Mahdollistava ohjaus kun opiskelijan tarpeet ja työyhteisön

Transkriptio

1 Mahdollistava ohjaus kun opiskelijan tarpeet ja työyhteisön toiveet kohtaavat Antti Maunu VTT, tutkijatohtori Turun yliopisto, Koulutussosiologian tutkimuskeskus RUSE

2 Mistä työpaikkakouluttamisessa on kyse? Monenlaisia, ristiriitaisia odotuksia ja vaatimuksia: työnantaja, oppilaitokset, reformi, opiskelijoiden tarpeet ja valmiudet Reformi tuuppaa vastuuta yhä enemmän työpaikoille Ohjaamiseen on kyllä runsaasti malleja, menetelmiä, teorioita, käytäntöjä mutta miten ne kohtaavat arjen? Selkeyttä paljouteen: mikä on tämän kaiken merkitys ja tarkoitus? Kuinka opiskelijan ja työyhteisön tarpeet ja toiveet saadaan kohtaamaan?

3 Tähän emme pyri: Muistan joskus kokeneeni työyhteisössä epäluottamusta ja arvostuksen puutetta. Silloin työn tekemisestä on mennyt täysin maku. Olen yrittänyt aktiivisesti välttää näkemästä joitakin ihmisiä, joilta olen tottunut vastaanottamaan epäluottamusta. Lopulta pelkkä ajatus siitä, että tietty hapannaama tulee vastaan, on alkanut rasittaa. Työstä on tullut vastenmielistä, ja työpaikalle tuleminen on tuntunut yhä hankalammalta joka aamu. (Heikkinen & Huttunen 2002, 278.)

4 Tähän pyrimme: Mutta olen ollut myös työyhteisöissä, joissa minuun on luotettu ja kykyihini uskottu. Se on kasvattanut entistä voimakkaamman halun tehdä oma työni hyvin. Parhaimmillaan tunnustuksen saaminen on johtanut siihen, että työ on alkanut palkita tekijäänsä. Siitä on tullut nautinto. Yhdessä olemme saaneet aikaan jotain paljon enemmän ja laadukkaampaa kuin mihin kukaan meistä olisi yksin pystynyt. (Heikkinen & Huttunen 2002, 278.)

5 Tämä on sekä opiskelijan tarve että työyhteisön toive Se saa työpaikalla tapahtuvan oppimisen sekä työn sujumaan Se on keskeinen kanava integroitua työyhteisöihin ja yhteiskuntaan myös myöhemmässä elämässä Tämä on (ammatillisen) koulutuksen tärkein tehtävä: integroida ihmisiä yhteiskuntaan ja työmarkkinoille Työpaikkaoppimisessa tämä onnistuu vain, jos työyhteisö toimii näin Pelissä (itse)kunnioitus ja arvostus: ihmisen suurimpia voimia

6 Ammattiin opiskelevien käsitykset hyvästä elämästä (Maunu 2016) Opiskelijoiden ryhmähaastattelut: mitä tulee mieleen sanoista hyvä arki, onnellisuus, hyvinvointi ja terveys? vuotiaita 1. vuosikurssin opiskelijoita 46 opiskelijaa (21 naista, 25 miestä) Kolme oppilaitosta eri puolilta Suomea Useita eri aloja

7 SAMPO: Käypi koulussa ja syöpi ja nukkuu JUHO: Näkkee kavereita TOUKO: Mukava koulupäivä ja kavereitten kanssa ajanvietto [-] MIIKKA: Hyvä uni on kaiken aa ja oo. (Hyvä arki) EVE: Jaksaa ja on onnellinen ja tyytyväinen MAARIT: Perusterve JONNA: Ei oo ainakaan mitään stressiä eikä mitään sellasta SILJA: Saa nukuttua se yleensä kertoo aika paljon. (Hyvinvointi) MAARIT: Semmonen ihminen, jolla on ympärillä ihmisiä jotka välittää MERI: Joku joka on tyytyväinen siihen, mitä on EVE: Ajattelee hyvin tai posiitivisesti, eikä negatiivisesti ja huonoja asioita. (Onnellisuus) PETE: No uni, ruokavalio, sitte urheilu ja tällaset On niinku hyvä olla koko ajan JETHRO: On terveet ihmissuhteet ja suhteet, ja ylipäätänsäkin urheilee [-] ROSA: No just liikunta ja uni ja ruokavalio niin. (Terveys)

8 Amisten hyvä elämä 1) Arjen ihmissuhteet ovat kunnossa Perhe, kaverit, mahd. seurustelukumppani, oma luokka eli opiskeluryhmä 2) Arjessa on perusasiat kunnossa sekä rytmi ja suunta On se rutiini tiedäks, että on kaikkii asioit mitä voi tehdä siinä, eikä ole vaan. Et pystyy tehä semmosia, mitkä tuo sitä positiivista siihen päivään. Ei pyrkimystä persoonalliseen erottautumiseen, yksilölliseen identiteettityöhön, valinnanvapauden tai -mahdollisuuksien maksimointiin. Amiksia kiinnostaa tavallinen, hyvä arki sekä sen tuoma sosiaalinen paikka Taustalla katkonainen yhteiskunta, jossa valinta on arkinen pakko ja vahvat yhteisöt harvinaista luksusta Amisbarometri 2015: Työn mielekkyys ja hyvät ihmissuhteet töissä suhteet vielä tärkeämpiä kuin korkea palkka

9 REFORMI: Opintojen alussa jokaiselle opiskelijalle tullaan tekemään henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma HOS, jossa määritellään opiskelijalla jo oleva osaaminen sekä keinot puuttuvan osaamisen saavuttamiseksi EHDOTUS: Kuinka haluat hankkia puuttuvan osaamisen? a) Kiinteissä, tukevissa ja turvallisissa opiskeluryhmissä tai työyhteisöissä b) Hajanaisissa, kylmissä ja mahdollisesti töykeissä opiskeluryhmissä tai työyhteisöissä c) Yksin ja muista erillään

10 Työelämän tarpeet? Ollaan ajoissa, sitoudutaan, osataan ja halutaan toimia erilaisten ihmisten kanssa = sosiaalisia valmiuksia Opitaan työtehtävät ja niissä tarvittavat valmiudet järkevässä ajassa ja riittävän hyvin Työkyky ja terveys: pidetään sen verran itsestä huolta, että kyetään töihin jatkossakin Ei lannistuta ensimmäisistä vastoinkäymisistä: resilienssi

11 Pohjalla sosiaalinen luottamus (Maunu 2014) Ihminen ponnistelee ja pitää asioistaan huolta vain, jos hän kokee, että hänellä on paikka maailmassa ja syitä toimia siellä Hyvä suoriutuminen tuottaa positiivista palautetta ja motivoi toimimaan yhä paremmin Negatiivinen palaute tai välinpitämättömyys tuottaa filtterin, joka rakentaa toimijan omankin horisontin epäonnistumisille ja hyödyttömyydelle Syntyy tuhansissa arjen kohtaamisissa ei mitenkään muuten

12 Kuinka tämä tehdään: mahdollistava ohjaus Sosiaalinen luottamus ja sen edellyttämät valmiudet ei synny vain tuomalla opiskelijat työpaikalle. Niitä pitää harjoitella ja ohjata, oppia ja opettaa Vielä pari sukupolvea sitten jokainen sai sosiaalisen paikan ja siihen liittyvät valmiudet syntymässä. Nyt identiteettien valmis matriisi on murtunut - meidän on pakko osata toimia erilaisissa, yhä nopeammin muuttuvissa sosiaalisissa tilanteissa ja konteksteissa Myös työelämä muuttuu: yhä vähemmän yksinäistä suon kuokkimista (vaikka sitäkin on) Sosiaaliset taidot kuin vanhan maailman maanviljely- ja metsästystaidot: ne pitää osata riippumatta siitä millaisina ne kokee tai mitä mieltä niistä on Ohjaamisen valmiudet ja professiot koko yhteiskunnan kannalta keskeisiä

13 Ohjaaminen ammattitaitona Ohjaaminen on valmiuksien tuottamista, ei ongelmien ratkaisemista Ohjaaminen on ammatillinen taito, ei (vain) luonteenpiirre tai tyypistä kiinni. Niin kuin kaikki ammatilliset taidot, se kehittyy opiskelun, harjoittelun ja kokemuksen myötä Kaikissa sosialisaatioammateissa tarvitaan ohjaamisvalmiuksia, ei vain joissakin erityisprofessioissa (kuten opinto-ohjaus) Koti, koulu, opinto-ohjaus, nuorisotyö jne. jokainen ohjaa omalla tontillaan!

14 Sosiaalinen luottamus käytännössä (Maunu 2016) Vertailussa kaksi 1. vuosikurssin ammattiin opiskelevien ryhmää RYHMÄ A P1: 51 P2: 97 P3: 58 P4: 43 P5: 74 P6: 20 P7: 13 P8: 39 RYHMÄ B P1:148 T1: 9 P2: 21 P3: 132 T2: 16 T3: 8 T4 15

15 Ryhmien vuorovaikutuksen eroja Ryhmässä A puheenvuoro kiertää ja kaikki osallistuvat aktiivisesti Oma-aloitteiset puheenvuoroketjut jopa 40 vuoroa pitkiä Haastattelijaa kuunnellaan ja opiskelijat vastaavat hänelle omin sanoin Toisten puheenvuoroja kommentoidaan ja kommentit ruokkivat yhteistä keskustelua Ryhmässä B ei muodostu omaehtoista ryhmäkeskustelua Kaksikko vastaa muillekin esitettyihin kysymyksiin Ryhmän jäsenet puhuvat haastattelijan päälle Kaksikon kommentit toisten vastauksiin tukahduttavat keskustelua Muut kuin kaksikko vetäytyvät ja vastaavat haastattelijalle emmä tiiä, sama kuin muilla tms.

16 Ryhmät kasvattavat sosiaaliseen luottamukseen Ryhmä A: Opitaan tasaveroiseen ja oma-aloitteiseen toimintaan opiskelu- ja työtoverien, opettajien, työnantajien jne. kanssa Sosiaalinen luottamus vahvistuu sekä sitä tuottavat taidot ja toimintatavat Ryhmä B: Opitaan arkuuteen, passiivisuuteen ja väistelyyn tai tungettelevaan suulauteen opiskelu- ja työtoverien, opettajien, työnantajien jne. kanssa Kasvattaa sosiaalista epäluottamusta sekä syrjäytymisen riskiä Mm. työpajoilla ja valmentavassa koulutuksessa korjataan paljolti näitä kokemuksia

17 Kummasta ryhmästä paremmat eväät? Kummasta ryhmästä saadaan paremmat valmiudet työelämään? Kummasta ryhmästä työnantajat rekrytoivat mieluummin? Kummassa ryhmässä keskeyttämisiä on enemmän? Kummasta ryhmästä syrjäydytään helpommin? OHJAAMISEN HYÖDYT EIVÄT OLE VAIN KIVOJA TUNTEITA, VAAN MYÖS SELKEITÄ SUORITTEITA

18 Erot johtuvat ohjauksesta Ryhmä A:ta on ryhmäytetty aktiivisesti kolmen kuukauden ajan mm. päivittäisten puuroaamiaisten ja yhteisten telttaretkien myötä Ryhmä B on istunut ensimmäisen viikon yhdessä luokassa käyden läpi opiskelun perusteita, mutta muuta ryhmäytystä tai ohjaamista ei ole tarjottu Keskiössä aikuisten valmiudet ja motivaatio rakentaa, ohjata ja hyödyntää ryhmiä sekä niiden dynamiikkaa. Siksi ohjaamisella ja ohjaajilla on niin suuri rooli NE OPISKELIJAT, JOITA ON OHJATTU JA OPETETTU TOIMIMAAN YHDESSÄ, OSAAVAT TOIMIA YHDESSÄ

19 Ohjaamiseen on olemassa menetelmiä Ryhmäilmiö/ EHYT ry: ilmainen 2 h koulutus, sis. työkirjan STM kärkihanke Ohjaamisen IKEA-ohje : tee ja homma pelittää Sisältää myös menetelmiä työyhteisön oman toiminnan ja ilmapiirin kehittämiseen

20 Tilaa Ryhmäilmiö-koulutus tai kysy lisää:

21 Oma työyhteisö ja sen toiminta kaiken pohjana Kaveria ei jätetä edes yksin ohjaamaan Esimiehillä keskeinen rooli ilmapiirin rakentamisessa ja vuorovaikutuksen käytäntöjen luomisessa Kuka ohjaa ohjaajaa? Vertaistuki, työyhteisön kokoukset, esimies, mahd. työnohjaus Paskavartti helppo, halpa ja toimiva käytäntö hyvä täydentää esim. positiivisella kierroksella

22 Mutta myös oma ymmärrys auttaa Hyvällä ohjaamisella tuotetut valmiudet tärkeimpiä, mitä opiskelija voi saada Työyhteisöön hyvin kiinnittyvä opiskelija oppii myös työn sisällölliset valmiudet Ammatti-identiteetti: ohjaaminen osa kaikkien työtä Ohjaaminen on ammattitaito, ei peritty ominaisuus Työelämästä on yhä vähemmän yksinäistä suon kuokkimista Pelissä (itse)kunnioitus ja arvostus suuret voimat Sama työntekijöillä ja opiskelijoilla: saavatko opiskelijat välineet itsekunnioitukseen ja -arvostukseen?

23 Ohjauksella parempi työyhteisö ja ihmisiä, jotka osaavat toimia työyhteisöissä paremmin Turhaa, aivan turhaa on katkeruutta kantaa sisällään Turhaa, aivan turhaa kun muuta muuttaa ei voi kuin itseään. KUURANKUKKIA, san. Timo Koivusalo

24 Viitteet Amisbarometri 2015: Heikkinen, H L T & Huttunen, R (2002): "Huomaa minut, arvosta minua!" Opetus tunnustuksen dialektiikkana. Teoksessa Sallila & Malinen (toim.): Opettajuus muutoksessa. Aikuiskasvatuksen 43. vuosikirja. Helsinki: Kansanvalistusseura. Maunu, Antti (2016): Yhteisöjen aika. Ryhmäilmiö-malli ja sosiaalipedagogiikka ammatillisissa oppilaitoksissa. Helsinki: Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry. Maunu, Antti (2014): Kuinka terveyttä tehdään? Sosioekonomiset terveyserot ja ammatilliset oppilaitokset niiden kaventajina. Helsinki: Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry. Selin, Anni, Maunu, Antti, Kannussaari, Kim & Heinonen, Laura (toim.) (2015): Ryhmäilmiö. Ryhmän ohjaajan käsikirja. Helsinki: Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry.

25 KIITOS! Antti Maunu