Kaupunkialueiden maankäyttö ja taloudellinen kehitys - taakse ja osin eteenpäinkin katsoen

Transkriptio

1 Kaupunkialueiden maankäyttö ja taloudellinen kehitys - taakse ja osin eteenpäinkin katsoen Heikki A. Loikkanen Kaupunkitaloustieteen emeritusprofessori, Helsingin yliopisto Luento Aalto yliopiston arkkitehtiosastolla, Espoossa HUOM: Tämä esitys on tarkoitettu vain kurssilaisille, ei kopioitavaksi tai jaettavaksi muille!!

2 4K-samhället (4C-society) Åke Andersson & Ulf Strömqvist: K-samhällets framtid (1988) K-samhället där K står för kommunikationer, kunskap, konst och kreativitet (= 4 K). Industrialismens samhälle avveklas. En ny samhällstruktur tas form. Vi går mot ett K-samhälle. De har sin bas i Kunskap, Konst, Kreativitet och Kommunikation. Aven i varuproduktion blir kreativ kunskap och kommunikation de viktigaste resurserna. (s. 7) Heikki A. Loikkanen (HY)

3 Maantieteelle me emme voi mitään Sanoi?

4 Luonnonmaantieteelle voimme tehdä vähemmän, mutta yhdyskuntien rakenteille, jotka vaikuttavat siihen minne kotitaloudet, yritykset sekä muut toiminnot haluavat sijoittua, voimme tehdä paljonkin. JA SILLÄ ON VAIKUTUKSENSA!

5 KAUPUNGISTUMISEEN, KAUPUNKIVERKOSTOON JA KAUPUKIEN SISÄISEEN RAKENTEESEEN VAIKUTTAVAT: LUONNON MAANTIEDE MARKINAVOIMAT YRITYSTEN JA KOTITALOUKSIEN SIJAINTIVALINNAT JULKISEN SEKTORIN TOIMET (politiikka) SUPPEA JA LAAJA ALUEPOLITIIKKA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS, ML. INFRA SIJAINTIPÄÄTÖKSIIN VAIKUTTAVAT VEROT, TUET, PALVELUT HISTORIA (polkuriippuvuus)

6 KAUPUNKIALUEIDEN MAANKÄYTÖN RAKENNE VAIKUTTAA YKSITYISEN SEKTORIN TUOTTAVUUTEEN JULKISEN SEKTORIN TUOTTAVUUTEEN JA PALVELUJÄRJESTELMÄN (ML. LIIKENNE) TOIMIVUUTEEN TYÖMARKKINOIDEN TOIMIVUUTEEN JA PALKKATASOON ASUNTOJEN HINTOIHIN JA VUOKRIIN KULUTTAJIEN HYVINVOINTIIN (TULOTASO, HYÖDYKEKIRJO JA TYÖMAHDOLLISUUDET) YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEEN

7 MILTÄ MAANKÄYTTÖ NÄYTTÄÄ?

8 Euroopan itäisen puolen BKT:n kasaumat Lähde World Bank (2009): World Development Report. Reshaping Economic Geography

9 Talousmaantiede on Maamme -laulun sanoin laaksoa ja kukkulaa USA:n BKT:n alueellinen sijoittuminen, lähde World Bank (2009): World Development Report. Reshaping Economic Geography

10 Kaupungistumisaste ja bruttokansantuote henkeä kohti (ostovoimakorjattu) maailman maissa vuonna 2012 Tietolähde: Maailmanpankki. Kuviossa yli 1 milj. asukkaan valtiot, joista tiedot saatavissa. Suomen kaupunkiväestö: kaupunkimaisissa kunnissa asuvan väestön osuus koko väestöstä

11 SEURAAVAKSI ALUE- JA KAUPUNKIKEHITYKSESTÄ KAUPUNKIEN KOKOJAKAUMISTA ALUEELLISISTA TULOEROISTA KASAUTUMISEN EDUISTA JA HAITOISTA YHDYSKUNTARAKENTEIDEN HAJAUTUMISESTA POLITIIKKAKYSYMYKSISTÄ

12 Miljoonaa asukasta Väestö aluetyypeittäin Suomessa ,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Helsingin seutu Muut suuret kaup.alueet Pienemmät kaup.alueet Maaseutumaiset alueet Lähde: Tilastokeskus, väestötilasto. Aluejako SL. Suuret kaupunkialueet: Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Lahden ja Kuopion seudut

13 Väestö aluetyypeittäin sekä väestöennuste vuoteen 2040 Lähde. Tilastokeskus: väestötilasto ja alueellinen väestöennuste Alueluokittelu: Seppo Laakso.

14 Indeksi, v. 1980=100 Indeksi, v. 1980= Työllisyys (ylempi) ja väestö (alempi) aluetyypeittäin Suomessa (Indeksi: v. 1980=100) Lähde: Tilastokeskus, aluetalouden tilinpito Aluejako: SL Helsingin seutu Suuret kaupunkiseudut (6) KOKO MAA Muut kaupunkiseudut Maaseutumaiset seudut Helsingin seutu Suuret kaupunkiseudut (6) KOKO MAA Muut kaupunkiseudut Maaseutumaiset seudut 80 Heikki A. Loikkanen, Helsingin yliopisto

15 Kaupungistumisaste ja BKT henkeä kohti (indeksi, 1926=100) Suomessa Lähde: Kuvio 5.8 (päivitetty) kirjasta Laakso & Loikkanen (2004) Kaupunkitalous

16 SUOMESSA KAUPUNKIVÄESTÖN OSUUS OLI VUODEN 1860 SUOMESSA NOIN 5 % VUODEN 2010 SUOMESSA YLI 70 % ELI SE KASVOI NOIN 14-KERTAISEKSI SAMANA 150 VUODEN AJANJAKSONA HENKEÄ KOHTI LASKETTU BKT KASVOI NOIN 20-KERTAISEKSI Heikki A. Loikkanen ja Seppo Laakso, kirjan julkistaminen

17 Toiminnalliset kaupunkialueet väestömäärän mukaisessa järjestyksessä (v kaupunkialuemäärittelyn mukaan) vuosina 1985 ja asukasta Lähde: Tilastotiedot Tilastokeskus; Aluerajaukset Seppo Laakso

18 Suurten kaupunkialueiden (7 suurinta) merkityksen taloudellisessa toiminnassa voi tiivistää neljään lukuun (v. 2012): osuus väestöstä: 52 % osuus BKT:sta: 61 % osuus investoinneista: 62 % (kiinteän pääoman bruttomuodostus) osuus T&K-menoista: 81 % Heikki A. Loikkanen ja Seppo Laakso, kirjan julkistaminen

19 ENTÄ ALUEELLISET EROT KESKITULOTASOISSA? VÄESTÖ- JA TYÖPAIKKAKEHITYKSEN PERUSTEELLA VOI PUHUA EPÄTASAPAINOISESTA ALUEKEHITYKSESTÄ. REPEÄVÄTKÖ MYÖS ALUEELLISET TULOEROT? ON TULOEROISSA KONVERGENSSIÄ VAI DIVERGENSSIÄ VIIMEISEN 45 VUODEN AIKANA?

20 Kotitalouksien keskimääräiset käytettävissä olevat tulot OECD-yksikköä kohden suuralueittain vuosina , indeksi(suomi)=100. Lähde: VATT: Talouden rakenteet 2011

21 BKT per as. ja KÄYT. OLEV. TULO per as 2000 ja 2012 (koko maa molempina = 100) BKT/as KOT/as Pohjois-Karjala 72,3 75,6 Päijät-Häme 79,3 83,3 KOT/ as Pohjois-Karjala 85,9 88,6 Päijät-Häme 93,4 94,9

22 MIKSI KAUPUNGISTUMISTA ON TAPAHTUNUT KOSKA KASAUTUMISEN EDUT YRITYKSILLE JA KOTITALOUKSILLE OVAT SUUREMMAT KUIN SEN HAITAT SEKÄ ETUIHIN ETTÄ HAITTOIHIN VAIKUTTAVAT INNOVAATIOT JA MUUT MUUTOKSET TUOTANTOTOIMINASSA (TUOTTAVUUS) KULJETUS- JA VIESTINTÄTEKNOLOGISSA (SAAVUTETTAVUUS): entä digitalisaatio? KULUTUSMAHDOLLISUUKSISSA (TULOTASO, HYÖDYKEKIRJO, ML ASUMINEN, HINNAT) MUUT: TERVEYS,TURVALLISUUS, RUUHKAT, MELU, SAASTEET YMS.

23 Kasautumisen eduista yritystoiminnalle Yritykselle sisäiset (skaalaedut) Yritykselle ulkoiset Markkinan koko Riskien hallinta Urbanisaatioedut (monipuolisuus) Sektorikohtaiset Lokalisaatioedut (erikoistuminen) Kilpailu Yhteistyö Yhteiset työmarkkinat Erikoistuneet välituotteet ja palvelut Informaatiovirrat Matching Sharing Learning

24 Tutkimustuloksia tuottavuusvaikutuksista Kun kaupungin koko 2-kertaistuu, alueen tuottavuus kohoaa 3 8 %. Väestötiheyden 2- kertaistuminen lisää tuottavuutta 5 %. Toimialan koon 2- kertaistuminen alueella lisää toimialan yritysten tuottavuutta keskimäärin 4,5 % ko. alueella Yritysten fyysinen, teknologinen ja historiallinen läheisyys lisää tuottavuutta Vaikutukset ovat enimmäkseen lokaaleja

25 KASAUTUMISEN EDUISTA KOTITALOUKSILLE KORKEA TUOTTAVUUS MAHDOLLISTAA KORKEAN TULOTASON TIHEÄT TYÖMARKKINAT PIENET TYÖTTÖMYYS RISKIT - MAHDOLLISUUS ERIKOISTUA PIDEMMÄLLE HYÖDYKEKIRJO YHTEYDET MUUHUN MAAILMAAN LAAJEMMAT Maallekin pääsee entistä helpommin, samoin maalta kaupunkiin IHMISTEN KIRJO

26 KASAUTUMISEN HAITOISTA PARHAAT PAIKAT OVAT NIUKKOJA - ASUMINEN JA TOIMITILAT OVAT KALLIITA HYVISSÄ SIJAINNEISSA Ellei kasautumisen etuja olisi, miksi kukaan haluaisi maksaa enemmän sijainnista kaupungissa (tai keskustassa) kuin maalla (kuin kaupungin reunalla)? RUUHKAT, SAASTEET, MELU RIKOLLISUUS JA MUUT TURVALLISUUSRISKIT PAIKALLISEN VAIKUTTAMISEN ONGELMAT ISOSSA SYSTEEMISSÄ, JOTA ON VAIKEA EDES YMMÄRTÄÄ HALLINNON BYROKRATIA YMS.

27 KAUPUNKIPOLITIIKASTA ONNISTUNEEN POLITIIKAN PARADOKSI: KUN SAADAAN RAJOITETUKSI KASAUTUMISEN HAITTOJA, KAUPUNGIN VETOVOIMA KASVAA JA OSIN SAMAT ONGELMAT UUSIUTUVAT KASAUTUMISEN HAITTOJA ON USEITA. KUTAKIN ONGELMAA KOHTI TARVITAAN OMAT POLITIIKKAVÄLINEENSÄ YHDELLÄ KEINOLLA (KUTEN VÄESTÖMÄÄRÄN RAJOITTAMISELLA) EI TULE HOITAA N KPL ONGELMIA

28 Kaupungistuminen ja kaupunkirakenne Kasautumisen edut selittävät osaltaan miksi Kaupunkiväestön osuus kasvaa taloudellisen kasvun myötä, vaikka prosessiin liittyy myös haittoja TOISAALTA Kommunikaatioteknologian (liikenteen ym.) kehitys on mahdollistanut kaupunkialueiden maankäytön (erityisesti asumisen) hajautumisen Hajautumisen asteessa on eroja, joihin vaikuttaa harjoitettu maapolitiikka SE VOI OLLA HAJAUTUMSEN AIHEUTTAJA

29 KASAUTUMISEN EDUT JA POLITIIKKA (jatkuu) Suomessa hallitusohjelman, maakunta- ym. kaavoituksen ja kuntareformin yhtenä tavoitteena on yhdyskuntarakenteiden eheyttäminen. Tosiasiassa maankäyttö on hajautunutta ja maakunta- ym. kaavoitus toimii monelta osin omien tavoitteidensa vastaisesti kasvua kaikkialle periaatteella etenkin Helsingin seudulla. Suomi ja maan sen kaupunkialueet sekä erityisesti Helsingin seutu on kansainvälisestikin vertaillen hajautunut yhdyskuntarakenteeltaan (EEA 2006). Viime aikoina on tapahtunut jossain määrin muutosta

30 Helsingin (kantakaupunki ja esikaupungit) ja muiden Helsingin seudun kuntien väestö Kehysalue Vantaa Kauniainen Espoo Esikaupungit* Kantakaupunki Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus

31 Helsingin seudun väestö ja työpaikat kasvaneet nopeasti vuosikymmenien ajan Helsingin seudun väestö ja työpaikat kasvaneet noin 2,5-kertaiseksi 50 vuodessa Kaupunkialue on laajentunut vyöhykkeittäin, väestö edellä, työpaikat perässä V:sta 2005 v:een 2013: Väestö kasvanut asukasta/v (1,2%) Työpaikat lisääntyneet tp /v (1,1%) Väestökasvun veturina maahanmuutto Kuvio: väestö ja työpaikat Väestö Työpaikat Tietojen lähde: Tilastokeskus & Helsingin kaupungin tietokeskus

32 Väestön tiheydet Helsingin työmarkkina-alueella (24 kuntaa) vuonna 2013 (Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus)

33 Työpaikkojen tiheydet Helsingin työmarkkina-alueella (24 kuntaa) vuonna 2013 (Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus)

34 Hajautumisen seuraamuksista Hajautunut rakenne vaikeuttaa tuottavuuden kasvattamista Se lisää autoriippuvuutta ja vaikeuttaa julkisen liikenteen hankkeiden toteuttamista. Samalla ympäristötavoitteiden saavuttaminen vaikeutuu. Kotitalouksien kannalta hajautuneet yhdyskuntarakenteet heikentävät työmarkkinoiden toimintaa sekä yksityisiä ja julkisia palveluja. Hajautunut rakenne nostaa asuntojen hinta- ja vuokratasoa, syö asukkaiden reaalitulotasoa ja toimii muuttoliikkeen jarruna heikentäen myös työmarkkinoiden toimintaa.

35 MITEN MAANTIEDE, KAUPUNKISUUNNITTELU, MAANKÄYTÖN HAJAUTUMINEN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄ VAIKUTTAVAT RAKENNUSTEHOKKUUKSIIN JA ASUNTOJEN HINTATASOON KUN VERTAILUKOHTANA ON MARKKINAEHTOISESTI RAKENTUVA YMPYRÄKAUPUNKI TYÖPAIKAT KESKUSTASSA

36 SEURAAVASSA SOVELLETAAN IMPROVISOIDEN KAUPUNKITALOUSTIETEEN MAANKÄYTÖN SULJETTUA PERUSMALLIA - SULJETUSSA MALLISSA VÄESTÖ ON ANNETTU (- AVOIMESSA MALLISSA TARKASTELTAVA KAUPUNKI ON OSA KAUPUNKIVERKOSTOA JA SEN VÄESTÖMÄÄRÄ ON ENDOGEENINEN ELI SIIHEN VAIKUTTAA MUUTTOLIIKE) JA OTETAAN ESILLE MITEN KAAVOITUS (JA VÄESTÖN KASVU) VAIKUTTAA MAANKÄYTTÖÖN

37 Yritysten ja kotitalouksien tarjoushinnat (yläosa) ja kaupunkialueen maankäyttö (alaosa)

38 Maan markkinahinta (vasen) ja markkinaehtoinen maankäytön tehokkuus (oikea)

39 Maankäytön tehokkuus (vasen) ja maan hinta (oikea) markkinaehtoisesti ja pääkeskuksen tehokkuusrajoituksella

40 Suhteelliset asuntohinnat PK -seutu vs. muu Suomi Pk-seudun suhteelliset osakehuoneistojen neliöhinnat (pääkaupunkiseutu/muu Suomi) 2.3 Neliöhintojen suhde, /m Lähde: Tilastokeskus xls

41 Pk-seudun asuntohinnat ovat kallistuneet voimakkaimmin Kerrostaloasuntojen neliöhinnat suurimmassa kaupungeissa 4500 Helsinki Tampere Turku Jyväskylä Kuopio Oulu Kotka Kouvola Pori Lahti Espoo Vantaa Kajaani Rauma Lappeenranta Porvoo Seinäjoki Kokkola Rovaniemi euroa/m Helsinki Espoo-Kauniainen Vantaa Porvoo Tampere Kuopio Turku Oulu L-ranta Seinäjoki Kokkola Kotka Pori Rauma Rovaniemi Kouvola Lähde: Tilastokeskus xls

42 Ydinkeskustassa hintojen vaihtelu on nopeinta ja suurinta Helsingin eri alueiden kerrostaloasuntojen keskineliöhinnat 7000 Euroa/m2 Helsinki 1 alue (Postinro 10-18) kerrostalot, euroa/m2 Helsinki 2 alue (mm. Postinro 20-35) kerrostalot, euroa/m2 Helsinki 3 alue (mm. Postinro 51-68) kerrostalot, euroa/m2 Helsinki 4 alue (mm. Postinro 69-77) kerrostalot, euroa/m Lähde: Tilastokeskus xls

43 PULLASTA EI VOI POIMIA PELKKIÄ RUSINOITA JOS HALUAA MATALAN HAJAUTUNEEN KAUPUNKIRAKENTEEN, JOSSA TYÖPAIKAT OVAT PÄÄ- JA ALAKESKUKSISSA ON SAMALLA HYVÄKSYTTÄVÄ KORKEAT ASUNTOJEN HINNAT JA VUOKRAT HAJAUTTAA TYÖPAIKATKIN PÄÄ- JA ALAKESKUKSISTA, ON HYVÄKSYTTÄVÄ ALEMPI TUOTTAVUUS, PIENEMPI HYÖDYKEKIRJO JA KORKEAMMAT PALVELUSEKTORIN KUSTANNUKSET

44 MIKÄ VAIKUTUS ON SILLÄ, ETTÄ KYSEESSÄ ON MERENRANTAKAUPUNKI KAAVOITUKSEN JA MAAPOLITIIKAN TULOKSENA JÄÄ SUURIA RAKENTAMATTOMIA VÄLIALUEITA TEKNOLOGINEN MUUTOS TEKEE YRITYSTEN TOIMITILOJA VANHENTUNEIKSI MUTTA KAAVOITUS ESTÄÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET MITEN KAUPUNGIN TYÖPAIKKOJEN JA VÄESTÖN KASVUUN (LASKUUN) SOPEUTUMINEN TAPAHTUU ERI TAPAUKSISSA

45 HAJAHUOMIOITA KAUPUNKIRAKENTEESTA SILHUETTI METSÄÄ KAPUNKIIN, KAUPUNKIA METSÄÄN MAAN ALLE JA/TAI YLÖSPÄIN? HISSI TAPAUSKOHTAISUUS - Mikkeli, Moskova, Lahti, Helsinki.

46 Hajautumista tuetaan mm. Työmatkaliikenteen verotuilla Julkisen liikenteen hinnoittelulla, jos matkan pituus ei vaikuta sen hintaan Haja-asutusalueiden infrastruktuurituilla Koulu- ym. kuljetusten tuilla Euron tonteilla Asumistoivekyselyillä, joissa valintoja ei ehdollisteta tulo- ja hintarajoituksille ja sijainnille

47 Hajautumista tuetaan myös mm. seuraavan kaltaisella ajattelulla ja suosituksilla Asuntoja kannattaa rakentaa sinne missä tontit ovat halvimpia (kärjistettynä keskelle ei mitään) Myös yritysten kannattaa sijoittua paikkoihin, jossa sijaintikustannukset ja tontit ovat halpoja Työpaikat kannattaa hajasijoittaa kaupunki-alueilla niin että kaikki asuvat lähellä työpaikkaansa Tällaiset näkemykset jättävät huomiotta kasautumisen edut ja tekevät mahdottomaksi ymmärtää miksi kaupunkiväestö on kasvanut

48 Huomautus liikenteestä ja maankäytöstä Toimiva ja matka-ajoiltaan nopea liikennejärjestelmä pienentää asuntojen hintapaineita ja rakennustehokkuuksien nostopaineita lähellä pääkeskusta Joukkoliikenneyhteyksien varrelle kannattaa rakentaa yhdyskuntia, sillä hyvistä yhteyksistä halutaan maksaa asuntojen ym. kiinteistöjen hintoina Tämä arvonnousu tarjoaa rahoituspohjaa liikenneinvestoinneille

49 Julkisen sektorin reformit ja rakenne Tavoiteltua yhdyskuntarakenteiden eheyttämistä edistäisivät nykyistä toimivammat ja vakaammat valtion keskus- ja aluehallinnon, maakuntahallinnon sekä kuntien vastuut ja valtasuhteet. Pyrkimys synnyttää työmarkkina-alueen kokoisia kuntia voi johtaa siihen, että rakentaminen painottuu reunoille eli hajautuminen jatkuu. Erityisesti maankäytön ja liikenteen suunnittelu ja päätöksenteko ovat eriytyneet, niitä on syytä yhdistää. Nykyinstituutiot toteuttavat ainakin osin omienkin tavoitteidensa vastaista politiikkaa.

50 Kaavoitusjärjestelmä Se on jäykkä, huonosti toimiva ja perustuu oletukseen, että tulevaisuus on pitkälle ennakoitavissa ja muutostarve on pieni Siinä korostuu liikaa uusien alueiden rakentaminen kaupunkialueiden kasvun ja sopeutumisen mekanismina. Edes järjestelmän tarjoamia maapolitiikan keinoja ei käytetä riittävästi ja erityisesti tämä koskee rakennettujen yhdyskuntien uudistamista ja välialueiden rakentamista Maankäytön ja liikenteen suunnittelusta puuttuu usein aito seudullinen näkökulma, sitä ei ole maakuntakaavassa eikä kuntien yleiskaavoissa. Suunnittelujärjestelmä ja maapolitiikan välineistö on syytä uusia ja terävöittää. Taloudellisille kannustimille suurempi rooli.

51 Julkisen infrastruktuurin rahoitus Helsingin seudulla kiinteistöveroina sekä liikenteeseen ja maankäyttöön liittyvinä maksuina saatavat kuntien tulot kattavat vain puolet infrastruktuurin ja joukkoliikenteen ylläpidon ja laajentamisen kustannuksista. Loput katetaan kuntien tuloveroista, mikä vääristää työ- ja kiinteistömarkkinoiden toimintaa. Kiinteistövero sopii infrastruktuuripalvelujen rahoituskeinoksi. Se toteuttaa hyötyjä maksaa periaatetta Kun kiinteistöveron merkitys kasvaa, kunnilla on kannuste rakentaa enemmän hyviin sijainteihin, joissa hintataso on korkea, ja jättää huonoimmin sijaitsevat alueet kaavoittamatta.

52 Julkisen infrastruktuurin rahoitus (jatkuu) Yksityisessä omistuksessa olevan maan kiinteistöverotuksen käyttöä tulee edelleen lisätä (se on hyötyvero) Eri veromuodoista se on myös taloudellisen kasvun kannalta vähiten haitallinen veromuoto. Tarvitaan uusia keinoja, esimerkiksi kehittämiskorvausten laajempi käyttöön otto. Ne voivat sisältää sekä korvausta infrastruktuurin kustannuksista että leikata yhteiskunnan toimenpiteiden tuloksena syntynyttä arvonnousua. Niiden avulla kunnat (ja valtio) saavat sitä enemmän rahaa mitä enemmän ne kaavoittavat hyviä kohteita. Ne voidaan mitoittaa haja-asutusaluilla korkeiksi niin, että hajautumisen kustannukset kohdentuvat aiheuttajille.

53 Kansalaisten hyväksyntä muutoksille Yhdyskuntarakenteiden täydentäminen ja tiivistäminen herättävät vastustusta. Yritykset edistää jo rakennettujen alueiden uudistumista ja välialueiden täydennysrakentamista kehittämisaluemenettelyllä eivät ole johtaneet sen käyttöön ottoon. Laista puuttuvat riittävät taloudelliset kannustimet. Lisärakentamisen hyödyn jakaminen ja sen haittojen korvaaminen ovat jääneet taka-alalle. Lainsäädännön pitäisi tukea eri kiinteistönomistajien ja muiden osapuolten keskinäistä neuvottelua, kaupankäyntiä ja sopimista, josta kaikki hyötyisivät.

54 Kuntien omistama maa, verotus ym. Sekä kuntien että valtion maan omistus-, hallinta- ja tukipolitiikka on arvioitava uudelleen asuntoja työmarkkinoiden toimivuuden näkökulmasta. Omistus- ja vuokra-asumisen tulisi olla toisiinsa nähden nykyistä neutraalimmassa asemassa. Tarjontatukien kuten maanvuokrasubventioiden sijasta tuet tulisi sitoa kiinteistöjen sijasta asukkaiden (tai yritysten) ominaisuuksiin.

55 Muutoksen suunta Tärkeintä on huomata, että vastaus korkeisiin asuntojen hintoihin ja vuokriin ei ole niiden sääntelyssä, vaan siinä, että rakennetaan lisää, eheytetään ja tiivistetään alueita kaupunkimaisiksi ja sallitaan harkitusti myös nykyistä korkeampia rakennuksia hyvin sijaitseville työpaikka- ja asuinalueille. Pää- ja alakeskusten asukas- ja työpaikkatiheyksien kasvattamisen vastapainoksi nykyisten kerrostalovaltaisten metsälähiöiden tulisi olla pientalovaltaisia, mutta sitä tehokkaammin rakennettuja mitä lähempänä keskuksia ollaan. Yhdyskuntarakenteiden eheyttäminen ja tiivistäminen ei merkitse kaiken vanhan hävittämistä vaan tähtää hallittuun muutokseen.

56 POLITIIKKASUOSITUKSIA LYHYESTI: eheytä ja tihennä hajautuneita yhdyskuntarakenteita paranna asuntotarjonnan kykyä seurata kysyntää pienennä etäisyyksiä alueiden ja kaupunkien välillä sekä niiden sisällä maankäyttö- ja liikenneratkaisuilla kaada raja-aitoja ja kaupankäynnin esteitä maiden ja alueiden välillä ja luo liikenteelliset ym. edellytykset taloudellisten suhteiden edistämiseen. salli erilaisuutta ihmisten, rakennusten jne. piirissä sovella hyötyjä/aiheuttaja maksaa periaatetta älä estä muuttoliikettä takaa hyvinvoinnin perustaso Näillä on relevanssia kaikenkokoisille yhdyskunnille

57 KIITOS

58 TAUSTAMATERIAALIA Loikkanen, Heikki & Laakso, Seppo (2016): Tiivistyvä kaupunkikehitys tuottavuuden ja hyvinvoinnin kasvun perusta. Tehokkaan tuotannon tutkimussäätiö. Julkaisusarja 5.* Andersson Åke E., Adersson David E., Loikkanen, Heikki A. & Andersson, Orlando: "Stad vid havet. Stadsplanering för omvandling av centrala hamnområden". Sereco Ab, PrintForce AB, Laakso, Seppo & Loikkanen, Heikki A. (2013), Helsingin seudun maankäyttö, kiinteistömarkkinat ja perusrakenteen rahoitus, Kansantaloudellinen aikakauskirja vol. 2013, No. 4.* Loikkanen, Heikki A. (2013b): Kaupunkialueiden maankäyttö ja taloudellinen kehitys maapolitiikan vaikutuksista tuottavuuteen sekä työ- ja asuntomarkkinoiden toimivuuteen. VATT Valmisteluraportit; vol. 2013, no. 17. * Loikkanen Laakso Susiluoto (toim.): Metropolialueen talous, * Laakso, Seppo & Loikkanen, Heikki A.: Kaupunkitalous. Gaudeamus Pihlajaniemi, Janne (2015): Arkkitehtoninen laatu ja asuntojen hinnat : empiirinen tutkimus Helsingin kantakaupungin alueelta. Oulun yliopisto. Oulu. * World Bank: Reshaping economic geography, *