PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS MAAKUNTAHALLITUS MAAKUNTAVALTUUSTO

Transkriptio

1 PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2040 KAAVASELOSTUS MAAKUNTAHALLITUS MAAKUNTAVALTUUSTO

2 Pirkanmaan liitto 2017 Kannen kuvat: Pirkanmaan liitto Lundén Architecture Ltd. & COBE Tampere Travel and Service Centre Competition. ReConnecting Tampere.

3 1

4 2

5 TIIVISTELMÄ Maakunnan kasvun myötä on Pirkanmaalla tullut tarpeelliseksi laatia uusi, kaikki maankäytön osa-alueet kattava oikeusvaikutteinen maakuntakaava. Maakuntavaltuusto päätti vuoden 2011 lopussa käynnistää uuden maakuntakaavan laatimisen. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 tulee voimaan tullessaan korvaamaan vuonna 2007 vahvistuneen Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja sitä täydentävät, vuonna 2013 vahvistuneet kaksi Pirkanmaan vaihemaakuntakaavaa sekä entisen Kiikoisten kunnan osalta vuonna 2011 vahvistuneen Satakunnan maakuntakaavan. MAAKUNTAKAAVAN TAVOITTEET Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 erityisenä tavoitteena on ollut maakuntakaavan strategisen luonteen korostaminen, mikä on tarkoittanut avointa ja vuorovaikutteista prosessia, strategisia valintoja sekä keskittymistä ratkaisemaan tärkeimpiä, seudullisen mittakaavan suunnittelukysymyksiä. Sisällöllisesti Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 tärkeimmät tavoitteet ovat: Maakunnan kilpailukyvyn vahvistaminen Sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävä yhdyskuntarakenne Luonnonvarojen kestävä käyttö ja yhdyskuntarakenteen energiatehokkuus VUOROVAIKUTUS JA TIETOPOHJA Maakuntakaavan laatimista on ohjannut Pirkanmaan maakuntahallitus kaavaa koskevilla päätöksillään. Maakuntakaavan ohjausryhmä on tukenut kaavatyön etenemistä omalla asiantuntemuksellaan. Maakuntavaltuusto on linjannut alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän perusratkaisut. Eri alojen asiantuntijoista kootut hanke- ja työryhmät ovat vastanneet kaavan erillisselvitysten laatimisesta. Pirkanmaan kuntien edustajat ovat olleet tiiviisti mukana kaavan laadinnassa. Lisäksi kaavatyössä on pidetty yhteyttä valtion eri toimijoihin, sidosryhmiin sekä naapurimaakuntiin. Asukkaiden osallistumista on laajennettu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten osallistumismenettelyiden lisäksi erillisselvitysten ja maankäyttövaihtoehtotarkasteluiden nähtävillä oloilla sekä eri teemoista järjestetyin seminaarein ja asukastilaisuuksin. Maakuntakaavan laatimisen etenemisestä on tiedotettu ajankohtaisesti internetsivuilla maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi sekä median kautta. Maakuntakaavaa varten on tuotettu laaja tietopohja laatimalla lukuisia uusia selvityksiä eri aihealueilta Pirkanmaan liiton toimesta sekä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Mittavia selvityskokonaisuuksia ovat olleet muun muassa Pirkanmaan maankäyttövaihtoehtotarkastelu, palveluverkko- ja työpaikka-alueselvitykset, Tampereen läntisten väylähankkeiden selvitykset, Pirkanmaan POSKI-projekti sekä tuulivoima- ja kulttuuriympäristöselvitykset. Maakuntakaavan strategisen merkityksen vahvistamista selvitettiin Ympäristöministeriön rahoittamassa MASTRAhankkeessa. Kaavassa on myös hyödynnetty huomattavaa määrää muissa yhteyksissä laadittuja aluetta koskevia suunnitelmia ja selvityksiä. Koottuun tietoon perustuen on harkittu maakuntakaavamerkintöjen sopivuus ja laajuus sekä arvioitu kaavan vaikutuksia. Vaikutusten arviointia on tehty koko maakuntakaavan laadinnan ajan. 3

6 KAAVAN KESKEINEN SISÄLTÖ Pirkanmaan maakuntakaavassa on varauduttu asukkaan väestönkasvuun vuoteen 2040 mennessä. Maakuntakaavan alue- ja yhdyskuntarakenteen varaukset perustuvat Pirkanmaan maankäyttövaihtoehdot ja vaikutusten arviointi -selvityksen pohjalta tehtyihin seuduittaisiin johtopäätöksiin eli ns. kaavan perusratkaisuihin. Perusratkaisuissa kasvun painopistealueena ovat Tampereen ydinkaupunkiseutu ja eteläinen Helsinki Hämeenlinna Tampere-vyöhykkeen suunta sekä vahvat seutukeskukset, jotka ovat alueensa monipuolisia asiointi- ja palvelukeskittymiä. Tampereen ydinkaupunkiseudun ulkopuolisilla alueilla korostuu myös paikalliskeskusten verkostoyhteistyön merkitys palvelutarjonnan turvaamiseksi. Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 strateginen suunnittelu näkyy sekä kaavan sisällössä eli tehdyissä valinnoissa että kaavaprosessissa eli tavassa laatia kaavaa. Maakuntakaavatyön yhteydessä on myös kehitetty kaavamerkintöjä ja -määräyksiä vastaamaan yhdyskuntarakenteen, liikenteen ja energiahuollon uusia tarpeita. Kaava käsitteleekin monia aihealueita, joita ei Pirkanmaan aiemmissa maakuntakaavoissa ole lainkaan esitetty. Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 esitetyt Tampereen ydinkaupunkiseudun kehittämisvyöhykkeet sekä maakunnan muut kehittämisen kohdealueet kokoavat maakunnan strategiset tavoitteet kartalle. Kehittämisperiaatemerkinnät nostavat myös esiin eri aluekokonaisuuksien kokonaisvaltaisen suunnittelun ja yhteistyön tarpeen. Joukkoliikenteeseen nojautuvan ja matkaketjuja edistävän tiivistyvän kaupunkirakenteen kehittämisperiaate- ja muut kaavamerkinnät tukevat kestävän ja taloudellisen yhdyskuntarakenteen muodostumista. Maakuntakaavassa yhdyskuntarakenteen kasvun painopiste on sisäänpäin eli nykyisen rakenteen täydentämisessä. Kaikkea kasvua ei kuitenkaan ole mahdollista sijoittaa nykyiseen rakenteeseen, joten maakuntakaava sisältää myös joitain uusia avauksia yhdyskuntarakenteellisesti hyvillä sijainneilla. Pinta-alaltaan suurin uusi maankäytön aluevaraus maakuntakaavassa sijoittuu Pirkkalan, Tampereen ja Lempäälän rajalle. Siellä Tampereen läntisten väylähankkeiden linjaukset, uusi järjestelyratapiha sekä niihin liittyvä maankäyttö täydentävät rakenteellisesti yhteen kuntien taajamien väliin jäävän, nyt vielä pääosin rakentamattoman alueen. Samalla alueella sijaitsevan Tampere-Pirkkalan lentoaseman sekä maakuntakaavassa osoitetun uuden henkilöliikenteen aseman kehittäminen Tampereen keskustan eteläpuolelle edistävät Pirkanmaan saavutettavuutta, vetovoimaisuutta ja liikenteellistä toimivuutta. Maakuntakaavaan sisältyy vähittäiskaupan mitoitus, joka on määritetty uudistuneen lainsäädännön pohjalta. Kaupan ratkaisun pohjaksi on laadittu laaja palveluverkkoselvitys, jossa on käsitelty kauppa ja julkiset palvelut yhtenä kokonaisuutena. Vähittäiskauppa ohjataan ensisijaisesti keskustoihin, missä palvelut ovat helposti saavutettavissa. Maakuntakaavan uudistumista edustavat lisäksi kaavaa varten laaditut ekologisen verkoston tarkastelut sekä ekosysteemipalvelujen analyysit, jotka ovat osaltaan syventäneet ja täydentäneet maakuntakaavasuunnittelua. Asutusta ohjataan keskustaajamiin, kyliin, asemanseuduille ja joukkoliikennevyöhykkeille. Taajama-alueita kehitetään monipuolisina sekoittuneiden toimintojen alueina, missä keskeisenä tavoitteena on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Tampereen ydinkaupunkiseudulla yhdyskuntarakenteen kehittäminen nivoutuu yhteen tehokkaan joukkoliikenteen kehittämisen kanssa. Yhdyskuntarakenne keskuksineen sekä kaupalle ja työpaikoille varattuine alueineen vastaa elinkeinoelämän kehittämisen maankäytöllisiin tarpeisiin. Pirkanmaa sijaitsee Suomen liikenneverkolla keskeisesti valtateiden ja pääratojen solmupisteessä. Maakunta linkittyy kansainväliseen liikenneverkkoon sekä eurooppalaisen TEN-T-liikenneverkon että lentoaseman tarjoamien kansainvälisten yhteyksien kautta. Maakuntakaavassa liikennejärjestelmä ja maankäyttö on nivottu yhteen elinkeinoelämän toimintaedellytykset turvaten ja joukkoliikennejärjestelmän kehittämistä painottaen. Maakuntakaava turvaa matka- ja kuljetusketjuja maakunnan sisällä sekä edistää Pirkanmaan liikenteellistä saavutettavuutta. Kulttuuriympäristön kohteet luovat perustan Pirkanmaan identiteetille nostaessaan esiin maakunnalle ominaiset piirteet sekä valtakunnallisesti arvokkaat kohteet. Uutta maakuntakaavassa on muun muassa arkeologisen perinnön ydinalueisiin liittyvä kehittämismerkintä, joka kertoo Pirkanmaan historiallisista kehitysvaiheista. Luonnonsuojelualueita on täydennetty uusien rauhoituspäätösten perusteella. Natura-alueiden luonnonarvojen säilyminen on otettu huomioon. Arvokkaat geologiset muodostumat suojataan. Matkailu- ja retkeilyalueet ja reitistöt muodostavat 4

7 kytkeytyvän kokonaisuuden. Taajamien viihtyisyyden kannalta tärkeää viherverkkoa on kehitetty merkittävästi erityisesti Tampereen ydinkaupunkiseudulla ja muissa keskuksissa. Ampuma- ja moottoriradoista osoitetaan verkostosuunnitelmaan pohjautuvat seudullisesti merkittävät rataalueet. Uutta maakuntakaavassa ovat tuulivoima-alueet ja kiviaineshuollon varaukset. Kiviaineshuollon varmistamiseksi kaavaan on varattu maakunnan kasvun kannalta riittävät varannot. Luonnonkiviainesten korvaamista uusiomateriaaleilla pyritään edistämään osoittamalla kaavassa maanvastaanottoon ja kierrätykseen tarkoitettuja alueita Tampereen kaupunkiseudulta. Erityisesti Tampereen kaupunkiseudulla ja Etelä-Pirkanmaan kunnissa varaudutaan kaavassa vesihuollon kehittämistarpeisiin. Pintaveden käytön ohella kaavassa luodaan edellytykset kehittää pohjavesialueiden hyödyntämistä vedenhankinnassa. Keskeisenä tavoitteena on vedenhankinnan turvaaminen myös poikkeustilanteissa. Vedenhankinnan näkökulmasta kaavassa on määräyksillä nostettu esille vesistöjen ja pohjavesien suojelu. Maakuntakaavan jätevesien käsittelyratkaisu pitää sisällään Tampereen seudun keskuspuhdistamon toteuttamisen Tampereen Sulkavuoreen. Maankäytön ratkaisuissa on kiinnitetty huomiota ympäristöhäiriöiden ehkäisemiseen, eikä esimerkiksi lentomelualueelle tai vaarallisten aineiden kuljetusten järjestelystä sekä vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista aiheutuvalle suuronnettomuuden riskivyöhykkeelle osoiteta ympäristöhäiriöille herkkää toimintaa. Riskivyöhykkeet tulee huomioida tulevissa maankäytön ratkaisuissa. Ohjausryhmän kokous. 5

8 6

9 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ JOHDANTO Maakuntakaava maakunnan suunnittelussa Maakunnan kehittämisasiakirjat Maakuntakaava kaavoituksen suunnittelujärjestelmässä Suunnittelualue Kaava-asiakirjat Yhteenveto kaavaselostuksen sisällöstä Suunnitteluvaiheet TAVOITTEET Maankäyttö- ja rakennuslaki Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavan tavoitteet Maakuntakaavan yleistavoitteet Perusratkaisu ja seuduittaiset tavoitteet Maakunnan kehittämisen tavoitteet Maakuntastrategia Ilmasto- ja ympäristöohjelmat Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Kaavan ohjaus ja päätöksenteko Vuorovaikutus kaavan laadinnan aikana Tiedottaminen Palaute ja sen vaikutus kaavaratkaisuun Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatu palaute Maakuntakaavaluonnoksesta saatu palaute Valmisteluvaiheen jälkeen tehdyt muutokset Maakuntakaavaehdotuksesta saadut lausunnot Ehdotusvaiheen lausuntojen jälkeen tehdyt muutokset Ehdotusvaiheen nähtävilläolon aikana saadut muistutukset Ehdotusvaiheen muistutusten jälkeen tehdyt muutokset LÄHTÖKOHDAT Voimassa olevat maakuntakaavat Pirkanmaan yleiskaavatilanne Alue- ja yhdyskuntarakenne sekä liikennejärjestelmä Väestö ja työpaikat Toteutunut väestökehitys Väestönkasvu haastaa aluerakenteen Maakunnan työpaikkakehitys Elinkeinorakenteen kehitys Väestö- ja työpaikkasuunnite Ympäristön ominaispiirteitä Maisema ja luonnonympäristö Kulttuuriympäristö Mittakaava, karttajärjestelmä ja pohjakartta SELVITYKSET JA TUTKITUT VAIHTOEHDOT Yhteenveto laadituista selvityksistä ja vaikutusten arvioinneista MASTRA-hanke Arvioidut vaihtoehdot Pirkanmaan maankäyttövaihtoehdot Tampereen läntiset väylähankkeet Vesihuolto Tuulivoima

10 6 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET Kaavamerkinnät ja -määräykset Kehittämisperiaatemerkinnät Kaupunki- taajamarakenteen kehittämisvyöhykkeet ja -alueet Maaseudun ja matkailun kehittämisalueet Muut kehittämismerkinnät Yleismääräykset Alue- ja yhdyskuntarakenne Asuminen Keskus- ja palveluverkko Kaupan palveluverkko osana yhdyskuntarakennetta Kylät Työpaikka-alueet sekä teollisuus- ja varastoalueet Erityisalueet Maaseutu Liikenne ja logistiikka Tiet Radat Ratapihat Junaliikenteen asemat ja terminaali Lentoliikenne Vesireitit Joukkoliikenne Puuterminaalit Kulttuuriympäristöt Maisema-alueet Kulttuurimaisemat Rakennetut kulttuuriympäristöt Muinaisjäännökset ja muu arkeologinen perintö Luonnonsuojelu, monimuotoisuus ja ekologiset yhteydet Monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut Luonnonsuojelu Arvokkaat geologiset muodostumat Virkistys, matkailu ja urheilu Virkistysalueet ja retkeily- ja ulkoilualueet Ulkoilu- ja melontareitit Matkailupalvelujen alueet Urheilupalvelujen alueet Ampuma- ja moottoriradat Energia ja luonnonvarat Tuulivoima Turvetuotanto Kiviaineshuolto Kaivostoiminta Tutkimusmetsät Pohjavedet Vesistöt Tekninen huolto Energiansiirtoverkot Jätehuolto Vesihuolto Ympäristöhäiriöt ja turvallisuus Lentomelu VAK-ratapiha- ja huomiointivyöhyke Puolustusvoimien alueet ja melu- ja suojavyöhykkeet SEVESO III -direktiivin mukaiset laitoksett Tulvariskit Kaavan suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan Liittyminen naapurimaakuntien maakuntakaavoihin

11 7 KAAVAN VAIKUTUKSET JA ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Maakuntakaavan vaikutusten arvioinnit Vaikutusalue Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Tavoitteiden toteutuminen Maankäyttö- ja rakennuslaki Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 tavoitteet Maakuntastrategian tavoitteet Muiden maakunnallisten ohjelmien tavoitteet MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Vaikutukset kuntakaavoitukseen Vaikutukset viranomaistoimintaan Maakuntakaavan rakentamisrajoitus Valkoiset alueet Muu lainsäädäntö KAAVAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA Toteuttajat Ajoitus Seuranta KAAVAN LAADINNASSA KÄYTETYT SELVITYKSET Pirkanmaan vahvistetut maakuntakaavat Pirkanmaan maakuntakaavaa varten tehdyt selvitykset Muut kaavan laadinnassa käytetyt selvitykset Pirkanmaan maakuntakaavatyön aikana laaditut palautteen tiivistelmä- ja vastineraportit LÄHTEET YHTEYSTIEDOT LIITE 1: Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavan vaikutusten arviointi. LIITE 2: Pirkanmaan maakuntakaava Liitekartat. 9

12 10

13 JOHDANTO 1. JOHDANTO Pirkanmaalle on laajan yhteistyön sekä lukuisten selvitysten pohjalta rakennettu uusi kokonaismaakuntakaava, jossa korostetaan maakuntakaavan strategista luonnetta. Uuden kokonaismaakuntakaavan tärkeimmiksi strategisiksi tavoitteiksi asetettiin jo työn alkuvaiheessa kolme kokonaisuutta: maakunnan kilpailukyvyn vahvistaminen; sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävän yhdyskuntarakenteen tuottaminen; sekä pohjan luominen luonnonvarojen kestävälle käytölle ja yhdyskuntarakenteen energiatehokkuudelle. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on maakuntakaavan laadinnassa käytetty paljon voimia asioiden laaja-alaiseen selvittämiseen, vilkkaaseen arvokeskusteluun, uusien kehityspolkujen löytämiseen ja yhteisen näkemyksen hiomiseen. Työn aikana on pyritty löytämään vastauksia niihin kysymyksiin, joita eri Pirkanmaan toimijat ovat maakuntakaavalle esittäneet niin elinkeinoelämän, asukkaiden kuin rakennetun- ja luonnonympäristönkin näkökulmasta katsottuna. Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 tärkeänä tehtävänä on esittää Pirkanmaan kuntien yhteinen tahtotila maakunnan maankäytöstä, ja kaavatyössä on korostunut eri maankäyttömuotojen ja intressiryhmien tavoitteiden yhteensovittaminen. Maakuntakaavan valmisteluprosessissa onkin pyritty panostamaan laajaan vuorovaikutukseen alueen kuntien, naapurimaakuntien, asukkaiden ja muiden toimijoiden sekä valtion viranomaisten kanssa. Lisäksi kaavan eri selvitystöitä tukemaan perustetut hanke- ja työryhmät ovat antaneet vahvan panoksen suunnittelutyön etenemiseen. Kaavaehdotuksen pohjana ovat Pirkanmaan maakuntavaltuuston hyväksymien maakuntakaavan perusratkaisujen mukaiset strategiset valinnat. Nämä valinnat perustuvat koko Pirkanmaata koskevaan maankäyttövaihtoehtotarkasteluun ja tästä saatuun palautteeseen sekä näiden pohjalta syntyneisiin johtopäätelmiin. Maankäyttövaihtoehdot sekä niiden vaikutusten arviointi syntyivät joukkouttamiseen, tiiviiseen työpajatyöskentelyyn sekä laajaan asiantuntijuuteen nojautuen. Lisäksi kolmessa eri maakuntavaltuustokäsittelyssä saadut valtuustoryhmäpalautteet antoivat työn kuluessa suuntalinjat kokonaistarkastelulle. Maakuntakaavaehdotuksessa esitetyt kehittämisperiaatemerkinnät toimivat strategisten tavoitteiden ilmentyminä. Kaupunkiseudun kehittämisvyöhykkeet sekä maakunnan muut kehittämisen kohdealueet nostavat esiin eri aluekokonaisuuksien kokonaisvaltaisen suunnittelun sekä yhteistyön tarpeen. Joukkoliikenteeseen nojautuva, tiivistyvä kaupunkirakenne tukee kestävän ja taloudellisen yhdyskuntarakenteen muodostumista. Aluerakenteellisesti ja maankäytöllisesti merkittävin muutos maakuntakaavassa liittyy Tampereen läntisten väylähankkeiden linjauksiin sekä niihin liittyviin maankäytön ratkaisuihin. Järjestelyratapihan siirto, Tampereen läntinen ratayhteys, valtatien 3 oikaisu Lempäälän Pirkkalan alueella sekä uuden 2-kehän toteutuminen muuttavat tulevaisuuden Pirkanmaata. Tampere- Pirkkalan lentoaseman sekä uuden henkilöliikenteen aseman kehittäminen Tampereen keskustan eteläpuolelle edistävät Pirkanmaan saavutettavuutta, vetovoimaisuutta ja liikenteellistä toimivuutta. Saavutettavuutta tukevat merkittävästi myös lisäraidevaraukset. Täysin uusina teemoina on maakuntakaavaan tuotu tuulivoimaloiden sekä ampuma- ja moottoriratatoimintojen alueet, joista on kaavatyön aikana käyty laajaa keskustelua ja saatu myös runsaasti palautetta. Myös kiviaines- ja vesihuoltoon liittyvät ratkaisut on nyt osoitettu maakuntakaavassa, samoin kaupan mitoitus on määritetty maakuntakaavatasolla. Lisäksi ekologisen verkoston tarkastelut sekä ekosysteemipalvelujen analysoinnit ovat syventäneet ja täydentäneet osaltaan maakuntakaavasuunnittelua. 11

14 JOHDANTO Keväällä 2015 nähtävillä olleesta Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 kaavaluonnosaineistosta saatu palaute, niihin laaditut vastineet ja maakuntakaavan jatkosuunnittelun linjaukset käsiteltiin vaiheittain maakuntahallituksessa syksyn 2015 aikana. Alkuvuodesta 2016 laadittu maakuntakaavaehdotus nojautui palautteeseen laadittujen vastineiden sisältöön. Helmikuussa 2016 voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslain muutos sekä siihen liittyvä asetuksen muutos muuttivat maakuntakaavan valmisteluprosessia merkittävästi. Muutoksen myötä maakuntakaavaehdotus lähetettiin ensin huhti-toukokuussa 2016 lausuntokierrokselle, jonka jälkeen kaavasta järjestettiin ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu. Saadun palautteen pohjalta laadittiin tarkistettu kaavaehdotus, joka asetettiin julkisesti nähtäville syksyllä Maakuntakaavaehdotuksen hyväksymiskäsittely on maakuntavaltuustossa keväällä MAAKUNTAKAAVA MAAKUNNAN SUUNNITTELUSSA MAAKUNNAN KEHITTÄMISASIAKIRJAT Maakunnan kehittäminen ja suunnittelu perustuvat kolmeen kehittämisasiakirjaan: maakuntasuunnitelmaan, maakuntakaavaan ja maakuntaohjelmaan (kuva 1). Maakuntasuunnitelma esittää vision maakunnan alueesta noin 30 vuoden kuluttua. Suunnitelma määrittelee yleispiirteisellä tasolla tavoitteet ja toimenpiteet halutun visiotilan saavuttamiseksi ja toteuttamiseksi. Maakuntaohjelma puolestaan on maakunnan toimijoiden yhteinen tahdonilmaisu maakuntasuunnitelman mukaisen visiotilan toteuttamisen edellyttämistä hankkeista ja hankkeiden tärkeysjärjestyksestä. Maakuntasuunnitelma tarkistetaan ja maakuntaohjelma laaditaan valtuustokausittain eli joka neljäs vuosi. Maakuntaohjelmaa tarkennetaan vuosittain laadittavalla toteuttamissuunnitelmalla. Pirkanmaalla maakuntasuunnitelma ja -ohjelma on aiemmin valmisteltu omina prosesseinaan ja dokumentoitu erillisinä asiakirjoina. Vuonna 2014 laaditussa Pirkanmaan maakuntastrategiassa 2040 nämä prosessit on yhdistetty, jolloin ne muodostavat yhden eheän kokonaisuuden. Maakuntastrategiaa on valmisteltu vuorovaikutteisesti Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 kanssa. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueidenkäytöstä maakunnassa. Maakuntakaavassa korostuvat valtakunnallisten, maakunnallisten ja seudullisten näkökulmien yhteensovittaminen ja huomioonottaminen. Maakuntakaava on oikeusvaikutteinen ja siksi juridisesti merkityksellinen asiakirja. Kaavaa laadittaessa on otettava huomioon valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja edistettävä niiden toteutumista. VN (TEM) v.2011 valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet MAAKUNTASUUNNITELMA visio tavoiteltava kehitys kehittämislinjaukset ja strategia tavoitetilan vaatima aluerakenne VN (YM) v.2009 valtakunnalliset alueidenkäyttö tavoitteet MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Laki alueiden kehittämisestä kehittämistoimenpiteet alueidenkäyttö Maankäyttöja rakennuslaki TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Kuva 1. Maakunnan kehittämisasiakirjat. 12

15 JOHDANTO MAAKUNTAKAAVA KAAVOITUKSEN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄSSÄ Maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava (kuva 2). Maakuntakaavan roolina on sovittaa yhteen valtakunnantason ja maakunnan omat tarpeet sekä useampaa kuntaa yhteisesti koskevia maankäytön asioita, ja tuoda ne poliittiseen päätöksentekoon. Maakuntakaavan laadintaa ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Maakuntakaavalla varataan maakunnan mittakaavassa asumisen, liikenteen, teknisen huollon, suojelun, virkistyksen, palveluiden ja yritystoiminnan kannalta pitkällä tähtäimellä tarpeelliset maa-alueet. Myös seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja sijoittuminen esitetään maakuntakaavassa. Maakuntakaavan laatiminen on maakunnan liiton tehtävä. Maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n mukaiset maakuntakaavan sisältövaatimukset ovat oikeudellisesti sitovia. Maakuntakaava on ohjeena kuntien kaavoitukselle, ja se on kaavoista yleispiirteisin. Maakuntakaavassa aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella, kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteensovittamiseksi on tarpeen. Muut maankäytön ja liikenteen kysymykset ratkaistaan yleis- ja asemakaavoissa, joiden laatimisesta ja hyväksymisestä vastaavat kunnat. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat myös kuntien kaavoitusta. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET YM valmistelee, kuulee muita ministeriöitä ja maakunnan liittoja Maakuntakaava Maakunnan liitto laatii ja hyväksyy Kuntien yhteinen yleiskaava Kuntien yhteistoimintaelin hyväksyy Yleiskaava Kunta laatii ja hyväksyy Asemakaava Kunta laatii ja hyväksyy Kuva 2. Maankäytön suunnittelujärjestelmä. 13

16 JOHDANTO 1.2 SUUNNITTELUALUE Pirkanmaan maakuntakaava 2040 kattaa alueellisesti kaikki Pirkanmaan 22 kuntaa: Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kihniö, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat ja Ylöjärvi. Kiikoisten kunta ja Sastamalan kaupunki yhdistyivät Yhdistymisen myötä myös Pirkanmaan maakunta laajeni, sillä Kiikoinen on aiemmin kuulunut Satakunnan maakuntaan. Suunnittelualue esitetään kuvassa 3. Seinäjoki Alavus Ähtäri Jalasjärvi Multia Virrat Keuruu Karvia Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi nkaanpää Jämijärvi Ikaalinen Juupajoki Jämsä Ylöjärvi Lavia Hämeenkyrö Tampere Orivesi Kuhmoin kemäki Kangasala Nokia Sastamala Pirkkala Lempäälä Pälkäne Vesilahti Valkeakoski Huittinen Hämeenlinna Akaa Punkalaidun Hattula Urjala Padas Loimaa Humppila Forssa Janakkala Kuva 3. Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 suunnittelualueen rajaus. 1.3 KAAVA-ASIAKIRJAT Maakuntakaava esitetään kartoilla, joihin kuuluvat kaavamerkinnät ja -määräykset. Kartta, kaavamerkinnät ja kaavamääräykset muodostavat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen juridisen kaavan. Maakuntakaavaan liittyy selostus, joka selventää ja täydentää kaavakarttaa ja -määräyksiä. Kaavan aloitusvaiheessa laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma antaa tietoa mm. kaavan vuorovaikutusmenettelyistä. Kaavan pohjana ovat myös useat erilliset selvitykset. 1.4 YHTEENVETO KAAVASELOSTUKSEN SISÄLLÖSTÄ Kaavaselostuksessa kuvataan kaavan tavoitteet, suunnitteluperiaatteet, kaavaratkaisu ja vaikutusten arvioinnin keskeiset tulokset. Kaavaselostuksella ei ole oikeudellisia vaikutuksia, mutta se on keskeinen aineisto kaavan sisällön tulkinnassa. Kaavaselostuksen liitteessä 1 on raportoitu maakuntakaavaprosessin aikana toteutettujen vaikutusten arviointien tulokset. Raportti sisältää kaavan yhteis- ja kokonaisvaikutusten arvioinnin, merkintäkohtaiset vaikutusten arvioinnit sekä arvioinnin maakuntakaavalle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Vaikutusten arviointia kuvataan myös kaavaselostuksen luvussa 7. Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 selostukseen kuuluu kiinteästi liiteosa (liite 2), joka sisältää kaavaratkaisua selventävät teemakartat kohdeluetteloineen kaavaratkaisun eri aihealueista, kuten palveluverkosta, yhdyskuntarakenteesta, liikenteestä, kulttuuriympäristöistä, luontoarvoista, energian tuotannosta ja luonnonvaroista. 14

17 JOHDANTO 1.5 SUUNNITTELUVAIHEET Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 suunnitteluprosessi voidaan jakaa vaiheisiin seuraavan kuvan 4 mukaisesti ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus Selvitykset, maankäyttövaihtoehdot Käynnistämispäätös MKV Viranomaisneuvottelu VALMISTELUVAIHE Selvitykset Vaihtoehtojen arviointi > palaute Päätelmät kaavaluonnoksen pohjaksi (MKV ) VALMISTELUVAIHE Kaavaluonnoksen laadinta Valmisteluaineisto (kaavaluonnos) nähtäville > Lausunnot Palautteen käsittely ja mielipiteet EHDOTUSVAIHE I 2016 OSALLISTUMINEN EHDOTUSVAIHE II Ehdotuksen valmistelu Ehdotus lähetetään lausuttavaksi > Lausunnot Tarkistetun ehdotuksen valmistelu Ehdotus nähtäville > Muistutukset Viranomaisneuvottelu HYVÄKSYMISVAIHE Palautteen käsittely Ehdotuksen viimeistely Ehdotuksen hyväksyminen (MKV) Valitusmahdollisuus hallinto-oikeuteen Jatkovalitusmahdollisuus korkeimpaan hallinto-oikeuteen Kuva 4. Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 suunnitteluvaiheet ja aikataulu. OAS = osallistumis- ja arviointisuunnitelma MKV = maakuntavaltuusto MKH = maakuntahallitus Aloitus- ja tavoitevaihe (12/ ) Maakuntavaltuusto päätti kaavan laadinnasta Kaavan vireille tulosta ilmoitettiin Aloitusvaiheessa laadittiin kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä järjestettiin kaavan lähtökohtia ja tavoitteita koskeva viranomaisneuvottelu Aloitusvaiheessa asetettiin maakuntakaavan alustavat tavoitteet. Maakuntahallitus hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja siihen sisältyvät kaavan alustavat tavoitteet. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) tiedotettiin ja varattiin mahdollisuus palautteen antamiseen. OAS:n nähtävilläolon yhteydessä hyödynnettiin maakuntakaavan omia internetsivuja. Aloitusvaiheessa avattiin myös vuorovaikutteinen selainpohjainen karttapalvelu-nettisivu. Tässä vaiheessa käynnistettiin myös ensimmäiset kaavan taustaselvitysten, kuten tuulivoimaselvityksen ja Etelä-Pirkanmaan maankäytön rakennevaihtoehtojen laadinta. Valmisteluvaihe ( ) Valmisteluvaihe käynnistyi osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadun palautteen käsittelyllä maakuntahallituksessa , jolloin hyväksyttiin lausuntoihin ja mielipiteisiin laaditut vastineet. Saadun palautteen pohjalta tehdyt täydennykset osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan hyväksyttiin hallituksessa Maakuntavaltuusto päätti käynnistää Kiikoisten kunnan ja Sastamalan kaupungin yhdistymisen myötä Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 laadinnan myös entisen Kiikoisten kunnan alueella, ja tältä osin uusittu OAS oli nähtävillä Kiikoisten osalta vireilletulosta kuulutettiin Valmisteluvaiheessa laadittiin kaavan tueksi lukuisia taustaselvityksiä, joiden pohjalta voitiin tehdä tarvittavat kaavan aluevaraukset sekä arvioida alustavasti teemakohtaisia vaikutuksia. Merkittävimpänä taustaselvityksenä laadittiin Pirkanmaalle maankäyttövaihtoehtotarkastelu. Sen pohjalta päädyttiin maankäytön perusratkaisuun, jossa määritellään maankäytön merkittävimmät strategiset linjaukset. Maankäyttövaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista tuotettu aineisto asetettiin julkisesti nähtäville ja lausunnoille helmikuussa Tulokset ja palaute käsiteltiin maakuntavaltuuston kevätkokouksessa , jolloin valtuusto määritti maakuntakaavaluonnoksen laadintaa varten tarvittavat perusratkaisut. 15

18 JOHDANTO Valmisteluvaiheessa järjestettiin myös kunta- ja seutukohtaisia neuvotteluja ja työpajoja, joissa keskityttiin erityisesti eri teemojen ratkaisujen yhteensovittamiseen. Maakuntahallitus asetti maakuntakaavaluonnoksen nähtäville yhdessä muun valmisteluaineiston kanssa. Valmisteluvaiheen aineistosta pyydettiin lausunnot noin sadalta toimijalta, joihin kuuluivat Pirkanmaan kunnat, naapurimaakunnat, viranomaiset ja sidosryhmät. Asukkaat ja muut toimijat saivat jättää aineistosta mielipiteensä nähtävilläolon aikana. Ehdotusvaihe ( ) Ehdotusvaiheessa laadittiin kaavaehdotus palautteen ja lisäselvitysten perusteella. Kaavaluonnoksesta saadusta palautteesta valmisteltiin tiivistelmät ja vastine-ehdotukset. Pirkanmaan maakuntahallitus käsitteli palautteen sekä hyväksyi niihin annettavat vastineet vaiheittain syksyn ja talven 2015 aikana. Valtion ja naapurimaakuntien viranomaisille suunnattu maakuntakaavan laaja työneuvottelu järjestettiin Palautteen perusteella kaavaehdotuskarttaan tarvittavia muutoksia käsiteltiin kaikkien alueen kuntien kanssa pidetyissä suunnittelukokouksissa marras-joulukuussa Vaikutusten arviointia tarkennettiin, ja arvioinnit raportoitiin Maakuntakaavan vaikutusten arviointi -raportissa. Erilliset vaikutustenarviointiraportit laadittiin Natura-alueista (nk. tarveharkinta) sekä Kangasalan Kirkkojärven Natura-alueesta, liikenteellisistä vaikutuksista, rakennettuihin kulttuuriympäristöihin ja muinaisjäännöksiin kohdistuvista vaikutuksista, luontovaikutuksista ja vaikutuksista ihmisten elinoloihin ja elinympäristöihin. Tässä vaiheessa laadittiin myös tarvittavat lisäselvitykset ja täydennykset perusselvityksiin. Syksyn 2015 aikana valmisteltu ja helmikuussa 2016 voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslain muutos sekä siihen liittyvä asetuksen muutos vaikuttivat maakuntakaavan valmisteluprosessiin merkittävästi. Muutoksen myötä maakuntakaavaehdotus tulee lähettää ensin lausunnolle MRA 13 :n mukaisesti. Tämän jälkeen kaavasta järjestetään MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu. Saadun palautteen pohjalta laaditaan uusi, tarkistettu kaavaehdotus, joka asetetaan julkisesti nähtäville. Maakuntavaltuuston hyväksynnän jälkeen mahdolliset valitukset kaavasta tehdään jatkossa hallinto-oikeuteen ja ympäristöministeriö luopuu maakuntakaavojen vahvistamisesta. Maakuntahallitus pyysi maakuntakaavaehdotuksesta lausunnot kunnilta, naapurimaakunnilta, Pirkanmaan ELY-keskukselta, muilta maakuntakaavan kannalta keskeisiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä sekä niiltä ministeriöiltä, joita asia koskee. Lausuntoaika oli Tämän jälkeen järjestettiin toinen lakisääteinen viranomaisneuvottelu Pirkanmaan liiton toimisto valmisteli vastineet saatuihin lausuntoihin, ja lausuntojen sekä viranomaisneuvottelussa saadun palautteen perusteella tehtiin tarvittavat muutokset kaavaehdotukseen. Ehdotusvaihe päättyi toisen kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen. Maakuntahallitus päätti kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta. Nähtävilläolon aikana asukkailla ja muilla toimijoilla oli mahdollisuus jättää ehdotuksesta muistutuksensa. Pirkanmaan liiton toimisto valmisteli vastineet saatuihin muistutuksiin. Hyväksymisvaihe (2017) Hyväksymisvaiheessa maakuntahallitus käsitteli ehdotuksesta saadut muistutukset ja päätti esille tulleiden asioiden huomioonottamisesta. Kaava-asiakirjoja on tarkistettu vastineiden mukaisesti. Kaupan kysymyksiä koskeva vastine hyväksyttiin maakuntahallituksen kokouksessa , jolloin hallitus käsitteli myös vähäisesti tarkistetun maakuntakaavaehdotuksen. Jos kaavaehdotusta muutetaan olennaisesti, se tulee asettaa uudelleen nähtäville (MRA 32 ). Maakuntakaavaehdotus on maakuntavaltuuston hyväksymiskäsittelyssä maaliskuussa Täytäntöönpano- ja seurantavaihe Maakuntakaava tulee voimaan, kun hyväksymistä koskevasta päätöksestä on kuulutettu maakuntakaavan alueeseen kuuluvissa kunnissa. Maakuntakaava on mahdollista määrätä tulemaan voimaan ennen kuin päätös on saanut lainvoiman. Maakuntavaltuuston kaavan hyväksymispäätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Pirkanmaan liitto seuraa ja edistää kaavan tavoitteiden toteutumista sekä arvioi kaavan muutostarpeita. 16

19 TAVOITTEET 2. TAVOITTEET 2.1 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI Maankäyttö- ja rakennuslaki muodostaa lähtökohdan ja tavoitteet maakuntakaavan laadinnalle. Lain yleinen tavoite (MRL 1 ), alueiden käytön suunnittelun tavoitteet (MRL 5 ) ja maakuntakaavan sisältövaatimukset (MRL 28 ) ohjaavat maakuntakaavan laadintaa. Lain yleisenä tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: 1. Turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 2. Yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; 2a. Riittävän asuntotuotannon edellytyksiä, 3. Rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 4. Luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 5. Ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; 6. Luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; 7. Yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista; 8. Yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta; 9. Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja toimivan kilpailun kehittymistä; 10. Palvelujen saatavuutta; sekä 11. Liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Maakuntakaavaa laadittaessa on valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettava huomioon. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Kaava on mahdollisuuksien mukaan yhteen sovitettava maakuntakaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa. Maakuntakaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota: 1. Maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; 2. Alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3. Ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; 4. Vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; 5. Maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6. Maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. 17

20 TAVOITTEET 2.2 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää.tavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat toimivaa aluerakennetta, eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua, kulttuuri- ja luonnonperintöä, virkistyskäyttöä ja luonnonvaroja sekä toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat laaja kokonaisuus, joka jakautuu yleistavoitteisiin ja erityistavoitteisiin. Seuraavassa tekstissä on esitetty otteita valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. TOIMIVA ALUERAKENNE Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityistavoitteet Maakunnan suunnittelussa edistetään ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden muodostamista ja niiden kehittämisedellytyksiä ja selvitetään alueidenkäytön järjestämistä raja-alueilla. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. EHEYTYVÄ YHDYSKUNTARAKENNE JA ELINYMPÄRISTÖN LAATU Yleistavoitteet Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Erityistavoitteet Maakuntakaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Maakunnan suunnittelussa on tarkasteltava pitkällä aikavälillä sekä taajama- että maaseutualueiden väestömäärän kehityksen erilaisia vaihtoehtoja. Maakuntakaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. 18

21 TAVOITTEET Uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja on suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset sekä vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava alueet jätteenkäsittelylaitoksille. KULTTUURI- JA LUONNONPERINTÖ, VIRKISTYSKÄYTTÖ JA LUONNONVARAT Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Erityistavoitteet Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon vesi- ja rantaluonnon suojelun tai virkistyskäytön kannalta erityistä suojelua vaativat vesistöt. Maakuntakaavoituksessa on luotava alueidenkäytölliset edellytykset ylikunnallisesti merkittävien virkistyskäytön reitistöjen ja verkostojen muodostamiselle. Maakuntakaavoituksella on luotava alueidenkäytölliset edellytykset seudullisten virkistysalueiden muodostamiselle erityisesti Etelä-Suomessa ja suurilla kaupunkiseuduilla. Maakunnan suunnittelussa on tuettava matkailukeskusten ja -alueiden verkottumista sekä vapaa- ajan käytön vyöhykkeiden kehittämistä niin, että muodostuu toimivia palvelukokonaisuuksia. Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon käyttökelpoiset kiviainesvarat sekä niiden kulutus ja kulutustarve pitkällä aikavälillä sekä sovitettava yhteen kiviaineshuolto- ja suojelutarpeet. Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. TOIMIVAT YHTEYSVERKOSTOT JA ENERGIAHUOLTO Yleistavoitteet Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelussa on varattava riittävät alueet tavara- ja henkilöliikenteen terminaalien ja matkakeskusten toimintaa ja kehittämistä varten. Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset, sekä lentomelun aiheuttamat rajoitukset. 19

22 TAVOITTEET Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset. Alueidenkäytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin osana alueen energia- ja jätehuoltoa. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Maakuntakaavoituksessa on varauduttava kaukokuljettamiseen tarvittaviin maakaasuja öljyputkien linjauksiin siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet turvataan. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta > Elinympäristö ja kaavoitus > Maankäytön suunnittelujärjestelmä > Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. 2.3 MAAKUNTAKAAVAN TAVOITTEET MAAKUNTAKAAVAN YLEISTAVOITTEET Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 erityisenä tavoitteena on korostaa maakuntakaavan strategista luonnetta. Tämä tarkoittaa strategista prosessia, pitäytymistä merkittävimmissä suunnittelukysymyksissä sekä strategisia valintoja. Maakunnan asema, maailmanlaajuinen menestyminen ja tuottavuus ovat Pirkanmaan liiton toiminnan tavoitteita, joita tarkastellaan maakuntakaavassa maankäytön suunnittelun näkökulmasta. Maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyttiin maakuntakaavalle seuraavat kolme sisältötavoitetta: PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVASSA Vahvistetaan maakunnan kilpailukykyä Maankäyttöratkaisuilla tuetaan Pirkanmaan asemaa johtavana ympäristövastuullisen elämäntavan, kehittyvän elinkeinoelämän ja viihtyisän asumisen palvelumaakuntana. Vastuullisella liikenteen ja maankäytön suunnittelulla varmistetaan toimiva ja taloudellinen eläminen ja elinkeinotoiminta koko maakunnassa. Asemoidaan ja yhteensovitetaan menestyksen kannalta tärkeimmät toiminnot ja kansallinen liikennejärjestelmä. Varmistetaan logististen ketjujen ja henkilöliikenteen matkaketjujen toimivuus vahvistamalla kansainvälisesti toimivaa liikennejärjestelmää (kuten Tampere-Pirkkalan lentoasemaa), pääliikenneverkkoa ja sen solmupisteitä. Turvataan yritystoiminnan alueiden monipuolisuus, riittävyys ja hyvä saavutettavuus. 2. Kehitetään sosiaalisesti ja ympäristön kannalta vastuullista yhdyskuntarakennetta Tuetaan asukkaiden sujuvaa ja kestävää arkiliikkumista sekä palveluiden hyvää saatavuutta toimivaan liikennejärjestelmään perustuvilla liikenteen ja maankäytön ratkaisuilla. Tunnistetaan luonnon ja kulttuuriympäristön merkittävimmät arvot sekä alueiden virkistyskäyttötarpeet ja huomioidaan ne maankäytössä. Tehdään innovatiiviset maankäytön ratkaisut yhteistyössä asukkaiden ja elinkeino elämän kanssa. 3. Tuetaan luonnonvarojen kestävää käyttöä ja yhdyskuntarakenteen energiatehokkuutta Esitetään luonnonvarojen hyödyntämisen maakunnalliset periaatteet. Tunnistetaan uusiutuvan energian lähteet ja tehdään kestävän kehityksen mukaiset maankäyttöratkaisut. 20

23 TAVOITTEET PERUSRATKAISU JA SEUDUITTAISET TAVOITTEET Pirkanmaan liiton asettamat tavoitteet ovat tarkentuneet kaavatyön edetessä. Keskeinen tavoitteiden täsmentämisen vaihe oli maankäyttövaihtoehtojen laadinta. Maankäyttövaihtoehtojen pohjalta linjattu maakuntakaavan perusratkaisu on muotoutunut synteesinä neljän erilaisen maankäyttövaihtoehtotarkastelun tuloksista. Perusratkaisussa otetaan kantaa maakunnallisen tason maankäytön ja liikenteen kasvun ja kehityksen painopistesuuntiin pitkällä aikavälillä. Perusratkaisu pyrkii huomioimaan seudulliset erityispiirteet ja se perustuu kuntien, asukkaiden sekä muiden sidosryhmien lausuntoihin ja palautteisiin. Maakuntakaavan valmistelussa tukeudutaan pääosin vaihtoehtoon, joka tiivistyvän ydinkaupunkiseudun ja seutukeskusten lisäksi painottaa maakunnan eteläistä, pääradan suuntaista kasvusuuntaa. Aluekehityksen ajurina on Helsinki Hämeenlinna Tampere-kehitysvyöhykkeen kasvu ja potentiaali. Ydinkaupunkiseudulla edistetään kahden uuden alakeskuksen syntymistä Tampereen ja Lempäälään välisellä alueella. Maankäytön suunnittelussa varaudutaan läntisen ratayhteyden toteuttamiseen ja järjestelyratapihan siirtoon. Myös Puskiaisen oikaisun (valtatiellä 3) ja 2-kehän toteuttamiseen valmistaudutaan. Ydinkaupunkiseudulla maankäytön ja liikenteen kehittämisen punaisena lankana on tiivistää yhdyskuntarakennetta, vahvistaa nykyisiä kuntakeskuksia sekä edistää vahvoihin joukkoliikennevyöhykkeisiin perustuvaa liikkumista. Elinkeinoelämän kehittäminen tukeutuu erityisesti valtatien 3, kehäteiden ja lentokentän alueen ympäristöön. Kaupunkiseudulla edistetään toimintojen sekoittuneisuutta, mutta toisaalta keskitytään myös profiloituneisiin, korkean osaamisen työpaikka-alueisiin. Kaupunkiseudun kehittämisen lähtökohdaksi otetaan myös lentokentän alueen kansainväliset yhteydet sekä sen tarjoamat logistiset ja monipuolisen yritystoiminnan mahdollisuudet. Eteläisellä Pirkanmaalla kehittämisen tavoitteena on vahvistaa ja tiivistää alueen kuntakeskuksia. Kehittämisen painopiste on pääradan asemanseuduilla Akaan Toijalassa ja Viialassa. Valkeakoskea kehitetään alueen seutukeskuksena. Maantie 130 välillä Marjamäki Valkeakoski on myös aluekehityksen painopistealuetta. Pälkäneen kehittyminen tukeutuu valtatiehen 12 ja Kangasalan suuntaan. Lounaisen Pirkanmaan maankäyttöä kehitetään seutu- ja paikalliskeskuksia korostavan monikeskusmallin pohjalta. Vahvana seutukeskuksena kehitetään Sastamalan Vammalan keskustaajamaa. Alueen joukkoliikenne tukeutuu erityisesti linja-autoliikenteeseen, mutta jossain määrin myös rautatiehen. Luoteisen Pirkanmaan kehittäminen nojaa asemanseutuja ja ydinkaupunkiseutua painottavaan raideliikennemalliin. Alueen elinkeinojen kehittämisen ajuri on valtatiehen 3 perustuva kehitysvyöhyke, jossa ratkaisevana liikennehankkeena on Hämeenkyrön ohitustien toteutuminen osana HHT-käytävän jatkokehittämistä. Parkanoa kehitetään raideliikenteeseen tukeutuvana seutukeskuksena. Hämeenkyrön ja Ikaalisten keskustaajamien vahvistuminen on riippuvaista paljon valtatien 3 ratkaisuista. Pohjoisen Pirkanmaan maankäytön kehittäminen perustuu monikeskusmallin ja asemanseutujen kehityksen yhdistelmään, jossa hyödynnetään olemassa olevaa raideinfrastruktuuria ja monikeskuksista yhdyskuntarakennetta. Seutukeskuksena kehitetään Mänttä-Vilppulaa, jossa joukkoliikennettä ohjataan vahvemmin rautatiehen perustuvaksi. Oriveden roolina korostuu toimiminen raide- ja maantieliikenteen terminaalipaikkana. Kehitettävänä päätienä on valtatie 9. Muuten pohjoisella Pirkanmaalla tukeudutaan olemassa olevaan liikenneverkkoon ja tuetaan sen ylläpitoa. Kuntakeskuksia vahvistetaan profiloituneina palvelukeskuksina, ja maaseudun kehitysedellytykset turvataan. Elinkeinoelämän kehittäminen perustuu seudullisiin vahvuusaloihin. Erityistä yritystoimintapotentiaalia on luonnonvaratalouden aloilla. Maankäytön perusratkaisusta on myös laadittu karttaesitys (kuva 5), jossa esitetään edellä mainitut kehittämisen painopisteet. Kartta on suunnittelun edetessä tarkentunut. Kartan tueksi on myös laadittu perusratkaisun mukainen Tampereen ydinkaupunkiseudun liikennejärjestelmäkartta (kuva 6). 21

24 TAVOITTEET Kuva 5. Perusratkaisun aluerakenne ja joukkoliikenteen pääyhteydet. 22

25 TAVOITTEET Kuva 6. Perusratkaisut Ydinkaupunkiseudun liikennejärjestelmä. 2.4 MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET MAAKUNTASTRATEGIA Pirkanmaan maakuntastrategia 2040 Rohkee, mutta sopii sulle yhdistää maakuntasuunnitelman ja -ohjelman ja tavoittelee maakunnan talouden iskukykyä, uusia ja avoimia toimintatapoja sekä radikaalia tuottavuusloikkaa Välkyn, Ehyen ja Kestävän Pirkanmaan kehittämiskokonaisuuksien kautta. Kaikkea toimintaa läpileikkaa Saavutettavan Pirkanmaan maankäytölliset ja liikenteelliset tavoitteet ja toimenpiteet. Saavutettava Pirkanmaa tähtää elinkeinoelämän kuljetusten sujuvuuden ja maakunnan saavutettavuuden edistämiseen. Keskeistä on lentokentän alueen ja läntisten väylähankkeiden muodostaman kokonaisuuden hyödyntäminen saavutettavana ja vetovoimaisena yritysvyöhykkeenä. Alueen toteutuminen on koko maakunnan elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja yritysten monipuolisten toimintamahdollisuuksien kannalta keskeistä. Strategia näkee ydinkaupunkiseudun ja pääradan suuntaisen etelän kasvusuunnan elinkeinoelämän kasvun ajurina. Myös asukkaiden sujuvaan arkeen ja palveluiden saavutettavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Strategia korostaa maakuntakaavan merkitystä sosiaalisesti kestävän alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä kattavan palvelukeskusverkon luomisessa. Sujuvaa arkea rakentavat myös toimivat matkaketjut sekä tulevaisuuden joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen ratkaisut. Kestävän yhdyskuntarakenteen osalta strategia nostaa maankäytön suunnittelun keskipisteeseen nykyisen taajamarakenteen hyödyntämisen sekä vahvoihin joukkoliikennevyöhykkeisiin perustuvan liikkumisen. Asuin- ja luonnonympäristöjen on tuettava ihmisten terveyttä ja toimintakykyä muun muassa tarjoamalla kattavat virkistysalueet sekä monipuolisia ja laadukkaita asumisen mahdollisuuksia. Uusiutuvan energian ja biotalouden mahdollisuudet hyödynnetään varaamalla maakuntakaavassa tuulivoimatuotannolle ja puuterminaaleille soveltuvat alueet. Lisäksi maakuntastrategia tukee päätieverkon ohella alempitasoisen tieverkon ylläpitoa. 23

26 2.4.2 ILMASTO- JA YMPÄRISTÖOHJELMAT ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIA Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategialla on mallinnettu kehityspolku kohti ilmastonmuutosta hillitsevää ja ilmastonmuutokseen sopeutuvaa maakuntaa. Strategian ilmasto- ja energiavisiolla kuvataan sitä tavoitetilaa, joka maakunnassa pyritään saavuttamaan vuoteen 2040 mennessä. Strategian tehtävänä on ohjata hankerahoitusta kohti strategian tavoitteita ja lisätä keskustelua sekä tietoisuutta ilmasto- ja energia-asioista. Strategia toimii myös maakuntakaavan tieto- ja tavoitepohjana. Strategian tavoitteilla ja toimenpiteillä pyritään varmistamaan maakunnan aktiivinen toiminta ilmastonmuutoksen hillinnässä vaarantamatta energiantuotannon ja -jakelun toimivuutta sekä huomioiden tarpeet ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja varautumiseen. Vaikka nämä asiat ovat olleet pääpainopisteinä tavoitteita ja toimenpiteitä asetettaessa, on strategiaa tehdessä ollut tärkeää myös synergia kestävän kehityksen muiden osa-alueiden eli sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten kanssa. Kuten strategiaa tehdessä myös tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamisessa on tärkeää huomioida ja arvioida myös nämä vaikutukset. Pirkanmaan ilmastoja energiastrategiaa ohjaavat sekä kansainvälinen ja kansallinen ilmasto- ja energiapolitiikka että maakunnassa jo tehdyt strategiat ja ohjelmat. Lisäksi Pirkanmaan energiantuotannon, -kulutuksen sekä ilmastotyön nykytila ovat strategian tärkeitä lähtökohtia. YMPÄRISTÖOHJELMA Pirkanmaan ympäristöohjelma kannustaa ympäristövastuullisuuteen ja ekotehokkuuteen. Se kokoaa ja esittää tavoitteet sekä joukon toimenpiteitä ympäristövastuullisemman, vähäenergisemmän ja samalla ekotehokkaamman tulevaisuuden saavuttamiseksi. Ympäristöohjelma koostuu vuoteen 2030 tähtäävästä visiosta ja sitä toteuttavista strategisista tavoitteista sekä näitä tavoitteita eteenpäin vievistä toimenpiteistä. Pääosan ohjelmasta muodostavat toimenpiteet konkreettisine toteuttamiskeinoineen, jotka on kohdennettu vuosille Ympäristöohjelman päivitystyö on aloitettu syksyllä Ohjelma rakentuu kolmen teeman ympärille: 1. Kestävä yhdyskuntarakenne 2. Ympäristövastuullinen ympäristöohjelma 3. Ympäristötietoisuus 24

27 TAVOITTEET PIRKANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmistunut vuonna 2011, ja siinä on kuvattu Pirkanmaan liikennejärjestelmän kehittämistarpeet ja tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Tavoitetila perustuu Pirkanmaan maakuntasuunnitelmaan, alueellisiin liikenteellisiin tavoitteisiin sekä valtakunnallisiin linjauksiin ja liikennepoliittisiin tavoitteisiin. Suunnitelma tähtää vuoteen Suunnitelman toteuttamisesta on laadittu vuosille aiesopimus, jonka ovat allekirjoittaneet Pirkanmaan kunnat ja kaupungit, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan ELYkeskus, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Liikennevirasto ja Pirkanmaan poliisilaitos. Liikennejärjestelmävision keskeisin osa on päävisio, joka kuvaa Pirkanmaan liikennejärjestelmän tavoitetilaa tulevaisuudessa. Päävisiota tarkentavat liikennejärjestelmän toimivuutta, taloudellisuutta, sosiaalista tasa-arvoa ja turvallisuutta koskevat yksilöidymmät tavoitteet. Liikennejärjestelmän tavoitteisiin liittyy läheisesti myös alue- ja yhdyskuntarakennetta ja ympäristöä koskevia näkökohtia. Liikennejärjestelmävisio on laadittu vahvassa vuorovaikutuksessa eri toimijatahojen kanssa ja sen taustalla vaikuttavat myös tunnistetut toimintaympäristön muutokset. Pirkanmaan liikennejärjestelmää ylläpidetään ja kehitetään tukien elinkeinoelämän kasvua sekä turvallista ja sujuvaa ihmisten arkea. Liikennejärjestelmän kehittäminen vahvistaa edelleen Tampereen asemaa tärkeänä liikenteellisenä solmupisteenä. Kaikessa toiminnassa otetaan huomioon maakunnan ja sen eri osien asiakastarpeet ja toiminnan taloudellisuus. Pirkanmaalaiset haluavat asua ja liikkua kestävällä tavalla. TOIMIVUUS Liikennejärjestelmän ja kuljetusten toimivuus on turvattu kaikkina vuodenaikoina ja toimivuuteen vaikuttavien häiriötilanteiden hallintaa on parannettu. TALOUDELLISUUS Resurssit kohdennetaan vaikuttavuuden perusteella, ottaen huomioon alueisiin ja ajankohtiin liittyvät erot ja tarpeet. Toiminta ja yhteistyö on tuloksellista ja tehokasta. SOSIAALINEN TASA-ARVO Liikennejärjestelmässä otetaan huomioon ihmisten liikkumis- ja toimintakyky. TURVALLISUUS Liikenneonnettomuuksien määrä vähenee ja onnettomuuksien vakavuus lievenee. Liikkuminen koetaan turvalliseksi. YMPÄRISTÖ Liikenteen haitat ympäristölle, asukkaille, alueiden viihtyisyydelle sekä ilmastolle pienenevät. ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE Liikennejärjestelmä tukee nykyisten yhdyskuntien eheytymistä ja kasvua. Liikenteelliset vaikutukset otetaan huomioon palvelujen ja toimintojen kehittämisessä. Kuva 7. Pirkanmaan liikennejärjestelmävisio. 25

28 TAVOITTEET Maakuntakaavan esittelytilaisuuksia kuntien asukkaille ja valtuutetuille. 26

29 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS 3. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS 3.1 KAAVAN OHJAUS JA PÄÄTÖKSENTEKO Maakuntakaavan valmistelua koskevat päätökset tekee maakuntahallitus, ja kaavan hyväksyy maakuntavaltuusto. Maakuntahallitus on perustanut maakuntakaavan 2040 laadintaa varten ohjausryhmän, jonka tehtävänä on ollut tukea maakuntakaavatyön etenemistä omalla laajaalaisella asiantuntemuksellaan ja informoida omia organisaatioitaan tai toimintatahojaan maakuntakaavatyön etenemisestä. Kaavan ohjausryhmään ovat kuuluneet: Harri Jaskari, maakuntahallitus ( alkaen) Antero Saksala, maakuntahallitus ( asti) Roope Lehto, maakuntahallitus Ari Lamminmäki, maakuntahallitus ( asti) Timo Tukia, maakuntahallitus ( alkaen) Aki Viitasaari, Akaan kaupunki Antero Alenius, Hämeenkyrön kunta Jukka Mäkelä, Kangasalan kunta ( asti) Oskari Auvinen, Kangasalan kunta ( alkaen) Esa Sirviö, Mänttä-Vilppulan kaupunki Paavo Salli, Sastamalan kaupunki ( asti) Jarkko Malmberg, Sastamalan kaupunki ( alkaen) Helena Rissanen, Pirkkalan kunta ( alkaen) Pentti Sivunen, Ylöjärven kaupunki ( asti) Jarkko Sorvanto, Ylöjärven kaupunki ( alkaen) Timo Hanhilahti, Tampereen kaupunki ( asti) Pekka Salmi, Tampereen kaupunki ( alkaen) Kari Kankaala, johtaja, Tampereen kaupunki Jyrki Laiho, Tampereen kaupunki ( asti) Mikko Nurminen, Tampereen kaupunki ( alkaen) Jorma Mäntynen, Tampereen teknillinen yliopisto ( asti) Heikki Liimatainen, Tampereen teknillinen yliopisto ( alkaen) Jouni Häkli, Tampereen yliopisto Leena Strandén, Pirkanmaan ELY-keskus Juha Sammallahti, Pirkanmaan ELY-keskus Anne Herneoja, Liikennevirasto ( asti) Mervi Karhula, Liikenne- ja viestintäministeriö ( alkaen) Erika Helin, Liikennevirasto ( alkaen) Ari Jokinen, Tampereen yliopisto Arto Sorri, Metsäkeskus Pirkanmaa ( asti) Ari Lähteenmäki, Suomen metsäkeskus ( alkaen) Peer Haataja, Tampereen kauppakamari Esa Halme, Pirkanmaan liitto Karoliina Laakkonen-Pöntys, Pirkanmaan liitto Satu Appelqvist, Pirkanmaan liitto Hanna Djupsjöbacka, Pirkanmaan liitto Maakuntavaltuustolle ja -hallitukselle on järjestetty kaavaprosessin aikana työseminaareja ja kokouksia, joissa valtuutetut ja hallituksen jäsenet ovat linjanneet kaavan sisältöä ja valmisteluprosessia. 27

30 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS 3.2 VUOROVAIKUTUS KAAVAN LAADINNAN AIKANA Laajan vuorovaikutuksen mahdollistaminen on ollut keskeistä maakuntakaavan valmistelussa. Erilaisia vuorovaikutusmenetelmiä hyödyntäen asiantuntemuksensa kaavatyön tueksi on tuonut laaja joukko eri osallistahoja, joita ovat olleet muun muassa viranomaiset, kuntien johto, päättäjät ja asiantuntijat, yhdistykset, yrityselämän toimijat ja pirkanmaalaiset asukkaat. Kaavan taustaselvitysten laatimista ovat tukeneet useat asiantuntijoista koostuvat hanke- ja työryhmät. Kaavaa varten perustettiin useita hanke- ja työryhmiä, joissa eri teemojen asiantuntijat ovat työskennelleet yhdessä tarjoten asiantuntemuksensa kaavatyön tueksi. Näihin ryhmiin on kuulunut kuntien johtoa ja kaavoittajia, viranomaisia ja muita kunkin teeman asiantuntijoita. Maakuntakaavatyön aikana ovat toimineet seuraavat hanke- ja työryhmät: Pirkanmaan maankäyttövaihtoehdot -hankeryhmä Etelä-Pirkanmaan maankäyttövaihtoehdot -hankeryhmä Etelä-Pirkanmaan maankäyttövaihtoehdot -työryhmä Ydinkaupunkiseudun kaavoittajat -työryhmä MASTRA-hankeryhmä Palveluverkko-hankeryhmä Työpaikka-alueiden hankeryhmä Liikenteen ja logistiikan suppea hankeryhmä Liikenteen ja logistiikan laaja hankeryhmä Läntisten hankkeiden kaavoittajaryhmä Läntisten hankkeiden työryhmä Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti -hankeryhmä Lentoliikennevisio ja lentomelualueet -työryhmä Puuterminaalien työryhmä Tuulivoiman hankeryhmä Maisema-alueet-hankeryhmä Rakennetut kulttuuriympäristöt -hankeryhmä Ekosysteemipalvelut-hankeryhmä Hyvät ja yhtenäiset peltoalueet -työryhmä Virkistys ja luonto -työryhmä POSKI-hankkeen ohjausryhmä Maanvastaanotto- ja kierrätys -hankeryhmä (POSKI-hanke) Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman ohjausryhmä Kasvutaajamien kehittämisvyöhykkeet -työryhmä Ampuma- ja moottoriradat -työryhmä Hankeryhmätyöskentelyn lisäksi yhteistyömuotoina kunta- ja maakuntakaavatason suunnittelun välillä ovat olleet muun muassa Pirkanmaan kaavoittajille vuosittain pidetyt kaavoittajatapaamiset, ydinkaupunkiseudun kuuden kunnan suunnittelukokoukset sekä kaikkien kuntien kanssa pidetyt kuntakohtaiset, kaavaluonnosta ja -ehdotusta koskeneet suunnittelukokoukset. Kaavaprosessin kuluessa Pirkanmaan kunnissa on käyty esittelemässä maakuntakaavatyötä kuntien johdolle ja maankäytöstä vastaaville henkilöille maakuntakaavoitustapaamisissa ja muissa yhteyksissä, kuten kunnanhallitusten kokouksissa. Osana MASTRA-hanketta maakäyttövaihtoehtotarkastelun tuloksia esiteltiin kuntapäättäjille ja kuntien virkamiehille useissa alueellisissa ja kunnittaisissa tilaisuuksissa kevään 2014 aikana. Kuntien päätöksentekijöille järjestettiin toukokuussa 2013 maakuntakaavoitusseminaari kaavatyön etenemisestä ja merkityksestä, ja tilaisuudessa oli myös mahdollista keskustella teemapisteillä suunnittelijoiden kanssa. Tuulivoimaselvityksen tuloksia esiteltiin lokakuussa 2012 järjestetyssä seminaarissa. Yhteistyössä Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa järjestettiin vesihuoltoa koskevat kunnille sekä muille vesihuollon ja jätehuollon toimijoille kohdennetut seminaarit tammikuussa ja elokuussa 2013, ja yhteistyössä metsäalan toimijoiden kanssa pidettiin Pirkanmaan puuterminaalit -seminaari joulukuussa Toinen kuntapäättäjille järjestetty maakuntakaa- 28

31 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus MK 2040 ohjausryhmä MASTRA Etelä- Pirkanmaan rakennevaihtoehdot Tuulivoima Hankeryhmät Työpaikkaalueet Liikenne ja logistiikka (laaja) POSKI (2 ryhmää) Palveluverkko Liikenne ja logistiikka (suppea) Vesihuollon kehittämissuunnitelma Läntisten hankkeiden suunnittelutyöryhmä Läntisten hankkeiden kaavoittajaryhmä Maankäyttövaihtoehdot Virkistys ja luonto Työryhmät Etelä- Pirkanmaan rakennevaihtoehdot Hyvät ja yhtenäiset peltoalueet Lentomelu ja -visio Kasvutaajamien kehittämisvyöhyke Ydinkaupunkiseudun kaavoittajat Seminaarit/ yleisötilaisuudet Tuulivoima Ekosysteemipalvelut Liityntäpysäköinti Maakuntakaavoitusseminaari Kaavaluonnosesittelyt Maakuntakaavafoorumi Kaavaehdotusesittelyt Kuntatapaamiset Arvokkaat aisema-alueet Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Ekosysteemipalvelut LIIPY Puuterminaalit Ampuma- ja moottoriradat Kaavaluonnosklinikat Kaavaehdotusklinikat Kaavoittajien kokoontumiset Kuva 8. Maakuntakaavan yhteistyön organisointi. voitusseminaari pidettiin maaliskuussa 2015 kaavaluonnoksen nähtävillä ollessa. Maakuntakaavan yhteistyön organisointi esitetään kuvassa 8. Laaja yleisö on päässyt kaavatyöhön mukaan selvitysten esittelytilaisuuksien, internetsivujen, nähtävillä olojen sekä median kautta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja -ehdotus on pidetty nähtävillä Pirkanmaan liiton toimistossa ja suunnittelualueiden kunnissa sekä maakuntakaavan internetsivuilla. Maakuntakaavaluonnosta esiteltiin nähtävilläoloaikana keväällä 2015 osallisille viidessä eri puolilla maakuntaa järjestetyssä tilaisuudessa. Yleisötilaisuudet pidettiin Akaassa, Ikaalisissa, Ruovedellä ja Sastamalassa, minkä lisäksi Tampereella järjestettiin maakuntakaavafoorumi, jossa kaavaan oli mahdollisuus tutustua teemoittain. Myös lausunnonantajatahoille järjestettiin kaavaluonnoksen esittelytilaisuus. Maakuntakaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana syksyllä 2016 esittelytilaisuudet pidettiin Tampereella, Akaassa, Sastamalassa, Kangasalla, Parkanossa, Mänttä-Vilppulassa ja Lempäälässä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman, kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävilläolojen lisäksi myös maakuntakaavaa varten laadittuja selvityksiä on asetettu nähtäville kaavan internetsivuille ja karttapalveluun, joissa niihin on voinut tutustua ja antaa palautetta. Nähtävillä ovat olleet tuulivoimaselvitykset, Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi, Etelä-Pirkanmaan maankäytön rakennevaihtoehdot, Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla sekä Pirkanmaan maankäyttövaihtoehdot ja vaikutusten arviointi. Esimerkiksi Voimaa tuulesta Pirkanmaalla Tuulivoimaselvitystä 2012, Etelä-Pirkanmaan maankäytön rakennevaihtoehdot, Tampereen läntiset väylähankkeet -selvityksiä sekä Pirkanmaan ekosysteemipalvelut -loppuraporttia on myös esitelty kaikille avoimissa asukastilaisuuksissa. Kaavatyön etenemisestä on viestitty ajantasaisesti maakuntakaavan internetsivujen maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi ja Pirkanmaan liiton internetsivujen kautta. Kaavatyötä on voinut seurata myös Pirkanmaan liiton tiedotuslehdestä, uutiskirjeistä sekä sosiaalisesta mediasta. Kaavaprosessin tärkeimmistä etapeista ja selvitysten tuloksista on tiedotettu maakunnan medioita, jotka ovat nostaneet maakuntakaavoitusaiheita monipuolisesti esille lehdistössä ja radiossa. Kuntien, valtion ja osallisten osallistuminen kaavaprosessiin esitetään kuvassa 9. 29

32 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS ALOITUSVAIHE Maakuntavaltuusto käynnistää kaavan Kaavan vireille tulosta ilmoittaminen (MRL 63 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen (MRL 63 ) Ensimmäinen viranomaisneuvottelu (MRL 66 ja MRA 11 ) Kaavan linjaukset ja tavoitteet ottaen huomioon tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja vuoropuhelu osallisten kanssa Maakuntahallitus käsittelee MIELIPIDE saadun palautteen Yleispiirteisten maankäyttövaihtoehtojen laadinta (asukkaiden ja sidosryhmien kuuleminen) Palaute tiedoksi maakuntahallitukselle ja -valtuustolle Maakuntavaltuusto linjaa maakuntakaavan alue- ja yhdyskuntarakenteen perusratkaisut MIELI- PIDE VALMISTELUVAIHE Selvitysten laatiminen ja hyödyntäminen Luonnoksen valmistelu ja vaikutusten arviointi Valmisteluaineiston (luonnoksen) nähtäville asettaminen (MRL 62 ja MRA 30 ) Mahdollisuus lausuntoihin ja mielipiteiden esittämiseen (MRA 30 ) EHDOTUSVAIHE I Maakuntahallitus käsittelee saadun palautteen Saadun palautteen ja mahdollisten lisäselvitysten perusteella laaditaan ehdotus Vaikutusten arviointi tarkennetaan Ehdotuksesta pyydetään lausunnot (MRA 13 ) EHDOTUSVAIHE II MIELIPIDE Maakuntahallitus käsittelee ehdotuksesta annetut lausunnot Toinen viranomaisneuvottelu (MRA 11 ) Lausuntojen perusteella laaditaan tarkistettu ehdotus Kaavaehdotus asetetaan nähtäville (MRL 65 ) Mahdollisuus muistutusten antamiseen (MRA 12 ) Maakuntahallitus käsittelee ehdotuksesta jätetyt muistutukset MUISTUTUS Jos kaavaehdotusta muutetaan olennaisesti asetetaan se uudelleen nähtäville VIREILLETULO Kuulutetaan OAS Kertoo kaavaprosessista sekä osallisten vaikuttamismahdollisuuksista. Pidetään nähtävillä. MAANKÄYTTÖ- VAIHTOEHDOT PERUSRATKAISUT VALMISTELU- VAIHEEN AINEISTO JA KAAVALUONNOS Pidetään nähtävillä mielipiteiden saamiseksi. EHDOTUS I Pyydetään lausunnot EHDOTUS II Pidetään julkisesti nähtävillä. Mikäli muutoksia, ehdotus uudelleen nähtäville. VALTION VIRANOMAIS- TEN JA PIRKANMAAN LIITON YHTEISTYÖ VIRANOMAIS- NEUVOTTELU Maakunnan liitto järjestää neuvottelun, johon kutsutaan kaikki asianosaiset, kuten ympäristöministeriö, ELY-keskus, museoviranomainen jne. Työneuvotteluita tarvittaessa koko prosessin ajan VIRANOMAIS- NEUVOTTELU LAUSUNNOT LAUSUNNOT LAUSUNNOT LAUSUNNOT KUNTIEN JA PIRKANMAAN LIITON YHTEISTYÖ Kuntavierailut kaavatyön aloitus- ja valmisteluvaiheessa Kaavoittajatapaamiset Kuntien edustajat maakuntakaavan ohjausryhmässä Esittelytilaisuudet kunnissa (selvitykset, nähtävilläolot) Kaava-aineistot (OAS, luonnos, ehdotus) nähtävillä myös kuntien virastoissa Kuntien edustus aihe- ja aluekohtaisten selvitysten työ- ja hankeryhmissä Kuntien kommentointimahdollisuus keskeisiin selvityksiin liittyen HYVÄKSYMISVAIHE Tehdään tarpeelliset (ei olennaiset) muutokset kaavaehdotukseen Kaava hyväksytään maakuntavaltuustossa Mahdollisuus valittaa maakuntavaltuuston päätöksestä hallinto-oikeuteen (MRL 188 ja 191 ) HYVÄKSYMINEN Maakuntavaltuusto MUUTOKSENHAKU VALITUS HALLINTO-OIKEUTEEN VOIMAANTULO Mahdollisuus valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen (lainvastaisuuden perusteella) VOIMAANTULO Kuulutetaan JATKOVALITUS KORKEIMPAAN HALLINTO-OIKEUTEEN Kuva 9. Osallistuminen Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 laadinnassa. 30

33 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS 3.3 TIEDOTTAMINEN Kaavan vireilletulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelman, kaavaluonnoksen ja -ehdotuksen nähtävilläoloista sekä kaavan voimaantulosta ilmoitetaan Pirkanmaan liiton ja sen jäsenkuntien ilmoitustauluilla, internetissä Pirkanmaan liiton sivuilla ja Pirkanmaan liiton virallisessa ilmoituslehdessä Aamulehdessä. 3.4 PALAUTE JA SEN VAIKUTUS KAAVARATKAISUUN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA SAATU PALAUTE Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tuli Pirkanmaan liittoon kaikkiaan 70 palautetta. Palautteen keskeisin ja positiivisin viesti oli, että eri tahot haluavat mukaan maakuntakaavan valmisteluun. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman lähtötietoihin, tavoitteisiin ja osallisiin ehdotettiin täydennyksiä. Kunnat ja muut tahot nostivat esiin omia maakuntakaavatyöhön liittyviä tavoitteitaan. Lisäksi maakuntakaavan jatkotyötä varten saatiin esimerkiksi aluevarauksiin liittyvää palautetta. OAS:sta saadut palautteet ja niihin annetut vastineet on raportoitu asiakirjassa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma yhteenveto saadusta palautteesta ja niiden käsittely (MKH ) sekä Kiikoisten osalta maakuntahallituksen päätöspöytäkirjassa MKH MAAKUNTAKAAVALUONNOKSESTA SAATU PALAUTE Nähtävilläoloaikana luonnoksesta saatiin 249 mielipidettä yksityishenkilöltä, ryhmältä ja yhdistykseltä. Palautetta annettiin erityisesti ampuma- ja moottoriradoista, tuulivoimasta, raideliikenteestä ja virkistys- ja retkeilyalueista. Lausuntoja maakuntakaavaluonnoksesta saatiin 64 taholta. Koosteet palautteista ja niihin annetut vastineet on raportoitu asiakirjoissa Vastineet kaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin, Pirkanmaan kunnat (MKH , MKH ) Vastineet kaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin, valtio ja maakunnat (MKH ) Vastineet kaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin, yhdistykset, yhteisöt ja yritykset (MKH ) Vastineet kaavaluonnoksesta saatuihin mielipiteisiin (MKH , MKH ) VALMISTELUVAIHEEN JÄLKEEN TEHDYT MUUTOKSET Maakuntakaavaratkaisuun on tehty kaavaluonnoksen jälkeen muutoksia, joista seuraavassa on esitetty kaikkein merkittävimmät: Kehittämisperiaatemerkinnät Uudet matkailun kehittämisperiaatemerkinnät Sappeessa, Virroilla, Ylöjärven Kurussa, Ruovedellä sekä Ikaalisten vanhassa kauppalassa Kasvutaajamien kehittämisvyöhykkeen rajauksen muutos saavutettavuuskriteerein Osoitettu uusi arkeologisen perinnön kehittämisperiaatemerkintä Alue- ja yhdyskuntarakenne Tampereen ydinkeskusta-alueen rajausta muutettu Vähittäiskaupan laadullista esittämistapaa muutettu Kaupan mitoituksiin täsmennyksiä useissa kohteissa Maakuntakaavan kyläverkkoon täsmennyksiä etenkin Luoteis-Pirkanmaalla 31

34 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Liikenne ja logistiikka Läntisten väylähankkeiden ja järjestelyratapihan sijainti Uuden ainespuuterminaalin lisäys Orivedelle Kulttuuriympäristö Merkintätapojen selkeyttäminen Eriytetty valtakunnallisten ja maakunnallisten rakennettujen ympäristöjen merkintä Maakunnallisten kulttuurimaisemien merkitseminen vain mikäli eivät ole päällekkäisiä maisema- alueiden kanssa. Kaikki esitetty kaavaselostuksen liitekartoilla 10 ja 11. Maaseudun maakunnalliset rakennuskohteet tuotu pääkartalle Aluerajausten tarkentaminen yhteistyössä palautteen antajien kanssa, joitakin muutoksia Täydentyneiden selvitysten perusteella on lisätty joitakin pieniä kohteita Muinaisjäännöksiä koskevan yleismääräyksen lisäys Määräystekstien muokkaus, mm. valtakunnallisten alueiden määräykset yhdenmukaistettu Luonnonsuojelu, monimuotoisuus ja ekologiset yhteydet Luonnonsuojelualueiden täydentäminen luonnoksen ja ehdotuksen välillä perustetuilla ja lausunnoissa pyydetyillä alueilla Virkistys, matkailu ja urheilu Uusia virkistysalueita useisiin kuntiin palautteen perusteella Viheryhteyksien osoittaminen keskustatoimintojen alueilta seudullisille virkistysalueille Energia ja luonnonvarat Turvetuotannon kannalta tärkeiden alueiden rajausten tarkentaminen mm. puolustusvoimien suojavyöhykkeen ja pohjavesialueiden osalta Tuulivoima-alueet Juupajoelta Huikonkankaan sekä Orivedeltä Tuohikorvenkallion alueelta on poistettu Tuulivoima-alueiden rajaustarkistuksia Tekninen huolto Nokian jätevesien käsittelyratkaisu; Nokian osalta liittyminen Tampereen seudun keskuspuhdistamoon Sulkavuoressa on jätetty pois Selvitysten perusteella maanvastaanotto- ja kierrätysalueiden sekä käytettävien merkintöjen täsmentäminen, mm. uusi merkintä EJm sekä kolme uutta maanvas taanotto- ja kierrätysaluetta (tkm) Vedenhankinnan kehittämiseen liittyvien pohjavesialueiden merkitsemistavan yhtenäistäminen sekä määräyksen sisällön muokkaus Uusi voimalinja -merkintä Ympäristöhäiriöt ja turvallisuus Vesienhoidon erityisalueita koskevan yleismääräyksen lisäys Tulvariskien hallintaan liittyvän yleismääräyksen lisäys 32

35 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA SAADUT LAUSUNNOT Lausunnoille lähetetystä maakuntakaavaehdotuksesta saatiin toukokuussa 2016 yhteensä 66 lausuntoa, joista neljässä ei ollut huomautettavaa. Lausunnoissa otettiin kantaa muun muassa kylämerkintöihin, kaupan kysymyksiin, kehittämisvyöhykemerkintöihin, eräisiin keskusta-, työpaikka- ja taajamatoimintojen aluevarausten rajauksiin, pohjavesikysymykseen läntisen ratayhteyteen liittyen, VAK-ratapihaan, liikenteen ympäristöhäiriöihin, muinaisjäännöksiin, soidensuojeluun, luonnon monimuotoisuuteen, ampumaratoihin, tuulivoimaloihin, turvetuotantoon, kiviaineshuoltoon sekä vesihuoltokysymyksiin liittyen. Koosteita lausunnoista käsiteltiin maakuntahallituksessa (MKH ) ja ohjausryhmän kokouksessa Lausuntokoosteet olivat käytettävissä myös maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n mukaisessa maakuntakaavan ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelussa, joka järjestettiin Maakuntahallitus kävi keskustelun lausuntoihin laadittujen alustavien vastineiden sisällöstä iltakoulussa ja kokouksessaan Kaavan ohjausryhmä käsitteli lausuntovastineita kokouksessaan Vastineiden hyväksymisestä maakuntahallitus päätti kokouksessaan Vastineet on raportoitu asiakirjaan Vastineet kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin (MKH ) EHDOTUSVAIHEEN LAUSUNTOJEN JÄLKEEN TEHDYT MUUTOKSET Maakuntakaavaratkaisuun sekä tausta-aineistoihin on tehty kaavaehdotuksesta saatujen lausuntojen jälkeen muutoksia ja tarkennuksia, joista seuraavassa on esitetty kaikkein merkittävimmät: Kehittämisperiaatemerkinnät Valtatien 3 kehittämisvyöhykkeen nimi muutettu Kaupunkiseudun läntiseksi yritysalueiden kehittämisvyöhykkeeksi Alue- ja yhdyskuntarakenne Parkanon Kolmoskeskuksen merkintä muutettu taajamatoimintojen alueeksi Nokian Taivalkunnan kylä on lisätty Nokian Kolmenkulman työpaikka- ja kaupallisten palvelujen alueen laajuutta muutettu Lempäälän Sääksjärven keskusta-alueen laajuutta muutettu Taajamatoimintojen alueiden sekä ehdollisten taajamatoimintojen alueiden rajaustarkistuksia (Hämeenkyrön valtatien 3 varsialue, Mänttä-Vilppulan Sassin alue, Pirkkalan Sankilan-Sionkylän alue, Oriveden Orituvan alue) sekä ehdollisten alueiden suunnittelumääräystä on täsmennetty Liikenne ja logistiikka Akaan puuterminaali on siirretty Valkeakoskelle menevän raiteen varrelle Ohjeellisen pääradan suunnittelumääräystä on täsmennetty Kulttuuriympäristö Arvokkaiden maisema-alueiden merkintöjä on muokattu Valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi on merkitty ainoastaan vuoden 1995 valtioneuvoston päätöksen mukaiset alueet Uuden valtakunnallisia maisema-alueita koskevan päivitys- ja täydennysinventoinnin mukaiset maisema-alueet on merkitty valtakunnallisesti arvokkaiksi esitetyiksi ja vähintään maakunnallisesti arvokkaiksi Luonnonsuojelu, monimuotoisuus ja ekologiset yhteydet Luonnonsuojelualueita täydennetty perustetuilla ja Metsähallituksen lausunnossa esittämillä soidensuojelualueilla Kangasalan Kirkkojärven Natura-alueen yksityiskohtaisempi, luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arviointi on laadittu sekä toimitettu lausuttavaksi maanomistajille ja Keski-Suomen ELY-keskukseen 33

36 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Virkistys, matkailu ja urheilu Rajaustarkistuksia tehty virkistysalueisiin ja viheryhteyksiin Energia ja luonnonvarat Turvetuotantoalueilta rajattu pois uusia luonnonsuojelualueita Kiviaineshuollon ja turvetuotannon kannalta tärkeiden alueiden suunnittelumääräykseen lisätty luonnon ja kulttuuriarvojen huomioon ottamisesta yksityiskohtaisessa suunnittelussa Sastamalassa Kortekallion tuulivoima-alue on poistettu paikallisena alueena Kihniön, Parkanon ja Virtain kuntien rajalla sijaitsevan Myyränkangas-Pahkakummunmaan tuulivoima-alue on jaettu kahteen osaan Tuulivoima-alueilla on tehty rajaustarkistuksia Tekninen huolto Vesihuollon linjoihin on tehty tarkistuksia. Merkittävimpänä siirtoviemärin yhteystarpeen osoittaminen Visuvedeltä Virroille sekä Ruovedelle EHDOTUSVAIHEEN NÄHTÄVILLÄOLON AIKANA SAADUT MUISTUTUKSET Nähtävillä olleesta maakuntakaavaehdotuksesta saatiin nähtävilläolon päättymiseen mennessä 151 muistutuskirjettä, jonka lisäksi määräajan jälkeen saapui 3 muistutusta. Muistutuksissa esiin nousseita teemoja olivat muun muassa Tampereen Eteläpuiston alue, Oriveden olemassa oleva puuterminaali, Nokian Siuron aseman käyttöönotto, Pälkäneen tekopohjavesikysymys sekä Tampereen läntiset väylähankkeet. Koosteita muistutuksista käsiteltiin maakuntahallituksessa Vastineensa muistutuksiin maakuntahallitus antoi , lukuun ottamatta kaupan kaavamerkintöihin liittyviä muistutuskohtia. Samalla maakuntahallitus päätti käydä keskustelun kaupan alueiden kaavamerkinnöistä Tampereen ydinkaupunkiseudun kuntien kanssa. Kaupan alueiden suunnittelulähtökohtia, tavoitteita ja reunaehtoja selventävä keskustelu järjestettiin Pirkanmaan liitossa Tämän jälkeen varmentuivat Pirkkalan kunnan kaupan kysymyksiin liittyvien muistutusvastineiden sisältö. Kaavan ohjausryhmä käsitteli vastineita kokouksissaan ja Vastineet on raportoitu asiakirjaan Vastineet kaavaehdotuksesta saatuihin muistutuksiin (MKH ja MKH ) EHDOTUSVAIHEEN MUISTUTUSTEN JÄLKEEN TEHDYT MUUTOKSET Maakuntakaavaratkaisuun on tehty kaavaehdotuksesta saatujen muistutusten jälkeen tarkennuksia, joista seuraavassa on esitetty kaikkein merkittävimmät: Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkkalan Kurikkakallion ympäristön työpaikka-alueiden supistus Pirkkalan Taaporinvuoren työpaikka-aluetta supistettu ge2-alueen rajaan Juupajoen keskustatoimintojen alueen C-merkintä siirretty oikeaan kohtaan Keskustatoimintojen alueen C suunnittelumääräykseen lisätty tarkennus tavaraliikenteen järjestelyratapihalla Kulttuuriympäristö Supistettu Orivedellä Uuhiniemi-Piittalan kulttuurimaiseman nro 82 laajuutta Salon saaren osalta Vaikutusten arviointia täydennettiin arkeologisen perinnön osalta Luonnonsuojelu, monimuotoisuus ja ekologiset yhteydet Maa- ja metsätalousvaltaisen alueen, joka on ekosysteemipalvelujen kannalta merkittävä (MK), suunnittelumääräystä tarkistettu 34

37 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Virkistys, matkailu ja urheilu Pirkkalan Kurikkakallion ympäristössä Jasperinojan virkistysalueen laajennus etelän suuntaan ja virkistysalueen laajennus Iso Naistenjärven länsipuolella Energia ja luonnonvarat Tuulivoima-alueen kaavamääräyksen tarkentaminen Ilmatieteen laitoksen säätutkien osalta Punkalaitumen Isosuon tuulivoima-alueen rajausta tarkistettu Poistettu kiviaineshuollon kannalta tärkeä alue EOk nro 60 Kangasalta Laipanmaan MK-alueen tuntumasta Kirkkojärven Natura-arviointiraportista saatiin Keski-Suomen ELY-keskuksen lausunto joulukuussa Siinä todettiin, että Keski-Suomen ELY-keskus on tietyin reunaehdoin samaa mieltä Natura-arvioinnin lopputuloksesta eli että Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotuksessa osoitetut kaavamerkinnät eivät merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Kirkkojärven alue on sisällytetty osaksi Natura verkostoa. ELY-keskus totesi lausunnossaan, että Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on laadittu siten, että kaavan toteuttaminen sulkee pois Natura-kohdetta merkittävästi heikentävät maankäyttöratkaisut. Pirkanmaan liitto teetti lausunnon pohjalta arvioinnin lähtökohtia täydentäviä lisätarkasteluja. 35

38 LÄHTÖKOHDAT 4. LÄHTÖKOHDAT 4.1 VOIMASSA OLEVAT MAAKUNTAKAAVAT Pirkanmaalla on voimassa kolme vahvistettua maakuntakaavaa. Pirkanmaan 1. maakuntakaava vahvistettiin valtioneuvoston päätöksellä Se on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kokonaismaakuntakaava, jossa on käsitelty maakunnan keskeiset maankäyttökysymykset. Turvetuotantoa koskeva Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä Korkein hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä hylännyt Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavasta tehdyn valituksen, eikä ympäristöministeriön kaavan vahvistamispäätöstä muutettu. Kaavassa on osoitettu turvetuotannon kannalta tärkeitä vyöhykkeitä, uusia turpeenottoalueita ja soita, joilla on ympäristölupa turvetuotantoon, sekä valuma-alueet, joilla turvetuotantoa suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota toiminnan vesistö- ja kalatalousvaikutuksiin. Liikennettä ja logistiikkaa käsittelevä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä Kaavassa keskitytään liikenteen ja logistiikan kysymyksiin. Vaihemaakuntakaavaan on sisällytetty tarvittavat valtakunnalliset rata- ja päätielinjaukset ja parantamishankkeet, Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen, Tampere-Pirkkalan lentoaseman alue ja muualla maakunnassa sijaitsevat logistiset aluekokonaisuudet. Entisen Kiikoisten kunnan alueella on voimassa lainvoiman saanut ja ympäristöministeriön päätöksellä voimaan tullut Satakunnan maakuntakaava. Pienennös Pirkanmaan voimassa olevien maakuntakaavojen yhdistelmästä sekä ote Satakunnan maakuntakaavasta Kiikoisten osalta on esitetty kaavaselostuksen liitekartoilla 36 ja ,5 1 2 km 36 Kuva 10. Ote maakuntakaavayhdistelmästä. Yhdistelmäkartta sisältää Pirkanmaan 1. maakuntakaavan, Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto) ja Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan (liikenne ja logistiikka).

39 LÄHTÖKOHDAT 4.2 PIRKANMAAN YLEISKAAVATILANNE Maakuntakaavatyössä käytetyt kuntien kaavoitustiedot perustuvat yleiskaavoihin, joita on kerätty kunnista eri taustaselvitystöiden yhteydessä, sekä tarvittaessa asemakaavoihin. Yleiskaavoista on muodostettu yhdessä Tampereen kaupungin kanssa Pirkanmaan alueen kattava yleiskaavayhdistelmä, joka sisältää kaavojen aluevaraukset ja niistä johdetut yleistykset. Seuraavissa kartoissa on esitetty Pirkanmaalla kesällä 2016 voimassa ja vireillä olevien yleis- ja osayleiskaavojen aluerajaukset. Kartalle on lisäksi vaiheyleiskaavana osoitettu Hämeenkyrön koko kuntaa koskeva strateginen yleiskaava, jossa kuitenkin voimassaolevat oikeusvaikutteiset osayleiskaavat ohjaavat maankäyttöä. Myös Kangasalan kunnassa on vireillä strategisen yleiskaavan laadinta. Oikeusvaikutteinen Kunnanvaltuuston hyväksymä Vaiheyleiskaava Vireillä oleva Kuva 11. Pirkanmaan yleiskaavat ja osayleiskaavat,

40 LÄHTÖKOHDAT Yleiskaavojen lisäksi Pirkanmaan alueella on laadittu useita seutu- ja kuntakohtaisia rakennesuunnitelmia, kuten Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 (hyväksytty seutuhallituksessa ), Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma 2030, Virtain kaupungin strateginen maankäytön suunnitelma, Mänttä-Vilppulan kehityskuva sekä Pälkäneen kunnan kehityskuva. Näitä strategisen maankäytön suunnitelmia on hyödynnetty Pirkanmaan uuden kokonaismaakuntakaavan laadinnassa. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 laadittiin yhtä aikaa Pirkanmaan maakuntakaavan maankäyttövaihtoehtojen kanssa. Virrat Kihniö Parkano Mänttä-Vilppula Ylöjärvi Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Hämeenkyrö Tampere Orivesi Sastamala Nokia Pirkkala Kangasala Lempäälä Pälkäne Vesilahti Punkalaidun Akaa Valkeakoski Urjala Oikeusvaikutteinen Vireillä oleva Kuva 12. Pirkanmaan rantaosayleiskaavat (Pirkanmaan ELY-keskus 2016). 38

41 LÄHTÖKOHDAT Kurikka 4.3 ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE SEKÄ LIIKENNEJÄRJESTELMÄ Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on alueidenkäytön suunnittelun päämääriksi asetettu toimiva aluerakenne ja eheytyvä yhdyskuntarakenne. Aluerakenteella tarkoitetaan yleensä erilaisten toimintojen, kuten asumisen ja työpaikkojen, sekä niitä palvelevien liikenteen ja teknisen huollon verkostojen yleispiirteistä keskinäistä sijoittumista maakunnassa tai sitä laajemmalla alueella. Yhdyskuntarakenteen käsite puolestaan sisältää eri toiminnoille varattujen alueiden ja niitä yhdistävien verkostojen muodostaman fyysisen ja toiminnallisen kokonaisuuden pienemmällä kaupunkiseudun, kaupungin, kaupunginosan tai taajaman mittakaavatasolla. Alue- ja yhdyskuntarakenne nivoutuvat tiiviisti yhteen, muodostaen parhaimmillaan sekä tasapainoisen että monitasoisen rakennekokonaisuuden. Pirkanmaan selväpiirteinen alue- ja yhdyskuntarakenne sekä kansallisesti edullinen sijainti Etelä- Suomen kasvu- ja kehitysvyöhykkeiden leikkauspisteessä tarjoavat hyvät suunnittelun lähtökohdat. Valtakunnan tasolla Pirkanmaa toimii päätie- ja rataverkon keskeisenä kohtaamispaikkana Tampere-Pirkkalan lentoaseman tarjotessa kansainväliset yhteydet (kuva 13). Toisaalta kattavan infrastruktuurin uudistamis- ja ylläpitotarpeet luovat myös oman haasteensa. Tampereen kaupunkiseudun kasvun myötä Pirkanmaan aluerakenne on pitkään ollut jatkuvan muutoksen tilassa. Maakunnan keskusseudusta on kehittynyt pääkaupunkiseudun jälkeen valtakunnan toiseksi suurin kilpailukykyinen väestön, työpaikkojen ja palvelutoiminnan keskittymä, jonka vaikutukset säteilevät ympäri maakuntaa. Muu Pirkanmaa muodostuu puolestaan erillisten kunta- ja kaupunkikeskusten sekä pienempien taajamien alueellisista verkostoista, joissa alueensa monipuolisiksi asiointi- ja palvelukeskittymiksi muodostuneilla seutukeskuksilla on keskeinen rooli. Palvelurakenteen uudistamispaineet ja jo tapahtuneet kuntaliitokset vaikuttavat palveluiden järjestämiseen ja tuovat näiden alueiden elämään muutoksia, jotka voivat pidemmällä aikavälillä vaikuttaa myös alue- ja yhdyskuntarakenteeseen. Pirkanmaalla vahvimmat kasvuodotukset ovat kohdistuneet maakunnan keskusseudulle Tampereen Soini Karstula Ilmajoki ja sen kehyskunnista SEINÄJOKI koostuvan yhtenäisen taajaman alueelle, mutta tulevaisuudessa Kuortane Helsinki Hämeenlinna Tampere-vyöhykkeen varrella sijaitsevalla Etelä-Pirkanmaan seudulla on hyvät mahdollisuudet muodostua dynaamiseksi kasvusuunnaksi. Lisäksi verkottunut aluerakenne tarjoaa mahdollisuuksia kehittää ja vahvistaa seutukeskusten roolia koko Saarijärvi Äänekoski maakunnassa. Töysä Alavus Ähtäri Jalasjärvi Multia Uurainen Kauhajoki Kihniö Virrat Keuruu Petäjävesi Isojoki Karvia JYVÄSKYLÄ Honkajoki Parkano Mänttä-Vilppula Muurame Siikainen Pomarkku Kankaanpää Jämijärvi Ikaalinen Ylöjärvi Ruovesi Juupajoki Jämsä Luhanka Ulvila Lavia Hämeenkyrö TAMPERE Orivesi Kuhmoinen Harjavalta Sastamala Nokia Pirkkala Kangasala Sysmä Kokemäki Lempäälä Pälkäne Padasjoki Vesilahti Eura Köyliö Huittinen Punkalaidun Akaa Valkeakoski Asikkala Urjala Säkylä Hattula Hollola Mynämäki Pöytyä Humppila Forssa Loimaa Oripää Jokioinen Ypäjä Kuva 13. Pirkanmaan päätie- ja rataverkko. Tammela HÄMEENLINNA Janakkala Kärkölä Lahti Nastola Orimattila 39

42 LÄHTÖKOHDAT 4.4 VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT TOTEUTUNUT VÄESTÖKEHITYS Pirkanmaan väestökehitystä on viimeisen reilun vuosikymmenen aikana luonnehtinut voimakas väkiluvun kasvu luvulla Pirkanmaa on ollut Manner-Suomen toiseksi voimakkaimmin kasvava alue sekä suhteellisesti että määrällisesti, ja 2000-luvun aikana Pirkanmaan väkiluku on kasvanut henkilöllä eli yli 11 prosentilla. Vuoden 2013 lopulla maakunnan väkiluku ylitti asukkaan rajan (vuoden 2016 alussa väkiluku oli noin ). Kuva 14 esittää Suomen maakuntien välistä muuttoliikettä 2000-luvulla. + 13,7 % Väestönmuutos ,9 % Maakuntien välinen keskimääräinen vuotuinen nettomuuttoliike 2000-luvulla. Nuolen paksuus = % lähtömaakunnan väestöstä ( max 0,3 % / v ) Kuva 14. Suomen maakuntien välinen nettomuuttoliike 2000-luvulla. 40

43 LÄHTÖKOHDAT Valtaosan maakunnan väestöstä muodostavat Tampereen kaupunkiseudun noin asukasta, joista tamperelaisten osuus on hieman yli Pirkanmaalla asukasmäärää on lisännyt erityisesti kotimaan muuttoliike. Myös korkea syntyvyys sekä maahanmuutto ovat kasvattaneet väkilukua. Pirkanmaan väestönkasvu esitetään kaaviossa asukasta keskimääräinen vuotuinen kasvu + 0,84 % ,53 % Kaavio 1. Pirkanmaan väestönkasvu vuodesta 1990 vuoteen Tampereen eteläpuoliset kehyskunnat Pirkkala ja Lempäälä ovat kasvaneet suhteellisesti voimakkaimmin 2000-luvulla. Näiden lisäksi asukasmäärä on vuosituhannen vaihteesta lisääntynyt Ylöjärvellä, Tampereella, Nokialla, Vesilahdessa, Kangasalla, Valkeakoskella, Hämeenkyrössä, Akaassa ja Orivedellä. Laukontori, Tampere. 41

44 LÄHTÖKOHDAT VÄESTÖNKASVU HAASTAA ALUERAKENTEEN Suomessa yleisesti jatkuva kaupungistuminen ja sen myötä voimistunut esikaupungistuminen ja kaupunkirakenteen hajoaminen vaikuttavat Pirkanmaallakin aluerakennetta muovaavana prosessina. Erityisesti maaseudun ydinalueet ovat menettäneet väestöään ja muuttuneet ikärakenteeltaan kaupunkiseutuja ja etenkin niiden lievealueita iäkkäämmiksi. Erityisesti pohjoisen ja osin myös lounaisen Pirkanmaan maaseutumaiset kunnat menettävät väestöä Tampereelle suuntautuvan muuttoliikkeen myötä. Maakunnan sisäisessä muutossa Tampere jää kuitenkin selvästi tappiolle, sillä keskuskaupungista suuntautuu voimakasta muuttoa kehyskuntiin ja enenevässä määrin Etelä-Pirkanmaalle. Vaikka maakunnan väestödynamiikalle tyypillistä on Tampereen ja sen kehyskuntien huomattava kasvu, suhteellisesti nopein väestönkasvu ei kuitenkaan ole keskittynyt 2000-luvulla kehyskuntien keskusta-alueille vaan maaseutumaiselle kehysalueelle. Taajamissa asuvan väestön osuus verrattuna haja-asutusalueiden asukkaisiin on kuitenkin noussut kaikkialla Pirkanmaalla viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana, mutta samanaikaisesti taajamien asukastiheys on laskenut, mikä viittaa yleiseen asumisväljyyden kasvuun sekä matalan rakennustehokkuuden asuinalueiden laajenemiseen. Tampereen kaupunkiseudun ohella myös muualla Pirkanmaalla on tapahtunut yhdyskuntarakenteen hajautumista siten, että väkimäärä on vähentynyt kuntien keskustoissa ja kasvanut taajamien reunoilla. Toteutuneet ja edelleen jatkuvat yhdyskuntarakenteen muutokset asettavat omat haasteensa pohdittaessa palvelujen järjestämistä ja sijoittumista. Väestömuutoksia on kuvattu yksityiskohtaisesti Pirkanmaan maankäyttövaihtoehdot ja vaikutusten arviointi ja Pirkanmaan palveluverkko selvityksissä MAAKUNNAN TYÖPAIKKAKEHITYS Pirkanmaa on Suomen merkittävin väestö- ja työpaikkakeskittymä Uudenmaan jälkeen. Maakunnassa oli vuoden 2011 lopussa työpaikkoja yhteensä hieman alle , mikä vastasi noin yhdeksää prosenttia koko maan työpaikoista. Maakunnan työpaikoista kolme neljäsosaa sijaitsee Tampereella ja sen kehyskunnissa. Suurin osa työpaikoista sijaitsee kaupunkiseudun liki yhtenäisessä taajamarakenteessa, mikä luo hyvät lähtökohdat yhdyskuntarakenteen eheyttämistavoitteelle. Merkittävimmät työpaikkakeskittymät keskusseudun ulkopuolella ovat eteläisen Pirkanmaan Valkeakoski ja Akaa, lounaisen Pirkanmaan Sastamalan Vammala, läntisen Pirkanmaan Hämeenkyrö ja Ikaalinen sekä pohjoisen Pirkanmaan Mänttä-Vilppula ja Orivesi. Pirkanmaan kyläalueilla ja muualla harvaan asutulla maaseudulla sijaitsee noin työpaikkaa, seitsemän prosenttia maakunnan työpaikoista. Maakunnan työpaikkakehitys on ollut viimeiset kaksi vuosikymmentä pääosin positiivista luvun lama karsi noin viidenneksen eli noin maakunnan työpaikoista. Laman jälkeen maakunnan työpaikkakehitys oli voimakkaan positiivista aina vuoteen Työpaikat lisääntyivät tällä välillä noin 36 prosenttia. Vuonna 2008 alkanut taantuma notkautti maakunnan työpaikkakehitystä hieman. Kehitys on kuitenkin kääntynyt varovaisen positiiviseksi. Erityisesti maakunnan reuna-alueet ovat kärsineet työpaikkojen vähenemisestä 2000-luvulla. Suhteellisesti suurimpia työpaikkojen menettäjiä ovat olleet Urjala, Ruovesi ja Parkano. Myös vahvat ja perinteiset teollisuuspaikkakunnat, kuten Mänttä-Vilppula ja Valkeakoski, ovat menettäneet paljon juuri teollisuuden työpaikkoja. Sen sijaan kaikki Tampereen kaupunkiseudun kunnat ja Sastamala ovat onnistuneet lisäämään työpaikkoja. Erityisesti Pirkkalan ja Lempäälän kasvuluvut ovat olleet voimakkaita. Työpaikkojen alueellisesti epätasaista jakautumista ja vähenemistä kompensoi osaltaan kuntarajat ylittävän pendelöinnin lisääntyminen. Liikenneyhteyksien nopeutumisen myötä työssäkäyntialueet ovat laajentuneet ja työmatkojen keskipituudet kasvaneet. Pirkanmaalla seutukunnittain tarkasteltuna työssäkäyntiliikenne on merkittävintä Etelä-Pirkanmaalta Tampereen seudulle. 42

45 LÄHTÖKOHDAT Valkeakosken keskustaa ELINKEINORAKENTEEN KEHITYS Eniten työpaikkoja Pirkanmaalla vuonna 2011 tarjosivat julkinen hallinto, koulutus ja terveys sekä kaupan, kuljetuksen ja ravintola-alan palvelut. Myös teollisuuden työpaikkoja on Pirkanmaalla edelleen merkittävästi, vaikka rakennemuutos on koetellut toimialaa rajusti. Teollisuus tarjosi hieman yli työpaikkaa. Pirkanmaan keskimääräistä teollistuneemmasta elinkeinorakenteesta kielii se, että vajaa viidesosa maakunnan työpaikoista on teollisuuden alalla, kun vastaava luku koko maan osalta on noin 14 prosenttia. Maakunnan elinkeinorakenne on muuttunut viime vuosikymmeninä merkittävästi. Rakennemuutosta on kiihdyttänyt vuonna 2008 alkanut talouden taantuma. Trendi on selvä: perinteisen teollisuuden osuus työpaikoista on vähentynyt, ja palveluelinkeinot nousevat sekä yhdistyvät tuotannolliseen toimintaan. Maakunnan elinkeinorakenteen painopiste on siirtymässä vahvasti valmistavasta tuotannosta osaamisintensiivisyyteen ja palveluihin tukeutuvaan rakenteeseen. Vuodesta 2008 teollisuussektori sekä maa- ja metsätaloustalous ovat laskeneet voimakkaasti, kun puolestaan yksityiset ja julkiset palvelut ovat kasvattaneet osuuttaan maakunnan työpaikoista. Pirkanmaa perustaakin talouttaan etenevässä määrin korkeaan osaamiseen, osaamisen ja teknologioiden yhdistelyyn sekä sitä kautta syntyvään monipuoliseen yrittäjyyteen ja innovatiivisiin arvonluontimalleihin. Pirkanmaa on kuitenkin edelleen vahva valmistavan teollisuuden maakunta. Uudet tuotteet, tuotantotavat ja palvelut sekä älykkäät koneet -kytkentä uudistavat teollisuutemme tuotantorakenteita ja lisäävät sen kilpailukykyä. Myös tiivis yhteistyö maakunnan oppilaitosten kanssa takaa, että myös jatkossa teollisuus on merkittävä työllistäjä Pirkanmaalla. Teollisuuden rinnalle noussut palvelusektori on työllistäjänä jo suurempi kuin teollisuus. Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluiden lisäksi Pirkanmaalle on keskittynyt paljon osaamisintensiivisiä liike-elämän ja muita asiantuntijapalveluita. Pirkanmaan menestyksen tärkein resepti ovatkin korkeasti koulutetut osaajat. Peruskoulun jälkeisiä tutkintoja on 70 prosentilla ja korkea-asteen tutkintoja 30 prosentilla pirkanmaalaisista. Pirkanmaan tutkimus- ja kehittämismenot vuonna 2010 mitattuna olivat Suomen toiseksi suurimmat Uudenmaan jälkeen, mikä osaltaan osoittaa maakunnan tutkimus- ja kehitystoiminnan olevan kilpailukykyistä muuhun maahan verrattuna. Pirkanmaan elinkeinorakennetta ja työpaikkakeskittymiä on kuvattu tarkemmin Suunnat Pirkanmaan kasvulle ja työlle sekä Pirkanmaan maankäyttövaihtoehdot ja vaikutusten arviointi -selvityksissä. 43

46 LÄHTÖKOHDAT VÄESTÖ- JA TYÖPAIKKASUUNNITE Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan Pirkanmaan väkiluku on kasvamassa asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä. Koska trendiennuste johdetaan menneestä kehityksestä tietyt muutostekijät vakioiden, on strategisesti tarpeen varautua myös mahdolliseen tätä suurempaan väestönkasvuun. Maakuntakaavan laatimisen lähtökohtana on toiminut Pirkanmaan liitossa laadittu väestö- ja työpaikkasuunnite. Keväällä 2013 valmistuneen ja syksyllä 2014 tarkistetun Pirkanmaan väestö- ja työpaikkasuunnitteen mukaan Pirkanmaalla arvioidaan olevan vuonna 2040 yhteensä noin uutta asukasta väkiluvun asettuessa asukkaaseen (kaavio 2). Väestönkasvu perustuu maakunnan elinvoimaisuuteen, viihtyisyyteen ja houkuttelevuuteen työpaikka- ja asuinalueena. Sekä luonnollisen väestönkasvun että muuttoliikkeen (myös ulkomailta) maakuntaan oletetaan kasvavan. Suunnitteen arvion mukaan kolme neljäsosaa maakunnan väestöstä asuu Tampereen ydinkaupunkiseudulla vuonna 2040, kun tänä päivänä vastaava osuus on noin 70 prosenttia. Vuonna 2040 Tampereella ja sen kehyskunnissa asuu yhteensä asukasta. Yksistään Tampereen osalta maankäytössä varaudutaan asukkaaseen. Ydinkaupunkiseudun jälkeen merkittävin asumisen keskittymä on eteläinen Pirkanmaa, erityisesti Valkeakosken ja Akaan kaupungit. Eteläisessä maakunnassa arvioidaan olevan vuonna 2040 noin asukasta, mikä vastaa noin kymmenystä maakunnan väestöstä. Läntisellä Pirkanmaalla maankäytössä varaudutaan asukkaaseen, pohjoisella Pirkanmaalla (mukaan lukien Orivesi) asukkaaseen sekä lounaisella Pirkanmaalla asukkaaseen, josta yksin Sastamalan osuus on asukasta. Väestö keskittyy erityisesti seutukeskuksiin, mitä kiihdyttää harvaan asuttujen alueiden ikääntyvän väestön siirtyminen palveluiden perässä kuntakeskuksiin. Työpaikkoja maakunnassa arvioidaan olevan noin , mikä tarkoittaisi kolmanneksen kasvua nykyisestä lukumäärästä ( työpaikkaa). Suunnitteen mukaan maakunnan työpaikat keskittyvät edelleen erityisen voimakkaasti Tampereelle ja sen kehyskuntiin. Näiden jälkeen merkittävin kasvun suunta on eteläinen Pirkanmaa (Valkeakoski, Akaan Toijala). Kasvu kumuloituu myös muihin seutukeskuksiin kuten Sastamalan Vammalaan, Mänttä-Vilppulaan sekä Hämeenkyröön ja Parkanoon. Maankäytön seudullisissa perusratkaisuissa ja työpaikka-alueiden mitoituksissa varaudutaan siihen, että vuonna 2040 Tampereella on työpaikkaa, kehyskunnissa työpaikkaa, eteläisellä Pirkanmaalla työpaikkaa, lounaisella Pirkanmaalla työpaikkaa, läntisellä Pirkanmaalla työpaikkaa ja pohjoisella Pirkanmaalla työpaikkaa. Työpaikat keskittyvät pääosin seutukeskuksiin ja liikenteellisesti hyvin saavutettaviin solmukohtiin. Kaavio 2. Pirkanmaan alueittainen väestösuunnite vuosille ( ). 44

47 LÄHTÖKOHDAT 4.5 YMPÄRISTÖN OMINAISPIIRTEITÄ MAISEMA JA LUONNONYMPÄRISTÖ Kallioperän muodostamat maaston suurmuodot luovat maiseman ja luonnonympäristön rakenteellisen perustan. Suurmaisema puolestaan muodostaa keskeisen lähtökohdan asutuksen ja muiden toimintojen sijoittumiselle osaksi laajempaa aluerakennetta. Pirkanmaan maisemassa ovat edustettuina suomalaisen luonnonmaiseman peruselementit. Kallioperän rikkonaisuus ilmenee sekä pienipiirteisenä vaihtelevuutena että lukuisina maisemassa näkyvinä murroslinjoina. Luonnonmaiseman ominaispiirteisiin kuuluvat laajat järvenselät ja toisaalta sokkeloiset kapeasalmiset reittivesistöt, laajat metsä- ja suoalueet sekä pitkittäisharjut ja reunamuodostumat. Metsäalueita rikkovat järvien ohella karut kalliot ja kitukasvuiset suot. Ihmisen käden jälki näkyy kuitenkin lähes kaikkialla, niin suurissa maisemallisissa piirteissä kuin lähiympäristön yksityiskohdissakin. Pirkanmaa jakaantuu maisemallisilta ominaispiirteiltään vaihteleviin osiin. Maakunnan ydinaluetta luonnehtivat suuret järvialtaat ja reittivedet. Pirkanmaan asutushistoriasta todistavat kivi- ja rautakautiset asuinpaikat sekä historiallisen ajan kylänpaikat. Alueen pitkäaikaista asutusta kuvastavat keskiajalta säilyneet kivikirkot sekä runsaslukuiset vanhat talonpoikaistalot ja kartanot. Perinteinen karjatalous on jättänyt jälkensä kylämaisemiin hakoina, katajaketoina ja muina perinnemaisemina. Suurelta osin metsien peittämä Pirkanmaan koillisosa on vaihtelevaa, reittivesien ja pienten järvien sekä ruhjelaaksojen rikkomaa kallio- ja moreenimaata asutuksen keskittyessä vesistöjen varsille, missä on paikoin vehmaita viljelyalueita. Pirkanmaan lounaisosan voimakkaana kuvaajana on puolestaan viljelylakeuden läpi virtaava Kokemäenjoki asutuksen sijoittuessa viljavien savikoiden tuntumaan. Luoteisin Pirkanmaa on karua ja laakeaa vedenjakajaseutua tyypillisinä maisemapiirteinään suot ja pienet järvet sekä purot ja latvajoet, joiden varsille pienet kylät ja viljelykset ovat muodostuneet. Pirkanmaan merkittävimpiä luontoarvoja ovat muun muassa maakuntaa halkovat harjuketjut sekä lintujärvet, suot ja etelän lehtokeskukset. Metsät ja vesistöt ovat ulkoilun ja virkistyksen keskeisimpiä alueita, jotka yhdessä peltojen kanssa muodostavat eläinten liikkumisen ja kasvien leviämisen mahdollistavan ekologisen verkoston. Suojelu- ja virkistysalueet sekä laajat yhtenäiset metsät ovat tämän verkoston ydintä. Ekologisen verkoston rakenteen ja toimivuuden säilyttäminen on haaste erityisesti kasvavilla ja tiivistyvillä taajama-alueilla liikenneväylien ja muiden estevaikutusten heikentäessä viheryhteyksien jatkuvuutta. Eteläisen Pirkanmaan erityispiirre on kallioperän, maaperän ja pohjaveden paikoin muuta Suomea suurempi arseenipitoisuus, joka on otettava huomioon myös maankäytön suunnittelussa. Orivesi, Lyytikkälä-Hirsilä. 45

48 Ikaalinen, Iso-Röyhiö KULTTUURIYMPÄRISTÖ Kulttuuriympäristö on syntynyt ihmisen ja luonnon välisen vuorovaikutuksen tuloksena: se on asutuksen, elinkeinojen ja liikkumisen sekä muun inhimillisen toiminnan yhteisvaikutuksesta muotoutunut ympäristö, johon kuuluvat muinaisjäännökset, rakennettu ympäristö ja kulttuurimaisema. Kulttuuriympäristöjen arvot perustuvat muun muassa niiden ajalliseen kerroksellisuuteen. Arvokkaimmat ympäristöt ovat olleet käytössä pitkään. Kulttuuriympäristöjä vaalitaan, koska ne ilmentävät historiaa: Ihmisen ja luonnon vuorovaikutussuhteessa tapahtuneita tiettyjä kehityskulkuja osana katkeamatonta, nykypäivään ulottavaa muutosten jatkumoa. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen merkitys on kasvanut sekä identiteettitekijänä että osana maankäytön suunnittelua, ja niistä on tullut merkittävä tekijä yhteiskunnallisessa ja alueellisessa kehittämisessä. Pirkanmaan kulttuuriympäristön perustan muodostavat vesistöjen varsien kylät, harjut kulkureitteinä, suurten selkien ja jokilaaksojen läheisyyteen muotoutuneet maaseudun viljely- ja järvimaisemat, sekä vesivoiman ja liikenneverkostojen solmukohtaan syntyneet taajamat. 4.6 MITTAKAAVA, KARTTAJÄRJESTELMÄ JA POHJAKARTTA Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on laadittu mittakaavaan 1: Kaavakartan karttajärjestelmänä on ETRS89-TM35FIN. Pohjakartan aineistona on käytetty Maanmittauslaitoksen 1: maastokartta-aineistoa. Pohjakartta on tarkoitettu sijainnin hahmottamisen avuksi, ja se on nykytilan, ei suunnittelutilanteen kuvaus. 46

49 SELVITYKSET JA TUTKITUT VAIHTOEHDOT 5 SELVITYKSET JA TUTKITUT VAIHTOEHDOT 5.1 YHTEENVETO LAADITUISTA SELVITYKSISTÄ JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNEISTA Pirkanmaan maakuntakaavaa varten on laadittu lukuisia taustaselvityksiä. Alla on esitetty listaus keskeisimmistä selvityksistä teemoittain. Kaikkien kaavatyössä käytettyjen selvitysten tarkemmat tiedot löytyvät tämän selostuksen lopussa olevasta selvitysluettelosta (luku 10). STRATEGISET TAUSTASELVITYKSET (ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE) Pirkanmaan väestö- ja työpaikkasuunnite 2040 Pirkanmaan väestösuunnite 2040 Pirkanmaan maankäyttövaihtoehdot ja vaikutusten arviointi. Maakuntakaavan perusratkaisut Etelä-Pirkanmaan maankäytön rakennevaihtoehdot Pirkanmaan palveluverkko 2040 Suunnat Pirkanmaan kasvulle ja työlle. Työpaikka-alueet 2040 MASTRA: Strategiaa vai taktiikkaa maakuntakaavoituksen vaikuttavuuden kehittäminen. Osat A ja B: Joukkouttaminen, strategiset valinnat MASTRA: Strateginen kaavakartta maakuntakaavamerkintöjen ja -määräysten uudet lähestymistavat. Osa C MASTRA: Pirkanmaan maakuntakaavojen toteutuneisuus Kasvutaajamien kehittämisvyöhyke Hyvät ja yhtenäiset peltoalueet Pirkanmaalla LIIKENNE JA LOGISTIIKKA Tampereen läntiset väylähankkeet. Ratojen, teiden ja maankäytön vaihtoehtojen tarkastelu maakuntakaavaluonnosta varten Tampereen läntinen ratayhteys. Selvitys maakuntakaavaehdotusta varten Tampereen läntiset hankkeet. Pohjavesien huomioiminen hankkeessa Tarkastelu Tampereen läntisen ratahankkeen vaikutuksista Myllypuron Natura alueeseen Valtatien 3 uusi yhteys välillä Lempäälä Pirkkala. Aluevaraussuunnitelma Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan puuterminaalit Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 Pirkanmaan rataverkon kehittämisen liikenteellinen tarveselvitys Lisäraiteiden aluevarausselvitys välillä Tampere Lielahti Nokia/Ylöjärvi Lisäraiteiden aluevaraussuunnittelu rataosuudella Toijala Tampere 47

50 SELVITYKSET JA TUTKITUT VAIHTOEHDOT KULTTUURIYMPÄRISTÖT Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi. Ehdotus maakunnallisiksi maisema-alueiksi 2013 Pirkanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi. Ehdotus valtakunnallisiksi maisema-alueiksi Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kulttuurimaisemat 2016, Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet Historiallisten kylätonttien sijainti Pirkanmaan taajama-alueilla Pirkanmaan arkeologisen perinnön ominais- ja erityispiirteiden kuvaus Pirkanmaan maakuntakaavaluonnoksen 2040 muinaisjäännösinventoinnit Pirkanmaan merkittävimmät kiinteiden muinaisjäännösten keskittymät VIRKISTYS, MATKAILU JA URHEILU Maakuntakaavan virkistysalueiden tarvetarkastelu Pirkanmaan matkailupalvelujen alueet, nykytilan selvitys Pirkanmaa ampuma- ja moottoriradat, nykytilan selvitys LUONNONSUOJELU, LUONNON MONIMUOTOISUUS JA EKOLOGISET VERKOT Pirkanmaan ekologinen verkosto Pirkanmaan melualueet Pirkanmaan ekosysteemipalvelut Pirkanmaan arvokkaiden harjualueiden inventoinnin tarkistus Pirkanmaan arvokkaiden harjualueiden inventoinnin tarkistus, Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet ja maakunnallisesti arvokkaat kohteet Pirkanmaan arvokkaiden harjualueiden inventoinnin tarkistus, Paikallisesti arvokkaat kohteet Pirkanmaan arvokkaiden kallioalueiden nykytilan selvitys ENERGIA JA LUONNONVARAT Voimaa tuulesta Pirkanmaalla Tuulivoimaselvitys Voimaa tuulesta Pirkanmaalla Tuulivoimaselvityksen arvokkaiden maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen vaikutusten arviointi Voimaa tuulesta Pirkanmaalla Uudet tuulivoiman selvitysalueet Voimaa tuulesta Pirkanmaalla Tuulivoimaselvityksen arvokkaiden maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen vaikutusten arviointi, uudet tuulivoiman selvitysalueet Voimaa tuulesta Pirkanmaalla Vaikutukset uusille maisema-alueille/harjumaisemakohteisiin Voimaa tuulesta Pirkanmaalla Sähköverkkoselvitys Voimaa tuulesta Pirkanmaalla Uusien tuulivoiman selvitysalueiden sähköverkkoselvitys Voimaa tuulesta Pirkanmaalla Tutkittavana olevien tuulivoima-alueiden vaikutukset Natura- ja FINIBA-alueisiin Voimaa tuulesta Pirkanmaalla Tuulivoiman näkyvyysanalyysi Voimaa tuulesta Pirkanmaalla Havainnekuvia tuulivoima-alueista Arkeologisen kulttuuriperinnön potentiaalin arviointi Pirkanmaan maakuntakaavaluonnoksen 2040 tuulivoima-alueilla Tuulivoima-alueiden yleispiirteinen lepakkoarviointi Tuulivoima-alueiden vaikutukset ekologiseen verkostoon 48

51 SELVITYKSET JA TUTKITUT VAIHTOEHDOT Pirkanmaan maakuntakaava 2040 tuulivoima-alueiden näkyvyysanalyysit Tutkimukset Pirkanmaan III luokan pohjavesialueilla, Pirkanmaan POSKI-hanke Kalliokiviainestutkimukset Pirkanmaalla, Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan POSKI-hanke Luonnonkiviainesten ja niitä korvaavien uusiomateriaalien käyttö Pirkanmaalla, Pirkanmaan POSKI-hanke Maa-ainestutkimukset , Pirkanmaan POSKI-hanke Luonto- ja maisemakartoitukset alustavilla maakuntakaavan 2040 maa-ainesten ja kalliokiviainesten ottoalueilla, Pirkanmaan POSKI-hanke Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Pirkanmaalla , Pirkanmaan POSKI-hanke TEKNINEN HUOLTO Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys Maanvastaanotto- ja kierrätysalueselvitys Tampereen ja sen kehyskuntien alueella Maanvastaanotto- ja kierrätysalueiden lisäselvitys Lempäälän ja Sastamalan alueilla YMPÄRISTÖHÄIRIÖT Tampere-Pirkkalan lentoaseman melutilannevisio vuodelle 2040 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Pirkanmaan maakuntakaava 2040, Maakuntakaavan vaikutusten arviointi Pirkanmaan maakuntakaava 2040, Natura-tarveharkinta Pirkanmaan maakuntakaava 2040, Kirkkojärven Natura-arviointi Pirkanmaan maakuntakaava 2040, Liikenteellisten vaikutusten arviointi Pirkanmaan maakuntakaava 2040, Ihmisten elinympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointi Pirkanmaan maakuntakaava 2040, Luontovaikutusten arviointi Pirkanmaan maakuntakaava 2040, Vaikutukset arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön Pirkanmaan maakuntakaava 2040, Muinaisjäännökset ja yhdyskuntarakenteen laajentuminen Pirkanmaan maankäyttövaihtoehdot ja vaikutusten arviointi, Maakuntakaavan perusratkaisut Edellä mainittujen taustaselvitysten lisäksi maakuntakaavan tarpeisiin on saatu aineistoa lukuisista muista valtakunnallisista ja alueellisista selvityksistä. Maakuntakaavan laadintatyöhön liittyvät selvitykset ovat antaneet pohjatiedot kaavasuunnittelun sisällölle. Selvityksillä on kartoitettu nykytilannetta, johon pohjautuen on saatu suuntaviivat suunnitelman laadintaan. Vaikutusten arviointien avulla on suunnitelmien sisältöä pystytty edelleen tarkentamaan ja valitsemaan arvioiduista vaihtoehdoista ne, jotka toimivat kaavaratkaisun pohjana. Vaikutusten arvioinnit ovat vaikuttaneet myös kaavamääräysten sisältöön. Seuraavissa alaluvuissa esitellään maakuntakaavan vaikuttavuuden kehittämiseen tähdännyt MASTRA-hanke sekä vaihtoehtotarkasteluja sisältäneet taustaselvitykset. 49

52 SELVITYKSET JA TUTKITUT VAIHTOEHDOT 5.2 MASTRA-HANKE Ympäristöministeriö valitsi maakuntakaavoituksen kehittämisen pilottityön toteuttajaksi Pirkanmaan liiton hankkeella MASTRA: Strategiaa vai taktiikkaa maakuntakaavoituksen vaikuttavuuden kehittäminen. Pirkanmaalla maakuntakaavoituksen kehittäminen tuli ajankohtaiseksi uuden kokonaiskaavan laatimisen myötä. Pirkanmaan tulevaisuuden haasteet liittyvät keskeisten muutostrendien hallintaan ja hyödyntämiseen sekä väestönkasvun vastaanottamiseen kestävällä tavalla. Pirkanmaalla arvioidaan asuvan vuonna 2040 noin asukasta. Kasvu ei kuitenkaan ole itseisarvo, vaan vahvan teollisen maakunnan on hallittava rakennemuutosta kohti uudenlaista, älykästä tuotantoa, palvelukeskeisempää elinkeinorakennetta ja uusia liiketoimintamalleja. Kestävän ja vähähiilisen yhteiskunnan rakentaminen vaatii uudenlaisia lähestymistapoja, samoin ikääntyvä yhteiskunta haastaa monet aikaisemmat käytännöt. Menestys edellyttää strategiaa yhteistä näkemystä siitä, mihin ja miten olemme menossa. Yhteisen näkemyksen muodostamiseksi Pirkanmaa on pyrkinyt kehittämään suunnitteluprosessejaan, maakuntastrategiaa ja maakuntakaavaa, avoimiksi ja vuorovaikutteisiksi alustoiksi valintojen tekemiseen. MASTRA-hankkeen keskeisenä tavoitteena oli maakuntakaavoituksen vaikuttavuuden lisääminen ja maakuntakaavan roolin terävöittäminen strategisen suunnittelun välineenä. Kyse on toimintamallien luomisesta strategisten valintojen tekemiseksi maakuntakaavaprosessissa ja edelleen tehtyjen valintojen näkymisestä kaavakartalla sekä toteutuksessa. Strategiseen suunnitteluun maakuntakaavoituksessa tähdättiin kolmella kärjellä: A) Strateginen prosessi Tavoite: Vahvistaa maakuntakaavan sidosryhmätoimintaa siirtämällä painopistettä osallistumisesta joukkouttamiseen sekä vahvistaa maakuntasuunnitelman ja maakuntakaavan toiminnallista yhteyttä. Perusajatuksena on, että yhteinen suunnittelu synnyttää myös yhdessä toteutettavan kaavan. B) Strategiset valinnat Tavoite: Kehittää vaikutusten arviointia pakollisesta tehtävästä aidoksi valintojen tekemisen välineeksi. Perusajatuksena on johtaminen tiedolla, arvovalintojen eli valitun strategian ja toteutuksen suhteen tekeminen läpinäkyväksi. C) Strateginen kaavakartta Tavoite: Kehittää maakuntakaavan maankäyttömerkintöjä siten, että ne edesauttavat suunnittelujärjestelmän toimivuutta. Perusajatuksena on, että tehdyt strategiset valinnat voivat näkyä kaavakartalla ja että maakuntakaavan ja yleiskaavoituksen välistä suhdetta voidaan vahvistaa ja siten edistää maakuntakaavan toteutumista. Kolmivaiheisessa MASTRA-kehittämishankkeessa pureuduttiin strategiseen prosessiin, strategisiin valintoihin ja strategisiin kaavamääräyksiin ja -merkintöihin. Hanke toteutettiin Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 rinnalla. Hankkeella pyrittiin vastaamaan yhdyskuntarakenteen eheyden vaateisiin maakuntakaavan tasolla, osana hierarkkista kaavajärjestelmää. Kaavajärjestelmän rinnalla maankäyttö- ja rakennuslakiin kirjattu osallistumisen järjestäminen pyrittiin ulottamaan ylikunnallisen suunnittelun lähtökohtiin, arvovalintoihin. Yhdyskuntarakenteen pääsuunnat päätetään maakuntakaavassa. Sitoutuminen ratkaisuihin eli maakuntakaavan periaatteiden ja määräysten toteuttaminen on nykyisin kuntien harteilla. Sitoutumisen löyhyys on yleisesti tunnistettu ongelma, jota MASTRA:ssa lähdettiin ratkomaan korostamalla strategisen prosessin avoimuutta. Vastuunkanto ja ratkaisuissa pysyminen pyrittiin varmistamaan varhaisella osallistumisella. 50

53 SELVITYKSET JA TUTKITUT VAIHTOEHDOT Laadittujen maankäyttövaihtoehtojen vaikutuksia arvioitiin asiantuntijuuden lisäksi luottamushenkilövoimin. Kuntapäättäjille ja alueellisille toimijoille järjestettiin mahdollisuus puntaroida vaihtoehtojen ja valintojen seurauksia. Vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista järjestettiin strateginen prosessi, jonka lopputulemana oli maakuntavaltuuston päättämät perusratkaisut strategiselle maakuntakaavalle. Tietojohtaminen käsitettiin prosessissa keskusteluvalmiuksien lisäämisenä, eri organisaatioiden osaamisen kokoajana ja tiedon muokkaamisena päätöksenteon perusteiksi. Aktiivisessa roolissa prosessissa olivat Pirkanmaan liiton maankäytön suunnittelijat, jotka kaavatyön ohella vastasivat keskustelevan ilmapiirin luomisesta, tilaisuuksien fasilitoinnista ja asiantuntijatiedon suodattamisesta päättäjien käyttöön. Yhdyskuntarakenteellisten vaikutusten arvioinnin joukkouttaminen tuntui työläydestään huolimatta vastaavan odotuksiin, jotka sille asetettiin. Osallistamisessa onnistuttiin luomaan päätöksenteolle tukeva tiedollinen pohja. Strategiset valintojen syntymisessä keskeisenä oli riskianalyysi, joka antoi tilaa ei-toivottujen kehityspolkujen kuvaamiseen suorina syy-seuraussuhteina. Tältä osin työ liittyi samanaikaisesti laadittuun maakunnan strategiaan, jossa laadittiin aluksi skenaarioita maakunnan tulevaisuudesta. 5.3 ARVIOIDUT VAIHTOEHDOT PIRKANMAAN MAANKÄYTTÖVAIHTOEHDOT MAANKÄYTTÖVAIHTOEHTOTARKASTELU Pirkanmaan uuden kokonaismaakuntakaavan valmisteluvaiheessa nähtiin tarpeelliseksi laatia yleispiirteiset, koko Pirkanmaata koskevat maankäyttövaihtoehtotarkastelut, joiden avulla käynnistettiin laaja maakunnallinen arvokeskustelu alueen kehityksen kannalta oleellisista alue- ja yhdyskuntarakenteen kysymyksistä. Maankäyttövaihtoehtojen työstämisessä pyrittiin avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin. Kuntien kaavoittajien, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän ja Pirkanmaan liiton edustajista koostuva työryhmä laati työohjelman, jonka mukaisesti suunnitteluprosessia vietiin eteenpäin. Työn pohjaksi tehtiin yhdyskuntarakenteen ja liikenteen nykytila-analyysi. Maankäyttövaihtoehtojen mitoituksen pohjana käytettiin Pirkanmaan liiton väestö- ja työpaikkasuunnitetta, jossa puolestaan oli hyödynnetty maakunnallista skenaariotarkastelua. Maankäyttövaihtoehtojen laadintavaiheessa keväällä 2013 järjestettiin useita työpajoja niin kaavoittajatyöryhmälle kuin maakuntakaavan ohjausryhmälle sekä Pirkanmaan kuntapäättäjille ja -virkamiehille. Työpajatyöskentelyn pohjalta jalostettiin alustavat ideamallit viideksi yleispiirteiseksi maankäyttövaihtoehdoksi, jotka pohjautuivat erilaisiin aluerakenne- ja liikennejärjestelmämalleihin sekä niiden yhdistelmiin. Vaihtoehdoista laadittu luonnosraportti esiteltiin kesäkuussa 2013 maakuntavaltuustolle, jossa saatiin evästystä myös vaikutusten arviointityölle. Saadun palautteen perusteella hiottiin alkusyksyn aikana neljä lopullista maankäyttövaihtoehtoa. Vaihtoehdot laadittiin siten, että ne muodostavat liikennejärjestelmältään, palveluverkoltaan ja maankäytöltään loogisia kokonaisuuksia, joiden avulla tutkittiin mahdollisuuksia erilaisiin kasvun suuntiin koko maakunnan alueella. Kaikista neljästä maankäyttövaihtoehdosta laadittiin erikseen Tampereen ydinkaupunkiseutua koskeva tarkempi tarkastelu, jossa käsiteltiin muun muassa uusien asuin- ja työpaikka-alueiden sijoittumista sekä merkittäviä kasvusuuntia, keskustoja ja uusia alakeskuksia, lähijunaliikenteen laajuutta, 2-kehän linjausvaihtoehtoja, järjestelyratapihan siirtoa ja Tampereen keskusta-alueen laajentumista, raideliikenteen ulottamista lentokentälle, uuden henkilöliikenteen aseman sijoittumista Tampereen eteläpuolelle sekä kaupunkiraitiotien vaihtoehtoja (kuva 15). Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi toteutettiin syksyn 2013 aikana joukkouttamista hyödyntäen Pirkanmaan liiton ja ympäristöministeriön yhteisen MASTRA-hankkeen puitteissa. Vaikutusten arviointia esiteltiin maakuntavaltuustossa joulukuussa 2013, ja valtuustoryhmät esittivät asiasta myös omat ryhmäpuheenvuoronsa. Maankäyttövaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista tuotettu aineisto asetettiin julkisesti nähtäville ja lausunnoille helmikuussa Tulokset ja palaute käsiteltiin maakuntavaltuuston kevätkokouksessa 2014, jolloin valtuusto määritti maakuntakaavaluonnoksen laadintaa varten tarvittavat kaavan perusratkaisut. Tutkitut maankäyttövaihtoehdot olivat Aurinko 1, Aurinko 2, Planeetat ja Tähdet. 51

54 SELVITYKSET JA TUTKITUT VAIHTOEHDOT Aurinko 1: Aurinko 1 Ydinkaupunkiseutua seutukeskuksia Ydinkaupunkiseutua ja ja seutukeskuksia korostava keskittävä ja tiivistävä malli (Valkeakoski, Sastamala, Ikaalinen, Mänttä-Vilppula) Pohjakarttamerkinnät (nykytilanne): tiivistävä ja keskittävä malli. Keskusluokka Valtakunnanosakeskus / maakuntakeskus Rautatieasema tai -seisake o Pirkanmaan maakuntakaava maankäyttövaihtoehdot: Aurinko 1 Lentokenttä $ Ydinkaupunkiseudun kunta- tai alakeskus 26 Seutukeskus 27 # Rautatie Aluekeskus25 Viherverkko 28 Paikalliskeskus 10 Taajama (asemakaavoitettu) 12 # 15 9 Aluekehityksen painopistealue 24 $ 23 Taajama (asemakaavoittamaton) 11 5 " Uusi ydinkaupunkiseudun alakeskus Uusi lähiliikenteen asema / seisake 18 $ $ # 7 Maaseutukeskus $ $ o $ Maakunnallinen hyvä bussiyhteys 19 $ Rautateiden lähiliikenne Raideliikenteen yhteystarve 20 Tieliikenteen yhteystarve # Maakuntarajan ylittävä huomattava asiointisuunta 0 Hankkio km Rautatieasema Asemakaavoitettu alue Ylöjärvi Siivikkala o # Rautatie Asemakaavoittamaton taajama Tieverkko Lielahti Viherverkko Ydinkaupunkiseudun kunta- tai alakeskus Joukkoliikenteen laatukäytävä Järjestelyratapiha TAYS Hyvä maakunnallinen Linnainmaa bussiyhteys Tesoma Vesistö Lentoasema Valtakunnanosakeskus / maakuntakeskus OjalaLamminrahka TAMPERE Nokia # Harjuniitty # # $ Pirkkala Kehän suuntainen joukkoliikenneyhteys Raideliikenteen yhteystarve Lakalaiva Tieliikenteen yhteystarve Uusi / merkittävästi kehitettävä työpaikka-alue $ Sääksjärvi $ 0 Hankkio Uusi / merkittävästi täydennettävä asuinalue 1 Kangasala Uusi raideliikenteen asema / seisake Hervanta [ Aluemerkintöjen kokoa ei ole suhteutettu suoraan alueen pinta-alaan tai suunniteltuun mitoitukseen ] km Lempäälä Aurinko 1 Ydinkaupunkiseudun liikennejärjestelmä suhteessa keskuksiin Aurinko 2: 2 Aurinko Pohjautuu ydinkaupunkiseudun voimakkaaseen kehittäydinkaupunkiseutua ja eteläistä kasvusuuntaa painottava keskittävä malli miseen sekä Helsinki Hämeenlinna Tampere-kehitysPohjakarttamerkinnät (nykytilanne): käytävän tuomien mahdollisuuksien hyödyntämiseen Keskusluokka ja kehittämiseen, jossa eteläosien asemanseutujen ja / maakuntakeskus Rautatieasema tai -seisake liikenteen Valtakunnanosakeskus solmukohtien merkitys korostuu. o Pirkanmaan maakuntakaava maankäyttövaihtoehdot: Aurinko 2 Ydinkaupunkiseudun kunta- tai alakeskus Lentokenttä $ Seutukeskus # Rautatie Aluekeskus Viherverkko Taajama (asemakaavoittamaton) 1 21 $ 5 Uusi ydinkaupunkiseudun alakeskus Uusi lähiliikenteen asema / seisake 4 $ $ " $ $ o Aluekehityksen painopistealue 9 23 Taajama (asemakaavoitettu) 7 Maaseutukeskus 6 # # Paikalliskeskus Maakunnallinen hyvä bussiyhteys $ $ Rautateiden lähiliikenne 19 Raideliikenteen yhteystarve Tieliikenteen yhteystarve # Maakuntarajan ylittävä huomattava asiointisuunta km Lakalaiva Siltatie Rautatieasema Sääksjärvi Ylöjärvi Rautatie Asemakaavoitettu alue Lielahti Viherverkko Tieverkko o Lentoasema Hyvä maakunnallinen Linnainmaa bussiyhteys Vesistö Tesoma TAMPERE Nokia # $ # # 1 Uusi / merkittävästi täydennettävä asuinalue Pirkkala Uusi / merkittävästi kehitettävä työpaikka-alue Hatanpää / ent. ratapiharaideliikenteen yhteystarve Lakalaiva $ Tieliikenteen yhteystarve Sääksjärvi Vuores Hervanta [ Aluemerkintöjen kokoa ei ole suhteutettu suoraan alueen pinta-alaan tai suunniteltuun mitoitukseen ] Kulju km Aurinko 2 Ydinkaupunkiseudun liikennejärjestelmä suhteessa keskuksiin Kehän suuntainen joukkoliikenneyhteys $ Hakkari 52 Ydinkaupunkiseudun kunta- tai alakeskus Järjestelyratapiha TAYS # 0 Valtakunnanosakeskus / maakuntakeskus Joukkoliikenteen laatukäytävä Asemakaavoittamaton Mäkkylä-Teivaala taajama Lempäälä Uusi raideliikenteen Kangasala asema / seisake

55 SELVITYKSET JA TUTKITUT VAIHTOEHDOT Planeetat: Planeetat Raideliikenteen vaihtoehto. Asemanseutuja jakehittymiseen ydinkaupunkiseutua nojaava painottava raideliikennemalli Koko maakunnassa kehitetään tehokkaasti rakennet(nykytilanne): tukeutuvia asemanseutuja. tuja,pohjakarttamerkinnät raideliikenteeseen Keskusluokka Valtakunnanosakeskus / maakuntakeskus Rautatieasema tai -seisake Pirkanmaan maakuntakaava maankäyttövaihtoehdot: Planeetat o Lentokenttä $ Ydinkaupunkiseudun kunta- tai alakeskus Seutukeskus # Rautatie Aluekeskus Viherverkko 25 Paikalliskeskus # Aluekehityksen painopistealue $ 23 3 Taajama (asemakaavoittamaton) 1 21 " Uusi ydinkaupunkiseudun alakeskus 18 Uusi lähiliikenteen asema / seisake $ Uusi kaukoliikenteen asema / seisake $ 4 $ Taajama (asemakaavoitettu) 7 Maaseutukeskus 6 # 2 $ $ o 19 $ Maakunnallinen hyvä bussiyhteys Rautateiden lähiliikenne Tieliikenteen yhteystarve 0 Lakalaiva Sääksjärvi Maakuntarajan ylittävä huomattava asiointisuunta km Siltatie Rautatieasema Ylöjärvi Rautatie Asemakaavoitettu alue Valtakunnanosakeskus / maakuntakeskus Asemakaavoittamaton taajama Mäkkylä-Teivaala o Hyvä maakunnallinen OjalaLinnainmaa bussiyhteys Lamminrahka Vesistö Kalkku Järjestelyratapiha Ruutana TAYS Tesoma Lentoasema Ydinkaupunkiseudun kunta- tai alakeskus Joukkoliikenteen laatukäytävä Lielahti Viherverkko Tieverkko # TAMPERE Nokia # Siuro # # Harjuniitty Uusi / merkittävästi täydennettävä asuinalue 1 Hankkio Hatanpää / ent. ratapiharaideliikenteen yhteystarve $ Pirkkala $ Kangasala Tieliikenteen yhteystarve Vuores Sääksjärvi $ Uusi raideliikenteen asema / seisake Lakalaiva Uusi / merkittävästi kehitettävä työpaikka-alue 0 17 # Raideliikenteen yhteystarve Hervanta [ Aluemerkintöjen kokoa ei ole suhteutettu suoraan alueen pinta-alaan tai suunniteltuun mitoitukseen ] Kulju Hakkari km Lempäälä Planeetat Ydinkaupunkiseudun liikennejärjestelmä suhteessa keskuksiin o Tähdet: Tähdet Seutu- ja paikalliskeskusten merkitystä korostava keskittävä monikeskusmalli Tieverkkoa vahvasti hyödyntävä monikeskusvaihtoehto. Vaihtoehdolla on tutkittu nykyisten keskusten Pohjakarttamerkinnät (nykytilanne): kehittämistä sekä keskusverkon kehittämisedellytyksiä Rautatieasema tai -seisake Keskusluokka siten, että suurimpia keskuksia tiivistetään ja vahvislentokenttä Valtakunnanosakeskus / maakuntakeskus tetaan. Pirkanmaan maakuntakaava maankäyttövaihtoehdot: Tähdet Rautatie $ Ydinkaupunkiseudun kunta- tai alakeskus Seutukeskus Tie Aluekeskus $ 9 $ 24 Aluekehityksen painopistealue $ 5 4 $ # " 16 Taajama (asemakaavoittamaton) Taajama (asemakaavoitettu) 7 6 Maaseutukeskus # # Viherverkko Paikalliskeskus # $ # Uusi ydinkaupunkiseudun alakeskus 14 8 $ $ 2 o 18 Maakunnallinen hyvä bussiyhteys $ Rautateiden lähiliikenne $ Raideliikenteen yhteystarve Tieliikenteen yhteystarve # Maakuntarajan ylittävä huomattava asiointisuunta Nurmi-Sorila " km Siltatie Rautatieasema o # Ylöjärvi Asemakaavoitettu alue Rautatie Asemakaavoittamaton taajama Tieverkko Lielahti Viherverkko Lentoasema Vesistö Tesoma Hirviniemi Valtakunnanosakeskus Nurmi-Sorila / maakuntakeskus Ydinkaupunkiseudun kunta- tai alakeskus Joukkoliikenteen laatukäytävä TAYS Hyvä maakunnallinen Linnainmaa bussiyhteys TAMPERE Nokia # Pirkkala $ $ Raideliikenteen yhteystarve Tieliikenteen yhteystarve Vuores Kangasala Hervanta $ [ Aluemerkintöjen kokoa ei ole suhteutettu suoraan alueen pinta-alaan tai suunniteltuun mitoitukseen ] # km # 0 Uusi / merkittävästi täydennettävä asuinalue Uusi / merkittävästi kehitettävä työpaikka-alue # # 1 Lempäälä Tähdet Ydinkaupunkiseudun liikennejärjestelmä suhteessa keskuksiin 53

56 SELVITYKSET JA TUTKITUT VAIHTOEHDOT Pirkanmaan maakuntakaava maankäyttövaihtoehdot: Aurinko $ 27 $ Pirkanmaan maakuntakaava maankäyttövaihtoehdot: Aurinko $ $ o o $ 5 $ $ $ $ $ $ $ $ $ 19 $ $ Aurinko km Pirkanmaan maakuntakaava maankäyttövaihtoehdot: Planeetat taajama Joukkoliikenteen laatukäytävä Viherverkko Uusi / merkittävästi täydennettävä asuinalue 7 $ Vesistö Lentoasema 11 Tieliikenteen yhteystarve $ $ 4 Joukkoliikenteen laatukäytävä Järjestelyratapiha Hyvä 13 maakunnallinen bussiyhteys 10 6 Uusi / merkittävästi täydennettävä asuinalue Ydinkaupunkiseudun kunta- tai alakeskus 7 Kehän suuntainen joukkoliikenneyhteys 1 $ Viherverkko Valtakunnanosakeskus / maakuntakeskus Raideliikenteen yhteystarve 16 Kehän suuntainen joukkoliikenneyhteys Uusi / merkittävästi kehitettävä23työpaikka-alue Uusi raideliikenteen asema / seisake $ 9 24 $ $ $ 3 Raideliikenteen yhteystarve 21 9 Asemakaavoittamaton 26 taajama 16 6 Uusi / merkittävästi kehitettävä23 työpaikka-alue Tieverkko o o Vesistö 27 Järjestelyratapiha Hyvä maakunnallinen bussiyhteys Lentoasema 22 Rautatie 26 Asemakaavoittamaton Tieverkko Ydinkaupunkiseudun kunta- tai alakeskus Tieliikenteen yhteystarve 5 $ 27 Valtakunnanosakeskus / maakuntakeskus $ $ Rautatie $ Asemakaavoitettu alue Pirkanmaan maakuntakaava maankäyttövaihtoehdot: Tähdet Rautatieasema Asemakaavoitettu alue $ Rautatieasema 1 Aurinko km 4 $ 4 $ 2 $ Uusi raideliikenteen asema / seisake 8 [ Aluemerkintöjen kokoa ei ole suhteutettu suoraan alueen pinta-alaan tai suunniteltuun mitoitukseen ] $ $ 2 mitoitukseen ] [ Aluemerkintöjen kokoa ei ole suhteutettu suoraan alueen pinta-alaan tai suunniteltuun 2 o o $ $ $ $ Planeetat 17 5 km Asemakaavoitettu alue Asemakaavoittamaton taajama Tieverkko Viherverkko Lentoasema Vesistö Uusi / merkittävästi kehitettävä työpaikka-alue Valtakunnanosakeskus / maakuntakeskus Joukkoliikenteen laatukäytävä 54 Järjestelyratapiha Hyvä maakunnallinen bussiyhteys $ $ Raideliikenteen yhteystarve Tieliikenteen yhteystarve [ Aluemerkintöjen kokoa ei ole suhteutettu suoraan alueen pinta-alaan tai suunniteltuun mitoitukseen ] Patosilta, Tampere. Ydinkaupunkiseudun kunta- tai alakeskus o o Rautatieasema Rautatie Uusi / merkittävästi täydennettävä asuinalue 2 4 Tähdet 17 5 km Kuva 15. Ydinkaupunkiseudun painopistealueet. 1 0 Uusi raideliikenteen asema / seisake 1 Rautatieasema Asemakaavoitettu alue Rautatie Asemakaavoittamaton taajama Tieverkko Viherverkko Lentoasema Vesistö Uusi / merkittävästi täydennettävä asuinalue Uusi / merkittävästi kehitettävä työpaikka-alue AsuminenYdinkaupunkiseudun kunta- tai alakeskus Työpaikat Sekoittuneet toiminnot Valtakunnanosakeskus / maakuntakeskus Joukkoliikenteen laatukäytävä Hyvä maakunnallinen bussiyhteys $ $ Raideliikenteen yhteystarve Tieliikenteen yhteystarve [ Aluemerkintöjen kokoa ei ole suhteutettu suoraan alueen pinta-alaan tai suunniteltuun mitoitukseen ]

57 SELVITYKSET JA TUTKITUT VAIHTOEHDOT VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Maankäyttövaihtoehdoille tehtiin vaikutusten arviointi, joka on rajattu yhdyskuntarakenteellisia, liikenteellisiä ja palveluverkkoon kohdistuvia vaikutuksia käsitteleviin teemoihin, joita täydentävät muun muassa elinkeinoelämään, asumiseen, viherverkkoon ja toteuttamisen epävarmuustekijöihin liittyvät tarkastelut. Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi on tehty maakunnallisesta näkökulmasta ja yleispiirteisellä tasolla. Tästä syystä kuntakohtaiset tai muut paikalliset näkökulmat eivät arvioinnissa korostu. Vaikutuksia on arvioitu seuraavista näkökulmista: Liikennejärjestelmä kilpailukykytekijänä Liikennepalvelujen taloudellinen toteutus ja infrarakenteen hyödyntäminen Joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen Elinkeinoelämän toimintaedellytykset Työpaikka-alueiden erikoistuminen Seutujen ominaispiirteet ja vahvuuksien tukeminen Rakentamisen tiiveys ja laajuus Asuin- ja työpaikka-alueiden tasapainoinen sijoittuminen Palveluiden saavutettavuus Asuinympäristön ominaisuudet ja laatu Viherverkon säilyminen Vesihuollon järjestäminen Asumisen ja toimitilojen tilatarve Riskianalyysi Pirkanmaan maankäyttövaihtoehdot ja vaikutusten arviointi -raportissa on esitetty teemakohtaiset ja seutukohtaiset yhteenvedot ja johtopäätelmät vaikutusten arvioinneista. ESIMERKKEJÄ TULOKSISTA Yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeää on nykyisen rakenteen tiivistyminen ja uusien alueiden sijoittuminen suhteessa taajamiin ja liikkumisvyöhykkeisiin. Aurinko 1 ja Aurinko 2: Uusi asutus sijoittuu pääosin yhdyskuntarakenteen sisään, ja selvästi urbaanein ratkaisu on Aurinko 2. Asuin- ja työpaikka-alueiden tasapainoinen sijoittuminen vähentää liikkumistarvetta. Aurinko 2: Kehittyvä HHT-vyöhyke tukee sekoittuneen rakenteen syntymistä ja uudet alakeskukset sijoittuvat otollisesti kasvuvyöhykkeelle ja toimivat vahvoina joukkoliikenneterminaaleina. Planeetat: Hyvät mahdollisuudet sekoittuneen taajamarakenteen syntymiselle asemakeskusten ympäristössä. Aurinko 2 ja Planeetat: Mahdollistavat helminauhamaisen yhdyskuntarakenteen. Järjestelyratapihan siirto luo edellytykset Tampereen Pasilalle ja uudelle logistiikkavyöhykkeelle Tampere Pirkkala Lempääläalueelle. Tähdet: Alueellisesti kattava palveluverkko vaatii huomattavaa joukkoliikenteen ja eritasoisten keskusten kehittämistä, mutta luo hyvää pohjaa keskusten verkostoyhteistyölle erityisesti pohjoisella ja luoteisella Pirkanmaalla. 55

58 SELVITYKSET JA TUTKITUT VAIHTOEHDOT Taulukko 1. Esimerkki: Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista, ydinkaupunkiseutu. MAAKUNNAN KILPAILUKYVYN VAHVISTAMINEN Ydinkaupunkiseutu Aurinko 1 Aurinko 2 Planeetat Tähdet Liikennejärjestelmä vahvistaa maakunnan kilpailukykyä Tarvittavat liikennepalvelut ovat järjestettävissä taloudellisesti Joukkoliikenteen toimintaedellytykset paranevat Maankäyttövaihtoehdot tukevat elinkeinoelämän kilpailukykyä /- Työpaikka-alueiden erikoistumisen syventämiselle ja kilpailukyvyn vahvistumiselle on hyvät edellytykset Seutujen keskeiset ominaispiirteet on otettu huomioon ja niiden vahvuuksia tuetaan Yhdyskuntarakenne tiivistyy / ei hajaudu Asuin- ja työpaikka-alueet sijoittuvat tasapainoisesti SOSIAALISESTI JA YMPÄRISTÖN KANNALTA VASTUULLISEN YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN Palveluiden saavutettavuus paranee /- Asumismuotojen valikoima ja valinnan mahdollisuudet lisääntyvät /- Viherverkon pirstoutuminen Taulukko 2. Esimerkki: Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista, lounainen ja luoteinen Pirkanmaa. MAAKUNNAN KILPAILUKYVYN VAHVISTAMINEN Pohjoinen Pirkanmaa Aurinko 1 Aurinko 2 Planeetat Tähdet Liikennejärjestelmä vahvistaa maakunnan kilpailukykyä +/ /- Tarvittavat liikennepalvelut ovat järjestettävissä taloudellisesti +/ /- Joukkoliikenteen toimintaedellytykset paranevat +/ /- Maankäyttövaihtoehdot tukevat elinkeinoelämän kilpailukykyä Työpaikka-alueiden erikoistumisen syventämiselle ja kilpailukyvyn vahvistumiselle on hyvät edellytykset Seutujen keskeiset ominaispiirteet on otettu huomioon ja niiden vahvuuksia tuetaan Yhdyskuntarakenne tiivistyy / ei hajaudu Asuin- ja työpaikka-alueet sijoittuvat tasapainoisesti + +/ SOSIAALISESTI JA YMPÄRISTÖN KANNALTA VASTUULLISEN YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN Palveluiden saavutettavuus paranee +/ Asumismuotojen valikoima ja valinnan mahdollisuudet lisääntyvät Viherverkon pirstoutuminen +/- +/- +/- +/- 56

59 SELVITYKSET JA TUTKITUT VAIHTOEHDOT LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET Maankäyttövaihtoehtojen liikenteellisiä vaikutuksia arvioitiin Tampereen seudun liikennemallilla (TALLI), joka kuvaa seudun asukkaiden tekemien matkojen määrää, kulkutavan valintaa, suuntautumista ja reitin valintaa. Malli kattaa Tampereen lisäksi Akaan, Hämeenkyrön, Kangasalan, Lempäälän, Ylöjärven, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Pälkäneen, Valkeakosken ja Vesilahden. Mallin taustatiedoissa on huomioitu muun muassa vaihtoehtokohtaiset maankäytön painopisteet, väestölliset taustatiedot sekä liikenneverkko. Liikennemallin tulokset kertovat, että ydinkaupunkiseutua painottavat maankäyttövaihtoehdot (Aurinko 1 ja 2) tuottavat tavoiteltavamman liikennetuotoksen, kuten kaavioista 3 ja 4 selviää. Mallin mukaan asemanseutuja painottava maankäyttö (Planeetat) tai pienempiä keskuksia korostava maankäyttö (Tähdet) painottuvat voimakkaasti henkilöautoilulle, huolimatta parannetusta lähijunatarjonnasta tai parannetuista lähipalveluista. Liikennesuoritteet kasvavat asukasmäärien kasvun mukaisesti merkittävästi kaikissa vaihtoehdoissa matkaa/arkivrk = Aurinko = Aurinko = Planeetat = Tähdet = jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto Kaavio 3. Liikennemäärä kulkumuodoittain nykytilassa ja eri maankäyttövaihtoehdoissa vuonna % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % ,8 % 9,4 % 11,5 % 61,3 % Aurinko 1 17,5 % 9,1 % 13,0 % 60,4 % Aurinko 2 17,7 % 9,1 % 13,1 % 60,1 % Planeetat 17,3 % 9,0 % 13,0 % 60,7 % Tähdet 17,1 % 9,0 % 12,9 % 61,1 % jalankulku pyöräily joukkoliikenne henkilöauto Kaavio 4. Kulkumuotojakauma nykytilassa ja eri maankäyttövaihtoehdoissa vuonna

60 Näkymä Pyynikiltä Tampereella. Merkittävää on, että henkilöautoliikenteen kasvun odotetaan jäävän alle 25 prosenttiin, kun joukkoliikenne kasvaa suhteellisesti huomattavasti enemmän. Keskustaajamien ulkopuolella maankäyttövaihtoehtojen liikenteellisissä vaikutuksissa ei ole merkittävää eroa. Kulkumuotojen osuudet noudattelevat ydinkaupunkiseudun osalta hyvin paljon koko tarkastelualueen tuloksia. Aurinko 2 -vaihtoehdossa joukkoliikenteen osuus kasvaa eniten ja henkilöautoilun osuus jää muita vaihtoehtoja pienemmäksi. Ydinkaupunkiseudun osuus on noin 88 prosenttia koko alueen liikennesuoritteesta kaikissa vaihtoehdoissa. MAAKUNTAKAAVAN PERUSRATKAISUT Maakuntakaavaa varten laaditun yleispiirteisen maankäyttövaihtoehtotarkastelun, vaihtoehtojen vaikutusten arvioinnin tulosten sekä saadun palautteen pohjalta muodostettiin seutukohtaiset johtopäätelmät. Näissä johtopäätelmissä otetaan seuduittain kantaa muun muassa liikennejärjestelmään ja joukkoliikenneratkaisuihin, yhdyskuntarakenteen kehittämissuuntiin, kuntakeskusten rooliin, työpaikka-alueiden profilointiin, kaupan sijoittumiseen yhdyskuntarakenteessa, kansainvälisten yhteyksien vahvistamiseen sekä luonnonvaratalouden kehittämiseen. Seutukohtaiset johtopäätelmät esiteltiin maakuntavaltuustoryhmien puheenjohtajille maaliskuussa 2014, ja niistä käydyssä keskustelussa todettiin muun muassa maakunnan eri seutualueiden painoarvon eroavan toisistaan. Tärkeäksi nähtiin Pirkanmaan liikenteellisen etulyöntiaseman tehokas hyödyntäminen, kuten myös HHT-vyöhykkeen näkeminen laajana kokonaisuutena. Yhdyskuntarakenteen tiivistämisen tavoitetta pidettiin hyvänä lähtökohtana, ja tässä Tampereen antaman signaalin koettiin olevan tärkeässä roolissa. Todettiin myös, että esitetyt huomiot Pirkanmaan kokonaisedusta ja yhteiseksi päämääräksi asettamisesta on korostuksen arvoinen asia. Pirkanmaan eteläisen suunnan painottamisen todettiin olevan suuri valinta, johon voitaneen kuitenkin yhdistää muulle Pirkanmaalle kohdistuvia kehityksen eväitä. Johtopäätelmien suurten linjojen katsottiin niin ikään olevan joulukuussa 2013 maakuntavaltuuston ryhmäpuheenvuoroissa esitettyjen kannanottojen mukaisia. 58

61 SELVITYKSET JA TUTKITUT VAIHTOEHDOT Keskustelun myötä vahvistui käsitys siitä, mitkä ovat ne maakuntakaavan perusratkaisut, joita noudattaen maakuntakaavaluonnosta voidaan laatia. Perusratkaisuilla (ks. kuva 5 ja 6) tähdätään koko Pirkanmaan kehittämiseen turvaamalla niin taajamien kuin maaseudun kehittymismahdollisuudet. Maakuntakaavan perustan muodostavat pääosin maankäyttövaihtoehdossa Aurinko 2 esitetyt maankäytölliset ja liikenteelliset ratkaisut, jotka tiivistyvän ydinkaupunkiseudun ja seutukeskusten lisäksi painottavat maakunnan eteläistä pääradan suuntaista kasvusuuntaa. Elinkeinoelämän kehittämisen ajurina on Helsinki Hämeenlinna Tampere-kehitysvyöhykkeen kasvu ja potentiaali. Ydinkaupunkiseudulla edistetään kahden uuden alakeskuksen syntymistä erityisesti Tampereen ja Lempäälän välisellä alueella (Sääksjärvi, Rautaharkko-Lakalaiva). Maankäytön suunnittelussa varaudutaan läntisen ratayhteyden toteuttamiseen ja järjestelyratapihan siirtoon. Myös Puskiaisten oikaisun (vt 3) ja Tampereen 2-kehän toteuttamiseen valmistaudutaan. Eteläisen, pohjoisen, lounaisen ja luoteisen Pirkanmaan osalta kokonaisuutta täydennetään sekä Tähdet- että Planeetta-vaihtoehdoissa esitetyillä ratkaisuilla, jotka tukevat paikallisen elinkeinoelämän ja maankäytön kehittämisedellytyksiä. Maankäyttövaihtoehtotarkastelusta syntyneet tulokset ja saatu palaute käsiteltiin maakuntavaltuuston kevätkokouksessa 2014, jolloin valtuusto määritti maakuntakaavaluonnoksen laadintaa varten tarvittavat kaavan perusratkaisut. Yhteisen näkemyksen syntymiseen vaikutti se, että valtuusto oli jo kahdesti aiemmin tutustunut ja ottanut kantaa maankäyttövaihtoehtotarkastelun etenemiseen, jolloin myös ratkaisuvaihtoehtoihin liittyvät ristipaineet ja kysymykset oli saatu purettua. ETELÄ-PIRKANMAAN RAKENNEVAIHTOEHDOT Ennen koko Pirkanmaan maankäyttövaihtoehtojen laadintaa tehtiin Etelä-Pirkanmaan kuntien alueella maakuntakaavan laatimista ja kuntien yleispiirteistä suunnittelua varten Etelä-Pirkanmaan maankäytön rakennevaihtoehdot -selvitys. Siinä laadittiin strateginen tarkastelu Akaan, Lempäälän, Urjalan ja Valkeakosken kuntien muodostaman alueen alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisestä. Selvitys laadittiin ennen koko maakuntakaavan maankäyttövaihtoehtotarkastelua, ja se toimi Etelä-Pirkanmaan alueen osalta lähtökohtana niiden työstämisessä. Tavoitteena oli luoda pohjaa kasvavan seudun yhteiselle näkemykselle alueen yhdyskuntarakenteen kehittämisestä pitkällä aikavälillä. Alueen sisäisten kysymysten ohella työssä tarkasteltiin myös Etelä-Pirkanmaan roolia osana Pirkanmaata sekä Helsinki Hämeenlinna Tampere -vyöhykettä. Selvityksessä laadittiin kolme rakennevaihtoehtoa alueen yhdyskuntarakenteen kasvusuunnista. Niissä tutkittiin kasvua ja kilpailukykyä vahvistavaa alue- ja yhdyskuntarakennetta tarkastelemalla muun muassa keskus- ja palveluverkkoa, elinkeinoja, rakentamisen mitoitusta ja sijoittamista, liikenneyhteyksiä, saavutettavuutta ja viherrakennetta. Vaihtoehdot laadittiin vuodelle 2040, ja kaikille yhteisinä ominaisuuksina käytettiin alueen väestön kasvua noin uudella asukkaalla ja työpaikkojen määrän lisäystä uudella työpaikalla. Etelä-Pirkanmaan maankäytön rakennevaihtoehtojen valmistumisen jälkeen selvityksestä järjestettiin esittelytilaisuuksia, ja se asetettiin nähtäville palautteen keräämiseksi. Raportista pyydettiin alueen kuntien lausunnot. Saadut lausunnot ja palaute huomioitiin maakuntakaavaprosessin seuraavassa vaiheessa koko Pirkanmaan maankäyttövaihtoehtoja laadittaessa. Maankäyttövaihtoehtojen pohjalta muodostettu maakuntakaavan perusratkaisu pohjautuu Etelä-Pirkanmaalla HHT-vyöhykkeen imun hyödyntämiseen kehityksen moottorina. Pääradan varsi painottuu tärkeänä maakunnan kasvusuuntana Tampereen ydinkaupunkiseudun ja seutukeskusten ohella. Perusratkaisun mukaisesti alueella kehittämisen painopisteinä korostuvat pääradan asemanseudut Lempäälä, Toijala ja Viiala sekä alakeskuksiksi kehitettävät Lempäälän Sääksjärvi ja Kulju. Valkeakoskea kehitetään alueen seutukeskuksena, ja maantie 130 Marjamäeltä Valkeakoskelle on aluekehityksen painopistealuetta. 59

62 SELVITYKSET JA TUTKITUT VAIHTOEHDOT Tampereelle Keskukset Tiivis asuminen Maankäytön kehittämisvyöhyke Kehityssuunnat Vaihtoehdossa Tampereelle asuin- ja työpaikka-alueiden kasvu suuntautuu erityisesti Tampereen kaupunkiseutua kohti. Keskusverkossa kehitetään raideliikenteeseen tukeutuvia keskuksia ja taajamia Lempäälässä, Viialassa ja Toijalassa sekä linja-autoliikenteeseen tukeutuen Valkeakoskea. Keskusverkko on suppein, sillä asiointiliikenne suuntautuu muita vaihtoehtoja voimakkaammin Tampereelle. Vaihtoehdossa Etelä-Pirkanmaa kehittyy Tampereen imussa. Kuva 16. Periaatemalli Tampereelle -vaihtoehdosta. Helsinki-Hämeenlinna-Tampere Keskukset Tiivis asuminen Maankäytön kehittämisvyöhyke Kehityssuunnat Vaihtoehto HHT hyödyntää Helsinki Hämeenlinna Tampere -kehityskäytävän tarjoamia mahdollisuuksia asemanseuduilla ja liikenteen solmukohdissa. Pikkukaupunkimaisilla asemanseuduilla tarjotaan houkuttelevaa asumista pendelöijille. Työpaikka-alueina kehitetään keskuksia, asemanseutuja ja liikennekäytävien varsia. Tampereen seudun lisäksi alueen kehittymistä tukevat Hämeenlinnan ja Helsingin seudut. Kuva 17. Periaatemalli HHT -vaihtoehdosta. Etelä Keskukset Tiivis asuminen Maankäytön kehittämisvyöhyke Kehityssuunnat Vaihtoehdossa Etelä kehitetään alueen nykyisiä keskuksia ja kyliä niiden omiin vahvuuksiin perustuen. Palvelut tuotetaan alueella omavaraisesti, ja alueen sisäiset liikenneyhteydet parantuvat. Kuva 18. Periaatemalli Etelä -vaihtoehdosta. 60

63 SELVITYKSET JA TUTKITUT VAIHTOEHDOT TAMPEREEN LÄNTISET VÄYLÄHANKKEET Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pirkanmaan liitto sekä Liikennevirasto ovat laatineet yhteistyössä Tampereen läntisiä väylähankkeita koskevan suunnitelman. Suunnitelman tavoitteena on ollut löytää Tampereen läntiselle ratayhteydelle, uudelle järjestelyratapihalle, valtatien 3 oikaisulle Lempäälä Pirkkala sekä Tampereen kaupunkiseudun 2-kehälle Sääksjärvi lentoasema maankäytön, ympäristön ja liikenteen näkökulmista paras sijainti. Suunnitelmakokonaisuudesta on laadittu kolme pääraporttia, jotka ovat: Tampereen läntiset väylähankkeet. Ratojen, teiden ja maankäytön vaihtoehtojen tarkastelu maakuntakaavaluonnosta varten. (Pirkanmaan ELY-keskus, raportteja 103/2014) Valtatien 3 uusi yhteys välillä Lempäälä Pirkkala. Aluevaraussuunnitelma. (Pirkanmaan ELY-keskus, raportteja 57/2015) Tampereen läntinen ratayhteys. Selvitys maakuntakaavaehdotusta varten. (Liikennevirasto, Suunnitelmia 1/2016) Edellä mainittujen lisäksi on laadittu pieniä lisäselvityksiä, joissa on tarkasteltu radan pohjavesikysymyksiä sekä tarkennettu vaikutusten arviointia liittyen Myllypuron Natura-alueeseen. Suunnittelun kuluessa on käyty vuoropuhelua eri sidosryhmien ja kuntien kanssa ja suunnittelutyötä on esitelty kuntien luottamushenkilöille. Maakuntakaavaluonnosta palvelevat suunnitelmat on laadittu joulukuun 2013 ja marraskuun 2014 välisenä aikana. Huhtikuussa 2014 järjestettiin kaksi yleisötilaisuutta, joissa suunnitelmia esiteltiin kaikille niistä kiinnostuneille. Maakuntakaavaluonnoksesta saadun palautteen pohjalta suunnitelmia tarkennettiin ja kaavaehdotuksen ratkaisuista laadittiin tarkennetut suunnitelmat. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Tampereen kaupunkiseutu kasvaa voimakkaasti, ja tehtyjen suunnitelmien keskeisenä tavoitteena on varmistaa tarvittavat maankäytölliset tilavaraukset väylähankkeiden mahdollista myöhempää toteutusta varten. Mikäli hankkeisiin ei tässä vaiheessa maankäytön suunnittelussa varauduttaisi, olisi niiden toteuttaminen tulevaisuudessa erittäin vaikeaa rakenteen umpeuduttua monilta kohdin. Läntinen ratayhteys ja järjestelyratapihan siirto Tampereen läntisen ratayhteyden suunnittelun tavoitteena on esittää radalle sijainti ja aluevaraus Lempäälästä Ylöjärvelle. Kyseessä on aluevaraus, joka tulee tarkentaa ratalain mukaisilla suunnittelumenettelyillä ja selvityksillä ennen kuin rata voidaan rakentaa. Maakuntakaavassa esitetään radan aluevaraus, mutta varsinainen hanke voi muodostua vasta kokonaiskannattavuuden ja rahoituksen varmistuttua. Jos varautumista ei tässä vaiheessa toteutettaisi, olisi maankäyttöpaineen kasvaessa tällaisen ratalinjauksen toteuttaminen tulevaisuudessa vaikeaa tai jopa mahdotonta. Läntinen rata on osa valtakunnallisen rataverkon kehittämistä ja samalla osa Tampereen seudun rataverkon ja liikennejärjestelmän kehittämistä. Läntisellä ratayhteydellä tavoitellaan vahvaa kuljetuskäytävää ja siihen liittyviä uusia maankäyttö- ja toimintamahdollisuuksia, ratayhteyttä Tampere-Pirkkalan -lentoasemalle sekä Tampereen keskustan kautta kulkevan tavaraliikenteen määrän sekä tästä aiheutuvien haittojen ja riskien vähentämistä. Ratayhteydellä tavoitellaan TEN-T-ydinverkkoon kuuluvan pääradan kuljetuskäytävän vahvistamista. Perusteena on varautuminen tavaraliikenteen kasvuun pitkällä aikavälillä, sillä tavarajunaliikenteen roolin kasvattaminen huomattavasti nykyisiä ennusteita suuremmaksi on Euroopan laajuinen liikennepoliittinen tavoite. Läntinen yhteys tarjoaisi varareitin Tampereen keskustan ohitse ja lisäisi näin sekä liikenteellisen solmukohdan että etelä-pohjoissuuntaisen pääradan toimintavarmuutta. Tampereen tiiviisti rakennetussa keskustassa ratakapasiteetin kehitysmahdollisuudet ovat rajalliset, jolloin raideliikenteen lisääntyessä myös radan häiriöherkkyyden voidaan olettaa kasvavan. Nykyisten tavaraliikenteen ennusteiden valossa liikenne toimii pitkään nykyisellä rataverkolla eikä uusi yhteys korvaa nykyverkolla tarvittavia kehittämisinvestointeja. 61

64 SELVITYKSET JA TUTKITUT VAIHTOEHDOT Nykyinen päärata kulkee aivan Tampereen ydinkeskustan läpi. Tästä kulkevat myös tavaraliikenteen kuljetukset mukaan lukien vaaralliset aineet. Tavaraliikenteestä suuri osa ajetaan yöllä ratakapasiteetin vapautuessa henkilöliikenteeltä. Kuljetuksista aiheutuvat häiriöt, kuten melu ja tärinä, kohdistuvat suureen joukkoon ihmisiä. Nykyisen pääradan vaikutusalueella asuu Tampereen seudulla vajaat asukasta 500 metrin etäisyydellä radasta. Läntisen radan vastaavalla vaikutusalueella asuu noin asukasta eli alle 10 prosenttia nykyisestä asukasmäärästä. Tampereen keskustan läheisyydessä on myös merkittävää väestönkasvupainetta. Tampereen keskustan kehittäminen saattaa aiheuttaa sellaisia haasteita tai rajoitteita rautatieliikenteen kehittämiselle, ettei se ole nykyisessä toimintaympäristössä perusteltua tai taloudellisesti järkevää. Tampereen läntinen ratayhteys sekä sen yhdysrata on esitetty raideliikenteen yhteystarvemerkinnällä vahvistetussa Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa. Aiempien selvitysten perusteella radalla oli kaksi jatkosuunnitteluun valittua vaihtoehtoa, joista vaihtoehto 1 ylittää Pyhäjärven vesistön Rajasalmen kohdalta ja vaihtoehto 2 Riekonlahden ja Ketteenniemen kohdalta. Pirkanmaan maakuntahallitus käsitteli ratavaihtoehtoja kokouksessaan ja päätyi jättämään vaihtoehdon 2 pois jatkotarkastelusta sen pituuden, verkollisen sijainnin, luontovaikutusten ja huonon vaiheittaisen toteutusmahdollisuuden vuoksi. Maakuntahallituksen tekemään valintaan perustuen lähtökohtina radan suunnittelussa on radan erkaneminen pääradasta Lempäälässä, henkilöaseman sijoittaminen mahdollisimman lähelle Tampere-Pirkkalan lentoasemaa, radan kulkeminen valtatien 3 kanssa samassa käytävässä Pyhäjärven yli Rajasalmessa, yhteydet länteen Porin radalle sekä sujuva kytkentä pohjoisen suunnan rataan. Osa ratayhteyttä on yhdysrata lentoaseman ja Tampereen Peltolammin välillä. Läntinen ratayhteys on suunniteltu tavaraliikenteen tarpeisiin, mutta rataosuus Lempäälä lentoasema Peltolammi on suunniteltu niin, että myös henkilöliikenne sillä on mahdollista. Läntisen ratayhteyden varrelle on samassa yhteydessä etsitty sijainti uudelle järjestelyratapihalle, joka korvaisi nykyisin Tampereen keskustan tuntumassa sijaitsevan järjestelyratapihan. Nykyisen Tampereen järjestelyratapihan sijainti on liikenteellisesti hyvä, mutta yhdyskuntarakenteellisesti erittäin huono. Järjestelyratapihan ongelmat liittyvät laajan aluevarauksen tuomaan estevaikutukseen sekä vaarallisten aineiden kuljetuksista aiheutuvaan suuronnettomuusriskiin vaikutusalueineen. Nykyisellä sijainnillaan Tampereen järjestelyratapiha estää Tampereen keskustan kehittymisen eteläsuuntaan ja rajoittaa myös oleellisesti Rautaharkko-Lakalaivan alakeskuksen muodostumista. Väestönkasvupaine Tampereen keskustassa on erittäin suuri, eikä taajama- tai keskustarakennetta ole tarkoituksen mukaista hajauttaa muualle. Uudella sijainnilla Lempäälässä ratapihan ympäristö esitetään teollisuusalueena, jonne voi sijoittua raideliikenteen läheisyydestä hyötyvää teollista ja kuljetusintensiivistä liiketoimintaa. Tämä edistäisi Pirkanmaan kilpailukykyä sekä yritysten sijaintimahdollisuuksia logistisesti houkuttelevalla sijainnilla. Nykyinen järjestelyratapiha sijaitsee tiiviin yhdyskuntarakenteen keskellä, minkä vuoksi uuden ympäristöhäiriöitä tuottavan toiminnan tuominen tähän ympäristöön on erittäin haastavaa. Tieyhteydet valtatie 3 ja 2-kehä Valtatien 3 liikennemäärät tulevat väistämättä kasvamaan tulevien vuosikymmenten aikana. Lempäälän ja Pirkkalan alueille suunniteltu uusi maankäyttö vauhdittaa entisestään tätä kehitystä. Nykyisen valtatien välityskyky ei tule tulevaisuudessa riittämään. Uusi valtatie 3 Lempäälästä Pirkkalaan jakaa liikennettä nykyisen valtatien 3 ja uuden valtatieyhteyden välillä, ja vähentää nykyisen tieyhteyden kehittämistarpeita. Valtatien 3 uuteen linjaukseen on varauduttu jo pitkään, ja maakuntakaavatyön yhteydessä on tarkistettu tehtyjä suunnitelmia. Lempäälän ja Pirkkalan alueille sijoittuu myös Tampereen kaupunkiseudun 2-kehätien länsipää. Tie kerää liikenteen Lempäälän ja Pirkkalan uusilta maankäyttöalueilta ja yhdistää ne seudun pääväyliin. 2-kehätie parantaa lentoaseman saavutettavuutta ja luo yhdessä tien itäpään kanssa erityisesti työpaikkatoimintojen sijoittumisen kannalta houkuttelevan vyöhykkeen. Tien aiempia suunnitelmia on tarkistettu ja tielle on tarkasteltu kahta vaihtoehtoista linjausta Pulkajärven Naturaalueen pohjois- ja eteläpuolelta. 62

65 SELVITYKSET JA TUTKITUT VAIHTOEHDOT Pirkanmaan liikennejärjestelmän kehittäminen ja Tampereen kaupunkiseudun lounaisosaan sijoittuvat maankäyttöalueet tulevat vahvistamaan edelleen Tampereen seudun asemaa tuotannollisen Suomen ydinalueena ja siten osaltaan parantavat Suomen aluerakenteen kokonaistoimivuutta. Maankäytön kehittämisen sekä etenkin tiehankkeiden (valtatien 3 uusi linjaus ja 2-kehän länsiosa) ja myös mahdollisen järjestelyratapihan siirron vaikutuksesta Lempäälän ja Pirkkalan vielä rakentamattomalle välialueelle syntyy yksi Etelä-Suomen logistisesti edullisimmin saavutettavista jakelu- ja varastointitoimintojen laajoista aluekokonaisuuksista. Alueen rakentuminen kuroo yhteen maankäyttöä Lempäälän, Pirkkalan ja Tampereen välillä, eikä siten hajauta kaupunkiseudun rakennetta vaan antaa luontevan rakennetta täydentävän kasvusuunnan. Alue on nykyään pääosin rakentumatonta metsäaluetta. TUTKITUT VAIHTOEHTOISET LINJAUKSET Läntiselle ratayhteydelle on tutkittu kolme päävaihtoehtoa, joista voidaan tietyillä reunaehdoilla muodostaa kombinaatioita. Yhdysradan osalta on tarkasteltu radan sijoittamista joko tunneliin tai maanpinnalle. Valtatien 3 uuden linjauksen osalta tarkasteltiin kaksi eri linjausvaihtoehtoa, mutta maakuntakaavan 2040 maankäytön perusratkaisua paremmin tukeva eteläinen linjaus valittiin jatkosuunnittelun pohjaksi jo ennen maakuntakaavaluonnoksen nähtäville asettamista. Tampereen kaupunkiseudun 2-kehästä on tutkittu myös kaksi eri linjausvaihtoehtoa, jotka kiertävät Pulkajärven Natura-alueen etelä- ja pohjoispuolelta. Vaihtoehtoiset linjaukset on esitetty taustaselvityksessä Tampereen läntiset väylähankkeet. Ratojen, teiden ja maankäytön vaihtoehtojen tarkastelu maakuntakaavaluonnosta varten. (Pirkanmaan ELY-keskus, raportteja 103/2014). Maakuntakaavaluonnoksessa nähtävillä olivat seuraavat vaihtoehdot (kuva 19): Tampereen läntinen ratayhteys, eteläosa: -- kaikki raportin esittämät linjausvaihtoehdot -- eteläisemmältä linjaukselta pintaratkaisuna kohti lentoasemaa kulkeva linjaus maantien 3003 maastokäytävässä, jolloin puolustusvoimien alueelle kohdistuva haitta vähäinen Tampereen läntinen ratayhteys, keski- ja pohjoisosat: -- keskiosalla kaikki raportin esittämät vaihtoehdot -- Ylöjärvellä valtatien 3 kanssa samassa maastokäytävässä kulkevista linjauksista jätettiin esittämättä itäpuolella kulkenut linjaus. Kyseiselle rataosuudelle kaksi vaihtoehtoista pintaratkaisua (ns. Elovainion ja Metsäkylän vaihtoehdot) Valtatien 3 oikaisu: -- maakuntakaavassa esitetään vain eteläisempi linjaus. Tämä tukee paremmin maankäytön perusratkaisun mukaista tavoitetta kehittää Sääksjärvelle alakeskus Tampereen kaupunkiseudun 2-kehä: -- molemmat tutkitut vaihtoehdot 63

66 SELVITYKSET JA TUTKITUT VAIHTOEHDOT 2-KEHÄN VAIHTOEHDOT Eteläinen 2-kehä Pohjoinen 2-kehä LÄNTISEN RATAYHTEYDEN VAIHTOEHDOT Radan läntinen vaihtoehto Radan itäinen vaihtoehto Radan tunnelivaihtoehto / eteläinen pintarata Tunneliosuus Kuva 19. Läntisten väylähankkeiden maakuntakaavaluonnoksessa nähtävillä olleet vaihtoehdot. 64

67 SELVITYKSET JA TUTKITUT VAIHTOEHDOT ESITETTÄVÄ RATALINJAUS JA 2-KEHÄ SEKÄ VALINNAN PERUSTELUT Suunnitteluprosessin aikana on ratalinjauksen vaihtoehtoja käsitelty sekä maakuntakaavan ohjausryhmässä että liikenteen ja logistiikan suppeassa hankeryhmässä. Käsittelyjen ja tehtyjen selvitysten myötä on ratayhteydelle päädytty esittämään kuvan 20 mukaista pintaratkaisua, jossa kuljetaan mahdollisimman läheltä lentoasemaa ja pääosin valtatien 3 (Läntinen kehätie) kanssa samassa maastokäytävässä. Yhdysrataa esitetään linjattavaksi tunneliin. Lempäälän ja Tampere-Pirkkalan lentoaseman välillä läntinen ratayhteys erkanee pääradasta Lempäälän Kuljun asemakylän eteläpuolella ja kulkee mahdollisimman läheltä lentoasemaa sen itäpuolelta. Sijaintia lentoaseman kohdalla on tarkennettu maakuntakaavaluonnoksen jälkeen yhteistyössä Puolustusvoimien ja Finavian kanssa. Tässä ratkaisussa Lempäälän ja Pirkkalan alueille suunnitellulle maankäytölle jää selvästi paremmat kehittämismahdollisuudet kuin idempänä maanpinnalla kulkevassa vaihtoehdossa. Ratkaisussa myös uusi henkilöliikenteen asema saadaan lähemmäs lentoasemaa, joskin asemien välille tarvitaan kuitenkin vielä jokin kuljetusväline. Rataosalle sijoittuvaa uuden järjestelyratapihan varausta on siirretty hieman lännemmäs, jolloin järjestelyratapihan korkeustasoa on saatu tarkennettua paremmaksi ja vaarallisten aineiden kuljetusten järjestelystä aiheutuva suuronnettomuusriski siirtyy kauemmas Kuljun asemakylän asutuksesta. Yhdysrata sijoittuu tunneliin. Maaston suurten korkeuserojen vuoksi pintaratkaisukin kulkisi suurelta osin tunnelissa. Pintaratkaisu vaatisi järjestelyratapihan siirron ja pääradan uudelleenlinjaamisen, minkä lisäksi ratkaisu on luonnonarvojen kannalta tunnelivaihtoehtoa huonompi. Rata jatkaa lentoasemalta pohjoiseen kohti valtatien 3 liikennekäytävää ja ylittää läntisen kehätien Pirkkalassa. Pyhäjärven ylitys tapahtuu Rajasalmen siltojen itäpuolella, josta rata siirtyy ennen Pitkäniemen eritasoliittymää tien länsipuolelle. Tällä ratkaisulla vältetään radan sijoittuminen Pirkkalassa Sankilan arvokkaan maisema-alueen sekä Nokialla Pitkäniemen arvokkaan kulttuuriympäristön alueille. Mustalammin vedenottamo jää myös kauemmas radasta kuin muissa tutkituissa vaihtoehdoissa. Ratkaisulla vältetään tunneliratkaisut, joihin liittyy merkittäviä riskejä tunnelien pituuteen, rakennettavuuteen, kustannuksiin sekä maankäytön kytkeytymiseen liittyen. Rata täyttää myös geometrialle asetetut vaatimukset tässä ratkaisussa paremmin kuin muissa tutkituissa linjauksissa Suunnittelualueen pohjoisosassa rata kulkee koko matkan Ylöjärven Elovainioon asti valtatien 3 länsipuolella tien kanssa samassa maastokäytävässä. Uuden ratayhteyden linjaaminen omaan erilliseen käytäväänsä valtatien 3 länsipuolelle Elovainion ja Metsäkylän väliin on todettu huonoksi muun muassa siksi, että se kulkisi Pikku-Ahveniston luonnonsuojelualueen halki ja toteutus vaatisi rauhoituksen osittaista purkua. Rata kulkee pohjavesialueiden läpi Nokialla ja Ylöjärvellä ja myös vedenottamoita sijoittuu lähelle rataa. Keskeisessä asemassa pohjavesien suojelussa on riskienhallinta. Pohjavesiriskejä voidaan vähentää joko ennaltaehkäisevillä toimilla tai haittoja ehkäisevillä teknisillä ratkaisuilla. Ennalta ehkäisevistä toimista tärkeimmät ovat radan ja kaluston kunnossapito, tarkkailu ja rautatiealueilla toimijoiden valistaminen. Tekniset ratkaisut liittyvät pääasiassa kuivatukseen, varolaitteisiin ja suojarakenteisiin. Rataonnettomuudet ovat pohjavesien kannalta suurin käytön aikainen riskitekijä. Onnettomuusriskiä on vähennetty sijoittamalla vaihteet pohjavesialueiden ulkopuolelle. Niiltä osin kun rata on sillalla, ovat radalle mahdollisesti vuotavat kemikaalit johdettavissa sillan kuivatusjärjestelmää pitkin pohjavesialueen ulkopuolelle tai erotusaltaaseen. Sillan kaiteet ja suojakiskot estävät junan suistumisen alas sillalta. Tämä näkökohta koskee erityisesti Maatialanharjun pohjavesialueen kohtaa. Ylöjärven kohdalla rata kulkee pääosin maan tasossa. Mikäli muut pohjavesien suojelutoimenpiteet osoittautuvat mahdottomiksi Ylöjärvenharjun pohjavesialueella, voidaan myös täällä tarvittavilta osin käyttää siltarakenteita ehkäisemään pohjavesiin kohdistuvaa riskiä. Rata ohittaa Myllypuron Natura-alueen valumasuunnassa sen yläpuolelta. Hanke ei kuitenkaan aiheuta suojeluperusteena oleviin luontotyyppeihin kohdistuvia suoria fyysisiä vaikutuksia. Luontotyyppeihin ei kohdistu sellaisia muutoksia, jotka muuttaisivat niiden ominaispiirteitä tai vaikuttaisivat heikentävästi luontotyyppeihin. Tehokkaalla ja suunnitelmallisella pintavesien hallinnalla rakentamisen aikana luontotyypin edustavuus Natura-alueella voidaan turvata myös jatkossa. 65

68 SELVITYKSET JA TUTKITUT VAIHTOEHDOT Kuva 20. Läntisen ratayhteyden linjaus. 66

69 SELVITYKSET JA TUTKITUT VAIHTOEHDOT Esitetty ratalinjaus tarkempine suunnitelmakuvineen on raportoitu taustaselvityksessä Tampereen läntinen ratayhteys. Selvitys maakuntakaavaehdotusta varten (Liikennevirasto, Suunnitelmia 1/2016), minkä lisäksi pohjavesiasioista ja vaikutuksista Myllypuron Natura-alueeseen on laadittu omat väliselvityksensä. 2-kehä kerää liikenteen Lempäälän ja Pirkkalan uusilta maankäyttöalueilta ja yhdistää ne seudun pääväyliin. Tie myös parantaa lentoaseman saavutettavuutta. Maakuntakaavaehdotuksessa esitetään 2-kehän linjaus Pulkajärven eteläpuolelta. Tämä linjausratkaisu tukee kehittyvää maankäyttöä alueella ja kytkee uuden teollisuusalueen sekä järjestelyratapihan tehokkaasti pääliikenneverkkoon. Ratkaisulla myös turvataan pohjoista linjausvaihtoehtoa paremmin Pulkajärven kytkeytyvyys muuhun viherverkkoon. Maakuntakaavassa 2-kehän linjausta on muokattu aluevaraussuunnitelmassa esitetystä linjauksesta siten, että eritasoliittymä valtatien 3 kanssa esitetään kuntien rajalle. Ramppien ja alempien katuyhteyksien sijainti ja linkittyminen maankäyttöön tulee tarkastella myöhemmissä suunnitteluvaiheissa. Valtatie 3 Ylöjärvellä VESIHUOLTO Lähtökohdan vesihuollon maakuntakaavaratkaisuille muodostaa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen johdolla laadittu Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys (Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2015). Päivitetty suunnitelma on tuotettu yhteistyössä Pirkanmaan liiton, alueen kuntien, muiden vesi- ja jätehuollon toimijoiden sekä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Suunnitelman lähtökohtana oli vuonna 2006 valmistunut Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma, jonka aikatähtäin oli vuodessa Kehittämissuunnitelma ja sen jatkoksi laadittu toimenpideohjelma ovat edistäneet sekä ohjanneet merkittävästi vesihuollon kehittämistoimia maakunnassa. Kehittämissuunnitelman päivitystyössä tarkasteltiin vedenhankinnan, jätevesien ja lietteiden käsittelyn sekä vesihuollon organisoinnin vaihtoehtoja aina vuoteen 2040 saakka. Kehittämissuunnitelmassa sovellettiin lakia viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten ar- 67

70 SELVITYKSET JA TUTKITUT VAIHTOEHDOT vioinnista (SOVA-laki) ja sen myötä suunnitelmasta toteutettiin kaksi kuulemisvaihetta: keväällä 2014 kuultiin kehittämissuunnitelman valmistelua kuvaavasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja vuoden vaihteessa kehittämissuunnitelmaluonnoksesta ja sitä koskevasta ympäristöselostuksesta. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma on vesihuoltolain mukainen yleissuunnitelma. Kehittämissuunnitelmassa tarkasteltiin vedenhankinnan sekä jätevesien ja lietteiden käsittelyn kehittämistarpeita ja arvioitiin vaihtoehtoisia kehittämisratkaisuja. Kehittämissuunnitelman mukaiset toimenpiteet yltävät ja vaikuttavat myös Pirkanmaata laajemmalle alueelle. Kehittämissuunnitelmalle asetetut tavoitteet määriteltiin aiemmin pidetyissä seminaareissa yhteistyössä kuntien, vesihuoltolaitosten ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Keskeisiä tavoitteita olivat: Vedenhankinnan turvaaminen Ylikunnallinen yhteistyö laitos- ja verkostoasioissa Verkostojen ja laitosten saneeraus Purkuvesistöihin kohdistuvat kuormituksen vähentäminen Pohjavesien suojelu Seudulliset/keskitetyt jätevedenpuhdistusratkaisut Puhdistamolietteiden hyötykäytön edistäminen Muita esille tulleita tärkeitä asioita olivat vesihuollon toimintavarmuuden turvaaminen ja lietteen käsittelyratkaisut. Vedenhankinnan ja -johtamisen suunnittelussa alueellinen pääpaino oli Tampereen kehyskunnissa ja eteläisellä Pirkanmaalla, koska näillä alueilla vedenhankinnassa ja vedenjakelun toimintavarmuuden turvaamisessa ovat suurimmat haasteet. Pirkanmaan vedenhankinnan ja -johtamisen kehittämisessä keskityttiin riittävän vesimäärän turvaamiseen kaikille kunnille myös poikkeustilanteissa. Tämän saavuttamiseksi esitettiin kolmea kehittämisvaihtoehtoa (kuva 21). Nykytilanteeseen perustuva pintavesiä hyödyntävä vedenhankinta tarkasteltiin perusvaihtoehtona (VVE 0+). Tekopohjaveteen perustuva vedenhankinta oli vaihtoehtona VVE 1. Tässä vaihtoehdossa pintavesi toimii vain varavesilähteenä eikä lisää pintavesilaitoskapasiteettia rakennettaisi. Kolmantena vaihtoehtona VVE 2 tarkasteltiin laajaa pohjaveden hyödyntämistä, jota täydennetään pintavesi- ja tekopohjavesiratkaisuilla. Kaikissa kolmessa hyödynnetään nykyisiä pohjavesilähteitä. Kaikkiin vedenhankinnan vaihtoehtoihin on katsottu tarpeelliseksi varautua Pirkanmaan maakuntakaavassa Jätevesien käsittelyn ja johtamisen osalta yhtenä tärkeimmistä lähtökohdista on ollut vesistöön kohdistuvan kuormituksen vähentäminen kaikkien olennaisten kuormitustekijöiden suhteen kasvavista jätevesivirtaamista huolimatta. Pirkanmaan jätevesimäärien ennakoidaan kasvavan väestön kasvun myötä vuoteen 2025 mennessä 4 % ja vuoteen 2040 mennessä 15 % nykytasona käytettyyn vuoteen 2011 verrattuna. Vesihuollon kehittämissuunnitelman toteuttamatta jättäminen kasvattaa vastaanottavien vesistöjen kuormitusta ja ilman toimenpiteitä ravinnekuormitus vesistöön kasvaa väestönkasvua vastaavassa suhteessa. Toisaalta kulloinkin voimassa olevat ympäristölupaehdot on täytettävä joka tapauksessa. Jätevesien käsittelyn ja johtamisen osalta tarkastellut vaihtoehdot ovat vaihtoehtoja hajautetumman ja keskitetymmän käsittelyn välillä. Perusvaihtoehdossa (JVE 0+) kukin kunta pääsääntöisesti itse hoitaa jätevesiensä käsittelyn. Keskitetyissä ratkaisuissa jätevedet johdetaan seudulliseen keskuspuhdistamoon käsiteltäviksi Tampereen seudun kunnista ilman Nokiaa (JVE 1) tai myös Nokialta (JVE 2). Lisävaihtoehtoina on toteuttaa toinen seudullinen puhdistamo Etelä-Pirkanmaan jätevesiä varten (JVE 3) tai keskittää useimpien Pirkanmaan kuntien jätevedet yhteen suureen puhdistamoon (JVE 4). Vaihtoehdot JVE 1 ja JVE 2 (kts. kuva 22) olivat mukana Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 luonnoksessa. Nokian jätevesien käsittelyratkaisu täsmentyi kaavaehdotukseen siten, että vaihtoehto Nokian liittymisestä Tampereen seudun keskuspuhdistamoon jätettiin pois (kts. kuva 23). 68

71 SELVITYKSET JA TUTKITUT VAIHTOEHDOT Nykyinen verkostoyhteys Suunniteltu putkilinja Suunniteltu varavesiyhteys Uusi tai saneerattava pintavesilaitos Nykyinen verkostoyhteys Suunniteltu putkilinja Suunniteltu varavesiyhteys Tekopohjaveden muodostamisalue Vaihtoehto VVE 0+ Pintaveden hyödyntäminen Vaihtoehto VVE 1 Tekopohjaveden hyödyntäminen Vaihtoehto VVE 2 Pohjaveden laaja hyödyntäminen Pääasiallisena vesilähteenä pintavesi Vesilähteenä pinta- ja pohjavesi Vesilähteenä pohjavesi Nykyinen verkostoyhteys Suunniteltu putkilinja Suunniteltu varavesiyhteys Vedenhankintaa varten suojeltava pohjavesialue Kuva 21. Vedenhankinnan vaihtoehdot. Kaikki vaihtoehdot ovat mukana Pirkanmaan maakuntakaavassa (Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus). Näin ollen Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 jätevesienkäsittelyratkaisu on vaihtoehdon JVE 1 mukainen: Tampereen Sulkavuoreen varaudutaan toteuttamaan useiden kuntien yhteinen keskuspuhdistamo, ja Nokialla varaudutaan uuden puhdistamon rakentamiseen Koukkujärven alueelle. Ruovedellä Visuveden puhdistamon osalta Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 esitetään jätevesien johtamista käsiteltäväksi tulevaisuudessa joko Ruoveden keskustan tai Virtain puhdistamoille. Nämä mahdolliset jäteveden siirtovaihtoehdot on osoitettu maakuntakaavassa siirtoviemärin yhteystarvemerkinnöillä. 69

72 SELVITYKSET JA TUTKITUT VAIHTOEHDOT JVE 0+ JVE 1 JVE 2 JVE 4 JVE 3 JVE 4 JVE 3 Kuva 22. Jätevesien käsittelyn vaihtoehdot. Nuolilla osoitetut vaihtoehdot (JVE 1 ja 2) olivat mukana Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 luonnoksessa. Kaavan lopullinen jätevesienkäsittelyratkaisu pohjautuu vaihtoehtoon JVE 1. (Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus). Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on tavoiteltu lietteenkäsittelyn osalta ratkaisuja, joissa ravinteiden hyötykäyttö toteutuu. Kehittämisvaihtoehtoina on tarkasteltu seuraavia: Vaihtoehto LVE 0+: Puhdistamolietteiden käsittely nykytilanteen mukaisin menette lyin ja ilman merkittävämpää jatkojalostamista Vaihtoehto LVE 1: Puhdistamolietteiden ja erilliskerätyn biojätteen hyödyntäminen esim. Tampereen Tarastenjärven tai Nokian Koukkujärven jätteenkäsittelykeskuksen yhteydessä Vaihtoehto LVE 2: Puhdistamolietteiden, erilliskerätyn biojätteen sekä maatalouden ja muun elinkeinotoiminnan lietteiden ja biojätteiden hyödyntämiskeskus esim. Tampereen Tarastenjärvellä tai Nokian Koukkujärvellä Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 on varauduttu lietteen käsittelyyn Tampereen Sulkavuoren ja Nokian Koukkujärven uusien puhdistamoiden yhteydessä. Kaava mahdollistaa käsittelyn myös Koukkujärven ja Tarastenjärven jätteenkäsittelyalueilla. 70

73 SELVITYKSET JA TUTKITUT VAIHTOEHDOT Ar z z z v ge z z z EN V MK V z ge S z S MK V S ge ge Nokia A z S TP 0 0,5 1 2 km z S V T kk-6 S S C KM EJ TP k V RM T z V ge z S kk-2 VR SM TP k V P Mam k v S S S V V k S Ar ge Mav Pirkkala Tampere Kuva 23. Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 luonnosvaiheessa Nokian jätevesien käsittelyn osalta varauduttiin kahteen vaihtoehtoon: liittymiseen Tampereen Sulkavuoreen rakennettavaan uuteen keskuspuhdistamoon sekä oman uuden puhdistamon rakentamiseen Nokian koillisosiin. Kuvassa on esitetty kaavaluonnoksen mukainen ratkaisu. j A V v V v v C ge A TP j Ar Mav k C kk-4 k V V TP TP kk-3 MK S z j A C V k z S A Ar Mav V EO/k z S V ge KM TP ge TP S k A kk-1 Mav k z C z k C Mav j z V EP z SM j S A V v V v LM VAK TP Ar A A Kehittämissuunnitelma koostuu kolmesta osasta eli 1) vesihuollon nykytilan, tunnuslukujen ennusteiden ja asetettujen tavoitteiden kuvauksesta, 2) yleissuunnitelmasta maakunnallisesti merkittävistä vesihuollon kehittämisvaihtoehdoista ja niiden vertailusta sekä 3) ympäristöselostuksesta sisältäen suunnitelman mukaisten toimenpiteiden ympäristövaikutusten arvioinnin. Vesihuollon kehittämissuunnitelman johtopäätöksiä ja niihin pohjautuvaa vesihuollon maakuntakaavaratkaisua on kuvattu tarkemmin kappaleessa Tekninen huolto/vesihuolto (kappale ) TUULIVOIMA Maakuntakaavan yhtenä uusista teemoista on tuulivoima, jonka osalta on selvitetty potentiaaliset teollisen kokoluokan tuulivoimaloiden alueet maakunnassa. Tuulivoima-alueiden selvittäminen on tapahtunut vaiheittain alkaen vuonna 2011 tehdyllä kuntakyselyllä, jossa kartoitettiin muun muassa soveltuvia tuulivoima-alueita sekä mahdollisia tulevia hankkeita ja suunnitelmia. Tämän jälkeen käynnistettiin kysely, jossa asukkaat saivat ehdottaa tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita sekä esittää kommentteja ja mielipiteitä tuulivoimasta. Kunnilta ja asukkailta tulleiden alue-ehdotusten soveltuvuutta tuulivoimatuotantoon tarkasteltiin osana monivaiheista paikkatietotarkastelu- ja vuorovaikutusprosessia. Paikkatietotarkastelut käynnistettiin soveltumattomien alueiden analyysillä, jonka tarkoituksena oli karsia pois alueita, joissa nykyinen maankäyttö muodostaa esteen tuulivoimaloiden rakentamiselle. Näitä alueita ovat valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt, luonnonsuojelualueet, luonnonsuojeluohjelmiin ja Natura verkostoon kuuluvat alueet sekä kilometrin etäisyydellä olevat alueet vakituisesta ja loma-asutuksesta. Tarkastelun jälkeen maakunnasta löytyi näiden kriteerien perusteella 448 potentiaalista aluetta, jotka voitiin valita jatkotarkasteluun. Jatkotarkasteluun valikoituneiden alueiden soveltuvuuden tarkastelua jatkettiin suojavyöhyke- ja reunaehtotarkasteluilla, joihin lukeutuivat muun muassa lentotoiminnan ja sääasemien aiheuttamat rajoitteet voimaloiden sijoittumiselle. Lisäksi valintakriteereihin kuuluivat muun muassa vuoden keskituulennopeus 6 m/s 100 metrin korkeudessa sekä vähintään 1 km² pinta-ala. Tarkastelun jälkeen alueista pyydettiin kunnilta, viranomaisilta, sidosryhmiltä ja asukkailta komment- 71

74 SELVITYKSET JA TUTKITUT VAIHTOEHDOT teja. Näiden vaiheiden jälkeen selvitysalueita oli jäljellä 45. Kyseisiä tuulivoiman selvitysalueita esiteltiin tuulivoimaseminaarissa sekä erillisissä asukastilaisuuksissa. Paikkatietotarkastelujen ja palautteiden jälkeen käynnistettiin vaikutusten arvioinnit, joissa tarkasteltiin selvitysalueiden vaikutuksia sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin ja kulttuuriympäristöihin sekä Natura-alueisiin. Lisäksi tarkasteltiin laajaalaiseen Ruoveden FINIBA-alueeseen (Finnish Important Bird Areas) kohdistuvia vaikutuksia. Selvitystyössä huomioitiin myös petolintujen pesäpaikat ja reviirit, kaakkurin pesimäalueet sekä lintujen päämuuttoreitit. Lisäksi tarkasteltiin selvitysalueiden liitettävyyttä sähköverkkoon. Vaikutusten arviointien tuloksia arvioitiin edelleen hankeryhmässä ja lukuisissa sidosryhmä- ja viranomaisneuvotteluissa. Lopputuloksena tuulivoiman selvitysalueista 25 nähtiin tässä vaiheessa potentiaalisina maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävinä tuulivoima-alueina. Selvitysalueiden sijaitessa pääosin kaukana olemassa olevasta rakenteesta, katsottiin vielä tarpeelliseksi kartoittaa lisää alueita erityisesti rakennetun infrastruktuurin ja teollisuusalueiden läheisyydestä. Vuonna 2013 käynnistettiin selvitys, jossa tarkasteltiin yhdeksää lisäaluetta. Selvitysmenetelmät olivat samanlaiset kuten aiemman vaiheen tuulivoimaselvityksessä lukuun ottamatta pinta-alakriteeriä. Seuraavassa vaiheessa kaikille selvitysalueille laadittiin näkyvyysanalyysi. Lisäksi päivitettiin vaikutuksia arvokkaisiin maisema-alueisiin. Maakuntakaavatyön yhteydessä tehtiin alueille myös yhteensovittamistyötä suhteessa muuhun maankäyttöön. Arviointien ja yhteensovittamistyön tuloksena päädyttiin esittämään 27 aluetta maakunnallisiksi tai seudullisiksi tuulivoima-alueiksi. Alueista laadittiin havainnekuvat keskeisiltä näkymäsuunnilta. Maakuntakaavan taustaselvitysten lisäksi maakuntakaavan laadinnan aikana on Pirkanmaalla ollut käynnissä kolme tuulivoimayleiskaavan laadintaprosessia. Näistä seudullisesti merkittävät Punkalaitumen ja Humppilan-Urjalan tuulivoima-alueet on osoitettu maakuntakaavassa. Koska yleiskaavatyössä on tuotettu maakuntakaava-aineistoa yksityiskohtaisempaa tietoa, Humppilan- Urjalan aluetta ei ole tarkasteltu osana Pirkanmaan liiton tuulivoimaselvitystä. Sastamalan Suodenniemen tuulivoima-alue jää kaavaselvitysten perusteella paikalliseksi tuulipuistoksi. Maakuntakaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen välillä on laadittu lisäselvityksiä koskien tuulivoima-alueiden lepakkopotentiaalia ja tiettyjen tuulivoima-alueiden osalta niiden vaikutuksista ekologiseen verkostoon. Lisäksi laadittiin uusi etäisyyden vaikutukset huomioiva näkyvyysanalyysi sekä selvitettiin alueiden arkeologista potentiaalia. Maakuntakaavaprosessin aikana tuulivoimaalueisiin on tehty rajaus- ja muita tarkistuksia muun muassa viranomaisilta saadun palautteen pohjalta. 72

75 SELVITYKSET JA TUTKITUT VAIHTOEHDOT Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Hämeenkyrö Orivesi Ylöjärvi Tampere Nokia Kangasala Sastamala Pirkkala Lempäälä Pälkäne Vesilahti Punkalaidun Urjala Akaa Valkeakoski Km Maakuntakaavassa tutkitut tuulivoima-alueet Maakuntakaavaan sisällytetyt Arvioinneissa karsiutuneet Kuva 24. Tuulivoimatuotantoon soveltuvuuden kannalta tarkastellut sekä maakuntakaavassa esitetyt tuulivoima-alueet. 73

76 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET 6 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET 6.1 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 käytetään yleismääräyksiä, kehittämisperiaatemerkintöjä, aluevaraus- ja kohdemerkintöjä, alueiden erityisominaisuuksia ilmaisevia merkintöjä, viivamerkintöjä sekä erityismääräyksiä. Yleismääräyksiä ovat määräykset, jotka koskevat koko kaavan aluetta tai ainakin sen useita osaalueita. Jos yleismääräys koskee vain tiettyjä alueita, määräyksessä mainitaan, mitä alueita määräys koskee. Kehittämisperiaatemerkinnöillä ja niihin liittyvillä määräyksillä osoitetaan ensisijaisesti alueita ja yhteyksiä sekä niiden muodostamia kokonaisuuksia, jotka ovat merkittäviä maakunnan tavoitellun kehityksen kannalta. Merkinnöillä voidaan myös osoittaa alueita, joita ei suunnittelutilanteen keskeneräisyyden tai muun vastaavan syyn takia ole tarkoituksenmukaista osoittaa selkeästi kohdennettuna aluevarauksena tai viivamerkintänä. Kehittämisperiaatemerkintä on usein päällekkäinen aluevarausmerkinnän ja erityisominaisuusmerkinnän kanssa. Kehittämisperiaatemerkintöjä ovat muun muassa erilaiset kehittämisvyöhykkeet sekä tiivis joukkoliikennevyöhyke. Myös esimerkiksi teknisen huollon verkostojen ja liikenteen yhteystarvemerkinnät ovat kehittämisperiaatemerkintöjä. Aluevarausmerkinnöillä osoitetaan alueen pääasiallinen käyttötarkoitus, ja ne ovat toisensa poissulkevia siten, että samalla alueella ei voi samanaikaisesti olla voimassa kahta eri aluevarausmerkintää. Näitä ovat esimerkiksi taajamatoimintojen alueet, keskustatoimintojen alueet ja virkistysalueet. Aluevarauksiin rinnastettavia kohdemerkintöjä käytetään kaavan mittakaavaan nähden pieniä alueita osoitettaessa tai kun tarkemman aluerajauksen määrittely on tarkoituksenmukaista vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Kohdemerkintöjä käytetään esimerkiksi pienialaisten virkistysalueiden tai kunnan suunnittelussa tarkemmin rajattavien kylien osoittamisessa. Viivamerkinnöillä esitetään esimerkiksi liikenneväyliä ja yhdyskuntateknisen huollon verkostoja. Erityisominaisuuksia kuvaavia merkintöjä käytetään osoittamaan niitä vähintään maakunnallisesti merkittäviä osa-alueiden erityisominaisuuksia, joiden säilyttäminen halutaan turvata tai joiden asettamat reunaehdot on otettava huomioon alueiden käyttöä suunniteltaessa. Ominaisuusmerkintää käytetään muun muassa valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY) osoittamisessa. Erityisominaisuusmerkintä on usein päällekkäinen muiden kaavamerkintöjen kanssa. Aluevarausmerkintä osoittaa pääasiallisen maankäytön, mutta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon myös ominaisuusmerkinnän suunnittelumääräykset. Viivamerkinnöillä esitetään esimerkiksi liikenneyhteyksiä ja yhdyskuntateknisiä verkostoja. Erityismääräyksillä määritetään ne alueet ja kohteet, joiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon määräyksessä mainitut Natura-alueet sekä niihin liittyvät erityispiirteet. Edellisten lisäksi kaavakartalla käytettyjä muita merkintöjä ovat piirtämistekniset kaava-alueen ja kuntien rajaviivamerkinnät. 74

77 Tampellan alue, Tampere. Maakuntakaavassa käytetään kaavamerkintöihin liittyviä suunnittelumääräyksiä. Suunnittelumääräyksillä ohjataan kuntien kaavoitusta ja muuta eri viranomaisten alueiden käyttöä koskevaa suunnittelua, ja ne liittyvät yksityiskohtaisempaa suunnittelua sekä muuta viranomaistoimintaa koskeviin oikeusvaikutuksiin. Kaavamääräykset ovat luonteeltaan ehdollisia eli ne ohjaavat suunnittelua vain siinä tapauksessa, että kyseisen alueen suunnitteluun muuten ryhdytään. Suunnittelumääräysten lisäksi annetaan kaavassa myös kehittämissuosituksia, jotka liittyvät muun muassa kehittämisperiaatemerkintöihin sekä maa- ja metsätalousvaltaisiin alueisiin, jotka ovat ekosysteemipalvelujen kannalta merkittäviä (MK). Suojelumääräykset puolestaan koskevat maakuntakaavan suojelualueita (S), muinaismuistoalueita (SM) sekä arvokkaita geologisia muodostumia (ge). Pirkanmaan maakuntakaavaprosessin yhteydessä toteutetussa ympäristöministeriön rahoittamassa MASTRA-hankkeessa, Strategiaa vai taktiikkaa maakuntakaavoituksen vaikuttavuuden kehittäminen, tavoitteena oli kehittää maakuntakaavaa strategisen suunnittelun välineenä ja lisätä sen vaikuttavuutta. Hankkeen C-osassa kehitettiin maakuntakaavan yhdyskuntarakenteeseen liittyviä kaavamerkintöjä strategisen suunnittelun välineinä. Tavoitteena oli myös tiivistää maakuntakaavan ja yleiskaavan välistä suhdetta. Hankkeen tulokset näkyvät Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 kartalla uudenlaisina yhdyskuntarakenteen kaavamerkintöinä, kuten esimerkiksi sekoittuneina alueina, tiivistettävänä joukkoliikennevyöhykkeenä, matkaketjuja tukevina merkintöinä sekä kehitettyinä kaavamääräyksinä, esimerkiksi taajamatoimintojen alueen osalta. Hankkeen C-osan tulokset on raportoitu selvityksessä MASTRA: Strateginen kaavakartta maakuntakaavamerkintöjen ja määräysten uudet lähestymistavat. 75

78 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET KEHITTÄMISPERIAATEMERKINNÄT 6.2 KEHITTÄMISPERIAATEMERKINNÄT LÄHTÖKOHDAT Pirkanmaa on voimakkaasti kehittyvä ja kasvava sekä lukuisia erityispiirteitä omaava maakunta. Maankäytöllisesti merkittävien kohteiden osoittamiseksi ja ohjaamiseksi on maakuntakaavan suunnittelussa aiempaa vahvemmin hyödynnetty kehittämisperiaatemerkintöjen käyttömahdollisuudet maakunnallisesti tärkeiden strategisten tavoitteiden korostamisen ja selkeyttämisen välineinä. Erityisesti kaupunki- ja taajamarakenteen kehittämisvyöhykkeisiin ja -alueisiin liittyvät kehittämisperiaatemerkinnät perustuvat ensisijaisesti Pirkanmaan maakuntavaltuuston linjaamiin maankäytön perusratkaisuihin ja maakuntastrategiassa esiin nostettuihin teemoihin. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet luovat viitekehyksen maakuntakaavan valinnoille, ja näihin myös kaavan kehittämisvyöhykkeet vahvasti nojaavat. Maakuntakaavan perusratkaisuissa määriteltiin maankäytön kehittämisen ja kasvun suuret painopistesuunnat, joita kaavakartan kehittämisperiaatemerkinnöillä pyritään osaltaan vahvistamaan. Merkinnöillä on myös huomattava viestinnällinen rooli kehittämisen painopistealueiden ja tavoitteellisen pitkän aikavälin maankäytön osoittamisessa. TAVOITTEET Kehittämisperiaatemerkintöjen tavoitteena on vahvistaa maankäytön toteutumista maakunnallisesti merkittävillä ja strategisesti tärkeillä vyöhykkeillä ja kehittämisen painopistealueilla. Tavoitteena on myös lisätä maakuntastrategian ja muun ohjelmallisen kehittämisen yhtymäkohtia maankäytön suunnitteluun ja toteutukseen. Näiden priorisoitujen rajapintojen tunnistamisen katsotaan tuovan huomattavaa lisäarvoa maakuntakaavan vaikuttavuudelle. Lisäksi kehittämismerkinnöillä on tärkeä rooli kunta- ja seuturajat ylittävän yhteistyön merkityksen korostamisessa ja siihen kannustamisessa. KAIKKIEN KEHITTÄMISPERIAATEMERKINTÖJEN YHTEISET SUUNNITTELUPERIAATTEET Kehittämisperiaatemerkinnöillä ja niihin liittyvillä määräyksillä tai suosituksilla osoitetaan alueita, joiden ohjaaminen on perusteltua maakunnallisten tavoitteiden tai muiden kehittämisvaikutusten vuoksi. Merkintöjen avulla edistetään maankäytön suunnittelun ja aluekehittämisen yhteen sovittamista. Kehittämisperiaatemerkintöjen oikeusvaikutukset liittyvät yksityiskohtaisemman suunnittelun ohjaukseen. Kehittämisperiaatemerkintöjen sisällä voi sijaita aluevarausmerkintöjä ja muita alueidenkäyttöä ohjaavia merkintöjä. Kehittämisperiaatemerkinnät ovat yksittäisiä kaavamerkintöjä laajempia ja niitä yhteen kokoavia. Yleisperiaatteena merkintöjen käyttämisessä on, että niitä käytetään rajoitetusti vain tarkkaan harkituissa kohteissa. Näin vahvistetaan merkintöjen vaikuttavuutta. Kehittämisperiaatemerkinnöillä on osoitettu kaupunki- ja taajamarakenteen kehittämisvyöhykkeitä ja -alueita sekä maaseudun ja matkailun kehittämisen kohdealueita, jotka ovat erityislaatuisia tai sisältävät muuta kehittämispotentiaalia, jotka ovat merkittäviä maakunnan tavoitellun kehityksen kannalta, joihin kohdistuu erityisiä strategisia tavoitteita, joihin kohdistuu suunnittelussa huomioon otettavia alueidenkäytön tai yhdyskuntarakenteen kehittämistarpeita, joilla yhdyskuntarakenteen eheytymiseen ja toimintojen saavutettavuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotka tukevat maakuntavaltuustossa hyväksyttyjä maankäytön perusratkaisuja. Kehittämisperiaatemerkintöjä esitetään kuvassa 25, kaavaselostuksen liitekartalla 1 Taajamarakenteen kehittämisvyöhykkeet sekä maaseudun ja matkailun kehittämisen kohdealueet sekä teemakohtaisilla liitekartoilla 5, 8a, 15, 16, 22, 23, 27, 29, 30 ja

79 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET KEHITTÄMISPERIAATEMERKINNÄT Kihniö Virrat mv Parkano kk5 Mänttä-Vilppula kk5 Ruovesi mv Ikaalinen Juupajoki mk2 mv Hämeenkyrö ls kk6 Ylöjärvi ls Orivesi mk1 mv Tampere kk6 kk1 Nokia kk4 Kangasala Sastamala mv Pirkkala kk3 mk1 mv Lempäälä mv kk6 kk5 Pälkäne Vesilahti mk2 kk2 Valkeakoski Punkalaidun Urjala kk1 Akaa mv Km mk1 Taajamarakenteen kehittämisvyöhykkeet sekä maaseudun ja matkailun kehittämisen kohdealueet kk1 Kaupunkiseudun keskusakselin kehittämisvyöhyke kk2 Kaupunkiseudun läntinen yritysalueiden kehittämisvyöhyke kk3 2-kehän kehittämisvyöhyke kk4 Pyhäjärven ympäristön kehittämisvyöhyke kk5 Taajamien elinvoimaisuuden kehittämisvyöhyke kk6 Kasvutaajamien kehittämisvyöhyke Tiivistettävä asemanseutu mk1 Maaseutuelinkeinojen kehittämisen kohdealue mk2 Maaseutuasumisen kehittämisen kohdealue ls Maankäytön kehittämisen kohdealue liikenteellisessä solmukohdassa mv Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue Muut kehittämisperiaatemerkinnät on esitetty kyseistä teemaa kuvaavilla liitekartoilla. Tiivis joukkoliikennevyöhyke Kuva 25. Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 kaupunki- ja taajamarakenteen kehittämisvyöhykkeet sekä maaseudun ja matkailun kehittämisen kohdealueet. 77

80 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET KEHITTÄMISPERIAATEMERKINNÄT KAUPUNKI- JA TAAJAMARAKENTEEN KEHITTÄMISVYÖHYKKEET JA -ALUEET SUUNNITTELUPERIAATTEET Kaavassa osoitetut kaupunki- ja taajamarakenteen kehittämisvyöhykkeitä ja -alueita koskevat kehittämisperiaatemerkinnät perustuvat erityisesti maankäytön perusratkaisuihin, maakunnan työpaikka-alueselvitykseen, sekä kuntien ja viranomaisten kanssa käytyihin neuvotteluihin. Kehittämisperiaatemerkintöjä, jotka liittyvät kaupunkiseudun keskusakselin, kaupunkiseudun läntisen yritysalueiden, 2-kehän, Pyhäjärven ympäristön ja taajamien elinvoimaisuuden kehittämisvyöhykkeisiin sekä maankäytön kehittämisen kohdealueisiin liikenteellisessä solmukohdassa, on käsitelty erityisesti Pirkanmaan maankäyttövaihtoehtotarkastelun sekä mm. työpaikka-alueselvityksen yhteydessä. Tiiviit joukkoliikennevyöhykkeet ja tiivistettävät asemanseudut perustuvat maankäytön perusratkaisun mukaisiin liikennejärjestelmän painopisteisiin ja kehittymissuuntiin. Niissä on otettu huomioon lähijunaliikenteen kehittyminen sekä Tampereen kaupunkiseudun raitiotieverkon laajentuminen ja joukkoliikenteen muut vahvat yhteysvälit. Tiivistettävien asemanseutujen merkintä on yleispiirteinen ja sen rajaus määrittyy tarkemmassa suunnittelussa. Tiiviit joukkoliikennevyöhykkeet esitetään yhtenäisinä vyöhykkeinä, joiden sisälle jää alueita, joilla tiivistäminen ei ole mahdollista tai kannattavaa. Vyöhyke viestii joukkoliikenteen ja maankäytön kehittämisen kokonaisuudesta ja alueiden keskinäisestä yhteydestä samalla käytävällä. Kasvutaajamien kehittämisvyöhykkeen määrittelyssä on otettu huomioon nykyinen aluerakenne, alueen ominaisuudet ja maakuntakaavaluonnoksen tulevaisuuden visiot, jotka yhdessä muodostavat kriteerit tulevaisuuden kasvuvyöhykkeelle. Lähtökohtana on ollut paikkatietopohjainen YKR-aineisto ja sen maaseutu-kaupunkiseutualuejako. Aluejaossa on määritelty sisempi ja ulompi kaupunkialue sekä näitä kaupunkialueita ympäröivä kehysalue. Kehysalueen määrittelyssä on huomioitu lähitaajamat. Kehysalue on viisi kilometriä ydinkaupunkialueen ulkoreunasta ja kolme kilometriä lähitaajamien ytimien reunasta. Tämä kaupunkien kehysalue on otettu lähtökohdaksi määritettäessä kriteereitä kasvutaajamien kehittämisvyöhykkeeksi. Kehittämisvyöhykkeen rajauksessa on myös huomioitu maakuntakaavaluonnos ja sen aluevaraukset. Maakuntakaavaluonnoksesta on aluevarauksista (palvelualueet, kaupan alueet, taajama-alueet, keskusta-alueet, työpaikka-alueet, ja teollisuus- ja varastoalueet) otettu kolmen kilometrin säde ja yhdessä kehysalueen kanssa saatu kasvutaajamien kehittämisvyöhykkeelle rajaus. Vyöhykkeen rajausta on ehdotusvaiheessa tarkennettu saavutettavuustarkastelun avulla. Tavoitteellista on, että kasvutaajamien kehittämisvyöhykkeen maankäyttöä pyritään kehittämään kokonaisvaltaisesti kuntien omalla päätöksellä kaavoituksen keinoin, esimerkiksi yleiskaavasuunnittelun kautta. Alueen uuden rakentamisen suuntautuminen jo olemassa olevan kunnallisteknisen verkoston piiriin on toivottava, investointikustannuksia hillitsevä kehityssuunta. Kasvutaajamien kehittämisvyöhykkeeseen kuuluvat Tampereen, Pirkkalan, Lempäälän, Nokian, Ylöjärven, Kangasalan, Valkeakosken, Vesilahden, Hämeenkyrön, Pälkäneen ja Akaan kasvuvyöhykkeen kriteerit täyttävät alueet. Vuores, Tampere. 78

81 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET KEHITTÄMISPERIAATEMERKINNÄT MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET kk1 Kaupunkiseudun keskusakselin kehittämisvyöhyke. Merkinnällä osoitetaan Tampereen ydinkaupunkiseudun ja eteläisen Pirkanmaan pohjois-eteläsuuntainen kehittämisvyöhyke, joka ulottuu Tampereen kaupunkikeskustan ja Lielahden alakeskuksen alueelta Rautaharkko-Lakalaivan alakeskuksen ja henkilöliikenteen aseman sekä Sääksjärven alakeskuksen kautta Lempäälän keskustaan. Etelä-Pirkanmaalla vyöhyke jatkuu Akaan taajamassa. Suunnittelumääräys: Aluekokonaisuutta kehitetään hyvin saavutettavana ja monipuolisena yritystoiminnan, asumisen sekä kaupallisten ja julkisten palvelujen alueena. Kehittämisvyöhykkeen keskukset toimivat merkittävinä asumisen, palveluiden ja työpaikkojen keskittyminä sekä seudullisesti merkittävinä liikenteellisinä solmukohtina. Tampereen keskustan asemaa valtakunnallisesti merkittävänä kaupunkikeskuksena vahvistetaan. Tampereen eteläisen alakeskuksen, siihen liittyvän henkilöliikenteen aseman, Sarankulman, Härmälän ja Partolan ympäristöä kehitetään vetovoimaisena messukeskusalueena sekä monipuolisena kaupallisten ja muiden palveluiden, työpaikkojen ja asumisen kasvualueena. Alueen liikennejärjestelyjen toimivuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Sääksjärven alakeskusta kehitetään tiiviinä alakeskuksena ja joukkoliikenteen terminaalina, joka kytkee vaiheittain toteutuvan 2-kehän välityksellä läntistä ja itäistä kaupunkiseutua keskusakselin kehittämisvyöhykkeeseen. Akaassa tiivistetään asemanseutuja sekä Viialan ja Toijalan keskusten välisen alueen yhdyskuntarakennetta sekä kehitetään Yritys-Konhon aluetta hyvin saavutettavana työpaikka-alueena. Aluetta tulee kehittää tiiviissä yhteistyössä kuntien ja muiden viranomaisten kanssa. Maankäytön suunnittelussa tulee tavoitella tiivistä ja sekoittunutta yhdyskuntarakennetta sekä edistää toimintojen saavutettavuutta kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä. kk2 Kaupunkiseudun läntinen yritysalueiden kehittämisvyöhyke. Merkinnällä osoitetaan Tampereen ydinkaupunkiseudun länsi-eteläsuuntainen yritysaluevyöhyke. Vyöhyke ulottuu Ylöjärven Elovainiosta Kolmenkulman, Pitkäniemen, lentoaseman ja kehäteiden palvelu- ja yritysalueiden kautta Lempäälän Marjamäkeen. Marjamäestä vyöhyke jatkuu edelleen tien 130 suunnassa Valkeakoskelle. Kehittämissuositus: Aluekokonaisuutta kehitetään hyvin saavutettavana, valtakunnallisesti merkittävänä ja vetovoimaisena yritysvyöhykkeenä. Suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon eheä yhdyskuntarakenne ja alueiden tarkoituksenmukainen toteutusjärjestys sekä kehän suuntainen joukkoliikenne. Lentoaseman, valtatien 3 ja 2-kehän alueella kiinnitetään erityistä huomiota uuden maankäytön yhteensovittamiseen viheryhteyksien ja virkistyskäytön kanssa. Lentoaseman toiminnallista kytkeytymistä Tampereen keskustaan ja kaupunkiseudun eteläisiin alakeskuksiin tulee edistää. Kolmenkulman aluetta kehitetään erityisesti ympäristöteollisuuden ja cleantech-yritystoiminnan yritysten sijoittumisedellytyksiä suosivasti. Tien 130 varren maankäytössä tulee kiinnittää erityistä huomiota alueiden toteuttamisjärjestykseen. Aluetta tulee kehittää tiiviissä yhteistyössä kuntien ja muiden viranomaisten kanssa. Maankäytön suunnittelussa tulee edistää toimintojen saavutettavuutta kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä. 79

82 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET KEHITTÄMISPERIAATEMERKINNÄT kk3 2-kehän kehittämisvyöhyke. Merkinnällä osoitetaan Tampereen ydinkaupunkiseudun 2-kehään tukeutuva yritys- ja tutkimustoiminnan sekä asumisen vyöhyke, joka ulottuu lentoasemalta Sääksjärven, Hervannan, Saarenmaan ja Lentolan kautta Tarastenjärvelle. Vyöhyke kytkee lentoasemaa ja itäistä kaupunkiseutua toisiinsa, keskusakselin kehittämisvyöhykkeeseen sekä kaupunkiseudun muihin yritysalueisiin. Kehittämissuositus: Aluekokonaisuutta kehitetään tiivistyvän taajamarakenteen ja monipuolisen yritysja tutkimustoiminnan vyöhykkeenä. Huomiota tulee kiinnittää alueiden tarkoituksenmukaiseen toteutusjärjestykseen. Suunnittelussa ja toteutuksessa edistetään Hervannan osaamiskeskittymän ja Ruskon yritysalueiden maankäytön kehittymistä sekä toiminnallista kytkeytymistä Sääksjärven alakeskukseen, muihin kehittämisvyöhykkeen yritysalueisiin ja lentoasemaan. 2-kehän toteuttamisella välille Rusko Lentola vahvistetaan Lentolan asemaa itäisen kaupunkiseudun merkittävänä liikenteellisenä solmukohtana etelän ja lentoaseman suuntaan. Maankäytön suunnittelussa tulee varautua myös 2-kehän yhteystarpeen toteuttamiseen Tarastenjärvelle. Tarastenjärven aluetta kehitetään erityisesti ympäristöteollisuuden yritysten sijoittumisedellytyksiä suosivasti. Aluetta tulee kehittää tiiviissä yhteistyössä kuntien ja muiden viranomaisten kanssa. Maankäytön suunnittelussa tulee tavoitella tiivistä ja sekoittunutta maankäyttöä sekä edistää toimintojen saavutettavuutta kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä. kk4 Pyhäjärven ympäristön kehittämisvyöhyke. Merkinnällä osoitetaan Tampereen ydinkaupunkiseudulla Pyhäjärveen kytkeytyvä kaupunkimaisen asumisen ja virkistyksen laatuvyöhyke. Kehittämissuositus: Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee edistää järvinäkymiä hyödyntäviä ratkaisuja ja laadukasta rakentamista, yleisessä käytössä olevan rantavyöhykkeen säilymistä ja toteutumista sekä sujuvaa ja esteetöntä liikkumista alueella. Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota kulttuuriympäristön arvojen säilymiseen. Alueen maankäyttöä tulee kehittää yhtenäisenä kokonaisuutena tiiviissä yhteistyössä kuntien ja muiden viranomaisten kanssa. kk5 Taajamien elinvoimaisuuden kehittämisvyöhyke. Merkinnällä osoitetaan Vilppulan aseman ja Mäntän keskustan muodostama yhtenäinen eheytyvän taajamarakenteen alue, jolla vahvistetaan kaupungin kulttuuri- ja matkailupalveluiden saavutettavuutta, Parkanon keskustan ja asemanseudun välinen vyöhyke, jota kehitetään merkittävänä logistiikan, varastoinnin sekä luonnonvaratalouden työpaikka- ja tutkimustoimintojen keskittymänä, sekä Sastamalan Pehulassa alue, jolla on edellytyksiä kehittyä energiaintensiivisen yritystoiminnan ja biotalouden alueena. Kehittämissuositus: Mänttä-Vilppulassa alueen maankäytön suunnittelussa ja toteutuksessa tulee tukea alueen kulttuuri- ja matkailupalvelujen sijoittumis- ja toimintamahdollisuuksia. Alueen sujuvaan saavutettavuuteen eri liikkumismuodoilla tulee kiinnittää erityistä huomiota painottaen asemanseutuja. Parkanossa alueen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota Parkanon asemanseudun ja keskustan toiminnalliseen kytkeytymiseen sekä hyvään saavutettavuuteen. Alueen maankäytössä varaudutaan hyödyntämään raideliikenteen kuljetus- ja terminaalitoimintojen mahdollisuudet. Sastamalan alueen maankäytön suunnittelussa ja toteutuksessa tulee edistää kehittämisperiaatemerkinnän mukaisten ja muun alueelle soveltuvan yritystoiminnan sijoittumis- ja toimintaedellytysten kehittymistä. Alueen maankäytössä varaudutaan hyödyntämään raideliikenteen kuljetusmahdollisuudet lähialueen asuinympäristö huomioiden. 80

83 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET KEHITTÄMISPERIAATEMERKINNÄT kk6 Kasvutaajamien kehittämisvyöhyke. Merkinnällä osoitetaan vyöhyke, jonka maaseutualueet sekä maa- ja metsätalousvaltaiset alueet ovat maakuntakaavan tavoitevuoden 2040 jälkeisiä potentiaalisia taajama-alueiden, väyläverkoston ja muun yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntia ja joihin kohdistuu hajarakentamispainetta. Kasvuvyöhykkeeseen kuuluvat Akaan, Hämeenkyrön, Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Pälkäneen, Tampereen, Valkeakosken, Vesilahden ja Ylöjärven ne alueet, joiden saavutettavuus, väestökehitys ja aluerakenne täyttävät kasvuvyöhykkeen kriteerit. Merkintä ei rajoita maaja metsätalouden ja niitä tukevien maaseudun elinkeinojen kehittämistä ja näihin liittyvää rakentamista. Kehittämissuositus: Alueen maaseutualueet sekä maa- ja metsätalousvaltaiset alueet tulee turvata tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen laajentumisalueeksi. Alueelle suuntautuvaa asuin- ja työpaikkarakentamista on ensisijaisesti ohjattava taajama-alueille ja kyliin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää liikennejärjestelyihin, erityisesti joukkoliikenteen mahdollistavaan yhdyskuntarakenteeseen, infrastruktuuriin, palvelujen saavutettavuuteen, toimiviin virkistysalueisiin sekä luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen turvaamiseen. ls Maankäytön kehittämisen kohdealue liikenteellisessä solmukohdassa. Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävät ja liikenteellisesti vetovoimaiset alueet, joihin on tarkoituksenmukaista sijoittaa yritystoimintoja ja joiden maankäytön yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla voidaan eheyttää yhdyskuntarakennetta. Merkinnällä on osoitettu Orivedellä valtatien 9 ja kantatien 58 risteysalue Oripohjan ympäristössä sekä Hämeenkyrön keskustaajamassa uuden valtatien 3 linjauksen ja sen eritasoliittymien lähivaikutusalue. Kehittämissuositus: Alueen maankäyttö tulee suunnitella siten, että alueelle sijoittuvat toiminnot täydentävät taajamarakennetta, parantaen väylien eri puolille sijoittuvien alueiden keskinäistä kytkeytyvyyttä. Alueen toteutuksessa erityistä huomiota tulee kiinnittää ympäristö- ja maisema-arvoihin sekä liikennejärjestelyihin mukaan lukien liityntäpysäköintiratkaisut. Tiivis joukkoliikennevyöhyke. Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntarakenteeltaan tiiviit, tiivistettävät tai tiiviinä toteutettavat alueet, jotka tukeutuvat tehokkaaseen joukkoliikennejärjestelmään. Suunnittelumääräys: Alueen tulee tukeutua tehokkaaseen joukkoliikennejärjestelmään sekä laadukkaisiin kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiin. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on pyrittävä tiiviiseen rakenteeseen, joka mahdollistaa tehokkaan joukkoliikenteen järjestämisen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää pysäkkijärjestelyjen toimivuuteen ja saavutettavuuteen, liikenneturvallisuuteen sekä liityntäpysäköinnin tarpeisiin. Alueen suunnittelussa tulee liikenneväylien läheisyydessä kiinnittää erityistä huomiota liikenteen melun, tärinän ja ilman laadun haittojen hallintaan. Tiivistettävä asemanseutu. Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntarakenteeltaan tiivistettävät alueet, jotka tukeutuvat ensisijaisesti raideliikenteeseen. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on pyrittävä raideliikennettä tukevaan tiiviiseen yhdyskuntarakenteeseen sekä laadukkaisiin kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiin. Tiivistettävän alueen laajuus tulee tarkentaa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. 81

84 Sappee, Pälkäne. Kuva: Sappeen Matkailukeskus MAASEUDUN JA MATKAILUN KEHITTÄMISALUEET SUUNNITTELUPERIAATTEET Kaavassa osoitetut maaseudun ja matkailun kehittämisalueisiin liittyvät kehittämisperiaatemerkinnät perustuvat Suunnat Pirkanmaan kasvulle ja työlle -työpaikka-alueselvitykseen, Hyvät ja yhtenäiset peltoalueet Pirkanmaalla -selvitykseen, Pirkanmaan ekologisen verkoston selvitykseen sekä kuntien ja viranomaisten kanssa käytyihin neuvotteluihin. Maaseutuelinkeinojen ja -asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisperiaatemerkinnät on käsitelty työpaikkaalueselvityksen yhteydessä. Maaseutuasumisen kehittämisen kohdealuemerkinnällä on osoitettu Vesilahden Koskenkylä- Narvan alue ja Juupajoen Kopsamon alue. Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuemerkinnällä on osoitettu Sastamalan Ellivuoren, Karkun oppilaitosten ja golfkentän alue Kangasalan Keisarinharjun, Kaivannon ja Pälkäneen Vehoniemenharjun ympäristö Pälkäneen Sappeen ympäristö Hämeenkyrön ja Ylöjärven ympäristötaiteen alueet Pinsiössä Hämeenkankaan Pirkanmaan puoleinen osa, joka ulottuu Hämeenkyrön keskustaajamaan sekä Ikaalisten kylpylän, Teikankaan ja Vanhan Kauppalan alueille Ylöjärven Kurun, Ruoveden Muroleen ja Ammunteenvuoren-Rättivuoren kallioalueiden muodostama vyöhyke Virtain Marttisen, Laivarannan ja Torisevan muodostama kokonaisuus sekä Valkeakosken Visavuoren, Sääksmäen sillanseudun ja Rapolanharjun alue. Koska kaavassa osoitetaan runsaasti uusia luonnonvarojen hyödyntämistä koskevia alueita, on tasapainon vuoksi nähty tarpeelliseksi osoittaa alueita, joilla halutaan turvata laajat ja yhtenäiset luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät maa- ja metsätalousalueet, jotka muodostuvat suojelualueista sekä muista luonnon alueista. Tavoitteena on, että alueiden käyttötarkoitus säilyisi nykyisen kaltaisena. Edellä mainittuja merkintöjä on kuvattu tarkemmin kaavaselostuksen luvussa Monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut. 82

85 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET KEHITTÄMISPERIAATEMERKINNÄT MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET mk1 Maaseutuelinkeinojen kehittämisen kohdealue. Merkinnällä osoitetaan maaseutualueita, joihin kohdistuu maakunnallisesti merkittäviä elinkeinoihin liittyviä alueidenkäytön kehittämistarpeita. Kehittämissuositus: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää alueelle luonteenomaisten elinkeinojen toimintaedellytysten kehittymistä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää uusien toimintojen sekä alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristön arvojen yhteensovittamiseen. Kangasalan Saarioisten tehtaan sekä Pakkalan kylän ympäristön alueen suunnittelussa tulee edistää eläintuotannon ja siihen liittyvän jalostustoiminnan toimintaedellytyksiä sekä kiinnittää erityistä huomiota näiden toimintojen ja ympäristön arvojen yhteensovittamiseen. Alueen suunnittelussa tulee myös edistää alueen kehittymistä muuhun lähiruokatuotantoon. Punkalaitumella Kanteenmaantien ja valtatien 2 risteysalueen sekä Isosuon ja Arkkuinsuon muodostaman alueen suunnittelussa tulee tukea alueen kehittymistä energiaomavaraisuuden sekä biotalouden elinkeinojen vyöhykkeenä. Hämeenkyrössä ja Nokialla sijaitsevan Jumesniemen-Mahnalan alueen suunnittelussa tulee edistää maakunnallisesti merkittävä maito- ja marjatuotannon aluekokonaisuuden kehittämisedellytyksiä. Suunnittelulla edistetään eläintuotannon ja biotalouden toimintaedellytyksiä. mk2 mv Maaseutuasumisen kehittämisen kohdealue. Merkinnällä osoitetaan aluerakenteeseen hyvin soveltuvia alueita, joita kehitetään maaseutumaisen asumisen alueena. Kehittämissuositus: Alueelle tulee laatia osayleiskaavatasoinen suunnitelma, jossa otetaan huomioon maisemarakenteen ominaispiirteet ja alueen kulttuuriperintö. Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät matkailuelinkeinojen, kulttuuri-, luonto- ja maisemamatkailun sekä ulkoilun ja virkistyskäytön kehittämisalueet. Kehittämissuositus: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää matkailuelinkeinojen ja yleisen virkistyksen palvelujen sijoittumista alueelle. Erityistä huomiota tulee kiinnittää palveluiden saavutettavuuteen sekä uusien toimintojen yhteensovittamiseen alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen kanssa. Alueella tulee edistää virkistysreittien toteuttamista ja ylläpitoa. Kopsamo, Juupajoki. 83

86 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET KEHITTÄMISPERIAATEMERKINNÄT & YLEISMÄÄRÄYKSET MUUT KEHITTÄMISMERKINNÄT SUUNNITTELUPERIAATTEET Teknisen huollon kehittämisen kohdealueet ja yhteystarvemerkinnät sekä tieliikenteen ja voimalinjojen yhteystarvemerkinnät esitellään teeman mukaisissa kohdissa. Jätehuoltoa, vesihuoltoa ja energiansiirtoverkkoja koskevat teknisen huollon kehittämismerkinnät kuvataan luvussa 6.10 Tekninen huolto. Tieliikenteen yhteystarpeet käsitellään kappaleessa Tiet. Arkeologisen perinnön ydinalueen kehittämismerkintää käsitellään kappaleessa Muinaisjäännökset ja muu arkeologinen perintö. Luonnon monimuotoisuuden ydinalue käsitellään luvussa Monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut. 6.3 YLEISMÄÄRÄYKSET SUUNNITTELUPERIAATTEET Maakuntakaavan yleismääräykset kattavat koko Pirkanmaan alueen. Yleismääräyksiin on otettu mukaan ne kaava-alueen alueidenkäytön suunnittelukokonaisuudet, joita ei ole tarkoituksenmukaista ohjata muilla maakuntakaavamerkinnöillä ja -määräyksillä. Maakuntakaavaluonnoksen yleismääräykset koskevat ehdollista rakentamisrajoitusta, taajamien ranta-alueita, peltoalueiden tuotantokäytön turvaamista, vedenhankintavesistöjä, vesienhoidon riskialueita, tulva-alueita sekä vähittäiskaupan mitoitusta. Nämä käsitellään tarkemmin kaavaselostuksen teemakohtaisissa luvuissa. YLEISMÄÄRÄYKSET Virkistys- tai suojelualueeksi taikka liikenteen tai teknisen huollon verkostoja tai alueita varten osoitetulla alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Taajamien rakentamattomat ranta-alueet tulee säilyttää pääsääntöisesti rakentamattomina ja varata yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa yleiseen virkistyskäyttöön. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava mahdollisuus hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden tuotantokäyttöön. Maaseutua kehitettäessä on pyrittävä sovittamaan yhteen asuinympäristön laatutavoitteet ja maaseutualueiden elinkeinojen toimintaedellytykset. Yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeitä vesialueita ovat Kokemäenjoki, Mallasvesi, Näsijärvi, Roine ja Vihnusjärvi. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on vesiensuojelunäkökohdat otettava huomioon siten, ettei näiden vesialueiden veden laatua heikennetä tai käyttöä vedenhankintaan vaaranneta. Vesienhoidon erityisalueiksi todettujen vesistöjen lähivaluma-alueilla tulee yksityiskohtaisessa suunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota vesien ekologista ja kemiallista tilaa heikentävien tekijöiden vähentämiseen. Tämä koskee seuraavia alueita: Mahnalanselän alue, Lavajärven valuma-alue, Vanajaveden-Pyhäjärven alue, Keljonjärven valuma-alue, Kangasalan Myllyojan valuma-alue ja Punkalaitumenjoen valuma-alue. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulva-alueet ja tulviin liittyvät riskit. Uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulva-alueille. Tästä voidaan poiketa, jos voidaan osoittaa, että tulvariskit pystytään hallitsemaan. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on k-m², ellei selvitysten perusteella toisin osoiteta ja ellei tämän kaavan suunnittelumääräyksissä muuta määrätä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on tarkistettava ajantasainen tieto tunnetuista kiinteistä muinaisjäännöksistä ja muista arkeologisista kulttuuriperintökohteista Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä ja siihen liittyvästä karttapalvelusta. 84

87 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE 6.4 ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE ASUMINEN LÄHTÖKOHDAT Pirkanmaan väestömäärä kasvaa koko maan tasolla voimakkaasti. Kun vuonna 1990 maakunnassa oli asukasta, vuonna 2014 asukkaita oli yli Pirkanmaan väestösuunnitteen mukaan väestön arvioidaan kasvavan yhä, n. 0,8 prosenttia vuodessa kaavan tavoitevuoteen 2040 asti. Väestön kasvu, yhdistettynä erityisesti asumisväljyyden kasvuun, on ilmentynyt myös yhdyskuntarakenteen laajentumisena maakunnassa. Taajamaksi luokiteltavien alueiden pinta-ala on kasvanut 1990-luvun alusta noin 39 prosenttia 390:sta 540 neliökilometriin. Kasvu on kohdistunut etenkin Tampereen kaupunkiseudulle sekä Etelä- ja Lounais-Pirkanmaalle. Samalla haja-asutusalueilla asuvien osuus väestöstä on vähentynyt 13 % johtuen väestön vähenemisestä maaseudulla ja täten jatkuvasta kaupungistumisesta, sekä osin haja-asutusalueiden kytkeytymisestä osaksi taajamarakennetta. Taajamarakenteen laajentumisesta huolimatta eri taajamatyyppien (kerrostaloalueet, pientaloalueet, harva pientaloasutus, muut alueet) osuus pinta-alasta on pysynyt lähes muuttumattomana. Aiempaa suurempi osuus väestöstä asuu pientalo- ja kerrostalovaltaisilla alueilla. Pientaloalueilla asukastiheys on kuitenkin laskenut 10,5 prosenttia ja harvan pientaloasutuksen alueilla 22,8 prosenttia, minkä taustalla vaikuttavat etenkin väestön ikääntymisestä johtuva asuntokuntien pieneneminen sekä asuntokoon kasvusta seuraava asumisväljyyden kasvu. Kerrostalovaltaisilla alueilla asukastiheys on kuitenkin kääntynyt kasvuun, mihin vaikuttanevat sekä täydennysrakentaminen että asumisväljyyden kasvun hidastuminen tällaisilla alueilla. Erityyppinen rakentaminen on sijoittunut alueellisesti epätasaisesti. Matalan tiheyden pientalorakentaminen on ollut voimakkainta Tampereen kehyskuntien maaseutumaisilla alueilla. Harvan pientaloasutuksen pinta-alan kasvu oli nopeimmillaan 2000-luvulla. Kerrostalorakentamisen määrän kasvu on kohdistunut etenkin keskustojen ja niiden läheisten alueiden täydennysrakentamiseen, mutta myös uusia laajempia alueavauksia on toteutunut etenkin kaupunkiseuduilla. On myös alettu puhua uudelleenkaupungistumisen trendistä, jossa esikaupunkien ja kaupunkiseutujen läheisen maaseudun rakenteen ja väestön kasvu hidastuu ja kasvu ohjautuu enenevässä määrin varsinaisiin keskustaajamiin. Trendin muutos kytkeytyy myös palvelutarjonnan muutoksiin ja keskittymiseen suurimpiin taajamiin, sillä suurimmalle osalle väestöstä tärkeimpiä asumisen laatutekijöitä ovat palveluiden saatavuus ja saavutettavuus. TAVOITTEET Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena, verkottuvana ja hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Aluerakenteen runkona kehitetään maakuntakeskuksia sekä kaupunki- ja maaseutujen keskusten muodostamaa verkostoa. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelualueita ei tule sijoittaa irralleen nykyisestä yhdyskuntarakenteesta. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Maakuntakaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja on suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Maakuntastrategian mukaan palveluverkkoa kehitetään kokonaisvaltaisesti. Tampereen keskusseudun lisäksi painotetaan useamman seutu- ja kuntakeskuksen merkitystä asumisen, työpaikkojen ja palveluiden sekoittuneina sijaintipaikkoina. Tavoitteena on eheä ja tiivistyvä yhdyskuntarakenne. Asuinympäristöjen on tuettava monipuolisesti ihmisten hyvinvointia. Maaseutu tarjoaa ja mahdollistaa monipuolisia vaihtoehtoja urbaanille asumiselle ja työnteolle. Keskus- ja asemanseudut nähdään kasvun painopisteinä. Maakuntakaavan tavoitteiden mukaan maankäytöllä tuetaan sosiaalisesti ja ympäristön kannalta vastuullista yhdyskuntarakennetta sekä energiatehokasta yhdyskuntarakennetta. Maankäytön ratkaisuilla tuetaan asukkaiden sujuvaa ja kestävää arkiliikkumista sekä palveluiden hyvää saatavuutta. 85

88 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE SUUNNITTELUPERIAATTEET Yhdyskuntarakenteen toteutunut ja väestönkasvun mukanaan tuoma tuleva kehitys ovat oleellisia maakuntakaavassa tarkasteltavia maankäytöllisiä kysymyksiä. Suurimmat asumiseen liittyvät kysymykset liittyvät maakuntakaavan voimalinjaiden suunnitteluun sekä eritasoisiin palvelu- ja keskusverkon merkintöihin, jotka on tarkasteltu tarkemmin keskus- ja palveluverkkoa käsittelevissä kappaleissa Maakuntakaavan asumisen ratkaisuihin liittyvät suurimmat suuntaviivat pohjautuvat maankäyttövaihtoehtojen pohjalta linjattuihin maankäytön perusratkaisuihin, joissa korostuu kaupunkiseudun ja eteläisen HHT-vyöhykkeen tiivistävä kasvu, sekä tähän kokonaisuuteen hyvin joukkoliikenneyhteyksin kytkeytyvät pienet ja keskikokoiset kaupunkikeskukset. Maakuntakaavan oleellisena suunnitteluperiaatteena on ollut taajama-alueiden kehittäminen ei vain asumisen alueina vaan monipuolisina sekoittuneiden toimintojen alueina, joille voi sijoittua asumisen ohella muun muassa huomattavassa määrin esimerkiksi työpaikkoja, kauppaa ja muita toimintoja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuustoimintoja. Maakuntakaavan keskeisenä tavoitteena on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, eli suurinta osaa maakunnan kasvuodotteesta on pyritty ohjaamaan nykyisen laajuisiin taajamiin, ja uudet taajama-alueet ovat pääsääntöisesti nykyrakenteeseen myös välittömästi kytkeytyviä alueita, joilla on riittävä oma väestöpohja esimerkiksi lähipalveluiden tuotantoon. Samalla on kuitenkin pyritty jättämään alueiden jatkosuunnitteluun riittävästi vaihtoehtoisia tai reservityyppisiä taajamatoimintojen alueita, joiden toteuttaminen sijoittuu kaavan aikajakson loppupuolelle tai edellyttää tiettyjen ehtojen täyttymistä yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Maakuntakaavan taajamamerkintöjen pohjaksi on tarkistettu kaikki Pirkanmaan 1. maakuntakaavan taajamatoimintojen aluevaraukset. Suunnitteluperiaatteiden mukaisesti useita paikallisesti merkittäväksi luokiteltavissa olevia alue- ja kohdemerkintöjä on yleistetty osaksi taajamatoimintojen alueita. Osa pienimmistä taajamatoimintojen aluevarauksista on muutettu kyläkohteiksi, ja osa suurimmista kyläkohteista muutettu taajamatoimintojen alueiksi. Taajama-alueiden rajauksia on tarkistettu pohjautuen maakuntakaavan perusratkaisujen suuntaviivoihin, kunta- ja aluekohtaisiin suunnitteisiin sekä Pirkanmaan palveluverkko selvityksen tuloksiin. Rajauksissa on käytetty apuna muun muassa Suomen ympäristökeskuksen tuottamia aineistoja asemakaavoitetuista alueista ja yhdyskuntarakenteesta. YKR-aineiston (Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä) taajamakriteerit ylittäviltä asemakaavoittamattomilta alueilta on harkinnanvaraisesti valittu sellaisia alueita maakuntakaavan taajamatoimintojen alueiksi, joissa tarve yhdyskuntarakenteen ratkaisemiseksi asemakaavoituksella on akuutein tai joille arvioidaan suuntautuvan huomattavassa määrin rakentamisen painetta. Pirkanmaan 1. maakuntakaavan taajamatoimintojen aluemerkinnöistä on poistettu sellaisia, jotka eivät ole maakuntakaavan perusratkaisujen pääsuuntaviivojen mukaisia tai kuntatason suunnittelun painopistealueita, tai jotka ovat merkittävässä määrin konfliktissa jonkin muun maankäyttömuodon tai maankäyttöä rajoittavan tekijän kanssa. Ehdollisten taajamatoimintojen alueiden sijainti perustuu yhdyskuntarakenteen eheyttämis- ja tiivistämistarpeeseen. Alueiden rajauksissa on käytetty lähtötietona muun muassa kuntien tuottamaa selvitysaineistoa. Tampereen Hiedanrannan ehdollinen taajamatoimintojen alue perustuu Tampereen kaupungin selvitykseen Hiedanranta, tiivistelmäraportti kaavoitusta ja luvitusta palvelevista selvityksistä. Tampereen Hiedanrannan alueen pohjaveden suojeluun liittyvän määräyksen muotoilu perustuu vesilain (587/2011), ympäristönsuojelulain (527/2014, mm. 7 ja 17 ) sekä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämistä koskevan lain (1299/2004, mm. 1 ja 21 ) säädöksiin. Taajamatoimintojen alueet on esitetty kaavaselostuksen liitekartalla 3 Yhdyskuntarakenne. Laukontori, Tampere. 86

89 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Taajamatoimintojen alue. Merkinnällä osoitetaan asumisen, kaupan ja muiden palvelujen, työpaikkojen sekä muiden taajamatoimintojen rakentamisalueet. Merkintä sisältää niihin liittyvät pääväyliä pienemmät liikennealueet, yhdyskuntateknisen huollon alueet, paikallisesti merkittävät ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat teollisuusalueet sekä paikallisesti merkittävät virkistyksen ja suojelun alueet ja ulkoilureitit. Merkintään liittyy Tampereella ja Ylöjärvellä Myllypuron Natura-alueen läheisyydessä erityismääräys em13. Suunnittelumääräys: Aluetta tulee suunnitella asumisen, palvelujen ja työpaikkojen sekoittuneena alueena. Erityistä huomiota tulee kiinnittää yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on edistettävä julkisten ja kaupallisten palveluiden saavutettavuutta joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn avulla. Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sovitettava ympäristöönsä tavalla, joka vahvistaa alueen omaleimaisuutta. Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota kulttuuriympäristön, maiseman ja luontoarvojen säilymiseen. Alueen kytkeytyvyys seudullisille virkistysalueille ja ulkoilureiteille tulee ottaa huomioon. Merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksikköjen koon alarajat ovat seuraavat: Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan osalta koon alaraja on Tampereen, Nokian, Pirkkalan, Ylöjärven, Lempäälän, Kangasalan ja Valkeakosken keskustaajamien alueella k-m 2 ; Akaan, Hämeenkyrön, Ikaalisten, Mänttä-Vilppulan, Oriveden, Parkanon, Sastamalan ja Virtain keskustaajamien alueella ja Mouhijärvi- Häijään alueella k-m². Keskustahakuisen kaupan eli päivittäistavarakaupan ja muun erikoistavaran kaupan osalta koon alaraja on Tampereen, Nokian, Pirkkalan, Ylöjärven, Lempäälän, Kangasalan ja Valkeakosken keskustaajamien alueella k-m², kuitenkin siten, että pelkän päivittäistavarakaupan koon alaraja on k-m² ; Akaan, Hämeenkyrön, Ikaalisten, Mänttä-Vilppulan, Oriveden, Parkanon, Sastamalan ja Virtain keskustaajamien alueella ja Mouhijärvi-Häijään alueella k-m², kuitenkin siten, että pelkän päivittäistavarakaupan koon alaraja on k-m². Muilla taajamatoimintojen alueilla koon alaraja on kaikkien kaupan laatujen osalta k-m². Merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan myös useasta myymälästä koostuvaa vähittäiskaupan keskittymää, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa merkitykseltään seudulliseen vähittäiskaupan suuryksikköön. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja toteutus on suunniteltava siten, etteivät ne aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia kaupan palveluverkon tasapainoiselle kehittämiselle. 87

90 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE Taajamatoimintojen alue, ehdollinen. Merkinnällä osoitetaan asumisen, kaupan ja muiden palvelujen, työpaikkojen sekä muiden taajamatoimintojen alueet, joiden toteuttaminen edellyttää jonkin suunnittelumääräyksessä esitetyn ehdon täyttymistä. Mikäli aluetta ei ole erikseen mainittu suunnittelumääräyksessä, merkintä osoittaa toteutukseltaan maakuntakaavan suunnittelukauden loppupuolelle ajoitettavat taajamatoimintojen alueet. Merkintään liittyy Kangasalla Kirkkojärven Natura-alueen läheisyydessä erityismääräys em11. Suunnittelumääräys: Aluetta koskevat taajamatoimintojen alueen suunnittelumääräykset. Lisäksi alueen suunnittelussa tulee määritellä alueen toteuttamisen tarkoituksenmukainen ajoitus suhteessa maakuntakaavassa osoitettuun muuhun yhdyskuntarakenteeseen. Kangasalan Saarenmaan alueen toteuttaminen edellyttää, että 2-kehän suunnittelu ja toteuttaminen välillä Rusko Lentola on riittävän pitkällä, jotta alue tai sen osa voidaan kytkeä yhdyskuntarakenteeseen. Pirkkalan Sankilan ja Sionkylän alueen toteuttaminen edellyttää hyvän joukkoliikenneyhteyden järjestämistä alueelle sekä kulttuuriympäristön arvojen huomioon ottamista alueen suunnittelussa ja toteutuksessa. Lempäälän Herrasen ja Riutan alueen toteuttaminen edellyttää alueen yhdyskuntarakenteen kytkemistä Lempäälän keskustaajamaan ja liikennejärjestelyjen ratkaisemista. Ylöjärven Vasamajärven ympäristön alueen toteuttaminen edellyttää hyvän joukkoliikenteen järjestämistä alueelle. Ylöjärven Mäkkylä-Teivaalan alueen toteuttaminen edellyttää raitiotien tai palvelutasoltaan vastaavan joukkoliikennekäytävän järjestämistä alueelle sekä kulttuuriympäristön arvojen huomioon ottamista alueen suunnittelussa ja toteutuksessa. Kangasalan Ruutanan länsi- ja pohjoisosan alueiden toteuttaminen edellyttää hyvän joukkoliikenteen järjestämistä alueelle. Nokian Korvolan alueen toteuttaminen edellyttää Harjuniityn alueen asemakaavoittamista. Tampereen Nurmi-Sorilan alueen toteuttaminen edellyttää, että alueen kulttuuriympäristöjen arvot otetaan huomioon suunnittelussa ja toteutuksessa ja että alueen itäpuolisen Kaitavedentien ympäristön taajamatoimintojen alueen suunnittelu ja toteuttaminen on riittävän pitkällä, jotta ehdollinen alue tai sen osa voidaan kytkeä yhdyskuntarakenteeseen. Tampereen Niihaman alueen toteuttaminen edellyttää raitiotien tai palvelutasoltaan vastaavan joukkoliikennekäytävän toteutumista alueelle. Pälkäneen Yli-Hiissan ja Roholan alueen toteuttaminen edellyttää alueen liikenteellistä kytkemistä Pälkäneen keskustaajamaan sekä kulttuuriympäristön arvojen huomioon ottamista suunnittelussa ja toteutuksessa. Tampereen Hiedanrannan alueen rakentaminen ei saa vaarantaa Epilänharjun- Villilän pohjavesialueella pohjaveden laatua eikä aiheuttaa pohjaveden tilaan heikentäviä muutoksia. Vedenottamoiden toimintaedellytyksiä ei saa heikentää. Tampereen Hallilan eteläpuoleisen alueen toteuttaminen edellyttää alueen hyvää kytkemistä olemassa oleviin taajamiin ja palveluihin sekä alueen luonnonarvojen huomioon ottamista. Oriveden Hiedanrannan ja Säynäniemen alueen toteuttaminen edellyttää liikenteellisten järjestelyjen sekä maaperän kunnostustoimien ratkaisemista alueella. Kangasalan Herttualan alueen mitoituksessa ja muussa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee varmistaa, ettei alue toteutuessaan merkittävästi heikennä Kirkkojärven Natura-alueen luonnonarvoja. Mänttä-Vilppulan Sassin alueen toteuttaminen edellyttää, että lentopaikkaan liittyvät melu- ja turvallisuuskysymykset sekä lentotoiminnan vaikutukset otetaan huomioon alueen suunnittelussa ja toteutuksessa. 88

91 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE em11 em11 Erityismääräys 11. Erityismääräys koskee merkintöjä: Taajamatoimintojen alue, ehdollinen: Kangasala / Herttualan alue. Merkittävästi parannettava valtatie tai parannettava kantatie: Kangasala / valtatie 12 välillä Alasjärvi Huutijärvi. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, etteivät Kirkkojärven (FI ) Natura-alueen läheisyydessä suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vesistövaikutusten ja linnustoon kohdistuvien vaikutusten ehkäisemiseen. em13 em13 Erityismääräys 13. Erityismääräys koskee merkintää: Teknisen huollon kehittämisen kohdealue, maanvastaanotto ja kierrätys (tkm): Tampere ja Nokia / Kolmenkulman alue. Taajamatoimintojen alue: Tampere ja Ylöjärvi / Myllypuron Natura-alueen lähivaluma-alue. Työpaikka- ja kaupallisten palvelujen alue (KMt), jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön: Nokia / Myllypuron Natura-alueen lähivaluma-alue. Työpaikka-alue: Tampere, Nokia ja Ylöjärvi / Myllypuron Natura-alueen lähivaluma-alue. Teollisuus- ja varastoalue (T): Tampere ja Nokia / Myllypuron Natura-alueen lähivaluma-alue. Puuterminaali (Pt): Tampere ja Nokia / Kolmenkulman alue. Merkittävästi parannettava päärata: Tampere ja Nokia / rataosa Tampere (Lielahti) Nokia. Ohjeellinen päärata: Tampere, Nokia ja Ylöjärvi / rataosa Pirkkala Ylöjärvi. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, etteivät Myllypuron (FI ) Natura-alueen valuma-alueella suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vesitalouden ja veden laadun säilymiseen. Pispala, Tampere. 89

92 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE KESKUS- JA PALVELUVERKKO LÄHTÖKOHDAT Pirkanmaan väestö ja työpaikat ovat keskittyneet 2000-luvulla enenevässä määrin Tampereen kaupunkiseudulle ja HHT-vyöhykkeelle. Samaan aikaan aluerakenne on jäsentynyt uudelleen myös hallinnollisesti kuntien määrä on vähentynyt kolmanneksella. Maakuntakaavan laatimisen aikana käynnissä on ollut valtakunnan tasolla merkittäviä kunta- ja palvelurakenteeseen liittyviä uudistuksia, jotka pitkällä aikavälillä saattavat vaikuttaa myös maakunnan alue- ja yhdyskuntarakenteeseen. Alueellisesti epätasapainoinen demografinen kehitys niin kaupunkiseutujen sisällä kuin kaupunki- ja maaseutujen välillä asettaa haasteita palveluverkon kehittämiselle. Absoluuttinen väestönkasvu on ollut voimakkainta Tampereella ja kaupunkiseudun muissa suurissa keskuksissa, suhteellisesti nopeimmin on kuitenkin kasvanut kaupunkiseudun läheinen maaseutu. Pirkanmaalla palveluverkon kehittämisen lähtökohdat ovat kuitenkin koko maakunnassa keskimääräistä paremmat, sillä maakunnan väestö kasvaa voimakkaasti. Sekä väestöllinen että taloudellinen kehitys, yhdistettynä palvelutuotannon yleisiin trendeihin, ovat pitkälti johtaneet palveluiden keskittämiseen. Toisaalta palveluyhteiskunnan muutos tietoyhteiskunnaksi on myös muuttamassa palveluiden tarjonnan ja kysynnän trendejä muokaten myös alue-, keskus- ja palvelurakenteen fyysistä jäsentymistä. Palveluasiointi on yhä useammin hallinnollisia rajoja ylittävää, ja palveluverkon seudullisen koordinoinnin merkitys on kasvanut. Pirkanmaan aluerakenne on yhä kuitenkin varsin selkeästi jäsentynyt. Tampereen kaupunkiseutua ympäröivät useat pienet ja keskikokoiset kaupunki- ja kuntakeskukset, jotka ovat etenkin työpaikkaomavaraisuutensa ja vaikutusalueidensa näkökulmasta olleet varsin itsenäisiä kokonaisuuksia. Kaupunkiseudun keskusten työ-, opiskelu- ja asiointimatkojen vaikutusalueiden lomittuminen on varsin monitahoista ja selkeän keskushierarkian sijaan voidaankin puhua palvelutasoltaan monipuolisten ja hyvin saavutettavissa olevien keskusten verkostosta. Viime vuosikymmeninä kuitenkin useat suuret, vetovoimaiset keskustojen ulkopuoliset vähittäiskaupan keskittymät ovat hämärtäneet perinteisten kaupunkikeskustojen ja kauppakeskusten välistä roolien jakoa. Jatkossa trendi voi taas olla toisen suuntainen. TAVOITTEET Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa edellytetään aluerakenteen kehittämistä monikeskuksisena, verkottuvana ja hyviin liikenneyhteyksiin perustuva kokonaisuutena, jonka runko muodostuu maakuntakeskuksista ja kaupunkien ja maaseudun keskusten verkostosta. Kaupunkiseutujen kehittämisessä korostuu nykyisten keskusten ja keskusta-alueiden kehittäminen monipuolisina asumisen, työpaikkojen, palvelujen ja vapaa-ajan alueina. Maakuntakaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää siihen tarvittavat toimenpiteet. Etenkin kaupunkiseuduilla on varmistettava henkilöautoliikenteen tarvetta vähentävä sekä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä. Kaupunkiseuduilla on myös varmistettava palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. Uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta, ja myös vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan nykyistä rakennetta. Pirkanmaan maakuntastrategian 2040 mukaan sujuvaa ja turvallista arkea ja palveluiden saavutettavuutta kehitetään. Keskustoja kehitetään joukkoliikenteen solmukohtina, toimivina kevyenliikenteen ympäristöinä ja palvelukeskuksina, joihin päivittäis- ja erikoistavarakauppaa ohjataan. Tampereen keskusseudun lisäksi painotetaan useamman seutu- ja kuntakeskuksen merkitystä asumisen, työpaikkojen ja palveluiden sekoittuneina sijaintipaikkoina. Keskus- ja asemanseudut nähdään kasvun painopisteinä. Edellytykset sosiaalisesti kestävälle alue- ja yhdyskuntarakenteelle sekä kattavalle palvelukeskusverkolle turvataan. Maakuntakaavan tavoitteiden mukaisesti maankäytöllä tuetaan Pirkanmaan asemaa johtavana kehittyvän elinkeinoelämän ja viihtyisän asumisen palvelumaakuntana, asukkaiden sujuvaa ja kestävää arkiliikkumista sekä palveluiden hyvää saatavuutta. 90

93 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE SUUNNITTELUPERIAATTEET Maakuntakaavan keskusverkko perustuu Pirkanmaan palveluverkko selvitykseen. Keskusverkon tarkastelun lähtökohtina ovat Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa esitetty keskusverkko, alue-, yhdyskunta-, keskus-, väestö-, ja palvelurakenteen toteutunut kehitys, nykytila sekä näihin vaikuttavat tulevaisuuden trendit ja suunnitteet, erityisesti kaavaa varten laaditut väestöja työpaikkasuunnite sekä maankäyttövaihtoehtoselvitys. Tavoitteellisen keskusverkon 2040 määrittäminen perustuu käytännössä kolmeen perusosaan: toteutuneen kehityksen arviointiin, nykytilanteeseen ja näiden sekä tulevaisuuden trendien ja tavoitteiden kautta johdettuun tulevaisuuskuvaan. Keskusverkon vaikutukset eivät rajoitu maakunnan rajoihin, joten myös maakuntarajat ylittäviä vaikutuksia on arvioitu. Keskusverkon määrittely pohjautuu vahvasti yleisesti tärkeimmiksi koettujen julkisten ja kaupallisten lähi- ja seudullisen tason palveluiden kokonaisvaltaiseen saavutettavuuteen kevyen liikenteen keinoin. Tämän lisäksi määrittelyyn ovat vaikuttaneet muun muassa vaikutusalueiden ja joukkoliikenteen palvelutason analyysit koko maakunnan alueelta sekä väestö- ja työpaikkavolyymien tarkastelut keskusten vaikutusalueilla. Tavoitteellinen keskusverkko on määritelty suhteessa muuhun alue- ja yhdyskuntarakenteeseen. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perustelu (MRL 71 c ). Lain tulkinta käytännössä edellyttää keskusta-alueen määrittelyä. Maakuntakaavan 2040 keskusta-alueiden rajauksen määrittelyn pohjana ovat olleet, keskusverkon luokittelua mukaillen, 20 yleisesti käytetyn palvelun kokonaisvaltainen saavutettavuus kevyellä liikenteellä, joukkoliikenteen palvelutaso ja lisäksi rakennetun ympäristön tehokkuuden ja monipuolisuuden keskittyneisyys suhteessa keskustoja ympäröiviin alueisiin. Maakuntakaavan keskusverkon perusrunko muodostuu maankäyttövaihtoehtojen perusratkaisujen mukaisesti olemassa olevien, eritasoisten kaupunkikeskusten ja seudullisilta vaikutuksiltaan merkittävimpien paikalliskeskusten tukemisesta ja tiivistämisestä. Nykyisiä keskuksia tukevalla järjestelmällä pyritään mahdollistamaan palveluiden järjestämisen veto- ja pitovoimaisuus ja tasapuolinen saavutettavuus sekä yhdyskuntarakennetta eheyttävä kehitys. Kaupunkiseudun uudet, päärataan kytkeytyvät alakeskukset Rautaharkko-Lakalaivassa ja Sääksjärvellä muodostuvat voimakkaimmalle kasvualueelle eteläisellä kaupunkiseudulla. Tampereen ydinkeskustaa kehitetään kuitenkin selkeästi jatkossakin koko maakunnan ytimenä. Paikalliskeskuksia pyritään kehittämään paikallisesti merkittävien palvelutoimintojen ensisijaisena sijaintipaikkana. Keskustatoimintojen alueet on osoitettu aluevarausmerkinnällä mahdollisimman yksiselitteisen tulkinnan mahdollistamiseksi. Alueiden tarkempi sijainti ja laajuus määritellään kuitenkin kuntakaavoituksessa niin, että keskusta-alue muodostaa toiminnallisesti yhtenäisen keskustahakuisiin toimintoihin painottuvan kokonaisuuden. Keskusta-alueita kehitetään omaleimaisina, ympäristöltään ja toiminnoiltaan monipuolisina ja tiiviinä asumisen, työpaikkojen ja palvelujen keskittyminä. Merkitykseltään paikallistasoiset kuntakeskukset on osoitettu kohdemerkinnöin, keskuksen likimääräistä sijaintia osoittaen. Maakuntakaavan keskusverkko ohjaa merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumista. Kaupan sääntelyä keskustatoimintojen alueilla on käsitelty muiden vähittäiskaupan ratkaisujen yhteydessä luvussa Maakuntakaavaan on tunnistettu laadullisten ja määrällisten kriteereiden tarkastelun pohjalta myös keskusta-alueiden ulkopuoliset, maakunnallisesti merkittävät julkisen tai yksityisen palvelu- ja tutkimustoiminnan keskittymät, jotka merkitään maakuntakaavaan palvelutoimintojen alueina aluevaraus- tai kohdemerkinnöin alueen laajuudesta riippuen. Alueiden valikoitumisen perusteena ovat olleet etenkin palvelualojen työpaikkamäärät, asiointimäärät, kohteiden tulevaisuusnäkymät sekä kohteen erityislaatuisuus maakunnassa. Palvelujen alueiden merkinnöillä ja määräyksillä pyritään tukemaan maakunnallisesti merkittävien osaamis- ja innovaatiokeskittymien muodostumista. Keskus- ja palveluverkko on esitetty kaavaselostuksen liitekartalla 2 Keskusta-alueet ja muut palvelukeskittymät. 91

94 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET C Keskustatoimintojen alue. Merkinnällä osoitetaan valtakunnan osakeskus, kaupunkitasoiset keskukset ja Tampereen ydinkaupunkiseudun alakeskukset. Merkintä sisältää niihin liittyvät keskustamaisen asumisen ja keskustahakuisten palvelu-, työpaikka- ja muiden toimintojen alueet liikennealueineen ja puistoineen. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon yhdyskuntarakenteen eheys, kaupunkikuvan omaleimaisuus, asuinympäristön laatu ja monipuolisuus, yhteydet seudullisille virkistysalueille, joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn toimintaedellytykset sekä liityntäpysäköinnin ja joukkoliikenteen vaihtopaikkojen kehittäminen. Alueen suunnittelussa on turvattava kulttuuriympäristöjen arvojen säilyminen. Keskustatoimintojen alueille voidaan sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Vähittäiskaupan suuryksiköt on suunniteltava keskustaympäristöön soveltuviksi. Ne on mitoitettava ja niiden toteutus on ajoitettava yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa siten, etteivät ne aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia muille keskusta-alueille tai seudun palveluverkon tasapainoiselle kehittämiselle. Rautaharkko-Lakalaivan keskustatoimintojen alueen toteutus tulee suunnitella ja vaiheistaa siten, ettei vaarallisten aineiden kuljetusten järjestelystä tavaraliikenteen järjestelyratapihalla aiheudu merkittävää vaaraa alueelle. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee myös arvioida ja ottaa huomioon mahdolliset vaikutukset valtakunnallisen liikennejärjestelmän toimintaedellytyksiin. Tampereen ydinkeskustan ja Valkeakosken keskustan vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalaa ei enimmäismitoiteta maakuntakaavalla. Muiden keskustatoimintojen alueiden vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalan enimmäismitoitus on oheisen taulukon mukainen: KESKUSTATOIMINTOJEN ALUEET SUURYKSIKKÖJEN ENIMMÄISMITOITUS Ikaalinen, Parkano, Ruovesi, Viiala, Kyröskoski Hämeenkyrö Kirkonkylä, Pälkäne, Virrat Orivesi, Toijala Mänttä, Sääksjärvi Tesoma Vammala Pirkkala Rautaharkko-Lakalaiva Lempäälä, Linnainmaa, Kangasala Ylöjärvi Hervanta Nokia Lielahti

95 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE c Keskustatoimintojen alue, paikalliskeskus. Kohdemerkinnällä osoitetaan palveluiltaan paikalliskeskustasoisten kuntien pääkeskusten likimääräinen sijainti. Alueella voi sijaita keskustahakuisia palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita, kauppaa, asumista ja työpaikkoja sekä niihin liittyviä liikennealueita ja puistoja. Suunnittelumääräys: Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on kaikkien kaupan laatujen osalta k-m². P p Palvelujen alue. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät keskustatoimintojen alueiden ulkopuoliset julkisen tai yksityisen palvelu- ja tutkimustoiminnan keskittymät. Alue voi sisältää myös sen ydintoimintaan liittyvää asumista ja muita tukitoimintoja. Kohdemerkinnällä osoitetaan sellaisia merkittäviä palvelujen alueita, joiden osoittamiseen ei maakuntakaavan mittakaavan vuoksi ole tarkoituksenmukaista käyttää aluevarausmerkintää. Suunnittelumääräys: Taajamarakenteessa sijaitsevien palvelualueiden suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota alueen saavutettavuuteen kävellen ja pyöräillen sekä joukkoliikenteellä. Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota kulttuuriympäristön, maiseman ja luontoarvojen säilymiseen KAUPAN PALVELUVERKKO OSANA ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNETTA LÄHTÖKOHDAT Kaupan sijoittumislogiikka on viime vuosikymmeninä seurannut tiiviisti muutoksia palveluiden saavutettavuudessa ja sen parantumisessa, joka on pitkälti pohjautunut liikenneinfrastruktuurin parantumiseen ja henkilöautoliikenteen kasvuun. Saavutettavuuden parantuminen on koskettanut etenkin keskustojen ulkopuolisia, hyvien liikenneyhteyksien varteen sijoittuvia alueita, mikä on johtanut suurten, vetovoimaisten vähittäiskaupan keskittymien muodostumiseen keskustojen ulkopuolisille alueille. Samalla on vaikuttanut yleinen trendi, jossa suuret tai monipuolisen valikoiman vähittäiskaupan yksiköt ovat menestyneet ja pienten myymälöiden määrä on vähentynyt huomattavasti viime vuosina etenkin paljon tilaa vaativan kaupan, kauppakeskusten ja hypermarketien määrä on kasvanut. Tampereen kaupunkiseudulla keskusta-alueiden ulkopuolisten kaupan alueiden rakennusten kerrosalan suhteellinen kasvu on ollut 2000-luvulla lähes voimakkainta koko maassa. Merkittäviksi suunnittelukysymyksiksi on noussut keskustojen elinvoimaisuus ja palvelujen saavutettavuus suhteessa keskustojen ulkopuolisiin kaupan alueisiin sekä liikkumistarpeen vähentäminen ja suuntaaminen joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn. Pirkanmaan vähittäiskaupan nykyisestä noin kerrosneliömetrin (k-m 2 ) kokonaisalasta noin 44 prosenttia sijoittuu keskusta-alueille. Loput 56 prosenttia sijoittuu suurelta osin keskustojen ulkopuolisiin vähittäiskaupan keskittymiin sekä muille taajama-alueille vaikutukseltaan paikallisiin kaupan yksiköihin. Keskustahakuisen kaupan eli päivittäis-, erikoistavara- ja tavaratalokaupan k-m 2 kokonaisalasta keskusta-alueille sijoittuu 53 prosenttia ja paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan k-m 2 kokonaisalasta 22 prosenttia. Keskusta-alueiden kaupan osuus koko vähittäiskaupan kerrosalasta vaihtelee kuitenkin huomattavasti kunnittain, vaihteluvälin ollessa noin 5 92 prosenttia. Pirkanmaalla on yhteensä noin 280 päivittäistavaramyymälää ja erikoiskaupan myymälää. Etäisyys lähimpään päivittäistavarakauppaan ja erikoiskaupan keskukseen (keskustat ja niiden ulkopuoliset keskittymät) vaihtelee huomattavasti seuduittain, ollen Pirkanmaalla keskimäärin 1,5 ja 3,3 kilometriä. Alle kilometrin kävelyetäisyydellä päivittäistavarakaupasta asuu 69 prosenttia ja erikoistavarakaupan keskuksesta 28 prosenttia maakunnan väestöstä. Suurin osa maakunnan vähittäiskaupasta ja sen kerrosalasta on keskittynyt Tampereen ydinkaupunkiseudulle, jossa 93

96 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE sijaitsee 68 prosenttia maakunnan päivittäistavarakaupoista ja 77 prosenttia erikoistavaran kaupoista. Tampereen ulkopuolisesta asiointiliikenteestä 43 prosenttia suuntautuu maakuntakeskukseen, joka kattaa suurimman osan maakunnan ostovoiman positiivisesta siirtymästä. Tampereen seudun jälkeen eniten kauppaa on sijoittunut Etelä- ja Lounais-Pirkanmaan kasvualueille. TAVOITTEET Maakuntakaavan ja -strategian tavoitteina on kehittää Pirkanmaan asemaa johtavana ympäristövastuullisen elämäntavan, kehittyvän elinkeinoelämän ja viihtyisän asumisen palvelumaakuntana. Kaupan palveluverkon ohjaaminen osana tarkoituksenmukaista alue- ja yhdyskuntarakennetta on keskeinen osa maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja kestävän palvelurakenteen huomioimista. Maakuntakaavan ratkaisuilla pyritään luomaan edellytykset kannattavalle, kilpailukykyiselle ja houkuttelevalle liiketoiminnalle sekä toimivalle kilpailulle. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueiden suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta ja vähittäiskaupan suuryksiköt tulee sijoittaa tukemaan olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukaista. Vähittäiskaupan ensisijaisena sijaintipaikkana kehitetään keskusta-alueita, mikäli muu sijainti ei ole kaupan laatu huomioon ottaen perusteltua. Maankäyttö- ja rakennuslain (71 b ) mukaan suunniteltu maankäyttö ei saa haitata merkittävästi keskusta-alueiden kaupallisia palveluja ja kehittämistä. Palvelut tulee olla saavutettavissa mahdollisuuksien mukaan joukkoliikenteellä, kävellen tai pyöräillen. Kaavoituksella tulee edistää sellaisen palveluverkon muodostumista, jossa asiointimatkat ovat kohtuullisia ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäisiä. SUUNNITTELUPERIAATTEET Maakuntakaavan vähittäiskauppaa koskevat ratkaisut pohjautuvat Pirkanmaan palveluverkko selvitykseen, erityisesti selvityksen kaupan palveluverkkoa koskevaan osuuteen. Kauppa voidaan jakaa vähittäis- ja tukkukaupan toimialoihin. Maakuntakaavalla ohjataan mitoituksin vähittäiskauppaa eli kuluttajia palvelevaa kauppaa. Vähittäiskauppa voidaan jakaa edelleen kaupan laadun perusteella kolmeen toimialaan: Päivittäistavarakauppa: Elintarvikkeita ja niiden ohessa myytäviä tuotteita (esim. lehdet, teknokemian tuotteet ja kosmetiikka) myyvä liike. Asioinnin tiheys on korkea ja tapahtuu pääosin itsepalveluperiaatteella. Ruoan osuus päivittäistavaramyymälöiden kokonaismyynnistä on noin 80 prosenttia. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa (ns. tiva-kauppa): Liikkeessä myytävä erikoistavara vaatii laatunsa puolesta merkittävät määrät myymäläpinta-alaa, ja kauppa voi siten perustellusti sijoittua keskusta-alueiden ulkopuolelle. Ympäristöministeriön suosituksen mukaan tiva-kaupaksi tulkitaan esimerkiksi moottoriajoneuvojen sekä niiden varaosien ja tarvikkeiden kauppa, vene-, rauta-, rakennus- ja sisustustarvike-, huonekalu-, puutarha-, maatalous- ja kodintekniikkakauppa. Asiointitiheys on yleensä harva. Muu erikoistavaran kauppa: Muut erikoistavarakaupan toimialat. Usein käyttötavaroiden myyntiin sekä tietyn tuoteryhmän kauppaan ja siihen liittyviin palveluihin erikoistunut myymälä. Erikoistavaraa myydään usein myös päivittäistavaroiden yhteydessä. Erityyppiset tavaratalot, halpahintamyymälät ja kauppakeskukset keskittyvät pääsääntöisesti erikoistavaran kauppaan. Erikoiskaupalle tyypillistä on keskeinen sijainti. Asiointitiheys on keskitasoa. 94

97 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE Keskustahakuisella kaupalla tarkoitetaan päivittäis-, erikoistavara- ja tavaratalokauppaa. Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää (MRL 71 a ). Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen (319/2011) myötä määritelmä koskee kaikkia edellä mainittuja vähittäiskaupan toimialoja aiemmasta poiketen myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Muutosta sovelletaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan siirtymäkauden jälkeen alkaen. MRL:n vähittäiskauppaa koskevia erityisiä säännöksiä sovelletaan myös myymälän laajentamiseen tai muuttamiseen vähittäiskaupan suuryksiköksi. Säännökset eivät kuitenkaan koske sellaisia myymälöiden laajentamisia, jotka eivät ole merkittäviä (MRL 71 d ). Merkittävyyden ohjeellisena rajana voidaan pitää yli kerrosneliömetrin tai yli 25 prosentin laajennusta. Maakuntakaavalla ohjataan merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksikköjä, jolla tarkoitetaan yleensä sellaista kaupan yksikköä, jolla voidaan arvioida olevan yhtä kuntaa laajempia, seudullisia vaikutuksia. Seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja voi olla erilainen riippuen kyseessä olevasta alueesta ja olosuhteista sekä kaupan laadusta. Maakuntakaavassa tulee osoittaa seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alaraja sekä enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella. Merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan myös useasta myymälästä koostuvaa kaupan aluetta, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa merkitykseltään seudulliseen vähittäiskaupan suuryksikköön. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskusta-alueiden ulkopuolelle edellyttää, että vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspaikaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Maakuntakaavassa osoitetut vähittäiskaupan enimmäismitoitukset pohjautuvat vähittäiskaupan laskennalliseen kokonaismitoitukseen tavoitevuodelle Kokonaismitoituksessa on huomioitu vähittäiskaupan nykyinen kerrosala maakunnassa sekä liiketilan laskennallinen lisätarve, joka pohjautuu väestösuunnitteen väestökasvuun sekä ostovoiman kasvuun, jonka on arvioitu olevan päivittäistavarakaupassa 1 %/v ja erikoiskaupan toimialoilla 2 %/v. Kaupan alalla on kuitenkin käynnissä suuri murros. Verkkokaupan kasvu 2000-luvulla on ollut voimakasta ja kasvun on arvioitu jatkuvan vuonna 2011 noin 10 prosenttia vähittäiskaupan myynnistä tapahtui verkossa. Verkkokaupan vaikutuksesta kaupan liiketilatarpeeseen on esitetty erilaisia arvioita. Tässä kaavassa vaikutukseksi liiketilan lisätarpeeseen koko tarkastelujaksolla on arvioitu -10 prosenttia tiva- ja muun erikoistavaran kaupan osalta. Päivittäistavarakaupan osalta verkkokaupan liiketilatarvevaikutusta ei ole arvioitu merkittäväksi. Koska kauppa pyrkii myös myyntinsä tehostamiseen, on myyntitehokkuuden kasvun vaikutuksen liiketilatarpeeseen arvioitu toteutuneen kehityksen perusteella olevan tarkastelujaksolla -20 prosenttia. Kaikki kaavoitettava kaupan ala ei todennäköisesti toteudu, koska osa kauppapaikoista on vaihtoehtoisia tai toteutuu väljemmin kuin on suunniteltu. Tämän vuoksi ja toimivan kilpailun mahdollistamiseksi maakuntakaavan kauppaa koskevissa ratkaisuissa on otettu huomioon riittävä väljyys, joustavuus ja vaihtoehtoisuus käyttäen niin sanottua kaavallista ylimitoituskerrointa (1,3). Erityisesti pienempien keskusten elinvoimaisuuden ja kaupan palveluverkon tasapainoisuuden edistämiseksi vuoksi laskelmissa ei ole huomioitu ostovoiman negatiivisia siirtymiä. Ostovoiman positiivisen siirtymän on katsottu tulevan huomioiduksi kaupan nykyisin vallalla olevassa rakenteessa. Liiketilan laskennallisen lisätarve maakunnassa vuoteen 2040 mennessä on noin kerrosneliömetriä; josta k-m 2 ns. keskustahakuisen eli päivittäis- ja erikoistavarakaupan ja k-m 2 paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan liiketilaa. Mikäli kaikki liiketilatarve toteutuisi uutena liiketilana, maakunnan vähittäiskaupan kerrosala vuonna 2040 olisi k-m 2. Keskusta-alueiden kaupallisen tilanteen vahvistamiseksi keskustahakuisen kaupan liiketilan lisätarpeesta 80 prosenttia on ohjattu maakuntakaavan keskusta-alueille ja tiva-kaupan kerrosalasta nykyistä vastaava osuus tai vähintään 10 prosenttia. Koko vähittäiskaupan kerrosalan laskennallisesta lisätilatarpeesta k-m 2 kohdistuisi keskusta-alueille ja k-m 2 muille alueille. Suurin osa tiva-kaupan kerrosalasta ja keskusta-alueiden ulkopuolisesta keskustahakuisesta kaupasta on ohjattu olemassa oleville kaupan alueille sekä osin myös muille taajama-alueille paikallisesti merkittäviin kaupan yksiköihin. Suurin osa vähittäiskaupan liiketilan lisätarpeesta kohdistuu Tampereen seudulle ja Etelä-Pirkanmaalle (taulukko 3). 95

98 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE Taulukko 3. Vähittäiskaupan nykytila, laskennallinen kokonaismitoitus 2040 ja lisätarve maakunnassa ja seuduittain. KERROSALA 2012, k-m 2 PT- JA ERIKOIS- KAUPPA TIVA- JA AUTO- KAUPPA YHTEENSÄ KESKUSTOISSA YHT. MUILLA ALUEILLA YHT. Pirkanmaa Etelä-Pirkanmaa Lounais-Pirkanmaa Luoteis-Pirkanmaa Tampereen seutu Ylä-Pirkanmaa LIIKETILAN LISÄTARVE , k-m 2 Pirkanmaa Etelä-Pirkanmaa Lounais-Pirkanmaa Luoteis-Pirkanmaa Tampereen seutu Ylä-Pirkanmaa KOKONAISMITOITUS 2040, k-m 2 Pirkanmaa Etelä-Pirkanmaa Lounais-Pirkanmaa Luoteis-Pirkanmaa Tampereen seutu Ylä-Pirkanmaa Tämän tavoitteellisen laskelman perusteella vuonna 2040 maakunnan vähittäiskaupan kerrosalasta yhteensä 50 prosenttia sijaitsisi keskusta-alueilla, keskustahakuisesta kaupasta 64 prosenttia ja tiva-kaupasta 23 prosenttia. Keskustahakuisella kaupalla tarkoitetaan päivittäis-, erikoistavara- ja tavaratalokauppaa. Keskustojen ulkopuolisten alueiden liiketilatarpeesta kuitenkin vain noin 75 prosenttia on mitoitettu enimmäismitoituksin maakuntakaavan aluevarauksiin, sillä osa keskustojen ulkopuolisesta vähittäiskaupasta suuntautuu taajamien sisäisiin paikallisesti merkittäviin yksiköihin. Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa keskustojen ulkopuoliset vähittäiskaupan suuryksiköt on esitetty kohdemerkinnöin (km1, km2 ja km2v). Viime vuosikymmeninä kauppa on kuitenkin hakeutunut enenevässä määrin selkeisiin kaupallisiin keskittymiin yksittäisten, irrallisten yksikköjen sijaan, minkä vuoksi tässä kaavassa on katsottu tarpeelliseksi osoittaa kaikki keskustojen ulkopuoliset vähittäiskaupan suuryksiköt alueina, joille sijoittuu tai voi sijoittua seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Käytännössä kaikille osoitetuille kaupan alueille sijoittuu useampia vähittäiskaupan myymälöitä tai pinta-alaltaan seudullisesti merkittäviä kaupan yksiköitä. Kaupan alueille on osoitettu vähittäiskaupan kerrosalan enimmäismitoitus. Keskusta-alueille esitetään vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalan enimmäismitoitus. Keskustojen ulkopuoliset kaupan alueet on jaoteltu alueilla sijaitsevan ja kehitettävän vähittäiskaupan laadun mukaan kahteen luokkaan: kaupallisten palvelujen alueisiin ja työpaikka- ja kaupallisten palvelujen alueisiin. Kaupallisten palvelujen alueille ominaista on sijainti yhdyskuntarakenteen sisällä tai sen välittömässä yhteydessä, sekä monipuolinen, sekoittunut kaupan laadullinen rakenne. Kaupallisten palvelujen alueille on syntynyt myös muita palveluja ja vapaa-ajan toimintoja, joiden lisäksi useita alueita on pyritty muuntamaan toiminnoiltaan melko yksipuolisista kaupan alueista sekoittuneimmiksi alueiksi tuomalla niiden yhteyteen asumista ja muita työpaikkoja. Maakuntakaavan tiiviille joukkoliikennevyöhykkeille sijoittuvia kaupallisten palvelujen alueita pyritään kehittämään monipuolisempaan suuntaan, muun muassa asumiskäyttöön. Kaikki maakuntakaavassa esitetyt kaupallisten palvelujen alueet (KM) ovat käytännössä nykyisin olemassa olevia kohteita. 96

99 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE Työpaikka- ja kaupallisten palvelujen alueet ovat vähittäiskaupan rakenteeltaan yksipuolisempia ja sisältävät pääasiassa tiva-kauppaa ja vähemmässä määrin muuta erikoistavaran kauppaa. Rajanveto tiva-kaupan ja muiden työpaikkatoimintojen välillä on yhä häilyvämpi, ja tiva-kauppa muuntuukin enenevässä määrin esimerkiksi logistiikkatoimintojen ja verkkokaupan suuntaan. Tämän vuoksi työpaikka- ja kaupallisten palvelujen alueiksi on käytännössä osoitettu sellaisia työpaikka-alueita, jotka voidaan toteuttaa seudullisesti merkittäviä paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suuryksiköitä sisältävinä alueina mutta alueilla on mahdollisuus toteutua myös puhtaasti työpaikkatoimintojen alueena. Uudistetun maankäyttö- ja rakennuslain periaatteiden mukaisesti (HE 309/2010 vp 71 b 2) vähittäiskaupan enimmäismitoitus voidaan jättää osoittamatta esimerkiksi suurimpien kaupunkien keskusta-alueilla, mikäli kaavan vaikutusten arviointi ei sitä edellytä. Tämän periaatteen mukaisesti enimmäismitoitusta ei ole osoitettu maakuntakeskukseen eli Tampereen ydinkeskustaan, eikä Valkeakosken keskustaan, jota voidaan pitää Etelä-Pirkanmaan seudun pääkeskuksena ja jonka voidaan katsoa muodostavan oman kaupunkiseutunsa ytimen. Maakuntakaavan palveluverkkoselvityksen laskennallisesta liiketilan kokonaismitoituksesta vuodelle 2040 on osoitettu maakuntakaavan keskusta-alueille ja vähittäiskaupan aluevarauksille enimmäismitoituksina k-m 2, ja osoittamattomat Tampereen ja Valkeakosken laskennalliset keskusta-alueiden mitoitukset ( ja k-m 2 ) huomioiden k-m 2 eli 78 prosenttia kokonaismitoituksesta. Jäljelle jäävän mitoituksen katsotaan toteutuvan erityisesti taajamien sisäisinä paikallisesti merkittävinä kaupan yksinöinä. Vähittäiskaupan jatkosuunnittelun ajoittamisen avuksi liiketilan lisätilatarvetta on arvioitu seuduittain myös vuodelle 2025 (taulukko 4). Vähittäiskaupan palveluverkkoon liittyvät kaavamerkinnät on esitetty kaavaselostuksen liitekartalla 3 Yhdyskuntarakenne. Taajamatoimintojen alueen sekä työpaikka-alueen kaavamerkintöjen suunnittelumääräyksissä on määritelty merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksikköjen koon alarajat eri alueilla. Suunnittelumääräyksissä mainitut keskustaajamat sekä Mouhijärvi-Häijään alue on osoitettu yleispiirteisesti liitekartalla 3 Yhdyskuntarakenne: Alueet, joita koskevat erikseen määrätyt vähittäiskaupan alarajat. Näiden liitekartalla esitettyjen rajausten sisään sijoittuvien taajamatoimintojen alueiden tai työpaikka-alueiden voidaan katsoa kuuluvan suunnittelumääräyksissä mainittuihin keskustaajamiin tai Mouhijärvi-Häijään alueeseen. Taulukko 4. Vähittäiskaupan arvioitu liiketilan lisätarve seuduittain Pirkanmaalla vuodelle VÄHITTÄISKAUPAN LIIKETILAN LISÄTARVE PT- JA ERIKOIS- KAUPPA TIVA- JA AUTOKAUPPA YHTEENSÄ KESKUSTOISSA MUUALLA Pirkanmaa Etelä-Pirkanmaa Lounais-Pirkanmaa Luoteis-Pirkanmaa Tampereen seutu Ylä-Pirkanmaa

100 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Yleismääräys. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on k-m², ellei selvitysten perusteella toisin osoiteta ja ellei tämän kaavan suunnittelumääräyksissä muuta määrätä. KM Kaupallisten palvelujen alue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Merkinnällä osoitetaan keskustojen ulkopuoliset vähittäiskaupan alueet ja keskittymät, jotka yhdyskuntarakenteellisen sijaintinsa perusteella soveltuvat seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alueiksi. Alueelle voi sijoittua merkittävässä määrin myös asumista, mikäli alue sijoittuu maakuntakaavassa osoitetulle tiiviille joukkoliikennevyöhykkeelle tai tiivistettävälle asemanseudulle. Suunnittelumääräys: Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Ne on mitoitettava ja niiden toteutus on ajoitettava yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa siten, etteivät ne aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia seudun palveluverkon tasapainoiselle kehittämiselle. Merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan myös useasta myymälästä koostuvaa vähittäiskaupan keskittymää, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa merkitykseltään seudulliseen vähittäiskaupan suuryksikköön. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn toimintaedellytykset. Kaupallisten palvelujen alueiden vähittäiskaupan kerrosalan enimmäismitoitus on oheisen taulukon mukainen: ALUE VÄHITTÄIS- KAUPAN ENIMMÄISMITOITUS KESKUSTAHA- KUINEN KAUPPA ENINTÄÄN PÄIVITTÄISTAVARA- KAUPPA ENINTÄÄN Tampere, Kaleva Tampere, Turtola Akaa, Kylmäkoski Ikaalinen, Nummenrinne Kangasala, Lentola etelä Lempäälä, Ideapark Nokia, Vihola Pirkkala, Partola Sastamala, Roismala Ylöjärvi, Elovainio Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan mitoitus sisältää auto- ja huoltamokaupan. Taulukossa esitetty vähittäiskaupan enimmäismitoitus voidaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa toteuttaa kokonaisuudessaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan kerrosalana ja keskustahakuisen kaupan mitoitus muun erikoiskaupan kerrosalana. 98

101 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE KMt Työpaikka- ja kaupallisten palvelujen alue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Merkinnällä osoitetaan keskusta-alueiden ulkopuoliset työpaikka-alueet, jotka yhdyskuntarakenteellisen sijaintinsa perusteella soveltuvat työpaikkatoimintojen lisäksi seudullisesti merkittävän paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueiksi. Merkintään liittyy Nokialla Myllypuron Natura-alueen läheisyydessä erityismääräys em13. Suunnittelumääräys: Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä, jotka kaupan laatu huomioon ottaen voivat perustellusta syystä sijoittua myös keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Vähittäiskaupan suuryksiköt on mitoitettava ja niiden toteutus on ajoitettava alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa siten, että ne kytkeytyvät ajallisesti ympäröivien työpaikka- tai taajamatoimintojen alueiden toteuttamiseen, eivätkä aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia kaupan palveluverkon tasapainoiselle kehittämiselle. Merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan myös useasta myymälästä koostuvaa vähittäiskaupan keskittymää, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa merkitykseltään seudulliseen vähittäiskaupan suuryksikköön. Alueiden vähittäiskaupan kerrosalan enimmäismitoitus on oheisen taulukon mukainen: ALUE ERIKOISKAUPAN ENIMMÄISMITOITUS KESKUSTAHAKUINEN ERIKOISKAUPPA ENINTÄÄN Tampere, Lahdesjärvi Tampere, Lielahti Tampere, Hankkio Kangasala, Lentola pohj Lempäälä,Marjamäki pohj Nokia, Kolmenkulma Pirkkala, Linnakallio Valkeakoski, Juusonkeskus Akaa, Akaa Point Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan mitoitus sisältää auto- ja huoltamokaupan. Taulukossa esitetty vähittäiskaupan enimmäismitoitus voidaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa toteuttaa kokonaisuudessaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan kerrosalana. Lielahti, Tampere. 99

102 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE Kurun keskustaa, Ylöjärvi. KMte Työpaikka- ja kaupallisten palvelujen alue, ehdollinen. Merkinnällä osoitetaan valtatien 3 oikaisun ja 2-kehän risteysalueelle sijoittuvat keskusta-alueiden ulkopuoliset työpaikkatoimintojen reservialueet, jotka yhdyskuntarakenteellisen sijaintinsa perusteella soveltuvat työpaikkatoimintojen lisäksi seudullisesti merkittävän paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueiksi. Suunnittelumääräys: Aluetta koskevat työpaikka- ja kaupallisten palveluiden alueen suunnittelumääräykset. Lisäksi alueen toteuttaminen edellyttää valtatien 3 oikaisun toteutumisen Lempäälä Pirkkala-välillä tai 2-kehän toteutumisen välillä Sääksjärvi Tampere- Pirkkalan lentoasema. Alueen vähittäiskaupan kerrosalan enimmäismitoitus on oheisen taulukon mukainen: ALUE ERIKOISTAVARAKAUPAN ENIMMÄISMITOITUS (PAL- JON TILAA VAATIVA KAUPPA Vt3/2-kehä risteys Paljon tilaa vaativan erikoiskaupan mitoitus sisältää auto- ja huoltamokaupan. Tahmela, Tampere. 100

103 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE Asuntoaluetta Valkeakoskella KYLÄT LÄHTÖKOHDAT Väestörakenteen ja palvelutarjonnan muutokset ovat koskettaneet maaseutua hyvin voimakkaasti ydinmaaseudulla ja harvaan asutulla maaseudulla pääsääntöisesti negatiivisesti, kaupunkien läheisellä maaseudulla positiivisesti. Taustalla on nähtävissä muutos perinteisistä maaseudun omavaraisista kylistä palveluineen kohti kaupunkiseuduista riippuvaisia maaseutumaisen asumisen keskittymiä, joissa työssäkäynti- ja asiointiliikenne suuntautuvat ensisijaisesti kaupunkiseuduille. TAVOITTEET Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkostoa kehitetään. Maakunnan suunnittelussa selvitetään maaseudun alueja yhdyskuntarakenteen ja kyläverkoston kehittämisen toimenpiteet, joilla edistetään olemassa olevien rakenteiden hyödyntämistä, palvelujen saatavuutta, maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamista ja ympäristöarvojen säilymistä. Maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja on suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Pirkanmaan maakuntastrategian mukaan maakuntakaavoituksella turvataan edellytykset sosiaalisesti kestävälle alue- ja yhdyskuntarakenteelle sekä kattavalle palvelukeskusverkolle, jossa maaseutu tarjoaa ja mahdollistaa monipuolisia vaihtoehtoja urbaanille asumiselle ja työnteolle. Maakuntakaavan tavoitteena on turvata sosiaalisesti ja ympäristön kannalta vastuullinen yhdyskuntarakenne sekä edistää yhdyskuntarakenteen energiatehokkuutta. 101

104 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE SUUNNITTELUPERIAATTEET Voimassa olevan maakuntakaavan kyläverkosto on tarkistettu kokonaisuudessaan Pirkanmaan palveluverkko selvityksessä. Maaseudun muutoksen myötä myös kylän suunnittelumääräystä on selkiytetty erityisesti haja-asutuksen hallintaan liittyvin osin. Pirkanmaan 1. maakuntakaavan kyläverkosto on tarkistetun kyläverkon lähtökohtana, mutta tarkasteluun on otettu myös uusia kyliä tai kylämäisiä asumisen keskittymiä, joilla on jokin kylille tyypillisistä lähipalveluista eli koulu, kauppa tai päivähoito. Osa väestömäärältään pienimmistä taajamista on muutettu kyliksi, ja osa suurimmista kylistä on puolestaan muutettu taajama-alueiksi, mikäli tämä on yhdyskuntarakenteen ohjaamisen kannalta nähty tarpeelliseksi. 1. maakuntakaavan paikalliskeskus- ja palvelukyläkeskusmerkinnät on yleistetty yhdeksi kylämerkinnäksi. Joidenkin kylämerkintöjen sijaintia on tarkistettu. Taajaman reunoilla on lähtökohtaisesti pyritty säilyttämään mahdollisuudet kylämäistä rakennetta tehokkaampaan rakentamiseen. Maakunnallisesti merkittäviä kyliä on osoitettu taajamien reuna-alueille vain perustellusta syystä, esimerkiksi silloin kun rakentamisen suunnitelmallisuudelle on selkeää tarvetta. Maakuntakaavassa on osoitettu vain maakunnallisesti merkittävät kylät, eli ne kylät, jotka ovat merkittäviä maakunnan alue-, yhdyskunta- ja palvelurakenteen kannalta, ja joilla on riittävän vahva väestöpohja. Näissä kylissä on joko merkittäviä kasvupaineita, kasvun edellytyksiä tai tarve ylläpitää olemassa olevaa palvelurakennetta. Koska maaseudulle kohdistuva väestön kasvuodote on hyvin rajallinen, on myös kylärakentamisen osalta voitu osoittaa vain selkeimmät painopistealueet. Maakuntakaavan kylämerkintöjen määrä on arvioitu riittäväksi suhteessa taajamien ulkopuolisen rakentamisen määrään ja todennäköiseen sijoittumiseen maakunnan eri osissa. Maakunnallisesti merkittävän kylän kriteereinä ovat olleet vähintään 150 asukkaan väestöpohja kolmen kilometrin etäisyydellä tieverkkoa pitkin kyläkeskuksesta, jonkin kylille tyypillisen palvelun (päivähoito, koulu, kauppa) saatavuus kylässä, 2000-luvulla toteutunut väestönkehitys, joukkoliikennepalvelujen taso, asemakaavoitustilanne sekä muita laadullisia kriteereitä, kuten kylän aluerakenteellinen sijainti tai mahdollinen merkittävä kytkeytyminen kulttuuriympäristöjen tai matkailupalveluiden tukemiseen. Kriteerit ovat olleet suuntaa-antavia reunaehtoja kyläverkon määrittelyssä, jotka eivät kuitenkaan ohjaa alueiden jatkosuunnittelua. Myös paikallisesti merkittäviä kyliä voidaan kehittää kuntatason suunnittelussa. Kylien tarkempi sijainti, laajuus sekä tehokkaamman rakentamisen ulkoraja ja rakentamisen tyyppi määrittyy kuntatason suunnittelussa. Kyläalueiden jatkosuunnittelussa on otettava huomioon yhdyskuntatekniikan järjestäminen, lähipalveluiden saavutettavuus, kulttuurihistorialliset ja maisemalliset piirteet sekä pyrittävä edistämään alueen omaleimaisuuden säilymistä. Hajaasutusta tiiviimmällä rakentamisella pyritään ensisijaisesti mahdollistamaan lakisääteisten palveluiden taloudellisen järjestämisen edellytykset, yhdyskuntarakenteen ja -tekniikan kustannustehokkuus sekä hyvien ja yhtenäisten maa- ja metsätalousalueiden säilyminen tuotantokäytössä. Maakuntakaavan kyläverkosto on esitetty kaavaselostuksen liitekartalla 2 Keskusta-alueet ja muut palvelukeskittymät. MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET a Kylä. Kohdemerkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät ja aluerakenteen kannalta keskeiset kylät ja muut maaseutuasumisen keskittymät, joihin on tarkoituksenmukaista ohjata asumista, palveluita ja työpaikkoja. Suunnittelumääräys: Kylän tarkka sijainti ja laajuus määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Kylän suunnittelussa on pyrittävä ympäröivää maaseutua tiiviimpään rakentamiseen sekä otettava huomioon yhdyskuntateknisen huollon järjestäminen ja lähipalvelujen saavutettavuus. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistorialliset ja maisemalliset piirteet sekä edistettävä alueen omaleimaisuuden säilymistä. 102

105 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE TYÖPAIKKA-ALUEET SEKÄ TEOLLISUUS- JA VARASTOALUEET LÄHTÖKOHDAT Pirkanmaa ja erityisesti Tampereen ydinkaupunkiseutu on valtakunnan tasolla merkittävä työpaikkakeskittymä. Vuonna 2011 maakunnassa oli työpaikkoja liki Näistä reilu kolme neljäsosaa sijaitsi Tampereen kaupunkiseudulla. Suurin osa työpaikoista sijaitsee kaupunkiseudun liki yhtenäisessä taajamarakenteessa, mikä luo hyvät lähtökohdat yhdyskuntarakenteen eheyttämistavoitteille. Keskuskaupungin lisäksi työpaikat ovat keskittyneet eteläiselle Pirkanmaalle Valkeakoskelle ja Akaaseen. Myös Sastamalan Vammala, Mänttä-Vilppulan Mänttä, Hämeenkyrö ja Orivesi ovat alueidensa merkittävimpiä työpaikkakeskittymiä. Eniten työpaikkoja Pirkanmaalla vuonna 2011 tarjosivat julkinen hallinto, koulutus ja terveys ( työpaikkaa) sekä kaupan, kuljetuksen ja ravintola-alan palvelut ( työpaikkaa). Myös teollisuuden työpaikkoja on Pirkanmaalla edelleen merkittävästi vaikka rakennemuutos on koetellut toimialaa rajusti. Teollisuus tarjosi hieman yli työpaikkaa. Maakunnan elinkeinorakenne on muuttunut viime vuosikymmeninä merkittävästi. Rakennemuutosta on kiihdyttänyt vuonna 2008 alkanut talouden taantuma. Trendi on selvä: perinteisen teollisuuden osuus työpaikoista on vähentynyt ja palveluelinkeinot nousevat sekä yhdistyvät tuotannolliseen toimintaan. Maakunnan elinkeinorakenteen painopiste on siirtymässä vahvasti valmistavasta tuotannosta osaamisintensiivisyyteen ja palveluihin tukeutuvaan rakenteeseen, jossa perinteiset toimialarajat hämärtyvät. TAVOITTEET Maakuntakaavassa osoitettavia työpaikka- ja teollisuusalueita ohjaavat ensisijaisesti valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joista elinkeinoelämän kehittymisen kannalta keskeisiä ovat ainakin: Elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistaminen, Työpaikat ovat eri väestöryhmien saavutettavissa ja asuinalueiden läheisyydessä, Huomattavia työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei sijoiteta irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta, Elinkeinoelämälle pyritään osoittamaan riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien ääreltä. Maakunnallisten tavoitteiden näkökulmasta työpaikka-alueiden sijoittamisella on tuettu maakuntavaltuuston hyväksymiä maankäytön perusratkaisuja, maakunnan tavoitteellista palveluverkkohierarkiaa sekä edistetty toimintojen rakenteellista ja toiminnallista yhteyttä. Keskeinen tavoite on myös kustannustehokkaan ja eheän yhdyskuntarakenteen kehittäminen. Yritysalueille tavoitellaan monipuolisia ja sekoittuneita toimintoja. Kaavassa osoitettavat työpaikka-alueet profiloituvat ensisijaisesti seudullisesti merkittävinä ja pitkällä aikavälillä elinvoimaisina yrityskeskittyminä. Työpaikka-alueiden osoittamisessa on pyritty myös huomioimaan tulevaisuuden työelämän ja työnteon tapojen muutosten vaikutukset maankäytön vaatimuksiin ja aluevarausmerkintöihin. Muun muassa monia teollisuus- ja tuotantokäytöstä poistuneita tai poistuvia alueita on osoitettu työpaikka-alueina T-aluevarausmerkinnän sijaan. Lisäksi monia työpaikka-alueita kehitetään taajamatoimintojen sisäisinä yritysalueina. Maakuntakaavassa on yleisesti tavoiteltu huomisen elinkeinoelämää palvelevaa sekoittunutta maankäyttöä erityisesti taajamarakenteen, keskustaalueiden sekä liikenteellisten solmukohtien tuntumassa. Osoitetut työpaikka-aluemerkinnät perustuvat ensisijaisesti maakunnan työpaikka-alueselvityksen tuloksiin sekä kuntien kanssa käytyihin keskusteluihin. Myös työpaikka-alueselvityksen rinnalla valmisteltu laaja Pirkanmaan palveluverkkoselvitys on ollut keskeinen lähde työpaikkatoimintojen sijoittamiselle. 103

106 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE Killinkoski, Virrat. SUUNNITTELUPERIAATTEET Työpaikka-alueiden osalta maakuntakaavan ratkaisu perustuu Suunnat Pirkanmaan kasvulle ja työlle -selvitykseen. Työpaikka-alueet tukeutuvat pääosin taajamarakenteeseen, sen lähipiiriin tai muuten liikenteellisesti edullisiin solmukohtiin. Näin tuetaan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen ja infrastruktuurin kustannustehokasta hyödyntämistä ja täydentämistä. Maakuntakaavassa osoitetut työpaikka-alueet ovat vähintään seudullisesti merkittäviä, toimialarakenteeltaan monipuolisia ja pitkällä aikavälillä elinvoimaisia yritysalueita. Erityistä huomiota on kiinnitetty niiden saavutettavuuteen joukkoliikenteellä, kävellen ja pyöräillen. Tätä on arvioitu suurella painoarvolla Tampereen kaupunkiseudulla ja suurimmissa seutukeskuksissa. Tampereen ydinkaupunkiseudulla työpaikka-alueet kytkeytyvät osaksi laajempaa yritysvyöhykekokonaisuutta, mikä tukee edelleen yritysalueiden kasautumisetuja sekä työmatkaliikenne- ja kuljetusvirtojen optimointia. Myös tavoitteellista maakunnan palvelukeskushierarkiaa tuetaan vahvistamalla työpaikka-alueita niiden vaikutusalueella. Työpaikka-alueille voidaan sijoittaa ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuutta sekä pienessä määrin asumista. Alueille voi sijoittua myös pienimuotoisia kaupan palveluita, mutta päivittäis- ja erikoistavarakaupan suuryksikköjä niille ei voida toteuttaa. Työpaikka-alueet profiloituvat ensisijaisesti monipuolisina yritysalueina. Ne on eroteltu taajamatoimintojen sisäisistä yritysalueista ensisijaisesti niiden suuremman työpaikkavolyymin, kaupunkikuvallisen ilmeen sekä erilaisten ympäristöhäiriötekijöiden kuten tavarankuljetusvirtojen ja melun perusteella. Maakunnan kilpailukyvyn turvaamiseksi maakuntakaavassa on nähty tarpeelliseksi turvata myös tällaisten alueiden kehittämismahdollisuudet. Kaavaan merkittyjen työpaikka-alueiden lisäksi maakunnassa on useita pienempiä ja paikallisesti merkittäviä yritysalueita, joita voidaan kehittää paikallisina ja taajamarakenteen sisäisinä työpaikka-alueina. Teollisuus- ja varastoalueina osoitetaan seudullisesti merkittäviä teollisuus- ja varastotyöpaikkakeskittymiä sekä niiden laajentumisalueita. Tyypillisiä alueita ovat perinteisen raskaan teollisuuden alueet, laajat varasto- ja logististen toimintojen keskittymät sekä muut erityiskohteet, kuten nykyiset SEVESO III -direktiivin mukaiset laitokset. Uusia SEVESO-kohteita tulisi ensisijaisesti ohjata teollisuus- ja varastoalueille. Alueet sijaitsevat pääosin taajamarakenteen ulkopuolella niiden toiminnan laadun tai ympäristövaikutusten vuoksi. Lisäksi niitä on osoitettu logistisesti edullisille paikoille nykyisten raskaan liikenteen kuljetusvirtojen varrelle. Tampereen kaupunkiseudulla ja suurimmissa seutukeskuksissa on alueille suuntautuvassa työmatkaliikenteessä mahdollista tukeutua joukkoliikenteeseen. Seudullisen merkittävyyden ja laaja-alaisuuden kriteerit ovat tarkoittaneet useiden aikaisempien maakuntakaavan teollisuus- ja varastoaluemerkintöjen korvaamista työpaikka-alueiden merkinnöillä, tai vaihtoehtoisesti alueita kehitetään taajamarakenteen sisäisinä pienteollisuusalueina. Maakunnassa on useita pienempiä ja paikallisesti merkittäviä teollisuusalueita, joita ei osoiteta maakuntakaavassa. Maakuntakaava ei estä näiden alueiden kehittämistä paikallisina alueina. Työpaikka-alueet sekä teollisuus- ja varastoalueet on esitetty kaavaselostuksen liitekartalla 3 Yhdyskuntarakenne. 104

107 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Työpaikka-alue. Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävät ja toimialarakenteeltaan monipuoliset liike- ja toimistorakentamisen tai tuotantotoimintaan varatut alueet. Merkintään liittyy Nokialla Kaakkurijärvien Natura-alueen läheisyydessä erityismääräys em7, Tampereella, Nokialla ja Ylöjärvellä Myllypuron Natura-alueen läheisyydessä erityismääräys em13 ja Ylöjärvellä Perkonmäen Natura-alueen läheisyydessä erityismääräys em15. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota tarkoituksenmukaiseen toteutusjärjestykseen ja yhdyskuntarakenteen eheyteen sekä joukkoliikenteen järjestelyihin ja toimiviin kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiin. Alueelle ei tule osoittaa merkittävää määrää uutta asumista eikä asumiseen saa kohdistua merkittäviä ympäristöhäiriöitä. Tampereen Pärrinmaan, Pirkkalan Linnakallion ja lentoaseman läheisellä työpaikkaalueella tulee alueiden suunnittelussa ottaa huomioon lentoesterajoituspinnat ilmailumääräyksen AGA M3-6 mukaisesti. Merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksikköjen koon alarajat ovat seuraavat: Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan osalta koon alaraja on Tampereen, Nokian, Pirkkalan, Ylöjärven, Lempäälän, Kangasalan ja Valkeakosken keskustaajamien alueella k-m 2 ; Akaan, Hämeenkyrön, Ikaalisten, Mänttä-Vilppulan, Oriveden, Parkanon, Sastamalan ja Virtain keskustaajamien alueella ja Mouhijärvi- Häijään alueella k-m 2. Muilla työpaikka-alueilla koon alaraja on paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan osalta k-m 2. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon, etteivät vähittäiskaupan suuryksiköt aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia seudun palveluverkon tasapainoiselle kehittämiselle. Työpaikka-alue, ehdollinen. Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävien ja toimialarakenteeltaan monipuolisten liike- ja toimistorakentamisen tai tuotantokäyttöön varattujen alueiden reservialueet, joiden toteuttaminen edellyttää jonkin suunnittelumääräyksessä esitetyn ehdon täyttymistä. Mikäli aluetta ei ole erikseen mainittu suunnittelumääräyksessä, merkintä osoittaa toteutukseltaan maakuntakaavan suunnittelukauden loppupuolelle ajoitettavat työpaikkojen alueet. Suunnittelumääräys: Aluetta koskevat kaikki työpaikka-alueen suunnittelumääräykset. Lisäksi alueen suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota tarkoituksenmukaiseen toteutusjärjestykseen ja yhdyskuntarakenteen eheyteen. Kangasalan Saarenmaan alueen toteuttaminen edellyttää, että 2-kehän suunnit telu ja toteuttaminen välillä Rusko Lentola on riittävän pitkällä, jotta alue tai sen osa voidaan kytkeä yhdyskuntarakenteeseen. Valtatien 3 oikaisun ja 2-kehän risteysalueen toteuttaminen edellyttää joko 2-kehän toteuttamista välillä Sääksjärvi lentoasema tai valtatien 3 toteuttamis ta välillä Lempäälä Pirkkala. Lempäälän Tikinmaan alueen toteuttaminen edellyttää Marjamäen työpaikkaalueiden rakentumista. Oriveden Orituvan alueen toteuttaminen edellyttää, että liikennejärjestelyistä valtatielle 9 huolehditaan. 105

108 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE T Teollisuus- ja varastoalue. Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävät tai muuten laajat teollisuus-, logistiikka- ja varastotoimintojen alueet. Merkintään liittyy Parkanossa Ahvenuksen Natura-alueen läheisyydessä erityismääräys em1, Nokialla Kaakkurijärvien Natura-alueen läheisyydessä erityismääräys em7 sekä Tampereella ja Nokialla Myllypuron Natura-alueen läheisyydessä erityismääräys em13. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota tarkoituksenmukaiseen toteutusjärjestykseen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä toiminnan ympäristövaikutusten rajoittamiseen sekä alueen saavutettavuuteen rautateitse tai raskailla ajoneuvoilla. Taajamarakenteessa sijaitsevilla teollisuus- ja varastoalueilla on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa otettava huomioon riittävät varotoimenpiteet ja suojavyöhyke suhteessa asumiseen ja virkistysalueisiin. Alueelle ei tule sijoittaa uutta asumista. Tampereella ja Kangasalla Tarastenjärven alueella sekä Nokialla ja Tampereella Kyynijärvi-Juhansuon alueella voidaan käsitellä myös jäteluokituksen saaneita materiaaleja. Suunnittelusuositus: Uudet vaarallisia kemikaaleja valmistavat tai varastoivat laitokset, joita koskee EUdirektiivi 2012/18/EU (SEVESO III-direktiivi), tulee ensisijaisesti ohjata näille alueille. Te Teollisuus- ja varastoalue, ehdollinen. Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävien tai muuten laajojen teollisuus-, logistiikka- ja varastotoimintojen alueet, joiden toteutus ajoitetaan maakuntakaavan suunnittelukauden loppupuolelle. Suunnittelumääräys: Alueen toteutuksessa tulee kiinnittää huomiota tarkoituksenmukaiseen toteutusjärjestykseen. Alueiden toteuttamisen edellytys on, että alueisiin kytkeytyvät teollisuus- ja varastoalueet (T) ovat pääosin rakentuneet, alueelle on järjestetty toimivat liikenneyhteydet sekä mahdolliset maa- ja kiviainesten ottoalueet on hyödynnetty. Alueelle ei tule sijoittaa uutta asumista. Suunnittelusuositus: Uudet vaarallisia kemikaaleja valmistavat tai varastoivat laitokset, joita koskee EUdirektiivi 2012/18/EU (SEVESO III-direktiivi), tulee ensisijaisesti ohjata näille alueille. em1 em1 Erityismääräys 1. Erityismääräys koskee merkintöjä: Voimalinjan yhteystarve: Parkano / Poikkeusjärvi Rännäri. Teollisuus- ja varastoalue (T): Parkano / Parkanon aseman seutu. Merkittävästi parannettava päärata: Parkano / rataosa Tampere (Lielahti) Parkano (pohjoinen maakunnan raja). Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, etteivät Ahvenuksen (FI ) Natura-alueen läheisyydessä suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vesitalouden säilymiseen.erityistä huomiota tulee kiinnittää vesitalouden säilymiseen. 106

109 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE em7 em7 Erityismääräys 7. Erityismääräys koskee merkintöjä: Teknisen huollon kehittämisen kohdealue, jätevesien ja lietteiden käsittely (tkj): Nokia / Kyynijärven-Koukkujärven alue. Työpaikka-alue: Nokia / valtatien 11 pohjoispuoleisen työpaikka-alueen länsiosa. Teollisuus- ja varastoalue (T): Nokia / Kyynijärven-Koukkujärven alue. Virkistysalue (V): Nokia / Kyynijärven-Koukkujärven alue. Puuterminaali (Pt): Nokia / alue valtatien 11 varrella. Ampuma- ja/tai moottoriratatoimintojen alue (eu): Nokia / Kyynijärven-Koukkujärven alue. Jätteenkäsittelyalue (EJ): Nokia / Koukkujärven alue. Uusi voimalinja: Nokia / Melo Elovaara. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, etteivät Kaakkurijärvien (FI ) Natura-alueen läheisyydessä suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää meluvaikutuksien ja linnustoon kohdistuvien vaikutusten ehkäisemiseen sekä vesitalouden säilymiseen. em13 em13 Erityismääräys 13. Erityismääräys koskee merkintöjä: Teknisen huollon kehittämisen kohdealue, maanvastaanotto ja kierrätys (tkm): Tampere ja Nokia / Kolmenkulman alue. Taajamatoimintojen alue: Tampere ja Ylöjärvi / Myllypuron Natura-alueen lähivaluma-alue. Työpaikka- ja kaupallisten palvelujen alue (KMt), jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suur- yksikön: Nokia / Myllypuron Natura-alueen lähivaluma-alue. Työpaikka-alue: Tampere, Nokia ja Ylöjärvi / Myllypuron Natura-alueen lähivaluma-alue. Teollisuus- ja varastoalue (T): Tampere ja Nokia / Myllypuron Natura-alueen lähivaluma-alue. Puuterminaali (Pt): Tampere ja Nokia / Kolmenkulman alue. Merkittävästi parannettava päärata: Tampere ja Nokia / rataosa Tampere (Lielahti) Nokia. Ohjeellinen päärata: Tampere, Nokia ja Ylöjärvi / rataosa Pirkkala Ylöjärvi. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, etteivät Myllypuron (FI ) Natura-alueen valuma-alueella suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vesitalouden ja veden laadun säilymiseen. em15 em15 Erityismääräys 15. Erityismääräys koskee merkintöjä: Teknisen huollon kehittämisen kohdealue, maanvastaanotto ja kierrätys (tkm): Ylöjärvi / Takamaan alue. Työpaikka-alue: Ylöjärvi / Perkonmäen Natura-alueen valuma-alue. Uusi moottoriväylä: Ylöjärvi / valtatie 3 välillä Elovainio Sasi. Merkittävästi parannettava päärata: Ylöjärvi / rataosa Tampere/Lielahti Parkano (pohjoinen maakunnan raja). Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, etteivät Perkonmäen (FI ) Natura-alueen valuma-alueella suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää alueen vesitalouden ja veden laadun säilymiseen. 107

110 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE ERITYISALUEET LÄHTÖKOHDAT Alueet, joilla on tietty erityiskäyttötarkoitus, osoitetaan maakuntakaavassa omalla kaavamerkinnällään. Pirkanmaalla näitä erityiskäyttöjä ovat vankilatoiminnot, vesihuoltoon liittyvät pintavedenottamot, jätteenpolttolaitokset ja jätevedenpuhdistamot, ampuma- ja moottoriradat, suurmuuntamot, jätteiden ja kierrätysmateriaalien käsittelytoiminnot, maanvastaanotto- ja kierrätystoiminnot, turvetuotanto, kaivostoiminnot sekä puolustusvoimien toiminnot. Vankilaalueisiin liittyvän erityisaluemerkinnän perusteita lukuun ottamatta muut erityisaluemerkinnät esitellään teeman mukaisissa kohdissa kappaleissa Tekninen huolto/jätehuolto, Tekninen huolto/vesihuolto ja Tekninen huolto/energiansiirtoverkot; Virkistys, matkailu ja urheilu /Ampuma- ja moottoriradat; Energia ja luonnonvarat / Turvetuotanto, Energia ja luonnonvarat / Kaivostoiminta; sekä Ympäristöhäiriöt ja turvallisuus / Puolustusvoimien alueet. Erityisalue / Vankila-alueet Pirkanmaan nykyiset vankilakohteet ovat Kylmäkosken Tipurin vankila ja Mänttä-Vilppulan Kotiniemi. Kylmäkosken vankila on 96-paikkainen suljettu laitos, jossa rangaistustaan suorittavat pirkanmaalaiset vankeus-, tutkinta- ja sakkovangit, ja Vilppulan vankila on 73-paikkainen avolaitos. Vilppulan vankilassa annetaan tutkintoon valmentavaa ammatillista koulutusta yhteistyössä Mäntän seudun koulutuskeskuksen kanssa. Lisäksi on oppisopimuskoulutusta yhteistyössä Jämsän maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen kanssa. Vankila-alueet sijaitsevat hieman erillään päätaajamarakenteesta, mutta kytkeytyvät liikenneverkkoon ja ovat kohtuullisen hyvin saavutettavissa. Alueiden maankäytössä ei ole ennakoitavissa muutostarvetta. Vilppulan vankila-alue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin ja on arkkitehtuuriltaan ainutlaatuinen. Kylmäkosken vankila-alueella ei ole tunnistettuja arvoja. TAVOITTEET JA SUUNNITTELUPERIAATTEET Pirkanmaan vankila-alueet osoitetaan maakuntakaavaan samoilla erityisaluemerkinnöillä kuin voimassa olevassa maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa erityisalueena osoitettavat vankilaalueet ovat luonteeltaan suljettuja paikkoja, jonne yleisön pääsy on kielletty tai rajoitettu. MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET E Erityisalue. Merkinnällä osoitetaan vankila-alueet. Kotiniemi, Mänttä-Vilppula. 108

111 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE MAASEUTU LÄHTÖKOHDAT Maaseudun ominaispiirteet ovat monimuotoisia ja vaihtelevia, muodostaen hybridimäisen kokonaisuuden. Maaseutu koostuu erilaisista alueista, joiden kulttuuriset, maisemalliset ja elinkeinolliset piirteet voivat vaihdella suuresti maantieteellisesti melko suppeallakin alueella. Yhdestä yhtenäisestä alueesta ei siis maaseutualueesta puhuttaessa ole kysymys. Maaseutualueiden maankäytön suunnittelun edellytykset ja haasteet ovatkin erilaisia eri maaseutualueilla. Esimerkiksi kaupunkien läheinen maaseutu, jonka vetovoimana toimivat kaupungin läheisyyden lisäksi muun muassa keskuksia alemmat rakentamisen kustannukset, luonnonläheisyys sekä tonttikoot, kasvaa nopeasti. Maankäytön suunnittelun ja ohjauksen näkökulmasta katsottuna tämän maaseutualueen suurimmat haasteet koskevat työmatkaliikenteen järjestämistä, kaupungeista alueelle muuttaneiden asukkaiden palveluodotuksiin vastaamista ja sitä, kuinka sopeuttaa maisema, luonnonympäristö ja kehitys toisiinsa. Sen sijaan vahvan alkutuotannon alueella ydinmaaseudun osalta erityisiä haasteita maankäytön suunnittelulle muodostuu suurten tuotantoyksikköjen sijoittamisesta suhteessa esimerkiksi asumiseen. Näiden vahvojen maaseutualueiden ulkopuolella, harvaan asutuilla maaseutualueilla haasteeksi muodostuu asukkaille välttämättömien palveluiden turvaaminen. Maataloudessa on ollut meneillään voimakas rakennemuutos yli 40 vuotta luvulla alkanut kaupungistuminen, 1990-luvun lama ja EU:hun liittyminen sekä globalisoituminen ovat kaikki yhdessä muokanneet maaseutua. Maaseudun elinkeinorakenne on monipuolistunut, mutta työpaikat ovat vähentyneet maa- ja metsätalouden tuottavuuden kasvun sekä osaltaan julkisen sektorin ja teollisuuden rakennemuutoksen myötä. (Rönkkö ym. 2012) Maakuntakaavan tärkeyttä maaseudun maankäytön ohjaajana korostaa se, että maakuntakaava on laajoilla maaseutualueilla ja monessa kylässä ainoa oikeusvaikutteinen kaava. Maaseutualueiden suunnittelussa erityinen kysymys liittyy peltojen turvaamiseen viljelykäytössä. Hyvä viljelymaa on niukka ja uusiutumaton luonnonvara, jonka merkityksen ennakoidaan edelleen korostuvan ilmastonmuutoksen, maailman väestönkasvun ja biopolttoaineiden kysynnän kasvun myötä. Maatalouteen parhaiten soveltuvat alueet on jo otettu käyttöön, eikä viljavaa maaperää voida tuottaa lisää. Maankäytön suunnittelussa tavoitteena on huolehtia nykyisten peltoalueiden säilymisestä viljelyyn soveltuvina tulevaisuudessakin, jotta tehokas ja tuottava maatalouden harjoittaminen on myös jatkossa mahdollista. Pirkanmaan maaseutualueilla on oma vahva identiteetti. Maaseutualueella on tärkeä merkitys taajama-alueiden vastapainona, osana Pirkanmaan alue- ja yhdyskuntarakennetta. Maaseutualueet tarjoavat maaseutuelinkeinojen harjoittamismahdollisuuksien lisäksi elämisen laatukysymyksiksi nousevia tekijöitä, kuten luontoelämyksiä ja ulkoilukokemuksia, niin alueensa omille asukkaille kuin ulkopuolisillekin kävijöille. TAVOITTEET On tärkeää tukea ja vahvistaa maaseutualueiden identiteettiä. Yhtä tärkeää on maaseutuelinkeinojen toimintaedellytysten turvaaminen siten, että pelto- ja metsäalueet säilytetään mahdollisimman yhtenäisinä kokonaisuuksina, jolloin elinkeinojen harjoittaminen on kannattavampaa. Maaseudun säilyminen elinvoimaisena alkutuotannon piirissä ylläpitää myös kulttuuriperinnön ja identiteetin kannalta tärkeitä kulttuurimaisemia. Laajojen metsä- ja luontoalueiden säilyminen tukee lajistolle tärkeää ekologista verkostoa ja tarjoaa mahdollisuuksia jokamiehenoikeuden mukaiseen virkistäytymiseen. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. Peltojen säilyminen viljelykäytössä on tärkeää myös kotimaisen huoltovarmuuden kannalta, ja lähiruokatuotannon edistäminen nähdään Pirkanmaan mahdollisuutena. 109

112 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE Kuminapelto Murole, Ruovesi. SUUNNITTELUPERIAATTEET Maaseutualuetta koskevalla omalla kaavamerkinnällä voidaan korostaa alueen omaa identiteettiä. Maaseutualueen kaavamerkintä korostaa alueen merkitystä taajama-aluevarausten rinnalla, osana Pirkanmaan aluekokonaisuutta. Tavoitteena on vahvistaa maaseutualueen omaa luonnetta maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien maaseudun elinkeinojen vyöhykkeenä, jolla on maakuntakaavasuunnittelussa oma maankäytöllinen roolinsa. Kaavamääräys vahvistaa sekä alueen nykytilanteen säilymistä että auttaa edistämään alueen suunnittelun ennakoitavuutta. Toivottavaa kehitystä on, että uusi rakentaminen suuntautuu jo rakennetun kunnallisteknisen verkoston piiriin. Selvitystä Pirkanmaan hyvistä ja yhtenäisistä peltoalueista on hyödynnetty maakuntakaavassa esitettävän maankäyttöratkaisun muodostamisessa hyvin peltojen säilyttämiseksi yhtenäisinä ja siten mahdollistamalla niiden säilyminen viljelykäytössä. Pirkanmaan hyvät ja yhtenäiset peltoalueet selvitettiin maakuntakaavaa varten tehdyssä selvityksessä, jossa tunnistettiin tehokkaan ja kannattavan maanviljelyn harjoittamisen kannalta edullisimmat peltoalueet Pirkanmaalla. Näitä vähintään sadan hehtaarin laajuisia peltoalueiden kokonaisuuksia tunnistettiin maakunnasta hehtaarin laajuudelta, mikä vastaa kolmea neljännestä Pirkanmaan peltoalasta. Edullisista luonnonolosuhteista johtuen maakunnan laajat peltoalueet painottuvat maakunnan etelä- ja lounaisosiin. Hyvät ja yhtenäiset peltoalueet on esitetty kaavaselostuksen liitekartalla 4. MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Yleismääräys. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava mahdollisuus hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden tuotantokäyttöön. Maaseutua kehitettäessä on pyrittävä sovittamaan yhteen asuinympäristön laatutavoitteet ja maaseutualueiden elinkeinojen toimintaedellytykset. Maaseutualue. Merkinnällä osoitetaan alueet, jotka on ensisijaisesti tarkoitettu maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien elinkeinojen käyttöön. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä. 110

113 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LIIKENNE JA LOGISTIIKKA Valtatie 3 Ylöjärvellä. 6.5 LIIKENNE JA LOGISTIIKKA LIIKENTEEN JA LOGISTIIKAN MERKINTÖJEN YHTEISET LÄHTÖKOHDAT Pirkanmaa sijaitsee Suomen liikenneverkolla keskeisellä sijainnilla. Pirkanmaan läpi kulkevat valtatiet 2, 3, 9, 11, 12 ja 23 sekä pääradat Helsinkiin, Turkuun, Poriin/Raumalle, Ouluun/Kemiin sekä Jyväskylään/Pieksämäelle. Lisäksi Pirkanmaalla sijaitsee kansainvälinen Tampere-Pirkkalan lentoasema, jonka kehittäminen on nostettu esiin Suomen lentoliikennestrategiassa. Kuva 26. Eteläisen Suomen keskeinen liikenneverkko. Kattavan rata- ja tieverkkonsa sekä kansainvälisen lentoaseman ansiosta Pirkanmaan saavutettavuus on erinomainen. Pirkanmaa toimii liikenteellisenä solmupisteenä, ja toinen Suomen keskusjärjestelyratapihoista sijaitsee Tampereella. Hyvät ja monipuoliset maaliikenteen yhteydet länsirannikon satamiin ja itärajan rajanylityspaikoille takaavat maakunnan linkittymisen kansainvälisiin liikennekäytäviin ja kuljetusketjuihin. Pirkanmaa on tuotannollisen Suomen ydinalue, jonka kuljetuksissa vientituotteilla on tärkeä rooli. Pirkanmaa kuuluu niin kutsuttuun Botnian korridorin Suomikäytävään, joka yhdistää Suomen ja Ruotsin etelä-pohjoissuuntaiset pääyhteydet. Liikennejärjestelmän keskeisiä kysymyksiä on esitelty syvällisemmin Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. 111

114 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LIIKENNE JA LOGISTIIKKA LIIKENTEEN JA LOGISTIIKAN MERKINTÖJEN YHTEISET TAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat vahvasti liikenneratkaisuja. Niiden mukaan aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana, hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Pirkanmaa liittyy osaksi monikeskuksista aluerakennetta ensisijaisesti valtateiden ja pääratojen avulla. Näiden väylien toimivuus onkin tärkeää niin elinkeinoelämän kuin henkilöliikenteen näkökulmasta. Yhteysverkostojen kannalta oleellista on valtakunnallisten tarpeiden turvaaminen. Liikenneverkon keskeisenä haasteena on eri liikennemuotojen kehittäminen yhtenäisenä liikennejärjestelmänä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ottavat kantaa alueidenkäytön ja liikenteen yhteenkytkentään. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä, jolloin henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikennejärjestelmän ja alueidenkäytön yhteensovittamisella parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Myös elinkeinoelämän tarpeet ovat osa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kokonaisuutta. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle, ja alueidenkäytön suunnittelussa varataan riittävät alueet tavara- ja henkilöliikenteen terminaalien ja matkakeskusten toimintaa ja kehittämistä varten. Kuva 27. Merkittävät kansainväliset liikennekäytävät (Bothnian Green Logistics Corridor 2013). 112

115 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LIIKENNE JA LOGISTIIKKA Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden lisäksi liikenteeseen liittyviä valtakunnallisia strategioita, valtioneuvoston periaatepäätöksiä, selontekoja sekä muita selvityksiä on lukuisia. Liikennepoliittisessa selonteossa (2012) esitetään liikenteen visio 2030+, jonka päätavoitteena on luoda kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä. Tämä ylätason tavoite on purettu auki: Liikennejärjestelmän palvelutaso perustuu asiakkaiden tarpeisiin, maan eri osien vahvuuksia tukien. Elinkeinoelämällä on edellytykset globaalisti kilpailukykyiseen toimintaan ja Suomen logisti sella tehokkuudella on kompensoitu maantieteellistä asemaamme. Jokaisella on mahdollisuus toimivaan arkeen. Elinympäristö ja liikennepalvelut toimivat niin, että liikkuminen on turvallista, helppoa ja kestävää. Liikennejärjestelmä on toimintavarma ja ennakoitava. Kokonaisvaltainen ajattelu ja taloudellinen ohjaus varmistavat, että kasvun kestävyys taataan. Liikenteen haitat minimoidaan ja resurssit käytetään tehokkaasti. Käyttäjillä on saatavilla erilaisiin liikkumistarpeisiin vaihtoehtoja ja edellytykset tehdä vastuullisia valintoja. Elinympäristön viihtyisyys ja puhtaus luovat hyvinvointia. Euroopan unionin liikenteen valkoisessa kirjassa Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää (Euroopan komissio 2011) liikennejärjestelmälle esitetään tavoitteeksi vähentää EU:n riippuvuutta tuontiöljystä, saavuttaa pohjimmiltaan hiilidioksidivapaa kaupunkiliikkuminen suurissa kaupunkikeskuksissa vuoteen 2030 mennessä ja vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä 60 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Yksityiskohtaisemmissa tavoitteissa mainitaan muun muassa bensiinija dieselautojen käytön puolittaminen kaupunkiliikenteessä vuoteen 2030 mennessä, maanteiden pitkämatkaisten tavarankuljetusten siirtäminen enenevässä määrin rautatie- tai vesiliikenteeseen sekä liikennekuolemien määrän vähentäminen. Edellä mainitut kansalliset ja EU-tason liikennepoliittiset tavoitteet ovat olleet taustalla Pirkanmaan maakuntakaavalle 2040 tavoitteita laadittaessa ja liikenne näyttäytyykin kaikissa asetetuissa tavoitteissa. Maakunnan kilpailukyvyn vahvistamisessa esiin nousee erityisesti vastuullinen liikenteen ja maankäytön suunnittelu, jolla varmistetaan toimiva ja taloudellinen eläminen ja elinkeinotoiminta koko maakunnassa. Logististen ketjujen ja henkilöliikenteen matkaketjujen toimivuus varmistetaan vahvistamalla kansainvälisesti toimivaa liikennejärjestelmää, pääliikenneverkkoa ja sen solmupisteitä. Sosiaalisesti ja ympäristön kannalta vastuullisessa yhdyskuntarakenteessa asukkaiden sujuvaa ja kestävää arkiliikkumista sekä palveluiden hyvää saatavuutta tuetaan toimivaan liikennejärjestelmään perustuvilla liikenteen ja maankäytön ratkaisuilla. Edellä mainitut parannukset niin elinkeinotoiminnan kuin palveluiden saavutettavuuteen puolestaan tukevat yhdyskuntarakenteen energiatehokkuutta. Maakuntakaavan maankäytön liikenteellinen perusratkaisu perustuu sujuvien matkaketjujen edistämiseen sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamiseen. Tampereen ydinkaupunkiseudulla tämä tarkoittaa tehokasta joukkoliikenneratkaisua, jossa kokonaisuus muodostuu lähijunaliikenteen, raitiotien ja laadukkaiden bussiyhteyksien kombinaatiosta. Eteläisellä Pirkanmaalla tärkeässä roolissa ovat pääradan asemat sekä valtateiden 9 ja 12 kehittämisvyöhykkeet. Myös pohjoisella Pirkanmaalla varaudutaan asemanseutujen ja valtatien 9 vahvaan kehittämiseen. Lounaisella ja luoteisella Pirkanmaalla Parkanon asemaa raideliikenteeseen tukeutuvana keskuksena vahvistetaan, ja Sastamalassa turvataan joukkoliikenteen ratkaisut ensisijaisesti linja-autoliikenteellä kuitenkin myös rautatieyhteyttä kehittäen. Hämeenkyrö ja Ikaalinen tukeutuvat valtatien 3 kehityskäytävään. Joukkoliikenteen merkittävät vaihtopaikat, liityntäpysäköinnin edellyttämät seudulliset ratkaisut sekä raideliikenteen asemat käsitellään koko maakunnan osalta. Myös Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän laatimassa rakennesuunnitelmassa vuodelle 2040 on tarkasteltu liikennejärjestelmäratkaisuja. Rakennesuunnitelman ja maakuntakaavan liikenteen perusratkaisut ovat yhtenevät: liikennejärjestelmän runkona on seudullinen raideliikennejärjestelmä, jossa Tampereella toimii vahva raitiotie ja sitä täydentävä bussiliikenne. Raitiotien odotetaan laajenevan seudulliseksi kuntarajat ylittäväksi verkostoksi. Nokian ja Lempäälän suunnat ovat lähijunaliikenteen ja Orivesi/Mänttä-Vilppula taajamajunaliikenteen kehittämissuuntia. Raideliikennejärjestelmää täydentävät seudulliset runkobussit ja muut bussilinjat sekä poikittaiset joukkoliikenneyhteydet eli niin sanotut kehäbussit. 113

116 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LIIKENNE JA LOGISTIIKKA TIET TIEVERKKO LÄHTÖKOHDAT Tieliikenteellä on Pirkanmaalla merkittävä rooli niin henkilö- kuin tavaraliikenteessä. Vuonna 2012 toteutetun Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimuksen (Kalenoja & Tiikkaja 2013) mukaan tutkimusalueella suurin osa henkilöliikenteen matkoista tehdään henkilöautolla tai kävellen. Kulkutapojen käytössä on suuria asuinpaikasta ja väestöryhmän ominaisuuksista johtuvia eroja, ja henkilöautolla tehtyjen matkojen osuus vaihteleekin kunnittain 45 prosentista yli 70 prosenttiin. Joukkoliikenteen osuus oli saman tutkimuksen mukaan koko alueella noin 11 prosenttia matkoista. Tampereen seudulla joukkoliikennettä käytetään selvästi enemmän kuin muilla Suomen keskisuurilla kaupunkiseuduilla, mutta vähemmän kuin pääkaupunkiseudulla. Tieliikenteen tavarakuljetusten tavaramäärä oli Pirkanmaalla vuonna 2010 yli 32 miljoonaa tonnia ja kuljetussuorite noin 3150 miljoonaa tonnikilometriä. (Tilastokeskus) Pirkanmaalla on maanteitä kilometriä, mikä on 6,5 prosenttia koko maan tieverkosta. Valta- ja kantateiden osuus on noin 17 prosenttia ja seututeiden noin 15 prosenttia Pirkanmaan maantieverkosta. Liikennesuorite vuoden 2014 tietilaston mukaan oli miljoonaa autokilometriä, mikä on hieman yli 9 prosenttia koko maan suoritteesta (Liikennevirasto 2015a). Vuonna 2014 maakunnan suurimmat liikennemäärät olivat Tampereen sisääntuloteillä sekä kehätiellä paikoittain jopa yli ajoneuvoa vuorokaudessa (Liikennevirasto 2015b). Raskaan liikenteen osuus ruuhkaisimmilla tieosuuksilla on tyypillisesti hieman yli 8 prosenttia (Liikennevirasto 2013a). Väkiluvultaan kasvavassa maakunnassa myös liikennemäärän oletetaan kasvavan. Valtakunnallisen tieliikenne-ennusteen (Liikennevirasto 2014a) mukaan kevyiden ajoneuvojen ennustetut kasvukertoimet vuodesta 2012 vuoteen 2030 ovat Pirkanmaalla koko tieverkolle 1,301. Valtateillä kasvu on suurempaa ja yhdysteillä vastaavasti hillitympää. Raskaiden ajoneuvojen kasvukerroin on 1,069. Kasvu on molemmissa luokissa koko maan keskiarvoa nopeampaa. Verkollisesti Pirkanmaan tieliikenteen pääsuonet muodostuvat valtateistä, jotka valtateitä 2 ja 23 lukuun ottamatta kohtaavat Tampereella muodostaen koko Suomen mittapuulla merkittävän liikenteellisen maaliikenteen solmupisteen. Valtatiet 3, 9 ja 2 kuuluvat Euroopan unionin kattavaan TEN-T-liikenneverkkoon. Valtateillä 11 ja 12 on tärkeä rooli logistisina pääreitteinä länsirannikon satamiin. Maantielaissa esitetään maanteiden neliportainen luokitus, jonka mukaan tiet jakautuvat liikenteellisen vaikutuksensa mukaan valta-, kanta-, seutu- ja yhdysteihin. Maakuntakaavassa ei ole tarkoituksenmukaista esittää koko tieverkkoa, minkä vuoksi alempiasteiselta tieverkolta esitetään vain ne yhteydet, joilla on merkittävä rooli palveluverkkoa yhdistävinä väylinä tai joiden merkitys tieverkon kokonaisuuden kannalta on tärkeä. Maakuntakaavassa esitetään myös merkittäviä katuja, jotka ovat toiminnalliselta rooliltaan yhdystieluonteisia. Maakuntakaava ei ota kantaa väylän hallinnolliseen luokitukseen. TAVOITTEET Tieverkon aluevaraukset varmistavat niin Pirkanmaan sisäiset merkittävät yhteydet kuin maakunnan linkittymisen kotimaiseen ja kansainväliseen liikenneverkkoon. Ne muodostavat kokonaisuuden yhdessä maankäytön kehityksen kanssa ja takaavat palveluiden saavutettavuuden. Valta- ja kantatieverkon kautta Pirkanmaalta on hyvät yhteydet muihin valtakunnan keskuksiin sekä kuljetusketjujen kannalta tärkeisiin satamiin. Seututiet, yhdystiet ja niitä vastaavien katujen verkosto varmistavat paikalliskeskusten linkittymisen toisiinsa niin Pirkanmaalla kuin myös maakunnan rajojen yli täydentäen tieverkon kokonaiskattavuutta. Tieliikenteen varauksilla pyritään varmistamaan turvallisen, sujuvan ja kestävän liikkumisen ja kuljettamisen edellytykset. 114

117 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LIIKENNE JA LOGISTIIKKA SUUNNITTELUPERIAATTEET Maakuntakaavassa esitettävän tieverkon suunnittelun lähtökohtana on palveluverkko ja alueiden kytkeytyvyys toisiinsa sekä teiden liikennemäärien perusteella arvioitu merkittävyys tieverkolla. Valta- ja kantateiden muodostamaa kokonaisuutta on täydennetty tarvittavilta osin seutuja yhdysteillä sekä niiden kaltaisilla kaduilla. Taajamien sisälle ei pääsääntöisesti merkitä teitä tai katuja, sillä ne palvelevat ensisijaisesti paikallista liikennettä eikä niillä siten ole eikä niille toivota ohjautuvan seudullista liikennettä. Tieverkon aluevarausten pääperiaatteena on tiestön kehittäminen nykyisellä paikallaan. Kattavaan TEN-T-liikenneverkkoon kuuluvat valtatiet on osoitettu erillisellä merkinnällä. Uudet ja merkittävästi parannettavat tiet ja radat on esitetty kaavaselostuksen liitekartalla 5 Uudet ja merkittävästi parannettavat tiet ja radat, asemat. MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Valta- tai kantatie. Merkinnällä osoitetaan valta- ja kantatiet. Valtatiet palvelevat valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä. Kantatiet täydentävät valtatieverkkoa ja palvelevat maakunnan sisäistä liikennettä. Tärkeä seutu- tai yhdystie. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät seututiet ja yhdystiet sekä niihin kuuluvat katuosuudet ja yhdystieluonteiset kadut. Tärkeät seutu- ja yhdystiet yhdistävät maakuntakaavan taajamatoimintojen alueita ja kyläkeskuksia kuntakeskuksiin tai ovat verkostollisesti merkittäviä korkeampiluokkaisia väyliä täydentäviä yhteyksiä. Moottoriväylä. Merkinnällä osoitetaan maakuntakaavan tieverkolla sijaitsevat moottori- ja moottoriliikennetiet. Liikennetunneli. Merkinnällä osoitetaan tien tai radan tunneliosuus. ten TEN-T-liikenneverkko, kattava verkko. Merkinnällä osoitetaan kattavaan TEN-T-verkkoon kuuluvat valtatiet ja pääradat. Valtatie 3 Tampereen ja Nokian rajalla. 115

118 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LIIKENNE JA LOGISTIIKKA ERITASOLIITTYMÄT LÄHTÖKOHDAT Pirkanmaan ainutlaatuinen sijainti valtateiden ja kuljetuskäytävien solmupisteessä edellyttää tieverkon liikennöitävyyden toimintavarmuutta ja sujuvuutta. Eritasoliittymät lisäävät sekä sujuvuutta että turvallisuutta liikennevirtojen risteämispisteiden vähentyessä. Eritasoliittymän rampit tarvitsevat tilaa tavallista tasoliittymää enemmän ja ne on tarpeen esittää maakuntakaavassa, jotta niihin voidaan varautua maankäytön varauksina. TAVOITTEET Eritasoliittymät linkittävät maankäytöstä aiheutuvan liikenteen pääreiteille. Uuden ja olemassa olevan maankäytön turvalliset ja sujuvat kulkuyhteydet pyritään turvaamaan riittävillä liittymämerkinnöillä. Tietyt maankäytön varaukset ovat ehdollisia liikenneratkaisujen rakentumiselle. SUUNNITTELUPERIAATTEET Uusia eritasoliittymävarauksia esitetään kohteisiin, joissa niille on liikenteellinen tai maankäytön aluevarauksista nouseva tarve. Uusia eritasoliittymiä esitetään kaikkiaan 36 kappaletta. Maankäytön tulisi ensisijaisesti tukeutua olemassa olevaan infrastruktuuriin, minkä vuoksi myös olemassa olevat eritasoliittymät esitetään. Uudet eritasoliittymät perustuvat pääosin teiden tie- tai yleissuunnitelmissa esitettyihin kohteisiin. Eritasoliittymien toteuttamisen tarve liittyy maankäytön kehittymiseen tai päätieverkon sujuvuuden turvaamiseen. Maankäytön kehittymiseen kytkeytyvissä liittymissä tarkemmat vaatimukset ja toteuttamisen ajoitus tulee varmistaa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Eritasoliittymä voidaan liikennemäärien ja maankäytön niin salliessa ensi vaiheessa toteuttaa myös tasoliittymänä. Maakuntakaava ei estä eritasoliittymän rakentamista paikkaan, jota kaavassa ei ole esitetty. Erityisesti tien muuttaminen moottoritieksi tai muutoin monikaistaiseksi aiheuttaa tarpeen tasoliittymien poistolle, jolloin liittymätarpeet tulee tarkastella tien suunnittelun yhteydessä. Uudet ja olemassa olevat eritasoliittymät on esitetty myös kaavaselostuksen liitekartalla 6. MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Eritasoliittymä. Merkinnällä osoitetaan olemassa olevat eritasoliittymät, jotka sijaitsevat maakuntakaavassa esitetyllä tieverkolla. Uusi eritasoliittymä. Merkinnällä osoitetaan maakuntakaavan aluevarausten kannalta tärkeät uudet eritasoliittymät sekä maanalainen Näsinkallion eritasoliittymä. Suunnittelumääräys: Maakuntakaavassa esitetty eritasoliittymä voidaan liikennemäärien ja maankäytön niin salliessa ensi vaiheessa toteuttaa myös tasoliittymänä. Eritasoliittymän tarve ja toteuttamisen ajoitus tulee varmistaa läheisyyteen sijoittuvan yksityiskohtaisemman maankäytön suunnittelun yhteydessä. Näsinkallion eritasoliittymä varataan maanalaisiin liikennetunneleihin liittyvänä eikä sen aluevaraus vaikuta maanpäällisiin varauksiin. 116

119 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LIIKENNE JA LOGISTIIKKA UUDET TIEYHTEYDET LÄHTÖKOHDAT Maakuntakaavan väyläratkaisujen pääperiaatteena on kehittää järjestelmää nykyisiin väyliin tukeutuen. Joiltakin osin on kuitenkin tarpeen varautua uusiin väyläinvestointeihin kasvavan kaupunkiseudun sekä sujuvan päätieverkon tarpeiden turvaamiseksi. Pirkanmaalla on kattava valta- ja kantatieverkko. Pääsuonena toimii valtatie 3, joka on koko Suomen kannalta keskeinen etelä-pohjoissuuntainen yhteys sekä henkilöliikenteelle, joukkoliikenteelle että elinkeinoelämän kuljetuksille. Valtatielle asetettu laatutavoite ei tällä hetkellä toteudu ja liikennemäärän oletetaan jatkossa yhä kasvavan. Puutteita on erityisesti liikenteen sujuvuudessa ja turvallisuudessa. TAVOITTEET Pirkanmaalla merkittävimmät tieverkon uudelleenlinjaustarpeet sijaitsevat valtatiellä 3. Valtatien parantaminen ja osittainen uudelleen linjaaminen liittyy laajempaan koko Suomen kannalta tärkeän päätieverkon laatutason varmistamiseen. Uudet tieyhteydet edistävät ensisijaisesti Suomen päätieverkon toimivuutta, ja osa alemman verkon kohteista linkittyy valtatien 3 yhteydessä tehtäviin parannuksiin. Tampereen kaupunkiseudun niin sanotulla 2-kehällä pyritään vastamaan kasvavaan liikennepaineeseen sekä tukemaan etelänsuunnan maankäytön kehittymistä. SUUNNITTELUPERIAATTEET Pääosa esitetyistä uusista teistä liittyy olemassa olevan tieverkon merkittävään uudelleen linjaamiseen. Tielinjauksen esittämistarkkuus vaihtelee tiekohtaisesti suunnittelutilanteesta riippuen. Uuden tien tai uuden moottoriväylän merkinnällä osoitettavien väylien varauksen sijainti perustuu laadittuun tie- tai yleissuunnitelmaan tai voimassa olevassa asemakaavassa esitettyyn varaukseen. Uusia tieyhteyksiä varten osoitetaan seuraavat merkinnät: Valtatie 3 Puskiainen Pirkkala Valtatie 3 Elovainio (Ylöjärvi) Sasi (Hämeenkyrö) Valtatie 3 Hämeenkyrön ohitus 2-kehä Sääksjärvi lentoasema Seututien 310 uusi linjaus Valkeakosken keskustassa Seututien 301 uusi linjaus Vesilahdella Seututien 338 uusi linjaus Tampereella Seututien 276 uusi linjaus Hämeenkyrössä Seututien 261 ja yhdystien 2594 uusi linjaus Ikaalisten Kilvakkalassa 2-kehä Hervanta Lentola, ohjeellinen tielinjaus Vammalan ohikulku (Kilpinokan silta), ohjeellinen tielinjaus 2-kehä Vatiala Tarastenjärvi, tieliikenteen yhteystarve Nokianvirran ylittävä yhteys Kahtalammi Harjuniitty, tieliikenteen yhteystarve Valtatien 3 liikennemäärät tulevat väistämättä kasvamaan tulevien vuosikymmenten aikana ja suunniteltu uusi maankäyttö tulee entisestään kiihdyttämään kehitystä. Valtatien 3 oikaisu välillä Puskiainen Pirkkala jakaa liikennettä nykyisen valtatien 3 ja uuden valtatieyhteyden välillä, ja vähentää nykyisen tieyhteyden kehittämistarpeita. Nykytilanteessa valtatie 3 kiertää Tampereen Lakalaivan eritasoliittymän kautta, jossa muodostuu liikenteen iltahuipputuntien aikana ruuhkia jo nykyisillä liikennemäärillä. Valtatien 3 Puskiainen Pirkkala sekä 2-kehän Sääksjärvi lentoasema osalta linjausten tarkemmat kuvaukset esitetään taustaselvityksissä Tampereen läntiset väylähankkeet. Ratojen, teiden ja maankäytön vaihtoehtojen tarkastelu maakuntakaavaluonnosta varten. (Pirkanmaan ELY-keskus, raportteja 103/2014) sekä Valtatien 3 uusi yhteys välillä Lempäälä Pirkkala. Aluevaraussuunnitelma (Pirkanmaan ELY-keskus, raportteja 57/2015). 117

120 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LIIKENNE JA LOGISTIIKKA Valtatien 3 uusi linjaus välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö liittyy koko yhteysvälin Tampere Vaasa parantamiseen. Valtatiellä on Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä nykytilassa merkittäviä puutteita liikenneturvallisuudessa ja sujuvuudessa. Liikenteen jonoutuminen ja häiriöt liikenteessä heikentävät erityisesti raskaan liikenteen matka-ajan ennustettavuutta. Paikallista liikennettä ohjautuu valtatien liikennevirtaan, mikä aiheuttaa myös sivusuuntien jonoutumista. Osuudella on useita kohtia, joissa kävelijät ja pyöräilijät joutuvat ylittämään valtatien tasossa. Valtatien uudesta linjauksesta on laadittu yleissuunnitelma. Hämeenkyrön kohdalla valtatie 3 ei täytä nykyisellään valtatien laatutasovaatimuksia. Valtatie 3 Hämeenkyrön kohdalla liittyy Suomen kasvukäytävään, ja häiriöt liikenteessä heijastuvat valtakunnallisiin kuljetusketjuihin. Raskaan liikenteen suuri osuus, alhaiset nopeusrajoitukset, tiheä liittymäväli sekä paikallisen ja pitkän matkan liikenteen sekoittuminen heikentävät liikenteen sujuvuutta. Osuus on myös onnettomuusriskiltään yksi Suomen vaarallisimmista valtatiejaksoista. Hämeenkyrön ohitus parantaisi pitkämatkaisen liikenteen sujuvuutta, yleistä liikenneturvallisuutta sekä vähentäisi Hämeenkyrön keskustaan kohdistuvia liikenteen haittavaikutuksia. Uusi linjaus myös mahdollistaa maankäytön kehittämisen yhdyskuntarakenteellisesti edullisessa paikassa. Seututien 276 uusi linjaus liittyy tähän samaan kokonaisuuteen. Valtatien uudesta linjauksesta on laadittu tiesuunnitelma. Hämeenkyrön ohitustien rakentamiseen liittyy merkittäviä luontoarvoja, joita tulee turvata. Tie sivuaa lyhyesti Turkimusojaa, jossa elää valtakunnallisesti merkittävä uhanalainen eläinpopulaatio. Teiden 261 ja 2594 uudet linjaukset Ikaalisten Kilvakkalassa liittyvät valtatien 3 sujuvuuden parantamiseen Kylpylän eritasoliittymän muutostöiden yhteydessä. Muutoksista on laadittu tiesuunnitelma. 2-kehätie on uusi Tampereen seudun kehätieyhteys nykyisen kehätien eteläpuolella. Se on verkollisesti tärkeä, maankäyttöä yhdistävä, seudullinen kokoojaväylä. Koko 2-kehä muodostuu nykyisestä Sääksjärven ja Hervannan välisestä maantiestä 309 sekä sen kaavailluista jatkeista idässä ja lännessä. Uutena tienä esitetään väli Sääksjärvi lentoasema. 2-kehän itäpäässä välille Hervanta Lentola esitetään ohjeellinen tielinjaus, jolta osin vanhoja suunnitelmia ei ole tarkistettu. Lisäksi yhteystarvemerkinnällä osoitetaan 2-kehän mahdollinen jatke valtateiden 12 ja 9 välillä. Tämä yhteystarve esitetään valtatieltä 12 Vatialan liittymästä valtatielle 9 Tarastenjärven liittymään, jolloin 2-kehän yhteys kulkisi Lentolan ja Vatialan liittymien välillä valtatien 12 kautta. Yhteystarvemerkintä perustuu yhtenäisen pitkän kehän luomiseen, eikä sen sijainnista tai roolista liikennejärjestelmässä ole laadittu selvityksiä. Kehitettävän yhteyden tulee tukea sekä uutta seudullista maankäyttöä että olemassa olevien alueiden kehittymistä. Seututiellä 301 välillä Keihonen Kilpala seututien linjaus muuttuu hyväksytyn tiesuunnitelman mukaisesti. Valkeakosken keskustan läpäisevän seututien 310 esitetyt linjausmuutokset ovat keskustan koko liikennejärjestelmälle sekä sen ohittavalle liikenteelle niin merkittäviä, että kohde on syytä esittää maakuntakaavassa. Tien 338 eli Kaitavedentien uusi linjaus Tampereen Nurmissa liittyy alueen maankäytön kehittymiseen. Tie johtaa läpikulkuliikennettä, ja jatkossa liikenne-ennusteen mukaan tiellä on varauduttava nelikaistaistamiseen. Yhteys on esitetty Tampereen Nurmi-Sorilan osayleiskaavaehdotuksessa. Vammalan keskustan ohikulku Kilpinokan sillan kautta esitetään ohjeellisena tielinjauksena, ja muutoksen tarve liittyy maankäytön kehittymiseen alueella. Yhteyteen on varauduttu Sastamalan Vammalan keskustan asemakaavoituksessa. Uutena yhteystarpeena esitetään tarve Nokianvirran ylittävälle yhteydelle Nokian keskustan länsipuolella. Nokianvirran yli on mahdollista kulkea vain Nokian keskustan kohdalta. Harjuniityn maankäytön kehittyessä on oletettavissa, että uutta liikennepainetta kohdistuu Nokian keskustan länsipuolelta valtatien 12 suuntaan. Nykyisellä verkolla tämä liikenne kulkisi Nokian keskustan kautta, jonne ei ole syytä lisätä läpikulkevaa liikennettä. Yhteystarvemerkinnän sijainti perustuu karttatarkasteluun ja linjauksesta on tarpeen tehdä jatkoselvityksiä. 118

121 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LIIKENNE JA LOGISTIIKKA Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa esitetyistä uusista teistä kahden on todettu olevan ratkaistavissa kunnan suunnittelussa, eikä niitä tarvitse maakuntakaavan merkinnällä ohjata. Kohteet ovat Parkanossa Aureentien ja aseman välinen tieyhteys sekä Ylöjärvellä Siltatien ja Kuruntien välinen yhteys. Edellä mainitut kohteet voidaan toteuttaa ilman maakuntakaavan tieyhteysmerkintää. Lisäksi kuntien yleiskaavoissa esitetään muutos- tai selvitystarpeita tieverkolle. Esimerkiksi Virtain keskustaajaman osayleiskaavassa esitetty selvitystarve valtatien 23 ja kantatien 66 läntisen liittymän siirtämiseksi ja kantatien 66 uudelleen linjaamiseksi voidaan yleiskaavan pohjalta tutkia maakuntakaavan ohjaamatta. Uudet ja merkittävästi parannettavat tiet ja radat on esitetty kaavaselostuksen liitekartalla 5. MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Uusi tie. Merkinnällä osoitetaan uudet tärkeät seututiet ja yhdystiet sekä niihin kuuluvat katuosuudet ja uudet yhdystieluonteiset kadut. Merkintään liittyy Lempäälässä ja Pirkkalassa 2-kehällä välillä Sääksjärvi lentoasema Pulkajärven Natura-alueen läheisyydessä erityismääräys em17. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen säilymiseen sekä ulkoilureittien ja ekologisen verkoston kannalta tärkeiden viheryhteyksien jatkuvuuden turvaamiseen. 2-kehän suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota lentotoiminnan edellytysten turvaamiseen Tampere-Pirkkalan lentoaseman läheisyydessä. Uusi moottoriväylä. Merkinnällä osoitetaan uudet moottoritiet ja moottoritietyyppiset 2-ajorataiset valtatiet. Merkintään liittyy Ylöjärvellä valtatiellä 3 välillä Elovainio Sasi Perkonmäen Naturaalueen läheisyydessä erityismääräys em15. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen säilymiseen sekä ulkoilureittien ja ekologisen verkoston kannalta tärkeiden viheryhteyksien jatkuvuuden turvaamiseen. Ohjeellinen tielinjaus. Merkinnällä osoitetaan tieyhteydet, jotka perustuvat todettuun tieliikenteen yhteystarpeeseen ja joiden sijaintiin, toteutustapaan tai ajoitukseen liittyy epävarmuutta. Suunnittelumääräys: Maankäytön suunnittelulla tai toteutuksella ei saa estää varauksen toteuttamista. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen säilymiseen sekä ulkoilureittien ja ekologisen verkoston kannalta tärkeiden viheryhteyksien jatkuvuuden turvaamiseen. 119

122 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LIIKENNE JA LOGISTIIKKA Tieliikenteen yhteystarve. Yhteystarvemerkinnällä osoitetaan uusia tieyhteyksiä, joiden sijaintiin tai toteuttamiseen liittyy epävarmuutta. Suunnittelumääräys: Maankäytön suunnittelulla tai rakentamisella ei saa estää varauksen myöhempää suunnittelua ja toteuttamista. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee tarkemmin tutkia tieyhteyden toteuttamistapa, sijainti ja liittyminen ympäröivään maankäyttöön. Suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen säilymiseen sekä ulkoilureittien ja ekologisen verkoston kannalta tärkeiden viheryhteyksien jatkuvuuden turvaamiseen. em15 em15 Erityismääräys 15. Erityismääräys koskee merkintöjä: Teknisen huollon kehittämisen kohdealue, maanvastaanotto ja kierrätys (tkm): Ylöjärvi / Takamaan alue. Työpaikka-alue: Ylöjärvi / Perkonmäen Natura-alueen valuma-alue. Uusi moottoriväylä: Ylöjärvi / valtatie 3 välillä Elovainio Sasi. Merkittävästi parannettava päärata: Ylöjärvi / rataosa Tampere/Lielahti Parkano (pohjoinen maakunnan raja). Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, etteivät Perkonmäen (FI ) Natura-alueen valuma-alueella suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää alueen vesitalouden ja veden laadun säilymiseen. em17 Erityismääräys 17. Erityismääräys koskee merkintää: Uusi tie: Pirkkala ja Lempäälä / 2-kehä välillä Sääksjärvi lentoasema. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, etteivät Pulkajärven (FI ) Natura-alueen läheisyydessä suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää alueen vesitalouden säilymiseen. MERKITTÄVÄSTI PARANNETTAVAT TIET LÄHTÖKOHDAT Tieverkon kehittämiseen on Pirkanmaalla voitu suunnata viime vuosina valitettavan vähän varoja ja teiden kunto heikkenee alati. Edes valtatiet 2, 3 ja 9, jotka kuuluvat kattavaan TEN-T-liikenneverkkoon, eivät monelta tieosuudeltaan vastaa liikenneolosuhteiltaan nykyaikaisia vaatimuksia. TAVOITTEET Merkittävästi parannettavilla tieosuuksilla pyritään parantamaan liikennöinnin turvallisuutta, matkaketjujen sujuvuutta ja kuljetusten toimintavarmuutta tieverkolla. Valtatiet 2, 3 ja 9 kuuluvat kattavaan TEN-T-liikenneverkkoon ja niiden hyvä laatutaso on Pirkanmaan saavutettavuuden näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää. Näille valtateille tehtävät toimenpiteet heijastuvat laajemmin kuljetus- ja matkaketjuihin maakunnan rajojen yli. Valtatiet 3 ja 9 ovat myös merkittävässä roolissa joukkoliikenneväylinä. 120

123 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LIIKENNE JA LOGISTIIKKA SUUNNITTELUPERIAATTEET Maakuntakaavassa on osoitettu yhtenäiset tieosat, joiden kunto, liikennetarve tai ympäröivä maankäyttö edellyttävät tien merkittävää parantamista. Merkittävästi parannettavia osuuksia esitetään maakuntakaavassa sellaisiin kohteisiin, jossa niillä on merkitystä maankäytön varauksena. Tämä tarkoittaa, että parantamiseen sisältyy ainakin osittain lisäkaistoja tai tien linjauksen muuttamista. Poikkeuksena on kantatie 65, jolla parantaminen ei tarkoita merkittävää tien linjauksen tai leveyden muuttamista, mutta tien merkitys osana maakunnan liikennejärjestelmää perustelee sen parantamistarpeiden esiin nostamista. Merkittävästi parannettavia tieosuuksia osoitetaan ensisijaisesti valtatieverkolle osuuksille, jotka ovat olennaisia Pirkanmaan ulkoisen saavutettavuuden kannalta. Tien parantamisen yhteydessä on tarpeen erikseen vielä selvittää liittymien muutostarpeet. Merkittävästi parannettavia tieosuuksia ovat: Valtatie 2 Punkalaidun Valtatie 3 Marjamäki Kulju Valtatie 3 Sarankulma Lakalaiva Valtatie 3 Pirkkalan haarautuma Pirkkala Valtatie 3 Elovainio Heinikko Valtatie 3 Sasi Hanhijärvi (Hämeenkyrö) Valtatie 3 Hämeenkyröstä pohjoiseen Valtatie 9 Akaa Urjala (maakunnan raja) Valtatie 9 Alasjärvi (Tampere) Ruutana (Kangasala) Valtatie 9 Ruutana (Kangasala) Orivesi Tampereen rantaväylä (Lielahti Santalahti) Valtatie 12 Alasjärvi (Tampere) Huutijärvi (Kangasala) Valtatie 12 Maatiala Kahtalammi (Nokia) Kantatie 65 Kyrönlahti (Ylöjärvi) Virrat Merkittävästi parannettavat tieosuudet sekä niiden liikennemäärät esimerkkipisteissä esitetään kuvassa 28. Merkittävästi parannettavina moottoriväylinä esitetään lisäkaistojen rakentaminen valtatielle 3 väleille Marjamäki Kulju, Sarankulma Lakalaiva sekä Pirkkalan haarautuma Pirkkala. Samalla merkinnällä osoitetaan myös kantatien 65 parantaminen valtatieksi 3 välillä Elovainio Heinikko sekä valtatien 9 parantaminen moottoritieksi välillä Alasjärvi Ruutana. Näillä kehittämistoimilla vastataan Tampereen kaupunkiseudulla vahvasti kasvavaan liikenteeseen. Lisäkaistat väleillä Marjamäki Kulju ja Pirkkalan haarautuma Pirkkala liittyvät valtatien 3 niin sanottuun Puskiaisen oikaisun suunnittelukokonaisuuteen. Tampereen pohjoispuolella valtatien 3 parannustarpeet linkittyvät koko yhteysvälin Tampere Vaasa ongelmakohtien purkamiseen. Yhteysväli sisältää niin ohituskaistaosuuksia kuin liittymien parantamisia ja muita toimenpiteitä. Nykytilanteessa tiellä on vakavia puutteita turvallisuudessa ja liikenteen sujuvuudessa. Valtatie 3 Tampereelta pohjoiseen on tärkeä niin maakunnan sisäisen kuin rajat ylittävän joukkoliikenteen käytävä. Parantamistoimenpiteissä tuleekin liittymien osalta kiinnittää erityistä huomiota joukkoliikenteen tarpeiden turvaamiseen. Valtatie 9 esitetään merkittävästi parannettavaksi sekä koko eteläiseltä osuudeltaan että välillä Tampere Orivesi. Toijalasta länteen maakunnan rajalle olevalla välillä kehittäminen linkittyy koko Tampere Turku-yhteysvälin kehittämiseen, jonka parantaminen sisältää niin ohituskaistaosuuksia kuin liittymien parantamisia ja muita toimenpiteitä. Valtatie 9 muodostaa keskeisen maantieyhteyden Varsinais-Suomesta Pirkanmaalle sekä Keski-Suomeen ja aina Venäjän rajalle saakka. Etelä-Suomen kasvukolmio (Turku Tampere Helsinki) kytkeytyy yhdeksi vahvaksi työssäkäyntialueeksi, jonka sisällä sujuvat liikenneyhteydet ovat tärkeitä koko Etelä-Suomen elinkeinoelämälle sekä työmatkaliikenteelle. 121

124 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LIIKENNE JA LOGISTIIKKA Lisäkaistat Yhteysvälit Kt65 Kuva 28. Keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna 2014 esimerkkipisteissä maakuntakaavan merkittävästi parannettavilla teillä. Lähde: Liikennevirasto 2015b. Välillä Tampere Orivesi valtatie 9 on tarkoitus parantaa moottoritieksi välillä Alasjärvi Ruutana ja kapeaksi 4-kaistatieksi välillä Ruutana Orivesi. Tien kaikki liittymät toteutetaan eritasoliittyminä. Valtatie ei vastaa nykyliikenteen tarpeita liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden suhteen. Tieosuudella on tapahtunut useita vakavia kohtaamis- ja yksittäisonnettomuuksia. Ohitusmahdollisuudet ovat puutteellisia, ja tien kapasiteetti loppuu erityisesti Alasjärven ja Tasanteen välillä jo nykytilassa huipputuntien aikana. Liikennemäärän odotetaan tulevaisuudessa vielä merkittävästi kasvavan. Valtatiellä 12 parantamistarpeet esitetään Rantaväylän tunnelin länsipuolelle jatkuen Lielahteen asti kantatietä 65. Nokialla valtatien 12 parantamistarpeet kohdistuvat välille Maatiala Kahtalammi ja idän suunnassa puolestaan välille Alasjärvi Huutijärvi. Jälkimmäisissä kohteissa tien parantamisessa tulee varautua kapean nelikaistaisen poikkileikkauksen toteuttamiseen. Myös näissä Tampereen kaupunkiseudulla sijaitsevissa kohteissa varaudutaan liikennemäärien kasvuun ja valtatieverkon sujuvuuden turvaamiseen. Yhteysvälistä Alasjärvi Huutijärvi on ollut maakuntakaavaprosessin kanssa samaan aikaan käynnissä yleissuunnittelu ja YVA-prosessi. Valtatiellä 2 parantamistarpeet koskevat erityisesti puutteita liikenneturvallisuudessa. Pirkanmaalla kulkeva tieosuus liittyy laajempaan Helsinki Pori-yhteysvälin kehittämiseen. Kantatieverkolla esitetään parannettavana kantatie 65 Kyrönlahden (Ylöjärvi) ja Virtain välillä. Tämä kohde ei edellytä lisäkaistoja tai tien merkittävää uudelleenlinjaamista, mutta tien kunto suhteessa sen liikennetilanteeseen on kestämätön. Tiellä on paikoittain leventämistarpeita ja tie on geometrialtaan varsin mutkainen ja mäkinen. Kantatie 65 on tärkeä yhteys Pirkanmaan pohjoisosiin ja edelleen Pohjanmaalle. Tie johtaa nykyisellään myös huomattavan määrän raskasta liikennettä. Ongelmia on erityisesti liikenneturvallisuuden suhteen tien toimiessa monin paikoin paikallisena pääyhteytenä. Kantatieverkolla tie 65 välillä Kyrönlahti Virrat on merkittävin yhtenäinen parannuskohde. 122

125 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LIIKENNE JA LOGISTIIKKA Seutu- ja yhdysteiden parantamista edistetään ensisijaisesti liikennejärjestelmätyön kautta. Maakunnan alempiasteisella tieverkolla on runsaasti parantamista vaativia tieosuuksia, joita maakuntakaavassa ei ole osoitettu. Näitä edistetään osana liikennejärjestelmätyötä ja parannetaan vuosittain perustienpidon rahoituksen puitteissa. Olemassa olevien teiden parannustöiden yhteydessä voi linjaus esimerkiksi kaarteiden kohdalla poiketa oleellisestikin maakuntakaavassa esitetystä linjauksesta. Tieverkon kehittämisessä tulisi kiinnittää erityistä huomiota biotalouden kannalta merkittäviin yhteyksiin sekä pohjaveden suojelun tarpeisiin. Uudet ja merkittävästi parannettavat tiet ja radat on esitetty kaavaselostuksen liitekartalla 5. MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Merkittävästi parannettava valtatie tai parannettava kantatie. Merkinnällä osoitetaan maakunnan yhdyskuntarakenteen kannalta merkittäviä yhtenäisiä tieosia valta- ja kantateillä, joiden kunto, liikennetarve tai ympäröivä maankäyttö edellyttää tien merkittävää parantamista. Merkintään liittyy Urjalassa valtatiellä 9 välillä Akaa Urjala Kaakkosuo-Kivijärven Natura-alueen läheisyydessä erityismääräys em6, Kangasalla valtatiellä 12 välillä Alasjärvi Huutijärvi Kirkkojärven Natura-alueen läheisyydessä erityismääräys em11 sekä Hämeenkyrössä valtatiellä 3 välillä Sasi Hanhijärvi Sarkkilanjärven Natura-alueen läheisyydessä erityismääräys em21. Suunnittelumääräys: Valtatiellä 3 välillä Sasi Hanhijärvi, valtatiellä 9 välillä Ruutana Orivesi, valtatiellä 12 väleillä Alasjärvi Huutijärvi sekä Maatiala Kahtalammi ja Tampereen rantaväylällä (kantatie 65 ja valtatie 12) välillä Lielahti Santalahti tulee varautua lisäkaistojen rakentamiseen. Valtatie 2, valtatie 3 Hämeenkyröstä pohjoiseen sekä valtatie 9 Akaasta länteen kuuluvat merkittävien ylimaakunnallisten yhteysvälien kokonaiskehittämiseen. Merkintä ei edellytä koko tiejakson parantamista tai lisäkaistojen rakentamista. Kantatiellä 65 välillä Kyrönlahti Virrat on tarpeen varautua tien osittaiseen leventämiseen ja liikenneturvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin. Merkintä ei edellytä koko tiejakson parantamista. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen säilymiseen sekä ulkoilureittien ja ekologisen verkoston kannalta tärkeiden viheryhteyksien jatkuvuuden turvaamiseen. Valtatieosuuksilla tulee jatkosuunnittelun yhteydessä tarkastella olemassa olevien liittymien parannustarpeet sekä kiinnittää huomiota joukkoliikenteen järjestelyiden toimivuuteen. Merkittävästi parannettava moottoriväylä. Merkinnällä osoitetaan olevien moottoriteiden lisäkaistat sekä nykyisen tien parantaminen moottoritieksi. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen säilymiseen sekä ulkoilureittien ja ekologisen verkoston kannalta tärkeiden viheryhteyksien jatkuvuuden turvaamiseen. Merkintä ei edellytä koko tiejakson parantamista. 123

126 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LIIKENNE JA LOGISTIIKKA Valtatie 3 Nokialla. em6 Erityismääräys 6. Erityismääräys koskee merkintää: Merkittävästi parannettava valtatie tai parannettava kantatie: Urjala / valtatie 9 välillä Akaa Urjala. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, etteivät Kaakkosuo- Kivijärven (FI ) Natura-alueen läheisyydessä suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vesitalouden ja veden laadun säilymiseen. em11 em11 Erityismääräys 11. Erityismääräys koskee merkintöjä: Taajamatoimintojen alue, ehdollinen: Kangasala / Herttualan alue. Merkittävästi parannettava valtatie tai parannettava kantatie: Kangasala / valtatie 12 välillä Alasjärvi Huutijärvi. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, etteivät Kirkkojärven (FI ) Natura-alueen läheisyydessä suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vesistövaikutusten ja linnustoon kohdistuvien vaikutusten ehkäisemiseen. em21 Erityismääräys 21. Erityismääräys koskee merkintää: Merkittävästi parannettava valtatie tai parannettava kantatie: Hämeenkyrö / valtatie 3 välillä Sasi Hanhijärvi. 124 Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, etteivät Sarkkilanjärven (FI ) Natura-alueen läheisyydessä suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vesistövaikutusten ja linnustoon kohdistuvien vaikutusten ehkäisemiseen.

127 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LIIKENNE JA LOGISTIIKKA RADAT RATAVERKKO LÄHTÖKOHDAT Pirkanmaalla sijaitsee yksi Suomen rataverkon keskeisimmistä solmukohdista. Päärata Helsingistä Ouluun kulkee Pirkanmaan halki Tampereen kautta kohti Seinäjokea, minkä lisäksi Tampereelta haarautuu rata itään kohti Jyväskylää ja Pieksämäkeä sekä länteen kohti Poria ja Raumaa. Yhteys Turkuun haarautuu pääradasta Toijalassa ja Orivedeltä puolestaan haarautuu rata kohti pohjoista Mänttä-Vilppulan ja Haapamäen suuntaan. Orivesi Haapamäki-yhteydellä rataa ei ole sähköistetty. Lisäksi tavaraliikenteen tarpeisiin ovat maakunnan pohjoisosassa Parkanon kautta kulkevat sähköistämättömät yhdysrataliitännät Niinisaloon sekä Kihniöön. Tavaraliikennettä palvelee myös sähköistämätön yhteys pääradalta Valkeakoskelle. Tampere on henkilökaukoliikenteessä Etelä- ja Länsi-Suomen vakioaikataulujärjestelmän tärkein risteysasema, jossa on järjestetty vaihtoyhteydet eri ratasuuntien junien välille. Tavaraliikenteessä Tampereen keskusjärjestelyratapiha on Kouvolan ohella toinen Suomen rataverkon tavaraliikenteen keskuksista. Kuormittuneimmat rataosat ovat Tampere Toijala, jota käyttävät Turun ja Helsingin suuntien liikenne, sekä Tampere Lielahti, jota käyttävät Seinäjoen ja Porin/ Rauman suuntien liikenne. Jyväskylän suunnan henkilöjunat käyvät kääntymässä Tampereen henkilöratapihalla. Saman suunnan tavarajunat voivat ajaa kääntymättä Tampereen Järvensivun kolmioraiteen kautta. (Liikennevirasto 2013b) RATAVERKON LIIKENNÖINTI VUONNA 2015 Kuva 29. Pirkanmaan rataverkon liikennöinti vuonna Henkilö- ja tavaraliikenne Tavaraliikenne Henkilöliikenteen asemat 125

128 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LIIKENNE JA LOGISTIIKKA Tampere Helsinki. Suomen suurimmat kaukoliikenteen matkustajavirrat olivat vuonna 2013 välillä Helsinki Tampere. Tampereen ja Toijalan välisellä rataosuudella matkustajamäärä oli yli 4,5 miljoonaa matkustajaa. Tavaraliikenteessä puolestaan pääradan ohella myös itä-länsisuuntainen yhteys kohti länsirannikon satamia on merkittävässä roolissa. Tampereelta kohti Raumaa ja Poria kulkevalla rataosuudella kuljetettiin vuonna 2013 yli 2,9 miljoonaa nettotonnia ja Tampereen ja Oriveden välisellä rataosuudella yli 3,3 miljoonaa nettotonnia tavaraa. Päärata etelänsuuntaan on kuitenkin myös tavarankuljetuksissa vilkkain rataosuus Pirkanmaalla. (Liikennevirasto 2014b) Päärata Helsingistä Tampereen ja Seinäjoen kautta Ouluun on osa eurooppalaista TEN-T-ydinverkkoa ja siten merkittävä väylä koko Suomen ja Pohjois-Euroopan tavara- ja henkilöliikenteen näkökulmasta. TAVOITTEET Rataverkon varauksilla pyritään varmistamaan turvallisen, sujuvan ja kestävän liikkumisen ja kuljettamisen edellytykset. Rataverkon aluevaraukset varmistavat Pirkanmaan liittymisen henkilöliikenteen ja kuljetusten kotimaiseen ja kansainväliseen liikenneverkkoon. Sähköistetyt pääradat ja sähköistämättömät yhdysradat luovat myös mahdollisuuden lähijunaliikenteelle sekä siihen tukeutuvalle uudelle maankäytölle. SUUNNITTELUPERIAATTEET Rataverkolla esitetään sähköistetyt pääradat sekä sähköistämättömät yhdysradat. Kaavassa ei ole esitetty lyhyitä teollisuusraiteita. Rataverkon aluevarausten pääperiaatteena on väylästön kehittäminen nykyisellä paikallaan. Päärataverkolla tavoitteena on, että tasoristeykset poistetaan ja tavaraliikenteen toiminnan takaamiseksi mahdollistetaan 250 kn:n akselipainot. Myös henkilöliikenteen nopeutta ja täsmällisyyttä sekä turvallisuutta edistäviä toimenpiteitä on syytä edistää koko rataverkolla. Porin radalla Nokialta länteen ja Turun radalla Toijalasta länteen tavoitellaan jäljellä olevien tasoristeysten poistamista. Turun radalla on myös tavoitteen alle jäävä akselipainorajoitus. Tampereen ja Oriveden välillä on syytä kehittää turvalaitejärjestelyjä. Välille Kihniö Keuruu esitetään merkinnällä Ratareitti käytöstä poistettu rata, jolla halutaan säilyttää mahdollisuus uudelleenkäyttöönottoon, mikäli itä-länsisuuntaiset kuljetusvirrat sitä tarvitsevat. Radan käyttöönottoa on tarkasteltu Bothnian Green Logistics Corridor -hankkeen yhteydessä esiselvityksessä Pori Parkano Haapamäki-radan uudelleenavaaminen (Evaluation of reopening the Pori Parkano Haapamäki railroad track). TEN-T-ydinverkkoon kuuluva päärata esitetään omalla merkinnällään ja kattavan TEN-T-verkon rataosuudet vastaavalla merkinnällä kuin kattavan verkon tiet, esitetty selostuksen luvussa

129 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LIIKENNE JA LOGISTIIKKA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Päärata. Merkinnällä osoitetaan henkilö- ja tavaraliikenteen kannalta merkittävät pääradat. Suunnittelumääräys: Pääradoilla tulee kiinnittää erityistä huomiota henkilöliikenteen nopeutta ja täsmällisyyttä sekä yleistä liikenneturvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin. Päärataverkolla tavoitteena on poistaa tasoristeykset ja mahdollistaa 250 kn akselipainot. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen säilymiseen sekä ulkoilureittien ja ekologisen verkoston kannalta tärkeiden viheryhteyksien jatkuvuuden turvaamiseen. TEN TEN-T-liikenneverkko, ydinverkko. Merkinnällä osoitetaan TEN-T-ydinverkkoon kuuluva päärata. Yhdysrata. Merkinnällä osoitetaan tärkeimmät yhdysradat. Ratareitti. Merkinnällä osoitetaan käytöstä poistetun radan linjaus, jolla tulee säilyttää mahdollisuus radan uudelleen rakentamiseen ja käyttöönottoon. MERKITTÄVÄSTI PARANNETTAVAT RADAT LÄHTÖKOHDAT Liikennemäärien kehitystä tulevaisuudessa on arvioitu Liikenneviraston selvityksessä Liikenneolosuhteet 2035 (Liikennevirasto 2011a). Laaditut ennustetarkastelut osoittavat, että pääradan matkustajamäärä Helsingin ja Tampereen välillä kasvaa kaikissa kehitysskenaarioissa. Matkaketjut laajemmin Länsi-, Keski- ja Pohjois-Suomen alueelta pääkaupunkiseudulle kulkevat pääosin Tampereen kautta. Erityisesti kaupunkikeskusten välisillä yhteyksillä palvelutasovaatimukset ovat kasvaneet niin matkustuksen sujuvuuden kuin aikatavoitteidenkin suhteen. Tampere toimii merkittävänä kauttakulkuasemana myös ulkomaille suuntautuvissa matkaketjuissa. Tampereen liityntäyhteyksillä on merkittävä rooli Helsinki-Vantaan lentokentälle suuntautuvilla matkoilla. Rataverkon tavaraliikenne-ennusteen 2035 (Liikennevirasto 2014c) mukaan ratojen kuormituksen oletetaan kasvavan Pirkanmaalla vuoteen 2025 mennessä erityisesti idästä länteen ja etelään suuntautuvilla osuuksilla. Suurin ennustettu kuljetusmäärän kasvu vuoteen 2013 verrattuna on osuuksilla Orivesi Jämsä (0,8 milj. tonnia), Tampere Orivesi (0,5 milj. tonnia) ja Toijala Tampere (0,5 milj. tonnia). TAVOITTEET Rataverkon toimivuus on Pirkanmaan kannalta ensiarvoisen tärkeää. Aluerakenteen ja maankäytön suunnittelussa on tarpeen varautua nykyistä paremmin hyödyntämään raideliikennettä nopeana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Tässä raideliikenteen kehittämisellä on tärkeä rooli niin pitkillä matkoilla kuin työssäkäyntialueen sisäisessä pendelöinnissäkin. Kuljetusten luotettavuus- ja oikea-aikaisuusvaatimukset ovat tärkeitä elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamisessa. Tämä koskee niin yhteysvälien toimivuutta kuin ratapihatoimintojen sujuvuutta. 127

130 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LIIKENNE JA LOGISTIIKKA SUUNNITTELUPERIAATTEET Useilla rataosuuksilla on tarvetta lisäraiteille. Osa lisäraidetarpeista voidaan alkuvaiheessa korvata riittävillä kohtaamispaikoilla, mutta pitkällä aikavälillä on maankäytön suunnittelussa syytä varautua lisäraiteiden tilantarpeeseen. Rataverkon perusparannus- ja sähköistystyöt tapahtuvat pääosin nykyisiä ratalinjauksia noudattaen. Merkittävästi parannettavan radan merkinnällä osoitetaan lisäraidetarve seuraaville rataosuuksille: Tampere Sääksjärvi, lisäraide (yhteensä 4 raidetta) Sääksjärvi eteläinen maakunnan raja, 2 lisäraidetta (yht. 4 raidetta) Tampella Lielahti, lisäraide (yht. 3 raidetta) Lielahti pohjoinen maakunnan raja, lisäraide (yht. 2 raidetta) Lielahti Nokia, lisäraide (yht. 2 raidetta) Orivesi itäinen maakunnan raja, lisäraide (yht. 2 raidetta) Maankäytön ja liikenteen perusratkaisun mukaisesti lähijunaliikennettä ja siihen tukeutuvaa maankäyttöä kehitetään Lempäälän ja Nokian suunnissa. Lähijunaliikenteen merkittävä kehittäminen kuitenkin edellyttää tulevaisuudessa myös rataverkon kehittämistä. Pirkanmaan rataverkon kehittämisen liikenteellisen tarveselvityksen (Liikennevirasto 2013b) mukaan kolmannen raiteen jatkaminen Sääksjärveltä Toijalaan mahdollistaa lähijunaliikenteen kehittämisen etelän suuntaan. Neljäs raide Tampereelta etelään puolestaan mahdollistaisi lähiliikenteen voimakkaan kasvattamisen kohti kaupunkiratamaista liikennöintiä ja parantaisi tavaraliikenteen kulkumahdollisuuksia. Rataverkon tavaraliikenne-ennusteen 2035 (Liikennevirasto 2014c) mukaan tämän vilkkaan pääradan tavarankuljetusvirtojen oletetaan myös jatkossa kasvavan. Välillä Tampere maakunnan eteläinen raja on syytä varautua neljään raiteeseen. Lisäraiteista on laadittu aluevaraussuunnitelma Lisäraiteiden aluevaraussuunnittelu rataosuudella Tampere Toijala. Tampereelta pohjoiseen kulkee välillä Tampere Tampella kolme raidetta ja välillä Tampella Lielahti kaksi raidetta. Porin rata ja Pohjanmaan rata ovat Lielahdesta eteenpäin yksiraiteisia. Välillä Tampella Lielahti on syytä varautua lisäraiteen toteuttamiseen lähijunaliikenteen mahdollistamiseksi sekä pääradan sujuvuuden turvaamiseksi. Lisäraiteen vaatimia aluevarauksia on tutkittu selvityksessä Lisäraiteiden aluevarausselvitys välillä Tampere Lielahti Nokia/Ylöjärvi. Pohjanmaan rata muodostaa koko Suomen kannalta erittäin merkittävän liikennekäytävän, joka palvelee niin henkilö- kuin tavaraliikenteen tarpeita. Tämä päärata on myös osa TEN-T-ydinverkkoa. Lielahdesta pohjoiseen maakunnan rajalle on varauduttava toisen raiteen toteuttamiseen. Välillä Lielahti Ylöjärvi (kt 65 risteyssilta) on selvitetty lisäraiteen aluevaraus selvityksessä Lisäraiteiden aluevarausselvitys välillä Tampere Lielahti Nokia/Ylöjärvi. Porin radalla välillä Lielahti Nokia varaudutaan perusratkaisun mukaisesti lähijunaliikenteen kehittämiseen. Pirkanmaan rataverkon kehittämisen liikenteellisen tarveselvityksen (Liikennevirasto 2013b) mukaan ilman lisäraidetta liikenne on vaikeaa järjestää tasaisella vuorovälillä: useista kohtaamisista johtuen sekä henkilö- että tavaraliikenteen viivytykset lisääntyvät ja liikenne olisi hyvin altista häiriöille. Välillä Lielahti Nokia (Harjuniitty) on syytä varautua lisäraiteeseen, jonka sijaintia on tutkittu Lisäraiteiden aluevarausselvitys välillä Tampere Lielahti Nokia/Ylöjärvi -selvityksessä. Tampereelta kohti Jyväskylää kulkevalla radalla on välillä Tampere Orivesi nykytilassa kaksi raidetta ja Orivedeltä kohti Jyväskylää vain yksi raide. Rataverkon tavaraliikenne-ennusteen 2035 (Liikennevirasto 2014c) mukaan tällä rataosalla oletetaan kuljetusvolyymin olennaisesti kasvavan erityisesti Äänekosken biotuotetehtaan kuljetusten myötä. Rataosuudella Orivesi itäinen maakunnan raja on varauduttava lisäraiteen toteuttamiseen. Uudet ja merkittävästi parannettavat tiet ja radat on esitetty kaavaselostuksen liitekartalla

131 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LIIKENNE JA LOGISTIIKKA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Merkittävästi parannettava päärata. Merkinnällä osoitetaan henkilö- ja tavaraliikenteen kannalta merkittävät pääradat, joiden liikennetarve edellyttää radan merkittävää parantamista. Merkintään liittyy rataosalla Tampere/Lielahti Parkano (pohjoinen maakunnan raja) Parkanossa Ahvenuksen Natura-alueen läheisyydessä erityismääräys em1, Ylöjärvellä Hirvijärven Natura-alueen läheisyydessä erityismääräys em2, Parkanossa Kaitojenvesien Natura-alueen läheisyydessä erityismääräys em8, Ylöjärvellä Perkonmäen Natura-alueen läheisyydessä erityismääräys em15 ja Ylöjärvellä Ruonanjoen Natura-alueen läheisyydessä erityismääräys em20. Merkintään liittyy Tampereella, Nokialla ja Ylöjärvellä rataosalla Tampere/Lielahti Nokia Myllypuron Natura-alueen läheisyydessä erityismääräys em13. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varauduttava radan rakenteen ja turvallisuuden parantamiseen sekä tasoristeysten poistamiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen säilymiseen sekä ulkoilureittien ja ekologisen verkoston kannalta tärkeiden viheryhteyksien jatkuvuuden turvaamiseen. Rataosalla Tampere eteläinen maakunnan raja on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa varauduttava yhteensä neljään raiteeseen. Rataosilla Tampella Lielahti, Lielahti Parkano (pohjoinen maakunnan raja), Lielahti Nokia ja Orivesi Jämsä (itäinen maakunnan raja) tulee yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa varautua lisäraiteen toteuttamiseen. em1 em1 Erityismääräys 1. Erityismääräys koskee merkintöjä: Voimalinjan yhteystarve: Parkano / Poikkeusjärvi Rännäri. Teollisuus- ja varastoalue (T): Parkano / Parkanon aseman seutu. Merkittävästi parannettava päärata: Parkano / rataosa Tampere (Lielahti) Parkano (pohjoinen maakunnan raja). Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, etteivät Ahvenuksen (FI ) Natura-alueen läheisyydessä suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vesitalouden säilymiseen. em2 Erityismääräys 2. Erityismääräys koskee merkintää: Merkittävästi parannettava päärata: Ylöjärvi / rataosa Tampere (Lielahti) Parkano (pohjoinen maakunnan raja). Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varauduttava rataosalla lisäraiteen toteuttamiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, etteivät Hirvijärven (FI ) Natura-alueen läheisyydessä suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää meluvaikutusten ehkäisemiseen. 129

132 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LIIKENNE JA LOGISTIIKKA em8 Erityismääräys 8. Erityismääräys koskee merkintää: Merkittävästi parannettava päärata: Parkano / rataosa Tampere (Lielahti) Parkano (pohjoinen maakunnan raja). Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, etteivät Kaitojenvesien (FI ) Natura-alueen läheisyydessä suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää veden laadun säilymiseen. em13 em13 Erityismääräys 13. Erityismääräys koskee merkintöjä: Teknisen huollon kehittämisen kohdealue, maanvastaanotto ja kierrätys (tkm): Tampere ja Nokia / Kolmenkulman alue. Taajamatoimintojen alue: Tampere ja Ylöjärvi / Myllypuron Natura-alueen lähivaluma-alue. Työpaikka- ja kaupallisten palvelujen alue (KMt), jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön: Nokia / Myllypuron Natura-alueen lähivaluma-alue. Työpaikka-alue: Tampere, Nokia ja Ylöjärvi / Myllypuron Natura-alueen lähivaluma-alue. Teollisuus- ja varastoalue (T): Tampere ja Nokia / Myllypuron Natura-alueen lähivaluma-alue. Puuterminaali (Pt): Tampere ja Nokia / Kolmenkulman alue. Merkittävästi parannettava päärata: Tampere ja Nokia / rataosa Tampere (Lielahti) Nokia. Ohjeellinen päärata: Tampere, Nokia ja Ylöjärvi / rataosa Pirkkala Ylöjärvi. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, etteivät Myllypuron (FI ) Natura-alueen valuma-alueella suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vesitalouden ja veden laadun säilymiseen. em15 em15 Erityismääräys 15. Erityismääräys koskee merkintöjä: Teknisen huollon kehittämisen kohdealue, maanvastaanotto ja kierrätys (tkm): Ylöjärvi / Takamaan alue. Työpaikka-alue: Ylöjärvi / Perkonmäen Natura-alueen valuma-alue. Uusi moottoriväylä: Ylöjärvi / valtatie 3 välillä Elovainio Sasi. Merkittävästi parannettava päärata: Ylöjärvi / rataosa Tampere/Lielahti Parkano (pohjoinen maakunnan raja). Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, etteivät Perkonmäen (FI ) Natura-alueen valuma-alueella suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää alueen vesitalouden ja veden laadun säilymiseen. em20 Erityismääräys 20. Erityismääräys koskee merkintöjä: Merkittävästi parannettava päärata: Ylöjärvi / rataosa Tampere (Lielahti) Parkano (pohjoinen maakunnan raja). 130 Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, etteivät Ruonanjoen (FI ) Natura-alueen läheisyydessä suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää veden laadun säilymiseen.

133 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LIIKENNE JA LOGISTIIKKA UUDET RATAOSUUDET LÄHTÖKOHDAT Pirkanmaa sijaitsee rataverkon solmukohdassa, ja maakunnassa onkin poikkeuksellisen kattavat ratayhteydet eri suuntiin. Pääradalla kulkee nykyisin Tampereen eteläpuolella noin 115 junaa ja muilla Tampereelta lähtevillä suunnilla junaa vuorokaudessa. Liikenteen päävirta on etelä-pohjoissuuntainen. Nykytilanteessa järjestelyratapihalla käy noin prosenttia tavarajunista. Tampereen kapealla kannaksella päärata kulkee tiiviin asutuksen läpi. Radalla kulkee vaarallisten aineiden kuljetuksia ja radan tiheästä käytöstä aiheutuu melua ja tärinää sekä päivä- että yöaikaan. TAVOITTEET Uusilla ratavarauksilla pyritään turvaamaan rataverkon toimintavarmuus ja turvallisuus. Esitetyillä ratalinjauksilla parannetaan ensisijaisesti tavaraliikenteen edellytyksiä. Tampereen läntisen ratayhteyden suunnittelu linkittyy laajempaan liikennekokonaisuuteen, jossa Tampereen erinomaista asemaa liikenneverkkojen solmupisteessä vahvistetaan luomalla eri liikennemuodot yhdistävä logistinen keskittymä Tampereen kaupunkiseudun eteläpuolelle. Tampereen keskustan ohittamisella tavoitellaan lisää joustoa rataverkon operointiin ja pyritään poistamaan vaarallisten aineiden kuljetuksia erittäin tiiviisti asutulta alueelta. Tavoitteena on myös parantaa Tampere-Pirkkalan lentoaseman saavutettavuutta ja kytkeä se koko Suomen kattavaan rautatieverkkoon. SUUNNITTELUPERIAATTEET Uusina rataosuuksina esitetään Tampereen läntinen ratayhteys ja Toijalan kolmioraide. Toijalan kolmioraide mahdollistaa yhteyden Turun radalta kohti Helsinkiä ilman junan kulkusuunnan vaihtoa. Tämä purkaa painetta Tampereen ja Toijalan väliseltä yhteydeltä ja sujuvoittaa tavaraliikenteen kuljetuksia. Tampereen läntinen ratayhteys erkanee pääradasta Lempäälän Kuljun asemakylän eteläpuolella ja kulkee mahdollisimman läheltä lentoasemaa sen itäpuolelta. Uusi henkilöliikenteen asema sijaitsee lentoaseman välittömässä läheisyydessä, niin lähellä kuin lentotoiminnan ja puolustusvoimien asettamien rajaehtojen puitteissa voidaan tässä suunnitteluvaiheessa osoittaa. Tästä rata jatkaa valtatien 3 Läntisen kehätien kanssa samaan maastokäytävään ylittäen valtatien 3 Pirkkalassa ja kulkee Pyhäjärven kohdalla valtatien itäpuolella. Rata siirtyy Pitkäniemen eritasoliittymän eteläpuolella valtatien 3 länsipuolelle, jossa se jatkaa koko matkan Ylöjärven Elovainioon asti tien kanssa samassa maastokäytävässä. Yhdysrata lentoaseman ja Peltolammin välillä sijoittuu tunneliin. Esitetty ratalinjaus tarkempine suunnitelmakuvineen on raportoitu taustaselvityksessä Tampereen läntinen ratayhteys. Selvitys maakuntakaavaehdotusta varten (Liikennevirasto, Suunnitelmia 1/ 2016). Tampereen läntisen ratayhteyden suunnittelun tavoitteena on esittää radalle sijainti ja aluevaraus, joka tulee tarkentaa ratalain mukaisilla suunnittelumenettelyillä ja selvityksillä ennen kuin rata voidaan rakentaa. Muun muassa lajisuojeluun liittyvät kysymykset tarkastellaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä, kun sen tekeminen nähdään ajankohtaiseksi. Ohjeellinen päärata -merkintään sisältyvän pohjaveden suojelua koskevan määräyksen muotoilu perustuu vesilain (587/2011), ympäristönsuojelulain (527/2014, mm. 7 ja 17 ) sekä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämistä koskevan lain (1299/2004, mm. 1 ja 21 ) säädöksiin. Läntisen ratayhteyden suunnittelun taustoja ja vaiheita on kuvattu tarkemmin luvussa 5 Selvitykset ja tutkitut vaihtoehdot. Uudet ja merkittävästi parannettavat tiet ja radat on esitetty kaavaselostuksen liitekartalla

134 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LIIKENNE JA LOGISTIIKKA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Uusi päärata. Merkinnällä osoitetaan uusi ratayhteys välillä Kulju Pirkkala Peltolammi sekä Toijalan kolmioraide. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen säilymiseen sekä ulkoilureittien ja ekologisen verkoston kannalta tärkeiden viheryhteyksien jatkuvuuden turvaamiseen. Lentoaseman läheisyydessä tulee yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota puolustusvoimien sekä lentotoiminnan asettamiin erityisvaatimuksiin. Ohjeellinen päärata. Merkinnällä osoitetaan uusi ratayhteys välillä Pirkkala Ylöjärvi. Merkintään liittyy Tampereella, Nokialla ja Ylöjärvellä rataosalla Pirkkala-Ylöjärvi Myllypuron Natura-alueen läheisyydessä erityismääräys em13. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee varmistua siitä, ettei radan rakentaminen tai toiminta vaaranna vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen veden laatua tai aiheuta sen määrään kohdistuvia merkittäviä muutoksia. Vedenottamoiden toimintaedellytyksiä ei saa heikentää. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen säilymiseen, ulkoilureittien ja ekologisen verkoston kannalta tärkeiden viheryhteyksien jatkuvuuden turvaamiseen sekä radasta aiheutuvien meluvaikutusten ehkäisyyn ja risteävien katujen ja teiden järjestelyihin. Maankäytön suunnittelulla tai toteutuksella ei saa estää varauksen myöhempää toteuttamista. Uusi liikennetunneli. Merkinnällä osoitetaan uusi tien tai radan tunneliosuus. em13 em13 Erityismääräys 13. Erityismääräys koskee merkintöjä: Teknisen huollon kehittämisen kohdealue, maanvastaanotto ja kierrätys (tkm): Tampere ja Nokia / Kolmenkulman alue. Taajamatoimintojen alue: Tampere ja Ylöjärvi / Myllypuron Natura-alueen lähivaluma-alue. Työpaikka- ja kaupallisten palvelujen alue (KMt), jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön: Nokia / Myllypuron Natura-alueen lähivaluma-alue. Työpaikka-alue: Tampere, Nokia ja Ylöjärvi / Myllypuron Natura-alueen lähivaluma-alue. Teollisuus- ja varastoalue (T): Tampere ja Nokia / Myllypuron Natura-alueen lähivaluma-alue. Puuterminaali (Pt): Tampere ja Nokia / Kolmenkulman alue. Merkittävästi parannettava päärata: Tampere ja Nokia / rataosa Tampere (Lielahti) Nokia. Ohjeellinen päärata: Tampere, Nokia ja Ylöjärvi / rataosa Pirkkala Ylöjärvi. 132 Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, etteivät Myllypuron (FI ) Natura-alueen valuma-alueella suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vesitalouden ja veden laadun säilymiseen.

135 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LIIKENNE JA LOGISTIIKKA RATAPIHAT LÄHTÖKOHDAT Tampereen keskusjärjestelyratapiha on Kouvolan ohella Etelä-Suomen toinen rautatieliikenteen keskus, jolla on tärkeä rooli koko Suomen kuljetusjärjestelmässä. Tavara- ja henkilöliikenteen ratapihojen kehityskuvan 2035 (Liikennevirasto 2013c) mukaan tämä rooli tulee myös jatkossa säilymään. Kehityskuvaselvityksen mukaan vuonna 2011 Pirkanmaalla oli 12 tavaraliikenteen ratapihaa, joista osa toimi tuotannollisten laitosten yhteydessä. RATAPIHASELVITYS Saapuvat junat / vuosi 2011 Yli 5000 (yli 100 junaa/vk) (51-100) (11-50) (6-10) (0-5) Kuva 30. Tavaraliikenteen ratapihojen käyttö vuonna 2011 (Liikennevirasto 2013c). Vaarallisten aineiden kuljetuksessa (VAK) liikutellaan merkittäviä määriä vaarallisia aineita. Niin kutsuttu VAK-ratapiha on kuljetuskeskittymä, jonka kautta kulkee suuria määriä vaarallisia aineita vuosittain. Suomessa on 13 VAK-ratapihaksi määriteltyä ratapihaa, joista Tampereen järjestelyratapiha on yksi. Mikäli ratapihalla tapahtuu onnettomuus, jossa vaarallisia aineita sisältäviä vaunuja on osallisena, on mahdollista että onnettomuudessa vapautuvat aineet aiheuttavat suuronnettomuusvaaran, jonka vaikutukset ulottuvat ratapiha-alueen ulkopuolelle. (Ympäristöministeriö 2012) TAVOITTEET Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on varattava riittävät alueet tavara- ja henkilöliikenteen terminaalien ja matkakeskusten toimintaa ja kehittämistä varten. Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys, ja suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset sekä vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. Järjestelyratapihoilla vaarallisten aineiden kuljetusten onnettomuusriski on tavallisia rataosuuksia korkeampi ajallisesti pidemmän kuormituksen sekä järjestelytoiminnoista aiheutuvan vaunujen liikuttelun vuoksi. Tästä syystä Tampereen järjestelyratapihalle osoitetaan vaihtoehtoinen sijainti Lempäälään. 133

136 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LIIKENNE JA LOGISTIIKKA SUUNNITTELUPERIAATTEET Tavara- ja henkilöliikenteen ratapihojen kehityskuvan 2035 (Liikennevirasto 2013c) mukaan Pirkanmaalla olisi vuonna 2035 yhteensä yhdeksän tavaraliikenteen ratapihaa, joista yksi on keskusjärjestelyratapiha ja viisi sijaitsee tuotantolaitosten yhteydessä (Korkeakoski, Mänttä, Nokia, Valkeakoski, Vilppula). Näiden lisäksi muita ratapihoja on esitetty kehityskuvassa kolme (Parkano, Orivesi, Toijala). Tuotantolaitosten yhteydessä sijaitsevia ratapihoja ei osoiteta maakuntakaavassa. Tampereen keskustan ja Rautaharkko-Lakalaivan alakeskuksen välittömässä läheisyydessä sijaitseva nykyinen järjestelyratapiha on toinen Suomen pääjärjestelyratapihoista, jossa järjestellään myös vaarallisten aineiden kuljetuksia. Järjestelyratapihatoiminnoista aiheutuu turvallisuusriskin lisäksi myös huomattavaa melu- ja tärinähaittaa. Ratapihalle osoitetaan vaihtoehtoinen sijainti Lempäälään uuden Läntisen ratayhteyden varrelle. Uudelle alueelle Lempäälään on mahdollista toteuttaa uudenaikainen, automatisoitu ratapiha, jonne voidaan siirtää kaikki Viinikan ratapihan nykyiset toiminnot. Uuden järjestelyratapihan läheisyydessä ei sijaitse ympäristöhäiriöille herkkiä toimintoja, mikä tuo mahdollisuuden tarvittaessa laajentaa vaarallisten aineiden kuljettamiseen ja käsittelyyn liittyviä toimintoja Pirkanmaalla. Nykytilanteessa Toijalan keskustassa sijaitsee puuterminaali, jonka kehittäminen on keskellä keskusta-aluetta erittäin vaikeaa. Terminaalin sijainnista aiheutuu myös raskasta liikennettä keskustan ja tiivistyvän taajaman katuverkolle. Liikennevirasto selvittää mahdollista korvaavaa sijaintipaikkaa puunlastaustoiminnoille. Korvaavan lastauspaikan valmistuessa voidaan Toijalan keskustassa sijaitseva alue liittää paremmin osaksi keskustatoimintoja. MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET LM Maaliikenteen alue, jonka toissijainen käyttötarkoitus on taajamatoimintojen tai keskustatoimintojen alue. Merkinnällä osoitetaan Tampereen järjestelyratapihan alue, joka toimii liikennealueena siihen asti, kunnes järjestelyratapihatoiminnot on mahdollista siirtää korvaavaan sijaintipaikkaan. Suunnittelumääräys: Tampereen järjestelyratapihan alue varataan toistaiseksi järjestelyratapihaksi. Jos järjestelyratapihatoiminnot siirtyvät muualle, alue varataan eteläosaltaan keskustatoimintojen alueeksi ja muilta osin taajamatoimintojen alueeksi. LM Maaliikenteen alue. Merkinnällä osoitetaan Lempäälän uusi järjestelyratapiha. Suunnittelumääräys: Lempäälän järjestelyratapihan tarkempi sijainti ja laajuus tulee tutkia ja osoittaa yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää asutukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen. LM Maaliikenteen alue. Kohdemerkinnällä osoitetaan nykyiset vähintään seudullisesti merkittävät ratapihaalueet. Suunnittelumääräys: Alueen käyttö on suunniteltava siten, että se ei aiheuta melukuormituksen lisääntymistä läheisillä asuinalueilla. Toijalan ratapiha-alueen puuterminaalitoiminnot pyritään siirtämään yhdyskuntarakenteellisesti suotuisampaan paikkaan. 134

137 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LIIKENNE JA LOGISTIIKKA JUNALIIKENTEEN ASEMAT JA TERMINAALI LÄHTOKOHDAT Pirkanmaalla oli vuonna 2014 käytössä 13 henkilöliikenteen asemaa. Pääradan henkilöliikennepaikat sijaitsevat Tampereella, Toijalassa, Viialassa, Lempäälässä ja Parkanossa. Muita asemia ovat Jyväskylän radalla Orivesi, Haapamäen radalla Oriveden keskusta, Juupajoki, Vilppula ja Kolho ja Porin radalla Nokia, Karkku ja Vammala. Tampere on Suomen tärkein henkilöliikenteen risteysasema pääkaupunkiseudun ulkopuolella, josta on järjestetty vaihdot eri suuntien välille. TAVOITTEET Pirkanmaan kasvavalle väestölle halutaan tarjota mahdollisuus kestävään liikkumiseen. Maankäytön perusratkaisun mukaisesti tätä tavoitetta tuetaan luomalla lähijunaliikenteen hyvä palvelutaso Nokian ja Lempäälän suuntiin sekä varmistamalla riittävä asemaverkko myös muualla Pirkanmaalla. SUUNNITTELUPERIAATTEET Kaavassa esitetään Pirkanmaan päärautatieasema Tampereen keskustassa sekä ne asemat, joilla on vähintään seudullista merkitystä joukkoliikennejärjestelmälle. Paikallisesti merkittäviä seisakkeita voidaan toteuttaa myös kohteisiin, joita ei ole esitetty maakuntakaavassa. Junaliikenteen asemat perustuvat maankäytön perusratkaisussa esitettyyn lähijunaliikenteen asemaverkkoon sekä kaukoliikenteen yhteystarpeisiin. Intensiivisellä lähijunaliikenteellä saavutetaan Nokian suunta Harjuniittyyn asti sekä Lempäälän suunta Lempäälän keskustaan asti. Molemmille väleille sijoittuu uusia kehittyviä asemanseutuja. Lähijunaliikenteen on tulevaisuudessa määrä ulottua etelässä aina Toijalaan ja siitä kohti etelää. Pohjoisen suunnasta Parkanon ja Ylöjärven asemat tukeutuvat ensisijaisesti kaukojuniin. Porin suunnassa Sastamalan asemat tukeutuvat kaukojunaliikenteeseen, jota täydennetään taajama- tai lähijunaliikenteellä. Orivesi tukeutuu sekä kauko- että paikallisjunaliikenteeseen, ja Haapamäen suuntaan turvataan paikallisjunaliikenteen toiminta. Tampereen päärautatieasema on yksi Suomen vilkkaimmista rautatieasemista. Toimiva ja kehittyvä päärautatieasema palvelee koko maakuntaa sekä asukkaiden liikkumisessa että elinkeinoelämän kannalta tärkeissä matkoissa. Matkustajaliikenteen merkittävä solmukohta kehittyy jatkossa yhä vahvemmin myös osaksi kansainvälisiä matkaketjuja. Tampereen eteläpuolelle esitetään uutta merkittävää henkilöliikenteen asemaa, jossa yhdistyvät uuden Rautaharkko-Lakalaivan alakeskuksen palvelut, Tampereen messu- ja urheilukeskuksen läheisyys sekä liikenteellinen saavutettavuus. Alueen on mahdollista kehittyä eri liikennemuotojen solmupisteeksi helpottaen näin Tampereen keskustaan kohdistuvaa liikennepainetta. Uutena kaukoliikenteen asemana esitetään Ylöjärven asema, jonka kehittyminen on mahdollista puuterminaalitoiminnan siirtyessä pois keskusta-alueelta. Tämä asema palvelisi laajasti Tampereen kaupunkiseudun pohjoispuolta niin pääkaupunkiseudulle kuin muihinkin suuntiin kohdistuvien matkojen solmupisteenä. Ylöjärven asema vähentäisi Tampereen keskustaan suuntautuvien liityntämatkojen tarvetta ja toisi mahdollisesti joustavuutta Tampereen ruuhkaisen henkilöratapihan toimintaan. Ylöjärven asukastiheys ja vahvasti kehittyvä keskusta tukevat aseman sijoittumista alueelle. Tampere-Pirkkalan lentoaseman yhteyteen esitetään liikenneterminaali, joka yhdistää maa- ja lentoliikenteen toisiinsa ja edistää kestäviä matkaketjuja. Terminaalin sijainti tarkentuu jatkosuunnittelun yhteydessä. Asemien suunnittelussa on ensisijaisen tärkeää turvata riittävät liityntäpysäköintimahdollisuudet, varmistaa saattoliikenteen toimivuus ja edistää vaihtomatkojen sujuvuutta. Maakuntakaavan merkintä ei ota kantaa siihen, pysähtyykö asemalla kauko- vai lähijunaliikenne. Näin ollen esimerkiksi laiturirakenteiden tarkoituksenmukainen mitoitus on varmistettava yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. 135

138 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LIIKENNE JA LOGISTIIKKA Asemat on esitetty kaavaselostuksen liitekartalla 5 Uudet ja merkittävästi parannettavat tiet ja radat, asemat. MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Päärautatieasema. Kohdemerkinnällä osoitetaan maakunnan päärautatieasema Tampereen keskustassa. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon saattoliikenteen ratkaisut sekä joukkoliikenteen vaihtomatkojen sujuvuus ja esteettömyys. Asema. Kohdemerkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävät rautatieliikenteen asemat. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon liityntäpysäköinnin tarpeet, saattoliikenteen ratkaisut sekä joukkoliikenteen vaihtomatkojen sujuvuus ja esteettömyys. Uusien asemien osalta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota rataverkon toimivuuden ja kehittämismahdollisuuksien turvaamiseen. Lt Liikenneterminaali. Kohdemerkinnällä osoitetaan lento- ja raideliikenteen yhdistävän terminaalin yleispiirteinen sijainti. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon liityntäpysäköinnin tarpeet, saattoliikenteen ratkaisut sekä joukkoliikenteen vaihtomatkojen sujuvuus. Erityistä huomiota tulee kiinnittää lentoturvallisuuden edellyttämiin vaatimuksiin sekä lentoliikenteen matkustajien sujuviin kulkuyhteyksiin. Rautatieasema, Tampere. 136

139 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LIIKENNE JA LOGISTIIKKA LENTOLIIKENNE LÄHTÖKOHDAT Tampere-Pirkkalan lentokenttä on maakunnallisesti tärkeä kehittämiskohde, ja kansainvälisen lentokentän yhteydet ja logistiset mahdollisuudet on otettu aluekehityksen lähtökohdaksi. Lentokentällä on suuri merkitys koko Pirkanmaan saavutettavuudelle ja siten elinkeinoelämän kilpailukyvylle. Kenttä toimii siviili- ja sotilaslentokenttänä. Reittilentoja lennetään niin kotimaahan kuin ulkomaillekin. Lisäksi kentällä on koelento- ja lentokoulutustoimintaa. Tampere-Pirkkalan lentoasemalla lennettiin vuonna 2013 noin liikenneilmailun ja noin sotilasilmailun lento-operaatiota. Sotilasilmailulento-operaatioista operaatiota lennettiin F18 Hornet -torjuntahävittäjillä. Lisäksi lennettiin yleisilmailu- ja muuta lento-operaatiota. Yksi lentoonlähtö tai laskeutuminen tarkoittaa yhtä operaatiota. TAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät, että lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee huomioida lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset sekä lentomelun aiheuttamat rajoitukset. Alueidenkäytössä on myös turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Tampere-Pirkkalan lentoasemalta on kansainvälisiä lentoyhteyksiä ja se palvelee matkailua sekä Tampereen kaupunkiseudulla että sen ulkopuolellakin. Tampere-Pirkkalan lentoasema on yhteistoimintalentoasema, joka palvelee siviili-ilmailun lisäksi myös sotilasilmailua. Kentän merkitys sotilasilmailulle kasvaa, kun sotilasilmailun kuljetus-, yhteys- ja koelentotoimintaa keskitetään Tampere-Pirkkalan lentoasemalle. Lentoasema nähdään myös Helsinki-Vantaan tärkeänä varalentoasemana poikkeusolosuhteissa. Tampere-Pirkkalan lentoasema toimii jatkossa myös merkittävänä ilmailualan koulutuskeskittymänä. Valtakunnallisessa Liikenne- ja viestintäministeriön laatimassa Lentoliikennestrategiassa (LVM 2015) Tampere-Pirkkalan lentoasema nostetaan esiin alueellisena kehittämishankkeena. Tampereen AiRRport-konseptin avulla pyritään luomaan eri liikennemuodot sujuvasti yhdistäviä matkaketjuja ja kehittämään uusia palveluja toimijoiden yhteistyöllä. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa erityisesti läntisen ja keskisen Suomen saavutettavuutta ja siten elinkeinoelämän ja matkailun kytkentää globaaliin talouteen. Maakunnallisissa tavoitteissa on Tampere-Pirkkalan lentoaseman matkustajamäärien nouseminen. Maakuntakaavassa varaudutaan toisen kiitotien rakentamiseen, mikä mahdollistaa kasvavien operaatioiden määrän ja huoltoihin liittyvät toimenpiteet. Toinen kiitotie olisi samansuuntainen nykyisen kiitotien kanssa ja järjestelmä mahdollistaisi rinnakkaiskiitoteiden toisistaan riippumattoman käytön. 137

140 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LIIKENNE JA LOGISTIIKKA Laivaranta, Ruovesi. SUUNNITTELUPERIAATTEET Tampere-Pirkkalan lentoaseman aluerajauksessa on varauduttu asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen vuoteen 2040 mennessä. Rajauksessa on otettu huomioon nykyisen kiitotien jatkaminen sen länsipäästä, jonka jälkeen kiitotien kokonaispituus olisi metriä nykyisen metrin sijasta. Uusi rinnakkaiskiitotie olisi samansuuntainen nykyisen kiitotien kanssa, ja se sijoittuisi riittävälle etäisyydelle nykyisestä kiitotiestä mahdollistaen toisistaan riippumattoman rinnakkaiskiitoteiden käytön (engl. runway independent parallel use). Uuden kiitotien itäpää sijaitsisi jatketun nykyisen kiitotien puolenvälin tasalla. Uuden kiitotien aluevarauksessa on huomioitu, että alueella ei ole merkittäviä luonnon ja kulttuuriympäristön arvoja, kuten luonnonsuojelualueita, inventoituja uhanalaisia lajeja, petolintujen pesäpaikkoja, arvokkaita suo- tai lintualueita, hirvien laidun- tai ruokailualueita tai inventoituja muinaisjäännöksiä. Aluevaraus ei ole ristiriidassa muiden alueidenkäytön varausten kanssa. Merkinnällä varaudutaan lentokenttää ja -toimintaa palvelevien rakenteiden sijoittamiseen alueelle sekä palvelemaan matkustajia ja muita lentoasemalla asioivia ja työskenteleviä ihmisiä mahdollistamalla muun muassa kaupallisten toimintojen lisäämisen alueella. Lentoliikenteen alue ja lentopaikat on esitetty kaavaselostuksen liitekartalla 5 Uudet ja merkittävästi parannettavat tiet ja radat, asemat. MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET LL Lentoliikenteen alue. Merkinnällä osoitetaan Tampere-Pirkkalan lentoaseman alue. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee varautua kahden kiitotien sijoittumiseen alueelle. Alueelle voi sijoittua lentokenttää ja -toimintaa palvelevia väyliä ja alueita, kuten logistiikkatoimintoja, terminaaleja ja lento-opetustoimintaa tukevia rakenteita sekä matkailua palvelevaa vähittäiskauppaa. LL Lentopaikka. Kohdemerkinnällä osoitetaan pienlentopaikat. 138 Suunnittelumääräys: Vedenhankintaa varten tärkeillä ja vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla tulee varmistua siitä, ettei lentopaikan toiminta heikennä pohjavesien laatua, määrää tai vedenhankintakäyttöä.

141 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LIIKENNE JA LOGISTIIKKA VESIREITIT LÄHTÖKOHDAT Pirkanmaan pinta-alasta noin 14 prosenttia on vesistöä ja maakunta kuuluu lähes kokonaan Kokemäenjoen vesistöalueeseen. Veneväyliä on hieman yli tuhat kilometriä ja väylästöön kuuluu neljä virallista sulkukanavaa. Lempäälän kanava sijoittuu Tampere Hämeenlinna-reitille sekä Tampere Längelmäki-reitille, johon kuuluu myös Valkeakosken kanava. Tampere Virrat-reitillä sijaitsevat puolestaan Muroleen ja Herraskosken kanavat. Pääkanavien lisäksi on viisi muuta kanavaa: Apian, Kaivannon, Kaivannonsalmen, Kautun ja Kaivoskannan kanavat. Säännöllistä laivaliikennettä kulkee Tampereen ja Valkeakosken/Hämeenlinnan sekä Tampereen ja Virtojen välillä. Vesiliikenteen matkustajamäärä Tampereella vuonna 2013 oli yli matkustajaa. Matkailuun liittyviä sesonkiluonteisia yhteyksiä on myös muiden vesistöjen alueella muun muassa Rautavedellä Sastamalassa ja Kyrösjärvellä Ikaalisissa. TAVOITTEET Pirkanmaalla laiva- ja venereitit palvelevat ensisijaisesti virkistys- ja matkailutarpeita. SUUNNITTELUPERIAATTEET Vesiväylinä esitetään vesilainmukaiset yleiset kulkuväylät Näsijärvellä, Pyhäjärvellä/Vanajavedellä, Längelmävedellä/Pälkänevedellä, Kulovedellä/Rautavedellä, Kyrösjärvellä ja Keurusselällä. Veneväylät ja satamat on esitetty kaavaselostuksen liitekartalla 7. Satamista esitetään ne tärkeimmät vieras-, palvelu- ja kotisatamat, joilla on vähintään seudullista merkitystä ja jotka palvelevat matkailun ja virkistyksen tarpeita. Koti-, vieras- ja palvelusatamiksi tai sellaisiksi kehitettäviä satama-alueita on maakuntakaavaan merkitty 37 kappaletta. Merkinnällä osoitetaan myös kehitettävät uudet satamat Akaan Viialaan, Vesilahden Laukkoon, Pirkkalan keskustan läheisyyteen, Tampereen Lielahteen ja Ikaalisten Läykkälänlahteen. Keskusta-alueiden läheisyydessä on painotettu niitä satamia, jotka ovat matkailun kannalta ensisijaisia vieras- tai palvelusatamia. Uusien satamien suunnittelussa on syytä arvioida, onko alueella tarvetta laatia tarkempia selvityksiä vedenalaisista kulttuuriperintöarvoista. Selvitystarpeen arvioinnissa asiantuntemusta saa Museovirastolta. MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Veneväylä. Merkinnällä osoitetaan vesilain mukaiset yleiset kulkuväylät. Satama/venesatama. Kohdemerkinnällä osoitetaan tärkeimmät olemassa olevat tai kehittyvät vieras-, palvelu- ja kotisatamat, jotka liittyvät maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviin veneilyväyliin. Suunnittelumääräys: Uusien satamien yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota vedenalaisten kulttuuriympäristöarvojen turvaamiseen. 139

142 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LIIKENNE JA LOGISTIIKKA JOUKKOLIIKENNE LÄHTÖKOHDAT Pirkanmaalla liityntäpysäköinnin käyttö on vakiintunutta pääasiassa vilkkaimpien rautatieasemien yhteydessä olevilla liityntäpysäköintipaikoilla. Tampereen työssäkäyntialueen laajeneminen ja työmatkaliikkumisen kasvu luovat edellytyksiä liityntäpysäköinnin kysynnän lisääntymiselle. Kasvavat liikennemäärät ja ruuhkien leviäminen yhdistettynä joukkoliikenteen palvelutason kehittämiseen saavat aikaan kasvavan siirtymisen yksityisautoilusta joukkoliikenteen käyttäjiksi. Liityntäpysäköinnin avulla on edellytyksiä parantaa saavutettavuutta ja kasvattaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta päivittäisessä liikkumisessa koko työssäkäyntialueella. Virallisia liityntäpysäköintipaikkoja oli vuonna 2013 tarjolla yhteensä 700 autopaikkaa. Niistä noin 610 on rautatieasemien yhteydessä ja noin 90 linja-autoasemien ja -pysäkkien yhteydessä. Eniten liityntäpysäköintipaikkoja on tarjolla pääradan varren asemilla (mm. Tampere, Toijala, Parkano) ja valtatien 3 eritasoliittymien yhteydessä. TAVOITTEET Liityntäpysäköinnin ja joukkoliikenteen vaihtopaikkojen kehittämisellä pyritään edistämään kestävää liikkumista. Toimivassa joukkoliikennejärjestelmässä solmupisteet toimivat ja joukkoliikenteestä voi tulla mahdollisimman monelle pirkanmaalaiselle todellinen vaihtoehto henkilöautoilulle. Keskeisten vaihtopaikkojen kartoittamisella ja vaihtojen toimivuuden kehittämisellä voidaan parantaa matkaketjujen sujuvuutta. Liityntäpysäköinnin kehittämisellä puolestaan tuetaan joukkoliikenteen matkustajamäärien kehittymistä niillä alueilla, joilla joukkoliikenteen palvelutaso ei itsessään houkuttele riittävää kysyntää. Toisaalta kattavaa liityntäpysäköintitarjontaa osoitetaan myös sellaisille alueille, joissa joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä ja joka on autoilijalle helposti saavutettavissa. Tampereen seudun joukkoliikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteisiin peilattuna Pirkanmaan alueella tavoitetilanteessa vuonna 2040 liityntäpysäköinnin käyttäjämäärän realistinen tavoite on liityntäpysäköijää. Liityntäpysäköinti voi tapahtua joko pyörällä tai autolla. Käytännössä esimerkiksi Tampereella suurin osa liityntäpysäköinnistä tulee tapahtumaan polkupyörällä TAVOITETILA LIITYNTÄPYSÄKÖINTI ALUETYYPPI JOUKKOLIIKENNEMUOTO A B C bussi juna raitiotie VAIHTOPAIKKA 0 2,5 5 km Kuva 31. Joukkoliikenteen vaihtopaikkojen ja liityntäpysäköinnin tavoitetila vuodelle 2040, ydinkaupunkiseutu. 140

143 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LIIKENNE JA LOGISTIIKKA TAVOITETILA LIITYNTÄPYSÄKÖINTI ALUETYYPPI JOUKKOLIIKENNEMUOTO A bussi B juna C raitiotie km VAIHTOPAIKKA Kuva 32. Joukkoliikenteen vaihtopaikkojen ja liityntäpysäköinnin tavoitetila vuodelle 2040, kaikki kohteet. 141

144 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LIIKENNE JA LOGISTIIKKA SUUNNITTELUPERIAATTEET Liityntäpysäköinti- ja vaihtopaikkamerkinnät pohjautuvat Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla -selvityksen tuloksiin. Maakuntakaavassa osoitetaan ne kohteet, joilla on vähintään seudullista merkitystä ja jotka on syytä pinta-alansa vuoksi ottaa huomioon maankäytön varauksena. Kaavassa ei esitetä erikseen niitä liityntäpysäköintipaikkoja ja joukkoliikenteen vaihtopaikkoja, jotka sijaitsevat keskusta-alueilla tai asemien yhteydessä, sillä näissä kohteissa liityntäpysäköintiä ja vaihtopaikkoja ohjataan kyseisen merkinnän suunnittelumääräyksessä. Kaavassa osoitetut sekä keskusta-alueiden ja asemien yhteydessä sijaitsevat liityntäpysäköinti- ja vaihtopaikat on esitetty myös kaavaselostuksen liitekartalla 8. MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Joukkoliikenteen vaihtopaikka. Kohdemerkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävät keskustatoimintojen alueiden tai maakuntakaavassa esitettyjen asemien ulkopuoliset joukkoliikenteen vaihtopaikat. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota joukkoliikenteen sujuviin pysäkkijärjestelyihin sekä vaihtoreittien liikenneturvallisuuteen ja esteettömyyteen. Liityntäpysäköinti. Kohdemerkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävät keskustatoimintojen alueiden tai maakuntakaavassa esitettyjen asemien ulkopuoliset liityntäpysäköintipaikat. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee varata riittävä tila liityntäpysäköinnin tarpeisiin sekä varmistaa kulkureittien liikenneturvallisuus ja esteettömyys. Alueella tulee tarpeen mukaan kiinnittää huomiota myös saattoliikenteen järjestelyihin. Sorsapuisto, Tampere. 142

145 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LIIKENNE JA LOGISTIIKKA PUUTERMINAALIT LÄHTÖKOHDAT Nähtävissä oleva kehityssuunta uusiutuvan puuenergian hyödyntämisen voimakkaasta kasvusta osoittaa, että puun varastointitarve on tulevaisuudessa merkittävä. Tämä edellyttää maankäytön suunnittelulta varautumista riittävällä määrällä terminaalitoimintaan soveltuvia suuria maa-alueita, jotka palvelevat aines- ja energiapuun logistisia tarpeita. Pirkanmaalla ei nykytilanteessa ole radan varteen sijoittuvia ainespuuterminaaleja, joissa olisi ympärivuorokautista kuormauspalvelua. Sen sijaan kuormauspaikkoja, joissa autoilijat kuormaavat omatoimisesti puun vaunuihin, on useamman rautatieaseman ratapihalla, kuten esimerkiksi Orivedellä ja Toijalassa. Parkanon asema on sekä maakunnan että valtakunnan tasolla nostettu esiin kehitettävänä puuterminaalina. Pirkanmaan merkittävin olemassa oleva energiapuuterminaali sijaitsee Vesilahdella, josta suurin osa energiapuusta toimitetaan maanteitse Tampereen ydinkaupunkiseudun tarpeisiin. Tämän lisäksi ympäri maakuntaa on pienempiä terminaaleja, jotka palvelevat paikallisia kohteita, kuten lämpölaitoksia. Terminaalitoiminnan kehittäminen erityisesti kaupunkiseudun lisääntyvään energiapuutarpeeseen nähdään akuuttina. TAVOITTEET Puun käytön merkittävä lisääminen energiatuotannossa on niin maakunnan kuin valtakunnan tavoitteiden mukaista. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa edellytetään energiahuollon osalta, että alueidenkäytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin osana alueen energia- ja jätehuoltoa. Lisäksi alueidenkäytössä tulee turvata energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistää uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Maakuntakaavassa pyritään vastaamaan puuterminaalien akuuttiin tarpeeseen kartoittamalla potentiaaliset aines- ja energiapuuterminaalien sijainnit Pirkanmaalla. Ainespuun osalta osoitetaan vaihtoehtoisia terminaalipaikkoja rataverkolla sekä kartoitetaan uusia kuormauspaikkoja nykyisille paikoille (esim. Toijala ja Ylöjärvi), joita ei haasteellisen sijaintinsa vuoksi keskellä taajamarakennetta voida kehittää tulevaisuuden tarpeita varten. Lisäksi maakunnasta on selvitetty mahdollisia uusia terminaalipaikkoja, jotka palvelevat tulevaisuuden uusia linjauksia ja tarpeita. Tästä esimerkkinä rakenteilla oleva Äänekosken biotuotetehdas, joka tulee merkittävästi lisäämään kuitupuun käyttöä Suomessa asettaen haasteita logistiikalle. Energiapuun osalta tavoitteena on turvata maakunnan suurimpien käyttökohteiden energian saanti varaamalla riittävän suuria terminaalitoimintaan soveltuvia maa-alueita mahdollisimman läheltä käyttökohteita. Koska toiminta on paljon tilaa vaativaa, tulee siihen varautua maakuntakaavassa. Tämä korostuu erityisesti Tampereen kaupunkiseudulla, missä ovat sekä suurimmat energiapuun käyttökohteet että kasvava maankäyttöpaine, minkä vuoksi sijaintipaikkoja on vaikea löytää. SUUNNITTELUPERIAATTEET Puuterminaalien maakuntakaavamerkinnät perustuvat Pirkanmaan liiton ja Suomen Metsäkeskuksen vuonna 2014 laatimaan selvitykseen Pirkanmaan puuterminaaleista sekä Liikenneviraston selvityksiin ja paikkatietotarkasteluihin aines- ja energiapuuterminaalitoimintaan soveltuvista alueista. Pirkanmaan puuterminaaliselvitys koostuu muun muassa tarvearvioinneista sekä tehdyistä kyselyistä ja haastatteluista Pirkanmaan kunnille, viranomaisille, metsäalan toimijoille sekä yrityksille. Pirkanmaan liiton ja Metsäkeskuksen selvitys osoittaa, että ainespuuterminaalit nähdään ensisijaisesti sijoitettavan radan varteen hyvien maantieyhteyksien päähän. Rautatieterminaalit ovat vaikutuksiltaan valtakunnallisia ja energiapuuterminaalit ovat pääosin vaikutuksiltaan maakunnallisia. Maakuntakaavassa ei eritellä raakapuun rautatieterminaaleja lastauspaikoista, vaikka niiden toiminnassa onkin eroavaisuuksia. 143

146 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LIIKENNE JA LOGISTIIKKA ( Kihniö ( ( Virrat ( ( ( Parkano ( Mänttä-Vilppula ( ( ( ( Ruovesi ( ( ( Ikaalinen ( ( ( Juupajoki ( ( ( Hämeenkyrö ( Ylöjärvi ( ( ( Orivesi ( ( ( ( Sastamala (( ( ( ( Nokia ( ( Vesilahti Tampere Pirkkala ( ( ( Lempäälä ( ( ( ( Kangasala Pälkäne ( ( ( ( ( ( Punkalaidun Urjala ( (( ( ( ( ( ( ( ( ( Akaa Valkeakoski Puuterminaalit Km ( Ainespuuterminaali ( Energiapuuterminaali ( Paikallinen puuterminaali, ei esitetä maakuntakaavakartalla Kuva 33. Maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät aines- ja energiapuuterminaalit sekä paikallisesti merkittävät puuterminaalit. 144

147 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LIIKENNE JA LOGISTIIKKA Puuterminaali Vesilahdella. Maakuntakaavassa osoitetaan seitsemän ainespuuterminaalia. Terminaalien kuljetukset hoidettaisiin kokojunilla ja ne toimisivat puskurivarastoina kelirikkoajan ja kesäkorjuun rajoitusten aikana. Liikenneviraston selvityksessä Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Kaikki kuljetusmuodot kattava selvitys (2011b) Parkanon asema esitetään yhtenä Suomen 14 raakapuun rautatieterminaalista. Lisäksi Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma sekä saatu palaute puoltavat Parkanon asemaa merkittävänä puuterminaalina. Oriveden asema on yksi valtakunnan keskeisistä kuormauspaikoista, jota Liikennevirasto on kehittänyt tavoitteidensa mukaisesti. Ylöjärven keskustan puunkuormauspaikkaan valtio ei enää investoi, mutta toiminta jatkuu toistaiseksi entisellä paikallaan. Uudelle paikalle Ylöjärvellä on toimijoiden mukaan tarvetta ja uutta mahdollista sijaintia esitetään Ylöjärven Karhen alueelle. Toijalan aseman nykyistä kuormauspaikkaa ei ole mahdollista merkittävästi kehittää keskellä taajama-aluetta. Etelä- Pirkanmaalla esitetään mahdollisia uusia puuterminaalialueita Akaasta, Valkeakoskelta ja Urjalasta. Mänttä-Vilppulan aluetta esitetään uutena ainespuuterminaalina tulevaisuuden tarpeita ajatellen. Energiapuuterminaalien tarve on maakunnassa suuri. Yhä useampi lämpölaitos on luopunut tai on luopumassa fossiilisista polttoaineista siirtyen puupohjaisiin polttoaineisiin. Muutos edellyttää suurempia, keskitettyjä terminaaleja, jotka toimivat puskurivarastoina. Terminaaleilla voidaan parantaa myös raaka-aineen hankinnan tuottavuutta ja kustannustehokkuutta. Puuraakaaineen käsittelyn (esim. haketus ja murskaus) keskittäminen terminaaleihin tuo huomattavat säästöt metsätievarastoissa tapahtuvaan käsittelyyn verrattuna, ja raaka-aineen laaduntarkkailu on tehokkaammin järjestettävissä. Tampereen kaupunkiseudulla tämä tarkoittaisi tilantarpeena yhden noin 50 hehtaarin tai vaihtoehtoisesti muutaman pienemmän maa-alueen varaamista terminaalitoiminnoille, joiden tulisi sijaita hyvien maantieyhteyksien päässä. Arvion mukaan Tampereen kaupunkiseudun tarve energiapuulla tuotetulle energiamäärälle on gigawattituntia vuodessa. Terminaalien optimaalinen sijainti on mahdollisimman lähellä käyttökohdetta, enintään noin 30 kilometrin etäisyydellä, ja puun hankinta-alue noin kilometriä terminaalista. Maakunnallisesti sekä seudullisesti merkittäviksi energiapuuterminaaleiksi osoitetaan kymmenen aluetta, jotka sijaitsevat Kangasalla, Lempäälässä, Nokialla, Orivedellä, Tampereella ja Vesilahdella. Vesilahden alueella on jo nykyisin terminaalitoimintaa, mutta muut alueet ovat maaja metsätalousalueita. Energiapuuterminaaleihin voidaan integroida myös muun bioenergian (pelto- ja järvibiomassa) käsittelyä ja varastointia sekä soveltuvin osin rakennus- ja purkujätteen ja kierrätyspolttoaineen raaka-aineen käsittelyä ja varastointia. Merkittävän kuljetusmäärän vuoksi jatkosuunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota liikenneratkaisujen toimivuuteen ja yhteyksiin pääliikenneverkolle. Mahdollisia pistoraidetarpeita voi myös nousta esiin toiminnan laajentuessa. Teolliseen käyttöön suunnattuja raideyhteyksiä ei kuitenkaan esitetä maakuntakaavassa omalla merkinnällään. Maakuntakaavan puuterminaalit ja paikalliset puuterminaaliselvityksessä esiin nousseet puuterminaalit esitetään kuvassa 33. Lisäksi maakuntakaavassa osoitetut puuterminaalit on esitetty kaavaselostuksen liitekartalla

148 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LIIKENNE JA LOGISTIIKKA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Pt Puuterminaali. Kohdemerkinnällä osoitetaan puutavaran ja bioenergiaraaka-aineiden kuljetuksiin, käsittelyyn ja kuormausjärjestelyihin liittyvän tieliikenteen tai raide- ja tieliikenteen yhdistävän maakunnallisesti merkittävien terminaalien yleispiirteinen sijainti. Merkintään liittyy Nokialla Kaakkurijärvien Natura-alueen läheisyydessä erityismääräys em7 ja Tampereella ja Nokialla Myllypuron Natura-alueen läheisyydessä erityismääräys em13. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava liikennejärjestelyjen toimivuudesta sekä asumisen ja muun maankäytön yhteensovittamisesta. em7 em7 Erityismääräys 7. Erityismääräys koskee merkintöjä: Teknisen huollon kehittämisen kohdealue, jätevesien ja lietteiden käsittely (tkj): Nokia / Kyynijärven-Koukkujärven alue. Työpaikka-alue: Nokia / valtatien 11 pohjoispuoleisen työpaikka-alueen länsiosa. Teollisuus- ja varastoalue (T): Nokia / Kyynijärven-Koukkujärven alue. Virkistysalue (V): Nokia / Kyynijärven-Koukkujärven alue. Puuterminaali (Pt): Nokia / alue valtatien 11 varrella. Ampuma- ja/tai moottoriratatoimintojen alue (eu): Nokia / Kyynijärven-Koukkujärven alue. Jätteenkäsittelyalue (EJ): Nokia / Koukkujärven alue. Uusi voimalinja: Nokia / Melo Elovaara. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, etteivät Kaakkurijärvien (FI ) Natura-alueen läheisyydessä suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää meluvaikutuksien ja linnustoon kohdistuvien vaikutusten ehkäisemiseen sekä vesitalouden säilymiseen. em13 em13 Erityismääräys 13. Erityismääräys koskee merkintöjä: Teknisen huollon kehittämisen kohdealue, maanvastaanotto ja kierrätys (tkm): Tampere ja Nokia / Kolmenkulman alue. Taajamatoimintojen alue: Tampere ja Ylöjärvi / Myllypuron Natura-alueen lähivaluma-alue. Työpaikka- ja kaupallisten palvelujen alue (KMt), jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön: Nokia / Myllypuron Natura-alueen lähivaluma-alue. Työpaikka-alue: Tampere, Nokia ja Ylöjärvi / Myllypuron Natura-alueen lähivaluma-alue. Teollisuus- ja varastoalue (T): Tampere ja Nokia / Myllypuron Natura-alueen lähivaluma-alue. Puuterminaali (Pt): Tampere ja Nokia / Kolmenkulman alue. Merkittävästi parannettava päärata: Tampere ja Nokia / rataosa Tampere (Lielahti) Nokia. Ohjeellinen päärata: Tampere, Nokia ja Ylöjärvi / rataosa Pirkkala Ylöjärvi. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, etteivät Myllypuron (FI ) Natura-alueen valuma-alueella suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vesitalouden ja veden laadun säilymiseen. 146

149 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET KULTTUURIYMPÄRISTÖT 6.6 KULTTUURIYMPÄRISTÖT ARVOKKAIDEN KULTTUURIYMPÄRISTÖJEN YHTEISET LÄHTÖKOHDAT Kulttuuriympäristöt ovat ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntyneitä ympäristöjä, jotka ilmentävät fyysisesti kulttuurihistorian vaiheita ja ilmiöitä. Kulttuuriympäristöt ovat toisiinsa lomittuvia, ajallisesti kerroksellisia kokonaisuuksia, jotka maakuntakaavassa jaetaan maisema-alueisiin, maaseudun kulttuurimaisemiin, rakennusperintöön ja kiinteisiin muinaisjäännöksiin. Maakuntakaavassa osoitetaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristön arvoalueita. Pienialaisia perinnebiotooppeja ei ole maakuntakaavassa erikseen käsitelty. Arvokkaat maisema-alueet ovat laajoja maaseudun ja vesistöjen kulttuurimaisema-alueita, joilla luonto on monimuotoista ja kulttuurivaikutteista, viljelymaisema hoidettua ja rakennuskanta perinteistä. Laajoilla alueilla voi olla myös taajamien osia. Pirkanmaalaisen maiseman erityispiirteitä ovat harjujaksot ja vesireitit. Arvokkaat rakennetut ympäristöt sisältävät myös maaseudun rakennetun ympäristön kohteita, kuten ryhmäkyliä. Pääasiassa ne ovat kuitenkin taajamien suunniteltua yhdyskuntarakennetta rakennuksineen, kaupunkitiloineen ja väylineen. Historialliset tielinjat ovat merkittävä osa kaikkia kulttuuriympäristöjä. Muinaisjäännökset ovat maassa tai vedessä säilyneitä muistoja kulttuurihistoriasta, kuten hautapaikkoja tai hylkyjä. Vain osa muinaisjäännöksistä on havaittavissa maisemassa. Kiinteät muinaisjäännökset on rauhoitettu muinaismuistolailla. Laki koskee myös vielä löytämättömiä kohteita. Arkeologisen perinnön selvitystilanne on kytköksissä maankäyttöön ja maankäytön suunnitteluun ja siten selvitysten ikä ja ajanmukaisuus vaihtelevat suuresti maakunnan eri osissa. Paras selvitystilanne on alueilla, joille on hiljattain laadittu yleiskaavatasoinen suunnitelma ja huomioitu myös historiallisen ajan muinaisjäännöstyypit. Yleisin tapa vaalia kulttuuriympäristön arvoja on maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuva ns. kaavasuojelu. Asema- ja yleiskaavoissa voidaan määrätä niin yksittäisiä kohteita kuin laajempia kokonaisuuksia säilytettäväksi. Rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain ja sitä edeltäneen lain nojalla on voitu suojella rakennuksia, rakennelmia, rakennusryhmiä tai rakennettuja alueita, joilla on merkitystä joko rakennushistorian, rakennustaiteen tai rakennustekniikan kannalta. Osa valtion omistamista rakennuksista on aikoinaan suojeltu asiasta säädetyllä asetuksella. Kirkollisten rakennusten suojelusta on säädetty kirkkoja koskevassa lainsäädännössä. Museovirasto on lisäksi tehnyt sopimuksia tärkeimpien rautatieympäristöjen säilyttämisestä. Erityislainsäädännön tai sopimusten nojalla suojeltuja kohteita ei esitetä kaavakartalla. Kohteet on kuitenkin esitetty informatiivisesti liitekartalla 14. ARVOKKAIDEN KULTTUURIYMPÄRISTÖJEN YHTEISET TAVOITTEET Perustuslain (1999/731, 20 ) mukaan vastuu kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Maankäyttö- ja rakennuslain (1999/132, 12 ) mukaan olemassa oleva rakennettu ympäristö on tärkeä lähtökohta muutosten suunnittelulle. Olemassa olevan rakenteen ja maiseman käyttö on ekologisesti ja taloudellisesti järkevää. Mikäli suunnittelu ja toteutus ovat laadukkaita, saadaan aikaan kulttuuriarvoja luovaa ja säilyttävää ympäristöä. Keskeinen tavoite, joka koskee valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä, on varmistaa, että niillä sijaitsevat merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät ja alueiden käyttö soveltuu myös jatkossa niiden historialliseen kehitykseen. Kohteet otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina ja sovitetaan yhteen muiden valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) sekä maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Yhteensovittaminen on aina tapauskohtaista. Siten tavoitteet voivat painottua eri tavoin. Esimerkiksi VAT:n yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tavoitteet ovat kaupunkiseuduilla painoarvoltaan tärkeitä. 147

150 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET KULTTUURIYMPÄRISTÖT Perustavoitteena on myös arvojen säilymisen turvaaminen tavanomaisin keinoin: rakennusten hyvien korjaustapojen ja hallitun muutoksen kautta. Rakennukset ja julkiset tilat on tarkoituksenmukaista pitää kunnossa ja käytössä, jotta jatkuvuus turvataan. Uusi rakentaminen sopeutetaan vanhaan ympäristöön suunnittelun keinoin. Viljelty maisema säilyy avoimena ja siten onkin syytä tukea aktiivisia maisemanhoidon toimia ja edistää perinteisten elinkeinojen ja maaseudun asutuksen kokonaisuutta. Kulttuuriympäristön osalta maakuntakaavan 2040 laadinnassa on lähdetty siitä, että kulttuuriympäristöjen merkittävimpien arvojen säilyttäminen on tavoite, joka tukee elinkeinoelämän kehittymistä ja asumista kaikkialla maakunnassa. Kulttuuriympäristöt voivat olla keskeisiä ympäristön laatutekijöitä maakunnan kehityksessä. Maakuntastrategian mukaisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja arkkitehtuuri ovat kestävän Pirkanmaan vetovoimatekijöitä (Pirkanmaan maakuntastrategia 2014). Fyysinen ympäristö muuttuu hitaasti ja siten Pirkanmaan kulttuurinen omaleimaisuus saa rakennetusta ympäristöstä vahvan perustan. Vaikka arvokkaina pidettyjä ympäristöjä vaalitaan tuleville sukupolville, on niillä merkitystä asukkaille jokapäiväisen viihtyisän elinympäristön osana. Matkailulle ja seudun muille elinkeinoille sekä imagolle arvokkaista kulttuuriympäristöistä on selkeää hyötyä. Koska Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on luonteeltaan strateginen, keskitytään nostamaan esiin vetovoimaisuutta, jota kulttuuriympäristöjen hoidolla, suojelulla ja kehittämisellä voidaan saada aikaan. Maakuntakaava on asiakirja, jossa esitetään yhteinen näkemys siitä, mitkä ovat Pirkanmaan merkittävimmät kulttuuriympäristöt, joita kehitetään osana Pirkanmaan omaleimaisuutta. Jatkosuunnittelu ja eri hankkeiden toteuttamiskelpoisuuden arviointi edellyttää useimmiten lisäselvityksiä kulttuuriympäristöstä. ARVOKKAIDEN KULTTUURIYMPÄRISTÖJEN YHTEISET SUUNNITTELUPERIAATTEET Pirkanmaan arvokasta kulttuuriympäristöä on tarkasteltu yhdeksässä maakuntakaavan taustaselvityksessä. Arvokkaita kulttuuriympäristöjä koskevat ratkaisut pohjautuvat selvityksiin. Tarkemmat alueiden kuvaukset löytyvät selvitysten raporteista. Kaavakartalla rajaukset ovat selvitysten tavoin tarkat, jotta tulkinnat olisivat täsmällisiä. Yhtä tarkasti on vastaavasti määritelty vuonna 2009 valtakunnalliset kohteet, jotka tulee esittää kaava-aineistossa sellaisenaan. Selvityksissä on perusteltu kunkin alueen rajaus ja mukaan ottaminen. Alueiden tarkempi sijainti ja laajuus määritellään kuitenkin kuntakaavoituksessa niin, että rakennetaan tavoitteiden mukaista korkeatasoista kerroksellista taajamarakennetta ja tuetaan maisema-arvojen säilymistä. Säilyttäminen ja uudisrakentaminen eivät ole toisensa poissulkevia vastakohtia. Tarkkuudesta huolimatta maakuntakaavan tärkein viesti kuntasuunnittelulle on, että suunnitellaan alueella, jolla on kulttuurihistoriallista merkitystä. Yhteensovittaminen muiden maankäyttömuotojen ja erityisominaisuuksien kanssa on ratkaistu niin, että arvokas kulttuuriympäristö on päämaankäyttöä tukeva alueen erityisominaisuus. Kulttuuriympäristömerkinnät ovat alueiden erityisominaisuuksia, lukuun ottamatta muinaismuistoaluetta (SM). Arkeologisen perinnön ydinalueet ovat kehittämisperiaatemerkintöjä. Maisemaalueilla päämaankäyttömerkintä on useimmiten maaseutualue. Rakennetun ympäristön arvokohteet sijaitsevat usein maakuntakaavan yhdyskuntarakenteessa. Aluevarausmerkintä osoittaa pääasiallisen maankäytön, mutta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon myös arvokkaan kulttuuriympäristön suunnittelumääräys. Pirkanmaan maakuntamuseo on vuonna 2011 selvittänyt Pirkanmaan historiallisesti merkittävät tiet. Selvityksessä nostettiin esille niin valtakunnallisesti kuin maakunnallisesti merkittävät 1800-lukua vanhemmat maantiet. Selvityksen valikoima tielinjauksia muodostaa Pirkanmaan vanhinta tiehistoriaa kuvaavan otannan. Karttatarkastelussa etsittiin ne nykyisin käytössä olevat tiejaksot, jotka noudattavat historiallisten teiden linjauksia. Monet näistä sijaitsevat kulttuuriympäristöjen arvoalueilla, joten teiden arvot voidaan ottaa huomioon osana arvoympäristöjen kokonaisuutta. Teistä on kaavakartalla esitetty ainoastaan RKY-kohteina olevat tiejaksot. Kaikki selvityksen historiallisesti merkittävät tiet on esitetty kaavaselostuksen liitekartalla

151 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET KULTTUURIYMPÄRISTÖT Lyytikkälän-Hirsilän kulttuurimaisema MAISEMA-ALUEET SUUNNITTELUPERIAATTEET Arvokkaiden maisema-alueiden inventoinneissa on päivitetty valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät maiseman arvoalueet. Maisema-alueiden ohella maisema-alueiden päivitysinventoinneissa huomioitiin maisemanähtävyydet, joilla tarkoitetaan hyvin tunnettuja, maisemiltaan ainutkertaisia ja kulttuurihistoriallisesti huomattavia näköalamaisemia. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on selvitetty ympäristöministeriön toteuttamassa maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventoinnissa, jonka tuloksiin perustuen valtioneuvosto tulee antamaan uuden valtakunnallisia maisema-alueita koskevan periaatepäätöksen. Sillä korvataan nykyisin voimassa oleva ohje vuodelta Periaatepäätöksen ollessa toistaiseksi vahvistumatta päivitysinventoinnin mukaisten maisema-alueiden lisäksi maakuntakaavassa osoitetaan omalla merkinnällään vuoden 1995 valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Alueiden muodostaminen on perustunut kriteereihin, joissa huomioidaan muun muassa alueen luontoarvot, luonnonpiirteet, historia, kulttuuripiirteet, symboliarvot, elinvoimaisuus, maisemakuvan eheys sekä häiriöt maisemassa. Valtakunnallisesti arvokkaiksi esitettyjä maisema-alueita on 12. Niistä maisemanähtävyyksiä ovat Haralanharju Kangasalla, Pyynikki Tampereella ja Pirkanmaan harjumaisemat, joka muodostuu kahdeksasta erillisestä osasta kuuden kunnan alueella. Harjumaisemien ohella uusia valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ovat Ruoveden reitin ja Punkalaitumenjoen kulttuurimaisemat. Maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita on 17, joista uusia ovat Viljakkalan-Harhalan kulttuurimaisema Ylöjärvellä ja Suodenniemen kulttuurimaisema Sastamalassa. Kohteet on esitetty kaavaselostuksen liitekartalla 10 Maisema-alueet. Maisema-alueet ovat paikoitellen taajaman kanssa päällekkäisiä. Samoin joissakin kohdin arvokas kulttuurimaisema ja taajama-alueen reuna lomittuvat. Tällöin on katsottu, että taajama voi täydennysrakentua tai laajentua arvokkaaseen kulttuurimaisemaan, mutta maiseman ja rakennusperinteen säilymisen ehdoilla. Ehdot tarkentuvat, kun taajamaa aletaan suunnitella. 149

152 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET KULTTUURIYMPÄRISTÖT MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Ma Mam Valtakunnallisesti arvokkaaksi esitetty ja/tai maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisiksi esitetyt, maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Ma) sekä maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Mam). Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Maisema-alueiden kanssa päällekkäiset maakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisemat on esitetty kaavaselostuksen liitekartalla Kulttuurimaisemat. Mav Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston vuoden 1995 periaatepäätöksellä valitut valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota KULTTUURIMAISEMAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Maaseudun Kulttuurimaisemat selvityksessä on kuvattu pirkanmaalaisen maaseudun maiseman kehitystä sekä määritelty ja tarkennettu maakunnallisia arvoalueita. Arvokkaiden maaseudun kulttuurimaisemien arvot perustuvat rakennusperinnön ja luonnonarvojen ohella erityisesti niiden peltomaisemiin. Ne ovat selvästi maisema-alueita pienempiä. Alueita on 174, joista muutama on useamman kunnan alueella. Uusi maakunnallinen kulttuurimaisema on Teiskossa Uskalin-Paavolan-Kämmenniemen kulttuurimaisema. Selvityksen Kulttuurimaisemat 2016 historiallisista kartoista ja arvokartoista tulkitaan kunkin kohteen ominaispiirteet. Nämä liittyvät perinteiseen rakennuskulttuuriin, pihapiirien sijaintiin ja suhteeseen muihin maisemaelementteihin, kuten peltoihin ja niittyihin, pitkään asuttuina olleisiin rakennuspaikkoihin sekä pitkään viljeltynä tai avoimena olleisiin alueisiin. Kaikissa aluekohteissa on perinteistä ja vaihtelevaa maisemakuvaa, johon kuuluvat pellon ja metsänrajan polveilevuus ja pienet metsäsaarekkeet. Kaavakartalla ei osoiteta maisema-alueiden kanssa päällekkäisiä kulttuurimaisemia. Kaikki kohteet on esitetty kaavaselostuksen liitekartalla 11 Kulttuurimaisemat. MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema. Merkinnällä osoitetaan maisema-alueiden ulkopuoliset maakunnallisesti arvokkaat maaseudun kulttuurimaisemat. 150 Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää luonnon- ja kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

153 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET KULTTUURIYMPÄRISTÖT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT SUUNNITTELUPERIAATTEET Museovirasto on laatinut viimeisimmän selvityksen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (rky 2009) ja niistä on valtioneuvoston päätös Pirkanmaalla on 91 aluekohdetta ja tienlinjausta. Muutama kohde, kuten Näsijärven reitin kanavat, koostuu useammasta osa-alueesta. Lisätietoja rky 2009:stä saa sivuilta Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt selvityksessä on inventoitu rakennetun ympäristön kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kokonaisuuksia sekä kuvattu maakunnan rakennusperintöä 1960-luvun loppuun asti. Sitä nuorempia kohteita on selvitetty valikoiden. Koska vuoden 1969 jälkeen rakennettua maakunnallisesti merkittävää rakennusperintöä ei vielä ole kyetty kattavasti selvittämään, on se tässä kaavassa jäänyt vaille omia merkintöjä ja määräyksiä. Tällä on jossain määrin merkityistä kaavan ohjaavuuteen ja kaavaratkaisujen vaikutusten arviointiin. Rakennetun kulttuuriympäristön maakunnallisia arvoalueita on 97. Selvityksen Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 kohdekorteissa on määritelty kunkin kohteen arvoja ja ominaispiirteitä, joihin alueiden muutokset on tarkoitus sopeuttaa. Valtaosa on aluekohteita, jotka saattavat koostua useista eri osa-alueista, kuten Nokian tai Viialan keskustojen kohteet. Tärkeimmät valinnassa käytetyt kriteerit ovat edustavuus ja säilyneisyys. Kohteet edustavat monipuolisesti rakennuskulttuurin ilmiöitä ja aikakausia, aina 1960-luku mukaan lukien. Kohdejoukko täydentää valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja ympäristöjä, jotka nekin kertovat pirkanmaalaisen rakennuskulttuurin erityispiirteistä. Pirkanmaan tärkeimmät rakennuskulttuurin ominaispiirteet liittyvät: Teollisuuteen: -- tuotantorakennusten ympäristöihin -- työväen asuinalueisiin -- teollisuusyhdyskuntiin palveluineen Yhdistys- ja osuusliiketoimintaan: -- kaupat, pankit, meijerit, seurantalot Maakunnan kasvuun: -- asuinalueet eri vuosikymmeniltä -- kulttuurin ja vapaa-ajan rakentaminen -- oppilaitokset ja hoitolaitokset Kirkonkyliin: -- kirkot, seurakuntatalot Liikenteeseen: -- vesireitit, kanavat, kosket, asemayhdyskunnat Uusia kohteita on noin kolmasosa kohteista. Osa uusista kohteista on seutukaavoja varten laadituissa selvityksissä, kuten Putajan kivisillat Suodenniemellä ja Heiskan talon ympäristö Hämeenkyrössä. Kokonaan uusia rakennuskulttuurin alueita on huomioitu: muun muassa vesihuollon rakennusperintöä kuten Kaupin ja Lielahden tehtaiden vesitornit, hoitolaitoksia, lähiöitä, huviloita, siirtolapuutarhoja, Pirkankadun uimahalli, Ellivuoren tanssilava ja Hakametsän jäähalli modernin arkkitehtuurin kohteina, Koulukadun kenttä ja muita vapaa-ajan viettoon liittyviä kohteita, Mustanlahden satama ja Virtain laivaranta, sekä oppilaitoksia kuten Varalan alue ja Oriveden opisto. Edellä mainitut ovat laajempien kohteiden ydinalueita. Puunjalostusteollisuuden tuotantorakennukset Mäntässä, Valkeakoskella, Nokialla ja Kyröskoskella ovat valtakunnallisesti merkittävää rakennusperintöä. Näiden rinnalle on nostettu teollisuuden synnyttämän yhdyskunnan alueita: asuinalueita ja keskustoja. Kaupungeissa on painotettu myös yhdyskuntasuunnittelun ja siihen liittyvien ihanteiden arvoja. 151

154 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET KULTTUURIYMPÄRISTÖT Perinteiset kohteet ovat kartanoita, kirkonkylien keskustoja, muita maaseudun kyliä ja asemaympäristöjä. Tampereen keskustassa on huomattavan paljon valtakunnallisia kohteita. Maakunnallisesti merkittäviä ovat muun muassa asuinalueet Amurin museokorttelista Kaukajärven aloituskortteleihin, Tammelan kenkätehtaat, sekä edustavimmat keskustan kadut liiketaloineen ja oppilaitoksineen. Näsinneula ja taidemuseot ovat kohteita, joista Pirkanmaa tunnetaan, ja joista Pirkanmaa tunnistaa itsensä. Maakuntakaavan rakennetut kulttuuriympäristöt on esitetty kaavaselostuksen liitekartalla 12. MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET vht RK Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Merkinnöillä osoitetaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön alueet (RKY 2009). Kohdemerkinnällä osoitetaan sellaiset alueet, joiden osoittamiseen ei maakuntakaavan mittakaavan vuoksi ole tarkoituksenmukaista käyttää aluevarausmerkintää. RK-merkinnällä osoitetaan karttateknisistä syistä erillisillä kartoilla esitetyt arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt. Valtakunnallisesti merkittävät historialliset tienlinjaukset osoitetaan vht-viivamerkinnällä Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen. RK Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Merkinnöillä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön alueet. Kohdemerkinnällä osoitetaan sellaiset alueet, joiden osoittamiseen ei maakuntakaavan mittakaavan vuoksi ole tarkoituksenmukaista käyttää aluevarausmerkintää. RK-merkinnällä osoitetaan karttateknisistä syistä erillisillä kartoilla esitetyt arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee turvata ja edistää alueen kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen. Putajan kylän kivisilta Sastamalassa. Vuorenmaja Mänttä-Vilppulassa. 152

155 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET KULTTUURIYMPÄRISTÖT MUINAISJÄÄNNÖKSET JA MUU ARKEOLOGINEN PERINTÖ SUUNNITTELUPERIAATTEET Arkeologiseen perintöön liittyviä selvityksiä on laadittu viisi. Pirkanmaan arkeologisen perinnön ominais- ja erityispiirteistä on laadittu yleiskuvaus. Arkeologisen kulttuuriperinnön potentiaali on arvioitu Pirkanmaan maakuntakaavaluonnoksen 2040 tuulivoima-alueilla ja keskeisille maankäytön muutosalueille on laadittu muinaisjäännösselvitys. Liiton omana työnä on laadittu Pirkanmaan kiinteiden muinaisjäännösten merkittävimpien keskittymien selvitys. Historiallisten kylätonttien sijainti Pirkanmaan taajama-alueilla -selvitys on tuottanut suunnittelun tueksi tietoa siitä, mitkä Pirkanmaan keskiaikaiset kylät sijaitsevat nykyisillä maakuntakaavan taajama-alueilla tai niiden läheisyydessä. Koska yhteneväisiä laadullisia kriteereitä muinaisjäännösten arvottamiselle maakunnallisesti merkittäviksi ei käytännössä ole pystytty määrittämään, on merkittävimpien keskittymien selvityksessä merkittävyyttä lähestytty pääasiassa muinaisjäännösten tilallisen rakenteen tai sijoittumisen merkittävyyden kautta. Selvitys koostuu paikkatietopohjaisesta tarkastelusta. Analyysi on tuottanut 39 keskittymää, jotka on merkitty kaavakartalle kehittämisperiaatemerkinnällä. Pintaalaltaan suurimpia kohteita on esitetty kaavakartalla muinaismuistoalueina (SM) suojelumääräyksineen. Sama määräysteksti koskee keskittymiä. Pienialaisuudesta johtuen useimmat muinaisjäännökset vaikuttavat maankäyttöön vasta yksityiskohtaisemmalla suunnittelun tasolla. Kiinteät muinaisjäännökset on esitetty kaavaselostuksen liitekartalla 15 muinaisjäännösrekisterin tietojen mukaan. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja maankäytössä on kuitenkin tärkeä tiedostaa, että muinaisjäännöksiä löydetään koko ajan lisää. Siksi yleismääräyksessä on viitattu muinaisjäännösrekisteriin. Ajantasainen tieto tunnetuista kiinteistä muinaisjäännöksistä tarkistetaan sekä Museoviraston ylläpitämästä muinaisjäännösrekisteristä että alueellisen museoviranomaisen tietojärjestelmästä. Aluetta koskevista suunnitelmista neuvotellaan museoviranomaisten kanssa ja varaudutaan tekemään arkeologiseen perintöön liittyviä selvityksiä. Niissä saadaan tietoa myös muusta arkeologisesta kulttuuriperinnöstä kuin rauhoitetuista kiinteistä muinaisjäännöksistä. Erikseen selvitetyt keskiaikaiset kylätontit ja muut arkeologiset kohteet on huomioitu taajamien laajennusalueita suunniteltaessa. Pirkanmaan tärkeimmät arkeologisen perinnön ominaispiirteet liittyvät: Kivi- ja varhaismetallikauden asutukseen: -- mesoliittisen kauden merenranta-asuinpaikat -- kivi- ja varhaismetallikauden asuinpaikat järvien rannoilla -- Kangasalan Sarsan sisämaan asuinpaikkakeskittymä -- vasarakirveskulttuurin asuinpaikat ja haudat Pronssi- ja rautakautisen pyyntiväestön hautaukseen: -- maisemallisesti näyttävillä paikoilla saarissa ja niemissä sijaitsevat lapinrauniot Rautakauden maataloutta harjoittaneen väestön hautaukseen ja uskontoon: -- kiven- ja maansekaiset hautaröykkiöt, erityisesti Lempäälän Päiväänniemen ja Sastamalan Kaukolan röykkiökalmistot -- polttokenttäkalmistot -- ruumiskalmistot -- uhrikivet Rautakauden asutukseen: -- rautakautiset asuinpaikat -- Pirkkalan Tursiannotkon asuinpaikka -- Rapolan muinaisjäännöskompleksi Muinaislinnoihin: -- erityisesti Valkeakosken Rapola 153

156 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET KULTTUURIYMPÄRISTÖT Historialliseen aikaan: -- keskiajalla syntyneiden kylien tonttimaat; erityisen arvokkaita kylätontit, joilla asutusta jo rautakaudella (esim. Sastamalan Tyrväänkylä, Pirkkalan Pirkkalankylä) -- torpanpaikat -- elinkeinohistorialliset muinaisjäännökset (viljelyjäännökset, hiilimiilut, tervahaudat, vesimyllyt ja sahat ym.) -- rajamerkit -- keskiaikaiset kartanot ja pappilat -- kirkolliset muinaisjäännökset -- Hämeenlinnaa ja Satakuntaa yhdistänyt Laidetie sekä Kyrönkankaan- eli Hämeenkankaantie päähaaroineen, maantiesillat -- taistelupaikat (erityisesti Pälkäne Kostianvirta, Tampere Kalevankangas) -- maailmansotiin ja v tapahtumiin liittyvät puolustusvarustukset ym. sotahistorialliset kohteet -- teollisuusarkeologiset kohteet -- vesiliikenteeseen liittyvät kohteet (alusten hylyt, laiturit ym). Erityyppisten kohteiden muodostamiin kokonaisuuksiin (mm. muinaisjäännöskomplekseihin) sekä arkeologisten kohteiden ympäristöön, mm. maisemaan. MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Yleismääräys. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on tarkistettava ajantasainen tieto tunnetuista kiinteistä muinaisjäännöksistä ja muista arkeologisista kulttuuriperintökohteista Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä ja siihen liittyvästä karttapalvelusta. SM Muinaismuistoalue. Merkinnällä osoitetaan muinaismuistolain rauhoittamat noin 10 hehtaarin kokoiset tai suuremmat muinaisjäännösalueet. Suojelumääräys: Muinaisjäännösalueiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi otettava huomioon muinaisjäännösten suoja-alueet, maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai kulttuuriympäristöihin. Arkeologisen perinnön ydinalue. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät laajat, yhtenäiset arkeologisen perinnön tihentymät. Suunnittelumääräys: Alueella sijaitsevien muinaisjäännösalueiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi otettava huomioon muinaisjäännösten suoja-alueet, maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai kulttuuriympäristöihin. 154

157 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LUONNONSUOJELU, MONIMUOTOISUUS JA EKOLOGISET YHTEYDET 6.7 LUONNONSUOJELU, MONIMUOTOISUUS JA EKOLOGISET YHTEYDET MONIMUOTOISUUS JA EKOSYSTEEMIPALVELUT LÄHTÖKOHDAT Pirkanmaan ekologinen verkosto on osa Suomen valtakunnallista ekologista verkostoa, joka toimii välittävänä osana koko Skandinavian havumetsävyöhykkeen verkostoa. Valtakunnallisen verkoston tavoitteena on turvata suurten eliömaantieteellisten yhteyksien säilyminen, joka tarkoittaa sekä lajiston että lajien luontaisen levittäytymisen vaatimien yhteyksien säilymistä. Koska Pirkanmaan sijainti on useiden maakuntien ympäröimänä varsin keskeinen, sillä on erityinen merkitys myös valtakunnallisen ekologisen verkoston osia toisiinsa liittävänä alueena. Pirkanmaan keskeisestä sijainnista johtuen maakunnan kasvillisuus on varsin monipuolista, sillä alueella kohtaavat, risteävät ja vaihettuvat useat eri kasvillisuusvyöhykkeet: Järvi-Suomen ja Lounaismaan eteläboreaaliset vyöhykkeet sekä pohjoisessa Pohjanmaan keskiboreaalinen vyöhyke. Suoluontonsa osalta Pirkanmaa kuuluu karujen keidassoiden vyöhykkeeseen, joten suokasvillisuus on karua ja niukkaa. Lähes koko Pirkanmaa kuuluu viettokeitaiden vyöhykkeeseen, mutta maakunnan länsi- ja kaakkoisreunat ulottuvat osin Etelä-Suomen kilpikeitaiden vyöhykkeelle. Suomi voidaan jakaa kymmeneen eri maisemamaakuntaan, joista Pirkanmaa sijoittuu pääosin Hämeen viljely- ja järvimaan päämaisema-alueelle. Maisemamaakunnat luonnehtivat niitä maakuntatasoisia ekologisia kokonaisuuksia ja pääpiirteitä, joita Pirkanmaalta löytyy. Maisemallista maakuntajakoa on käytetty hyödyksi ekologisen verkoston muodostamisessa, jotta voidaan varmistaa, että kaikki Pirkanmaan suuret ekologiset kokonaisuudet eli maisemaekologiset vyöhykkeet huomioidaan verkostossa riittävästi. TAVOITTEET Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa suunnittelulta edellytetään ekologisesti ja virkistyskäytön kannalta merkittävien ja yhtenäisten luonnonalueiden huomioimista sekä sitä, ettei hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstota muulla maankäytöllä. Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon vesi- ja rantaluonnon suojelun tai virkistyskäytön kannalta erityistä suojelua vaativat vesistöt. Suomi on sitoutunut biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen (Convention on Biological Diversity, CBD) päätavoitteisiin, joihin kuuluu mm. biologisen monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö. Suomi on myös sitoutunut näiden päätavoitteiden entistä tehokkaampaan toimeenpanoon tarkoituksena pysäyttää vuoteen 2020 mennessä biologisen monimuotoisuuden häviäminen maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja kansallisesti. Luonnonvarat ovat Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 yksi keskeisimmistä teemoista. Kaavassa osoitetaan runsaasti uusia luonnonvarojen hyödyntämistä koskevia alueita, kuten turvetuotantoon, tuulivoimaan ja maa-ainesottoon soveltuvia seudullisia alueita. Valtakunnallisiin alueidenkäytön tavoitteisiin perustuen, on nähty tarpeelliseksi myös osoittaa alueita, jotka turvaavat luonnon ydinalueet ja niiden kytkeytyvyyden. Alueet ovat eliöstölle tärkeitä, laajoja, mahdollisimman yhtenäisiä maa- ja metsätalouden, suojelun ja/tai virkistyksen piirissä olevia alueita, jotka sisältävät muun muassa eliöiden kannalta tärkeitä elinympäristöjä, uhanalaisia lajeja ja elinympäristöjä. Alueet ovat osa maakunnan ekologista verkostoa, ja niiden avulla pyritään vahvistamaan suojelualueiden ja muiden merkittävien luonnonympäristöjen kytkeytyvyyttä ja säilymistä. Taajamien sisällä varsinaisia luonnon ydinalueita on vähän, joten kaavassa osoitetut virkistysalueet ja viheryhteydet toimivat myös ekologisina yhteyksinä, mikä on huomioitu niin selvityksessä kuin kaavaratkaisussa. 155

158 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LUONNONSUOJELU, MONIMUOTOISUUS JA EKOLOGISET YHTEYDET Luonnon ydinalueet ( 800 ha, ydinkaupunkiseudulla ha) Maisema-alueet (valtakunnalliset ja maakunnalliset, alustavat) Luonnonsuojelualueet (Natura 2000, valtion) Geologisesti arvokkaat harjualueet Ekologinen yhteys Kuva 34. Pirkanmaan ekologinen verkosto. SUUNNITTELUPERIAATTEET Maakunnallinen ekologinen verkosto koostuu luonnon ydinalueista ja niiden välisistä ekologisista yhteyksistä. Maakuntakaavan ratkaisu perustuu Pirkanmaan ekologinen verkosto -selvitykseen. Selvityksessä ekologisen verkoston määrittäminen on perustunut luonnonympäristöjen rakenteeseen, laatuun ja toiminnallisuuteen eli ekosysteemin toimintoihin sekä sen rakenteissa tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Ekologinen verkosto ei rajoitu maakunnan rajoihin, vaan tarkastelu ulottuu Pirkanmaata laajemmalle alueelle. Maakunnan ekologinen verkosto muodostuu edellä mainittujen lisäksi Natura verkoston ja muista luonnonsuojelualueista. Laadullisia tekijöitä on myös täsmennetty olemassa olevan lajitiedon ja muiden saatujen havaintotietojen avulla. Suurelta osin nämä alueet sisältyvät tunnistettuihin luonnon ydinalueisiin, poikkeuksena kuitenkin esimerkiksi tietyt suuremmat suojellut järvet. Valtakunnallisesti sekä maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sekä geologisesti arvokkaat harjualueet ovat myös osa verkostoa, sillä ne vastaavat sisällöltään niihin luontoarvojen ja elinympäristöjen puutteisiin, joita rakenteellinen ja laadullinen analyysi eivät täysin tunnistaneet (Kuva 34). Ekologisen verkoston tarkastelu on tehty tarkennettuna Tampereen ydinkaupunkiseudulle (Kuva 35). 156

159 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LUONNONSUOJELU, MONIMUOTOISUUS JA EKOLOGISET YHTEYDET km Maakunnalliset luonnon ydinalueet ( 800 ha) Ydinkaupunkiseudun luonnon ydinalueet ( 20 ha, vesistöihin rajoittuessa 15 ha) Natura suojelualueet Maisema-alueet (valta- ja maakunnalliset, alustavat) Geologisesti arvokkaat harjualueet Ydinkaupunkiseudun ydinalueiden yhteyksien / korridorien hahmotelma Merkittäviä olemassa olevia maankäytön suunnitelmia Kuva 35. Tampereen kaupunkiseudun ekologinen verkosto. Maakuntakaavassa luonnon ydinalueet ovat jaoteltu kahden eri merkinnän piiriin: Maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi, jotka ovat ekosysteemipalvelujen kannalta merkittäviä (MK), ja luonnon monimuotoisuuden ydinalueiksi. MK-alueet ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita, joilla korostuvat ulkona liikkumisen tarve ja sen ohjaaminen. Tällaisia ovat mm. Kintulammen-Pukalan välinen alue, Siikaneva sekä Helvetinjärven että Seitsemisen kansallispuistoja ympäröivät alueet. Luonnon monimuotoisuuden ydinalueiksi on taas osoitettu alueet, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä, mutta joilla ei ole erityistä ihmisten liikkumisen ohjaustarvetta. Näitä ovat muun muassa suoluonnon kannalta tärkeät alueet pohjoisella Pirkanmaalla sekä isoihin vesistöihin kohdistuvat alueet, kuten Vanajavesi. Merkintä on kehittämisperiaatemerkintä. Alueen pääkäyttötarkoitus on osoitettu aluevarausmerkinnällä. Maakuntakaavan lähtökohtana on, että MK-alueet ja luonnon monimuotoisuuden ydinalueet ovat laajoina yhtenäisinä metsä-, suo- ja vesiluonnon kokonaisuuksina keskeisiä osia maakunnan ekologisen verkoston kokonaisuudessa. Ratkaisun taustana on käytetty laadittua selvitystä hyvin kytkeytyvistä alueista. Aluevarausten rajauksissa on otettu huomioon tiedossa olevat suunnitellut rakentamisen kasvusuunnat. Tarkastelu ja rajaukset on tehty maakuntakaavan edellyttämällä yleispiirteisellä tasolla. Luonnon monimuotoisuuden ydinalueiden ja MK-alueiden välisiä ekologisia yhteyksiä ei ole osoitettu erillisillä merkinnöillä, vaan suunnitteluperiaatteena on, että kytkeytyvyys on mahdollista mm. maaseutualueiden välityksellä. Viheryhteyksiä on osoitettu ainoastaan taajamissa, joissa maankäytön paine on suuri ja yhteydet ovat vaarassa hävitä tai ne ovat jo osittain hävinneet. Keskeisin maankäytön yhteensovittamistarve on ollut tarkasteltaessa maakuntakaavassa esitettävien kiviaineshuollon kannalta merkittävien kiviainesvarantojen, turvetuotannon sekä tuulivoiman suhdetta luonnon monimuotoisuuden ydinalueisiin ja MK-alueisiin. Tutkitut laajat yhtenäiset, hyvin kytkeytyvät luonnon ydinalueet ja maakunnallisesti merkittävät kiviainesvarat sijoittuvat osittain samoille alueille. Kaavaratkaisun lähtökohtana on ollut turvata maakunnallisesti merkittävien kiviainesvarantojen hyödyntämismahdollisuuksia vaarantamatta kuitenkaan maakunnan ekologisen verkoston toimivuutta. Tämän periaatteen mukaisesti eräitä selvityksessä tutkittuja laajoja yhtenäisiä metsäalueita ei ole kaavassa osoitettu luonnon monimuotoisuuden ydinalueiksi tai MK-alueiksi, koska niille on katsottu tarpeelliseksi osoittaa merkittäviä kiviainesvarantoja. Toisaalta taas kiviainesvarantoja sisältäviä alueita on merkitty MK-alueiksi, kun alueella on ollut merkittäviä luonnonarvoja. Samat periaatteet koskevat turve- ja tuulivoimatuotantoa. 157

160 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LUONNONSUOJELU, MONIMUOTOISUUS JA EKOLOGISET YHTEYDET Lähtökohtana suunnitteluratkaisussa on ollut metsätalouden huomioon ottaminen. Merkintöjen ja niitä koskevien suunnittelumääräyksen tavoitteena on turvata metsätalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toiminta- ja kehittämisedellytykset sekä välttää alueiden pirstomista muulla maankäytöllä. Metsien hoitaminen ja käyttäminen alueella perustuu edelleen metsälain säädöksiin eivätkä merkinnät vaikuta perusrakennusoikeuteen tai loma-asutukseen. Kiviainesten ja turpeenotto on alueella mahdollista maa-aineslain sekä ympäristönsuojelulain mukaisten lupaedellytysten täyttyessä. Toisaalta painotetaan laajojen yhtenäisten metsäalueiden merkitystä ekologisessa verkostossa ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjinä. Suunnitteluratkaisu perustuu siihen, etteivät maakuntakaavan luonnon monimuotoisuuden ydinalueet ja MK-alueet ole suojelu- tai virkistysalueita. Kaavatyön yhteydessä on kuitenkin määritelty, mitä luonnon monimuotoisuuden ydinalueita ja MK-alueita koskevassa suunnittelumääräyksessä käytetyllä käsitteellä pirstominen tässä asiayhteydessä tarkoitetaan. Pirstomiseksi katsotaan alueiden käyttö siten, että syntyy laaja-alainen pysyvä liikkumiseste tai pitkäaikainen merkittävä ympäristöhaitta. Pirstominen muuttaa olemassa olevaa maankäyttöä siten, että se heikentää metsätalouden toimintaedellytyksiä ja/tai metsäalueiden ekologista tilaa. MK-alueen muuttaminen esimerkiksi rakennusmaaksi taajama-alueena on lähtökohtaisesti pirstomista. Väylien, jotka edellyttävät riista-aitojen rakentamista, voidaan katsoa aiheuttavan laajaalaisia ja pysyviä liikkumisesteitä, mikäli ekologisien yhteyksien jatkumisesta ei suunnittelussa ole huolehdittu. Samoin laaja-alaiset kiviainesten ja turpeen ottoalueet sekä niiden edellyttämät liikenneväylät, voivat pirstoa metsäalueita, mikäli asiaa ei yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja sijoituksessa kiinnitetä riittävästi huomiota. Voimalinjat ja muut energiahuollon linjat eivät puolestaan aiheuta laaja-alaisia ja pysyviä liikkumisesteitä, joten niiden ei voida katsoa aiheuttavan laajojen yhtenäisten metsätalousalueiden pirstoutumista. Pirstomiseksi ei katsota metsälain mukaista metsien hoitoa ja sen edellyttämien toimenpiteiden suorittamista. Myös haja-asutusluonteinen rakentaminen sekä maatalouselinkeinoon liittyvien sivuelinkeinojen harjoittaminen ovat pirstomiskäsitteen ulkopuolella samoin kuin vaikutuksiltaan paikalliseksi tai yksittäiseksi luokiteltava kiviainesten sekä turpeen otto. Kaavaratkaisussa MK-alueita ja luonnon monimuotoisuuden ydinalueita ei rinnasteta hiljaisiin alueisiin siten, että sitä kautta aiheutuisi estettä esimerkiksi maaseudun elinkeinojen kehittämiselle. MK-alueet ja luonnon monimuotoisuuden ydinalueet on esitetty kaavaselostuksen liitekartalla 16 Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuus. Ryövärinkuoppa, Ruovesi. 158

161 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LUONNONSUOJELU, MONIMUOTOISUUS JA EKOLOGISET YHTEYDET MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET MK Maa- ja metsätalousvaltainen alue, joka on ekosysteemipalvelujen kannalta merkittävä. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät laajat yhtenäiset luonnon ydinalueet tai luonnon- ja kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet, joilla on tarvetta retkeilyn ja ulkoilun järjestämiseen. Alueet ovat osa maakunnan ekologista verkostoa, ja ne tukevat luonnonympäristöjen kytkeytyvyyttä, säilymistä ja virkistyskäyttöä. Merkintä ei rajoita alueen maa- ja metsätalouskäyttöä tai käyttöä vakituiseen tai loma-asumiseen. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota maa- ja metsätalouden toimintaedellytysten turvaamiseen sekä ulkoilumahdollisuuksia parantavien polku- ja reittiverkostojen ja näihin liittyvien palvelujen järjestämiseen. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilyminen sekä välttää luonnonympäristöjen pirstoutumista. Kehittämissuositus: Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistoihin, Riuttaskorven virkistysmetsään ja Haukkamaan ympäristöarvometsään kytkeytyvällä alueella tulee kehittää luontomatkailun palveluita ja edistää toimia, jotka ylläpitävät alueen ominaislaatua sekä edesauttavat luontomatkailun toimintaedellytysten syntymistä ja säilymistä. Alueella tulee edistää virkistysreittien toteuttamista ja ylläpitoa. Alue tulee suunnitella ja toteuttaa yhtenäisenä luontomatkailukokonaisuutena. Luonnon monimuotoisuuden ydinalue. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät laajat, yhtenäiset ja luontoarvoiltaan maakunnallisesti edustavat luontokokonaisuudet. Alueet ovat osa maakunnan ekologista verkostoa. Merkintä ei rajoita alueen maa- ja metsätalouskäyttöä tai käyttöä haja-asutusluonteiseen rakentamiseen tai loma-asumiseen. Kehittämissuositus: Maankäytön suunnittelussa ja toteuttamisessa tulee ottaa huomioon luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilyminen sekä välttää luonnonympäristöjen pirstoutumista. Aluetta koskevissa suunnitelmissa ja päätöksissä tulee ottaa huomioon alueen luontoarvot. Saarikylät ja Vehoniemi, Kangasala. 159

162 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LUONNONSUOJELU, MONIMUOTOISUUS JA EKOLOGISET YHTEYDET LUONNONSUOJELU LÄHTÖKOHDAT Pirkanmaan luonnonsuojelualueet ovat osa valtakunnallista luonnonsuojelualueiden verkostoa, jonka tavoitteena on turvata lajiston ja luontotyyppien monimuotoisuuden säilyminen. Valtakunnallisia luonnonsuojelualueita ovat kansallispuistot, luonnonpuistot, valtion muut luonnonsuojelualueet sekä yksityisille maille perustetut suojelualueet. Suuri osa luonnonsuojelualueista sisältyy Natura verkostoon, jonka tarkoituksena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden kato Euroopan unionin alueella. Koskiensuojelulailla on suojeltu koskia rakentamiselta. Luonnonsuojelutavoitteita tukevia muita alueita ovat lisäksi muun muassa ne Natura verkoston alueet, joita ei ole tarkoitus perustaa luonnonsuojelualueiksi, kaavojen eritasoiset suojeluvaraukset, metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt sekä maanomistajien omilla päätöksillään rauhoittamat alueet. Luonnonsuojelualueet perustetaan pääosin kansallisten, valtioneuvoston hyväksymien luonnonsuojeluohjelmien perusteella. Ohjelmiin sisällytetyistä alueista perustetaan myöhemmin luonnonsuojelualueita. Luonnonsuojelualueet perustetaan luonnonsuojelulain mukaan lailla tai asetuksella valtion maalle tai ELY-keskuksen päätöksellä yksityismaalle. Suomessa on kuusi valtakunnallista luonnonsuojeluohjelmaa: soiden, lintuvesien, harjujen, lehtojen, rantojen ja vanhojen metsien suojeluohjelmat. Poikkeuksena muista harjujen suojeluohjelma ei ole valtioneuvoston hyväksymä, ja sen tavoitteita toteutetaan luonnonsuojelualueiden perustamisen sijaan lähinnä maa-aineslain sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisilla keinoilla. Kansallis- ja luonnonpuistot on perustettu kansallis- ja luonnonpuistojen kehittämisohjelman perusteella. Pirkanmaan kansallispuistot ovat Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistot pohjoisella Pirkanmaalla ja luonnonpuistot Häädetkeidas Parkanossa ja Sinivuori Orivedellä. TAVOITTEET Maakuntakaavoitusta ohjaavat alueidenkäyttötavoitteet velvoittavat alueidenkäytössä edistämään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä sekä varmistamaan, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. SUUNNITTELUPERIAATTEET Maakuntakaavassa luonnonsuojelualueina on osoitettu lehtojen, lintuvesien, rantojen, soiden sekä vanhojen metsien suojeluohjelmien mukaiset luonnonsuojelulailla tai muulla lainsäädännöllä suojeltaviksi tarkoitetut alueet, valtion ja yksityisen maalle perustetut luonnonsuojelualueet, koskiensuojelulailla suojellut kosket sekä ne Natura-alueet, joiden suojelun toteutustapana on luonnonsuojelulaki. Valtakunnalliseen luonnonsuojelualueiden verkostoon kuuluvien alueiden rajaukset esitetään tilanteen mukaisina (Suomen ympäristökeskus ja Pirkanmaan ELY-keskus). Valtakunnallisen luonnonsuojelualueiden verkoston ohella maakuntakaavassa luonnonsuojelualueiksi osoitetaan aiemmissa seutu- ja maakuntakaavoissa muodostetut suojelualueet, Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelmaan sisältyvät luonnonsuojelulailla suojeltaviksi tarkoitetut alueet sekä Metsähallituksen suojelumetsät. Ne muodostavat itsenäisten aluevarausten ohella laajennuksia valtakunnallisiin luonnonsuojelualueisiin. Samanaikaisesti Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 laatimisen kanssa ympäristöministeriö on valmistellut vuosina 1979 ja 1981 laadittujen soidensuojeluohjelmien täydentämistä. Valmistelutyön tuloksena laadittiin inventointi valtakunnallisesti arvokkaimmista ja nykyistä suojelualueverkkoa parhaiten täydentävistä suoalueista. Koska ympäristöministeriö prosessin aikana luopui lakisääteisen soidensuojelun täydennysohjelman toteuttamisesta, ei täydennysinventoinnin alueita ole osoitettu maakuntakaavassa suoraan suojelualueina. Kaavaa laadittaessa on kuitenkin varmistettu, ettei kaavassa osoitettujen maankäyttövarausten ja arvosoiden sijoittumisen välil- 160

163 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LUONNONSUOJELU, MONIMUOTOISUUS JA EKOLOGISET YHTEYDET lä ole ristiriitoja. Inventoinnin mukaisista valtakunnallisesti arvokkaista suokokonaisuuksista 59 sijoittuu kokonaan tai osittain Pirkanmaan alueelle. Täydennysehdotuksen perusteella suojellut valtion omistuksessa olevat kohteet on osoitettu maakuntakaavassa suojelualueina (S) niiltä osin, kuin ne täyttävät maakuntakaavan kahden hehtaarin pinta-alakriteerin. Maakuntakaavassa osoitetaan viisi valtion maiden lakisääteisesti suojeltua kohdetta ja kymmenen Metsähallituksen omalla päätöksellä suojeltua kohdetta (valtioneuvoston päätökset rajauksista ja ). Soidensuojelun täydennysehdotukseen sisältyneiden yksityisten mailla sijaitsevien soiden suojelussa edetään vapaaehtoisin keinoin. Maakuntakaavassa pääosa täydennysehdotukseen sisältyneistä yksityisten omistamista soista sijoittuu maaseutualueelle, minkä lisäksi niitä sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla, jotka ovat ekosysteemipalvelujen kannalta merkittäviä (MK), virkistysalueilla (V), retkeily- ja ulkoilualueilla (VR) ja jo suojeluun varatuilta osiltaan suojelualueilla (S). Täydennysehdotuksen kohteista noin 20 on MK-merkinnän tai luonnon monimuotoisuuden ydinalue -merkinnän piirissä. Soidensuojelutyöryhmän esitykseen sisältyneet valtakunnallisesti arvokkaat Etelä-Suomen suot on esitetty kaavaselostuksen liitekartalla 16 Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuus. Käynnissä olevassa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa eli METSO-ohjelmassa maanomistajat voivat vapaaehtoisuuteen perustuen tarjota metsiään pysyvän ja määräaikaisen suojelun piiriin. Pysyvästi suojeltavat alueet perustetaan yksityisiksi suojelualueiksi ELY-keskuksen päätöksellä tai ne hankitaan valtiolle. Maakuntakaavan aluevaraukset yksityisiksi suojelualueiksi perustettujen METSO-kohteiden osalta sisältyvät Suomen ympäristökeskuksen rekisteristä saataviin tietoihin. Valtiolle hankitut alueet siirtyvät ympäristöministeriön hallintaan kunnes ne saavat lainhuudon, minkä jälkeen ne siirtyvät Metsähallituksen haltuun. Tämän prosessin kesto vaihtelee ja voi kestää vuosia. Metsähallituksen haltuun siirtyneiden METSO-alueiden osalta maakuntakaavan aineisto perustuu Metsähallituksen syyskuun 2012 maanomistustilanteeseen. Myös valtion omistukseen siirtyneistä METSO-ohjelmaan kuuluvista alueista on tarkoitus perustaa lakisääteisiä suojelualueita. METSO-ohjelman puitteissa on suojeltu myös valtionmaita valtioneuvoston periaatepäätöksissä vuosina 2008 ja 2014 asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Metsähallituksen suojelumetsät on osoitettu suojelualueina perustuen Metsähallituksen kanssa kaavasta käytyihin neuvotteluihin. Niiden osalta tulee yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä ratkaistavaksi, miten alueiden suojelu toteutetaan. Alueiden suojelu voidaan toteuttaa esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslailla ja sen mukaisilla määräyksillä. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaan (METSO) kuuluvista Metsähallituksen alueista Matalakorpi Pirkkalassa ja Sääksvuori Lempäälässä on maakuntakaavassa osoitettu puolustusvoimien alueina niitä koskevien maanpuolustuksellisten tavoitteiden vuoksi. Alueiden sijainti on esitetty kartoilla kappaleessa Puolustusvoimien alueet ja melu- ja suojavyöhykkeet Luonnonsuojelualueista pienialaisimpia, alle kahden hehtaarin laajuisia alueita, ei esitetä maakuntakaavassa. Alle kymmenen hehtaarin kokoiset alueet esitetään kohdemerkinnöillä. Vesialueilla käytetään alueen ulkorajat osoittavaa esittämistekniikkaa. Kaikki maakuntakaavassa esitetyt luonnonsuojelualueet on esitetty kaavaselostuksen liitekartoilla 16 ja 17. Liitekartan 17 ohessa olevassa taulukossa on todettu kunkin alueen varausperuste. Tiedot pienialaisista luonnonsuojelualueista ovat saatavissa ympäristöhallinnon rekistereistä. Aineistoja voi katsella karttapalvelussa tai ladata paikkatietona käyttöön Suomen ympäristökeskuksen Avoin tietopalvelussa www. syke.fi/avointieto. Natura verkostoon kuuluvat alueet osoitetaan maakuntakaavassa omalla merkinnällään. Natura-alueiden suojelusta on säädetty luonnonsuojelulaissa (LsL). Natura verkoston alueet on esitetty kaavaselostuksen liitekartalla 18. Maakuntakaavan laadinnan yhteydessä on selvitetty kaavan toteuttamisen vaikutuksia luonnonympäristöön sekä erikseen vaikutuksia Natura-alueisiin. Niin kutsutun Natura-tarveharkinnan pohjalta katsottiin tarpeelliseksi laatia luonnonsuojelulain (LsL) 65 :n mukainen vaikutusten arviointi Kangasalan Kirkkojärven Natura-alueelle. Natura-alueita koskevien arviointien perusteella kaavaan on luonnos- ja ehdotusvaiheiden välillä tehty alueidenkäytöllisiä muutoksia. Lisäksi kaavaan on osoitettu erityismääräyksiä (em) niille maankäyttömerkinnöille, joiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on tarpeen ottaa huomioon määräyksessä mainittu, yleensä lähellä sijaitseva, Natura-alue. Määräyksissä on tarvittaessa 161

164 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LUONNONSUOJELU, MONIMUOTOISUUS JA EKOLOGISET YHTEYDET myös kerrottu, mihin vaikutuksiin jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota. Erityismääräykset on numeroitu juoksevasti yhdestä 23:een. Määräykset on esitetty tässä kaavaselostusraportissa kyseisen merkinnän kohdalla. Edellä mainitut erityismääräykset huomioon ottaen Pirkanmaan maakuntakaavan ei arvioida merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon (LsL 66 ). Maakuntakaavassa osoitetuilla suojelualueilla (S) on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33 mukainen rakentamisrajoitus. MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET S S Suojelualue. Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojellut tai suojeltaviksi tarkoitetut alueet, kuten kansallispuistot ja luonnonpuistot sekä soiden-, rantojen-, vanhojen metsien, lehtojen- ja lintuvesiensuojelualueet. Merkinnällä osoitetaan myös ne suojelualueet, jotka voidaan toteuttaa luonnonsuojelulain ja/tai muun lainsäädännön perusteella, sekä koskien suojelulailla rauhoitetut kosket. Kohdemerkintää käytetään osoittamaan 2 10 hehtaarin kokoisia alueita. Alle 2 hehtaarin kokoisia alueita ei osoiteta maakuntakaavassa. Vesialueilla käytetään alueen ulkorajat osoittavaa merkintää. Suojelumääräys: Alueella ei saa ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Luonnonsuojelulain nojalla muodostettuja alueita koskevat suojelupäätöksessä annetut määräykset, ja alueiden toteuttamisesta vastaa ensisijaisesti valtio. Muiden alueiden osalta suojelun toteutus päätetään yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Natura verkostoon kuuluva alue. Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston päätösten mukaiset Natura verkostoon kuuluvat alueet, joiden suojeluarvojen huomioon ottamisesta on säädetty luonnonsuojelulain 65 ja 66 :ssä. Siikaneva, Ruovesi. 162

165 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LUONNONSUOJELU, MONIMUOTOISUUS JA EKOLOGISET YHTEYDET ARVOKKAAT GEOLOGISET MUODOSTUMAT LÄHTÖKOHDAT Geologisilla muodostumilla tarkoitetaan kallio- ja maaperässä olevia luonnon muodostumia ja rakenteita, jotka ovat syntyneet yleensä hyvin hitaiden erilaisten ja eri-ikäisten geologisten prosessien tuloksena. Geologisia muodostumia voidaan pitää ihmisen aikaskaalassa tarkasteltuna pysyvinä ja ainutkertaisina osina geologista kehityshistoriaa. Maa- ja kallioperän geologiset tekijät vaikuttavat alueen kasvillisuuteen ja edelleen alueen muuhun eliöstöön. Pirkanmaa on topografialtaan vaihteleva: maakunnassa on merkittäviä pitkiä harjujaksoja sekä kallioisia alueita, joilla on merkittävä rooli ihmisten elinympäristössä ja maisemassa. Näihin kohteisiin liittyy myös muita luontoarvoja, virkistyskäyttöarvoja sekä arkeologisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja. Lähtökohdan arvokkaiden geologisten muodostumien osoittamiselle maakuntakaavassa muodostavat valtakunnalliset inventoinnit ja arvioinnit, joita ympäristöhallinto on laatinut yhteistyössä alan asiantuntijalaitosten kanssa koko maassa useamman vuosikymmenen kuluessa. Selvitysten tavoitteena on ollut turvata ennen kaikkea geologista monimuotoisuutta. Osa arvokkaista harjualueista kuuluu vuonna 1984 muodostettuun valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Harjualueet ovat olleet vuosikymmenten saatossa maa-ainesten ottamisen kohteena. Tämän seurauksena harjumuodostumien arvot ovat monin paikoin heikentyneet ja osin menetetty. Ympäristöhallinnon rekisterien mukaan vielä viimeisen kymmenen vuoden aikana valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaille harjualueille on myönnetty uusia ottamislupia. TAVOITTEET Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) mukaisesti alueidenkäytöllä tulee edistää elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Lisäksi alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Geologisia muodostumia koskevat inventoinnit tunnistavat osaltaan näitä valtakunnallisesti merkittäviä luonnonperinnön arvoja. Kaavan tavoitteena on jäljellä olevien, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden geologisten muodostumien säilyttäminen. Kaavalla pyritään myös edesauttamaan arvojen ennallistamista kohteissa, joissa esimerkiksi maa-ainesten ottamisen seurauksena osa alueen arvoista on menetetty. SUUNNITTELUPERIAATTEET Kaavassa on osoitettu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kallioalueet (154 kpl), moreenimuodostumat (21 kpl) sekä tuuli- ja rantakerrostumat (8 kpl) perustuen seuraaviin, valtakunnallisiin selvityksiin: Hämeen läänin luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet (Husa ym. 1996). Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Turun ja Porin läänissä (Heikkinen ym. 1995) Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen vuosina inventoidut kallioalueet (Suomen ympäristökeskus 1998) Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat (Mäkinen ym. 2007) Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat (Mäkinen ym. 2011) Pirkanmaan POSKI-hankkeen ( ) yhteydessä toteutettiin arvokkaiden kallioalueiden nykytilan selvitys, jonka yhteydessä todettiin, että yhdessä kohteessa louhimistoiminta on ollut niin laajamittaista, että alueen arvot on menetetty. Tästä syystä kyseistä kohdetta ei ole myöskään osoitettu Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 arvokkaan geologisen muodostuman merkinnällä. Muilta osin vuosina tehdyissä selvityksissä valtakunnallisia ja maakunnallisia arvoja omaavat kohteet on osoitettu maakuntakaavassa. 163

166 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LUONNONSUOJELU, MONIMUOTOISUUS JA EKOLOGISET YHTEYDET Arvokkaiden harjualueiden osalta on aikaisemmin laadittuja selvityksiä tarkennettu Pirkanmaan POSKI-hankkeen ( ) yhteydessä tehdyssä erillisselvityksessä: Pirkanmaan arvokkaiden harjualueiden inventoinnin tarkistus 2014 (Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2014). Työssä tarkistettiin eri selvityksissä esitetyt, toisistaan poikkeavat aluerajaukset muun muassa nykytila- ja kaavatilannetietojen sekä maastossa tehtyjen arviointien perusteella. Selvityksen perusteella maakuntakaavaan on osoitettu 42 valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokasta harjualuetta (kts. kuva 36). Valtakunnallisissa selvityksissä erityyppisten geologisten muodostumien osalta on käytetty toistaan poikkeavia luokituksia ja kuvauksia. Kohdekohtaiset luokitustiedot on esitetty kaavaselostuksen liitekartoilla 19, 20 ja 21. Paikallisesti arvokkaita geologisia muodostumia ei osoiteta maakuntakaavassa. Ne käyvät kuitenkin ilmi kaavaselostuksen liitekartoilta. Myös näiden paikallisesti arvokkaiden kohteiden osalta on tavoitteena kohteiden arvojen säilyttäminen sekä ennallistaminen siltä osin kun arvot ovat heikentyneet esimerkiksi maa-ainesten ottamisen seurauksena. Arvokkaisiin geologisiin muodostumiin sisältyvällä suojelumääräyksellä on pyritty siihen, että suojelun tavoitteet ovat selkeät ja niitä on aiempaa helpompi noudattaa yhtenäisellä tavalla lupaharkinnassa maakunnan eri osissa. Suojelumääräys perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin, jonka 30 :ssä todetaan, että jos jotakin aluetta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, maakuntakaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset). Arvokkaita geologisia muodostumia koskevan suojelumääräyksen muotoilussa on noudatettu ympäristöministeriön maakuntakaavamerkintöjä ja -määräyksiä koskevaa oppaasta (Opas 10). Arvokkaat geologiset muodostumat on osoitettu alueen erityisominaisuutta ilmaisevalla merkinnällä, ge, kun taas alueen pääkäyttötarkoitus on ilmaistu aluevarausmerkinnällä. Sen mukaisesti maanomistaja voi hyödyntää kyseisiä alueita kiviainesten oton rajoituksista huolimatta muilla tavoin, esimerkiksi maa- ja metsätalouskäytössä. Arvokkaita geologisia muodostumia koskevaan merkintään sisältyvä suojelumääräys ei edellytä maanomistajaa ryhtymään aktiivisiin toimenpiteisiin suojelun tarkoituksen toteuttamiseksi. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon kohteisiin liittyvät arvot, jotka on kirjattu inventointiraportteihin, sekä arvioida näihin mahdollisesti kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Kiviainesten oton osalta arviointi tulee tehdä maa-aineslain 3 :n perusteella. Yksityiskohtaisempaa ohjeistusta arvojen huomioon ottamisesta on annettu mm. seuraavissa selvityksissä: Pirkanmaan arvokkaiden harjualueiden inventoinnin tarkistus 2014 ja Pirkanmaan arvokkaiden kallioalueiden nykytilan selvitys Arvokkaiden geologisten muodostumien määräyksessä on huomioitu myös maisemavaurioiden korjaaminen. Tältä osin määräys pyrkii edistämään arvokokonaisuuksien ennallistamista. 164

167 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LUONNONSUOJELU, MONIMUOTOISUUS JA EKOLOGISET YHTEYDET Hiekka- ja soravaltaiset maaperäkerrostumat PIRKANMAAN ARVOKKAAT HARJUT Arvoluokka Valtakunnallisesti arvokas (8 kpl) Maakunnallisesti arvokas (34 kpl) Kuva 36. Pirkanmaan arvokkaat harjualueet. 165

168 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET LUONNONSUOJELU, MONIMUOTOISUUS JA EKOLOGISET YHTEYDET Toriseva, Virrat. MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET ge1 ge2 ge3 Arvokas geologinen muodostuma. Harjualue. Kallioalue. Moreenimuodostuma tai tuuli- ja rantakerrostuma. Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat harjualueet (ge1), valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet (ge2) sekä valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat ja tuuli- ja rantakerrostumat (ge3). Merkinnällä osoitetut geologiset muodostumat sisältävät merkittäviä, maa-aineslain tarkoittamia geologisia, maisemallisia ja luonnontieteellisiä arvoja. Merkintä ei rajoita alueen maa- ja metsätalouskäyttöä. Suunnittelumääräys: Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että geologisten muodostumien sisältämien arvojen säilyminen turvataan. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon mahdollisten maisemavaurioiden korjaustarve. Suojelumääräys: Alueen erityispiirteitä haitallisesti muuttavat toimenpiteet ovat kiellettyjä. Alueella saa kuitenkin ottaa kiviaineksia maisemavaurioiden korjaamiseksi. 166

169 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET VIRKISTYS, MATKAILU JA URHEILU 6.8 VIRKISTYS, MATKAILU JA URHEILU VIRKISTYSALUEET JA RETKEILY- JA ULKOILUALUEET LÄHTÖKOHDAT Maakuntakaavan virkistyksen ja retkeilyn ratkaisu perustuu Pirkanmaalla jo olevaan virkistys-, retkeily- ja ulkoilualueiden ja -reittien muodostamaan kokonaisuuteen, jonka säilyttäminen ja kehittäminen on ollut tavoitteena maakuntakaavaa 2040 laadittaessa. Virkistäytymiseen ja retkeilyyn varattujen alueiden verkosto muodostuu taajamissa virkistysalueista ja viheryhteystarpeena osoitetuista viherkäytävistä sekä taajamien ulkopuolella retkeilyalueista. Tärkeä merkitys verkostossa on niiden ohella myös muilla luontomatkailualueilla, kuten Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistoilla, jotka muodostavat verkoston tärkeän ytimen. Vuonna 2013 Helvetinjärvellä kirjattiin kävijää ja Seitsemisessä (Metsähallitus 2015). Näiden ohella maakuntakaavassa esitettävillä maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla, jotka ovat ekosysteemipalvelujen kannalta merkittäviä, on tärkeä rooli myös pirkanmaalaisten ulkoiluympäristöinä. Ulkoilureitistö yhdistää ulkoilun kannalta tärkeät alueet verkostomaiseksi kokonaisuudeksi. Maakuntakaavan retkeily- ja ulkoilualueiden verkoston suunnittelussa on huomioitu erilaiset luonnossa virkistäytymistä koskevat tarpeet. Pienet, päivittäiseen virkistykseen soveltuvat lähivirkistysalueet sisältyvät taajamavarauksiin. Maakuntakaavassa virkistysalueina osoitetaan taajamien läheiset merkittävät ulkoilualueet, jotka ovat hyvin saavutettavia ja kytkeytyvät seudulliseen ulkoilualueverkostoon. Taajamien ulkopuoliset retkeily- ja ulkoilualueet soveltuvat pidempikestoisten retkien kohteeksi. Virkistyksen ja retkeilyn alueet ovat myös tärkeä osa Pirkanmaan ekologista verkostoa. TAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet velvoittavat alueidenkäytössä edistämään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Niiden mukaisesti maakuntakaavoituksessa on luotava alueidenkäytölliset edellytykset ylikunnallisesti merkittävien virkistyskäytön reitistöjen ja verkostojen muodostamiselle. Erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla on luotava alueidenkäytölliset edellytykset seudullisten virkistysalueiden muodostamiselle. Maakuntakaavan tavoitteena on pyrkiä säilyttämään nykyinen virkistysalueiden verkosto ja kehittää sitä edelleen toimivammaksi kokonaisuudeksi sekä välttää muusta maankäytöstä johtuvaa alueiden pirstoutumista ja reittien katkeamista. SUUNNITTELUPERIAATTEET Retkeily- ja ulkoilualueiksi varataan luonnonolosuhteiltaan retkeilyyn ja ulkoiluun hyvin soveltuvia alueita, jotka sijaitsevat taajamien ulkopuolisilla alueilla. Pääasiallisena valintaperusteena on seudullinen tai valtakunnallinen merkitys tai pinta-alallinen laajuus. Kohdemerkintää käytetään vesistöihin tukeutuvista retkeilyverkoston kannalta merkittävistä, mutta laajuudeltaan pienialaisista retkeilyalueista. Näsijärvellä ja Keurusselällä kohteet muodostavat useiden retkeilysaarten välisen verkoston. Pinta-alaltaan laajimmat ulkoilu- ja retkeilyalueet ovat Metsähallituksen virkistysmetsät Riuttaskorpi ja Pukala sekä Tampereen kaupungin Kintulammen retkeilyalue. Retkeily- ja ulkoilualueet oletetaan hankittavaksi toteuttajan omistukseen. 167

170 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET VIRKISTYS, MATKAILU JA URHEILU Virkistysalueina osoitetaan taajamiin liittyvät ulkoilualueet. Maakuntakaavan virkistysalueiksi on osoitettu pääasiassa lähivirkistysalueita ja ulkoilupuistoja laajempia ulkoilualueita, jotka tarjoavat metsäisiä ja kulutusta kestäviä maastoja taajama-asukkaiden arjen liikuntapaikoiksi ja jotka ovat sijainniltaan helposti saavutettavia. Alueet ovat tai ne on tarkoitus hankkia kuntien omistukseen niitä toteutettaessa. Asukasmäärään suhteutettuna riittäviin virkistysaluevarauksiin on pyritty erityisesti suurimpien kaupunkien ja kuntien kohdalla, jossa taajamien ulkopuoliset luontoalueet eivät ole samalla tavalla helposti saavutettavissa kuin pienissä taajamissa. Tampereen kaupunkiseudulla virkistysalueet muodostavat yhdessä suojelualueiden, viheryhteystarpeiden ja ulkoilureittien kanssa kuntarajat ylittävän seudullisen kokonaisuuden, jonka suunnittelussa on pyritty linkittämään alueet toisiinsa. Pienehköjä virkistysalueita on osoitettu silloin, kun ne ovat taajamarakenteen viherverkon kannalta merkittäviä tai muodostavat esimerkiksi yhdessä niihin rajautuvien suojelualueiden kanssa laajemman yhtenäisen kokonaisuuden. Kohdemerkintää käytetään vesistöihin tukeutuvista virkistysverkoston kannalta merkittävistä, mutta laajuudeltaan pienialaisista virkistysalueista. Maakuntakaavan virkistys- ja retkeily- ja ulkoilualueilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n rakentamisrajoitus, jonka mukaisesti alueella ei saa myöntää lupaa rakennuksen rakentamiseen siten, että maakuntakaavan toteutuminen vaikeutuu. Tarkoituksena on, että alueet hankitaan kunnan tai muun alueen toteuttamisesta vastaavan julkisyhteisön, kuten seudun kuntien yhdessä muodostaman virkistysalueyhdistyksen omistukseen. Tähän saakka ne säilyvät vallitsevan tilanteen mukaisessa maa- ja metsätalouskäytössä. Maakuntakaavassa virkistysalueet esitetään yleispiirteisinä, ja aluerajauksiin voi siksi sisältyä olemassa olevia rakennuksia, joita ei ole tarkoitus muuttaa viheralueiksi. Virkistysalueiden osalta kaavaratkaisu perustuu 1. maakuntakaavassa osoitettuun kokonaisuuteen, jota on kehitetty edelleen vuorovaikutuksessa kuntien kanssa. Kaavaratkaisuun ovat vaikuttaneet paikkatietotarkastelut taajamien virkistysalueiden määrästä suhteessa maakuntakaavan tavoitevuoden arvioituun asukasmäärään ja Pirkanmaan ekologisen verkoston selvityksen tarkastelut Tampereen kaupunkiseudun luonnon ydinalueista. Pääsääntöisesti maakuntakaavan virkistys- ja retkeily- ja ulkoilualueet on tarkoitettu yleiseen virkistykseen. Kuitenkin silloin, kun maakuntakaavan virkistyskäyttöön tarkoitettuun alueeseen välittömästi kytkeytyy käytöltään rajoitettujen urheilupalveluiden alueita, kuten golfkenttiä tai laskettelurinteitä, on ne sisällytetty alueisiin. Rakentaminen kaavan virkistysalueilla sijaitsevien ulkoilupalveluiden tarkoituksiin on rakentamisrajoituksesta huolimatta sallittua edellyttäen, että rakentaminen ei vaaranna alueen pääasiallista käyttötarkoitusta yleiseen virkistykseen. Viheryhteysmerkinnällä osoitetaan taajamien sisäisiä virkistysmahdollisuuksien ja ekologisen verkon kytkeytyvyyden kannalta tärkeitä yhteyksiä, jotka tulee säilyttää tai joita tulee kehittää viherverkoston kytkeytyvyyden turvaamiseksi. Ne toimivat eläimistön liikkumis- ja leviämisreitteinä luontoalueelta toiselle ja ihmisten viihtyisinä liikkumisympäristöinä. Käytävien säilyminen tulee turvata kaavoituksessa ja tienrakentamisessa, missä suunnitteluratkaisu voi tarkoittaa eri tasoon rakennettavia kulkuyhteyksiä, kuten levennettyjä alikulkukäytäviä tai vihersiltoja. Viheryhteystarpeen tarkka sijainti ja leveys määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Maakuntakaavan yleispiirteisestä suunnittelutarkkuudesta johtuen viheryhteysmerkinnän linjalla voi sijaita olemassa olevia rakennuksia. Viheryhteysmerkintää ei ole erikseen osoitettu taajamien ranta-alueilla niiden ollessa taajamien rantoja koskevan yleismääräyksen piirissä. Taajamien rakentamattomien ranta-alueiden osalta tavoitteena on, että rannat pääsääntöisesti säilyisivät rakentamattomina, virkistykseen soveltuvina alueina. Taajamarantojen yksityiskohtainen käyttö määrittyy kuntakaavoituksessa. Virkistyksen, retkeilyn, matkailun ja urheilun merkintöjen muodostama kokonaisuus on esitetty kaavaselostuksen liitekartalla

171 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET VIRKISTYS, MATKAILU JA URHEILU MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Yleismääräys. Taajamien rakentamattomat ranta-alueet tulee säilyttää pääsääntöisesti rakentamattomina ja varata yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa yleiseen virkistyskäyttöön. VR Retkeily- ja ulkoilualue. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät ja alueeltaan laajat taajamarakenteen ulkopuolella sijaitsevat retkeilyn ja ulkoilun alueet. Kohdemerkinnällä osoitetaan sellaiset alueet, joiden osoittamiseen ei maakuntakaavan mittakaavan vuoksi ole tarkoituksenmukaista käyttää aluevarausmerkintää. Suunnittelumääräys: Alue varataan yleiseen retkeilyyn ja ulkoiluun. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava retkeily- ja ulkoilukäyttöedellytyksien säilyminen ja kehittäminen. Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota ympäristön laatuun, alueen ominaisuuksiin ekologisen verkoston osana sekä merkitykseen luonnon monimuotoisuuden kannalta. V Virkistysalue. Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävät taajamiin liittyvät virkistysalueet ja/tai taajamien ekologisen verkoston kannalta erityisen tärkeät alueet. Alueella voi sijaita olemassa olevia vakituisia tai lomarakennuspaikkoja. Kohdemerkinnällä osoitetaan sellaisia seudullisesti merkittäviä virkistysalueita, joiden osoittamiseen ei maakuntakaavan mittakaavan vuoksi ole tarkoituksenmukaista käyttää aluevarausmerkintää. Merkintään liittyy Nokialla Kaakkurijärvien Natura-alueen läheisyydessä erityismääräys em7 sekä Kangasalla ja Pälkäneellä Keisarinharju-Vehoniemenharjun Naturaalueen läheisyydessä erityismääräys em10. Suunnittelumääräys: Alue varataan yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava virkistyskäyttöedellytyksien säilyminen ja kehittäminen, alueen hyvä saavutettavuus sekä osoitettava maakuntakaavakartalle merkittyjen ulkoilureittien jatkuvuus virkistysalueella. Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota ympäristön laatuun, alueen ominaisuuksiin ekologisen verkoston osana sekä merkitykseen luonnon monimuotoisuuden kannalta. Viheryhteys. Merkinnällä osoitetaan taajamiin liittyvät olemassa olevat tai tavoitteelliset viheryhteydet, joilla on erityistä merkitystä alueellisen virkistysverkoston ja/tai ekologisten yhteyksien kannalta. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee määrittää viheryhteyden tarkempi sijainti sekä varmistaa maastokäytävän riittävä leveys, jotta seudullisten viheralueiden ja ulkoilureittien muodostama verkosto voidaan toteuttaa riittävän yhtenäisenä kokonaisuutena. Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota ympäristön laatuun, alueen ominaisuuksiin ekologisen verkoston osana sekä merkitykseen luonnon monimuotoisuuden kannalta. 169

172 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET VIRKISTYS, MATKAILU JA URHEILU Seitseminen, Ruovesi. em7 em7 Erityismääräys 7. Erityismääräys koskee merkintöjä: Teknisen huollon kehittämisen kohdealue, jätevesien ja lietteiden käsittely (tkj): Nokia / Kyynijärven-Koukkujärven alue. Työpaikka-alue: Nokia / valtatien 11 pohjoispuoleisen työpaikka-alueen länsiosa. Teollisuus- ja varastoalue (T): Nokia / Kyynijärven-Koukkujärven alue. Virkistysalue (V): Nokia / Kyynijärven-Koukkujärven alue. Puuterminaali (Pt): Nokia / alue valtatien 11 varrella. Ampuma- ja/tai moottoriratatoimintojen alue (eu): Nokia / Kyynijärven-Koukkujärven alue. Jätteenkäsittelyalue (EJ): Nokia / Koukkujärven alue. Uusi voimalinja: Nokia / Melo Elovaara. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, etteivät Kaakkurijärvien (FI ) Natura-alueen läheisyydessä suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää meluvaikutuksien ja linnustoon kohdistuvien vaikutusten ehkäisemiseen sekä vesitalouden säilymiseen. em10 em10 Erityismääräys 10. Erityismääräys koskee merkintöjä: Teknisen huollon kehittämisen kohdealue, pohjavesialue (tk): Kangasala ja Pälkäne / Isokangas-Syrjänharjun ja Vehoniemenharjun pohjavesialueet. Virkistysalue (V): Kangasala / Keisarinharju-Vehoniemenharjun Natura-alueen pohjoispuolella. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, etteivät Keisarinharju-Vehoniemenharjun (FI ) Natura-alueen läheisyydessä suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vesitalouteen kohdistuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseen sekä virkistyskäytön ohjaamiseen. 170

173 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET VIRKISTYS, MATKAILU JA URHEILU ULKOILU- JA MELONTAREITIT TAVOITTEET Maakuntakaavassa osoitetaan seudullisesti tärkeät polku-, latu- ja melontareitit. Tavoitteena on muodostaa koko maakunnan kattava runkoreitistö, joka luo yhteydet valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti tärkeiden virkistys- ja ulkoilualueiden, luonnonominaisuuksiltaan vetovoimaisten alueiden, matkailupalvelujen alueiden ja naapurimaakuntien ulkoilureittien välille sekä kytkee asutustaajamat tähän verkostoon. SUUNNITTELUPERIAATTEET Pirkanmaan tärkein yhtenäinen ulkoilureittiverkosto on kansallispuistojen alueelta maakunnan pohjois- ja luoteisosiin ulottuva Pirkan taival. Tampereen kaupunkiseudulla tärkeimmät toteutuneet reitit ovat Birgitan polku ja Kaarinan polku Tampereen, Kangasalan, Lempäälän ja Valkeakosken alueella. Ikaalisista Hämeenkyrön läpi Ylöjärvelle harjujaksoa seuraa Pirkan ura. Toteutuneiden reittiosuuksien ohella maakuntakaavassa osoitetaan tavoitteet runkoreitistön muodostamiseksi virkistyksen, retkeilyn ja matkailun vetovoima-alueiden välille. Maakuntakaavan ulkoilureittiverkoston suunnittelussa on seudullisesti merkittävien ulkoilu-, matkailu- ja luontokohteiden ohella huomioitu paikallisten retkeilyn palvelupisteiden, kuten nuotiopaikkojen ja lintutornien, sijoittumista reitille. Pyrkimyksenä on ollut olosuhteiden salliessa ohjata reittiä vesistöjen äärelle, jotka koetaan miellyttävinä ulkoiluympäristöinä. Reitistön linjauksessa on pyritty välttämään niiden kulkua ympäristöhäiriöitä aiheuttavien toimintojen läheisyydessä ja toisaalta huomioimaan erityisen kiinnostavat alueet, kuten arvokkaat maisemaalueet ja kulttuuriympäristöt. Maakuntakaavan ulkoilureitit ovat sijainniltaan ohjeellisia, ja osoittavat yhteystarpeen virkistysverkostoon kuuluvien alueiden välillä. Maakuntakaavan yleispiirteisyyden vuoksi kaavakartalla ei esitetä ulkoilureittien linjausta suurilla virkistysalueilla. Maakuntakaavassa osoitettujen ulkoilureittien jatkuvuudesta virkistysalueiden sisällä huolehditaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Melontareitteinä on osoitettu käytössä olevat jokimelontareitit. Ne on osoitettu Pirkanmaan melontareittioppaaseen ja Vesistömatkailun edellytykset Pirkanmaalla -selvitykseen sekä muuhun käytettävissä olevaan retkeilyä käsittelevään aineistoon pohjautuen. Ulkoilureittien toteuttaminen edellyttää aina maakuntakaavaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua, ja ne voidaan perustaa toteuttajan ja maanomistajan välisellä sopimuksella tai ulkoilulain mukaisella ulkoilureittitoimituksella ulkoilureittisuunnitelmaan tai maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen kaavaan perustuen. Kaikissa toteuttamistavoissa kuullaan maanomistajia, joilla on mahdollisuus esittää näkemyksensä reitin tarpeellisuudesta ja linjauksesta sekä saada korvaus aiheutuvasta haitasta. Melontakisa, Ruovesi. 171

174 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET VIRKISTYS, MATKAILU JA URHEILU Käskyvuori, Kihniö. MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Ulkoilureitti. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät ohjeelliset ulkoilureitit. Merkintä osoittaa ensisijaisesti tarpeen reitille. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava ulkoilureitin toteuttamisedellytykset osana maakunnallisesti ja seudullisesti toimivaa reitistöä. Suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota luonnonarvojen säilymiseen suuntaamalla reitit kulutusta kestäville alueille. Melontareitti. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät ohjeelliset melontareitit. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava melonnan edellytykset. 172

175 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET VIRKISTYS, MATKAILU JA URHEILU MATKAILUPALVELUJEN ALUEET LÄHTÖKOHDAT Matkailupalveluiden alueina osoitetaan maakunnallisina tai seudullisesti merkittävinä kohteina profiloituvia ja erityistä kehittämispotentiaalia omaavia matkailupalvelujen ja lomakeskusten alueita. Alueiden osoittaminen maakuntakaavatasolla on perusteltua laajojen aluetarpeiden tai huomattavien aluekehitysvaikutusten vuoksi. TAVOITTEET Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakunnan suunnittelussa on tuettava matkailukeskusten ja -alueiden verkottumista sekä vapaa-ajan käytön vyöhykkeiden kehittämistä niin, että muodostuu toimivia palvelukeskuksia. Ensisijaisesti on kehitettävä olemassa olevia matkailukeskuksia ja -alueita. Alueidenkäytön suunnittelussa matkailualueita tulee eheyttää ja osoittaa matkailun kehittämiselle riittävät alueet. Lisäksi maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja tulee suunnata tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Pirkanmaan maakuntakaavan matkailupalveluiden alueiden osoittamisen tavoitteena on tukea alueellisesti kattavan matkailupalveluiden kokonaisuuden kehittymistä maakunnassa sekä turvata osaltaan maaseutualueiden matkailua ja kylien palveluja. Tavoitteena on kehittää kutakin aluetta perustuen kokonaisvaltaiseen suunnitelmaan, jonka laatimisessa huomioidaan suunniteltujen toimintojen sopeutuminen luonnon- ja kulttuuriympäristöön sekä yhdyskuntateknisen huollon järjestäminen. SUUNNITTELUPERIAATTEET Matkailupalvelujen alueet sijaitsevat pääosin taajamarakenteen ulkopuolella. Matkailupalveluiden alueina maakuntakaavassa on osoitettu Ikaalisten ja Nokian kylpylöiden alueet, Juupajoen Juupavaaran laskettelukeskus, Pälkäneen Sappeen matkailukeskus, Sastamalan Ellivuoren laskettelukeskus, Parkanon Käenkosken ympäristö, Kihniön Pyhäniemen lomakylä, Virtain Herraskylä, Tampereen Maisansalo, Ylöjärven Haverin alue, Vesilahden Laukon kartanon ympäristö sekä Urjalan Nuutajärven lasikylä. Matkailupalveluiden aluevarausmerkinnän kriteereinä on käytetty: Maakunnallinen tai seudullinen merkittävyys Ympärivuotiset palvelut ja majoitus Toimintamahdollisuuksien hyvä laatu Tulevaisuuden kehittämispotentiaali tai huomattavat aluekehitysvaikutukset Osoitetut matkailupalvelujen alueet perustuvat Suunnat Pirkanmaan kasvulle ja työlle -työpaikka-alueselvitykseen, Pirkanmaan maakuntakaavan matkailupalvelujen alueiden nykytilaselvitykseen sekä kuntien esityksiin. Erityisesti kulttuuriympäristöiltään arvokkailla matkailupalveluiden alueilla toimintojen sovittamisessa ympäristöönsä jatkosuunnittelussa on tärkeää varmistua selvitysten riittävyydestä yhteistyössä Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa. Alueiden rakennusoikeuden mitoitus määritellään alemmanasteisessa kaavoituksessa. Matkailupalvelujen alueet on esitetty kaavaselostuksen liitekartalla 22 Virkistys, retkeily, matkailu ja urheilu. 173

176 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET VIRKISTYS, MATKAILU JA URHEILU MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET RM Matkailupalvelujen alue. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät tai sellaisiksi kehitettävät matkailupalvelujen ja lomakeskusten alueet. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemman kaavoituksen ja toteuttamisen tulee perustua kokonaisvaltaiseen suunnitelmaan. Suunnitelmassa on huolehdittava yhdyskuntateknisen huollon järjestämisestä. Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota kulttuuriympäristön, maiseman ja luonnonarvojen säilymiseen. Alueen kytkeytyvyys seudullisille ulkoilureiteille tulee ottaa huomioon URHEILUPALVELUJEN ALUEET LÄHTÖKOHDAT Pirkanmaan seudullisesti merkittävät urheilu- ja vapaa-ajan palvelujen alueet sijoittuvat sekä kaupunkiseudulle että olemassa oleviin matkailu- ja lomakeskuksiin. Kaikki seudullisesti merkittävät urheilupalvelujen alueet eivät sisälly muihin maakuntakaavamerkintöihin, joten ne osoitetaan urheilupalvelujen alue -kohdemerkinnällä. Alueiden osoittaminen maakuntakaavatasolla on perusteltua laajahkojen aluetarpeiden ja muuhun maankäyttöön vaikuttavan toiminnan vuoksi. TAVOITTEET Tiivistyvässä yhdyskuntarakenteessa sijaitsevien urheilupalvelualueiden turvaamisen sekä seudullisesti merkittävien urheilupalvelujen kehittämisen lisäksi merkinnällä halutaan edistää ja tukea matkailukeskusten ja -alueiden verkottumista. Lisäksi tavoitteena on tukea seudullisesti ja maakunnallisesti merkittävää urheilu- ja vapaa-ajan palvelujen verkostoa SUUNNITTELUPERIAATTEET Urheilupalveluiden merkinnällä osoitetaan seuraavat maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät urheilu- ja vapaa-ajan palveluja tarjoavat kohteet: täysmittaiset golfkentät Golf Pirkkala, Lakeside Golfin kaksi kenttää Sastamalassa ja Nokia River Golf, Kaukajärven soutustadion Tampereella, urheilukampuksena kehittyvä Hakametsän alue Tampereella, Teivon ravirata Ylöjärvellä sekä merkittävinä urheilukeskittyminä kehittyvät alueet Nokian ja Valkeakosken keskustojen läheisyydessä. Urheilupalvelujen alueet on esitetty kaavaselostuksen liitekartalla 22 Virkistys, retkeily, matkailu ja urheilu. MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET u Urheilupalvelujen alue. Kohdemerkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät urheilupalvelujen alueet. Suunnittelumääräys: Alueen kehittämisen ja toteuttamisen tulee perustua kokonaisvaltaiseen suunnitelmaan. Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota kulttuuriympäristön, maiseman ja luonnonarvojen säilymiseen. 174

177 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET VIRKISTYS, MATKAILU JA URHEILU AMPUMA- JA MOOTTORIRADAT LÄHTÖKOHDAT Ampuma- ja moottorirata-alueiden osoittaminen maakuntakaavassa perustuu ympäristönsuojelullisten näkökohtien lisäksi olemassa olevien maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävien ulkona sijaitsevien ampuma- ja moottoriratojen säilyttämiseen ja kehittämiseen. Etenkin kasvavilla alueilla on ampuma- ja moottoriratatoiminnalle taattava riittävät maankäytölliset resurssit, joten merkinnällä varataan myös uusia alueita suunnitteilla olevia maakunnallisia ja seudullisia ratahankkeita varten. Tietoja Pirkanmaan ampuma- ja moottorirataverkostosta on koottu Pirkanmaa ampuma- ja moottoriradat raporttiin vuosien aikana. Rata-alueiden tunnistaminen ja osoittaminen vastaa joulukuussa 2015 voimaan tulleeseen ampumaratalakiin, jossa maakuntien liitot velvoitetaan ampumaratojen kehittämis- ja ylläpitosuunnitelman laatimiseen. Pirkanmaalla on tämän hetkisen tiedon mukaan 52 toiminnassa olevaa ulkoampumarata-aluetta. Rataverkosto on tihein läntisten ja eteläisten kuntien alueilla, maakunnan koillisneljänneksessä sijaitsee ainoastaan kolme ampumarataa. Pirkanmaan ampumaradoilla ammutaan vuosittain yli laukausta. Yhtään uutta ulkoampumarataa ei ole vuoden 2001 jälkeen Pirkanmaalle perustettu, mutta vuoden 2007 jälkeen kymmenisen on lakkautettu. Moottori- ja pääasiassa enduroajoon tarkoitettuja maastoratoja Pirkanmaalla on tällä hetkellä 25, joilla harjoitetaan eritasoista harrastus-, opetus-, testaus- ja urheilutoimintaa. Rataverkosto painottuu kaupunkiseudulle sekä Etelä- ja Koillis-Pirkanmaalle. TAVOITTEET Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon alueidenkäytön vaikutukset muun muassa pinta- ja pohjavesiin. Suunnittelematon ampuma- ja moottoriurheilutoiminta voi pitkän ajan kuluessa aiheuttaa haittoja vesistöille ja muulle ympäristölle. Pinta- ja pohjavesien suojelu- ja käyttötarpeet huomioiden pyritään maakuntakaavoituksella ohjaamaan ampuma- ja moottoriratatoiminta pois riskialueilta tai vaihtoehtoisesti varmistamaan, ettei haitallisia aineita huuhtoudu pinta- ja pohjavesiin. Maakuntakaavan ampuma- ja moottoriratamerkinnän tavoitteena on edellisen lisäksi mahdollistaa maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävien ulkona sijaitsevien ratojen säilyminen ja harrastusmahdollisuuksien kehittäminen sekä valtakunnallisen ja maakunnallisen rataverkoston ylläpitäminen ja kehittäminen. Tavoitteena on myös ratatoiminnan aiheuttamien häiriöiden huomioiminen ja eri maankäyttömuotojen yhteensovittamisen helpottaminen maankäytön suunnittelussa. Pirkanmaalla on lukuisia paikallisia ampuma- ja moottoriratoja, joita ei ole tarkoituksenmukaista osoittaa maakuntakaavassa. Paikallisten ratojen kehittämisestä ja ylläpidosta huolehditaan maakunnan liiton laatimalla kehittämis- ja ylläpitosuunnitelmalla, jossa huomioidaan kaikki radat toiminnan laajuuteen katsomatta. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä toimijoiden ja kuntien sekä viranomaisten kanssa. Tavoitteena on, että niin maakuntakaavassa osoitetuilla kuin paikallisillakin radoilla on liikenne-, maastoliikenne- ja ympäristönsuojelulain velvoittamat luvat toimintaedellytysten turvaamiseksi. Ympäristölupamenettelyä ei kuitenkaan sovelleta pienimuotoista ampuma-aseella ampumista varten olevaan alueeseen, vaan vähäisen ampumaradan perustaminen ja ylläpitäminen on ilmoituksenvaraista. Tässäkin tapauksessa ratailmoituksen on sisällettävä ampumaradan järjestyssääntö sekä ratavastaavan tiedot ja suostumus tehtävään. 175

178 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET VIRKISTYS, MATKAILU JA URHEILU SUUNNITTELUPERIAATTEET Maakuntakaavassa osoitetut ampuma- ja moottorirata-alueet on selvitetty Pirkanmaan kuntiin kohdistetulla esitäytetyllä kyselyllä sekä radoilla toimiville yhdistyksille ja yrityksille suunnatulla kyselyllä. Näistä saatuja tietoja on tarvittaessa täydennetty puhelimitse sekä erilaisin liiteasiakirjoin. Kaavaluonnoksesta saadun palautteen johdosta käynnistettiin ampuma- ja moottorirataverkoston kehittämis- ja ylläpitosuunnitelmahanke, jota varten perustettiin radoilla toimijoista, kuntien edustajista ja viranomaisista koostuva työryhmä, jossa rataverkoston kehittämistyötä jatkettiin osana kaavaehdotusvalmistelua. Työryhmässä valmisteltiin radoille uusi valintakriteeristö sekä käytiin runsasta vuoropuhelua toimijoiden ja Pirkanmaan kuntien kanssa. Keskeisiä tekijöitä ratojen osoittamiselle ovat kriteeristöllä tuotetut ratakohtaiset pistemäärät sekä maankäytölliset lähtökohdat. Kriteeristössä on huomioitu ratatyyppien lukumäärä, ampumaratojen osalta myös vuosittainen laukaisumäärä, sekä mahdollisuus eri lajien harjoittamiseen ja monipuoliseen toimintaan muun muassa valtakunnallisten kilpailujen muodossa. Maankäytöllisistä lähtökohdista ratojen osoittamisessa on yhdyskuntarakenteen lisäksi huomioitu kiviainestenotto-, tuulivoima- tai muut ampuma- ja moottoriratatoiminnot alueella, jolloin nämä muodostavat synergisiä keskittymiä. Maakuntakaavassa on osoitettu 16 ampuma- ja/tai moottoriratatoimintojen alue -merkintää, jotka sisältävät 12 nykyistä ampumarataa ja 10 nykyistä moottorirataa. Lisäksi kaksi merkinnöistä osoittaa uusia rata-alueita, joille toimintaa halutaan seudullisesti keskittää. Ampumaradat on esitetty kaavaselostuksen liitekartalla 22 Virkistys, retkeily, matkailu ja urheilu. Sastamalan Ajok-senkankaan alueen välittömään läheisyyteen on osoitettu tuulivoima-alue, ja alueella on myös käynnistynyt kiviaineksenottotoimintaa, jonka seurauksena alueelle on mahdollista sijoittaa seudullinen ampuma- ja moottoriratakeskus. Tällä halutaan turvata mahdollisuus korvata pohjavesialueella sijaitsevan Matinsuon ampumakeskuksen ja asutuspaineesta kärsivän Monakon moottoriradan ongelmallisia sijainteja. Kangasalan Kuohenmaan kiviaineksenottoon soveltuva alue mahdollistaa niin ikään ampumatoimintojen sijoittumisen alueelle. Kuohenmaan rataalue tulisi korvaamaan muun muassa Kangasalan ja Tampereen ampumaratoja, joiden toimintaa rajoittaa yhdyskuntarakenteen laajeneminen jopa siinä määrin, ettei toiminta esimerkiksi Tampereen Aitovuoressa ole enää pitkään mahdollista. Toimintojen keskittäminen paikallisilta radoilta suurempiin ratakeskuksiin on pitkällä aikavälillä tapahtuva muutos, jolla pyritään vähentämään ratatoiminnoista johtuvia häiriöitä ja ympäristöriskejä sekä lisäämään toimintojen keskittämisen tuomia etuja: esimerkiksi samat pysäköinti- ja sosiaalitilat voivat palvella monenlaisia eri tapahtumia ja toimijoita ympärivuotisesti hyvin saavutettavalla sijainnilla. Yhteistyö kunnan ja ratoja käyttävien toimijoiden kanssa on erittäin tärkeää heti alusta alkaen. Suunnitelma siitä, miten ja millä aikataululla haluttuun tavoitteeseen päästään, on hyvä laatia yhteistyössä sekä selvittää erilaisia rahoitusmahdollisuuksia. Toimintojen keskittäminen voi kuitenkin lisätä ympäristöhäiriöiden määrää paikallisesti. Monien esimerkiksi melua tuottavien toimintojen sijoittuessa samalle alueelle on tarkoituksenmukaista tarkastella toiminnoista ja niiden laajentumisesta johtuvia ympäristövaikutuksia yhtenä kokonaisuutena. Tällaisia keskittymiä ovat muun muassa Lempäälän Kokkovuoren haulikkoampumakeskuksen ja Satakunnan Lennoston ampumaratojen alue, Nokian ampumarata sekä Nokian moottoriratojen alue, jonka yhteydessä harjoitetaan myös muun muassa kiviaineksenottotoimintaa. Maakuntakaavassa osoitettavista radoista viisi sijaitsee kokonaan tai osittain pohjavesialueella: Parkanon Visurinsalon ampumarata, Mänttä-Vilppulan Pollarin ampumarata, Ikaalisten Vatulan ampuma- ja hiihtourheilukeskus, Sastamalan Matinsuon ampumakeskus sekä Tampereen Kaanaan moottoriurheilukeskus. Tästä syystä suunnittelumääräyksessä on nostettu esille pohjavesien suojelutarve. Näillä radoilla kehittäminen tarkoittaa ensisijaisesti toimintojen suuntaamista pois pohjavesialueelta sekä erityistä keskittymistä toimenpiteisiin, jotka estävät pohjaveden pilaantumisriskiä muun muassa tarkoituksenmukaisin maaperäsuojauksin. Ratojen toiminnan edellytykset ratkaistaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa sekä ympäristölupakäsittelyn yhteydessä. 176

179 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET VIRKISTYS, MATKAILU JA URHEILU MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET eu Ampuma- ja/tai moottoriratatoimintojen alue. Kohdemerkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät ulkotiloissa sijaitsevat ampuma- ja/tai moottorirata-alueet. Merkintään liittyy Nokialla Kaakkurijärvien Natura-alueen läheisyydessä erityismääräys em7. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon harjoitettavien lajien soveltuvuus alueelle sekä huolehtia siitä, että merkittävien toiminnasta aiheutuvien ympäristöhäiriöiden vaikutukset ehkäistään riittävin teknisin ratkaisuin ja/tai suoja-aluein. Vedenhankintaa varten tärkeillä ja vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla tulee varmistua siitä, ettei radan toiminta vaaranna pohjavesien laatua, määrää tai vedenhankintakäyttöä. Toimintaa laajennettaessa uudet ratatoiminnot tulee suunnata ensisijaisesti pohjavesialueen ulkopuolelle. em7 em7 Erityismääräys 7. Erityismääräys koskee merkintöjä: Teknisen huollon kehittämisen kohdealue, jätevesien ja lietteiden käsittely (tkj): Nokia / Kyynijärven-Koukkujärven alue. Työpaikka-alue: Nokia / valtatien 11 pohjoispuoleisen työpaikka-alueen länsiosa. Teollisuus- ja varastoalue (T): Nokia / Kyynijärven-Koukkujärven alue. Virkistysalue (V): Nokia / Kyynijärven-Koukkujärven alue. Puuterminaali (Pt): Nokia / alue valtatien 11 varrella. Ampuma- ja/tai moottoriratatoimintojen alue (eu): Nokia / Kyynijärven-Koukkujärven alue. Jätteenkäsittelyalue (EJ): Nokia / Koukkujärven alue. Uusi voimalinja: Nokia / Melo Elovaara. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, etteivät Kaakkurijärvien (FI ) Natura-alueen läheisyydessä suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää meluvaikutuksien ja linnustoon kohdistuvien vaikutusten ehkäisemiseen sekä vesitalouden säilymiseen. Kokkovuoren haulikkoampumakeskus, Lempäälä. Kuvaaja: Erkki Liius. 177

180 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ENERGIA JA LUONNONVARAT 6.9 ENERGIA JA LUONNONVARAT Pirkanmaalla kulutettiin energiaa 18,2 terawattituntia (TWh) vuonna 2015 (Energiataselaskelmat , Metsäkeskus Pirkanmaa, 2017). Suurimman osan energiasta käyttää edelleen teollisuus (vuonna % eli 6,2 TWh). Lämmityksen osuus oli vuonna % (5,2 TWh) ja liikenteen 24 % (4,3 TWh), loput 14 % (2,5 TWh) käytettiin muihin tarpeisiin. Muu käyttö 14 % Liikenne 24 % Teollisuus 33 % Lämmitys 29 % Kaavio 5. Pirkanmaan energiankulutus sektoreittain vuonna Suomen energiankulutuksen kehitystä on visioitu Valtioneuvoston selonteossa kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen Pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta. Strategiassa on lisäksi tarkasteltu mahdollisuutta siirtyä täysin uusiutuvaan energiaan perustuvaan talouteen vuonna Valtakunnalliset energia- ja ilmastostrategian poliittiset linjaukset tähtäävät uusiutuvan energian käytön lisäämiseen ja energian hankinnan omavaraisuuteen. Uusiutuvan energian käyttöä lisätään niin, että sen osuus energian loppukulutuksesta nousee yli 50 % 2020-luvulla. Uusiutuvaan 178

181 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ENERGIA JA LUONNONVARAT energiaan perustuvaa hajautettua sähkön ja lämmön tuotantoa halutaan edistää. Mineraalipohjaisen tuontiöljyn energiakäytön halutaan puolittuvan 2020-luvun loppuun mennessä verrattuna vuoden 2005 vertailutasoon. Kivihiilen energiakäytöstä on tavoitteena luopua vuoteen 2030 mennessä. Turve halutaan edelleen säilyttää osana energiantuotantoa, jolloin fossiilisten polttoaineiden käyttöä voidaan vähentää. Myös vuonna 2014 valmistuneessa Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategiassa on asetettu tavoitteeksi vähentää energiankulutusta noin 24 % vuodesta 2013 ja tuottaa 50 % hankittavasta energiasta uusiutuvilla energialähteillä sekä kasvattaa energiaomavaraisuutta vuoteen 2040 mennessä. Tämä merkitsee merkittävää fossiilisten energialähteiden käytön vähentämistä, joista suurin vähentämistavoite kohdistuu öljyn käyttöön. Vielä tällä hetkellä yli puolet Pirkanmaalla kulutetusta energiasta tuotetaan fossiilisista raaka-aineista (vuonna % eli 11 TWh). Vuonna 2015 käyttämästämme energiasta 20 % (3,8 TWh) tuotettiin maakunnan ulkopuolella. Puuperäistä energiaa käytettiin 14 % (2,6 TWh), vesivoimaa 3 % (0,5 TWh) ja muita energialähteitä, kuten maalämpöä, biokaasua ja tuulivoimaa 5 % (0,6 TWh) TUULIVOIMA LÄHTÖKOHDAT Tuulivoimatuotannon lisääminen on yksi kansallisen energiapolitiikan kärkitavoitteista. Vuonna 2013 hyväksytyssä kansallisessa ilmasto- ja energiastrategian päivityksessä tuulivoiman tuotantotavoitteeksi on asetettu 9 terawattituntia (TWh) vuoteen 2025 mennessä. Tämä vastaa kapasiteettina noin megawattia (MW) eli noin tuhatta 3 MW:n uutta tuulivoimalaitosta. Suomen tuulivoimayhdistyksen tietojen mukaan vuoden 2016 lopussa maamme tuulivoimakapasiteetti oli lähes MW ja noin 550 tuulivoimalaa. Tuulivoimalla tuotettiin vuoden 2016 aikana sähköä 3,1 TWh, ja koko Suomen sähkönkulutuksesta katettiin 3,6 prosenttia. Tuotanto kasvoi noin kolmanneksella edelliseen vuoteen verrattuna. Suomen tuulivoimayhdistyksen vuosittain suorittaman tuulivoimahankkeiden kartoituksen mukaan huhtikuun 2016 alkuun mennessä Suomessa oli julkaistu tuulivoimahankkeita lähes MW:n edestä. Merelle suunniteltujen hankkeiden osuus on noin MW. Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteen saavuttamiseksi tuulivoimatuotantoa on tuettu erillisellä syöttötariffilla eli takuuhinnalla, tuulivoimarakentamisen esteiden purkamisella sekä kaavoituksen nopeuttamisella. Pirkanmaalla vireillä olevia, seudullisia hankkeita on tämän maakuntakaavan laadinnan aikana ollut Punkalaitumella, Sastamalassa ja Urjalassa, joissa on laadittu tuulivoimaosayleiskaavat. Hankkeiden suunniteltu yhteiskapasiteetti on noin 60 MW ja voimaloiden lukumäärä 15 kpl. Näistä Punkalaitumen ja Sastamalan alueet ovat seudullisesti merkittäviä, maakuntakaavassa osoitettavia alueita. Tuulivoiman sijoittumista säädellään ensisijaisesti maankäyttö- ja rakennuslailla (132/1999) ja siinä määritellyillä valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla, joiden mukaan merkittäviä tuulivoima-alueita ei saa sijoittaa maakuntakaavassa osoitettujen alueiden ulkopuolelle. TAVOITTEET Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti maakuntakaavassa tulee osoittaa tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet keskittäen tuulivoimalat suuriin puistoihin maakunnan ominaispiirteet huomioiden. Tavoitteena on, että suuremmat puistokokonaisuudet toteutetaan maakuntakaavassa osoitettaville alueille haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi. Keskittämisen tavoitteena on vähentää ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia. Maakuntakaavassa osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät tuulivoimatuotannonalueet Pirkanmaalla. Maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävää tuulivoimatuotantoa ei ole mahdollista toteuttaa ilman maakuntakaavan tälle osoitettua aluevarausta. Yksittäisten voimaloiden ja pienimuotoisemman tuulivoimapuiston sijainnit ratkaistaan kuntakaavoituksessa. 179

182 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ENERGIA JA LUONNONVARAT Maakunnallisen suunnittelun tehtävänä on tuulivoimarakentamisen kokonaisuuden suunnittelu ja yksityiskohtaisemman kaavoituksen ohjaaminen. Merkittävien tuulivoimapuistojen keskittäminen maakuntakaavassa osoitetuille alueille edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Lisäksi maakunnallisena tavoitteena on edistää Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian tuulivoimatuotannolle asettamaa tavoitetta, jonka mukaan tuulivoimalla tuotetaan 3,3 % koko maakunnan energiasta vuonna Tämä tarkoittaisi noin kahdeksaakymmentä 3 MW:n voimalaa Kihniö 7/1 4 Virrat 7/ /1 13 Parkano 19/2 14 Mänttä-Vilppula 22 Ruovesi Ikaalinen Juupajoki 27/1 27/2 Hämeenkyrö 109 Orivesi Ylöjärvi 30 Tampere 110 Nokia Kangasala Sastamala Pirkkala Lempäälä Pälkäne 39 Vesilahti Valkeakoski Km Punkalaidun 48 Urjala 49 Akaa 201 Tuulivoima-alue Kuva 37. Pirkanmaan maakunnalliset tuulivoima-alueet. 180

183 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ENERGIA JA LUONNONVARAT Tuulivoimala Ikaalisissa. Taulukko 5. Pirkanmaan maakunnalliset tuulivoima-alueet. Tuulivoimaalueen numero Alueen nimi Kunta 2 Tuuranneva Virrat 4 Hanhisuo-Vehkamäki Virrat 6 Lylyneva-Louhineva Kihniö/Parkano 7/1 Myyränkangas-Pahkakummunmaa I Kihniö/Virrat 7/2 Myyränkangas-Pahkakummunmaa II Virrat/Ylöjärvi 8 Niskalamminkangas Parkano 11 Takakangas-Pihlajaharju Parkano 13 Isoneva Parkano 14 Isoneva-Lylyneva Parkano/Kihniö 19/1 Ronokorpi-Karjosillankorpi I Parkano 19/2 Ronokorpi-Karjosillankorpi II Parkano 22 Kyntömäki-Pikku-Kivijärvi Ylöjärvi/Ruovesi 24 Tevaniemi Ikaalinen 27/1 Konikallio-Kivinevankalliot I Ikaalinen 27/2 Konikallio-Kivinevankalliot II Hämeenkyrö 30 Siitama Orivesi/Kangasala 34 Kuhmalahti Kangasala/Pälkäne 38 Kaakkimaa Sastamala 39 Hirvivuori-Saarikonmäki Pälkäne 41 Kiimasuonkalliot Sastamala 43 Ajoksenkangas Sastamala 48 Isosuo Punkalaidun 49 Karhunrahka Akaa 104 Äijänneva-Kummunmäki Virrat 105 Unnanneva Ikaalinen 106 Luikesneva-Susineva Parkano/Ikaalinen 109 Tohlenmaankallio Hämeenkyrö 110 Tarastejärvi-Loukkaankorvensuo Tampere/Kangasala 201 Urjala-Humppila Urjala 181

184 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ENERGIA JA LUONNONVARAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Tuulivoima-alueiden osoittaminen Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 perustuu asiaa koskeviin selvityksiin. Maakunnallisissa tuulivoimaselvityksissä tarkastelussa ovat olleet pinta-alaltaan yli neliökilometrin kokoiset tuulivoimatuotannon kannalta potentiaaliset maa-alueet, jonne voidaan sijoittaa useita kokonaiskorkeudeltaan noin 200 metriä olevia teollisen kokoluokan tuulivoimalaitoksia. Tarkastelussa ei ole huomioitu yksittäisiä voimalaitospaikkoja eikä hajautettuun energiantuotantoon soveltuvia tuulivoima-alueita tai -paikkoja. Maakuntakaavan tuulivoima-alueiden sijainnit perustuvat paikkatietotarkasteluihin, vaikutusten arviointeihin, näkyvyysanalyyseihin, havainnekuviin sekä laajaan vuorovaikutukseen ja sen yhteydessä saatuun palautteeseen. Keskeisimmät taustaselvitykset ovat Voimaa tuulesta Pirkanmaalla -tuulivoimaselvitys (2012) sekä Voimaa tuulesta Pirkanmaalla - Uudet tuulivoiman selvitysalueet (2013). Keskeisiä alueiden valintaan vaikuttaneita selvityksiä ovat Natura alueisiin, maakunnallisiin ja valtakunnallisiin maisema-alueisiin ja kulttuuriympäristöihin kohdistuvat vaikutusten arvioinnit, tuulivoima-alueiden sähköverkkoon liitettävyyden tarkastelu, tuulivoima-alueiden näkyvyysanalyysi sekä havainnekuvaselvitys, jossa kuvataan näkymiä maakunnan arvoalueilta kohti tuulivoima-alueita. Lisäksi laadittiin selvitykset tuulivoima-alueiden lepakkopotentiaalista, arkeologisesta potentiaalista sekä valikoiduille tuulivoima-alueille näkyvyysanalyysi sekä vaikutukset ekologiseen verkostoon. Muita taustaselvityksiä, jotka on huomioitu alueiden soveltuvuuden arvioinnissa tuulivoimatuotannolle, ovat Pirkanmaan ekologista verkostoa ja melualueita koskevat selvitykset sekä muut Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 taustaselvitykset, joilla on katsottu voivan olla yhtymäkohtia tai ristiriitaisuuksia tuulivoima-alueiden kanssa. Keskeisiä kriteereitä maakuntakaavan tuulivoima-alueiden sijoittumiselle ovat yhden kilometrin etäisyys loma- ja vakituiseen asutukseen, sijainti maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaiden maisema- ja kulttuuriympäristöalueiden sekä Natura verkoston alueiden ulkopuolella. Tuulivoima-alueilla vuoden keskituulennopeuden tulee olla Ilmatieteen laitoksen Tuuliatlaksen mukaan vähintään 6 m/s 100 metrin korkeudessa. Näiden lisäksi alueiden sijoittelussa on muun muassa huomioitu tuulivoima-alueiden osoittamatta jättäminen lentoturvallisuuden kannalta tärkeälle lentoesterajoituspintojen alueelle (AGA M3-6), joka ulottuu noin 18 kilometrin säteelle Tampere-Pirkkalan ja Hallin lentoasemista tai Ilmatieteen laitoksen sääasemien läheisyyteen. Alueiden tarkastelussa on huomioitu luonnonsuojelualueet ja -ohjelmat ja alueita on tarkasteltu yhdessä soidensuojeluohjelman täydennysohjelman alueiden kanssa. Maakunnallisesti arvokkaat lintualueet (MAALI) on huomioitu vuonna 2014 julkaistujen inventointitietojen, kuten lintujen päämuuttoreittien ja keskeisten levähdysalueiden perusteella. Rautateiden ja maanteiden sijainti suhteessa tuulivoima-alueisiin ei ole vaikuttanut alueiden karsiutumiseen, sillä maakuntakaavassa ei oteta kantaa voimaloiden tarkkoihin sijoituspaikkoihin. Tie- ja rataverkosto huomioidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviksi tuulivoimatuotannon alueiksi luokitellaan taajamatoimintojen ulkopuolella olevat yli 10 tuulivoimalan alueet sekä taajamien läheisyydessä sijaitsevat yli 5 tuulivoimalan alueet. Tämän kokoluokan tuulivoimapuistoilla on katsottu olevan vähintään seudullista merkitystä. Taajamatoimintojen läheiset tuulivoima-alueet ovat alueita, jotka sijaitsevat kolmen kilometrin etäisyydellä taajamista. Etäisyys mitataan tuulivoima-alueen voimalasta, joka sijaitsee lähinnä taajamatoimintojen aluetta. Näitä taajamien läheisiä tuulivoimaloiden alueita on viisi ja ne sijaitsevat Kangasalan ja Pälkäneen rajalla, Punkalaitumella, Tampereen ja Kangasalan rajalla, Hämeenkyrössä sekä Sastamalassa. Paikkatietoanalyysien, vuorovaikutuksen sekä vaikutusten arviointien perusteella 25 aluetta valikoitui osoitettavaksi maakuntakaavassa maakunnallisesti sekä seudullisesti merkittävinä tuulivoimaloiden alueina, joista kolme jakautuu kahteen erilliseen osaan. Näiden 28 alueen lisäksi Humppilan-Urjalan seudullisesti merkittävän, ylimaakunnallisen tuulivoima-alueen yleiskaavasuunnittelu käynnistettiin samaan aikaan maakuntakaavaselvityksen kanssa, joten tätä ei ole tarkasteltu osana maakunnallista tuulivoimaselvitystä. Maakuntakaavoitusprosessin aikana myös Punkalaitumen kunta käynnisti Isosuon tuulivoima-alueen yleiskaavan laadinnan, joten tältä osin osan taustaselvityksistä on laatinut hanketoimija osana tuulivoimaosayleiskaavaprosessia. 182

185 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ENERGIA JA LUONNONVARAT Pirkanmaan maakuntakaavassa osoitetaan siis yhteensä 29 tuulivoima-aluetta, jotka on esitetty kaavaselostuksen liitekartalla 23 Tuulivoima-alueet, maakaasu- ja voimalinjat sekä sähköasemat. Selvitys- ja maakuntakaavaprosessin aikana aluerajauksiin on tehty muutoksia, minkä johdosta kolme aluetta on erotettu kahdeksi erilliseksi alueeksi (alueet 7, 19 ja 27). Nämä alueet on numeroitu seuraavasti: 7/1, 7/2, 19/1, 19/2, 27/1 ja 27/2. Yhteensä näiden 29 maakunnallisen tai seudullisen tuulivoima-alueen arvioitu kokonaiskapasiteetti on noin MW, joka tarkoittaisi 3 MW:n voimaloilla hieman yli 300 yksittäistä voimalaitosta. Yhteispinta-alaa tuulivoima-alueilla on lähes 200 km², joka on koko maakunnan maapintaalasta alle kaksi prosenttia. Maakunnallisten tuulivoima-alueiden aluevaraukset ovat noin neljä kertaa suuremmat kuin Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian tavoitteet edellyttävät 3 MW:n voimaloilla laskettuna. Koska varmuutta kaikkien tuulivoima-alueiden rakentumisesta ei ole, varaudutaan kaavassa riittävällä määrällä alueita tavoitteiden toteutumiseksi. Maakuntakaavalla ei oteta kantaa alueiden rakentumisjärjestykseen eikä alueille rakennettavien voimaloiden määrään. Tuulivoimaloiden alueilla, joille on mahdollista sijoittaa 10 tai useampia voimaloita, on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Rakentamisrajoitus ei ole voimassa taajamien läheisyyteen osoitetuilla seudullisesti merkittävillä tuulivoimaloiden alueilla. Maakuntakaavan tuulivoimamerkinnät eivät velvoita maanomistajaa toimenpiteisiin kaavan toteuttamiseksi. Aluetta ei myöskään voida toteuttaa ulkopuolisten toimijoiden aloitteesta ilman maanomistajan suostumusta. Tuulivoimaloiden liitettävyyttä sähköverkkoon on selvitetty erillisenä selvitystyönä. Suurella osalla pohjoisen Pirkanmaan tuulivoima-alueista ei ole tiedossa liittymispisteitä sähköverkkoon. Alueen läpi kulkevaan Melo Seinäjoki-väliseen 110 kv:n voimajohtoon liitettävissä oleva sähköntuotantokapasiteetti on suuruudeltaan vain joitain kymmeniä megawatteja, mikä tarkoittaa, että vain osa Pohjois-Pirkanmaan tuulivoima-alueista voitaisiin liittää sähköverkkoon ilman laajoja verkon vahvistuksia. Osana selvitystyötä on suunniteltu alustava 110 kv:n johtoreitti Karvian ja Virtain välille, mikä parantaisi näiden alueiden liitettävyyttä ja toisi varayhteysmahdollisuuksia normaaliin sähkönjakeluun. Eteläisemmällä Pirkanmaalla alueiden liittymispisteet ovat suurelta osin tiedossa. Verkkoliitynnöille löytyy hyviä ja toteutuskelpoisia vaihtoehtoja, jotka voidaan toteuttaa kohtuullisin kustannuksin. Tuulivoiman liityntäjohtojen sijainteja ei esitetä maakuntakaavakartassa, mutta ne ovat nähtävissä kaavaselostuksen liitekartalla 23. Liityntäjohtojen sijainnit ovat viitteellisiä, ja niiden tarkempi sijainti tutkitaan siinä vaiheessa, kun mahdollinen hanke on vireillä. Tuulivoima-alueen suunnittelumääräyksessä mainitaan erikseen kuusi tuulivoima-aluetta, joiden osalta tulee varmistua siitä, että Ilmatieteen laitoksen säätutkiin ei aiheuteta haitallisia vaikutuksia. Nämä alle 20 kilometrin etäisyydellä Ikaalisten sääasemasta sijaitsevat tuulivoima-alueet ovat Ikaalisten Tevaniemen, Ikaalisten Unnannevan, Ikaalisten-Hämeenkyrön Konikallio-Kivinevankallion (kaksi erillistä aluetta), Hämeenkyrön Tohlenmaankallion sekä Ikaalisten-Parkanon Luikesneva-Susinevan alueet. Näiden alueiden yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä tulee tehdä Ilmatieteen laitoksen ohjeistama tutkavaikutusten mallinnus. Ympäristöministeriön laatiman Tuulivoimarakentamisen suunnittelu -oppaan (2016) mukaan yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee tuulivoima-alueilla laatia tarkemmat selvitykset myös yksittäisten voimaloiden vaikutuksista muuhun ympäristöön. Tuulivoima-alueiden yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee huomioida valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista 1107/2015. Yleiskaavan ja suunnittelutarveratkaisujen yhteydessä Puolustusvoimien pääesikunnalta tulee pyytää lausunto. 183

186 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ENERGIA JA LUONNONVARAT MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET tv1 tv2 Tuulivoima-alue. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät tuulivoimaloiden alueet, joille on mahdollista sijoittaa kymmenen tai useampia voimaloita (tv1) sekä maakuntakaavan taajamatoimintojen läheisyyteen varatuille alueille viisi tai useampia voimaloita (tv2). Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon vaikutukset vakituiseen ja loma-asutukseen, luontoon, kuten linnustoon ja lepakoihin, ekologisiin yhteyksiin, pohjaveteen sekä ulkoilu- ja virkistysyhteyksiin. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon asutukseen kohdistuvat melu- ja välkevaikutukset sekä varmistaa arvokkaiden geologisten muodostumien ja maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen säilyminen. Lisäksi tulee ottaa huomioon puolustusvoimien toimintaedellytykset, tutkajärjestelmien ja radioyhteyksien turvaaminen sekä Ilmatieteen laitoksen säätutkien, lentoliikenteen, tie- ja raideliikenteen ja voimajohtojen asettamat rajoitteet. Ikaalisten Tevaniemen, Ikaalisten Unnannevan, Ikaalisten ja Hämeenkyrön Konikallio-Kivinevankallion alueiden, Hämeenkyrön Tohlenmaankallion sekä Ikaalisten ja Parkanon Luikesneva-Susinevan tuulivoima-alueiden suunnittelussa tulee varmistua, ettei toiminta aiheuta haitallisia vaikutuksia Ilmatieteen laitoksen säätutkaan. Tuulivoima-alueilla tv1, joille on mahdollista sijoittaa kymmenen tai useampia voimaloita, on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus TURVETUOTANTO LÄHTÖKOHDAT Turpeen kysyntä on ollut Pirkanmaalla merkittävästi suurempaa kuin tuotanto. Pirkanmaalla energiantuotannossa käytettävästä turpeesta arviolta noin puolet tulee Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Satakunnan puolelta. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen arvion mukaan maakunnan turvetuotantoala oli vuonna 2014 noin 2800 hehtaaria. Tuotantoalueita oli 42 kappaletta. Pirkanmaalla tuotetaan turvetta energiantuotannon tarpeiden ohella kasvu- ja ympäristöturpeeksi. Jälkimmäisen osuus on karkeasti 15 prosenttia koko tuotantoalasta. Pirkanmaan suot ja turvevarat ovat jakautuneet maakunnassa epätasaisesti. Merkittävimmät turvevarat sijaitsevat maakunnan luoteisosissa. Ympäristöministeriön vuonna 2013 vahvistama turvetuotantoa koskeva Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava on uuden kokonaismaakuntakaavan turvetuotannon varausten sekä merkintöjen ja määräysten lähtökohtana. Turvetuotannon sijoittumista säädellään ympäristönsuojelulailla (527/2014) ja -asetuksella (713/2014). TAVOITTEET Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) mukaan maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. VAT:n mukaisesti turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valuma-alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. 184

187 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ENERGIA JA LUONNONVARAT Turvetuotantoa koskevan Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan keskeisenä tavoitteena oli maakunnan energiaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden parantaminen. Vuonna 2014 valmistuneessa Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategiassa (maakuntahallitus hyv ) on turpeen osalta asetettu tavoitteeksi säilyttää mahdollisuus käyttää turvetta puun tukipolttoaineena sekä helposti varastoitavana ja huoltovarmana kotimaisena varapolttoaineena. Turvetuotanto ja turpeen käyttö ei ole ympäristön kannalta ongelmatonta, ja muun muassa tästä syystä kaavaratkaisu on maltillinen. Pyrkimyksenä on edesauttaa turvetuotannon säilymistä maakunnassa sekä samalla ohjata tuotantoa pois suoluonnon ja vesistöjen kannalta herkimmiltä ja arvokkaimmilta alueilta. Kaavalla pyritään siihen, että maakuntakaavoituksen yhteydessä turvetuotantoon liittyen tehdyt selvitykset lisäisivät yritysten halukkuutta suunnata turvetuotantoa tulevaisuudessa kaavassa osoitetuille aluekokonaisuuksille. Näin suoluonnon kannalta arvokkaat aluekokonaisuudet säilyisivät. SUUNNITTELUPERIAATTEET Turvetuotannon varausten sekä merkintöjen ja määräysten lähtökohtana on ympäristöministeriön vuonna 2013 vahvistama turvetuotantoa koskeva Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava ja sitä varten tehdyt taustaselvitykset. Päätöksessään ympäristöministeriö jätti vahvistamatta kymmenen uutta turpeenottoaluetta, joita Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 on tarkasteltu uudelleen. Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan varaukset perustuvat Geologian tutkimuskeskuksen turvealueiden kartoituksiin. Turvetuotannon kannalta tärkeät alueet pitävät sisällään jo tuotannossa olevia turvealueita sekä tutkittuja turvevaroja. Vaihemaakuntakaavaa varten laadittiin Suoluonnon tila -selvitys, jossa arvioitiin maakunnan suoluontoa, sen ominaispiirteitä sekä merkittävimpiä luontokokonaisuuksia. Pohjana tarkastelussa oli luonnonsuojelu ja Natura-alueet, joiden ekologisen kytkeytymisen perusteella muodostettiin suoluonnon kannalta arvokkaita kokonaisuuksia. Selvitykseen kirjatut suoluontokohteet ja luontokokonaisuudet otettiin huomioon kaavan laadinnassa siten, että nämä aluekokonaisuudet jätettiin turvevyöhykkeiden ulkopuolelle. Turvetuotannon kannalta tärkeille alueille on laadittu lisäksi valtioneuvoston soidensuojelua koskevan periaatepäätöksen mukainen luonnontilaisuustarkastelu, jolla on varmistuttu siitä, ettei turvevyöhykkeiden sisällä oleville suoalueille jää luonnontilaisia soita. Turvetuotannon kannalta tärkeillä alueilla sijaitsevat suot ovat saaneet luonnontilaluokittelussa arvon 1 eli niillä luonnontila on muuttunut kauttaaltaan. Vaihemaakuntakaavan laadinnan yhteydessä kohdemerkinnällä osoitetuille turvetuotantoalueille tehtiin luontoinventoinnit, joissa arvioitiin kohteiden kasvillisuutta ja linnustoa. Inventoinnin perusteella poistettiin suot, joilla nähtiin olevan turvetuotannon kanssa ristiriidassa olevia luontoarvoja. Samanaikaisesti Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 laatimisen kanssa ympäristöministeriö on valmistellut soidensuojeluohjelmien täydentämistä. Valmistelutyön tuloksena on syntynyt inventointi valtakunnallisesti arvokkaimmista ja nykyistä suojelualueverkkoa parhaiten täydentävistä suoalueista. Nämä tärkeät suot on otettu huomioon turvetuotannon kannalta arvokkaiden alueiden rajauksissa. Soidensuojelun täydennysohjelman huomioimista maakuntakaavassa kuvataan tarkemmin selostuksen kohdassa Luonnonsuojelu. 185

188 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ENERGIA JA LUONNONVARAT Ympäristöministeriö jätti vuonna 2013 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavasta vahvistamatta 10 kohdemerkinnällä osoitettua turvetuotantoaluetta. Näistä seuraavat seitsemän aluetta on rajattu Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 turvetuotannon kannalta tärkeiden alueiden ulkopuolelle (huom suluissa oleva merkintätapa viittaa Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavaan): Niittyneva, Parkano (EO/t-3/3) Virkaneva, Parkano (EO/t-3/5) Luodesneva, Virrat (EO/t-5/9) Rahkaneva V, Virrat (EO/t-5/33) Murronneva, Parkano (EO/t-9/15) Liesineva A, Parkano (EO/t-14/37) Nimetönneva, Virrat (EO/t-22/14) Ympäristöministeriön vahvistamatta jättämistä turvetuotantoalueista kolme on päädytty ottamaan mukaan Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 lisäämällä niihin vesiensuojelua koskevat määräykset. Ympäristöministeriö viittasi vaihemaakuntakaavan vahvistamispäätöksessään kyseisten määräysten puuttumiseen. Nämä kolme turvetuotantoalueena (EOt) osoitettavaa aluetta ovat (suluissa oleva merkintätapa viittaa Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavaan, numerointi on yhtenevä Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 numeroinnin kanssa, kts. liite 2): Paloneva II, Virrat (EO/t-6/11): Vaskuunjärven valuma-alueelle on lisätty vesiensuojelua koskeva tu-merkintä Pökkelistönneva, Virrat (EO/t-6/12): Havanganjärven valuma-alueelle on lisätty vesiensuojelua koskeva tu-merkintä Kotkansalo, Parkano (EO/t-14/19): lisätty suunnittelumääräys, jossa kielletään turvetuotannon kuivatusvesien johtaminen Ylinen lampeen, Markkolan lampeen ja Liesiojaan Turvetuotannon kannalta tärkeisiin alueisiin on Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 yhteydessä tehty lisäksi pohjavesialueita, luonnonsuojelualueita ja puolustusvoimien alueita koskevia supistuksia. Pirkanmaan maakuntakaavassa osoitetaan 24 turvetuotannon kannalta tärkeää aluetta (EOt) sekä 23 turpeenottoaluetta (EOt). Arvioiden mukaan maakuntakaavan varaukset riittävät Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian visiossa 2040 turpeelle asetetun tavoitteen (550 GWh) saavuttamiseen. Kaavassa osoitetuilla turvetuotannon kannalta tärkeillä alueilla on lähes 120 Geologian tutkimuskeskuksen tutkimaa turvealuetta, joilla on arvioiden mukaan hieman alle hehtaaria tuotantokelpoista pinta-alaa. Mitoitusta tarkasteltaessa on syytä ottaa huomioon, että Pirkanmaalla käytettävästä polttoturpeesta noin puolet tuodaan kaavan lähtötilanteessa naapurimaakuntien puolelta. Tähän on todennäköisesti tarvetta myös tulevaisuudessa. Arviossa ei ole tarkasteltu erikseen kasvu- ja ympäristöturpeen osuutta. Turvetuotantoalueen (EOt) suunnittelumääräyksessä on seuraavia alueita koskeva määräys: Virrat/Haapaneva (EOt 5/34), Parkano/Pitkäsalonkeidas (EOt 11/35), Ikaalinen/Parvilahdenneva (EOt 17/23), Sastamala/Kiimasuo (EOt 20/28), Ikaalinen/Levonsuo (Eot 15/21) ja Parkano/Kotkansalo (EOt 14/19). Vaihemaakuntakaavaa varten laadittiin kaksi vesistöselvitystä (fosforipitoisuuksien arviointi ja kiintoaine- ja humuspitoisuuksien arviointi), joiden tulosten perusteella arvioitiin kaavan vaikutuksia vesienhoidon tavoitteiden valossa. 186

189 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ENERGIA JA LUONNONVARAT Turpeen nostoa. Kuva: Teemu Tervo, VAPO Vesistöselvitysten sekä Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelman perusteella kaavaan on osoitettu valuma-alueet, joilla turvetuotantoa suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota toiminnan vesistö- ja kalatalousvaikutuksiin. Tämä turvetuotantoon liittyvän valuma-alueen (tu) on osoitettu seuraaville yhdelletoista valuma-aluekokonaisuudelle: Vermasjärven va Vähäjärven va Vuorijoen va : Hanhijärven valuma-alue Kuusijoen va : Kuusijärven valuma-alue Kurjenjoen va : Kurjenjärven valuma-alue Kuivasjärven valuma-alue Aurejärven reitti Sammaljoen va , , Kihniänjoen yläosa Vaskuunjärven va , ja Ylä-Havankajärven va Turvetuotantoon liittyvät merkinnät (EOt) eivät velvoita maanomistajaa toimenpiteisiin kaavan toteuttamiseksi. Toimintaa ei myöskään voida toteuttaa ulkopuolisten toimijoiden aloitteesta ilman maanomistajan suostumusta. Turvetuotanto vaatii ympäristönsuojelulain mukaisen luvan. Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 luontovaikutusten arvioinnin yhteydessä nousivat esille turvetuotannon mahdolliset yhteisvaikutukset tuulivoiman ja kiviainesten ottamisen kanssa. Yhteisvaikutus koskee luonnonsuojelualueille kohdistuvaa melua. Erityisesti näiden alueiden osalta tulee yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ottaa huomioon valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992. Sen mukaan melutaso ei saa luonnonsuojelualueilla ylittää päivisin 45 db:n arvoa (yöohjearvo 40 db). Maakuntakaavassa osoitetuilla turvetuotannon kannalta tärkeillä alueilla ei tunneta ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä. Irtolöydöt ja kiinteät muinaisjäännökset tulevat usein esille vasta suokerroksia kaivettaessa. Muinaismuistolain 14 velvoittaa ilmoittamaan museoviranomaiselle mahdollisista turpeen nostossa esille tulevista arkeologisista jäännöksistä. Turvetuotannon merkinnät on esitetty kaavaselostuksen liitekartalla 24 Turvetuotanto. 187

190 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ENERGIA JA LUONNONVARAT MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET EOt Turvetuotantoalue. Kohdemerkinnällä osoitetaan turvetuotannon kannalta tärkeällä alueella sijaitsevat turvealueet, joiden soveltuvuutta tuotantoon on selvitetty muita alueita yksityiskohtaisemmin. Suunnittelumääräys: Virrat/Haapaneva, Parkano/Pitkäsalonkeidas, Ikaalinen/Parvilahdenneva, Sastamala/Kiimasuo: Suon luonnontilainen osa tulee jättää tuotannon ulkopuolelle. Tuotannon suunnittelussa ja toteutuksessa tulee turvata luonnontilaisen osan säilyminen. Ikaalinen/Levonsuo: Turvetuotantoa suunniteltaessa on selvitettävä tuotannon vaikutukset läheiseen pohjavesimuodostumaan. Tuotannolla ei saa heikentää pohjaveden laatua tai vaikuttaa pohjaveden pinnantasoihin. Parkano/Kotkansalo: Turvetuotannon kuivausvesiä ei saa ohjata Ylinen lampeen, Markkolan lampeen eikä Liesiojaan. EOt Turvetuotannon kannalta tärkeä alue. Merkinnällä osoitetaan alueita, joilla on turvetuotantoa ja/tai tutkittuja turvevaroja. Alueiden rajaukset ovat yleispiirteisiä, ja ne tarkentuvat yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä, kun ottamisedellytyksiä arvioidaan ympäristönsuojelulain edellyttämällä tavalla. Merkintään liittyy Kihniössä ja Virroilla Joutsenjärven Natura-alueen läheisyydessä erityismääräys em5, Ylöjärvellä ja Kihniössä Närhineva-Koroluoman Natura-alueen läheisyydessä erityismääräys em14 sekä Punkalaitumella Punkalaitumen Isosuon Natura-alueen läheisyydessä erityismääräys em18. Suunnittelumääräys: Turvetuotantoon voidaan ottaa jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Turvetuotannon suunnittelussa on otettava huomioon toiminnan liikenteelliset vaikutukset ja vaikutukset lähiasutukseen, luonnon- ja kulttuuriympäristön arvoihin, alapuolisen vesistön tilaan ja pohjavesiin sekä vältettävä näille aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. tu Turvetuotantoon liittyvä valuma-alue. Merkinnällä osoitetaan valuma-alueet, joilla turvetuotantoa suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota toiminnan vesistö- ja kalatalousvaikutuksiin. Suunnittelumääräys: Turvetuotantoa suunniteltaessa on selvitettävä tuotannon vaikutukset purkuvesistön veden laatuun, kala- ja rapukantoihin sekä kalatalouteen. Huomioon tulee erityisesti ottaa tuotantotoiminnan yhteisvaikutukset ja valuma-alueen kokonaiskuormitus. Toiminta tulee järjestää ja ajoittaa siten, ettei aiheuteta vesistön tilan heikkenemistä eikä vesistön kokonaiskuormitus lisäänny. em5 Erityismääräys 5. Erityismääräys koskee merkintää: Turvetuotannon kannalta tärkeä alue (EOt): Kihniö ja Virrat / kaksi aluetta valtatien 23 varrella välillä Virrat Kihniö. Suunnittelumääräys: Turvetuotantoa suunniteltaessa on varmistuttava siitä, etteivät Joutsenjärven (FI ) Natura-alueen läheisyydessä suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää veden laadun säilymiseen. 188

191 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ENERGIA JA LUONNONVARAT em14 Erityismääräys 14. Erityismääräys koskee merkintää: Turvetuotannon kannalta tärkeä alue (EOt): Ylöjärvi ja Kihniö/ alue Närhinevan- Koroluoman Natura-alueen lounaispuolella. Suunnittelumääräys: Turvetuotantoa suunniteltaessa on varmistuttava siitä, etteivät Närhineva-Koroluoman (FI ) Natura-alueen läheisyydessä suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vesitalouden säilymiseen. em18 Erityismääräys 18. Erityismääräys koskee merkintää: Turvetuotannon kannalta tärkeä alue (EOt): Punkalaidun / alue Punkalaitumen Isosuon Natura-alueen läheisyydessä. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, etteivät Punkalaitumen Isosuon (FI ) Natura-alueen läheisyydessä suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon KIVIAINESHUOLTO LÄHTÖKOHDAT Vuosittain kiviainesta on otettu Pirkanmaalla noin 6,8 miljoonaa tonnia. Vuotuiset ottamismäärät vaihtelevat merkittävästi riippuen ennen kaikkea talouden suhdanteista ja rakentamisen volyymista. Pirkanmaan ottamismäärä on noin seitsemän prosenttia koko Suomen kiviaineskulutuksesta. Suuri osa kiviaineksista käytetään liikenneverkkojen (tiet, kadut, pyörätiet ja rautatiet) rakentamiseen ja ylläpitoon. Asfaltin valmistukseen kuluu noin kymmenen prosenttia ja betoninvalmistukseen toiset kymmenen prosenttia kaikesta jalostetusta kiviaineksesta. Kiviaineksesta noin yksi neljännes käytetään talonrakentamisessa. Turpeen kuivatusta. 189

192 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ENERGIA JA LUONNONVARAT Kiviaineksen ottoa Kangasalla. Kiviainesten ottamiseen soveltuvat luonnon sora- ja hiekkavarat ovat Pirkanmaalla käyneet vähiin. Lisäksi varat ovat hajallaan eri puolilla maakuntaa. Tämän seurauksena yhä suuremmassa määrin hiekkaa ja soraa on korvattu kalliomurskeella. Louhitun kalliokiviaineksen määrä onkin tilastojen mukaan kasvanut Pirkanmaalla 2000-luvun puolivälissä harjusoran ja -hiekan ottamismääriä suuremmaksi. Vuonna 2012 Pirkanmaalla noin 80 prosenttia otetusta kiviainesmassasta oli kalliokiviainesta. Pirkanmaan laskennallinen asukaskohtainen kiviaineskulutus laskettuna väestörekisterikeskuksen ilmoittamilla väkiluvuilla on 2000-luvulla vaihdellut välillä 9 20 tonnia/asukas/vuosi, keskiarvon ollessa noin 15 tonnia/asukas/vuosi. Nykyisen käytön perusteella arvioituna kiviainesta tarvitaan vuosina noin miljoonaa tonnia. Kalliokiviaineksena tämä tarkoittaisi miljoonaa kiintokuutiota. Suurin tarve kiviaineksille on Tampereen kaupunkiseudulla, yli 70 prosenttia koko maakunnan tarpeesta. Kiviainesvarojen osoittaminen Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 pohjautuu Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) -hankkeissa vuosina sekä tehtyihin kalliokiviainesalueita sekä hiekka- ja sora-alueita koskeviin tutkimuksiin. Kiviainesten ottamista ohjaa ensisijaisesti maa-aineslaki (527/1981). TAVOITTEET Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon käyttökelpoiset kiviainesvarat sekä niiden kulutus ja kulutustarve pitkällä aikavälillä sekä sovitettava yhteen kiviaineshuolto- ja suojelutarpeet. Kiviainesten ottoon osoitettavien alueiden on perustuttava arviointiin, jossa selvitetään alueiden luonto- ja maisema-arvot sekä toisaalta soveltuvuus vesi- ja kiviaineshuoltoon. Kaavan tavoitteena kiviaineshuollon osalta on varautua kasvavan maakunnan rakentamistoiminnan tarpeisiin huomioon ottaen luonnonvarojen kestävä käyttö ja geologisiin muodostumiin liittyvät arvot. Kaavan tavoitteena on ollut osoittaa, tehtyihin selvityksiin pohjautuen, maakunnallisesti tärkeimmät hyödyntämättömät kiviainesvarannot, joilla ei ole merkittäviä vaikutuksia 190

193 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ENERGIA JA LUONNONVARAT ympäristöön. Vähäisiä hyödynnettäviä hiekka- ja soravaroja on pyritty kompensoimaan osoittamalla maakuntakaavassa tarpeeseen nähden riittävästi kalliokiviainesvaroja. Pirkanmaan maakuntakaavan varausten sekä POSKI-hankkeen yhteydessä tehtyjen tutkimusten toivotaan vaikuttavan siihen, että kiviainesten ottaminen suuntautuisi tulevaisuudessa kaavassa osoitetuille aluekokonaisuuksille. Maankäyttö- ja rakennuslain 10 mahdollistaa sen, että maakuntakaavassa osoitettuihin kohteisiin voidaan myöntää ottamislupa tavanomaista kymmentä vuotta pidemmäksi ajaksi. Toiminnan suuntautuminen tulevaisuudessa kaavassa tätä varten osoitetuille alueille auttaisi vähentämään ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia erityisesti tiiveimmin rakennetuilla alueilla. SUUNNITTELUPERIAATTEET Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 kiviaineshuollon varaukset perustuvat vuosina sekä laadittujen POSKI-hankkeiden tuloksiin. Vuonna 2015 valmistuneen Pirkanmaan POSKI-hankkeen raporteista seuraavia on hyödynnetty kiviaineshuoltoa koskevan kaavaratkaisun valmistelussa (suluissa selvityksestä vastannut taho): Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Pirkanmaalla (loppuraportti, Pirkanmaan liitto) Luonnonkiviainesten ja niitä korvaavien uusiomateriaalien käyttö Pirkanmaalla (Pirkanmaan liitto) Tutkimukset Pirkanmaan III luokan pohjavesialueilla (Pirkanmaan liitto) Maa-ainestutkimukset Pirkanmaalla (Geologian tutkimuskeskus) Kalliokiviainestutkimukset Pirkanmaalla (Geologian tutkimuskeskus) Pirkanmaan arvokkaiden harjualueiden inventoinnin tarkistus 2014 (Pirkanmaan ELY-keskus) Pirkanmaan arvokkaiden kallioalueiden nykytilan selvitys 2015 (Pirkanmaan liitto) Luonto- ja maisemakartoitukset alustavilla maakuntakaavan 2040 maa-ainesten ja kalliokiviainesten ottoalueilla (Pirkanmaan liitto) POSKI-hanketta koskevassa loppuraportissa on esitetty kooste kaikista hankkeen yhteydessä tehdyistä tutkimuksista sekä arvioinneista, mukaan lukien kuntakohtaiset koosteet ottamiseen soveltuvista maa- ja kallioperän kiviainesvarannoista. POSKI-hankkeen tutkimustulosten perusteella valikoitiin jatkoselvityksiin ja maakuntakaavan laadinnan lähtöaineistoon mukaan kalliokiviaineskohteet, jotka teknistaloudellisesti soveltuvat toimintaan ja joilla ei ole tiedossa olevia luontoarvoja tai ristiriitoja ympäristön tai muun maankäytön kanssa: ei ristiriitoja luontoarvojen tai lähiympäristön maankäytön kanssa -- etäisyys asutukseen vähintään 500 m -- etäisyys järviin ja jokiin vähintään 100 m riittävän suuria alueita pitkäaikaiseen käyttöön hyvä sijainti suhteessa kulutustarpeisiin hyvien kulkuyhteyksien varrella: kohteet sijaitsevat valtatieverkoston ulottuvilla niin, että kuljetusreitit ja -matkat ovat mielekkäitä POSKI-hankkeen ( ) yhteydessä tutkimuksiin valittavista kohteista sekä myöhemmin maakuntakaavaan ehdolla olevista kohteista pyydettiin keskeisten sidosryhmien kommentit. Saatujen kommenttien perusteella alueiden joukosta poistettiin epäsopiviksi todetut alueet. Valituilla alueilla toteutettiin kesäkaudella 2014 luonto- ja maisemaselvitykset. Luonto- ja maisemaselvityksen tulosten perusteella sekä kaavavalmisteluun liittyvän yhteensovittamistyön tuloksena valittiin Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 alueet, joilla ei havaittu erityisiä luonto- tai maisema-arvoja ja joilla toiminnasta ei arvioitu syntyvän merkittäviä kielteisiä ympäristövaikutuksia. Maakuntakaavaratkaisussa on pyritty löytämään uusia ottamiseen soveltuvia alueita, joilla on maakunnallista tai seudullista merkitystä. Paikallista merkitystä omaavia ottamisalueita ei ole osoitettu. Myöskään olemassa olevia ottamisalueita ei ole katsottu tarpeelliseksi selvittää ja osoittaa kaavassa kattavasti. 191

194 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ENERGIA JA LUONNONVARAT Kiviaineshuollon kannalta tärkeitä alueita on osoitettu maakuntakaavaan 145 kappaletta, joista kalliokiviaineksen ottamisiin sopivia alueita on 139. Näiltä alueilta saatavan kalliokiviaineksen määrä on varovaisten arvioiden mukaan 400 miljoonaa k-m 3, mikä on vähintään nelinkertainen maakunnan vuoteen 2040 saakka ulottuvaan tarpeeseen nähden. Kaikkien seutukuntien alueelle, myös Tampereen seudulle, on osoitettu vähintään 2-kertainen määrä kiviainesta suhteessa tarpeeseen nähden. Huomattava on, että kaikkia osoitettuja kohteita ei erilaisten syiden takia saada koskaan kiviainestoiminnan käyttöön. Näin ollen kaavallinen ylimitoitus on perusteltua. Ottamistoiminnan käynnistäminen uusilla alueilla tapahtuu kulutustarvetta vastaavasti. Soran ja hiekan ottamiseen on pyritty löytämään muodostumia, joilla voi olla seudullista merkitystä ja joilla ristiriidat ympäristön arvojen ja maankäytön kanssa ovat yhteen sovitettavissa. Ottamistoimintaan soveltuviksi arvioituja maaperän kiviainesvaroja on kaavassa osoitettu kuudelle alueelle. Kohteista otettavaksi arvioitu hiekan/soran määrä on vähintään k-m 3 / alue. Kokonaisottamismäärä näiltä kohteilta on arviolta 8,2 miljoonaa k-m 3. Kaavassa on osoitettu vain kohteet, joissa ottamistoiminnan on arvioitu olevan mahdollista koko muodostuman alueella (pois lukien asutuksen ja tiestön ynnä muiden rakenteiden läheisyydessä). Kaavaan ei ole osoitettu sellaisia POSKI-hankkeessa arvioituja muodostumia, joiden on katsottu soveltuvan ottamiseen vain osittain. Näissä kohteissa ottamisedellytysten arviointi edellyttää yksityiskohtaisempia selvityksiä kuin mihin maakuntakaavatason suunnittelussa on ollut mahdollisuuksia, ja se onkin luontevaa tehdä lupaprosessin yhteydessä tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Maakuntakaavan kiviaineshuollon kannalta tärkeät alueet on esitetty kaavaselostuksen liitekartalla 25 Kiviaineshuolto ja kaivosalueet. Maa- ja kiviainesten ottaminen (pois lukien kotitarveotto) edellyttää aina vähintään maa-aineslain mukaisen luvan siitäkin huolimatta, että alue olisi osoitettu maakuntakaavassa. Maakuntakaavan kiviainesvaraukset eivät aiheuta muutosta olemassa oleviin ottamislupiin. Kiviainesten ottamiseen liittyvä merkintä (EOk) ei velvoita maanomistajaa toimenpiteisiin kaavan toteuttamiseksi. Toimintaa ei myöskään voida toteuttaa ulkopuolisten toimijoiden aloitteesta ilman maanomistajan suostumusta. Maakuntakaavassa maaperän kiviainesvaroja kuvaavien alueiden osalta ei ole kaikelta osin voitu rajata olemassa olevaa asutusta tai muita rakennuksia alueiden ulkopuolelle siten, että rajaukset erottuisivat myös kaavakartalla. Lupaharkinnan yhteydessä määritellään aina tapauskohtaisesti riittävä etäisyys asutukseen. Ympäristöhallinnon ohjeen (Ympäristöministeriö 2009) mukaan etäisyyden tulee olla soran ottamisalueilla vähintään sata metriä ja kalliokiven ottamisalueilla metriä. Valtioneuvoston asetuksessa kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) on täsmällisemmin otettu kantaa minimietäisyyksiin ja niihin liittyviin ehtoihin. Eri puolella Suomea toteutetuissa POSKI-hankeissa on käytetty koko maan laajuisesti 500 metrin etäisyyttä asutukseen, näin myös Pirkanmaan POSKIhankkeessa. Maakuntakaavassa kyseisiä aluerajauksia on kuitenkin yleispiirteistetty. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992 niillä kiviaineistenottoalueilla, joiden läheisyydessä on luonnonsuojelualueita. Sen mukaan melutaso ei saa luonnonsuojelualueilla päivisin ylittää 45 db:n arvoa. Yöohjearvo on 40 db. Suojelualueita lähimpänä olevat kiviaineshuollon kannalta tärkeät alueet on varustettu melua koskevalla suunnittelumääräyksellä. Määräys koskee seuraavia alueita: Kangasala nro 151, Lempäälä nro 167, Orivesi nro 87, Punkalaidun nro 147, Tampere nro 77, Valkeakoski nro 157 ja Vesilahti nro 20 (numeroinnit käyvät ilmi selostuksen liitteestä 2). Maakuntakaavassa osoitetuilla kiviaineshuollon kannalta tärkeillä alueilla ei tunneta ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä. Muinaismuistolain 14 velvoittaa kuitenkin ilmoittamaan museoviranomaiselle kiviainesten ottamisen yhteydessä havaituista arkeologisista jäännöksistä. Maaperän kiviainesvarojen hupenemisen johdosta hiekan ja soran säästeliääseen ja harkittuun käyttöön on tarvetta kiinnittää tulevaisuudessa enemmän huomiota. Erityisesti kasvavalla Tampereen ydinkaupunkiseudulla tulisi tavoitella sitä, että avattavat kiviainesten ottoalueet hyödynnetään mahdollisimman kattavasti ja näin voitaisiin vähentää tarvetta uusien kohteiden avaamiseen. Tämä edellyttää erityistä panostamista maankäytön yhteensovittamiseen. Yleiskaavoituksen yhteydessä on mahdollisuus selvittää alueita maakuntakaavoitusta yksityiskohtaisemmin. 192

195 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ENERGIA JA LUONNONVARAT Erityisesti Pirkanmaan eteläosissa kiviainesten ottamisessa, kuten myös maanrakennustoiminnassa, on tarpeen ottaa huomioon maa- ja kallioperän arseeni, jota esiintyy tällä alueella muuta maata keskimäärin suurempina pitoisuuksina ja se saattaa paikoitellen vaikuttaa muun muassa kiviaineksen käyttöön. Kiviaineshuollon aluevarausten ohella on valtakunnallisten inventointien perusteella kaavaan osoitettu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat geologiset muodostumat (ge1, ge2 ja ge3), jotka eivät arvojensa vuoksi sovellu kiviainesten ottamiseen (kappale 6.7.3). Lisäksi kaavassa on osoitettu tärkeät vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet (kappale 6.9.6) ja seudullisen vedenhankinnan kehittämisen kannalta tärkeät pohjavesialueet (kappale ). Näillä alueilla on otettava huomioon pohjaveden suojelu ja vedenhankintakäyttö. Kiviaineshuoltoon osaltaan liittyviä maanvastaanotto- ja kierrätysalueita on käsitelty kappaleessa Tekninen huolto/jätehuolto (kappale ). MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET EOk Kiviaineshuollon kannalta tärkeä alue. Merkinnällä osoitetaan alueita, joilla sijaitsee maakunnan kiviaineshuollon kannalta merkittäviä, tutkittuja maaperän tai kallioperän kiviainesvaroja. Alueiden rajaukset ovat yleispiirteisiä, ja ne tarkentuvat arvioitaessa ottamisedellytyksiä maa-aineslain edellyttämällä tavalla. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota kiviainesten ottamisedellytysten säilymiseen. Kiviainesten ottamista suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon alueen jälkikäyttö. Toiminnan loputtua alueiden jälkikäyttö tulee sovittaa yhteen ympäröivien alueiden maankäytön kanssa. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon toiminnan liikenteelliset vaikutukset, vaikutukset lähiasutukseen sekä luonnon- ja kulttuuriympäristön arvoihin. Seuraavilla alueilla tulee huolehtia siitä, että lähellä sijaitseviin suojelualueisiin ei kohdistu merkittävää meluhaittaa: Kangasalan Ristanmaa, Lempäälän Raiskionvuori, Oriveden Perkuuvuori-Virkajärvenvuori-Ristisuonmäki, Punkalaitumen Palanutkallio, Tampereen Kuuselanneva-Pohjoisvuori, Valkeakosken Kairankorpi sekä Vesilahden Mansikkavuori-Ilveskorpi. Merkintään sisältyy maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. 193

196 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ENERGIA JA LUONNONVARAT KAIVOSTOIMINTA LÄHTÖKOHDAT Pirkanmaalla on kaksi toiminnassa olevaa kaivosta Sastamalassa ja Orivedellä. Sastamalan Stormin kaivospiirin alueella ei louhita kaivosmineraaleja, vaan siellä rikastetaan muiden kaivosten kultamalmia. Oriveden Serin kaivospiirin alueella louhitaan kultaa. Valkeakosken Kaapelinkulman kultakaivokselle on myönnetty kaivoslupa, mutta toiminta ei ole vielä vuoden 2016 lopussa käynnistynyt. Kaivoksen perustaminen vaatii kaivoslain (621/2011) mukaisen luvan. TAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteiden yleistavoitteissa edellytetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa on otettava huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. SUUNNITTELUPERIAATTEET Maakuntakaavassa osoitetaan EK-aluevarausmerkinnällä alueet, joissa on jo kaivostoimintaa tai toiminnan aloittamiselle on myönnetty lupa. Kaivosalueet on esitetty kaavaselostuksen liitekartalla 25 Kiviaineshuolto ja kaivosalueet. MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET EK Kaivosalue. Merkinnällä osoitetaan kaivoslain piiriin kuuluvien kaivoskivennäisten hyödyntämiseen tarpeelliset alueet. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon lähialueen luonto-, matkailu- ja virkistysarvot. Sastamalan Stormin kaivosalueella toiminta tulee suunnitella niin, että kulttuuriympäristöjen arvot eivät vaarannu. Oriveden kaivos. 194

197 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ENERGIA JA LUONNONVARAT TUTKIMUSMETSÄT LÄHTÖKOHDAT Tutkimusmetsät ovat Metsähallituksen hallinnoimia alueita, joita hoidetaan Luonnonvarakeskuksen ohjeistuksen mukaisesti. Tutkimusmetsien ensisijainen käyttötarkoitus on tutkimus. Tutkimusmetsissä sijaitsevia kenttäkokeita hoidetaan kunkin tutkimuksen edellyttämällä tavalla. Tutkimusmetsien kokeista vapaiden alueiden hoidon tavoitteena on ylläpitää ja lisätä metsien tutkimusmahdollisuuksia, mikä on johtanut puuntuotannollisesti hyvin hoidettujen metsien lisäksi talousmetsistä merkittävästi poikkeaviin metsiin. Tutkimusmetsäverkko kattaa koko Suomen. Pirkanmaalla tutkimusmetsiä on Parkanossa, Ruovedellä ja Mänttä-Vilppulassa yhteensä noin hehtaaria. Pirkanmaan tutkimusmetsissä tutkitaan muun muassa turvemaiden vesi- ja ravinnetaloutta, suometsien uudistamista, puuston kehitystä hirvituhojen jälkeen, harvennustavan ja harvennusvoimakkuuden vaikutusta puuston kasvuun ja kehitykseen sekä puiden siemen- ja karikesatoja. TAVOITTEET JA SUUNNITTELUPERIAATTEET Maakuntakaavan tavoitteena on turvata tutkimusmetsien tutkimuskäytön jatkuvuus osoittamalla merkittävimmät tutkimusmetsät aluevarauksina. Tutkimusmetsien esittämistapa maakuntakaavassa on yleispiirteinen. Tutkimusmetsät on esitetty kaavaselostuksen liitekartalla 26 Tutkimusmetsät ja hiljaiset alueet. MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET MTm Tutkimusmetsä. Merkinnällä osoitetaan pinta-alaltaan merkittävät tutkimusmetsät. Laajimmat tutkimusmetsät sijaitsevat Parkanossa, Ruovedellä ja Mänttä-Vilppulassa. 195

198 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ENERGIA JA LUONNONVARAT POHJAVEDET LÄHTÖKOHDAT Pirkanmaan tärkeimmät pohjavesivarat sijaitsevat Ikaalisista Pälkäneelle kulkevassa saumaharjujaksossa, Sisä-Suomen reunamuodostumassa sekä suurimmissa luode-kaakkosuuntaisissa harjujaksoissa. Laajoista pohjavesialueista huolimatta maakunnan pohjavesivarat ovat hajallaan ja osa myös kaukana väestörikkaimmilta alueilta, jotta niitä voitaisiin täysimääräisesti hyödyntää yhdyskuntien vedenhankinnassa. Tampereen kaupunkiseudulla sekä Pirkanmaan eteläosissa joudutaankin turvautumaan isolta osin pintavesien käyttöön. Arvioiden mukaan koko maakunnan vedenhankinnasta hieman yli puolet perustuu pohjaveden käyttöön. Kokonaisuutena pohjavesien tila ja suojelutilanne on Pirkanmaalla hyvä. Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille (Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2015) on 160 pohjavesialueesta 28 luokiteltu kuitenkin riskialueeksi (kts. kuva 38), joilla on pohjavettä vaarantavaa toimintaa, kuten liikennettä, tiesuolausta, maa-ainesten ottamista, pilaantuneita maa-alueita tai torjunta-aineiden käyttöä. Näistä kuudella alueella määrällinen ja/ tai kemiallinen tila on luokiteltu huonoksi. TAVOITTEET Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti alueidenkäytössä tulee edistää vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Kasvava maakunta tarvitsee tulevaisuudessa entistä enemmän raakavettä. Tämän myötä pohjavesialueiden merkitys ja suojelutarve korostuvat. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimesta on vuonna 2015 laadittu Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma, jonka tavoitteena on muun muassa vedenhankinnan turvaaminen sekä pohjavesien suojelu. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä Pirkanmaan liiton, alueen kuntien sekä vesihuollon ja jätehuollon toimijoiden kesken. Se luo perustan maakuntakaavan pohjavesialueita ja vesihuoltoa koskeville tavoitteille ja merkinnöille. Myös Pirkanmaan maakuntakaavalla 2040 pyritään turvaamaan vedenhankintaa sekä edistämään pohjavesien suojelua ja pohjavesien hyvän tilan saavuttamista. SUUNNITTELUPERIAATTEET Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 osoitettavat pohjavesialueet pohjautuvat Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään tietojärjestelmään. Pohjavesialueiden luokitusta koskevaa lainsäädäntöä on muutettu kaavaprosessin aikana, mutta muutoksia ei ole vielä ehditty toteuttaa niin, että ne oltaisiin voitu ottaa huomioon maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa osoitetaan vedenhankintaa varten tärkeät pohjavesialueet (luokka I) ja vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet (luokka II) sekä yksi varavesilähteenä toimiva kallioporakaivo. Pohjavesialueiden luokitus perustuu pohjavesimuodostuman käyttökelpoisuuteen ja suojelutarpeeseen. Alueiden rajaukset pohjautuvat maa- ja kallioperän hydrogeologisiin ominaisuuksiin. Rajaamisessa on kiinnitetty huomiota etenkin esiintymän maalajikoostumukseen, hydraulisesti yhtenäisen alueen laajuuteen sekä vedenläpäisevyyteen. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla -hankkeessa tutkittiin vuoden 2013 aikana kaikki maakunnan III luokan pohjavesialueet, joiden soveltuvuudesta vedenhankintakäyttöön ei aikaisemmin ollut riittäviä tietoja. Tutkimuksen perusteella siirrettiin osa näistä kohteista II luokkaan ja osa kohteista poistettiin pohjavesialueiden joukosta. 196

199 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ENERGIA JA LUONNONVARAT Riskialueen tila huono Riskialueen tila hyvä Selvityskohteet Pohjavesialue Kuva 38. Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa on arvioitu pohjavesialueiden tilaa sekä nostettu esille riskialueita ja selvityskohteita. Riskialueisiin kohdistuu merkittäviä, ihmistoiminnan aiheuttamia riskejä. Selvityskohteissa pohjavesien tila ja riskit vaativat lisäselvityksiä. (Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus). Lainsäädännön muutosten myötä jatkossa pohjavesialueiden luokittelussa huomioidaan erikseen sellaiset pohjavesialueet, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Pohjavesialueita koskeva kaavamerkintä ilmaisee alueen erityisominaisuutta. Alueen pääkäyttötarkoitus on osoitettu aluevarausmerkinnöin. Kaavasuunnittelussa on lähdetty siitä, ettei pohjavesialueille osoiteta sellaista uutta maankäyttöä, jolla voisi olla haitallisia vaikutuksia pohjaveden laatuun tai määrään. Olemassa olevan rakenteen osalta pääkäyttötarkoitusta on pyritty keventämään pohjavesialueilla. Tämä on tarkoittanut sitä, että esimerkiksi aiempia pohjavesialueilla olevia teollisuus- ja varastoalueita on muutettu työpaikka-alueiksi ja työpaikka-alueita taajamatoimintojen alueiksi. Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa (Pirkanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus 2015) todetut pohjavesien riskikohteet on erikseen otettu huomioon pohjavesialueita koskevassa kaavamääräyksessä. Näillä alueilla tulee pyrkiä pohjaveden laatua ja antoisuutta uhkaavien riskien vähentämiseen. Maakuntakaavan pohjavesialueiden merkinnät on esitetty kaavaselostuksen liitekartalla

200 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ENERGIA JA LUONNONVARAT Salussärkkä, Mänttä-Vilppula. MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Tärkeä vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Merkinnällä osoitetaan vedenhankintaa varten tärkeät ja vedenhankintaan soveltuviksi luokitellut pohjavesialueet. Suunnittelumääräys: Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, etteivät ne vaaranna pohjaveden laatua, määrää tai vedenhankintakäyttöä. Vesienhoidon riskialueiksi todettujen pohjavesialueiden maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon vesienhoitosuunnitelma sekä pyrkiä pohjaveden laatua ja antoisuutta uhkaavien riskien vähentämiseen. 198

201 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ENERGIA JA LUONNONVARAT VESISTÖT VEDENHANKINTAVESISTÖT LÄHTÖKOHDAT Tampereen seudulla ja Pirkanmaan eteläosissa paikallisten pohjavesialueiden antoisuus ei riitä turvaamaan yhdyskuntien vedenhankintatarpeita vaan näillä alueilla osa käyttövedestä muodostetaan pintavedestä. Tampereella käytetään Näsijärven ja Roineen vettä, Nokialla Vihnusjärven vettä ja Valkeakoskella Mallasveden vettä. Kokemäenjoen vesistöstä tapahtuu lisäksi raakavedenottoa Turun tarpeisiin, Virttaankankaan tekopohjavesilaitokselle. Ottopaikka sijaitsee Kokemäenjoessa, Satakunnan puolella Huittisissa. Vedenhankintavesistöjen veden laatu on parantunut viimeisten vuosikymmenten aikana ja näin ollen pintavesiä pidetään tulevaisuudessa (teko)pohjaveden ohella mahdollisena ja suositeltavana vedenhankinnan lähteenä Tampereen seudulla ja Etelä-Pirkanmaalla. Oheisessa kuvassa 39 on esitetty pintavesien laatu, pintaveden ottopaikat sekä jätevesien purkupisteet. Kartta vedenhankintavesistöistä ja pintavedenottamoista on kaavaselostuksen Tekninen huolto -kohdan kappaleessa Vesihuolto (kappale ). PINTAVESIEN Erinomainen LUOKITTELU PIRKANMAALLA Hyvä Erinomainen Tyydyttävä Hyvä Välttävä Tyydyttävä Huono Välttävä Huono Jätevesien purkupiste Pintaveden ottopaikka Kuva 39. Pintavesien laatu Pirkanmaalla sekä jätevesien purkupisteet ja pintaveden ottopaikat (Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus). 199

202 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ENERGIA JA LUONNONVARAT TAVOITTEET Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti alueidenkäytössä tulee edistää vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Myös tulevaisuudessa Pirkanmaalla joudutaan varautumaan pintavesien käyttöön ainakin varavesilähteenä. Pintavesillä on maakunnassa myös muunlaisia arvoja, kuten virkistyskäyttöön liittyviä arvoja, joiden kannalta on tärkeää edistää vesien hyvää tilaa. Kaavan vesihuoltoratkaisujen pohjana olevan Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman yhtenä tavoitteena on vedenhankinnan turvaaminen. Suunnitelma on laadittu Pirkanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen toimesta yhteistyössä Pirkanmaan liiton, alueen kuntiensekä vesihuollon ja jätehuollon toimijoiden kesken. SUUNNITTELUPERIAATTEET Vedenhankintavesistöjen osoittaminen maakuntakaavassa perustuu Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen johdolla laadittuun Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmaan (2015), joka on myös kaavan taustaselvitys vesihuollon osalta. Tampereen seudulla ja Pirkanmaan eteläosissa on tarvetta myös tulevaisuudessa varautua pintavesien käyttöön vedenhankinnassa, ainakin varavesilähteenä. Tästä syystä erityisesti vedenhankintavesistöihin (Näsijärvi, Roine, Vihnusjärvi ja Mallasvesi sekä Kokemäenjoki) liittyvissä suunnitelmissa ja toimenpiteissä tulee kiinnittää huomiota siihen, että vesistöjen veden laatu säilyy tulevaisuudessakin hyvänä ja vedenhankintaan soveltuvana. Vedenhankintavesistöjä koskeva kaavamääräys on sisällytetty kaavan yleismääräykseen, koska määräyksen kohdistaminen näin laajoihin vesistöihin olisi ollut karttateknisesti vaikea toteuttaa siten, että merkintä erottuisi riittävästi muiden merkintöjen joukosta. MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Yleismääräys. Yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeitä vesialueita ovat Kokemäenjoki, Mallasvesi, Näsijärvi, Roine ja Vihnusjärvi. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on vesiensuojelunäkökohdat otettava huomioon siten, ettei näiden vesialueiden veden laatua heikennetä tai käyttöä vedenhankintaan vaaranneta. VESIENHOIDON ERITYISALUEET LÄHTÖKOHDAT Vesipolitiikan puitedirektiivissä on määritelty EU-alueelle yhteiset tavoitteet vesien tilan parantamiselle. Tavoitteena on estää jokien, järvien ja rannikkovesien sekä pohjavesien tilan heikkeneminen sekä pyrkiä kaikkien vesien osalta vähintään hyvään tilaan. Vesipolitiikan puitedirektiivi on saatettu Suomessa käytäntöön lailla vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) sekä siihen liittyvällä asetuksella. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen laatimassa Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille on arvioitu, että Pirkanmaalla järvien pinta-alasta 79 prosenttia ja 40 prosenttia jokien pituudesta on vähintään hyvässä kunnossa. Luokittelussa on otettu huomioon 137 jokivesistöä ja 262 järveä. Toimenpideohjelmassa arvioiduista järvistä 41 tila on kuitenkin hyvää huonompi ja edellyttää kokonaisfosforin vähentämistä. Jokivesistöistä 35:n tila on hyvää huonompi, ja näiden on arvioitu edellyttävän fosforipitoisuuksien vähentämistä. Fosforipitoisuuden alentamistarve on arvioitu yli 30 prosentin suuruiseksi 18 järvessä ja 26 jokivesistössä. 200

203 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ENERGIA JA LUONNONVARAT Mainituista, hyvää huonommassa tilassa olevista, järvistä ja joista maakuntakaavaan on osoitettu alueet, joilla maatalouteen sekä yhdyskuntajätevesiin liittyvät vesiensuojelutarpeet ovat korostetusti esillä. Näillä alueilla vesistöjen tilan parantaminen edellyttää lisäponnistuksia. Alueet on osoitettu kuvassa 40 keltaisella värillä. Maatalouden vesiensuojelun tehostamisalue Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelmaan Maakuntakaavan vesiensuojelun erityisalueet Vesistö Hyvää huonommassa tilassa olevat järvet ja joet Pirkanmaan ELY-keskuksen raja Toimenpideohjelman osa-alue km SYKE, ELY-keskukset Maanmittauslaitos lupa nro 7/MYY/13 Kuva 40. Vesienhoidon erityisalueet (Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus). 201

204 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET ENERGIA JA LUONNONVARAT TAVOITTEET Vesiensuojelun tehostamistarpeen huomioon ottamisella maakuntakaavassa halutaan kiinnittää kaavaa toteuttavien tahojen huomiota vesiensuojelun tavoitteisiin niillä alueilla, jotka vaativat erityispanostusta. SUUNNITTELUPERIAATTEET Vesienhoidon erityisalueiden osoittaminen kaavassa perustuu Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen laatimaan Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelmaan vuosille Vesiensuojelun erityisalueita koskeva määräys on sisällytetty kaavan yleismääräyksiin. Merkintäteknisistä syistä laajojen valuma-alueiden osoittaminen kaavakartalla olisi ollut vaikeaa. Yleismääräys koskee seuraavia vesistöalueita tai niiden osia (numeroinnit viittaavat ympäristöhallinnon vesistöaluejaotteluun): Mahnalanselän alue (35.51) Lavajärven valuma-alue (35.59) Vanajaveden - Pyhäjärven alue (35.2 osittain, pois lukien seuraavat valuma-alueet: , , , , , , ja sekä Tampereen ja Pirkkalan puoleinen osa alueesta 35.21) Keljonjärven valuma-alue (35.728) Myllyojan valuma-alue (35.729) Punkalaitumenjoen valuma-alue (35.94) Vesistöalueet on esitetty numeroineen kaavaselostuksen liitekartalla 32 Vesienhoidon erityisalueet. MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Yleismääräys. Vesienhoidon erityisalueiksi todettujen vesistöjen lähivaluma-alueilla tulee yksityiskohtaisessa suunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota vesien ekologista ja kemiallista tilaa heikentävien tekijöiden vähentämiseen. Tämä koskee seuraavia alueita: Mahnalanselän alue, Lavajärven valuma-alue, Vanajaveden - Pyhäjärven alue, Keljonjärven valuma-alue, Myllyojan valuma-alue ja Punkalaitumenjoen valuma-alue. 202

205 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET TEKNINEN HUOLTO 6.10 TEKNINEN HUOLTO ENERGIANSIIRTOVERKOT LÄHTÖKOHDAT Sekä koko maan että Pirkanmaan energiatuotannon ja -kulutuksen muutokset vaikuttavat vaatimuksiin energiansiirtoverkon ominaisuuksista. Vuonna 2017 Pirkanmaan Metsäkeskuksen laatiman energiataselaskelman perusteella maakuntamme fossiilisten energialähteiden käyttö on vähentynyt vuonna 2015 noin 6 % vuodesta Uusiutuvien energialähteiden käyttö on lisääntynyt 3 % ja energiaa ostetaan maakunnan ulkopuolelta niin ikään 3 % enemmän. Siviilikulutus kasvaa eniten kaupunkiseudulla, jonne on keskittymässä myös uutta energiatuotantoa. Pirkanmaan kasvavan energiankulutuksen vuoksi on Kangasalan alueella tehty hiljattain kytkinlaitosten uudelleenjärjestelyjä toimitusvarmuuden parantamiseksi. Energian tuotantomuotojen odotetaan muuttuvan yhä enemmän hajautetuksi uusiutuvien energialähteiden yleistymisen ja kasvavan käytön vuoksi. Tämä edellyttää yhä enenevissä määrin riittävää joustavuutta ja kapasiteettia energiaverkolta ja siihen liittyviltä muilta teknisiltä rakenteilta. TAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät, että maakuntakaavoituksessa sekä muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisen ja laajentamisen tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät, että maakuntakaavoituksessa on varauduttava kaukokuljettamiseen tarvittaviin maakaasu- ja öljyputkilinjauksiin siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet turvataan. Puu 14 % Vesi 3 % Muut 5 % Ostoenergia 20 % Fossiiliset 58 % Kaavio 6. Pirkanmaan energialähteet sektoreittain vuonna

206 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET TEKNINEN HUOLTO SUUNNITTELUPERIAATTEET Voimaa tuulesta Pirkanmaalla -selvityksen osana toteutettiin sähköverkkoselvitys tuulivoimaalueiden sähköverkkoon liitettävyyden näkökulmasta. Fingrid Oyj:n ja Huoltovarmuuskeskuksen tietojen mukaan sähköverkkokapasiteetti riittää nykyisellään vain osalle alueista. Etenkin Pirkanmaan pohjoisosissa tarvitaan siirtoverkon vahvistamista, jos useampia suuria tuulivoimapuistoja aiotaan toteuttaa. Maakuntakaavassa osoitetaan uusia, jo suunniteltuja voimalinjoja Nokian, Lempäälän ja Valkeakosken alueille. Yhteystarpeita osoitetaan kautta maakunnan myös nykyisten voimalinjojen yhteyteen. Fingridin kantaverkon kehittämissuunnitelman mukaan Pirkanmaalle on suunnitteilla em. uusien linjojen lisäksi Tikinmaa Vanaja-yhteyden uusiminen sekä Kangasalan kytkinlaitosten perusparannukset. Maakuntakaavassa osoitetaan nykyinen maakaasuverkko, joka ulottuu maakunnan rajalta Kanta- Hämeestä kaupunkiseudun kautta Hämeenkyröön sekä Kangasalan Sahalahdelle. Voima- ja maakaasulinjat sekä sähköasemat on esitetty kaavaselostuksen liitekartalla 23 Tuulivoima-alueet, maakaasu- ja voimalinjat sekä sähköasemat. Maakunnan seudullisesti merkittävät yli 50 megawatin voimalaitokset on esitetty liitekartalla 28 Voimalaitokset. MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET EN Energiahuollon alue. Merkinnällä osoitetaan suurmuuntamoalueet. Sähköasema. Kohdemerkinnällä osoitetaan sähkönsiirron runkoverkkoon (400 kv ja 110 kv) liittyvät sähköasemat. Ohjeellinen, uusi sähköasema. Kohdemerkinnällä osoitetaan sähkönsiirron runkoverkkoon (400 kv ja 110 kv) liittyvät uudet sähköasemat, joiden sijaintiin, toteutustapaan tai ajoitukseen liittyy epävarmuutta. z Voimalinja. Merkinnällä osoitetaan olemassa olevat 400 kv:n ja 110 kv:n voimalinjat. Maakaapeloituja voimalinjoja ei osoiteta maakuntakaavakartalla. z Uusi voimalinja. Merkinnällä osoitetaan linjavaraukset Tikinmaa Lavianvuori, Melo Elovaara sekä Lavianvuoren sisäänvetojohdot 110 kv:n voimalinjoille. Merkintään liittyy Nokialla välillä Melo Elovaara Kaakkurijärvien Natura-alueen läheisyydessä erityismääräys em7 ja Pöllönvuoren Natura-alueen läheisyydessä erityismääräys em

207 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET TEKNINEN HUOLTO k Maakaasuputki. Merkinnällä osoitetaan olemassa olevat korkeapaineiset maakaasun siirtoputket. z Voimalinjan yhteystarve. Yhteystarvemerkinnällä osoitetaan uusia voimalinjoja, joiden sijaintiin ja toteuttamiseen liittyy epävarmuutta. Merkintään liittyy Parkanossa välillä Poikkeusjärvi Rännäri Ahvenuksen Natura-alueen läheisyydessä erityismääräys em1, Hämeenkyrössä välillä Elovaara Kyröskoski Huutisuo-Sasin Natura-alueen läheisyydessä erityismääräys em3 ja Nokialla välillä Melo Lempäälä pohjoinen Luotosaaren Natura-alueen läheisyydessä erityismääräys em12 ja Pöllönvuoren Natura-alueen läheisyydessä erityismääräys em19. Suunnittelumääräys: Maankäytön suunnittelulla on turvattava voimalinjan yhteystarpeen toteuttamismahdollisuudet. Yksityiskohtaisempi suunnittelu edellyttää voimalinjayhteyden toteuttamistavan, sijainnin ja ympäröivään maankäyttöön liittymisen tarkempaa tutkimista. em1 em1 Erityismääräys 1. Erityismääräys koskee merkintöjä: Voimalinjan yhteystarve: Parkano / Poikkeusjärvi Rännäri. Teollisuus- ja varastoalue (T): Parkano / Parkanon aseman seutu. Merkittävästi parannettava päärata: Parkano / rataosa Tampere (Lielahti) Parkano (pohjoinen maakunnan raja). Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, etteivät Ahvenuksen (FI ) Natura-alueen läheisyydessä suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vesitalouden säilymiseen. em3 Erityismääräys 3. Erityismääräys koskee merkintöjä: Teknisen huollon kehittämisen kohdealue, pohjavesialue (tk): Hämeenkyrö ja Ylöjärvi / Miharin ja Ylöjärvenharjun pohjavesialueet. Voimalinjan yhteystarve: Hämeenkyrö / Elovaara Kyröskoski. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, etteivät Huutisuo- Sasin (FI ) Natura-alueen läheisyydessä suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vesitalouteen kohdistuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseen ja veden laadun säilymiseen. 205

208 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET TEKNINEN HUOLTO em7 em7 Erityismääräys 7. Erityismääräys koskee merkintöjä: Teknisen huollon kehittämisen kohdealue, jätevesien ja lietteiden käsittely (tkj): Nokia / Kyynijärven-Koukkujärven alue. Työpaikka-alue: Nokia / valtatien 11 pohjoispuoleisen työpaikka-alueen länsiosa. Teollisuus- ja varastoalue (T): Nokia / Kyynijärven-Koukkujärven alue. Virkistysalue (V): Nokia / Kyynijärven-Koukkujärven alue. Puuterminaali (Pt): Nokia / alue valtatien 11 varrella. Ampuma- ja/tai moottoriratatoimintojen alue (eu): Nokia / Kyynijärven-Koukkujärven alue. Jätteenkäsittelyalue (EJ): Nokia / Koukkujärven alue. Uusi voimalinja: Nokia / Melo Elovaara. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, etteivät Kaakkurijärvien (FI ) Natura-alueen läheisyydessä suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää meluvaikutuksien ja linnustoon kohdistuvien vaikutusten ehkäisemiseen sekä vesitalouden säilymiseen. em12 Erityismääräys 12. Erityismääräys koskee merkintöjä: Voimalinjan yhteystarve: Nokia / Melo Lempäälä pohjoinen. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, etteivät Luotosaaren (FI ) Natura-alueen läheisyydessä suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. em19 Erityismääräys 19. Erityismääräys koskee merkintöjä: Voimalinjan yhteystarve: Nokia / Melo Lempäälä pohjoinen. Uusi voimalinja: Nokia / Melo Elovaara. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, etteivät Pöllönvuoren (FI ) Natura-alueen läheisyydessä suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. 206

209 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET TEKNINEN HUOLTO JÄTEHUOLTO LÄHTÖKOHDAT Pirkanmaan maakunnan alueella toimi vuonna 2014 neljä alueellista jätehuoltoyhtiötä: Pirkanmaan Jätehuolto Oy (17 kuntaa), Lakeuden Etappi Oy (Kihniö), Kiertokapula Oy (Valkeakoski) ja Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy (Akaa, Urjala, Punkalaidun ja osa Sastamalaa). Jätehuollon viranomaistoiminnasta vastaavat jätehuoltojaostot, joka päättävät toimialueellaan jätelain (646/2011) mukaisista viranomaisasioista ja linjaavat, miten jätehuolto alueella järjestetään. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toiminta-alueella jätehuoltojaosto toimii usean kunnan yhteislautakuntana, jonka isäntäkuntana on Tampereen kaupunki. Lakeuden Etappi Oy:n toimialueella viranomaistoiminnasta vastaa yhdeksän kunnan yhteinen Lakeuden jätelautakunta. Kiertokapula Oy:n alueella jätehuoltoviranomaisena toimii jätelautakunta Kolmenkierto (12 kuntaa) ja Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n alueella Forssan yhteistoiminta-alueen jätelautakunta (14 kuntaa). Toiminnassa olevia jätteenkäsittelyalueita on Pirkanmaalla kolme: Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n hallinnoimat Nokian Koukkujärven ja Tampereen Tarastenjärven jätteenkäsittelyalueet ja Valkeakoskella Lumikorven alue (Kiertokapula Oy). Koukkujärven ja Tarastenjärven alueet palvelevat myös jätteiden loppusijoituksessa. Muiden Pirkanmaalla toimivien jätehuoltoyhtiöiden hallinnoimilta alueilta kerätyt jätteet kuljetetaan käsiteltäväksi maakunnan ulkopuolelle. Valkeakosken Lumikorven alueella käsitellään pääsääntöisesti vain Valkeakoskella syntyviä jätteitä, näin ollen sitä ei voida pitää maakuntakaavassa osoitettavana seudullisena jätteenkäsittelyalueena. Jätteitä ei myöskään loppusijoiteta Lumikorven alueelle. Jätteiden käsittely on Pirkanmaalla murrosvaiheessa, kun Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toiminta-alueella siirrytään jätteiden kaatopaikkasijoituksesta polttoon. Vuonna 2016 Tampereen Tarastenjärvellä on otettu käyttöön uusi hyötyvoimalaitos (Tammervoima), jossa aiemmin kaatopaikoille päätyneistä, kierrätykseen ohjautumattomista jätteistä tuotetaan lämpöä ja sähköä. Jätteenpolttolaitoksen myötä Koukkujärven ja Tarastenjärven kaatopaikka-alueilla toiminta muuttaa muotoaan. Tulevaisuudessa molempia aluekokonaisuuksia on tarkoitus kehittää kiertotalouden keskittymiksi. Koukkujärven alueella voidaan jatkossa käsitellä muun muassa tuhkaa, biojätteitä ja puhdistamolietteitä. Jätteenkäsittelyalueiden ympäristöön on tavoitteena muodostaa muun muassa jätteiden jatkojalostamiseen erikoistuneen yritystoiminnan keskittymiä. Tarastenjärven alueella nähdään olevan potentiaalia myös uusiutuvan energiantuotannon alueena. Puhdistamolietteiden käsittelyyn on varauduttu maakuntakaavassa Tampereen ja Nokian jätevedenpuhdistamoiden yhteydessä (kts. kappale Vesihuolto). Lietteiden käsittely on myös mahdollista jätteenkäsittelyalueilla. Maarakentamisessa syntyviä puhtaita ylijäämämaamaita sekä kierrätettäviä lasi- ja muita jätteitä on pystytty hyödyntämään Tarastenjärven ja Koukkujärven alueella mm. jätetäyttöjen maisemoinnissa sekä muissa kaatopaikka-alueen rakenteissa. Jätteenpolttolaitoksen myötä tämä käyttö vähenee, joten ylijäämämaille ja kierrätysmateriaaleille on löydettävä uusia sijoituspaikkoja ja hyödyntämiskohteita. Tähän kannustaa myös valtakunnallinen jätesuunnitelma, jota ollaan vuoden 2017 aikana päivittämässä. TAVOITTEET Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) mukaisesti maakuntakaavoituksessa on osoitettava jätteenkäsittelylaitoksille alueet siten, että pääosin kaikki syntyvä jäte voidaan hyödyntää tai käsitellä valtakunnallisesti tai alueellisesti tarkoituksenmukaisesti, tarvittaessa ylimaakunnallisena yhteistyönä. Lisäksi VAT:n mukaisesti alueidenkäytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin osana alueen energia- ja jätehuoltoa. Jätelain mukaisesti jätteet (mukaan luettuna lietteet) tulee ensisijaisesti hyödyntää aineena ja vasta toissijaisesti energiana. Kaavaratkaisun tavoitteena on osoittaa olemassa olevat ja suunnitellut, seudulliset jätteenkäsit- 207

210 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET TEKNINEN HUOLTO telyalueet ja -laitokset. Olemassa olevien jätteenkäsittelyalueiden ja niiden ympärille sijoittuvien alueiden osalta kaavaratkaisulla mahdollistetaan materiaalitehokkuutta edistävä toiminnan kehittäminen. Maanvastaanotto- ja kierrätysalueiden osoittamisella kaavassa pyritään vastaamaan akuuttiin tarpeeseen löytää Tampereen kaupunkiseudulta tähän toimintaan soveltuvia alueita. Kaavalla halutaan edistää erityisesti puhtaiden maa-ainesten sekä luonnonmateriaaleja korvaavien uusiomateriaalien kierrättämistä valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaisesti. Ylijäämämaiden kuljettamisesta ja loppusijoittamisesta erillisille, niin kutsutuille maankaatopaikoille, tulisi pyrkiä eroon mm. yksityiskohtaisemmalla kaavoituksella ja määrätietoisella aluerakentamisen suunnittelulla. SUUNNITTELUPERIAATTEET Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 osoitetaan vähintään seudullista merkitystä tai seudullisia vaikutuksia omaavat jätehuollon alueet ja laitokset. Tällaisia ovat jätteenkäsittelyalueet/kaatopaikat, jätteenpoltto sekä alueet, joilla otetaan vastaan ylijäämämaita ja harjoitetaan rakennusjätteiden kierrätystoimintaa. Kaavan suunnitteluratkaisut perustuvat jätehuollon toimijoilta ja kunnista saatuihin tietoihin sekä Tammervoima-hankkeen ja Pirkanmaan keskuspuhdistamon suunnitelma-asiakirjoihin. Kaavassa jätteenkäsittelytoimintoihin liittyviä varauksia ovat: Nokian Koukkujärven jätteenkäsittelyalue sekä siihen kytkeytyvät teollisuus- ja varastoalueet Tampereen Tarastenjärven jätteenkäsittelyalue sekä siihen kytkeytyvät teollisuusja varastoalueet Tarastenjärvelle sijoittuva Tammervoiman hyötyvoimalaitos (jätteen poltto) Tampereen seudun keskuspuhdistamon (Sulkavuori) ja Nokian puhdistamon yhteyteen suunnitellut lietteenkäsittelylaitokset Maanvastaanotto- ja kierrätystoimintaan varattavat alueet (16 kpl) Jätteen poltto on otettu kaavassa huomioon samalla merkinnällä kuin jätevedenpuhdistamot. Jätteen polttoa koskeva varaus on kaavassa Tampereen Tarastenjärvellä (Tammervoiman hyötyvoimalaitos). Kaavamääräys mahdollistaa lisäksi lietteen polttamisen Tampereen Sulkavuoressa jätevedenpuhdistamon yhteydessä. Lietteenkäsittely on sisällytetty Nokian ja Tampereen seudun keskuspuhdistamon määräyksiin. Näitä on käsitelty tarkemmin kappaleessa Vesihuolto. Pirkanmaan liiton johdolla tehdyssä POSKI-hankkeessa ( ) tehtiin selvitys maanvastaanotto- ja kierrätysalueiden potentiaalisia sijoituspaikoista Tampereen kaupunkiseudulla. Selvityksessä kartoitettiin ja arvioitiin 13 aluetta taajama-alueiden tuntumasta, hyvien liikenneyhteyksien varsilta. Näiden lisäksi myöhemmin maakuntakaavatyön yhteydessä selvitettiin neljää uutta aluetta, joista saatiin ehdotukset yritystoimijoilta ja Tampereen kaupungilta. Alueiden osoittamisessa maanvastaanottoa ja kierrätystä varten on otettu huomioon toimintaan liittyvien vaatimusten ohella muun muassa asutus, tiedossa olevat luontoarvot ja kaavatilanne. POSKI-hankkeen yhteydessä selvitettyihin kohteisiin on tehty vaikutusten arvioinnit sekä luonto- ja maisemakartoitukset. Selvityksissä toimintaan soveltuviksi todetut alueet, joilla ei ole ympäristöön liittyviä merkittäviä lisäselvitystarpeita, on osoitettu maakuntakaavassa jätehuoltoa koskevalla merkinnällä, EJm, maanvastaanotto- ja kierrätysalue. Teknisen huollon kehittämisen kohdealue -merkinnällä, tkm, on osoitettu alueet, joiden sijainti ja laajuus vaativat yhteensovittamista muiden toimintojen kanssa, sekä alueet, joissa ympäristöön kohdistuvat vaikutukset edellyttävät yksityiskohtaisempaa selvittämistä. Osa kaavassa osoitettavista alueista on toisilleen vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja. Jätehuollon toimintojen läheisyyteen ei tule osoittaa asutusta tai muita ympäristöhaitoille herkkiä toimintoja. Tarvittavat suojaetäisyydet ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseen liittyvät tekniset ratkaisut tulee selvittää yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Maakuntakaavan jätteenkäsittelyä koskevat merkinnät on esitetty kaavaselostuksen liitekartalla 29 Jätehuolto. 208

211 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET TEKNINEN HUOLTO MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET EJ Jätteenkäsittelyalue. Merkinnällä osoitetaan jätteiden ja kierrätysmateriaalien vastaanottoon, käsittelyyn ja loppusijoitukseen varatut alueet. Merkintään liittyy Nokialla Kaakkurijärvien Natura-alueen läheisyydessä erityismääräys em7. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee huolehtia ympäröivillä alueilla tapahtuvaan ulkoiluun ja muuhun virkistyskäyttöön kohdistuvien haittojen ehkäisemisestä. EJm Maanvastaanotto- ja kierrätysalue. Kohdemerkinnällä osoitetaan maanvastaanotto- ja kierrätystoimintaan varattujen jätteenkäsittelyalueiden yleispiirteinen sijainti. Alue varataan seudulliseen maaainesten ja uusiokäyttöön soveltuvien jätteiden käsittelyyn. Suunnittelumääräys: Alueelle voidaan loppusijoittaa puhtaita ylijäämämaita. Muun jätteen sijoittaminen alueelle vaatii yksityiskohtaisempia selvityksiä. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava riittävä suoja-alue ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Alueen käyttö tulee suunnitella siten, että se sopeutuu toiminnan loputtua ympäröivien alueiden maankäyttöön eikä siitä aiheudu merkittäviä, pysyviä maisemavaikutuksia. Alueilla, joilla on maakunnan kiviaineshuollon kannalta merkittäviä kiviainesvaroja, on turvattava ensisijaisesti edellytykset ottamistoimintaan. tkj Teknisen huollon kehittämisen kohdealue, jätevesien ja lietteiden käsittely. Kohdemerkinnällä osoitetaan Nokialla Koukkujärven alue, jolla tulee varautua seudullisen kokoluokan jätevesien, lietteiden ja biojätteiden käsittelyyn. Alueen tarkka sijainti ja laajuus määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Merkintään liittyy Nokialla Kaakkurijärvien Natura-alueen läheisyydessä erityismääräys em7. Suunnittelumääräys: Merkittävät ympäristöhaitat on estettävä teknisin ratkaisuin. tkm Teknisen huollon kehittämisen kohdealue, maanvastaanotto ja kierrätys. Kohdemerkinnällä osoitetaan alueet, joilla tulee varautua seudulliseen maa-ainesten ja uusiokäyttöön soveltuvien jätteiden käsittelyyn. Alueen tarkka sijainti ja laajuus määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Merkintään liittyy Tampereella ja Nokialla Myllypuron Natura-alueen läheisyydessä erityismääräys em13 ja Ylöjärvellä Perkonmäen Natura-alueen läheisyydessä erityismääräys em15. Suunnittelumääräys: Alueelle voidaan loppusijoittaa puhtaita ylijäämämaita. Muun jätteen sijoittaminen alueelle vaatii yksityiskohtaisempia selvityksiä. Alueen suunnittelussa on turvattava riittävä suoja-alue ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Alueen käyttö tulee suunnitella siten, että se sopeutuu toiminnan loputtua ympäröivien alueiden maankäyttöön eikä siitä aiheudu merkittäviä, pysyviä maisemavaikutuksia. Alueilla, joilla on maakunnan kiviaineshuollon kannalta merkittäviä kiviainesvaroja, on ensisijaisesti turvattava edellytykset ottamistoimintaan. 209

212 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET TEKNINEN HUOLTO em7 em7 Erityismääräys 7. Erityismääräys koskee merkintöjä: Teknisen huollon kehittämisen kohdealue, jätevesien ja lietteiden käsittely (tkj): Nokia / Kyynijärven-Koukkujärven alue. Työpaikka-alue: Nokia / valtatien 11 pohjoispuoleisen työpaikka-alueen länsiosa. Teollisuus- ja varastoalue (T): Nokia / Kyynijärven-Koukkujärven alue. Virkistysalue (V): Nokia / Kyynijärven-Koukkujärven alue. Puuterminaali (Pt): Nokia / alue valtatien 11 varrella. Ampuma- ja/tai moottoriratatoimintojen alue (eu): Nokia / Kyynijärven-Koukkujärven alue. Jätteenkäsittelyalue (EJ): Nokia / Koukkujärven alue. Uusi voimalinja: Nokia / Melo Elovaara. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, etteivät Kaakkurijärvien (FI ) Natura-alueen läheisyydessä suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää meluvaikutuksien ja linnustoon kohdistuvien vaikutusten ehkäisemiseen sekä vesitalouden säilymiseen. em13 em13 Erityismääräys 13. Erityismääräys koskee merkintöjä: Teknisen huollon kehittämisen kohdealue, maanvastaanotto ja kierrätys (tkm): Tampere ja Nokia / Kolmenkulman alue. Taajamatoimintojen alue: Tampere ja Ylöjärvi / Myllypuron Natura-alueen lähivaluma-alue. Työpaikka- ja kaupallisten palvelujen alue (KMt), jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön: Nokia / Myllypuron Natura-alueen lähivaluma-alue. Työpaikka-alue: Tampere, Nokia ja Ylöjärvi / Myllypuron Natura-alueen lähivaluma-alue. Teollisuus- ja varastoalue (T): Tampere ja Nokia / Myllypuron Natura-alueen lähivaluma-alue. Puuterminaali (Pt): Tampere ja Nokia / Kolmenkulman alue. Merkittävästi parannettava päärata: Tampere ja Nokia / rataosa Tampere (Lielahti) Nokia. Ohjeellinen päärata: Tampere, Nokia ja Ylöjärvi / rataosa Pirkkala Ylöjärvi. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, etteivät Myllypuron (FI ) Natura-alueen valuma-alueella suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vesitalouden ja veden laadun säilymiseen. em15 em15 Erityismääräys 15. Erityismääräys koskee merkintöjä: Teknisen huollon kehittämisen kohdealue, maanvastaanotto ja kierrätys (tkm): Ylöjärvi / Takamaan alue. Työpaikka-alue: Ylöjärvi / Perkonmäen Natura-alueen valuma-alue. Uusi moottoriväylä: Ylöjärvi / valtatie 3 välillä Elovainio Sasi. Merkittävästi parannettava päärata: Ylöjärvi / rataosa Tampere/Lielahti Parkano (pohjoinen maakunnan raja). Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, etteivät Perkonmäen (FI ) Natura-alueen valuma-alueella suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää alueen vesitalouden ja veden laadun säilymiseen. 210

213 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET TEKNINEN HUOLTO VESIHUOLTO VESIHUOLTOSUUNNITTELUN YHTEISET LÄHTÖKOHDAT Järjestetyn vesijohtoverkoston piirissä on noin 90 prosenttia pirkanmaalaisista. Järjestetyn viemäröinnin piirissä on asutuksesta hieman yli 80 prosenttia. Muu osa asutuksesta on osuuskuntamuotoisen vesihuollon piirissä tai vedenhankinta ja jätevesien käsittely on toteutettu kiinteistökohtaisena ratkaisuna. Vesihuollon näkökulmasta maakuntakaavoituksessa on keskeistä tunnistaa seudulliset, kuntien väliset, vesihuollon kehittämistarpeet ja varautua niiden toteuttamisen edistämiseen. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen johdolla on laadittu Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys (2015), jossa on tarkasteltu vesihuollon kehittämistarpeita aina vuoteen 2040 saakka. Suunnitelma on tuotettu yhteistyössä Pirkanmaan liiton, alueen kuntien sekä muiden vesi- ja jätehuollon toimijoiden ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Kehittämissuunnitelman päivitystyössä on tarkasteltu vedenhankinnan, jätevesien ja lietteiden käsittelyn sekä vesihuollon organisoinnin vaihtoehtoja. Merkittävimmät seudulliset vedenhankinnan ja jätevesien käsittelyn kehittämistarpeet ja tulevaisuuden ratkaisut koskettavat Tampereen kaupunkiseutua sekä Etelä-Pirkanmaan kuntia. Muissa osissa Pirkanmaata vesihuollon tulevaisuuden kehittämissuunnat on päätetty tai toteutettu aikaisemmin. Erityisesti maakunnan länsi- ja eteläosissa tehdään jo nykyisin laajaa vesihuollon yhteistyötä. Sastamala hankkii vetensä Ikaalisten ja Hämeenkyrön pohjavesialueilta. Sastamalan ja Punkalaitumen jätevedet puolestaan on johdettu käsiteltäviksi Huittisten puhdistamolle. Myös Akaassa tehdään maakunnan rajat ylittävää vesihuoltoyhteistyötä. Akaa saa vettä Hämeen maakunnan puolelta ja toisaalta se käsittelee puhdistamollaan Hämeestä johdettavia jätevesiä. VEDENHANKINTA LÄHTÖKOHDAT Yhdyskuntien vedenhankinta on Pirkanmaalla perustunut pitkään sekä pohjavesi- että pintavesilähteiden hyödyntämiseen. Maakunnan pohjavesivarannot ovat rajalliset, ja niiden käyttöä heikentävät pitkät etäisyydet asutuksen painopisteeseen nähden. Vuoden 2011 tietojen perusteella Pirkanmaan vedenhankinnasta karkeasti puolet on pohjavettä ja puolet pintavettä. Valkeakoskella pintaveden osuus on maakunnan kunnista suurin, lähes 100 prosenttia. Tampereella pintaveden osuus vedenhankinnasta on noin 70 prosenttia. Pirkanmaalla raakavedenotossa palvelevat seuraavat vesistöt: Kokemäenjoki (Turun seudun raakavedenotto Huittisista Virttaankankaan tekopohjavesilaitokselle) Mallasvesi (Valkeakosken raakavedenotto Tyrynlahden laitokselle) Näsijärvi (Tampereen vedenotto Kaupinojan laitokselle) Roine (Tampereen vedenotto Ruskon laitokselle) Vihnusjärvi (Nokian vedenotto tekopohjaveden muodostamiseen sekä rantaimeytyminen Maatialan ottamolle) Pintavesien tila on viimeisten vuosikymmenten aikana parantunut niin, että järvistä tapahtuvaa vedenottoa pidetään varteenotettavana vedenhankintamuotona myös tulevaisuudessa. Maakunnan pohjavesialueet ovat yleisesti ottaen hyvässä tilassa. Vedenhankintakäytössä maakunnan 160 luokitellusta pohjavesialueesta on yli puolet. Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa (Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2015) on arvioitu pohjavesiin kohdistuvia riskejä ja 160 pohjavesialueesta riskialueiksi on luokiteltu 28 aluetta sekä selvityskohteiksi neljä aluetta. Riskialueista kuudella pohjaveden tila on luokiteltu huonoksi. Riskialueisiin luokitelluilla pohjavesialueilla on todettu olevan riskitoimintoja, joilla voi olla vaikutusta myös vedenhankintaan. 211

214 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET TEKNINEN HUOLTO Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivityksen mukaan kokonaisvedenkulutuksen arvioidaan kasvavan vuoteen 2040 mennessä vuoden 2011 tasosta noin 20 prosenttia (Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2015) perustuen väestön kasvuun ja elinkeinoelämän kehittymiseen. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivityksen perusteella vedenhankinnan toimintavarmuuden osalta suurimmat kehittämistarpeet kohdistuvat tulevaisuudessa seuraaviin viiteen kuntaan: Nokia, Ylöjärvi, Lempäälä, Valkeakoski ja Pälkäne. Toimintavarmuuden turvaaminen tarkoittaa veden saannin turvaamista kaikissa kunnissa vähintään kahdesta eri lähteestä siten, että tarvittava vesimäärä on saatavissa muualta päävedenottamon ollessa kokonaan pois käytöstä. Poikkeustilanteisiin varautuminen on vuonna 2014 kirjattu myös vesihuoltolakiin. Lain 15 a pykälässä edellytetään, että vesihuoltolaitos laatii ja pitää ajan tasalla suunnitelman häiriötilanteisiin varautumisesta. Etelä-Pirkanmaalla laajeneva yhteistyö Hämeenlinnan seudun kanssa parantaa jatkossa vedenjakelun toimitusvarmuutta. Erityisesti pintaveden varassa olevissa kunnissa (Tampere ja Valkeakoski) on viimeisten vuosikymmenten aikana koettu tarpeelliseksi pyrkiä korvaamaan pintaveden käyttö tekopohjaveden muodostamisella. Seudullista tekopohjaveden muodostamista on selvitetty kuntien välisenä yhteistyönä kahdella harjujaksolla: Kangasalan ja Pälkäneen välisellä Isokankaan-Syrjänharjun ja Vehoniemenharjun alueella sekä Ylöjärven ja Hämeenkyrön välisellä Miharin ja Ylöjärvenharjun alueella. Jälkimmäisellä alueella on tehty alustavia suunnitelmia tekopohjaveden muodostamiseksi 1990-luvulla. Isokankaan-Syrjänharjun ja Vehoniemenharjun alueen hyödyntämistä tekopohjaveden muodostamisessa on valmistellut vuonna 2002 perustettu Tavase Oy, jonka toiminnassa on mukana kuusi kuntaa (Akaa, Kangasala, Lempäälä, Tampere, Valkeakoski ja Vesilahti, sekä välillisesti Pirkkala). Tekopohjaveden muodostamiseen tähtäävästä hankkeesta on laadittu yleissuunnitelma sekä toteutettu YVA-lain mukainen arviointi ja Natura-arvioinnit. Yhtiö on hakenut aluehallintovirastolta lupaa tekopohjaveden muodostamiseen. Vuoden 2017 alussa lupa-asian käsittely on edennyt oikeusasteisiin ja on vielä kesken. Isokankaan-Syrjänharjun ja Vehoniemenharjun alueelle suunnitellun tekopohjavesilaitoshankkeen hyväksyttävyyteen liittyy ristiriitoja ja osa yhtiön osakaskunnista on halunnut irtautua hankkeesta. Oman maakunnan pohjavesivarojen hyödyntämisen ohella on Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa (2015) nostettu esille tulevaisuudessa selvitettävinä kohteina Hämeen ja Satakunnan puolelle sijoittuvien pohjavesivarojen hyödyntäminen. 212

215 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET TEKNINEN HUOLTO TAVOITTEET Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteisiin on kirjattu vedenhankintaan liittyvinä tavoitteina muun muassa seuraavaa: Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa ote taan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat veden hankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Pirkanmaan vedenhankinnan kehittämisen keskeiseksi tavoitteeksi on vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittämistyössä asetettu riittävän vesimäärän turvaaminen kaikille kunnille myös poikkeustilanteissa. Kehittämissuunnitelman päivittämistyön keskeisiksi tavoitteiksi asetettiin työtä käynnistettäessä muun muassa: vedenhankinnan turvaaminen ylikunnallinen yhteistyö laitos- ja verkostoasioissa verkostojen ja laitosten saneeraus purkuvesistöihin kohdistuvan kuormituksen vähentäminen pohjavesien suojelu Maakuntakaavaratkaisua keskeisesti ohjanneet tavoitteet ovat pohjavesien suojelu ja vedenhankinnan turvaaminen myös poikkeustilanteissa. SUUNNITTELUPERIAATTEET Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 vedenhankinnan ratkaisut perustuvat Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen johdolla laadittuun Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitykseen (2015). Kehittämissuunnitelmassa on esitetty vedenhankinnan kehittämiselle kolme vaihtoehtoa, joissa painottuvat pintaveden, tekopohjaveden ja pohjaveden mahdollisimman laajamittainen hyödyntäminen. Kehittämissuunnitelmatyön lopputuloksena päädyttiin suosittamaan, että Tampereen kaupunkiseudulla ja Etelä-Pirkanmaan kunnissa vedenhankinnan perustuisi tulevaisuudessa useisiin vesilähteisiin, niin pinta- kuin myös (teko)pohjaveteen. Maakuntakaavaratkaisu perustuu vedenhankinnan osalta tähän nk. hybridimalliin. Usean vesilähteen malli parantaa merkittävästi vedenhankinnan toimintavarmuutta. Kaavassa on osoitettu I ja II luokan pohjavesialueet sekä lisäksi näistä on erikseen osoitettu kehittämisperiaatemerkinnällä (tk) kuusi pohjavesialuekokonaisuutta, joilla tulee varautua seudulliseen vedenhankintaan: Hämeenkangas (Ikaalinen) Ulvaanharju-Vatulanharju (Ikaalinen ja Hämeenkyrö) Mihari ja Ylöjärvenharju (Hämeenkyrö ja Ylöjärvi) Visuvesi (Ruovesi) Jäminkipohja, Raisinkangas, Siikakangas, Särkikangas-Välikangas (Ruovesi ja Tampere) Isokangas-Syrjänharju, Vehoniemenharju (Kangasala ja Pälkäne) Vedenhankinnan kehittäminen edellyttää näillä alueilla viimeksi mainittua lukuun ottamatta yksityiskohtaisempia selvityksiä ja tutkimuksia sekä mm. luonnonympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointia. 213

216 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET TEKNINEN HUOLTO VEDENHANKINTAVESISTÖT JA PINTAVEDENOTTAMOT Pintavedenottamo Vedenhankintavesistö Kuva 41. Vedenhankintavesistöt ja pintavedenottamot. 214

217 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET TEKNINEN HUOLTO Muussa maankäytön suunnittelussa tulee varautua tekopohjaveden muodostamismahdollisuuksiin mainituista alueista Isokankaan-Syrjänharjun ja Vehoniemenharjun alueella sekä Miharin ja Ylöjärvenharjun alueella. Miharin-Ylöjärvenharjulla tekopohjaveden muodostamismahdollisuuksista saadaan käsitys vasta perusteellisten tutkimusten ja selvitysten perusteella. Isokankaan-Syrjänharjun ja Vehoniemenharjun aluetta on tutkittu laajasti 2000-luvun alkupuolelta saakka tekopohjaveden muodostamista varten. Vaikka tekopohjaveden muodostamiseen Isokankaan-Syrjänharjun ja Vehoniemenharjun alueella näyttää vielä liittyvän joitakin lisäselvitystarpeita, on tekopohjaveden muodostamisen arvioitu Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa (Pirkanmaan ELY-keskus 2015) olevan kuitenkin tulevaisuuden vedenhankinnan kehittämisen kannalta varteenotettava vaihtoehto kyseisellä alueella, ja tästä syystä siihen on varauduttava myös maakuntakaavassa. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa (2015) on nostettu esille myös Hämeen ja Satakunnan puolelle sijoittuvien pohjavesivarojen hyödyntämisen selvittäminen tulevaisuudessa. Tällä perusteella Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 on osoitettu Ikaalisten ja Jämijärven alueelle sijoittuva Hämeenkankaan pohjavesialue ja siitä yhdysvesijohdon yhteystarve -merkintä Tampereen kaupunkiseudun suuntaan. Samalla perusteella Pirkanmaan eteläosaan on osoitettu yhdysvesijohdon yhteystarve -merkintä Hauho-Tuulos-Lammi -alueen pohjavesiesiintymien hyödyntämisen mahdollista tulevaa selvittelyä varten. Vedenhankintamahdollisuuksien selvittäminen maakunnan rajojen ulkopuolelta edellyttää laajaa yhteistyöstä. Etusijalla on pohjavesialueiden sijaintikuntien omat tarpeet. Nokian, Tampereen, Valkeakosken ja Turun seudun pintaveden käyttöön perustuva vedenhankinta on otettu huomioon kaavan yleismääräyksessä. Yleismääräystä tarkentamaan on kaavakartalle osoitettu Tampereen, Nokian ja Valkeakosken käytössä olevat pintavedenottamot (merkintä ETv) sekä tulevaisuudessa mahdollisesti tarvittavat vedenottamot Ylöjärvellä ja Kangasalla (merkintä tkv). Kangasalla vedenottamo liittyy Isokankaan-Syrjänharjun ja Vehoniemenharjun alueella mahdolliseen hyödyntämiseen tekopohjaveden muodostamisessa. Mahdollista Miharin ja Ylöjärvenharjun alueelle toteutettavaa tekopohjavesilaitosta varten on Ylöjärvelle Näsijärven rantaan osoitettu kaavassa kehittämisperiaatemerkinnällä pintavedenottamon paikka. Kyseinen paikka perustuu vuonna 1996 tehtyyn selvitykseen Julkujärven-Pinsiönkankaan maankäyttötilanne ja soveltuvuus laajamittaiseen vedenhankintaan (Tampereen kaupungin vesilaitos 1996). Tämän lisäksi on Ylöjärven kaupungin esityksestä kaavaan osoitettu Siivikkalan alueelle pintavedenottamon paikka mahdollisia tulevaisuuden tarpeita varten. Vesihuoltoon liittyvillä kehittämisperiaatemerkinnöillä on ilmaistu tavoitetilaa, johon on muussa maankäytön suunnittelussa syytä varautua. Kehittämisperiaatemerkinnällä osoitettuun toimintaan liittyy toteutettavuuden tai sijainnin osalta epävarmuutta tai toiminta edellyttää tarkempia tutkimuksia ja selvityksiä. Vesijohtolinjojen osalta maakuntakaavassa osoitetaan kaavassa tunnistettujen taajamien väliset merkittävimmät yhteydet. Tämän lisäksi on osoitettu vedenhankinnan kehittämisen kannalta tärkeät yhteydet yhteystarvemerkinnöillä. Maakuntakaavan vesihuollon merkinnät on esitetty kaavaselostuksen liitekartalla 31 Vedenhankinta. Pinta- ja pohjavesien osalta kaavamääräyksissä on kiinnitetty huomiota vesilähteiden suojeluun. Kaavaratkaisua pinta- ja pohjavesien osalta on esitelty tarkemmin kaavaselostuksen kappaleissa Pohjavedet (6.9.6) ja Vesistöt (6.9.7). 215

218 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET TEKNINEN HUOLTO MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET tk Teknisen huollon kehittämisen kohdealue, pohjavesialue. Merkinnällä osoitetaan pohjavesialueet, joilla tulee varautua seudulliseen vedenhankintaan. Merkintään liittyy Hämeenkyrössä ja Ylöjärvellä Huutisuo-Sasin Natura-alueen läheisyydessä erityismääräys em3, Ikaalisissa Hämeenkankaan Natura-alueen läheisyydessä erityismääräys em4, Kangasalla ja Pälkäneellä Keiniänrannan Natura-alueen läheisyydessä erityismääräys em9, Kangasalla ja Pälkäneellä Keisarinharju-Vehoniemenharjun Natura-alueen läheisyydessä erityismääräys em10, Hämeenkyrössä ja Ylöjärvellä Pinsiön-Matalusjoen Natura-alueen läheisyydessä erityismääräys em16, Ruovedellä Siikanevan Natura-alueen läheisyydessä erityismääräys em22 sekä Ikaalisissa ja Hämeenkyrössä Vatulanharju-Ulvaanharjun Natura-alueen läheisyydessä erityismääräys em23. Suunnittelumääräys: Maakuntakaavassa on kuvattu kaikki potentiaaliset Pirkanmaalla sijaitsevat tekopohjaveden tuotantoalueet. Alueiden käyttöönoton valmistelusta päätetään erikseen yksityiskohtaisemman suunnittelun, kuten kunnan kaavoituksen yhteydessä. Isokankaan-Syrjänharjun ja Vehoniemenharjun alueella tulee varautua mahdolliseen tekopohjaveden muodostamiseen. Miharin pohjavesialueella ja Ylöjärvenharjulla tulee varautua tekopohjaveden muodostamismahdollisuuksien selvittämiseen. Alueelle ei saa sijoittaa sellaista maankäyttöä, joka voi vaarantaa alueen vaihtoehtoisia käyttömahdollisuuksia vedenhankintaan. ETv Yhdyskuntateknisen huollon alue, pintavedenottamot. Kohdemerkinnällä osoitetaan yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeät pintavedenottamot. tkv Teknisen huollon kehittämisen kohdealue, pintavedenottamot. Kohdemerkinnällä osoitetaan pintavedenottamot, joilla tulee varautua seudulliseen vedenhankintaan. Alueen tarkka sijainti määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa tulee huolehtia siitä, ettei toiminnoista aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia maisemaan. v Yhdysvesijohto. Merkinnällä osoitetaan veden johtamisen kannalta tärkeimmät seudullisesti merkittävät verkostoyhteydet. v Yhdysvesijohto, ohjeellinen linjaus. Merkinnällä osoitetaan vesihuollon kehittämisen kannalta tärkeät uudet seudullisesti merkittävät yhdysvesijohdot, joiden sijaintiin tai toteuttamiseen liittyy epävarmuutta. Suunnittelumääräys: Maankäytön suunnittelulla on turvattava yhdysvesijohdon toteuttamismahdollisuus. 216 v Yhdysvesijohdon yhteystarve. Yhteystarvemerkinnällä osoitetaan vesihuollon kehittämisen kannalta tärkeät uudet yhdysvesijohdot, joiden sijaintiin ja toteuttamiseen liittyy epävarmuutta.

219 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET TEKNINEN HUOLTO em3 Erityismääräys 3. Erityismääräys koskee merkintöjä: Teknisen huollon kehittämisen kohdealue, pohjavesialue (tk): Hämeenkyrö ja Ylöjärvi / Miharin ja Ylöjärvenharjun pohjavesialueet. Voimalinjan yhteystarve: Hämeenkyrö / Elovaara Kyröskoski. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, etteivät Huutisuo- Sasin (FI ) Natura-alueen läheisyydessä suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vesitalouteen kohdistuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseen ja veden laadun säilymiseen. em4 Erityismääräys 4. Erityismääräys koskee merkintää: Teknisen huollon kehittämisen kohdealue, pohjavesialue (tk): Ikaalinen / Hämeenkankaan pohjavesi-alue. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, etteivät Hämeenkankaan (FI ) Natura-alueen läheisyydessä suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vesitalouteen kohdistuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseen. em9 Erityismääräys 9. Erityismääräys koskee merkintöjä: Teknisen huollon kehittämisen kohdealue, pohjavesialue (tk): Kangasala ja Pälkäne / Isokangas-Syrjänharjun ja Vehoniemenharjun pohjavesialueet. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, etteivät Keiniänrannan (FI ) Natura-alueen läheisyydessä suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vesitalouteen kohdistuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseen. em10 em10 Erityismääräys 10. Erityismääräys koskee merkintöjä: Teknisen huollon kehittämisen kohdealue, pohjavesialue (tk): Kangasala ja Pälkäne / Isokangas-Syrjänharjun ja Vehoniemenharjun pohjavesialueet. Virkistysalue (V): Kangasala / Keisarinharju-Vehoniemenharjun Natura-alueen pohjoispuolella. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, etteivät Keisarinharju-Vehoniemenharjun (FI ) Natura-alueen läheisyydessä suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vesitalouteen kohdistuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseen sekä virkistyskäytön ohjaamiseen. em16 Erityismääräys 16. Erityismääräys koskee merkintöjä: Teknisen huollon kehittämisen kohdealue, pohjavesialue (tk): Hämeenkyrö ja Ylöjärvi / Miharin ja Ylöjärvenharjun pohjavesialueet. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, etteivät Pinsiön- Matalusjoen (FI ) Natura-alueen läheisyydessä suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vesitalouteen kohdistuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseen. 217

220 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET TEKNINEN HUOLTO em22 Erityismääräys 22. Erityismääräys koskee merkintää: Teknisen huollon kehittämisen kohdealue, pohjavesialue (tk): Ruovesi / Jäminkipohjan, Raisinkankaan, Siikakankaan ja Särkikangas-Välikankaan pohjavesialueet. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, etteivät Siikanevan (FI ) Natura-alueen läheisyydessä suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vesitalouteen kohdistuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseen. em23 Erityismääräys 23. Erityismääräys koskee merkintää: Teknisen huollon kehittämisen kohdealue, pohjavesialue (tk): Ikaalinen ja Hämeenkyrö / Ulvaanharjun ja Vatulanharjun pohjavesialueet. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, etteivät Vatulanharju-Ulvaanharjun (FI ) Natura-alueen läheisyydessä suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vesitalouteen kohdistuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseen. JÄTEVESIEN KÄSITTELY LÄHTÖKOHDAT Pirkanmaan jätevesimäärien ennakoidaan kasvavan väestön kasvun myötä vuoteen 2040 mennessä 15 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna (Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2015). Koska väestön kasvun painopiste on Tampereen kaupunkiseudulla, on jätevesimäärien kasvu suurin tällä alueella. Jätevesien käsittelyssä on viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut voimakasta toiminnan keskittämistä. Toistakymmentä puhdistamoa on tänä aikana suljettu, ja jätevedet on niistä johdettu suurempaan laitokseen käsiteltäviksi. Muutamissa kunnissa on vielä toteutumatta jätevedenpuhdistuksen keskittäminen. Näistä suurin on Tampereen seudun keskuspuhdistamon toteuttaminen Tampereen Sulkavuoreen. Mukana hankkeessa ovat Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Puhdistamon käyttöönoton myötä Tampereen Viinikanlahden ja Raholan puhdistamot sekä Lempäälän puhdistamo suljetaan. Keskuspuhdistamohankkeeseen liittyy myös puhdistamolietteiden käsittely. Käsittelytekniikkana selvitetään lietteen polttoa ja mädätystä. Hanke on vuonna 2011 valmistuneen yleissuunnitelman jälkeen edennyt puhdistamon sekä siirto- ja purkulinjojen toteutussuunnitteluun. Hankkeesta on toteutettu YVA-lain mukainen arviointi. Tampereen keskuspuhdistamon lisäksi Nokialla on käynnistynyt uuden puhdistamon suunnittelu Koukkujärven jätteenkäsittelyalueen läheisyyteen. Puhdistamo korvaisi toteutuessaan Kullaanvuoren ja Siuron nykyiset puhdistamot. Kullaanvuoren puhdistamon allasrakenteita voidaan kuitenkin jatkossa vielä hyödyntää. Nokian uuden puhdistamon suunnitteluun yhteydessä selvitetään lisäksi muun muassa jätevesilietteiden ja biojätteiden yhteiskäsittelyä Nokian Koukkujärven jätteenkäsittelyalueella. Tulevaisuuden selvityskohteena on Etelä-Pirkanmaan kuntien (Akaa, Urjala, Valkeakoski, Pälkäne) jätevesien yhteiskäsittely. Tältä osin ratkaisun tekeminen siirtyy tuleville vuosikymmenille. Tulevaisuuden selvitystarpeisiin kuuluu myös Ylä-Pirkanmaan lietteiden yhteiskäsittely, jolle on nähty olevan tarvetta. 218

221 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET TEKNINEN HUOLTO TAVOITTEET Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on kirjattu jätevesien käsittelyyn liittyvinä tavoitteina muun muassa seuraavaa: Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittämistyön (Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2015) keskeisiksi tavoitteiksi asetettiin työtä käynnistettäessä muun muassa seuraavat jätevesien käsittelyyn liittyvät tavoitteet: ylikunnallinen yhteistyö laitos- ja verkostoasioissa verkostojen ja laitosten saneeraus purkuvesistöihin kohdistuvan kuormituksen vähentäminen seudulliset/keskitetyt jätevedenpuhdistusratkaisut puhdistamolietteiden hyötykäytön edistäminen Maakuntakaavaratkaisun kannalta keskeinen päämäärä on jätevesien käsittelyn keskittämisen mahdollistaminen Tampereen kaupunkiseudulla. Keskitetyllä puhdistusratkaisulla tavoitellaan uusimpien tekniikoiden hyödyntämistä siten, että puhdistuksella päästäisiin purkuvesistön kannalta parempaan lopputulokseen kuin useassa pienemmässä yksikössä. SUUNNITTELUPERIAATTEET Pirkanmaan maakuntakaava 2040 jätevesien käsittelyratkaisu nojautuu Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyöhön (Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2015) sekä kunnissa tehtyihin päätöksiin. Tampereen seudulla varaudutaan jätevesien käsittelyn keskittämiseen Sulkavuoreen suunniteltuun puhdistamoon. Nokian kaupungin jätevedet johdetaan Koukkujärvelle toteutettavaan uuteen puhdistamoon. Molempiin puhdistamohankkeisiin liittyy myös puhdistamolietteiden käsittely. Tampereen seudun keskuspuhdistamon hankesuunnittelu ja siihen liittyvät selvitykset ovat edenneet jo niin pitkälle, että puhdistamon merkitsemiseen maakuntakaavaan aluevarausmerkinnällä, ETj, on olemassa perusteet. Nokian jätevedenpuhdistamon suunnittelu ja vaikutusten arvioinnit ovat vielä alkuvaiheessa ja siitä syystä toimintaan on maakuntakaavassa varauduttu kehittämisperiaatemerkinnällä, tkj. Tampereen ja Nokian uusien puhdistamoiden ohella maakuntakaavassa osoitetaan kaikki vähintään asukasvastineluvun puhdistamot (merkintä ETj), joiden joukossa on myös teollisuuden puhdistamoita: Mänttä-Vilppula Valkeakoski/keskuspuhdistamo Nokia/Kullaanvuori (uuden puhdistamon toteuduttua nykyisen puhdistamon altaita voidaan mahdollisesti vielä hyödyntää) Teollisuuden puhdistamot Nokialla, Valkeakoskella, Kyröskoskella ja Mänttä-Vilppulassa Maakuntakaavassa osoitetaan seudullisesti merkittävien ja asukasvastineluvultaan yli asukkaan puhdistamoiden lisäksi seudullisesti merkittävät siirtoviemäriyhteydet. Ruoveden Visuveden puhdistamon osalta kaavassa on varauduttu jätevesien johtamiseen tulevaisuudessa käsiteltäviksi joko Virtain tai Ruoveden puhdistamoille. Molempiin suuntiin on osoitettu siirtoviemärin yhteystarvemerkinnät. Tampereen Tarastenjärven jätteenpolttolaitos on otettu kaavassa huomioon samalla merkinnällä kuin jätevedenpuhdistamot. Lietteenkäsittely on sisällytetty Nokian ja Tampereen seudun keskuspuhdistamon määräyksiin. Jätevedenpuhdistamoiden läheisyyteen ei tulisi osoittaa asutusta tai muita ympäristöhaitoille herkkiä toimintoja. Tarvittavat suojaetäisyydet ja ympäristöhaittojen ehkäisemisen edellyttämät tekniset ratkaisut tulee selvittää yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Nokian ja Tampereen 219

222 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET TEKNINEN HUOLTO uusien puhdistamoiden suunnittelussa on tarvetta kiinnittää huomiota siihen, ettei ympäristön virkistyskäyttöarvot heikkene. Tampereella lisäksi läheisen asutuksen huomioon ottaminen vaatii erityistä panostusta. Puhdistamoiden suunnittelu vaatii huomion kiinnittämistä myös vesistövaikutusten ehkäisemiseen. Sulkavuoren puhdistamon jätevesien purkupaikka on Pyhäjärvi, joka on Näsijärven ohella kasvavan maakuntakeskuksen yksi vetovoimatekijöistä. Maakuntakaavassa on osoitettu Pyhäjärven ympäristöön kehittämisvyöhyke, joka painottaa muun muassa virkistyksen laatutasoa. Näistä syistä kaikessa suunnittelussa tulisi panostaa järven veden laadun parantamiseen. Maakuntakaavan jätevesien käsittelyn merkinnät on esitetty kaavaselostuksen liitekartalla 30. MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET ETj Yhdyskuntateknisen huollon alue, jätteenpoltto ja jätevesien käsittely. Kohdemerkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävät jätteenpolttolaitokset sekä jätevedenpuhdistamot, joiden asukasvastineluku on vähintään Suunnittelumääräys: Merkittävät ympäristöhaitat on estettävä teknisin ratkaisuin. Tampereen Sulkavuoren alue on varattu maanalaista jätevedenpuhdistamoa varten. Sulkavuoren alueella tulee ottaa huomioon mahdollisuus lietteiden käsittelyyn. Lisäksi puhdistamon suunnittelussa tulee maanpinnalla turvata virkistyskäytön edellytysten jatkuminen. j Siirtoviemäri. Merkinnällä osoitetaan tärkeimmät seudullisesti merkittävät viemäriyhteydet. j Siirtoviemäri, ohjeellinen linjaus. Merkinnällä osoitetaan vesihuollon kehittämisen kannalta tärkeät uudet seudullisesti merkittävät viemäriyhteydet, joiden sijaintiin tai toteuttamiseen liittyy epävarmuutta. Suunnittelumääräys: Maankäytön suunnittelulla on turvattava siirtoviemärin toteuttamismahdollisuus. j Siirtoviemärin yhteystarve. Yhteystarvemerkinnällä osoitetaan vesihuollon kehittämisen kannalta tärkeät uudet siirtoviemärit, joiden sijaintiin ja toteuttamiseen liittyy epävarmuutta. 220

223 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET YMPÄRISTÖHÄIRIÖT JA TURVALLISUUS 6.11 YMPÄRISTÖHÄIRIÖT JA TURVALLISUUS LENTOMELU LÄHTÖKOHDAT Tampere-Pirkkalan lentoasemalla lennettiin vuonna 2013 noin liikenneilmailun ja noin sotilasilmailun lento-operaatiota. Sotilasilmailun lento-operaatioista operaatiota lennettiin F18 Hornet -torjuntahävittäjillä. Lisäksi lennettiin yleisilmailu- ja muuta lento-operaatiota. Yksi lentoonlähtö tai laskeutuminen tarkoittaa yhtä operaatiota. Melutilanteen kannalta merkittävimpiä operaatioita ovat raskaiden liikenneilmailun koneiden sekä ilmavoimien torjuntahävittäjien operaatiot. Tampere-Pirkkalan lentoaseman ympäristölupaa varten on vuonna 2013 laadittu lentomeluselvitys. Selvityksen perusteella nykytilanteessa lentokoneen aiheuttamat melualueet ovat kooltaan pienempiä kuin Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa osoitetut melualueet, jotka ovat perustuneet visioon vuoden 2010 tilanteesta. Melualueen pienentyminen perustuu keskeisesti siihen, että Hornet-torjuntahävittäjien toteutuneet operaatiomäärät vuonna 2012 ovat pienemmät kuin vuonna 1997 laaditussa ennustetilanteen laskelmassa, ja siihen että Hornet-torjuntahävittäjillä käytetään kehittyneitä lentomenetelmiä, joilla voidaan vaikuttaa syntyvään meluun ja haitan laajuuteen. TAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät, että lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee huomioida lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset sekä lentomelun aiheuttamat rajoitukset. Alueidenkäytössä on myös turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Tampere-Pirkkalan lentoasema on merkittävä elinkeinoelämän moottori Pirkanmaalla. Kentän toimintaedellytykset halutaan turvata ja samalla varautua myös merkittävään toiminnan laajenemiseen tulevaisuudessa. 221

224 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET YMPÄRISTÖHÄIRIÖT JA TURVALLISUUS SUUNNITTELUPERIAATTEET Maakuntakaavaa varten on Tampere-Pirkkalan lentoasemalle laadittu yhteistyössä Finavian ja Puolustusvoimien kanssa melutilannevisio. Selvityksessä on otettu huomioon nykyisen ja toisen kiitotien suunnitelmat, sekä oletus, että vuonna 2040 Tampere-Pirkkalan lentoasemalla operoiva lentokonekalusto on todennäköisimmin keskimäärin raskaampaa, mutta teknisesti meluntuotoltaan suhteessa hiljaisempaa kuin nykyinen kalusto. Tässä visiossa on oletettu koneiden massan kasvun kompensoituvan lentokonekaluston meluominaisuuksien teknisellä kehittymisellä. Lentomelualueen määrittelyssä on varauduttu matkustajamäärien nousuun aina noin 5 miljoonaan matkustajaan asti ja kaupallisten siviili-ilmailun operaatioiden maksimimääräksi on arvioitu noin kappaletta vuodessa. Nämä ovat mitoituslukuja, eivätkä ne ole varsinainen ennuste vuodelle Oletuksena myös on, että F18 Hornet -torjuntahävittäjät on korvattu seuraavan sukupolven hävittäjillä, jotka ovat nykyistä raskaampia ja kovaäänisempiä. Ilmavoimat operoi nykyisillä käytössä olevilla F18 Hornet -torjuntahävittäjillä vielä noin vuoteen 2025 asti. Melutilannevisiossa on laskettu arvio vuoden 2040 meluvisioista käyttäen indikaattorina melun päivä-ilta-yö -melutasoa Lden. Lden-taso on melun painotettu keskiäänitaso (den = day-eveningnight), jossa ilta-ajan klo melutapahtumia on painotettu +5 db ja yöajan klo melutapahtumia +10 db. Painotus vastaa ilta-ajan liikennemäärän kertomista tekijällä 3,16 ja yöajan liikennemäärän kertomista tekijällä 10. Näin lasketulla tunnusluvulla kuvataan eri vuorokauden aikaista melun häiritsevyyttä yhdellä luvulla vuosikeskiarvona ja voidaan esittää alue, jolla ilmoitettu arvo alittuu tai ylittyy. Edellä esitettyjen asioiden perusteella lasketun Lden 55 db -melukäyrän mukainen melualueen pinta-ala on noin 48 km². Vuodelle 2040 ennustettu meluvisio on toisen kiitotien varauksesta huolimatta pääosin pienempi kuin vuonna 1995 laadittu edellinen meluennuste vuodelle Lentomelualueet on esitetty kaavaselostuksen liitekartalla 33 Seveso-, suoja- ja huomiointivyöhykkeet sekä melualueet. MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Lentomelualue 1. Merkinnällä osoitetaan Tampere-Pirkkalan lentoaseman melualue, jonka melutaso L den on yli 55 dba. Suunnittelumääräys: Alueelle ei yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tule osoittaa uutta asutusta tai muuta toimintaa, joka on herkkä melun haitoille. Alueella on mahdollista nykyisten asuinrakennusten ja muuhun meluherkkään toimintaan liittyvien rakennusten peruskorjaus ja laajentaminen Lentomelualue 2. Merkinnällä osoitetaan Tampere-Pirkkalan lentoaseman melualue, jonka melutaso L den on yli 60 dba. Suunnittelumääräys: Alueelle ei yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tule osoittaa toimintaa, joka on herkkä melun haitoille. 222

225 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET YMPÄRISTÖHÄIRIÖT JA TURVALLISUUS VAK-RATAPIHA JA HUOMIOINTIVYÖHYKE LÄHTÖKOHDAT Tampereen keskusjärjestelyratapiha on Kouvolan ohella Etelä-Suomen toinen rautatieliikenteen keskus, jolla on tärkeä rooli koko Suomen kuljetusjärjestelmässä. Se on myös niin kutsuttu VAKratapiha, eli kuljetuskeskittymä, jonka kautta kulkee suuria määriä vaarallisten aineiden kuljetuksia (VAK). Mikäli ratapihalla tapahtuu onnettomuus, jossa vaarallisia aineita sisältäviä vaunuja on osallisena, on mahdollista että onnettomuudessa vapautuvat aineet aiheuttavat suuronnettomuusvaaran, jonka vaikutukset ulottuvat ratapiha-alueen ulkopuolelle. (Ympäristöministeriö 2012) Järjestelyratapihalle osoitetaan uusi sijainti Lempäälässä läntisen ratayhteyden varrella. Nykyisellä sijainnilla järjestelyratapihan ympäristössä yhden kilometrin säteellä asuu noin asukasta, kun vastaavalla vyöhykkeellä uuden ratapihan ympäristössä asuu noin 350 ihmistä. Tampereen ratapiha ja radanvarsi: vaarallisten aineiden kuljetuksista (VAK) aiheutuvien suuronnettomuusriskien arviointi -selvityksessä todetaan, että Tampereen Viinikan järjestely ja tuloratapihan kautta kulkee noin neljäsosa Suomen VAK rautatieliikenteestä. TAVOITTEET Vaarallisten aineiden kuljetusten käsittelytoiminnot ratapihalla aiheuttava suuronnettomuusriskin. Tähän riskiin tulee varautua ympäröivässä maankäytössä. Suunniteltu maankäyttö ei yleensä ole mahdollista (440m) Suunniteltu maankäyttö edellyttää yleensä turvallisuutta parantavia toimenpiteitä (950m). Kuva 42. VAK-ratapihan huomiointivyöhykkeet Tampereen keskustan eteläpuolella (Gaia Consulting, 2013). 223

226 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET YMPÄRISTÖHÄIRIÖT JA TURVALLISUUS SUUNNITTELUPERIAATTEET Tampereen keskustan ja Rautaharkko-Lakalaivan alakeskuksen välittömässä läheisyydessä sijaitseva nykyinen järjestelyratapiha on toinen Suomen pääjärjestelyratapihoista, jossa järjestellään myös vaarallisten aineiden kuljetuksia. Vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvistä järjestelyratapihatoiminnoista aiheutuu suuronnettomuusriski. Ensisijaisesti riskiä pyritään hallitsemaan ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä, kuten ratapihan liikennejärjestelyillä ja torjuntamenetelmiä kehittämällä. Onnettomuuden tai tahallisen vahingonteon mahdollisuutta ei kuitenkaan voida täysin sulkea pois näillä toimilla, jolloin myös maankäytössä on syytä varautua mahdolliseen suuronnettomuuteen. VAK suuronnettomuusriskin huomioiminen kaavoituksessa vaatii riskien tunnistamista ja arviointia maankäytön suunnittelun näkökulmasta. Tampereen järjestelyratapihalla esitetään VAK-ratapihan kohdemerkintä. Nykyisenkaltaisen toiminnan jatkumiseen liittyvä huomiointivyöhyke esitetään selvityksessä Tampereen ratapiha ja radanvarsi: vaarallisten aineiden kuljetuksista (VAK) aiheutuvien suuronnettomuusriskien arviointi (2013). Selvityksen mukaiset vyöhykkeet esitetään kuvassa 42. Uudelle järjestelyratapihalle Lempäälässä esitetään VAK-ratapihan huomiointivyöhyke. Alueelle ei tule sijoittaa herkkiä toimintoja, jotka estäisivät ratapihan sijoittumisen lähialueelle. Vyöhyke esitetään yhden kilometrin leveydelle suunnitellun ratapihan ympärille. Tässä rajauksessa mitoittavana on pidetty suurta ammoniakkivuotoa. Järjestelyratapiha sijaitsee pääosin leikkauksessa, jolloin maastonmuodot osaltaan suojelevat Kuljun taajamaan mahdollisesti kohdistuvia vaikutuksia. Ratapihan sisäisen toiminnan ja rakenteen sekä käsiteltävien aineiden tarkentuessa voidaan myös vyöhykettä tarkentaa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. VAK-ratapihan huomiointivyöhyke on esitetty kaavaselostuksen liitekartalla 33 Seveso-, suoja- ja huomiointivyöhykkeet sekä melualueet. MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET VAK VAK-ratapiha. Merkinnällä osoitetaan järjestelyratapiha, jolla tehtävistä vaarallisten aineiden kuljetusten järjestelytoiminnoista aiheutuu suuronnettomuusriski lähialueelle. Suunnittelumääräys: Tarve yksityiskohtaiselle riskiselvitykselle tai riskinhallintatoimenpiteille tulee erikseen arvioida ratapihan ja sen lähialueen yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Suunnittelumääräys on voimassa kunnes suuronnettomuusriskin aiheuttavat toiminnot poistuvat ratapihalta. VAK VAK-ratapihan huomiointivyöhyke. Merkinnällä osoitetaan vaarallisten aineiden kuljetusten järjestelystä aiheutuva suuronnettomuus-riskin huomiointivyöhyke uudelle järjestelyratapihalle. Suunnittelumääräys: Alueelle ei tule sijoittaa sairaalaa, vanhainkotia, koulua, päiväkotia tai muuta vastaavaa laitosta. Tarve yksityiskohtaiselle riskiselvitykselle tai riskinhallintatoimenpiteille tulee erikseen arvioida tarkemman suunnittelun yhteydessä. 224

227 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET YMPÄRISTÖHÄIRIÖT JA TURVALLISUUS PUOLUSTUSVOIMIEN ALUEET JA MELU- JA SUOJAVYÖHYKKEET LÄHTÖKOHDAT Puolustusvoimien alueet ovat erityistoimintojen alueita, joille yleisön pääsy on kielletty tai liikkuminen alueilla on rajoitettua. Alueilla sijaitsee muun muassa puolustusvoimien varuskunta- ja varastointitoimintoja sekä harjoitusalueita. Aluevarauksilla turvataan puolustusvoimien toiminta-, koulutus- ja tutkimusmahdollisuudet alueillaan siten, että ne eivät ole ristiriidassa muun maankäytön kanssa. Puolustusvoimien alueina Tampereen kaupunkiseudulla on osoitettu Pirkkalan lentotukikohta, Sääksjärven Vuoresvuori, Lempäälän Lehtivuori, Tampereen Aitovuori, Siuron Linnavuori sekä Ylöjärven Lakialan puolustusvoimien tutkimuskeskus. Puolustusvoimien alueita on osoitettu myös Orivedelle, Hämeenkankaalle, Parkanon asemanseudulle, Virroille, Ruoveden Siikakankaalle sekä Juupajoen Lylyyn. Puolustusvoimien varikko- ja varastoalueille Ylöjärven Lakialaan, Parkanoon, Pirkkalaan, Ruoveden Siikakankaalle ja Niinisalon Pohjankankaalle on määritetty suojavyöhykkeet sekä Pirkkalan ampumarata-alueelle meluvyöhykkeet. Vyöhykkeiden sisään jäävien alueiden käyttö on rajoitettua ja niiden suunnittelussa tulee kuulla Puolustusvoimia. TAVOITTEET Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Samalla on huolehdittava muun yhdyskuntarakenteen, elinympäristön laadun ja ympäristöarvojen asettamat vaatimukset. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sisältävät myös melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista johtuvien haittojen ehkäisyä ja vähentämistä koskevan vaatimuksen, jonka mukaan alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Pirkanmaan alueidenkäytön suunnittelussa huomioidaan valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti maanpuolustuksen tarpeet varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen toiminnoille muu yhdyskuntarakenne, elinympäristön laatu, ympäristöarvot ja elinkeinojen harjoittaminen yhteen sovittaen. SUUNNITTELUPERIAATTEET Maakuntakaavassa puolustusvoimien aluevarauksista ja niiden suojavyöhykkeiden ja melualueiden määrittämisestä on vastannut Puolustusvoimat. Puolustusvoimien melualueet on esitetty kaavaselostuksen liitekartalla 33 Seveso-, suoja- ja huomiointivyöhykkeet sekä melualueet. Puolustusvoimien melualueiden lisäksi on kartoitettu muut melua tuottavat toiminnot ja väylät valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa tarkoitettujen hiljaisten alueiden tunnistamiseksi. Hiljaiset alueet esitetään liitekartalla 26 Tutkimusmetsät ja hiljaiset alueet. Tampere-Pirkkalan lentoaseman eteläpuoliselle puolustusvoimien alueelle sijoittuvaa Matalakorven metsäaluetta ja Lempäälän Sääksjärvellä sijaitsevaa Sääksvuoren aluetta koskee Metsähallituksen päätös osoittaa alueet suojeluun osana Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toteuttamista. Maakuntakaavassa alueet on suojelumerkinnän sijaan osoitettu puolustusvoimien alueina niitä koskevien maanpuolustuksellisten tavoitteiden vuoksi. Maakuntakaavassa esitetty uusi rata, niin kutsuttu Läntinen ratayhteys, kulkee sekä puolustusvoimien että Matalakorven METSO-ohjelma-alueen läpi. Linjauksesta on neuvoteltu Puolustusvoimien ja Metsähallituksen kanssa, ja Matalakorven alueen suojelussa otetaan huomioon läntisen ratayhteyden toteuttamismahdollisuudet. 225

228 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET YMPÄRISTÖHÄIRIÖT JA TURVALLISUUS METSO-ohjelmaan kuuluvien alueiden rajaukset on esitetty seuraavissa kuvissa. Kuva 43. Sääksvuoren METSO-alue Lempäälässä sinisellä rajauksella. Ote maakuntakaava 2040 ehdotuksesta. (MKH ) Kuva 44. Matalakorven METSO-alue Pirkkalassa sinisellä rajauksella. Ote maakuntakaava 2040 ehdotuksesta. (MKH ) 226

229 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET YMPÄRISTÖHÄIRIÖT JA TURVALLISUUS MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET EP Puolustusvoimien alue. Merkinnällä osoitetaan puolustusvoimien käytössä olevat alueet, joille yleisön pääsy on kielletty tai rajoitettu. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava puolustusvoimien toimintaedellytykset sekä kiinnitettävä erityistä huomiota ympäristöarvoihin ja yleiseen turvallisuuteen. sv1 Suojavyöhyke 1. Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on lähellä sijaitsevan vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan puolustusvoimien toiminnan vuoksi rajoitettava. Merkintä ei rajoita alueen maa- ja metsätalouskäyttöä tai käyttöä puolustusvoimia palvelevaan rakentamiseen. Suunnittelumääräys: Alueelle ei tule sijoittaa asutusta eikä koulua, sairaalaa, vanhainkotia, päiväkotia tai muuta vastaavaa laitosta. Merkintä ei estä olemassa olevan rakennuskannan peruskorjausta. sv2 Suojavyöhyke 2. Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on lähellä sijaitsevan vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan puolustusvoimien toiminnan vuoksi rajoitettava. Merkintä ei rajoita alueen maa- ja metsätalouskäyttöä tai käyttöä puolustusvoimia palvelevaan rakentamiseen. Suunnittelumääräys: Alueelle ei tule sijoittaa sairaalaa, vanhainkotia, päiväkotia tai muuta vastaavaa laitosta. Suunniteltaessa alueen käyttöä on Puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. sv3 Suojavyöhyke 3. Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on lähellä sijaitsevan vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan puolustusvoimien toiminnan vuoksi mahdollisesti rajoitettava. Suunnittelumääräys: Suunniteltaessa alueen käyttöä on Puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. me1 Melualue 1. Merkinnällä osoitetaan puolustusvoimien toiminnoista johtuva melualue, jonka melutaso ylittää ajoittain 60 db LAImax. Merkintä sallii nykyisen toiminnan jatkamisen ja kehittämisen sekä rakennusten täydennys- ja peruskorjaustoimenpiteet. Suunnittelumääräys: Alueelle ei tule sijoittaa uutta vapaa-ajan asumista tai muita melulle erityisen herkkiä toimintoja. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon ympäristöministeriön ohjeistus toiminnan aiheuttamalle ympäristömelulle. Suunniteltaessa alueen käyttöä on Puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. 227

230 KAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET YMPÄRISTÖHÄIRIÖT JA TURVALLISUUS me2 Melualue 2. Merkinnällä osoitetaan puolustusvoimien ampumatoiminnoista johtuva melualue, jolla melutaso ylittää ajoittain 65 db LAImax. Merkintä sallii nykyisen toiminnan jatkamisen ja kehittämisen sekä rakennusten täydennys- ja peruskorjaustoimenpiteet. Suunnittelumääräys: Alueelle ei tule sijoittaa uutta asumista tai muita melulle herkkiä toimintoja. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon ympäristöministeriön ohjeistus toiminnan aiheuttamalle ympäristömelulle. Suunniteltaessa alueelle uusia melulle mahdollisesti herkkiä toimintoja on Puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kuva Satakunnan lennostosta Pirkanmaalta, Puolustusvoimien kuvakeskus