Tampere projektin loppuraportti

Transkriptio

1 Tampere projektin loppuraportti Kaupunginhallituksen suunnittelukokous

2 Tampere projektin perustiedot Projektin tavoite: Tampereen toimintamalli on uudistettu vastaamaan kunnan muuttuvaa roolia ja toimintaympäristön haasteita Aikataulu: Projektin omistajat: Pormestari Anna-Kaisa Ikonen ja konsernijohtaja Juha Yli-Rajala Projektipäällikkö: Strategiajohtaja Reija Linnamaa Projektin ohjausryhmä: Kaupunginhallituksen suunnittelukokous täydennettynä valtuustoryhmien puheenjohtajilla (kaupungin johtoryhmälläpuhe- ja läsnäolo-oikeus) Projektin loppuraportti käsitellään kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa. Taustalla kaupunginhallituksen päätös vuoden 2017 palvelu- ja vuosisuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä : Kaupunginhallitus edellyttää, että hallinnollisten tehtävien karsintaa ja järkevöittämistä jatketaan. Kaupunginhallitukselle esitellään hallintotasot esikuntineen palvelualueen johtajasta lähiesimieheen palveluryhmittäin toimintamallin uudistuksen loppuraportin yhteydessä maaliskuun suunnittelukokouksessa. 2

3 Projektisuunnitelmassa esitetty vaiheistus Tampere projektille, yleiskuva Vaihe Vaihe Vaihe Tavoitevaihe Mitkä ovat keskeisimmät haasteet joiden vuoksi toimintamallia pitää uudistaa? Mitkä arvot ohjaavat uudistamista, millaista toimintamallia tavoittelemme uudistuksella? Mitkä ovat keskeiset uudistuslinjaukset? Täsmennysvaihe Miten linjauksia konkretisoidaan? Miten varmistetaan, että tehdyt linjaukset ovat käytännössä toteutettavissa ja siirtyminen uuteen malliin olisi mahdollista ja uusien poliittisten toimielinten osalta viimeistään ? Toimeenpanovaihe Miten varmistetaan muutoksen hallittu toteutus? 3

4 Toimintamallin uudistuksen aikataulu Tre 2017 projektin käynnistyminen Palvelualueiden johtajat aloittivat , palvelualueiden toiminta käynnistyi Kaupunkiorganisaatio (pl. pol. toimielimet) uudessa toimintamallissa alkaen Toimintamallin arviointi kv kv Konserniohjausyksiköt aloittivat Kv hallintosäännön hyväksyminen Uudet poliittiset toimielimet Toimintaympäristön muutokset Tavoitteet, linjaukset Toimintatapojen muutos (johtamis- ja kehittämiskulttuuri) Palvelualueiden toiminnan organisointi ja hallintosääntötyö Toimintatapojen muutos (johtamis- ja kehittämiskulttuuri) 4

5 Kaupunginvaltuuston keskeisimmät päätökset Toimintamallin uudistuksen keskeisiä tavoitteita ovat asiakaslähtöisyyden, kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien ja kumppanuusajattelun vahvistaminen, johtamisen selkeyttäminen ja kehittäminen, toiminnan taloudellisuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisääminen. Poliittista johtamista vahvistetaan pormestarimallia kehittämällä. Kaupungin sisäisessä toiminnassa luovutaan nykyisestä tilaajan ja tuottajan erottelusta ja tilalle kehitetään uusi nykyisen mallin hyviä puolia hyödyntävä johtamisjärjestelmä. Kaupungin uudistetun toimintamallin lähtökohtana ovat kaupungin perustehtävät eli hyvinvoinnin ja elinvoiman vahvistaminen sekä kaupunkirakenteen ja -ympäristön kehittäminen. Toimintamallin uudistuksen toteuttaminen käynnistetään konsernihallinnon uudistamisella. Konsernihallinnon uusi rakenne valmistellaan siten, että se on voimassa alkaen. 5

6 Kaupunginvaltuuston keskeisimmät päätökset Valtuustokaudella Tampereen kaupunginvaltuustossa on 67 valtuutettua. Kaupunginhallituksella on alkaen konsernijaosto, jonka tehtävät liittyvät kaupungin tytäryhteisöjen sekä soveltuvin osin osakkuusyhteisöjen ja liikelaitosten omistajaohjaukseen. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto lakkautetaan mennessä. Pormestari valitaan nykykäytännön mukaisesti vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen. Kaupungin palvelut organisoidaan kolmelle palvelualueelle (Hyvinvoinnin palvelualue, Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue, Kaupunkiympäristön palvelualue) esitetyn mukaisesti. Lautakuntien tehtävänä on vastata sekä palvelujen järjestämisestä että palvelutoiminnan poliittisesta johtamisesta. Esitetty lautakuntarakenne toimii jatkovalmistelun pohjana. Lautakuntia johtaa kolme päätoimista apulaispormestaria. Hyvinvoinnin tuotantoalueiden johtokunnat lakkautetaan alkaen. 6

7 Tampere projektin onnistuminen suhteessa toimintamallin uudistukselle asetettuihin tavoitteisiin, 1/2 Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen on todennettavissa vasta pitkällä aikavälillä. Kevättalveen 2017 mennessä on kuitenkin kyetty vaikuttamaan positiivisesti uudistukselle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen: Asiakaslähtöisyyden vahvistaminen Uusi toimintamalli tuo toiminnan ja organisaation keskiöön kuntalaisten näkökulmasta tärkeät kokonaisuudet: hyvinvoinnin, kaupunkiympäristön sekä elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueet. Asiakaslähtöisyys on ollut tärkeä lähtökohta palvelualueiden organisaation ja toiminnan suunnittelussa (esim. hyvinvoinnin palvelualueella elinkaaren mukaiset palvelulinjat, alueelliset toimintamallit). Henkilöstö kehittäjänä toimintatavan edistäminen (mm. Lean-ajattelulla henkilöstö kehittää yhdessä tavoitteellisesti ja asiakaslähtöisesti). Kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien ja kumppanuusajattelun vahvistaminen Osallisuuden toimintamallin uudistaminen kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa tehdyn päätöksen pohjalta, yhteiskehittämisen toimintamallien kehittäminen. Organisaation sisäisten yhteistyömallien kehittäminen, mm. palvelualueiden yleishallinnon kevyt rakenne mahdollistettu konserniohjausyksiköiden toiminnan avulla ja toteuttamalla usealle palvelualueelle yhteisiä kehittämistavoitteita (esim. kehitysohjelmat). 7

8 Tampere projektin onnistuminen suhteessa toimintamallin uudistukselle asetettuihin tavoitteisiin, 2/2 Johtamisen selkiyttäminen ja kehittäminen Johtamista on selkiytetty purkamalla sisäinen tilaaja-tuottaja malli sekä vähentämällä hallintotasoja, johtavassa asemassa olevien henkilöiden määrää ja tiivistämällä konsernihallintoa. Uusi johtamismalli perustuu selkeiden tavoitteiden asettamiseen toiminnan vaikuttavuudelle, taloudellisuudelle ja kyvykkyydelle. Mahdollistava johtaminen on yksi uuden toimintamallin keskeisistä toimintatavallisista muutoksista. Parhaillaan toteutetaan mahdollistavan johtamisen kehittämissuunnitelmaa Toiminnan taloudellisuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisääminen Vaikutuksia on vielä liian varhaista arvioida kokonaisuutena, tehdyt ratkaisut kuitenkin tukevat näiden tavoitteiden saavuttamista. Diasarjan lopussa on kuvattu toimintamallin uudistuksen tähän astisen työn vaikutuksia toiminnan tehostumiseen. 8

9 Tampere 2017 projektin kustannukset Tampere projekti toteutettiin organisaation sisäisillä tehtäväjärjestelyillä. Konsulttiresurssia käytettiin erittäin vähän; käyttö kohdistui henkilöstön osallistumista tukevien toimintatapojen mietintään sekä uuden johtamis- ja kehittämiskulttuurin pohdintaan. Kaupunginvaltuustolle toimintamallin uudistuksesta järjestyt seminaarit resursoitiin luottamushenkilöiden käyttöön tarkoitetusta rahasta, ja seminaareissa käsiteltiin myös muita kuin toimintamallin uudistukseen liittyviä teemoja (vuotuinen toiminnan ja talouden suunnittelu, sote- ja maakuntauudistus). Kaupunginhallituksen suunnittelukokous käsitteli toimintamallin uudistusta osana normaalia kokouskäytäntöään. Johtamisen kehittäminen -kokonaisuus toteutetaan henkilöstöyksikön käyttöön varatuista rahoista. Tampere projektille kirjattiin yhteensä euroa ilman Tampere projektin alaprojektina toteutettua järjestelmämuutosprojektia. Kulut aiheutuivat asiantuntijapalkkioista sekä kokousten ja työpajojen järjestelyistä. Tampere projektin kokonaiskustannuksiin sisältyy toimintamallin uudistuksesta aiheutuneet muutostarpeet tietojärjestelmissä. Järjestelmäprojektin kustannukset ovat maaliskuuhun 2017 mennessä euroa. Kevään 2017 aikana laskutusta on vielä arviolta euroa. 9

10 Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki kaupunkistrategian toteutus Toimintaympäristö haastaa uudistumaan (kunnan uusi rooli, kuntatalous, teknologinen kehitys jne.) Kokemukset ja arviot nykyisestä toimintamallista Tampere 2017 Tampereen kaupungin uusi toimintamalli Henkilöstö kehittäjänä Kumppanuus- ja kehittämiskulttuuri Mahdollistava johtaminen Asukas, yritys ja yhteisö keskiössä Vahva yhteisöllisyys Pormestarimalli ja selkeä johtaminen 10

11 Kumppanuus- ja kehittämiskulttuuri Kumppanuus- ja kehittämiskulttuuri Henkilöstö kehittäjänä Mahdollistava johtaminen Vahva yhteisöllisyys PERIAATTEET PERIAATTEET PERIAATTEET Olen Tampereen tekijä Kehitän osaamista ja olen utelias uudelle Kehitän yhdessä tavoitteellisesti Tuotan asiakkaalle selkeitä hyötyjä Annan selkeän suunnan ja teemme tuloksia Mahdollistan onnistumisen Kannustan vaikuttavaan kehittämiseen Edistän kumppanuutta ja asiakaskokemusta Toimimme yhdessä Vahvistamme asiakaslähtöisyyttä, kuntalaisten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia Vahvistamme kumppanuutta

12 Mahdollistava johtaminen Mahdollistava johtamiskulttuuri tarvitsee vahvan perustan Tampereen kaupungille määriteltiin johtamisperiaatteet, jotka rakentavat koko organisaation johtamiskulttuuria ja johtamislupausta. Johtamisperiaatteet kuvaavat Tampereen tapaa johtaa eli ne ovat yhteisiä ja jaettuja pelisääntöjä, jotka ohjaavat arjen johtamista, esimiesten kehittämistä ja rekrytointia. Johtamiskyvykkyyden vahvistamiseksi määriteltiin myös johtamisen osaamisvaatimukset, jonka mukaisesti esimiehiä rekrytoidaan ja kehitetään. Kaupunkitasoinen mahdollistavan johtamisen kehittämissuunnitelma on laadittu vuosille Valmentaminen uuteen johtamiskulttuuriin Ylimmän johdon johtamisfoorumit (neljä tilaisuutta v. 2017) Esimiespäivät (kaksi tilaisuutta v. 2017) Johtoryhmien toimintatapojen kehittäminen Johtoryhmien valmennukset räätälöity palvelualueittain Johtamisen muutoksen vaikuttavuuden arviointi ja toiminnan kehittäminen itsearvioinnit ja esimiesarvioinnit

13 Henkilöstö kehittäjänä Tampereen tekijät tekevät, oppivat ja kehittävät yhdessä! Tampereen kaupungille on määritelty henkilöstö kehittäjänä -periaatteet. Henkilöstö kehittäjänä -toimintatapaa luodaan ja toteutetaan yhdessä henkilöstön kanssa. (TA 2017-tavoite) Henkilöstö kehittäjänä -periaatteiden toteumista arvioidaan maaliskuussa toteutettavassa henkilöstökyselyssä, johon vastaamalla henkilöstö pääsee heti vaikuttamaan ja kehittämään toimintatapaa. Toimintatapaa esitellään 6.6. Henkilöstö kehittäjänä - päivässä, jossa mm. Tampereen tekijät kertovat esimerkkejä palvelujen ja työn kehittämisestä Leanajattelulla. Toimintavan tarkoituksena on antaa henkilöstölle välineitä ja tukea toimia kehittäjänä. 13

14 Lean-ajattelu osana uutta toimintamallia Lean-ajattelussa henkilöstö kehittää yhdessä tavoitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työtään ja palveluja. Jatkuvan parantamisen kulttuurilla luomme tulevaisuuden ketterää ja yhteisöllistä kaupunkia. Henkilöstö on lähtenyt innostuneesti toteuttamaan uudenlaista kehittämiskulttuuria. Lean-ajattelusta on kerrottu yli 2000 henkilölle valtuustosali-infoissa, johtoryhmissä, esimiespäivässä, henkilöstötilaisuuksissa ja Lean-koulutuksissa. Lean-kehittäjän valmennusohjelmaan on osallistunut 120 henkilöä kaikilta palvelualueilta, konsernihallinnosta ja liikelaitoksista. Osana valmennusta osallistujat tekevät projektityön, joten toimintaa kehitetään yli sadassa projektissa liittyen mm. Asiakastyytyväisyyden parantamiseen Prosessien sujuvoittamiseen Strategian mukaiseen toimintaan keskittymiseen Laadun parantamiseen Toiminnan tehostamiseen Työn hallinnan parantamiseen Digitalisaatioon Tiedonkulun parantamiseen Hallinnon prosessien sujuvoittamiseen Lean-projekteissa prosessien kehittymisen myötä työ on sujuvoitunut ja asiakastyöhön on jäänyt enemmän aikaa. Tuottavuus ja työhyvinvointi ovat parantuneet. 14

15 Kunta 10 -tulokset keskeiset havainnot Johtaminen ja esimiestyön laatu parantunut Esimiestuki on noussut hieman joka yksikössä. Osallistava johtaminen on parantunut hieman konsernihallinnossa. Vaikutusmahdollisuuksien koetaan parantuneen, vaikka muutoksia on ollut paljon. Työyhteisötaidot parantuneet Kunta10 -tutkimuksen mukaan työyhteisötaidot ovat parantuneet Tampereella. Erityisesti innovatiivisuus, ilmapiiri ja sosiaalinen pääoma ovat lisääntyneet. Mahdollisuudet innovatiiviseen työn kehittämiseen ovat parantuneet kaikissa toimintayksiköissä. Työpaikan ilmapiiri ja sosiaalinen pääoma ovat parantuneet kaikissa toimintayksiköissä sekä jokaisessa ammattiasemassa. Työmäärä lisääntynyt Työmäärä on huolestuttavasti lisääntynyt useilla työpaikoilla. Työnhallinta ei ole kuitenkaan heikentynyt. Syrjintä ja epäasiallinen käyttäytyminen vähentyneet Syrjinnän kokemusten vähentyminen on ollut tasaista vertailtaessa miesten ja naisten kokemuksia sekä eri ikäryhmien kokemuksia kaikissa toimintayksiköissä. Väkivalta asiakkailta lisääntymässä Asiakasväkivallan kokemukset ovat lisääntyneet. Erityisesti henkinen väkivalta asiakkailta on lisääntynyt kaikissa toimintayksiköissä. Fyysisen väkivallan kokemukset ovat yleisempiä hoitolaitoksissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Kunta 10 -tulokset osoittavat toimintamallin uudistuksen keskiössä olevien asioiden kehittyneen myönteisesti. 15

16 Johtamisjärjestelmäkuvaus Tampereen johtamisjärjestelmän kuvaus on kattava kooste uuden toimintamallin periaatteista, kaupunkiorganisaatiosta sekä strategisesta ohjauksesta ja toiminnan johtamisesta. Kuvauksen ylläpidosta vastaa strategiayksikkö. Johtamisjärjestelmäkuvaus löytyy kaupungin ulkoisilta sivuilta: tampere.fi > Tampereen kaupunki > Talous ja strategia > Toimintamalli > Johtamisjärjestelmän kuvaus (pdf) 16

17 Lisämateriaali Organisaatiokaaviot Toimintamallin uudistuksen vaikutukset toiminnan tehostamiseen ja hallinnon tasoihin 17

18 Organisaatiokaaviot Tampereen uudessa toimintamallissa 18

19 Tampereen kaupungin organisaatio KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallituksen konsernijaosto PORMESTARI Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus Konsernijohtaja KONSERNIOHJAUS Hallinto - Henkilöstö - Kehittäminen - Strategia - Talous - Omistajaohjaus - Viestintä Konsernipalveluyksikkö Sosiaali- ja terveyslautakunta Sivistys- ja kulttuurilautakunta APO Johtaja HYVINVOINNIN PALVELUALUE Tampereen Voimia Liikelaitos Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Johtokunta Johtokunta Sara Hildénin taidemuseo Johtokunta Elinvoima- ja osaamislautakunta Asunto- ja kiinteistölautakunta APO Johtaja ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN PALVELUALUE TYTÄR- YHTIÖT JA -YHTEISÖT Yhdyskuntalautakunta Johtaja Tampereen Infra Liikelaitos Johtokunta Kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Alueellinen jätehuoltolautakunta APO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE Tampereen Vesi Liikelaitos Tampereen kaupunkiliikenne Liikelaitos Johtokunta Johtokunta Pirkanmaan pelastuslaitos Neuvottelukunta

20 Konsernihallinnon rakenne uudessa toimintamallissa Konsernijohtaja Konsernihallinto Hyvinvoinnin palvelualue Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue Kaupunkiympäristön palvelualue Konserniohjausyksiköt Strategia Strategiajohtaja Kehittäminen Kehittämisjohtaja Henkilöstö Henkilöstöjohtaja Johtaja Johtaja Johtaja Talous Talousjohtaja Omistajaohjaus Liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja Palvelualueen esikunta Palvelualueen esikunta Palvelualueen esikunta Viestintä Viestintäjohtaja Hallinto Hallintojohtaja Konsernipalveluyksikkö Palveluryhmät Palveluryhmät Palveluryhmät Palveluryhmät Palveluryhmät Palvelutoiminta Palveluyksiköt Palveluyksiköt Palveluyksiköt Palveluyksiköt Palveluyksiköt Palveluyksiköt

21 Lautakuntien ja palvelualueiden rakenne uudessa toimintamallissa KONSERNIJOHTAJA KONSERNIOHJAUS HALLINTO - HENKILÖSTÖ - KEHITTÄMINEN - STRATEGIA - TALOUS - OMISTAJAOHJAUS - VIESTINTÄ Konsernipalveluyksikkö Sosiaali- ja terveyslautakunta Sivistys- ja kulttuurilautakunta APO HYVINVOINNIN PALVELUALUE Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Avo- ja asumispalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kasvatus- ja opetuspalvelut Elinvoima- ja osaamislautakunta Asunto- ja kiinteistölautakunta Yhdyskuntalautakunta Kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Alueellinen jätehuoltolautakunta APO APO ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN PALVELUALUE Ammatillinen koulutus Lukiokoulutus Työllisyydenhoito Yritys- ja yhteiskuntasuhteet Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka Kehitysohjelmat KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE Kaupunkiympäristön suunnittelu Joukkoliikenne Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito Kestävä kaupunki Kehitysohjelmat Asiakas- ja tukipalvelut

22 Hyvinvoinnin palvelualueen rakenne uudessa toimintamallissa Johtaja Esikuntatoiminnot Suunnittelujohtaja Sosiaali- ja terveyslautakunta Sivistys- ja kulttuurilautakunta APO Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Sairaalajohtaja Palveluyksiköt Leikkaustoiminnan palvelulinja Sisätautien palvelulinja Yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinja Neurologian palvelulinja Avo- ja asumispalvelut Avopalvelujohtaja Palveluyksiköt Ikäihmisten palvelulinja Lasten, nuorten ja perheiden palvelulinja Psykososiaalisen tuen palvelulinja Vastaanottotoiminnan palvelulinja Kasvatus- ja opetuspalvelut Kasvatus- ja opetusjohtaja Palveluyksiköt Kasvatuksen ja opetuksen tiimi Kaakko Kasvatuksen ja opetuksen tiimi Keskusta Kasvatuksen ja opetuksen tiimi Etelä Kasvatuksen ja opetuksen tiimi Koillinen Kasvatuksen ja opetuksen tiimi Länsi Pedagogiset palvelut Kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Palveluyksiköt Kulttuuri- ja taideyksikkö Kirjasto- ja kansalaisopistoyksikkö Liikunta- ja nuorisoyksikkö Sara Hildénin taidemuseo

23 Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen rakenne uudessa toimintamallissa Johtaja Esikuntatoiminnot Suunnittelupäällikkö SMART CITY -OHJELMA Kehitysjohtaja Elinvoima- ja osaamislautakunta APO Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen johtaja Kehitysohjelmat Lukiokoulutus Lukiokoulutuksen johtaja Asunto- ja kiinteistölautakunta Työllisyydenhoito Ohjelmajohtaja TYÖLLISYYDEN HOIDON KOKEILU Yritys- ja yhteiskuntasuhteet Yritys- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka Kiinteistöjohtaja Hankejohtaja Palveluyksiköt Tekniikka Palvelut Palveluyksiköt Lukiokoulutus Palveluyksiköt Hallinto-, henkilöstö- ja talouspalvelut Monialaisen tuen palvelut Yksilöllisen tuen palvelut Yritys- ja yrittäjyyspalvelut Palveluyksiköt Elinkeinoyksikkö Yhteiskuntasuhteet Kansainväliset asiat Palveluyksiköt Kiinteistötoimi Asumisen kehittäminen ja palvelutilaverkot Tilaomaisuuden hallinta HIEDANRANTA VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA

24 Kaupunkiympäristön palvelualueen rakenne uudessa toimintamallissa Johtaja Esikuntatoiminnot Kehityspäällikkö Alueellinen jätehuoltolautakunta APO Kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Yhdyskuntalautakunta Kaupunkiympäristön suunnittelu Suunnittelujohtaja Palveluyksiköt Asemakaavoitus Kaupunkimittaus Liikennejärjestelmän suunnittelu Rakennusvalvonta Viheralueet ja hulevedet Yleiskaavoitus Joukkoliikenne Joukkoliikennejohtaja Palveluyksiköt Liikennesuunnittelu Matkapalvelut Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito Rakennuttamisjohtaja Palveluyksiköt Rakennuttaminen Kuntatekniikan suunnittelu Kunnossapito Katutilavalvonta ja pysäköinninvalvonta Satamatoimisto Kestävä kaupunki Ympäristöjohtaja Kehitysohjelmat Raitiotiekehitysohjelma Projektijohtaja Asiakas- ja tukipalvelut Palveluyksiköt Kestävä yhdyskunta Ympäristön suojelu Ympäristöterveydenhuolto Jätehuoltoviranomainen Asiakaspalvelupäällikkö Palveluyksiköt Asiakaspalvelupiste Frenckell Tukipalvelut

25 Toimintamallin uudistuksen vaikutukset toiminnan tehostumiseen 25

26 Väestön muutos lkm muutos %-muutos , , , , , , , , , ,4 Kaupungin asukasluku on kasvanut 10 vuodessa enemmän kuin esimerkiksi Valkeakoskella ja Jämsässä tai Pirkkalassa on asukkaita. 10 v muutos ,6 5 v muutos ,0 26

27 Tampereen kaupungin henkilötyövuosien ja väkiluvun kehitys indeksi: 2010 = as htv Organisaatiomuutosten vaikutuksia: Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymä +650 henkilöä + Oriveden sosiaalipalvelut +13 htv + Ylöjärven työväenopisto +48 htv Oriveden terveyspalvelut +117 htv Seudullinen ympäristöterveydenhuolto +20 htv Logistiikan yhtiöittäminen -72 htv - Tullinkulman yhtiöittäminen -90 htv - Kuvantamispalvelut PSHP:lle -56 htv 27

28 Henkilöstön määrän kehitys palkallisina henkilötyövuosina TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 Palkallinen henkilötyövuosi = yhden kokoaikaisen henkilön täysi palkallinen vuosityöpanos Palkalliset henkilötyövuodet ylittivät vuoden 2016 vuosisuunnitelman 68 henkilötyövuodella (sosiaali- ja terveyspalveluissa ylitys 166 henkilötyövuotta). Henkilötyövuodet vähenivät 30 henkilötyövuotta vuoteen 2015 nähden. Vertailukelpoiset henkilötyövuodet kasvoivat kuitenkin 175 henkilötyövuotta vuonna Vuoden 2017 talousarvion mukaan henkilötyövuodet vähenevät 59 henkilötyövuotta vuoden 2016 toteumaan nähden. 28

29 Arvio vanhuuseläkeiän alarajan saavuttavista , yhteensä noin henkilöä Vuonna 2017 vanhuuseläkeiän saavuttaa noin 330 henkilöä, joista suurin osa on opetustyössä tai hoitotehtävissä Lehtori 158 Lähihoitaja 126 Lastenhoitaja 92 Palvelutyöntekijä 91 Luokanopettaja 87 Sairaanhoitaja 65 Lastentarhanopettaja 57 Perushoitaja 46 Tuntiopettaja 48 Linja-autonkuljettaja 40 Terveydenhoitaja 36 Laitoshuoltaja 35 Sairaalahuoltaja 34 Toimistosihteeri 31 Koulunkäynninohjaaja 29 Erityisopettaja 27 29

30 Työvoimakustannusten kehitys , milj. euroa TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP Enn 2016 TA 2017 Vuoden 2016 luvut voivat vielä muuttua. Työvoimakustannukset ylittivät vuoden 2016 vuosisuunnitelman 0,7 milj. eurolla. Työvoimakustannukset vähenivät 5 milj. euroa (-0,7 %) vuoteen 2015 nähden. Vertailukelpoiset työvoima-kustannukset kasvoivat kuitenkin 7 milj. euroa (1,1 %), kun laskelmissa otettiin huomioon organisaatiomuutokset sekä turvapaikanhakijoihin liittyvät työvoimakustannukset. 30

31 Johtavassa asemassa olevien henkilöiden määrä , , , , , , , Johtavassa asemassa olevien määrää määrä on kaupunkitasolla vähennetty 60:een ja sitä ollaan edelleen vähentämässä noin 50:een välisenä aikana määrä ja palkkasumma ovat kaupunkitasolla vähentyneet kuvion mukaisesti. 0, palkkasumma Johtavien määrä 31

32 Henkilöstövaikutukset konsernihallinnossa, arvio Konsernihallinnon henkilötyövuodet olivat yhteensä 677 htv. Toimintamallin uudistamisen myötä v henkilöstömäärä on vähentynyt, ja on vuosisuunnitelman mukaan 209 htv. Johtavassa asemassa olevien määrä väheni 11 htv:lla (lakkautetaan 17, uusia 6). Konsernihallinnossa painottuu uudistuksen jälkeen strategisen ohjauksen tehtävät. Merkittävimmät muutokset: Koppariin siirtyi v lopussa 65 henkilöä. Aikaisemmin konsernipalveluissa olleet palvelukeskukset, taloushallinnon palvelukeskus ja hallintopalvelukeskus, ovat kymmenen vuoden aikana ( ) vähentäneet henkilöstöään yhteensä noin 100 htv. Hallinnon tasot vähenivät yhdellä kun konsernihallinnon ryhmärakenne poistui. Konsernihallinnosta siirtyi palvelualueille vuonna 2016 yhteensä 240 htv Hyvinvoinnin palvelualueelle siirtyi 79 htv, Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueelle 47 htv ja Kaupunkiympäristön palvelualueelle 114 htv Konserniohjauksen yhteistyömallin avulla palvelualueiden esikunnat on voitu pitää pieniä, esikunnissa yhteensä 46 htv: Hyvinvoinnin palvelualueen esikunta 37 htv (0,4% palvelualueen henkilöstömäärästä) Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen esikunta 6,5 htv (0,4% palvelualueen henkilöstömäärästä) Kaupunkiympäristön palvelualueen esikunta 2,5 htv (0,8 % palvelualueen henkilöstömäärästä) Konsernihallinnossa johtajille on määritetty kaksoisrooleja ja vakansseja lakkautettu strategiajohtaja toimii ovo. kehittämisjohtajana, kehittämisjohtajan vakanssia ei ole täytetty hallintojohtaja johtaa sekä hallintoyksikköä että konsernipalveluyksikkö Kopparia laskentapäällikön, liiketoiminnan kehitysjohtajan sekä hallintopalveluyksikön ja konsernipalveluyksikön johtajan vakanssit on lakkautettu 32

33 Henkilöstövaikutukset hyvinvoinnin palvelualueella, arvio 5 tuotantojohtajan ja 4 tilaajapäällikön virat on lakkautettu; palvelujohtajan virkoja on perustettu 4 kpl, nettomuutos suunnittelupäällikön virkaa on lakkautettu, asiakasohjauspäällikön virka on lakkautettu. Johtavassa asemassa olevien henkilöiden määrä on vähentynyt yhteensä 12 htv Hyvinvoinnin palvelualueen esikunta -2, Avo- ja asumispalvelut -4, Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut -5, Kasvatus- ja opetuspalvelut - 1 Palkantarkistuksia tehty 14 hallinnon työntekijälle Hallinnon tasot ovat pysyneet samana palveluryhmissä, mutta palveluyksiköitä on yhdistetty Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut muutos -2 Avo- ja asumispalvelut muutos -2 Palvelutoiminnassa on tullut merkittäviä hallinnon keventämisestä johtuvia htv-säästöjä Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut -2 htv vuosina (odotettu vähennys vuonna 2017 on -8 htv) Kasvatus- ja opetuspalvelut -37 htv vuosina Sote -palveluissa ei hallinnon kevennyksiä: väestön ikääntyminen ja työttömien määrän kasvu lisäävät palvelutarvetta. Hyvinvoinnin palvelualueen esikunnan henkilötyövuosien on arvioitu vähenevän vuosina yhteensä 20 htv, minkä vaikutus työvoimakustannuksiin on noin 1,1 milj. euroa. Arvio perustuu sote-ja maakuntauudistuksen toteutumiseen sekä hyvinvoinnin palvelualueen prosessien uudistamisen ja eläköitymisen vaikutuksiin. 33

34 Henkilöstövaikutukset elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella, arvio Tuotantojohtajan ja tilaajapäällikön virat on lakkautettu. Suunnittelupäällikön virka ja Vuoreksen projektijohtajan virka on lakkautettu. Hallinnon tasojen vähentyminen: toisen asteen koulutuksen yhteinen hallinto on purettu. Tapahtumatoimisto on siirretty osaksi Visit Tampere Oy:tä, -6 htv. Kiinteistöjohtajan tehtäviin on yhdistetty kaupungin tilaomaisuuden hallinta. Asuntotoimen ja kiinteistötoimen yhteenlaskettu htv-määrä on vähentynyt -3 htv vuoden 2015 tilanteesta. Smart Tampere kehitysohjelman käynnistäminen on tarkoittanut resurssilisäystä +3 htv. Toimintaprosesseja kehitetään kokonaisvaltaisesti. Kehittämisessä hyödynnetään lean-näkökulmaa ja kaupungin digi-ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia. Henkilöstö- ja työvoimakustannuksia koskevien lisäsäästöjen osoittaminen on haastavaa tehtävien laajenemisen myötä Kunnan roolin muuttuminen, erityisesti tulevan sote-uudistuksen vaikutukset kunnan tehtäviin ja toimintaan > elinvoimakuntaan panostaminen Uudet kehitysohjelmat: työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu ja Smart Tampere Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueelle kuuluu tehtäviä, joiden painoarvoa on lisätty (esim. kaupunkimarkkinointi, yhteiskuntasuhteet ja edunvalvonta) Kaupungin voimakas kasvu. 34

35 Henkilöstövaikutukset kaupunkiympäristön palvelualueella, arvio Tilaajapäällikön ja viranomaispalvelujen johtajien virat on lakkautettu Viranomaispalvelut on lakkautettu omana toimintayksikkönään ja sen yksiköt on yhdistetty kaupunkiympäristön palvelualueeseen ja tältä osin organisaatiota madallettu Johtavassa asemassa olevien henkilöiden määrä on vähentynyt -6 htv. Uusi organisaatiorakenne mahdollistaa palvelualueen toimintaprosessien tuottavuuden kehittämisen aiempaa kokonaisvaltaisemmin. Kehittämisessä hyödynnetään lean-näkökulmaa ja kaupungin digi-ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia. Palvelualueen lean-kärjet ovat rakennuslupaprosessin ja siihen liittyvien rajapintojen kehittäminen sekä kaupungin kokonaisedun vahvistaminen infran rakennuttamishankkeissa, joissa on mukana useita toimijoita. Palvelualueen digitalisaation painopisteet liittyvät erityisesti maankäytön kokonaisprosessin ja joukkoliikenteen tietojärjestelmien kehittämiseen. Henkilöstö- ja työvoimakustannuksia koskevien lisäsäästöjen osoittaminen on haastavaa palvelutarpeiden ja tehtävien laajenemisen myötä Kaupungin voimakas kasvu Piristymässä oleva rakentaminen Merkittävät rakennus- ja infra-hankkeet, erityisesti raitiotien rakentaminen Rakennusvalvonnan palvelukykyä parannetaan toimintaa tehostamalla ja lisäämällä käytössä olevia asiantuntijoita (KV-lisäys TA-kirjaan). 35

36 Johtamisjärjestelmän selkiytymisen vaikutukset Strategisen johtamisjärjestelmän asiakirjojen määrä vähenee. Jatkossa erillisiä toimintasuunnitelmia ei laadita, vaan kaupunkistrategia jalkautuu palvelu- ja vuosisuunnitelmien avulla; sisäiset palvelusopimukset jäävät pois Lautakuntien palvelu- ja vuosisuunnitelmissa yhdistyvät seuraavien asiakirjojen sisällöt tarvittavin osin: kaupunkitasoiset toimintasuunnitelmat, tuotannon toimintasuunnitelmat, sisäiset palvelusopimukset, tilaajan vuosisuunnitelmat ja tuottajan vuosisuunnitelmat Esimerkki: 1 kpl sivistys- ja kulttuurilautakunnan pavu (uusi yhdistetty asiakirja) korvaa aiemmat asiakirjat: 2 kaupunkitasoista toimintasuunnitelmaa, 2 tuotannon toimintasuunnitelmaa, 3 tilaajan vuosisuunnitelmaa, 2 tuottajan vuosisuunnitelmaa ja 8 palvelusopimusta - > yhteensä 17 asiakirjaa Kaupungin tasolla noin 70 suunnitelmaa ja sopimusta jää pois Hallinnollinen työ vähenee, kun em. asiakirjojen laadinta ja raportointi jää pois ja ao. henkilöstön tehtäviä on siirretty lähemmäs asiakasrajapintaa Luottamuselimiä on vähemmän ja luottamushenkilöpaikkojen kokonaismäärä pienenee 36 paikalla ( 422 > 386, hallintosääntöpäätös huomioitu). Virkamiesesityksen mukaan paikkamäärä olisi laskenut 96 paikalla. Hyvinvointipalvelujen johtokuntien kokousten valmistelutyö ja kokouskustannukset jäävät pois, 57 kpl/vuosi, kokousaika yht. 114 h 36

37 Toimintamallin uudistuksen vaikutukset hallinnon tasoihin - Hallinnon tasot ovat vähentyneet sisäisen tilaaja tuottaja-mallin purun myötä. - Esimiesten määrä suhteessa henkilöstön kokonaismäärään on varsin maltillinen. 37

38 Hallinnon tasot eri palvelualueilla Kaupunginhallitus edellytti päätöksessään että hallinnollisten tehtävien karsintaa ja järkevöittämistä jatketaan ja että kaupunginhallitukselle esitellään hallintotasot esikuntineen palvelualueen johtajasta lähiesimieheen palveluryhmittäin toimintamallin uudistuksen loppuraportin yhteydessä maaliskuun suunnittelukokouksessa. Jokaiselta palvelualueelta on kuvattu konsernijohtajasta lähtien hallinnon tasot siihen henkilöön, joka on asiakasrajapinnassa Hallinnon tasot on värikoodattu seuraavasti: konserni, esimiesja hallintotehtävä, tehtävä jossa on hallintotyön lisäksi asiakastyötä sekä varsinainen asiakastyö Konserni Esimies- ja hallintotehtävä Esimies- ja asiakastyö Asiakastyö Henkilöstön ja esimiesten määrätiedot tilanteen 3/2017 mukaiset, lähteenä SAP HR (Koppari) Hyvinvoinnin palvelualueella on yhdistetty entisiä toimintayksiköitä suuremmiksi palveluyksiköiksi. Esimiesten määrää vähennetty. Palvelualueella on enimmillään hallinnon tasoja 7 (eli pisin ketju konsernijohtajasta asiakasrajapinnassa työskentelevään), vähimmillään tasoja on 5. Esimerkiksi kasvatus-ja opetuspalveluissa hallinnon tasoja on nykymallissa 5, kun tiltu-mallissa niitä oli yhteensä 8. Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue: enimmillään hallinnon tasoja 6, vähimmillään 3. Kaupunkiympäristön palvelualue: enimmillään hallinnon tasoja 5, vähimmillään 3. 38

39 Hyvinvoinnin palvelualue 39

40 Hyvinvoinnin palvelualueen organisaatio Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Sosiaali- ja terveyslautakunta Hyvinvoinnin palvelut Palvelualueen johtaja Taru Kuosmanen Sivistys-ja kulttuurilautakunta Johtoryhmä Esikunta suunnittelujohtaja Sairaala- ja kuntoutuspalvelut sairaalajohtaja Arto Ranta Avo- ja asumispalvelut avopalvelujohtaja Anniina Tirronen Kasvatus- ja opetuspalvelut kasvatus- ja opetusjohtaja Kristiina Järvelä Kulttuuri-ja vapaaaikapalvelut kulttuuri- ja vapaaaikajohtaja Lauri Savisaari Leikkaustoiminnan palvelulinja ylilääkäri Susanna Niemeläinen Neurologian palvelulinja ylilääkäri Jari Honkaniemi Sisätautien palvelulinja ylilääkäri Petri Oivanen Yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinja ylilääkäri Sirkka-Liisa Kaistinen

41 Sairaala- ja kuntoutuspalvelut palveluryhmä Konsernijohtaja Konsernijohtaja Palvelualue Palvelualue Ylin johto Esimies- ja hallintotehtävä johtaja Sairaala- ja kuntoutuspalvelujohtaja Sisätautien hoitolinja Ylilääkäri johtaja Sairaala- ja kuntoutuspalvelujohtaja Leikkaustoiminta Ylilääkäri Henkilöstöä yhteensä 1440, joista esimiestehtävässä 4,7 % Esimies- ja asiakastyö Asiakastyö Ylihoitaja Ylihoitaja Osastonhoitaja Osastonhoitaja Sairaanhoitaja Lähihoitaja hallintotasojen lkm

42 Hyvinvoinnin palvelualueen organisaatio Avo- ja asumispalvelut Sosiaali- ja terveyslautakunta Hyvinvoinnin palvelut Palvelualueen johtaja Taru Kuosmanen Sivistys-ja kulttuurilautakunta Johtoryhmä Esikunta suunnittelujohtaja Sairaala- ja kuntoutuspalvelut sairaalajohtaja Arto Ranta Avo- ja asumispalvelut avopalvelujohtaja Anniina Tirronen Kasvatus- ja opetuspalvelut kasvatus- ja opetusjohtaja Kristiina Järvelä Kulttuuri-ja vapaaaikapalvelut kulttuuri- ja vapaaaikajohtaja Lauri Savisaari Lasten, nuorten ja perheiden palvelut palvelulinjan päällikkö Maria Päivänen Psykososiaalisen tuen palvelut palvelulinjan päällikkö Maritta Närhi Vastaanottopalvelut palvelulinjan päällikkö Eeva Torppa-Saarinen Ikäihmisten palvelut palvelulinjan päällikkö Ella Suojalehto Asiakasohjaus asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi

43 Avo- ja asumispalvelut palveluryhmä Konsernijohtaja Konsernijohtaja Konsernijohtaja Konserni Esimies- ja hallintotehtävä Palvelualue johtaja Avo- ja asumispalvelujohtaja Palvelulinja ikäihmisten palvelut päällikkö Palvelualue johtaja Avo- ja asumispalvelujohtaja Palvelulinja lasten, nuorten ja perheiden palvelut päällikkö Palvelualue johtaja Avo- ja asumispalvelujohtaja Palvelulinja psykososiaalisen tuen palvelut päällikkö Henkilöstöä yhteensä 4323, joista esimiestehtävässä 4,1 % Esimies- ja asiakastyö Kehittämispäällikkö Ylilääkäri Ylilääkäri Asiakastyö Vastaava osastonhoitaja Hoitotyön päällikkö Hoitotyön päällikkö Osastonhoitaja Osastonhoitaja Osastonhoitaja hallintotasojen lkm Sairaanhoitaja Terveydenhoitaja Osastonhoitaja

44 Hyvinvoinnin palvelualueen organisaatio Kasvatus- ja opetuspalvelut Sosiaali- ja terveyslautakunta Hyvinvoinnin palvelut Palvelualueen johtaja Taru Kuosmanen Sivistys-ja kulttuurilautakunta Johtoryhmä Esikunta suunnittelujohtaja Sairaala- ja kuntoutuspalvelut sairaalajohtaja Arto Ranta Avo- ja asumispalvelut avopalvelujohtaja Anniina Tirronen Kasvatus- ja opetuspalvelut kasvatus- ja opetusjohtaja Kristiina Järvelä Kulttuuri-ja vapaaaikapalvelut kulttuuri- ja vapaaaikajohtaja Lauri Savisaari Kasvatuksen ja opetuksen tiimit: kaakko, keskusta, etelä, koillinen, länsi Palvelupäälliköt 5 Vastaavat rehtorit 2 Pedagogiset palvelut

45 Kasvatus ja opetuspalvelut palveluryhmä Konsernijohtaja Konsernijohtaja Konserni Esimies- ja hallintotehtävä Palvelualue johtaja Palveluryhmä kasvatus- ja opetusjohtaja Palvelualue johtaja Palveluryhmä kasvatus- ja opetusjohtaja Henkilöstöä yhteensä 4012, joista esimiestehtävässä 2,6 % Esimies- ja asiakastyö Asiakastyö Perusopetusalue vastaava rehtori Varhaiskasvatustiimi palvelupäällikkö Koulu rehtori Päivähoitoyksikkö päiväkodin johtaja hallintotasojen lkm Koulu opettaja Päivähoitoyksikkö lastenhoitaja

46 Vertailu tilaaja tuottaja-mallin organisointiin, esimerkkinä Varhaiskasvatus ja perusopetus Tilaaja Konsernijohtaja Tuottaja Johtokunta Palvelutuotantojohtaja Tilaajajohtaja Tuotantojohtaja Tilaajapäällikkö Vastaava rehtori Päiväkodin johtaja, tiimivastaava Suunnittelupäällikkö Suunnittelija Rehtori Päiväkodinjohtaja 3 EI ASIAKASRAJAPINTAA Opettaja Lastentarhanopettaja 5 ASIAKASRAJAPINTA 8 hallintotasojen lkm tiltumallissa yhteensä

47 Hyvinvoinnin palvelualueen organisaatio Kulttuuri-ja vapaa-aikapalvelut Sosiaali- ja terveyslautakunta Hyvinvoinnin palvelut Palvelualueen johtaja Taru Kuosmanen Sivistys-ja kulttuurilautakunta Johtoryhmä Esikunta suunnittelujohtaja Sairaala- ja kuntoutuspalvelut sairaalajohtaja Arto Ranta Avo- ja asumispalvelut avopalvelujohtaja Anniina Tirronen Kasvatus- ja opetuspalvelut kasvatus- ja opetusjohtaja Kristiina Järvelä Kulttuuri-ja vapaaaikapalvelut kulttuuri- ja vapaaaikajohtaja Lauri Savisaari Kulttuuri ja taide kulttuuri- ja taideyksikön johtaja Toimi Jaatinen Kirjasto ja kansalaisopisto k&k-yksikön johtaja Pirkko Lindberg Liikunta ja nuoriso liikunta- ja nuorisoyksikön johtaja Pekka P. Paavola Sara Hildénin taidemuseo museonjohtaja Päivi Loimaala

48 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut palveluryhmä Konserni johtaja Konsernijohtaja Konsernijohtaja Konserni Esimies- ja hallintotehtävä Palvelualue johtaja Palveluryhmä kulttuuri- ja vapaaaikajohtaja Kirjasto- ja kansalaisopistoyksikön johtaja Palvelualue johtaja Palveluryhmä kulttuuri- ja vapaaaikajohtaja Liikunta- ja nuorisoyksikön johtaja Palvelualue johtaja Palveluryhmä kulttuuri- ja vapaaaikajohtaja Taide- ja kulttuuriyksikön johtaja Henkilöstöä yhteensä 1185, joista esimiestehtävässä 6,2 % Esimies- ja asiakastyö Palveluesimies Nuorisopalvelujohtaja Intendentti Asiakastyö Kirjastonhoitaja Johtava koordinaattori Kapunginorkesterin soittaja 5 Koordinaattori 5 hallintotasojen lkm Nuoriso-ohjaaja 48 7

49 Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue 49

50 Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue Johtaja Teppo Rantanen Esikuntatoiminnot Suunnittelupäällikkö SMART TAMPERE -OHJELMA Kehitysjohtaja Elinvoima- ja osaamislautakunta Asunto- ja kiinteistölautakunta APO Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen johtaja Helena Koskinen Kehitysohjelmat Lukiokoulutus Lukiokoulutuksen johtaja Eija Tiisala-Heiskala Työllisyydenhoito Ohjelmajohtaja Regina Saari TYÖLLISYYDEN HOIDON KOKEILU Yritys- ja yhteiskuntasuhteet Yritys- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tuija Telén Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka Kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm Hankejohtaja Tero Tenhunen Palveluyksiköt Tekniikka Palvelut Palveluyksiköt Lukiokoulutus Palveluyksiköt Hallinto-, henkilöstö- ja talouspalvelut Monialaisen tuen palvelut Yksilöllisen tuen palvelut Yritys- ja yrittäjyys palvelut Palveluyksiköt Elinkeinoyksikkö Yhteiskuntasuhteet Kansainväliset asiat Palveluyksiköt Kiinteistötoimi Asumisen kehittäminen ja palvelutilaverkot Tilaomaisuuden hallinta HIEDANRANTA VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA

51 Ammatillinen koulutus Konsernijohtaja Konsernijohtaja Palvelualue Elinvoima ja kilpailukyky johtaja Konsernijohtaja Palvelualue Elinvoima ja kilpailukyky johtaja Rantanen Henkilöstöä yhteensä 1094, joista esimiestehtävässä 4,9 % Palvelualue Elinvoima ja kilpailukyky johtaja Palveluryhmä Ammatillinen koulutus Palveluryhmä Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen johtaja Palveluryhmä Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen johtaja Koskinen Ammatillisen koulutuksen johtaja Aikuiskoulutusjohtaja Toimiala Toimialajohtaja Konserni Suunnittelujohtaja Esimies- ja hallintotehtävä Oppisopimusjohtaja Koulutusala Koulutusalajohtaja Esimies- ja asiakastyö Kehittämispäällikkö Asiakastyö Oppisopimuspäällikkö Koulutuspäällikkö toimistosihteeri hallintotasojen lkm 5 Koulutustarkastaja Opettaja

52 Tilaaja Konsernijohtaja Tuottaja Johtokunta Palvelu- Vertailu tilaaja tuottaja-mallin organisointiin, esimerkkinä Tredu Tilaajajohtaja Tilaajapäällikkö Tuotantojohtaja Ammatillisen koulutuksen johtaja tuotantojohtaja 10 hallintotasojen lkm tiltumallissa yhteensä Suunnittelupäällikkö Toimialajohtaja 3 EI ASIAKASRAJAPINTAA Koulutusalajohtaja Koulutuspäällikkö 7 Opettaja 52

53 Lukiokoulutus-palveluryhmä Konsernijohtaja Konserni Esimies- ja hallintotehtävä Esimies- ja asiakastyö Asiakastyö Palvelualue Elinvoima ja kilpailukyky johtaja Palveluryhmä Lukiokoulutus Lukiokoulutuksen johtaja Palveluyksikkö Hatanpään lukio rehtori Henkilöstöä yhteensä 268, joista esimiestehtävässä 3 % hallintotasojen lkm opettaja 4 53

54 Työllisyydenhoito-palveluryhmä Konsernijohtaja Konserni Esimies- ja hallintotehtävä Palvelualue Elinvoima ja kilpailukyky johtaja Palveluryhmä Työllisyydenhoito ohjelmajohtaja Henkilöstöä yhteensä 81, joista esimiestehtävässä 13,6 % Esimies- ja asiakastyö Asiakastyö Palveluyksikkö Monialaisen tuen palvelut johtaja Arviointipalvelut palvelupäällikkö hallintotasojen lkm palveluohjaaja 5 54

55 Yritys- ja yhteiskuntasuhteet palveluryhmä Konserni Esimies- ja hallintotehtävä Konsernijohtaja Palvelualue Elinvoima ja kilpailukyky johtaja Henkilöstöä yhteensä 18, joista esimiestehtävässä 5,6 % Esimies- ja asiakastyö Asiakastyö Palveluryhmä Yritys- ja yhteiskuntasuhteet yritys- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Operatiivinen toiminta: - Tredea Oy - Visit Tampere Oy hallintotasojen lkm Palveluyksikkö Elinkeinoyksikkö elinkeinojohtaja 3 55

56 Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka palveluryhmä Konsernijohtaja Konserni Esimies- ja hallintotehtävä Esimies- ja asiakastyö Asiakastyö Palvelualue Elinvoima ja kilpailukyky johtaja Palveluryhmä Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka Kiinteistöjohtaja Palveluyksikkö Kiinteistötoimi Maankäyttöpäällikkö Henkilöstöä yhteensä 35, joista esimiestehtävässä 11 % hallintotasojen lkm Maanhankintapäällikkö 4 56

57 Kehitysohjelmat-palveluryhmä Konsernijohtaja Konserni Esimies- ja hallintotehtävä Esimies- ja asiakastyö Asiakastyö Palvelualue Elinvoima ja kilpailukyky johtaja Palveluryhmä Kehitysohjelmat hankejohtaja Henkilöstöä yhteensä 9, joista esimiestehtävässä 11 % hallintotasojen lkm Hankekehityspäällikkö 3 57

58 Kaupunkiympäristön palvelualue 58

59 Kaupunkiympäristön palvelualue Johtaja Mikko Nurminen Esikuntatoiminnot Kehittämispäällikkö Konsernihallinto Kaupunkiympäristön suunnittelu Suunnittelujohtaja Taru Hurme Joukkoliikenne Joukkoliikennejohtaja Mika Periviita Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito Rakennuttamisjohtaja Milko Tietäväinen Kestävä kaupunki Ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen Kehitysohjelmat RAITIOTIE Projektijohtaja Ville Tuominen Asiakas- ja tukipalvelut Asiakaspalvelupäällikkö Riitta Salonen Asiakaspalvelupiste Frenckell Tukipalvelut Kaupunkiympäristön palvelualue Asemakaavoitus Asemakaavapäällikkö Elina Karppinen Kaupunkimittaus Kaupungingeodeetti Anna Mustajoki Liikennejärjestelmän suunnittelu Suunnittelupäällikkö Ari Vandell Rakennusvalvonta Rakennustarkastaja Eija Muttonen- Mattila Viheralueet ja hulevedet Johtava erikoissuunnittelija Ranja Hautamäki Yleiskaavoitus Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio Liikennesuunnittelu Suunnittelupäällikkö Juha-Pekka Häyrynen Matkapalvelut Asiakaspalvelupäällikkö Tanja Lehtonen Rakennuttaminen Rakennuttamispäällikkö Petri Kantola Kuntatekniikan suunnittelu Geotekniikkainsinööri Jori Lehtikangas Kunnossapito Kunnossapitopäällikkö Kimmo Myllynen Katutilavalvonta ja pysäköinninvalvonta Katupäällikkö Marjo Hallinen Satamatoimisto Satamapäällikkö Matti Joki Kestävä yhdyskunta Ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen Ympäristönsuojelu Vs. Ympäristönsuojelupäällikkö Pasi Halme Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveyspäällikkö Merja Bojang Jätehuoltoviranomainen Vs. Jätehuoltoinsinööri Hannele Tiitto

60 Kaupunkiympäristön suunnittelu palveluryhmä Konsernijohtaja Konserni Esimies- ja hallintotehtävä Esimies- ja asiakastyö Asiakastyö Palvelualue Kaupunkiympäristö johtaja Palveluryhmä Kaupunkiympäristön suunnittelu Suunnittelujohtaja Palveluyksikkö Rakennusvalvonta Rakennustarkastaja Henkilöstöä yhteensä 143, joista esimiestehtävässä 9 % Lupavalmistelu Lupa-arkkitehti hallintotasojen lkm Lupa-arkkitehti 5 60

61 Joukkoliikenne-palveluryhmä Konsernijohtaja Konserni Esimies- ja hallintotehtävä Palvelualue Kaupunkiympäristö johtaja Palveluryhmä Joukkoliikenne Joukkoliikennejohtaja Henkilöstöä yhteensä 22, joista esimiestehtävässä 18 % Esimies- ja asiakastyö Asiakastyö Palveluyksikkö Joukkoliikenteen matkapalvelut Asiakaspalvelupäällikkö Joukkoliikenteen asiakaspalvelu Palveluvastaava hallintotasojen lkm Asiakaspalvelusihteeri 5 61

62 Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito palveluryhmä Konsernijohtaja Henkilöstöä yhteensä 52, joista esimiestehtävässä 10 % Konserni Esimies- ja hallintotehtävä Esimies- ja asiakastyö Asiakastyö Palvelualue Kaupunkiympäristö johtaja Palveluryhmä Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito Rakennuttamisjohtaja Palveluyksikkö Rakennuttaminen Rakennuttamispäällikkö Vertailu tilaaja tuottaja-malliin: palvelutuotanto monituottajamallilla, verrattuna aiempaan kaupunkiympäristön ydinprosessiin hallinnon tasoista on jäänyt pois tilaajajohtaja. hallintotasojen lkm Rakennuttajainsinööri 4 62

63 Kestävä kaupunki palveluryhmä Konsernijohtaja Konserni Esimies- ja hallintotehtävä Palvelualue Kaupunkiympäristö johtaja Palveluryhmä Kestävä kaupunki Ympäristöjohtaja Henkilöstöä yhteensä 85, joista esimiestehtävässä 7 % Esimies- ja asiakastyö Asiakastyö Palveluyksikkö Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveyspäällikkö Terveydensuojelu Terveysinsinööri hallintotasojen lkm Terveystarkastaja 5 63

64 Raitiotie-kehitysohjelma (ei palveluryhmä) Konsernijohtaja Konserni Esimies- ja hallintotehtävä Esimies- ja asiakastyö Asiakastyö Palvelualue Kaupunkiympäristö johtaja Palveluyksikkö Raitiotie Projektijohtaja Henkilöstöä yhteensä 6, joista esimiestehtävässä 17 % hallintotasojen lkm Projekti-insinööri 3 64

65 Asiakas- ja tukipalvelut yksikkö (ei palveluryhmä) Konsernijohtaja Konserni Esimies- ja hallintotehtävä Esimies- ja asiakastyö Palvelualue Kaupunkiympäristö johtaja Henkilöstöä yhteensä 13, joista esimiestehtävässä 8 % Asiakastyö Palveluyksikkö Asiakas- ja tukipalvelut Asiakaspalvelupäällikkö hallintotasojen lkm Asiakaspalvelusihteeri 3 65