Keinoja osallisuuden vahvistamiseksi Vammaispalveluhankkeen Etevan osahankkeen loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keinoja osallisuuden vahvistamiseksi Vammaispalveluhankkeen Etevan osahankkeen loppuraportti"

Transkriptio

1 1 Keinoja osallisuuden vahvistamiseksi Vammaispalveluhankkeen Etevan osahankkeen loppuraportti Johtoryhmä elokuu 2013 Miia Koski Laura Viitanen

2 2 Sisällys Kuvat ja taulukot Johdanto Asiakaslähtöinen palvelusuunnittelu Uudistuvat asiakaspalaverikäytännöt Kuvat palvelusuunnittelussa Tuen tarpeen itsearviointi Perhekeskeinen suunnitelmatyöskentely perhelähtöisen palvelutarpeen arvioinnin välineenä Yhteistoiminnalla kohti asiakkaan hyvää elämää -toimintamalli Taustaidea Toimintamalli Lähteet... 22

3 3 Kuvat ja taulukot Kuvat Kuva 1. Osallisuuden muutos olemisesta toimintaan ja lopulta kokemukseksi Kuva 2. Laajoista aihealueista tarkempaan kuvasanastoon Kuva 3. Keskusteltavia aiheita sijoitetaan keskustelumatolle Kuva 4. Näin minä pärjään! Oma arvioni avun ja tuen tarpeistani Kuva 5. Esimerkkisivu osiosta kysymyksiä avun ja tuen tarpeista Kuva 6. Perhekeskeisen suunnittelun teemoja Kuva 7. Asiakasfoorumista innopajoihin Kuva 8. Asiakasfoorumissa käsiteltävät teemat ovat kirjoitettuna pöytäliinoille Taulukot Taulukko 1. Pilotista saatuja hyviä kokemuksia

4 4 1 Johdanto Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman KASTE uudistamistyön keskeisinä periaatteina ovat asiakaslähtöisyys ja osallisuus. Ne tarkoittavat ihmisten kuulemista ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä itseä koskevassa päätöksenteossa ja palveluissa. Myös lainsäädäntö turvaa asiakkaan oikeuksia osallistua ja vaikuttaa omien palvelujensa suunnitteluun ja toteutukseen. Vammaispalveluhankkeen Etevan osahankkeen yhtenä tavoitteena oli palvelusuunnittelun- ja palveluohjauksen, erityisesti palvelutarpeen arvioinnin, kehittäminen. Kohderyhmänä olivat kehitysvammaiset ja vastaavaa tukea tarvitsevat ihmiset. Osahankkeen käynnistyessä pohdittiin, mitä konkreettista voidaan tehdä ihmisten kuulemisen ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Vammaiset ihmiset, heidän elämäntilanteensa ja voimavaransa ovat erilaisia. Tarvitaan erilaisia toimintatapoja, jotta osallisuus toteutuu eri tavoin vammaisten ihmisten kohdalla. Pikassos Oy:n tekemästä Osallisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen Pirkanmaan VammaisKaste -osahankkeessa -raportista (2012, 11) löytyi oivallinen selitys siihen, mitä osallisuuden vahvistaminen tarkoitti Etevan osahankkeessa. Yhdessä raportissa kuvatuista määritelmissä osallisuus selitettiin olemisen, toiminnan ja kokemuksen kautta. Kyseistä määritelmää peilattiin Etevan osahankkeessa palvelusuunnitteluun (Kuva 1). Hankkeen alkutilanteessa asiakkaat olivat kyllä mukana palvelusuunnittelussa, mutta vähän äänessä. Osallisuus näyttäytyi lähinnä siltä, että tarjottiin puitteet olla mukana. Mutta kuinka paljon henkilö otti osaa päätöksentekoon? Käytännössä Etevan osahankkeen toimissa tähdättiin siihen, että osallisuus muuttuu tulevaisuudessa entistä vahvemmin olemisesta toimintaan. Kehittämistyössä haettiin keinoja, joilla henkilö voi aiempaa enemmän toimia omassa palvelusuunnittelussaan ja vaikuttaa asioihin. Riittävä tuki omien asioiden pohtimiseen tai hankalien asioiden ymmärrettäväksi tekemiseen edistää sitä, että osallistuu toteutuu myös kokemuksen tasolla.

5 OLEMINEN TOIMINTA KOKEMUS 5 Olemisen tasolla asiakas on mukana asiansa käsittelyssä ja palaverissa. Tarjotaan ns. puitteet olla mukana. Asiakas on osallinen palaverissa, sillä ympärillä on muita ihmisiä Kun henkilöllä on tosiasiallinen mahdollisuus toimia palaverissa esim. kertoa asioistaan kuvilla, pääkohtia omasta yksilökeskeisestä suunnitelmastaan tai pääkohtia omasta tuen tarpeen arvioinnistaan ja vaikuttaa siihen, miten ja mitä asioita käsitellään, on hän osallisena toiminnan tasolla. Kun henkilö käyttää todellisia vaikuttamisen mahdollisuuksia (hän tulee ymmärretyksi ja kokee, että hän ja hänen asiansa on palaverin keskipisteenä), hän on osallinen myös kokemuksen tasolla. Riittävä tuki Yhteinen päätöksenteko Valinnanmahdollisuus Mielipiteen arvostaminen Kuva 1. Osallisuuden muutos olemisesta toimintaan ja lopulta kokemukseksi. Edellä puhuttiin asiakkaiden osallisuudesta palvelusuunnittelussa. Kuitenkin osallisuus on laajempaa kuin omien palvelujen suunnittelu. Yhä enenevissä määrin palveluiden käyttäjien osallisuus nähdään voimavarana myös kehittämisessä. Viimeisimpiä linjauksia tästä on Valtiovarainministeriön julkisen hallinnon asiakkuusstrategiassa. Asiakkuusstrategia ja Kaste-ohjelma haastavat luomaan erilaisia osallistumismahdollisuuksia ja -kanavia. Esimerkiksi Kaste-ohjelmassa puhutaan yhteisöllisten työmenetelmien kuten asiakasraatien ja -foorumien käyttöönottamisesta asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Vain ymmärtämällä asiakkaiden tarpeita ja toimintaa voidaan rakentaa aidosti asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia. (Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE , 11: Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia). Valtakunnallisessa vammaispalveluhankkeessa otettiinkin askeleita edellä mainittuun yhteiskehittämiseen. Tämä kirjoitus on Vammaispalveluhankkeen Etevan osahankkeen 10/2010 8/2013 lopputuotos. Kaste-ohjelman, Vammaispalvelujen valtakunnallisen hankkeen ja Etevan osahankkeen osallisuus-tavoitteen mukaisesti nostamme lopputulema esiin osallisuuden vahvistamiseen liittyneet toimet hankkeessa. Lopputuotoksessa esitellään neljä keinoa, joilla palvelun käyttäjät voivat osallistua omien palveluidensa suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Näitä ovat asiakaslähtöinen palvelusuunnittelu, tuen tarpeen itsearviointi, perhekeskeinen suunnittelu ja yhteiskehittämisen toimintamalli.

6 6 Asiakaslähtöinen palvelusuunnittelu -toimintamallissa mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua muodostuu asiakkaan ja työntekijän välisestä onnistuneesta ja kunnioittavasta vuorovaikutustilanteesta. Asiakaslähtöisen palvelusuunnittelun kehittäminen - kuvat palvelusuunnittelussa -pilotti toteutettiin vuonna 2012 Eteva kuntayhtymän ja Nurmijärven kunnan yhteistyönä. Pilotissa haettiin sellaista toimintamallia palvelusuunnitteluun, jonka kautta henkilöt, joilla on laajoja tuen tarpeita eivätkä perinteisen keskustelun kautta ilmaise itseään, ovat suunnittelun keskipisteenä. Osallisuuden kokemus syntyy, kun henkilö saa riittävästi tietoa ja tukea, päätöksenteko toteutuu yhdessä, henkilöllä on mahdollisuus valita ja henkilön mielipiteitä arvostetaan (Laitila 2010 Sirviön 2010, Hansenin ym ja Hickey & Kippingin 1998 mukaan). Tämä suuntasi painopistettä ennakkovalmistautumiseen ja asiakasta kuulevien menetelmien käyttöön ottoon sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän työssä. Palvelusuunnittelussa osallisuus tarkoittaa henkilön tarpeisiin perustuvaa palvelun ja tuen suunnittelemista. Toisaalta Suomen vammaispoliittisen ohjelman (2010, 36) mukaan erilaisten selkokielisten materiaalien tarve lisääntyy tulevaisuudessa. Näistä lähtökohdista kehitettiin Näin minä pärjään! Oma arvioni avun ja tuen tarpeistani -lomake yhteistyössä Tiedän mitä tahdon! -hankkeen kanssa. Lomake auttaa henkilöä miettimään - joko yksin tai tuettuna - omia avun ja tuen tarpeitaan esimerkiksi palvelusuunnitelmaa varten. Hyvinkään, Riihimäen ja Etevan yhteisessä vammaisten lasten perheiden palvelujen kehittämishankkeessa kehitettiin asiakastyön malli, joka nimettiin perhekeskeiseksi suunnitelmatyöskentelyksi. Mallin lähtökohtana on varhainen ja useampaan tapaamiseen perustuva tuki sekä entistä perhelähtöisempi palvelutarpeen arviointi. Se huomioi perheenjäsenet yksilöinä ja perheen yhteisönä (kokonaisvaltaisuus). Työskentelyssä jäsennetään perheen arkea ja kartoitetaan perheen virallista ja epävirallista verkostoa. Työntekijän tuella etsitään perheen arjesta toimivia rakenteita ja tunnistetaan arjen solmukohtia. Perhe itse päättää, mitä asioita haluavat muuttaa ja lähdetään viemään eteenpäin. Lopputuloksena saadaan perheen tukisuunnitelma, joka pohjustaa palvelusuunnittelua, perheen oman arjen järjestelyjä ja palveluiden räätälöintiä perheen tarpeen mukaiseksi. Yhteistoiminnalla kohti asiakkaan hyvää elämää -toimintamalli muotoutui myöskin Hyvinkään ja Riihimäen kaupunkien kanssa toteutuneessa hankkeessa. Vaikka kehittämiskohteena oli vammaisten lasten perheiden palvelut, voi jälkikäteen todeta, että yhteiskehittämisen malli on pätevä minkä tahansa asiakasryhmän kanssa. Se on

7 7 osallistumiskanava, joka nostaa palvelun käyttäjiltä kerätyn tiedon kehittämistyön perustaksi. Ensin järjestetään asiakasfoorumi, johon kutsutaan mukaan palvelunkäyttäjiä. Asiakasfoorumissa kerätään tietoa asiakkaista ja heidän tarpeistaan. Tilaisuudesta tehdään koonti, jossa nostetaan esiin keskeisimmät kehittämiskohteet. Keskustelu kehittämiskohteiden ympärillä jatkuu innopajoissa, joihin kutsutaan mukaan eri sektoreiden työntekijöitä. Tavoitteena on löytää ratkaisuideoita kehittämiskohteisiin.

8 8 2 Asiakaslähtöinen palvelusuunnittelu Tarve asiakaspalaverien uudistamiseen ja käytännöille, jotka vahvistavat asiakkaan kuulluksi tulemista, nousi sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien käytännön kokemuksista. Useissa palavereissa asiakas oli kyllä läsnä, mutta asiat kiersivät huonosti hänen kauttaan. Erityistä huomiota haluttiin kiinnittää siihen, että henkilöt, joilla on vahvoja tuen tarpeita ja joilla ei ole sanoja, voivat osallistua palvelusuunnitteluun. Palvelusuunnittelu on kokonaisuus, jossa rakennetaan hyvän elämän perusteita sellaisille ihmisille, joilla on erityinen avun, tuen ja palvelun tarve. Usein palvelusuunnittelussa puhutaan asioista, jotka suuntaavat pitkälle tulevaisuuteen. Puhutaan muun muassa kodista, asumisesta, työstä, päiväaikaisesta toiminnasta, liikkumisesta ja vapaa-ajasta. Tällöin ei voi mitenkään sivuuttaa henkilön osallisuutta ja kuulemista sekä tiedon keräämistä hänen elämästään, toiveistaan ja tarpeistaan. Työntekijöinä olemme tärkeässä roolissa edellytysten luomisessa voimme joko mahdollistaa tai rajoittaa osallisuutta. Huomion kiinnittäminen asiakaspalaverin suunnitteluun, ennakkovalmistautumiseen, itse palaveritilanteeseen ja asiakasta kuulevien menetelmien käyttöön ottoon (tässä tapauksessa kuvien) sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan työssä otamme askeleita entistä asiakaslähtöisempään palvelusuunnitteluun. 2.1 Uudistuvat asiakaspalaverikäytännöt Palaverikäytäntöjen uudistaminen sai vaikutteensa Helen Sandersonin kirjoituksesta It s my meeting : Finding ways to involve people with high support needs in person centred planning. Tarkoituksena on uudistaa asiakaspalavereiden kulkua Sanderssonin käsittelemien teemojen mukaiseksi. Se mahdollistaa myös sellaisten ihmisten osallisuuden, jotka eivät perinteisen keskustelun kautta tuo ajatuksiaan esiin. Toimintamalli suuntaa huomioimaan kaikki pienetkin keinot, joiden kautta henkilö voi osallistua. Tavoitteena on jatkuvan arvioinnin ja oppimisen kautta löytää henkilölle keinoja osallistua. Jos tämä kuitenkin tuntuu mahdottomalta, työntekijä tai läheinen voi tietoisesti tehdä parhaimman mahdollisen arvauksen, mitä henkilö itse olisi sanonut. Usein palvelusuunnittelu kulminoituu palaveriin tai palvelusuunnitelman tekemiseen. Se on kuitenkin jatkuva prosessi. Tietoa henkilöstä syntyy arjen tilanteista ympäri

9 9 vuoden. Aktiivinen havainnointi, arjen tilanteista nousevan tiedon kerääminen ja koonti sekä ennakkovalmistautuminen palaveriin muodostavat itse palaveria tärkeämmän kokonaisuuden. Seuraavaksi käydään läpi asioita, joihin tulee panostaa palaveria suunniteltaessa ja siihen valmistautumisessa. Tukea ja aikaa valmistautumiseen Kuka (tai ketkä) lähiverkoston ihmisistä voi toimia ns. tukihenkilönä ja antaa apua ja tukea valmistautumiseen, omien asioiden pohtimiseen sekä päätöksien ja valintojen tekemiseen? Tuki voi tarkoittaa vaikeiden asioiden ymmärrettäväksi tekemistä ja apua tietojen hankintaan, palvelujen hakemiseen, asunnon tai työpaikan valintaan, arkipäivän asioiden pohtimiseen, vaihtoehtojen etsimiseen ja niiden punnitsemiseen (Harjajärvi). Ennen palaveria voi miettiä esimerkiksi itselle tärkeitä asioita, mikä nykyhetkessä on hyvin ja mihin kaipaa muutosta tai kuvata tyypillisen viikon Tarpeeksi aikaa valmistautumiseen Miten henkilö haluaa kertoa asioistaan? video, valokuvat, kuvat, leikekirja, piirrokset, kirjoitus, keskustelu, lyhyet lauseet, yksittäiset sanat jne.

10 10 Käydään läpi käsiteltävät asiat esimerkiksi kuvallisen asialistan kautta. Miten henkilö haluaa palaverinsa sujuvan? Keitä kutsutaan? Miten luodaan hengeltään rento ja turvallinen palaveri? Milloin palaveri on hyvä pitää? Mikä aika päivästä on paras palaverin pitämiselle? Missä palaveri pidetään?

11 11 Palaverissa Ennakkovalmistautuminen varmistaa sen, että itse palaveritilanteessa asiakas on keskiössä ja hänen äänensä kuuluu. Asiakaslähtöisemmän ajattelun ja suunnittelun rinnalle tarvitaan myös toimintaa, jotta esiinnousseet asiat toteutuvat ihmisen elämässä. Palaverin voikin päättää tekemällä toimintasuunnitelman: kuka tekee, mitä tekee ja milloin? 2.2 Kuvat palvelusuunnittelussa Asiakaslähtöisyys ja osallisuus tarkoittaa ihmisten kuulemista ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä eri tilanteissa. Myös Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO (2010, 29) nostaa esiin jokaisen oikeuden tulla kuulluksi ja ymmärretyksi omilla viestintätavoillaan, -keinoillaan ja muodoillaan. Nurmijärven ja Etevan pilotissa haettiin keinoja, joilla saadaan asiakkaan ääni paremmin kuuluviin palvelusuunnitelmaa laadittaessa. Tavoitteena oli löytää työskentelytapa, jonka kautta sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja voivat paremmin kuulla asiakasta. Pilotissa päädyttiin kuvakommunikointiin. Konkreettisin tuotos oli kuvakansio eli kuvallinen sanasto palvelusuunnitelman läpikäymiseen. Kuvallista sanastoa lähdettiin kokoamaan kunnan palvelusuunnitelmalomakkeessa olevien aihealueiden pohjalta. Aiheina olivat muun muassa toimintakyky, tämänhetkinen elämäntilanne ja tulevaisuuden tavoitteet. Aihealueet käsittävät monia asioita, joten niitä oli tarpeen tehdä yksityiskohtaisemmiksi. Esimerkiksi toimintakyky on laaja aihealue ja se oli lomakkeessa pilkottu eri osa-alueiksi kuten asumis- ja kommunikointitaitoihin (kuva 2). Myös osa-alueisiin laadittiin yksityiskohtaisempaa kuvasanastoa esimerkiksi asumistaitoihin kuvia imuroinnista, lattian- ja pyykinpesusta.

12 12 imurointi Toimintakyky Asumistaidot jne... lattianpesu pyykinpesu jne... Kuva 2. Laajoista aihealueista tarkempaan kuvasanastoon. Miten kuvia käytetään palvelusuunnitelmaa tehdessä? Yhtä ja ainoaa tapaa ei ole, sillä jokaisella ihmisellä - niin asiakkaalla kuin työntekijälläkin - on yksilöllinen tapa käyttää kuvakommunikointia (Kuvat kommunikoinnissa 2010, 3). Kuvamateriaalia voi käyttää keskustelumatto-menetelmää hyödyntäen sellaisten asiakkaiden kanssa, jotka ymmärtävät kuvilla tuetun keskustelun idean. Menetelmässä hyödynnetään tavallista kynnysmattoa ja aihepiiriin liittyviä kuvia. Yksinkertaisimmillaan keskustelumatto voidaan jakaa kahteen osaan, asteikkoon, jossa toinen puoli merkitään osaan tai tykkään -merkillä ja toinen tarvitsen apua tai en tykkää -merkillä. Kuvassa 3 on tilanne kuvien käytöstä palvelusuunnittelussa. Ylhäällä matossa on palvelusuunnitelmapalaverin viikonpäivä, kuukausi ja vuodenaika. Keskellä mattoa on palvelusuunnitelman osa-alue, josta keskustellaan eli kuva asumistaidot. Vasemmalle (vihreälle) puolelle laitetaan asiat, jotka sujuvat ja oikealle puolelle (punaiselle) asiat, joita täytyy vielä harjoitella. Asumistaidot-kuvan alla on kuva, joka on keskustelussa vuorossa ja tulisi sijoittaa matolle. Kuva 3. Keskusteltavia aiheita sijoitetaan keskustelumatolle

13 13 Kuvien käyttö soveltuu kaikille asiakkaille. Kuvamateriaalia voi käyttää asiakkaan ilmaisun, ymmärtämisen, muistin, asioiden ja tapahtumien jäsentämisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen tukena. Kuvien käyttö palvelusuunnittelussa on yksi keino tukea asiakkaan osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta. Kuvilla voidaan keskustella palvelusuunnitelman aihealueista, tehdä valintoja, kieltäytyä, kysyä sekä kertoa tunteista ja omaan elämään liittyvistä asioista. (Kuvat kommunikoinnissa 2010) Toteutunut pilotti oli kestoltaan lyhyt ja pilottiasiakkaiden määrä pieni. Kuitenkin työntekijöiden kokemukset olivat erittäin myönteisiä (taulukko 1). Päällimmäisenä ajatuksena on se, että näkökulma työhön on muuttunut. Pysähdytään paremmin kuuntelemaan henkilöä itseään ja miettimään, miten asiat ilmaistaan selkeästi. Taulukko 1. Pilotista saatuja hyviä kokemuksia o o o o o o o Asiakkaan mielipiteet ja toiveet tulevat esille Asiakas ymmärtää käsiteltäviä asioita paremmin Ennakkovalmistautuminen rauhoittaa asiakkaan mieltä Omaiset, läheiset ja työntekijät kuuntelevat ja kuulevat henkilöä itseään paremmin Työntekijä miettii, miten asiat esittää asiakkaalle selkeästi ja ymmärrettävästi Työntekijän oma osaaminen kehittyy Työntekijän oma prosessointi syventää kuvien käyttöä 3 Tuen tarpeen itsearviointi On olemassa useita toimintakyvyn ja tuen tarpeen arviointiin kehitettyjä välineitä. Useimmiten tuen tarvetta arvioi henkilön itsensä sijaan työntekijät. Useimmat arviointivälineet on kehitetty vain ammattilaisten käyttöön, eivätkä ne siksi sovellu sellaisinaan henkilön itsensä käytettäväksi. Monesti myös erilaisissa asiakaspalavereissa puhutaan niin vaikeilla sanoilla, että asiakkaan on vaikea seurata keskustelua. Kun palaverin lähtökohtana onkin asiakkaan itsensä tekemä arviointi, myös ammattilaiset

14 14 keskittyvät kuulemaan henkilöä itseään ja joutuvat miettimään omaa puhettaan. Miten puhua asioista ymmärrettävämmin? Näin minä pärjään! - oma arvioni avun ja tuen tarpeistani -itsearviointi (kuva 4) kehitettiin yhteistyössä Kehitysvammaisten Palvelusäätiön ja Kehitysvammaliitto ry:n Tiedän mitä tahdon! -hankkeen kanssa. Tarkoituksena oli luoda itsearviointilomake, joka auttaa henkilöä miettimään omia avun ja tuen tarpeitaan esimerkiksi palvelusuunnitelmaa varten. Näin henkilön oma arvio tuen tarpeestaan nousee ammattilaisten eri keinoin tekemien arviointien rinnalle. Selkokielisen materiaalin kehittäminen oli myös linjassa Suomen vammaispoliittisen ohjelman kanssa, jossa todetaan selkokielisen materiaalin käytön tarpeen lisääntyvän tulevaisuudessa. Laura Muikku Kuva 4. Näin minä pärjään! Oma arvioni avun ja tuen tarpeistani Lomake on saanut vaikutteita Kehitysvammaisten Palvelusäätiön ja Kehitysvammaliitto ry:n Minun suunnitelmani -kansiosta, amerikkalaisesta tuen intensiteetin arviointivälineestä Supports Intensity Scale SIS:stä, Kehitysvammaliiton toimintakyvyn arviointiväline Toimista sekä In Controllin voimavarojen arviointivälineestä RAS:sta. Perustana on myönteinen näkemys ihmisen mahdollisuuksista osallistua erilaisiin toimintoihin. Siksi on tärkeä ymmärtää ja sanoittaa ihmiselle tärkeät asiat ja määrittää

15 15 sellainen tuki, joka mahdollistaa ihmiselle tärkeiden asioiden toteutumista hänen elämässään. Itsearviointilomakkeessa on 4 osiota. Ensimmäisessä osiossa Kuka minä olen käydään läpi asioita henkilöstä ja hänen arjestaan. Toisessa osiossa on 25 kysymystä avun ja tuen tarpeista liittyen kotielämään, ihmissuhteisiin, työhön ja vapaa-aikaan sekä terveyteen ja turvallisuuteen (Kuva 5). Kysymyksissä selvitetään tuen tiheyttä, muotoa ja ajallista kestoa. Kolmantena osiona kysymysten koontilomake. Viimeisessä osiossa läheiset ihmiset voivat kommentoida henkilön avun ja tuen tarpeeseen liittyviä asioita. Kuva 5. Esimerkkiaukeama osiosta kysymyksiä avun ja tuen tarpeista Lomakkeen voi täyttää yksin tai yhdessä tukihenkilön kanssa. Näin minä pärjään! - lomakkeen käyttö on yksi vaihtoehto toteuttaa ennakkovalmistautuminen palaveriin. Se myös tukee sitä, että asiat palaverissa kiertävät henkilön itsensä kautta. Kun tuen tarpeen itsearviointi on tehty, henkilö voi miettiä niitä asioita, jotka hän haluaa erityisesti nostaa käsittelyyn.

16 16 4 Perhekeskeinen suunnitelmatyöskentely perhelähtöisen palvelutarpeen arvioinnin välineenä Perhekeskeinen suunnitelmatyöskentely on asiakastyön malli, jossa yhdistyvät perhelähtöisyyden periaatteet ja yksilökeskeinen suunnitelmatyöskentely. Tarve uudelle mallille nousi halusta kehittää lasten, nuorten ja perheiden palveluja. Osalla vammaisten lasten perheistä saattaa olla myös tarpeita, joiden selville saamiseen ja prosessoimiseen tarvitaan intensiivisempää ja perhelähtöisempää työskentelyä. Tähän tarpeeseen haluttiin etsiä ratkaisua, jossa huomioitaisiin varhainen ja intensiivinen tuki ja perhelähtöinen palvelutarpeen arviointi. Asiakastyön malli koostuu prosessikuvasta, työntekijälle kirjoitetusta ohjeistuksesta ja perhekeskeisen suunnitelman lomakkeista. Mallia varten koottiin teoreettinen viitekehys ja luonnosteltiin malliin sisältyvät tärkeimmät teemat (kuva 6). Perhekeskeisen suunnittelun teemoja Perheellemme tärkeät ihmiset Meidän perhe Mistä pidämme toisissamme? Mitä arvostamme toisissamme? Perheen tukisuunnitelma Perheellemme tärkeät asiat nyt ja tulevaisuudessa - yksilöinä - perheenä Millaista tukea tarvitsemme tai saamme? Mikä toimii? Mikä ei toimi? Mitä olemme päättäneet tehdä? kommunikaatiokartta Minun elämäni nyt elämänpolku Vammaispalveluhanke, Etevan osahanke 2013 Kuva 6. Perhekeskeisen suunnittelun teemoja Mallin juuret lähtevät ekologisesta teoriasta (Bronfenbrenner 1977) ja ekokulttuurisen ajattelun teemoista. Ekologisessa teoriassa perhe nähdään yhteisönä, joka on osa laajempaa yhteiskunnallista kontekstia. Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusvastuu. Ekokulttuurinen ajattelu puolestaan lisää edelliseen perheen arvojen, uskomusten ja kulttuurin huomioon ottamisen osaksi lapsen arkielämää (Mattus 2001,17., Herajärvi

17 , ) Yksilökeskeinen suunnitelmatyöskentely antaa mallille joustavat toiminnalliset välineet. Mallin avulla jäsennetään perheen arkea ja kartoitetaan perheen epävirallista ja virallista verkostoa. Lopputuloksena saadaan perheen tukisuunnitelma, joka pohjustaa, tukee ja suuntaa palvelusuunnittelua ja perheen arjen järjestelyjä. Perhekeskeisessä suunnittelussa korostuu perheen ja ammattilaisen välinen kumppanuus ja tasavertaisuus. Perhe nähdään oman arkensa asiantuntijana, jolla on olemassa olevia voimavaroja joita kannattaa vahvistaa ja mahdollisesti löydettävissä olevia uusia voimavarojen lähteitä. Työntekijä on perhekeskeisen suunnitelmatyöskentelyn prosessin asiantuntija, joka perheen ja palvelujärjestelmän välisenä linkkinä myös havaitsee perheen palveluntarpeita nostaen ne tarvittaessa yhteiseen tarkasteluun. Perheen kuunteleminen ja kiinnostus koko perheen arkea ja sen sujuvuutta kohtaan ovat työntekijän tärkeimpiä kiinnostuksen kohteita. Työntekijän tehtävä on antaa perheelle tietoa ja esimerkkejä, millaisia asioita suunnitelman eri kohdissa pohdittavat teemat voivat sisältää. Työntekijän tuella etsitään rakenteet, jotka perheessä tekevät arjesta toimivaa ja tunnistetaan myös niitä solmukohtia, jotka tuovat haasteita selviytymiselle. Perhe itse päättää, mitä asioita perhekeskeiseen suunnitelmaan kirjataan ylös ja prosessin edetessä myös sen, mitä perhe haluaa arjessaan muuttaa. Perhekeskeinen suunnitelma huomioi perheenjäsenet yksilöinä ja perheen yhteisönä, joka on osa laajempaa yhteiskunnallista kontekstia. Perheen yhtenäisyyttä ja yhteenkuuluvuutta halutaan mallissa tukea ja suojella ulkopuolelta tulevilta muutospaineilta kunnioittamalla perheen uskomuksia ja kulttuuria. Työskentelylle ominaista on positiivinen, voimavaralähtöinen tulevaisuuteen suuntaava ajattelu. Perheen epävirallisen verkoston tukemisella halutaan edistää perheen itsenäisyyttä ja vähentää riippuvuutta virallisesta palvelujärjestelmästä. Perheen kokemukset tasavertaisuudesta ja osallisuudesta itseään koskevien päätösten tekemisessä edesauttavat perheen valtaistumisen ja voimaantumisen kokemuksia. Työskentelyn päättäminen arviointikeskusteluun kokoaa prosessin vaiheet ja suuntaa ajatukset tulevaisuuteen, saattaen perheen seuraavaan vaiheeseen eli suunnitelmansa toteuttamiseen. Hankkeessa mallia pilotoitiin kolmen perheen kanssa. Lopputuloksena saatiin kolme perhekeskeistä suunnitelmaa. Kolmea perhettä tavattiin 4-7 kertaa, 1½-2 tuntia kerrallaan. Perheet työstivät teemoja myös tapaamisten välillä. Suunnitelmatyöskentely päätettiin kokoavaan arviointikeskusteluun, jossa todettiin työskentelyn tulokset ja pohdittiin yhdessä, miten perhe jatkaa yhteisen työskentelyn jälkeen suunnitelmansa

18 18 toteutusta. Perheiltä työskentelystä saatua palautetta hyödynnettiin asiakastyön mallin kirjallisen osuuden kirjoittamisessa. 5 Yhteistoiminnalla kohti asiakkaan hyvää elämää -toimintamalli 5.1 Taustaidea Nykyaikaisessa kehittämistoiminnassa palvelun käyttäjän rooli nähdään aktiivisena. Tähän suuntaan ohjaa myös Kaste-ohjelma, joka haastaa käyttämään erilaisia menetelmiä, kuten kokemusasiantuntijuus, asiakasraadit, neuvostot ja foorumit, asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Näistä lähtökohdista rakennettiin toimintamalli yhteiseen tekemiseen, jonka perustana on tieto asiakkaista ja heidän tarpeistaan sekä kerätyn tiedon hyödyntäminen kehittämistyössä. (Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE , 11; Virtanen ym. 2011) Toimintamallissa on kysymys yhteiskehittämisestä, jossa yhdistyy asiakaslähtöisen BIKVA-mallin ja innopajojen ideologiat. BIKVA-mallin keskeinen ajatus on, että asiakkailla on tietoa, josta on hyötyä palveluiden kehittämisessä. Kun käydään vuoropuhelua asiakkaiden kanssa, saadaan tietoa tulevaisuuden vaatimuksista ja suunnasta, johon palveluita tulee kehittää. Bikvan oppimisprosessi käynnistyy siten, että asiakkaat arvioivat jotakin asiaa omien kokemuksiensa perusteella. Tästä saadaan tietoa, miten he kokevat päivittäiset ilmiöt. Asiakkaiden palaute esitellään tärkeille sidosryhmille. Tavoitteena on kyseenalaistaa olemassa olevat käytännöt ja toimintatavat ja päästä ongelmista toimiviin ratkaisuihin. (Krogstrup 2004) Innopaja on yhteiskehittämisen työväline. Innopajassa on yhteinen kehittämisen kohde ja siihen kutsutaan asian kannalta olennaiset henkilöt. Tarkoituksena on saada erilaisia näkökulmia esiin kehittämistyön perustaksi. Innopajatyöskentely noudattaa tiettyä runkoa, joskin toteutuksessa voidaan käyttää erilaisia työtapoja. Runko etenee alustuksesta yleiseen keskusteluun, yhteiseen työskentelyyn, tulosten purkamiseen ja arvioivaan loppukeskusteluun. (Peränen 2013)

19 Toimintamalli Toimintamalli soveltuu Innopajan periaatteiden mukaisesti yhteiskehittämiseen tietyn asian ympärillä. Se noudattaa innopajatyöskentelyn runkoa. BIKVA-mallin mukaisesti lähtökohtana on asiakkaiden näkemykset palveluista. Ensimmäisessä vaiheessa asiakkaat kertovat omia kokemuksiaan ja näkemyksiään palveluista asiakasfoorumissa. Mikä toimii ja mikä ei toimi? Asiakkaiden näkemykset kootaan ja siitä nostetaan kehityskohteet (kuva 3). Kehittäminen jatkuu innopajoissa, jolloin mukaan kutsutaan laajemmin eri toimijoita. Asiakkaiden palaute esitellään työntekijöille ja sitä syvennetään yhdessä. Jokaisessa tilaisuudessa on työskentelyosio, jossa käytetään erilaisia ideointimenetelmiä. Yhteisen työskentelyn tavoitteena on löytää konkreettisia ratkaisuideoita. Jokaisen tilaisuuden koonti on perusta seuraavalle tilaisuudelle. Tilaisuuksissa on hyvä olla kaksi vetäjää, jotka eivät ole asiakkaille tuttuja. Asiakasfoorumi Lähtökohtana asiakkkaiden näkemykset Tietojen käsittely ja koonti Perusta seuraavalle tilaisuudelle 1. Innopaja asiakkaiden palaute esitellään työntekijöille Tietojen käsittely ja koonti Perusta seuraavalle tilaisuudelle 2. Innopaja Kuka sai kopin? Tietojen käsittely ja koonti Perusta seuraavalle tilaisuudelle 3. Innopaja Johto ja päättäjät mukaan Loppukoonti Kuva 7. Asiakasfoorumista innopajoihin. Asiakasfoorumi - lähtökohtana asiakkaiden näkemykset Asiakasfoorumiin kutsutaan kohdennetusti asiakkaita (case). Asiakkaat määrittelevät itse ketä verkostonsa jäseniä kutsutaan lisäksi mukaan ja ovatko he työntekijöitä, lä-

20 20 heisiä vai vertaisia. Tilaisuuteen määritellään aiheet, joita käsitellään. Mitä osallistujat pitävät myönteisinä ja mitä kielteisinä aiheissa? Aiheet kirjoitetaan pöytäliinoille. Pöydät asetetaan niin, että niitä voi kiertää ympyränomaisesti (kuva ). Osallistujat kiertävät pöytiä ja kirjoittavat kunkin teeman kohdalle ajatuksiaan - mikä toimii, mikä ei toimi. Verkoston jäsenet istuvat ns. ulkoympyrällä. Kun asiakkaat ovat valmiita, kiertävät verkoston edustajat pöytiä. He kommentoivat ja syventävät vastauksia. Kuva 8. Asiakasfoorumissa käsiteltävät teemat ovat kirjoitettuna pöytäliinoille Toisessa vaiheessa fläpille on kirjoitettuna täydennettäviä lauseita esimerkiksi neljä. Ensin asiakkaat jatkavat lauseita ja sitten verkoston jäsenet. Tilaisuuden lopussa osallistujilta kerätään kirjallinen palaute. Tilaisuudesta tehdään kirjallinen koonti, johon kirjoitetaan ilmaisut pöytäliinoilta ja fläpeiltä. Koonnista kerätään yhteneviä ilmaisuja ja annetaan niille nimi. Nämä teemat toimivat jatkotyöskentelyn kehityskohteina. 1. Innopaja - asiakkaiden palaute esitellään sidosryhmille Tavoitteena on saattaa asiakkaat ja ammattilaiset saman pöydän ääreen. Tilaisuudessa esitellään asiakasfoorumin koonti ja syvennetään sitä. Tilaisuus aloitetaan käymällä läpi tilaisuuden tarkoitus, tavoite ja kulku. Tämän jälkeen voi olla 3-4 lyhyttä alustuspuheenvuoroa. (Meillä esimerkiksi alustuksina asiakasfoorumin koonti, opinnäytetyönä tehdyn kartoituksen pääkohdat ja perheiden ja kunnan edustajien puheenvuorot.) Työskentelyosiossa ideoidaan ratkaisuja asiakasfoorumissa nousseisiin teemoihin. Tässä kohdin käytetään soveltuvaa ideointimenetelmää. Työskentelyn jälkeen on yhteinen loppukeskustelu ja palautteen anto. Palaute kerätään osallistujilta

21 21 post-it lapuille. Laput laitetaan seinällä olevalla kartongille "palautteeni päivästä". Tilaisuudesta tehdään kirjallinen koonti. 2. Innopaja - kuka sai kopin? Jatketaan keskustelua teemalla "Kuka sai kopin?". Mitä kukin voi asemassaan tehdä muutoksen aikaansaamiseksi? Tarkastelussa on oma työ ja yhteistoiminta asian äärellä. Tilaisuus etenee samalla tavalla kuin ensimmäinen innopaja alustuksista yhteiseen työskentelyyn, koontiin ja palautteen antamiseen. Tilaisuudesta tehdään kirjallinen koonti. 3. Innopaja - mukaan myös johto ja päättäjät Viimeisessä vaiheessa kutsutaan mukaan myös asian kannalta olennaiset johdon ja päättäjien edustajat. Tavoitteena on koota aikaisempi työskentely yhteen, esitellä se johdolle ja päättäjille ja käydä loppukeskustelu. Alustuspuheenvuorossa esitellään prosessi ja käydään läpi edellisten tilaisuuksien koonti ratkaisuehdotuksineen. Yhteisen työskentelyn osio voidaan toteuttaa koontiin perustuvana keskusteluna tai käyttämällä soveltuvaa toiminnallista menetelmää. Mikäli johtoa ja päättäjiä ei osallistu riittävästi tilaisuuteen, voidaan heille työstää viimeisessä työpajassa kirjallinen kommentti kehitettävänä olevasta asiasta. Tilaisuudesta kerätään palaute ja tehdään kirjallinen koonti. Hyvinkään, Riihimäen ja Etevan yhteishankkeessa kehitettiin vammaisten lasten perheiden palveluja. Yhtenä tavoitteena oli lisätä vuoropuhelua eri toimijoiden välillä. Toisaalta oli tärkeä saada perheet ja heidän äänensä mukaan kehittämistyöhön. Toisaalta todettiin, että perheiden asiat eivät kosketa vain vammaispalveluita. Tämän pohjalta syntyi yhteiskehittämisen toimintamalli Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää. Toimintamalli todettiin käytännön kokemuksen perusteella hyväksi ja se kuvattiin yleiseksi toimintamalliksi Yhteistoiminnalla kohti asiakkaan hyvää elämää Innokylään. Se löytyy osoitteesta https://www.innokyla.fi/web/malli Asiakasfoorumin ja Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää - tilaisuuksien materiaalit Innokylässä: Vammaispalveluhanke, Etevan osahanke tuotokset ja tulokset.

22 22 Lähteet Dunst, C.J., Trivette, C.M., & Deal, A.G. (toim.) Aims and principles of family support programs. Teoksessa C.J. Dunst, C.M. Trivette & A.G. Deal (toim.) Supporting & strengthening families. Cambridge: Brookline Books, Dunst, C.J., Johanson, C., Trivette, C.M., & Hamby, D Family-oriented early intervention policies and practices: Family-centered or not? Exceptional Children 58 (2), Harjajärvi, M. Kehitysvammaisen henkilön tuettu päätöksenteko. Vammaispalvelujen käsikirja. Viitattu Krogstrup, H. K Asiakaslähtöinen arviointi. Bikva-malli. Hyvät käytännöt. Menetelmäkäsikirja. Helsinki:Stakes. Viitattu Kuvat kommunikoinnissa Kehitysvammaliitto ry; Tikoteekin oppaita. Laitila, M Asiakkaan osallisuus mielenterveys- ja päihdetyössä. Fenomenografinen lähestymistapa. Publications of the University of Eastern Finland Dissertations in Health Sciences 31. Kuopio. Viitattu _ja_paihdetyossa._fenomenografinen_lahestymistapa.pdf Määttä, P., & Rantala, A Tavallisen erityinen lapsi. Yhdessä tekemisen toimintamalleja. Jyväskylä: PS-kustannus. Osallisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen Pirkanmaan Vammaiskaste -osahankkeessa Pikassos Oy. Viitattu Peränen, N Innopajaopas kehittäjälle. Innokylä. Viitattu https://www.innokyla.fi/documents/10162/7a938af7-2eb7-45f c1eebe8bbbb3 Sanderson, H. & Acraman, C. & Sure Start Waterbridge Family Essential Lifestyle Plans. Saatavissa: s.pdf Sanderson, H. It s my meeting : Finding ways to involve people with high support needs in person centred planning. Viitattu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 2012:1. Helsinki:Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu

23 23 Vahva pohja osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle. Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:4. Helsinki;Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu Vammaispalveluhanke Koen itse olevani tekijä Kohti yksilöllistä elämää ja osallisuutta. Virtanen, P., Suoheimo, M., Lamminmäki, S., Ahonen, P & Suokas, M Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Tekesin katsaus 281/2011. Helsinki;Tekes. Yhteistyössä palvelu pelaa! Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Valtiovarainministeriö. Viitattu

24 24

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUSUUNNITTELU

ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUSUUNNITTELU ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUSUUNNITTELU Pirkanmaan osahankkeen Vammaisalan kehittämisfoorumi 19.11.2012 Tampere Miia Koski, Etevan Vammaispalveluhanke Etevan osahankkeen toimialue Asumispalvelut Työ- ja päivätoimintapalvelut

Lisätiedot

NURMIJÄRVI-ETEVA -PILOTIN ARVIOINTI 21.8.2012

NURMIJÄRVI-ETEVA -PILOTIN ARVIOINTI 21.8.2012 NURMIJÄRVI-ETEVA -PILOTIN ARVIOINTI 21.8.2012 Review-menetelmää soveltaen Nurmijärvi-Eteva pilotti toteutettiin 9/2011 8/2012 1 Mikä on Review? Review on asiakaspalaverin muoto, jossa henkilö itse on prosessin

Lisätiedot

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖISEN PALVELUSUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN KUVAT PALVELUSUUNNITTELUSSA

ASIAKASLÄHTÖISEN PALVELUSUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN KUVAT PALVELUSUUNNITTELUSSA ASIAKASLÄHTÖISEN PALVELUSUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN KUVAT PALVELUSUUNNITTELUSSA Asiakkaan osallisuus kuntatoimijan näkökulmasta Miten vammaisen asiakkaan ääni kuuluu palveluissa? -työpaja 14.1.2013 Seinäjoki

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Mitä on palvelusuunnittelu?

Mitä on palvelusuunnittelu? Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Mitä on palvelusuunnittelu? Piia Liinamaa Palvelusuunnittelun Innopaja 21.5.2013 Meirän tuloo sallia ihimisten ittensä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖISEN PALVELUSUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN

ASIAKASLÄHTÖISEN PALVELUSUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN ASIAKASLÄHTÖISEN PALVELUSUUNNITTELUN KEHITTÄMINEN Eteva kuntayhtymä ja Nurmijärven kunta yhteistyössä Vammaispalveluhankkeessa 9/2011 8/2012 Loppukoonti 8/2012 Tarkoitus ja tavoitteet Etevan osahankkeen

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA MAHDOLLISUUS KÄYTTÄJÄLÄHTÖISEEN AJATTELUUN JA TOIMINTAAN Lohja 5.9.2012 Merja Laurén Tiedetään, että (Val Williams

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Osallisuuden edistäminen edistäminen valtakunnallisesti

Osallisuuden edistäminen edistäminen valtakunnallisesti Osallisuuden edistäminen valtakunnallisesti 19.11.2014 1 Osallisuuden edistäminen Kaste-ohjelmassa Kaste-ohjelman ja sen toimeenpanon läpileikkaavina periaatteina ovat osallisuus ja asiakaslähtoisyys,

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve

Lisätiedot

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä Petteri Kukkaniemi Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja. Tavoitteemme on löytää yksilöllisiä ratkaisuja ja

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää

Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää Hyvinkään ja Riihimäen alueen teemaverkosto 7.3.2013 KOONTI Kiinnostaa eri tahojen ihmisiä Jotain on pakko tapahtua! Tilaisuuden ohjelma

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Helsinki 14.10.2014 Etelä-Suomen KASTE Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Sara Haimi-Liikkanen ( EKL) Tuula Ekholm ( LKU) Osallistava kehittämistyö Suunnittelu ja toteutus limittyvät Osallistaa kaikkia

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Heidi Anttila & Anu Autio Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.1.2013 Visio Innokylän oppimisverkostot

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti,

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti, Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä Aarne Rajalahti, 24.2.2016 Vammaispalvelut suunniteltava yksilöllisesti Vammaisella ihmisellä ja hänen läheisillään pitää olla todellinen mahdollisuus

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE 1 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja KVPS Tukena Oy haluavat nostaa sosiaalihuoltolakiesityksestä esille seuraavat asiat. Esityksen keskeisistä tavoitteista Pidämme sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä: Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää Muuttoräppi löytyy netistä: http://www.kvps.fi/perheille/muuttovalmennus/ Elämäntilanteen kuvaus ja tulevaisuuden suunnittelu Missä haluaisin asua? Millaisessa

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON PROJEKTI keskeisimmät tulokset- Maarit Mykkänen & Virpi Puikkonen

TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON PROJEKTI keskeisimmät tulokset- Maarit Mykkänen & Virpi Puikkonen TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON PROJEKTI 2011-2015 -keskeisimmät tulokset- Maarit Mykkänen & Virpi Puikkonen Tuetusti päätöksentekoon- projekti Toiminta-aika 22.8.2011 12.6.2015 Rahoittaja: Ray Toiminta-alue:

Lisätiedot

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella

Lisätiedot

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Asiakasläht htöisyyden näkökulmia kulmia julkisella sektorilla 7.6.2012 Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Ivalo 625 km Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain 2011 Kainuu

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen

Lisätiedot

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Päämiehisyyttä tukeva koulutusmateriaali Materiaali on suunnattu vammaisalan ammattilaisten käyttöön. Voidaan käyttää: Perehdyttämisessä,

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Yhteisesti sovitut asiakaslähtöiset toimintamallit ja yhteistyökäytänteet arkeen

Yhteisesti sovitut asiakaslähtöiset toimintamallit ja yhteistyökäytänteet arkeen GeroMetro 2014-2016 Miten onnistumme yhdessä - asiakaslähtöisten toimintamallien ja yhteistyökäytäntöjen kehittäminen Kivelän monipuolisen palvelukeskuksen ja Eteläisen kotihoidon välillä ikäihmisten kotona-asumisen

Lisätiedot

I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012

I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012 1 I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012 Lapsen ja perheen palvelut lähipalveluina (tavoite 1): 1) Vammainen lapsi ja perhe palveluissa Jyväskylä: Jyväskylän prosessiohjaus päättynyt:

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Erja Poutiainen ja Kuntoutussäätiön tutkijat Kuntoutuksen suunnannäyttäjä Kuntoutussäätiön tutkimuksella tuemme Kuntoutuksen kokonaisvaltaista uudistumista Työhön

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus Myös ne hyvät asiat Toimintatutkimus siitä, miten Hyvän elämän palapeli työkirja voi tukea lapsiperheitä palveluiden suunnittelussa vammaispalveluissa Ilona Fagerström Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Lisätiedot

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013)

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) ry toteuttaa, RAY rahoittaa Projektitiimi: Tiina Lappalainen projektipäällikkö,

Lisätiedot

Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko he vahvistaneet henkilökohtaista merkityksellisyyttä toimintansa ytimessä

Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko he vahvistaneet henkilökohtaista merkityksellisyyttä toimintansa ytimessä Kumppanuuspäivä 2016 Kumppanuuspöytä 4, vetäjinä Mari Brunou ja Tauno Linkoranta Tulevaisuuden kansalaistoiminta Alustuksena Tulevaisuuden kansalaistoiminta PP (liitteenä). Alustuksen jälkeen jakauduttiin

Lisätiedot

Suunnittelen omaa elämääni

Suunnittelen omaa elämääni Suunnittelen omaa elämääni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Mitä elämänsuunnittelu tarkoittaa? 5 2. Miten valmistaudun oman elämäni suunnitteluun? 7 3. Mitä asioita minun on otettava huomioon oman elämäni

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Erityisen eetos..ja mitä sille tapahtui 28.1.2010 Liisa Heinämäki 2 Erityisen eetos Eri järjestelmissä

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille

Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille Päivän ohjelma 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9.00 Virittäytyminen päivään Tervetuloa Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille 9.45 Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta

Lisätiedot

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Teemakeskustelujen järjestäminen vinkkejä ja välineitä

Teemakeskustelujen järjestäminen vinkkejä ja välineitä Teemakeskustelujen järjestäminen vinkkejä ja välineitä Kehitysvammaisille ihmisille omia työpajoja Yhteisten keskustelupöytien äärelle vanhempia ja alan työntekijöitä Oppiva kahvila periaatteella Teemakeskustelujen

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Teemme minulle palvelusuunnitelman

Teemme minulle palvelusuunnitelman Teemme minulle palvelusuunnitelman Mitä tämä vihko sisältää? 1. Mikä palvelusuunnitelma on? 5 1. Palvelusuunnitelma on hyvän elämäni suunnitelma 5 2. Palvelusuunnitelma on kirjallinen asiapaperi 5 3. Palvelusuunnitelma

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa?

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park 29.1.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies STM Tavoitteita

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä

Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä Tänään mukana Seminaarin tavoitteita ja teema-alueita Nostaa esille erilaisia näkökulmia ja ääniä lasta ja perhettä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Asiakasosallisuus. Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila

Asiakasosallisuus. Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila Asiakasosallisuus Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila 21.9.2016 Asiakasosallisuus Omahoitopalvelut ODA - tiennäyttäjänä Omahoitopalvelut - ODA Asiakas asukas kumppanina Palvelut kohdentuvat paremmin

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen asiakasraati

Vanhuspalvelujen asiakasraati Vanhuspalvelujen asiakasraati 14.10.2015 14.10.2015 tapaaminen Tervetuloa asiakasraatiin Lyhyt esittelykierros Ketä me olemme ja miksi haluamme olla täällä Mikä ja miksi asiakasraati Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vuosille

Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vuosille Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vuosille 2016 2017 Toteutussuunnitelma Johdanto Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen merkittävä toimintamuoto on liikkuvat kuntoutuspalvelut. Ne muodostavat sisällöllisesti

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot