin ja taloussuunnitelman pohjaan lisätään 10 miljoonaa euroa työttömien työllistämiseksi kaupungin tehtäviin ja tukityöllistämiseen. Aloitetta perustellaan kasvaneilla työmarkkinatuen kuntaosuusmaksuilla. Lisäksi aloitteessa todetaan, että kaupunginhallituksen tulee varautua myös maan hallituksen aluehallintouudistuksen yhteydessä työllistämispalvelujen siirtämiseen pääosin kaupungin vastuulle. Työllistämistoimikunta totesi, että toimikunta on jo esittänyt talousarviota koskevassa kohdassa yhden miljoonan euron lisäystä palveluiden lisäämiseksi henkilöille, jotka ovat työmarkkinatuen kuntaosuuden piirissä. Työllistämistoimikunta toteaa myös, että Helsingin kaupunki on valmistelemassa pääkaupunkiseudun erillisratkaisua yhdessä muiden PKS kuntien kanssa ja on valmistautunut myös jättämään hakemuksen työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliseen kokeiluun, jossa valmistellaan mahdollista te-palvelujen siirtoa kunnille. 9 Seuraava kokous Toimikunta päätti pitää seuraavan kokouksen 23.8 klo Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo

11 11(11) Helsingissä Ville Väärälä Työllistämistoimikunnan puheenjohtaja Ilkka Oksman Työllistämistoimikunnan sihteeri Leena Rantasalo Sari Piilola