J.Siikavuo Ky. Täyden palvelun tilitoimisto jo vuodesta Helsingissä Juha Siikavuo HTM, KTM.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "J.Siikavuo Ky. Täyden palvelun tilitoimisto jo vuodesta 1984. www.siikavuo.com. Helsingissä 14.1.2012 Juha Siikavuo HTM, KTM."

Transkriptio

1 Juha Siikavuo J.Siikavuo Ky Täyden palvelun tilitoimisto jo vuodesta Helsingissä Juha Siikavuo HTM, KTM 1

2 SISÄLLYSLUETTELO Alkusanat... 3 Firmani ja minä, tmi, ay, ky ja oy... 4 Tuloslaskelma ja tase sekä niiden tulkinta Tuloslaskelma Muuttuvat ja kiinteät kustannukset Nyt seuraa esimerkkiä Hieman hinnoittelustakin Uuden tuotteen/palvelun hinnoittelu Hinnoittelun apuna käytettävä taulukko Katekerroin / hintakerroin Hintaherkkyys ja tuloksen tekemisen riski Tase Vastaavaa Pysyvät vastaavat Poistot Kirjanpitolautakunnan ohje suunnitelman mukaisista poistoista Vaihtuvat vastaavat Vastattavaa Oma pääoma ja vieras pääoma Rahasta ja se tuiki tärkeä kassa Virtalaskelmia on kolme eri tyyppistä Riittävätkö rahat, aina? Kirjanpidon käytänteitä, kuitti, tosite ja lasku Tosite ja kuitti Lasku Muutama kuva kirjanpidon tositeaineiston järjestelystä Tuloslaskelma Helenan konsultointi Ky Muuta Bisneksen perusluonne Muutama kuva kapasiteetin rajoitteista ja yrittäjän kavereista Maksetaan palkkaa toimistotyöntekijälle huhtikuussa Yhtiön perustaminen Yrityksen perustamisen vaiheet Yrityksen vastuut Lähdekirjallisuutta Linkkilista

3 Alkusanat Uskokaa tai sitten älkää uskoko, mutta yrittäminen on kivaa vaikka kaikki kertovat, että se on hyvin rankka laji! Tuo niin sanoakseni yläkäsite on vain meillä Suomessa väärin ymmärretty, sitä siis aina vaan yritetään, mitään lopputulosta ei tule olemaan. Englannin käsite enterprising tarkoittaa rohkeata ja tarmokasta yritteliäisyyttä, huvia, tutkimusmatkaa tulevaisuuteen, halua ottaa vastaan kaikkea uutta, astua tulevaisuuteen, olla siis rohkein mielin kohti tulevaisuutta. Siis maailmalla yritteliäisyyden käsite on mielletty paljon positiivisemmaksi kuin meillä täällä kylmässä pohjolassa. Näin eurooppalaisittain yritteliäisyys pitäisi täällä meilläkin tulkita. Joten muistakaa aina: Yrittäminen on kivaa! Tämä moniste on keskittynyt työn ahkeran tekijän käytännön tueksi. Se on keskittynyt alkavan yrittäjän taloudellisen ajattelumallin hahmottamiseen, alkaen tuloslaskelmasta ja taseesta. Välillä keskustellaan hinnoittelusta, sillä sen on oltava oikea, jotta yrittämisen hedelmistä päästään myös kotioloissa nauttimaan. Välillä sivutaan kassavirtaa, sillä rahaa pitää olla, sitä on toisinaan vähemmän, toisinaan enemmän. Mutta se ei saa loppua koskaan. Tunnusluvut kertovat missä mennään ja niitä on paljon ja erilaisia, tässä monisteessa vain muutamia harvoja. Tätä yrittäminen on! Kaikkien lankojen koossapitämistä, talonmiehestä, siivoojasta toimitusjohtajaan! Monisteen loppupäässä kerrotaan miten käytännön yrittäminen talouden arkipäivän rutiineissa rakennetaan. 1 1 Huom: Tämän monisteen rakenne kulkee eri tavalla kuin allekirjoittaneen luennon runko. Luento elää, liike-elämän realiteetit eivät jousta ihan samoin. Moniste seuraa todellista yrittämistä. Ensin on tulot, oikea hinta, siitä seuraa taseen varallisuus. Käytänteet seuraavat hyvää tulosta. Veroja ei tässä monisteessa käsitellä, ne ovat vain hyvän tuloksen positiivinen seuraus. 3

4 Firmani ja minä, tmi, ay, ky ja oy Firma Persoona 4

5 Kunnollinen Tyyppi Tmi Persoona Liikevaihto Kulut -Vakuutukset Myynti- ja matka Hallinto Liikevoitto Verot Nettovoitto TASE Vastaavaa Vastattavaa Koneet ja kalusto Oma pääoma 300 Saamiset Yksityistilit Rahat Ed.tk tulokset Tulos Vieras pääoma Yhteensä

6 Kunnollinen Tyyppi Tmi Persoona Pankkitili 2. Liikevaihto Juoksevat Kulut asiat -Vakuutukset Myynti- ja matka Hallinto Liikevoitto Verot Nettovoitto TASE Vastaavaa Pankkitili 3. Jemmatili Vastattavaa Pankkitili 1. Yksityinen tili Koneet ja kalusto Oma pääoma 300 Saamiset Yksityistilit Rahat Ed.tk tulokset Tulos Vieras pääoma Yhteensä

7 Kunnollinen Tyyppi Tmi Persoona Liikevaihto Kulut -Vakuutukset Myynti- ja matka Hallinto Saa vaikka palkkaa muustakin hommasta euroa brutto + Hänen verotettava tulo elinkeinotoiminnasta on euroa brutto Liikevoitto Verot Nettovoitto TASE Vastaavaa Vastattavaa Koneet ja kalusto Oma pääoma 300 Saamiset Yksityistilit Rahat Ed.tk tulokset Tulos Vieras pääoma Yhteensä

8 Kunnollinen konsultti Ky Persoona Liikevaihto Kulut -Vakuutukset Myynti- ja matka Hallinto Liikevoitto Verot Nettovoitto TASE Vastaavaa Vastattavaa Hänen verotettava tulo elinkeinotoiminnasta on euroa brutto. Voidaan ottaa joko yksityisottona ulos tai palkkana. Koneet ja kalusto Oma pääoma Saamiset Yksityistilit Rahat Ed.tk tulokset Tulos Vieras pääoma Yhteensä

9 Kunnollinen konsultti Oy Persoona Liikevaihto Kulut -Vakuutukset Myynti- ja matka Hallinto Palkka Liikevoitto Vero Nettovoitto Saa verotettavaa ansiotuloa tästä hommasta euroa brutto Saa verotettavaa osinkotuloa euroa brutto TASE Vastaavaa Vastattavaa Koneet ja kalusto Oma pääoma Saamiset Irrotettu osinko Rahat Ed.tk tulokset Tulos Vieras pääoma Yhteensä

10 Käsitteitä Ansiotulo Esimerkiksi palkkatyöstä saatu tulo, joka on veronalaista. Myös yritystoiminnasta saatu tulo tuloslaskelman perusteella on pääasiassa ansiotuloa ja siten veronalaista. Yrittämisestä saatu tulo on siis pääsääntöisesti ansiotuloa, esimerkiksi toiminimen haltijan tulo, avoimen ja kommandiittiyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen yhtiöstä saama tulo. Osinko Osakeyhtiöstä nostettu tulo verojen jälkeen. Osinko on osittain verovapaata saajalleen, osittain ansiotuloa ja osittain pääomatuloa. Laskukaava on monimutkainen. Palkka Palkkatyöstä saatu tulo, joka on veronalaista. Osakeyhtiöstä saatu tulo on palkkaa eli ansiotuloa. Toimiminen haltija ei maksa itselleen tai perheenjäsenille palkkaa. Palkkio Muu kuin yrittämisestä saatu ansiotulo ja se on lähes aina veronalaista. Yksityisotto ja yksityispano Vain nosto pankkitililtä (tmi, avoin yhtiö, ky). Tämä ei ole verotuksen perusteena. Tuloslaskelma on verotuksen pohjana, ei rahan siirrot. Osakeyhtiöstä ei nosteta yksityisottoja. 10

11 Tuloslaskelma ja tase sekä niiden tulkinta Yritystoiminnan talouden seurannassa on kolme peruskomponenttia: kassavirta, tuloslaskelma ja tase. Kassavirta analyysin avulla voidaan selvittää yrityksen rahavirrat. Se on rahaprosessin kuvausta, jossa esitetään mistä rahat ovat tulleet ja mihin ne ovat käytetyt. Kassavirta kertoo maksuperusteisesti mikä on yrityksen kassatilanne ja maksuvalmius juuri nyt. Kassavirta analyysin tekee yrittäjä itse, sitä ei ole syytä ulkoistaa. Omien rahavarojen hallinta on pidettävä tiukasti omissa näpeissä! Tilitoimisto laatii tuloslaskelmat ja taseet, yrittäjä vastaa niistä ja tulkitsee ne. Tässä monisteessa keskitytään kirjanpitolain (KPL 3 luku 9 :n 2 momentti) määrittelemiin pieniin kirjanpitovelvollisiin, niitä ovat yritykset joilla sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on ylittynyt enintään yksi seuraavista: 1. liikevaihto euroa, 2. taseen loppusumma euroa, 3. palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä. Määritellään tuloslaskelma ja tase. Tuloslaskelma ilmaisee yhtiön juoksevan liiketoiminnan tuloksen muodostumisen ja sen relevanttiuden tietyn määritellyn aikaperiodin aikana. Tätä periodia kutsutaan tilikaudeksi ( X1). Periaatteessa tuloslaskelma on vain tulon ja menon välinen erotus, jonka antama tulos siirretään taseeseen osoittamaan yhtiön rahoituksellista asemaa. Tuloslaskelma kertoo suoriteperusteisesti yrityksen historiaa, miten on mennyt. Kirjaus tuloslaskelmaan vaikuttaa yrityksen tulokseen ja on siten tulosvaikutteinen. 11

12 Normaali tilikausi on pituudeltaan 12 kuukautta. Tilikausi voi olla eritystapauksissa tätä lyhyempi tai pitempi. Toimintaansa aloittava kirjanpitovelvollinen voi määrätä ensimmäisen tilikautensa muun pituiseksi kuin 12 kuukautta. Kirjanpitolain mukaisesti pisin mahdollinen tilikausi voi poikkeustapauksessa olla 18 kuukautta X1- tuloslaskelma X X2- Aikajana Tase X1 Tilinpäätös Tilinavaus Tase ilmaisee yhtiön rahoituksellisen aseman yhdellä tietyllä hetkellä, esimerkiksi tilinpäätöspäivänä ( X1). Taseessa ilmaistaan yhtiön varallisuus suhteessa velkoihin ja omaan pääomaan. Taseesta ilmenee myös tilikauden tulos, ja siihen kerrytetään kumulatiivisesti eri tilikausien tulokset. Tuloslaskelman ja taseen tulokset täsmäävät keskenään tilikausittain. Tämän täsmäävyyden reliaabelivaatimuksen asettaa jo veronsaaja tarkastamalla tasejatkuvuuden. Tuloslaskelman ja taseen kaavat on säädetty kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa. Pienet yhtiöt voivat myös esittää taseensa asetuksen mukaisesti lyhennettynä versiona. Taseessa ilmenee myös mistä yrityksen varallisuus on peräisin ja mihin se on käytetty. Summien siirtely ainoastaan taseen sisällä ei ole tulosvaikutteista. Esimerkiksi lainan nostaminen ja sen takaisin maksaminen velkojalle ei vaikuta tulokseen, se on vain pääomavirtojen siirtelyä Kirjanpitolautakunta (KILA ) on antanut kirjanpitoasetuksen perusteella täsmällisemmän yleisohjeen tuloslaskelman ja taseen esittämisestä. Tuloslaskelmassa ja taseessa on syytä esittää vain ne tiedot, jotka niissä minimissä edellytetäänkin esitettäväksi. Kirjanpitoasetuksen mukaan tuloslaskelmakaavojen eriä saadaan yhdistellä, jos niiden erillisellä esittämisellä olisi ainoastaan vähäinen merkitys oikean ja riittävän kuvan antamiseksi tai jos yhdisteleminen johtaa selkeämpään esittämistapaan. Perussääntönä voidaan pitää sitä, että jos tuloslaskelma uhkaa venyä yhtä sivua pidemmäksi, selkeämpää on yhdistellä sen eriä ja esittää tarkemmat erittelyt tilinpäätöksen liitetiedoissa. 12

13 Tuloslaskelma Yrityksen on tuotettava voittoa, jotta se ansaitsisi paikkansa olemassaolon taistelussa. Lyhytaikaisesti yritys voi tuottaa tappiotakin mikäli sillä riittää rahoitusvaroja eli likviditeettiä tämän syntyneen tappion kattamiseksi. Pitkällä aikavälillä yritystoiminnan on tuotettava voittoa. Yrityksen kannattavuus selvitetään tietyllä aikavälillä seuraavan peruslaskukaavan avulla; tulot - kulut = tulos Tässä kaavassa tulojen on oltava suurempi kuin aiheutettujen kustannusten jolloin voitoksi muodostuu positiivinen luku. Mikäli myyntitulon ja kustannusten väliseksi erotukseksi saadaan negatiivinen luku, yritystoiminnassa syntyy tappiota. Tämä tappio on katettava jollakin tavalla. Yrityksellä saattaa olla aikaisempia voittoja, jotka nyt joudutaan "syömään". Kun aikaisemmat säästöt ja voitot on sittemmin "syöty" ei yritystoimintaa voida jatkaa, mikäli se edelleen tuottaa tappiota. Toisin sanoen; yritystoiminnan on tuotettava voittoa! Jotta yrityksen operatiivinen johto pystyisi tarkkailemaan yrityksen kannattavuutta, täytyy sillä olla mielikuva kustannusten ja tuottojen käyttäytymisestä. Katetuottoajattelu perustuu ensin yrityksen kustannusten jakoon kahteen osaan, muuttuviin ja kiinteisiin. Muuttuvat kustannukset muuttuvat valmistetun ja/tai myydyn suoritemäärän vaihdellessa, kiinteät kustannukset taas vastaavasti ovat täysin muuttumattomat, vaikka suoritemäärä muuttuu. Kiinteät kustannukset ovat riippuvaisia yrityksen kapasiteetista. Katetuotto määritellään tuottojen ja muuttuvien kustannusten erotuksena eli MYYNTITULO Myynnin oikaisuerät = LIIKEVAIHTO 1000 (100 %) - Muuttuvat kustannukset 600 (60 %) = MYYNTIKATE 400 (40 %) - Kiinteät kustannukset = KÄYTTÖKATE 140 Myyntitulo (tässä euroa) on se summa, jonka kuluttaja maksaa tuotteesta. Summa sisältää arvonlisäveron. 13

14 Myyntitulosta vähennetään myynnin oikaisuerät, saadaan esille toiminnan liikevaihto (1 000 euroa). Virallinen tuloslaskelma esitetään aina alkaen liikevaihdosta, poikkeuksena pienten yritysten esittämisjärjestykseen saamat helpotukset. Liikevaihdon vertailu eri yritysten (toimialojen) välillä ei anna oikeata kuvaa yritystoiminnan laajuudesta. Esimerkiksi teollisuustoimintaa harjoittavan yrityksen liikevaihto ei ole verrattavissa vähittäiskaupan liikevaihtoon. Jos yritys toimii usealla eri toimialalla, sen on esitettävä liitetiedoissaan liikevaihdon jakautuminen toimialojen kesken sekä ulkomaantoimintojen osalta myös maantieteellisten markkina-alueiden mukaisesti. Saman toimialan sisällä liikevaihtojen vertailukelpoisuus on hieman helpompaa. Voimme verrata meidän kioskitoiminnan liikevaihtoa lähimmän kilpailijan liikevaihtoon. Tämä on myynnin volyymien vertailua keskenään, joka ei vielä kerro kerro yritystoiminnan kannattavuudesta mitään. Toki myös liikkeen sijaintipaikalla on tällöin ratkaiseva merkitys. Liikevaihdon laajuus ei myöskään ilmaise yritystoiminnan kulurakenteesta mitään. Edellä kuvatussa esimerkissä liikevaihdosta vähennetään muuttuvat kustannukset (600 euroa), joka on tuotteen ostohinta. Ostetun tuotteen olemme myyneet ulos tuhannella eurolla + alv. Tämän myynnin ja oston välisenä erotuksena meille jää katetta 400 euroa. Tätä katetta kutsutaan myyntikatteeksi. Kiinteitä kuluja edellä kuvatussa esimerkissä on 260 euron verran. Tällaisia kuluja ovat esimerkiksi vuokrat, myynnin- ja hallinnon kulut. Muuttuvat ja kiinteät kustannukset Muuttuvat kustannukset ovat sellaisia, joiden yhteismäärä riippuu yrityksen suoritemäärästä eli toimintasuhteesta. Ne aiheutuvat myynnin ja/tai tuotannon kustannuksista tietyllä periodilla. Tuotannon ja myynnin vaihtelut määräävät kustannusten absoluuttisen suuruuden. Myynnin kasvaessa, tuotanto ja sen kustannukset kasvavat ja päinvastoin; tuotannon laskiessa myös siitä aiheutuvat kustannukset laskevat. Palvelua tuottava yritys ei voi laskea myyntikatetta, eikä sillä ole merkitystäkään, sillä palvelua tuottava yritys ei osta tuotannontekijöitä samalla tavalla kuin fyysisiä tuotteita valmistava yritys. Palvelun myynti on käytetyn ajan myyntiä. Myymättä olevaa aikaa ei voida varastoida. Yrittäjän on arvioitava kuinka monta tuntia myydään vuodessa, myydystä tuntimäärästä muodostuu liikevaihto (tuntimäärä x tuntihinta). Myytävä tuote on helppo muuntaa tunneiksi, oli sitten kyse projektimyynnistä, päivien tai vaikka viikkojen myynistä. Palvelusta saadun tulon on oltava sen verran hyvä, että sillä voidaan kattaa kaikki kustannukset sekä samalla tuottaa varallisuutta varastoon ns. pahoja päiviä varten. 14

15 Nyt seuraa esimerkkiä Mikäli yhden tuotteen valmistus maksaa (raaka-aineina, konetunteina ja energiana) 15 euroa, ja me valmistamme tuotetta 38 kappaletta, ovat muuttuvat kustannukset yhteensä 570 euroa. Toisaalta jos valmistamme tuotetta jopa 42 kappaletta ovat muuttuvat kustannukset yhteensä 630 euroa. Näin muuttuvat kustannukset ovat suoraan sidoksissa tuotannon määrään. Henkilöstökulua emme vielä huomioi, oletamme niiden olevan kiinteitä. Henkilöstökulut eivät yleensä jousta alaspäin vaikka myynti tai tuotanto supistuisikin. Muuttuvia kustannuksia ovat siten tuotannon raaka-ainehankinnat sekä energia. Rakennusurakoissa muuttuviin kustannuksiin lasketaan kunkin rakennuskohteen vaatimat rakennustarvikkeiden määrät, niiden rahti- ja vakuutuskustannukset, rakennusmiesten palkkakustannukset sivukuluineen sekä helposti tiettyyn kohteeseen osoitettavissa olevat hallinnon kustannukset (arkkitehti ja osittain palkkalaskenta). Sen sijaan toimitusjohtajan ja hänen sihteerinsä palkkakustannukset ovat vaikeasti kohdennettavissa yhdelle tietylle rakennushankkeelle. Kiinteät kustannukset eivät riipu tuotannon määrästä vaan ne ovat enemmän verrannollisia ajan kulumiseen. Niiden määrä on lähinnä riippuvainen yrityksen kapasiteetista. Kiinteiden kustannusten määrä ei siten ole riippuvainen toimintasuhteesta tai toimintasuhteessa tapahtuvista väliaikaisista muutoksista. Kiinteiden kustannusten määrään ei juuri pystytä vaikuttamaan lyhyellä aikavälillä. Ne ovat lähes täysin kiinteitä aiheutuen potentiaalitekijöistä, joita ovat esimerkiksi rakennusten perusinvestoinnit sekä tuotantotilan ja toimiston vuokrat. Esimerkissämme olemme sopineet vuokranantajan kanssa vuokraksi 100 euroa. Tämä summa on aina maksettava riippumatta tuotannon ja/tai myynnin määrästä tai mistään sesongista. Oletetaan, että meillä on työntekijöitä, joille maksetaan palkkaa 260 euroa. Summa on periaatteessa kiinteä, sen ei pitäisi muuttua suhteessa tuotannon määrän. Oletetaan, siis vain tässä esimerkissä, että muuttuviakin palkkoja on todellisuudessa olemassa. Uskolliset työntekijämme suorittavat kiinteätä toimistotyötä 60 eurolla ja valmistavat tuotteitamme 200 eurolla. Muita kiinteitä kuluja ovat vakuutusmaksut, markkinointi, matka- ja autokulut, jäsenmaksut, kirjanpitokulut, atk- ja konttoritarvikkeet, puhelinkulut, toimistotarvikkeet jne; näiden yhteissumma on 73 euroa. Oletetaan edelleen, että tuotteen myyntihinta on 34 euroa kappaleelta. Oletamme, että myymme kaikki valmistamamme 38 kappaletta. Saamme siten myyntituloksi 1292 euroa. Ja koska myynnin oikaisueriä ei ole, merkitään tämä summa liikevaihdoksi. 15

16 Kirjataan edelliset seikat tuloslaskelmaan: Tuloslaskelma X1 Liikevaihto 1292 Valmistus 570 Valmistuksen palkat Myyntikate 522 (40 %) Kiinteät kulut Palkat 60 Vuokrat 100 Muut kiinteät kulut Käyttökate 289 (22 %) Verot (26 %) Nettotulos 214 Mikäli, valmistamme 42 kappaletta, ovat muuttuvat kustannukset ilman palkkoja yhteensä 630 euroa. Palkkakustannukset pysyvät samana, eli työntekijöistä on otettu enemmän tehoa irti. Jos vielä nämä kaikki myydään samaan myyntihintaan kuin edellä (34 euroa kappale), muuttuu tuloslaskelma seuraavanlaiseksi: Tuloslaskelma X2 Liikevaihto 1428 Valmistus 630 Valmistuksen palkat Myyntikate 598 (42 %) Kiinteät kulut Palkat 60 Vuokrat 100 Muut kiinteät kulut Käyttökate 365 (25,6 %) Verot (26 %) Nettotulos

17 Kuten edellisestä tuloslaskelmasta havaitaan, kiinteät kulut pysyvät täysin muuttumattomina, ja ainoastaan muuttuvat kulut kasvavat samassa suhteessa kuin myynnin määrä kasvaa valmistuksen palkkoja lukuun ottamatta. Työaika on käytetty tehokkaammin hyväksi, kapasiteetti on ollut nyt paremmassa käytössä kuin aikaisemmin. Muuttuvat kustannukset käyttäytyvät joko nousevasti tai laskevasti aina tuotannon muutosten suhteessa. Myyntikate nousee kuitenkin vain vähän! Myyntikateprosentti nousee vain vähän! Edellisessä esimerkissä yrityksestä otettiin noin 10 prosenttia enemmän tehoa irti, kustannuksia nostamatta. Valmistuksen määrä nousi kappaleeseen. Sillä aikaansaatiin noin neljänneksen verran kasvua nettotulokseen euromääräisesti mitattuna euroon. Ostojen ja myynnin välinen erotus tuottaa yritykselle positiivista katetta, tätä kutsutaan myyntikatteeksi. Myyntikateprosentti lasketaan seuraavan peruskaavan avulla: KATE -% = (Katetuotto euroina / Liikevaihto) x 100 Kauppayrityksessä kauppias itse puhuu yleensä saadun myyntikatteen sijasta bruttotuotosta. Se kertoo paljonko myynnistä jää tuottoa kattamaan muita liiketoiminnan kuluja. Luku antaa selvyyden kuinka paljon rahamääräisesti jää yritykselle yhden esineen, esimerkiksi television, myynnin ja oston välisenä erotuksena. Muita käytettyjä mittareita on esim. katetuotto/myynti, katetuotto/työtunti. Prosentuaalinen katetuotto tai voitto lasketaan kuitenkin aina samalla prosenttilaskukaavalla. MYYNTIKATEPROSENTTI = (Myyntikate / Liikevaihto) x 100 VOITTOPROSENTTI = (Voitto / Liikevaihto) x

18 ENTÄS JOS NOSTETAAN HINTAA? Muutetaan edellistä esimerkkiä muutetaan siten, että nostetaan hintaa noin 10 % mutta pidetään valmistuksen määrä ennallaan. Hinta nousee 34 euroasta 37 euroon. Myynti on 38 kpl x 37 euroa = 1406 euroa. Tuloslaskelma X3 Liikevaihto 1406 Valmistus 570 Valmistuksen palkat Myyntikate 636 (45 %) Kiinteät kulut Palkat 60 Vuokrat 100 Muut kiinteät kulut Käyttökate 403 (28,7 %) Verot (26 %) Nettotulos 298 Esimerkissä yrityksestä ei otettu enempää tehoja irti kuin alkuperäisessä tilanteessa. Nostettiin vain hintaa ja oletettiin, että kysyntä pysyy entisellään. Sillä saatiin parempi nettotuloksen lisäys kuin tehoja nostamalla tai määrää lisäämällä. Euromääräisesti mitattuna euroon. Tällä esimerkillä kuvataan sitä, että hinnan nostamisen johdosta saadut lisäeurot valuvat suoraan tuloslaskelman läpi tulokseen. Tuotannon kasvattamisessa osa lisäeuroista jää kattamaan nousseita tuotannon kustannuksia. Toki kysyntä ja markkinatilanne vaikuttavat merkittävästi miten tulos käyttäytyy, aina hinnan nostaminen ei ole mahdollista. TULOSLASKELMAN KAAVOJA Seuraavien sivujen tuloslaskelmien kahdessa erilaisessa kaavassa on esitetty suomalainen vanhan kirjanpitoasetuksen mukainen tuloslaskelma-kaava. Sitä on verrattu uuden asetuksen mukaiseen kaavaan. Uudesta kaavasta on jätetty niin sanotut välikatteet pois: samalla jako muuttuviin ja kiinteisiin kustannuksiin on poistunut. Uudesta kaavasta on poistunut myös kiinteiden kustannusten ryhmittely. Tämä kaava ei siten ole niin informatiivinen kuin vanha. Uutta kaavaa on käytettävä asioidessa viranomaisten kanssa. 18

19 TULOSLASKELMA X1 Liikevaihto... Valmistevarastojen lisäys (+) tai vähennys (-)... Valmistus omaan käyttöön (+)... Liiketoiminnan muut tuotot... Muuttuvat kulut: Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana... Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+)... Ulkopuoliset palvelut... Henkilöstökulut... Muut muuttuvat kulut Myyntikate... Kiinteät kulut: Henkilöstökulut... Vuokrat... Muut kiinteät kulut... Käyttökate... Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista... Liikevoitto (tai tappio)... Rahoitustuotot ja -kulut: Osinkotuotot... Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista... Muut rahoitustuotot... Korkokulut... Muut rahoituskulut... Poistot sijoituksista Voitto (tappio) ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja:... Satunnaiset tuotot ja kulut: Satunnaiset tuotot... Satunnaiset kulut Voitto (tappio) ennen varauksia ja veroja... Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)... Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+)... Välittömät verot Tilikauden voitto (tappio)... Tuloslaskelma vanhan kirjanpitoasetuksen kaavan mukaisesti 19

20 TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen muutokset Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Poistot ja arvonalenemiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä Vaihtuvien vastaavien poikkeukselliset arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO (-TAPPIO) Rahoitustuotot ja kulut VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Vapaaehtoisten varausten muutos Tuloverot Muut välittömät verot TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) Kululajikohtainen tuloslaskelma uuden kirjanpitoasetuksen mukaisesti (KPA /1339 ensimmäinen luku 1 ) 20

21 Laissa säädettyä tarkempaa tuloslaskelman ja taseen erittelyä on syytä laatia vain yhtiön johtoa varten. Tilikohtaisia erittelyjä ei saa julkaista. Yksityiskohtaista liiketoiminnan tapahtumaketjua ei ole syytä esittää julkisesti jo liikesalaisuuteen ja liiketoiminnan etiikkaan vedoten. Julkisesti esitetään vain mahdollisimman suppea tuloslaskelman muoto. Tuloslaskelmassa voidaan erotella neljä niin sanottua voitonjakoerää. POISTOT Ensimmäinen erä on poistot: kun kalusto kuluu, on hankittava uutta. Tuloa on oltava sen verran paljon, että yhtiön kalustoa pystytään uusimaan. Poistojen suuruus on noin prosenttia kaluston arvosta ennen poistoja. KOROT Toisena eränä on korot: velkarahalle on maksettava korkoa, maksettava on myös lainan lyhennykset. Lainojen lyhennykset eivät ole tuloslaskelmassa vähennettävää kulua vaan taseessa olevaa pääoma palautusta. Korko on vähennyskelpoinen kulu, eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta. VEROT Kolmas voitonjakoerä on verot. Tämä on kirjanpidossa vähennyskelpoinen kulu, jolla yritys ottaa osaa yhteiskunnan kustannuksiin. Verojen suuruus on yritystoiminnan muodosta ja laajuudesta riippuen keskimäärin prosenttia. NETTOVOITTO Neljäs erä on nettovoitto. Yritystoiminnan on tuotettava yrittäjälle itselleen riittävän hyvä toimeentulo. Pelkkä nettovoittoprosentin laskeminen ja sen arviointi ei pelkästään riitä. Yrityksen on tuotettava euromääräisesti riittävästi, tavoitteesta ja yritystoiminnan luonteesta riippuen keskimäärin euroa kuukaudessa. 21

22 Hieman hinnoittelustakin Hinnanasetannalla ja yrityksen menestyksellä on kiinteä yhteys. Yksikköhinta määrää pitkälle menekin ja samalla yhtiön liikevaihdon sekä kannattavuuden. Menestymiselle on asetettu erilaisia mittareita, esimerkiksi; yrityksen maksuvalmius on hyvä ja se kykenee maksamaan laskunsa, yritys kykenee pitämään asiakkaansa tyytyväisinä, yritys ei välttämättä kasva kooltaan vaan siten, että asiakaskunta vakiintuu ja toimeksiannot paranevat laadullisesti ja samalla liiketoiminnan perusta vakiintuu. Ulkoiset seikat eivät välttämättä kerro yritystoiminnan menestymisestä (auto, osoite, toimitilan sisustus). Hinnoittelun menetelmiä on periaatteessa kolme: 1. markkinapohjainen, 2. kustannusperusteinen ja 3. yrityksen tavoitteisiin liittyvä. Markkinapohjaisessa hinnoittelussa lähdetään liikkeelle tuotteen markkinahinnan tiedostamisesta, hintataso tunnetaan ja yritys asettaa hintansa muiden kanssa samalle tasolle. Markkinat asettavat hinnalle ylärajan (hintakaton). Kustannusperusteinen hinta perustuu yrityksen tuotantokustannuksiin (hintalattia), myyntihinnan on ylitettävä ne ja saavutettava vaadittu kannattavuustavoite. Kustannusperusteinen hinnoittelu sopii käytettäväksi esimerkiksi yksittäisissä projektihinnoitteluissa, sekä huolto- ja asennuspalvelujen hinnoittelussa. Markkinapohjaista ja kustannusperusteista hintaa on syytä verrata keskenään ja asettaa oma hintataso sille tasolle kumpi on korkeampi ja kummasta saadaan parempi kate euroina. 2 Tavoitekustannuslaskennassa lähdetään liikkeelle tuotteen omakustannusarvosta johon lisätään voittotavoite. Varsinainen hinnoittelu ei tapahdu näin suoraviivaisesti, koska ulkoinen markkinahinta paljolti määrää kilpailukykyisen hintatason. Ulkoisen markkinahinnan olosuhteissa tulos tuotteesta määräytyykin markkinahinnan ja yrityksen omien kustannusten erotuksena ja saattaa huonossa tilanteessa tällöin painua tappion puolelle. Kestävää liiketoimintaa voidaan harjoittaa vain voitollisena. Tällöin tuotteen ulkoisesta markkinahinnasta pitää voida vähentää kohtuullinen tavoitetulos. Jäljelle jäävä erotus ilmaisee tuotteen tavoitekustannustason. Siihen tasoon on tuotetta ainakin pidemmällä aikajänteellä kyettävä tuottamaan. 2 Vertaa: Neilimo Kari ja Uusi-Rauva Erkki Sivut

23 Ulkoinen markkinahinta Tavoitevoitto = Tavoitekustannus Mikäli toteutunut kustannustaso ylittää tavoitekustannustason, eikä tavoitekustannustasoon päästä, olisi tuotteesta luovuttava. Kyse on strategiatason ratkaisuista. 3 Alla olevassa kuviossa on esitetty hinnanasetannan rajoitteet HINTAKATTO (ostajan arvostus) Kilpailutekijät Todellinen päätöksentekoalue Teoreettinen päätöksentekoalue Yrityksen tavoitteet, sääntely HINTALATTIA (välittömät kustannukset) 3 Vertaa: Neilimo Kari ja Uusi-Rauva Erkki Sivut

24 Uuden tuotteen/palvelun hinnoittelu Palvelu on lähes aina aineeton ja mielikuvalla on siinä hyvinkin suuri merkitys. Palvelu on aikaan sidottu tapahtuma jossa asiakas osallistuu sen tuottamiseen. Palvelu pääosin luovutetaan samanaikaisesti kun se kulutetaan. Tuotetta ei voida varastoida ja sen laaduntarkkailu tapahtuu tuottamisen kanssa samanaikaisesti. Tästä seuraa, että aineettomuudesta johtuen laatustandardeja on vaikea määritellä, vakioimattomuuden vuoksi laadun normistoa on hankala luoda, palvelu koostuu sekä suurten että pienten osien summasta, jotka voivat ajoittua pitkällekin ajanjaksolle. Esimerkkeinä palvelujen tuotannosta mainittakoon koulutus- ja konsultointipalvelut, parturi-kampaamot, fysikaaliset hoitolaitokset sekä ravintolat. Näissä palvelu tuotetaan ja kulutetaan lähes samanaikaisesti. Matkatoimistopalvelujen nautinta ajoittuu pitemmälle jaksolle, tilitoimisto- ja asianajopalvelut puolestaan ajoittuvat tätä vieläkin pitemmälle ajanjaksolle. Palvelua hinnoitellessa yrittäjän on tunnettava oman tuotteen menekin hintajousto. On pyrittävä ennakoimaan hintamuutosten vaikutukset tuotteen kannattavuuteen, mikäli kustannusten ja hinnanasetannan yhteys on epäselvempi, tulee tuotteesta joka tapauksessa saada voittoa niin paljon, että se riittää yrityksen kaikkien kustannusten kattamiseen sekä asetetun voittotavoitteen saavuttamiseen. Hinnoittelun apuna toimii voittolisälaskelma. Siinä omakustannushintaan lisätään etukäteen määritelty voittotavoite. Voittotavoite perustuu esimerkiksi erikseen laskettuun yrityksen tulostavoitteeseen, mutta useimmiten se on lähtöisin mutu - menetelmästä tai näin on tehty ennenkin. Voittolisähinnoittelun tavoitteena on se, että hinta kattaa yritystoiminnan kaikki kustannukset sekä tuottaa riittävän hyvän tuloksen. Seuraavassa listassa on lueteltu muistisääntönä mitä uuden palvelun hinnoittelussa olisi huomioitava: Arvioi palvelun kysyntä realistisesti; käytettävissä oleva aika, asiakasmäärät, hintatasot. Määrää ylin sekä alin hinta minkä asiakas on valmis maksamaan sinun palvelustasi. Aseta valitsemasi hintataso kiinteäksi, muista että tulovirrasta on kustannettava yrittäjän toimeentulo sekä yritystoiminnan kehittäminen. Mieti ostajan valinnan mahdollisuudet, miksi hän valitsee juuri sinut? Hinnoittele ylivoimatekijät (ylivoima tarkoittaa asiakkaan erityisesti arvostamaa seikkaa, josta voidaan rokottaa lisähinta). Muista ottaa huomioon kaikki kustannuksesi! Arvioi hinta-volyymi-kustannussuhde! Suhteen on oltava tasapainossa. Muista että jos et saa asiakasta maksamaan, et siitä voi syyttää kuin itseäsi. Asiakas äänestää jaloillaan, mikä näkyy hyvin pian yrityksen kannattavuudessa. 24

25 Hinnoittelun apuna käytettävä taulukko Materiaalikustannukset Yhteensä Työkustannukset Yhteensä Määrä Yks. Määrä tuntia Hinta yks. Hinta yks. Kustannus yhteensä Kustannus yhteensä Seuranta Seuranta Omakustannushinta (OKA) + Voittolisä Myyntihinta (netto) + Alv 4 Myyntihinta (brutto) 4 Huomioi, että arvoon lisätään vero = arvonlisävero. Arvot ovat; 0 %, 9 %, 13 % tai 23 % 25

26 Hinnoittelun taktiikoita on useita, tässä eräitä käytännön esimerkkejä. Kermankuorintahinnoittelu on korkean hinnoittelun menetelmä joka onnistuu kapealla segmentillä ja uniikilla palvelulla. Se voi toimia yritystoiminnan alkuvaiheessa, mutta kun kilpailijat huomaavat naapurinsa tekevän hyvää katetta niin he pyrkivät samoille markkinoille. Tämä laskee hintatasoa. Hampurilaisketjut (Hesburger, Carrols ja Mc Donalds) menettelivät näin, hinnat olivat ensin korkeat ja viimeaikoina ne ovat olleet keskinäisessä hintasodassa. Markkinoille tunkeudutaan alhaisilla hinnoilla ja laajalla segmentillä. Näin menettelevät isot marketit jotka pyrkivät valtaamaan osan markkinoita, pääkaupunkiseudulla esimerkiksi Ikean huonekalutavaratalo, Bauhaus, ja Jumbo-kauppakeskus. Ristikkäispalvelulla ja paketoinnilla niputetaan useampi palvelu yhteen. Näin esimerkiksi matkatoimisto myy edullisen pakettimatkan Välimerelle mutta lomakohteessa kaikki lisäpalvelut maksavat normaalia hintatasoa enemmän. Tappiollisen myyntipolitiikan avulla pyritään tietyn asiakasmäärän saavuttamiseen. Näin esimerkiksi vähittäiskaupat vetävät asiakkaita myymälään sisälle hyvillä ja edullisilla tarjouksilla. Hyvän asiakkaan alennuksilla, kanta-asiakastileillä sekä korteilla kuluttaja saa bonusta suorittamistaan ostoksista. Täydentävässä hinnoittelussa perustuote myydään houkuttelevan edullisesti, mutta siihen liittyvät lisävarusteet ovat jo selvästi kalliimpia. Rangaistushinnoittelu on asiakkaan ostotottumuksien ohjaamista, jolla kustannetaan tuotteen toimittamisesta aiheutuneet viivästysseuraamukset ja ylityöllistäminen. Lopuksi mainittakoon psykologinen hinnoittelu, esimerkiksi hintalapussa lukee 9,95 Euroa tai 99 Euroa. Näin tuote saadaan näyttämään edulliselta. 26

27 Katekerroin / hintakerroin Yritys ostaa tukkuliikkeestä tavaran ja myy sen omassa kaupassa Porvoossa. Myynnin määrä normaalitoiminta-asteella on 70 suolasirotinta kaudessa ja näiden tuotteiden myyntikatetavoite on 40 %. Myyntihinnaksi asetetaan myyntikatetavoitteen perusteella laskettu hinta, jossa muuttuvat kustannukset kerrotaan etukäteen määritellyllä hintakertoimella. Kerroin saadaan kaavasta: Katekerroin = = ( ) Muuttuvat kustannukset ovat yhteensä 350 euroa, jaetaan se suoritteiden määrällä, niin saadaan muuttuvien kustannusten arvo per yksi yksikkö. Yksi hankittu suolasirotin maksaa siten (350 euroa/ 70 kpl) 5 euroa 5. Kiinteitä kustannuksia ei tässä esimerkissä huomioida lainkaan näin pieneen kustannuserään. Myyntikatetavoite on 40 % eli lasketaan tai valitaan alla olevasta taulukosta tavoiteprosenttia vastaava hintakerroin, mikä on 1, Tuotteen minimikalkyyli on 5 euroa x 1,67 = 8,35 euroa. Yhden suolasirottimen myyntihinnaksi asetetaan siis 8,35 euroa + ALV Alla on erillinen tuloslaskelma suolasirottimien osalta TULOSLASKELMA (euroa) Liikevaihto 584,50 Muuttuvat kustannukset - 350, Myyntikate 234,50 Kiinteät kustannukset - 180, Käyttökate 54,50 5 Muuttuvissa kustannuksissa on mukana kaikki ne kustannukset, jotka voidaan kohdistaa suoraan suolasirottimiin. Kustannuksissa ovat mukana; hankintahinta, rahti, tulli, vakuutukset, varastointi. 27

28 Tavoitekate Hintakerroin 5 1, , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,00 Juha Siikavuo 28

29 Hintaherkkyys ja tuloksen tekemisen riski Hintaherkkyys on tekijä, joka vaikuttaa hinnan asetantaan ja sekä ostajan reagointiin hinnan muuttuessa. Hintaherkkyyteen vaikuttavat muun muassa tuotteen ainutlaatuisuus. Tietoisuus korvaavista tuotteista lisää hintaherkkyyttä. Näin ollen hyödyke pyritään kehittämään muista vastaavista tuotteista selvästi erottuvaksi. Jos hyödykkeiden vertailu on vaikeaa tai mahdotonta (lukuisat erilaiset pakkauskoot, määräalennukset), ostajat reagoivat vaisusti. Hintaherkkyys on suuri, kun hyödykkeen hankintaan tarvittava rahamäärä kasvaa tai sen hinta on merkittävä suhteessa kuluttajan käytettävissä oleviin tuloihin. Hintaherkkyys vähenee, kun hyödykkeen osuus ostajan menoista on pieni. Tuotantohyödykkeen ostaja kiinnittää sitä vähemmän huomiota hinnan muutoksiin, mitä pienempi hyödykkeen osuus on lopputuotteessa. samoin, jos ostokohteeseen on jo sidottu paljon pääomaa, niin lisäkustannuksilla ei ole suurtakaan merkitystä. Nämä seikat ovat tärkeätä huomioida business-to-business-markkinoinnissa. Myyty hyödyke on vain yksittäinen monista, joita yhdistelemällä ostaja muodostaa lopullisen tuotteen. Lisäksi jos kustannukset maksaa osaksi joku muu kuin ostaja itse, ei ostaja kiinnitä niin paljon huomiota hintaan. Esimerkiksi työnantajan maksamat hotelli- ja matkakustannukset. Valitun hinnan muuttaminen on vaikeaa, joskus lähes mahdotonta. Seuraavassa listassa on esimerkkejä hinnan muuntamistavoista: Muutetaan ostajan hyödykkeistä maksamaa rahasummaa (nostetaan jauhelihan hintaa, tuote ei muutu miksikään). Muutetaan myytävän tuotteen määrää (vähennetään pesuaineen määrää paketissa, pidetään hinta entisellään). Muutetaan tuotteen laatua: laadun parantuessa ostajan hyöty kasvaa (määrä pidetään ennallaan). Annetaan ostomäärään liittyviä alennuksia tai etuisuuksia (talouspaperi edullisempaa säkeittäin kuin pienemmissä pakkauksissa). Muutetaan omistusoikeuden siirron aikaa ja paikkaa (auto osamaksulla). Muutetaan maksun ajankohtaa ja paikkaa (esimerkiksi käteis- ja vuosialennukset). Hyväksytään vain tiettyjä maksuvälineitä tai -tapoja (vain käteinen, ei luottokortti tai käteisellä alennusta). 29

30 Tuloksen tekemisen riski Talouden näkökulmasta katsottuna liiketoiminnan voiton syntymisen riskeihin vaikuttaa kaksi perustyyppiä: liike- ja rahoitusriski. Ne voidaan jaotella seuraavan taulukon mukaisesti. Tekijä (Suoritteen yksikköhinta suoritteen muuttuva yksikkökustannus) x Suoritteen myyntimäärä - Suoritteen kiinteät kapasiteettikustannukset Tekijään liittyvä epävarmuus Liikeriski Hintariski Kustannusriski Kysyntäriski Kapasiteettiriski - Suoritteen kiinteät rahoituskustannukset Rahoitusriski = Suoritteen tuottama voitto = Kokonaisriski Liikeriski muodostuu neljästä osatekijästä ja se perustuu siihen, kuinka paljon epävarmuutta sisältyy arvoihin asiakkaan preferensseistä ja yrityksen omista tuotantokustannuksista. Liikeriski muodostuu osista: 1. Hintariski; onko hinnoittelu onnistunut oikein? 2. Kustannusriski; miten tuotannon muuttuvat kustannukset toteutuvat? 3. Kysyntäriski; teemmekö oikeita asioita, oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa? 4. Kapasiteettiriski; onko kapasiteettitaso mitoitettu oikein? Rahoitusriski perustuu siihen, kuinka paljon yrityksen rahoitusrakenteessa on sellaisia vieraan pääoman eriä, jotka aiheuttavat kiinteitä kustannuksia. Suuri osa riskeistä liittyy usein nimenomaan lyhyellä tähtäyksellä kiinteisiin kustannuksiin, joiden mitoituksesta päätetään strategisessa suunnittelussa. Strategisessa valinnassa on syytä miettiä kuinka korkea riski on ja kuinka hyvä on yrityksen riskinottokyky. Seuraavassa taulukossa on havainnollistettu riskien tuottama synergia. Mitä matalampi on rahoitusriski, niin sitä helpompi on lähteä mukaan ns. uskaliaille markkinoille. 30

31 Liikeriski Rahoitusriski MATALA KORKEA MATALA Liikeriskitön suorite, rahoitus pääosin omaa pääomaa (kokonaisriski matala). Turvallinen markkina-alue kotikentällä tai vaikka kokeiluille. KORKEA Liikeriskitön suorite, rahoitus pääosin vierasta pääomaa. Rahan tuotto-odotus agressiivista. Liikeriskillinen suorite, rahoitus pääosin omaa pääomaa. Uskalias kokeilu, joka voi hyvinkin onnistua ilman suuria uhrauksia. Liikeriskillinen suorite, rahoitus pääosin vierasta pääomaa (kokonaisriski korkea). Yritys pyrkii maksimoimaan voittonsa jakamalla kapasiteettinsa sillä perusteella, miten suoritteet tuottavat asiakkaille lisäarvoa suhteessa kustannuksiin. Näin yritys toteuttaa omistajien preferenssejä tyydyttämällä asiakkaiden preferenssit mahdollisimman hyvin. Lähde: Laitinen, Erkki K Vertaa sivuihin

32 Esimerkki, hyväksytäänkö ostotarjous? Yritykseen saapuu ostotarjous 500 kappaleesta tuotetta A hintaan 1000 euroa kappale. Voittolisämyyntihinta on 1840 euroa. Tuotannon välittömät kustannukset vain 550 euroa. Pitäisikö tämä tarjous hyväksyä? A B C Välitön materiaali Välitön työ Välittömät kustannukset yhteensä Tuotannon yleiskustannukset Muuttuvat Kiinteät Tuotannon kust.yht Myyntikustannukset Muuttuvat Kiinteät Kiinteät hallinnon kustannukset Omakustannushinta (OKA) Voittolisä (15 %) 240 (40 %) 620 (45 %) 990 Myyntihinta (netto) Hintatavoitetta voidaan haarukoida aikajänteen mukaan. Lyhyellä tähtäimellä yrityksellä on käytössä minimihinta ja pitkällä tähtäimellä tavoitehinta. Nämä on syytä erottaa toisistaan. Lyhyen tähtäimen minimihinta asettaa tuotteen hinnalle ehdottoman alarajan, jota edullisemmin tuotetta ei tule myydä juuri missään olosuhteissa. Lyhyen tähtäimen minimihinta riittää ainoastaan myyntierän muuttuvien kustannusten kattamiseen. 32

33 Pitkän tähtäimen hinnan pitäisi riittää kattamaan myös syntyneet kiinteät kustannukset. Mikäli tuotetta myydään omakustannushintaan niin voittoa ei vielä synny, mutta kaikki kustannukset sentään tulevat katetuiksi. Esimerkkitapauksessa minimi- ja tavoitehinta ovat seuraavan laskelman mukaiset: A B C Muuttuvat kustannukset Välitön materiaali Välitön työ Tuotannon muutt. yleiskustannukset Muuttuvat myyntikustannukset Muuttuvat kustannukset yhteensä Kiinteät kustannukset Tuotannon yleiskustannukset Myyntikustannukset Hallinnon kustannukset Kokonaiskustannukset (OKA) Voittolisä (15 %) 240 (40 %) 620 (45 %) 990 Myyntihinta (netto) Laskelman perusteella voidaan todeta, että tuotteesta A esitetty ostotarjous riittää kattamaan muuttuvat kustannukset (800 euroa). Mutta tarjous ei silti ole houkutteleva, sillä 200 euron myyntikate riittäisi kattamaan ainoastaan neljänneksen tälle tuotteelle kohdistetuista kiinteistä kustannuksista. Yrityksen johdon on ratkaisua tehdessään mietittävä myös seuraavia kysymyksiä: 1. Onko kapasiteettia vapaana vai rajoittaisiko erän valmistus paremmin kannattavien tuotteiden valmistusta? 2. Kuinka alennuserän myynti vaikuttaa normaaliin hintatasoon? 3. Kuinka alennuserän myynti vaikuttaa tähän ja muihin liikesuhteisiin tulevaisuudessa? Lähde: Pellinen, Jukka Vertaa sivuihin

34 Tuotteen katelaskelma Tuotteen myyntitulot - Tuotekohtaiset välittömät kustannukset - Tuotteen toimintokustannukset = Tuotekate Asiakkaan katelaskelma Myyntitulot asiakkaalta - Asiakkaan ostamien tuotteiden / palveluiden kustannukset - Asiakaskohtaiset toimintokustannukset = Asiakaskate Mihin h kattiin varallisuus jätetään? sitä se ope ei kertonut 34

35 Tase Tuloslaskelma siis kertoo aikajanalla, kuinka yritystoiminnan prosessit virtasivat suoriteperusteisesti menneellä kaudella. Tase puolestaan on pysähtynyt ja näyttää yrityksen omaisuuden määrän ja vaurauden aseman tiettynä ajan hetkenä, suhteessa omaan pääomaan ja velkoihin. Tase jakaantuu kahteen osaan; vastaavaan ja vastattavaan. TASE X1 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset Taseen loppusumma VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma Osakepääoman korotus Ylikurssirahasto / arvonkorotusrahasto Muut rahastot (SVOP) Edellisten tilikausien tulos Tilikauden tulos Tilinpäätössiirtojen kertymä Pakolliset varaukset Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Taseen loppusumma

36 Taseen vastaavien erät jaetaan pääryhmään; pysyviin ja vaihtuviin vastaaviin. Samoin vastattavaa jaetaan kahteen pääryhmään; omaan pääomaan ja vieraaseen pääomaan. Edellä kuvattu erottelu perustuu vastaavien käyttötarkoitukseen, ei sen käyttöaikaan vaan toiminnan luonteeseen. Edellä on kuvattu juuri perustetun yrityksen alkava tase 6. Vastaavaa Taseen vastaavan erät jaetaan pysyviin ja vaihtuviin niiden käyttötarkoituksen mukaan. Omaisuuserillä vastataan yritystoiminnan velvoitteista, jotka ovat taseen vastattavaa erissä. Vastattavaa sarakkeessa oman pääoman erät lisätään vieraan pääoman eriin. Tämä tasapainotetaan taseen vastaavaa sarakkeen kanssa. Taseen loppusumma käsittää koko yrityksen omaisuusmassan suhteessa omaan ja vieraaseen pääomaan. Pysyvät vastaavat Käyttöomaisuutta on elinkeinossa pysyvään käyttöön tarkoitettu omaisuus, se on joko kuluvaa tai kulumatonta (EVL 12 ) tai aineetonta omaisuutta. Käyttöomaisuuden hankintamenoon luetaan myös hyödykkeen hankinnasta aiheutuneet muuttuvat menot. Käyttöomaisuuden hankintaan voidaan lukea myös kiinteitä kuluja, varovaisesti kuitenkin 7. Hankintamenon laskentakaava: Ostohinta - käteisalennukset ja muut hyvitykset - arvonlisävero - muut oikaisuerät + asennus-, rahti-, kuljetus- yms. menot + oma valmistuskustannus, perusparannukset + välittömät kohdistettavat kiinteät kustannukset = Hankintameno Menojäännös tilikauden alussa (EVL 30 ) + tilikauden aikana käyttöönotettu käyttöomaisuus (hankintameno) - verovuoden aikana saadut luovutushinnat - muut vastikkeet Poistamaton menojäännös - suunnitelman mukaiset poistot Menojäännös tilikauden lopussa 6 Tasessa on osakepääoma euroa laitettu yhtiö pankkitilille. Summalla on sen jälkeen ostettu koneita ja laitteita eurolla. 7 Ks. KILA

37 Aineettomat hyödykkeet Aineeton hyödyke on omaisuuserä, jolla on rahallista arvoa mutta jota ei voida käsin kosketella. Tällaisia hyödykkeitä ovat esimerkiksi rahalla ostettu liikearvo (good will), kehittämismeno ja muut pitkävaikutteiset menot (franchising sopimukset) ja eräät ennakkomaksut. Aineettomia hyödykkeitä ei ole pakko aktivoida taseeseen, vaan ne on aina mahdollista ja suotavaakin vähentää suoraan tuloslaskelmassa vuosikuluina. Tilinpäätöstä tulkittaessa on syytä selvittää pyritäänkö aineettomien oikeuksien aktivoinnilla peittelemään tilikauden huonoa tulosta vai tavoitellaanko sillä jaettavissa olevan oman pääoman määrän kasvattamista. Aktivointi estää kuluvähennyksen tekemisen elinkeinoverotuksessa ja kulukirjaus siirtyy tulevaisuuteen. Mikäli aktivointi suoritetaan veroeduista huolimatta, on yrityksellä jo mahdollisesti riittävästi kuluvarastoa, joka on käytetty halutun suuruisen tuloksen saavuttamiseksi. Toisinaan aineettomat hyödykkeet aktivoidaan verotuksen vaatimuksen perusteella kuten liikearvo. Aktivoinnin edellytyksenä on perusteltu tulonodotuksen selvittäminen tilinpäätöksen liitetiedoissa. Tulonodotuksen arvon on oltava vähintään aktivoinnin suuruinen. Seuraavassa kuvassa on graafisesti esitetty menon jakaminen kuluksi ja aktiivaksi. MENO / KULU Meno, jonka odotetaan tuottavan tuloa tulevaisuudessa Meno, jonka ei odoteta tuottavan tuloa tulevaisuudessa Aktivoidaan taseeseen ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan myöhempinä tilikausina Kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan heti 37

38 Aineettomiin hyödykkeisiin ei voida kohdentaa arvonkorotuksia. Kirjanpitolaissa on säädetty aineettomien hyödykkeiden poistoaikoja, niiden ollessa 5-20 vuotta. Lähtökohtaisesti ne on poistettava vaikutusaikanaan kuitenkin mielellään alle viidessä vuodessa. Uudella alkavalla yrittäjällä taseeseen aktivoitavia aineettomia hyödykkeitä on yleensä vähän tai ei lainkaan. Aineelliset hyödykkeet Aineellinen hyödyke on omaisuuserä, jolla on rahallista arvoa ja jota voidaan käsin kosketella. Aineellisia hyödykkeitä ovat muun muassa rakennukset, yrityksen omistamat liiketilat, koneet ja kalusto. Mikroyrityksessä niitä ovat esimerkiksi: Poistot 1. Verstas, jossa työ tehdään (peltihalli). 2. Ajoneuvot, pakettiauto ja peräkärry. 3. Arvokkaammat työkalut (sorvi ja sirkkeli). 4. Kaivinkoneet ja muut isommat koneet. 5. Tietokoneet ja muut pienet koneet. 6. Toimiston kalusteet. Käyttöomaisuus jaksotetaan kirjanpidossa sen taloudellisen pitoajan suhteessa. Käyttöomaisuuden kulumisesta aiheutuu menon luonteisia vaikutteita kirjanpitoon. Tätä kulumista kutsutaan poistoiksi. Poistot ja niiden suuruudet on suunniteltava ja laadittava etukäteen, tätä asiakirjaa kutsutaan poistosuunnitelmaksi. Kirjanpitolautakunta (KILA ) on käyttöomaisuuden jaksottamisesta antanut yleisohjeen suunnitelman mukaisista poistoista (sumu-poistot) ja niiden suuruuksista. Yhtiön pienhankinnat käsitellään kirjanpidossa suoraan kuluina. Käytännössä on kolme erityyppistä poiston laskentamallia: Menojäännöspoisto eli degressiivinen Tasapoisto Ylenevä poisto eli progressiivinen. 38

39 Menojäännöspoistossa poistoprosentti pysyy samana ja kiinteänä joka vuosi. Poiston euromääräinen suuruus lasketaan edellisen vuoden menojäännöksestä. Poiston euromäärä laskee vuosittain, tästä tulee nimitys degressiivinen. Esimerkiksi, jos auton hankintahinta on euroa ja meidän poistosuunnitelmassa on esitetty poiston suuruudeksi 25 prosentin vuotuinen menojäännöspoisto, ilmaistaan se suunnitelmassa näin: Hankintahinta vuoden poisto Menojäännös vuoden poisto Menojäännös vuoden poisto Menojäännös vuoden poisto Menojäännös vuoden poisto Menojäännös Jne. Menojäännöspoistosta syntyy päättymätön sarja. Hyödykkeellä on aina arvonsa, menojäännös. Summa pienenee ensin hyvin jyrkästi ja myöhempinä vuosina ei enää kovinkaan dramaattisesti. Lopulta taloudellisen käyttöiän päätyttyä hyödyke yleensä myydään, vaikka nimelliseen hintaan, ja tilalle ostetaan uusi. Yllä olevassa esimerkissä, kolmen käyttövuoden jälkeen, auton kirjanpitoarvo on vain euroa. Mikäli autoa myytäessä siitä saadaankin tätä suurempi summa, on ylimenevä osuus yhtiön voittoa, ja toisaalta mikäli saamme alle tuon summan, syntyy meille tappiota. Tasapoistossa poiston euromäärä pysyy samana joka vuosi. Esimerkiksi: olemme perustaneet pienen kahvilan Savonlinnaan, suorittaneet siellä perusparannuksen eurolla, ja toteamme paikan kestävän turistien vilkkaassa käytössä 5 vuotta. Tämän jälkeen kahvilaan on tehtävä uusi saneeraus, jolloin uusimme asiakastilat, kalusteet, ilmastoinnin, maalaamme seinät yms. sekä tietysti hävitämme loppuun kuluneet keittiön välineistötkin. Vanhan omaisuuden myyntiarvo viiden vuoden päästä on nolla, joten teemme niistä tasapoistosarjan. Hankintahinta vuoden poisto Menojäännös vuoden poisto Menojäännös vuoden poisto Menojäännös vuoden poisto Menojäännös vuoden poisto Menojäännös 0 Ylenevä poistosarja on huomattavasti edellisiä harvinaisempi. Oletuksena on, että hankittu laitteisto ei kulu lähiaikoina kovinkaan paljon, joten alun poistosumma on myös pienempi. Laitteiston fyysinen kuluminen ajoittuu myöhemmin tulevaan aikaan, ja silloin myös poistomäärä kasvaa. Tämän tyyppinen poistojärjestelmä on perusteltava hyvin ja se voidaan laskea myös annuiteettimenetelmällä. 39

40 Pienhankinta Pienhankinnoiksi luetaan hankintamenot, jotka ovat enintään 850 euroa ja jotka kuuluvat hyödykeomaisuuteen. Hankinnan taloudellisen käyttöiän tulee olla alle 3 vuotta. Vastaavia kuluja voi vuoden aikana olla enintään euroa. Poistot suoritetaan pienhankinnan osalta kertakuluna. POISTO % POISTOPOHJA EVL poisto 25 % Hankintameno euroa. Menojäännöspoisto 3750 euroa Tasapoisto 3000 euroa Neljäntenä vuonna. Menojäännöspoisto 1582 euroa Tasapoisto 3000 euroa Tasapoisto 5 vuodessa Laitteen pitoaika vuosissa Yllä olevassa kuvassa verrataan menojäännöspoistoa tasapoistoon laitteen pitoajan mukaan. Pienelle kirjanpitovelvolliselle on myönnetty helpotuksia poistosuunnitelman laatimisessa kuin myös tilinpäätöksen liitetietojen esittämistavassakin. Yleensä alkavan yrittäjän poistosuunnitelmassa on vain maininta, että noudatetaan EVL:n enimmäispoistorajoja. Tällöin tilinpäätökseen ei synny poistoeroja. 40

41 Kirjanpitolautakunnan ohje suunnitelman mukaisista poistoista Yleisohje Esimerkkejä suunnitelman mukaisista poistoajoista Seuraavat poistoajat ovat esimerkinomaisia, eivätkä sovellu sellaisenaan ohjeeksi yksittäisen kirjanpitovelvollisen pysyviin vastaaviin kuuluvien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenojen poistoajoiksi. Poistoaikaan vaikuttaa sekä toimiala, että kirjanpitovelvollisen yksilölliset olosuhteet. Poistoaikaan voi vaikuttaa sovellettava poistomenetelmä (tasa-, degressiivinen tai muu sellainen poisto). Jäljempänä esitettyjä vuosimääriä ei pidä tulkita ehdottomiksi vähimmäis- tai enimmäispoistoajoiksi, vaan ne edustavat kirjanpitolautakunnan käsitystä yleisesti käytettävistä poistoajoista. Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot (esim. atk-ohjelmistot) 2 5 vuotta 5 20 vuotta 2 5 vuotta 2 5 vuotta Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ei poistoaikaa Rakennukset ja rakennelmat Teollisuus- ja toimistorakennukset vuotta Kevyet varastot ja rakennelmat vuotta Asuinrakennukset vuotta Koneet ja kalusto Raskaat koneet vuotta Kevyet koneet 5 10 vuotta Kuljetusvälineet 4 7 vuotta Atk-laitteet 3 5 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet 5 20 vuotta Keskeneräiset hankinnat ja ennakkomaksut ei poistoaikaa Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkävaikutteiset sijoitukset Osakkeet ja osuudet ei poistoaikaa 41

42 Vaihtuvat vastaavat Vaihtuvat vastaavat eivät ole tarkoitettu yrityksen omaan käyttöön vaan eteenpäin siirrettäväksi osana liiketoimintaa. Vaihtuvat vastaavat koostuvat vaihto-omaisuudesta eli myytäväksi tarkoitetusta tavaravarastosta, saamisista (laina- ja myyntisaamiset), rahoitusarvopapereista sekä käteisestä rahasta ja pankkisaamisista. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus on edelleen myytäväksi tarkoitettua omaisuutta (lähinnä fyysisiä tuotteita) sekä myös mahdollisia raaka-aineita ja puolivalmisteita. Pääsääntönä on, että vaihto-omaisuus pysyy yhtiön hallussa vain alle vuoden verran. Liiketoiminnan tavoitteena on myydä tällainen omaisuuserä mahdollisimman pian asiakkaalle, jotta tuote ei jää varastoon makaamaan. Eli varasto pyritään muuttamaan rahaksi mahdollisimman hyvällä katteella ja mahdollisimman pian. Raja yhtiön omaisuuslajien välillä voi toisinaan olla varsin häilyvä. Yhtiön hallussa olevan omaisuuden käyttötarkoitus ratkaisee sen kirjanpidollisen laadun eli sen kuuluuko se käyttö- vai vaihto-omaisuuteen. Fyysinen varasto inventoidaan aina erikseen tilikauden päättymispäivänä ja taseen vaihtuviin vastaaviin kirjataan inventoidun vaihto-omaisuuden rahamääräinen arvo. Vaihto-omaisuus kirjataan hankintamenoonsa tai sitä alhaisempaan todennäköiseen arvoonsa, oikaisuerillä korjattuna, ilman arvonlisäveroa. Oikaisueriä ovat esimerkiksi laskettu epäkuranttiusvähennys ja hävikki. Vanhat myyntikelvottomat tuotteet vähennetään epäkurantteina. Yleensä varasto arvostetaan fi-fo menetelmää (first in - first out) hyväksi käyttäen. Tämä tarkoittaa sitä, että ensin varastoon tullut hyödyke luovutetaan ensin ulos ja viimeiseksi tullut jätetään varastoon odottamaan. Tämä menetelmä esiintyy konkreettisesti sellaisissa tilanteissa, joissa tuotteen hinta nousee usein. Mikäli ostamme helmikuussa maalipurkkeja 60 euron kappalehintaan ja huhtikuussa samainen tuote maksaisi jo 62 euroa, myymme ensin helmikuussa ostetut tuotteet ja vasta sen jälkeen huhtikuussa ostetut. Tuloslaskelmaan kirjataan vaihto-omaisuudessa tapahtunut muutos, joko lisäyksenä tai vähennyksenä. Vaihto-omaisuuden hankintaan sisältyvä kiinteä meno voidaan aktivoida hankintamenoon, mikäli se on olennainen. Hyödyke luetaan juridisesti vaihto-omaisuuteen (EVL 13 ) siitä alkaen, kun se on toimitettu ja luovutettu verovelvolliselle, siihen saakka kun verovelvollinen on luovuttanut sen eteenpäin. 42

43 Aikaraja vedetään siten suoriteperiaatteen mukaisesti, eikä tapahtuman maksun perusteella. Kirjanpidollinen perusta syntyy silloin, kun tavara on fyysisesti saatu yritystoiminnan haltuun. Hallinta- ja omistusoikeus tavaraan siirtyvät mahdollisesti myös muilla kuin maksun suorittamisen perusteilla, kuten esimerkiksi konkurssipesien takaisinsaantioikeuden perusteella. Vaihtuviin vastaaviin luetaan myös saamiset: lainasaamiset, siirtosaamiset sekä myyntisaamiset. Uudella alkavalla yrittäjällä saamisina on lähinnä asiakkaalle lähetetty lasku, se on myyntisaamisissa ja odottaa kunne asiakas maksaa sen maksuajan puitteissa. Siirtosaamiset ovat etukäteen maksettuja eriä kuten vakuutuksia, etukäteen maksettuja vuokria jne. Etukäteen maksetusta vuokrasta yritykselle syntyy nautintaoikeus vuokrattuihin tiloihin. Viimeisenä taseen eränä ovat rahat ja pankkisaamiset. Myrsky vei puut metsästä, tulipahan kertapoisto 43

44 Vastattavaa Oma pääoma ja vieras pääoma Taseen vastattavaa puolella on oma pääoma (tilinpäätössiirtojen kertymä) sekä vieras pääoma ja näiden yhteissumma, joka täsmää omaisuusmassaan. Kirjanpitoteknisesti vastattavaa jaetaan neljään pääryhmään, jotka ovat: (A) oma pääoma, (B) tilinpäätössiirtojen kertymä, (C) pakolliset varaukset sekä (D) vieras pääoma. Oma pääoma (A) jaotellaan kuuteen ryhmään, jotka ovat: 1. Osake-, osuus- ja muu pääoma 2. Ylikurssirahsto 3. Arvonkorotusrahasto 4. Käyvän arvon rahasto (Sijoitettu Vapaa OmaPääoma) 5. Muut rahastot (rakennusrahasto) 6. Edellisten tilikausien voitot (tappiot) kumulatiivisena summana 7. Tilikauden voitto (tappio) Osakepääoma on osakeyhtiön perustamisen yhteydessä maksettu pääoma, jonka suuruus on vähintään euroa. Tilinpäätössiirtojen kertymä (B) on etupäässä tilinpäätöstä laadittaessa laskentateknisesti käytettävä osa taseessa. Sinne kirjataan tilinpäätöksessä kirjatut poistoerot sekä vapaaehtoiset varaukset. Poistoerot voivat johtua käyttöomaisuuden todellisesta kulumisesta ja sen suhteuttamisesta voimassaolevaan lainsäädäntöön. Toisaalta, mikäli jonakin tilikautena halutaan tehdä poistosuunnitelmasta poikkeavat alimittaiset poistot, syntyy toimenpiteestä poistoeroa. Pakollisiin varauksiin (C) lasketaan kuuluvan meno tai menetys joka kuuluu päättyneeseen tai sitä aikaisempaan tilikauteen. Se toteutuu varmasti mutta sen täsmällistä suuruutta ei vielä tiedetä, eikä sitä vastaava tulo ole varma. Tämä meno perustuu lakiin tai yrityksen sitoumukseen sivullista kohtaan (vahingonkorvausvaade). Vieras pääoma (D) jaetaan pitkäaikaiseen ja lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan. Pitkäaikainen on yli vuoden mittainen vieras pääoma, jolle yleensä on määrätty maksettavaksi korkoa. Korot jaksotetaan siirtoveloissa tai siirtosaamisissa. Pitkäaikaista vierasta pääomaa ovat esimerkiksi joukko- ja vaihtovelkakirjalainat, lainat rahalaitoksilta sekä eläkelainat. Pitkäaikaiset vakuudet, jotka saadaan esimerkiksi vuokralaisilta, kuuluvat pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan. Summa on joskus tulevaisuudessa siis maksettava takaisin. Pitkäaikaisen vieraan pääoman korko vaihtelee riippuen lainan antajasta. 44

45 Pankkilaitokset perivät korkoa velalle noin 4-9 % p.a. Eläkelaitokset perivät pankkia korkeampia korkoja. Riskisijoittajan korkotaso on % p.a. Korko on sopimuskysymys ja on käsiteltävä erikseen tapauskohtaisesti. Lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan kuuluvat alle vuoden mittaiset velat. Niille ei yleensä aseteta maksettavaksi korkoa. Poikkeuksena ovat luottolaitoksilta saadut rahoitusvekselit. Lyhytaikaista vierasta pääomaa ovat esimerkiksi ostovelat, maksamattomat vuokrat, puhelinlaskut, sähkölaskut, tilitoimistojen laskut ja muut sen kaltaiset yritystoiminnan juoksevat, joka kuukautiset säännölliset laskut. Esimerkiksi tavarantoimittajat lähettävät yritykselle laskun, jossa on kaupasta sovitut maksuehdot (esimerkiksi 14 päivää netto, 30 päivää netto, 60 päivää netto jne.). Yksi yleisimmistä maksuehdoista on: 14 päivää miinus 2 % käteisalennuksena ja 30 päivää netto. Mikäli yrityksen tilikausi päättyy sovitun maksuajan sisällä, on lasku kirjattava lyhytaikaisiin velkoihin ilman korkovelvoitetta. Myöhästyneelle maksulle voidaan vaatia maksettavaksi viivästyskorkoa. Sen suuruus on määrätty korkolaissa. Yrityksen omistaja saattaa lainata rahaa yritykseensä. Yleensä pienen yrityksen omistaja ei peri korkoa sijoituksestaan joten se kirjataan lyhyeksi yrityksen velaksi yrittäjälle. Tämän tyyppiseen ryhmään kuuluvat myös tilinpäätöksessä tehtävät jaksotukset eri veloista, joita kutsutaan muuksi lyhytaikaiseksi velaksi. Muita lyhytaikaisia velkoja ovat esimerkiksi arvonlisäverovelka, lomapalkkavelat ja ennakonpidätykset. Siirtovelkaa syntyy silloin, kun esimerkiksi maksamaton vakuutuslasku tai maksamaton vuokrakausi jatkuu tilikauden yli. Tilintarkastuksesta aiheutuva kustannus kuluvalle tilikaudelle jaksotetaan siirtovelaksi, kun tarkastusta ei ole vielä suoritettu. Tosiasiallisesti tarkastus kuuluu kuluvalle tilikaudelle aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. 45

46 Rahasta ja se tuiki tärkeä kassa Tuloslaskelman ja taseen tunnusluvut ovat kovin staattisia, näiden tulosteiden tarkastelu kuvaa jo mennyttä aikaa. Yrityksen johtaminen pelkästään tuloslaskelman ja taseen avulla olisi sama kuin ajaisi autoa katselemalla tulevaa reittiä takaikkunan läpi. Rahoituksen virtalaskelmat osittain poistavat puutteita, ne ovat dynaamisempia ja esimerkiksi kassavirtalaskelma on arvostuksista vapaa, koska se kuvaa puhtaita rahavirtoja. Yritystoiminnan kannattavuutta ei virtalaskelmilla voida arvioida, mutta ne soveltuvat erinomaisesti yrityksen rahoituksellisten toimintaedellytysten arviointiin, sekä sen arviointiin, mihin suuntaan varallisuus kehittyy. Kassavirta-analyysi on tyly analyysi, se kertoo täsmälleen onko liiketoiminnalla elämisen mahdollisuutta, lukuja ei voida kaunistella arvostamalla asioita eri tavalla, raha on absoluuttinen mittayksikkö, sitä on tai ei. Varallisuus voi vaihdella mutta rahat eivät saa koskaan loppua kesken! Kussakin virtalaskelmassa kuvataan varojen sisääntulovirrat ja ulosmenovirrat, tuloksena saadaan selville kassan muutos. Virtojen keskinäinen ero on liiketapahtumien rekisteröintiajankohdassa. Kassavirta syntyy silloin, kun kassassa oleva rahamäärä kasvaa tai vähenee (maksuperusteisuus). Kassavirta on käytännöllinen mittari jo siinä mielessä, että sen vertailtavuus on helppoa ja sille voidaan asettaa luonnollinen alaraja: kassa > 0 euroa. 46

47 Virtalaskelmia on kolme eri tyyppistä Kassavirta Tulot Myyntisaamiset Kassa Ostovelat Menot Meno - tulovirta Tulot Myyntisaamiset, muut saamiset Kassa Ostovelat, muut lyhyet velat Menot Liikepääomavirta Tulot Myyntisaamiset, muut saamiset, Kassa Ostovelat, muut lyhyet velat Menot vaihtoomaisuus Meno-tulovirrassa tapahtuma rekisteröidään suoriteperusteisesti eli quick-kassa muuttuu liiketapahtuman muutoksen vaikutuksesta. Näin tapahtuu kun myyntisaamiset muuttuvat. Myyntisaamisten maksu ei siten enää vaikuta quick-kassaan uudelleen. Meno puolestaan syntyy kun vastaanotetaan tuotannontekijä, ostovelkojen määrä muuttuu tai jos suorite maksetaan käteisellä kassassa oleva rahamäärä muuttuu, kummankin toimenpiteen vaikutus lopputulemana on yhtä suuri meno-tulovirrassa. Suoriteperusteisuudesta johtuen quick-kassa voi olla myös negatiivinen. Hyvin suotavaa olisi, että lopputulos on positiivinen. Quick ratio = Rahoitusomaisuus / Lyhytaikainen vieras pääoma Liikepääomavirran arvioinnissa eteen nousee myös kysymys, miten varasto on arvostettu. Jos se on arvostettu väärin, tämä tunnusluku voi antaa vääränlaisen lopputuleman. Eli mitä enemmän vaihto-omaisuutta on aliarvostettu, sitä suuremmalta näyttävät ulosmenovirrat suhteessa sisääntulovirtoihin, heikentäen tunnuslukua. 47

48 Riittävätkö rahat, aina? Kassavirtalaskelman avulla selvitetään yrityksen tulorahoituksen riittävyys, tulos ilmenee alla kuvatun taulukon eri kassajäämissä. Niin kauan kuin kassajäämä on positiivinen, on edellinen rahankäyttöryhmä rahoitettu tulovirralla. Kassaanmyyntitulot - Aine ja tarvikemaksut - Palkat - Muut lyhytvaikutteiset liiketoiminnalliset menot = Kassajäämä I a (vastaa käyttökatetta) + Muut kassatulot = Kassajäämä I b Voitonjakomaksut - Korot - Verot - Osingot = Kassajäämä II - Investointimaksut = Kassajäämä III +/- Kassan ja rahoitusomaisuuden muutokset = Kassajäämä IV (pääomarahoitustarve) +/- Pitkäaikaisen vieraan pääoman muutokset +/- Lyhytaikaisen vieraan pääoman muutokset = Kassajäämä V +/- oman pääoman muutokset = +/- 0 euroa Kassajäämä I a kertoo yrityksen normaalin liiketoiminnan positiivisuuden, tulojen pitäisi olla kuluja suuremmat. Kassajäämä II positiivinen luku kertoo sen, että yritys kykenee myös tuloksen jakamiseen ja rahaa jää vielä investointeihin. Kassajäämä II kertoo kannattavuuden nollarajan. Mikäli tunnusluku on nolla kaikki tulot on saatu myös kulumaan, varallisuuden kasvua ei ole vielä saavutettu. Tunnusluvun on oltava positiivinen! 48

49 Investointeihin on laskettava mukaan sekä uusinvestoinnit että uusintainvestoinnit kaluston kulumisen myötä. Kassajäämä III positiivinen luku kertoo sen, että yritys kykenee investoimaan ja uusiutumaan normaalilla liiketoiminnallisella menettelytavalla. Mikäli jäämä on negatiivinen investoinnit joudutaan rahoittamaan pääomarahoituksena. Kassajäämä IV kertoo varsinaisen pääomarahoitustarpeen edellä kuvattujen niin sanottujen automaattisen rahoituksen päätyttyä. Tämän kassajäämän jälkeen rahoitusta lähdetään etsimään pääomamarkkinoilta (omistajilta tai velkojilta). Uuden yrittäjän olisi syytä laatia oma kassavirta analyysi toiminnoistaan jopa useaan otteeseen. Ei haittaa, vaikka sen tekisi päivittäin! Uuden yrityksen toiminta alkaa yleensä pääomarahoituksella, joko vieraalla ja/tai omalla rahalla. Se kuinka kauan toimintaa pyöritetään pääomarahoituksen turvin ilman tulorahoitusta, on tärkeä analysoida. Mikäli tulorahoitus ei ala pyöriä sisäänpäin toivotulla tavalla ja toivotussa ajassa on syytä miettiä liiketoiminnan strategia uudelleen. Liian kauan ei liiketoimintaa voida elättää pelkästään pääomarahoituksen varassa. Lainarahalle on maksettava korkoa ja pian alkavat lyhennyserien maksaminen. 49

50 Kirjanpidon käytänteitä, kuitti, tosite ja lasku Tiliotteet muodostavat tositteiden kanssa kirjanpidon perustan. Aineiston käsittelyn helpottamista varten tositteet niputetaan mappiin kuukausittain aikajärjestykseen. Materiaali toimitetaan tilitoimistolle kuukausittain. Kunkin tiliotteen alle mapitetaan siihen liittyvät tositteet. Pienikokoiset tositteet niitataan kiinni aa neloselle. Pidä omat ja yrityksen rahat erillään. Maksa yrityksen pankkitililtä vain yritykselle kuuluvia suorituksia. Omaan kotitalouteen kuuluvia asioita ja kuluja ei ole syytä sekoittaa yritystoimintaan. Pidä myös omat ostotapahtumat täysin erillään yrityksen ostotapahtumista, niin etteivät ne ole samalla tositteellakaan. Mikäli tositteesta ei selviä mikä hyödyke on hankittu, viereen on syytä kirjoittaa selvennös mustekynällä. Vältä teippiä ja tussia. Merkinnät on syytä tehdä sellaisella kynällä, että tekstistä saa selvän vielä vuosienkin kuluttua. Ulkomaalaisesta tositteesta teksti on käännettävä suomeksi ja summat muutettava euroiksi. Jos itse tosite on sellainen, että on oletettavaa tekstin haalistuvan tai paperin murenevan, on siitä syytä ottaa kopio kirjanpitoon. Takuutodistukset kannattaa kopioida itselleen aina. Myyntilaskut pääsääntöisesti kirjataan kirjanpitoon suoriteperusteisesti. Käytännössä se tarkoittaa, että myyntitapahtuma merkitään kirjanpitoon laskun päiväyksen perusteella. Aktiivinen myyjähän lähettää laskun asiakkaalle lähes heti kun tavara tai palvelu on hänelle suoriteperusteisesti toimitettukin. Lasku kirjataan myyntisaamisiin odottamaan asiakkaan maksua. Vastakirjauksena on myynti ja myynnin arvonlisävero. Näin myynnin arvonlisävero tulee käsitellyksi siihen kuukauteen mihin itse laskukin on päivätty. Arvonlisävero tilitetään ja maksetaan kuukausittain, ellei käytössä ole poikkeavaa menettelyä. Tilikauden aikana tapahtumia voidaan käsitellä maksuperusteisina, mutta tilinpäätökseen ne on aina muutettava suoriteperusteisiksi. Ostolaskut voidaan merkitä kirjanpitoon laskun päiväyksen perusteella tai sen maksutapahtuman kohdalle. Laskun maksu tulee voida todentaa esimerkiksi pankin merkinnällä ja/tai tiliotteesta. Myös muut yritystoiminnan laskut kirjataan kirjanpitoon samoin perustein kuin varsinaiset hyödykeostot (tavaraostot). Esimerkiksi puhelinlasku, adls, vakuutukset, ake, vuokrat ja kirjanpitolasku. Veroista laitetaan kirjanpitoon oma tosite, josta selviää mitä veroja on maksettu. Laita kirjanpitoon mieluimmin hieman liikaa aineistoa ja selvityksiä kuin liian vähän. Kirjanpitäjä tarkastelee aineistoa ulkopuolisin silmin, eikä hän aina osaa arvata yrittäjän aivoituksia. Kirjanpitäjä toki palauttaa takaisin liiallisen materiaalin jota ei säilytetä kirjanpidon joukossa. 50

51 Tosite ja kuitti Yrityksen asiakkaille, kuluttajille tai toiselle yritykselle, antaman tositteen muotoa ei ole säädelty mutta sen sisällön vähimmäisvaatimukset ovat säädetty kirjanpitolaissa 8. 8 KPL 2 luku 5. 51

52 Kirjanpidon tositteen on perustuttava: 1. Päivättyyn ja numeroituun tositteeseen, joka todentaa liiketapahtuman. Jos peruskirjanpidosta ei ilmene eikä muutoinkaan ole selvää, miten liiketapahtuma on kirjattu, tositteessa on oltava merkintä käytetyistä tileistä. 2. Menotositteessa on käytävä selville vastaanotettu tuotannontekijä ja tulotositteessa luovutettu suorite. 3. Tosite, joka todentaa suoritetun maksun, tulee olla, mikäli se on mahdollista, maksun saajan tai maksun välittäneen rahalaitoksen tai muun vastaavan antama. Milloin kirjauksen perustaksi ei saada ulkopuolisen antamaa tositetta, kirjaus tulee todentaa kirjanpitovelvollisen itsensä laatiman ja asianmukaisesti varmennetun tositteen avulla. Näin voi esimerkiksi käydä kun ulkomailla ei myyjältä saada jotain tositetta, vaikkapa tehdystä taksimatkasta. Oikaisu- ja siirtokirjauksen todentava tosite on asianmukaisesti varmennettava. Tositteen tai sen perusteella tehtyjen kirjanpitomerkintöjen tulee olla selväkielisessä muodossa (KPL 2 luku 7 ). 4. Mikäli ostaja haluaa vähentää arvonlisäveron, on myyjän annettava tosite arvonlisäverolain 102 :n säädösten mukaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että myyjä kertoo tositteessa kunkin hyödykkeen tai hyödykeryhmän osalta mikä on maksettava summa ilman veroja, arvonlisävero ja arvonlisäverollinen määrä siis kolme erillistä summaa. Arvonlisävero on mainittava prosentteina sekä euroina. Arvonlisäverottomat summat saadaan jättää niin halutessaan pois. 5. Myyjän yhteystiedoissa y-tunnus on ainoa pakollinen osa. Myyjän virallinen nimi ei ole pakollinen, kuittiin voidaan kirjoittaa markkinoinnissa käytettävä nimi. 52

53 Tyypillinen peruskuitti 53

54 Postiennakkomyyntiä Stylelife.com on myyjä Saksassa. Nettisivuilla takin hinta ilmoitetaan olevan 99,90 euroa ja lähetyskulut 14,90, yhteensä 114,80 euroa. Kun myydään kuluttajalle, hinta sisältää jo myyntimaan arvonlisäveron. Saksan alv on 19 % eli 18,33 euroa. Nettohinta on 114,80 / 1,19 = 96,47 euroa 54

55 55

56 Lasku Laskun sisältövaatimukset on säädetty arvonlisäverolaissa. Lain 209 b :ssä on tarkasti kerrottu mitä tietoja laskussa on oltava. Siinä säädetään, että: 1. Laskussa on oltava sen antamispäivä. 2. Yksi tai useampi sarjaan perustuva juokseva tunniste, jolla lasku voidaan yksilöidä. Laskun päiväys ei ole laskun numero, se ei kulje juoksevassa sarjassa. 3. Arvonlisäverotunniste eli kotimaassa myyjän y-tunniste tai se muutettuna eu-vat koodiksi lisäämällä siihen FI etuliite maatunnisteeksi. 4. Tarvittaessa ostajan arvonlisäverotunniste. Tämä tulee välttämättömäksi tavaran yhteisökaupassa. 5. Myyjän nimi ja osoite sekä ostajan nimi ja osoite. 6. Myytyjen tavaroiden määrä ja luonne sekä palvelun määrä ja luonne. 7. Tavaroiden toimituspäivä, palvelujen suorituspäivä tai ennakkomaksun maksupäivä, jos se voidaan määrittää eikä se ole sama kuin laskun antamispäivä. Palvelujen suorituspäiväksi käy myös palvelun antamisen ajankohdan yksilöinti esimerkiksi maaliskuu 2009, kevät 2009 jne. 8. Arvonlisäveron peruste kunkin verokannan tai verottomuuden osalta, yksikköhinta ilman veroa sekä hyvitykset ja alennukset, jos niitä ei ole huomioitu yksikköhinnassa. 9. Arvonlisäverokanta. 10. Suoritettavan arvonlisäveron määrä euroina. 11. Mikäli myynnistä ei ole suoritettava arvonlisäveroa, verottomuuden peruste on tuotava esille laskussa viittaamalla kyseiseen lakipykälään. Esimerkiksi käytetyn tavaran osalta riittää viittaus marginaaliveromenettelyyn tai arvonlisäverolain 79 a :ään, jossa vastaava asia kerrotaan. Matkatoimistopalvelujen arvonlisäverottomuus on esitetty arvonlisäverolain 80 :ssä. 12. Jos laskulla muutetaan aikaisempaa laskua, yksiselitteinen viittaus tähän asiakirjaan. 13. Käytännössä laskulla on oltava näkyvissä summat; netto, alv, brutto. 56

57 Juha Siikavuo 57

58 58

59 Mikäli myyjä ei laadi kehotuksesta huolimatta laskua saa ostaja tehdä sen myyjän puolesta ja on todennettavissa järjestely, jonka mukaan myyjä hyväksyy laskun. Näin voi käydä esimerkiksi ulkomailla, jossa ei saada hotellista asianmukaista majoituslaskua. Mikäli laskun loppusumma on enintään 250 euroa saa käyttää niin sanottua kevennettyä laskutusmenettelyä. Tällöin esimerkiksi annettavia alennuksia ei tarvitse edellä kuvatun tarkoin yksilöidä. Maksuehdot, muut laskutustiedot ja viivästyskorko Maksuehdot eivät kuulu pakollisiin laskutustietoihin. Jos maksuehtoa ei ole annettu katsotaan kohtuulliseksi maksuajaksi 30 päivää netto. Yleensä kun alkava yritys laskuttaa suorittamaansa palvelua toiselta mahdollisesti myös pieneltä yritykseltä on suositeltavaa, että käytetään lyhyttä maksuehtoa. Palvelun myynnissä käteisalennuksia ei juurikaan käytetä. Maksuehdoksi voidaan asettaa: 7 pv netto 14 pv netto. Julkiselle sektorille sekä myös suurille yrityksille, joiden oletetaan olevan varmoja maksajia, maksuehdoksi voidaan asettaa myös kahta viikkoa pitempi ajanjakso. Tavaroiden myynnissä annetaan yleensä huomattavasti pidempiä maksuaikoja kuin palvelun myynnissä. Se osittain johtuu myös siitä, että tavara voidaan mahdollisesti hakea pois, mikäli asiakas ei sitä maksa. Annettua palvelua on mahdoton perua. Tehtaat antavat jälleenmyyjilleen yleensä pitkiä maksuehtoja käteisalennuksineen. Esimerkiksi: 30 pv 2 % tai 45 pv netto 120 pv netto 180 pv netto. Keski-Euroopassa hyvin pitkät maksuajat ovat tyypillisiä, täällä pohjolassa olallaan vähän liian hätähousuisia. Tällä pitkän maksuajan menettelyllä tavaroiden valmistajat omalla osallaan tukevat jälleenmyyjiään. Tuotteet ehditään myydä ennen kuin ostohinta pitää maksaa valmistajalle. Muina tietoina asiakkaalle oli suotavaa antaa seuraavat: - tilinumero, johon lasku maksetaan, - viitenumero, - huomautusaika päivissä ja huomautuskulun määrä euroissa, - viivästyskorko ja sen määräytymisperuste. 59

60 Viivästyskorko ja perintä Viivästyskorkoa voidaan periä vain sen verran mitä laki sallii. Korko vaihtelee. Mikäli uusi yrittäjä ei halua ajatella koko asiaa, vaan kuitenkin varmentaa selustansa, on hänen syytä kirjoittaa laskuihinsa viivästyskoron kohdalle vaatimus; viivästyskorko lain mukaisesti Tällöin yrittäjän ei tarvitse miettiä mikä se korko olikaan juuri nyt laskutushetkellä. Jos asiaan joudutaan palaamaan, siinä vaiheessa tarkastetaan kulloisenkin viivästyskoron suuruus. Viivästyskorko on myös vuotuista korkoa ei absoluuttista. Esimerkki viivästyskorosta Laskutamme asiakastamme eurolla ja asetamme maksuehdoksi 14 pv netto, viivästyskorko 11,5 %. Asiakas maksaa laskunsa viisi päivää myöhässä. Laskuttaisimmeko viivästyskorkoa, joka määräytyy seuraavasti: Jos lasku olisi vuoden myöhässä, viivästyskorko olisi 11,5 prosenttia eurosta eli 345 euroa. Jaetaan summa 365 päivällä, saadaan päivän korko, joka on 0,95 euroa. Päivän korko kerrotaan myöhästyneiden päivien lukumäärällä 0,95 x 5 pv = 4,75 euroa. Kirje, kirjekuori ja postimaksu maksavat noin 2 euroa, joten saamamme hyöty olisi vajaa 3 euroa sekä voimme vakuuttaa, että tämä on korkoperinnän jälkeen entinen asiakkaamme. Kannattaako siis nähdä vaivaa? Älä myy tuntemattomalla ostajalle mitään luotolla. Äläkä missään tapauksessa, ennen kuin olet varmistanut asiakkaan luottotiedot perusteellisesti. Asiakkaan luottotiedot voi tarkastaa netistä: Pieniä summia ei kannata lähteä perimään. Niele kiukkusi ja yritä uudelleen. 60

61 Juha Siikavuo Muutama kuva kirjanpidon tositeaineiston järjestelystä Kaikki kuitit nitojalla aaneloselle kiinni, tasaisesti ympäri paperia, jotta ne voidaan helposti lukea kukin erikseen. Älä sotke niitä tussilla! 61

62 62

63 63

64 Tuloslaskelma Helenan konsultointi Ky Helenan konsultointi Ky on yhden ihmisen esimerkki hyvän yritystoiminnan tuloksellisuudesta. Tase puuttuu tästä esimerkistä, se ei sinällään ole merkityksellinen palvelua myyvän pienen yrittäjän kannalta katsottuna. Helena tuottaa palvelua muille pienille konsulttiyrityksille. Tavaran myyntiä ei ole, ainoastaan palvelun myyntiä. Liikevaihdon jälkeen on vain kuluja. Palkkaa ei ole maksettu. YEL on hyvällä tasolla. Veroja ei tässä esimerkissä ole huomioitu. Tuloslaskelma vuodelta 2009 on esitetty vertailutietona edelliseen vuoteen nähden. 64

65 65

66 66

67 67

68 68

69 Muuta Bisneksen perusluonne 1. Mitä? Mitä myyt? Tuote selkeästi esiin! Vastaa mahdollisimman lyhyesti, jos suullisesti niin max yhdessä minuutissa, asiakas ei jaksa kuunnella pitempään. 2. Kenelle? Ketkä kuuluvat asiakasryhmääsi? Ei kaikkea kaikille. Ei tarjota huolta ja helpotusta esimerkiksi lahjakkaille mutta vähävaraisille ihmisille. 3. Miksi? Miksi ihmeessä ostetaan sinulta? Miksi sinä olet parempi kuin muut? Perustele mahdollisimman lyhyesti. 4. Mikä on ansaintalogiikkasi? Missä se kate luuraa? Paljonko jää hilloa ja elääkö sillä? Paljonko euroja jää sukanvarteen? 5. Kenelle lähetät viisi ensimmäistä laskuasi? Juha Siikavuo 69

70 Muutama kuva kapasiteetin rajoitteista ja yrittäjän kavereista KAPASITEETTI TOIMINTA-ASTE LASKUTETTAVA MÄÄRÄ KRIITTINEN PISTE 70

71 Etsi heidät, luota heihin, työskentele heidän kanssaan aktiivisesti. Kirjanpitäjä Atk-poika Tilintarkastaja Juristi Pankkivirkailija Vakuutusvirkailija 71

Koneet ja Suunnitelma- Vakuutus- Vapaaehtoisten Jälleenhankinta- Poistoeron kalusto poistot Pankkitili korvaukset var. muutos varaus muutos Poistoero

Koneet ja Suunnitelma- Vakuutus- Vapaaehtoisten Jälleenhankinta- Poistoeron kalusto poistot Pankkitili korvaukset var. muutos varaus muutos Poistoero Liite 2 Esimerkki jälleenhankintavarauksen tekemisestä ja sen käyttämisestä hankintamenon kattamiseen Kirjanpitovelvollisen tuotantokone tuhoutuu. Koneen tuhoutumisesta saadulla vakuutuskorvauksella katetaan

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C00100. Menojen jaksottaminen: Pysyvät vastaavat; poistot

KIRJANPITO 22C00100. Menojen jaksottaminen: Pysyvät vastaavat; poistot KIRJANPITO 22C00100 Luento 3: Menojen jaksottaminen: Pysyvät vastaavat; poistot Luento 3 Pysyvät vastaavat: Esittäminen Jaksottaminen Poistosuunnitelma Pysyvien vastaavien myynti 2 PYSYVÄT VASTAAVAT Pysyvät

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Yrityksen perustiedot Malliyritys Oy Yritystie 5 00100 Helsinki Y-tunnus 011111111 Kaupparekisterinumero Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin 01.01.2000

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy Y-tunnus: 0582075-3 Kotipaikka: Joensuu Säilytä 31.12.2024 asti Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus

Lisätiedot

Vastaavat 150 Vaihto-omaisuus 150 Aineet ja tarvikkeet 1500 Aineet ja tarvikkeet 151 Keskeneräiset tuotteet

Vastaavat 150 Vaihto-omaisuus 150 Aineet ja tarvikkeet 1500 Aineet ja tarvikkeet 151 Keskeneräiset tuotteet Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Kehittämismenot 103 Aineettomat oikeudet 1030 Aineettomat oikeudet

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006

KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006 KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006 2 Kangasalan Lämpö Oy Tyrnimarjankuja 3 36220 Kangasala Kotipaikka Kangasala Y-tunnus 0510578-4 TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. 31.12.2006 SISÄLLYS SIVU Tuloslaskelma

Lisätiedot

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y.

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. 1 / 15 TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. Y-tunnus: 01.01.2012-31.12.2012 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2022 asti 2 / 15 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2012-31.12.2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 Hyvigolf Oy Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2024 asti Tilinpäätöksen toteutti: Visma Services Oy Helsinki

Lisätiedot

Tilikartta: Yhdistystesti 301004, 21.06.2007

Tilikartta: Yhdistystesti 301004, 21.06.2007 Tilikartta: Yhdistystesti 301004, 21.06.2007 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Kehittämismenot 103 Aineettomat oikeudet 1030 Aineettomat oikeudet

Lisätiedot

Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020

Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Kehittämismenot 103 Aineettomat oikeudet 1030 Aineettomat oikeudet

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Vastaavat 150 Vaihto-omaisuus 150 Aineet ja tarvikkeet 1500 Aineet ja tarvikkeet 151 Keskeneräiset tuotteet

Vastaavat 150 Vaihto-omaisuus 150 Aineet ja tarvikkeet 1500 Aineet ja tarvikkeet 151 Keskeneräiset tuotteet Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Kehittämismenot 103 Aineettomat oikeudet 1030 Aineettomat oikeudet

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C00100. Luento 2b: Menojen jaksottaminen: Vaihtuvat vastaavat; varaston muutos ja varaston arvostaminen

KIRJANPITO 22C00100. Luento 2b: Menojen jaksottaminen: Vaihtuvat vastaavat; varaston muutos ja varaston arvostaminen KIRJANPITO 22C00100 Luento 2b: Menojen jaksottaminen: Vaihtuvat vastaavat; varaston muutos ja varaston arvostaminen MENOJEN JAKSOTTAMINEN Kuinka menot jaksotetaan kuluiksi eri tilikausille? Meno jaksotetaan

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

TULOSLASKELMAN RAKENNE

TULOSLASKELMAN RAKENNE TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

Siemenviljelijöiden talousvalmennus

Siemenviljelijöiden talousvalmennus Siemenviljelijöiden talousvalmennus Tuloslaskelma ja tase ABC-koulutus Maatilan yhtiöittäminen Sokos Hotel Presidentti, Helsinki 14.11.2014 Yrityksen reaali- ja rahaprosessi TULOSLASKELMA TASE VASTAAVAA

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

TULOSLASKELMA 1.1.2013-31.12.2013 1.1.2012-31.12.2012 LIIKEVAIHTO 254 106,39 253 499,42

TULOSLASKELMA 1.1.2013-31.12.2013 1.1.2012-31.12.2012 LIIKEVAIHTO 254 106,39 253 499,42 1 TULOSLASKELMA 1.1.2013-31.12.2013 1.1.2012-31.12.2012 LIIKEVAIHTO 254 106,39 253 499,42 Liiketoiminnan muut tuotot 13 728,31 13 839,90 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden

Lisätiedot

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 Kiint.Oy Peiponaho T U L O S L A S K E L M A Sivu 1 Y-tunnus 9017024-8 1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013 Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 LIIKEVAIHTO

Lisätiedot

Puutarhatalous (EU-tukihakemusta noudatteleva)

Puutarhatalous (EU-tukihakemusta noudatteleva) Puutarhatalous (EU-tukihakemusta noudatteleva) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Asunto Oy - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Asunto Oy - Asteri kirjanpidon tulostusmalli T A S E V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Omistuskiinteistöt

Lisätiedot

Käyttöomaisuuden määrittely

Käyttöomaisuuden määrittely 1 (5) 8.70 IISALMEN KAUPUNGIN POISTOSUUNNITELMA 1.1.1997 LUKIEN Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.1996 134, tarkastettu kaupunginvaltuuston päätöksellä 25.3.2002 23 ja kaupunginvaltuuston päätöksellä

Lisätiedot

MYLLYN PARAS -KONSERNI

MYLLYN PARAS -KONSERNI 8 Myllyn Paras -nimisen konsernin emoyhtiö on Myllyn Paras Oy Hallinto, kotipaikka Hyvinkää. Edellä mainitun konsernin konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa osoitteesta: Verkatehtaankatu

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 150578-666A 10 10 000 00 020252-666T 110 5 000 20 6606408-2 30 600 00 241280-111C 60 8 989 89

Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 150578-666A 10 10 000 00 020252-666T 110 5 000 20 6606408-2 30 600 00 241280-111C 60 8 989 89 6606441-0 Oy Tyvi-testiaineisto 2008-2011 Ab Yki Yhteyshenkilö Yrityksen katuosoite 12 B 00100 HELSINKI 01032010 28022011 123 Tilitoimistot Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 FI2312345600123454 NDEAFIHH Ville

Lisätiedot

AS Asteri Asunto Oy - laaja tase AS14L.WTR

AS Asteri Asunto Oy - laaja tase AS14L.WTR T A S E V A S T A A V A A Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Perustamismenot Tutkimusmenot Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineettomat hyödykkeet

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

As Oy Atsoftin Asteri - ALV:n esittäminen omana oikaisueränä tuloslaskelmassa

As Oy Atsoftin Asteri - ALV:n esittäminen omana oikaisueränä tuloslaskelmassa TULOSLASKELMA Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet Hankeosuussuoritukset Kulutusperusteiset vastikkeet Erityisvastikkeet./. Rahastoidut vastikkeet Vuokrat Käyttökorvaukset Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

TASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008

TASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008 TASEKIRJA 31.12.2008 Sisällys sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Liitetiedot 4-5 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 5 Tositelajit ja säilyttämistapa 5 Tilinpäätöksen allekirjoitus 6 Tilikartta 7 Tasekirja

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

Joensuun Ravirata Oy. Taseki rja 31.12.2014

Joensuun Ravirata Oy. Taseki rja 31.12.2014 JOENSUUN RAVIRATA OY Joensuun Ravirata Oy Taseki rja 31.12.2014 Y-tunnus 0365190-9 Ravirata Joensuu Joensuun Ravirata Oy Tasekirja 31.12.2014 Sisällysluettelo: 1(8) Tuloslask&ma sivu 2 Tase sivu 3-4 Tilinpäätöksen

Lisätiedot

Yleisohje suunnitelman mukaisista poistoista xx.xx.2007

Yleisohje suunnitelman mukaisista poistoista xx.xx.2007 Yleisohje suunnitelman mukaisista poistoista xx.xx.2007 Liite 1 Esimerkki pysyvien vastaavien hankintamenon määrittämisestä Esimerkki 1 Tietokone 2 100,00 Lisämuisti 420,00 Yhteensä 2 520,00 - alennus

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätös,

Emoyhtiön tilinpäätös, 106 FORTUM TILINPÄÄTÖS 2011 Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Tuloslaskelma Liite 2011 2010 Liikevaihto 2 77 67 Muut tuotot 3 36 12 Henkilöstökulut 4 36 35 Poistot ja arvonalentumiset 7 8 9 Muut kulut 67 55 Liikevoitto/-tappio

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15

3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15 LTKK/TUTA Lehtori Osmo Hauta-aho 1(3) + liitteet 1-2 3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15 (Tentissii ei saa olla mukana kirjallisuutta) Tehtava 1 Oheisena on annettu SyysTek Oy:n

Lisätiedot

Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. TASEKIRJA

Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. TASEKIRJA TASEKIRJA Tilikausi: 01.01.2010-31.12.2010 Tämä tilinpäätös on allekirjoitettava ja säilytettävä paperilla 31.12.2020 asti. Laatija: Nurmi Susanna Sivu 2(11) Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2010-31.12.2010

Lisätiedot

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Testiyritys SQL-Suomalainen Oy - 00000006. Pvm Rating Limiitti

Testiyritys SQL-Suomalainen Oy - 00000006. Pvm Rating Limiitti Standard 2014-05-13 12:40 Erja Fasta TESTIYRITYS SQL-SUOMALAINEN OY (L) POSTIOSOITE: SQLKATU 60 60, 99999 KORVATUNTURI, SUOMI Y-TUNNUS. 0000000-6 D&B D-U-N-S NR. 65-200-7816 TILINPÄÄTÖS 201310 AA Hyvä

Lisätiedot

Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab

Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab 1/9 Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab TASEKIRJA Tase-erittelyt 1.1.2004-31.12.2004 Tasekirjan sisällysluettelo Kirjanpitoaineisto 1 Toimintakertomus 2 Talousarviovertailu

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1 Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila E Laitila 1 YRITYSTOIMINNAN TAVOITTEENA ON TAVALLISESTI VOITON MAKSIMOINTI TULOT MENOT = MAHDOLLISIMMAN SUURI LUKU VOITTOA VOIDAAN MAKSIMOIDA JOKO LYHYELLÄ

Lisätiedot

Tilikartta: Muu yritystoiminta Martti-järjestelmä 2006

Tilikartta: Muu yritystoiminta Martti-järjestelmä 2006 1***** VASTAAVAA 1***** 10**** KÄYTTÖOMAISUUS 1***** 101*** AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 10**** 1010** PERUSTAMISMENOT 101*** VA120 1010 Perustamismenot 1010** D 1011 Perustamismenojen aktivointi 1011 D 22 30

Lisätiedot

TASEKIRJA <>

TASEKIRJA <<company_name>> 1 / 14 TASEKIRJA

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Harri Kalliokosken kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

Liite 1 TULOSLASKELMA

Liite 1 TULOSLASKELMA N:o 1268 3467 Liite 1 TULOSLASKELMA Vakuutustekninen laskelma Maksutulo Lakisääteisten eläkkeiden kannatusmaksut Muiden eläkkeiden kannatusmaksut Vakuutustoiminnan luovuttamiset Sijoitustoiminnan tuotot

Lisätiedot

Transkokko Oy - 17124311. Pvm Rating Limiitti

Transkokko Oy - 17124311. Pvm Rating Limiitti Standard 2014-05-16 10:52 Teppo Testi TRANSKOKKO OY POSTIOSOITE: TESTITIE 17,99999 TESTILÄ, SUOMI Y-TUNNUS. 1712431-1 D&B D-U-N-S NR. 46-111-2222 PUHELIN 99-123456 TILINPÄÄTÖS 201212 A Luottokelpoinen

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Ammatinharjoittaja - Asteri kirjanpidon mallitilipuitteisto

Ammatinharjoittaja - Asteri kirjanpidon mallitilipuitteisto - Asteri kirjanpidon mallitilipuitteisto T A S E Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik.

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Liite 1 TULOSLASKELMA. I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1)

Liite 1 TULOSLASKELMA. I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1) 4060 N:o 1415 Liite 1 TULOSLASKELMA I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1) Vakuutusmaksutuotot Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. LIIKEVAIHTO M 2014 % 2013 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 220,6 42,2 217,0 41,5 Teollisuuspalvelut 72,8 13,9 70,7 13,5 Kiinteistöpalvelut 229,1 43,9 235,4 45,0 Yhteensä 522,5 100,0 523,1

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

Ammatinharjoittaja - Asteri mallitilikartta (am11)

Ammatinharjoittaja - Asteri mallitilikartta (am11) T A S E Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

Joka yrityksen talouskoulu Lasse Karjalainen, Simulo Oy (lasse.karjalainen@simulo.fi, 0400 716 420)

Joka yrityksen talouskoulu Lasse Karjalainen, Simulo Oy (lasse.karjalainen@simulo.fi, 0400 716 420) Joka yrityksen talouskoulu Lasse Karjalainen, Simulo Oy (lasse.karjalainen@simulo.fi, 0400 716 420) Pienen yrityksen talous lähtökohta ja suunnittelu. Tuloslaskelma. Mikä siinä on tärkeää? Miten tulkitsen

Lisätiedot

MYLLYN PARAS -KONSERNI

MYLLYN PARAS -KONSERNI Myllyn Paras -nimisen konsernin emoyhtiö on Myllyn Paras Oy Konserni, kotipaikka Hyvinkää. Edellä mainitun konsernin konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa osoitteesta: Verkatehtaankatu 6,

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Janne Heusalan kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

ao oo TILII{PAATOS ST$Rurllfr-l-\-@ TTLTKAUSL 1.4.2009-31.3.2010

ao oo TILII{PAATOS ST$Rurllfr-l-\-@ TTLTKAUSL 1.4.2009-31.3.2010 ao oo TILII{PAATOS oo ST$Rurllfr-l-\-@ TTLTKAUSL 1.4.2009-31.3.2010 Sivu: Tulostethr: I 16.07.10 Jakso: 01.04.2009-31.03.2010 Tuloslaskelma xjl-x"xjfi)ffi XJL.XJL;fiXX LIIKEVAIHTO Valmiiden ja keskenetäisten

Lisätiedot

AS Ehitusfirma Rand ja Tuulberg

AS Ehitusfirma Rand ja Tuulberg AS Ehitusfirma Rand ja Tuulberg TASE Vastaavaa (varat) EEK EEK EUR EUR Vaihtuvat vastaavat Rahat ja pankkisaamiset 64572455 85528124 4126932 5466243 Lyhytaikaiset rahoitusinvestoinnit Saamiset ja ennakkomaksut

Lisätiedot

Sisältö. Tuloslaskelma... 1. Tase... 2. Tilinpäätöksen liitetiedot... 3. Tilinpäätöksen allekirjoitukset... 7. Kirjanpitokirjat ja tositelajit...

Sisältö. Tuloslaskelma... 1. Tase... 2. Tilinpäätöksen liitetiedot... 3. Tilinpäätöksen allekirjoitukset... 7. Kirjanpitokirjat ja tositelajit... Tilinpäätös 2009 Sisältö Tuloslaskelma... 1 Tase... 2 Tilinpäätöksen liitetiedot... 3 Tilinpäätöksen allekirjoitukset... 7 Kirjanpitokirjat ja tositelajit... 8 Tilintarkastuskertomus... 9 TULOSLASKELMA

Lisätiedot

LIIKEVAIHTO 261 225,88 254 106,39

LIIKEVAIHTO 261 225,88 254 106,39 1 TULOSLASKELMA 1.1.2014-31.12.2014 1.1.2013-31.12.2013 LIIKEVAIHTO 261 225,88 254 106,39 Liiketoiminnan muut tuotot 10 407,35 13 728,31 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden

Lisätiedot

Liikevaihto 4 179 5 607-25,47 % Liikevoitto 278 170 63,53 % Voitto ennen veroja 413 156 164,74 % Tilikauden tulos 305 162 88,27 %

Liikevaihto 4 179 5 607-25,47 % Liikevoitto 278 170 63,53 % Voitto ennen veroja 413 156 164,74 % Tilikauden tulos 305 162 88,27 % SAV Rahoitus Oyj OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1.7. 31.12.2008 osavuosikatsaus (tilintarkastamaton).n osakekohtainen tulos kasvoi 100 % Välitilinpäätös lyhyesti: Voitto ennen veroja oli 413 tuhatta euroa (ed.

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys TASE VASTAAVAA. Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot

Metsänhoitoyhdistys TASE VASTAAVAA. Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot TASE VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Varsinaisen toiminnan tuotto- / kulujäämä -1 951 104,22-1 758 750,67. Tuotot Jäsenmaksut 39 140,00 37 720,00. Kulut Varainhankinnan kulut 516,19 0,00

Varsinaisen toiminnan tuotto- / kulujäämä -1 951 104,22-1 758 750,67. Tuotot Jäsenmaksut 39 140,00 37 720,00. Kulut Varainhankinnan kulut 516,19 0,00 SUOMEN LUTERILAINEN EVANKELIUMIYHDISTYS RY TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 Testamentit 140 489,00 275 845,49 Srk:n talousarviomäärärahat 1 203 139,49 1 351 418,02 Vapaaehtoinen

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005 1 (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005 1 (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005

Lisätiedot

Osakas Lumi Ukko omistaa 6 kpl Lumi Oy:n osakkeita, laske osakkaan osingosta maksettavaksi tulevat verot. Kuntavero 20 %.

Osakas Lumi Ukko omistaa 6 kpl Lumi Oy:n osakkeita, laske osakkaan osingosta maksettavaksi tulevat verot. Kuntavero 20 %. Tilinpäätössuunnittelu luentoharjoitukset 2015 1 (11) Luentoharjoitus 1 Lumi Oy:n tase 31.12.200X Pysyvät vastaavat Pitkävaikutteiset menot 1 000 Maa-alueet 60 000 Rakennus 200 000 Kalusto 50 000 Osakkeet

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

Ryhmä Nimi Tili Tilin nimi Tyyppi List.kdi Seur.kdi Omin.kdi Alv-kdi Rivik.alv B/N Tasekdi Verokdi

Ryhmä Nimi Tili Tilin nimi Tyyppi List.kdi Seur.kdi Omin.kdi Alv-kdi Rivik.alv B/N Tasekdi Verokdi 15:19 20.08.2013 Sivu 1 1 VASTAAVAA 10 PYSYVÄT VASTAAVAT 100 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 1030 AINEETTOMAT OIKEUDET 1030 Aineettomat oikeudet 1 1003 1 0 Ei N 3 650 1050 MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT 1050 Muut

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2015 KERAVAN LÄMPÖVOIMA OY

TILINPÄÄTÖS 2015 KERAVAN LÄMPÖVOIMA OY TILINPÄÄTÖS 2015 KERAVAN LÄMPÖVOIMA OY SISÄLLYSLUETTELO HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 3 TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET 4 TULOSLASKELMA 5 TASE 6 RAHOITUSLASKELMA 7 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 8 KÄYTÖSSÄ

Lisätiedot

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Julkaistu: 2003-04-24 07:01:11 CEST Solteq Oyj - neljännesvuosikatsaus SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2 Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Konsernin

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 Julkaistu: 2015-09-10 14:10:49 CEST Yhtiötiedote Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.7.2014 30.6.2015 (tilintarkastamaton) Keskeiset tilinpäätös tunnusluvut (t ): Liikevaihto 2 329

Lisätiedot

HSL Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä POISTOSUUNNITELMA

HSL Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä POISTOSUUNNITELMA HSL Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä POISTOSUUNNITELMA esitys HSLH 15.6.2010 HSL Helsingin seudun liikenne PL 100 00077 HSL Puhelin (09) 4766 4444 Faksi (09) 4766 4441 hsl@hsl.fi Y-2274586-3 HRT Helsingforsregionens

Lisätiedot