KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT JA 42021

Transkriptio

1 KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT JA Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelman. Korttelisuunnitelmalla täydennetään ja täsmennetään asemakaavan tavoitteita. Rakennuslupaa haettaessa tulee esittää tontin osalta puustokartoitus sekä pihasuunnitelma ja istutussuunnitelma. Alueen kaupunkikuva Tavoitteena on muodostaa mittakaavaltaan pienipiirteinen ja läheiseen ympäristöön sopeutuva oman identiteetin omaava asuinalue. Kadun ilme pyritään saamaan tasapainoiseksi ja materiaaleiltaan sekä väritykseltään yhtenäiseksi. Kasvi ja materiaalivalinnoilla sekä rakennuspaikalta löytyviä hienoja kiviä ja avokallioita säästämällä pyritään säilyttämään paikan henki. Katualue ja sitä rajaavat etupihojen vihervyöhykkeet jatkavat metsän tunnelmaa. Kadun varrella säilytettävä avokallio on koko asuinalueen ilmettä ja ympäristön arvoa kohottava tekijä. Korttelit liittyvät pehmeästi ympäröiviin alueisiin luonnontilaisena säilytettävien alueiden kautta. Etelän suunnalla kulkevalle virkistysreitille alue näyttäytyy yhtenäisenä ja mieleen painuvana omana eheänä kokonaisuutenaan. Punertava värimaailma yhdessä maastossa polveilevan rakennusjonon kanssa, muodostavat kävelyreitin varrelle pirteän ja tunnistettavan kohdan. Esteettömyys Huolimatta alueen korkeussuhteiltaan vaihtelevasta maastosta tonttien ulkoalueet ja asunnot on suunniteltava mahdollisimman hyvin esteettömän liikkumisen mahdollistaviksi. Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ). Rakennusten sijainti Rakennusten sijoittelun pääpiirteet on osoitettu korttelisuunnitelmakartassa.

2 Havainnekuva korttelit ja 42021: Rakennukset sijoittuvat pääosin tason +25 mpy tuntumaan. Rinnettä kohtisuoraan kiipeävillä rakennuksilla pyritään välttämään rinnettä valuvien vesien patoutuminen rakennuksen jo luonnostaan kostealle ja varjoisalle pohjoispuolelle. Tästä huolimatta korttelissa tulee rakennuksen pohjoispäässä tontin kuivatukseen kiinnittää erityistä huomiota. Porrastamalla rakennuksia, ne saadaan istumaan rinteisiin sitä mukaillen, ei maastoa suuresti muokaten. Pihat sijoittuvat rakennusten länsi- ja luoteispuolelle. Rakennuksen itä/koillispuolelle jää tilaa tomutukselle tai muulle vastaavalle toiminnalle. Rakennuksen pääsisäänkäynti on osoitettava kadun puolelta ja piha-alue sen edessä istutettava. Rakennukset seisovat rinteessä tiukassa rivissä. Korttelin rakennusten ei ole tarkoitus kerätä huomiota. Istutuksin sekä materiaali- ja värivalinnoin pyritään ilmeestä saamaan yhtenäinen, rauhallinen ja rinteeseen sulautuva. Kadun suorilla osuuksilla räystäslinja on yhtenäinen, rakennusten sijoittuessa noin yhdeksän metrin päähän tontin kadun puoleisesta rajasta. Mutkan kohdalla rakennukset ovat etäämmällä tiealueesta, jotta näyttävä avokallio säilyisi. Kallio muodostaa kävelykadulle hienon päätepisteen. Sen kohdalle ei saa rakentaa autopaikkoja tai asuinrakennusta. Etenkin tällä kohdalla kallion louhimista on vältettävä ja kalliota sekä kivenlohkareita on pyrittävä hyödyntämään kadunvarren maisemoinnissa. Autokatokset sijoitetaan kadunsuuntaisesti kahden metrin päähän tontin kadun puoleisesta rajasta ja niihin ajo tapahtuu suunnitelman osoittamalta suunnalta. Korkeusaseman tulee olla likimain maaston luontaisella korkeudella ja maksimissaan 1.5 m viereistä katua ylempänä. Auto pitää pystyä kääntämään tontilla eikä katoksesta saa peruuttaa suoraan kadulle.

3 Rakennukset sijoittuvat pääosin tason +20 mpy tuntumaan. Kaaren muotoon sijoitetuilla massoilla pyritään saamaan tilaan mielenkiintoa ja omaleimaisuutta. Pihat sijoittuvat etelän puolelle ja tonteilla 6-10 on pihatoimintoja mahdollista sijoittaa myös etupihalle. Tontin numero 11 rakennus ja sen pääty päättää katunäkymän hienosti. Pihoista muodostuu yhtenäinen vehreä vyöhyke kadun puolelle, joka rajautuu taustalla kaareilevaan rakennusten muodostamaan päätyriviin. Korttelin länsiosan tonteilla pihat avautuvat etelään ja lännessä mahdollisesti pilkottava tehdasalueen näkymä sekä viereinen ulkoilureitti sulkeutuvat pois luontevasti. Rakennusten pääsisäänkäynnit on osoitettava kadun puolelta ja piha-alue sen edessä istutettava. Rakennukset sijoitetaan kaaren muotoon noin 5-14 metrin etäisyydelle tonttien kadun puoleisesta rajasta. Talon päädyn on noudatettava yhdessä naapurirakennuksien päätyjen kanssa suunnitelmassa osoitettua kaarevaa linjaa. Rakennukset pyritään sijoittamaan tasavälein toisiinsa nähden, etäisyyksien ollessa kadun puolella noin 10 metriä. Autokatokset sijoitetaan kadun suuntaisesti 0.5 metrin päähän tontin kadun puoleisesta rajasta, lukuun ottamatta tontteja 5 ja 12. Ajo katoksiin tapahtuu suunnitelman osoittamalta suunnalta. Korkeusaseman tulee olla likimain maaston luontaisella korkeudella ja maksimissaan 0.5 m viereistä katua alempana. Auto pitää pystyä kääntämään tontilla eikä katoksesta saa peruuttaa suoraan kadulle. Tontilla numero 5 ei saa rakentaa autopaikkoja tai asuinrakennusta kadunpuolella olevan kumpareen kohdalle. Etenkin tällä kohdalla kallion louhimista on vältettävä ja kalliota sekä kivenlohkareita pyrittävä hyödyntämään kadunvarren maisemoinnissa. Katot Kattomuotona on pulpettikatto, jonka kattokaltevuus on 1:8. Katon lape laskee kadulle päin. Vesikaton materiaalina on tumman harmaa tai musta konesaumattu pelti. Katot on varustettava avoräystäillä, lappeen puoleisella julkisivulla vähintään 60 cm. Kattomuotona on pulpettikatto, jonka kattokaltevuus on 1:8. Katon lape laskee etelään/kaakkoon päin. Vesikaton materiaalina on tumman harmaa tai musta konesaumattu pelti. Katot on varustettava avoräystäillä, lappeen puoleisella julkisivulla vähintään 60 cm. Julkisivut Julkisivujen korkeus saa olla enintään 7,5 metriä. Korttelin tontilla numero 5 julkisivut saavat olla 9 metriä ja pääoven ei tarvitse olla kadun puoleisessa julkisivussa, kuten muilla tonteilla. Julkisivujen tulee olla visuaaliselta hahmoltaan selkeäpiirteisiä. Räystäiden sekä sisäänkäyntikatosten ratkaisujen tulee olla siroja ja kaiteitten vaakasuuntaisia. Rakennuksen kulman tulee olla samaa väriä ja materiaalia molemmin puolin. Käytettyjen värien tulee olla maanläheisiä. Pääjulkisivumateriaalina, n. 70 % julkisivusta, on harjattu tai ruukintiili samanvärisin saumoin, tai vastaavan sävyinen rappaus/betoni (Tikkurila Fasade-värikartta sävyt 4857 ja 4858 tai vastaava sävy). Toisena julkisivumateriaalina, n. 30 %, on rimatyyppinen puu (Tikkurila kuultava puunsuoja ulkopinnoille sävyt Siimes, Piki ja Lumi tai vastaavan sävyinen peittomaali). Sisäänkäyntiä (ovea) toivotaan korostettavaksi rakennuksen väriin sointuvalla tehostevärillä. Lähellä naapurin rajaa olevan julkisivun tulee olla hillitty ja eikä sille saa avata sisätilojen pääikkunoita. Talousrakennusten ja autokatosten/-tallien julkisivut ovat samaa materiaalia kuin päärakennuksessa. Kadun puoleisen sivun tulee olla rimatyyppistä puuta. Riman suuntana on vaaka. Yleisilmeen tulee olla kevyt ja maastoon luontevasti istuva. Raskaita perustuksia ja rakenteita tulee välttää. Pääjulkisivumateriaalina, n. 70 % julkisivusta, on harjattu tai ruukintiili samanvärisin saumoin, tai vastaavan sävyinen rappaus/betoni (Tikkurila Fasade-värikartta sävyt 4857 ja 4858 tai vastaava sävy). Etenkin kaakonpuolella kulkevan ulkoilureitin puoleisen päädyn tulee olla tätä materiaalia ja väriä kokonaan. Toisena julkisivumateriaalina, n. 30 %, on rimatyyppinen puu (Tikkurila kuultava puunsuoja ulkopinnoille sävyt Siimes, Piki ja Lumi tai vastaavan sävyinen peittomaali). Kadun puoleisesta päädystä n. 30 % tulee olla puuta. Sisäänkäyntiä (ovea) toivotaan korostettavaksi rakennuksen väriin sointuvalla tehostevärillä. Lähellä naapurin rajaa olevan julkisivun tulee olla hillitty ja mahdollisesti köynnöksien koristama. Tälle sivulle ei saa

4 avata asuinhuoneiden pääikkunoita. Talousrakennusten ja autokatosten/-tallien julkisivut ovat samaa materiaalia kuin päärakennuksessa. Kadun puoleisen sivun tulee olla rimatyyppistä puuta. Riman suuntana on vaaka. Yleisilmeen tulee olla kevyt ja maastoon luontevasti istuva. Raskaita perustuksia ja rakenteita tulee välttää. Ikkuna-aukot ja räystäslaudat Ikkunanpuitteet saavat olla valittua tehosteväriä tai rakennukseen muuten sopivaa sävyä ja leveydeltään enintään 7 cm. Räystään alapinnan tulee olla saman sävyinen kuin valittu puun väri (ei vaalea) tai tumman harmaa kuten katto. Tonttien korkeusvaihtelut Etenkin se tontin osa jolle autopaikat ja ajo sijoittuvat suositellaan terassoitaviksi eri tasolle kuin muu tontti. Poikkeuksena korttelin tontit numero 5 ja 12. Terassointi voidaan toteuttaa tukimuurilla tai istutetulla luiskalla. Suuria leikkauksia tulee välttää ja kallioita on pyrittävä säilyttämään ja ottamaan osaksi pihan suunnittelua. Ajo autokatokseen on suunniteltava niin, että luiskan kaltevuus ei ylitä 10 %. Autopaikan tulee olla ainakin 50 cm asuinrakennuksen lattiatasoa alempana. Tontin rajalla maa tulee tasata mahdollisimman lähelle naapuritontin suunniteltua pinnan korkoa. Pihojen tulee liittyä istutettavaan tontinosaan paikallisessa luontaisessa korkeudessa. Ajo autokatokseen on suunniteltava niin, että luiskan kaltevuus ei ylitä 10 %. Tontinrajalla maa tulee tasata mahdollisimman lähelle naapuritontin suunniteltua pinnan korkoa. Pihan tulee liittyä istutettavaan tontinosaan paikallisessa luontaisessa tasossa. Aidat, muurit, tukimuurit ja kiveykset Tonttien välit saa rajata istutuksin. Tukimuurimateriaaleja ovat harmaan sävyiset luonnonkivimuurit tai betonimuurikivet. Tukimuurit eivät saa olla yli 1 m korkeita. Korttelissa ei saa rakentaa aitoja eikä muureja. Korttelissa saa rakentaa maksimissaan 70 cm korkean puisen aidan autokatoksen yhteyteen. Materiaalin ja värin tulee olla sama kuin mitä katoksessa. Pihatie ja autokatoksen edusta päällystetään yhdenmukaisella harmaan sävyisellä luonnonkivellä tai betonikivellä. Tukimuurien, reunakivien ja kaivojen ympärillä kiveys leikataan siistiksi. Betoniset reunakivet eivät ole sallittuja. Mahdollisten kaiteiden toivotaan olevan keveitä ja vähäeleisiä. Kasvillisuus ja piha Hyväkuntoiset olemassa olevat kookkaat puut sekä avokalliot ja isot kivet tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää korttelialueilla ja hyödyntää pihan toteutuksessa. Etupiha toimii autonsäilytys- ja rakennukseen kauttakulkualueena sekä kasvillisuuden osalta rakennuksia häivyttävänä ja pehmentävänä vyöhykkeenä. Yhtenäinen kadun varren istutettu vyöhyke rajaa pihat tonttien takaosaan, ylemmille tasoille. Istutuksista vähintään 50 % tulee olla ikivihreitä lajeja (esim. marjakuusi, vuorimänty, alppiruusu, eri maanpeitekasvit). Lisäksi etupihalle tulee mahdollisuuksien mukaan istuttaa yksi kapeakasvuinen havupuu. Etenkin kadunvarrella pihojen teemana suositellaan paikalle ominaista havujen ja kivien synergiaa. Havukasvien, sammalien, maanpeitekasvien ja tontilta löytyvien sammaleisten luonnonkivien käyttöä suositellaan. Värikkäiden ja runsaasti kukkivien istutuksien käyttö ei ole toivottavaa. Hienoja kiviä, istutuksia ja etenkin sisääntuloa toivotaan valaistavan vähäeleisin valaisimin. Muilla tontin osilla pihan käsittely voi olla vapaampaa. Jos tonttien rajalla on avokallioita, suositellaan että niiden ympäristö suunnitellaan ja toteutetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi yhdessä naapurin kanssa. Kadunvarrelle on tarkoitus muodostaa runsas pääosin havukasveista koostuva yhtenäinen vihervyöhyke, johon autokatokset uppoavat. Kadun keskivaiheilla olevan mutkan kohdalla huomion tulisi kiinnittyä katoksen sijaan hienoon avokallioon. Mahdolliset louhinnat tulee suorittaa siististi kalliota ja muuta ympäristöä säästäen. Etenkin jos tontin kadun puoleisella rajalla joudutaan louhimaan, on kalliot maisemoitava siisteiksi esimerkiksi maanpeitekasvein ja köynnöksin. Kadun varren yleisilmeen on tarkoitus olla kevyesti rakennettu ja vehreä. Tukimuurien rakentaminen kadunvarteen ei ole toivottavaa. Muurien yhteyteen suositellaan istutettavaksi muuria alas laskeutuvia kasvityyppejä.

5 Rakennuksen reunustat toimivat kulku- ja huoltoreitteinä. Itä-/koillispuolelle voidaan sijoittaa tomutusta tai muita vastaavia toimintoja. Tontin rajoille suositellaan istutettavaksi runsas vihervyöhyke yhdessä naapurin kanssa. Leikattavia aitoja tulisi välttää, sillä yleisilmeen on tarkoitus olla luonnonmukaisena hoidettava. Istutettava tontinosa tulee jättää luonnontilaiseksi. Oleskelu ja leikki sijoittuvat suojaisalle takapihalle, jonka käsittely on vapaampaa. Pihan tulee liittyä luonnontilaisena säilytettävään tontin osaan sen luontaisessa korkeusasemassa. Terassit ja pergolat sijoitetaan rakennukseen kiinni tai sen välittömään läheisyyteen. Näiltä osin piha voi olla rakennetumpi. Tontin rakennusasteen olisi toivottavaa keventyä tontilla istutettavaa tontinosaa ja katua kohti tultaessa. Etupiha toimii autonsäilytys ja rakennukseen kauttakulkualueena sekä kasvillisuuden osalta rakennuksia pehmentävänä vyöhykkeenä. Oleskelu ja leikki sijoittuvat tontin aurinkoiselle eteläpuolelle. Pihat sijoittuvat etelän puolelle ja tonteilla numero 6-10 rakennusten sijoittelu mahdollistaa, että osa pihan toiminnoista voidaan sijoittaa kadun puolelle ja samalla muodostaa etäisyyttä viereiseen ulkoilureittiin ja näin parantaa yksityisyyden tunnetta. Autokatokset ja istutukset suojaavat pihaa kadunpuolelta. Kyseisten tonttien kohdalla rakennusten kadun puolelle rajaamaa tila on leveämpi ja pihat muodostavat yhdessä kasvillisuuden kanssa vehreän keitaan. Rakennusten päädyn ja sisäänkäynnin on tarkoitus näkyä kadulle. Etupihan istutuksista vähintään 50 % tulee olla ikivihreitä lajeja (esim. marjakuusi, vuorimänty, alppiruusu, eri maanpeitekasvit). Lisäksi etupihalle tulee istuttaa yksi keväisin kukkiva puu. Etenkin kadunvarrella pihojen teemana suositellaan paikalle ominaista havujen ja kivien synergiaa. Havukasvien, sammalien, maanpeitekasvien ja tontilta löytyvien sammaleisten luonnonkivien käyttöä suositellaan. Värikkäiden ja runsaasti kukkivien istutuksien käyttö on toivottavaa sisäänkäyntien yhteydessä. Näyttäviä kiviä, istutuksia ja etenkin sisääntuloa toivotaan valaistavan vähäeleisin valaisimin. Jos tonttien rajalla on avokallioita, suositellaan että sen ympäristö suunnitellaan ja toteutetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi yhdessä naapurin kanssa. Kadunvarrelle on tarkoitus muodostaa runsas pääosin havukasveista koostuva yhtenäinen vihervyöhyke, johon autokatokset uppoavat. Etenkin tontilla numero 6 katoksen länsipuoli on istutettava runsain istutuksin, jotta katos ei korostu liikaa katunäkymässä. Yleisilmeen on tarkoitus olla vehreä. Kadun ja sisään käynnin välinen alue voi olla rakennetumpi ja kasvillisuus värikkäämpää ja kukkivampaa. Tontilla numero 5 ei tontin kapeuden ja olemassa olevan kivikkoisen/kallioisen kumpareen vuoksi saa katosta sijoittaa neljää metriä lähemmäs tontin pohjoisrajasta. Autopaikat suositellaan sijoitettavaksi autotalliin rakennuksen alimpaan kerrokseen. Julkisivu saa olla muista rakennuksista poiketen 9.5 metriä. Mahdolliset louhinnat tulee suorittaa mahdollisimman siististi kalliota ja muuta ympäristöä säästäen. Etenkin jos tontin kadun puoleisella rajalla joudutaan louhimaan, on kallio maisemoitava siistiksi esimerkiksi maanpeitekasvein ja sammalin. Tonttien numero 5 ja 12 kohdalla rakennuksen pääty korostuu kadun päätepisteessä. Siksi rakennuksen suunnitteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Rakennuksen reunustat toimivat kulku- ja huoltoreitteinä, joille voidaan sijoittaa esimerkiksi tomutusta tai muita vastaavia toimintoja. Tonttien rajoille suositellaan istutettavaksi runsas vihervyöhyke yhdessä naapurin kanssa. Leikattavia aitoja tulisi välttää sillä tontin yleisilmeen on tarkoitus olla melko rakentamaton. Pihan tulee liittyä luonnontilassa säilytettävään tontin osaan sen luontaisessa korkeusasemassa. Terassit ja pergolat tulee sijoittaa rakennukseen kiinni tai sen välittömään läheisyyteen. Näiltä osin piha voi olla rakennetumpi. Rakentamisasteen olisi toivottavaa keventyä tontilla istutettavaa tontinosaa ja katua kohti tultaessa. Istutettavalle tai luonnontilassa säilytettävälle tontin osalle suositellaan istutettavaksi suojaistutuksia viereistä ulkoilureittiä kohtaan. Kyseiselle tontin osalle ja muutenkin tontin etelä/kaakko puolella toivotaan istutettavaksi runsaita keväällä/alkukesällä kukkivia lajeja (esim. syreenit, norjanangervo) ja ainakin yksi samoihin aikoihin kukkiva puu (esim. kirsikkaja koristeomenapuut). Tarkoitus on muodostaa yhtenäinen vehreä keväisin/alkukesäisin kukkiva vyöhyke, jonka kukintojen taustaa kehystää kellertävät kaaren muotoon ryhmittyvät talonpäädyt. Etelän suunnalla kulkevalle virkistysreitille alue näyttäytyy yhtenäisenä ja mieleen painuvana omana harkittuna kokonaisuutenaan. Yhtenäinen värimaailma ja maastossa kaaren muodossa polveileva rakennusjono muodostavat kävelyreitin varrelle raikkaan ja tunnistettavan kohdan, joka etenkin kevätkukinnon aikaan ilahduttaa ohikulkijoita.

6 Jäteastioiden paikat Jäteastiat tulee sijoittaa suojaan suoralta katunäkyvyydeltä ja mahdollisuuksien mukaan osaksi autokatoksia ja aitarakenteita. Jätekatoksen tulee olla samaa materiaalia ja väriä kuin autokatoksen. Lisäksi suunnittelussa tulee huomioida pääkaupunkiseudun yleiset jätehuoltomääräykset. Lisätietoja korttelisuunnitelmasta: Marja Axelsson, puh. (09)