Working Papers in Economic Sociology:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Working Papers in Economic Sociology:"

Transkriptio

1 OUTI SARPILA, PEKKA RÄSÄNEN, JANI EROLA, JOONAS KEKKI & KAROLIINA PITKÄNEN Working Papers in Economic Sociology: Suomi 2009: Tutkimusseloste ja aineistojen vertailua

2 Turun yliopisto/sosiaalitieteiden laitos Turku 2010 ISBN ISSN

3 ABSTRAKTI Julkaisussa esitellään syksyllä 2009 kerätty postikyselyaineisto Suomi 2009 kulutus ja elämäntapa. Kyselylomake lähetettiin kaikkiaan vuotiaalle suomenkieliselle suomalaiselle. Otantamenetelmänä käytettiin yksinkertaista satunnaisotantaa. Aineistossa olevien tapausten lukumäärä on ja aineiston lopullinen vastausprosentti 49. Aineiston keruusta vastasi Turun yliopiston taloussosiologian oppiaine. Aineiston keruun kustannuksiin osallistuivat lisäksi Turun yliopiston ja Jyväskylän yliopiston sosiologian oppiaineet. Julkaisussa esitellään aluksi aineiston kerääminen sekä arvioidaan aineiston katoa ja sen vaikutusta aineiston edustavuuteen. Julkaisun lopussa tarkastellaan sitä, miten eri asioiden välttämättömyydeksi kokeminen on muuttunut Suomessa vuosien 1999 ja 2009 välillä. Lisäksi katsotaan, millaisia eroja naisten ja miesten sekä toisaalta eri-ikäisten suomalaisten asenteissa voidaan havaita.

4 ABSTRACT This publication describes the data from Finland 2009 consumption and lifestyle postal survey. Original questionnaires were sent to a total of 2, year old Finnish-speaking Finns during autumn 2009, with a final sample of 1,202 (response rate of 49%). The participants were selected using simple random sampling. The first part of this paper describes the data collection process, following with analysis on non-respondents and their impact on the representativeness of the data. The final section examines how the process of experiencing different things as necessities has changed in Finland between the years 1999 and In addition, we will also observe the differences in attitudes between men and women and between different age groups.

5 SISÄLLYSLUETTELO ABSTRAKTI JOHDANTO OTANTA, KYSELYN KERÄÄMINEN JA AINEISTON TALLENTAMINEN Otanta Kyselyn kerääminen Kysymysten koodaus ja lomakkeiden muuttujaryhmät KATOANALYYSI JA AINEISTON EDUSTAVUUS AINEISTON ARVIOINTIA YHDISTETTY AINEISTO JA YHTEISKUNNALLISET MUUTOKSET Tietotekniikan merkitys suomalaisten arjessa Arvot ja asenteet muutoksessa Vapaa-aika entistä välttämättömämpi asia suomalaisille Mikä on välttämätöntä? Erot asenteissa sukupuolen ja iän mukaan LÄHTEET LIITE 1. SUOMI KYSELYN KYSYMYSLOMAKE LIITE 2. SUOMI YHDISTETYN AINEISTON MUUTTUJALUETTELO JA KÄYTTÄJÄN OPAS... 41

6 KUVIOLUETTELO Kuvio 1 Aikataulujen ja postitse palautuneiden lomakkeiden seuranta... 9 Kuvio 2 Otos ja lopullisen näytteen muodostuminen Kuvio 3 Eri kulutushyödykkeiden välttämättömyydeksi kokeminen vuosina 1999, 2004, Kuvio 4 Suomalaisten arvot ja asenteet vuosina 1999, 2004, Kuvio 5 Suomalaisten arvot ja asenteet ikäryhmittäin vuonna Kuvio 6 Suomalaisten arvot ja asenteet sukupuolen mukaan vuonna Kuvio 7 Eri asioiden välttämättömäksi kokeminen vuosina 1999, 2004 ja Kuvio 8 Eri asioiden välttämättömäksi kokeminen sukupuolen mukaan vuonna Kuvio 9 Eri asioiden välttämättömäksi kokeminen iän mukaan vuonna TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1 Aineiston sukupuolijakauma verrattuna väestöön Taulukko 2 Tutkimusaineiston ja väestön ikäjakauman vertailu Taulukko 3 Tutkimusaineiston ja väestön sukupuolittainen vertailu eri ikäryhmissä... 13

7 7 1 JOHDANTO Suomi 2009 kulutus ja elämäntapa -kysely kerättiin Turun yliopiston taloussosiologian ja sosiologian oppiaineen sekä Jyväskylän yliopiston sosiologian oppiaineen yhteistyönä syksyllä Päävastuu aineiston keruusta oli Turun yliopiston taloussosiologian oppiaineella joka sijaitsi tuolloin Turun kappakorkeakoulun markkinoinnin laitoksella. Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa suomalaisten elämäntapoja ja kulutustottumuksia. Lomake laadittiin siten, että se oli pääosin yhteneväinen vuosina 1999 ja 2004 kerättyjen Suomi 1999 kulutus ja elämäntapa vuosituhannen vaihteessa ja Suomi 2004 kulutus ja elämäntapa vuosituhannen alussa -kyselyiden kanssa. Otoskoko vuoden 2009 kyselyssä oli 2500 tapausta. Aineiston keruusta ja tallennusprosessista vastasivat professori Pekka Räsänen (Turun yliopisto), assistentti Outi Sarpila (Turun yliopisto) ja akatemiatutkija Jani Erola (Turun Yliopisto). Kyselyn suunnitteluun osallistui myös professori Terhi-Anna Wilska (Jyväskylän yliopisto). Aineiston käsittelyssä ja tutkimusselosteen laatimisessa avustivat kauppatieteiden ylioppilaat Karoliina Pitkänen ja Joonas Kekki. Tutkimusselosteesta ja käsikirjoituksen viimeistelystä vastasivat Outi Sarpila ja Pekka Räsänen. Tätä tutkimusselostusta voidaan käyttää vuosien 1999 ja 2004 aineistoa koskevien selostuksen rinnalla kaikkia kyselyaineistoja käytettäessä. Vuoden 2009 kyselyssä käytetty lomake sekä vuosien 1999, 2004 ja 2009 yhdistetyn aineiston käyttöön liittyvä käsikirja löytyvät liitteinä tämä tutkimusselosteen lopusta. Julkaisussa kuvaillaan aluksi aineiston keräämisen ja tallentamisen vaiheet sekä tarkastellaan aineiston katoa ja sen vaikutusta aineiston edustavuuteen. Näiden valossa dataa arvioidaan koko suomalaista väestöä kuvaavana aineistona. Lopussa tarkastellaan ja vertaillaan eri vuosien aineistoja sekä tehdään havaintoja yhteiskunnassamme tapahtuneista muutoksista. Lisäksi tarkastellaan vastausten vaihtelua sosiodemografisten tekijöiden valossa.

8 8 2 OTANTA, KYSELYN KERÄÄMINEN JA AINEISTON TALLENTAMINEN 2.1 Otanta Suomi 2009 kulutus ja elämäntapa -kyselyn perusjoukon muodostavat vuotiaat suomenkieliset suomalaiset. Kysely toteutettiin postikyselynä ja lähetettiin kaikkiaan suomalaiselle. Otos poimittiin yksinkertaisena satunnaisotantana väestötietojärjestelmästä. Aineisto kerättiin näin ollen samalla menetelmällä kuin aikaisempien vuosien Suomi 1999 ja Suomi aineistot (ks. tarkemmin Erola ym. 2005; Erola & Räsänen 2000). 2.2 Kyselyn kerääminen Ensimmäinen kyselylomake postitettiin ja vastausaikaa annettiin 4.9. asti. Postituksessa ilmenneiden ongelmien vuoksi osa vastaajista sai kyselylomakkeen vasta muutamaa päivää ennen vastausajan umpeutumista. Vastaamatta jättäneille lähetettiin toinen kyselomake ja vastausaikaa annettiin tällä kertaa runsaasti. Lomakkeen saaneita pyydettiin vastaamaan mennessä. Kolmas lomake lähetettiin ja vastausaikaa annettiin asti. Neljäs ja viimeinen muistutus kyselylomakkeineen postitettiin Neljännen lomakkeen viimeinen vastauspäivä oli Kyselyn aikataulua ja päivittäin postitse palautettujen lomakkeiden lukumäärän vaihtelua havainnollistetaan seuraavan sivun kuviossa 1. Tämän vuoden kyselyyn oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus vastata myös internetissä. Mahdollisuudesta kerrottiin kyselylomakkeen mukana lähetetyssä saatekirjeessä. Sähköisen kyselylomakkeen täytti kuitenkin vain 95 vastaajaa eli 8 % kaikista kyselyyn vastanneista.

9 9 Palautetut päivittäin Palautettujen kokonaismäärä Kuvio 1 Aikataulujen ja postitse palautuneiden lomakkeiden seuranta 2.3 Kysymysten koodaus ja lomakkeiden muuttujaryhmät Lomakkeiden tiedot tallennettiin muuttujakohtaisesti siten, että kysymyksestä 1 (sukupuoli) muodostettiin muuttuja 1 (V1), kysymyksestä 2 (syntymävuosi) muuttuja 2 (V2) ja niin edelleen. Kun yksittäisestä kysymyksestä jouduttiin muodostamaan useampia muuttujia, ne nimettiin kysymyksen numeron mukaan kirjainmerkein varustettuna (esim. V28a, V28b jne.). Avoimena kysytyt tiedot on koodattu siinä muodossa kuin vastaaja on ne lomakkeeseen kirjoittanut. Avoimena kysytty vastaajan oma ammatti, puolison ammatti sekä vanhempien ammatit (V10, V16, V21 ja V22) on koodattu ISCO68-ammattiluokituksen (ks. ILO 1969) ja Erikssonin ja Goldthorpen luokkaluokitusten mukaisesti (Ganzeboom & Treiman 1993, ks. tarkemmin Eriksson ja Goldthorpe 1992). Perustelu ISCO68-luokituksen käyttöön uudempien ISCO88 ja ISCO2008-luokitusten sijaan on lähinnä tutkimusekonominen. Suomi 1999-aineiston ammatit luokiteltiin alkujaan tätä käyttäen ja samaa käytäntöä jatkettiin Suomi aineiston kohdalla. Tarvittaessa luokitus on muunnettavissa uudempien ammattiluokitusstandardien mukaisiksi Ganzeboomin ja Treimanin (2010) luokitustyökaluja käyttäen. Syntaksi suomalaisten ammattinimikkeiden ISCO68-muotoon luokittelua varten on saatavissa kirjoittajilta. Ammattitietojen lisäksi tulojen ja lainojen yhteydessä kysytyt avokysymykset on koodattu numeeriseen muotoon euromääräisesti (ks. V44 V49).

10 10 3 KATOANALYYSI JA AINEISTON EDUSTAVUUS Haastattelu- ja kyselytutkimuksen vastausprosentilla ja kadolla on huomattava merkitys tulosten yleistettävyyden kannalta. Kadon suuruus voidaan määritellä eri tavoin. Yleinen tapa kadon määrittämiseksi on laskea vastaamatta jättäneiden osuus lopullisesta otoksesta. Lopullinen otos saadaan, kun alkuperäisestä otoksesta vähennetään tavoittamatta jääneet. Tämän kyselyn lopullisen näytteen muodostumista havainnollistetaan kuviossa 2. Kuvio 2 Otos ja lopullisen näytteen muodostuminen Kuten kuviosta 2 nähdään, täytettyjä lomakkeita palautettiin Kyselyn lopullinen vastausprosentti oli näin ollen 49. Vastausprosentti on merkittäväsi alhaisempi kuin vuoden 1999 ja 2004 kyselyiden. Sekä vuonna 1999 että vuonna 2004 vastausprosentit olivat noin 60 %:n luokkaa. Suomalaisten

11 11 halukkuus vastata postikyselyihin on selvästi laskenut viimeisten vuosien aikana. Vaikka on toivottavaa, että vuoden 2009 kyselyyn olisi saatu enemmän vastauksia, on vastausprosentin suuruus kuitenkin linjassa muiden Suomessa viime vuosien aikana toteutettujen väestötason postikyselyiden vastausprosenttien kanssa (ks. esim. Melkas 2008).51 prosenttiyksikön kato saattaa vääristää saatuja tuloksia ainakin joitakin aineiston osaryhmiä tarkasteltaessa. Tutkimustuloksia tulkittaessa tätä kysymystä on pohdittava tapauskohtaisesti. Eri kysymysten osalta puuttuvien vastausten osuus on keskimäärin neljästä viiteen prosenttia. Esimerkiksi tulotiedot puuttuvat kuitenkin usein keskimääräistä useammalta. Vuoden 2009 kyselyyn vastanneista seitsemän prosenttia on jättänyt henkilökohtaiset nettotulonsa ilmoittamatta. Kotitalouden nettituloja koskevat tiedot puuttuvat yhdeksältä prosentilta vastaajista, mikä on selvästi vähemmän kuin vuoden 2004 aineistossa (Erola ym. 2005). Tutkimusaineiston edustavuutta on arvioitu vertaamalla aineiston ikä- ja sukupuolijakaumaa Suomen väestön ikä- ja sukupuolijakaumaan. Vertailukohtana käytettiin vuoden 2009 väestötietoja (Tilastokeskus 2009). Vertailun tulokset näkyvät alla olevissa taulukoissa. Kuten taulukosta 1 nähdään, aineisto on valikoitunut sukupuolen mukaan. Naiset ovat vastanneet kyselyyn miehiä innokkaammin, mikä on tavallista postikyselyissä. Naisten osuustutkimusaineistossa on noin 6 prosenttiyksikköä suurempi kuin Suomen väestössä. Naisten ja miesten vastausosuuksien välinen Taulukko 1 Aineisto Väestö Aineiston sukupuolijakauma verrattuna väestöön Miehet, Naiset, Yhteensä % 56 % 100 % % 50 % 100 % ero ei kuitenkaan ole niin suuri, että sillä olisi merkitystä kovinkaan monen tutkimuskysymyksen kannalta. Mikäli sukupuolta käytetään analyysin keskeisenä muuttujana, on tulosten tulkinnassa kuitenkin aiheellista huomioida havaittu valikoituneisuus. Taulukossa 2 on puolestaan tarkasteltu vuoden 2009 aineiston ikäjakaumaa suhteessa väestön ikäjakaumaan. Taulukosta nähdään, ettei tutkimusaineiston ikäjakauma täysin vastaa Suomen väestön ikäjakaumaa.

12 12 Tutkimusaineistossa kaikki taulukossa 2 tarkastellut ikäryhmät ovat enemmän tai vähemmän ali- tai yliedustettuina. Erot ikäryhmien suhteellisissa osuuksissa aineiston ja väestön välillä vaihtelevat yhden ja kuuden prosenttiyksikön välillä. Tutkimusaineistossa aliedustettuina ovat vuotiaat ja sitä nuoremmat, kun taas vuotiaat ja sitä vanhemmat ovat yliedustettuina. Suurinta yliedustus on vuotiaiden ikäryhmässä, johon kuuluvien osuus tutkimusaineistossa on kuusi prosenttiyksikköä suurempi kuin ko. ikäryhmään kuuluvien osuus väestössä. Aliedustettuina ovat sitä vastoin erityisesti vuotiaat sekä vuotiaat, joiden osuus pitäisi olla kolme prosenttiyksikköä suurempi. Postikyselyissä on tyypillistä, että vanhemmat ihmiset vastaavat nuorempia ikäryhmiä innokkaammin, mitä voidaan selittää esimerkiksi elämäntilanteella. Vanhemmilla ihmisillä on usein enemmän vapaa-aikaa käytettävissä kuin nuorempien ikäryhmien edustajilla. Taulukko 2 Tutkimusaineiston ja väestön ikäjakauman vertailu Aineisto Väestö Yhteensä % 16 % 16 % 17 % 22 % 18 % 100 % % 17 % 18 % 20 % 20 % 12 % 100 % Taulukossa 3 on esitetty Suomen väestön ja tutkimusaineiston välinen sukupuolittainen vertailu eri ikäryhmissä. Taulukosta nähdään, että naisten osalta aineiston ikäjakauma vastaa muuten hyvin väestöä, mutta yli vuotiaat ja vuotiaat ovat jonkin verran yliedustettuina

13 13 tutkimusaineistossa. Molempien ikäryhmien osuus on kolme prosenttiyksikköä suurempi kuin väestössä. Miesten osalta tilanne on kuitenkin toisenlainen. Miehet ovat aliedustettuina kaikissa ikäryhmissä lukuun ottamatta vuotiaita, joissa yliedustus on kolme prosenttiyksikköä. Suurinta miesten aliedustus on nuorimmassa ikäryhmässä sekä vuotiaissa. Taulukko 3 Tutkimusaineiston ja väestön sukupuolittainen vertailu eri ikäryhmissä Yhteensä Aineisto Mies Nainen Mies, % 4 % 7 % 8 % 7 % 9 % 9 % 44 % Nainen, % 7 % 9 % 8 % 10 % 13 % 10 % 56 % Väestö Mies Nainen Mies, % 7 % 9 % 9 % 10 % 10 % 6 % 50 % Nainen, % 7 % 8 % 9 % 10 % 10 % 7 % 50 % Koska aineisto ei täysin vastaa ikä- ja sukupuolijakaumaltaan väestön ikäja sukupuolijakaumaa, on aineistoon sisällytetty paino-muuttuja, joka korjaa vastauskadosta aiheutuvaa aineiston vinoutta. Painokertoimet on laskettu kullekin syntymävuodelle, naisille ja miehille erikseen. Suoria jakaumia tarkasteltaessa on suositeltavaa käyttää painokerrointa.

14 14 4 AINEISTON ARVIOINTIA Empiirisessä tutkimuksessa aineistojen avulla tehtävien päätelmien kannalta on tärkeää tietää, kuinka hyvin aineistot edustavat sitä perusjoukkoa, johon tulokset halutaan yleistää. On esimerkiksi aivan eri asia tarkastella suomalaisten käsityksiä vapaa-ajan käyttötarkoituksista kuin sitä, millä tavalla käsitykset poikkeavat eri väestöryhmien välillä. Suomalaisten käsityksistä saadaan verrattain luotettava kuva huomattavasti pienemmällä otoksella kuin vaikkapa eri-ikäisistä miehistä ja naisista. Tämä tarkoittaa sitä, että mitä yksityiskohtaisempaa informaatiota tavoitellaan, sitä enemmän vaatimuksia aineistolle tulee asettaa. Sama koskee tietysti sitä, millaisia asioita ja millä tavalla niitä on kyselyssä oikeastaan kysytty. On eri asia kysyä ihmisten asennoitumista eettiseen kulutukseen ja kestävään kehitykseen kuin kysyä ihmisten todellisista kulutusvalinnoista tai ympäristöteoista. Pelkästään edelliset seikat osoittavat, että edustavuusongelmat ovat usein täysin erilaisia eri tutkimuskysymyksissä, joten tähän liittyviä aineistovaatimuksia on mahdoton käsitellä seikkaperäisesti tässä yhteydessä. Olennaista Suomi kyselyaineistossa kuitenkin on, että sen avulla on mahdollista saada tietoa monista sellaisista kysymysalueista, joita ei koko väestöä edustavilla aineistoilla muutoin pysty tarkastelemaan. Erityisen tärkeä aineisto on kulutus- ja elämäntapakysymysten tarkastelussa sekä velkaantumista, taloudellista toimeentuloa ja sosiaalista huono-osaisuutta koskevien ongelmien kartoittamisten kohdalla. Näihin ongelmiin keskittyneet survey-tutkimukset painottuvat pääasiassa taloudellisen hyvinvoinnin ja köyhyyden esiintymisen yleisyyden arvioimiseen ainakin Suomessa. Kansainvälisen tutkimustiedon valossa kuitenkin myös muut asiat kuten yksilön sosiaaliset suhteet ja kulutusmahdollisuudet ovat hyvinvoinnin tärkeitä osatekijöitä (esim. Diener&Seligman2004; Räsänen 2008; Jones ym. 2008). Erityisesti ajalliset vertailututkimukset ovat tällaisista kysymyksistä verrattain harvinaisia. Suomi 1999, 2004 ja aineistot tarjoavatkin uudentyyppisiä avauksia sosiaalisen hyvä- ja huono-osaisuuden tarkasteluun eri näkökulmista. Kyselyaineisto sisältää informaatiota yksilöiden tekemistä valinnoista arkielämän eri tilanteissa sekä identifioitumisesta lähiympäristöönsä ja erilaisiin yhteiskunnallisiin instituutioihin. Nämä ovat teemoja, joita on kvantitatiivisilla aineistoilla tarkasteltu vähän. Tässä mielessä Suomi aineisto tarjoaa hyvät edellytykset kulutusyhteiskunta- ja

15 elämäntapateemojen systemaattiseen ja koko suomenkielistä väestöämme edustavaan tarkasteluun. Vastaavalla tavalla tiedot vastaajan, vastaajan puolison sekä vastaajien vanhempien ammatista mahdollistavat yhteiskunnallisten asemien periytyvyyttä koskevien argumenttien empiirisen testaamisen. Yleisten elämäntapa- ja elinolokysymysten ohella uutta tieto- ja viestintätekniikkaa koskevat osiot tarjoavat monipuolista informaatiota esimerkiksi suhtautumisesta tietokoneisiin, matkapuhelimiin ja muihin viestintäteknologisiin laitteisiin. Aineiston avulla on esimerkiksi mahdollista verrata perinteisiä medioita, kuten televisiota tai sanomalehteä, koskevia asenteita tietoyhteiskunnalle tyypillisiä laitteita koskeviin asenteisiin. Postikyselyaineisto tavoittaa myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät käytä lainkaan tietokonetta tai internetiä. Edellisten seikkojen lisäksi aineisto mahdollistaa myös ajallisten vertailujen tekemisen. Suomi aineisto on pääosiltaan vertailukelpoinen aikaisemmin kerättyjen Suomi 2004 ja Suomi kyselytutkimusaineistojen kanssa (ks. tarkemmin liite 2). Tällä perusteella aineisto on edustamansa teemojen osalta ainutlaatuinen ja monipuolisesti hyödynnettävissä kahden ajankohdan vertailuun tähtäävissä pitkittäistutkimuksissa. Edelleen aineisto on havaintoyksikköjä koskevan lukumääränsä valossa (N=1202) suuri useimpiin suomalaisiin kysely- ja haastatteluaineistoihin nähden. Korostettakoon lisäksi, että aineisto edustaa koko suomenkielistä aikuisväestöämme. Näin ollen Suomi kyselytutkimus tarjoaa verrattain käyttökelpoisen aineiston niin koko suomenkielisen väestön kuin yksittäisiin väestöryhmiin (esim. nuoret, maaseudulla asuvat, korkeakoulututkinnon suorittaneet tai lapsiperheet) kohdistuvien tutkimuskysymysten tarkastelun. 15

16 16 5 YHDISTETTY AINEISTO JA YHTEISKUNNALLISET MUUTOKSET Suomi kyselyaineisto on jatkoa aiemmin kerätyille Suomi 1999 kulutus ja elämäntapa vuosituhannen vaihteessa ja Suomi 2004 kulutus ja elämäntapa vuosituhannen alussa -kyselyaineistoille. Näistä kolmesta aineistosta on koottu yhdistetty aineisto toisiaan vastaavien muuttujien osalta. Tämän yhdistetyn aineiston muuttujaluettelo ja käyttäjäopas on esitetty liitteessä Tietotekniikan merkitys suomalaisten arjessa Jatkuvasti kehittyvän teknologian myötä uudet innovaatiot nousevat kilpailemaan perinteisten kulutushyödykkeiden kanssa. Kuvio 3 kuvaa muutosta eri kulutushyödykkeiden välttämättömäksi kokemisessa arjessa vuosien 1999 ja 2009 välillä. Lomakkeessa kysymys esitettiin seuraavasti: Mitkä seuraavista kulutushyödykkeistä koet välttämättömäksi jokapäiväisen toimintasi kannalta?. Välttämättömyyttä arvioitiin kolmeportaisella asteikolla, jossa 1= välttämättömyys, 2= tarpeellinen, mutta ei välttämätön ja 3= ei tarpeellinen, ei välttämättömyys. Tarkat kysymysmuodot on nähtävissä liitteessä 1. Kuvioissa on esitetty arvon 1 antaneiden osuudet kaikista vastaajista kunakin tarkasteltavana vuonna. Muutosten tilastolliset merkitsevyydet on merkitty kunkin muuttujan kohdalle tähdin: erittäin merkitsevää muutosta symboloi *** (p<0,001), merkitsevää ** (p<0,01) ja melkein merkitsevää * (p<0,05). Ei tilastollisesti merkitsevästä muutoksesta kertoo akronyymi nfs. Kuviosta 3 havaitaan selvästi viimeisten kymmenen vuoden aikana tapahtunut tietotekniikan arkipäiväistyminen. Välttämättömyyksistä on tullut turhakkeita ja entisistä ylellisyystuotteista välttämättömyyksiä. Esimerkiksi matkapuhelimet ovat korvanneet lankapuhelimet tärkeimpinä viestintävälineinä. Tietokoneet ja internet ovat nousseet auton rinnalle arjen välttämättömyyshyödykkeiksi ja samalla kenties heikentäneet päivittäisen sanomalehden ja television asemaa.

17 17 Kuvio 3 Eri kulutushyödykkeiden välttämättömyydeksi kokeminen vuosina 1999, 2004, 2009 Kirjallisuudessa on esitetty monenlaisia väitteitä siitä, miten informaatioteknologian käytön yleistyminen on muuttanut arkielämän luonnetta.yksiselitteistä näyttöä tietotekniikan vaikutuksesta perinteisempien medioiden käytön vähenemiseen ei kuitenkaan ole löydetty. Esimerkiksi Riitta Hanifin (2009) mukaan uusi tietotekniikka pikemminkin täydentää kuin korvaa perinteisen painetun median käyttöä. Esimerkiksi yleinen oletus, että uutisten lukeminen ilmaiseksi internetissä olisi syy sanomalehtien vähenevään tilauskantaan ei saa vahvistusta tutkimuksista. Paperilehtien tilaamattomuutta selittävät muut yhteiskunnallisissa muutokset ja tekijät, kuten puutteellinen integraatio yhteiskuntaan, vähäiset taloudelliset resurssit tai vaihtelevat ja kiireiset elämäntilanteet (Hujanen, 2002). Toisaalta esimerkiksi amerikkalaisen John Robinsonin tutkimusten mukaan internetiä voidaan pitää 1970-luvun jälkeisen television aikakauden ensimmäisenä tuotteena, joka muokkaa ratkaisevasti kotitalouksien ajankäytön rakenteita. Kuten tunnettua, television katselusta kehkeytyi nopeasti merkittävin vapaa-ajan viettotapa kaikissa länsimaissa. Sen myötä muun muassa kirjojen lukemiseen sekä radion kuunteluun käytetty aika on vähentynyt selvästi (Robinson ym. 2003; Robinson & Kestnbaum 1999). Suomalaisetkin viettävät joka päivä yli kaksi tuntia televisioruudun ääressä.

18 18 Tämä on yli puolet enemmän kuin toiseen suureen tieto- ja viihdekulutuksen muotoon lehtien, kirjojen ja muiden painotuotteiden lukemiseen käytetty osuus (Niemi & Pääkkönen 2002, 36 37). Siinä missä television yleistyminen johti lukemiseen käytetyn ajan vähäntymiseen, näyttää internetin käyttö edelleen vahvistavan tätä trendiä. Tosin internetin käytön lisääntyminen näytää vähentävän selvästi myös television katseluun käytettyä aikaa (Robinson ym. 2003, 13). Internetin käytöstä onkin muodostunut nopeasti sekä tietokoneen yleisin käyttötarkoitus että ensimmäinen ajankäytön kategoria, joka syö aikaa television katselulta. Tällä perusteella sitä voidaan pitää vapaa-ajan käyttöä jälleen monipuolistavana tekijänä. 5.2 Arvot ja asenteet muutoksessa On selvää, että suomalaisten asenteet tietotekniikkaa ja sen tärkeyttä kohtaan ovat muuttuneet 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana merkittävästi. Suomalainen arvo- ja asennemaailma on viime vuosina kuitenkin muuttunut monella muullakin tapaa. Viimeaikaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa on säännöllisesti viitattu vallitseviin arvoihin ja asenteisiin. On puhuttu esimerkiksi kovien arvojen ja asenteiden paluusta Suomeen. Implisiittisenä oletuksena on pidetty sitä, että arvot ja asenteet ovat monelta osin muuttuneet viime vuosina, koska suomalaisessa yhteiskunnassa on tapahtunut verrattain paljon muutoksia. Toisaalta monet tutkijat ovat sitä mieltä, että kokonaisvaltainen maailmankatsomus, tai niin sanottu maailmankuva, jäsentää arvoja ja asenteita. Toisin sanoen yhteiskuntaelämän muutokset eivät useinkaan heijastu suoraan tavallisten ihmisten arvoihin ja asenteisiin. Vaikka näin olisikin, on samalla tärkeää huomata, että ihmisten arvot, asenteet ja mielipiteet ovat aina kiinteässä yhteydessä yhteiskunnalliseen ilmapiiriin. Tästä näkökulmasta myös yksilöiden arvojen voi ajatella vaihtelevan yhteiskunnallisten olojen mukaan. Yksilön arvot ja asenteet rakentuvat lopulta sen pohjalle, mitä yksilö kokee tärkeäksi, ja monet asiat vaihtelevat tilanteesta toiseen siirryttäessä. Kuviossa 4 havainnollistetaan suomalaisten arvojen ja asenteiden muutosta viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kuviossa esitettyjen tulosten valossa suomalaisten arvo- ja asennemaailmassa on tapahtunut siirtymää kohti postmateriaalisia arvoja. Muutosprosessia havainnollistaa parhaiten se, että terveyden, turvallisuuden ja työn merkitys on vähentynyt, kun taas elämänlaatuun ja itsensä toteuttamiseen liittyvät asiat ovat tulleet aikaisempaa tärkeämmiksi. Useiden näkemysten mukaan postmateriaalisten

19 19 arvojen ja asenteiden tärkeys korostuu sellaisissa yhteiskunnissa, joissa yksilön perustarpeet ja olemassaolon jatkuvuus ovat jo ennalta käsin turvattuja. Kuviosta 4 nähdään että, terveyttä pidetään edelleen tutkituista asioista selvästi tärkeimpänä vaikka sen arvostus onkin viimeisten viiden vuoden aikana jonkin verran vähentynyt. Aikaisempien vuosien tapaan suomalaiset pitävät terveyden ohella tärkeinä ennen kaikkea itsekunnioitusta, vapautta ja rakkautta. Kuvio 4 Suomalaisten arvot ja asenteet vuosina 1999, 2004, 2009 On kuitenkin osoitettu, että eri asioiden arvostus vaihtelee merkittävästi esimerkiksi ikäryhmittäin. Lisäksi on havaittu, että monen asian arvostus on erilaista naisten ja miesten keskuudessa. Esimerkiksi käsitykset sukupuolten välisestä tasa-arvosta ovat yleensä jokseenkin sukupuolisidonnaisia. Tarkasteltaessa tuloksia ikäryhmittäin vuoden 2009 aineistolla (ks. kuvio 5) havaitaan, että yksilön perusturvallisuuteen liittyvien tekijöiden, kuten aineellisen hyvinvoinnin, maailmanrauhan ja kansallisen turvallisuuden, arvostus vaihtelee selvästi ikäryhmittäin. Ikäryhmien väliset erot selittynevät lähinnä eri sukupolviin kuuluvien toisistaan eroavilla nuoruudenkokemuksilla yleisestä hyvinvoinnista sekä maailman ja kansallisen turvallisuuden tilasta. Tämän päivän nuorten voidaan ajatella edustavan ensimmäistä sukupolvea, jolle taloudellinen hyvinvointi on tuttua lapsuudesta asti ja jolle sota-aika on

20 20 kaukaisempi asia kuin heitä vanhemmille sukupolville. Nuoremmat, suomalaiseen hyvinvointivaltioon syntyneet vastaajat, saattavat pitää vakaata yhteiskunnallista tilannetta ja taloudellista hyvinvointia lähes itsestäänselvyyksinä eivätkä siksi arvosta kyseisiä asioita yhtä paljon kuin vanhemmat sukupolvet. Kuvio 5 Suomalaisten arvot ja asenteet ikäryhmittäin vuonna 2009 Aineiston perusteella nuoremmat ikäryhmät arvostavat vapaa-aikaa sekä mielenkiintoista ja mukavaa elämää enemmän kuin vanhempi väestö. Selvimmin ikäryhmien väliset asenne-erot tulevat esille mukavan elämän kohdalla, jonka arvostus on sitä vähäisempää, mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kysymys. Terveys on puolestaan selvästi tärkein asia vanhemmille ikäryhmille, kun taas alle 31-vuotiaat arvostavat terveyttä selvästi vähemmän. Kysymys lienee pitkälti ikään liittyvästä asenteesta: on perusteltua olettaa, että terveyden arvostus kasvaa myöhemmällä iällä. Työ on vähiten tärkeää alle 31-vuotiaille ja yli 60-vuotiaille, mikä on luonnollista, kun otetaan huomioon, kuinka suuri osa kyseisten ikäryhmien edustajista on työvoiman ulkopuolella. Kuten kuviosta 6 havaitaan, sukupuolen suhteen arvo- ja asennemaailmoissa ei esiinny kovin suurta vaihtelua. Huomioitavaa on kuitenkin se, että naiset pitävät kaikkia asioita hieman tärkeämpinä itselleen kuin miehet. Suurempi ero sukupuolten välillä on tasa-arvoa ja turvallisuutta

21 21 koskevissa kysymyksissä, joita naiset pitävät selkeästi tärkeämpinä. Tulokset ovat linjassa yhteiskunnallisen keskustelun kanssa, jossa naisten asema usein esitetään miesten asemaa heikompana. Kuvio 6 Suomalaisten arvot ja asenteet sukupuolen mukaan vuonna Vapaa-aika entistä välttämättömämpi asia suomalaisille Seuraavassa tarkastellaan sitä, miten eri asioiden välttämättömyydeksi kokeminen on muuttunut Suomessa vuosien 1999 ja 2009 välillä. Lomakkeessa kysymys esitettiin seuraavasti: Mitkä seuraavista asioista koet välttämättömyyksiksi itsellesi?. Välttämättömyyttä arvioitiin kolmeportaisella asteikolla, jossa 1= välttämättömyys, 2= tarpeellinen, mutta ei välttämätön ja 3= ei tarpeellinen, ei välttämättömyys. Kuvioissa on esitetty arvon 1 antaneiden osuudet kaikista vastaajista kunakin tarkasteltavana vuonna.

22 22 Kuvio 7 Eri asioiden välttämättömäksi kokeminen vuosina 1999, 2004 ja Kuviosta 7 nähdään, että suomalaisen aikuisväestön asenteet ovat jonkin verran muuttuneet viimeisten kymmenen vuoden aikana. Aikaisempien tutkimuksien tekovuosien tapaan suomalaiset pitävät annetuista vaihtoehdoista tärkeimpinä vapaa-aikaa, kotia ja lapsia sekä toimivia ihmissuhteita. Nämä kokee välttämättömiksi noin 80 prosenttia Suomen aikuisväestöstä. Toimivien ihmissuhteiden arvostus on kuitenkin selvästi laskenut vuosien 1999 ja 2009 välisenä aikana, kun taas vapaa-aikaa arvostetaan selvästi enemmän kuin aikaisemmin. Vapaa-ajan arvostuksen lisääntymisen valossa merkillä pantavaa on, että aikaisempaa pienempi osa suomalaisista kokee työn välttämättömyydeksi oman itsensä kannalta. Tulokset tukevat yleistä näkemystä siitä, että vapaa-ajan merkitys on viime vuosien saatossa lisääntynyt ja työnteon vähentynyt (ks. esim. EVA 2010; Tilastokeskus 2005; Liikkanen 2004). Nuhteetonta elämää ei myöskään koeta samalla tavalla välttämättömyydeksi kuin aikaisemmin, vaikka 40 prosenttia suomalaisista pitää sitä edelleen välttämättömänä asiana. Vähiten välttämättömäksi koetaan aikaisempien vuosien tapaan lomamatka kerran puolessa vuodessa, kulttuuripalveluiden käyttö sekä säännöllinen ravintolassa käynti, joita pitää välttämättöminä itselleen alle 10 prosenttia suomalaisesta aikuisväestöstä.

23 23 Mutta kokevatko naiset ja miehet eri asioita välttämättömiksi? Entä millaisia eroja eri ikäryhmien arvioissa voidaan havaita? 5.4 Mikä on välttämätöntä? Erot asenteissa sukupuolen ja iän mukaan Kuviossa 8 on tarkasteltu sitä, missä määrin naiset ja toisaalta miehet pitävät eri asioita välttämättöminä. Tarkastelu on tehty vuoden 2009 aineistolla. Kuviosta nähdään, että yleisesti ottaen naiset suhtautuvat miehiä ehdottomammin eri tekijöiden välttämättömyyteen omassa elämässä. Suurimmat naisten ja miesten väliset erot havaitaan kotiin ja lapsiin, toimiviin ihmissuhteisiin, liikuntaan sekä lukemiseen suhtautumisessa, jotka ovat suomalaisille naisille selvästi välttämättömämpiä kuin suomalaisille miehille. Lisäksi suurempi osa naisista kuin miehistä pitää vapaa-aikaa, musiikin kuuntelua ja kulttuuripalveluita välttämättömyyksinä itselleen. Kuvio 8 Eri asioiden välttämättömäksi kokeminen sukupuolen mukaan vuonna 2009 Kuvioissa 9 on puolestaan tarkasteltu eri asioiden välttämättömäksi kokemista ikäryhmittäin. Kuviosta 9 nähdään, että ikä erottelee selvästi enemmän kuin sukupuoli suomalaisia sen suhteen, missä määrin eri tekijät

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Nuorten työasenteet, muutoksessa vai ei?

Nuorten työasenteet, muutoksessa vai ei? Nuorten työasenteet, muutoksessa vai ei? Mistä työlle tekijöitä -seminaari Outokumpu 1.11. Terhi-Anna Wilska Turun kauppakorkeakoulu Nuorten työasenteiden mittaaminen Nuorisobarometreissa Vuodesta 1994

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2530 Nuorisobarometri 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA

ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopisto Myynnin ennakointikamari 10.11.2015 Kulutuksen nykytila ja trendit Mikä on iän ja sukupolven merkitys

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

ZA4881. Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4881. Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland ZA4881 Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 241 INFORMATION SOCIETY Q1. Luen teille seuraavaksi joukon vapaa-ajanviettotapoja.

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu 16 SFS ISO252 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /16 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch

Lisätiedot

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa MIIKA MANNINEN VALVOJA: DOS. KALEVI KILKKI 22.9.2016 ESPOO Sisältö - Työn tausta ja motivaatio - Tutkimusaineisto ja -menetelmät

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 2014

Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 2014 Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 2014 TUTKIMUKSEN TILAAJA Energiateollisuus ry. TUTKIMUSMENETELMÄ: Puhelinhaastattelu HAASTATTELUAJANKOHTA: 3.-16.3.2014 HAASTATTELUJEN MÄÄRÄ: 1001 SISÄLTÖ: Tulosten tilastolliset

Lisätiedot

Suomalaisten työuraan liittyvät mielipiteet keväällä 2015

Suomalaisten työuraan liittyvät mielipiteet keväällä 2015 Suomalaisten työuraan liittyvät mielipiteet keväällä 01 Keva ja Tela Lisätietoja: Keva, työelämäpalvelujen johtaja Pauli Forma, puh. 00 0, pauli.forma(at)keva.fi Työeläkevakuuttajat TELA ry, toimitusjohtaja

Lisätiedot

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU Hyvää päivää / iltaa. Olen Oy:stä. Teemme parhaillaan tutkimusta 18-74 vuotta täyttäneiden Helsinkiläisten suhtautumisesta kaupungin liikenneolosuhteisiin. Voinko esittää Teille muutamia kysymyksiä? Tämä

Lisätiedot

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...

Lisätiedot

Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu

Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu Antti Karisto & Ilkka Haapola Lahden tiedepäivä 27.11.2012 www.helsinki.fi/yliopisto APC-ongelma Olisi tärkeää erottaa toisistaan ikävaikutus (Age), ajankohtavaikutus

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS Lähes kaikki äänestäjät haluavat nostaa tärkeimmiksi kuntavaaliteemoiksi vanhusten huollon ( %), kotikunnan talouden ja velkaantumisen

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

SPOT- profiilitutkimusraportti. Naurunappula Syyskuu 2015

SPOT- profiilitutkimusraportti. Naurunappula Syyskuu 2015 SPOT- profiilitutkimusraportti Naurunappula Syyskuu 2015 Yleistä tutkimuksesta Naurunappula.com- sivuston kävijäprofiilitutkimus on toteutettu 16.- 30. syyskuuta 2015 välisenä aikana. Vastauksia tutkimukseen

Lisätiedot

Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Päätuloksia ja tietoja NAO-kohderyhmästä

Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Päätuloksia ja tietoja NAO-kohderyhmästä Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Päätuloksia ja tietoja NAO-kohderyhmästä Antero Malin Professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.10.2013 Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) PIAAC:

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

SMOTO MP2016-tutkimus

SMOTO MP2016-tutkimus SMOTO MP2016-tutkimus Suomalaisen motoristin profiili Moottoripyöräily Suomessa MP-ajoneuvoveron vaikutus moottoripyöräilyyn SMOTO, Jari Kielinen Suomalaisen motoristin profiili SMOTO MP2016-tutkimus 2

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

ZA5213 Flash Eurobarometer 276 (Monitoring the Social Impact of the Crisis: Public Perceptions in the European Union, wave 1)

ZA5213 Flash Eurobarometer 276 (Monitoring the Social Impact of the Crisis: Public Perceptions in the European Union, wave 1) ZA5213 Flash Eurobarometer 276 (Monitoring the Social Impact of the Crisis: Public Perceptions in the European Union, wave 1) Country Specific Questionnaire Finland Flash 276 FINANCIAL CRISIS D1. Sukupuoli

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2013 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2013, huhtikuu 40 Kuluttajien odotukset työttömyydestä ja työttömyysasteen vuosimuutos 2000-2013 Saldoluku

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Plaza.fi/Etusivu

Kävijäprofiili 2012. Plaza.fi/Etusivu Kävijäprofiili 20 Plaza.fi/Etusivu Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Plaza.fi/Etusivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa 2011. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 1

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

VAALIPUNTARI JYVÄSKYLÄ

VAALIPUNTARI JYVÄSKYLÄ VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 97 00 ja odotukset vuodelle 01 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri on kuukausittainen

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2352 Yliopistoista vuonna 2001 valmistuneiden työelämään sijoittuminen viisi vuotta valmistumisen

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Nettivaraosa.com

Kävijäprofiili 2012. Nettivaraosa.com Kävijäprofiili 20 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa 20. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 69-vuotiaat (est. 3.629.000 henkeä, 6.948

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2012 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2012, huhtikuu 30 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 -30 Kuluttajien odotukset taloudesta ja kuluttajien

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, toukokuu Eri laitteiden ja yhteyksien yleisyys kotitalouksissa toukokuussa 2014 Matkapuhelin Televisio

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA -TUTKIMUS Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Syyskuu 2006 SUOMI EUROOPASSA -TUTKIMUS 2006 KORTTI 1 0 En ollenkaan 1 Alle ½ tuntia 2 ½ - 1 tuntia 3 Yli tunnin, mutta korkeintaan 1 ½ tuntia 4 Yli 1 ½ tuntia, mutta korkeintaan

Lisätiedot

Biathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS

Biathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS Biathlon World Championships Kontiolahti 4.-15.3.2015 TAPAHTUMATUTKIMUS Aineisto ja tulokset Tulokset sisältävät vastaukset tapahtuman jälkeen verkkokyselynä kerätystä aineistosta Yhteensä vastauksia 178

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 Kyselytutkimuksen tulokset kunnassa Kuopio..0 Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 1 Johdanto Selvityksen taustaa Tutkimus asukkaiden teknisiä palveluita koskevista

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

SunRETU-SELVITYS. Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta. Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu

SunRETU-SELVITYS. Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta. Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu SunRETU-SELVITYS Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SELVITYKSEN TAUSTAT... 4 2.1 Vastaajien

Lisätiedot

Porvoon kaupunginkirjasto: vastukset 2013

Porvoon kaupunginkirjasto: vastukset 2013 Porvoon kaupunginkirjasto: vastukset 2013 Vastauksia kielen mukaan Svar enligt språk Kieli - Språk swe fin 0 50 100 150 Vastaustapa - Svarsmetod Paperivastaus - papperssvar Sähköinen vastaus - elektroniskt

Lisätiedot

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.)

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) SeAMK:n Kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijoiden syyskuussa 2010 tekemän E-kirjakyselyn tuloksia TAUSTATIETOJA Kyselytutkimus

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Uraanikaivoskiistat ja suomalaisten käsitykset uraaniasioista Uraanikaivoksia vastustavan väen seminaari ja tapaaminen Kolilla

Uraanikaivoskiistat ja suomalaisten käsitykset uraaniasioista Uraanikaivoksia vastustavan väen seminaari ja tapaaminen Kolilla Uraanikaivoskiistat ja suomalaisten käsitykset uraaniasioista Uraanikaivoksia vastustavan väen seminaari ja tapaaminen Kolilla 3-5.8.2007 Tapio Litmanen Akatemian tutkijatohtori Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteen

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone

Raportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:16:23 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2873 KIRJASTOJEN KANSALLINEN KÄYTTÄJÄKYSELY: YLEISET KIR- JASTOT 2013

KYSELYLOMAKE: FSD2873 KIRJASTOJEN KANSALLINEN KÄYTTÄJÄKYSELY: YLEISET KIR- JASTOT 2013 KYSELYLOMAKE: FSD2873 KIRJASTOJEN KANSALLINEN KÄYTTÄJÄKYSELY: YLEISET KIR- JASTOT 2013 QUESTIONNAIRE: FSD2873 NATIONAL USER SURVEY OF FINNISH PUBLIC LIBRARIES 2013 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Suomenkuvalehti.fi ja Suomen Kuvalehti

Kävijäprofiili 2012. Suomenkuvalehti.fi ja Suomen Kuvalehti Kävijäprofiili 0 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa 0. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 1 6-vuotiaat (est. 3.6.000 henkeä, 6.8 vastaajaa)

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

VAALIPUNTARI KOKO SUOMI

VAALIPUNTARI KOKO SUOMI VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Ikäinnovaatio hanke

Ikäinnovaatio hanke Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 30.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn

Lisätiedot

Kuluttajien valmius kysyntäjoustoon

Kuluttajien valmius kysyntäjoustoon Kuluttajien valmius kysyntäjoustoon Enni Ruokamo, Rauli Svento ja Maria Kopsakangas-Savolainen Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu, SYKE BC-DC Workshop 16.1.2017 Kyselyn taustat ja tarkoitus Pilottitutkimus

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

FSD1319 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2000

FSD1319 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2000 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1319 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ?

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? TURUN YLIOPISTO MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri KYSELYTUTKIMUS Suoritettiin heinäkuussa 2008 puhelinkyselyinä Osallistujat: 35 55 vuotiaat (N=501) 65 70

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot