Working Papers in Economic Sociology:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Working Papers in Economic Sociology:"

Transkriptio

1 OUTI SARPILA, PEKKA RÄSÄNEN, JANI EROLA, JOONAS KEKKI & KAROLIINA PITKÄNEN Working Papers in Economic Sociology: Suomi 2009: Tutkimusseloste ja aineistojen vertailua

2 Turun yliopisto/sosiaalitieteiden laitos Turku 2010 ISBN ISSN

3 ABSTRAKTI Julkaisussa esitellään syksyllä 2009 kerätty postikyselyaineisto Suomi 2009 kulutus ja elämäntapa. Kyselylomake lähetettiin kaikkiaan vuotiaalle suomenkieliselle suomalaiselle. Otantamenetelmänä käytettiin yksinkertaista satunnaisotantaa. Aineistossa olevien tapausten lukumäärä on ja aineiston lopullinen vastausprosentti 49. Aineiston keruusta vastasi Turun yliopiston taloussosiologian oppiaine. Aineiston keruun kustannuksiin osallistuivat lisäksi Turun yliopiston ja Jyväskylän yliopiston sosiologian oppiaineet. Julkaisussa esitellään aluksi aineiston kerääminen sekä arvioidaan aineiston katoa ja sen vaikutusta aineiston edustavuuteen. Julkaisun lopussa tarkastellaan sitä, miten eri asioiden välttämättömyydeksi kokeminen on muuttunut Suomessa vuosien 1999 ja 2009 välillä. Lisäksi katsotaan, millaisia eroja naisten ja miesten sekä toisaalta eri-ikäisten suomalaisten asenteissa voidaan havaita.

4 ABSTRACT This publication describes the data from Finland 2009 consumption and lifestyle postal survey. Original questionnaires were sent to a total of 2, year old Finnish-speaking Finns during autumn 2009, with a final sample of 1,202 (response rate of 49%). The participants were selected using simple random sampling. The first part of this paper describes the data collection process, following with analysis on non-respondents and their impact on the representativeness of the data. The final section examines how the process of experiencing different things as necessities has changed in Finland between the years 1999 and In addition, we will also observe the differences in attitudes between men and women and between different age groups.

5 SISÄLLYSLUETTELO ABSTRAKTI JOHDANTO OTANTA, KYSELYN KERÄÄMINEN JA AINEISTON TALLENTAMINEN Otanta Kyselyn kerääminen Kysymysten koodaus ja lomakkeiden muuttujaryhmät KATOANALYYSI JA AINEISTON EDUSTAVUUS AINEISTON ARVIOINTIA YHDISTETTY AINEISTO JA YHTEISKUNNALLISET MUUTOKSET Tietotekniikan merkitys suomalaisten arjessa Arvot ja asenteet muutoksessa Vapaa-aika entistä välttämättömämpi asia suomalaisille Mikä on välttämätöntä? Erot asenteissa sukupuolen ja iän mukaan LÄHTEET LIITE 1. SUOMI KYSELYN KYSYMYSLOMAKE LIITE 2. SUOMI YHDISTETYN AINEISTON MUUTTUJALUETTELO JA KÄYTTÄJÄN OPAS... 41

6 KUVIOLUETTELO Kuvio 1 Aikataulujen ja postitse palautuneiden lomakkeiden seuranta... 9 Kuvio 2 Otos ja lopullisen näytteen muodostuminen Kuvio 3 Eri kulutushyödykkeiden välttämättömyydeksi kokeminen vuosina 1999, 2004, Kuvio 4 Suomalaisten arvot ja asenteet vuosina 1999, 2004, Kuvio 5 Suomalaisten arvot ja asenteet ikäryhmittäin vuonna Kuvio 6 Suomalaisten arvot ja asenteet sukupuolen mukaan vuonna Kuvio 7 Eri asioiden välttämättömäksi kokeminen vuosina 1999, 2004 ja Kuvio 8 Eri asioiden välttämättömäksi kokeminen sukupuolen mukaan vuonna Kuvio 9 Eri asioiden välttämättömäksi kokeminen iän mukaan vuonna TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1 Aineiston sukupuolijakauma verrattuna väestöön Taulukko 2 Tutkimusaineiston ja väestön ikäjakauman vertailu Taulukko 3 Tutkimusaineiston ja väestön sukupuolittainen vertailu eri ikäryhmissä... 13

7 7 1 JOHDANTO Suomi 2009 kulutus ja elämäntapa -kysely kerättiin Turun yliopiston taloussosiologian ja sosiologian oppiaineen sekä Jyväskylän yliopiston sosiologian oppiaineen yhteistyönä syksyllä Päävastuu aineiston keruusta oli Turun yliopiston taloussosiologian oppiaineella joka sijaitsi tuolloin Turun kappakorkeakoulun markkinoinnin laitoksella. Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa suomalaisten elämäntapoja ja kulutustottumuksia. Lomake laadittiin siten, että se oli pääosin yhteneväinen vuosina 1999 ja 2004 kerättyjen Suomi 1999 kulutus ja elämäntapa vuosituhannen vaihteessa ja Suomi 2004 kulutus ja elämäntapa vuosituhannen alussa -kyselyiden kanssa. Otoskoko vuoden 2009 kyselyssä oli 2500 tapausta. Aineiston keruusta ja tallennusprosessista vastasivat professori Pekka Räsänen (Turun yliopisto), assistentti Outi Sarpila (Turun yliopisto) ja akatemiatutkija Jani Erola (Turun Yliopisto). Kyselyn suunnitteluun osallistui myös professori Terhi-Anna Wilska (Jyväskylän yliopisto). Aineiston käsittelyssä ja tutkimusselosteen laatimisessa avustivat kauppatieteiden ylioppilaat Karoliina Pitkänen ja Joonas Kekki. Tutkimusselosteesta ja käsikirjoituksen viimeistelystä vastasivat Outi Sarpila ja Pekka Räsänen. Tätä tutkimusselostusta voidaan käyttää vuosien 1999 ja 2004 aineistoa koskevien selostuksen rinnalla kaikkia kyselyaineistoja käytettäessä. Vuoden 2009 kyselyssä käytetty lomake sekä vuosien 1999, 2004 ja 2009 yhdistetyn aineiston käyttöön liittyvä käsikirja löytyvät liitteinä tämä tutkimusselosteen lopusta. Julkaisussa kuvaillaan aluksi aineiston keräämisen ja tallentamisen vaiheet sekä tarkastellaan aineiston katoa ja sen vaikutusta aineiston edustavuuteen. Näiden valossa dataa arvioidaan koko suomalaista väestöä kuvaavana aineistona. Lopussa tarkastellaan ja vertaillaan eri vuosien aineistoja sekä tehdään havaintoja yhteiskunnassamme tapahtuneista muutoksista. Lisäksi tarkastellaan vastausten vaihtelua sosiodemografisten tekijöiden valossa.

8 8 2 OTANTA, KYSELYN KERÄÄMINEN JA AINEISTON TALLENTAMINEN 2.1 Otanta Suomi 2009 kulutus ja elämäntapa -kyselyn perusjoukon muodostavat vuotiaat suomenkieliset suomalaiset. Kysely toteutettiin postikyselynä ja lähetettiin kaikkiaan suomalaiselle. Otos poimittiin yksinkertaisena satunnaisotantana väestötietojärjestelmästä. Aineisto kerättiin näin ollen samalla menetelmällä kuin aikaisempien vuosien Suomi 1999 ja Suomi aineistot (ks. tarkemmin Erola ym. 2005; Erola & Räsänen 2000). 2.2 Kyselyn kerääminen Ensimmäinen kyselylomake postitettiin ja vastausaikaa annettiin 4.9. asti. Postituksessa ilmenneiden ongelmien vuoksi osa vastaajista sai kyselylomakkeen vasta muutamaa päivää ennen vastausajan umpeutumista. Vastaamatta jättäneille lähetettiin toinen kyselomake ja vastausaikaa annettiin tällä kertaa runsaasti. Lomakkeen saaneita pyydettiin vastaamaan mennessä. Kolmas lomake lähetettiin ja vastausaikaa annettiin asti. Neljäs ja viimeinen muistutus kyselylomakkeineen postitettiin Neljännen lomakkeen viimeinen vastauspäivä oli Kyselyn aikataulua ja päivittäin postitse palautettujen lomakkeiden lukumäärän vaihtelua havainnollistetaan seuraavan sivun kuviossa 1. Tämän vuoden kyselyyn oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus vastata myös internetissä. Mahdollisuudesta kerrottiin kyselylomakkeen mukana lähetetyssä saatekirjeessä. Sähköisen kyselylomakkeen täytti kuitenkin vain 95 vastaajaa eli 8 % kaikista kyselyyn vastanneista.

9 9 Palautetut päivittäin Palautettujen kokonaismäärä Kuvio 1 Aikataulujen ja postitse palautuneiden lomakkeiden seuranta 2.3 Kysymysten koodaus ja lomakkeiden muuttujaryhmät Lomakkeiden tiedot tallennettiin muuttujakohtaisesti siten, että kysymyksestä 1 (sukupuoli) muodostettiin muuttuja 1 (V1), kysymyksestä 2 (syntymävuosi) muuttuja 2 (V2) ja niin edelleen. Kun yksittäisestä kysymyksestä jouduttiin muodostamaan useampia muuttujia, ne nimettiin kysymyksen numeron mukaan kirjainmerkein varustettuna (esim. V28a, V28b jne.). Avoimena kysytyt tiedot on koodattu siinä muodossa kuin vastaaja on ne lomakkeeseen kirjoittanut. Avoimena kysytty vastaajan oma ammatti, puolison ammatti sekä vanhempien ammatit (V10, V16, V21 ja V22) on koodattu ISCO68-ammattiluokituksen (ks. ILO 1969) ja Erikssonin ja Goldthorpen luokkaluokitusten mukaisesti (Ganzeboom & Treiman 1993, ks. tarkemmin Eriksson ja Goldthorpe 1992). Perustelu ISCO68-luokituksen käyttöön uudempien ISCO88 ja ISCO2008-luokitusten sijaan on lähinnä tutkimusekonominen. Suomi 1999-aineiston ammatit luokiteltiin alkujaan tätä käyttäen ja samaa käytäntöä jatkettiin Suomi aineiston kohdalla. Tarvittaessa luokitus on muunnettavissa uudempien ammattiluokitusstandardien mukaisiksi Ganzeboomin ja Treimanin (2010) luokitustyökaluja käyttäen. Syntaksi suomalaisten ammattinimikkeiden ISCO68-muotoon luokittelua varten on saatavissa kirjoittajilta. Ammattitietojen lisäksi tulojen ja lainojen yhteydessä kysytyt avokysymykset on koodattu numeeriseen muotoon euromääräisesti (ks. V44 V49).

10 10 3 KATOANALYYSI JA AINEISTON EDUSTAVUUS Haastattelu- ja kyselytutkimuksen vastausprosentilla ja kadolla on huomattava merkitys tulosten yleistettävyyden kannalta. Kadon suuruus voidaan määritellä eri tavoin. Yleinen tapa kadon määrittämiseksi on laskea vastaamatta jättäneiden osuus lopullisesta otoksesta. Lopullinen otos saadaan, kun alkuperäisestä otoksesta vähennetään tavoittamatta jääneet. Tämän kyselyn lopullisen näytteen muodostumista havainnollistetaan kuviossa 2. Kuvio 2 Otos ja lopullisen näytteen muodostuminen Kuten kuviosta 2 nähdään, täytettyjä lomakkeita palautettiin Kyselyn lopullinen vastausprosentti oli näin ollen 49. Vastausprosentti on merkittäväsi alhaisempi kuin vuoden 1999 ja 2004 kyselyiden. Sekä vuonna 1999 että vuonna 2004 vastausprosentit olivat noin 60 %:n luokkaa. Suomalaisten

11 11 halukkuus vastata postikyselyihin on selvästi laskenut viimeisten vuosien aikana. Vaikka on toivottavaa, että vuoden 2009 kyselyyn olisi saatu enemmän vastauksia, on vastausprosentin suuruus kuitenkin linjassa muiden Suomessa viime vuosien aikana toteutettujen väestötason postikyselyiden vastausprosenttien kanssa (ks. esim. Melkas 2008).51 prosenttiyksikön kato saattaa vääristää saatuja tuloksia ainakin joitakin aineiston osaryhmiä tarkasteltaessa. Tutkimustuloksia tulkittaessa tätä kysymystä on pohdittava tapauskohtaisesti. Eri kysymysten osalta puuttuvien vastausten osuus on keskimäärin neljästä viiteen prosenttia. Esimerkiksi tulotiedot puuttuvat kuitenkin usein keskimääräistä useammalta. Vuoden 2009 kyselyyn vastanneista seitsemän prosenttia on jättänyt henkilökohtaiset nettotulonsa ilmoittamatta. Kotitalouden nettituloja koskevat tiedot puuttuvat yhdeksältä prosentilta vastaajista, mikä on selvästi vähemmän kuin vuoden 2004 aineistossa (Erola ym. 2005). Tutkimusaineiston edustavuutta on arvioitu vertaamalla aineiston ikä- ja sukupuolijakaumaa Suomen väestön ikä- ja sukupuolijakaumaan. Vertailukohtana käytettiin vuoden 2009 väestötietoja (Tilastokeskus 2009). Vertailun tulokset näkyvät alla olevissa taulukoissa. Kuten taulukosta 1 nähdään, aineisto on valikoitunut sukupuolen mukaan. Naiset ovat vastanneet kyselyyn miehiä innokkaammin, mikä on tavallista postikyselyissä. Naisten osuustutkimusaineistossa on noin 6 prosenttiyksikköä suurempi kuin Suomen väestössä. Naisten ja miesten vastausosuuksien välinen Taulukko 1 Aineisto Väestö Aineiston sukupuolijakauma verrattuna väestöön Miehet, Naiset, Yhteensä % 56 % 100 % % 50 % 100 % ero ei kuitenkaan ole niin suuri, että sillä olisi merkitystä kovinkaan monen tutkimuskysymyksen kannalta. Mikäli sukupuolta käytetään analyysin keskeisenä muuttujana, on tulosten tulkinnassa kuitenkin aiheellista huomioida havaittu valikoituneisuus. Taulukossa 2 on puolestaan tarkasteltu vuoden 2009 aineiston ikäjakaumaa suhteessa väestön ikäjakaumaan. Taulukosta nähdään, ettei tutkimusaineiston ikäjakauma täysin vastaa Suomen väestön ikäjakaumaa.

12 12 Tutkimusaineistossa kaikki taulukossa 2 tarkastellut ikäryhmät ovat enemmän tai vähemmän ali- tai yliedustettuina. Erot ikäryhmien suhteellisissa osuuksissa aineiston ja väestön välillä vaihtelevat yhden ja kuuden prosenttiyksikön välillä. Tutkimusaineistossa aliedustettuina ovat vuotiaat ja sitä nuoremmat, kun taas vuotiaat ja sitä vanhemmat ovat yliedustettuina. Suurinta yliedustus on vuotiaiden ikäryhmässä, johon kuuluvien osuus tutkimusaineistossa on kuusi prosenttiyksikköä suurempi kuin ko. ikäryhmään kuuluvien osuus väestössä. Aliedustettuina ovat sitä vastoin erityisesti vuotiaat sekä vuotiaat, joiden osuus pitäisi olla kolme prosenttiyksikköä suurempi. Postikyselyissä on tyypillistä, että vanhemmat ihmiset vastaavat nuorempia ikäryhmiä innokkaammin, mitä voidaan selittää esimerkiksi elämäntilanteella. Vanhemmilla ihmisillä on usein enemmän vapaa-aikaa käytettävissä kuin nuorempien ikäryhmien edustajilla. Taulukko 2 Tutkimusaineiston ja väestön ikäjakauman vertailu Aineisto Väestö Yhteensä % 16 % 16 % 17 % 22 % 18 % 100 % % 17 % 18 % 20 % 20 % 12 % 100 % Taulukossa 3 on esitetty Suomen väestön ja tutkimusaineiston välinen sukupuolittainen vertailu eri ikäryhmissä. Taulukosta nähdään, että naisten osalta aineiston ikäjakauma vastaa muuten hyvin väestöä, mutta yli vuotiaat ja vuotiaat ovat jonkin verran yliedustettuina

13 13 tutkimusaineistossa. Molempien ikäryhmien osuus on kolme prosenttiyksikköä suurempi kuin väestössä. Miesten osalta tilanne on kuitenkin toisenlainen. Miehet ovat aliedustettuina kaikissa ikäryhmissä lukuun ottamatta vuotiaita, joissa yliedustus on kolme prosenttiyksikköä. Suurinta miesten aliedustus on nuorimmassa ikäryhmässä sekä vuotiaissa. Taulukko 3 Tutkimusaineiston ja väestön sukupuolittainen vertailu eri ikäryhmissä Yhteensä Aineisto Mies Nainen Mies, % 4 % 7 % 8 % 7 % 9 % 9 % 44 % Nainen, % 7 % 9 % 8 % 10 % 13 % 10 % 56 % Väestö Mies Nainen Mies, % 7 % 9 % 9 % 10 % 10 % 6 % 50 % Nainen, % 7 % 8 % 9 % 10 % 10 % 7 % 50 % Koska aineisto ei täysin vastaa ikä- ja sukupuolijakaumaltaan väestön ikäja sukupuolijakaumaa, on aineistoon sisällytetty paino-muuttuja, joka korjaa vastauskadosta aiheutuvaa aineiston vinoutta. Painokertoimet on laskettu kullekin syntymävuodelle, naisille ja miehille erikseen. Suoria jakaumia tarkasteltaessa on suositeltavaa käyttää painokerrointa.

14 14 4 AINEISTON ARVIOINTIA Empiirisessä tutkimuksessa aineistojen avulla tehtävien päätelmien kannalta on tärkeää tietää, kuinka hyvin aineistot edustavat sitä perusjoukkoa, johon tulokset halutaan yleistää. On esimerkiksi aivan eri asia tarkastella suomalaisten käsityksiä vapaa-ajan käyttötarkoituksista kuin sitä, millä tavalla käsitykset poikkeavat eri väestöryhmien välillä. Suomalaisten käsityksistä saadaan verrattain luotettava kuva huomattavasti pienemmällä otoksella kuin vaikkapa eri-ikäisistä miehistä ja naisista. Tämä tarkoittaa sitä, että mitä yksityiskohtaisempaa informaatiota tavoitellaan, sitä enemmän vaatimuksia aineistolle tulee asettaa. Sama koskee tietysti sitä, millaisia asioita ja millä tavalla niitä on kyselyssä oikeastaan kysytty. On eri asia kysyä ihmisten asennoitumista eettiseen kulutukseen ja kestävään kehitykseen kuin kysyä ihmisten todellisista kulutusvalinnoista tai ympäristöteoista. Pelkästään edelliset seikat osoittavat, että edustavuusongelmat ovat usein täysin erilaisia eri tutkimuskysymyksissä, joten tähän liittyviä aineistovaatimuksia on mahdoton käsitellä seikkaperäisesti tässä yhteydessä. Olennaista Suomi kyselyaineistossa kuitenkin on, että sen avulla on mahdollista saada tietoa monista sellaisista kysymysalueista, joita ei koko väestöä edustavilla aineistoilla muutoin pysty tarkastelemaan. Erityisen tärkeä aineisto on kulutus- ja elämäntapakysymysten tarkastelussa sekä velkaantumista, taloudellista toimeentuloa ja sosiaalista huono-osaisuutta koskevien ongelmien kartoittamisten kohdalla. Näihin ongelmiin keskittyneet survey-tutkimukset painottuvat pääasiassa taloudellisen hyvinvoinnin ja köyhyyden esiintymisen yleisyyden arvioimiseen ainakin Suomessa. Kansainvälisen tutkimustiedon valossa kuitenkin myös muut asiat kuten yksilön sosiaaliset suhteet ja kulutusmahdollisuudet ovat hyvinvoinnin tärkeitä osatekijöitä (esim. Diener&Seligman2004; Räsänen 2008; Jones ym. 2008). Erityisesti ajalliset vertailututkimukset ovat tällaisista kysymyksistä verrattain harvinaisia. Suomi 1999, 2004 ja aineistot tarjoavatkin uudentyyppisiä avauksia sosiaalisen hyvä- ja huono-osaisuuden tarkasteluun eri näkökulmista. Kyselyaineisto sisältää informaatiota yksilöiden tekemistä valinnoista arkielämän eri tilanteissa sekä identifioitumisesta lähiympäristöönsä ja erilaisiin yhteiskunnallisiin instituutioihin. Nämä ovat teemoja, joita on kvantitatiivisilla aineistoilla tarkasteltu vähän. Tässä mielessä Suomi aineisto tarjoaa hyvät edellytykset kulutusyhteiskunta- ja

15 elämäntapateemojen systemaattiseen ja koko suomenkielistä väestöämme edustavaan tarkasteluun. Vastaavalla tavalla tiedot vastaajan, vastaajan puolison sekä vastaajien vanhempien ammatista mahdollistavat yhteiskunnallisten asemien periytyvyyttä koskevien argumenttien empiirisen testaamisen. Yleisten elämäntapa- ja elinolokysymysten ohella uutta tieto- ja viestintätekniikkaa koskevat osiot tarjoavat monipuolista informaatiota esimerkiksi suhtautumisesta tietokoneisiin, matkapuhelimiin ja muihin viestintäteknologisiin laitteisiin. Aineiston avulla on esimerkiksi mahdollista verrata perinteisiä medioita, kuten televisiota tai sanomalehteä, koskevia asenteita tietoyhteiskunnalle tyypillisiä laitteita koskeviin asenteisiin. Postikyselyaineisto tavoittaa myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät käytä lainkaan tietokonetta tai internetiä. Edellisten seikkojen lisäksi aineisto mahdollistaa myös ajallisten vertailujen tekemisen. Suomi aineisto on pääosiltaan vertailukelpoinen aikaisemmin kerättyjen Suomi 2004 ja Suomi kyselytutkimusaineistojen kanssa (ks. tarkemmin liite 2). Tällä perusteella aineisto on edustamansa teemojen osalta ainutlaatuinen ja monipuolisesti hyödynnettävissä kahden ajankohdan vertailuun tähtäävissä pitkittäistutkimuksissa. Edelleen aineisto on havaintoyksikköjä koskevan lukumääränsä valossa (N=1202) suuri useimpiin suomalaisiin kysely- ja haastatteluaineistoihin nähden. Korostettakoon lisäksi, että aineisto edustaa koko suomenkielistä aikuisväestöämme. Näin ollen Suomi kyselytutkimus tarjoaa verrattain käyttökelpoisen aineiston niin koko suomenkielisen väestön kuin yksittäisiin väestöryhmiin (esim. nuoret, maaseudulla asuvat, korkeakoulututkinnon suorittaneet tai lapsiperheet) kohdistuvien tutkimuskysymysten tarkastelun. 15

16 16 5 YHDISTETTY AINEISTO JA YHTEISKUNNALLISET MUUTOKSET Suomi kyselyaineisto on jatkoa aiemmin kerätyille Suomi 1999 kulutus ja elämäntapa vuosituhannen vaihteessa ja Suomi 2004 kulutus ja elämäntapa vuosituhannen alussa -kyselyaineistoille. Näistä kolmesta aineistosta on koottu yhdistetty aineisto toisiaan vastaavien muuttujien osalta. Tämän yhdistetyn aineiston muuttujaluettelo ja käyttäjäopas on esitetty liitteessä Tietotekniikan merkitys suomalaisten arjessa Jatkuvasti kehittyvän teknologian myötä uudet innovaatiot nousevat kilpailemaan perinteisten kulutushyödykkeiden kanssa. Kuvio 3 kuvaa muutosta eri kulutushyödykkeiden välttämättömäksi kokemisessa arjessa vuosien 1999 ja 2009 välillä. Lomakkeessa kysymys esitettiin seuraavasti: Mitkä seuraavista kulutushyödykkeistä koet välttämättömäksi jokapäiväisen toimintasi kannalta?. Välttämättömyyttä arvioitiin kolmeportaisella asteikolla, jossa 1= välttämättömyys, 2= tarpeellinen, mutta ei välttämätön ja 3= ei tarpeellinen, ei välttämättömyys. Tarkat kysymysmuodot on nähtävissä liitteessä 1. Kuvioissa on esitetty arvon 1 antaneiden osuudet kaikista vastaajista kunakin tarkasteltavana vuonna. Muutosten tilastolliset merkitsevyydet on merkitty kunkin muuttujan kohdalle tähdin: erittäin merkitsevää muutosta symboloi *** (p<0,001), merkitsevää ** (p<0,01) ja melkein merkitsevää * (p<0,05). Ei tilastollisesti merkitsevästä muutoksesta kertoo akronyymi nfs. Kuviosta 3 havaitaan selvästi viimeisten kymmenen vuoden aikana tapahtunut tietotekniikan arkipäiväistyminen. Välttämättömyyksistä on tullut turhakkeita ja entisistä ylellisyystuotteista välttämättömyyksiä. Esimerkiksi matkapuhelimet ovat korvanneet lankapuhelimet tärkeimpinä viestintävälineinä. Tietokoneet ja internet ovat nousseet auton rinnalle arjen välttämättömyyshyödykkeiksi ja samalla kenties heikentäneet päivittäisen sanomalehden ja television asemaa.

17 17 Kuvio 3 Eri kulutushyödykkeiden välttämättömyydeksi kokeminen vuosina 1999, 2004, 2009 Kirjallisuudessa on esitetty monenlaisia väitteitä siitä, miten informaatioteknologian käytön yleistyminen on muuttanut arkielämän luonnetta.yksiselitteistä näyttöä tietotekniikan vaikutuksesta perinteisempien medioiden käytön vähenemiseen ei kuitenkaan ole löydetty. Esimerkiksi Riitta Hanifin (2009) mukaan uusi tietotekniikka pikemminkin täydentää kuin korvaa perinteisen painetun median käyttöä. Esimerkiksi yleinen oletus, että uutisten lukeminen ilmaiseksi internetissä olisi syy sanomalehtien vähenevään tilauskantaan ei saa vahvistusta tutkimuksista. Paperilehtien tilaamattomuutta selittävät muut yhteiskunnallisissa muutokset ja tekijät, kuten puutteellinen integraatio yhteiskuntaan, vähäiset taloudelliset resurssit tai vaihtelevat ja kiireiset elämäntilanteet (Hujanen, 2002). Toisaalta esimerkiksi amerikkalaisen John Robinsonin tutkimusten mukaan internetiä voidaan pitää 1970-luvun jälkeisen television aikakauden ensimmäisenä tuotteena, joka muokkaa ratkaisevasti kotitalouksien ajankäytön rakenteita. Kuten tunnettua, television katselusta kehkeytyi nopeasti merkittävin vapaa-ajan viettotapa kaikissa länsimaissa. Sen myötä muun muassa kirjojen lukemiseen sekä radion kuunteluun käytetty aika on vähentynyt selvästi (Robinson ym. 2003; Robinson & Kestnbaum 1999). Suomalaisetkin viettävät joka päivä yli kaksi tuntia televisioruudun ääressä.

18 18 Tämä on yli puolet enemmän kuin toiseen suureen tieto- ja viihdekulutuksen muotoon lehtien, kirjojen ja muiden painotuotteiden lukemiseen käytetty osuus (Niemi & Pääkkönen 2002, 36 37). Siinä missä television yleistyminen johti lukemiseen käytetyn ajan vähäntymiseen, näyttää internetin käyttö edelleen vahvistavan tätä trendiä. Tosin internetin käytön lisääntyminen näytää vähentävän selvästi myös television katseluun käytettyä aikaa (Robinson ym. 2003, 13). Internetin käytöstä onkin muodostunut nopeasti sekä tietokoneen yleisin käyttötarkoitus että ensimmäinen ajankäytön kategoria, joka syö aikaa television katselulta. Tällä perusteella sitä voidaan pitää vapaa-ajan käyttöä jälleen monipuolistavana tekijänä. 5.2 Arvot ja asenteet muutoksessa On selvää, että suomalaisten asenteet tietotekniikkaa ja sen tärkeyttä kohtaan ovat muuttuneet 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana merkittävästi. Suomalainen arvo- ja asennemaailma on viime vuosina kuitenkin muuttunut monella muullakin tapaa. Viimeaikaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa on säännöllisesti viitattu vallitseviin arvoihin ja asenteisiin. On puhuttu esimerkiksi kovien arvojen ja asenteiden paluusta Suomeen. Implisiittisenä oletuksena on pidetty sitä, että arvot ja asenteet ovat monelta osin muuttuneet viime vuosina, koska suomalaisessa yhteiskunnassa on tapahtunut verrattain paljon muutoksia. Toisaalta monet tutkijat ovat sitä mieltä, että kokonaisvaltainen maailmankatsomus, tai niin sanottu maailmankuva, jäsentää arvoja ja asenteita. Toisin sanoen yhteiskuntaelämän muutokset eivät useinkaan heijastu suoraan tavallisten ihmisten arvoihin ja asenteisiin. Vaikka näin olisikin, on samalla tärkeää huomata, että ihmisten arvot, asenteet ja mielipiteet ovat aina kiinteässä yhteydessä yhteiskunnalliseen ilmapiiriin. Tästä näkökulmasta myös yksilöiden arvojen voi ajatella vaihtelevan yhteiskunnallisten olojen mukaan. Yksilön arvot ja asenteet rakentuvat lopulta sen pohjalle, mitä yksilö kokee tärkeäksi, ja monet asiat vaihtelevat tilanteesta toiseen siirryttäessä. Kuviossa 4 havainnollistetaan suomalaisten arvojen ja asenteiden muutosta viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kuviossa esitettyjen tulosten valossa suomalaisten arvo- ja asennemaailmassa on tapahtunut siirtymää kohti postmateriaalisia arvoja. Muutosprosessia havainnollistaa parhaiten se, että terveyden, turvallisuuden ja työn merkitys on vähentynyt, kun taas elämänlaatuun ja itsensä toteuttamiseen liittyvät asiat ovat tulleet aikaisempaa tärkeämmiksi. Useiden näkemysten mukaan postmateriaalisten

19 19 arvojen ja asenteiden tärkeys korostuu sellaisissa yhteiskunnissa, joissa yksilön perustarpeet ja olemassaolon jatkuvuus ovat jo ennalta käsin turvattuja. Kuviosta 4 nähdään että, terveyttä pidetään edelleen tutkituista asioista selvästi tärkeimpänä vaikka sen arvostus onkin viimeisten viiden vuoden aikana jonkin verran vähentynyt. Aikaisempien vuosien tapaan suomalaiset pitävät terveyden ohella tärkeinä ennen kaikkea itsekunnioitusta, vapautta ja rakkautta. Kuvio 4 Suomalaisten arvot ja asenteet vuosina 1999, 2004, 2009 On kuitenkin osoitettu, että eri asioiden arvostus vaihtelee merkittävästi esimerkiksi ikäryhmittäin. Lisäksi on havaittu, että monen asian arvostus on erilaista naisten ja miesten keskuudessa. Esimerkiksi käsitykset sukupuolten välisestä tasa-arvosta ovat yleensä jokseenkin sukupuolisidonnaisia. Tarkasteltaessa tuloksia ikäryhmittäin vuoden 2009 aineistolla (ks. kuvio 5) havaitaan, että yksilön perusturvallisuuteen liittyvien tekijöiden, kuten aineellisen hyvinvoinnin, maailmanrauhan ja kansallisen turvallisuuden, arvostus vaihtelee selvästi ikäryhmittäin. Ikäryhmien väliset erot selittynevät lähinnä eri sukupolviin kuuluvien toisistaan eroavilla nuoruudenkokemuksilla yleisestä hyvinvoinnista sekä maailman ja kansallisen turvallisuuden tilasta. Tämän päivän nuorten voidaan ajatella edustavan ensimmäistä sukupolvea, jolle taloudellinen hyvinvointi on tuttua lapsuudesta asti ja jolle sota-aika on

20 20 kaukaisempi asia kuin heitä vanhemmille sukupolville. Nuoremmat, suomalaiseen hyvinvointivaltioon syntyneet vastaajat, saattavat pitää vakaata yhteiskunnallista tilannetta ja taloudellista hyvinvointia lähes itsestäänselvyyksinä eivätkä siksi arvosta kyseisiä asioita yhtä paljon kuin vanhemmat sukupolvet. Kuvio 5 Suomalaisten arvot ja asenteet ikäryhmittäin vuonna 2009 Aineiston perusteella nuoremmat ikäryhmät arvostavat vapaa-aikaa sekä mielenkiintoista ja mukavaa elämää enemmän kuin vanhempi väestö. Selvimmin ikäryhmien väliset asenne-erot tulevat esille mukavan elämän kohdalla, jonka arvostus on sitä vähäisempää, mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kysymys. Terveys on puolestaan selvästi tärkein asia vanhemmille ikäryhmille, kun taas alle 31-vuotiaat arvostavat terveyttä selvästi vähemmän. Kysymys lienee pitkälti ikään liittyvästä asenteesta: on perusteltua olettaa, että terveyden arvostus kasvaa myöhemmällä iällä. Työ on vähiten tärkeää alle 31-vuotiaille ja yli 60-vuotiaille, mikä on luonnollista, kun otetaan huomioon, kuinka suuri osa kyseisten ikäryhmien edustajista on työvoiman ulkopuolella. Kuten kuviosta 6 havaitaan, sukupuolen suhteen arvo- ja asennemaailmoissa ei esiinny kovin suurta vaihtelua. Huomioitavaa on kuitenkin se, että naiset pitävät kaikkia asioita hieman tärkeämpinä itselleen kuin miehet. Suurempi ero sukupuolten välillä on tasa-arvoa ja turvallisuutta

21 21 koskevissa kysymyksissä, joita naiset pitävät selkeästi tärkeämpinä. Tulokset ovat linjassa yhteiskunnallisen keskustelun kanssa, jossa naisten asema usein esitetään miesten asemaa heikompana. Kuvio 6 Suomalaisten arvot ja asenteet sukupuolen mukaan vuonna Vapaa-aika entistä välttämättömämpi asia suomalaisille Seuraavassa tarkastellaan sitä, miten eri asioiden välttämättömyydeksi kokeminen on muuttunut Suomessa vuosien 1999 ja 2009 välillä. Lomakkeessa kysymys esitettiin seuraavasti: Mitkä seuraavista asioista koet välttämättömyyksiksi itsellesi?. Välttämättömyyttä arvioitiin kolmeportaisella asteikolla, jossa 1= välttämättömyys, 2= tarpeellinen, mutta ei välttämätön ja 3= ei tarpeellinen, ei välttämättömyys. Kuvioissa on esitetty arvon 1 antaneiden osuudet kaikista vastaajista kunakin tarkasteltavana vuonna.

22 22 Kuvio 7 Eri asioiden välttämättömäksi kokeminen vuosina 1999, 2004 ja Kuviosta 7 nähdään, että suomalaisen aikuisväestön asenteet ovat jonkin verran muuttuneet viimeisten kymmenen vuoden aikana. Aikaisempien tutkimuksien tekovuosien tapaan suomalaiset pitävät annetuista vaihtoehdoista tärkeimpinä vapaa-aikaa, kotia ja lapsia sekä toimivia ihmissuhteita. Nämä kokee välttämättömiksi noin 80 prosenttia Suomen aikuisväestöstä. Toimivien ihmissuhteiden arvostus on kuitenkin selvästi laskenut vuosien 1999 ja 2009 välisenä aikana, kun taas vapaa-aikaa arvostetaan selvästi enemmän kuin aikaisemmin. Vapaa-ajan arvostuksen lisääntymisen valossa merkillä pantavaa on, että aikaisempaa pienempi osa suomalaisista kokee työn välttämättömyydeksi oman itsensä kannalta. Tulokset tukevat yleistä näkemystä siitä, että vapaa-ajan merkitys on viime vuosien saatossa lisääntynyt ja työnteon vähentynyt (ks. esim. EVA 2010; Tilastokeskus 2005; Liikkanen 2004). Nuhteetonta elämää ei myöskään koeta samalla tavalla välttämättömyydeksi kuin aikaisemmin, vaikka 40 prosenttia suomalaisista pitää sitä edelleen välttämättömänä asiana. Vähiten välttämättömäksi koetaan aikaisempien vuosien tapaan lomamatka kerran puolessa vuodessa, kulttuuripalveluiden käyttö sekä säännöllinen ravintolassa käynti, joita pitää välttämättöminä itselleen alle 10 prosenttia suomalaisesta aikuisväestöstä.

23 23 Mutta kokevatko naiset ja miehet eri asioita välttämättömiksi? Entä millaisia eroja eri ikäryhmien arvioissa voidaan havaita? 5.4 Mikä on välttämätöntä? Erot asenteissa sukupuolen ja iän mukaan Kuviossa 8 on tarkasteltu sitä, missä määrin naiset ja toisaalta miehet pitävät eri asioita välttämättöminä. Tarkastelu on tehty vuoden 2009 aineistolla. Kuviosta nähdään, että yleisesti ottaen naiset suhtautuvat miehiä ehdottomammin eri tekijöiden välttämättömyyteen omassa elämässä. Suurimmat naisten ja miesten väliset erot havaitaan kotiin ja lapsiin, toimiviin ihmissuhteisiin, liikuntaan sekä lukemiseen suhtautumisessa, jotka ovat suomalaisille naisille selvästi välttämättömämpiä kuin suomalaisille miehille. Lisäksi suurempi osa naisista kuin miehistä pitää vapaa-aikaa, musiikin kuuntelua ja kulttuuripalveluita välttämättömyyksinä itselleen. Kuvio 8 Eri asioiden välttämättömäksi kokeminen sukupuolen mukaan vuonna 2009 Kuvioissa 9 on puolestaan tarkasteltu eri asioiden välttämättömäksi kokemista ikäryhmittäin. Kuviosta 9 nähdään, että ikä erottelee selvästi enemmän kuin sukupuoli suomalaisia sen suhteen, missä määrin eri tekijät

FSD1241 Suomi 1999 : kulutus ja elämäntapa vuosituhannen vaihteessa

FSD1241 Suomi 1999 : kulutus ja elämäntapa vuosituhannen vaihteessa KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1241 Suomi 1999 : kulutus ja elämäntapa vuosituhannen vaihteessa Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo?

Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo? Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo? Riikka Aro, Terhi-Anna Wilska riikka.aro@jyu.fi, terhi-anna.wilska@jyu.fi Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto Tutkimuksen

Lisätiedot

WORKING PAPERS IN ECONOMIC SOCIOLOGY:

WORKING PAPERS IN ECONOMIC SOCIOLOGY: Aki Koivula, Pekka Räsänen & Outi Sarpila WORKING PAPERS IN ECONOMIC SOCIOLOGY: Suomi 2014 kulutus ja elämäntapa: Tutkimusseloste ja aineistojen 1999 2014 vertailua Turun yliopisto / sosiaalitieteiden

Lisätiedot

Jani Erola - Pekka Räsänen - Laura Halenius - Veera Vasunta - Teemu Haapanen

Jani Erola - Pekka Räsänen - Laura Halenius - Veera Vasunta - Teemu Haapanen TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN JULKAISUJA PUBLICATIONS OF THE TURKU SCHOOL OF ECONOMICS AND BUSINESS ADMINISTRATION Jani Erola - Pekka Räsänen - Laura Halenius - Veera Vasunta - Teemu Haapanen SUOMI 2004 Aineistonkeruu

Lisätiedot

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten

Lisätiedot

Kiloklubi.fi. SPOT-tutkimus Joulukuu 2013

Kiloklubi.fi. SPOT-tutkimus Joulukuu 2013 Kiloklubi.fi SPOT-tutkimus Joulukuu 2013 Vastaajien taustatiedot Sivustolla vierailutiheys Olen ensimmäistä kertaa 11% Kerran päivässä tai useammin 38% 69% 2-6 kertaa viikossa 13% 2 Noin kerran viikossa

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

KULUTUSKULTTUURIN JA OSTOSKÄYTTÄTYMISEN MUUTOKSET NYT JA TULEVAISUUDESSA. Terhi-Anna Wilska 15.09.2015

KULUTUSKULTTUURIN JA OSTOSKÄYTTÄTYMISEN MUUTOKSET NYT JA TULEVAISUUDESSA. Terhi-Anna Wilska 15.09.2015 KULUTUSKULTTUURIN JA OSTOSKÄYTTÄTYMISEN MUUTOKSET NYT JA TULEVAISUUDESSA Terhi-Anna Wilska 15.09.2015 Mitä kuluttamisessa on 2 tapahtumassa? Elintason nousu, välttämättömyyksien muuttuminen Digitalisaatio,

Lisätiedot

Fonecta. Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 2013. Nettisivuston profiilitutkimus Fonecta.fi

Fonecta. Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 2013. Nettisivuston profiilitutkimus Fonecta.fi Fonecta Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 03 Fonecta.fi-sivustolla kävijä Olen 5-vuotias nainen. Asun kaksin puolisoni kanssa Etelä- Suomessa pienemmällä paikkakunnalla. Käyn Fonectan sivustolla

Lisätiedot

Menaiset.fi. SPOT-tutkimus Joulukuu 2013

Menaiset.fi. SPOT-tutkimus Joulukuu 2013 Menaiset.fi SPOT-tutkimus Joulukuu 2013 Vastaajien taustatiedot Sivustolla vierailutiheys Olen ensimmäistä kertaa Kerran päivässä tai useammin 13% 11% 12% 38% 2-6 kertaa viikossa 25% 36% Noin kerran viikossa

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Metro.fi Kävijäprofiili. Tammikuu 2013

Metro.fi Kävijäprofiili. Tammikuu 2013 Metro.fi Kävijäprofiili Tammikuu 2013 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin Metro.fi-sivustolla 7.1. 20.1.2013. Vastauksia tutkimukseen kerättiin 300 kappaletta, ja vastausprosentti

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden

Lisätiedot

Nuorten työasenteet, muutoksessa vai ei?

Nuorten työasenteet, muutoksessa vai ei? Nuorten työasenteet, muutoksessa vai ei? Mistä työlle tekijöitä -seminaari Outokumpu 1.11. Terhi-Anna Wilska Turun kauppakorkeakoulu Nuorten työasenteiden mittaaminen Nuorisobarometreissa Vuodesta 1994

Lisätiedot

Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012

Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012 Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012 Lasten ehdoilla perheen taloudessa? Lapset yhä useammin perheen projekteja, ajankäyttö lasten

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA

ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopisto Myynnin ennakointikamari 10.11.2015 Kulutuksen nykytila ja trendit Mikä on iän ja sukupolven merkitys

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Asiakaskysely kirjastopalveluista Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Lisätiedot

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Ylen asemaa suomalaisena uutistoimijana: mikä on suomalaisten ykkösuutistoimija mediasta

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Kulutuksen nykytrendit

Kulutuksen nykytrendit Kulutuksen nykytrendit Terhi-Anna Wilska Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 28.10. 2014 Mitä kuluttamisessa on 2 tapahtumassa? Elintason nousu, välttämättömyyksien muuttuminen Digitalisaatio, teknologian jokapaikkaistuminen

Lisätiedot

Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek

Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek TÄRKEYS = Palvelujen tärkeys minulle TOIMIVUUS = Miten kirjasto on onnistunut Kirjaston käyttäjäkysely 2013

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Panu Kalmi, Vaasan yliopisto & Olli- Pekka Ruuskanen, Tampereen yliopisto

Panu Kalmi, Vaasan yliopisto & Olli- Pekka Ruuskanen, Tampereen yliopisto Taloudellinen lukutaito Suomessa: alustavia tuloksia edustavasta otoksesta suomalaisia Panu Kalmi, Vaasan yliopisto & Olli- Pekka Ruuskanen, Tampereen yliopisto Mitä on taloudellinen lukutaito? OECD:n

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

FSD1217 Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot 1983-1991

FSD1217 Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot 1983-1991 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot - Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 2014

Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 2014 Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 2014 TUTKIMUKSEN TILAAJA Energiateollisuus ry. TUTKIMUSMENETELMÄ: Puhelinhaastattelu HAASTATTELUAJANKOHTA: 3.-16.3.2014 HAASTATTELUJEN MÄÄRÄ: 1001 SISÄLTÖ: Tulosten tilastolliset

Lisätiedot

Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä Vapaa-ajan muutokset 1981-2002 Keskeisiä tuloksia

Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä Vapaa-ajan muutokset 1981-2002 Keskeisiä tuloksia Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä Vapaa-ajan muutokset 1981- Keskeisiä tuloksia Mirja Liikkanen Kirjan toimittajat: Mirja Liikkanen, Riitta Hanifi, Ulla Hannula Kirjan kirjoittajat: Päivi

Lisätiedot

25-50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi

25-50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi 25-50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi Marika Kunnari & Anne Keränen & Asko Suikkanen Lapin yliopisto Päätösseminaari 26.11.2013 Helsinki Tutkimuskysymykset: Mitkä tekijät selittävät kokemuksellista

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Mielipiteet ydinvoimasta

Mielipiteet ydinvoimasta Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 12 Pauli Minkkinen 22262 TUTKIMUKSEN TILAAJA Energiateollisuus ry. TUTKIMUSMENETELMÄ: Puhelinhaastattelu HAASTATTELUAJANKOHTA: 28.2.-12.3.12 HAASTATTELUJEN MÄÄRÄ: 02

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

ZA4881. Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4881. Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland ZA4881 Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 241 INFORMATION SOCIETY Q1. Luen teille seuraavaksi joukon vapaa-ajanviettotapoja.

Lisätiedot

Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 2015. Mielipiteet ydinvoimasta maaliskuu 2015

Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 2015. Mielipiteet ydinvoimasta maaliskuu 2015 Mielipiteet ydinvoimasta 2015 Sisältö sivu 1. Aineiston rakenne 3 2. Tutkimustulokset Yleissuhtautuminen ydinvoimaan energianlähteenä 5 Ydinvoiman hyväksyminen ilmastomuutoksen torjuntakeinona 11 3. Liitteet

Lisätiedot

Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi

Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi Tarja Heikkilä Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi Yhden selittävän muuttujan regressioanalyysia on selvitetty kirjan luvussa 11, jonka esimerkissä18 muodostettiin lapsen syntymäpainolle lineaarinen

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus..0 Juho Rahkonen/Marko Mäkinen 1 Tutkimuksen toteutus Täm tutkimuksen on tehnyt Vanhustyön keskusliiton toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen

Lisätiedot

PUHELINREKRYTOINNIN YHTEYDESSÄ KYSYTTÄVÄT TAUSTAKYSYMYKSET:

PUHELINREKRYTOINNIN YHTEYDESSÄ KYSYTTÄVÄT TAUSTAKYSYMYKSET: PUHELINREKRYTOINNIN YHTEYDESSÄ KYSYTTÄVÄT TAUSTAKYSYMYKSET: A. Asuinpaia (ei kysytä, data saatavilla otoksesta): Postinumero (= asuinpaiakunta, asuinalue) B. Sukupuoli: 1 Nainen 2 Mies C. Kuinka vanha

Lisätiedot

VAALIPUNTARI HELSINKI

VAALIPUNTARI HELSINKI VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI TAMPERE

VAALIPUNTARI TAMPERE VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu

Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu Antti Karisto & Ilkka Haapola Lahden tiedepäivä 27.11.2012 www.helsinki.fi/yliopisto APC-ongelma Olisi tärkeää erottaa toisistaan ikävaikutus (Age), ajankohtavaikutus

Lisätiedot

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU Hyvää päivää / iltaa. Olen Oy:stä. Teemme parhaillaan tutkimusta 18-74 vuotta täyttäneiden Helsinkiläisten suhtautumisesta kaupungin liikenneolosuhteisiin. Voinko esittää Teille muutamia kysymyksiä? Tämä

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? 1 Educa 2014 Helsinki PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.1.2014 2 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC:

Lisätiedot

Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013

Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013 Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013 Tutkimuksen toteutus Iltasanomat.fi mobiilipalvelun profiilitutkimus on toteutettu 21.5 3.6.2013. Tutkimukseen vastasi 300 henkilöä, ja vastausprosentti

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Plaza.fi/Muropaketti

Kävijäprofiili 2012. Plaza.fi/Muropaketti Kävijäprofiili 2012 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa 20. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 15 69-vuotiaat (est. 3.629.000 henkeä,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006 Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos ja Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu 33014 Tampereen yliopisto TUTKIMUSRAPORTTI 18.10.2006 YTT FM Lea Ahoniemi Kauppat. yo Maria-Riitta Ahoniemi TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Nettiauto.com

Kävijäprofiili 2012. Nettiauto.com Kävijäprofiili 2012 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa 20. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 69-vuotiaat (est. 3.629.000 henkeä,

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service

Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Tekesin toimeksiannosta tutkimuksen kansalaisten parissa

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LIIKUNTAPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LIIKUNTAPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LIIKUNTAPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

ZA5213 Flash Eurobarometer 276 (Monitoring the Social Impact of the Crisis: Public Perceptions in the European Union, wave 1)

ZA5213 Flash Eurobarometer 276 (Monitoring the Social Impact of the Crisis: Public Perceptions in the European Union, wave 1) ZA5213 Flash Eurobarometer 276 (Monitoring the Social Impact of the Crisis: Public Perceptions in the European Union, wave 1) Country Specific Questionnaire Finland Flash 276 FINANCIAL CRISIS D1. Sukupuoli

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2013 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2013, huhtikuu 40 Kuluttajien odotukset työttömyydestä ja työttömyysasteen vuosimuutos 2000-2013 Saldoluku

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät

Lisätiedot

Suomalaisten työuraan liittyvät mielipiteet keväällä 2015

Suomalaisten työuraan liittyvät mielipiteet keväällä 2015 Suomalaisten työuraan liittyvät mielipiteet keväällä 01 Keva ja Tela Lisätietoja: Keva, työelämäpalvelujen johtaja Pauli Forma, puh. 00 0, pauli.forma(at)keva.fi Työeläkevakuuttajat TELA ry, toimitusjohtaja

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Nettimoto.com

Kävijäprofiili 2012. Nettimoto.com Kävijäprofiili 2012 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa 20. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 69-vuotiaat (est. 3.629.000 henkeä,

Lisätiedot

Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista. Syyskuu 2015. Jaakko Hyry TNS

Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista. Syyskuu 2015. Jaakko Hyry TNS Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista Syyskuu 2015 TNS Tutkimuksen toteuttaminen TNS Gallup Oy kartoitti Greenpeacin toimeksiannosta tällä kyselyllä helsinkiläisten

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Tekniikanmaailma.fi ja Tekniikan Maailma -lehti

Kävijäprofiili 2012. Tekniikanmaailma.fi ja Tekniikan Maailma -lehti Kävijäprofiili 12 Tekniikanmaailma.fi ja Tekniikan Maailma -lehti Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Yhdessä vai erillään?

Yhdessä vai erillään? Yhdessä vai erillään? Parisuhteet elämänkulun ja Ikihyvä-hankkeen kymmenvuotisseurannan näkökulmasta Tiina Koskimäki Lahden Tutkijapraktikum, Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden Tiedepäivä 27.11.2012

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Nettikone.com

Kävijäprofiili 2012. Nettikone.com Kävijäprofiili 2012 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa 20. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 15 6-vuotiaat (est. 3.62.000 henkeä,

Lisätiedot

Vertaa.fi SPOT - kävijäprofiilitutkimusraportti. Syyskuu 2011

Vertaa.fi SPOT - kävijäprofiilitutkimusraportti. Syyskuu 2011 Vertaa.fi SPOT - kävijäprofiilitutkimusraportti Syyskuu 2011 Tutkimuksen toteutus Vertaa.fi-sivuston kävijäprofiilitutkimus on toteutettu läpi Vertaa.fi-sivuston 29. elokuuta 3. syyskuuta 2011 välisenä

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2528 Nuorisobarometri kevät 1999 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2012 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2012, huhtikuu 30 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 -30 Kuluttajien odotukset taloudesta ja kuluttajien

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot