NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA"

Transkriptio

1 1 NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA Perusturvalautakunta

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. TOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET 3. NEUVOLATYÖN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TAVOITTEET JA HAASTEET 3.1. Lapsiperheiden ja lapsiperhepalvelujen haasteet 4. PERUSPALVELUKESKUS OIVAN PALVELUT 5. NEUVOLATOIMINTA 5.1. Määräaikaiset terveystarkastukset 5.2. Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen 5.3. Neuvolan ryhmätoiminta 5.4. Henkilöstö ja tilat 5.5. Lääkäripalvelut neuvolassa 5.6 Asiakirjat kirjaaminen ja tietojen luovuttaminen 6. KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO 6.1. Määräaikaiset terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa 6.2. Määräaikaiset terveystarkastukset opiskeluterveydenhuollossa 6.3. Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen 6.4 Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon oppilashuoltotyö 6.5. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ryhmätoiminta 6.6. Henkilöstö ja tilat 6.7. Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus Lääkäripalvelut koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa 6.9. Asiakirjat kirjaaminen ja tietojen luovuttaminen 7. LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO 7.1. Suun terveydenhuolto neuvolassa 7.2. Suun terveydenhuolto koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa 7.3 Asiakirjat kirjaaminen ja tietojen luovuttaminen 8. SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ 8.1. Kuntoutuksen yksikkö 8.2. Oppilashuollon koulukuraattori ja koulupsykologipalvelut 8.3. Ehkäisevä perhetyö 8.4. Vammaispalvelut 8.5. Päihdetyö 8.6. Lastensuojelu 8.7. Aikuissosiaalityö 8.8. Perheoikeudellinen yksikkö 8.9. Perheneuvonta Ensi- ja turvakoti ry Varhaiskasvatuspalvelut 8.12 Opetuspalvelut 8.13 Etsivän nuorisotyön palvelut 8.14 Seurakunta ja kolmas sektori 8.15 Vauvan Taika II-projekti 8.16 Erikoissairaanhoito 9. YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA LÄHTEET LIITTEET

3 3 1. JOHDANTO Valtioneuvoston asetus (338/2011) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta annettiin terveydenhuoltolain (1326/2010) 23 :n nojalla. Terveydenhuoltolakia sovelletaan kansanterveyslaissa (66/1972) ja erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989) säädetyn kunnan järjestämisvastuuseen kuuluvan terveydenhuollon toteuttamiseen ja sisältöön, jollei muussa laissa toisin säädetä. Terveydenhuoltoon sisältyvät terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Mitä tässä laissa säädetään kunnasta, koskee vastaavasti kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa (169/2007) tarkoitettua yhteistoiminta-aluetta. Asetuksen 4 mukaan kuntien tulee laatia neuvolatoiminnalle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle yhtenäinen toimintaohjelma, jonka kansanterveystyöstä vastaava viranomainen hyväksyy. Toimintaohjelmalla varmistetaan, että kunnan eri osissa asuva väestö saa eri väestöryhmien tarpeet huomioiden yhtenäiset palvelut. Toimintaohjelma voi muodostua osakokonaisuuksista, mutta sen tulee muodostaa kaikki ikäryhmät ja palvelut kattava saumaton kokonaisuus. Toimintaohjelma on laadittava yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa. Tavoitteena on, että kunnan eri toimialojen palvelut täydentävät toisiaan ja muodostavat asiakkaan näkökulmasta eri ikävaiheet kattavan mielekkään kokonaisuuden. Toimintaohjelmassa sovitaan toimijoiden välisestä yhteistyöstä, työnjaosta ja vastuuhenkilöistä. Terveyskeskuksessa on nimettävä vastuuhenkilö, joka vastaa toimintaohjelmassa kuvatun toiminnan kehittämisestä, koordinoinnista ja seurannasta kokonaisuutena. Toimintaohjelma on osa kunnan laajempaa toiminta- ja taloussuunnitelmaa, joka laaditaan valtuustokausittain. Toiminnan toteutumisesta ja tuloksista raportoidaan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä kansanterveystyöstä vastaavalle luottamuselimelle. Toimintaohjelman tulee liittyä lastensuojelulain (417/2007) 12 edellyttämään kokonaissuunnitelmaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Perusturvalautakunnan hyväksymää toimintaohjelmaa on tarkistettu syksyllä Toimintaohjelma koskee Peruspalvelukeskus Oivan tuottamia neuvolapalveluja, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuoltoa. Hollolan kunnan organisaatioon kuuluva Peruspalvelukeskus Oiva (myöh. Oiva) tuottaa perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Asikkalan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen kunnille. Kunnat muodostavat kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain mukaisen yhteistoiminta-alueen. Peruspalvelukeskus Oiva toimii läntisen perusturvapiirin kuntien terveyskeskuksena. Kansanterveyslain mukaisena toimielimenä toimii kuntien yhteislautakuntana toimiva Hollolan kunnan perusturvalautakunta. Toimintaohjelma on tarkistettu yhteistyössä Oivan eri tulosalueiden ja kuntien sivistystoimien yhteistyönä.

4 4 2. TOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET Terveydenhuollon palveluista ja rakenteista säädetään terveydenhuoltolaissa ja kansanterveyslaissa. Terveydenhuoltolain :ien mukaan kunnan on järjestettävä alueensa raskaana olevien naisten, lasta odottavien perheiden sekä alle oppivelvollisuusikäisten lasten ja heidän perheidensä neuvolapalvelut, kouluterveydenhuollon palvelut alueellaan sijaitsevien perusopetusta antavien oppilaitosten oppilaille ja opiskeluterveydenhuollon palvelut alueellaan sijaitsevien lukioiden, ammatillisten peruskoulutusta antavien oppilaitosten sekä korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Terveydenhuoltolain 23 :n mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan tarvittaessa antaa tarkempia säännöksiä neuvolapalvelujen, kouluterveydenhuollon ja opiskeluterveydenhuollon sisällöistä. Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta annettiin terveydenhuoltolain 23 :n nojalla. STM:n julkaisussa (2009:20) on esitetty asetuksen säännöksille perustelut ja ohjeet niiden soveltamiseksi. Asetuksen tarkoituksena on ehkäisevää toimintaa tehostamalla varmistaa, että lasten nuorten ja perheiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia. Tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä, vähentää alueellista eriarvoisuutta ja ehkäisevien palvelujen vahvistamisen kautta vähentää korjaavien palvelujen tarvetta ja kustannusten kasvua. Asetus toimii lainsäädännöllisenä välineenä sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE-ohjelma) tavoitteiden toteuttamisessa. Lapsiperheiden palvelut muodostavat perhelähtöisen ja perheiden osallisuutta tukevan kokonaisuuden. Oppilas ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) korostaa yksilökohtaisen työn lisäksi erityisesti yhteisöllistä oppilashuoltoa ja ennaltaehkäisevää toimintaa. Laissa säädetään mm. terveydenhoitajan ja lääkärin palvelujen saatavuudesta sekä kuraattoreiden kelpoisuudesta. Toiminnan suunnitelmallisuuden lisäämiseksi kuntien lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan tulee lain mukaan kirjata myös opiskeluhuoltoa koskevia tietoja, kuten opiskeluhuollon tavoitteet, paikallisen toteuttamistavan keskeiset periaatteet sekä toimet, joilla vahvistetaan opiskeluympäristön ja yhteisön hyvinvointia. Opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä ja ohjauksesta vastaa opiskeluhuollon ohjausryhmä, ryhmä voi olla usean koulutuksen järjestäjän yhteinen. Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä vastaa oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä ja toteuttamisesta. Tarvittaessa voidaan koota monialaisia asiantuntijaryhmiä mm. yksittäisen opiskelijan tai opetushenkilöstön tueksi. Lakien ja asetuksen lisäksi neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon järjestämistä ohjaavat suositukset, oppaat ja valvontaohjelma.

5 5 Toimintaa ohjaavat lait, asetukset ja suositukset Lait, asetukset - Terveydenhuoltolaki (1326/2010) - Kansanterveyslaki (66/ Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) - Seulonta-asetus (339/2011) - Lastensuojelulaki (417/2007) - Päivähoitolaki (36/1973) - Lukiolaki (629/1998) - Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) - SORA lainsäädäntö, voimaan Suositukset - Terveystarkastukset lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa: Menetelmäkäsikirja Äitiysneuvolaopas: suosituksia äitiysneuvolatoimintaan Seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuollon edistäminen: Toimintaohjelma (STM Julkaisuja 2007:17) - Lastenneuvola lapsiperheiden tukena (STM Oppaita 2004:14) - Kouluterveydenhuolto 2002 (STAKES Oppaita 51) - Kouluterveydenhuollon laatusuositus (STM Oppaita 2004:8). - Opiskeluterveydenhuollon opas (STM Julkaisuja 2006:12) - Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto julkaisu (STM 2009:20) - Käypä hoito- suositus Karieksen hallinnasta (2009) - Opiskeluoikeuden peruminen, päihdetestaus ja kurinpito turvallisuutta edistävinä keinoina (Opetusministeriö 2010:7) - neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskeva valtakunnallinen valvontaohjelma Asetuksen 5 :n 1 momentissa on säädetty, että terveystarkastuksen voi tehdä terveydenhoitaja, kätilö tai lääkäri taikka terveydenhoitaja tai kätilö yhdessä lääkärin kanssa. Suun terveydenhuollossa terveystarkastuksen voi tehdä hammaslääkäri, suuhygienisti tai hammashoitaja. Asetuksessa ei säädetä henkilöstömääristä. Asetuksen toimeenpanon edellytyksenä on kuitenkin riittävä ja osaava henkilöstö, toimiva moniammatillinen yhteistyö ja tietosuojakysymysten huomiointi. Suosituksiin kirjatut henkilöstömääräsuositukset on esitetty liitteessä 1.

6 6 3. NEUVOLATYÖN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TAVOITTEET JA HAASTEET Äitiysneuvolatoiminnan tavoitteena on turvata odottavan äidin, sikiön, vastasyntyneen ja perheenjäsenten paras mahdollinen terveys sekä edistää tulevien vanhempien, sekä koko perheen terveyttä ja hyvinvointia ja auttaa heitä suhtautumaan myönteisesti perhe-elämään ja perheen asemaan yhteiskunnassa. (STAKES Oppaita 34, 9) Lastenneuvolan yleistavoitteena on, että lapsen fyysinen ja psyykkinen terveys sekä perheen hyvinvointi paranee varsinkin erityistä tukea tarvitsevissa perheissä ja seuraavan sukupolven terveyden ja vanhemmuuden voimavarat ovat paremmat kuin nykyisen. Lastenneuvolalla on tehtäviä lapsen ja perheen tasolla, terveyskeskuksen tasolla sekä kunnan ja yhteiskunnan tasolla. (STM 2004:14, 20-22) Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä oppilaiden, oppilashuollon muun henkilöstön, opettajien ja vanhempien kanssa. (Stakes 2002, 28). Opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on ylläpitää ja parantaa opiskelijoiden hyvinvointia edistämällä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, opiskelijoiden terveyttä ja opiskelukykyä, sekä järjestämällä terveyden- ja sairaanhoidon palveluja opiskelijoille (STM 2006:12, 25) Koulu- ja opiskeluterveydenhuollolla on lapsen ja nuoren kannalta samoja tehtäviä kuin työterveyshuollolla aikuisten työyhteisöissä työntekijän kannalta. Koulussa ja oppilaitoksissa kunta vastaa niistä velvollisuuksista, jotka työturvallisuuden ja työterveyshuollon lainsäädännössä kuuluvat työnantajille. Asetuksen 12 :ssä säädetään kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta sekä terveydellisten olojen tarkastuksesta. Ehkäisevän suun terveydenhuollon tavoitteena on hammas- ja suun sairauksien ehkäisy lapsilla ja nuorilla ja sitä kautta korjaavan hoidon tarpeen väheneminen sekä yleisen terveydentilan paraneminen Lapsiperheiden ja lapsiperhepalvelujen haasteet Suomalaisten keskimääräinen terveydentila on viime vuosikymmeninä kohentunut, mutta sosioekonomiset terveyserot ovat pääosin pysyneet ennallaan tai jopa kasvaneet. Sosioekonomisilla eroilla tarkoitetaan terveydentilassa, toimintakyvyssä, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa ilmeneviä eroja väestöryhmien välillä. Sosioekonomisia terveyseroja voidaan vähentää kohdistamalla toimintaa niihin ryhmiin, joihin ongelmat kasaantuvat ja joiden kohentamisella on suuri merkitys väestön terveyteen. (STM 2009:20, 20) Koti ja vanhemmat ovat lasten terveen kasvun kannalta avainasemassa. Lasten hyvinvointi on monella tavalla yhteydessä vanhempien ja perheiden tilanteeseen työpaineisiin, toimeentuloon sekä ajankäyttöön. Parisuhteen ristiriidat ja työn sekä perheen yhteensovittaminen on usein suuri haaste. Koululaisten sekä opiskelijoiden kohdalla näkyviä ilmiöitä ovat terveellisten elämäntapojen puutteet, mm. ravitsemuksessa ja unessa, mielenterveyden ongelmat, kuten masennus, päihteet sekä vaihtuvista ihmis- ja perhesuhteista johtuva kiintymyksen ja turvallisuuden tunteen puuttuminen. Kouluyhteisöjen levottomuus, kiireiset vanhemmat, koulukiusaaminen ja oppimisvaikeudet vaikut-

7 7 tavat koululaisen elämään. Palvelujärjestelmässä on myös puutteita lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukijana, erityisesti määrällisen saatavuuden osalta (Lammi-Taskula 2009). Vaikka palvelurakenteita muutetaan ja palvelujen järjestämispohjaa laajennetaan, lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut tulee järjestää jatkossakin lähipalveluina ja lapsen kehitysympäristöt huomioiden.(stm Julkaisuja 2009:20, 16) Asetuksen tavoitteena on yhtenäistää terveystarkastuksia ja sitä kautta mahdollistaa valtakunnallisen tilastotiedon kerääminen. (THL Raportti 2/2010, 144) Toukokuussa 2011 ilmestyi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuottama valtakunnallinen Menetelmäkäsikirja: Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Käsikirjassa ohjeistetaan terveystarkastuksiin kuuluvien mittausten, tutkimusten ja arviointimenetelmien toteuttamista ja tulkintaa tavoitteena yhdenmukaistaa tutkimus- ja arviointikäytäntöjä ja siten vähentää alueiden eroja terveystarkastusten sisällöissä. (THL, Toim. Mäki & al. 2011) THL:n kouluterveyskysely on tuottanut vuodesta 1996 alkaen tietoa nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista. Vastaajina ovat olleet perusopetuksen 8. ja 9.luokan oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1 ja 2. vuoden opiskelijat. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi. Kouluterveyskysely toteutetaan seuraavan kerran vuonna Läntisen perusturvapiirin kuntien lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia kuvaavia tietoja on kerätty terveydenhuoltolain 34 :n mukaiseen järjestämissuunnitelmaan, kuntien hyvinvointikertomuksiin ja läntisen perusturvapiirin kuntien yhteiseen suunnitelmaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi (lastensuojelusuunnitelma ). 4. PERUSPALVELUKESKUS OIVAN PALVELUT Asikkalan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen kunnat muodostavat kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) tarkoittaman yhteistoiminta-alueen, jossa asuu yhteensä noin asukasta. Kuntien lasten (0-17 vuotiaat) määrä on kuvattu liitteessä 2. Hollolan kunnan organisaatioon kuuluva Peruspalvelukeskus Oiva tuottaa perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhteistoiminta-alueen kunnille. Oiva tuottaa lisäksi erillisellä sopimuksella Hollolalle, Hämeenkoskelle ja Kärkölälle oppilashuollon palveluja (koulukuraattori- ja koulupsykologipalvelut). Lasten päivähoidon palvelut, opetuspalvelut ja nuorisotyön palvelut (pl. Hollolan erityisnuorisotyö) tuotetaan kuntien sivistystoimissa. Erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Asetuksen mukaisia palveluita tuotetaan monen tulosalueen yhteistyönä Peruspalvelukeskus Oivassa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tulosalue tuottaa lasten, nuorten ja perhepalveluiden yksikössä neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajapalvelut ja oppilashuollon koulukuraattori ja psykologi palvelut. Myös lastensuojelu ja lapsiperheiden erityispalvelut kuuluvat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tulosalueelle. Terveyden- ja sairaanhoidon vastaanottopalvelujen tulosalue tuottaa neuvolan, sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäripalvelut, kuntoutuksen palvelut (fysio-, toiminta- ja puheterapia sekä psykologin, psykiatristen sairaanhoitajien palvelut) ja suun terveydenhuollon. Sosiaalipalvelujen tulosalue tuottaa aikuissosiaalityön (toimeentulotuki, työhön kuntoutus), päihde- ja mielenterveyspalveluita sekä vammaispalveluita.

8 8 Neuvolatoiminnan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on asetuksen mukaisten ja yhtenäisten toimintamallien luominen ja moniammatillisen yhteistyön kehittäminen erityisesti kuntien sivistystoimien kanssa. Keskeinen kehittämiskohde on riskihenkilöiden ja -perheiden seulontoihin sekä varhaiseen puuttumiseen liittyvän tarvittavan erityisen tuen ja jatkohoidon järjestäminen ja lapsiperheitä koskevan hyvinvointitiedon kerääminen. Opiskeluterveydenhuollon erityisenä haasteena on yhteistyömallien luominen opiskelijan kotikunnan kanssa. Neuvolassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa toteutetaan palveluohjausta, tällä pyritään turvaamaan moniammatillinen yhteistyö ja asiakkaan tarpeen mukaisten palvelujen saanti. Tavoitteita 1. Yhtenäiset toimintatavat viiden kunnan alueelle (laajat terveystarkastukset) yksi yhteinen Oiva 2. Toimiva moniammatillinen yhteistyö 3. Henkilöstöresurssit määrällinen riittävyys sekä osaamisen varmistaminen 4. Erityisen tuen järjestäminen 5. Toimivat hoitopolut Viiden kunnan muodostamalla yhteistoiminta-alueella viranomaisyhteistyö ja palvelujen kehittäminen edellyttää rakenteita ja monialaisia foorumeja sekä koko yhteistoiminta-alueella että yksittäisissä kunnissa. Lastensuojelusuunnitelman toteutumista seuraa ja arvioi perusturvalautakunnan asettama työryhmä, johon kuuluu Oivan ja sivistystoimen alojen edustajia. Kunnissa toimii nuorisolain (72/2006) 7 mukaisia nuorten ohjaus- ja palveluverkostoja. Peruspalvelukeskus Oivan lapsiperhepalveluista vastaavat tapaavat kuntien varhaiskasvatuksenpalveluista vastaavat kaksi kertaa vuodessa. Peruspalvelukeskus Oivalla ja koulutuskeskus Salpauksella (Päijät-Hämeen koulutuskonserni) on opiskeluterveydenhuoltoa koskevia yhteistyöneuvotteluja 2 kertaa vuodessa. 5. NEUVOLATOIMINTA Neuvolan toiminta rakentuu yksilöllisistä tapaamisista neuvolavastaanotoilla, kotikäynneistä ja verkostoyhteistyöstä, puhelinohjauksesta sekä ryhmätoiminnasta. Neuvola-asetus antaa ohjeet terveystarkastusten ajankohdista sekä sisällöistä. Asetuksen 14 :n 2 momentin mukaan terveysneuvonnan on tuettava vanhemmaksi kasvamista ja parisuhdetta sekä edistettävä perheen sosiaalista tukiverkostoa. Sen on myös tuettava yksilön ja hänen perheensä terveyden, mukaan lukien mielenterveyden, sekä psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämistä vähintään seuraavilla alueilla: 1. kasvu sekä psykososiaalinen ja fyysinen kehitys; 2. ihmissuhteet, lepo ja vapaa-aika, median merkitys terveyden ja turvallisuuden kannalta, ergonomia, ravitsemus, liikunta, painonhallinta, suun terveys sekä seksuaaliterveys mukaan lukien raskauden ehkäisy; 3. lähi- ja parisuhdeväkivallan, tapaturmien sekä tupakoinnin, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäisy; 4. kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset ja infektioiden ehkäisy; 5. soveltuvin osin sosiaaliturva ja sosiaali- ja terveyspalvelut (Kunnat.net)

9 Määräaikaiset terveystarkastukset Taulukko1. Äitiysneuvolan terveystarkastusten ajankohdat Raskaus viikot vrk kotiutuksesta ensikontakti puhelu Äitiysneuvolassa toteutettavat terveystarkastukset tehdään voimassa olevien suositusten ja Päijät- Hämeen keskussairaalan äitiyspoliklinikan alueellisesti sovittujen ohjeiden mukaan. Normaalisti sujuvan raskauden aikana neuvolassa tarjotaan äidille/perheelle 8-10 terveydenhoitajan tai lääkärintarkastusta UÄ Laaja UÄ. ensisisynn. kotikäynti ensisynn./ vo-käynti uud. synn. vo-käynti kahden viikon välein/ tarv. tiheämmin kotikäynti Terveyden X X X X X X X X X hoitaja Lääkäri X X X PHKS X X Jälkitarkastus 5-12vkoa synnytyksestä Asetuksen edellyttämässä, laajassa terveystarkastuksessa (7 :n 1 momentti) tehdään vanhempien ja koko perheen terveyden ja hyvinvoinnin arvio. Laajan terveystarkastuksen toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri yhdessä. Tarkoituksena on yhdessä perheen kanssa muodostaa käsitys syntyvän lapsen, vanhempien ja koko perheen terveys- ja hyvinvointitilanteesta. Laajassa terveystarkastuksessa käytetään vanhempien haastattelun tukena testattuja menetelmiä ja lomakkeita, esim. Lasta odottavan perheen voimavaralomake (sis. vanhempien terveys ja oma lapsuus, parisuhde ja vanhemmaksi kasvaminen sekä vauvan syntymän jälkeinen tuki ja taloudelliset voimavarat), lähisuhdeväkivaltalomake, EPDS-lomake (mieliala) sekä AUDIT lomake (vanhemman päihteiden käytön selvittämiseksi ja puheeksi ottamiseksi). Laaja terveystarkastus tehdään alkuraskauden aikana (raskausviikoilla 13-18), jotta perheen tarvitsemia tukitoimia voidaan suunnitella ja käynnistää jo ennen vauvan syntymää. Terveydenhoitajan sekä lääkärin suorittama terveystarkastus sijoitetaan ajallisesti lähekkäin. Kotikäynti tehdään ensimmäistä lasta odottavan perheen luo raskauden viimeisen kolmanneksen aikana tarvittaessa. Kaikkien synnyttäjien luo tehdään kotikäynti vauvan syntymän jälkeen. Tällöin ns. ensimmäinen neuvolatarkastus suoritetaan vauvan kotona. Kotikäynneillä tutustutaan lapsen kasvu- ja kehitysympäristöön, luodaan hyvää suhdetta molempiin vanhempiin, terveysneuvonta voidaan näin kohdentaa yksilöllisesti perheen tarpeita vastaavasti. Muita kotikäyntejä tehdään tarpeen mukaan. Lastenneuvolassa pikkulapsiperhe käy keskimäärin kymmenen (10) kertaa neuvolassa lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana ja vähintään kuusi (6) kertaa ennen kouluikää. Neuvolatarkastuksien aiheita ovat lapsen kasvun ja kehityksen seurannan lisäksi mm. turvallisuus kotona ja liikenteessä, lähisuhdeväkivalta, vanhempien voimavarat ja perheen tukiverkosto. Lastenneuvolassa tehdään laajoja terveystarkastuksia (9 :n 1 momentin kohta 2-3 mukaan) 4 ja 18 kuukauden ikäisenä sekä 4-vuotiaana. Niissä terveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat yhdessä ja tarvittaessa yhteistyössä muiden ammattihenkilöiden kanssa lapsen terveyden lisäksi aina myös koko perheen hyvinvointia niiltä osin, kun selvittely on tarpeellista järjestettäessä lapsen hoitoa ja tukea. Laajaan terveystarkastukseen sisältyy myös hyvinvointiarvio varhaiskasvatuksesta vanhempien luvalla, 3, 4 ja 5-

10 10 vuotistarkatuksissa käytetään päivähoidon palautelomaketta, tarkastuksesta laaditaan yhteenveto päivähoidolle tiedoksi. Lastenneuvola lapsiperheen tukena opas (STM 2004:14) ohjeistaa lastenneuvoloiden terveystarkastukset sekä niiden sisällöt. Taulukko 2. Lastenneuvolan terveystarkastusten ajankohdat Oivassa Terveydenhoitaja (min) Odotusaika matkat 1 vk änla matkat 2 vk vk 45 2 kk 3 kk 4 kk 5 kk 6 kk 8 kk 10 kk 12 kk 18 kk 2v 3v 4 v 5v 6v Laaja Laaja Laaja Lääkäri (min) Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen Erityisen tuen tarpeen tunnistamisesta ja järjestämisestä on säädetty asetuksen 13 :ssä. Terveystarkastukset ovat vapaaehtoisia lapsille, nuorille ja perheille, mutta määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien lasten, nuorten ja perheiden tilanne ja tuentarve on selvitettävä. Terveystarkastuksista poisjääviin perheisiin otetaan yhteyttä kirjeitse kutsuen tarkastukseen (tieto kirjataan asiakkaan asiakirjoihin). Asiakkaaseen ollaan yhteydessä, kunnes saadaan selvitys lapsen tilanteesta. Saadun selvityksen mukaan arvioidaan, onko lapsella tai perheellä palvelujen tarvetta ja tehdään tarvittaessa lastensuojelulain 25 :ssä tarkoitettu ilmoitus lastensuojeluun. Erityisen tuen tarve on selvitettävä, jos lapsessa, perheessä tai ympäristössä on tekijöitä, jotka voivat vaarantaa lapsen kasvua ja kehitystä. Tilanteet, joissa lapsi tai perhe voivat tarvita erityistä tukea, ovat hyvin moninaisia. Alla olevassa luettelossa on esimerkkejä tilanteista, joissa ainakin lapsen ja perheen tilannetta on arvioitava tarkemmin. (STM Julkaisuja 2009:20, 64) Esimerkkejä erityisen tuen tarpeen arvioimisen tueksi (STM Julkaisuja 2009:20, 64) 1) lapsen ja nuoren sairaus, mielenterveys- ja päihdeongelmat, käytöshäiriöt ja kiusaaminen, neurologisen kehityksen ongelmat kuten oppimisvaikeudet; 2) lapseen kohdistunut fyysinen tai psyykkinen väkivalta ja lapsen laiminlyönti, mukaan lukien kuritusväkivalta, puutteet perushoivassa, huolenpidossa ja perheen keskinäisessä vuorovaikutuksessa sekä muu lapsen kaltoinkohtelu; 3) toistuva hoitoon hakeutuminen tapaturman vuoksi, mikä voi olla merkki niin kaltoinkohtelusta kuin mielenterveys- ja päihdeongelmistakin; 4) vanhempien vakavat sairaudet, mielenterveys- tai päihdeongelmat, läheisväkivalta; tai 5) perheen toimeentuloon ja elinoloihin liittyvät ongelmat. Tuen tarve on tunnistettava mahdollisimman varhain. Huolen herätessä terveydenhoitajan ammattitaito ja vuorovaikutustaidot huolen puheeksi ottamisessa ovat ratkaisevan tärkeitä. Oikea-aikaista tukea on myös oltava tarjolla. Tarvittavat tukitoimet tulee järjestää perheen yksilöllisen tarpeen mukaan ja yhteistyössä kunnan eri toimijoiden, kuten päivähoidon, kotipalvelun, lastensuojelun sekä erikoissairaanhoidon ja muiden tahojen kesken. Lastensuojelulaki velvoittaa lasten ja perheiden kanssa toimivia viranomaisia tukemaan lapsen huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain. Terveydenhoitajat tekevät yksilöllisen tarpeen mukaan ylimääräisiä kotikäyntejä sekä vastaanottokäyntejä. Käynnin voi toteuttaa terveydenhoitaja yksin tai yhdessä ehkäisevän tai lastensuojelun

11 11 perhetyön työntekijän, psykiatrisen sairaanhoitajan, päihdeterapeutin tai muun yhteistyötahon kanssa. Tarvittaessa tehdään ennakollinen lastensuojeluilmoitus. Peruspalvelukeskus Oivassa ennakollinen lastensuojeluilmoitus tehdään aikuissosiaalityöhön. Case-palaveriin osallistuvat lääkäri, fysioterapeutti, psykologi, toimintaterapeutti ja puheterapeutti, tarvittaessa mukaan voidaan kutsua mm. terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä, päivähoidon edustaja, ehkäisevän perhetyön tai opetuksen edustaja tai muu lapsen hoitoon, tutkimukseen ja/tai kuntoutukseen osallistuva henkilö. Case-palaveriin ohjautuu lapsi, jolla todetaan kahden tai useamman alueen kehityksen viive (puhe, motoriikka, psykososiaaliset taidot). Työryhmän tehtävänä on antaa konsultaatioapua lapsen kehityksen seurantaan ja jatkotutkimuksiin. Tarvittaessa laaditaan yhteistyössä huoltajan kanssa lapsen kuntoutussuunnitelma. Työryhmän toiminnan tavoitteena on, että lapsen ja perheen tarvitsemien palvelujen saanti nopeutuu ja lapsen tutkimukset sekä jatkosuunnitelmat laaditaan tarkoituksenmukaisesti. Erityistä tukea tarvitseville perheille järjestetään tarvittaessa myös erilaisia vertaisryhmiä, asiakkaat tulevat ryhmiin pääosin neuvolassa tapahtuvan seulonnan, mm. masennusseulan (EPDS), sekä ehkäisevän perhetyön kautta. Erityinen tuki neuvolapalveluissa/ moniammatillisena yhteistyönä Oivassa 2015 Lisäkäynnit/kotikäynnit neuvolasta/ moniammatillisesti Case-palaverit Vanhemman masennuksen seulonta ja masennuksen hoitopolku Vanhempi-vauva -vuorovaikutusryhmät Isätyö (ehkäisevän perhetyön ohjaajat) Ehkäisevä perhetyön palvelut (lapsiperheiden kotipalvelu ja varhainen tuki) Sidosryhmien tarjoamat tuen ja erityisen tuen palvelut (Katso luku 8.) 5.3. Neuvolan ryhmätoiminta Asetuksen 15 :n 1 momentissa säädetään, että moniammatillisesti suunniteltua ja toteutettua perhevalmennusta ja vanhempainryhmätoimintaa tulee järjestää vähintään ensimmäistä lasta odottaville, mutta myös muille perheille toiminnan järjestäminen on suositeltavaa. Pienryhmissä lapsiperheet saavat tukea ja käytännön tietoa muilta perheiltä. Oivan perhevalmennusrunko perustuu seudullisena yhteistyönä toteutetun perhevalmennuksen kehittämistyön tuloksiin. Perhevalmennuksessa korostetaan perheen terveitä elämäntapoja, perheelämän vastuuta ja vanhemmuutta. Perhevalmennusta järjestetään pääsääntöisesti ensisynnyttäjille ja perheille, joissa lapsi on toiselle vanhemmista ensimmäinen. Perhevalmennuksen vetää terveydenhoitaja, mukana voi olla mm. perhetyön ohjaaja(ryhmän mukana kerran). Ryhmämuotoista toimintaa järjestetään Hollolassa, Asikkalassa, Kärkölässä ja Vesikansassa, tarpeen mukaan perhevalmennus voidaan toteuttaa myös yksilöllisesti perheen kanssa. Perhevalmennukseen kuuluu kolme tapaamista ennen synnytystä sekä koko perheen vauvatreffit synnytyksen jälkeen. Osana perhevalmennusta on toiminut vuoden 2011 alusta vanhempi-vauva-vuorovaikutusryhmät. Kaikilla ensisynnyttäjillä on mahdollisuus osallistua perhevalmennuksen jatkona ryhmään, jonka tarkoituksena on tukea vanhemman ja vauvan vuorovaikutusta, antaa tietoa ja mallia vauvaa aktivoivasta käsittelystä sekä mahdollistaa vanhemmille vauvoineen vertaistukea. Ryhmä kokoontuu 2 x 2h vauvan ollessa n. 3 kk, ohjaajina toimivat terveydenhoitajat tai terveydenhoitajat yhdessä fysioterapian kanssa.

12 12 Toiminta 20 rkv jälkeen perhevalmennusilta PHKS:ssa Perhevalmennus 2-3 x ilta 2 n rkv Perhevalmennuksen runko Raskauden aikana Raskauden aikana Synnytyksen jälkeen Synnytyksen jälkeinen ryhmä/ koko perheelle n. 2 kk synnytyksestä = vauvatreffit Synnytyksen jälkeen Vanhempi-vauvavuorovaikutusryhmä, 2 x 1½ h / päivisin vauvan ollessa 2-3 kk Vastuu Phsotey Neuvola Neuvola Neuvola ja/tai ehkäisevä perhetyö, fysioterapia 5.4. Henkilöstö ja tilat Neuvolassa työskenteleviltä terveydenhoitajilta vaaditaan terveydenhoitajan koulutusta (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994 ja Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta 2008). Peruspalvelukeskus Oivassa työskentelee neuvolatyössä yhteensä 16 terveydenhoitajaa (16 htv) Terveydenhoitajan toimenkuvana voi olla äitiysneuvola, äitiysja lastenneuvola tai neuvolatyön lisänä kouluterveydenhuoltoa tai perhesuunnittelu. Peruspalvelukeskus Oivan neuvoloiden toimitilat sijaitsevat terveysasemilla, joita on kuusi. Tilat soveltuvat asetuksen mukaiseen toimintaan. Tilaratkaisuilla kyetään edistämään osaltaan moniammatillista yhteistyötä. Ehkäisevän perhetyön, psykologin ja puheterapeutin sekä neuvolan työtilojen sovittaminen toiminnallisesti lähekkäin edistää moniammatillista yhteistyötä. Tilasuunnittelussa tulisi jatkossa huomioida eri toimijoiden fyysisestä läheisyydestä syntyvät synergiaedut toiminnalle Lääkäripalvelut neuvolassa Neuvolan lääkäripalvelut tuotetaan pääosin väestövastuu-mallin mukaisesti terveyden ja sairaanhoidon vastaanottopalveluiden tulosalueella. Vuodesta 2010 lähtien Oivassa on työskennellyt lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon asiantuntijalääkäri. Asiantuntijalääkäri on vastaanottotyön lisäksi mukana neuvolatyön kokonaisuuden kehittämistyössä. Neuvola-asetus on lisännyt jonkin verran lääkärin neuvolatyöaikaa. Laajat terveystarkastukset edellyttävät ajan varaamista siten, että vanhemmat tulevat kuulluiksi. Asetuksen toteuttaminen on edellyttänyt toimivien yhteistyökäytäntöjen luomista terveydenhoitajan ja lääkärin toimintaan. Haasteena neuvolan lääkäripalvelujen kehittämisessä on väestövastuujärjestelmä ja sitä kautta hyvin useat toimijat neuvolassa. Alueet ovat lisäksi erikokoisia Asiakirjat kirjaaminen ja tietojen luovuttaminen Neuvolassa on käytössä TerveysEffica -tietojärjestelmä. Tietojärjestelmää käyttävät myös lääkärit ja psykososiaaliset palvelut sekä fysioterapia. Tietokantaoikeuksin on rajattu kunkin työntekijän oikeudet asiakkaan asiakirjoihin. Asetuksessa säädetyt tarkastusten ajankohdat ovat velvoittavia. Jos määräaikaistarkastuksia ei ole suoritettu asetuksessa säädetyissä määräajoissa, tulee näissä tilanteissa tehdä merkintä potilasasia-

13 13 kirjoihin ja perustella syy, miksi määräaikaa ei ole noudatettu. Merkinnät ovat tärkeitä mm. arvioitaessa potilasvahinkotapauksia ja tehtäessä valvontaviranomaisten selvityspyyntöjä. Moniammatillisessa yhteistyössä neuvolatyössä tulee olla aina huoltajien lupa alle 15 -vuotiasta henkilöä koskevien asioiden käsittelyyn. Yli 15-vuotias henkilö voi antaa luvan itse. Kirjallisesta suostumuksesta tulee tehdä merkintä potilasasiakirjoihin. Suostumusta pyydettäessä on aina informoitava myös oikeudesta syytä ilmoittamatta peruuttaa suostumus tai rajata sitä. Potilasasiakirjat siirry automaattisesti uudelle asuinkunnalle perheen muuttaessa asuinkuntaa. Potilasasiakirjat voidaan toimittaa (kopiot) vanhempien/ asianomaisen itsensä suostumuksella uuteen asuinkuntaan. Potilasasiakirjojen rekisterinpidosta vastaavana säilyy edelleen se kunta, missä tiedot ovat syntyneet. 6. KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO 6.1. Määräaikaiset terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa Kouluterveydenhuollossa terveystarkastuksen sisältö määräytyy ikävaiheen ja yksilöllisen tarpeen mukaan noudattaen Kouluterveydenhuollon oppaan 2002 ja Kouluterveydenhuollon laatusuosituksen ohjeita. Kouluterveydenhuollon työ on vastaanottotyötä, yhteistyötä vanhempien ja koulun muiden työntekijöiden kanssa, työn luonteeseen kuuluu myös erilaisia ryhmätilaisuuksia esim. vanhempainiltoja. Määräaikaiset terveystarkastukset tehdään kouluterveydenhuollossa vuosittain. Taulukko 3. Kouluterveydenhuollon terveystarkastusten ajankohdat lk 2.lk 3.lk 4.lk 5. lk 6.lk 7.lk 8.lk 9.lk Laaja Laaja Laaja Terveydenhoitaja X X X X X X X X X Lääkäri X X X Terveydenhoitajan tai lääkärin suorittamassa määräaikaisessa terveystarkastuksessa (6 ) selvitetään vuosittain oppilaan kasvua, kehitystä ja hyvinvointia haastattelulla, kliinisillä tutkimuksilla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Oppilaalle on järjestettävä laaja terveystarkastus 1., 5. ja 8. vuosiluokalla (9 ). Laajassa terveystarkastuksessa (7 ) selvitetään oppilaan kasvua, kehitystä ja hyvinvointia haastattelulla, kliinisillä tutkimuksilla ja tarvittaessa muilla menetelmillä; esimerkiksi nuorten päihdemittarilla. Oppilaan laajaan terveystarkastukseen sisältyy myös huoltajien haastatteleminen ja koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen. Perheen hyvinvointia selvitetään vain niiltä osin, kun selvittely on tarpeellista oppilaan hoidon tai tuen kannalta. Terveystarkastus on laaja silloin, kun sen toteuttaa terveydenhoitajan lisäksi lääkäri ja mukana on ainakin toinen vanhemmista. Laajaan terveystarkastukseen sisältyy 1. vuosiluokalla esiopetuksen henkilökunnan arviointi (huoltajien kirjallisella suostumuksella) lapsen selviytymisestä esiopetuksessa. Esiopetuksessa tehty kirjallinen arviointi käydään läpi lapsen ja vanhempien kanssa ennen sen luovuttamista terveydenhoitajalle. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää opettajan näkemystä siitä, kuinka koulunkäynti on alkanut ensimmäisenä syksynä.

14 14 Laajaan terveystarkastukseen kuuluu myös opettajan arviointi oppilaan selviytymisestä koulussa (huoltajien kirjallisella suostumuksella) vain niiltä osin, kun se on välttämätöntä oppilaan hoidon ja tuen järjestämisessä. Opettaja käy laatimansa kirjallisen arvioinnin läpi oppilaan ja vanhempien kanssa ennen sen luovuttamista terveydenhoitajalle.. Laajassa terveystarkastuksessa 8. luokan oppilaalle on tarjottava mahdollisuus kahdenkeskiseen keskusteluun terveydenhoitajan ja lääkärin kanssa, vaikka vanhemmat olisivat mukana tapaamisessa. Tässä terveystarkastuksessa tulee arvioida oppilaan erityiset tarpeet ammatinvalinnan ja jatkoopiskelun suhteen, sekä käynnistää tarvittaessa tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen. Terveydenhoitaja laatii luokkakohtaisen tarkastuksen jälkeen asetuksen mukaisen yhteenvedon laajoista terveystarkastuksista, yhteenvetoa käytetään luokka- ja koko kouluyhteisön tilaa arvioitaessa. Yhteenveto ei sisällä henkilötietoja. Oppilashuollon yhteistyönä sovitaan arvioinnin pohjalta mahdollisista toimenpiteistä Määräaikaiset terveystarkastukset opiskeluterveydenhuollossa Opiskelijana pidetään opiskelijaa, joka opiskelee asetuksen 3 :n mukaisissa oppilaitoksissa. Oivan alueella opiskeluterveydenhuollon piiriin kuuluvat lukiolaiset Asikkalassa ja Padasjoella. Ammatillisia oppilaitoksia on yksi, koulutuskeskus Salpauksen toimipiste Asikkalassa. Lukion ja toisen asteen oppilaitoksen opiskelijalle (9 ) on järjestetty terveydenhoitajan tarkastus ensimmäisenä opiskeluvuonna. Lääkärintarkastus on tehty joko ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna. Erityisopiskelijoille sekä opiskelijoille, joilla on opiskelualaan tai tulevaan ammattiin vaikuttava pitkäaikaissairaus tehdään lääkärintarkastus aina ensimmäisenä opiskeluvuonna. Terveystarkastuksen sisältö on määritelty asetuksen 6 :ssä ja sen osana on suositeltavaa käyttää opiskelijalle etukäteen lähetettävää terveyshaastattelulomaketta, johon on liitetty alle 18-vuotiaille Nuorten päihdemittari (ADSUME) ja täysi-ikäisille AUDIT -testi. Elokuussa 2014 voimaan tullut oppilas- ja opiskeluhuoltolaki määrittää osaltaan oppilashuollon sisältöä. Taulukossa 4. Opiskeluterveydenhuollon terveystarkastusten ajankohdat Oivassa luokka/ ammatillinen oppilaitos, aloittava op X 2. luokka/ ammatillinen oppilaitos, 2. vuosi Terveydenhoitaja Lääkäri X tai X (jos ei 1. vuonna) 3. luokka 6.3. Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen Erityisen tuen tarpeen tunnistamisesta ja järjestämisestä on säädetty asetuksen 13 :ssä. Terveystarkastukset ovat vapaaehtoisia koululaisille ja opiskelijoille, mutta määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien tilanne ja tuentarve on kuitenkin selvitettävä. Koulussa ja opiskeluterveydenhuollossa uusitaan kutsu tarkastukseen (kirjataan asiakirjoihin) ja otetaan tarvittaessa yhteys vanhempiin. On arvioitava, onko lapsella tai perheellä palvelujen tarve ja tarvittaessa tehdään lastensuojeluilmoitus.

15 15 Erityisen tuen tarve on selvitettävä, jos koululaisessa, opiskelijassa, perheessä tai ympäristössä on tekijöitä, jotka voivat vaarantaa koululaisen/opiskelijan kasvua ja kehitystä. Vrt. sivu 7 Erityisen tuen tarpeen indikaatioita neuvolaikäisillä. Huolen herätessä koululaisille ja opiskelijoille järjestetään lisäkäyntejä (tarv. kotikäyntejä) määräaikaisten terveystarkastusten lisäksi. Asioiden käsittely oppilas- tai opiskelijahuoltoryhmissä on mahdollista. Tuen tarve on tunnistettava mahdollisimman varhain. Oikea-aikaista tukea on oltava tarjolla. Lastensuojelulaki velvoittaa lasten ja perheiden kanssa toimivia viranomaisia tukemaan lapsen huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain. 6.4 Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon oppilashuoltotyö Oppilas- ja opiskelijahuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilas- ja opiskelijahuoltoa ovat terveydenhuoltolaissa (16-17 ) tarkoitettu kouluja opiskeluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa (9 ) tarkoitettu koulupsykologi- ja koulukuraattoripalvelut. Lastensuojelulain 9 :n mukaan kunnan tulee järjestää perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitetun esi-, perus- ja lisäopetuksen sekä valmistavan opetuksen oppilaille riittävän tuen ja ohjauksen koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Palveluilla tulee edistää myös koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittämistä. Oppilashuollon tavoitteet ja keskeiset periaatteet määritellään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Ydinkysymyksiltään ne ovat yhtenevät esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Ne muodostavat yhdessä varhaiskasvatuksen ja aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa jatkumon lasten ja nuorten oppimisen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukemisessa. Oppilas- ja opiskelijahuollon keskeisenä tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Siihen sisältyy sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on myös välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuurin edistäminen kouluyhteisössä. Oppilashuollolla edistetään sekä lapsen ja nuoren oppimista että tasapainoista kasvua ja kehitystä. Olennaisena tavoitteena on oppimisen esteiden ja muiden ongelmien ehkäiseminen ja varhainen tunnistaminen. Oppilas- ja opiskelijahuoltotyö kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville aikuisille sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Jokainen työntekijä toteuttaa oppilashuoltoa osana omaa perustyötään ja eri työntekijöillä on siinä erilaisia tehtäviä. Oppilashuollon toteutuksessa on ensisijaista kodin ja koulun yhteistyö. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus sekä tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Oppilashuoltotyötä voidaan koordinoida ja kehittää moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Uusi oppilas- ja opiskeluhuoltolaki tuli voimaan Oppilashuoltolain mukaan koulusta pyritään tekemään yhteisöllisempi instituutio, tämä vaikuttaa kuraattorin työhön siten, että aiemmin painotetun yksilötyön sijaan painopiste siirtyy enemmän ryhmä- ja vertaistukityöskentelyn suuntaan.

16 Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ryhmätoiminta Kouluterveydenhuollossa ryhmätoiminnan rungon muodostavat vanhempainillat sekä oppilaille pidettävät terveydelliseen neuvontaan liittyvät pienryhmät tai oppitunnit. Opiskeluterveydenhuollossa on myös vanhemmille ja opiskelijoille tarkoitettuja tilaisuuksia, joissa informoidaan mm. käytettävissä olevista palveluista sekä tullaan näkyväksi opiskelijoille. Oppilaitosten teematapahtumiin osallistuu koko opiskeluhuolto, myös opiskeluterveydenhuolto omalla asiantuntijuudellaan Henkilöstö ja tilat Koulu- ja opiskeluterveydenhoitoa tekee Oivassa tällä hetkellä yhteensä 11 terveydenhoitajaa, heistä yhdeksän kokoaikaisesti (kouluterveydenhuollossa 7,5 htv, opiskeluterveydenhuollossa 1.5 htv). Muilla toimenkuvaan kuluu lisäksi neuvolatyötä. Läntisen perusturvapiirin alueella on 22 koulua (liite 3). Koulujen oppilasmäärä vaihtelee kolmenkymmenen ja kahdeksansadan oppilaan välillä. Toisen asteen ammatillinen oppilaitos (Koulutuskeskus Salpaus) sijaitsee Asikkalassa. Kouluverkosto on hajanainen ja matkat koulujen välillä pitkät. Isoilla kouluilla on kokoaikaisia terveydenhoitajia, pienimmillä kouluilla terveydenhoitaja työskentelee esim. 1-2 kertaa kuukaudessa oppilasmäärästä riippuen. Kouluterveydenhuollon järjestämisen kannalta tärkeää on yhteistyö sivistystoimien kanssa mm. kuntien kouluverkkoa koskevissa kysymyksissä. Kouluterveydenhuollon tilojen osalta on suurta koulukohtaista vaihtelua. Osassa kouluja terveydenhoitajalla on asianmukaiset tilat, jotka mahdollistavat myös lääkärintarkastusten toteuttamisen. Erityisesti pienillä kouluilla tilat ovat usein epäkäytännöllisiä ja yhteiskäytössä. Tilojen yhteiskäyttö edellyttää tarkkaa suunnittelua ja vaikeuttaa esim. lisäkäyntien toteuttamisen koululle tarvittaessa. Lääkärintarkastusten kohdalla tilaongelma korostuu, sillä kouluilla on lähes poikkeuksetta vain yksi työskentelytila. Kun lääkäri käyttää tätä tilaa, terveydenhoitajan käytössä ei ole lainkaan työtilaa. Monessa Oivan alueen koulussa on sisäilmaongelmia, koulutilojen korjaustoimia ja näistä johtuvia tilapäisiä toimitiloja, joissa ei ole aina huomioitu kouluterveydenhoidon tiloja Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus Asetuksen 12 :ssä säädetään kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Kouluterveydenhuollon (2002) ja opiskeluterveydenhuollon (2006) oppaissa on tarkemmat ohjeet tarkastuksesta. Tarkastuksen tarkoituksena on oppilaan ja opiskelijan terveyden edistäminen ja tarkastus on tehtävä joka kolmas vuosi. Tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamista tulee seurata vuosittain. Koulu- ja opiskeluympäristön selvitys tehdään yhteistyössä oppilaitoksen, erityisesti rehtorin ja sen oppilaiden tai opiskelijoiden, koulu- tai opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöstön työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kesken. Tarkastuksessa käytetään erillistä lomaketta, lomakkeiden säilytyksestä vastaa hyvinvointipäällikkö.

17 Lääkäripalvelut koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa Lääkäripalvelut kouluterveydenhuoltoon tuotetaan pääosin väestövastuu-mallin mukaisesti terveyden ja sairaanhoidon vastaanottopalveluiden tulosalueella. Vuodesta 2010 Oivassa on toiminut lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon asiantuntijalääkäri, joka toimii lasten, nuorten ja perhepalveluiden yksikön kanssa yhteistyössä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kokonaisuutta kehittäen. Neuvola -asetus on lisännyt lääkärin työaikaa kouluissa ja tuonut lääkäripalvelut uutena opiskeluterveydenhuoltoon. Laajat terveystarkastukset edellyttävät riittävän ajan varaamista. Aikaa on käytetty min/asiakas ja lisäksi keskusteluaikaa terveydenhoitajan kanssa. Toimivan terveystarkastuskäytännön lisäksi haasteena koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on terveyskeskusta ylläpitävän kunnan velvoite järjestää oppilaan tarpeen mukaisesti tämän terveydentilan toteamista varten seuraavat erikoistutkimukset: - asianomaisen alan erikoislääkärin tekemä näön tai kuulon tutkimus ja hänen määräämänsä - laboratorio-, röntgen- ja muut vastaavat tutkimukset - psykiatrin tekemä tutkimus mielenterveyden selvittämiseksi ja psykologin tekemä tutkimus Suositeltavaa on, että psykiatrin tekemän tutkimuksen oppilaan mielenterveyden selvittämiseksi suorittaa lasten- tai nuorisopsykiatri. Terveydentilan toteamista varten tehtävät erikoistutkimukset ovat oppilaalle maksuttomia. Terveyskeskusta ylläpitävän kunnalla on kansanterveyslain ( mom) mukainen velvoite järjestää ja kustantaa terveyden- ja sairaanhoidon palvelut alueella toimiville peruskoulujen oppilaille ja asetuksessa säädettyjen oppilaitosten opiskelijoille. Asetuksen mukaan (17 ) opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu myös 1. mahdollisten mielenterveyshäiriöiden varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus; 2. mahdollisten päihdeongelmien varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus; 3. seksuaaliterveyttä edistävät palvelut 4. suun terveydenhuollon palvelut, jotka sisältävät terveysneuvonnan, suun ja hampaiden yksilölliset tarpeenmukaiset tutkimukset ja hoidon sekä suun terveydenhuollon ammattihenkilön terveystarkastuksen perusteella laatiman omahoidon sisältävän hoitosuunnitelman. Kouluterveydenhuollon ja opiskeluterveydenhuollon erikoistutkimusten toteutuksesta sekä psykososiaalisista ja seksuaaliterveyden palveluista on laadittava hoitopolkumallit. Ehkäisyn aloittaminen koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa samoin kuin päihdepolkumalli on jo toteutettu. Oivan alueella sijaitsee kaksi erityiskoulua, Kankaan koulu Hollolassa ja Kanavan koulu Asikkalassa. Erityiskoulujen kouluterveydenhuollon lääkäripalvelut on keskitetty Oivan asiantuntijalääkärille. Oivan alueen erityiskouluissa on laadittu lasten kuntoutussuunnitelmia niitä tarvitseville oppilaille moniammatillisesti kuntoutussuunnitelmapalavereissa kouluilla. ADHD-lääkehoidon seuranta on siirtynyt kouluterveydenhuoltoon. Hoitopolku ADHD-lasten seurantaa varten on tehty 5/2013. Hollolan kunta hallinnoi Etappi-luokkia Kankaan koulun alaisuudessa. Etappi -toimintaan osallistuvat lähes kaikki Päijät-Hämeen kunnat. Etappi-luokat on tarkoitettu lapsille, jotka tarvitsevat psykososiaalisissa ongelmissaan kriisiapua sekä myös pitempiaikaista apua. Etappi-luokat voivat toimia opetuspaikkana myös silloin, kun oppilas jonottaa sairaalatutkimuksiin tai kotiutuu pitkältä sairaalan hoitojaksolta. Etappi-luokkien oppilaiden kouluterveydenhuolto järjestetään kotikunnissa.

18 Asiakirjat kirjaaminen ja tietojen luovuttaminen Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on käytössä TerveysEffica -tietojärjestelmä. Tietojärjestelmää käyttävät myös lääkärit ja psykososiaaliset palvelut sekä fysioterapia. Tietokantaoikeuksin on rajattu kunkin työntekijän oikeudet asiakkaan asiakirjoihin. Asetuksessa säädetyt tarkastusten ajankohdat ovat velvoittavia. Jos määräaikaistarkastuksia ei ole suoritettu asetuksessa säädetyissä määräajoissa, tulee näissä tilanteissa tehdä merkintä potilasasiakirjoihin ja perustella syy, miksi määräaikaa ei ole noudatettu. Merkinnät ovat tärkeitä mm. arvioitaessa potilasvahinkotapauksia ja tehtäessä valvontaviranomaisten selvityspyyntöjä. Moni ammatillisessa yhteistyössä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa tulee olla aina huoltajien lupa alle 15 -vuotiasta koululaista koskevien asioiden käsittelyyn. Yli 15-vuotias koululainen tai opiskelija voi antaa luvan itse. Kirjallisesta suostumuksesta tulee tehdä merkintä potilasasiakirjoihin. Suostumusta pyydettäessä on aina informoitava myös oikeudesta syytä ilmoittamatta peruuttaa suostumus tai rajata sitä. Potilasasiakirjat siirry automaattisesti uudelle asuinkunnalle perheen muuttaessa paikkakunnalle. Potilasasiakirjat voidaan toimittaa (kopiot) vanhempien/ asianomaisen itsensä suostumuksella uuteen asuinkuntaan. Potilasasiakirjojen rekisterinpidosta vastaavana säilyy edelleen se kunta, missä tiedot ovat syntyneet. 7. LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO Ehkäisevän suun terveydenhuollon tavoitteena on hammas- ja suusairauksien ehkäisy lapsilla ja nuorilla ja sitä kautta korjaavan hoidon tarpeen väheneminen sekä yleisen terveydentilan paraneminen. Kariesta hallitaan ensisijaisesti terveellisin elintavoin. Terveellisten elämäntapojen juurruttaminen tulee aloittaa jo varhaislapsuudessa ja kaikenikäisillä tulee olla mahdollisuus turvalliseen ympäristöön, terveellisiin valintoihin ja yhteisön antamiin hyvän terveyskäyttäytymisen malleihin. Karieksen hallinta-käypähoitosuosituksen 2009 mukaisesti suun terveydenhuollon ammattilaisten velvollisuutena on informoida asiakkaita hampaiden reikiintymisen syytekijöistä ja siitä, miten reikiintymistä voidaan ehkäistä. Puhdas hammaspinta ei reikiinny ja siksi keskeisenä tavoitteena lasten ja nuorten suun ehkäisevässä terveydenhuollossa on antaa tietoa hyvästä suuhygieniasta, erityisesti hampaiden harjaamisesta kahdesti päivässä. ( ja ( Suun terveydenhuolto neuvolassa Suun terveydenhuollon sisällössä ja määräaikaisissa terveystarkastuksissa noudatetaan asetuksen pohjalta 2. luvun 5 ja 8 sekä 10 ohjeita. Terveydenhuoltolain 1. luvun 8 pohjalta sekä 2. luvun 23 nojalla tullaan suun terveydenhuollon kehitystä ohjaamaan tähän suuntaan. Painopisteenä ovat ehkäisevä suun terveydenhuolto sekä riskiryhmien kartoittaminen. Suun terveystarkastukset tuotetaan suun terveydenhuollon palveluyksiköissä odottaville perheille sekä neuvolaikäisille. Tarkastuksia suorittavat hammaslääkärit, suuhygienistit, täydennyskoulutetut hammashoitajat ja terveydenhoitajat.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos

Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen Susanna Fagerlund-Jalokinos Opiskeluterveydenhuoltoa säätelee Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto Leena Nousiainen / Rondo Training Oy 11.1.2013 Pori Keskeisiä linjauksia Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas-

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Marjaana Pelkonen, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden Opiskeluhuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon sisältö Susanna Fagerlund-Jalokinos

Opiskeluterveydenhuollon sisältö Susanna Fagerlund-Jalokinos Opiskeluterveydenhuollon sisältö Lähtökohdat Opiskeluterveydenhuoltoa säätelee Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Valtioneuvoston asetus 338/2011 Opiskeluterveydenhuollon sisältöä ohjaa Opiskeluterveydenhuollon

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011. 338/2011 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011. 338/2011 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011 338/2011 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta Autio Eva

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta Autio Eva Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta 22.9.2017 Autio Eva Opiskeluhuolto sisältää koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu. Koulutuspäivä Oulussa

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu. Koulutuspäivä Oulussa Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Oulussa 6.2.2014 Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumisesta 2. yhteistyön

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Kuopiossa 26.3.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Summa summarum Opiskeluhuoltoa järjestetään joko yhteisöllisenä tai yksilökohtaisena Yksilökohtaista

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄN YHTENÄINEN TOIMINTAOHJELMA

PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄN YHTENÄINEN TOIMINTAOHJELMA N YHTENÄINEN TOIMINTAOHJELMA neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle AURAN JA KUNNISSA 2019 2021 Päivitetty 20.3.2019 Sisällys 1.

Lisätiedot

(Lähteet: Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, Uusi soveltamisohje oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännön toteuttamisen tueksi 13a/2015 STM)

(Lähteet: Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, Uusi soveltamisohje oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännön toteuttamisen tueksi 13a/2015 STM) (Lähteet: Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, Uusi soveltamisohje oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännön toteuttamisen tueksi 13a/2015 STM) Päivitetty 8.8.2018 opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä TAUSTAMUISTIO 1 (6) 2.11.2009 Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä Oppilas- ja opiskelijahuollosta

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta

Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät Järvenpää 28.11.2013 Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM etunimi.sukunimi(at) stm.fi 27.11.2013

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM Sisällys Uuden lain tausta ja tarkoitus

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhoito

Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 :n mukaista opiskeluterveydenhuoltoa, jota toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri.

Lisätiedot

Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen?

Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen? Minkälaista tukea uusi asetusluonnos antaa lasten ja lapsiperheiden terveyserojen kaventamiseen? Marjaana Pelkonen 15.10.2008 Pelkonen, ylitarkastaja etunimi.sukunimi@stm.fi Sisällys Taustaa Asetuksen

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 18.3.2015 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 ÄITIYSNEUVOLA 4 LASTENNEUVOLA......6

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Hyvinvointiareena

Hyvinvointiareena Hyvinvointiareena 17.-18.9.2019 Hyvinvointiareena on koulutustapahtuma, joka tarjoaa yhteisen oppimisfoorumin esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa sekä korkea-asteella

Lisätiedot

Opiskeluhuollon palvelut. Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Oikeus oppimiseen

Opiskeluhuollon palvelut. Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Oikeus oppimiseen Opiskeluhuollon palvelut Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Oikeus oppimiseen 24.3.2015 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan 1.8.2014, mikä muuttui? Opiskeluhuollon suunnittelu

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos SORA-KOULUTUS 31.1.2013 Anne Heikinkangas Lyhennelty OKM:n ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhosen esityksestä Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki uudistuu Koskee esi- ja perusopetusta

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma 1.9.2016 Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT 1 Tietoa nuorista Tutkimustietoa lapsista ja nuorista ( Kouluterveyskyselyt,

Lisätiedot

Yhteiset työvälineemme. Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry

Yhteiset työvälineemme. Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry Yhteiset työvälineemme Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Uusi laki kokoaa yhteen lainsäädännössä

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia

Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia 1 Esipuhe Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia perustuu Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin(1287/2013), joka astui voimaan 1.8.2014. Strategian tavoitteena

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki yhden lainsäädännön piirissä nyt hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa, henkilötietojen käsittelyä, kirjaamista, rekisteröimistä

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki Turvallinen ja hyvinvoiva koulu Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki 10.9.2015 Opas oppilaitoksen tarkastuksista julkaistaan kouluterveyspäivillä 22-23.9.2015 Oppaan laatimiseen

Lisätiedot

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Oulu 17.6.2010 Erikoissuunnittelija Arja Hastrup Neuvolatoiminta Neuvolatyö on keskeinen osa perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää

Lisätiedot

Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu?

Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu? Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu? Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät XIII 27.-28.11.2013 Vastaava koulukuraattori Hanna Gråsten-Salonen, Tampere

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu - missä mennään lainvalmistelussa? Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu - missä mennään lainvalmistelussa? Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu - missä mennään lainvalmistelussa? Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen Uudistuksen taustaa Oppilashuoltoon liittyvän lainsäädännön uudistamistyöryhmässä (STM selvityksiä

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Neuvolasta otetaan aina yhteyttä määräaikaistarkastuksista poisjääviin perheisiin.

Neuvolasta otetaan aina yhteyttä määräaikaistarkastuksista poisjääviin perheisiin. Liite 3/Perusturvaltk. 24.3.2011 NEUVOLANTOIMINTAOHJE LASTA ODOTTAVAT PERHEET Äitiysneuvolan tavoitteena on turvata odottavan äidin ja sikiön sekä koko perheen mahdollisimman hyvä terveys. Äitiysneuvolan

Lisätiedot

Perusopetuslain muutos

Perusopetuslain muutos Perusopetuslain muutos 16 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan yhteistyö lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelyssä

Perusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan yhteistyö lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelyssä Perusterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan yhteistyö lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelyssä Terveydenhoitaja Päivi Muhonen ja lääkäri Satu Kotiaho /Saarikka 16.5.2017 Historiaa Ensimmäiset koulutarkastukset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnan sivistysvaliokunta pyytää ehdotuksesta lausuntoa

Lisätiedot

Ruut Virtanen lääninlääkäri, Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Ruut Virtanen lääninlääkäri, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 11.2.2014 Ruut Virtanen

Lisätiedot

Kuraattori- ja koulupsykologipalvelut Pirkanmaalla

Kuraattori- ja koulupsykologipalvelut Pirkanmaalla Kuraattori- ja koulupsykologipalvelut Pirkanmaalla 6.5.2018 Lähtökohdat Yhteenveto on laadittu LAPE-hankkeen oppilas- ja opiskeluhuollon alatyöryhmässä kunnilta kerättyjen tietojen perusteella Oppilasmäärätiedot

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Helsingin kaupunki / Sosiaali- ja terveysvirasto Kouluterveydenhuolto & Lasten ja nuorten lääkäripalvelut 2015 Kouluterveydenhuoltoa ohjaavia

Lisätiedot

Opiskeluhuoltosuunnitelmat

Opiskeluhuoltosuunnitelmat Opiskeluhuoltosuunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka 3.11.2016 Helsinki Hallintojohtaja Matti Lahtinen Opiskeluhuollon suunnitelmat (OHL 12 ja 13 sekä POL 14, LL 10 ja AMPL 37 a ) Lastensuojelulain

Lisätiedot

NEUVOLA-, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA PERUSPALVELUKESKUS OIVA:SSA

NEUVOLA-, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA PERUSPALVELUKESKUS OIVA:SSA 1 NEUVOLA-, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA PERUSPALVELUKESKUS OIVA:SSA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. TOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN VALTAKUNNALLINEN SYYSSEMINAARI. 20.11.2008 Oulu. Osaamisen ja sivistyksen asialla

OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN VALTAKUNNALLINEN SYYSSEMINAARI. 20.11.2008 Oulu. Osaamisen ja sivistyksen asialla OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN VALTAKUNNALLINEN SYYSSEMINAARI 20.11.2008 Oulu Ehdotus asetukseksi neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto

Opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto Heidi Peltonen 11.2.2014 1 (5) Eduskunnan tarkastusvaliokunta Eduskunta Miten kouluongelmat vaikuttavat nuorten syrjäytymiseen ja miten kouluterveydenhuollon avulla ehkäistään nuorten syrjäytymistä? Tarkastusvaliokunnan

Lisätiedot

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Savonlinnan normaalikoulu / Sirpa Koivuniemi-Luoma-aho ja Katja Räisänen

OPPILASHUOLTO. Savonlinnan normaalikoulu / Sirpa Koivuniemi-Luoma-aho ja Katja Räisänen OPPILASHUOLTO Savonlinnan normaalikoulu 26.5.2014 / 12.4.2017 Sirpa Koivuniemi-Luoma-aho ja Katja Räisänen SNOR - Oppilashuoltokäytännöt uudistuvat ENNEN / OPS 2012 Oppilashuollolla tarkoitetaan Oppilaan

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 35/ (6) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 35/ (6) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 35/2013 1 (6) 1061 Valtuutettu Sari Näreen toivomusponsi kiertävän neurologin vakanssista HEL 2012-017407 T 00 00 03 Päätös päättää merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä Helsinki, Paasitorni. Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä Helsinki, Paasitorni. Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä 30.11.2011 Helsinki, Paasitorni Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Oppilashuollon määritelmä perusopetuslaissa Perusopetuslaki (628/1998) 31 a 1 ja 2 mom.

Lisätiedot

Oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus monialaisena yhteistyönä

Oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus monialaisena yhteistyönä Oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus monialaisena yhteistyönä Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Toimiva opiskeluterveydenhuolto seminaari 17.9.2015 Toteutuneet tarkastukset toisen asteen oppilaitoksissa

Lisätiedot

Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta

Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta Ajankohtaista koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 29.11.2012 Marjaana Pelkonen 29.11.2012 Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja, STM Sisältö Koulu-

Lisätiedot

Terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti

Terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti Terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti 29.11.2017 Oppilaitokset tarkastetaan säännöllisesti ja monialaisesti, koska lapsilla

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015 Itä-Suomen

Lisätiedot

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS 7.3.2016 Annamari Murtorinne yläkoulun rehtori ja Niina Rekiö-Viinikainen erityisopettaja TOIMINTAKULTTUURIN KESKEISET PIIRTEET Hyvinvointi ja turvallinen arki Yhdenvertaisuus

Lisätiedot

Oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus malli + opas. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Opiskeluterveydenhuollon verkosto

Oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus malli + opas. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Opiskeluterveydenhuollon verkosto Oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus malli + opas Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Opiskeluterveydenhuollon verkosto 28.10.2015 Toteutuneet tarkastukset toisen asteen oppilaitoksissa Milloin oppilaitoksessa

Lisätiedot

Hallituksen esitykset annettu Oppilas- ja opiskelijahuolto

Hallituksen esitykset annettu Oppilas- ja opiskelijahuolto Hallituksen esitykset annettu 6.6.2013 Oppilas- ja opiskelijahuolto Janne Öberg HE oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi Uusi laki kokoaa yhteen lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilasja opiskelijahuoltoa

Lisätiedot

Terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Helsinki

Terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Helsinki Terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Helsinki 25.10.2017 Oppilaitokset tarkastetaan säännöllisesti ja monialaisesti, koska lapsilla

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ

OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ 22.11.2017 Käytetyt aineistot Vaativa erityinen tuki Kuuma-kuntien perusopetuksessa 2016/ Mika Saatsi 31.1.2017 -selvitys

Lisätiedot

Selvitysluonnoksesta annetut lausunnot

Selvitysluonnoksesta annetut lausunnot Selvitysluonnoksesta annetut lausunnot Lasten mielenterveysongelmien ehkäisy ja hyvinvoinnin tukeminen kouluterveydenhuollossa (3/2017) 318/54/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö, OKM167/050/2017, 6.7.2017.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten terveysseuranta Suomessa

Lasten ja nuorten terveysseuranta Suomessa Lasten ja nuorten terveysseuranta Suomessa Ylilääkäri Tiina Laatikainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL Kansanterveyspäivä 15.1.2009 Mihin terveysseurantaa tarvitaan? Tuottamaan hyödyllistä tietoa

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Lapset puheeksi -menetelmä

Lapset puheeksi -menetelmä Taustaa Työmallia alettiin tutkia ja kehittää osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Toimiva lapsi & perhe -hanketta Siirtyi ylläpidettäväksi Suomen Mielenterveysseuralle (lokilistat) Menetelmä on alun

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 17.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Kuusi kymmenestä vanhemmasta koki, että perheellä ei ole

Lisätiedot

Oppilashuolto muuttuvissa perusteissa

Oppilashuolto muuttuvissa perusteissa Oppilashuolto muuttuvissa perusteissa Heidi Peltonen, opetusneuvos Opetushallitus Heidi Peltonen PJ/SIOP Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Muutoksia Vn 380/2009 http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1488784

Lisätiedot

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan ehdotuksen pääpiirteet Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Asetus neuvolatoiminnasta, kouluja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009

Asetus neuvolatoiminnasta, kouluja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009 Asetus neuvolatoiminnasta, kouluja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009 neuvotteleva virkamies Maire Kolimaa, STM Tampere 11.11.2010 Sisältö Yleistä

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Aulanko 2.4.2014

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Aulanko 2.4.2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Aulanko 2.4.2014 1 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (voimaan 1.8.2014) Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja yksilökohtaisen opiskeluhuolto Ennaltaehkäisevyys ja suunnitelmallisuus

Lisätiedot