Kaupunkialueiden maankäyttö ja taloudellinen kehitys - taakse ja osin eteenpäinkin katsoen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaupunkialueiden maankäyttö ja taloudellinen kehitys - taakse ja osin eteenpäinkin katsoen"

Transkriptio

1 Kaupunkialueiden maankäyttö ja taloudellinen kehitys - taakse ja osin eteenpäinkin katsoen Heikki A. Loikkanen Kaupunkitaloustieteen emeritusprofessori, Helsingin yliopisto Luento Aalto yliopiston arkkitehtiosastolla, Espoossa HUOM: Tämä esitys on tarkoitettu vain kurssilaisille, ei kopioitavaksi tai jaettavaksi muille!!

2 4K-samhället (4C-society) Åke Andersson & Ulf Strömqvist: K-samhällets framtid (1988) K-samhället där K står för kommunikationer, kunskap, konst och kreativitet (= 4 K). Industrialismens samhälle avveklas. En ny samhällstruktur tas form. Vi går mot ett K-samhälle. De har sin bas i Kunskap, Konst, Kreativitet och Kommunikation. Aven i varuproduktion blir kreativ kunskap och kommunikation de viktigaste resurserna. (s. 7) Heikki A. Loikkanen (HY)

3 Maantieteelle me emme voi mitään Sanoi?

4 Luonnonmaantieteelle voimme tehdä vähemmän, mutta yhdyskuntien rakenteille, jotka vaikuttavat siihen minne kotitaloudet, yritykset sekä muut toiminnot haluavat sijoittua, voimme tehdä paljonkin. JA SILLÄ ON VAIKUTUKSENSA!

5 KAUPUNGISTUMISEEN, KAUPUNKIVERKOSTOON JA KAUPUKIEN SISÄISEEN RAKENTEESEEN VAIKUTTAVAT: LUONNON MAANTIEDE MARKINAVOIMAT YRITYSTEN JA KOTITALOUKSIEN SIJAINTIVALINNAT JULKISEN SEKTORIN TOIMET (politiikka) SUPPEA JA LAAJA ALUEPOLITIIKKA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS, ML. INFRA SIJAINTIPÄÄTÖKSIIN VAIKUTTAVAT VEROT, TUET, PALVELUT HISTORIA (polkuriippuvuus)

6 KAUPUNKIALUEIDEN MAANKÄYTÖN RAKENNE VAIKUTTAA YKSITYISEN SEKTORIN TUOTTAVUUTEEN JULKISEN SEKTORIN TUOTTAVUUTEEN JA PALVELUJÄRJESTELMÄN (ML. LIIKENNE) TOIMIVUUTEEN TYÖMARKKINOIDEN TOIMIVUUTEEN JA PALKKATASOON ASUNTOJEN HINTOIHIN JA VUOKRIIN KULUTTAJIEN HYVINVOINTIIN (TULOTASO, HYÖDYKEKIRJO JA TYÖMAHDOLLISUUDET) YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEEN

7 MILTÄ MAANKÄYTTÖ NÄYTTÄÄ?

8 Euroopan itäisen puolen BKT:n kasaumat Lähde World Bank (2009): World Development Report. Reshaping Economic Geography

9 Talousmaantiede on Maamme -laulun sanoin laaksoa ja kukkulaa USA:n BKT:n alueellinen sijoittuminen, lähde World Bank (2009): World Development Report. Reshaping Economic Geography

10 Kaupungistumisaste ja bruttokansantuote henkeä kohti (ostovoimakorjattu) maailman maissa vuonna 2012 Tietolähde: Maailmanpankki. Kuviossa yli 1 milj. asukkaan valtiot, joista tiedot saatavissa. Suomen kaupunkiväestö: kaupunkimaisissa kunnissa asuvan väestön osuus koko väestöstä

11 SEURAAVAKSI ALUE- JA KAUPUNKIKEHITYKSESTÄ KAUPUNKIEN KOKOJAKAUMISTA ALUEELLISISTA TULOEROISTA KASAUTUMISEN EDUISTA JA HAITOISTA YHDYSKUNTARAKENTEIDEN HAJAUTUMISESTA POLITIIKKAKYSYMYKSISTÄ

12 Miljoonaa asukasta Väestö aluetyypeittäin Suomessa ,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Helsingin seutu Muut suuret kaup.alueet Pienemmät kaup.alueet Maaseutumaiset alueet Lähde: Tilastokeskus, väestötilasto. Aluejako SL. Suuret kaupunkialueet: Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Lahden ja Kuopion seudut

13 Väestö aluetyypeittäin sekä väestöennuste vuoteen 2040 Lähde. Tilastokeskus: väestötilasto ja alueellinen väestöennuste Alueluokittelu: Seppo Laakso.

14 Indeksi, v. 1980=100 Indeksi, v. 1980= Työllisyys (ylempi) ja väestö (alempi) aluetyypeittäin Suomessa (Indeksi: v. 1980=100) Lähde: Tilastokeskus, aluetalouden tilinpito Aluejako: SL Helsingin seutu Suuret kaupunkiseudut (6) KOKO MAA Muut kaupunkiseudut Maaseutumaiset seudut Helsingin seutu Suuret kaupunkiseudut (6) KOKO MAA Muut kaupunkiseudut Maaseutumaiset seudut 80 Heikki A. Loikkanen, Helsingin yliopisto

15 Kaupungistumisaste ja BKT henkeä kohti (indeksi, 1926=100) Suomessa Lähde: Kuvio 5.8 (päivitetty) kirjasta Laakso & Loikkanen (2004) Kaupunkitalous

16 SUOMESSA KAUPUNKIVÄESTÖN OSUUS OLI VUODEN 1860 SUOMESSA NOIN 5 % VUODEN 2010 SUOMESSA YLI 70 % ELI SE KASVOI NOIN 14-KERTAISEKSI SAMANA 150 VUODEN AJANJAKSONA HENKEÄ KOHTI LASKETTU BKT KASVOI NOIN 20-KERTAISEKSI Heikki A. Loikkanen ja Seppo Laakso, kirjan julkistaminen

17 Toiminnalliset kaupunkialueet väestömäärän mukaisessa järjestyksessä (v kaupunkialuemäärittelyn mukaan) vuosina 1985 ja asukasta Lähde: Tilastotiedot Tilastokeskus; Aluerajaukset Seppo Laakso

18 Suurten kaupunkialueiden (7 suurinta) merkityksen taloudellisessa toiminnassa voi tiivistää neljään lukuun (v. 2012): osuus väestöstä: 52 % osuus BKT:sta: 61 % osuus investoinneista: 62 % (kiinteän pääoman bruttomuodostus) osuus T&K-menoista: 81 % Heikki A. Loikkanen ja Seppo Laakso, kirjan julkistaminen

19 ENTÄ ALUEELLISET EROT KESKITULOTASOISSA? VÄESTÖ- JA TYÖPAIKKAKEHITYKSEN PERUSTEELLA VOI PUHUA EPÄTASAPAINOISESTA ALUEKEHITYKSESTÄ. REPEÄVÄTKÖ MYÖS ALUEELLISET TULOEROT? ON TULOEROISSA KONVERGENSSIÄ VAI DIVERGENSSIÄ VIIMEISEN 45 VUODEN AIKANA?

20 Kotitalouksien keskimääräiset käytettävissä olevat tulot OECD-yksikköä kohden suuralueittain vuosina , indeksi(suomi)=100. Lähde: VATT: Talouden rakenteet 2011

21 BKT per as. ja KÄYT. OLEV. TULO per as 2000 ja 2012 (koko maa molempina = 100) BKT/as KOT/as Pohjois-Karjala 72,3 75,6 Päijät-Häme 79,3 83,3 KOT/ as Pohjois-Karjala 85,9 88,6 Päijät-Häme 93,4 94,9

22 MIKSI KAUPUNGISTUMISTA ON TAPAHTUNUT KOSKA KASAUTUMISEN EDUT YRITYKSILLE JA KOTITALOUKSILLE OVAT SUUREMMAT KUIN SEN HAITAT SEKÄ ETUIHIN ETTÄ HAITTOIHIN VAIKUTTAVAT INNOVAATIOT JA MUUT MUUTOKSET TUOTANTOTOIMINASSA (TUOTTAVUUS) KULJETUS- JA VIESTINTÄTEKNOLOGISSA (SAAVUTETTAVUUS): entä digitalisaatio? KULUTUSMAHDOLLISUUKSISSA (TULOTASO, HYÖDYKEKIRJO, ML ASUMINEN, HINNAT) MUUT: TERVEYS,TURVALLISUUS, RUUHKAT, MELU, SAASTEET YMS.

23 Kasautumisen eduista yritystoiminnalle Yritykselle sisäiset (skaalaedut) Yritykselle ulkoiset Markkinan koko Riskien hallinta Urbanisaatioedut (monipuolisuus) Sektorikohtaiset Lokalisaatioedut (erikoistuminen) Kilpailu Yhteistyö Yhteiset työmarkkinat Erikoistuneet välituotteet ja palvelut Informaatiovirrat Matching Sharing Learning

24 Tutkimustuloksia tuottavuusvaikutuksista Kun kaupungin koko 2-kertaistuu, alueen tuottavuus kohoaa 3 8 %. Väestötiheyden 2- kertaistuminen lisää tuottavuutta 5 %. Toimialan koon 2- kertaistuminen alueella lisää toimialan yritysten tuottavuutta keskimäärin 4,5 % ko. alueella Yritysten fyysinen, teknologinen ja historiallinen läheisyys lisää tuottavuutta Vaikutukset ovat enimmäkseen lokaaleja

25 KASAUTUMISEN EDUISTA KOTITALOUKSILLE KORKEA TUOTTAVUUS MAHDOLLISTAA KORKEAN TULOTASON TIHEÄT TYÖMARKKINAT PIENET TYÖTTÖMYYS RISKIT - MAHDOLLISUUS ERIKOISTUA PIDEMMÄLLE HYÖDYKEKIRJO YHTEYDET MUUHUN MAAILMAAN LAAJEMMAT Maallekin pääsee entistä helpommin, samoin maalta kaupunkiin IHMISTEN KIRJO

26 KASAUTUMISEN HAITOISTA PARHAAT PAIKAT OVAT NIUKKOJA - ASUMINEN JA TOIMITILAT OVAT KALLIITA HYVISSÄ SIJAINNEISSA Ellei kasautumisen etuja olisi, miksi kukaan haluaisi maksaa enemmän sijainnista kaupungissa (tai keskustassa) kuin maalla (kuin kaupungin reunalla)? RUUHKAT, SAASTEET, MELU RIKOLLISUUS JA MUUT TURVALLISUUSRISKIT PAIKALLISEN VAIKUTTAMISEN ONGELMAT ISOSSA SYSTEEMISSÄ, JOTA ON VAIKEA EDES YMMÄRTÄÄ HALLINNON BYROKRATIA YMS.

27 KAUPUNKIPOLITIIKASTA ONNISTUNEEN POLITIIKAN PARADOKSI: KUN SAADAAN RAJOITETUKSI KASAUTUMISEN HAITTOJA, KAUPUNGIN VETOVOIMA KASVAA JA OSIN SAMAT ONGELMAT UUSIUTUVAT KASAUTUMISEN HAITTOJA ON USEITA. KUTAKIN ONGELMAA KOHTI TARVITAAN OMAT POLITIIKKAVÄLINEENSÄ YHDELLÄ KEINOLLA (KUTEN VÄESTÖMÄÄRÄN RAJOITTAMISELLA) EI TULE HOITAA N KPL ONGELMIA

28 Kaupungistuminen ja kaupunkirakenne Kasautumisen edut selittävät osaltaan miksi Kaupunkiväestön osuus kasvaa taloudellisen kasvun myötä, vaikka prosessiin liittyy myös haittoja TOISAALTA Kommunikaatioteknologian (liikenteen ym.) kehitys on mahdollistanut kaupunkialueiden maankäytön (erityisesti asumisen) hajautumisen Hajautumisen asteessa on eroja, joihin vaikuttaa harjoitettu maapolitiikka SE VOI OLLA HAJAUTUMSEN AIHEUTTAJA

29 KASAUTUMISEN EDUT JA POLITIIKKA (jatkuu) Suomessa hallitusohjelman, maakunta- ym. kaavoituksen ja kuntareformin yhtenä tavoitteena on yhdyskuntarakenteiden eheyttäminen. Tosiasiassa maankäyttö on hajautunutta ja maakunta- ym. kaavoitus toimii monelta osin omien tavoitteidensa vastaisesti kasvua kaikkialle periaatteella etenkin Helsingin seudulla. Suomi ja maan sen kaupunkialueet sekä erityisesti Helsingin seutu on kansainvälisestikin vertaillen hajautunut yhdyskuntarakenteeltaan (EEA 2006). Viime aikoina on tapahtunut jossain määrin muutosta

30 Helsingin (kantakaupunki ja esikaupungit) ja muiden Helsingin seudun kuntien väestö Kehysalue Vantaa Kauniainen Espoo Esikaupungit* Kantakaupunki Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus

31 Helsingin seudun väestö ja työpaikat kasvaneet nopeasti vuosikymmenien ajan Helsingin seudun väestö ja työpaikat kasvaneet noin 2,5-kertaiseksi 50 vuodessa Kaupunkialue on laajentunut vyöhykkeittäin, väestö edellä, työpaikat perässä V:sta 2005 v:een 2013: Väestö kasvanut asukasta/v (1,2%) Työpaikat lisääntyneet tp /v (1,1%) Väestökasvun veturina maahanmuutto Kuvio: väestö ja työpaikat Väestö Työpaikat Tietojen lähde: Tilastokeskus & Helsingin kaupungin tietokeskus

32 Väestön tiheydet Helsingin työmarkkina-alueella (24 kuntaa) vuonna 2013 (Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus)

33 Työpaikkojen tiheydet Helsingin työmarkkina-alueella (24 kuntaa) vuonna 2013 (Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus)

34 Hajautumisen seuraamuksista Hajautunut rakenne vaikeuttaa tuottavuuden kasvattamista Se lisää autoriippuvuutta ja vaikeuttaa julkisen liikenteen hankkeiden toteuttamista. Samalla ympäristötavoitteiden saavuttaminen vaikeutuu. Kotitalouksien kannalta hajautuneet yhdyskuntarakenteet heikentävät työmarkkinoiden toimintaa sekä yksityisiä ja julkisia palveluja. Hajautunut rakenne nostaa asuntojen hinta- ja vuokratasoa, syö asukkaiden reaalitulotasoa ja toimii muuttoliikkeen jarruna heikentäen myös työmarkkinoiden toimintaa.

35 MITEN MAANTIEDE, KAUPUNKISUUNNITTELU, MAANKÄYTÖN HAJAUTUMINEN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄ VAIKUTTAVAT RAKENNUSTEHOKKUUKSIIN JA ASUNTOJEN HINTATASOON KUN VERTAILUKOHTANA ON MARKKINAEHTOISESTI RAKENTUVA YMPYRÄKAUPUNKI TYÖPAIKAT KESKUSTASSA

36 SEURAAVASSA SOVELLETAAN IMPROVISOIDEN KAUPUNKITALOUSTIETEEN MAANKÄYTÖN SULJETTUA PERUSMALLIA - SULJETUSSA MALLISSA VÄESTÖ ON ANNETTU (- AVOIMESSA MALLISSA TARKASTELTAVA KAUPUNKI ON OSA KAUPUNKIVERKOSTOA JA SEN VÄESTÖMÄÄRÄ ON ENDOGEENINEN ELI SIIHEN VAIKUTTAA MUUTTOLIIKE) JA OTETAAN ESILLE MITEN KAAVOITUS (JA VÄESTÖN KASVU) VAIKUTTAA MAANKÄYTTÖÖN

37 Yritysten ja kotitalouksien tarjoushinnat (yläosa) ja kaupunkialueen maankäyttö (alaosa)

38 Maan markkinahinta (vasen) ja markkinaehtoinen maankäytön tehokkuus (oikea)

39 Maankäytön tehokkuus (vasen) ja maan hinta (oikea) markkinaehtoisesti ja pääkeskuksen tehokkuusrajoituksella

40 Suhteelliset asuntohinnat PK -seutu vs. muu Suomi Pk-seudun suhteelliset osakehuoneistojen neliöhinnat (pääkaupunkiseutu/muu Suomi) 2.3 Neliöhintojen suhde, /m Lähde: Tilastokeskus xls

41 Pk-seudun asuntohinnat ovat kallistuneet voimakkaimmin Kerrostaloasuntojen neliöhinnat suurimmassa kaupungeissa 4500 Helsinki Tampere Turku Jyväskylä Kuopio Oulu Kotka Kouvola Pori Lahti Espoo Vantaa Kajaani Rauma Lappeenranta Porvoo Seinäjoki Kokkola Rovaniemi euroa/m Helsinki Espoo-Kauniainen Vantaa Porvoo Tampere Kuopio Turku Oulu L-ranta Seinäjoki Kokkola Kotka Pori Rauma Rovaniemi Kouvola Lähde: Tilastokeskus xls

42 Ydinkeskustassa hintojen vaihtelu on nopeinta ja suurinta Helsingin eri alueiden kerrostaloasuntojen keskineliöhinnat 7000 Euroa/m2 Helsinki 1 alue (Postinro 10-18) kerrostalot, euroa/m2 Helsinki 2 alue (mm. Postinro 20-35) kerrostalot, euroa/m2 Helsinki 3 alue (mm. Postinro 51-68) kerrostalot, euroa/m2 Helsinki 4 alue (mm. Postinro 69-77) kerrostalot, euroa/m Lähde: Tilastokeskus xls

43 PULLASTA EI VOI POIMIA PELKKIÄ RUSINOITA JOS HALUAA MATALAN HAJAUTUNEEN KAUPUNKIRAKENTEEN, JOSSA TYÖPAIKAT OVAT PÄÄ- JA ALAKESKUKSISSA ON SAMALLA HYVÄKSYTTÄVÄ KORKEAT ASUNTOJEN HINNAT JA VUOKRAT HAJAUTTAA TYÖPAIKATKIN PÄÄ- JA ALAKESKUKSISTA, ON HYVÄKSYTTÄVÄ ALEMPI TUOTTAVUUS, PIENEMPI HYÖDYKEKIRJO JA KORKEAMMAT PALVELUSEKTORIN KUSTANNUKSET

44 MIKÄ VAIKUTUS ON SILLÄ, ETTÄ KYSEESSÄ ON MERENRANTAKAUPUNKI KAAVOITUKSEN JA MAAPOLITIIKAN TULOKSENA JÄÄ SUURIA RAKENTAMATTOMIA VÄLIALUEITA TEKNOLOGINEN MUUTOS TEKEE YRITYSTEN TOIMITILOJA VANHENTUNEIKSI MUTTA KAAVOITUS ESTÄÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET MITEN KAUPUNGIN TYÖPAIKKOJEN JA VÄESTÖN KASVUUN (LASKUUN) SOPEUTUMINEN TAPAHTUU ERI TAPAUKSISSA

45 HAJAHUOMIOITA KAUPUNKIRAKENTEESTA SILHUETTI METSÄÄ KAPUNKIIN, KAUPUNKIA METSÄÄN MAAN ALLE JA/TAI YLÖSPÄIN? HISSI TAPAUSKOHTAISUUS - Mikkeli, Moskova, Lahti, Helsinki.

46 Hajautumista tuetaan mm. Työmatkaliikenteen verotuilla Julkisen liikenteen hinnoittelulla, jos matkan pituus ei vaikuta sen hintaan Haja-asutusalueiden infrastruktuurituilla Koulu- ym. kuljetusten tuilla Euron tonteilla Asumistoivekyselyillä, joissa valintoja ei ehdollisteta tulo- ja hintarajoituksille ja sijainnille

47 Hajautumista tuetaan myös mm. seuraavan kaltaisella ajattelulla ja suosituksilla Asuntoja kannattaa rakentaa sinne missä tontit ovat halvimpia (kärjistettynä keskelle ei mitään) Myös yritysten kannattaa sijoittua paikkoihin, jossa sijaintikustannukset ja tontit ovat halpoja Työpaikat kannattaa hajasijoittaa kaupunki-alueilla niin että kaikki asuvat lähellä työpaikkaansa Tällaiset näkemykset jättävät huomiotta kasautumisen edut ja tekevät mahdottomaksi ymmärtää miksi kaupunkiväestö on kasvanut

48 Huomautus liikenteestä ja maankäytöstä Toimiva ja matka-ajoiltaan nopea liikennejärjestelmä pienentää asuntojen hintapaineita ja rakennustehokkuuksien nostopaineita lähellä pääkeskusta Joukkoliikenneyhteyksien varrelle kannattaa rakentaa yhdyskuntia, sillä hyvistä yhteyksistä halutaan maksaa asuntojen ym. kiinteistöjen hintoina Tämä arvonnousu tarjoaa rahoituspohjaa liikenneinvestoinneille

49 Julkisen sektorin reformit ja rakenne Tavoiteltua yhdyskuntarakenteiden eheyttämistä edistäisivät nykyistä toimivammat ja vakaammat valtion keskus- ja aluehallinnon, maakuntahallinnon sekä kuntien vastuut ja valtasuhteet. Pyrkimys synnyttää työmarkkina-alueen kokoisia kuntia voi johtaa siihen, että rakentaminen painottuu reunoille eli hajautuminen jatkuu. Erityisesti maankäytön ja liikenteen suunnittelu ja päätöksenteko ovat eriytyneet, niitä on syytä yhdistää. Nykyinstituutiot toteuttavat ainakin osin omienkin tavoitteidensa vastaista politiikkaa.

50 Kaavoitusjärjestelmä Se on jäykkä, huonosti toimiva ja perustuu oletukseen, että tulevaisuus on pitkälle ennakoitavissa ja muutostarve on pieni Siinä korostuu liikaa uusien alueiden rakentaminen kaupunkialueiden kasvun ja sopeutumisen mekanismina. Edes järjestelmän tarjoamia maapolitiikan keinoja ei käytetä riittävästi ja erityisesti tämä koskee rakennettujen yhdyskuntien uudistamista ja välialueiden rakentamista Maankäytön ja liikenteen suunnittelusta puuttuu usein aito seudullinen näkökulma, sitä ei ole maakuntakaavassa eikä kuntien yleiskaavoissa. Suunnittelujärjestelmä ja maapolitiikan välineistö on syytä uusia ja terävöittää. Taloudellisille kannustimille suurempi rooli.

51 Julkisen infrastruktuurin rahoitus Helsingin seudulla kiinteistöveroina sekä liikenteeseen ja maankäyttöön liittyvinä maksuina saatavat kuntien tulot kattavat vain puolet infrastruktuurin ja joukkoliikenteen ylläpidon ja laajentamisen kustannuksista. Loput katetaan kuntien tuloveroista, mikä vääristää työ- ja kiinteistömarkkinoiden toimintaa. Kiinteistövero sopii infrastruktuuripalvelujen rahoituskeinoksi. Se toteuttaa hyötyjä maksaa periaatetta Kun kiinteistöveron merkitys kasvaa, kunnilla on kannuste rakentaa enemmän hyviin sijainteihin, joissa hintataso on korkea, ja jättää huonoimmin sijaitsevat alueet kaavoittamatta.

52 Julkisen infrastruktuurin rahoitus (jatkuu) Yksityisessä omistuksessa olevan maan kiinteistöverotuksen käyttöä tulee edelleen lisätä (se on hyötyvero) Eri veromuodoista se on myös taloudellisen kasvun kannalta vähiten haitallinen veromuoto. Tarvitaan uusia keinoja, esimerkiksi kehittämiskorvausten laajempi käyttöön otto. Ne voivat sisältää sekä korvausta infrastruktuurin kustannuksista että leikata yhteiskunnan toimenpiteiden tuloksena syntynyttä arvonnousua. Niiden avulla kunnat (ja valtio) saavat sitä enemmän rahaa mitä enemmän ne kaavoittavat hyviä kohteita. Ne voidaan mitoittaa haja-asutusaluilla korkeiksi niin, että hajautumisen kustannukset kohdentuvat aiheuttajille.

53 Kansalaisten hyväksyntä muutoksille Yhdyskuntarakenteiden täydentäminen ja tiivistäminen herättävät vastustusta. Yritykset edistää jo rakennettujen alueiden uudistumista ja välialueiden täydennysrakentamista kehittämisaluemenettelyllä eivät ole johtaneet sen käyttöön ottoon. Laista puuttuvat riittävät taloudelliset kannustimet. Lisärakentamisen hyödyn jakaminen ja sen haittojen korvaaminen ovat jääneet taka-alalle. Lainsäädännön pitäisi tukea eri kiinteistönomistajien ja muiden osapuolten keskinäistä neuvottelua, kaupankäyntiä ja sopimista, josta kaikki hyötyisivät.

54 Kuntien omistama maa, verotus ym. Sekä kuntien että valtion maan omistus-, hallinta- ja tukipolitiikka on arvioitava uudelleen asunto- ja työmarkkinoiden toimivuuden näkökulmasta. Omistus- ja vuokra-asumisen tulisi olla toisiinsa nähden nykyistä neutraalimmassa asemassa. Tarjontatukien kuten maanvuokrasubventioiden sijasta tuet tulisi sitoa kiinteistöjen sijasta asukkaiden (tai yritysten) ominaisuuksiin.

55 Muutoksen suunta Tärkeintä on huomata, että vastaus korkeisiin asuntojen hintoihin ja vuokriin ei ole niiden sääntelyssä, vaan siinä, että rakennetaan lisää, eheytetään ja tiivistetään alueita kaupunkimaisiksi ja sallitaan harkitusti myös nykyistä korkeampia rakennuksia hyvin sijaitseville työpaikka- ja asuinalueille. Pää- ja alakeskusten asukas- ja työpaikkatiheyksien kasvattamisen vastapainoksi nykyisten kerrostalovaltaisten metsälähiöiden tulisi olla pientalovaltaisia, mutta sitä tehokkaammin rakennettuja mitä lähempänä keskuksia ollaan. Yhdyskuntarakenteiden eheyttäminen ja tiivistäminen ei merkitse kaiken vanhan hävittämistä vaan tähtää hallittuun muutokseen.

56 POLITIIKKASUOSITUKSIA LYHYESTI: eheytä ja tihennä hajautuneita yhdyskuntarakenteita paranna asuntotarjonnan kykyä seurata kysyntää pienennä etäisyyksiä alueiden ja kaupunkien välillä sekä niiden sisällä maankäyttö- ja liikenneratkaisuilla kaada raja-aitoja ja kaupankäynnin esteitä maiden ja alueiden välillä ja luo liikenteelliset ym. edellytykset taloudellisten suhteiden edistämiseen. salli erilaisuutta ihmisten, rakennusten jne. piirissä sovella hyötyjä/aiheuttaja maksaa periaatetta älä estä muuttoliikettä takaa hyvinvoinnin perustaso Näillä on relevanssia kaikenkokoisille yhdyskunnille

57 KIITOS

58 TAUSTAMATERIAALIA Loikkanen, Heikki & Laakso, Seppo (2016): Tiivistyvä kaupunkikehitys tuottavuuden ja hyvinvoinnin kasvun perusta. Tehokkaan tuotannon tutkimussäätiö. Julkaisusarja 5.* Andersson Åke E., Adersson David E., Loikkanen, Heikki A. & Andersson, Orlando: "Stad vid havet. Stadsplanering för omvandling av centrala hamnområden". Sereco Ab, PrintForce AB, Laakso, Seppo & Loikkanen, Heikki A. (2013), Helsingin seudun maankäyttö, kiinteistömarkkinat ja perusrakenteen rahoitus, Kansantaloudellinen aikakauskirja vol. 2013, No. 4.* Loikkanen, Heikki A. (2013b): Kaupunkialueiden maankäyttö ja taloudellinen kehitys maapolitiikan vaikutuksista tuottavuuteen sekä työ- ja asuntomarkkinoiden toimivuuteen. VATT Valmisteluraportit; vol. 2013, no. 17. * Loikkanen Laakso Susiluoto (toim.): Metropolialueen talous, * Laakso, Seppo & Loikkanen, Heikki A.: Kaupunkitalous. Gaudeamus Pihlajaniemi, Janne (2015): Arkkitehtoninen laatu ja asuntojen hinnat : empiirinen tutkimus Helsingin kantakaupungin alueelta. Oulun yliopisto. Oulu. * World Bank: Reshaping economic geography, *

Kaupunkialueiden maankäyttö ja taloudellinen kehitys maapolitiikan vaikutuksista tuottavuuteen sekä työ- ja asuntomarkkinoiden toimivuuteen

Kaupunkialueiden maankäyttö ja taloudellinen kehitys maapolitiikan vaikutuksista tuottavuuteen sekä työ- ja asuntomarkkinoiden toimivuuteen VATT valmisteluraportti 17 Kaupunkialueiden maankäyttö ja taloudellinen kehitys maapolitiikan vaikutuksista tuottavuuteen sekä työ- ja asuntomarkkinoiden toimivuuteen Heikki A. Loikkanen Kaupunkitaloustieteen

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntavaltuuston ja hallituksen seminaari, Messukeskus, Helsinki 3.10.2013

Uudenmaan maakuntavaltuuston ja hallituksen seminaari, Messukeskus, Helsinki 3.10.2013 Maankäyttö kilpailukyvyn vahvistajana. Yhteydet tuottavuuteen sekä työ- ja asuntomarkkinoiden toimivuuteen Heikki A. Loikkanen Kaupunkitaloustieteen emeritusprofessori Helsingin yliopisto Uudenmaan maakuntavaltuuston

Lisätiedot

Kaupunkien kasvusta, maankäytöstä sekä kunta- ym. reformeista taloustieteilijän silmin

Kaupunkien kasvusta, maankäytöstä sekä kunta- ym. reformeista taloustieteilijän silmin Kaupunkien kasvusta, maankäytöstä sekä kunta- ym. reformeista taloustieteilijän silmin Heikki A. Loikkanen Kaupunkitaloustieteen emeritusprofessori Helsingin yliopisto Suomen ja maailmantalouden kurssi,

Lisätiedot

Kaupunkipolitiikkaa etsimässä

Kaupunkipolitiikkaa etsimässä Keskustelutilaisuus alue- ja kaupunkipolitiikasta Vasemmistoliiton aluepoliittinen ryhmä ja eduskuntaryhmä Eduskunta 20.4.2017 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Kaupunkipolitiikkaa etsimässä Aluekehityksen

Lisätiedot

SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA

SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA 162 SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA TÄSTÄ AINEISTOSTA KIITOS KUULUU KARI TAKALALLE, JOKA ON PÄIVITTÄNYT AINEISTOA VUODESTA TOISEEN. AINEISTO ON TARKOITETTU VAIN LUENTOKÄYTTÖÖN

Lisätiedot

SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA

SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA 1 SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA TÄSTÄ AINEISTOSTA KIITOS KUULUU KARI TAKALALLE, JOKA ON PÄIVITTÄNYT AINEISTOA VUODESTA TOISEEN. AINEISTO ON TARKOITETTU VAIN LUENTO- KÄYTTÖÖN

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

EU-maita jäytävän finanssikriisin

EU-maita jäytävän finanssikriisin artikkeli Seppo laakso Toimitusjohtaja, tutkija Kaupunkitutkimus TA Oy seppo.laakso@kaupunkitutkimusta.fi heikki A. loikkanen Professori (Emeritus) Helsingin yliopisto heikki.loikkanen@helsinki.fi Yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA. Valtiotieteen tohtori Timo

MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA. Valtiotieteen tohtori Timo MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 17.5.2017 KAUPUNGISTUMINEN NYKYISESSÄ HALIITUSOHJELMASSA? KESKITTYMIS- JA HARVENEMISKEHITYS Kaupunkialueiden väkiluku

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018 Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Lähestymistapa Tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2013. Asuntosijoittamisen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät:

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Tiivistyvä kaupunkikehitys

Tiivistyvä kaupunkikehitys Tehokkaan Tuotannon Tutkimussäätiö JULKAISUSARJA 5 Tiivistyvä kaupunkikehitys Tuottavuuden ja hyvinvoinnin kasvun perusta Heikki A. Loikkanen* & Seppo Laakso** Tiivistyvä kaupunkikehitys Tuottavuuden

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus OPn Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus OPn Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 8.11.2016 OPn Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat ja vuokrat 3. Asuntolainojen korot ja lainakannan kehitys 4. Asuntotuotanto

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017. Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017. Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017 Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00 Lähestymistapa Asuntosijoittamisen tuotto (%) = Bruttovuokratuotto (%) + Arvonnousu (%) Bruttovuokratuotto lasketaan

Lisätiedot

Helsingin yleiskaavan kasvuseminaari / Esko Lauronen 14.1.2013

Helsingin yleiskaavan kasvuseminaari / Esko Lauronen 14.1.2013 Helsingin yleiskaavan kasvuseminaari / Esko Lauronen 14.1.2013. 2 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko 14.1.2013c..jotain Helsingin asuntomarkkinoiden luonteesta 3

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit. Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015

Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit. Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015 Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015 Asuntotuotanto kappalemääräisesti kasvussa Rakennusteollisuus RT 6.10.2015 2 Omakotitalojen aloitukset

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Kuntaliiton terveiset. Valtakunnallinen pienkouluseminaari IV Tampere Johtaja Terhi Päivärinta Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri

Kuntaliiton terveiset. Valtakunnallinen pienkouluseminaari IV Tampere Johtaja Terhi Päivärinta Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Kuntaliiton terveiset Valtakunnallinen pienkouluseminaari IV Tampere Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Tulevaisuuden kunta ja maakunta Kuntien rooli ja tehtävät muuttuvat 3 3 4 Kuntien tehtäviä uudistuksen

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2015-2019

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2015-2019 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2015-2019 Julkaisuvapaa Tekijä: ekonomisti Veera Holappa Lähestymistapa Tutkimus on tehty vuosittain vuodesta 2013 lähtien. Vuokratuotto lasketaan vanhoille

Lisätiedot

Väestön ja työpaikkojen kehitys Helsingin seudulla:

Väestön ja työpaikkojen kehitys Helsingin seudulla: MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUMISEN STRATEGIAN JA HLJ 2015:N LAATIMINEN Helsingin seudun luottamushenkilöiden seminaari 5.-6.9.2013 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Väestön ja työpaikkojen kehitys Helsingin

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9 Espoo % -00-0 0 0 00 0 -, -,, 0,,,,0, -, -, -0, -, -, -,, - v. -, -0,,,, -, Espoo -00-0 -0-0 - 0 Miljoonaa euroa 0 -, -, -, -,0 -, -,0 -, -,, 0,, 0,,, 0, - v. -, -0,,, 0, -, Helsinki % -00-0 0 0 00 0,

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa?

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Kiinteistö 2013 14.11.2013 Jukka Kero, Pääekonomisti Suomen Kiinteistöliitto ry Sisältö Taloustilanne ja lähiaikojen näkymät Taloyhtiöiden hoitokulujen kehitys

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru KESKUSTELUTILAISUUS METROPOLIALUEEN KUNTA- JA PALVELURAKENNERATKAISUISTA 17.4.2013 Helsingin seudun väestö- ja työpaikkakehitys Helsingin seudun 14

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Asuntotuotantotarve 2015-2040

Asuntotuotantotarve 2015-2040 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Asuntotuotantotarve 2015-2040 Erikoistutkija Terttu Vainio 25.1.2016 Suomen väestökehitys 2015 ennusteen mukaan (miljoonaa henkilöä) nettomaahanmuutto omavaraisväestö

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Elinvoimaa yhdyskuntarakenteen suunnittelulla. Ruotsin kokemuksia Kauko Aronen 13.5.2015

Elinvoimaa yhdyskuntarakenteen suunnittelulla. Ruotsin kokemuksia Kauko Aronen 13.5.2015 Elinvoimaa yhdyskuntarakenteen suunnittelulla Ruotsin kokemuksia Kauko Aronen 13.5.2015 Filosofiaa: miten yhdyskuntarakenne vaikuttaa elinvoimaan? Toiminnot: työpaikat, asuminen, palvelut Maasta, luonnosta

Lisätiedot

MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a

MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN janne a 12.8.2016 Muuttoliike 1952 2015e Muuttoliike 1952 2015e Nettomuutto 1952 2015e -50000-40000 -30000-20000 -10000 0 10000 20000 30000 40000 1952 1953 1954 1955 1956 1957

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pyhätunturi 27.8.2009 Heikki Eskelinen Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos 1. Johdanto

Lisätiedot

Työssä ympäristöalalla - oma tarinani

Työssä ympäristöalalla - oma tarinani Työssä ympäristöalalla - oma tarinani Turun yliopiston työelämäpalvelut 4.4.2017 Ylitarkastaja Anna Laiho, ympäristönsuojeluyksikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.4.2017 Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen. Hannu Rossilahti Kouvola

Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen. Hannu Rossilahti Kouvola Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen Hannu Rossilahti Kouvola 29.10.2014 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 ARA-tuotannon määrä eri vuosikymmeninä

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Aurinkoista energiaa Vaasan seudun energiakeskittymä on Pohjoismaiden merkittävin ja työllistää

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Satu Tolonen ja Janne Antikainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja 13.6.2016 Väestö Väestönkehitys 1995-2015

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

Eheyttävä maankäyttöpolitiikka vs. kilpailunäkökulma

Eheyttävä maankäyttöpolitiikka vs. kilpailunäkökulma Eheyttävä maankäyttöpolitiikka vs. kilpailunäkökulma JULMA-hankkeen osatutkimus Elinkeinoelämän kilpailunäkökulman huomioiminen kunnan maankäyttöpolitiikassa 6.12.2015 Hanna Mattila, Aalto-yliopisto 1

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Turku on kovassa kasvuvauhdissa Asukasluku ja rakentaminen ennätysluvuissa

Turku on kovassa kasvuvauhdissa Asukasluku ja rakentaminen ennätysluvuissa Turku on kovassa kasvuvauhdissa Asukasluku ja rakentaminen ennätysluvuissa Media-aamiainen 2.11.2016 Turku hakee kasvua ja uudistumista strategialla Turun kaupunkistrategian 2029 mukaan Turku hakee kestävällä

Lisätiedot

Vaasan kaupunkiseudun tilanne

Vaasan kaupunkiseudun tilanne Vaasan kaupunkiseudun tilanne Esityksen sisältö 1. Mikä on Vaasan kaupunkiseutu? 2. Yhdyskuntasuunnittelun tilanne seudulla 3. Kasvusopimus ja MAL-teemat Suomen suurimmat kaupunkiseudut vuonna 2011 Väestönkasvu

Lisätiedot

Asumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013

Asumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Asumismenot 2013 Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Esityksen rakenne 1. Kotitalouksien asumismenojen mennyt ja tuleva kehitys 2. Verojen merkitys hoitokuluissa, pois lukien pääomakulut 3. Kotitalouksien tyyppiremontit

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Vuokratietojen imputointi SISU -aineistoon

Vuokratietojen imputointi SISU -aineistoon Vuokratietojen imputointi SISU -aineistoon Sisällys 1 AINEISTON LÄHTÖTILANNE JA IMPUTOINTI.... 3 1.1 Aineiston asuntokunnat ja asumistukirekisteri...3 1.2 Tietojen imputointimenetelmä........................................

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT. VTT Timo

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT. VTT Timo ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT VTT Timo Aro @timoaro 26.7.2017 Jokaisen alueen menestyminen tai menestymättömyys perustuu vain ja ainoastaan kasvuun! Alue- ja väestörakenteen ISOT muutostrendit

Lisätiedot

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Pirjo Ylöstalo, Kela Puh. 020 63 41390 Selvitys 1/2011 Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 1.2.2010 Yleistä

Lisätiedot

Pohjoiset suurkaupungit

Pohjoiset suurkaupungit Helsingin yliopisto / geotieteiden ja maantieteen laitos Suomen ympäristökeskus / rakennetun ympäristön yksikkö Pohjoiset suurkaupungit Yhdyskunta- ja kaupunkirakenteen kehitys Helsingin ja Tukholman metropolialueilla

Lisätiedot

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Kaupunkien merkitys kansantalouden kannalta Kaupunkien merkitys kansantalouden

Lisätiedot

GE2 Yhteinen maailma. 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma

GE2 Yhteinen maailma. 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma GE2 Yhteinen maailma 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma Mikä on kaupunki? Luokittelutavat erilaisia eri valtioissa. EU:n määritelmä: kaupunki on kunta, jossa yli 50 000 as. + väentiheys yli 500

Lisätiedot

ORAVA RAHASTOT OIKOTIE-ORAVA 20 ASUNTOHINTAINDEKSIN LASKENTASÄÄNNÖT

ORAVA RAHASTOT OIKOTIE-ORAVA 20 ASUNTOHINTAINDEKSIN LASKENTASÄÄNNÖT ORAVA RAHASTOT OIKOTIE-ORAVA 20 ASUNTOHINTAINDEKSIN LASKENTASÄÄNNÖT Johdanto Oikotie-Orava indeksit ovat asuntojen hintakehitystä kuvaavia indeksejä, jotka lasketaan asuntojen myynti-ilmoitusten velattomista

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden

Lisätiedot

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA 13.01.2016 VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO @timoaro Sisältö 1.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä

Lisätiedot

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Talousarvio ja suunnitelma 2013 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Espoo on kasvukaupunki Syntyvyyden enemmyys ja maahanmuutto kasvattavat Espoon väestöä yli 4000 asukkaalla vuodessa. Myös

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Aineeton pääoma avain menestykseen

Aineeton pääoma avain menestykseen TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 6.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 6.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen hinnat nousussa Diat 4-7 Vanhojen asuntojen* hinnat nousivat Tampereella vuonna 2012 1,9 prosenttia. Asuntojen hinnat

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen segregaatio

Kaupunkiseutujen segregaatio Kaupunkiseutujen segregaatio JULMA-hankkeen tuloksia 3.12.2015 Jukka Hirvonen, Aalto-yliopisto 1 Esityksen sisältö 1 Segregaatio ja sen mittaaminen 2 Vieraskielinen väestö ja sen kasvu 3 Vieraskieliset

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot