TAMMI-ELOKUUN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA JA SOPEUTTAMISTOIMENPITEET LOPPUVUONNA 2015

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA TAMMI-ELOKUUN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA JA SOPEUTTAMISTOIMENPITEET LOPPUVUONNA /02/02/00/01/2014 HEHA 92 Yhteenveto Voimakas palveluiden kysynnän kasvu sekä jäsenkunnista että ulkokunnista yhdistyneenä HUSin kykyyn tuottaa tätä vastaten lisää palveluja on kasvattanut tammi-elokuussa 2015 palveluvolyymiä 4,0 % verrattuna vuoden 2014 tammi-heinäkuuhun. Talousarvion 2015 palvelusuoritetavoite ylittyy 5,1 % (talousarvion suoritetavoite laadittiin suhteessa vuoden 2014 talousarvioon, ei tilinpäätökseen). Kysyntäpaineesta on selvitty ja jonot ovat hieman lyhentyneet verrattuna viime vuoden elokuun lopun tilanteeseen. Toiminnan tuottavuus on parantunut viime vuodesta, henkilöstötuottavuus + 3,0 % ja DRG-pisteen hinta on alentunut 0,9 % (tavoite oli 1,5 %). Sitovat nettokulut kasvoivat vuoden 2014 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 4,2 % ja ylittävät talousarvion 2,1 %. Sitovien nettokulujen budjettiylitys pienentyi elokuussa. Toimintavolyymin leikkaaminen talousarvion 2015 mukaiseksi ei loppuvuoden aikana ole realistista, eikä se potilashoidon kannalta olisi lainmukaista (jonot kasvaisivat). Kulujen kasvua koko vuodelta yritetään rajoittaa loppuvuoden aikana useilla toimenpiteillä, joiden suunnittelu alkoi välittömästi valmistuneiden tammi-heinäkuun talouslukujen osoittaessa 2,3 % sitovien nettokulujen ylitystä ja yksiköiden syyskuussa valmistuneen ennusteen osoittaessa jopa 2,8 % ylitystä. Osa toimenpiteistä tulee myös vähentämään erityisesti joulukuussa potilashoidon volyymia. Sopeutustavoitteet elokuussa päivitettyyn vuosiennusteeseen verrattuna on yhtymäjohdon toimesta kohdennettu yksiköittäin ja niiden toteutus on aloitettu. Laajempi katsaus Tammi-elokuussa toiminnan määrä ylitti edelleen selvästi talousarviossa suunnitellun tason. Kokonaisuutena palvelutuotannon laskutusosuudella painotettu volyymi on kasvanut 4,0 % edelliseen vuoteen verrattuna (1-7/2015: + 4,3 %) ja se ylittää talousarvion sisältämän suunnitelman 5,1 % (1-7/2015: + 5,3 %). Verrattuna edellisvuoteen on sekä NordDRG-tuotteiden kokonaislukumäärä + 4,7 %, että käyntituotteiden lukumäärä on kasvanut. Käyntituotteiden kasvu on somaattisessa hoidossa 3,8 % ja psykiatriassa myös 3,8 %. Psykiatristen hoitopäivien lukumäärä on sen sijaan laskenut 4,9 % palvelurakenteen muutoksen ja avohoidon lisääntymisen johdosta. Elokuussa kasvua oli erityisesti käyntituotteiden (+ 8,0 %) laskutuksessa edellisvuoteen verrattuna. Avohoidon osuus on hieman noussut viime vuoden tasosta. Avohoidon osuus kokonaistuotannosta oli tammi-elokuussa 42,2 % (1-8/2014: 41,5 %), mikä on myönteistä. Alla olevassa taulukossa on esitetty HUS:n sairaanhoitoalueiden toiminnan muutokset tammi-elokuussa 2015 verrattuna tammi - elokuuhun 2014, sekä 2015 talousarvion mukaiset toiminnan kokonaistuotot. HYKSin ja Hyvinkään sairaanhoitoalueiden välinen psykiatrian siirto näkyy

2 asianomaisissa kohdissa (hoitopäivät, psykiatrian käynnit ja kokonaisvolyymi). HYKSin toimintatuotot ovat 81,2 % sairaanhoitoalueiden yhteenlasketuista toimintatuotoista. HYKS HYVINKÄÄ LOHJA PORVOO LUSA Volyymi 5,6 % - 5,5 % 8,7 % 2,3 % 4,7 % NordDRG -tuotteet 4,4 % 1,3 % 13,5 % 3,5 % 8,5 % Käynnit, somatiikka 3,9 % 5,8 % 8,9 % 1,3 % 2,5 % Käynnit, psykiatria 14,0 % - 29,3 % 3,5 % 0,5 % 3,6 % Psykiatrian hoitopäivät 18,0 % - 71,6 % - 11,2 % - 3,5 % - 5,7 % DRG-pisteet 5,0 % 3,3 % 11,0 % 7,4 % 8,7 % TA 2015 TUOTOT 1 407,9 M 131,7 M 78,5 M 69,6 M 44,4 M Kokonaistasolla henkilötyön toteutunut tuottavuus (3,0 %) on parantunut tavoitetta (1,5 %) enemmän. Somaattisen palvelutuotannon kokonaistuottavuutta kuvaa DRG-pistekustannus -mittari. Tavoitteeksi on asetettu 1,5 %:n deflatoitu DRG-pistekustannuksen lasku. Tammi-elokuussa deflatoitu pistekustannus on laskenut edellisestä vuodesta 0,9 %. Käyttämämme tuottavuusmittari DRG-pistekustannus ei täysimääräisesti kalenterivuoden aikana huomioi tuotantorakenteen muutosta avohoitopainotteiseen suuntaan. Muiden kuin jäsenkuntamaksajien laskutus on kehittynyt positiivisesti; toteutunut laskutus (99,7 milj. euroa) ylittää talousarvion 9,2 milj. eurolla (+ 10,2 %). Budjettiylitys on elokuussa lisääntynyt 2,2 milj. euroa. Muiden sairaanhoitopiirien laskutus ylittää talousarvion 5,9 milj. eurolla (+ 12,4 %) ja ERVA -alueen laskutus ylittää talousarvion 1,1 milj. eurolla (4,6 %). Muiden maksajien talousarvion toteutumisessa on jatkuvaa epävarmuutta, koska vaativien erityistason hoitojen laskutuksen suuruus yhteensä ja erityisesti kohdentuminen eri maksajille vaihtelee kuukausittain ja vuosittain kokoontunut HUS:n valtuusto päätti, että tammi - huhtikuussa toteutuneesta ylijäämästä palautetaan kesäkuussa jäsenkunnille 25 milj. euroa sairaanhoitoaluekohtaisen tammi-huhtikuussa toteutuneen kuntakohtaisen palvelukäytön mukaisessa suhteessa. Palautuksen jälkeen jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet ylittivät tammi-elokuussa kuukausijaksotetun talousarvion 3,8 % (36,8 milj. euroa). Budjettiylitys kasvoi elokuussa. Toteumassa on kuitenkin suuria kuntakohtaisia eroja, kuten aikaisempinakin vuosina. Tammi-heinäkuussa 15 jäsenkunnan toteutunut laskutus ylitti kuukausijaksotetun talousarvion ja 9 kunnan laskutus vastaavasti alitti talousarvion. Talousarvioon verrattuna jäsenkuntien palveluiden määrällisen kysynnän vaikutus oman palvelutuotannon laskutuksen kasvuun oli + 4,2 % (määräero) ja käytettyjen palveluiden keskihinnan vaikutus oli + 1,4 % (hintaero). Hinta-määräeroanalyysissä ei ole huomioitu jäsenkuntapalautusta, joten se huomioimalla perustu jäsenkuntalaskutuksen kasvu kokonaan määrälliseen kasvuun, ts. kunnat ovat lähettäneet tai päivystyksen kautta on hakeutunut enemmän potilaita HUSin hoitoon. Tammi-elokuussa sitovat nettokulut ylittivät talousarvion 2,1 % ja kasvoivat viime vuoden toteumaan verrattuna 4,2 % eli 40,6 milj. euroa. Elokuussa sitovat nettokulut ylittivät talousarvion 1,3 %, mikä on tammi-kesäkuun toteutunutta ylitystä vähemmän, ja kasvoivat viime vuoden elokuuhun verrattuna 2,5 %. Toteutunut talousarvioylitys johtuu pääasiassa volyymin

3 kasvusta aiheutuvasta toiminnan kulujen budjettiylityksestä. Kesäkuussa toteutettu jäsenkuntapalautus ei vaikuta sitoviin nettokuluihin. Tammi-elokuussa toiminnan kulut (toimintakulut + poistot + rahoituskulut) ylittivät talousarvion 3,1 % eli 39,5 milj. euroa ja vastaavasti toimintavolyymi ylitti 5,1 % talousarvion. Toiminnan kulut ylittivät elokuussa talousarvion 3,0 %. Aineissa ja tarvikkeissa erityisesti lääkkeiden kulut ovat kasvaneet viime vuodesta. Tartuntatautilain mukainen tautien leviämisen ehkäisemään tarkoitettu maksuton lääkitys, joka kuuluu lain perusteella kuntien maksettavaksi, on kasvanut tammi- elokuussa 4 milj. euroa (29 %) vuoden 2014 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kasvu aiheutuu lähinnä uusien lääkkeiden käytöstä C-hepatiitin hoitoon ja leviämisen ehkäisyyn (+3,1 milj. euroa). C-hepatiittilääkkeiden (sofosbuviiri + ledipasviirin) kilpailutuksella saavutettiin 11 % hinnanalennus. Uudet kilpailutetut hinnat tulivat voimaan Hinnan alennuksen vaikutus on ollut huhti- elokuussa 0,2 milj. euroa ja estimoitu hinnan alennus vaikutus syys- joulukuulle on 0,2 milj. euroa jolloin kilpailutuksen vaikutus on kokonaisuudessaan n. 0,4 milj. euroa vuodelle Tammi-elokuun toteutunut tilikauden tulos on 2,5 milj. euroa ylijäämäinen. Tämä ylittää15,8 milj. euroa suunnitellun ennakoiden koko vuodelta myös ylitystä, joka tehtyjen linjausten mukaan palautetaan jäsenkunnille. Elektiivisten lähetteiden määrä oli tammi-elokuussa 3,4 % (1-7/2015: + 3,1 %) edellisvuoden määrää suurempi. Myös päivystyskäyntien määrä on kasvanut viime vuodesta 0,3 % (1-7/2015: + 0,8 %). Pitkäaikaissairauksien kirjaaminen lisädiagnooseina tietojärjestelmään helpottui olennaisesti viime vuoden syyskuussa tehdyn Uranus päivityksen myötä. Tammi-elokuussa pitkäaikaisdiagnoosi on kirjattu 49,1 %:lle somaattisen hoidon vuodeosastohoitojaksoista (1-8/2014: 16,2 %). Pitkäaikaisdiagnoosit voivat komplisoida vuodeosastohoitojaksoja (ns. klassiset DRG-ryhmät) ja siten lisätä laskutusta. Komplisoituneiden ja ei-komplisoituneiden vuodeosastojaksojen laskutuksen kokonaisero edelliseen vuoteen verrattuna on n. 4,1 milj. euroa. Elokuun lopun tilanteessa vuodeosastohoitoon odottavien potilaiden kokonaismäärä on vähentynyt 2,5 % viime vuoden vastaavasta ajankohdasta ja yli 6 kk odottavien potilaiden lukumäärä on vähentynyt 64,5 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Erikoisaloista eniten yli 6 kk odottajia oli kirurgiaan (145 potilasta) ja silmätaudeille (56 potilasta). Kiireettömään polikliiniseen tutkimuksen ja hoitoon odottavien potilaiden kokonaismäärä on vähentynyt 4,1 % ja yli 3 kk odottavien määrä on vähentynyt 22,3 % viime vuoden vastaan ajankohtaan verrattuna. Siirtoviivepäivien kokonaislukumäärä nousi + 4,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Siirtoviivepäiviä raportoidaan sekä kokonaistasolla että laskutettavina siirtoviivehoitopäivinä. Siirtoviivehoitopäivien laskutus alkaa, mikäli potilas ei ole saanut jatkohoitopaikkaa karenssiajan sisällä siirtoilmoituksesta. Karenssiajat ovat kaksi päivää somatiikan erikoisaloilla ja 14 päivää psykiatriassa. Laskutettavien siirtoviivehoitopäivien kehitys oli tammi-elokuussa edelleen erittäin myönteistä (- 48,1 %) viime vuoteen verrattuna. Muut sairaanhoitopiirit ovat tammi-elokuussa laskuttaneet HUS:lta hoitopaikan vapaasti valinneiden potilaiden poliklinikkakäyntejä kpl / 1,4 milj. euroa ja vuodeosastohoitopäiviä 316 kpl / 0,6 milj. euroa. Kokonaisuutena HUS-alueen vapaasti hoitopaikan valinneiden potilaiden

4 Ennuste / tulevaisuuden näkymät hoitoja on toteutettu muissa sairaanhoitopiireissä 2,0 milj. euron arvosta. Potilaan vapaaseen valintaan perustuen HUS:ssa puolestaan hoidettiin tammi-elokuussa potilasta, joiden hoidoista laskutettiin 3,6 milj. euroa talousarvio sisältää valtuuston huhtikuun lopussa hyväksymät muutokset. Merkittävimmät muutokset eli vaativan erityistason saattohoito ja Helsingin fysiatrian poliklinikkatoiminta toteutuivat alkaen. Helsingin kaupungin apteekkitoimintojen ensimmäinen siirto osaksi HUS-Apteekkia tuli voimaan Kuukausikohdennetussa talousarviossa on myös huomioitu HYKS sairaanhoitoalueen tarkennus henkilöstökulujen osalta. Vuoden 2015 toiminnan ja talouden raportointiaikataulun mukaisesti kaikki HUS-kuntayhtymän yksiköt päivittivät elokuun lopussa koko vuoden toiminnan ja talouden ennusteen. Ennuste sisältää kesken vuoden toteutetun 25 miljoonan euron ylijäämän palautuksen jäsenkunnille. Ennuste on päivitetty kuukausikohtaisena kalenterivuoden jäljellä olevien kuukausien osalta. Yksiköiden johdon päivittämän vuosiennusteen perusteella muodostettu kuntayhtymän ennuste päätyy sitovien nettokulujen osalta 2,8 %:n (41 milj. euron) ylitykseen. Johdon tavoite on talouden sopeutustoimenpiteiden avulla pitää ylitys enintään 2 %:n (29 milj. eurona) suuruisena. Ero yksiköiden ennusteeseen on 11,6 milj. euroa. Yhtymäjohdon päätöksen perusteella kuntayhtymätason virallisena vuosiennusteena käytetään tavoitteellisempaa ennustetta. Se päätyy 33,7 milj. euroa ylijäämäiseen tulokseen ja ennusteen sitovat nettokulut ylittävät talousarvion 2,0 % ja viime vuoden toteuman 2,7 %. Tavoitteeseen pyritään talouden sopeutusohjelmalla, jota jäljempänä kuvataan yksityiskohtaisemmin kokoontunut HUS:n valtuusto päätti, että tammi-huhtikuussa toteutuneesta ylijäämästä palautetaan kesäkuussa jäsenkunnille 25 milj. euroa sairaanhoitoaluekohtaisen tammi-huhtikuussa toteutuneen kuntakohtaisen palvelukäytön mukaisessa suhteessa. Palautus jäsenkunnille sisältyy kesäkuun raporttiin. Samalla valtuusto oikeutti hallituksen harkintansa mukaan tekemään vastaavanlaisen palautuksen tammi-elokuun toteuman perusteella. Palautus pienentää jäsenkuntien maksuosuuslaskutusta ja toteutunutta ylijäämää, mutta sillä ei ole vaikutusta sitovien nettokulujen euromäärään. Tammi-elokuun toteuman perusteella toteutettiin tukipalveluyksiköiden osalta sisäinen asiakaspalautus yhtymähallinnolle. Varsinainen sisäinen asiakaspalautus on tarkoitus tehdä asiakkaittain toteutuneen palvelukäytön mukaisessa suhteessa tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä. Sitovat nettokulut Alla olevassa taulukossa on esitetty sitovien nettokulujen toteutuminen tammi-elokuussa, koko vuoden (elokuun lopussa laadittu) tavoitteellinen ennuste sekä näiden erotuksena laskettu loppuvuoden (syys-joulukuu) laskennallinen ennuste. (1 000 euroa) Tammi - Elo Loppuvuosi Koko vuosi Toteuma/Ennuste Talousarvio Edellinen vuosi Toteuma/Ennuste vs TA Toteuma/Ennuste vs TA % 2,1 % 1,7 % 2,0 %

5 Tunnusluvut Toteuma/Ennuste vs EDV Toteuma/Ennuste vs EDV % 4,2 % -0,2 % 2,7 % TAMMI-ELOKUU Sairaanhoidollinen palvelutuotanto Tot TA Tot. 1-8/2014 Palvelutuotanto Poikkeama-% Tot. / TA Muutos-% Tot./Edv. -Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 5,1 % 4,0 % -Psykiatrian hoitopäivät, lkm ,9 % -NordDRG-tuotteet, lkm ,7 % 4,7 % DRG-ryhmät ,2 % 0,8 % DRG-O-ryhmät ,8 % 5,0 % Tähystykset ,1 % -3,2% Pientoimenpiteet ,3 % 15,6 % 900-ryhmä ,6 % 4,1 % Kustannusperusteinen jakso ,9 % 1,0 % -Käyntituotteet, lkm, somatiikka ,8 % -Käyntituotteet, lkm, psykiatria ,9 % -Tk-päivystyskäynnit, lkm ,8 % 25,0 % -Laskutettavat siirtoviivehoitopäivät, lkm ,1 % -Käyntisuoritteet, lkm ,0 % Päivystyskäynnit (sis. myös DRG-laskutetut) ,3 % Ensikäynnit, lkm ,5 % -Hoitopäivävälisuoritteet, lkm ,1 % -Leikkaukset, lkm ,1 % Päiväkirurgiset, lkm ,7 % -Synnytykset, lkm ,6 % -Hoidetut eri erikoissairaanhoidon potilaat ,0 % -Hoidetut eri tk-päivystyspotilaat ,3 % -Keskimääräinen hoitoaika (vuodeosasto) Somatiikka, vrk 3,7 3,7-0,2 % Psykiatria, vrk 18,6 19,8-6,1 % Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy -Lähetteiden määrä (elektiiviset) ,4 % -Lähetteiden käsittelyaika > 21 vrk, lkm ,0 % >21 vrk, lkm Hoitoonpääsyä osastolle odottavat potilaat 1) >6 kk ,5 % kaikki ,5 % >6 kk Polikliiniseen hoitoon odottavat potilaat 1) >3 kk ,3 % kaikki ,1 % >3 kk Tuottavuus -Somaattinen palvelutuotanto DRG-pistekertymä (pistettä) ,3 % Henkilötyön tuottavuus DRG-pisteet/htv 2) 203,5 197,6 3,0 % DRG-pisteen kustannus euroa/drg-piste 3) 725,8 728,2-0,3 % -Psykiatria Toteutuneet kokonaiskustannukset (euroa) / hoidetut potilaat ,1 % 1)Hoitotakuun piiriin kuuluvat 2)DRG-pisteet/htv; + = paraneva tuottavuus ja -= heikkenevä tuottavuus 3)Euroa/ DRG-piste (deflatoimaton): - = paraneva tuottavuus ja + = heikkenevä tuottavuus) HUS-Total Talous (1000 euroa) Tot TA Tot. 1-8/2014 Poikkeama-% Tot. / TA Muutos-% Tot./Edv. -Jäsenkuntien maksuosuus ,8 % 3,8 % -Toimintatuotot ,2 % 5,0 % -Toimintakulut ,2 % 5,4 % -Poistot ,1 % 4,6 % -Tilikauden tulos ,9 % -61,8 %

6 -Sitovat nettokulut ,1 % 4,2 % -HUS:n oman palvelutuotannon laskutuksen (kaikki maksajat) Määräero, % 5,1 % 3,9 % Hintaero, % 1,3 % 1,8 % Henkilöstö -Henkilöstömäärä (1. päivä) ,9 % 1,5 % -Henkilötyövuodet ,5 % 2,3 % -Henkilötyövuoden hinta (koko henkilöstö) ,3 % 1,1 % -Henkilöstökulujen hinta-määräero Määräero, % 1,9 % 2,4 % Hintaero, % -0,3 % 1,1 % Tuloslaskelma (Kuntayhtymä) tammi-elokuu 2015 Sisältää kesäkuussa toteutetun 25 milj. euron palautuksen jäsenkunnille (1 000 euroa) 2015 Toteuma (kumul.) 2015 Budjetti (kumul.) KUMULATIIVINEN Poikkeama -% (tot/bud) 2014 Ed.vuosi (kumul.) Muutos-% (tot/edv) Jäsenkuntien maksuosuus ,8 % ,8 % Muut palvelutulot ,7 % ,1 % Muut myyntitulot ,1 % ,1 % Valtion koulutus- ja tutkimusmääräraha ,1 % ,9 % Myyntituotot ,8 % ,7 % Maksutuotot ,1 % ,8 % Tuet ja avustukset ,8 % ,5 % Muut toimintatuotot ,4 % ,7 % Toimintatuotot yhteensä ,2 % ,0 % Palkat ja palkkiot ,7 % ,4 % Henkilöstösivukulut ,2 % ,9 % Henkilöstökulut ,6 % ,5 % Palveluiden ostot yhteensä ,9 % ,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat yht ,0 % ,7 % Avustukset ,4 % ,2 % Muut toimintakulut yhteensä ,7 % ,2 % Toimintakulut yhteensä ,2 % ,4 % Poistot ja arvonalentumiset ,1 % ,6 % Toimintakulut ja poistot yht ,0 % ,4 % Toimintakate poistojen jälkeen ,9 % ,2 % Rahoitustuotot ja -kulut yht ,8 % ,9 % Tilikauden tulos ,9 % ,9 % Sitovat nettokulut tammi-elokuu 2015 KUMULATIIVINEN (1 000 euroa) Toteuma (kumul.) Budjetti (kumul.) Poikkeama-% (tot/bud) Ed.vuosi (kumul.) Muutos-% (tot/edv) Toiminnan kulut ,1 % ,5 % Muut myyntitulot ,1 % ,1 % Maksutuotot ,1 % ,8 %

7 Tuet ja avustukset ,8 % ,5 % Muut toimintatuotot + EVO ,5 % ,1 % Korkotuotot ,9 % ,2 % Muut rahoitustuotot ,4 % ,5 % Toiminnan nettokulut ,6 % ,1 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta ,7 % ,1 % Sitovat nettokulut ,1 % ,2 % Vertailukelpoiset toimintakulut 1-8/2015 vs 1-8/2014 Alla olevaan taulukkoon sisältyvien uusien toimintojen kulut sisältyvät 2015 talousarvioon. eur/vuosi (ko. pvm:stä lähtien) eur/ kk Toteutuneet kuukaudet 8/2015 loppuun mennessä 1-8/ /2014 Muutos-% Toimintakulut yhteensä ,4 % Yhteispäivystys Porvoo 1.3. alkaen (10 kk) Helsingin fysiatrian siirto 1.3. alkaen (10 kk) Vaativan erityistason saattohoitotoiminnan, Terhokoti, siirto 1.3. alkaen (10 kk) Helsingin sairaala-apteekin siirto 1.5. alkaen (8 kk) HUSLAB Porvoon terveyskeskuksissa 1.1. alkaen HUS-Kuvantaminen Porvoon ja Tuusulan terveyskeskuksissa 1.1. alkaen Länsi-Uudenmaan sha:n ensihoidon kustannusten kasvu Vertailukelpoiset toimintakulut yhteensä ,9 % Talouden sopeutustoimenpiteet loppuvuonna 2015 Lähtökohtana on sopeuttaa HUS:n toimintaa ja taloutta potilashoitoa mahdollisimman vähän haittaavalla tavalla ja tuottavuuden paraneva taso säilyttäen HUS:n yksiköiden syyskuussa koko vuodelle 2015 ennakoimasta sitovien nettokulujen 2,8 % ylityksestä 2,0 % ylitykseen, jota voidaan kasvaneen kysynnän ja palvelutuotannon takia pitää hyväksyttävämpänä. Mainittu ero on 12,0 miljoonaa euroa. Sopeutus kohdistetaan toimintakuluihin siten, että toimenpiteet eivät kuitenkaan samalla vähennä sitovien nettokulujen laskentakaavan tuloja (potilasmaksut, ulkokuntamyynti jne). Sopeutus koskee koko HUS:n toimintaa, myös talousarviossa pysyneitä yksiköitä. Syy tähän on se, että kokonaishaaste on niin suuri, että kaikkea joudutaan tarkastelemaan kriittisesti ja toinen syy on se, että HUS:n eri sairaanhoitoalueet, tulosalueet, liikelaitokset ja yhtiöt ovat kohdanneet hyvin eri tavoin kysyntäpaineen, kasvaneen palvelutuotannon vaatimukset ja muut toimintaolosuhteiden muutokset. Tämän vuoksi sopeutustoimenpiteistä joudutaan kohdentamaan myös "paremmin selviytyneisiin" yksiköihin, mutta selvästi lievempänä kuin sitovat nettokulunsa paljon ylittäneisiin yksiköihin.

8 Johtoryhmä käsitteli valmistellut sopeutustoimenpiteet. Osa ehdotuksista oli enemmän periaatteellisia linjaratkaisuja ja ne siirtyvät pikaisesti jatkovalmisteluun kohdistuen erityisesti vuoden 2016 talousarviossa pysymiseen, jonka arvioidaan edellyttävän 40 miljoonan euron suuruista sopeutusta (12 M + 28 M ). Kirjattiin seuraavat osatavoitteet ja toimenpiteet loppuvuodelle 2015: Tilahallinto: HUS Kiinteistöt Oy:n palveluiden osalta ja muut tilahallinnon kulut Laboratoriotoiminta: Kuvantaminen: Apteekki ja lääkekulut: vähentyvästä laboratoriopalveluiden käytöstä, joka HUSLABissa tulee edelleen kohdentaa toimintakuluihin (muussa tapauksessa käyttö vähentää vain samassa suhteessa ylijäämää, joka palautetaan käyttäjille, eikä kerry lisäsäästöjä ) - ohjeellinen tavoite , periaate sama kuin edellä apteekin omat toimintakulut lääkkeiden käyttö sairaanhoitoalueilla ja tulosyksiköissä (johtajaylilääkäri ohjeistaa) Muut tarvikkeet: Logistiikan toimintakulut tarvikkeiden hankinta ja kulutus sairaanhoitoalueilla ja tulosyksiköissä (johtajaylilääkäri ja talousjohtaja ohjeistavat) Ensihoito: HUS-Servis: HUS-Desiko: Ravioli: Tietohallinto: Yhtymähallinto: - tässä vaiheessa vielä avoinna, tavoite ohjeellinen (sairaanhoitoalueiden vähentyvä palveluiden käyttö, vastaava sopeutus toimintakuluista) ohjeellinen (sairaanhoitoalueiden vähentyvät palveluiden käyttö, vastaava sopeutus toimintakuluista) ohjeellinen (sairaanhoitoalueiden vähentyvä palveluiden käyttö, vastaava sopeutus toimintakuluista) ohjeellinen toimintakulut tartuntatautilääkkeet Hyvinkään sha: Länsi-Uudenmaan sha: Porvoon sha: , josta 1/3 edellä mainituista tukipalveluiden käytöstä ja 2/3 omista muista kuluista, pääosin henkilöstökuluista (henkilöstömäärä) , sama periaate kuin edellä: 1/3 ja 2/ , sama periaate kuin edellä: 1/3 ja 2/3, mikä tullee edellyttämään mahdollisesti lomautuksia tai laajamittaisesti ja hallitusti käytettyjä palkattomia

9 työvapaita tai lomien kohdentamista ilman sijaisten käyttöä. Koko sairaalan toiminta joudutaan sopeuttamaan loppuvuoden aikana. Lohjan sha: HYKS: , sama periaate kuin edellä: 1/3 ja 2/3, mikä edellyttänee mahdollisesti lomautuksia tai laajasti palkattomia vapaita , josta 1/3 (3,5 M ) edellä mainituista tukipalveluista ja 2/3 (6,5 M ) muista kuluista. Keskitetyt henkilöstökulujen säästöt: HYKS-lautakunnan selostus HUS:n hallitukselle Näistä on valmistunut erillinen 20 milj. kokonaisuus, josta valtaosa suuntautuu vuoteen 2016 ja pidemmälle, niiden valmistelu käynnistetään viipymättä, ja osa voidaan toimenpanna siten, että vaikutus kohdistuu jo loppuvuoteen 2015, näitä ovat mm.: työsuhdematkalippuetuuden muutos lisääntynyt vuosilomien pitäminen vuonna 2015 (ns. lomapalkkavelka) - x kaikista harkinnanvaraisista palkankorotuksista pidättäytyminen x nimikemuutoksista pidättäytyminen alkaen - x sijaisten käytöstä pidättäytyminen nykyistä laajemmin (sisältyy kaikkien yksiköiden edellä mainittuihin "omiin" sopeutustoimenpiteisiin) Jokaisesta sopeutustavoitteesta on laadittu tai laaditaan konkreettinen toteutussuunnitelma tai toimenpidelista. Esimerkinomaisesti oheismateriaalina toimitetaan HUSLABin, HUS-Kuvantamisen ja Porvoon sairaanhoitoalueen sopeutuksen toimenpideohjelmat. Yhtymäjohto seuraa kuukausittain yksikkökohtaisesti tavoiteltujen sopeutustoimenpiteiden toteutumista ja puuttuu mahdollisiin poikkeamiin. Tammi-syyskuun toiminnan ja talouden seurantaraportti valmistuu aikataulun mukaisesti HUS:n hallitus päätti pyytää HYKS-lautakunnalta selostuksen talousarviosta eniten poikkeavien toimialojen (=tulosyksiköiden) kehityksestä ja ulkopuolisen (muun kuin jäsenkuntamyynnin) myynnin tilanteesta tulosyksiköittäin. HYKS-lautakunnan kokouksessa käsitelty selostus HUS:n hallitukselle on esitetty oheismateriaalina. Tammi-elokuun 2015 toteuman mukaan suurimmat sitovien nettokulujen euromääräiset ylitykset ovat, HYKS Pää- ja kaulakeskuksessa (7,3 milj. euroa / 7,1 %), HYKS Lasten ja nuorten sairauksilla (n. 6 milj. euroa / 6,4 %) ja HYKS Syöpäkeskuksessa (5,4 milj. euroa / 8,2 %). Sitovat nettokulut eivät sisällä mahdollisia tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä toteutettavia sisäisten palveluntuottajien asiakashyvityksiä tai yhtymähallinnon vuosisopimuksen hyvitystä.

10 Valmistautuminen vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelmien toteuttamiseen Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017 ja 2018 taloussuunnitelmavuosien toimintakulujen ja tuottojen raamitus on erittäin haasteellista. Julkisen talouden ja kuntien talouden tilanteesta johtuen jatkuvasti kasvava rahoitus erikoissairaanhoidolle ei ole mahdollinen, vaikka potilaiden oikeus julkisesti rahoitettuun hoitoon on lakisääteisesti vahva eikä siihen olla todennäköisesti säädösteitse esittämässä rajoituksia. Pikemminkin suunniteltu valinnan vapauden lisääntyminen ja julkisen ja yksityisen terveydenhuollon korvausperiaatteiden yhdenmukaistaminen tullevat lisäämään julkisen rahoituksen tarvetta, koska merkittävä osa nykyisin asiakkaiden itsensä maksamasta hoidosta (arviolta 3 miljoonaa lääkärikäyntiä, 2 miljoonaa hammaslääkärikäyntiä ja näiden tarvitsemat tukipalvelut), johon heillä olisi oikeus jo nyt julkisin varoin, siirtyy nykyistä laajemmin julkisen rahoituksen piiriin. Kysyntä puolestaan kasvaa ja on kasvanut viime vuosina mm. seuraavista syistä johtuen: 1) väestömäärän lisääntyminen HUS-alueella n. 1%:n vuosivauhdilla, 2) ikääntyneen väestön määrän voimakas kasvu eliniän pidentymisen ja suurten ikäluokkien ikääntymisen johdosta, 3) työterveyshuollon järjestämän sairaanhoidon piirissä olevien määrän väheneminen, 4) väestön suuren osan taloudellisen tilanteen muutos (työttömyyden lisääntyminen ja tulojen pienentyminen) yhdistyneenä mm. yksityisen terveydenhuollon sairausvakuutuskorvauksen pienenemiseen. Käsitellessään Uudenmaan sairaalapesula Oy:n (USP) osavuosikatsausta kokouksessaan HUS:n talous- ja konsernijaosto sivusi keskustellussaan vertailukohteena koko HUS:n taloutta todeten niiden välillä selvän analogian: yhtiön tuottavuus on kehittynyt hyvin eli yksikköhinnat ovat alentuneet, mutta kokonaislaskutus on kasvanut yli 6 % johtuen palveluvolyymin kasvusta. Tämä puolestaan on seurausta siitä, että tilaaja on tilannut aikaisempaa enemmän palveluja. Tilanne on koko HUSissa sama: henkilöstötuottavuus on parantunut tammi-elokuussa % ja DRG-pisteen deflatoitu keskikustannus on alentunut 0,9 % verrattuna edelliseen vuoteen, mutta palveluiden kokonaisvolyymin kasvun johdosta jäsenkuntien laskutus on kasvanut. Volyymin kasvu puolestaan perustuu kuntien ja väestön kysynnän muutokseen. Tilanne on "isossa" HUSissa on periaatteessa samanlainen kuin "pienessä" USP Oy:ssä. Hallituksen esityslistalla (s. 11) eriteltiin kuntien erikoissairaanhoitolaskutukseen vaikuttamisen pääkeinoja seuraavalla jaolla: 1) volyymin pienentäminen kysyntää vähentämällä, 2) rakenteelliset muutokset ja palveluprosessien kehittäminen, 3) "perinteinen kulukuri" ja tuotannon tekijöiden yksikköhintaan vaikuttaminen. Jäsenkuntien laskutusta tai sen kasvua voidaan pienentää seuraavin keinoin: Laskuttamalla vähemmän kuin toimintakulujen ja poistojen määrä edellyttäisi, ts. tekemällä alijäämää. Tämä keino on usein suunnitellusti tai suunnittelematta kuntien käytössä taloustaantuman aikana, mutta HUSissa sitä ei ole käytetty eikä jatkossakaan esitetä käytettäväksi. Vaikuttamalla poistojen tasoon investointien määrää pienentämällä. Tämä vaikuttaa hitaasti ja pitkäjänteisesti. Sellaiset investoinnit, jotka vähentävät toimintakuluja enemmän kuin poistojen ja rahoituskulujen määrä kasvaa, ovat tehostavia eikä niitä tule karsia. Muita investointien lajeja ovat mm. loppuun käytettyjen rakennusten ja laitteiden korvausinvestoinnit, toiminnan volyymia lisäävät investoinnit ja toiminnan vaikuttavuutta ja laatua parantavat investoinnit. Nämä

11 jälkimmäiset ovat kriittisen arvioinnin kohteena, vaikka ne usein itse toiminnan kannalta koetaankin välttämättömiksi. Kysynnän vähentäminen, jonka seurauksena tarvittava palveluiden määrä vähenee ja palveluiden tuottamiseen käytettyjä resursseja voidaan vastaavasti vähentää. Tämä on sekä kuntien itsensä että kuntien ja HUSin välisen yhteistyön avulla tehtävä. Palveluprosessien parantaminen, jolloin voidaan lopputuloksen eli palvelutuotteen aikaansaamiseksi käyttää vähemmän tuotantopanoksia (henkilöstö, tarvikkeet, palvelut, laitteet, tilat). Tuotantopanosten hinta eli palkkataso, tarvikkeiden ja laitteiden hinta, ostettujen palveluiden hinta jne. Tässä suhteessa vuodelle 2017 tulossa olevat valtakunnalliset ratkaisut ovat erittäin merkittävät. Voidaan puhua HUS-tasolla miljoonan euron kokonaissäästöstä. Edellä todetussa jaottelussa ei ole "mitään uutta", mutta se katsottiin tarpeelliseksi kerrata, jotta "iso kuva" siitä millaisin keinoin jäsenkuntalaskutusta voidaan säädellä, pysyy mielessä. Esityslistalla mm. palveluprosessien parantamisen ja kysynnän vähentämisen keinoja on kuvattu tarkemmin. Jotta HUS:n talous vuonna 2016 pysyisi valmistellun talousarvion edellyttämällä tasolla, tarvitaan arviolta n. 40 miljoonan euron sopeutusta siihen tasoon verrattuna, joka oli HUS:n yksiköiden arvioima talouden toteutuman taso vuoden 2015 tammi-heinäkuun perusteella lisättynä vuoden 2016 kustannustason muutoksella. Osa tästä toteutuu jo vuonna 2015, mutta osin kyse on pakkotilanteen sanelemista kertaluonteisesta "säästötoimenpiteistä", joten tarkastelua ei voi tehdä vain erotuksen = 28 milj. euron osalta vaan se tulee tehdä koko 40 miljoonan euron osalta. Tämän kokonaisuuden valmistelut käynnistettiin heti hallituksen Haikon (3.9.) seminaarin jälkeen toimitusjohtajan 8.9. antamalla ohjeistuksella. "Sopeutuspaketin" valmistelu on edennyt ripeästi, mutta se ei ole vielä kokonaan valmis vaan työn alla. Sitä on valmisteltu asia- ja kululajiryhmittäin samalla kun on valmisteltu lyhyemmän tähtäimen vuoden 2015 loppuun painottuvia toimenpiteitä. Alla kuvataan näiden valmistelussa olevien toimenpiteiden sisältöä ja hallituksen päätösvaltaan kuuluvien asioiden osalta esitetään valtuutta niiden jatkovalmistelulle. Vuodeosastohoidon vähentäminen sekä siirtymällä ympärivuorokautisista osastoista viikko- ja päiväosastoihin, että vajaasti kuormitettuja osastoja yhdistämällä ja toimintaa edelleen avohoitoistamalla. Tavoitteena on vähentää n. 200 vuodeosastopaikkaa vuosina Esillä on ollut useita konkreettisia ehdotuksia (Auroran sairaala, Naistenklinikka, Lohjan sairaala, Hyvinkään sairaala jne.), mutta niiden valmistelua jatketaan. Tavoite on myös luopua kokonaisista sairaalarakennuksista erikseen päätettävässä pitävässä aikataulussa (Paloniemi, Kellokoski, Tammiharjusta edelleen vuokrattuna oleva tila, Herttoniemen sairaala, Lastenlinna, mahdollisesti Kirurginen sairaala). Valmisteluja jatketaan ja vuodeosastohoidon volyymin seurantaa ja raportointia tarkennetaan. Päivystystoiminnan keskittäminen päivystysasetuksen määräämällä tavalla. Meneillään on päivystystoiminnan kokonaisarviointi. Esille

12 tulee uudelleen mm. luopuminen nykyisestä kuuden synnytysyksikön mallista. Päivystysasetusta ollaan myös STM:n valmistelussa synnytysten osalta tiukentamassa. Kuntien perusterveyden ja sosiaalitoimen ja HUSin yhteistyön kehittämisellä saatavat rakenteelliset muutokset. Tästä on useita valmistelussa olevia ehdotuksia koskien mm. hengitysvajepotilaiden hoidon järjestämistä, uniapnean hoitoa, vanhusten lonkkamurtumapotilaiden hoitoa, selkäpotilaiden hoitoa, kuntoutusta, sosiaalityötä, kumppanuusvirkoja, alueellista puhelinneuvontaa, yhteispäivystysjärjestelyjä (Peijas alkaen) jne. Valmisteluja jatketaan työryhmien toimesta. Palvelusetelin käytön laajentaminen sellaisia toiminnoissa, joissa realistisesti voidaan samalla vähentää omaa tuotantoa (eikä palveluseteli toimi vain kokonaisvolyymin laajentajana ja kulujen kasvattajana). Valmistelu jatkuu. Esillä on ollut mm. magneettikuvaustoiminta. Laitoshuollon ja mahdollisesti muunkin tukipalvelun pilottiluontoinen ulkoistus/alihankinta jossakin erikseen nimettävässä sairaalakokonaisuudessa. Valmistelut käynnistetään. Vastaavasti valmistelut sellaisten ulkoistettujen toimintojen "kotiuttamiseksi", joissa oma tuotanto on mahdollistaa järjestää (henkilöstöä saadaan rekrytoitua ja tiloja on), ja se on halvempaa kuin ostotoiminta. Valmisteluja jatketaan. Ensihoidon kokonaisarviointi on meneillään. Jo ennen raportin valmistumista voidaan kuitenkin todeta, että yhtenäistämällä toimintaa ja saattamalla se kokonaisuutena yhden johdon alaisuuteen, on tehokkuushyötyjä saavutettavissa. Valmistelua jatketaan. Henkilöstökulut ovat HUS:n suurin toimintakululaji. Sopeutustarve on niiden osalta 2 % suuruinen eli noin miljoonaa euroa. Kyse ei ole vain henkilöstömääristä, koska erikoissairaanhoidossa keskeisten palveluiden tarjoaminen 24/7 merkitsee peruspalkkojen lisäksi myös suuria kulueriä työaikakorvausten eri lajeissa, mutta htv-tasolla kyse on jopa 350 henkilön määrästä. Kyse ei ole myöskään mistään mekaanisesta "leikkurista", koska erilaisten selvitysten perusteella tiedetään, että tuottavuuserot ovat suuria tulosalueiden ja yksiköiden välillä ja alhaisemman tuottavuuden yksiköissä tulee saada aikaiseksi suurempia muutoksia kuin muissa. Tähän tavoitteeseen ei ole realistista päästä kerralla alkaen, etenkin ottaen huomioon, että samaan aikaan kunnilta siirretään yhteisin sopimuksin HUSille jatkuvasti uusia tehtäväkokonaisuuksia ja HUS:n valtakunnalliset velvoitteet mm. päivystystoiminnassa lisääntyvät. Asiakokonaisuutta henkilöstöjohtajan johdolla valmistelleen työryhmän johtoryhmässä esitelty aineisto on oheismateriaalina. Viime kädessä hoitokäytännöt määräävät merkittävästi toimintakuluja, ts. kuinka paljon ja mitä diagnostisia tutkimuksia käytetään, kuinka paljon ja mitä lääkityksiä käytetään, millaisia hoitoteknologioita käytetään (avoleikkaukset, tähystysleikkaukset, operatiivinen vs. konservatiivinen hoito), missä laajuudessa voidaan asiakasta itseään käyttää osana hoitoprosessia nykyistä enemmän (mm. Mielenterveys-talo, ilmoittautumisautomaatit, sähköinen asiointi jne.). Näiden osalta on vuodelle 2016 asetettava n. 10 miljoonan euron

13 kokonaistoimintakulujen alentamisen tavoite. Liitemateriaalina on hallituksen kokouksen oheismateriaalit: Henkilöstökustannusten säästömahdollisuuksia 2015 (liite 3) HYKS-lautakunnan selostus talousarviosta (liite 4) HUS-Kuvantamisen talouden sopeutus (liite 5) HUSLABin ehdotus säästöistä 2015 (liite 6) Porvoon sairaanhoitoalueen sopeuttamistoimet 2015 (liite 7) Toiminnan ja talouden osavuosikatsaus /2015 (liite 8) Hallitus päätti kokouksessa merkitä tiedoksi HUS-kuntayhtymän tammi-elokuun 2015 toiminnan ja talouden osavuosikatsauksen ja samalla todeta, että palveluvolyymin kasvu on merkittävä muodostaen uhan talousarvion taloudellisten tavoitteiden toteutumiselle ja että yhtymäjohdon tavoitteena on linjaorganisaation kautta varmistaa esitettyjen talouden sopeutustoimenpiteiden toteuttaminen siten, että koko vuoden sitovien nettokulujen talousarvioylitys ei ylitä 2 %. seurata sopeutustoimenpiteiden etenemistä viimeistään marraskuussa. varautua esittämään joulukuussa kokoontuvalle valtuustolle, että vuoden 2015 mahdollinen ylijäämä palautetaan kokonaisuudessaan jäsenkunnille tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä niin, että jäsenkunnat voivat sisällyttää palautuksen omiin tilinpäätöksiinsä. todeta, että vuoden 2016 valmisteilla olevan talousarvion toteutumisen kannalta on ollut perusteltua käynnistää esitettyjen toimenpiteiden kaltaisia valmisteluja ja velvoittaa niiden valmistelun jatkamiseen. Niiden yksityiskohtaiseen käsittelyyn hallitus palaa vuoden 2016 talousarvion käsittelyn yhteydessä. Asian käsittely Toimitusjohtaja Aki Lindén esitteli kokouksessa osavuosikatsausta tammi-elokuulta ja sopeuttamistoimenpiteitä loppuvuodelle Sitovat nettokulut ylittyivät tammi-elokuussa. Syyskuu korjasi hieman taloutta, johtuen jaksotetusta budjetista ja hyvästä ulkokuntamyynnistä, mutta syyskuussa ylitys oli edelleen merkittävä. Talouden sopeuttaminen koskee koko HUS:n toimintaa. Henkilöstökulut ovat HUS:n suurin toimintakululaji ja sopeutustarve niiden osalta on noin 25 miljoonaa euroa. Järjestöjen kanssa on käyty neuvotteluja henkilöstösäästöistä tehtävistä kohdennuksista ja neuvottelut jatkuvat edelleen. Toimitusjohtaja totesi, että lomautuksia ei olla käynnistämässä. Kokouksessa todettiin, että koko HUS:ssa vuosilomatilannetta tarkastetaan tällä hetkellä. Esimiehet ovat vastuussa, että lomat anotaan HUSPlussan kautta. Henkilöstöjärjestöjen edustajat esittivät, että nyt esitettyjä paikallisia sopimuksia ei irtisanottaisi. Kokouksessa myös todettiin, että sähköinen työajanseuranta tulisi saada käyttöön kaikille HUS:ssa, jolloin työajat tulisivat näkyväksi.

14 Päätelmäesitys Henkilöstötoimikunta käy keskustelua tammi-elokuun toiminnan ja talouden seurannasta ja sopeuttamistoimenpiteistä loppuvuonna 2015 ja merkitsee asian tiedoksi.. Loppupäätelmä Henkilöstötoimikunta merkitsi asian tiedoksi. Lisätietoja toimitusjohtaja Aki Lindén, p ja talousjohtaja Mari Frostell, p