Virtuaalikoulutuksen tarjonta ja kysyntä maaseutualueilla haasteet ja mahdollisuudet Kansallinen raportti, Suomi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Virtuaalikoulutuksen tarjonta ja kysyntä maaseutualueilla haasteet ja mahdollisuudet Kansallinen raportti, Suomi"

Transkriptio

1 Virtuaalikoulutuksen tarjonta ja kysyntä maaseutualueilla haasteet ja mahdollisuudet Kansallinen raportti, Suomi Tiivistetty käännös raportista: E-learning provision and demand in rural areas possibilities and obstacles, National report, Finland Matilainen Anne, Kattelus Pia ja Keskinarkaus Susanna Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Sisältö 1. JOHDANTO VIRTUAALIKOULUTUKSEN TARJOAJAT KOULUTUKSEN TARJOAJILLE SUUNNATTU KYSELY TULOKSET Tilastollinen analyysi Koulutuksen tarjoajille suunnattujen kysymysten vastaukset Koulutuksentarjoajien kyselyn tulokset, ristiintaulukointien tulokset YHTEENVETO VIRTUAALIKOULUTUKSEEN OSALLISTUJAT SEKÄ KONTROLLIRYHMÄ VIRTUAALIKOULUTUKSEN OSALLISTUJILLE JA KONTROLLIRYHMILLE SUUNNATTU KYSELY TULOKSET Virtuaaliopiskeluiden ja kontrolliryhmän kuvailevat analyysit Virtuaaliopiskeluiden ja kontrolliryhmän ristiintaulukoinnit YHTEENVETO JOHTOPÄÄTÖKSET... 60

2 LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Kysymyslomake koulutuksen tarjoajille Liite 2. Kysymyslomake virtuaaliopetukseen osallistuneille Liite 3. Kysymyslomake kontrolliryhmälle

3 1. JOHDANTO Tämä raportti on tuotettu osana e-ruralnet projektia, joka on Euroopan Komission osarahoittama eurooppalainen verkostoprojekti elinikäisen oppimisen ohjelmassa. Se keskittyy virtuaaliopiskeluun keinona parantaa elinikäisen oppimisen edellytyksiä maaseudulla. Projektin keskeisinä kohderyhminä ovat olleet pienet ja keskisuuret yritykset, mikroyritykset, itsensä työllistäjät sekä työtä etsivät henkilöt. Nyt käsillä oleva raportti on tiivistetty käännös laajemmasta kansallisesta englanninkielisestä raportista. Suomessa koulutus kuuluu jokaisen kansalaisen perusoikeuksiin ja se on ilmaista kaikille Suomessa asuville henkilöille. Lisäksi kansalaisilla on yleinen oppivelvollisuus, joka vastaa 9 vuoden peruskoulutusta. Viranomaisten velvollisuutena on myös tuottaa koulutusmahdollisuuksia peruskoulutuksen jälkeen ja pidettävä opiskelukustannukset kohtuullisina. Koska Suomessa on kaksi virallista kieltä, on koulutusta tuotettava tasa-arvoisesti molemmilla kielillä. Ministeriö pitää korkeaa koulutustasoa koulutuspolitiikan tavoitteena. Yli yhdeksän kymmenestä opiskelijasta jatkaa lukioon tai ammatilliseen koulutukseen peruskoulun jälkeen. Aikuiskoulutus on yksi Suomen koulutuspolitiikan pääkohteista ikääntyvän väestön ja työmarkkinoiden vaihtuvien osaamistarpeiden vuoksi. Aikuiskoulutus on opiskelijalle Suomessa pääosin ilmaista koulutuksentarjoajien hallitukselta saaman tuen vuoksi. Aikuisopetukseen osallistuu vuosittain noin 1,7 miljoonaa henkilöä, mikä vastaa noin puolta maan työikäisestä väestöstä 1. Noin 800 laitosta tarjoaa Suomessa aikuiskoulutusta. Aikuiskoulutusta, varsinaisen koulutusjärjestelmän ohella, tarjotaan mm. aikuiskoulutuskeskuksissa, kansankorkeakouluissa ja kesäyliopistoissa. Nämä koulutukset eivät yleensä johda ammattitutkintoon. Aikuiskoulutusta tuotetaan myös työnantajien tarpeisiin. Työmarkkinakoulutus on suunnattu pääasiassa työttömille. Ministeriö pitääkin elinikäistä oppimista aikuiskoulutuksen tavoitteena. Suomalainen aikuiskoulutus voidaan jakaa alaryhmiin: yleinen aikuiskoulutus (lukiot, kansankorkeakoulut, aikuiskoulutuskeskukset, musiikkilaitokset, kesäyliopistot) ja ammatillinen koulutus (ammatilliset oppilaitokset, yliopistojen aikuiskoulutuskeskukset, ammattikorkeakoulut). Virtuaalioppiminen on tässä projektissa määritelty sisältämään sähköisten välineiden käyttöä oppimisessa laajassa mittakaavassa. Koska tietokoneen ja internetin (mm sähköposti) käyttö on Suomessa yleistä, suurella osalla suomalaisista on ainakin jonkinlaista kokemusta jostakin virtuaalioppimisen muodosta. Vähintään yhteyttä opettajana pidetään sähköpostin välityksellä. Suomalaiset virtuaalioppimisen määritelmät puhuvatkin useimmiten opetuselementtien välittämisestä sähköisesti. Siksi yleinen suomalainen mielikuva virtuaalioppimisesta saattaa jonkin verran erota projektissa käytetystä määrittelystä, joka vuorostaan perustuu määrittelyyn, joka sisältää myös niiden maiden tarpeet, joilla on vähemmän kehittynyt it-infrastruktuuri. Projektissa toteutettiin kyselyt sekä koulutuksen tarjoajille, virtuaalioppijoille sekä kontrolliryhmälle (i.e. henkilöille, joilla ei ole kokeumusta varsinaisesta virtuaalikoulutuksesta). Koulutuksentarjoajien haastatteluista selvisi, että koulutuksen tarjoajat ymmärtävät virtuaalioppimisen viittaavan pikemminkin kokonaisiin kursseihin kuin sähköisiin työkaluihin ja niiden käyttöön. Tämä saattaakin selittää osaltaan joidenkin vastausten jakautumista. Kansallisen tieto- ja viestintäkäytön opetussuunnitelman arvion mukaan Suomi on jäänyt viime aikoina jälkeen kansainvälisissä tietotekniikan kehityksen arvioinneissa. Virtuaaliopiskelun välineiden käyttö Suomessa on enää Euroopan keskitasoa, vaikka infrastruktuurin taso onkin Euroopan kärkitasoa. Monet virtuaaliopetuksen mahdollisuudet jäävätkin käyttämättä. Virtuaaliopetuksen kehittämisessä näyttää myös olevan alueellisia eroja. Vaikka jotkut kouluttajat käyttävät 1 Opetushallitus,

4 virtuaaliopetuksen mahdollisuuksia innovatiivisilla tavoilla, monet koulut ovat jääneet jälkeen. Kansallisten tieto- ja viestintäkäytön opetussuunnitelma luettelee virtuaaliopetuksen päähaasteiksi tällä hetkellä edelleen alueittain riittämättömän teknisen infrastruktuurin, koulujen väliset tekniset voimavaraerot, sopivien pedagogisten mallien puutteen ja alihyödyntämisen, materiaalin laadun, saavutettavuuden ja jakelun ongelmat, institutionaaliset kulttuurit, muutosjohtamisen puutteet kouluissa, koulun ja elinkeinoelämän yhteistyön ja lopuksi opettajankoulutuksen päivittämisen. Tämän raportin tarkoituksena on tuottaa tietoa tämän päivän virtuaaliopetuksesta, käytetyistä työkaluista ja innovatiivisista menetelmistä sekä esteistä, joita opiskelijat kohtaavat virtuaaliopiskelussa Suomessa. Samankaltaisia selvityksiä on tehty e-ruralnet hankkeen 11:ssa osallistujamaassa. Selvitykset ovat löydettävissä osoitteesta Tarkoitus on myös tunnistaa nykyisen virtuaaliopetuksen tarjonnan ja kysynnän välisiä esteitä ja tuottaa käyttökelpoista tietoa sekä virtuaaliopetuksen tarjoajille että päättäjille työn tueksi. Raportti koostuu kahdesta osasta. Aluksi esitetään virtuaaliopetuksen tarjoajille suunnatun kyselyn tulokset. Toisessa osassa virtuaaliopiskelijoiden, siis virtuaaliopiskeluun osallistuneiden henkilöiden, tulokset esitetään yhdessä kontrolliryhmän, siis virtuaaliopetukseen osallistumattomien, henkilöiden tuloksien kanssa. Lopun johtopäätöksissä tehdään yhteenvetoa kaikista tuloksista. Tekstissä on käytetty luettavuuden vuoksi e-lyhennettä rinnan virtuaali-sanan kanssa. Niiden merkitys on käytännössä sama: e-opiskelija =virtuaaliopiskelija, e-opiskelu = virtuaaliopiskelu jne. Tämä tiivistelmä perustuu laajempaan englanninkieliseen raporttiin: E-learning provision and demand in rural areas possibilities and obstacles, National report, Finland. Teknisestä syystä kuvien tekstit on jätetty kääntämättä. 4

5 2. VIRTUAALIKOULUTUKSEN TARJOAJAT 2.1. KOULUTUKSEN TARJOAJILLE SUUNNATTU KYSELY Koulutuksen tarjoajille suunnatun kyselyn tarkoituksena oli kuvata tämänhetkistä virtuaaliopetuksen tarjontaa. Vastaavanlainen kysely toteutettiin 11 Euroopan maassa. Suomessa lyhyt esikysely, jolla kartoitettiin virtuaalikoulutusta tarjoavia tahoja, lähetettiin laajasti koulutuksentarjoajille joulukuussa Varsinainen kysely lähetettiin niille toimijoille, jotka olivat esikyselyssä ilmoittaneet järjestävänsä virtuaalikoulutusta ja ilmaisseet halukkuutensa ottaa osaa selvitykseen. Kysymyslomake kehitettiin yhteisesti e-ruralnet hankepartneriaatin toimesta, käännettiin suomeksi sekä lähetettiin 374:lle vastaanottajalle sähköpostin välityksellä (sähköinen kysely) tammikuussa Sähköinen kysely suljettiin joulukuussa Vastauksia saatiin yhteensä 77, josta 42 katsottiin sellaisiksi vastauksiksi, jossa keskeisimpiin kysymyksiin oli vastattu. Nämä 42 otettiin mukaan jatkoanalyysejä varten. Rostockin yliopisto Saksasta määritteli keskeisimmät ns. kriittiset kysymykset. 2.2 TULOKSET Tilastollinen analyysi Rostockin yliopisto analysoi hankkeessa keskitetysti koulutuksen tarjoajille suunnatun kyselyn tulokset. Aineistoa on kuvailtu pääasiassa suorien jakaumien avulla. Lisäksi muuttujien välistä riippuvuutta testattiin χ 2 -testillä. Tulokset kertovat yleiskatsauksen virtuaaliopetuksen tarjonnasta, mutta otoskoon pienuudesta johtuen liian pitkälle meneviä päätelmiä on syytä välttää. Samoin aineiston pienuudesta johtuen vain muutaman kysymyksen osalta χ 2 -testin ehdot täyttyivät ja tulokset ovat tilastollisesti merkitseviä Koulutuksen tarjoajille suunnattujen kysymysten vastaukset Tuloksia on tarkasteltu 8 eri pääteeman kautta: i. Koulutuksen tarjoajaorganisaation profiili: tyyppi, koko, koulutusaktiivisuus ii. iii. iv. Erikoistuminen virtuaaliopetukseen Markkina-asema: maaseutusuuntautuneisuus, asiakasryhmät, rahoituslähteet Koulutusten teemat v. Virtuaalikoulutuksen tarjonta: osallistuminen, tietoteknologian vaatimukset ja välittämistapa vi. vii. viii. Käytetyt metodit, työkalut ja pedagogiset ratkaisut Ongelmat ja menestystekijät Toteutetun virtuaalikoulutuksen Innovatiivisuus 5

6 i. Koulutuksen tarjoajaorganisaation profiili: tyyppi, koko, koulutusaktiivisuus n=13 n=13 Public Private Both n=15 Kuva 1. Virtuaalikoulutusta tarjoavien oppilaitosten organisaatiotyyppi (n= 41) Hienoinen enemmistö kyselyyn vastanneista organisaatioista oli yksityisiä. 13 vastaajaa mainitsi organisaatioidensa olevan sekä julkisia että yksityisiä toiminnasta riippuen. Yleisesti ottaen suurin osa suomalaisista koulutuksen tarjoajista on julkisia, kaupunkien, kuntien tai alueorganisaatioiden ylläpitämiä toimijoita. 23,1 % 15,4 % Central government 61,5 % Regional/local government Company of public interest Kuva 2. Julkisten organisaatioiden jakauma (n= 26) Kyselyyn vastanneista julkisista organisaatioista suurin osa toimi aluetasolla. Tämä vastaa hyvin Suomessa vallitsevaa yleistä tilannetta. 6

7 17,9 % 10,7% Commercial company (profit making) 14,3% Non-profit company 57,1 % Foundation or other NGO Other Kuva 3. Yksityisten organisaatioiden jakauma (n=28) Yksityisistä organisaatioista suurin osa oli erilaisia säätiöiden omistamia koulutusorganisaatioita tai yhdistyksiä (57 %). Toimijan kokoa virtuaaliopetusmarkkinoilla mitattiin tässä kyselyssä organisaatiossa työskentelevien opettajien lukumäärällä, virtuaaliopetukseen osallistuvien opettajien lukumäärällä, virtuaaliopetukseen osallistuneiden opiskelijoiden lukumäärällä, viimeisen 12 kuukauden aikana tarjottujen kurssien määrällä sekä virtuaaliopetuskokonaisuuksien määrällä. 51,2 % 26,8 % 14,6 % <= ,3 % Kuva 4 Opetushenkilöstön koko vastaajaorganisaatioissa (n=41). Yli puolet vastaajista (51 %) työllisti yli 100 opettajaa. Kuitenkin 44% vastaajista ilmoitti virtuaaliopetukseen osallistuvan vain alle 10 opettajaa. 13 % vastaajista ilmoitti yli 100:n opettajan osallistuvan virtuaaliopetukseen. 7

8 12,8 % 7,7 % 17,9 % 43,6 % <= ,9 % Kuva 5. Virtuaaliopetukseen osallistuvan opetushenkilöstön määrä (n=39). 24 % 46 % 0, over 5001 Kuva 6. virtuaalikoulutukseen osallistuneiden opiskelijoiden määrä viimeisen 12 kk:n aikana (n=37). Miltei puolella vastaajista oli vuosittain virtuaalioppilasta, ja miltei neljänneksellä oli oppilasta. 8

9 11,4 % 28,6 % 22,9 % under 25 % % % over 76 % 37,1 % Kuva 7. Naisopiskelijoiden määrä koulutuksen tarjoajien virtuaalikursseilla (n=35). Opiskelijoista pääosa oli naisia. Vastaajista 34 % ilmoitti, että naisopiskelijoita oli vähemmän kuin miehiä. Suurin osa suomalaisista aikuisopiskelijoista on naisia. Koska tutkimus oli kohdistettu pääosin aikuiskoulutusorganisaatioihin, tutkimuksen tulos ei ole varsinaisesti yllätyksellinen. 2,6 % 2,6% 5,3 % 2,6% 23,7% 63,2% over 501 Kuva 8. Virtuaalikurssien määrä vastanneiden koulutusorganisaatioiden tarjonnassa (n=38). 63 % vastaajista ilmoitti, että heillä on tällä hetkellä 1-10 opiskelukokonaisuutta ja 24 % vastaajista tarjosi kurssia. 9

10 ii. Erikoistuminen virtuaaliopetukseen Opetuksen tarjoajien erikoistumisen indikaattoreina pidettiin tässä tutkimuksessa organisaation historiaa virtuaaliopetuksen parissa, virtuaaliopetukseen osallistuvien opettajien määrää sekä opetuksen sisällön rakentamiseen keskittymistä. 2,4 % 4,8 % 45,2 % Planning to start in the near future Less than 1 year 47,6% Over 1 year and up to 5 years More than 5 years Kuva 9. Organisaatioiden kokemus virtuaalikoulutuksen tarjonnasta (n=42). Vastanneilla organisaatioilla oli yleensä pitkä kokemus virtuaaliopetuksesta. Liki 93 % organisaatioista oli tarjonnut opetusta yli vuoden ja lähes puolet (45 %) yli viisi vuotta. Do you develop the e-learning content... within your organisation, using own resources 42,1 % 47,4 % subcontract it to an expert company or an individual both the above 10,5 % Kuva 10. Virtuaalikurssien sisällöntuotanto vastanneissa koulutusorganisaatioissa (n=38). 10

11 Virtuaaliopetuksen sisältö kehitettiin usein omin resurssein tai yhteistyössä ulkopuolisten asiantuntijoitten kanssa, mutta harvoin sitä teetettiin pelkkänä alihankintana. 10,3 % 10,3 % 10,3 % 69,2 % 1 Up to 20% 2 21% - 40% 4 61% - 80% 5 81% - 100% Kuva 11. Virtuaaliopetuksen osuus koulutustarjonnasta (n=39). Liki 70 %:lla vastaajista toteutti alle viidesosan koulutuksesta virtuaaliopetuksen muodossa. Tulos on varsin yllättävä ja todennäköisesti tarkoittaa, että vastaajat ajattelivat vastatessaan kokonaan virtuaalisesti toteutettavia kursseja vastatessaan, koska virtuaalioppimisen metodeja käytetään mitä todennäköisesmmin suuremmassa määrässä kursseja. iii. Markkina-asema: maaseutusuuntautuneisuus, asiakasryhmät, rahoituslähteet 54,8 % 45,2 % Yes No Kuva 12. Vastausten jakauma kysymykseen: Tarjoatteko erityisesti maaseutualueille suunnattua virtuaaliopetusta? (n=42) 11

12 Yli puolet (55 %) vastaajista ilmoitti, että he eivät tarjoa erityisesti maaseudulle suunnattuja virtuaalikoulutuskokonaisuuksia. Tämä ei ole yllättävää, koska vain harvat koulutusorganisaatiot Suomessa keskittyvät pelkästään joko maaseutu- tai kaupunkialueisiin. Yleensä koulutusta tarjotaan molemmille alueille. Tulos ei siis välttämättä ole Suomen kontekstissa kovin mielekäs. Virtuaaliopetuksen kohderyhmää vastanneissa oppilaitoksissa tarkasteltiin sekä henkilötyypin (kuvio 13) että yritystyypin (kuvio 14) mukaan. At which groups do you target your e-learning courses, by priority? 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Top Priority Large Priority Medium Priority Small Priority No priority Kuva 13. Virtuaalikoulutuksen keskeiset kohderyhmät (n=42). Yritysten työntekijät olivat pääkohteena puolella vastanneista. Itsenäiset yrittäjät ja opiskelijat olivat seuraavaksi tärkeimmät kohderyhmät. Vähiten tärkeimmät kohderyhmät kyselyyn vastanneille koulutuksentarjoajille olivat työttömät sekä muihin ryhmiin kuuluvat. 12

13 At which groups do you target your e-learning courses, by priority? 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 Top Priority Large Priority Medium Priority Small Priority No priority Kuva 14. Keskeisimmät kohderyhmät yritysten ja yhteisöjen joukossa (n=42). Koulutuksen tarjoajat kohdistivat e-opetusta pääosin julkisen sektorin organisaatioille, vaikka mikroja pienet yritykset olivat myös tärkeitä kohderyhmiä. Hieman yllättävää oli, että suuret yritykset olivat vähiten tärkeitä kohteita vastanneille koulutusorganisaatioille. Other 10,00 % Part subsidised/part privately paid 45,00 % Full subsidy provided to trainees by government or EU Privately paid by trainees 52,50 % 67,50 % Privately paid by the employer 60,00 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kuva 15. Virtuaalikoulutuksen rahoituslähteet (n=40). Vastaajien toteuttamat virtuaalikurssit toteutettiin pääosina (67,5 %) yksityisellä rahoituksella opiskelijoiden itsensä kustantamana. Puolet oli täysin subventoituja. Kun tämän kysymyksen tuloksia analysoidaan, on kuitenkin huomattava, että vastaajilla oli tähän kysymykseen vastatessaan mahdollisuus valita useita eri vaihtoehtoja. 13

14 Other 17,90 % Subsidy available from Government or EU 12,80 % Demand from individuals 79,50 % Demand from SMEs (less that 250 employees) 25,60 % Demand from large companies (over 250 employees) 20,50 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kuva 16. Virtuaalikoulutuksen tarjonnan aloittamisen syyt (n=39). Yksityinen kysyntä (79,5 %) oli suurin syy e-opetuksen aloittamiseen. Muita syitä mainittiin useita, kuten tarve kehittää koulutustarjontaa ja koulutusmetodeja, mahdollisuus tavoittaa suurempia asiakasryhmiä sekä muutokset yhteistyökumppaneiden prosesseissa. Kun tämän kysymyksen tuloksia analysoidaan, on muistettava, että vastaajilla oli mahdollisuus valita useita vaihtoehtoja. iv. Koulutusten teemat Other Languages Other services ICT, communications etc. Tourism Technical subjects of the primary sector Technical subjects of the secondary sector Business and management 43,90 % 26,80 % 36,60 % 48,80 % 14,60 % 9,80 % 43,90 % 73,20 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kuva 17. Virtuaalikurssien aiheet (n=41). 14

15 Useimmat organisaatiot tarjosivat liiketaloutta e-aiheina. Tieto- ja viestintätekniikkaa tarjosi liki puolet (49 %) vastaajista. Alkutuotannon teknisiä aiheita ei usein sisältynyt e-kursseihin, kuten ei myöskään matkailua. Kun näitä vastauksia tarkastelee, pitää muistaa, että koulutuksentarjoajien yleinen koulutustarjonta voi vaikuttaa voimakkaasti valittuihin aiheisiin. Mikäli organisaatio ei tarjoa esimerkiksi matkailukoulutusta, sitä ei todennäköisesti tarjota virtuaalimuodossakaan. Other 21,60 % Certificate of your organisation 75,70 % Recognised international certification of nonformal learning Recognised national certification of nonformal learning Formal qualification of initial or postsecondary education/ training 5,14 % 45,90 % 40,50 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kuva 18. tutkinnot, joihin virtuaalikurssit johtavat vastanneissa koulutuksentarjoaja organisaatioissa (n=37). Useimmat (76 %) organisaatiot antavat oman todistuksensa osallistumista virtuaalikoulutukseen tai - kurssiin, mutta jotkut (40 %) antavat myös kansallisesti tunnustetun todistuksen. Kun tämän kysymyksen tuloksia analysoidaan, on jälleen muistettava, että vastaajilla oli mahdollisuus valita useita vaihtoehtoja. v. Virtuaalikoulutuksen tarjonta: osallistuminen, tietoteknologian vaatimukset ja välittämistapa 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 33,00 % 41,00 % 94,90 % 5,10 % E-learning, selfadministered by the student E-learning, tutor assisted Blended learning (e-learning and face-to-face learning) Other Kuva 19 Virtuaalikoulutuksen toteuttamismallit (n=39) 15

16 Useimmat kouluttajat (liki 95 %) tarjosivat monimuoto-opetusta. Kun tämän kysymyksen tuloksia analysoi, on muistettava, että vastaajilla oli mahdollisuus valita useita vaihtoehtoja. Do you expect your trainees to participate to e-learning.. 2,9% Always online 97,1% Mostly offline, with online access at regular intervals Kuva 20. Tekniset osallistumisvaatimukset virtuaalikursseille (n=35). Koulutettavien edellytettiin osallistuvan reaaliaikaiseen internet-opetukseen vain tarvittaessa, jatkuvaa online-yhteyttä ei yleensä edellytetty. Tämä osoittaa, että vastaajat ovat ymmärtäneet tarvittaessa reaaliaikaisesti -vaihtoehdon menetelmäksi, jossa esimerkiksi yhteisopetuksessa ollaan reaaliaikaisesti mukana, mutta ei kurssin koko aikaa. Kurssit on yleensä suunniteltu niin, että opiskelijat voivat ladata materiaalin omille koneilleen, työskennellä siinä ja palauttaa tehtävät esimerkiksi oppimisalustaan. Online-yhteyttä käytetään vain etukäteen määriteltyinä aikoina. vi. Käytetyt metodit, työkalut ja pedagogiset ratkaisut Other Mobile phones 22,00 % 22,00 % Radio programmes Television programmes 4,90 % 12,20 % Video DVDs/ CDs Websites for downloading materials 34,10 % 41,50 % E-learning platforms (eg. WebCT, Moodle) 100,00 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kuva 21. Virtuaalikursseilla käytetyt metodit (n=41). 16

17 Kaikki kouluttajat käyttivät e-oppimisalustoja kurssimateriaalin jakelussa. Internet-linkit olivat myös suosittuja koulutusmateriaalin välittäjiä ja 42 prosenttia kouluttajista hyödynsi niitä. Kun tämän kysymyksen tuloksia tarkastelee, pitää muistaa, että vastaajilla oli mahdollisuus valita useita vaihtoehtoja. Other podcasts 12,50 % 17,50 % E-learning communities wikis 25,00 % 40,00 % s 92,50 % Videoconferencing through web-cameras 52,50 % Blogs 22,50 % Discussion groups 87,50 % Chat rooms 47,50 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kuva 22. Virtuaalikursseilla käytettyjen työkalujen yleisyys (n=40). Useimmat organisaatiot (93 %) käyttivät sähköpostia ja keskusteluryhmiä (88 %) e-oppimisen työkaluina. Videoneuvottelut (53 %) sekä chat-keskustelut (48 %) olivat myös suosittuja. Podcasteja, wikejä sekä blogeja sitä vastoin käytettiin harvemmin. Other 10,00 % Roles Based Learning 7,50 % attachments 80,00 % Links to Web Sites 100,00 % Audio Books 2,50 % Videos 60,00 % Simulation 12,50 % Interactive Contents / Animated contents Games Based Learning (GBL) Powerpoint Presentations Text reading 32,50 % 17,50 % 92,50 % 97,50 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kuva 23. Virtuaalikursseilla käytettyjen pedagogisten menetelmien yleisyys (n=40). 17

18 Kaikki organisaatiot mainitsivat käyttävänsä verkkolinkkejä kursseillaan. Muita suosittuja muotoja olivat tekstit (98 %) sekä Powerpoint-esitykset (93 %). Äänikirjoja käytettiin vähiten. vii. Ongelmat ja menestystekijät Vastaajilta kysyttiin myös virtuaaliopetuksen pääongelmia liittyen erityisesti maaseudulle suunnattuun opetukseen. Heiltä kysyttiin myös heidän odotuksistaan opiskelijoiden suhteen sekä virtuaaliopetuksen menestymiseen vaikuttavista tekijöistä. Other 8,10 % No public funding available Limited financial capacity of rural residents and entrepreneurs No support staff in rural areas for rural entrepreneurs and employees No suitable training course materials 21,60 % 18,90 % 29,70 % 24,30 % IT illiteracy No suitable infrastructure (eg ADSL) 59,50 % 73,00 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kuva 24. Koulutuksen tarjoajien näkemykset virtuaalioppimiseen liittyvistä keskeisimmistä ongelmista. maaseutualueilla (n=37). Kun organisaatioita pyydettiin nimeämään kolme suurinta ongelmaa maaseutua koskien, niin opiskelijoiden tietoteknologian lukutaidottomuus, puutteellinen infrastruktuuri sekä tukihenkilöiden puute nousivat esille. Kohdassa Muut mainittiin mm. ajanpuute, aikuiskoulutuksen tarvitsemat sosiaaliset suhteet sekä asenteet virtuaalioppimista vastaan. 18

19 What do you expect from your e- students to successfully complete the e-learning courses? Time availability Perseverance Critical thinking Willingness to learn Self- discipline Not at all important A little important Rather important Important Very important Kuva 25. Koulutuksen tarjoajien näkemykset keskeisimmistä opiskelijan ominaisuuksista virtuaalikurssin onnistumiselle. Opiskeluhalun sanottiin olevan hyvin tärkeä (80 %) virtuaaliopiskelijalle. Myös käytettävissä oleva aika, itsekuri ja pitkäjänteisyys olivat tärkeitä. Toisaalta opiskelun tarjoajien mielestä kriittinen ajattelutapa oli annetuista vaihtoehdoista vähiten tärkeä. What are the most important factors for the successful delivery of e-learning by your organisation? Suitable course topics available Good marketing Planning ahead with new technologies Efficient administration Training of staff Connection to fast internet Not at all important A little important Rather important Important Very important Kuva 26. Koulutuksen tarjoajien näkemykset keskeisimmistä edellytyksistä virtuaalikurssin onnistumiselle. Henkilökunnan koulutus oli merkittävin tekijä menestyksekkään virtuaalikoulutuksen kannalta: 75 % vastaajista piti sitä tärkeänä. 19

20 viii. Innovatiivisuus Kouluttajia pyydettiin arvioimaan heidän antamansa virtuaaliopetuksen innovatiivisuus. Suurin osa (88 %) organisaatioista antaa mielestään innovatiivista virtuaaliopetusta. (Kuvio 27). Do you offer any new e-learning courses, which you can define as innovative? 12,5 % 87,5 % Yes No Kuva 27. Vastaajien näkemykset heidän tarjoamansa virtuaaliopetuksen innovatiivisuudesta (n=32). Tärkeimmät innovatiiviset koulutuselementit olivat työskentely toisten oppilaiden kanssa sekä henkilökohtaisen työskentelyn yhdistäminen keskusteluihin ja tiedonvaihtoon. Yleisesti voidaan sanoa, että innovatiivisuutta ei nähty niinkään teknisessä puolessa, vaan innovatiivisuus oli pehmeämmissä menettelytavoissa, kuten toimimisessa tutorien ja muiden opiskelijoiden kanssa. Kun katsotaan tämän kysymyksen tuloksia, on huomioitava, että vastaajat saivat valita useampia vaihtoehtoja. (Kuvio 28). new ways of supporting users 47,1 data-protection system 51,9 online evaluation 40,7 non-discriminatory or non-exclusive recruitment 70,4 better access to e-learning programmes to vulnerable / excluded groups Trainees combine individual work with discussion and knowledge exchange Trainees communicate with other students 50 85,7 94,3 Trainees get prompt and personalised response by tutors 65,7 wikis 27,6 web ,5 mobile phones 10,3 special kind of platforms 69,0 GBL 13, Kuva 28. Koulutusten tarjoajien näkemykset, siitä, mikä heidän tarjoamissaan kursseissa on innovatiivista. 20

21 Avoimeen kysymykseen potentiaalisten uusien opiskelijoiden tarpeista koulutuksentarjoajat vastasivat, että koska aikuisopiskelijoiden määrä on viime vuosina kasvanut, on olemassa myös tarvetta tukea näitä opiskelun pulmatilanteissa. Yksi organisaatio mainitsi tutkivansa mahdollisuuksia tukea aikuisopiskelijoita, joilla on Aspergerin oireyhtymä, ADHD tai lukihäiriö käyttämällä sähköisiä valineitä. Yksi organisaatio mainitsi ryhtyvänsä yksilöllistämään opetustaan. Tutorointi / opiskelijan tukeminen sekä palautteen kerääminen mainittiin myös. Avoimissa kysymyksissä tuli erityisesti ilmi, että vastaajat pitivät innovatiivisuuden määrittämistä vaikeana. Tutorointia ei nähty innovatiivisena toimintona, koska sitä on aina tehty. Yksi organisaatio mainitsi, että heillä pidetään yksilöllistä tutorointia menetelmällisenä innovaationa. Toiset mainitsivat, että on vaikeaa arvioida e-opetuksen määrää, koska se on loppujen lopuksi vain yksi työkalu muiden joukossa. Monet organisaatiot kertoivat, että joissakin tapauksissa kaikki opettajat käyttävät e-opetuksen työkaluja, vaikka he eivät vedäkään kokonaisia e-kursseja Koulutuksentarjoajien kyselyn tulokset, ristiintaulukointien tulokset e-ruralnet -verkosto sopi yhteisesti kysymyksistä, joita jatkokäsiteltiin tilastollisilla analyyseillä. Tarkoitus oli saada vertailukelpoista tietoa kustakin maasta. Valitettavasti vain muutamat Suomen χ2-analyysit olivat luotettavia, koska aineisto oli loppujen lopuksi niin pieni. Seuraavat kuviot perustuvat yksinkertaisiin taulukkoihin, jotka kuvaavat vastauksia eri vastaajaryhmissä. Lisäksi yhteenvedot on lisätty jokaiseen osalukuun, joissa kuvataan yhtäläisyyksiä/eroavaisuuksia. Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että kaikki erot eivät kuitenkaan ole tilastollisesti merkittäviä, vaan ne kuvaavat lähinnä suuntaa. Seuraavien kolmen muuttujan katsottiin edustavan virtuaalikouluttajien luonnetta: Kouluttajan koko: ilmaistu opettajamäärällä Kouluttajan erikoistuminen virtuaaliopetukseen: ilmaistu virtuaaliopetuksen laajuudella Kouluttajan tausta virtuaaliopetuksessa: kuinka kauan kouluttaja on tarjonnut virtuaaliopetusta (vuosissa) Nämä kolme muuttujaa valittiin maaraportteihin jokaisessa e-ruralnet -verkoston maassa. i. Kouluttajan koko Puolessa kyselyyn vastanneista organisaatioista oli yli 100 opettajaa. Jotta kuitenkin mahdollistettaisiin kansainväliset vertailut, 50 opettajan määrää käytettiin jakamaan kouluttajat isoihin ja pieniin kouluttajiin. Tästä seurasi myös kohtalaisen samankokoiset ryhmät. 21

22 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % up to 50 teachers (n=22) over 50 teachers (n=18) up to 5 years over 5 years Kuva 29. Eri kokoisten koulutuksentarjoajien kokemus virtuaaliopetuksesta. Suuremmat organisaatiot näyttävät toimineen virtuaaliopetuksen parissa hieman kauemmin kuin pienemmät. Tämä ei ole mikään yllättävä tulos, koska isoilla organisaatioilla on tyypillisesti enemmän resursseja kehittää uusia tuotteita ja palveluita. Ei ole myöskään yllätys virtuaaliopiskelijamääriä verrattaessa, että isoilla kouluttajilla on enemmän oppilaita. (Kuvio 30). Ero verrattaessa koulutuksen tarjoajan kokoa ja tarjottujen e-koulutusten määrää oli myös tilastollisesti merkittävä (p=0,015, Fisher exact test, two-sided). Suuremmilla koulutuksen tarjoajilla oli enemmän virtuaalikursseja. 70,00 % 60,00 % 50,00 % 40,00 % 30,00 % 20,00 % up to 50 teachers (n=17) over 50 teachers (n=24) 10,00 % 0,00 % up to 50 students over 50 students Kuva 30. Virtuaaliopiskelijoiden määrä erikokoisissa koulutusorganisaatioissa. Yllä kuvatun aineiston tulokset ja niiden johtopäätökset kouluttajan koon merkityksestä koulutusaktiivisuuteen ovat koottuina alla olevassa taulukossa. 22

23 within your organisation subcontracting both Taulukko 1. Yhteenveto ristiintaulukointianalyyseistä. Kokemus virtuaaliopetuksesta (erot eivät tilastollisesti merkittäviä) Tarjolla olevien virtuaalikurssien määrä (ero tilastollisesti merkitsevä, p=0,010 Fisher Exact Test) Virtuaalikoulutuksen sisällön kehittäminen (erot eivät tilastollisesti merkitseviä) Koulutuksen suuntautuminen maaseudulle (erot eivät tilastollisesti merkitseviä) virtuaaliopetuksen metodit ja työkalut Pienet koulutuksentarjoajat (max 50 opettajaa/opetushenkilökuntaan kuuluvaa) max 5 vuotta Vähemmän kursseja Vähemmän organisaation sisällä tehtyjä sisältöjä Suuntautuneet enemmän maaseudulle vähemmän videoiden, nettikonferenssien ja blogien käyttöä Suuret koulutuksentarjoajat (yli 50 opettajaa/opetushenkilökuntaan kuuluvaa) yli 5 vuotta Enemmän kursseja Enemmän organisaation sisällä tehtyjä sisältöjä Suuntautuneet vähemmän maaseudulle enemmän videoiden, nettikonferenssien ja blogien käyttöä Tulokset näyttävät selviä eroja isojen ja pienten kouluttajien välillä. On kuitenkin muistettava, että kouluttajan koko korreloi merkittävästi myös kouluttajan kokemukseen e-koulutusmarkkinoilla. Se tarkoittaa, että ero saattaa johtua myös tästä muuttujasta. ii. Kouluttajan erikoistuminen virtuaalikoulutukseen Kouluttajan erikoistuminen virtuaalikoulutukseen mitattiin heidän koulutusaktiivisuutensa osuudella. Koska miltei 70 % kouluttajista ilmoitti, että heidän virtuaaliopetuksensa osuus on alle 20 % koko koulutuksesta, lukua käytettiin jakopisteenä koulutuksentarjoajien välillä. 50,00 % 45,00 % 40,00 % 35,00 % 30,00 % 25,00 % 20,00 % 15,00 % 10,00 % 5,00 % 0,00 % e-learning propotion up to 20% (n=24) e-learning propotion over 20% (n=11) Kuva 31. Erot sisällöntuotannossa eri lailla virtuaaliopetukseen erikoistuneiden koulutuksentarjoajien kesken. 23

24 platform (n=38) Websites (n=15) DVDs/CDs (n=12) TV (n=4) Radio (n=2) Mobile phones (n=9) Other (n=8) Mitä enemmän kouluttajat tarjosivat virtuaaliopintoja, sitä enemmän ne myös käyttivät ulkopuolisia asiantuntijoita kehittämään koulutuksen sisältöä. 100,00 % 80,00 % 60,00 % 40,00 % 20,00 % 0,00 % e-learning propotion up to 20% e-learning propotion over 20% Kuva 32. Erilaisten työkalujen käyttö. Myös mitä enemmän koulutuksen tarjoajilla oli virtuaalikoulutusta, sitä kehittyneempiä koulutusmenetelmiä ne käyttivät. 80,00 % 60,00 % 40,00 % 20,00 % 0,00 % e-learning propotion up to 20% e-learning propotion over 20% Kuva 33. Virtuaalikursseilla käytetyt työkalut. 24

25 Text reading (n=40) Powerpoints (n=34) GBL (n=5) Interactive content (n=11) Simulations (n=3) Videos (n=22) Links (n=41) attachments (n=31) Role based learning (n=2) Other (n=3) 80,00 % 60,00 % 40,00 % 20,00 % 0,00 % e-learning propotion up to 20% e-learning propotion over 20% Kuva 34. Virtuaalikursseilla käytetyt pedagogiset menetelmät. Yllä kuvatun aineiston löydöt ja niiden johtopäätökset kouluttajan koon merkityksestä e-opetukseen keskittymisessä ovat koottuina alla olevassa taulukossa. Taulukko 2. Yhteenveto ristiintaulukointianalyysien tuloksista. Virtuaalikoulutuksen sisällön kehittäminen Virtuaalikoulutuksessa käytetyt menetelmät Virtuaalikoulutuksen osuus merkittävä (virtuaalikoulutuksen osuus yli 20% koulutuksen kokonaistarjonnasta) Sisältöjen kehittämisessä käytetään enemmän ulkopuolista apua Kehittyneempiä menetelmiä käytetään enemmän Virtuaalikoulutuksen osuus pieni (virtuaalikoulutuksen osuus korkeintaan 20 % koulutuksen kokonaistarjonnasta) Sisältöjä kehitetään enemmän organisaatioiden sisällä Käytetään enemmän perinteisiä menetelmiä iii. Kouluttajienhistoria virtuaalikoulutuksessa Kouluttajien läsnäolo virtuaalikoulutusmarkkinoilla mitattiin heidän toimintavuosillaan. Jakopisteenä kahden kategorian välillä käytettiin alle ja yli viiden vuoden toimintaa virtuaalikoulutuksessa. 25

26 How long have organizations that provide rural e-learning provided e-learning in general? Has provided e-learning courses more than 5 years 32 % Has provided e-learning courses up to 5 year, 68,5% Kuva 35. Maaseudulle suunnattuihin kursseihin erikoistuneet koulutuksentarjoajat (n=42). Ne organisaatiot, jotka tarjoavat erityisesti maaseudulle suunnattua koulutusta, ovat yleensä toimineet e-kouluttajina yli viisi vuotta. Niillä kouluttajilla, jotka ovat olleet kauemmin e-markkinoilla, on myös ollut enemmän e-oppilaita viimeisten 12 kk:n aikana. Se voi kuitenkin selittyä myös organisaation koolla, koska koko näyttää korreloivan myös organisaation e-markkinoilla olon pituuden kanssa, kuten kuvio 36 osoittaa. 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % up to 100 teachers (n=20) over 100 teachers (n=21) up to 5 years over 5 years Kuva 36. The history in the e-learning markets of the different size of training providers. Myös mitä kauemman koulutusorganisaatiot ovat olleet e-koulutuksen markkinoilla, sitä enemmän kursseja ne tarjoavat. Tämä oli myös tilastollisesti merkittävä tulos (p=0,013, Fisher exact test, twosided). Seuraavissa kuvioissa on käytetty yksityiskohtaisempaa jakoa organisaatioiden taustasta e- koulutusmarkkinoilla, koska näin saadaan tarkempi kuva työkalujen käytöstä e-kursseilla. 26

27 100,0% 80,0% 60,0% 40,0% 20,0% 0,0% Less than 1 year Over 1 year and up to 5 years More than 5 years Kuva 37. Erot virtuaalityökalujen käytössä sen mukaan, kauanko organisaatiot ovat olleet virtuaalikoulutusen parissa (n=40). Organisaatiot, jotka ovat tarjonneet e-opetusta vähemmän kuin vuoden ajan, käyttivät keskusteluryhmiä ja sähköpostia useammin kuin pitempään e-markkinoilla olleet organisaatiot. Yli vuoden e-markkinoilla olleet organisaatiot käyttivät chatteja, blogeja ja erilaisia e-oppimisen yhteisöjä enemmän kuin nuoremmat organisaatiot. Yli viisi vuotta e-markkinoilla olleet organisaatiot käyttivät enemmän blogeja kuin nuoremmat organisaatiot. Tulos oli myös tilastollisesti merkittävä (p=0,006 Fisher Exact test two-sided). Toisaalta vanhemmat organisaatiot käyttivät vähemmän sähköpostia kuin nuoremmat (p=0,009). 100,0% 80,0% 60,0% 40,0% 20,0% 0,0% Less than 1 year 1 to 5 years More than 5 years Kuva 38. Erot virtuaalikursseilla käytettyjen materiaalienkäytössä sen mukaan, kauanko organisaatiot ovat olleet virtuaalikoulutusen parissa (n=40). 27

28 Alle vuoden e-koulutusta tarjonneet organisaatiot käyttivät interaktiivista sisältöä enemmän kuin vanhemmat organisaatiot, mutta yllättävästi ei lankaan videoita. Yleisesti kuitenkin nuorilla e- koulutuksen tarjoajilla oli vähemmän vaihtelua sisältömateriaalissa kuin organisaatioilla, jotka olivat toimineet e-kouluttajina kauemmin. Other No public funding available Limited financial capacity for rural No support staff in rural areas for rural No suitable training course materials IT illiteracy No suitable infrastructure 0,0% 20,0% 40,0% 60,0% 80,0% 100,0% Over 5 years 1-5 years Less than 1 year Planning to start Kuva 39. Koulutusten tarjoajien näkemykset virtuaalikoulutuksen suurimmista esteistä maaseutualueilla (n=37). Alle vuoden e-koulutusta tarjonneet organisaatiot pitivät tietotekniikan osaamattomuutta ja sopivan opetusmateriaalin puutetta suurimpina haasteina e-koulutuksessa. Vanhempien kouluttajien mielestä päähaasteet olivat it-taitojen osaamattomuus ja infrastruktuurin puute. E-koulutuksen aloittamista suunnittelevien organisaatioiden mielestä suurimmat haasteet olivat tukihenkilöstön ja sopivan kurssimateriaalin puute. Sopivan opetusmateriaalin puutteessa oli myös tilastollisesti merkittävä ero (p=0,002 Fisher exact test, two sided), kun verrattiin alle viiden ja yli viiden vuoden e- opetuksessa toimineita organisaatioita. Yli viisi vuotta alalla toimineiden mielestä materiaalin puute ei ollut lainkaan probleema (0%), kun taas 9,5 % nuoremmista organisaatioista oli maininnut sen yhdeksi sektorin päähaasteeksi. Alle vuoden e-koulutusta antaneet organisaatiot suosivat verkkosivuja ja kännyköitä, kun taas pitempään e-koulutusta tarjonneet käyttivät niitä vähemmän ja DVD:itä enemmän kuin nuoremmat. Taulukko 3. Yhteenveto ristiintaulukointianalyysien tuloksista. Uudet virtuaaliopetuksen tarjoajat (korkeintaan 5 vuotta mukana virtuaaliopetuksen tarjonnassa) Vanhat virtuaaliopetuksen tarjoajat (yli 5 vuotta mukana virtuaaliopetuksen tarjonnassa) Suuntautuminen maaseutualueille (ei tilastollisesti merkitsevää eroa) Virtuaaliopiskelijoiden määrä (ei tilastollisesti merkitsevää eroa) suuntautuneet enemmän maaseutualueille vähemmän virtuaaliopiskelijoita 28 suuntautuneet vähemmän maaseutualueille enemmän virtuaaliopiskelijoita Koulutuksen tarjoajan pienempiä toimijoita suurempia toimijoita

29 koko(ei tilastollisesti merkitsevää eroa) Virtuaaliopetuksen tarjonnan vähemmän virtuaalikursseja tarjolla enemmän virtuaalikursseja tarjolla määrä (ero tilastollisesti merkitsevä, p=0,013, Fisher exact test, two-sided) Työkalut ja kurssien sisällöt vähemmän variaatiota enemmän variaatiota Haasteet IT lukutaidottomuus ja sopivan koulutusmateriaalin puute suurimpia haasteita(, erot tilastollisesti merkittäviä, p=0,002 Fisher exact test, two sided) IT lukutaidottumuus ja infrastruktuurin puute Tulokset näyttävät muutamia selviä eroja vanhojen ja uusien kouluttajien välillä. Itse asiassa organisaatioiden taustan pituus e-opetuksen markkinoilla näyttää olevan yksi tärkeimmistä muuttujista ryhmiä verrattaessa. On kuitenkin huomattava, että kouluttajan koko korreloi merkittävästi kouluttajan kokemukseen e-markkinoilla. Se merkitsee, että myös tämä muuttuja voi myös aiheuttaa ryhmien välistä eroa YHTEENVETO Vaikka suurin osa organisaatioista ilmoitti, että heillä ei ole erityisesti maaseudulle suunnattuja e- koulutuskokonaisuuksia, sitä ei pidä ottaa merkkinä siitä, että maaseudulla ei voisi hyödyntää e- koulutusta; e-opiskelu on paikasta riippumatonta. Koulutuksen tuottaja ei ehkä myöskään tiedä eikä osaa luotettavasti arvioida, tapahtuuko oppiminen maaseudulla. Mitä tulee erityisesti maaseudun asukkaille kohdistettuun sisältöön, Suomen väestö on suhteellisen tasa-arvoista (elintaso, tärkeimmät palvelut) sijainnista riippumatta (kaupunki/maaseutu), ja yksinomaan maaseutuväestön omien tarpeiden määrittäminen on melko vaikeaa. Tämä saattaa myös selittää sen, miksi ei ole olemassa erityistä koulutuksen e-sisältöä maaseudulle: kaupungin ja maaseudun tarpeet ovat ensisijaisesti samat. Suomalaiset e-opetuksen tarjoajat käyttävät vielä melko harvoin wikejä, blogeja ja podcasteja. Vaikka yksi syy vähään käyttöön saattaa olla se, että niiden sisältöä voidaan pitää epäluotettavana (kuka tahansa voi lisätä wikeihin ja blogeihin omia näkemyksiään), ne saattavat yhä vielä olla melko vieraita oppimisen näkökulmasta katsottuna. Podcastit sen sijaan näyttäisivät olevan mainio mahdollisuus välittää e-oppimissisältöä maaseudulle luotettavasti ja edullisesti. E-oppimisen päähaasteina pidetään selvästi it-taitojen puutetta sekä ongelmia infrastruktuurissa. Useimpien vastaajien mielestä riittämätön infrastruktuuri on yhä merkittävä este e-oppimiselle etenkin maaseudulla It-taitojen puutetta parantaa nuoren, osaavamman sukupolven kasvaminen, mutta aikuisten taidoista on pidettävä huolta, jotta kukaan ei jäisi ilman mahdollisuutta elinikäiseen oppimiseen. Koulujen on myös huolehdittava siitä, että oppilaat saavat opetusta kaikista e- oppimisen työkaluista (sosiaalinen media, tiedonhaku, audio). Toinen huomattavan vähän käytetty työkalu olivat äänikirjat (2,5 %), vaikka niitä on helppo ottaa mukaan ja kuljettaa sekä kuunnella eri median kautta. Eräs äänikirjojen ongelma on siinä, että niitä on saatavilla vähän erityisesti suomenkielisenä. Kouluttajien on helppo ajatella, että vaikka organisaatio ja opettaja pystyisivät käyttämään kehittyneempiä e-oppimismenetelmiä, heidän pitää silti valita sellaiset menetelmät, jotka sopivat pääosalle opiskelijoista ja että maaseudun hitaat internetyhteydet estävät kehittyneempien työkalujen käytön. Suomessa käydään parastaikaa keskustelua laajakaistan hankkimisesta kaikkien 29

30 kansalaisten ulottuville ja sen kustantamisesta maaseudulle. Elinikäisen oppimisen ja myös tämän tutkimuksen näkökulmasta se onkin erittäin tärkeä kysymys ratkaistavaksi. 3. VIRTUAALIKOULUTUKSEEN OSALLISTUJAT SEKÄ KONTROLLIRYHMÄ E-opiskelijoille ja kontrolliryhmälle kohdistetun kyselyn tarkoituksena oli antaa asiakasnäkökulmaa tutkimukseen. E-opiskelijoilla tarkoitettiin henkilöitä, jotka olivat osallistuneet e-kursseille, ja kontrolli- eli kontrolliryhmän jäsenillä henkilöitä, joilla ei ollut aikaisempaa kokemusta e-opiskelusta. Tarkoitus oli kartoittaa e-opiskelun edut ja haasteet maaseudun ihmisille ja myös löytää esteet e-opiskeluun osallistumiselle. Selvityksen tuloksia voidaan käyttää e-opiskelumahdollisuuksien parantamiseen tulevaisuudessa ja päätöksenteon tukemiseen esteiden poistamiseksi VIRTUAALIKOULUTUKSEN OSALLISTUJILLE JA KONTROLLIRYHMILLE SUUNNATTU KYSELY Sekä e-opiskelijoiden että kontrolliryhmän kyselyt toteutettiin pääosin verkkokyselyinä. Ne ovat olleet projektin verkkosivuilla ja avoinna kaikille verkkosivuilla kävijöille. Kyselyyn osallistumismahdollisuutta parannettiin lähettämällä sähköpostisaate useisiin e-koulutusta aikuisopiskelijoille järjestäviin organisaatioihin, jotka ovat sitten toimittaneet kyselyn edelleen opiskelijoilleen. Koulutusorganisaatiot valittiin satunnaisesti eri puolilta Suomea. Samaa menettelyä käytettiin kontrolliryhmän kyselyn kanssa. Tiedonkeruuvaihe kesti elokuusta 2010 maaliskuun puoliväliin 2011 saakka. Pyyntö vastata kyselyihin lähetettiin sähköpostitse noin 90:lle koulutusorganisaatiolle ja useille verkoston jäsenille. Kyselyitä mainostettiin myös maaseudun pienyrittäjille ja koulutusta järjestäville organisaatioille useissa seminaareissa ja tapahtumissa sekä linkit molempiin kyselyihin olivat myös Ruralia-instituutin verkkosivuilla. Sähköpostilla muistutettiin kyselyistä sekä syksyllä 2010 että valikoiduille vastaanottajille vielä vuoden 2011 alussa. Koska e-kysely ei näyttänyt ainakaan Suomessa tavoittavan sellaisia henkilöitä, jotka eivät olleet osallistuneet virtuaaliopetukseen, kyselylomakkeen paperiversiota jaettiin Opinlakeus-messuilla ja e- Ruralnet -workshopissa sekä Seinäjoen Aikuiskoulutuskeskuksen muutamilla kursseilla tammihelmikuussa Vastaukset tallennettiin yhteiseen e-ruralnetin tiedostoon. E-opiskelijoilta saatiin yhteensä 122 vastausta, joista 117 sisällytettiin analyysiin. Joissakin kohdissa käytettiin kaikkia 112 vastausta. Kontrolliryhmän vastauksia saatiin 104 kappaletta, mutta myöhemmin osoittautui, että näistä 7 vastaajaa oli aikaisemmin osallistunut e-kursseille. Näitä vastauksia käytettiin osan 1 analyysissa, mutta ei kakkososassa. E-Ruralnet projektin kumppanit olivat suunnitelleet yhteisen kyselyn selvittämään virtuaaliopiskelun vaatimuksia ja päähaasteita erityisesti maaseudun pk-yrityksiä silmällä pitäen. Sekä e-opiskelijoiden että kontrolliryhmän kyselylomakkeet löytyvät liitteistä 2 ja 3. 30

31 3.2. TULOKSET Molempien kyselyiden tulokset on esitetty kahdessa osassa. Ensimmäisessä osassa esitetään sekä e- opiskelijoiden että kontrolliryhmän kuvailevat tilastot. Toisessa osassa on tehty yhteenveto ristiintaulukoinnista Virtuaaliopiskeluiden ja kontrolliryhmän kuvailevat analyysit Tässä osassa esitetään virtuaaliopiskelijoiden ja kontrolliryhmän tuloksia kuvailevina tilastoina. Kyselyn tulokset esitetään pylväsdiagrammeina ja piirakkoina. Esitys on jaettu viiteen osioon: i. Virtuaaliopiskelijoiden ja kontrolliryhmän sosioekonominen profiili ii. Virtuaaliopiskelijoiden ja kontrolliryhmän opiskelukokemukset iii. Virtuaaliopiskelijoiden ja kontrolliryhmän esteet ja motivaatio osallistua virtuaaliopiskeluun. i. Virtuaaliopiskelijoiden ja kontrolliryhmän sosioekonomiset profiilit Vastaajien, e-opiskelijoiden ja kontrolliryhmän, sosioekonominen profiilia kartoitettiin kolmen muuttujaryhmän avulla: sukupuoli, ikä, koulutus asuinpaikka ja työpaikan sijainti asema työssä ja työn laatu Sekä virtuaaliopiskelijoissa että kontrolliryhmässä oli naisenemmistö. Tämä ei ole yllättävää, sillä suomalaiset aikuisopiskelijat ovat yleensä naisia. Tulokset tarkoittavat kuitenkin, että kontrolliryhmä on hyvin samankaltainen sukupuolijakautumassa virtuaaliopiskelijoiden ryhmän kanssa. Myös koulutustausta on melko samanlainen molemmissa ryhmissä. Kontrolliryhmän vastaajat näyttävät olevan kuitenkin nuorempia kuin virtuaaliopiskelijat ja he asuvat myös hieman useammin suuremmissa kaupungeissa. 31

32 90,0 80,0 88,1 83,2 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 11,9 16,8 Male Female 10,0,0 e-learners (n=118) control group (n=101) Kuva 40. Vastaajien sukupuolijakauma. 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 Up to , ,0 10,0 5,0,0 e-learners (n=118) control group (n=101) Over 65 Kuva 41. Vastaajien ikäjakauma 32

33 Village up to 2000 residents Village/small town from 2001 to Large town/small city from to to Small - Medium sized city from to Larger city more than Not working Village up to 2000 residents Village/small town from 2001 to Large town/small city from to to Small - Medium sized city from to Larger city more than e-learners (n=118) control group (n=101) Kuva 42. Vastaajien asuinpaikka. 40,0 30,0 20,0 10,0,0 e-learners (n=113) control group (n=97) Kuva 43. Vastaajien työpaikan sijainti. Työnkuvaa kuvattiin käyttämällä väestönlaskentaluokittelua. Työsektorina käytettiin yksityistä ja julkista sektoria yhdistettynä pieneen/keskikokoiseen/suureen kokoon. Suurin osa virtuaalikoulutukseen osallistuvista henkilöistä työskenteli mikroyrityksissä ja -organisaatioissa sekä isoissa yrityksissä ja organisaatioissa. Myös työttömien osuus oli hieman suurempi kuin kontrolliryhmässä. Ammatillisesti ei-aktiivien henkilöiden ryhmässä ei puolestaan ollut juurikaan virtuaaliopiskelijoita. Ei ole mahdollista nostaa esille yhtään keskeistä ammattisektoria, jolla vastaajat työskentelevät, koska useimmat heistä ovat vastanneet muut palvelut. It-sektorin valinneista selvästi suurin osa on e-opiskelijoita. Samoin on myös matkailualalla ja hieman myös alkutuotannon sektorilla, mutta vastaajien lukumäärä on liian pieni pitkälle menevien johtopäätösten tekoon. Miltei yhtä suuret osat molemmista ryhmistä työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla 33

34 Employed by a microenterprise/organisation (up to 10 staff) Employed by a small enterprise/ organisation (11-50 staff) Employed by a medium enterprise/ organisation ( staff) Employed by a large enterprise/organisation (over 250 staff) Self-employed Entrepreneur (owner of enterprise) Unemployed Not professionally active 40,0 30,0 20,0 10,0 e-learners (n=95),0 control group (n=97) Kuva 44. Vastaajien ammatillinen asema. 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 public sector private sector 20,0 10,0,0 e-learners (n=100) control group (n=77) Kuva 45. Vastaajien työpaikan organisaatiotyyppi. 34

35 Primary sector Secondary sector Tourism IT, telecommunication Other services Other 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0,0 e-learners (n=52) control group (n=47) Kuva 46. Vastaajien työn toimiala ii. Virtuaaliopiskelijoiden ja kontrolliryhmän opiskelijoiden opiskelukokemukset Virtuaaliopiskelijoiden ja kontrolliryhmän aikaisemmat opiskelukokemukset kartoitettiin viimeisimmän kurssin mukaan, johon vastaaja oli osallistunut (viimeisin e-kurssi virtuaaliopiskelijoilla) käyttäen kolmea eri muuttujaa: aikaisempi kokemus täydennyskoulutuksesta ja virtuaalikursseista kurssin rahoitus ja kurssin merkitys opiskelijalle. Jos kontrolliryhmän vastaajalla ei ollut kokemusta täydennyskoulutuksesta, kysyttiin heidän aikaisempi syynsä olla osallistumatta täydennyskoulutukseen ja heidän nykyinen kiinnostuksensa osallistua. Virtuaaliopiskelijoista 91,2 % (n=112) oli osallistunut valmistumisensa jälkeen täydennyskoulutukseen. Heidän viimeisin virtuaalikoulutuksensa koski pääasiallisesti kieliä, liiketaloutta ja muita palvelutaitoja (kuvio 47) ja koulutuksen kesto oli yleensä yli kuusi kuukautta (kuvio 48). Kontrolliryhmän osallistujista puolestaan 54,8 % oli osallistunut aikaisemmin täydennyskoulutukseen. Osallistumisen tarkoituksena oli pääasiassa ollut liiketalouden, it-taitojen ja muiden palveluiden taitojen parantaminen. Kurssit olivat olleet joko alle kuukauden tai yli kuuden kuukauden mittaisia. 35

36 business skills technical skills connected with the technical skills connected with the ICT skills tourism-related skills skills connected with other services language skills e-learners (n=76) control group (n=35) Kuva 47. Viimeisimmän täydennyskoulutus- tai e-kurssin aihe 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0,0 Up to one month More than one month and up to 3 months More than 3 months and up to 6 months More than 6 months e-learners (n=118) control group (n=56) Kuva 48. Viimeisimmän täydennyskoulutus- tai e-kurssin kesto. Molemmat ryhmät olivat saaneet tietoa kurssista, johon osallistuivat viimeksi internetin tai koulutuksen tarjoajan kautta. Oli mielenkiintoista, että vain yksi vastaaja oli saanut tiedon työvoimatoimiston kautta. On kuitenkin huomattava, että suuri osa vastaajista oli saanut kutsun osallistua tähän kyselyyn koulutusorganisaatioidensa postituslistan kautta, joten he siis olivat olleet yhteydessä organisaatioihin jo aikaisemminkin. Kontrolliryhmän jäsenet saivat tiedon pääasiassa työnantajansa kautta. 36

37 I finished it during the last 6 months I finished it more than 6 months ago and up to one year I finished it more than a year ago and up to two years I finished it more than 2 years ago I m participating in my e-learning course right now Through intentional search in the Internet By chance while surfing in the Internet Through other media Through my employer Through the labour/employment office or employment advice agency Through friends, relatives, colleagues Through school/college/university 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0,0 e-learners (n=112) control group (n=56) Kuva 49. Lähde, josta vastaajat olivat saaneet tiedon viimeksi käyneestään täydennyskoulutuskurssista. 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0,0 e-learners (n=103) control group (n=59) Kuva 50. Viimeisimmän kurssin kesto Suurin osa e-opiskelijoista (61, 2%) oli päättänyt viimeisimmän virtuaalikurssinsa viimeisen kuuden kuukauden aikana. Suurin osa kontrolliryhmän vastanneista oli puolestaan päättänyt viimeisimmän kurssinsa yli kaksi vuotta sitten. Sekä virtuaaliopiskelijoilta että täydennyskoulutukseen osallistuneista kontrolliryhmän opiskelijoilta, kysyttiin viimeisimmän kurssin rahoituslähdettä ja mielipidettä kustannuksista, mikäli he itse maksoivat kurssin kokonaan tai osin. Yli puolet (54,9 %) virtuaaliopiskelijoista maksoi itse oman kurssinsa, ja he pitivät hintaa joko kohtuullisena (50 %) tai huokeana (10,5 %). Vastanneista 30,3 % piti hintaa puolestaan melko korkeana ja vain 9,2 % liian korkeana. 37

38 Kontrolliryhmän jäsenistä yli 40 % maksoi kurssin itse. Kuitenkin myös yli 30 % ilmoitti työnantajan maksaneen kurssin. Useimmat vastanneista pitivät hintaa joko kohtuullisena (55,3 %) tai melko korkeana (26,3 %). 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0,0 My employer all of it Myself all of it Fully Mixed subsidised by funding: public funds partly myself and partly other sources e- learners (n=113) control group (n=60) Kuva 51. Täydennyskoulutuskurssien rahoituslähteet 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 e-learners (n=76) control group (n=38),0 Kuva 52. Näkemykset täydennyskoulutuskurssien hinnoista. Sekä virtuaaliopiskelijoilta että kontrolliryhmän jäseniltä, jotka kävivät perinteisen kurssin, kysyttiin myös, käyttivätkö he jo kurssilta saamaansa tietoa vai odottivatko he hyödyntävänsä sitä tulevaisuudessa, ja mikä oli heidän henkilökohtainen hyötynsä kurssille osallistumisesta. 38

39 It helped me to get a job/ a new job It helped me to continue with my present job I got promoted at present job I got a salary increase I took forward my personal interests/development I have no benefits so far I do not expect any benefits at all Other Yes, I use it a lot Yes, I use it a little No, I don t use it now but I may use it in the future No, I don t use it now, but I will certainly use it in the future I have no use for it whatsoever 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0,0 e-learners (n=119) control group (n=60) Kuva 53. Vastaajien näkemykset kysymykseen: oletko käyttänyt täydennyskoulutuksesta (viimeisin kurssi) saamaasi tietoa? 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % e-learners (n=122) control group (n=57) Kuva 54. Keskeisimmät syyt osallistua täydennyskoulutukseen Molempien ryhmien vastaajien mukaan viimeisimmältä kurssilta saatua tietoa käytettiin työssä. Pääasiallinen hyöty nähtiin kuitenkin henkilökohtaisena kehittymisenä. Kontrolliryhmän vastaajat, joilla ei ollut kokemusta täydennyskoulutuksesta 45 % kontrolliryhmän vastaajista (n=47) ei ollut osallistunut minkäänlaiseen täydennyskoulutukseen ammatillisen koulutuksensa päättymisen jälkeen. Heiltä kysyttiin, miksi he eivät olleet osallistuneet 39

40 täydennyskoulutukseen, olivatko he halukkaita osallistumaan nyt tai lähitulevaisuudessa, ja jos olivat, niin millä tavoin he olivat etsineet koulutuksen tarjoajia ja mihin he koulutusta tarvitsisivat. Pääsyy osallistumattomuuteen oli ajan puute työstä (14,9 %) tai perheestä (12,8 %) johtuen, koulutuksen liian korkea hinta (17 %) sekä vastaajien usko siihen, että heillä jo oli tarvitsemansa tiedot ja taidot työhönsä (12,8 %). Koulutuksen kustannuksien suhteen tulos viittaa todennäköisesti osallistumisen kokonaiskustannuksiin (palkan vähennys, matka- ja asumiskustannukset, kurssimaksu), ei siis ainoastaan kurssimaksuun. I have not had the time because of family obligations 2,13 % 0,00 % 10,64 % 14,89 % I have not had the time because of job obligations 8,51 % 6,38 % 12,77 % It has been too expensive 12,77 % 17,02 % I have all the skills I need I can t get any information about training I have to travel too far to attend a course Kuva 55. Syyt olla osallistumatta täydennyskoulutukseen ammatillisen koulutuksen jälkeen (n=57). Vastaajilla on ollut mahdollisuus valita tähän kysymykseen useampi vaihtoehto. Kuitenkin 70 % tästä ryhmästä ilmoitti olevansa kiinnostunut osallistumaan koulutukseen nyt tai lähitulevaisuudessa. 67,6 % (n=37) vastaajista kertoi etsineensä kouluttautumismahdollisuuksia viimeisten 12 kuukauden aikana. 40

41 28,8% 71,2% yes no Figure 56. The interest to participate to the training now or near future. Other Through school/college/university 40,00 % 60,00 % Through friends, relatives, colleagues Through the labour office or employment advice agency Through my employer Through other media Through intentional search in the Internet 20,00 % 20,00 % 16,00 % 68,00 % 88,00 % 0,00 % 20,00 %40,00 %60,00 %80,00 %100,00 % Kuva 57. Lähteet, josta vastaajat etsivät täydennyskoulutusmahdollisuuksia (n=25) Eniten käytetyt lähteet koulutustiedon hankkimiseen olivat internet sekä työnantajan kautta saatu tieto. Suurin kiinnostus kontrolliryhmän vastaajilla oli kielitaidon parantamiseen. Kun näitä tuloksia tarkastelee, on kuitenkin muistettava, että vastaajilla oli mahdollisuus valita useita kiinnostuksen kohteita. 41

42 language skills 48,4% skills connected with other services tourism-related skills IT skills technical skills connected with the secondary sector technical skills connected with the primary sector business skills 6,5% 9,7% 6,5% 3,2% 25,8%,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 Kuva 58. Täydennyskoulutustarpeet (koulutukseen aikaisemmin osallistumattomat kontrollisryhmän vastaajat) Virtuaaliopiskelijoiden kokemukset virtuaalikoulutuksesta Virtuaaliopiskelijoiden kokemusta virtuaalikoulutuksesta kysyttiin kartoittamalla it-taitojen tarpeellisuutta kurssilla, kokemusta käytetyistä tietotekniikan työkaluista ja virtuaaliopetuksen menetelmistä ja vastaajien arviointia koulutuksen hyödyllisyydestä. Vastaajista 70,8 % arvioi tietotekniikan taitonsa hyviksi jo ilmoittautuessaan virtuaalikurssille (Kuvio 62). 28,3,8 enough to use computers and internet easily 70,8 not enough to use computers and internet easily I didn t have any computer skills at all Kuva 59. Vastaajien tietotekniikkataitojen taso ilmoittautuessa virtuaalikurssille (n=120). 79,8 % ilmoitti, että osallistuminen vaati laajakaistayhteyttä ja 91,6 % ilmoitti käyttäneensä yhteyttä kotoa käsin. 42

43 48,3% 23,3% 28,3% Distance learning without a tutor (self-administered) Distance learning, tutorassisted Blended learning Kuva 60. Virtuaalikurssin toteuttamistapa (n=120) Noin puolet vastaajien viimeisimmästä e-kurssista toteutettiin monimuoto-opetuksena. Neljäsosa (23,3 %) oli pelkästään osallistujan itseopiskelua. Suosituimpia menetelmiä olivat virtuaaliset oppimisalustat ja erilaiset verkkosivut. Eniten käytettyjä työkaluja puolestaan olivat sähköposti, keskusteluryhmät ja konferenssit web-kameran avulla. Other Mobile phones Radio programmes Television programmes Video DVDs/ CDs Websites for downloading materials E-learning platform (moodle, blackboard etc.) 0 % 50 % 100 % Kuva 61. Virtuaalikursseilla käytettyjä menetelmiä (n=122). Vastaajilla oli mahdollisuus valita useampi vaihtoehto. 43

44 Other Podcasts Online communities Wikis s Videoconferencing through web- Blogs Discussion groups Chat rooms 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Kuva 62. Virtuaalikurssilla käytettyjä työkaluja (n=122). Vastaajilla oli mahdollisuus valita useampi vaihtoehto. Viimeisimmässä virtuaalikurssissa käytetyistä pedagogisista menetelmistä tai työkaluista kaikista perinteisimmät, tekstin lukeminen ja Powerpoint-esitykset, olivat eniten käytettyjä. Voidaan myös olettaa, että sähköpostiliitteet ja linkit verkkosivuille sisältävät sen kaltaista materiaalia oppimisalustojen ohella. Other Roles Based Learning attachments W Links to Web Sites Audio Books Videos Simulation Interactive Contents/ Animated Games Based Learning (GBL) Powerpoint Presentations Text reading 7 % 1 % 2 % 18 % 1 % 10 % 3 % 39 % 59 % 60 % 80 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 63. Virtuaalikursseilla käytetyt pedagogiset menetelmät (n=122). Vastaajilla oli mahdollisuus valita useampi vaihtoehto. Virtuaaliopiskelijoita kysyttiin myös, olivatko viimeisimmän virtuaalikurssin menetelmät ja työkalut helppokäyttöisiä ja innovatiivisia sekä pyydettiin heitä arvioimaan vastasiko kurssin sisältö heidän tarpeitaan ja mitä kohtia voitaisiin mahdollisesti parantaa seuraavaa e-kurssia silmällä pitäen. Liki kaikki (99,2 %) virtuaaliopiskelijoista pitivät käytettyjä metodeja ja työkaluja helppokäyttöisinä. Kuitenkin vain 13 % vastaajista piti viimeisintä e-kurssia hyvin innovatiivisena. 37 %:n mielestä kurssi oli melko innovatiivinen, mutta toisaalta 43 % oli sitä mieltä, että kurssi ei ollut lainkaan innovatiivinen. Kysymys selvästikin jakoi virtuaaliopiskelijoiden mielipiteet. 44

45 0,8% 58,5% 40,7% yes, very much yes, rather Not much Not at all Kuva 64. Virtuaaliopiskelijoiden näkemykset kursseilla käytettyjen työkalujen helppokäyttöisyydestä. (n=118) 41,2% 1,7% 6,7% 13,4% 37,0% yes, very much yes, rather Not much Not at all I don't know Kuva 65. Virtuaaliopiskelijoiden näkemys kurssinsa innovatiivisuudesta (n=119) Useimmat vastaajat olivat tyytyväisiä siihen, että viimeisin kurssi täytti heidän oppimistarpeensa. Noin viidesosa vastaajista piti kurssia enemmän tai vähemmän tarpeettomana oppimistarpeisiin nähden. Kuitenkin 76,5 % vastanneista kertoi jo käyttävänsä kurssilta saamaansa tietoa ja 22 % uskoi käyttävänsä oppimaansa tulevaisuudessa. 45

46 1,7% 16,7% 23,3% 58,3% yes, very much yes, rather Not much Not at all Kuva 66. Virtuaaliopiskelijoiden näkemykset kurssin vastaavuudesta heidän oppimistarpeisiinsa nähden (n=120) Vaihtoehtoina esitetyistä parannustarpeista seuraavia kursseja silmällä pitäen vastaajat pitivät tärkeänä ryhmätöitä toisten opiskelijoiden kanssa ja suurempaa tutorin tukea. Koulutuksen tulisi myös linkittyä vahvemmin muodolliseen koulutukseen tai tutkintotodistukseen. Other 0 % Stronger connection to certification/qualifications 26 % More group-work with other students 31 % More support by tutor More modern / innovative learning tools Better content, more relevant to my needs 19 % 17 % 23 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % Kuva 67. Parannusehdotukset virtuaalikursseille. iii. Virtuaaliopiskelijoiden ja kontrolliryhmän esteet ja motivaatio osallistua virtuaaliopiskeluun Virtuaaliopiskelijoilta kysyttiin, olivatko he kohdanneet esteitä tai rajoituksia hyötyäkseen mahdollisimman paljon viimeisimmästä e-kurssista. Kontrolliryhmää pyydettiin puolestaan mainitsemaan, oliko heillä erityisesti asuin- tai työpaikasta johtuvia esteitä osallistua e-koulutukseen. Molemmilta ryhmiltä kysyttiin myös mielipiteitä muutamista muista seikoista virtuaaliopetuksen kiinnostavuuteen liittyen. 46

47 other 10 % no constraints 46 % not enough self-discipline to work on The content of the course was 6 % 8 % not enough time e-learning is more 34 % no fast internet connection not enough computer knowledge not a good access to the technical 4 % 7 % 8 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Kuva 68. Esteet virtuaalikoulutukseen osallistumiselle. Liki puolella e-opiskelijoista ei ollut mitään esteitä osallistumiselleen virtuaalikoulutukseen. Suurimpana esteenä nähtiin ajan puute. Internet-taitoja tai yhteyttä ei puolestaan pidetty keskeisenä esteinä osallistumiselle. Kontrolliryhmältä kysyttiin, pitivätkö he neljää it-taitoihin ja infrastruktuuriin liittyvää seikkaa mahdollisina esteinä e-opetukseen osallistumiselle yleisesti ottaen. Yhtäkään mainituista seikoista ei pidetty oleellisina esteinä. Vain usko it-osaamattomuuden yleisyyteen oli 13 %:n mielestä jonkinlainen este. The IT illiteracy is widespread 13 % 73 % There is a belief amongst people in my area that there is no need for IT skills There is no suitable infrastructure for fast internet in my area 1 % 3 % 91 % 95 % Agree Disagree Buying computer and Internet access is too expensive 4 % 92 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 %100 %120 % Kuva 69. Virtuaalikoulutukselle koetut esteet iv. Virtuaaliopiskelijoiden ja kontrolliryhmän mielipiteitä virtuaaliopiskelusta Sekä virtuaaliopiskelijoilta että kontrolliryhmältä kysyttiin heidän mielipiteitään virtuaaliopiskelusta yleensä, sen merkityksestä maaseutualueille sekä heidän kiinnostuksestaan osallistua virtuaaliopiskeluun tulevaisuudessa. Yleensä mielipiteet ovat samankaltaiset. E-opiskelijaryhmä 47

48 näyttää kuitenkin nauttivan tietokoneitten kanssa työskentelystä hieman enemmän kuin kontrolliryhmä. Suurimpina etuina nähtiin ajan- ja rahansäästö sekä opiskelun joustavuus. Näyttää kuitenkin siltä, että ne, jotka eivät ole osallistuneet e-opiskeluun, pitivät sitä joustavampana opiskelumuotona kuin virtuaaliopetukseen osallistuneet E-learning is more difficult than conventional learning (e.g. in a class) E-learning is less motivating than taking a conventional training course E-learning allows me to choose anytime the place where I am learning I have fun in learning with computers Allows to decide myself about the pace of my learning E-learning saves time and money, compared to traveling to courses E-learning allows flexibility in timing one s training Using computers and internet for learning saves time Computers and internet make learning easier 31,7 % 27,0% 39,4% 25,4% 37,5% 90,4% 86,9% 62,3% 94,6% 77,9% 94,2% 95,1% 92,3% 88,5% 77,9% 74,6% 68,3% 77,9% control group (n=104) e-learners (n=122) Kuva 70. Virtuaaliopiskelijoiden sekä kontrolliryhmän mielipiteitä virtuaalikoulutuksesta. Kuvassa esitetään niiden vastaajien määrä, jotka ovat olleet samaa mieltä väitteestä. Kysyttäessä virtuaaliopiskelun merkitystä maaseudulle virtuaaliopiskelijat näkivät mahdollisuudet suurempina kuin kontrolliryhmä (kuvio 71). Myös yleisesti virtuaaliopiskelijat suhtautuivat virtuaaliopiskeluun maaseudun kehittämiskeinona positiivisemmin kuin kontrolliryhmän jäsenet. I can t judge it 10,8 4,2 E-learning is less effective than conventional training courses E-learning is neither better nor worse than other forms of learning 8,8 1,7 30,4 25,0 control group (n=102) e-learners (n=120) E-learning can revolutionise continuing education and training, 50,0 69,2,0 20,0 40,0 60,0 80,0 Kuva 71. Vastaajien näkemyksiä virtuaalikoulutuksesta ja sen mahdollisuuksista maaseudulla. 48

49 E-opiskelijoilta kysyttiin myös, olisivatko he kiinnostuneita osallistumaan uudelleen e-opiskeluun ja kontrolliryhmältä, olisivatko he kiinnostuneita kokeilemaan e-opiskelua. Tarkoitus oli kartoittaa heidän kiinnostuksensa e-opiskelua kohtaan. 100,0 98,2 % 80,0 67,6 % 60,0 40,0 20,0 0,0 e-learners (n=113) control group (n=102) Kuva 72. Kiinnostus osallistua jatkossa virtuaalikoulutukseen. Virtuaaliopiskelijoista miltei kaikki olivat kiinnostuneita virtuaaliopiskelusta myös tulevaisuudessa. Toisaalta kontrolliryhmästä vähemmän kuin 70 % vastaajista kertoi olevansa kiinnostuneita kokeilemaan virtuaalikurssia. 85,3 % kontrolliryhmän jäsenistä ilmoitti, että he olivat kuitenkin aikaisemmin kuulleet virtuaaliopetuksesta ja tietävät periaatteessa, mistä virtuaalikursseilla on kyse Virtuaaliopiskeluiden ja kontrolliryhmän ristiintaulukoinnit Ristiintaulukointianalyysissä keskittyttiin erityisesti seuraaviin neljään teemaan: i. opiskeluesteisiin ii. vastaajien mielipiteisiin virtuaaliopetuksesta iii. virtuaalikoulutuksen mahdollisuuksiin maaseudulla sekä iv. virtuaaliopetuksen tuntemiseen ja kiinnostukseen tulevaisuudessa e-kursseista. i. Esteet Ristiintaulukointi keskittyi erityisesti vastaajien mainitsemiin virtuaaliopiskeluesteisiin, jotta saataisiin selville, kenelle esteet ovat eniten merkitseviä ja saataisiin lisätietoa esteitten poistamiseksi. Esteet on eritelty kuvailevina tilastoina kuviossa 68. Tuloksia tarkasteltaessa on huomattava, että 46 % vastaajista ei ollut kohdannut mitään esteitä virtuaaliopetukseen osallistumisessa. Vain ajan puute nähtiin jonkinasteiseksi esteeksi (38 %). Siksi vasta analyysissa luotiin uusi muuttuja Ei esteitä ja sitä verrattiin ryhmään, joka mainitsi kokeneensa joitakin lomakkeessa mainittuja esteitä. Analyysissa käytettiin seuraavia muuttujia: Sukupuoli: nainen-mies Ikä: alle 35 - yli 35 49

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Yhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa

Yhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa Yhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa Windows 8:lla abeista digiabeja hankkeen aluksi syksyllä 2013 ja lopuksi joulukuussa 2014 teimme opiskelijoille kyselyn heidän

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten Ella Kiesi Opetushallitus Tietotekniikan opetuskäytön määrä Suomessa Suomi tietotekniikan opetuskäytön määrässä Eurooppalaisessa mittakaavassa

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College Welcome - Tervetuloa!

KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College Welcome - Tervetuloa! KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College 2012-2013 Welcome - Tervetuloa! CONTENTS: Education system and adult education in Finland Kuopio Community College I I I I I I I I basic information main

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien uusi sukupolvi Mitä ohjelma tarjoaa aikuiskoulutukselle Lokakuu 2012 CIMO 2/2009 Ohjelmaesitys Erasmus for All 2014-2020 Budget Euro 19.2 billion over 7 years (+70%)

Lisätiedot

Global value chains - hankkeita. Samuli Rikama

Global value chains - hankkeita. Samuli Rikama Global value chains - hankkeita Samuli Rikama Global value chains taustaa Miten yritykset organisoineet toimintansa globaalisti? Talouden rakennemuutos uudet nopeasti kehittyvät markkinat ja teknologia

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Kokoelmien arviointi

Kokoelmien arviointi Kokoelmien arviointi Sisältö Kokoelmia koskevan laatusuosituksen esittely Parkki-projektin kokemukset JASKAN kokemukset Kv-malleja ryhmätyö Kokoelmia koskeva laatusuositus Kunnan ikä- ja kielijakauma,

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP on Euroopan unionin koulutusohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön kaikilla koulutuksen tasoilla esikoulusta

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO Shake-projektin Innosessio, Manu Rantanen 9.2.2017 Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti 23.1.2017

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

CIMO Osallisuus-työpaja

CIMO Osallisuus-työpaja This project has been funded with support from the European Commission. This publication reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for anyuse which may be made

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Grundtvig-workshopit Hakuneuvonta järjestäjille Katariina Vinblad, CIMO

Grundtvig-workshopit Hakuneuvonta järjestäjille Katariina Vinblad, CIMO Grundtvig-workshopit 2012 Hakuneuvonta järjestäjille 25.1.2012 Katariina Vinblad, CIMO Grundtvig-ohjelmassa erityistavoitteena vastata Euroopan väestön ikääntymisestä aiheutuvaan koulutushaasteeseen kehittää

Lisätiedot

Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri Turvapaikanhakijoiden nopean työllistymisen pilotti

Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri Turvapaikanhakijoiden nopean työllistymisen pilotti Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri Turvapaikanhakijoiden nopean työllistymisen pilotti Maahanmuuttajien osaaminen mahdollisuutena -seminaari 13.1.2016 Anna Tenho, SPR Varsinais-Suomen piiri Pilottiprojekti

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Opetussuunnitelmat ja osaaminen Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Ari Antikainen & Hanne Laukkanen Joensuun yliopisto email: ari.antikainen(at)joensuu.fi

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa etwinning 7.10.2009 Mikä etwinning on? Komission hanke, jolla halutaan antaa mahdollisimman monille opettajille ja oppilaille mahdollisuus tutustua ja työskennellä muiden EU-maiden oppilaiden kanssa tieto-

Lisätiedot

E U R O O P P A L A I N E N

E U R O O P P A L A I N E N E U R O O P P A L A I N E N A N S I O L U E T T E L O M A L L I HENKILÖTIEDOT Nimi SERGEI AZAROV Osoite K. KÄRBERI 4-129, TALLINN 13812, ESTONIA Puhelin 0037255999964 Faksi Sähköposti serjoga79a@mail.ru

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

Kotoutuminen työelämään tutustumalla Turvapaikanhakijoiden osaamisen kartoittaminen ja nopean työllistymisen pilottiprojektin tuloksia

Kotoutuminen työelämään tutustumalla Turvapaikanhakijoiden osaamisen kartoittaminen ja nopean työllistymisen pilottiprojektin tuloksia Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri Kotoutuminen työelämään tutustumalla Turvapaikanhakijoiden osaamisen kartoittaminen ja nopean työllistymisen pilottiprojektin tuloksia 2.2.2016 Satakunnan alueellinen

Lisätiedot

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Määränpää tuntematon. Kielenopettajan asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Leena Kuure Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Englantilainen filologia Language Learning and New Technologies

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Varsinais-Suomessa on ensimmäistä kertaa kerätty tietoa alueella aikuiskoulutukseen osallistuneiden määristä ja taustoista. Aikuiskoulutusmittareiden

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

RIVER projekti. Idea projektin takana

RIVER projekti. Idea projektin takana RIVER projekti Idea projektin takana This project has been funded with support from the European Commission (Reference: 517741-LLP-1-2011-1-AT-GRUNDTVIG-GMP) This publication reflects the views only of

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka

elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka elearning Trends and Case Examples from Finland IT in Education and HRM- Conference 26.11.2013 Ms. Piia Liikka The Association of Finnish elearning Works as an unbiased, non-profit advocate for elearning

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Innovation Platform Thinking Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen

Innovation Platform Thinking Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen Innovation Platform Thinking 17.6.2015 Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen Motivation for platform thinking... Normal project with different phases:

Lisätiedot

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus Raportti kyselystä Kuopion klassillisen lukion oppituntitallenteita lukuvuonna 2007 2008 käyttäneille opiskelijoille (huhtikuu 2008) (Diat liitteenä

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta?

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? TieVie-juhlaseminaari 20.3.2007 Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? Olli-Pekka Heinonen YLE Tietotekniikan 6. sukupolvea Tietotekniikka-ajan lyhyt historia 1. sukupolvi, suurkoneet

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015 Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia Tytti Viinikainen 1.10.2015 ECOMMissa kolme sessiota työpaikkateemasta Pääteemana, miten saada yritykset/työpaikat kuskin paikalle

Lisätiedot

Joustavat opinpolut aikuisopiskelijan kansainväistymiseen Päivi Puutio

Joustavat opinpolut aikuisopiskelijan kansainväistymiseen Päivi Puutio Joustavat opinpolut aikuisopiskelijan kansainväistymiseen 8.11.2013 Päivi Puutio Hankkeen taustaa Selvitys tutkintotavoitteisen ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistymisen nykytilasta ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015)

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) Maija Kalm-Akubardia, Diakonia-ammattikorkeakoulu Maija.kalm-akubardia@diak.fi DSS-alumnikysely luotiin ensisijaisesti selvittämään

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Osaamisohjelman tavoitteet: Osa nuorisotakuuta Tavoitteena kohottaa vailla toisen

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi

Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari Seinäjoki OKM/KUPO/NY GH Wrede Hyviä käytäntöjä rakentamassa Nuorisolain uudistus

Lisätiedot

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Unipoli Tampere Mentoring Programme. Katariina Mikkonen Unipoli Tampere Kv.kevätpäivät, Tampere 14.5.2014

Unipoli Tampere Mentoring Programme. Katariina Mikkonen Unipoli Tampere Kv.kevätpäivät, Tampere 14.5.2014 Unipoli Tampere Mentoring Programme Katariina Mikkonen Unipoli Tampere Kv.kevätpäivät, Tampere 14.5.2014 Taustaa Taustaa: WorkPlace Pirkanmaa 3/2009-5/2011 -> osaksi Unipolin toimintoja 1. mentorointinohjelma

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s Success from innovations Terttu Kinnunen OSKE Energy Technology Cluster Joensuu Science Park Ltd. Länsikatu 15 80110 Joensuu terttu.kinnunen@carelian.fi 1 Space for work, meetings and events Expert Services

Lisätiedot

ESITTELY. Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely. Age Grade Getting to school. School day.

ESITTELY. Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely. Age Grade Getting to school. School day. ESITTELY Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely NOTES ON McMath student s name Age Grade Getting to school School day Favorite subjects Least favorite subjects Electives

Lisätiedot

ZA6587. Flash Eurobarometer 423 (Citizens Awareness and Perceptions of EU Regional Policy, wave 4) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6587. Flash Eurobarometer 423 (Citizens Awareness and Perceptions of EU Regional Policy, wave 4) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA87 Flash Eurobarometer (Citizens Awareness and Perceptions of EU Regional Policy, wave ) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Citizens' awareness and perception of EU regional policyfif D Minkä

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 www.helsinki.fi/avoin Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 11 (Ouakrim- Soivio, N. & Kuusela, J.) Opetushallitus arvioi keväällä 11 historian ja yhteiskuntaopin

Lisätiedot

Valmennuskurssit: tasa-arvoon, valmentautumiseen ja onnistumiseen liittyviä havaintoja

Valmennuskurssit: tasa-arvoon, valmentautumiseen ja onnistumiseen liittyviä havaintoja Valmennuskurssit: tasa-arvoon, valmentautumiseen ja onnistumiseen liittyviä havaintoja Seminaari korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämisestä 01.12.2016 Sakari Ahola, Rita Asplund, Pekka Vanhala

Lisätiedot

Teknologian hyödyntäminen oppimisen ja kehittämisen tukena

Teknologian hyödyntäminen oppimisen ja kehittämisen tukena Teknologian hyödyntäminen oppimisen ja kehittämisen tukena Sami M. Leppänen 13.11.2012 Nokia Internal Use Only Motivaatio, uteliaisuus, hyöty, Tiedon käytettävyys, asenne, kognitiivisuus, kokemukset Pilvioppiminen

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

Innovatiiviset opetuskäytännöt

Innovatiiviset opetuskäytännöt Innovatiiviset opetuskäytännöt - teknologia oppimisen tukena Marianna Nieminen Microsoft Oy Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma Osa Arjen tietoyhteiskuntaohjelmaa Julkaistiin

Lisätiedot

Kansalaisten näkemykset sekä julkisen liikenteen ja pyöräilyn innovaatiot

Kansalaisten näkemykset sekä julkisen liikenteen ja pyöräilyn innovaatiot Kansalaisten näkemykset sekä julkisen liikenteen ja pyöräilyn innovaatiot Venla Virkamäki Tutkija Suomen ympäristökeskus 27.1.2014 Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka -seminaari FIPTrans kyselytutkimus

Lisätiedot

EKA Opin Ovi -projekti

EKA Opin Ovi -projekti EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 31.12.2011 Projektipäällikkö Minna Miikki Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVA Puh. 040 741 2273 minna.miikki@ek-aktiva.fi Taustaa EKA Opin Ovi -projektille Valtakunnallinen

Lisätiedot