Hietaniemi Virva & Sassali Johanna VANHEMPIEN KOKEMUKSIA KESKOSTEN KOTIUTUMISESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hietaniemi Virva & Sassali Johanna VANHEMPIEN KOKEMUKSIA KESKOSTEN KOTIUTUMISESTA"

Transkriptio

1 Hietaniemi Virva & Sassali Johanna VANHEMPIEN KOKEMUKSIA KESKOSTEN KOTIUTUMISESTA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Syyskuu 2008

2 Sirulle ja muille keskoslapsille sekä -perheille

3 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 1 2 KESKOSUUS Keskosuuden määrittelyä Keskosten hoito sairaalassa 4 3 KESKOSEN HOIDON HAASTEET KOTONA Keskosen kotiutuminen haasteena vanhemmille Keskosten yleisimmät sairaudet Aistiherkkyys ja jäsentymätön käyttäytyminen Ravitsemus ja imetys 9 4 PERHEKESKEINEN HOITOTYÖ JA VANHEMMUUS Perheen määrittelyä Perhekeskeisyys Vanhemmuus ja perhe-elämän käynnistyminen 12 keskosperheessä 4.4 Varhainen vuorovaikutus 15 5 KESKOSEN PERHEEN OHJAUS JA TUKEMINEN Perheen tuen tarve Terveydenhuollon tuki Perheen ohjaaminen Vertaistuki ja sopeutumisvalmennus 21 6 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET 23 7 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITTEET 25 JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT 8 TUTKIMUKSEN KULKU Tutkimusprosessi Tutkimusmenetelmät Aineiston analyysi Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus 28 9 TUTKIMUKSEN TULOKSET Tutkimukseen osallistujat Keskosen kotiutumisen vaikutukset perhe-elämään Keskosen perheen saama tuki lapsen kotiuduttua Keskosten vanhempien tarvitsema ohjaus ja tieto 41

4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISHAASTEET 45 POHDINTA 50 LÄHTEET 54 LIITTEET LIITE 1 Tutkimuksia keskosperheistä 2000-luvulta LIITE 2 Tutkimuslupa-anomus LIITE 3 Saatekirje LIITE 4 Kyselylomake

5 TIIVISTELMÄ Yksikkö Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulu Aika Syyskuu 2008 Koulutusohjelma Hoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitaja Työn nimi Vanhempien kokemuksia keskosen kotiutumisesta Työn ohjaaja KM, SHO Huhta Tuula Tekijät Hietaniemi Virva, Sassali Johanna Sivumäärä Työelämäohjaaja Kevyt-yhdistys, Majuri Paula Keskosen perhe ei useinkaan kotiutumisen jälkeen siirry normaaliin vauvaperheen arkeen, minkä vuoksi vanhemmat tarvitsevat tukea lapsen hoidossa. Keskosen kotiutuminen on yleensä haastava kokemus, joka herättää monenlaisia tunteita. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, mitä haasteita keskosten vanhemmat kohtaavat lapsen kotiutuessa ja kuinka arjen sujuvuutta voidaan kehittää perhettä tukemalla. Tarkoituksena oli myös selvittää, mitkä tiedot ja taidot vanhemmat kokevat tärkeiksi kotiutusvaiheessa ja millaisia ohjeita vanhemmat tarvitsevat. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää vanhempien tiedon ja tuen saantia keskosten kotiutuessa. Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin kyselyllä Keskosvanhempien yhdistyksen keskustelupalstalta. Kysely sisälsi avoimia kysymyksiä sekä joitakin perustietoja kartoittavia kohtia. Saimme yhteensä 18 vastausta, jotka analysoimme sisällönanalyysilla. Tutkimustulosten mukaan keskosten vanhemmat tarvitsevat tukea kotiutumisen jälkeen. Suurimpina haasteina keskosen hoidossa koettiin syömiseen liittyvät asiat. Myös lapsen hengityksen tarkkailu ja infektioherkkyys veivät vanhempien voimia. Suurin osa vanhemmista koki pelon ja huolen rinnalla kuitenkin helpotusta ja iloa keskosen kotiutumisesta. Vanhemmille oli tärkeää oma tukiverkosto, joka koostui terveydenhuollon ammattilaisista, läheisistä ihmisistä ja vertaistukijoista. Lisäksi lapsi itsessään oli kantava voimavara monille perheille. Tutkimusaineistosta nousi esille keskosten vanhempien tarve tiedonsaantiin terveydenhuollon ammattilaisilta. Erityisesti kaivattiin kirjallisia ohjeita lapsen hoidosta. Neuvolasta saatua tietoa ja tukea pidettiin riittämättömänä. Ohjeet siitä, mistä saa tarvittaessa apua, koettiin merkityksellisiksi. Vanhemmat olisivat lisäksi halunneet, että heidän hoitotaitojaan olisi kartutettu enemmän jo sairaalassa. Tutkimukseen osallistujien kokemuksiin perustuvat tulokset viittaavat vahvasti siihen, että keskosten vanhempien tiedonsaantia ja ohjausta tulee kehittää lapsen kotiutuessa. Asiasanat Keskosuus, kotiutuminen, vanhemmuus, perhekeskeinen hoitotyö, tuki ja ohjaus

6 ABSTRACT Central Ostrobothnia University of Applied Sciences Date September 2008 Authors Hietaniemi Virva, Sassali Johanna Degree programme Degree Programme in Nursing, Public Health Nursing Name of thesis Premature Infants Parents Experiences of Home Returning Instructor Pages ME, Nurse teacher Huhta Tuula Supervisor Parents of Premature Infants Association, Majuri Paula Premature infant s family doesn t usually turn over to a normal everyday life what for parents need lots of support in childcare. Premature infant s home coming is usually challenging experience and it arouses a variety of feelings. The purpose of the present study was to research what challenges parents face when their baby returns home from hospital and how to develop families everyday life by supporting them. The object was also to examine which pieces of information and skills parents experience as the most important when they return home with the baby and what sort of advice they need. The aim of this study was to develope parents knowledge and support. Qualitative method was used in this research. Firstly the data was collected from Parents of Premature Infants Associations online discussion platform. The questionary included open-ended questions and a little part where the basic data was gathered. In total we got 18 answers which were analysed by using inductive content analysis. According to the research results parents of premature infants need lots of support after home coming. Research findings indicate that the most challenging things in caring premature infant were related to eating. Also baby s breathing observation and premature infant s susceptibility to infections spent parenthood s resources. However, most of the parents felt relief and joy alongside with fear and worry. It was important for the family to have supporting people around them. These supporters consisted of health care professionals, people close to them and peer groups. Furthermore, the baby itself was significant resource for many families. It appears that parents of premature infants need a lot of information from health care professionals. Especially parents wanted written guidelines about childcare. Knowledge and support given from the child welfare clinic was experienced insufficient. In addition, parents needed advice where to get help when necessary. They also would have wanted that more childcare skills were taught in the hospital. In conclusion premature infants parents knowledge and guidance should be developed when baby returns home. Key words: Premature infant, home returning, parenthood, family-centred nursing, support and guidance

7 1 1 JOHDANTO Suomessa kaikista vastasyntyneistä noin kuusi prosenttia syntyy keskosena. Käytännössä tämä tarkoittaa noin 3500 keskoslasta vuosittain. (Andersson, Gissler, Hallman, Häkkinen, Korvenranta, Korvenranta, Lavonius, Lehtonen, Leipälä, Linna, Peltola, Rautava ja Tammela 2007). Lapsen syntyminen keskosena on koko perheelle kriisi, joka vie paljon aikaa ja runsaasti voimavaroja (Koskela 2000). Keskosten vanhemmat tarvitsevat yleensä paljon ulkopuolista tukea lapsen hoidossa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004). Usein epäilyt ja pelot esimerkiksi mahdollisista tulevista sairauksista varjostavat vanhemmuuden kokemista (Koskela 2000). Vanhempien selviämisen kannalta on tärkeää, että he saavat puhua omasta tilanteestaan ja tavata muita keskosen vanhempia. Vanhemmat tarvitsevat myös tietoa keskosuudesta ja ohjausta keskosen hoidossa. (Arsola, Reen, Vepsäläinen & Yli-Huumo 2005, 405.) Sairaalassa hoitojakson aikana saatu tieto vaikuttaa siihen, miten perhe suhtautuu tulevaisuuteen kotona (Kiviniitty 2006, 71). Vauvan kotiin pääseminen on yleensä odotettu ja riemullinen hetki, mutta siihen voi liittyä myös pelkoa ja hämmentäviä tunteita (Nivala & Remes 2000). Vanhemmat saattavat pohtia heidän taitojensa riittävyyttä keskosen kotihoidossa (Kiviniitty 2006, 71 72). Keskosen kotiutumisen jälkeen vanhemmilla herää usein kysymyksiä lapsen hoidosta, sillä joitakin hoitotoimenpiteitä täytyy jatkaa vielä kotonakin (Huuskola 2005, Kiviniitty 2006, 71 72). Keskosuuteen liittyen arjen haasteina ovat useimmiten lapsen tarvitsema lääkinnällinen hoito, ravitsemus, jäsentymätön käyttäytyminen sekä vauvan kehityksen tukeminen (Korhonen 2005, 20 23). Tässä opinnäytetyössä tutkimme keskoslasten vanhempien kokemuksia vauvan kotiutumisesta. Tarkoituksena oli selvittää, millaisia haasteita vanhemmat kokevat keskosen hoidossa kotiutumisen jälkeen ja mitä vanhempien tulee tietää keskosen hoidosta. Halusimme myös saada selville, mitkä tiedot ja taidot vanhemmat kokevat tärkeiksi kotiutusvaiheessa. Päätimme rajata aiheen heti kotiutumisen jälkei-

8 2 seen aikaan, sillä perhe joutuu kohtaamaan useita haasteita tässä elämänvaiheessa. Teimme yhteistyötä Keskosvanhempien yhdistys Kevyen kanssa ja yhteinen tavoitteemme oli kehittää keskoslapsen vanhempien tiedonsaantia ja perheiden tukemista kotiutumisvaiheessa. Kevyt-yhdistys, viralliselta nimeltään Mannerheimin Lastensuojeluliiton Meilahden yhdistys, on perustettu vuonna Sen jäseniin kuuluu keskoslasten vanhempia ympäri Suomea. Kevyt-yhdistys järjestää jäsenilleen mahdollisuuden keskinäiseen tukeen sekä harrastus- ja virkistystoimintaan. Tietoa ja tukea perheet saavat yhteisissä tapaamisissa, keskustelu- ja te loissa sekä keskoslasten perheille järjestetyissä tapahtumissa. Kevyt-yhdistys pyrkii tukemaan keskoslasten vanhempia, jotta he jaksaisivat vauvaperheen arjessa paremmin. Yhdistys ylläpitää myös keskustelupalstaa Internetissä, joka tarjoaa keskosten vanhemmille vertaistukea ja tietoa. (Keskosvanhempien yhdistys Kevyt 2006, 7.)

9 3 2 KESKOSUUS 2.1 Keskosuuden määrittelyä Keskosella tarkoitetaan lasta, joka on syntynyt ennen raskausviikkoa 37. (Andersson ym. 2007). Normaali raskaudenkesto on keskimäärin 40 viikkoa (Nuorttila 2007, 41). Keskoset jaetaan syntymäpainonsa mukaan kahteen ryhmään. Alle 1500 grammaa painavia keskosvauvoja kutsutaan pikkukeskosiksi ja isompia, alle 2500 grammaa painavia keskosiksi. Pikkukeskoset jaetaan vielä kahteen ryhmään: hyvin pienipainoisiin keskosiin, joiden syntymäpaino on alle 1500 grammaa, ja erittäin pienipainoisiin, joiden syntymäpaino on alle 1000 grammaa. (Jumpponen 2006, 8 9.) Suomessa syntyy vuosittain noin 500 pikkukeskosta ja noin 200 erittäin pienipainoista keskosta (Heikka 2007, 298). Keskoset poikkeavat muutenkin kuin painonsa perusteella täysiaikaisista vauvoista (Jumpponen 2006, 8 9). Heidän ulkonäkönsä on erilainen, koska ihonalainen rasvakerros on lähes olematon ja ohutta, läpikuultavaa ihoa peittää hento karvoitus. Myös keskosen sisäelimet ovat kypsymättömiä ja lämmönsäätelykyky on puutteellinen johtuen hermoston epäkypsyydestä. (Jumpponen 2006, 8 9; Arsola ym. 2005, ) Keskosten lihasvoima on hento ja he väsyvät helpommin sekä tarvitsevat enemmän unta kuin täysiaikaiset lapset. (Paananen, Pietiläinen, Raussi-Lehto, Väyrynen & Äimälä 2006, ) Suurin osa ennenaikaisten synnytysten syistä jää epäselviksi. Raskaudenaikaiset komplikaatiot, kuten äidin raskausmyrkytys, koholla oleva verenpaine tai verensokeri, voivat aiheuttaa ennenaikaisia synnytyksiä. Keskosuuden riskiä lisäävät myös äidin huumeiden, alkoholin, tupakan ja muiden päihdyttävien aineiden käyttö. (Arsola ym. 2005, ) Lisäksi äidin matala tai korkea ikä voivat olla riskejä ennenaikaiselle syntymiselle. Myös kaksosraskaus lisää tätä riskiä. (Paananen ym. 2006, )

10 4 2.2 Keskosten hoito sairaalassa Haasteellisimpia alkuvaiheen ongelmia esiintyy yleensä pikkukeskosilla ja heidän selviytymisensä voi olla riskialtista (Heikka 2007, 298). Alle 34 raskausviikolla syntyneitä keskosia hoidetaan poikkeuksetta vastasyntyneiden teho-osastolla. Keuhkojen kypsymättömyydestä johtuen keskoset kärsivät usein hengitysvaikeuksista. Esimerkiksi hengityskatkokset eli apneat ovat yleisiä alle 34 raskausviikolla syntyneillä. Hengityskatkosten taustalla ovat usein liian lämmin tai viileä ympäristö, huono hengitysteiden asento, alhainen verensokeri, infektio, keuhko- tai sydänongelma, aivoverenvuoto tai neurologinen vamma. Myös syntymän jälkeinen painonlasku on keskosilla yleensä runsaampaa kuin täysiaikaisilla lapsilla. (Paananen ym. 2006, ) Keskosvauvaa hoidetaan syntymän jälkeen keskoskaapissa, missä hän tarvitsee monenlaista huolenpitoa. Hyvin pienet keskoset eivät yleensä osaa aluksi itse hengittää eivätkä syödä, minkä vuoksi he tarvitsevat usein hengityslaitetta ja nenämahaletkua. Vauvalle joudutaan tekemään myös monia kivuliaita toimenpiteitä, kuten verinäytteiden ottoja, limanimuja ja katetrointeja. (Schulman 2003, ) Jos lapsi syntyy ennen kuin keuhkot ovat täysin kehittyneet, hänelle voi kehittyä hengitysvaikeusoireyhtymä eli RDS. Sairaus johtuu keuhkorakkuloiden puuttuvasta pinta-aineesta surfaktantista, jonka muodostuminen alkaa noin raskausviikolla. (Bromberger 2002.) RDS kehittyy yleensä ensimmäisen elinvuorokauden aikana ja on sitä todennäköisempi, mitä aikaisemmassa vaiheessa raskautta lapsi on syntynyt (Korhonen 1996, 96 97). RDS:ää sairastavaa vauvaa voidaan hoitaa hengityskoneessa ja antamalla nestemäistä surfaktanttia keuhkoihin intubaatioputken kautta (Päivänen 2006, 128). Keskosvauva syntyy ennen kuin hän on valmis olemaan erossa äidistä niin psykologisesti kuin fysiologisestikin (Heikka 2007, 299). Keskoselle ennenaikainen syntymä ja äidistä erottaminen merkitsee hänelle traumakokemusta. Yleensä keskonen häiriintyy käsittelystä sekä sairaalassa olevasta melusta ja valosta. Vaikka

11 5 lapsi on syntynyt ennenaikaisesti, hänen aistinsa toimivat ja keskosajan kokemukset jättävät muistijälkiä. Lapsen on tärkeää saada empaattista ja hellivää, vauvan viesteistä lähtevää kohtelua. Hoidon tarkoituksena on välittää lapselle myös turvallisuudentunteita. (Schulman 2003, ) Lapsen hyvinvoinnin kannalta on myös ensiarvoisen tärkeää, että vanhemmat muodostavat yhteyden lapseen jo sairaalassa (Schulman 2003, 155). Lapsen kasvaessa ja voimistuessa kotiinlähtö muuttuu konkreettiseksi vanhemmille ja he alkavat olla valmiita ottamaan vastuuta oman lapsensa hoidosta (Heikka 2007, 302). Perhe pääsee kotiin yleensä keskosen tilan vakauduttua kokonaan. Yleisin kriteeri keskosen kotiuttamiseen on lapsen hyväkuntoisuus, johon liittyy muun muassa kyky syödä pullosta tai rinnasta. (Korhonen & Sukula 2004, 66; Schulman 167.) Yleensä keskoslapsi pääsee kotiutumaan lähellä laskettua aikaa, jolloin lapsen painon on täytynyt nousta noin kahteen kiloon asti. Tuolloin keskosen tulee pystyä täysiaikaisten lasten tavoin säilyttämään lämpötasapainonsa ja hengityksen tulisi sujua ilman katkoksia. Vanhempien tulee lisäksi osata hoitaa lastaan hänen tarvitsemallaan tavalla itsenäisesti kotona ja näyttää osaamisensa myös osastolla. Perushoitojen lisäksi vanhempien tulee hallita lapsella mahdollisesti olevat erityishoidot. (Korhonen & Sukula 2004, 66.)

12 6 3 KESKOSEN HOIDON HAASTEET KOTONA 3.1 Keskosen kotiutuminen haasteena vanhemmille Keskosvauvan kotiutuminen voi olla pelottavaa usein pitkänkin sairaalajakson jälkeen, ja monet vanhemmat kokevat jäävänsä liian yksin keskosen hoitotoimenpiteiden kanssa (Honkamaa 2002, 14; Huuskola 2005). Kotiin lähtiessä vanhemmat saattavat tuntea huolta jopa lapsen hengissä säilymisestä. Lapsi voi mahdollisesti kotiutua happirikastimen kanssa, jonka avulla lapselle annetaan happea happiviiksien kautta. Kotiin saatetaan myös tarvita vesijohtoimu, jonka avulla vanhemmat voivat tarvittaessa imeä limaa lapsen hengitysteistä. (Heikka 2007, 302.) Jotkut keskosvauvoista, erityisesti pikkukeskosista, voivat tarvita kotona lisäksi keuhkojumppaa (Kiviniitty 2006, 71). Yleisimpiä erityishaasteita keskosen hoidossa ovat vauvan infektioherkkyys, erityisravitsemus, nesterajoitukset, tiheä seuranta sekä lääkitys ja lääkintälaitteiden huolto (Honkamaa 2002, 12 14; Nivala & Remes 2000). Keskosen hoidon haasteita voi lisätä entisestään esimerkiksi kotiutuminen syöttöletkun kanssa (Heikka 2007, 302). Päivittäisessä hoidossa koetaan usein ongelmia vauvan syömisessä. Jäsentymätön käyttäytyminen, kuten keskittymis- ja nukahtamisvaikeudet voivat myös muodostua ongelmiksi. (Korhonen 2003.) Joissakin tapauksissa keskonen voi kuitenkin olla niin hyväkuntoinen, että hänen hoitonsa ei eroa millään lailla täysiaikaisena syntyneen lapsen hoidosta (Heikka 2007, 302). Arki keskosen kanssa voi olla hyvin epävarmaa kotiutumisen jälkeen ja se muovautuu yleensä pitkälti lapsen tarpeiden mukaan (Nivala & Remes 2000). Keskonen saattaa tuntua vanhemmista toisinaan hyvinkin vaativalta (Korhonen 2005). Usein vanhemmat jännittävät myös sitä, kuinka vauva selviää kotona ilman valvontalaitteita ja kuinka hengittäminen onnistuu. Epävarmuus kasvaa entisestään, jos vanhemmilla ei ole entuudestaan lapsia. (Honkamaa 2002, 14; Nivala & Remes 2000.)

13 7 3.2 Keskosten yleisimmät sairaudet Yhä useampi keskonen selviää hengissä, minkä vuoksi ennenaikaisuudesta johtuva vammautuminen on yleistynyt. Pienimmistäkin keskosista selviää lähes puolet, mutta selviytyjillä on suuri vaara saada neurologisia vammoja. (Schulman 2003, ) Ennenaikaisesti syntynyt lapsi on altis myös muille erityisongelmille ja sairauksille, koska hänen elimistönsä ei ole vielä täysin kehittynyt (Kiviniitty 2006, ). Mitä pienempi keskoslapsen syntymäpaino on, sitä todennäköisempiä ovat lapsen alkuvaiheen sairastavuus ja kuolleisuus (Tommiska 2003). Myös lapsen ennenaikaisuuden asteella on merkitystä selviytymiselle (Arsola ym. 2005, ). Keskoslapset käyttävätkin ensimmäisen elinvuotensa aikana enemmän sairaanhoitopalveluja kuin täysiaikaiset, sitä enemmän mitä pienempinä he ovat syntyneet (Järvenpää 2007). Hengitysvaikeusoireyhtymän seurauksena tai muista syistä osalle keskosista kehittyy krooninen keuhkosairaus, niin sanottu bronkopulmonaalinen dysplasia (BPD) (Pelkonen 2006, ). Käytännössä BPD tarkoittaa keuhkoputkiston ja keuhkokudoksen kasvun sekä kehityksen häiriötä (Päivänen 2006, 128). Tavallisesti sairaus ilmenee ennen neljän viikon ikää ja se todetaan usein 36. raskausviikolla, jos lapsi silloin tarvitsee edelleen lisähappea (Järvenpää 2007). Suurimmat syyt BPD:n syntyyn ovat keuhkorakkuloiden kypsymättömyys ja ilman korkea happipitoisuus. Myös hengityskonehoidon aiheuttamat painevauriot ja ilmavuodot voivat aiheuttaa BPD:tä. Lisäksi keuhkoinfektiot, kasvuhäiriöt ja sydämen vajaatoiminta edistävät sairauden syntyä. Vastaavasti kyseiset ongelmat lisääntyvät keskosilla BPD:n vaikutuksesta. (Korhonen 1996, ) BPD:n oireita ovat lapsen pitkittynyt hapentarve, vaikeutunut hengitys, lisääntynyt limaneritys, rohina, vinkuna ja hiilidioksidin kertyminen elimistöön (Korhonen 1996, 97). Vaikeimmin sairaat keskoset saavat infektioiden hoitoon ja limaisuuteen keuhkoputkia avaavaa lääkettä. Hoitoon kuuluu yleensä lisäksi nesterajoitukset ja mahdollisesti nesteenpoistolääkitys. Riittävä ravitsemus on myös hyvin tärkeällä sijalla BPD:n hoidossa. (Järvenpää 2007.)

14 8 BPD:tä sairastavaa keskosta on tärkeää suojella erilaisilta infektioilta, koska ne voivat olla hyvin haitallisia (Päivänen 2006, ). Muutoinkin keskosvauvat ovat herkkiä saamaan erilaisia infektioita, sillä heidän vastustuskykynsä on vielä kehittymätön. (Vainikainen 2006, 21 22). Pienen vauvan kanssa ei olisi hyvä lähteä ostoskeskuksiin tai muualle, missä tartuntariski on suuri. Tärkeää on myös huolehtia käsihygieniasta ja tarvittaessa perheenjäsenet voivat ottaa influenssarokotuksen. Myös vauva voidaan rokottaa hengitystieinfektioita aiheuttavaa RSvirusta tai influenssaa vastaan. Tarvittaessa vaikeasta BPD:stä kärsiville keskosille voidaan antaa lisäksi RS-viruksen ennaltaehkäisyyn tarkoitettua vasta-ainetta. (Päivänen 2006, ) 3.3 Aistiherkkyys ja jäsentymätön käyttäytyminen Keskosen aistijärjestelmän herkkyydessä esiintyy toisinaan häiriöitä, mikä saattaa aiheuttaa ongelmia näön, kuulon ja hajun sekä asennon, tunnon, liikkeen ja tasapainon aistimisessa. Aistijärjestelmän epätasapaino keskosilla johtuu tavallisesti liian varhaisesta syntymisestä, jolloin aivot joutuvat vastaanottamaan kohdun olosuhteista poikkeavia ärsykkeitä. Erilaisille aistimuksille yliherkkä lapsi saattaa reagoida voimakkaasti tuntoärsykkeisiin, asennon muutoksiin, liikkeeseen, kosketukseen tai hajuihin ja makuihin. Käytännössä tämä voi aiheuttaa vaikeuksia syömisessä tai ylimääräistä liikehdintää. Aistiyliherkän keskosen ympäristöstä on syytä poistaa turhat ärsykkeet, esimerkiksi turhat äänet ja muutenkin ympäristöä tulee rauhoittaa. Myös makuihin tutustumiseen tulee antaa enemmän aikaa, jolloin lapsesta tulee joustavampi ja tyytyväisempi. Vanhempien kannalta on tärkeää, että he pystyvät tunnistamaan keskosen käyttäytymisen taustalla olevia syitä ja ennakoimaan levottomuutta aiheuttavia tilanteita. (Keskosvanhempien yhdistys Kevyt 2007.)

15 9 3.4 Ravitsemus ja imetys Ravitsemus on tärkeä mutta haastava osa keskosen hoitoa sairaalassa ja kotona (Paganus 2001, 2 3). Sillä on olennainen merkitys lapsen kasvulle, aivojen kehittymiselle ja yleensäkin lapsen selviytymiselle. Ravitsemuksen tavoitteena on taata lapsen raskausaikaa vastaava kasvu ja kehitys, mikä tarkoittaa painon lisääntymistä noin g/kg/vrk. (Korhonen 1996, ) Keskosen ravitsemus vaatii kaiken kaikkiaan paljon tietoa. Vanhemmat eivät kuitenkaan ole yksin asian kanssa, vaan kaikkien erityisvalmisteiden käyttöä ja ravitsemussuunnitelmia ohjataan sairaalasta käsin. (Järvenpää 2007.) Keskosen ravitsemuksen ongelmia aiheuttavat vähäiset ravintovarastot sekä maha-suolikanavan, proteiinien aineenvaihdunnan, ihon ja munuaisten toiminnallinen epäkypsyys. Tämän lisäksi keskosilla kuluu enemmän energiaa lämmönhukkaan ja hengitystoimintaan. (Korhonen 1996, 141.) Jos lapsi sairastaa, ravitsemukseen liittyy vielä enemmän ongelmia. Esimerkiksi keskosilla, joilla on BPD kärsivät muun muassa syömisvaikeuksista. (Korhonen 1996, 141; Paganus 2001, 2 3.) Keskosen ravinteiden ja energian tarve on muutoinkin suhteessa painoon suurempi, sillä kasvuvauhti on nopeampaa kuin täysiaikaisena syntyneellä. Tämä johtuu siitä, että keskosen kasvu muistuttaa sikiöaikaista kasvua. (Järvenpää 2007.) Keskosen maha-suolikanavan kypsymättömyyteen liittyen imemis- ja nielemistoimintojen koordinaatio on usein puutteellinen (Korhonen 1996, 142). Lisäksi keskosella voi ilmetä yskimisvaikeuksia ja oksennusrefleksit ovat heikot. Syömisen oppimista hidastavat yleensä BPD, pulauttelu- tai oksentelutaipumus sekä ruuan takaisinvirtaus. Myös ummetus voi huonontaa ruokahalua. (Heikka 2007, 304.) Suolisto on toiminnallisesti ja rakenteellisesti valmis vastaanottamaan ravintoa suun kautta vasta raskausviikolta lähtien. (Korhonen 1996, 142.) Lapselle tulisi kuitenkin tarjota äidin rintamaitoa heti kun se on mahdollista, koska sillä on tärkeä merkitys makujen oppimisessa (Järvenpää 2007). Ravitsemuksessa tulee kuitenkin huomioida, että keskoset väsyvät syödessään, joten ateriaväli saa olla korkeintaan kolme tuntia. Tällä tavoin jatketaan kotonakin, kunnes täysiaikaisuus on saavutettu. (Paananen ym. 2006, 285.)

16 10 Ennenaikaisena syntyneet lapset hyötyvät imetyksestä jopa enemmän kuin täysiaikaiset lapset. Useat äidinmaidon hyvät ominaisuudet tukevat keskeneräisen elimistön kehittymistä ja tehostavat ravinnonottoa. Äidinmaito vähentää myös lapsen riskiä sairastua infektioihin ja tukee lapsen älyllistä kehitystä. Imetys on äidille lisäksi keino tuntea läheisyyttä vauvansa kanssa. Keskosilla saattaa olla kuitenkin vaikeuksia rintaan tarttumisessa ja imu saattaa olla tehotonta. Imemisen oppiminen voi olla hidas prosessi, joten usein keskosia täytyy ruokkia muilla keinoin ja maidoneritys tulee käynnistää lypsäen. Keskosten on kuitenkin tärkeää saada harjoitella imemistä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tämä harjoittelu voidaan toteuttaa esimerkiksi kenguruhoidolla, jossa vauva lepää peiteltynä pelkkä vaippa yllään äidin tai isän paljaalla rintakehällä. Kenguruhoito voidaan yhdistää myös syöttöletkuruokintaan, jolloin lapsi oppii liittämään äidin rinnan tuoksun kylläisyyden tunteeseen. (Koskinen 2008, ) Tavallisesti pelkkä äidinmaito ei riitä ainoana ravintona pienille keskosille ja ravitsemusta täydennetään yksilöllisesti keskoskorvikkeella tai äidinmaidon ravintolisällä (Järvenpää 2007; Paganus 2001, 3-6). Rintamaidon ravitsemukselliset hyödyt ovat ilmeiset, mutta keskosen nopean kasvun takia ravinteiden ja energian tarve suhteessa painoon on täysiaikaista lasta suurempi (Heikka 2007, 303). Ravitsemusta varten lapsi voi tarvita syöttöletkun, etenkin jos ruokamäärät ovat isoja (Paananen ym. 2006, 285). Keskosten saamien maitokorvikkeiden energia-, proteiini- ja mineraalipitoisuudet ovat suuria, mikä turvaa keskosen hyvän ravitsemuksen. Tarvittaessa ravintoon voidaan myös lisätä öljyä ja hivenaineita. (Järvenpää 2007.) Myös vitamiinien ja raudan tarpeet ovat keskosilla suurempia kuin täysiaikaisena syntyneillä lapsilla johtuen nopeasta kasvusta, niukoista varastoista ja pienestä veritilavuudesta. Lisärautaa annetaan keskoselle liuosmaisena jopa kuukauden ikään saakka. Vastaavasti ravitsemuksen tukena käytetään esimerkiksi D- vitamiinitippoja sekä A-, B12-, ja E-vitamiinia sekä foolihappoa sisältäviä keskostippoja, joiden tarkoituksena on taata hyvä verenmuodostus. (Paganus 2001, 5.)

17 11 4 PERHEKESKEINEN HOITOTYÖ JA VANHEMMUUS 4.1 Perheen määrittelyä Perheelle ei ole nykypäivänä yksiselitteistä määritelmää, mutta yleensä perheelle on tunnusomaista yhteenkuuluvuuden tunne ja riippuvaisuus toisistaan. Perheeksi voidaan määritellä esimerkiksi he, jotka asuvat samassa taloudessa. Perheeseen liitetään usein myös parisuhde, johon kytkeytyy seksuaalisuuden, rakkauden ja vallankäytön järjestelmiä. Lisäksi perhe liittyy suvunjatkamiseen, huolenpitoon ja kasvatuksen näkökulmasta sukupolvien väliseen suhdejärjestelmään. Perhettä voidaan tarkastella lisäksi taloudellisena toimijana, joka osallistuu jäseniensä taloudelliseen ylläpitoon. (Lindholm 2005, ) Perhe on yhteiskuntamme ydinyksikkö, jolla on suuri vaikutus omiin jäseniinsä. Se on usein kaikille tärkeä ja läheinen sosiaalinen ryhmä. Yhteiskunnan taloudelliset ja poliittiset järjestelmät vaikuttavat perheen rakenteeseen ja hyvinvointiin. Tavallisimmin perhe on määritelty yksiköksi, johon kuuluu äiti, isä ja lapset. Tämä on kuitenkin todella suppea määritelmä perheestä, sillä perheen määrittely on sidoksissa yhteiskunnan muutoksiin ja kulttuuriin. Perheen rakenne elää ja muuttuu koko ajan. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1999.) Perheen määritelmät muuttuvat kaiken aikaa, mutta kaikkia määritelmiä yhdistää se, että jokaisella yksilöllä on oikeus määritellä perheensä itse (Lindholm 2005, 14 22). 4.2 Perhekeskeisyys Keskosperheiden hoitotyössä perhekeskeisyys on tärkeä arvo. Perhekeskeisellä hoitotyöllä tarkoitetaan perheen kommunikointia hoitohenkilökunnan kanssa ja koko perheen huomioimista. (Koskela 2000.) Perhekeskeisessä terveydenhuollossa lapset, vanhemmat tai huoltajat ovat asiakkaita, joiden näkökulma ohjaa toimintaa

18 12 asiakassuhteessa. Perhekeskeisessä työotteessa korostetaan siis perhettä itsensä asiantuntijana, ja perhettä kuunnellaan sekä arvostetaan kaikissa sitä koskevissa päätöksissä ja suunnitelmissa. Perheen elämäntilanne, kulttuuritausta, tottumukset ja elinympäristö huomioidaan myös hoidossa. (Lindholm 2005, ) Perhekeskeisellä työotteella on todettu olevan merkitystä vanhempien kokemaan tyytyväisyyteen perheen hoidossa (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1999). Perhekeskeisyys voi hoitotyössä merkitä kahta asiaa. Perhe voi olla hoidossa ainoastaan taustatukena, jolloin lapsi on hoidossa keskeisessä asemassa. Toisaalta voidaan ajatella, että perhe on kokonaisuudessaan hoitotyön keskeinen mielenkiinnon kohde. Tällöin oletetaan, että yhden perheenjäsenen sairaus vaikuttaa kaikkiin perheenjäseniin ja perheen toiminnalla on merkittävä vaikutus lapsen paranemiseen sekä sairauksien ennaltaehkäisemiseen. Hoidettaessa lapsia perhe katsotaan paitsi taustatekijäksi myös jatkuvan hoidon antajaksi. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1999.) Lapsen hyvän hoidon kannalta on välttämätöntä tehdä yhteistyötä vanhempien kanssa (Lindholm 2005, 14 22). Lasta hoidettaessa ei tulisi keskittyä ainoastaan hänen sairauksiinsa, vaan hoitaa ihmistä, jolla on oma persoona. Yksilöllisyyden periaatteen mukaan jokaisella lapsella on oikeus olla oma ainutkertainen ja arvokas yksilö, jonka kehitysmahdollisuuksiin uskotaan. Hoitotyössä myös lapsen persoonalliset ominaisuudet, kuten äidinkieli ja kulttuuritausta tulisi aina ottaa huomioon. (Linden 2004, ) 4.3 Vanhemmuus ja perhe-elämän käynnistyminen keskosperheessä Vanhemmuus voidaan määritellä vastuuksi lapsesta ja hänen hyvinvoinnistaan (Huuskola 2005; Jackson, Ternestedt & Schollin 2003, ). Vanhemmuuden sanotaan olevan myös kasvamista ja uuden oppimista. Kysymys on kasvuprosessista, jota lapsi vie eteenpäin. Puhutaan elämänmittaisesta ihmissuhteesta, jossa lapsen vanhemmalla on mahdollisuus kokea uudelleen myös oma lapsuutensa. Vanhemmuus on samalla parisuhteen hoitamista. Vanhempien onnellisuus vaikut-

19 13 taa myös lapsen tyytyväisyyteen. Vanhempien päätehtävänä on antaa lapselle turvaa ja myönteisiä aikuisuuden esikuvia. Vanhemmuuteen tulisi liittyä lämpöä, läsnäoloa, aikaa olla lapsen kanssa ja omistautumista. Molemminpuolinen kiintymys vanhemman ja lapsen välillä syntyy yhdessäolosta lapsen kanssa. (Lehtimaja 2007, 236.) Lapsen syntymä muuttaa perheen elämäntilannetta monella tavalla. Esimerkiksi vanhempien ajankäyttö, ihmissuhteet, taloudellinen tilanne ja parisuhde voivat muuttua. Osa muutoksista on myönteisiä, osa taas voi koetella perhettä ja sen jäsenten terveyttä. Vanhempien voimavarat vaikuttavat koko perheen hyvinvointiin. Perheen sisäisiä voimavaroja ovat esimerkiksi vanhempien koulutus, heidän tietonsa ja taitonsa sekä luottamukselliset ihmissuhteet. Lapsen kannalta on tärkeää, että vanhempien parisuhde toimii niin hyvin, että sen tarjoama kasvualusta lapselle on turvallinen. Vanhemmuutta kuormittavat tekijät riippuvat perhetilanteesta ja lapsen iästä. Tavallisesti haasteet liittyvät arkipäivän raskauteen, erityisesti jos vanhempien omaa ja yhteistä aikaa on niukasti. Muita yleisiä ongelmia ovat väsymys, vireystilan ja mielialan muutokset, äidin yksinäisyys, vanhemmuuteen liittyvä epävarmuus ja rooliristiriidat. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004, ) Keskoslapsen syntymä on aina kova koetus vanhemmille (Schulman 2003, 153). Erityisesti, jos lapsi syntyy keskosena yllättäen, kokemus voi olla vanhemmille ahdistava ja järkyttävä (Nivala & Remes 2000). Myös epäilyt ja pelot keskosen mahdollisista tulevista sairauksista ja vammoista varjostavat vanhemmuuden kokemista (Koskela 2000). Ennenaikainen syntymä vääristää äitiyden ja isyyden mielentilaa ja tietää rankkaa sekä traumaattista aikaa vanhemmille (Schulman 2003, 156). Lapsen syntyessä ennenaikaisesti vanhemmat eivät ole henkisesti valmiita syntymään. Keskosten vanhemmat kokevat, että heidän täytyy kiirehtiä vanhemmuuteen ennen kuin he tai lapsi ovat siihen valmiita. (Tracey 2002, 38.) Keskosen syntymän jälkeen perheen elämä pyörii paljon lapsen ympärillä ja positiivisiin asioihin voi olla vaikeaa uskoa (Schulman 2003, 156). Lapsen hyvinvointi ja kehitys ovat tiiviisti kytköksissä vanhempien hyvinvointiin, parisuhteeseen ja vanhemmuuden laatuun (Lindholm 2005). Tavallisesti vanhempien vastuu koros-

20 14 tuu, kun keskonen pääsee kotiin sairaalajakson jälkeen (Koskela 2000). Vanhemmuudentunteiden herääminen perheessä voi viedä aikaa ja vanhemmat tarvitsevat yleensä ulkopuolista tukea vanhemmuudessa kasvamiseen (Huuskola 2005; Jackson ym. 2003; Nivala & Remes 2000). Isällä ja äidillä on yleensä oma yhteinen ja erillinen prosessinsa tiellä vanhemmiksi. Isälle lisää haastetta kriisin keskellä tuo se, että hän joutuu ottamaan vastuuta huolestuneesta ja emotionaalisesti ailahtelevasta äidistä. (Schulman 2003, 156.) Isä kärsii usein siitä, että kaikki huomio kohdistetaan äitiin ja vauvaan mutta hänen oletetaan selviävän itse (Tracey 2002, 42). Vanhemmuuden voimavarat voivat olla uhattuina keskosen syntyessä ja yleensä vanhempien luottamus itseensä isänä ja äitinä vähenee (Huuskola 2005). Lapsen pitkä sairaalassaoloaika vaikuttaa perheen elämään myös monella muulla tavalla. Mahdollisista sairauksista aiheutuvat rajoitukset, päivittäiset elämänmuutokset, uudet järjestelyt ja riippuvuus toistuvista hoidoista muuttavat koko perheen sosiaalista ja emotionaalista tilannetta. Perheen sosiaaliset suhteet saattavat vähentyä, mikä aiheuttaa eristäytymistä ja yksinäisyyttä perheessä. Jos lapsen sairaalassaolo on kestänyt todella pitkään, se voi aiheuttaa myös taloudellisia lisäkustannuksia vanhemmille. (Åsted-Kurki, Jussila, Koponen, Lehto, Maijala, Paavilainen & Potinkara 2008, 124.) Lapsen poikkeavuus täysiaikaisesta terveestä lapsesta aiheuttaa vanhemmille aina stressiä. Tämä vaikuttaa siihen, miten vanhemmat kykenevät hoitamaan ja tukemaan lastaan. Lapsen sairaus voi lisätä uupumusta ja epävarmuutta perheessä. Pelko lapsen tulevaisuudesta heikentää vanhempien ja koko perheen jaksamista. Vanhempien keskinäinen suhde voi lujittua lapsen sairastumisen myötä, mutta keskinäinen suhde voi myös heikentyä jos vanhemmilla ei riitä voimavaroja suhteeseensa panostamiseen. (Åsted-Kurki ym. 2008, 44, 113.) Vanhemmat kokevat keskosen syntymisen perheeseen hyvin eri tavoin. Joillakin on takanaan vuosien hedelmöityshoidot, kun taas toisilla pariskunnilla normaali odotusaika vain päättyy äkillisesti. Osa äideistä on saattanut viettää jo viikkoja

21 15 osastolla, peläten ennenaikaista synnytystä esimerkiksi raskausmyrkytyksen vuoksi. (Arsola ym. 2005, ) 4.4 Varhainen vuorovaikutus Syntymästä alkaen lapsi etsii vuorovaikutusta läheltään ja säätelee omaa käyttäytymistään vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Varhaisessa vuorovaikutuksessa vanhempi vaikuttaa vauvaansa ja vauva vanhempaansa. Vuorovaikutuksen syntyminen vauvan ja vanhemman välillä merkitsee ihmissuhteen kehittymistä. (Mäntymaa & Tamminen 1999.) Käytännössä varhainen vuorovaikutus tarkoittaa vanhemman saatavilla oloa ja hellyyden viestimistä esimerkiksi ilmeiden, eleiden, kosketuksen, liikuttelun ja otteiden kautta. Varhaiseen vuorovaikutukseen liittyvät tunnekokemukset tukevat aivojen kehitystä ja luovat pohjan myöhemmälle kehitykselle. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004, ) Keskosvauva ja hänen vanhempansa joutuvat yleensä olemaan erillään sairaalahoidon aikana. Lapsi voi saada paljon mekaanista hoivaa, mutta vauvan helliminen voi jäädä vähälle. Vanhempien ja lapsen välinen suhde kärsii tästä, mikä vastaavasti aiheuttaa ongelmia varhaisen vuorovaikutuksen syntymisessä. Keskonen ei välttämättä herätä vanhemmissa hoivaamisen tarvetta, koska vauvan viestit eivät välity yhtä selvästi kuin täysiaikaisen lapsen. Vuorovaikutus kärsii myös siitä, että keskonen voi olla sairaala-aikana liian heikko sylissä pidettäväksi ja vanhemmat eivät saa rauhoitella vauvaansa. Yhden haasteen lisää tuo myös keskosen vaikeasti lähestyttävä olemus ja pienuus, mikä saa vauvan tuntumaan epätodelliselta ja vieraalta. Äiti saattaa tuntea vierauden tunnetta myös siksi, että hän ei ole ehtinyt psyykkisesti valmistautua vauvan syntymään. Tärkeää vanhempien kannalta on, että he pystyvät näkemään keskoslapsensa kauniina, omana lapsenaan. Tämä lisää kiintymyssuhteen syntymistä vauvan ja vanhempien välillä. Kaiken kaikkiaan perhe tarvitsee paljon tukea, ymmärrystä ja lohtua, jotta varhaisten suhteiden luominen ei keskeydy tai häiriinny (Schulman 2003, ).

22 16 5 KESKOSEN PERHEEN OHJAUS JA TUKEMINEN 5.1 Perheen tuen tarve Keskoslapsen syntymä on aina perheelle kriisi ja he tarvitsevat asiantuntevaa ymmärrystä ja tukea kasvaakseen keskosvauvansa hoivaajiksi. (Schulman 2003, 151, 156; Arsola ym. 2005, ) Tuen antajia voivat olla viralliset tahot sekä läheiset ihmiset (Mattila 2004). Erityisesti läheisiltä saatu käytännön apu ja tuki koetaan usein merkitykselliseksi (Honkamaa 2002, 14). Keskosen syntyessä vanhempien tunnetilat vaihtelevat shokkivaiheen vähättelystä tai kieltämisestä lamaantumiseen, alistumiseen ja vihaan. (Schulman 2003, 151, 156; Arsola ym. 2005, ) Toisinaan vanhemmat tuntevat olevansa myös syyllisiä vauvan ennenaikaiseen syntymiseen (Huuskola 2005). Erityisesti syyllisyyttä kokevat ne perheet, joissa ennenaikaista syntymää ei ole voitu aavistaa, eikä keskosuudelle löydy lääketieteellistä syytä (Nivala & Remes 2000). Hoitohenkilökunnan on tiedettävä, miten vanhempien traumakokemukset kuormittavat heitä, ja miten surun ja hädän kohtaamisessa voi auttaa. On ymmärrettävä, että keskosuuteen liittyvä kuoleman vaara voi myös vaikuttaa vanhempiin voimakkaasti. (Schulman 2003, 151, 156; Arsola ym. 2005, ) Keskosen syntymän aiheuttama ahdistus ilmenee ulospäin monin eri tavoin. Osa vanhemmista kieltää tilanteen vaativuuden ja yrittää käyttäytyä mahdollisimman normaalisti. Toiset vanhemmista saattavat taas käyttäytyä liiankin huolettomasti keskittyen täysin muihin asioihin. Tämä voi olla merkki siitä, että syntynyttä tyhjyyden tunnetta yritetään paikata. Joillekin vanhemmille on kuitenkin luonnollista myöntää suuren koettelemuksen tulleen eteen, ja he ovat hyvin vastaanottavaisia tarjotulle avulle. Hoitotyössä tulisi tiedostaa, että jokaisella vanhemmalla on oma tapansa reagoida tapahtuneeseen. Erilaisia tunteita tulee ymmärtää ja vanhempien hätään vastata yksilöllisesti. (Schulman 2003, 160.) Vanhempien on tärkeä saada perheelleen tiedollista, emotionaalista ja käytännöllistä tukea. (Huuskola 2005). Isän huomioiminen hoidossa on myös hyvin tärkeää. Tilanne on isälle uusi

23 17 ja hän voi kokea sen pelottavana. Kun isäkin otetaan mukaan hoitoon, autetaan häntä luomaan kiintymyssuhde lapseensa. (Arsola ym. 2005, ) 5.2 Terveydenhuollon tuki Lapsen sairaalahoidon aikana vanhemmille tulisi järjestää tarvittaessa kriisihoitoa. He voivat tavata halutessaan sairaalapastorin, psykiatrisen sairaanhoitajan tai sosiaalityöntekijän joko yksilö- tai paritapaamisessa. Vanhemmat tarvitsevat mahdollisuuden käydä läpi kokemuksiaan, pelkojaan ja syyllisyyttään. Heille on tärkeää myös saada tukea jaksamiseen ja vanhemmuuteen. Perheelle tulisi järjestää tarvittaessa pitkäaikaista tukea avoterveydenhuollon palveluista, esimerkiksi perheneuvolasta. (Heikka 2007, 300.) Perheen hoitamisesta ei ole erillistä lainsäädäntöä, mutta laki potilaan asemasta ja oikeuksista ( /785) ohjeistaa hoitohenkilökunnan toimimista perheen kanssa. Hoitohenkilökunnalla on eettinen velvollisuus ottaa koko perhe huomioon sen jäsenen ollessa hoidettavana eri terveydenhuollon yksiköissä (Åsted- Kurki ym. 2008, 124). Keskosen vanhempia voidaan tukea terveydenhuollon keinoin monin tavoin (Huuskola 2005). Yleensä tukeminen alkaa jo keskosten hoitoyksikössä, jossa vauvaperhetyöntekijä tapaa mahdollisuuksien mukaan vanhempia keskoskaapin äärellä. Tiedonannon ohessa vauvaperhetyöntekijä voi opettaa vanhemmille vauvan havainnointia ja viestien lukemista. Vauvaperhetyöntekijä voi olla pohjakoulutukseltaan lääkäri, psykologi tai sosiaalityöntekijä. (Schulman 2003, 162.) Keskosen kotiutuessa keskosten hoitoyksiköstä vanhempien ohjauksen tulee olla perusteellista ja painottua lapsen perushoitoon, kuten imetykseen ja kenguruhoitoon. Hoitohenkilökunnan tulee myös antaa vanhemmille valmiuksia varhaiseen vuorovaikutukseen. (Lassila 2006.) Vauvaperhetyö, perhetyö ja kotikäynnit ovat toisiaan lähellä olevia käsitteitä. Kaikkien tavoite on kuitenkin sama; niillä pyritään tukemaan vauvaperheitä sekä vahvistamaan vauvan ja vanhempien kiintymyssuhdetta. Vauvaperhetyöllä tarkoite-

24 18 taan julkisen sektorin auttamismenetelmää, jonka tavoitteena on tukea varhaista vuorovaikutusta ja vanhemmuutta. Sen tarkoituksena on toistuvien kotikäyntien avulla antaa vanhemmille tietoa ja tukea lapsen hoidossa, edistää lapselle hyväksi olevan hoivaympäristön luomista sekä saattaa perhe niiden palveluiden piiriin, joita he tarvitsevat. (Korhonen & Sukula, 2004, ) Vauvaperhetyön antama tuki on pääasiassa erikoissairaanhoidossa olevan tiedon viemistä koteihin tilanteissa, joissa vauvan hoitoon liittyy erityisiä vaatimuksia sekä vanhempien erityisosaamista (Korhonen 2003). Perheen hoitamisen ja sen menetelmien päämääränä on terveyden edistäminen. Tukemalla perhettä omien voimavarojensa arvioimisessa, löytämisessä ja vahvistamisessa muuttuvissa elämäntilanteissa voidaan edistää perheen selviytymistä ja terveyttä. Voimavaroja vahvistavassa hoitotyössä otetaan huomioon yksilö ja perhe arvostamalla kullekin perheelle ominaisia terveyteen liittyviä tunteita, tietämistä ja toimintaa. (Åsted-Kurki ym. 2008, ) Neuvolan tuki on tärkeää keskoslapsen perheelle. Siellä seurataan keskosen kasvua lasketusta ajasta laskien kahteen ikävuoteen saakka täysiaikaista lasta tiiviimmin. Myös keskosen psykomotorista kehitystä, näköä ja kuuloa seurataan tarkemmin kuin täysiaikaisena syntyneen. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004.) Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaan keskoslapsen perheen tapaamiset ja mahdollinen lisätuki tulee suunnitella yksilöllisesti. Lapsen ikään kuuluvan normaalin kehityksen tunteminen on edellytys yksilöllisen hoidon ja ohjaamisen toteuttamiselle (Linden 2004, 30 34). Erittäin tärkeä tehtävä neuvolalla on myös tukea perhettä psyykkisesti. Tukea tarvitaan esimerkiksi kiintymys- ja vuorovaikutussuhteiden luomiseen ja syyllisyydentunteiden käsittelyyn. Samalla terveydenhoitaja voi ohjata vanhempia erilaisissa käytännönasioissa, kuten keskosen ravitsemuksessa ja unirytmissä. Myös lapsen rokottaminen kuuluu neuvolan tehtäviin. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004.) Keskosen elimelliset sairaudet ja jälkiseuranta hoidetaan yleensä sairaalassa. Useat keskussairaalat tarjoavat myös psyykkistä ja sosiaalista tukea keskosperheille, mutta mahdollisuudet tähän voivat olla rajalliset. Lastenneuvolaoppaan suositusten mukaan terveydenhoitajan tulisi lisäksi käydä tapaamassa keskoslasta, perhettä ja hoitohenkilökuntaa jo osastolla, jos lapsi joutuu olemaan siellä usei-

25 19 ta viikkoja. Lisätukea annetaan aina yksilöllisesti resurssien mukaan. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004.) Vanhemmat odottavat, että keskosperheiden erilaisuus sekä vanhempien ja vanhemmuuden erilaisuus huomioitaisiin hoidossa. Vanhemmat kokevat tärkeäksi myös sen, että heidän toiveitansa kunnioitetaan. (Huuskola 2005.) Perheen oman näkemyksen ja asiantuntijuuden huomioiminen senhetkisessä elämäntilanteessa on tärkeää (Honkamaa 2002, 14). 5.3 Perheen ohjaaminen Keskoslapsen tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että perhe saa yksilöllistä tukea, ohjausta ja neuvontaa jo varhaisessa vaiheessa hoitoa. Vanhemmat kaipaavat myös paljon kannustusta ja rohkaisua. (Koskela 2000; Häggman-Laitila, Pietilä, Vehviläinen-Julkunen & Välimäki 2001, ) Perhettä tulisi kuunnella ja vanhemmuutta vahvistaa myönteisen palautteen avulla. On myös tärkeää, että perhe tietää, mistä saa tarvittaessa apua ja tukea. (Huuskola 2005; Korhonen 2005.) Vanhemmille tärkeitä tuen ja ohjauksen muotoja ovat tiedon antaminen, vanhempien ottaminen mukaan vauvan hoitoon sairaalassa ja vanhempien yksilöllinen kohtaaminen. Myös ohjaaminen vertaisryhmien sosiaalisen tuen piiriin auttaa vanhempia. (Huuskola 2005.) Vanhemmat tarvitsevat tietoa keskosuudesta jo raskauden alusta lähtien. Tiedonannon tulisi olla suunnitelmallista, jotta vanhemmat kykenisivät sopeutumaan saatuun tietoon. (Huuskola 2005; Korhonen 2003; Koskela 2000.) Vanhemmat kaipaavat yleensä tietoa ennenaikaisuuden vaikutuksista lapseen ja yleensäkin keskosena syntymisen mahdollisuudesta (Korhonen 2003). Asioiden perustelu ja asiantuntijoiden luottamus vanhempiin luovat hyvän pohjan tiedonannolle ja tiedon vastaanottamiselle (Korhonen 2003; Niskanen 2001). Tiedonsaannin ongelmiksi vanhemmat kokevat liian vähäisen ja vaihtelevan tiedon. Heillä voi olla myös ongelmia parhaimman ammattitaidon löytämisessä. (Kor-

26 20 honen 2003.) Toisinaan vanhemmat eivät edes halua vastaanottaa tietoa, koska pelkäävät sen lisäävän pelkoa ja epävarmuutta (Korhonen 2003; Nivala & Remes 2000). Vanhemmat eivät välttämättä osaa itse kysyä kaikkia vauvan hoitoon liittyviä asioita, mutta tiedonsaantia pidetään kuitenkin tärkeänä (Huuskola 2005). 5.4 Vertaistuki ja sopeutumisvalmennus Keskosen vanhempien on tärkeää saada tavata muita keskosten vanhempia. Vertaistuki antaa vanhemmille voimia jaksaa arjessa, jolloin perhe ei koe jäävänsä yksin keskosuuden haasteiden kanssa. Pienetkin asiat koettelevat jaksamista, jos huolia ja murheita ei voi jakaa kenenkään kanssa. Samassa tilanteessa olevia vanhempia tulisi jo sairaalassa rohkaista puhumaan vaikeuksistaan. (Vainikainen 2006, ) Vanhempien olisi hyvä jakaa kokemuksiaan ja mielikuviaan tapahtuneesta tunteitaan purkaen. Vanhemmat tarvitsevat myös rohkaisua ja lohdutusta sekä toivon luomista tilanteeseen. Jos vanhemmilla on tarpeeksi mahdollisuuksia kertoa omista kokemuksistaan muille, he pystyvät olemaan enemmän läsnä vauvalleen. (Schulman 2003, 162.) Useissa sairaaloissa toimii keskosvanhempainryhmä, jonka tarkoituksena on koota yhteen samassa tilanteessa olevat perheet vertaistuen saamiseksi. Vanhempainryhmän tavoitteena on antaa tietoa keskosuudesta ja keskosen hoidosta sekä valmentaa vanhempia jatkohoitoon ja kotiutukseen. Ryhmässä voi vierailla myös perheitä, joille on aikaisemmin syntynyt keskonen. Heiltä vanhemmat saavat lisää luottamusta siihen, että lapsen kanssa voi päästä kotiin hankalasta alusta huolimatta. (Heikka 2007, 300.) Sopeutumisvalmennuskurssit ovat osa lääkinnällistä kuntoutusta, joissa on mahdollisuus saada tietoa ja vertaistukea (Kiviniitty 2006, ). Vaikeavammaisella tai pitkäaikaisesti sairaalla lapsella on oikeus saada Kansaneläkelaitokselta lääkinnällistä kuntoutusta. Edellytyksenä on, että sen avulla tuetaan lapsen ja hänen perheensä selviytymistä. Kansaneläkelaitos järjestää vammaisille ja pitkäai-

27 21 kaissairaille lapsille sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseja. Niitä järjestetään yleensä yhteistyössä vammaisjärjestöjen ja terveydenhuollon kanssa. Kursseilla on usein mukana koko sairaan lapsen perhe. (Kansaneläkelaitos 2006.)

28 22 6 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET Keskosperheitä on tutkittu tällä vuosikymmenellä useaan otteeseen. Suurin osa tutkimuksista käsittelee keskosperheiden saamaa tukea ja vanhemmuuden kokemista lapsen syntymän jälkeen. Opinnäytetyön kannalta tärkeimmät tutkimukset on koottu myös yksittäin esiteltyinä taulukkoon (LIITE 1). Nivalan ja Remeksen vuonna 2000 tekemä Pro gradu-tutkielma käsitteli vanhempien kokemuksia keskoslapsen syntymän jälkeisestä arjen käynnistymisestä. Tutkimuksen tuloksissa tuli ilmi, että keskosen syntymä on vanhemmille hämmentävä ja stressaava kokemus. Monilla vanhemmilla oli myös syyllisyydentunteita lapsen keskosuudesta. Myös Koskela tutki vuonna 2000 keskosten vanhempien kokemuksia. Hänen saamissaan tuloksissa keskoslapsen saaminen oli äkillinen ja odottamaton kokemus. Jackson, Ternestedt ja Schollin tutkivat vuonna 2003 keskosten vanhempien kokemuksia vanhemmuudesta. Tutkimuksen mukaan vanhemmuuteen kasvaminen on aikaavievä prosessi. Tärkeimmät käännekohdat vanhemmuuden kokemisessa olivat keskosen irrottaminen hengityskoneesta, osastolta kotiutuminen ja hetket, jolloin keskonen oli samanlainen kuin täysiaikaiset lapset. Korhosen vuonna 2003 tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että keskosen äitiys koettiin erilaisena äitiytenä. Hoidon vaatimuksissa korostuivat päivittäisen hoidon, tiedon ja erilaisen arjen asettamat tiedolliset ja taidolliset haasteet. Myös Huuskolan vuoden 2005 tutkimuksessa todettiin, että keskosen vanhemmat kokevat vanhemmuuden erilaisena ja tukea vaativana. Koskelan (2000) tutkimuksessa ilmeni, että vanhemmat kaipaavat enemmän tietoa keskosuudesta ja ohjausta keskosen hoidossa. Mattilan 2004 tutkimuksessa päästiin kuitenkin tulokseen, että keskosperheiden tiedonantajilta puuttui tietoa ja taitoa ohjaustilanteissa. Huuskolan mukaan vanhemmat kaipaisivat suunnitelmallista ja yksilöllistä tiedonantoa. Hän myös totesi merkityksellisiksi tuen muodoiksi tiedollisen tuen, vanhempien ottamisen mukaan hoitoon, luottamuksen henkilökuntaan,

29 23 vertaistuen ja keskinäisen vuorovaikutuksen. Vastaavasti Mattilan mukaan perheen tukimuodoista tärkeimpiä olivat vanhempien kanssa keskusteleminen ja lapsen fyysinen hoitaminen. Nivala ja Remes (2000) totesivat tutkimuksessaan, että keskosten vanhemmat tarvitsevat tukea perhe-elämän alkutaipaleella. Tärkeimpiä virallisen tuen antajia olivat Mattilan tutkimuksessa neuvolan terveydenhoitaja ja keskussairaalan henkilökunta. Nivala ja Remes myös nimeävät sairaalan henkilökunnan tärkeäksi tukijaksi. Tutkimuksessa perheet olivat tyytyväisiä myös vauvaperhetyöntekijän tukeen. Korhosen mukaan vauvaperhetyöllä voidaan vastata keskosten äitien tuen tarpeeseen. Nivala ja Remes nimeävät myös puolison hyvin tärkeäksi tuen antajaksi.

30 24 7 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITTEET JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia, miten keskosen kotiutuminen vaikuttaa perheelämään ja mitä haasteita keskosten vanhemmat kohtaavat lapsen kotiutuessa. Tarkoituksena oli myös selvittää, mitkä tiedot ja taidot vanhemmat kokevat tärkeiksi kotiutusvaiheessa, mitä tukea he ovat saaneet ja millaisia ohjeita vanhemmat tarvitsevat. Aihe nousi Keskosvanhempien yhdistyksen (Kevyt ry) tarpeesta kehittää vanhempien tiedonsaantia keskosen kotiutuessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää vanhempien tiedon ja tuen saantia keskosten kotiutuessa. Tavoitteena oli myös kehittää keskoslasten vanhempien ohjausta ja perhekeskeistä hoitotyötä. Kevytyhdistys korosti tutkimustuloksien sovellettavuutta eri raskausviikoilla syntyneille keskosille. Myös perheiden yksilölliset tarpeet ja elämäntilanteet huomioitiin tutkimuksessa. Tutkimustehtävät 1. Miten keskosen kotiutuminen vaikuttaa perhe-elämään? 1.1 Minkälaisia tuntemuksia ja muutoksia vanhemmat kokevat perheelämässä? 1.2 Millaisia haasteita keskoslasten vanhemmat kokevat vauvan kotiuduttua? 2. Mistä keskosen perhe saa tukea lapsen kotiuduttua? 3. Millaisia ohjeita keskosen vanhemmat tarvitsevat lapsen kotiutuessa?

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

KIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI

KIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI KIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI Monitieteiset lastensuojelun tutkimus- ja kehittämispäivät THL 30.11.2017 Tarja Keltto/ KM, Erik.toim.ter.,hankekoordinaattori Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, tarja.keltto@vamlas.fi

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Keskosen hoitotyö tehohoidon aikana. Opas perusjakson sairaanhoitajaopiskelijalle

Keskosen hoitotyö tehohoidon aikana. Opas perusjakson sairaanhoitajaopiskelijalle Keskosen hoitotyö tehohoidon aikana Opas perusjakson sairaanhoitajaopiskelijalle Jonna Luukkonen & Juuli Saloranta Lahden ammattikorkeakoulu 2016 SAATEKIRJE Keskosen hoitotyö tehohoidon aikanaopas on tehty

Lisätiedot

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet

Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet Ulla Kumpula Suomen Monikkoperheet ry 6.6.2013 Ulla Kumpula 1 Luennon tarkoitus Tuoda esiin sitä, millaista on tulla kaksosten tai kolmosten vanhemmaksi Tuoda esiin

Lisätiedot

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston

Lisätiedot

Lataa Huolehtiva kanssakäyminen - Birgitta Lehto

Lataa Huolehtiva kanssakäyminen - Birgitta Lehto Lataa Huolehtiva kanssakäyminen - Birgitta Lehto Lataa Kirjailija: Birgitta Lehto ISBN: 9789514499517 Sivumäärä: 144 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 11.71 Mb Maassamme sairastuu vuosittain noin 14 000 henkilöä

Lisätiedot

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa

Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa 8.6.2018 Tarja Sosala, kätilö, Satakunnan shp Heli Mäkelä, projektisuunnittelija, LAPE Satakunta Monialainen työskentely Monitoimijaista

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu /

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu / Valtakunnalliset lastensuojelupäivät CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu / Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin Kari Lankinen Kehitysjohtaja, TM Juulia Ukkonen Projektikoordinaattori, kätilö, BSc Health

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,

Lisätiedot

Lapsiperheen arjen voimavarat

Lapsiperheen arjen voimavarat Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2016 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu

Lisätiedot

KEVYT PI E N OKA I N E N. Keskosuudesta vanhemmille, läheisille ja hoitohenkilökunnalle

KEVYT PI E N OKA I N E N. Keskosuudesta vanhemmille, läheisille ja hoitohenkilökunnalle KEVYT PI E N OKA I N E N Keskosuudesta vanhemmille, läheisille ja hoitohenkilökunnalle Kevyt pienokainen Toimitus: TMI Hanna Harrison Julkaisija: Keskosperheiden yhdistys Kevyt Graafinen suunnittelu ja

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015 RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA Kirsi Otronen 25.9.2015 Toimintaa ohjaavat Imetyksen edistäminen Suomessa Toimintaohjelma 2009-2012 Vauvamyönteisyysohjelma Neuvolan 7 askelta Imetyksen edistäminen

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Kohti onnistunutta imetystä

Kohti onnistunutta imetystä Kohti onnistunutta imetystä Imetyksen alkupäivistä vauvaa odottavalle perheelle Syntyessään vauva siirtyy kohdun lämpimästä suojasta ulkomaailmaan teidän vanhempien hoivattavaksi. Imetys on ravinnon lisäksi

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta

Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta KENGURUUN! Opas keskoslapsen vanhemmille kenguruhoidosta 2 Vanhemmalle! Onnea vauvaperheelle! Vauvasi on hoidossa keskoslasten hoitoon erikoistuneessa yksikössä vastasyntyneiden teho- tai valvontaosastolla.

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Lasten uudet ravitsemussuositukset imetysohjauksessa Imetys Osa kestävää kehitystä Sari Lahti Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu

Lasten uudet ravitsemussuositukset imetysohjauksessa Imetys Osa kestävää kehitystä Sari Lahti Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu Lasten uudet ravitsemussuositukset imetysohjauksessa Imetys Osa kestävää kehitystä 18.10.2016 Sari Lahti Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 2016 https://www.thl.fi/fi/web/elintavat-jaravitsemus/ravitsemus/syodaan-yhdessaruokasuositukset-lapsiperheille

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

kohti päihteetöntä elämää vuodesta 1995

kohti päihteetöntä elämää vuodesta 1995 kohti päihteetöntä elämää vuodesta 1995 Osa Honkalammen tarinaa Pykälää parempi maailma Honkalampi on ollut olemassa jo vuodesta 1991 lähtien pitämässä huolta, että jokaisella on mahdollisuus antaa parhaansa.

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

IMETYS Luonnollinen ravinto vauvallesi

IMETYS Luonnollinen ravinto vauvallesi IMETYS Luonnollinen ravinto vauvallesi IMETYKSEN EDUT Vahvistaa itseluottamusta, herkistää vauvan viesteille, tärkeä merkitys äidin ja vauvan väliselle vuorovaikutukselle Nopeuttaa äidin toipumista synnytyksestä,

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

TtM Heidi Reunanen ja Professori Eija Paavilainen Tampereen yliopisto

TtM Heidi Reunanen ja Professori Eija Paavilainen Tampereen yliopisto Lasten kaltoinkohtelun riskin tunnistaminen terveydenhuollossa. Riskinarviointityökalun käyttöönotto, moniammatillinen tuki ja koulutus hanke (2016 2018) TtM Heidi Reunanen ja Professori Eija Paavilainen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Perhe on enemmän kuin yksi

Perhe on enemmän kuin yksi Perhe on enemmän kuin yksi Koko perheen huomioiminen perhekeskuksissa Emilia Säles, hankepäällikkö, Perhehoitoliitto ry Karolina Lamroth, projektityöntekijä, Leijonaemot ry Jaana Ylönen, yksikön vastaava,

Lisätiedot

Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %

Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 % 1 Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina Liite 7 perusturvalautakunta 19.2.2019 19 1. Perheen taustatiedot Asuinkunta Keuruu 39,5 Petäjävesi 29,1 Multia 31,4 2 4 6 8 10 Kaikki vastaajat ( KA: 1. 92, Hajonta:

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK

Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK Kyselyn taustatietoja Kyselyyn vastasi yhteensä 168 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Marianne Pirttijärvi, lastenhoitaja TYKS Lastenklinikka, Äidinmaitokeskus Imetysseminaari

Marianne Pirttijärvi, lastenhoitaja TYKS Lastenklinikka, Äidinmaitokeskus Imetysseminaari Marianne Pirttijärvi, lastenhoitaja TYKS Lastenklinikka, Äidinmaitokeskus Imetysseminaari 8.3.2017 sijaitsee U-sairaalan C-siivessä, k-kerroksessa 5 työntekijää, osastonhoitajana keskolan oh. o yhdyshenkilönä

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot