KARIGASNIEMI. Kolmen kielen ja kulttuurin kylä. Karigasniemen palveluopas

Transkriptio

1 KARIGASNIEMI Kolmen kielen ja kulttuurin kylä Karigasniemen palveluopas

2 Kolmen kielen ja kulttuurin kylä Karigasniemi (Gáregasnjárga) sijaitsee Saamenmaan sydämessä, kolmen kielen ja kulttuurin; saamen, suomen ja norjan risteyksessä. Suomen pohjoisimman kunnan kylät; sekä kuntakeskus Utsjoki että rajakylät Nuorgam ja Karigasniemi sijoittuvat Tenojoen varteen. Teno (Deatnu) on Suomen ja Norjan rajajoki. Alueen asukkaille kansainvälisyys ja rajalla asuminen on kaikin tavoin luonnollinen asia. Saamenmaassa joki ei erota, se yhdistää. Teno on maailman merkittävämpiä vapaana virtaavia lohijokia. Lohen ja kalastuksen lisäksi Teno lähialueineen tarjoaa vaihtelevat retkeilymaastot. Kevon reitin toinen päätepiste Sulaoja on vain 11 km Karigasniemestä Kaamasen suuntaan maantien varrella. Kevon kanjoniin on Sulaojalta 20 km kävelymatka. Karigasniemi on mainio tukikohta Pohjois Norjaan suuntautuvia päiväretkiä varten. Norjan lähimpään taajamaan Karasjoelle on vain 18 km. Tutustumiskohteita ovat mm. Karasjoen saamelaismuseo, saamelainen taiteilijakeskus ja saamelainen kulttuuripuisto Sápmi. Jäämeren rantaan, Porsangin vuonolle on matkaa vain reilu 90 km. Perinteinen reitti Nordkappiin kulkee Karigasniemen kautta (Karigas niemi Nordkapp 284 km). Karigasniemen ainutlaatuisesta ympäristöstä löytyy runsaasti luontokohteita ja valtakunnallisesti arvokkaita kulttuurihistoriallisia käyntikohteita. Luontoympäristö tarjoaa monipuoliset retkeily ja kalastusmahdollisuudet ympäri vuoden. erinomaisia retkeilykohteita ovat Paistunturin erämaasta Tenoon laskevat sivujoet ja purot. Yksi tälläisistä retkeilykohteista on Akujoki. Tästä oppaasta löydät tietoa Karigasniemen ja sen lähialueen kohteista ja palveluista. Buresboahtin Gáregasnjárgii! Tervetuloa Karigasniemelle! Velkommen til Karigasniemi! Norkapp Jäämeri Nordkapp Mehamn Berlevåg Alta Lakselv Tana bru Varangerbotn Utsjoki Vadsø Nuorgam Kirkkoniemi KARIgASNIeMI Karasjok NORJA Teno Inarijoki Karigasniemi Inari Ivalo VENÄJÄ Akujoki. Panu Orell. 2 3

3 Luontoa ja kulttuuria kunnioittavaa matkailua Utsjoella saamelaiset elinkeinot ovat jakaantuneet luonnonkäytön mukaan Tenonlaakson jokisaamelaiseen kalastuskulttuuriin ja tunturiylänköjen porosaamelaisuuteen. Tämä näkyy selvästi Utsjoen kulttuurimaisemassa. Tenonlaakso Karigasniemeltä Utsjoelle ajaessa voi ihailla Suomen kauneimman tien maisemia ja Tenonlaakson vanhoja asuinkenttiä ja kyliä: Rovisuvanto, Outakoski, Nuv vus, Dalvadas. Kalastuksella ja erityisesti lohenpyynnillä on tärkeä merkitys sekä kulttuurisesti että matkailuelinkeinona. Tunturiylängöt Karigasniemeltä itään on Paistunturin ja Muotkatunturin erämaat. Luontaiselinkeinoa, perinteistä poronhoitoa harjoitetaan tunturiylängöillä, missä porot laiduntavat vapaana. Seitoja ja muita kiviä Saamelaiskulttuurissa pyhiä paikkoja voivat olla järvet, lähteet ja tunturit kuten Ailigastunturit. Seita on palvottu luonnonkohde esim. kivi, kallio tai lähde. Pyhät paikat, seidat, vanhat kotakentät, pyyntikuopat ja poroaidat on suojeltu muinaismuistolain mukaisesti. Sieidegeađgi seitakivi sijaitsee Utsjoki Karigasniemi-maantien itäpuolella n. 100 m tiestä, Sieiddenjunnin kivikkoisessa ja jyrkässä rinteessä. Pitkänomaisen seitakiven lounaispäässä on lähes miehenmentävä onkalo, johon uhrilahjat on asetettu. Kuva: Jouni S. Laiti, Tenon ja Utsjoen laaksojen kulttuuri-inventointi , Saamelaismuseo Siida Tenontie Utsjoelta Karigasniemelle seurailee Tenon rantaa. Tieyhteys valmistui 1983 ja tien vihki käyttöön Mauno Koivisto. Seututien rakentamisen muistomerkki on Pahtavaaran näköalalevikkeellä. Tenon rannoilla on kolme kuninkaan kiveä merkkinä Ruotsin vallan rajoista Kiviin on hakattu vuosiluku 1766 ja kruunun merkki. Yksi Suomen jatkosodan aikaisista ( ) venäläisten sotavankien hautapaikoista on Karigasniemen Luomusojalla. Haudassa lepää 8 neuvostoliittolaista sotavankia. Haudalla on muistokivi ja ympäristössä on näkyvillä sotavankileirin jäänteitä. Tenontie, Nuvvuksen kylä ja Nuvvus Ailigas. 4 5

4 Kylätalo Sáivu Karigasniemen viihtyisä kylätalo on koko perheen kohtaamis- ja harrastuspaikka Inarijoen tuntumassa keskellä kylää. Talossa on kahvila, nettipiste ja lehtien lukunurkkaus. Sáivusalissa voi järjestää näyttelyitä, kokouksia ja juhlia. Käytettävissä on videotykki, valkokangas, taulu-tv. Nettipisteessä myös oman tietokoneen liittäminen laajakaistaverkkoon on mahdollista. Karigasniemen kyläyhdistys ry pyörittää ja kehittää talon toimintaa. Rantasauna Kylätalon puulämmitteinen rantasauna sijaitsee Inarijoen rantatörmällä. Saunaa vuokrataan ke säaikaan tilauksesta 10 /h. Kylätalo Sáivu Avoinna ma pe klo 10 17, muulloin sopimuksen mukaan. Puh Karigasniemi Tenon tosi-tv Kesäisin Sáivusalissa voi seurata Tenon lohien nousua Inari jokeen taulutelevisiosta. Videokamerat on asennettu kylätalon kohdalle lohien vaellusreitin tuntumaan ns. siltakuoppaan. Videoseuranta tarjoaa oivan mahdollisuuden kalojen tarkkailuun niiden omassa elinympäristössä. Matkailuinfo Kesäisin kylätalossa toimii Utsjoen kunnan matkailuneuvonta. Karigasniemen lähialueella on monipuoliset mahdollisuudet retkeilyyn. Alueella on sekä laajoja yhtenäisiä erämaita että lähivirkistys alueita teiden ja jokien varsilla. Matkailuinfosta saa tietoa myös Ylä-Lapin ja Pohjois Norjan kalastusmahdollisuuksista ja tutustumiskohteista. Panu Orell 6 7

5 Alaköngäs 4 2 Viđđásnjárga Veahčat 3 Báđoš Kuoppilasjärvi Veahčajávri Skálonjuovčča Mustakoski Kuivaniva Kuoppaniva Utsjoen kunta 1 Doarrovašbákti Kirkko ja kirkkotuvat Välimaan museotila Yläköngäs Alaköngäs ja Boratbokcá Pulmankijärvi Kenesjärven postipolku Kylätalo Sáivu Lähiretkeilyreitti Urheilukalastusalue Veneenlaskuluiskat: Aittisuvanto (Lomakylä Valle ), Nivajoki, Nuorgam Päiväkodat: Yläköngäs, Nisulampi, Nuorgam sekä Karigasniemen kyläyhdistyksen kota. 8 9 Metsähallitus Pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L8636/10.

6 Lähivirkistys Skálonjuovčča polku 5,8 km Reitin lähtöpaikka on 6 km Karigasniemen kylältä Kaamasen suuntaan, Ailigastunturille johtavan tien varressa. Reitti kulkee Ailigastunturin länsirinnettä tunturiylängön yli Metsähallituksen ylläpitämälle taukopaikalle. Reitin puolivälissä on puro, Láŋkkája, jossa on levähdyspaikka. Reitti palaa takaisin lähtöpaikalle samaa polkua pitkin. Reitti on pääosin helppokulkuista tunturiylänköä. Sulaojan luontopolku 2 km Suttesjohka Luontopolku lähtee samasta paikasta kuin Kevon reitti, Polku kulkee aluksi vähän matkaa Kevon reittiä pitkin. Polun varrella on Sulaojan pyhä lähde, jolla on suuri hengellinen merkitys saamelaisille. Sulaoja on maam me suurin lähde ja se pysyy avoinna kovillakin Antero Isola pak kasilla. Pyhäjärven päiväkota Basejávri Metsähallituksen ylläpitämä päiväkota on 10 km Karigasniemestä Kaamasen suuntaan tien oikealla puolella. Luomusjärven mutterikota Luopmošjávrrit Kyläyhdistyksellä on mutterikota Luomusjärvellä. Kodalle on 5 km kävely Kevon reittiä pitkin. Inarijoen rantavirkistys Inarijoen rantavirkistyspaikat Angeliin johtavan tien varressa ovat erinomaisia rantakalastuspaikkoja. Päiväkodat ovat avoimia ja tarkoitettu päiväkäyttöön, ei yöpymiseen. Mustakoski Čáhppesguoika Joentörmällä on päiväkota, tulistelupaikka, ulkokäymälä, ja halkovaja. Portaat törmältä rantakalastuspaikalle. 6,2 km Karigasniemestä. Kuivaniva Goikenjavvi Puolilaavu, ulkokäymälä. 9,8 km Karigasniemestä. Kuoppaniva Guohppenjavvi Paikoitusalueelta portaat törmälle, josta merkitty polku rantakalastus paikalle. 13,7 km Karigasniemestä. Doarrovašbákti Päiväkota, ulkokäymälä. 15 km Karigasniemestä. Näkymä Ailikkaalta Muotkatuntureille

7 Erämaa-alueet Paistunturin erämaa Kevon luonnonpuisto jakaa Paistunturin erämaan kahteen osaan. Pohjoisessa maisemaa hallitsevat loivapiirteiset tunturiylängöt ja palsasuot. Ylänköä rikkovat siellä täällä syvään uurtuneet jokilaaksot, joissa kasvaa vehmas koivikko. Erämaan merkittävimmät järvet ovat kalaisat Luomusjärvet, jotka upea Luomusharju halkaisee. Muotkatunturin erämaa Muotkatunturin erämaa sijaitsee Utsjoen ja Inarin kuntien alueella. Muotkatunturissa ei ole merkittyjä reittejä, ja alueella on vain neljä autiotupaa. Koilliskulmassa on laajoja soita, pohjoisessa ja lännessä tunturiharjanteita ja niitä halkovia jokilaaksoja. Erämaan keskellä on Peltojärvi. Korkein tunturi on Kuárvikozzâ (590 m). Kevon luonnonpuisto Luonnonpuiston läpi virtaa vähävetinen Kevojoki, jonka rotkolaakso on yksi maamme mahtavimmista geologisista muodostumista. Laakson jyrkät seinämät ovat paikoin yli 150 m korkeat. Puiston pääosa on kuitenkin skaidia; loivapiirteistä tunturikoivikkoa tai -kangasta. Kevon retkeilyreitti 64 km Reitti kulkee luonnonpuiston halki rotkoaluetta pitkin Sulaojalta Kenesjärvelle. Reitin voi kulkea myös toisinpäin. Sulaojalta lähdettäessä reitti on helpompi. Polku kulkee välillä kanjonin pohjalla, välillä ylhäällä ylängöllä ja ylittää kanjonissa virtaavan Kevojoen kolmesti. Ruktajärvellä on autiotupa. Sääsuo jina Suohppášájalla ja Gamajot njálbme luobba lil la on lapinlaavut, Fiellun putouksella ja Njakaljärvillä on turvekammit. Kuivin reitti 78 km Kuivin reitti haarautuu Kevon reitistä Ruktajärven kohdalla kohti Njávgoaivin ja Kuivin autiotupia. Takaisin Kevojoel le reitti palaa Fiellun putouksen pohjoispuolella. Matkan pituus Sulaojalta Kui vin kautta Kenesjärvelle on 78 km. Autiotupia on Ruktajärvellä, Njávgoaivilla ja Kuivilla. Luomusharju Kevon reitin alkupäässä on upeaa kesäretkeilyaluetta Lentokuva Vallas

8 Virkistyskalastus Karigasniemen lähialueelta löytyvät monipuoliset kalastusvedet ja arktiset kalalajit. Teno, vapaan villilohen soutu Ylä-Tenon ja Inarijoen perhokalastusalueet Utsjoen kalastusalueen tunturivedet Paistunturissa Lohenkalastus Teno on suosittua soutukalastusaluetta, Inarijoki puolestaan sopii erähenkiseen perhokalastukseen. Lohi nousee joka kesä syntymäjokeensa; niin Tenoon kuin Inarijokeen. Tenon kalastussäännöstä Kalastus on sallittu Kalastussääntö koskee Teno- ja Inari joessa kalastusta vavalla ja vieheellä joko veneestä tai rannalta. Kalastusluvan voi ostaa Tenon lupien myyntipisteistä. Viikottainen rauhoitusaika on voimassa sunnuntaista klo 19 maanantaihin klo 19. Lisätietoa Tenon kalastussäännöstä ja kalastuslupien myyjistä löytyy vuosittain ilmestyvästä Tenoinfo-oppaasta. Kaikilla alueella kalastavilla, myös soutajilla, tulee olla kalastuslupa: Teno- ja Inarijoessa, Matinkönkäästä alaspäin, veneestä ja rannalta 40 /vrk Tenojoessa ja Inarijoessa, Matinkönkäästä alaspäin, vain rannalta kalastus 25 /vrk Inarijoessa Matinkönkään yläpuolella ja Skietshamjoessa veneestä ja rannalta kalastus 10 /vrk Nuorisolupa alle 18-vuotiaat 5 /viikko, puolisolupa 5 /vrk Ylä-Tenon kalastusvalvojat Niilo A. Rasmus puh , Jorma Harlin puh Kalastuslupia myyvät Karigasniemen lähialueella Arvi Torikka, Angeli puh Ylä-TenonTakkatuvat, Kuoppaniva puh Kalastajan Majatalo, Karigasniemi puh Juha Lohi, Seitala puh Antero Isola Estä Gyrodactylus salaris -lohiloinen Tenojoki on merkittävin Pohjois-Atlantin luonnon tilainen lohijoki, jonka veden laatu ja ekologinen tila on erinomainen. Gyrodactylus salaris -lohiloinen ei ole vielä levinnyt arvokkaisiin Jäämereen laskeviin lohijokiimme. Lohiloinen voi tuhota lohen luonnontuotannon parissa vuodessa. Ylä-Lapin kuntien ulkopuolelta tuotavat kalastus välineet on oltava ehdottoman kuivia tai ne on desinfioitava desinfiointipisteessä siirryttäessä kalastamaan Jäämereen laskeviin vesistöihin. Desinfiointi pisteet sijaitsevat Tenojoen luvanmyyntipisteissä.

9 Virkistyskalastus Muotka- ja Paistunturissa Tunturierämaat sopivat kalastusta harrastaville vaeltajille. Kirkkaista tunturivesistä voi pyytää taimenta, harjusta, siikaa ja arktista rautua. Erämaa-alueella saa onkia ja pilkkiä ilman lupaa, ei kuitenkaan erityisissä hoitovesissä, jotka vaihtuvat vuosittain ( Muuta kalastusta kuin onkimista ja pilkkimistä varten vuotiaan on suoritettava kalastuksenhoitomaksu ( ja ostettava asiaankuuluva kalastuslupa. Utsjoen kalastusalueen lupa 1574 ( kattaa valtaosan puro-, joki- ja järvivesistä Utsjoen kunnan alueella. Tenojoen lähivesiä nämä luvat eivät kata. Kevon luonnonpuistossa kalastus on kielletty. Onkiminen ja pilkkiminen ovat jokamiehenoikeuksia, joiden harjoittamiseen ei tarvitse lupaa. Onkiminen tarkoittaa kalastamista tavallisella, kelattomalla onkivavalla, jossa on luonnollinen syötti, kuten mato. Onkiminen ja pilkkiminen ovat kiellettyjä lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikoissa sekä vesialueilla, joissa kalastus on kielletty muun määräyksen nojalla (mm. kalastuskuntien erityisvesissä). Viehekalastus. Jos onkimiseen käytetään kelalla varustettua heittovapaa, on suoritettava valtion kalastuksenhoitomaksu. Sen lisäksi viehekalasta jan pitää hankkia Metsähallituksen vesille viehekalastuslupa tai kalastusoikeuden haltijan myöntämä lupa. Virkistyskalastuslupa Utsjoen kalastusalueella 1574 Lupa oikeuttaa kalastamaan puro-, joki- ja järvivesissä sekä virtaavissa vesissä ja erityisvesissä, missä viehekalastus läänikohtaisella vieheluvalla sekä onkiminen ja pilkkiminen on muutoin kielletty. Erityisiä hoitovesiä Paistunturin erämaa-alueella ovat Rohtoluoppal, Várddoaijávri, Rautujärvi (Petsikko), Hannujärvi, Karegasjávri ja Vuorggotseárjärvi joissa tarvitaan kai kenlaiseen kalastamiseen (myös pilkkimiseen) Metsähallituksen virkistyskalastuslupa (1574). Lupien myyjät Inari: Luontokeskus, Siida puh Karigasniemi: Kalastajan Majatalo puh Utsjoki: Utsjoen luontotupa puh Tenon Tunturituvat puh Lisätietoja Luontokeskus, Siida puh Antero Isola Perhokalastaja Luomusjärven Pyhäjärvellä

10 Jorma Laurila / Kuvaliiteri Antero Isola 18 Piesjängän palsasuo. Syksy Ruska alkaa Kevon luonnonpuistossa syyskuun 10. päivä kello ± 5 päivää. Näin edesmennyt Turun yliopiston kasvitieteen professori Paavo Kallio määritteli syksyisen väriloiston alkamisajankohdan Paistuntureiden lähialueella. Ruska-aika kestää kahdesta kolmeen viikkoa. Pysyvä lumi saapuu loka-marraskuussa. Kuitenkin vuoden vaihteeseen saakka lunta on useimmiten vähän. Metsästys Paistunturin tunturiylängöt ja -koivikot ovat erityisesti kana koiralla metsästävien suosiossa. Paistunturin erämaaalue kuuluu kahteen lupa-alueeseen: 1601 Karigasniemi ja 1602 Paistunturi. Alueille myydään vuorokausittain rajattu määrä pienriistalupia, joilla ulkopaikkakuntalainenkin voi metsästää metsästysaikana riekkoa ( ), jänistä, pienpetoja sekä vesilintuja. Poronhoito on alueella merkittävä elinkeino, joten ajavalla koiralla metsästäminen on kielletty. Metsästys on kielletty Kevon luonnonpuistossa. Talvikaudella koiran kanssa metsästävien on ennen metsästyksen aloittamista selvitettävä alueen poronhoitotyöt Paistunturin paliskunnan poroisännältä Ari Heikki Aikio puh Metsästyksellä on suuri merkitys paikallisille asukkaille virkistäytymismuotona. Paistunturin alueella paikallisten metsästäjien tärkeimmät saaliseläimet ovat hirvi ja riekko. Ylä-Lapissa paikalliset hallitsevat vielä vanhan metsästysmuodon riekon ansapyynnin. Parasta pyyntikautta ovat tammi- ja helmikuu sekä maaliskuun ensimmäinen puolikas. Utsjoen kunnassa vakituisesti asuvilla on vapaa metsästysoikeus kotikuntansa valtion mailla. Utsjoen metsästysalueita koskeva neuvonta Luontokeskus, Siida puh , Pienriistan metsästyslupien myynti Luontokeskus Siida Puhelinmyynti , klo 8 16 (ma pe). Nettikauppa 19

11 Talvi Kaamosta kestää pohjoisimmassa Lapissa 52 vrk. Tällöin on aikaa nauttia hiljaisuudesta ja revontulista. Keväällä erämaissa voi liikkua hiihtämällä sekä moottorikelkalla merkittyjä reittejä pitkin. Perinteisiä kevättalven tapahtumia Karigasniemessä ovat mm. porokisat, moottorikelkan kiihdytyskisat ja grillijuhlat. Moottorikelkkaurat Pohjois-Lapissa on jo melko kattava moottorikelkkareitistö. Inarista tuleva reitti haarautuu Karigasniemeen Kielajoella Karigasniemi Kaamanen tien puolivälissä. Ura pohjoiseen vie Kaldoaivin erämaan kautta Utsjoelle ja Nuorgamiin. Karigasniemestä voi siirtyä myös Norjan moottorikelkkaurille. Karasjoen kunnan reitit kulkevat raja joessa (Inarijoessa), josta lähimmät urat erkanevat Karasjokea ja Iskurasjokea pitkin aina Jäämerelle asti. Poronhoito Talviaikaan ajoittuvat poronhoidon keskeisimmät työt. Erotuksissa syystalvella kerätään paliskunnan porot erotusaitaan, lasketaan kokonaisporomäärä ja osakaskohtaiset poromäärät. Erotuksissa erotellaan myös teuras- ja siitosporot toisistaan. Paistunturin paliskunnan erotusaita ja poroteurastamo on Karigasniemen Ailikkaalla. Uraluvat Moottorikelkkailija tarvitsee uraluvan liikkuessaan Metsähallituksen urilla. Luvan voi ostaa Villin Pohjolan nettikaupasta: villipohjola.fi tai puhelimitse Jouni Klinga Sekä Suomessa että Norjassa moottorikelkalla saa liikkua vain merkittyjä reittejä pitkin. Norjan reiteistä saa tietoa nettisivuilta kuntakohtaisesti esim. (Kart scooterløyper)

12 Vilkasta rajakauppaa Karigasniemi on kasvava ja kehittyvä kyläyhteisö, jossa on monipuoliset kauppa-, ravintola- sekä matkailu- ja majoituspalvelut. Elintarvikeliikkeiden yhteydessä on mm. polttoaineenjakelupisteet (Kauppakeskus Härkönen, Tenohalli, Ailigas-Market) lääkekaappi, apteekkitavarat (Kauppakeskus Härkönen) matkahuoltoasiamies, asiamiesposti ja Alkon tilauspalvelu (K-Extra Pohjanrinne) Majoitusliikkeitä on useita, osa toimii ympäri vuoden. Alueen taksiautoilijat tarjoavat monipuolisia kuljetuspalveluja, myös auton siirtopalveluja. Auto- ja moottorikelkkahuoltamossa myydään perämoottoreita, mönkijöitä, varaosia ym. tarvikkeita. Kylällä on kaksi poronlihajalostamoa sekä poronlihan suoramyyjiä. Poronlihatuotteita voi ostaa suoraan tuottajalta. Kylän terveysasemalla on vakituinen terveydenhoitaja. Lääkäri käy 1 2 kertaa kuukaudessa. Yksityisen hammaslääkärin ja kauneushoitolan palveluita on myös saatavilla. Kylällä on pankin maksupääte. Kuntakeskuksessa 100 km päässä on terveyskeskus, pankki, kunnantalo, kirjasto ja uimahalli. Karigasniemi on Suomen ja Norjan välisen rajakaupan keskus. Rajakauppaa on tehty jo vuosikymmeniä ja Suomen edullisempi hintataso houkuttelee asiakkaita Norjasta laajalta alueelta, satojen kilometrien päästä. Elintarvike- ja rakennustarvikekauppa käy vilkkaana ja suuret rakennustarvikevarastot hallitsevat kyläkuvaa. Rajakauppa on merkittävä työllistäjä, palvelualalla on Karigasniemessä työvoimapula. Norjan ja saamen kielen taito on taloudellinen resurssi rajaseudulla. Lentokuva Vallas 22 23

13 Auto- ja moottorikelkkahuolto, varaosat Sarre Oy , fax , Usko ja Urho Sarre Tasala, KARIGASNIEMI. Elintarvikkeet, huoltamotoiminta Ailigas-Market Oy Tarmo Lähikauppa , fax , KARIGASNIEMI Karigasniemen Kauppakeskus Härkönen Oy , , fax Seppo Härkönen KARIGASNIEMI K-Extra Pohjanrinne , fax , Jari Pohjanrinne KARIGASNIEMI Hyvinvointipalvelut Hammaslääkäri Yrjö Mäkiö KARIGASNIEMI Kampamo Ritu Reisti KARIGASNIEMI Kosmetologinen Hoitola Evi Eeva Niittyvuopio Ylätenontie 111, KARIGASNIEMI Kahvilat, ravintolat, kioskit Kalastajan Majatalo Oy , Hans Rasmus PL 36, KARIGASNIEMI. Karigasniemen Kotipizza , fax Ailigas-Market Oy KARIGASNIEMI Kylätalo Sáivu KARIGASNIEMI. Kaamasmukan Majoitus Jorma Nuorgam, Kaamasmukka KARIGASNIEMI Kaktsavarrin Erämajat Olavi Somby. Karigasniementie 4195, KARIGASNIEMI Kalastajan Majatalo Oy , PL 36, KARIGASNIEMI Lomakeskus Napakettu , Ritva ja Taisto Haataja KARIGASNIEMI. Lomakylä Reisti Ky , , Kari Guttorm Reisti, KARIGASNIEMI. Tenon Eräkievari , fax , Rovisuvanto KARIGASNIEMI. Seitala , , Juha Lohi Seitala KARIGASNIEMI. Tunturikylä Muotkan Ruoktu , fax , Karigasniementie 2281, KARIGASNIEMI Ylä-Tenon Lomamajat , Kuoppaniva, KARIGASNIEMI Ylä-Tenon Takkatuvat , Tuula Penttinen Kuoppaniva, KARIGASNIEMI Veneitä, perämoottoreita, kalastusvälineitä saa vuokralle lähes kaikista majoitusliikkeistä. Tenon Eräkievari , fax , Rovisuvanto, Karigasniemi. Kalastuskunnat Outakosken osakaskunta , , c/o Arvi Hagelin, Tenontie 3882, Utsjoki. Majoitus- ja ohjelmapalvelut Camping Tenorinne Raimo ja Pirkko Lehtosalo KARIGASNIEMI Layout & foto: Studio Borga 2006 Pohjoissaamen käännös- ja tulkkauspalvelut Maarit Paltto Pentti Pieski E-Girji Toivo West , Poronlihaa ja poronlihajalosteita Ailigas-Jaloste Ky Aslak Ilkka Niittyvuopio Karigasniemi Tundra Poro Ky Visa Valle. Porotie, Karigasniemi Poronlihan suoramyynti Nuorgam Antti Karigasniemi 24 25

14 Poronlihan suoramyynti Nuorgam Nils Kaamasmukka, Karigasniemi Utsjoen Konkarit Kari Kuusela Nuorpiniemi, Karigasniemi Porotalous Paistunturin paliskunta Poroisäntä Ari Heikki Aikio puh UTSJOKI Rakennustarvikkeet ja -aineet, kalusteet Tenohalli Oy , KARIGASNIEMI KarigasKeittiöt Oy Saunalantie 15 B KARIGASNIEMI karigaskeittiot@gmail.com Saha- ja höylätavara Sahausliike Tapio Kurkinen Ky Seilosenmäki, KARIGASNIEMI Saamen käsityöt ja yrttituotteet Duodji Fierran Maarit Paltto. Fierranjoki Utsjoki Giehtta Dáidu Marjo Liikala. Reistintie 31, Karigasniemi Taksit, tilausajot, kuljetukset Taksipalvelu Arto Pohjanrinne 1+4 hlö ja 1+8 hlö taksit , KARIGASNIEMI. Taksi ja tilausajo Kari Guttorm 1+6 hlö, 14 hlön minibussi , , KARIGASNIEMI. Taksi Ossi Guttorm , lentokenttätaksi Utsjoki Ivalo, invataksi KARIGASNIEMI Tulli Karigasniemen tulli , , KARIGASNIEMI Valokuvia Luontovalokuvia Antero Isola, isola.antero@gmail.com Karigasniemi Viihdepalvelut Jupeviihde T:mi , , Seitala, KARIGASNIEMI Yhdistykset, seurat Karigasniemen Erämiehet ry Arto Pohjanrinne Karigasniemen kyläyhdistys ry Kylätalo Sáivu , Jouni Esa Nousuniemi Karigasniemen Vapaaehtoinen Palokunta ry Aarne Guttorm Outakosken Maaseutuseura ry Isak Guttorm Ympäristö- ja kiinteistöhuolto Kuljetukset, aura-auto ja pyörökuormaaja Niittyvuopio Osmo T:mi , , KARIGASNIEMI Lumi- ja traktorityöt Niilo A. Rasmus , KARIGASNIEMI Muuta Apteekkitavarat, lääkekaappi Kauppakeskus Härkönen , KARIGASNIEMI Asiamiesposti, Matkahuoltoasiamies K-Extra Pohjanrinne , KARIGASNIEMI Karigasniemen julkiset palvelut Karigasniemen koulu apulaisjohtaja puh , opettajat yläkoulu puh , alakoulu puh , opinto-ohjaaja puh , keittiö puh , talonmies puh Fax Karigasniemen terveystalo Terveydenhoitaja puh fax Kirjastoauto Utsjoen sekä Norjan Karasjoen ja Porsangin kuntien yhteinen kirjastoauto lainaa suomen-, saamen- ja norjankielisiä kirjoja, lehtiä, äänitteitä ja videoita , , N-9730 Karasjok VPK-halli Ongelmajätteen, metalli-, sähkö- ja elektroniikkaromun keräys Saamenkielinen päiväkoti VPK-halli ja päiväkoti sijaitsevat Kylätalo Sáivun naapurissa 26 27

15 Utsjoen kunta Asukkaita 1300 Pinta ala 5370 km 2 Asukastiheys 0,24 as/km 2 Utsjoen korkein kohta guivi 640 m Yötön yötä kestää 71 vrk Kaamosta kestää 51 vrk Päivitetty 2011 Matkailuneuvonta Utsjoen luontotupa Puh , Avoinna kesäisin. Miessipolku UTSJOKI. matkailuneuvonta@utsjoki.fi, Kylätalo Sáivu Puh , KARIgASNIeMI Matkailuneuvonta kesäisin. Avoinna ma pe klo saivu.kylatalo@gmail.com Matkailuneuvonta talvisin Utsjoen kunta, elinkeinotoimi. Puh Layout ja kuvat (ellei toisin mainita) Studio Borga. 28 Lentokuva Vallas