Yhteisöviestinnän johtaminen 6 Kooste. Leif Åberg syyslukukausi 2011

Transkriptio

1 Yhteisöviestinnän johtaminen 6 Kooste Leif Åberg syyslukukausi 2011

2 Dynaamisella julkisuuskentällä voidaan identifioida 1. kentälle nousevat eli käynnistävät teemat, 2. näihin linkittyvät teemat, 3. toimijat, jotka aktivoituvat, 4. toimijoiden aktit (viestinnällisiä tai toiminnallisia), 5. toimijoiden käyttämät diskurssit ja argumentit sekä Virtuaaliset kentät!! 6. julkisuuskentän luonne : perinteinen media, sosiaalinen media ja keskinäisviestinnän tilanteet. 7. julkisuuskentän dynamiikka: kohti suurempaa tai pienempää diversiteettiä Julkisuuskenttien diversiteetti on kasvanut Rakenteellinen: rajapinnalla yhä useampia toimijoita Toiminnallinen: sidosryhmien rinnalla lukematon määrä tietyn teeman ympärille aktivoituneita Sisällöllinen: teemojen määrä ja keskinäiset kytkennät ovat kasvaneet Ajallinen: organisaatioita arvioidaan myös jo suunnitelmiensa perusteella. Lisäksi internet ei unohda Viestinnällinen: perinteinen media fragmentoituu ja sosiaalinen media kasvaa

3 Markkereita, joiden avulla voi arvioida tilannetta ja etenkin sen muutoksia Diversiteetti Kohti suurempaa hallintaa, jos - teemat eivät tärkeitä - teeman elinkaari laskussa - teemojen määrä vähenee - toimijoiden määrä vähenee - keskinäisten kytkösten määrä vähenee - areenoiden määrä vähenee - integroiva viestintä lisääntyy Kohti kaaoksen reunaa, jos - tärkeä teema kentälle - teeman elinkaari nousussa - teemojen määrä lisääntyy - toimijoiden määrä lisääntyy - keskinäisten kytkösten määrä lisääntyy - areenoiden määrä lisääntyy - dissipatiivinen viestintä lisääntyy Maine kantaa ottavien ja arvolatauksia sisältävien kertomusten kokonaisuus maine syntyy, kun organisaatio ja sen yleisöt kohtaavat erilaisissa vuorovaikutustilanteissa Mitkä tekijät edeltävät mainetta?

4 Maineriskit Maineriski tarkoittaa maineen menettämisen mahdollisuutta tai vaaraa (Aula 2009) maineriski muodostuu kolmella tavalla: kun yrityksen maine ja sen sidosryhmien mielikuva siitä eivät kohtaa, kun yritys ei pysty vastaamaan sidosryhmien asettamiin odotuksiin tai positiivinen miten voi peesata, käyttää hyödyksi negatiivinen miten voi vastuullisuutta osoittaen kääntää positiiviseksi kun yritystä johdetaan huonosti Yhteiskuntavastuu vastuullinen (yritys)toiminta selkeä linkki eettiseen käyttäytymiseen ja legitimointiin jatkuvan legitimaation vaade

5 Miten viestintää siis voi johtaa? Visio Arvot Yhteisöllisyys Uudet toimintamallit Strateginen näkökulma viestintään Viestintä on voimavara, joka pitkäjänteisesti tukee yhteisön tehtävää, strategisten tavoitteiden saavuttamista profiloinnin, maineenhallinnan, brandijohtamisen ja tuloksellisen viestinnän keinoin. Viestintä on osa strategista suunnittelua, ja yhteisön kaikessa päätöksenteossa on otettava huomioon myös viestinnän näkökulma. Viestinnän tehtävänä on myös strategian avaaminen ja vieminen arkiseen toimintaan sekä yhteisön arvojen viestiminen. (ProCom 2007)

6 Viestintävastaavan osaamiskartta Viestinnästä vastaava on viestinnän suunnittelun ja toteutuksen ammattilainen sekä sisäinen konsultti: johtaa, koordinoi ja konsultoi muita viestinnän kysymyksissä tuntee ulkoiset viestintä- ja tutkimuspalvelut ja osaa hyödyntää näitä omaa riittävät taidot viestintäyksikön ja -hankkeiden johtamiseen hallitsee kokonaisviestinnän eri osa-alueet Työssään häntä ohjaavat yhteisön toimintaa säätelevien lakien ja sopimusten lisäksi Suomen Tiedottajien Liiton hyväksymät eettiset säännöt Viestintävastaavan ammattikuva 5 eurooppalaista ammattiroolia negotiator -> stakeholder relations brand officer -> profile, reputation management policy advisor -> member of top management team internal communicator -> HR, human resources press agent -> media relations Hanna Salmisen väitöskirjan käsikirjoitus 2011 Beurer-Züllig, Fieseler&Meckel: On the State of the Communication Profession in Europe (2009)

7 Tapahtumia ja teemoja seurataan luotauksen avulla Luotauksen (scanning, monitoring) avulla työyhteisö pyrkii havaitsemaan toiminnan kannalta olennaiset ulkoiset ja sisäiset muutokset ajoissa, jotta oikaiseviin toimiin voidaan ryhtyä Sisäinen luotaus ja ympäristöluotaus Stakeholder-ryhmien jatkumo Suhteellisen pysyvät stakeholder-ryhmät tunnistettavissa yksilöitävissä yhteinen intressi voidaan määrittää yhteydenpito voidaan virallistaa ja se on säännöllistä viestintä painottuu yhteisen intressin vahvistamiseen Teeman esiin nostavat yleisöt teema (issue) voidaan identifioida luotaamalla löytyykö yhteinen intressi? Tilanne ei ole win-win, vaan ainakin aluksi voi näyttää win-loose-tilanteelta viestintä painottuu issuen hoitoon, ettei muodostuisi kriisiksi tai jotta voidaan hyödyntää yleisöjä vaikea identifioida: keulakuva, spokesperson, komitea

8 Tai Tikkataulua sitten tikkataulu kaivataan! teema% toimijat% diskurssit% argumen0t%?"?" Viestinnän toimivuuden arviointi teoriassa viestintä on vaikuttanut silloin, kun se on saanut aikaan muutoksia. Siten vaikuttavuuden arviointi edellyttää aina vertaamista vertaamista voi tehdä kolmeen suuntaan: eteenpäin: tuloksia verrataan tavoitteisiin taaksepäin: tietyn ajankohdan tilannetta verrataan aikaisemman ajankohdan tilanteeseen sivulle: omaa toimintaa verrataan kilpailijoiden tai muiden ulkoisten kohteiden vastaavaan toimintaan tai johonkin normiin

9 Jos olisin diktaattori... Moodle ei toimi, ryhmäkeskustelut pienempi tila, pehmeämmät tuolit, parempi tykki aikataulu: tiukka, mutta tiedettiin pidemmällä jaksolla vertaisarviointi aikaisemmin!!! tietty päivämäärä paljon viimeisellä viikolla oppimispäiväkirjojen kommentointi pitkin matkaa visuaalinen korostaminen: prezit ja kulerit + virtuaalityö: tietokanta tai sessio linkki ppt-kirjaan; uusi Aula-Åberg