K I R I S T Y S (Jorma Vapaa)

Transkriptio

1 I R I T Y (Jorma Vapaa) iristyksessä vastustaja(t) pakotetaan (puristetaan) luopumaan yhdestä tai useammasta kortista pelinviejän eduksi, mikä johtaa suoraan tai myöhemmin ylimääräiseen (siin) tikkiin/ tikkeihin. J 9 Peruselementit. 1. iristyskortti. Vahva kortti pelinviejällä.. Uhkakortti/kortit. samaa vastustajaa uhataan kahdessa värissä ahden kortin uhka: vahva kortti plus pieni Yhden kortin uhka : menevä kortti Toinen uhka täytyy olla uhattavan "takana" kahden kortin uhka täytyy olla vastapäätä kiristyskorttia 3. Yhteyskortti. ahden kortin uhkan tulee sisältää yhteysmahdollisuus.. joitus. Pelinviejän täytyy olla yhtä tikkiä vaille, kun kiristyskortti pelataan. MLLI IRITY iristettävä joutuu sakaamaan ennen kättä, jossa uhat. J 9 1

2 JTTU HDORTI UH iristettävä joutuu sakaamaan ennen kahdenkortin uhkaa jalan pidoltaan. J3 UTOMTTI IRITY Yhdenkortin uhka on samassa kädessä kuin kiristyskortti. iristys toimii kumpaa vastustajaa vastaan tahansa, kunhan uhat kohdistuvat samaan vastustajaan. J 9 Huomaa myös tilanne ns. kaksipuolinen kiristys, joka toimii myös automaattisesti peräjälkeen kumpaakin vastustajaa kiristäen. 3 9 J8

3 VI COUP Tekniikka, jolla synnytetään yhdenkortin uhka oikeaan käteen valmisteltaessa kiristyksen suorittamista. Väristä pelataan yksi tai useampi korkea kortti. J 98 J 3 Huomaa, että kiristys ei toimi ellei Vienna Coup tapahdu. CRICRO IRITY Molemmissa käsissä on kahdenkortin uhkat, joissa yhteys haluttuun käteen kiristyksen tapahduttua. 3 J9 Huomaa, että et voi tehdä Vienna Coupia ja pelata, koska pöytä joutuu sakaamaan ennen kiristettävää kättä. Mikäli vaihdetaan kädet on Vienna Coup paikallaan. 3

4 VLTTIIRITY ädessä on kaksi kahdenkortin uhkaa, joista toinen on pakotetun sakauksen jälkeen valtattavissa vahvaksi (= "tikkikortti" sivuvärissä). Muutoin rakenne on sama kuin Criss Cross kiristyksessä. 9 J (VLTTI) 3 8 JTTU OLMORTI UH ormaalisti "pitkä" uhka on vastapäätä kiristyskorttia. Tässä asetelmassa kolmenkortin uhka on samassa kädessä kiristyskortin kanssa ja yhdenkortin uhka ja kahdenkortin uhka ovat kiristyskortin vastakkaisessa kädessä. J3 8

5 I OIUH J9 8 rkkitehtuurissa kaksoisuhkat ovat eri käsissä ja eri maissa. Vastustajilla on yksi maa, jossa kummankin on pidettävä kaksi korttia. iristys tapahtuu ensin molempia maita pitävää kättä vastaan ja sakataan yksittäinen kaksoisuhkamaa, josta tulee uusi kiristyskortti eli kiristettävä on luopunut molempien vastustajien yhteisestä varmistettavasta maasta. Muutoin sakaus luo heti kaksi tikkiä pelinviejälle. Huomaa, että on myös kaksi yhteysmaata OIIRITY PIDTYLLÄ UHLL J9 amankaltainen edellisen kiristyksen kanssa, mutta molempien vastustajien vartioimassa maassa on pitkä uhka. Yksittäiset uhkat ovat samassa kädessä kuin kiristyskortti. J OIIRITY YHTÄ VTUTJ VT (PIDTTY UH) J 98 J 8 Pidennetty uhka antaa heti kaksi tikkiä, jonka lisäksi kaksi yhdenkortin uhkaa kiristyskorttikädessä. Progressiivinen eli toistuva kiristys.

6 OIIRITY ILM PIDTTYÄ UH iristys antaa kaksi tikkiä ja on toistuvan kiristyksen luontoinen. Pelinviejällä on kaksi kaksoisuhkaa. J J9 UH LUOMI J983 J J9 Valttipelissä valtataan sivuväristä tarpeellinen määrä kortteja, jotta luodaan haluttuun käteen yhden kortin uhka. 8 J93 8 uunnittele kotipelisi sitoumuksessa. Lähtö J3 9 J9 J J uunnittele kotipelisi sitoumuksessa. Lähtö J.

7 8 83 J93 9 J J3 9 J 8 uunnittele pelisi sitoumuksessa Lähtö 8. Itä pelaa. Mitkä ovat edellytykset?

8 iristysharjoituksia 8