47. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 56 TONTTI 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS LUHTISENTIE 6 KAAVATUNNUS 47:045 ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

Transkriptio

1 UO A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 47. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 56 TONTTI 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS LUHTISENTIE 6 KAAVATUNNUS 47:045 KAAVAN PÄIVÄYS SELOSTUKSEN PÄIVÄYS

2 47_045 / LUHTISENTIE 6 / ASEMAKAAVASELOSTUS (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 47. kaupunginosan korttelin 56 tonttia 2 sekä katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu 47. kaupunginosan korttelin 56 tontit 3 ja 4 sekä katualuetta. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Kaavan nimi LUHTISENTIE 6 Kaavan tunnus 47:045 Kaavan päiväys Kaavan laatija Pirjo Heinänen, suunnitteluarkkitehti Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut / Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh pirjo.heinanen@jkl.fi Kaavan Sanomalehti Keskisuomalainen vireilletulo Hyväksymispäivämäärät Ltk xx.xx.201x Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Palokassa, osoitteessa Luhtisentie 6. Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Luhtisentie 6 asemakaavan muutos. Asemakaavan muuttaminen on käynnistynyt yksityisen maanomistajan aloitteesta. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa kaavamuutoksen hakijan esittämä tonttijaon muutos ja ajoyhteys uudelle tontille..

3 47_045 / LUHTISENTIE 6 / ASEMAKAAVASELOSTUS (3) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ ASEMAKAAVA KAAVAPROSESSIN VAIHEET LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen ASEMAKAAVARATKAISUN MAHDOLLISET VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET TAI ASEMAKAAVALUONNOKSEN VAIKUTUKSET Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus Palvelut YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET Korttelialueet KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET NIMISTÖ ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS TOTEUTUKSEN SEURANTA... 15

4 47_045 / LUHTISENTIE 6 / ASEMAKAAVASELOSTUS (4) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) ote ajantasa-asemakaavasta 3) asemakaavan seurantalomake 4) tonttijakokartta, liitetään myöhemmin 5) asemakaavan muutosluonnoksen pienennös 1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA Asemakaavan muuttaminen on käynnistynyt yksityisen maanomistajan aloitteesta. Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa erillispientalojen tontin jakaminen kahdeksi tontiksi ja ajoyhteyden muodostaminen uudelle tontille. 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavoituksen vireilletulosta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa Sisäinen aloituskokous pidettiin Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä Asemakaavaluonnos oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä xx.xx.-xx.xx.2015 välisen ajan. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx Asemakaavan muutosehdotus oli MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä xx. Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunkirakennelautakunnassa xx.201x. 2 LÄHTÖKOHDAT Asemakaavan muuttaminen on käynnistynyt yksityisen maanomistajan aloitteesta. Asemakaavan muuttamiseen on ryhdytty alueen maanomistajan hakemuksesta. Hakija esittää tontin jakamista kahdeksi ja kulkuyhteyden sallimista kevyenliikenteen väylää pitkin muodostettavalle uudelle tontille. Asemakaavan muutoksen yhteydessä laaditaan sitova tonttijako. 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalueella on 1980-luvulla rakennettu vaalea aumakattoinen omakotitalo Kivirannantien suuntaisesti rakennusalan rajaan kiinni. Pääosa tontista on hoidettua piha-aluetta, mutta Luhtisen puiston suunnassa ja tontin takaosassa kasvaa lehti- ja havupuita. Alueen koko on noin 0,2057 ha. Kaava-alueen lähiympäristössä pääosin on 1970-luvun loppupuolella rakentunutta omakoti- ja rivitaloaluetta. Pääosa omakotitalotonteista on n. 800 m2:n suuruisia ja vain kaavamuutosalueen korttelin kaksi tonttia ovat muita suurempia n m2:n kokoisia. Täydennysrakentamista alueella ei siten ole tapahtunut pienestä tonttikoosta johtuen.

5 47_045 / LUHTISENTIE 6 / ASEMAKAAVASELOSTUS (5) Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Kaavan muutosalue on laaksonpohjaa, jonka koillispuolella nousee pientalovaltaista omakotialuetta oleva rinne. Laakson pohjalla virtaa puro n. 40 m:n etäisyydellä tontin takarajasta. Suunnittelualue ympäristöineen on vanhaa peltoa, jossa on vielä nähtävissä jäänteitä puroon viettävistä sarkaojista. Alue ei erotu suurmaisemassa. Luonnonolot Maaperäkartan mukaan tontin Kivirannantien puoleinen osa on moreenia ja takaosassa tontilla on hiesua (Hs) ja saraturvetta (Ct) Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaavan muutosalueella sijaitsee yksi omakotitalo, jossa asuu 2 henkilöä. Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenteessa alue on asuinaluetta, joka tukeutuu Palokan keskustan palveluihin. Etäisyys keskustaan on muutamia satoja metrejä. Kaupunki-/taajamakuva Taajamakuvaltaan alue on varsin väljää omakotitalo- ja rivitaloympäristöä, jossa asuinrakennukset sijoittuvat rinteen suuntaisesti laskevien katujen varsille sekä laakson pohjan suuntaisesti. Kevyenliikenteen väylä erottaa tontin takaosan Luhtisenpuistosta, joka muutama vuosi sitten peruskorjattu ja kunnostettu palvelemaan eri väestöryhmiä lapsista vanhuksiin. Viistokuva kaava-alueen rakennetusta ympäristöstä, Luhtisen puisto on kuvausaikana ennen peruskorjausta

6 47_045 / LUHTISENTIE 6 / ASEMAKAAVASELOSTUS (6) Asuminen Alueella sijaitsee yksi omakotitalo, joissa asuu tällä hetkellä 2 henkilöä. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Alueella ei ole palveluja eikä työpaikkoja, mutta läheisyydessä sijaitsee Palokan terveyskeskus ja kaupallisia palveluja sekä useita päiväkoteja. Virkistys Aluetta sivuaa monipuolinen kevyen liikenteen reittiverkosto. Alueen vieressä sijaitsee myös Luhtisen puisto. Liikenne Ajoyhteys alueelle on Ritopohjantieltä Raivaajantien ja Luhtisentien kautta. Aluetta sivuaa Kivirannantie ja Luhtisentien jatkeena oleva kevyenliikenteen väylä. Tekninen huolto Alue on kunnallisteknisten verkostojen piirissä. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella tai sen lähietäisyydellä ei ole ympäristöhäiriöitä tuottavaa Sosiaalinen ympäristö Alue on rauhallista pientalovaltaista aluetta. Luhtisenpuiston toiminnasta saattaa ajoittain aiheutua leikkivien lasten ja nuorten johdosta meluhaittaa Maanomistus Kaava-alue on yksityisen maanomistajan omistuksessa tontin osalta ja katualue on kaupungin omistuksessa. 2.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston hyväksymä maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Vahvistettu maakuntakaava kumoaa aiemman seutukaavan. Keski-Suomen maakuntakaava on tullut voimaan ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena.

7 47_045 / LUHTISENTIE 6 / ASEMAKAAVASELOSTUS (7) Karttaote maakuntakaavasta. Yleiskaavat Palokan osayleiskaavassa (Kv hyväksynyt oikeusvaikutteisena) suunnittelualue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Kevyenliikenteen väylä on osoitettu kevyen liikenteen reitti merkinnällä, jolla on esitetty pääreitit. Koko kaupunkia koskeva uusi yleiskaava on hyväksytty Hyväksymispäätöksestä on valitettu.

8 47_045 / LUHTISENTIE 6 / ASEMAKAAVASELOSTUS (8) Voimassa olevat asemakaavat Karttaote ajantasa-asemakaavasta. Alueella on voimassa vahvistettu asemakaava, jossa tontti (rakennuspaikka) on erillispientalojen korttelialuetta (AO-7). Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään kaksi asuntoa. Rakennuksen etäisyyden naapurin rakennuspaikan rajasta on oltava vähintään neljä (4) metriä. Rakennettavan rakennuksen julkisivujen on oltava vaaleasta tiilestä sekä katon tummasta materiaalista toteutettu aumakatto suhteessa 1:2. Rakennuspaikka ei saa olla 1000 m2 pienempi. Tehokkuusluku e=0,25. Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden rakennusjärjestyksen (97 ). Rakennusjärjestys tuli voimaan Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Rakennuskiellot Alue ei ole rakennuskiellossa.

9 47_045 / LUHTISENTIE 6 / ASEMAKAAVASELOSTUS (9) 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty yksityisen maanomistajan aloitteesta. 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavan laatiminen on aloitettu yksityisen maanomistajan laatiman kaavamuutoshakemuksen pohjalta. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa kaavamuutoksen hakijan esittämä tonttijaon muutos ja yhteys uudelle tontille. Asemakaavan muutoksen tavoitteiden selventämiseksi on maanomistajan ja kaavoittajan kesken käyty neuvotteluja. Kaupunkirakennelautakunta on /138 palauttanut asian uudelleen valmisteltavaksi kielteisen kaavamuutospäätösesityksen pohjalta. Asemakaavan muutos on käsitelty kaupunkirakennetoimialan sisäisessä viranomaispalaverissa OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan laajennuksessa ja muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Elenia Lämpö Oy / Kaukolämpö Elenia Oy / Sähköverkko Jyväskylän Energia Oy / Vesi Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Maankäyttö Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu sanomalehti Keskisuomalaisessa Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa.

10 47_045 / LUHTISENTIE 6 / ASEMAKAAVASELOSTUS (10). Kaavaluonnoksen valmistelu: Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten hän kerää tarvittavat tiedot sekä neuvottelee tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Kaavoittaja laatii osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS). Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe Kaavaluonnos asetetaan nähtäville maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n sekä asetuksen 30 :n määräysten mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Luonnosvaiheen kuulemisesta tiedotetaan kuulutuksella sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä kirjeitse maanomistajille, nimetyille osallisille ja naapurikiinteistöille. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavasta saa lisätietoja suunnittelijalta ja kaavoituksen internet-sivuilta. Kaavaluonnos oli nähtävillä xx.-xx Osallistuminen: Luonnosvaiheen kuulemisen aikana kaavasta voi jättää mielipiteitä. Mielipiteensä voi ilmoittaa ensisijaisesti kuulutuksessa mainittuun osoitteeseen tai sähköpostilla kaavoittajalle. Ehdotusvaihe Luonnosvaiheen kuulemisen jälkeen laaditaan kaavamuutosehdotus. Kaavamuutosehdotus käsitellään kaupunkirakennelautakunnassa, jonka jälkeen se laitetaan maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n sekä -asetuksen 27 :n määräysten mukaisesti julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään asianmukaiset viranomaislausunnot. Nähtävillä olosta kuulutetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa ja tiedotetaan lisäksi kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Osallistuminen: Kaavan ollessa nähtävillä siitä voi jättää muistutuksia kaupunkirakennelautakunnalle. Muistutukset tulee toimittaa kirjallisena kaupunginkanslian kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto (vastine) muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Hyväksymisvaihe Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa. Lautakunnan päätöksestä voi tarvittaessa valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Valitusaika on 30 päivää pöytäkirjan hyväksymisestä. Oikeudesta valittaa kaavan hyväksymispäätöksestä säädetään Maankäyttö- ja rakennuslain 191 :ssä Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen kesken pitäisi järjestää. 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan

11 47_045 / LUHTISENTIE 6 / ASEMAKAAVASELOSTUS (11) Kaupungin asettamat tavoitteet Kaupungin tavoitteena asemakaavan muutokselle on viihtyisän, terveellisen ja turvallisen elinympäristön muodostuminen. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää Luhtisenpuistoon johtavan kevyenliikenteenväylän turvallisuuteen. Kaupungille ei asemakaavan muutoksen johdosta saa tulla ylimääräisiä kuluja muutoksista katualueella oleviin linjoihin tms. nähden. Suunnittelutilanteesta ja alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Maaperäkartan mukaan tontin Kivirannantien puoleinen osa on moreenia ja takaosassa tontilla on hiesua (Hs) ja saraturvetta (Ct). Alueen rakentamisessa tulee huomioida maaperästä johtuvat haasteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Maanomistajan tavoitteena oli ajoneuvokelpoinen yhteys tontin takaosaan muodostettavalle tontille ilman muutoksia rakennetulla tontinosalla. Asemakaavan laadulliset tavoitteet Kaavan laadullisena tavoitteena on kaupunkikuvaltaan alueelle soveltuvan täydennysrakentumisen muodostuminen. 3.5 ASEMAKAAVARATKAISUN MAHDOLLISET VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKU- TUKSET TAI ASEMAKAAVALUONNOKSEN VAIKUTUKSET Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Alustavissa vaihtoehdoissa oli mietitty ajoyhteyttä tontin alueella, olemassa olevan rakennuksen kummaltakin puolelta. Seuraavaksi tutkittiin ajoyhteyden muodostamista ns. kirvesvarren kautta. Mutta se osoittautui vaikeaksi olemassa olevan hulevesiojan sekä tulviin varautumisen vuoksi ja oja olisi jäänyt rasitteeksi uudelle tontille. Ratkaisu olisi ollut myös kaupungin periaatteiden vastainen, koska yleistä aluetta ei liitetä ajoneuvoyhteyden muodostamista varten tontteihin silloin, kun ajoneuvoliittymä voidaan rakentaa tontilla maanomistajien kanssa pidettiin neuvottelu, jossa käytiin läpi eri vaihtoehtoja uuden muodostettavan tontin ajoyhteydestä, hulevesien poisjohtamisesta ja kerrosluvusta sekä eri vaihtoehtojen kustannuksista. Kokouksen tulokseksi tuli, että asemakaavanmuutosluonnos valmistellaan siten, että nykyinen tontti jaetaan kahtia, joista jo kadunvarren tontin pinta-alaksi tulee 1000 m:2 ja loppuosa nykyisestä tontista jää uudelle tontille. Ajoyhteys tulee muodostettavaksi rasitteena olemassa olevan rakennuksen sivuitse nykyisen tontin alueella. Kerrosluvuksi molemmille tonteille tulee Iu½, joka mahdollistaa rakentamisen toisen kerroksen tasolle. (Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi.) Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Mielipiteet ja lausunnot ja niiden huomioonottaminen Kaavaluonnos oli nähtävillä xx. Kaavaluonnoksesta saatiin nähtävilläolon aikana xx lausuntoa x mielipiteitä

12 47_045 / LUHTISENTIE 6 / ASEMAKAAVASELOSTUS (12) Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Asemakaavan vireilletulo: Sanomalehti Keskisuomalainen Kaavaluonnos nähtävillä xx Kaavaehdotuksen käsittely kaupunkirakennelautakunnassa xx Asemakaavan muutosehdotus oli MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä xx. Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin xx. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE Asemakaavan muutosalueen koko on 0,2057 ha. Alue käsittää kaksi erillispientalojen tonttia Mitoitus Asemakaavan muutoksella muodostuu kaksi omakotitalotonttia, joista tontti 3 on kooltaan 1000 m2 ja tontti 4 n m2. Tonttien tehokkuusluku e =0,25 ja kerrosluku I u½ Palvelut Asemakaavan muutoksella ei synny palvelujen aluetta. 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Ympäristön laatua koskevat tavoitteet toteutuvat kohtuullisella tavalla kaavaratkaisun myötä. 4.3 ALUEVARAUKSET Korttelialueet Asuinkerrostalojen korttelialue AO Asemakaavan muutoksella muodostuu kaksi erillispientalojen tonttia, jotka on muodostettu jakamalla olemassa oleva tontti kahtia. Ajoyhteys on esitetty ohjeellisena olemassa olevan rakennuksen eteläpuolelta, jossa on enemmän tilaa kuin rakennuksen pohjoispuolella. 4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavaluonnoksella mahdollistetaan pienimuotoinen täydennysrakentaminen. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ovat melko vähäiset. Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Uudisrakentaminen lisää alueen asukasmäärää noin 2-8 asukkaalla eli yhden-kahden perheen verran.

13 47_045 / LUHTISENTIE 6 / ASEMAKAAVASELOSTUS (13) Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenne ei oleellisesti muutu nykyisen kaavan tilanteesta, koska jo voimassa oleva asemakaava sallii tontin jakamisen kahdeksi tonttikoon ollessa vähintään 1000 neliömetriä. Kaupunki-/taajamakuva Kaupunkikuvassa asemakaavan muutos näkyy lähinnä Luhtisenpuiston ja laakson toiselta puolelta Ritoharjuntien suunnasta. Uudisrakentaminen sijoittuu olemassa olevien pientalojen talojen taakse laakson pohjalle. Uusi rakennus noudattaa väritykseltään ja kattomuodoltaan korttelin muita rakennuksia ja ei siten muodosta taajamakuvassa dominanttia, vaikka onkin ainoa rakennus, joka työntyy lähes laakson pohjalle ja ullakon tasolle rakentaminen on mahdollista puolen kerroksen verran. Suurin osa alueen nykyisistä rakennuksista on yksikerroksisia, mutta Kivirannantien varrella on myös I½- kerroksisia ns. käkikellotaloja. Virkistys Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta lähialueen virkistysyhteyksiin ja -alueisiin, koska nykyiset yhteydet säilyvät. Liikenne Ajoneuvoyhteys uudelle tontille järjestetään nykyisen tontin kautta. Tekninen huolto Alue on kunnallisteknisten verkostojen piirissä. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppamoin. Johtokartta

14 47_045 / LUHTISENTIE 6 / ASEMAKAAVASELOSTUS (14) Sosiaalinen ympäristö Asemakaavan muutoksella ei ole erityistä vaikutusta sosiaaliseen ympäristöön. Rakennusaikana saattaa aiheutua jotain häiriötä ympäristöön ja työmaaliikenne lisää raskasta liikennettä alueella Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, maisemakuva, luonnonolot ja luonnon monimuotoisuus Uudisrakentamisella ei ole suurta vaikutusta maisemakuvassa. Täydennysrakentaminen ei juuri erotu Kivirannantieltä katsottaessa, koska rakennus sijoittuu olemassa olevan pientalolinjan taakse. Uusi rakennus on ainoa, joka työntyy näin pitkälle laaksoon Luhtisenpuiston taakse. Alueen maaperä on maaperäkartan mukaan kantavuudeltaan osittain heikkoa. Tontilla 4 on tehtypohjatutkimus. Ne on liitettävä perustamissuunnitelmineen rakennuslupa-asiakirjoihin. Myös pihaalueiden kantavuus tulee varmistaa käyttötarkoituksen mukaan. Maaperäkartta; violetti Mr moreeni, vaalea turkoosi Hs hiesu, okra Ct saraturve 4.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Suunnittelualueella ei ole varsinaisesti ympäristön häiriötekijöitä, ellei sellaiseksi katsota Luhtisenpuiston toiminnasta aiheutuvaa leikkivien lasten ja nuorten ääniä. 4.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Kaavamerkinnät ja määräykset ovat pääosin ympäristöministeriön ohjeiden mukaiset. 4.7 NIMISTÖ Asemakaavaan ei tule uutta nimistöä.

15 47_045 / LUHTISENTIE 6 / ASEMAKAAVASELOSTUS (15) 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Asemakaavakartan, kaavamerkintöjen ja määräysten lisäksi kaava-alueesta laaditaan myöhemmin alustava havainnekuva. 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Asemakaavan toteuttaminen voi alkaa asemakaavan tultua voimaan. 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Asemakaavan toteutusta seurataan yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kaavoituksen, rakennusvalvonnan ja yhdyskuntatekniikan kanssa. SELOSTUKSEN LISÄLEHTI Asemakaavan muutosehdotus oli maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n sekä asetuksen 27 ja 28 :n määräysten mukaisesti julkisesti nähtävillä xx välisen ajan..