Samalta viivalta 11. Tuuli Asunmaa Rauno Huttunen Jouni Peltonen (toim.)

Transkriptio

1 Tuuli Asunmaa Rauno Huttunen Jouni Peltonen (toim.) Samalta viivalta 11 Valtakunnallisen kasvatusalan valintayhteistyöverkoston (VAKAVA) kirjallisen kokeen aineisto 2017

2 Samalta viivalta 11

3

4 Tuuli Asunmaa Rauno Huttunen Jouni Peltonen (toim.) Samalta viivalta 11 Valtakunnallisen kasvatusalan valintayhteistyöverkoston (VAKAVA) kirjallisen kokeen aineisto 2017

5 Kustantaja: Toimituspäällikkö: Kansi: Taitto: Toimituskunta: PS-kustannus PL 303, Jyväskylä puh Mirva Kiviaho Marja Kastikainen Janne Hiltunen Tuuli Asunmaa, Helsingin yliopisto Rauno Huttunen, Turun yliopisto Manne Kallio, Helsingin yliopisto Marja Kalske, Lapin yliopisto Tiina Kujala, Tampereen yliopisto Minna Mäkihonko, Itä-Suomen yliopisto Jouni Peltonen, Oulun yliopisto Tanja Vehkakoski, Jyväskylän yliopisto Tekijät ja PS-kustannus PS-kustannus 2017 ISBN Painopaikka: Bookwell Oy, Juva

6 Jorma Vainionpään muistolle Vuoden 2017 VAKAVA-kokeen aineiston valitsevan ja kysymykset tekevän työryhmän työskentely alkoi suruviestillä: alusta läh tien työryhmään kuulunut ja pitkään sitä johtanut Jorma Vainionpää kuoli sunnuntaina Kokeen jokavuotinen laatiminen ja sen jatkuva kehittäminen oli osa Jorman elämäntyötä, jossa hän jatkuvasti korosti sitä, että kokeen pitäisi olla hakijoiden kannalta ennen kaikkea reilu ja oikeudenmukainen. Tämän vuoden valintakoeaineiston sisältävä teoksemme on omistettu Jorman muistolle.

7

8 Sisällys Tuuli Asunmaa, Rauno Huttunen ja Jouni Peltonen Johdanto vuoden 2017 VAKAVA- kokeen aineistoon... 9 Matti Meriläinen, Helena Puhakka ja Hanna-Maija Sinkkonen Tiedon löytäminen Internetistä ja sen ymmärtäminen osana nuorten ammatinvalintaa koskevaa päätöksentekoa Mari-Pauliina Vainikainen, Ninja Hienonen, Pirjo Lindfors, Arja Rimpelä, Mikko Asikainen, Risto Hotulainen ja Jarkko Hautamäki Oppimistuloksia ennustavat tekijät Helsingin metropolialueen yläkouluissa Pekka Mertala Kolmas tila suhteisuuden näyttämönä mediaviitteet ja läheisten nimet yhteisöllisyyden osoittajina esiopetusikäisten lasten luovassa kirjoittamisessa Valentina Kieseppä Autistisen kognition erityispiirteet ja taustamekanismit Antti Saari Tuskallista tietää: Psykoanalyyttinen teoria ja traumaattisen tiedon oppiminen Alina Kuusisto Valkoisen kaupungin punainen korkeakoulu: Joensuun korkeakoulun politisoitumiskeskustelun diskurssit vuosina Kirjoittajat Sanasto

9

10 Johdanto vuoden 2017 VAKAVA- kokeen aineistoon Tuuli Asunmaa, Rauno Huttunen ja Jouni Peltonen Johdanto vuoden 2017 VAKAVAkokeen aineistoon Aluksi Olet hakemassa yliopistoon, jonka tehtäviä ovat tutkimus, opetus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Opetus perustuu tutkimukseen ja periaatteena on, että jokainen opettaja on tutkija ja jokainen tutkija opettaa. Yliopisto vaikuttaa yhteiskuntaan sekä tuottamalla sen käyttöön tietoa että kouluttamalla sille asiantuntijoita. Monesti unohtuu, että vaikka opettaja valmistuu käytännön ammattiin, niin opettajankoulutus on yliopistollista koulutusta, jonka perusta on monitieteellisessä tutkimuksessa aivan kuten muidenkin yliopistollisten kasvatusalan koulutusten. Valmistuttuaan tuleva kasvatusalan ammattilainen ja asiantuntija ymmärtää siis esimerkiksi oppimisen ja koulutuksen tutkimusta, jotta voi soveltaa sitä omassa työssään, riippumatta siitä, onko oma työkenttä varhaiskasvatuksessa, aikuiskoulutuksessa tai jostain siltä väliltä. Tähän aineistoon työryhmä on koonnut artikkeleita, jotka ovat esimerkkejä korkeatasoisista ja mielenkiintoisista kasvatustieteellisistä tutkimuksista. Ne antavat kuvan siitä, miten monipuolisia ilmiöitä kasvatustieteilijä voi tutkia. Tällä kertaa näkökulmana on lisäksi se, miten monilla tavoilla kasvatustieteellistä tutkimusta voi tehdä. Sen takia mukana on kaksi artikkelia, joissa on käytetty määrällistä tutkimusotetta, ja samoin kaksi artikkeleita, joissa esitellään laadullisen tutkimuksen tuloksia. Mukaan on valittu myös kaksi 9

11 Samalta viivalta 11 artikkelia, joissa käytetään niin sanottua teoreettista tutkimusotetta, jossa tutkimuksen tarpeisiin ei ole kerätty omaa kokemusperäistä aineistoa. Vakiintuneen tieteellisen käytännön mukaisesti artikkeleissa viitataan lukuisiin teoksiin, mutta hakijan edellytetään tuntevan vain artikkeleissa mainitut asiat, ei viitatuissa alkuperäisteoksissa käsiteltyjä asioita tai teemoja. Myöskään tästä johdantoartikkelista ei tule kysymyksiä VAKAVA-kokeeseen. Tämän teoksen kaikki artikkelit on julkaistu aiemmin muissa teoksissa. Jos haluat esimerkiksi tulevien opintojesi yhteydessä viitata johonkin näistä artikkeleista, pitää viittaus tehdä alkuperäisteokseen, ei tähän artikkelikokoelmaan. Tämän helpottamiseksi artikkelien bibliografiset tiedot on merkitty tämän johdanto-osan loppuun. Artikkeleista Ensimmäisen artikkelin aihe on jokaiselle tämän kirjan lukijalle ajankohtainen. Meriläisen, Puhakan ja Sinkkosen artikkeli Tiedon löytäminen Internetistä ja sen ymmärtäminen osana nuorten ammatinvalintaa koskevaa päätöksentekoa tutkii nuorten kokemuksia ammatinvalintaan liittyvän tiedon löytämisestä ja ymmärtämisestä. Heidän tutkimuksensa kohdistuu nuorten kokemuksiin internetissä julkaistusta tiedosta ja siihen, miten tämän tiedon ymmärtäminen on yhteydessä ammatinvalintaa koskevaan päätöksentekoon. Aineisto on hankittu 9.-luokkalaisille ja lukiolaisille toteutetulla määrällisellä kyselyllä. Tutkimus osoitti, että lähes puolet vastaajista koki tiedon löytämisen helpoksi ja yli puolet koki tiedon ymmärtämisen helpoksi. Meriläinen ym. toteavat tutkimuksensa perusteella, että tiedon ymmärtäminen on yhteydessä valmiuteen tehdä itsenäisiä ammatinvalintaa koskevia päätöksiä. He suosittelevat, että opinto-ohjauksessa keskityttäisiin kannustamaan nuorta tunnistamaan 10

12 Johdanto vuoden 2017 VAKAVA- kokeen aineistoon omia vahvuuksiaan eikä niinkään panostettaisi ammatteja koskevan lisätiedon antamiseen päätöksenteon edessä olevalle nuorelle. Kirjan toinen artikkeli edustaa ensimmäisen artikkelin tavoin niin sanottua määrällistä tutkimusta. Määrällinen tutkimus on systemaattista kokemusperäisten (empiiristen) ilmiöiden havainnointia ja näiden numerollisten havaintojen käsittelyä tilastollisilla ja matemaattisilla tekniikoilla. Vainikainen, Hienonen, Lindfors, Rimpelä, Asikainen, Hotulainen ja Hautamäki selvittävät artikkelissaan Oppimistuloksia ennustavat tekijät Helsingin metropolialueen yläkouluissa mm. sitä, ovatko koulutason taustatekijät, kuten tuen saanti, maahanmuuttajien osuus ja tupakointi, yhteydessä toisiinsa sekä osaamisen lähtötasoon koulutasolla. Kirjoittajat tekivät asiasta määrällisen tutkimuksen, jossa seitsemännen ja yhdeksännen luokan oppilaat tekivät oppimaanoppimistestin sekä vastasivat hyvinvointikyselyyn. Oppimistuloksia pyrittiin selittämään sekä yksilö- että koulutason tekijöillä. Tulosten mukaan suurin osa oppimistulosten vaihtelusta on yksilötasoista ja sitä selittävät aiempi osaaminen, sukupuoli, tuen tarve, maahanmuuttajatausta ja äidin koulutus. Myös tupakointi ennusti jossain määrin oppimistuloksia. Merkittävä havainto oli se, että koululla oli vähäinen selitysosuus tulosten vaihteluun. Tosin pääkaupunkiseudun ja kasvukuntien koulut erosivat myönteisesti reuna-alueiden kouluista. Pekka Mertalan artikkeli Kolmas tila suhteisuuden näyttämönä edustaa puolestaan niin sanottua laadullista tutkimusta. Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan kokemusperäisesti inhimillisen todellisuuden laadullisia ilmiöitä kuten merkityksiä, tarkoituksia, kokemuksia, ajatuksia tai tunteita. Tässä artikkelissa tutkitaan sitä, miten esikouluikäisten lasten ei- institutionaalinen maailma (koti, leikit, kaverit) näkyy institutionaalisessa maailmassa (esikoulu). Kirjoittaja analysoi lasten esikoulussa vapaasti laatimia kirjoituksia. Monet teksteistä käsittelevät lasten yksityistä elämänpiiriä. Kirjoittaja kutsuu tällaista institutionaalisen ja ei-institutionaalisen maailman kohtaamista kolmanneksi tilaksi, johon heijastuvat sekä yk- 11

13 Samalta viivalta 11 sityisen että julkisen elämänpiirin odotukset. Kolmannessa tilassa lapset käsittelevät läheisiä tai toivottuja ihmissuhteitaan ja uudelleenkirjoittavat mediatekstejä, kuten Disneyn satuja. Tekstien todellisuus ei aina vastaa reaalimaailmaa, vaan esimerkiksi aikuisten ja lasten roolit ovat voineet vaihtaa paikkaa. Tekstit eivät ole myöskään sattumanvaraisia, vaan kukin lapsi pysyy eri teksteissään samassa pääteemassa. Kirjan neljäs artikkeli, Valentina Kiesepän Autistisen kognition erityispiirteet ja taustamekanismit, on tutkimusotteeltaan teoreettinen kirjallisuuskatsaus, jossa tiivistetään ja tulkitaan muiden tekemien empiiristen ja teoreettisten tutkimusten tuloksia sekä näiden perusteella esitetään toimenpidesuosituksia. Artikkelissa tarkastellaan autistista kognitiota (tietämistä) ja siihen alan kirjallisuudessa liitettyä älyprofiilin epätasaisuutta. Kirjoittaja esittelee kaksi ehdotusta niistä mekanismeista, jotka voivat olla tämän erikoisuuden taustalla. Autistisen kognition erilaisuus ei tarkoita, että autistisen kognitio on lähtökohtaisesti heikompaa ei-autistiseen verrattuna. Näyttää siltä, että standardoidut älykkyystestit saattavat antaa rajoittuneen kuvan autistisen kognitiosta. Monet autismikirjon häiriön diagnoosin saaneista eivät ole tyytyväisiä elämäänsä. Tämä selittyy sillä, että monet heistä ovat huomattavan epäedullisessa asemassa mitä tulee työnsaantiin, sosiaalisiin suhteisiin, psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen ja elämänlaatuun. Autistisen yksilön arjen tukemisessa tulisi Kiesepän mukaan keskittyä yksilön voimavaroihin ja siten löytää mielekästä tekemistä hänen arkeensa. Autistisen yksilön itsetunnon parantamisen kannalta olisi tarkoituksenmukaista nähdä autismi erilaisuutena eikä häiriönä tai sairautena, mikä lieventää myös osaltaan autismiin liittyvää kielteistä leimaa. Toinen aineiston teoreettisista kirjallisuuskatsauksista on Antti Saaren artikkeli Tuskallista tietää: Psykoanalyyttinen teoria ja traumaattisen tiedon oppiminen, jossa tarkastellaan oppimista psykoanalyyttisen kirjallisuuden näkökulmasta. Erityisenä tarkastelun kohteena artikkelissa on niin sanottu traumaattisen tiedon oppiminen. 12

14 Johdanto vuoden 2017 VAKAVA- kokeen aineistoon Tämä tarkoittaa sellaisten asioiden oppimista, joiden tiedostaminen on ahdistavaa ja usein tietoisuudesta torjuttua. Myös torjunta, transferenssi, vastatransferenssi ja niiden purkaminen ovat osa traumaattista oppimista. Tässä yhteydessä kirjoittaja käyttää hyväksi tunnetun psykoanalyytikon Jacques Lacanin käsitteitä iso Toinen sekä imaginaarinen, symbolinen ja reaalinen rekisteri. Oppimisprosessin havainnollistamiseksi artikkelissa kuvataan, miten vuonna 1967 Palo Altossa historianopettaja Ron Jones päätti havainnollistaa natsien kasvatusta ja propagandaa hyvin epätavallisella draamapedagogisella menetelmällä. Jonesin kokeilu karkasi käsistä ja projekti jouduttiin keskeyttämään. Tätä opetuskokeilua kirjoittaja käyttää havainnollistaakseen psykoanalyysin peruskäsitteitä. Kirjoittaja päätyy pohtimaan traumaattisen tiedon opettamisen etiikkaa ja ehdottamaan kolme traumaattisen tiedon oppimisen eettistä periaatetta. Usein Samalta viivalta -aineiston on päättänyt koulutuspoliittinen tai historiallinen aihe. Niin nytkin. Alina Kuusiston artikkeli Valkoisen kaupungin punainen korkeakoulu käsittelee joensuulaisissa paikallislehdissä vuosina käytyä korkeakoulukeskustelua. Kovan kamppailun jälkeen Pohjois-Karjalaan saatiin korkeamman asteen opinahjo, mutta sanomalehti Karjalainen oli tyytymätön vasemmistolaisten oletettuun ylivaltaan Joensuun korkeakoulussa. Sanomalehti Karjalainen syytti erityisesti korkeakoulun yhteiskuntaja kasvatustieteiden opetusta poliittisesti värittyneeksi. Näin syntyi maine Joensuun punaisesta korkeakoulusta. Tämä maine on säilynyt ihmisten muistissa vuosikymmenien ajan. Kuusisto löytää aineistostaan sellaiset diskurssit (keskustelun tavat ja kielenkäytön tyylit) kuin odotusten diskurssi, kehityksen diskurssi, edelläkävijyyden diskurssi sekä syrjinnän ja väärinkäytön diskurssi. Lehtikirjoittelussa uskottiin, että oletettu korkeakoulun punaisuus uhkaa maakunnallisia odotuksia ja vaarantaa koko maakunnan maineen. Korkeakoulun tutkijoiden ja opettajien poliittisten näkemysten sekä yhteiskunnallisen aktiivisuuden uskottiin vaikuttavan heidän työ- 13

15 Samalta viivalta 11 hönsä tutkijoina ja opettajina. Kuusiston artikkeli antaa erinomaisen esimerkin siitä, miten kasvatustieteellisessä laadullisessa tutkimuksessa voidaan soveltaa diskurssianalyysin menetelmää. VAKAVA-verkosto kiittää kaikkien artikkelin kirjoittajia ja aikaisempia julkaisijoita mahdollisuudesta käyttää näitä tekstejä osana VAKAVA-aineistoa. Artikkelien bibliografiset tiedot Kieseppä, V Autistisen kognition erityispiirteet ja taustamekanismit. Teoksessa Psykologia 51 (4), Kuusisto, A Valkoisen kaupungin punainen korkeakoulu. Joensuun korkeakoulun politisoitumiskeskustelun diskurssit vuosina Teoksessa Kasvatus & Aika 9 (3), Meriläinen, M., Puhakka, H. & Sinkkonen, H.-M Tiedon löytäminen Internetistä ja sen ymmärtäminen osana nuorten ammatinvalintaa koskevaa päätöksentekoa. Teoksessa Kasvatus 46 (1), Mertala, P Kolmas tila suhteisuuden näyttämönä mediaviitteet ja läheisten nimet yhteisöllisyyden osoittajina esiopetusikäisten lasten luovassa kirjoittamisessa. Teoksessa Media & viestintä 38 (1), Saari, A Tuskallista tietää: Psykoanalyyttinen teoria ja traumaattisen tiedon oppiminen. Teoksessa Kasvatus 47 (1), Vainikainen, M.-P., Hienonen, N., Lindfors, P., Rimpelä, A., Asikainen, M., Hotulainen, R. & Hautamäki, J Oppimistuloksia ennustavat tekijät Helsingin metropolialueen yläkouluissa. Teoksessa Kasvatus 47 (3),

16 Tiedon löytäminen Internetistä ja sen ymmärtäminen osana nuorten ammatinvalintaa koskevaa päätöksentekoa Matti Meriläinen, Helena Puhakka ja Hanna-Maija Sinkkonen Tiedon löytäminen Internetistä ja sen ymmärtäminen osana nuorten ammatinvalintaa koskevaa päätöksentekoa Peruskoulun ja lukion loppuessa nuoren pitäisi päättää, missä ja miten hän haluaa jatkaa opiskeluaan. Päätöksenteon tueksi nuori tarvitsee tietoa eri vaihtoehdoista. Tutkimuksessa selvitettiin, miten helpoksi nuoret kokevat koulutuksia, ammatteja ja työelämää koskevan tiedon löytämisen Internetistä ja miten he kokevat ymmärtävänsä löytämänsä tiedon. Lisäksi selvitettiin, miten tiedon ymmärtäminen on yhteydessä ammatinvalintaan liittyviin päätöksen teon ulottuvuuksiin ja päätöksenteon vaiheisiin. Lähes puolet tutkimuskyselyyn vastaajista koki tiedon löytämisen melko tai erittäin helpoksi ja yli puolet kertoi tiedon ymmärtämisen olevan helppoa tai ymmärtävänsä aina löytämänsä tiedon. Ymmärtämistä vaikeutti kielen vaikeaselkoisuus sekä asiat, jotka liittyivät koulutuksiin pääsyyn ja siihen, mitä opiskeluun sisältyy, mihin se tähtää ja minkälaiseen työhön koulutuksen käynyt voi päästä. Mitä helpommaksi opiskelijat kokivat tiedon ymmärtämisen, sitä pidemmällä he olivat myös ammatinvalinnan prosessissa. Artikkeli on julkaistu aikaisemmin: Kasvatus 1/2015,

17 Samalta viivalta 11 Ammatinvalintaan liittyvä tieto, tiedonhaku ja ymmärtäminen Lukion ja peruskoulun opetussuunnitelmien perusteissa oppilaitoksia kehotetaan hyödyntämään opetuksessa tietoverkkoja (Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 2004, 42) ja ohjaamaan opiskelijoita tieto- ja viestintätekniikan käyttöön, jotta opiskelijat kykenisivät soveltamaan löytämäänsä tietoa käytäntöön (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003, 14). Myös työhallinto on vienyt lisää palveluitaan verkkoon. Esimerkkeinä oppilaitoksissa sekä työ- ja elinkeinopalvelujen (TE) toimistoissa paljon käytetyistä sivustoista ovat Opintoluotsi (OPH), Opintopolku (OPH), Ammattinetti (TEM), A-URA (TEM) sekä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten sivustot. Internet tarjoaa hyvän avun muun muassa koulutuksia ja työelämää koskevan tiedon etsintään. Myös tiedon tarjoajan näkökulmasta Internet on suosittu: sivustojen tietoja on helppo päivittää ja ne ovat käytettävissä aina. Suomessa lähes jokaisella nuorella on käytettävissä tietokone, älypuhelin tai tabletti (SVT 2012). Myös kouluissa ja kirjastoissa on mahdollisuus käyttää Internetiä. Tiedon saanti on nopeutunut ja tullut helpommaksi uuden teknologian myötä, mutta samalla sisällöltään ja luotettavuudeltaan vaihtelevan tiedon määrä on lisääntynyt. Internetin käyttö edellyttää kriittistä ajattelua ja kriittistä suhtautumista. Ajantasaiselle ja luotettavalle tiedolle on kysyntää, sillä koulunsa lopettavat nuoret astuvat hyvin erilaisille työmarkkinoille kuin heidän vanhempansa. Tarjolla on työttömyyttä, osa-aikatyötä, lyhytaikaisia työsuhteita, projektimaista työtä ja joillekin vielä pitempikestoisia työsuhteita. Uraa luodaan yhä harvemmin yhden työnantajan palveluksessa, ja työntekijän on varauduttava uudelleen kouluttautumaan ja pitämään itse huoli siitä, että osaaminen on ajan tasalla. Nuorelta itseltään vaaditaan halua etsiä työelämässä tarjolla olevia 16

18 Tiedon löytäminen Internetistä ja sen ymmärtäminen osana nuorten ammatinvalintaa koskevaa päätöksentekoa mahdollisuuksia, halua kehittää omaa osaamistaan ja kykyä mukautua muutoksiin. (Savickas 2011b; Sullivan 1999.) Meijersin, Kuijpersin ja Gundyn (2013) mukaan useissa tutkimuksissa on osoitettu, että suurin osa nuorista epäonnistuu ammatinvalinnan suunnittelussa. Tämän takia he valitsevat koulutusvaihtoehtonsa sattumanvaraisesti, ja sen seurauksena he eivät ole sisäisesti motivoituneita ja jopa % keskeyttää koulutuksensa. Nuoren tulisi suunnata katseensa tulevaisuuteen, luottaa itseensä, tutkia uteliaana työelämää ja tarjolla olevia mahdollisuuksia sekä osata tehdä hyviä päätöksiä (Savickas 2005). Koulun tulisi valmistaa nuoria kohtaamaan työelämä ja sen mukanaan tuomat haasteet. Opinto-ohjauksen tulisi auttaa kaikkia nuoria orientoitumaan tulevaisuuteen ja valitsemaan koulutusaloja, joiden kautta työn syrjästä pääsisi kiinni (Notkola ym. 2013, 110). Valmiutta tulisi saada myös päätöksentekoon ja siihen, miten toimia epävakailla työmarkkinoilla ja erilaisissa siirtymätilanteissa (Lerkkanen 2011). Tässä tutkimuksessa selvitettiin sitä, miten helpoksi nuoret kokevat koulutuksia, ammatteja ja työelämää koskevan tiedon löytämisen Internetistä ja miten hyvin he kokevat ymmärtävänsä löytämänsä tiedon. Lisäksi selvitettiin, miten tiedon ymmärtäminen on yhteydessä ammatinvalintaan liittyviin päätöksenteon ulottuvuuksiin ja päätöksenteon vaiheeseen. Ammatinvalintaa koskeva päätöksenteko Ammatinvalintaa voidaan tarkastella yksilön, hänen kontekstinsa ja näiden keskinäisen vuorovaikutuksen näkökulmista. Yksilön ominaisuudet, kuten luonne, taidot, intressit, itsetunto, minäpystyvyys, kypsyys ja elinympäristö, vaikuttavat päätöksentekoon. Yksilö erilaisine ominaisuuksineen on jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, ja ympäristö vaikuttaa yksilön mahdollisuuksiin kehittää ominaisuuksiaan ja oppia (Brown & associates 2002). 17

19 Samalta viivalta 11 Alun perin ammatinvalinnassa on korostettu nimenomaan päätöksenteon merkitystä. Päätöksenteossa keskeisenä on pidetty itsensä tuntemista, hyvää työelämän ja ammattien tuntemusta sekä kykyä tehdä näistä johtopäätöksiä ja ammatinvalintaan liittyviä päätöksiä (Parson 1909). Päätöksentekoon liittyviä tekijöitä on kuvattu kolmikerroksisella pyramidilla (Sampson, Peterson, Lenz & Reardon 1992) (ks. kuvio 1). Sen alin osa kuvastaa yksilön tietämystä ammateista, koulutuksista, työelämästä ja itsestään. Yksilö miettii, mitkä koulutukset ja työt olisivat hänelle sopivia ja mihin hän itse olisi valmis. Keskeistä päätösten tekemisessä on, että yksilöllä olisi pohdintojen perustaksi tarpeeksi tietoja koulutuksista, ammateista ja työelämästä ja hän myös tuntisi itsensä ja osaisi arvostaa itseään. Pyramidin toisessa kerroksessa ovat päätöksenteossa tarvittavat taidot, joita ovat ongelmanratkaisu-, vuorovaikutus-, tiedon käsittely ja analysointitaidot. Myös suunnittelu- ja priorisointitaidot ovat päätöksenteossa tärkeitä. Pyramidin huipulla ovat metakognitiiviset taidot, kuten esimerkiksi sisäinen puhe ja arviointitaidot. (Chason, Bullock-Yowell, Sampson, Lenz & Reardon 2012; Sampson, Lenz, Reardon & Peterson 1999.) Metakognitiot Yleiset informaation prosessointiin tarvittavat taidot Itseä koskeva tieto Koulutusta, ammatteja ja työelämää koskeva tieto Kuvio 1. Päätöksentekoon liittyvät tekijät (mukaillen Sampson, Peterson, Lenz & Reardon 1992) 18

20 Tiedon löytäminen Internetistä ja sen ymmärtäminen osana nuorten ammatinvalintaa koskevaa päätöksentekoa Päätöksenteko on usein pitkä prosessi, jonka aikana nuori miettii eri koulutus- ja ammattivaihtoehtoja, omaa motivaatiotaan sekä omia taitojaan ja arvostuksiaan. Jossakin vaiheessa osa vaihtoehdoista putoaa pois ja muutama jää jäljelle. Nämä asettuvat sitten johonkin järjestykseen, jonka mukaan nuori etenee. (Gati & Asher 2001.) Ammatinvalintaa koskevan päätöksen tekeminen on osalle nuorista vaikeaa. Jos tietämys ammateista, koulutuksista ja työelämästä yleensäkin on heikko tai yksilö ei tunne ja arvosta itseään, on vaikea tehdä päätöksiä. Tällöin nuori voi vältellä koko päätöksentekoa (DiFabio & Kenny 2012). Myös suomalaisilla lukiolaisnuorilla on ammatinvalintaan liittyviä ongelmia. Lerkkasen (2011, 46 48) mukaan joka neljännellä lukiolaisella on vaikeuksia päätöksenteossa, mutta toisaalta taas joka viidennellä ei ollut vaikeuksia päätöksenteossa eikä niihin sitoutumisessa. Gati, Krausz ja Osipow (1996) ovat todenneet, että päätöksenteon vaikeudet voivat ilmetä jo ennen päätöksentekoprosessia tai sen aikana. Ennen prosessia ongelmana voi olla, että nuori ei ole vielä riittävän kypsä miettimään tulevaisuuttaan työelämässä, ja siksi hän ei edes mieti koko asiaa. Nuorilta voi puuttua motivaatio, oikeaa tietoa eri koulutuksista ja ammateista tai ylipäätään päätöksenteko voi olla heille vaikeaa. Päätöksentekoprosessin aikaiset ongelmat voivat liittyä tiedon löytämiseen ja ymmärtämiseen tai siihen, että nuorilla ei ole tietoa itse ammatinvalintaprosessin kulusta. Myös työelämän tapahtumien uutisointi voi saada nuoren ajattelemaan, että hän ei itse voi vaikuttaa tulevaisuuteensa, tai epäilemään omien taitojensa riittävyyttä työmarkkinoiden kilpailutilanteissa. Tulevaisuuspessimismi voi häiritä myös ammatinvalintaan liittyvää pohdintaa. Hyvällä opinto-ohjauksella nuorta voidaan auttaa tunnistamaan vahvuuksiaan ja mahdollisuuksiaan. Asiantuntevan ohjauksen avulla nuori voi löytää itselleen motivoivan ja realistisen koulutusvaihtoehdon, jonka hän pystyy viemään loppuun. Koulutusten keskeyttämisten on todettu lisäävän syrjäytymisen riskiä (Notkola ym. 2013, 77). 19

21 Samalta viivalta 11 Krieshok, Black ja McKay (2009) ovat kyseenalaistaneet ammatinvalintaa koskevan päätöksenteon rationaalisuuden. He väittävät, että nuorilla voi olla päätöksenteossa vain harvoin kaikki tarpeellinen tieto käytettävissään ja vaikka olisikin, niin heillä ei ole aina tarvittavia kykyjä kaiken tiedon prosessointiin. Näin ollen päätökset syntyvät enemmän tai vähemmän intuition varassa. Myös perheenjäsenillä, ystävillä ja muilla läheisillä on suuri merkitys nuoren päätöksentekotilanteissa (Vanhalakka-Ruoho 2010). Päätöksenteossa ja valinnoissa on usein kysymys myös mukautumisesta. Jos nuori voi joustaa päätöksissään, on helpompi päästä tulokseen ja löytää ratkaisu. Savickas n (2011a) mukaan mukautuminen edellyttää, että yksilö suhtautuu tulevaisuuteen positiivisella mielellä ja pohtii tulevaisuuttaan. Hänen tulisi myös ajatella, että tulevaisuus on ainakin jonkin verran hänen omissa käsissään. Lisäksi hänen tulisi suhtautua luottavaisesti tulevaisuuteen ja siihen, että eteen mahdollisesti tulevista esteistä voi selvitä. Päätöksentekoon on todettu liittyvän 12 eri ulottuvuutta, joiden avulla saadaan käsitys siitä, miten yksilö tekee päätöksiään (ks. taulukko 1; Gati, Landman, Davidovitch, Asulin-Peretz & Gadassi 2010; Gati, Gadassi & Mashiah-Cohen 2012). Yksilöt lähestyvät päätöksentekoa eri tavoin. Eroja on havaittu olevan esimerkiksi siinä, miten paljon he keräävät tietoa päätöksentekonsa perustaksi (Gadassi, Gati & Wagman-Rolnick 2013). 20

22 Tiedon löytäminen Internetistä ja sen ymmärtäminen osana nuorten ammatinvalintaa koskevaa päätöksentekoa Taulukko 1. Päätöksenteon ulottuvuudet (Gati, Gadassi & Mashiah-Cohen 2012; Gati, Landman, Davidovitch, Asulin-Peretz & Gadassi 2010) Ulottuvuus Informaation kerääminen (minimaalinen kokonaisvaltainen) Informaation prosessointi (kokonaisvaltainen analyyttinen) Kontrolliodotus (ulkoinen sisäinen) Panostus prosessiin (vähän paljon) Viivyttely (vähän paljon) Lopullisen päätöksenteon nopeus (hidas nopea) Neuvojen kysyminen muilta (harvoin usein) Riippuvuus muista (pieni suuri) Halu miellyttää muita (pieni suuri) Halu pyrkiä ihanneammattiin (pieni suuri) Halu tehdä kompromissi (pieni suuri) Intuition käyttö (vähän paljon) Miten perusteellinen yksilö on kerätessään päätöksenteossa tarvittavia tietoja? Minkä verran yksilö prosessoi löytämäänsä tietoa ja analysoi sen eri osatekijöitä? Miten vahvasti yksilö uskoo voivansa vaikuttaa ammatilliseen tulevaisuuteensa ja tuntee, että henkilökohtaiset päätökset vaikuttavat uramahdollisuuksiin? Miten paljon yksilö laittaa aikaa ja vaivaa päätöksentekoprosessiin? Minkä verran yksilö viivyttelee tai välttää ammatinvalintaa koskevan päätöksentekoprosessin aloittamista tai viivyttelee prosessin aikana? Miten paljon yksilö tarvitsee aikaa lopullisen päätöksen tekoon, kun hän on koonnut tarvittavan tiedon? Miten usein yksilö kysyy neuvoja muilta päätöksenteon eri vaiheissa? Missä määrin yksilö odottaa muiden tekevän päätöksiä puolestaan vai ajatteleeko hän olevansa täysin itse vastuussa päätöksenteosta? Miten paljon yksilö yrittää päätöksenteossaan tyydyttää hänelle tärkeiden muiden ihmisten odotuksia? Miten voimakas halu yksilöllä on löytää hänelle täydellinen ammatti? Miten valmis yksilö on joustamaan valintansa suhteen, jos hän kohtaa ongelmia sen toteutumisessa? Miten paljon yksilö luottaa päätöksenteossa sisäisiin tuntemuksiinsa, kun hän on koonnut ja prosessoinut tarvittavat tiedot? Yksilön mukautumiskyky on sitä parempi, mitä kokonaisvaltaisempaa hänen tietojen keruunsa on, mitä sisäisempiä hänen kontrolliodotuksensa ovat, mitä vähemmän hän viivyttelee päätöksenteossaan, mitä vähemmän hän on riippuvainen muista ja mitä pienempi halu hänellä on miellyttää muita (Gadassi, Gati & Dayan 21

23 Samalta viivalta ; Gati & Levin 2012; Meijers ym. 2013). Mukautumiskyvyn on havaittu lisääntyvän, kun päätöksenteon aika lähestyy. Mukautumiskyvyn on myös havaittu olevan mieluummin persoonaan kuin ympäristöön liittyvä piirre (Gadassi ym. 2012). Tutkimuksen toteutus Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä lomakekyselyllä vuoden 2012 lopussa. Kyselylomake lähetettiin Itä-Suomen yliopiston ohjauksen koulutuksen yhteistyöoppilaitoksiin. Vastaajat saivat linkin kyselyyn koulujensa opinto-ohjaajilta, jotka päättivät tutkimukseen osallistumisesta. Sen takia tutkijoilla ei ole tarkkaa tietoa siitä, miten moni loppujen lopuksi sai mahdollisuuden vastata kyselyyn. Peruskoulujen 9.-luokkalaiset vastasivat kyselyyn oppilaanohjaustuntinsa aikana valvotusti. Sen sijaan lukiolaiset saivat linkin sähköpostin välityksellä opinto-ohjaajaltaan ja vastasivat kyselyyn vapaaaikanaan. Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 516 nuorta peruskoulujen 9. luokilta sekä lukioista. Koulutuksiin ja ammatteihin liittyvän tiedon löytämisen ja ymmärtämisen helppoutta arvioitiin kahdella asenneväittämällä: Miten helppoa/vaikeaa Internetistä on löytää tietoa koulutuksista ja ammateista? (1=erittäin vaikeaa, 5=erittäin helppoa) ja Miten helppoa/vaikeaa Sinun on ymmärtää, mitä internetistä löytämäsi koulutuksia ja ammatteja koskeva tieto Sinun kannaltasi tarkoittaa? (1=erittäin vaikeaa, 5=ymmärrän aina). Lisäksi vastaajia pyydettiin erikseen sanallisesti vastaamaan kysymykseen Mitkä Internetistä löytämäsi asiat ovat olleet erityisen vaikeita ymmärtää?. Tähän kysymykseen vastasi lähes puolet kaikista vastaajista eli 163 oppilasta. Koska peruskoululaiset ja lukiolaiset eivät eronneet toisistaan tiedon löytämisessä eivätkä ymmärtämisessä, vastauksia päätettiin analysoida yhtenä ryhmänä eikä näiden kouluasteiden välille tehty tarkempaa vertailua. 22

24 Tiedon löytäminen Internetistä ja sen ymmärtäminen osana nuorten ammatinvalintaa koskevaa päätöksentekoa Päätöksenteon ulottuvuuksia selvitettiin Career Decision Making Profiles -mittarilla (CDMP) (Gati ym. 2010; Gati ym. 2012). Mittarilla arvioidaan 12 päätöksentekoon liittyvää ulottuvuutta 39 väittämän avulla. Vastaaja arvioi kunkin väittämän paikkansapitävyyttä omalta kohdallaan 7-portaisella asteikolla (1= täysin eri mieltä, 7 = täysin samaa mieltä). Mittari käännettiin englannista suomeksi ja takaisin englanniksi. Käännettyä englanninkielistä versiota verrattiin alkuperäiseen, ja kun käännös vastasi alkuperäistä, mittarin kehittäjä professori Itamar Gati antoi luvan käyttää suomennosta. Kutakin päätöksenteon ulottuvuutta mitattiin kolmella väittämällä, joista muodostettiin summamuuttujat. Aiemmissa tutkimuksissa summamuuttujien reliabiliteetit ovat vaihdelleet 0.70:n ja 0.87:n välillä (Gati ym. 2012; Gati & Levin 2012). Myös tässä tutkimuksessa summamuuttujien reliabiliteetit olivat varsin hyviä pois lukien summamuuttuja Neuvojen kysyminen muilta (taulukko 2). Taulukko 2. Päätöksenteon ulottuvuuksien summamuuttujat (n=335) Ulottuvuudet ka kh Cronbach α Informaation kerääminen (kokonaisvaltaisuus) 4,70 1,14.67 Informaation prosessointi (analyyttinen) 4,71 1,20.76 Kontrolliodotus (sisäinen) 5,00 1,22.71 Panostus prosessiin (paljon) 4,15 1,12.69 Viivyttely (suuri) 3,28 1,47.87 Lopullisen päätöksenteon nopeus (nopea) 4,12 1,48.83 Neuvojen kysyminen muilta (usein) 3,87 1,16.60 Riippuvuus muista (suuri) 2,88 1,31.74 Halu miellyttää muita (suuri) 2,70 1,25.80 Halu pyrkiä ihanneammattiin (suuri) 5,31 1,26.87 Halu tehdä kompromissi (suuri) 4,75 1,38.83 Intuition käyttö (paljon) 4,04 1,27.86 (1= täysin eri mieltä, 7 = täysin samaa mieltä) 23

25 Samalta viivalta 11 CDMP-mittarissa oli kaksi validiteettikysymystä, joilla tarkastetaan, että vastaaja todella lukee ja miettii vastaustaan. Esimerkiksi väittämässä Yritän valita itselleni vaihtoehdon, joka on minulle paras vastauksen tulisi olla suurempi kuin 3 ja väittämässä Minulle on aivan sama, mikä ammatti minulla on tulevaisuudessa pienempi kuin 5. Peräti 44 vastaajaa valitsi jälkimmäiseen väitteeseen vaihtoehdon 6 tai 7. Lisäksi ensin mainittuun väittämään 43 oppilasta antoi vastaukseksi arvon 1 3 ja 23 oli kokonaan tyhjiä vastauksia. Nämä 110 väärin vastannutta henkilöä ovat yli viidennes kaikista vastaajista. Päätöksenteon vaihetta kartoitettiin viisiportaisella mittarilla (Slaney 1980). Jatkoanalyyseja varten vastaajat jaettiin päätöksenteon vaiheen mukaan neljään ryhmää mukaillen Gatin ja Asherin (2001) jaottelua päätöksenteon vaiheista: ei vielä prosessissa (n=19), miettivät useita eri vaihtoehtoja (n=120), miettivät muutamaa vaihtoehtoa (n=75) ja valinnan tehneet (n=120). Ryhmävertailut tehtiin riippumattomien otoksien t-testillä. Kun vertailtavia ryhmiä oli enemmän kuin kaksi, vertailut tehtiin yksisuuntaisen varianssianalyysin avulla (ks. Nummenmaa 2009). Kysymys, jossa vastaajat saivat kertoa, mikä tiedon ymmärtämisessä tuottaa eniten vaikeuksia, luokiteltiin aineistolähtöisesti järjestämällä laadullinen aineisto selkeään muotoon alkuperäistä informaatiota kadottamatta niin, että mukana olivat kaikki vastaukset (ks. Patton 2002, 453; Tuomi & Sarajärvi 2009, 108). Puutteellisesti täytettyjä lomakkeita oli 71. Niissä ei ollut otettu kantaa tiedon löytämisen ja ymmärtämisen helppouteen tai päätöksenteon vaiheeseen. Kun lomakkeista karsittiin puutteellisesti ja validiteettia mittaaviin kysymyksiin väärin vastatut (ks. CDMPmittari), vastanneita oli yhteensä 335. Heistä 60 % oli naisia ja 40 % miehiä. Vastanneista 9.-luokkalaisia oli 47 % ja lukiolaisia 53 %. Peruskoulun 9.-luokkalaisista lähes kaikki olivat syntyneet vuonna Lukiolaisista vuonna 1995 syntyneitä oli 60 %, vuonna 1994 tai aiemmin syntyneitä 27 % ja vuonna 1996 syntyneitä oli 13 %. 24

26 Tiedon löytäminen Internetistä ja sen ymmärtäminen osana nuorten ammatinvalintaa koskevaa päätöksentekoa Vastaajien sukupuolijakaumaa tarkasteltiin Suomen virallisten tilastojen (SVT 2011 ja 2014) mukaisiin jakaumiin. Peruskouluaineisto vastaa sukupuolijakauman perusteella tarkasteltuna hyvin kohdejoukkoa. Sen sijaan lukioaineistossa naisvastaajia oli hieman virallisen tilaston mukaista prosenttiosuutta enemmän. Se täytyy huomioida tulosten yleistettävyydessä. Tulokset Koulutuksia, ammatteja ja työelämää koskevan tiedon löytämisen ja ymmärtämisen helppous Päätöksenteon oleellinen vaihe on tarvittavan tiedon löytäminen ja ymmärtäminen. Vastaajista 3,6 % koki tiedon löytämisen Internetistä melko tai erittäin vaikeaksi. Lähes puolet (47, 5 %) kertoi, että tietoa löytyy, kun jaksaa etsiä, ja lähes puolet (48,6 %) koki tiedon löytämisen melko tai erittäin helpoksi. Vastaajista 6,6 % koki Internetistä löytyneen tiedon ymmärtämisen melko tai erittäin vaikeaksi. Ymmärtämisen koki joskus vaikeaksi ja joskus helpoksi 40,6 % vastaajista. Yli puolet (52,8 %) kertoi tiedon ymmärtämisen olevan helppoa tai ymmärtävänsä aina löytämänsä tiedon. Avovastauksilla kerättyjä tiedon ymmärtämiseen liittyviä ongelmia tarkasteltiin suhteessa tiedon ymmärtämisen tasoon. Tähän kysymykseen vastasi 85 yläkoululaista ja 78 lukiolaista eli yhteensä 163 oppilasta. Jokainen näistä vastaajista esitti yhden maininnan henkilökohtaisesta tiedon ymmärtämiseen liittyvistä ongelmista, jotka on esitetty taulukossa 3. 25

27 Samalta viivalta 11 Taulukko 3. Vastaajien kokemia tiedon ymmärtämiseen liittyviä ongelmia suhteessa tiedon ymmärtämisen tasoon (n=335) Mitkä Internetistä löytämäsi asiat ovat olleet erityisen vaikeita ymmärtää? Tiedon ymmärtämisen tasot Koen tiedon ymmärtämisen melko tai erittäin vaikeaksi (n=22) joskus vaikeaksi ja joskus helpoksi (n=136) Koulutuksia koskevat asiat koulutuksiin pääsyä koskevat asiat tulevaa ammattia, työtehtäviä tai työn saantia koskevat asiat Saatavilla olevaan tietoon liittyvät asiat termeihin, epäselvään kieleen tai monimutkaiseen esitystapaan liittyvät asiat tiedon luotettavuuteen tai ristiriitaisuuteen liittyvät asiat Henkilökohtaiset syyt ei tiedä, minne haluaisi; epävarmuus ymmärtämistä vaikeuttava perustietojen puute ei ole etsinyt tietoa; motivaation puute muut asiat, kuten sairaudet ei tiedä, mistä etsisi Ei mikään / ei osaa sanoa / ei relevantti kommentti Mainintoja yhteensä (yksi maininta/oppilas) melko helpoksi tai ymmärrän aina (n=177) Ryhmälle, joka koki tiedon ymmärtämisen melko tai erittäin vaikeaksi, eniten ongelmia aiheuttivat asiat, jotka liittyivät koulutuksiin pääsyyn ja siihen, mitä opiskeluun sisältyy, mihin se tähtää ja minkälaiseen työhön koulutuksen käynyt voi päästä. Lisäksi tässä ryhmässä esille tuli perustietojen puute, joka ilmeni ongelmina ymmärtää jatkokoulutukseen liittyviä peruskäsitteitä. 26

28 Tiedon löytäminen Internetistä ja sen ymmärtäminen osana nuorten ammatinvalintaa koskevaa päätöksentekoa Kuinka koulutukseen pääsee, mitkä oppiaineet ovat tärkeitä ja mitä yo-kirjoituksissa pitää kirjoittaa. Mitä alalle/koulutuslinjalle vaaditaan ja mistä saa tietoa pääsykokeista. Yliopistojen ja ammattikoulujen pitäisi panostaa enemmän nettisivuihinsa toisen asteen opiskelijoita varten, jos kerran kirjallisia oppaita ei enää paineta. Miten voi kouluttautua tiettyyn ammattiin, mitä se vaatii ja kuinka hyvin siinä voi edetä? Yleensä missään ei mainita mitään selkeästi, ja oletetaan että lukijalla on tiettyä perustietoa esim. jatkokoulutuksesta ja opiskelusta. Ryhmälle, joka koki tiedon ymmärtämisen joskus vaikeaksi ja joskus helpoksi, ongelmia aiheutti erityisesti saatavilla olevan tiedon vaikeaselkoisuus ja monimutkainen esitystapa. Tälle ryhmälle tiedon ymmärtämisen ongelmia aiheuttivat myös henkilökohtaiset tekijät, kuten motivaation puute tai epävarmuus omasta ammatillisesta suuntautuneisuudesta. Lisäksi tässä ryhmässä esille tulivat asiat, jotka liittyivät tiedon luotettavuuteen tai ristiriitaisuuteen. Jotkin asiat on kerrottu niin hienoin sanakääntein, että pitää aina välillä miettiä, että mitähän tuokin lause nyt tarkoitti. Ammatteja ja koulutusaloja koskevat asiat ilmaistaan yleensä jollain tavalla aina monimutkaisesti, toisaalta tiettyä yhtä ja yksinkertaista selvitystä asioista ei ehkä olekaan. Esim. mitä taitoja alalle tarvitaan, työmäärä yms. mainitaan harvoin. En oikein tiedä, mutta en edes osaa vielä sanoa miksi haluaisin tulla joten on vaikea etsiä tietoa kun ei tiedä itsekään. Voi ajoittain olla vaikea löytää tietoa siitä, mitä minkäkin ammatin edustaja käytännössä tekee ja millaisella palkalla. Parhaiten tällaista löytää esimerkiksi keskustelupalstoilta, jossa taaskin tieto voi olla väärää. 27

29 Samalta viivalta 11 Ryhmä, joka koki tiedon ymmärtämisen yleensä helpoksi, toi esille sekä koulutuksiin että saatavilla olevaan tietoon liittyviä ongelmia: Koulutuksen kestot ja yleensäkin normaalit arkipäiväiset asiat. Joillakin hienoilla termeillä selitetyt kuvaukset. Joskus ristiriitainen tieto hämää. Pääsyvaatimukset eri kouluihin ovat usein kapulakieltä. Valmistumisen jälkeiset kuviot, työllistyminen. Tiedon ymmärtämisen yhteys ammatinvalintaan liittyviin päätöksenteon ulottuvuuksiin ja päätöksenteon vaiheeseen Tiedon ymmärtämisen mukaan jaettuja ryhmiä vertailtiin myös suhteessa ammatinvalintaan liittyviin päätöksenteon ulottuvuuksiin (taulukko 4). Mitä helpommaksi tiedon ymmärtäminen koettiin, sitä korkeampi oli myös vastaajien informaation keräämisen ja prosessoinnin summapistemäärä. Ryhmien välinen ero oli tilastollisesti erittäin merkitsevä. 28

30 Tiedon löytäminen Internetistä ja sen ymmärtäminen osana nuorten ammatinvalintaa koskevaa päätöksentekoa Taulukko 4. Koulutuksia, ammatteja ja työelämää koskevan tiedon ymmärtämisen yhteys ammatinvalintaa koskevan päätöksenteon ulottuvuuksiin. Päätöksenteon ulottuvuudet ka (kh) Informaation kerääminen* 4,50 (1,10) Informaation prosessointi 4,20 (1,52) Kontrolliodotus* 4,65 (1,43) Panostus prosessiin 4,02 (1,11) Viivyttely* 4,47 (1,28) Päätöksenteon nopeus* 3,32 (1,23) Neuvojen kysyminen muilta 4,24 (1,10) Riippuvuus muista* 3,47 (1,38) Halu miellyttää muita* 2,77 (1,07) Halu pyrkiä ihanneammattiin Koen tiedon ymmärtämisen melko tai erittäin vaikeaksi (n=22) 4,59 (1,14) Halu tehdä kompromissi 4,55 (1,07) Intuition käyttö 3,91 (1,20) joskus vaikeaksi ja joskus helpoksi (n=136) 4,36 (1,10) 4,48 (1,12) 4,86 (1,16) 3,98 (1,03) 3,61 (1,38) 3,80 (1,36) 4,05 (,97) 3,07 (1,26) 2,75 (1,16) 5,08 (1,17) 4,45 (1,25) 3,97 (1,20) melko helpoksi tai ymmärrän sen aina (n=177) 4,99 (1,10) 4,96 (1,16) 5,13 (1,22) 4,29 (1,17) 2,88 (1,43) 4,47 (1,51) 3,69 (1,28) 2,66 (1,28) 2,63 (1,33) 5,57 (1,27) 5,01 (1,46) 4,11 (1,34) Ryhmien välinen ero F 2,332 =12,88, p <.001 F 2,332 =8,67, p <.001 A ns. F 2,332 =3,20, p <.05 F 2,332 =18,99, p <.001 F 2,332 =12,02, p <.001 F 2,332 =5,13, p <.01 A F 2,332 =6,40, p <.01 ns. F 2,332 =10,05, p <.001 F 2,332 =6,78, p <.01 ns. * = mukautumiskykyä mittaava ulottuvuus ALevene test of Homogeneity of Variances <.05 (Dunnett T3). 29

31 Samalta viivalta 11 Mitä helpommaksi tiedon ymmärtäminen koettiin, sitä helpompaa oli myös päätöksentekoon liittyvien kompromissien tekeminen; mitä yksioikoisemmaksi tieto koettiin, sitä vaikeampaa nuoren oli tehdä ammatinvalintaan liittyviä kompromisseja. Tiedon ymmärtäminen erotti opiskelijoita myös siinä, miten he panostivat päätöksentekoprosessiin ja miten kova halu heillä oli ihanneammattiin. Vastaajat, jotka kokivat tiedon ymmärtämisen helpoksi, olivat päätöksenteossaan nopeita eivätkä olleet muista riippuvaisia. Vastaavasti niillä, joilla oli vaikeuksia tiedon ymmärtämisessä, oli suurempi tarve kysyä neuvoja muilta. Jos nuori ei itse osaa tehdä päätöstä, helppo ratkaisu on tehdä sama valinta kuin kaveri tai tehdä niin kuin vanhemmat toivovat. Tiedon ymmärtämisen vaikeus ilmeni myös viivyttelynä päätöksenteossa. Viivyttelyyn voi liittyä myös vetäytyminen vastakohtana tietoisille pyrkimyksille kysyä neuvoja muilta. Kontrolliodotusten, halun miellyttää muita ja intuitiivisuuden suhteen ryhmät eivät eronneet tilastollisesti toisistaan. Mitä helpommaksi vastaajat kokivat tiedon ymmärtämisen, sitä pidemmällä he olivat ammatinvalinnan prosessissa. Vastaavasti valinnan tehneissä suhteellisesti vähiten oli niitä, jotka kokivat tiedon ymmärtämisen vaikeaksi. Suhteellisesti tarkasteltuna vastaajista, jotka kokivat tiedon ymmärtämisen joskus vaikeaksi ja joskus helpoksi, oli eniten niitä, jotka eivät vielä olleet miettineet ammatinvalintaa. Niistä vastaajista, jotka kokivat tiedon ymmärtämisen vaikeaksi, suurin osa mietti vielä useita eri vaihtoehtoja. (Taulukko 5.) Pohdinta Tutkimuksessa selvitettiin, miten helpoksi nuoret kokevat koulutuksia, ammatteja ja työelämää koskevan tiedon löytämisen Internetistä ja miten hyvin he kokevat ymmärtävänsä löytämänsä tiedon. Kiili (2012, 59) on havainnut lukiolaisten Internet-lukutai- 30

32 Tiedon löytäminen Internetistä ja sen ymmärtäminen osana nuorten ammatinvalintaa koskevaa päätöksentekoa toa käsittelevässä tutkimuksessaan, että joillakin opiskelijoilla kului jopa puolet tehtävään varatusta ajasta pelkästään relevantin tiedon etsimiseen. Tiedon hakuun liittyvät ongelmat kasautuivat tietyille oppilaille ja siksi heille jäi vähemmän aikaa löydetyn tiedon tarkasteluun ja varsinaiseen asian ymmärtämiseen. Tähän kyselyyn vastanneista 3,6 % koki tiedon löytämisen melko tai erittäin vaikeaksi ja 6,6 % koki löytämänsä tiedon ymmärtämisen vaikeaksi (n=335). Taulukko 5. Koulutuksia, ammatteja ja työelämää koskevan tiedon ymmärtämisen yhteys ammatinvalintaa koskevan päätöksenteon vaiheeseen (n=335) Päätöksenteon vaiheet (PIC) Koen tiedon ymmärtämisen melko tai erittäin vaikeaksi (n=22) ei vielä prosessissa (n=19) 2 (10,5 %),7* joskus vaikeaksi ja joskus helpoksi (n=136) 12 (63,2 %) 2,1 melko helpoksi tai ymmärrän sen aina (n=177) 5 (26,3 %) -2,4 miettivät useita eri vaihtoehtoja (n=120) 12 (10 %) 1,9 55 (45,8 %) 1,5 53 (44,2 %) -2,4 miettivät muutamaa vaihtoehtoa (n=76) 4 (5,3 %) -,5 25 (32,9 %) -1,6 47 (61,8 %) 1,8 valinnan tehneet (n=120) 4 (3,3 %) -1,8 * Korjattu standardisoitu residuaali 44 (36,7 %) -1,1 72 (60 %) 2,0 Kun tiedon ymmärtämiseen liittyviä ongelmia tarkasteltiin suhteessa ymmärtämisen tasoon, kävi ilmi, että ymmärtämistä vaikeuttavat monimutkainen ja vaikeaselkoinen kieli ja se, että koulutuksia käsittelevät tiedot eivät kerro riittävän tarkasti ja konkreettisesti, mitä koulutus pitää sisällään, mihin ammattiin koulutus tähtää tai minkälaisiin töihin ammattiin valmistunut mahdollisesti pääsee. Tulosten siirrettävyyden kannalta on huomautettava, että kysymykseen Mitkä Internetistä löytämäsi asiat ovat olleet erityisen vaikeita 31

33 Samalta viivalta 11 ymmärtää? vastasi sanallisesti 163 oppilasta. Vaikka tähän kysymykseen vastasi alle puolet kaikista kyselyyn vastaajista, tulokset osoittavat asiat, joiden ymmärtämisessä on ollut erityisesti ongelmia. Lisäksi selvitettiin, miten tiedon ymmärtäminen on yhteydessä ammatinvalintaan liittyviin päätöksenteon ulottuvuuksiin ja päätöksenteon vaiheeseen. Ne opiskelijat, jotka kokivat tiedon ymmärtämisen helpoksi, olivat päätöksenteossaan nopeampia, muista vähemmän riippuvaisia ja heillä oli vähiten tarvetta miellyttää päätöksellään muita. Toisaalta heidän halunsa ihanneammattiin oli suuri, mutta he olivat myös valmiita tekemään kompromissin, jos tarvetta siihen ilmenisi. Heidän päätöksentekonsa osoitti mukautumiskykyä (ks. Gati & Levin 2012), jota vaaditaan työelämässä, jossa tilanteet vaihtuvat ja oma asema työmarkkinoilla tulee usein arvioitavaksi (Savickas 2011b; Sullivan 1999). Vastaavasti ne, joilla oli vaikeuksia tiedon ymmärtämisessä, viivyttelivät päätöksen teossa, ja heillä oli suurempi tarve kysyä neuvoja muilta. Mitä helpommaksi opiskelijat kokivat tiedon ymmärtämisen, sitä pidemmällä he olivat myös ammatinvalinnan prosessissa. Toisaalta voi olla, että mitä pidemmällä opiskelija on ammatinvalinnassa, sitä enemmän hänellä on aiheeseen liittyvää tietoa, joka myös helpottaa uuden tiedon ymmärtämistä. Joka tapauksessa opiskelijoista, jotka kokivat tiedon ymmärtämisen melko helpoksi tai ymmärsivät sen aina, kaksi kolmasosaa oli jo tehnyt ammatinvalintaa koskevan päätöksen tai mietti parhaillaan muutamaa vaihtoehtoa. Tässä tutkimuksessa kaikkia vastanneita analysoitiin yhtenä ryhmänä eikä kouluasteiden välille tehty vertailua, koska peruskoululaiset ja lukiolaiset eivät eronneet toisistaan tiedon löytämisessä eivätkä ymmärtämisessä. Vaikuttaa siltä, että ammatinvalintaan liittyvät haasteet ovat samankaltaisia molemmilla kouluasteilla. Siksi kaivattaisiin jatkotutkimusta yläkoululaisten ja lukiolaisten ammatinvalintaa koskevan päätöksenteon ulottuvuuksista. Mikäli eri kouluasteille tyypillisiä päätöksentekoon liittyviä ulottuvuuksia ei löydy tai ne eivät ole yhteydessä päätöksenteon vaiheeseen tai ammatinvalintaan 32

34 Tiedon löytäminen Internetistä ja sen ymmärtäminen osana nuorten ammatinvalintaa koskevaa päätöksentekoa liittyvän tiedon löytämiseen tai ymmärtämiseen, päätöksenteon vaikeuksia pitäisi tutkia vielä tapauskohtaisemmin, jotta tuki osattaisiin kohdentaa paremmin apua tarvitseville. Esimerkiksi toimintatutkimuksen keinoin voisi selvittää, miten ammatinvalintaa koskevassa päätöksenteossa ongelmia kohdanneita nuoria voisi tukea tiedon löytämisessä, ymmärtämisessä ja päätöksenteossa. Samalla, yhdessä nuorten kanssa, voisi kehittää Internetissä olevaa ammatteihin, koulutuksiin ja työelämään liittyvää tietoa. Seurantatutkimuksena voisi selvittää myös koulutusvalinnan pysyvyyttä. Tulosten perusteella suosittelemme, että Internet-sivustojen laatijat tiedostaisivat, ketkä käyttävät koulutuksia, ammatteja ja työelämää käsitteleviä sivustoja ja ottaisivat huomioon erityisesti nuoret, joille voi olla vaikeaa ymmärtää monimutkaista ja vaikeaselkoista kieltä. Opiskelijat käyvät usein eri sivustoilla, vertaavat löytämiään tietoja ja pohtivat niitä oman tilanteensa kannalta. Eri lähteistä löytyvä, keskenään ristiriitainen tieto voi hämmentää nuoria ja lisätä päätöksenteon vaikeutta. Ammatillisen päätöksenteon tueksi nuorille pitäisi opettaa entistä enemmän tiedon etsimiseen ja prosessointiin liittyviä taitoja. Tässä tutkimuksessa ensi kertaa Suomessa käytetty päätöksenteon ulottuvuuksia hahmottava Career Decision Making Profiles -mittari (CDMP, Gati ym. 2012; Gati ym. 2010) osoittautui paitsi Suomen oloissa päteväksi mittariksi, myös työkaluksi, jonka avulla voidaan jäsentää päätöksentekoon liittyviä piirteitä ja jonka avulla nuoren päätöksentekotavasta saa hyvän käsityksen. Ohjattaessa nuoria heidän ammatinvalintaa koskevassa päätöksenteossaan ohjaajan tulisi olla tietoinen kaikista niistä piirteistä, joita päätöksentekoon liittyy (Gadassi ym. 2012). Ohjaajan pitäisi tunnistaa ne opiskelijat, joilla on suurin ohjaustarve. Monesti ohjauspalveluja käyttävät ne, jotka osaisivat itsekin tehdä opintosuuntaansa koskevan päätöksen (Lerkkanen 2011). Voidaan myös kysyä, syrjäyttävätkö nykyiset ohjauskäytännöt (esim. opinto-ohjauspalveluiden saatavuus) osan niistä nuorista, joilla on päätöksenteossaan vaikeuksia. 33

35 Samalta viivalta 11 Tutkijoiden tiedossa ei ole, kuinka moni itse asiassa sai mahdollisuuden vastata kyselyyn tai vastasiko joku useammin kuin kerran. Siksi varsinaisen kadon laskeminen ja analysointi on mahdotonta. Vaikka vastauksista jouduttiin poistamaan lähes kolmannes, vastaajamäärä mahdollisti relevanttien analyysimenetelmien käytön asetettujen tutkimusongelmien ratkaisemiseksi. Yleistettävyyden ja tulosten luotettavuuden kannalta on silti vakavasti pohdittava, miksi 71 lomakkeeseen oli vastattu puutteellisesti ja varsinkin sitä miksi peräti 110 lomakkeessa oli vastattu väärin. Onko väärien vastauksien syynä mielivaltaisuus, kiusanteko vai hiljainen mielenosoitus jatkokoulutus- ja ammatinvalintaa kohtaan, vai heijastelevatko vastauksissa esiintyneet puutteet ja väärät vastaukset ammatinvalintaan liittyviä ongelmia? Voi olla, että nuorella ei vielä ole valmiutta pohtia ammatinvalintaansa tai hän ei tunne itseään, vahvuuksiaan, ei osaa hakea tietoa tai ei osaa soveltaa löytämäänsä tietoa omaan tilanteeseensa. Eri lähteistä saatava tieto voi olla keskenään ristiriitaista, joten nuori ei oikein tiedä, kenen tietoon voi luottaa. Esimerkiksi kotona vanhemmat voivat sanoa yhtä, opintoohjaaja koulussa toista tai median kertoma viesti vielä jotakin muuta. Nuoret saattavat myös pelätä, etteivät tule valituksi toivomaansa jatkokoulutukseen tai etteivät selviä koulutuksesta. Epävarmuutta saattaa aiheuttaa myös pelko väärästä valinnasta, joka korostuu epävarmoilla ja vaikeasti ennakoitavissa olevilla työmarkkinoilla. Valitettavasti väärin vastanneita ei kyetä jälkeenpäin identifioimaan eikä heitä voida pyytää jatkotutkimusryhmään, jossa voisi selvittää esimerkiksi, ovatko he kenties jo syrjäytyneet ammatinvalintaa koskevasta päätöksenteosta. Myöskään päätöksenteossaan ongelmia kohdanneita nuoria ei identifioitu eikä heitä voida tavoittaa ja ohjata paremman tuen saamiseksi. Tällä tavalla vastaajien anonymiteetin vaaliminen kyselytutkimuksessa osoittaa hyvät ja huonot puolensa. 34

36 Tiedon löytäminen Internetistä ja sen ymmärtäminen osana nuorten ammatinvalintaa koskevaa päätöksentekoa Päätöksenteko vie aikaa. Ammatinvalintaan liittyvä tulevaisuuden pohdinta pitäisi aloittaa niin aikaisin, että oppilaalla olisi riittävästi aikaa tutustua eri ammatteihin ja jatkokoulutusvaihtoehtoihin ja varsinkin siihen, miten hän soveltuu henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan eri ammatteihin. Kun oppilaat vastasivat tähän kyselyyn noin kolme kuukautta ennen yhteisvalintaa, neljä vastaajaa kymmenestä ei ollut vielä ajatellut ammatinvalintaansa ollenkaan tai mietti useita eri vaihtoehtoja. Viime tingassa tehdyt hätäiset päätökset osoittautuvat usein huonoiksi ja nuori voi päätyä koulutukseen, jota ei olisi valinnut, jos olisi tiennyt alasta enemmän. Huono neuvo nuorelle on, että valitse ihan mitä haluat tai se ala, mikä sinua kiinnostaa. Usein ongelma on juuri siinä, että nuori ei tiedä, mitä hän haluaisi tai mikä kiinnostaisi, koska ei tunne itseään eikä mahdollisuuksiaan. Koulujen opinto-ohjauksessa tulisikin panostaa opiskelijoihin siten, että ohjauskeskusteluissa nuorella olisi aito tilaisuus tutkia omia vahvuuksiaan, kiinnostuksiaan ja mahdollisuuksiaan sekä saada tukea päätöksentekoonsa. Näissä tilanteissa pelkän lisätiedon antaminen tai tiedon etsiminen ei nuorta paljoa auta. Jos nuori päätyy hätäisen valinnan takia koulutukseen, joka ei kiinnosta ja jonka läpikäyminen tuntuu epätodennäköiseltä, vaarana on koulutuksen keskeyttäminen ja ehkä syrjäytyminen. 35