Omaishoidon tuen myöntämisperusteet lukien Ohjeita omaishoidosta

Transkriptio

1 1, Omaishoidon tuen myöntämisperusteet lukien Ohjeita omaishoidosta Ikäihmisten lautakunta

2 2 Omaishoidon tuen myöntämisperusteet Sisällysluettelo Omaishoidon tuen määritelmä ja myöntämisedellytykset Hoitopalkkion määrät ja kriteerit hoitoisuusluokittain Vähimmäismäärää pienempi hoitopalkkio ja hoitopalkkion alentaminen Hoitopalkkion veronalaisuus ja omaishoitajan eläketurva Omaishoidon tuesta perittävät maksut Omaishoidon tuen määräaikaisuus Omaishoidon tuen hoitopalkkion maksamisen keskeyttäminen ja päättyminen Hoito- ja palvelusuunnitelma Omaishoitajan vapaapäivät ja hoidettavan hoidon järjestäminen Lakisääteiset vapaapäivät Vuorokautta lyhyemmät ja kotona järjestettävät lakisääteiset vapaat Virkistysvapaat Omaishoitajalle annettava tuki Omaishoidon tuen palveluseteli... 9

3 3 1. Omaishoidon tuen määritelmä ja myöntämisedellytykset Omaishoito on hoitomuoto, joka tukee heikentyneen toimintakyvyn, sairauden ja/tai vamman vuoksi säännöllistä hoitoa ja/tai huolenpitoa tarvitsevien kaikenikäisten henkilöiden kotona asumista. Säännöllinen hoito ja huolenpito järjestetään hoidettavan kotona omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön toimesta. Henkilökohtaisissa perustoiminnoissa avustamisen lisäksi huolenpito sisältää myös hoidettavan päivittäisten toimien valvontaa, ohjausta ja tukemista, mikä koskee erityisesti henkilöitä, joilla on mielenterveysongelmia, aivovamma tai muistisairaus, kehitysvammaisia henkilöitä, sekä muita henkilöitä, joilla on psyykkisen tai kognitiivisen toimintakyvyn vajeita. Henkilökohtaisia perustoimintoja ovat esim. lääkitys, ruokailut, peseytymiset, pukeutumiset, henkilökohtainen hygienia, liikkuminen ja wc-asioinnit. Omaishoitoon voi sisältyä myös hoidettavan auttamista kodin ulkopuolisissa toiminnoissa. Omaishoidon tuen palkkio maksetaan korvauksena tehdystä hoitotyöstä. Hoidettavalla pitää olla kotikuntalain tarkoittama kotipaikka Kouvolan kaupungissa. Tukeen ei ole oikeutta, mikäli avun tarve on esimerkiksi pelkästään ruoanlaitossa, siivouksessa tai asioinnissa kodin ulkopuolella. Arvioinnissa otetaan huomioon myös perheen normaalit sisäiset vastuut, esim. puolisoiden välinen tavanomainen auttaminen ja vanhempien tavanomainen vastuu lapsesta. Lasten osalta tuen tarvetta arvioitaessa yhtenä arviointikriteerinä on, että lapsella on sairaudesta tai vammasta aiheutuva erityisen hoidon tarve ikäkehitystasoon nähden. Lastensuojelun asiakkuuden vaikutusta omaishoidon tuen saamiseen tarkastellaan asiakaskohtaisesti. Hoitajan tulee olla terveytensä ja toimintakykynsä puolesta sopiva hoitajaksi. Hänen on kyettävä kantamaan kokonaisvastuu hoidettavasta ja oltava valmis huolehtimaan hoivasta ja huolenpidosta hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Hoitajan toimintakykyä ja voimavaroja arvioitaessa kiinnitetään huomiota mm. kykyyn selviytyä päivittäisistä perustoiminnoista, hänen omiin sairauksiinsa, muistiin, liikuntakykyyn ja elämäntapoihin. Hoitajan sopivuuteen vaikuttaa myös sosiaaliset syyt, esim. hoitajan liiallinen päihteiden käyttö. Kunta voi pyytää hoitajalta selvitystä hänen terveydentilastaan ja erityisistä syistä myös rikostaustastaan. Hoitoisuusluokkaa ja hoidettavan toimintakykyä arvioitaessa otetaan huomioon hoidettavan ja hoitajan kokonaistilanne. Arvioitaessa otetaan huomioon sosiaalinen ympäristö, hoidettavan fyysinen ja psyykkinen tila, ikä, muut sosiaali- ja terveyspalvelut sekä yhteiskunnan tukimuodot. Omaishoidolla yhdessä muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa pyritään takaamaan hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävät palvelut. Hoidettavan kodin pitää olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. Omaishoidon tuen päätöksenteon tukena käytetään terveydentilaa koskevia lausuntoja sekä muita selvityksiä/lausuntoja. Hoidettavan hoidon ja huolenpidon tarve arvioidaan yksilökohtaisesti kotikäynnillä. Arvioinnin tukena voidaan käyttää kotiutusyksikössä tapahtuvaa toimintakyvyn arviointijaksoa. Omaishoidon tuki ja tuen korotus myönnetään hakemiskuukauden alusta. Hakemus kirjataan saapuneeksi, kun se on saapunut omaishoidon tuen palveluyksikköön. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto tai muu terveydenhuollon ammattihenkilön lausunto hoidettavan terveydentilasta, toimintakyvystä ja hoidon-/avuntarpeesta. Jos tarvittavia liitteitä ei ole toimitettu 2 kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta, hakemus raukeaa ja siitä tehdään kielteinen päätös. Saattohoitopäätöksen

4 4 saaneilla asiakkailla hakemusmenettely sovitaan erikseen. Omaishoidon tukea ja tuen korotusta ei makseta takautuvasti. Omaishoidon tukea ei myönnetä, jos hoidettava asuu sosiaali- ja/tai terveydenhuollon julkisessa tai yksityisessä toimintayksikössä, jossa palvelut ovat saatavissa kyseisen yksikön toimesta. Tukea tai sen mahdollista korotusta myönnetään pääsääntöisesti pitkäkestoiseen (yli 3 kk) omaishoitoon, poikkeuksena saattohoitopäätöksen saaneet asiakkaat. Käytännössä hoitaja on yleensä osallistunut hoidettavan hoitoon ja huolenpitoon jo ennen omaishoitosopimuksen tekemistä. 2. Hoitopalkkion määrät ja kriteerit hoitoisuusluokittain Hoitopalkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Hoitoisuusluokka 1. Hoitopalkkio /kk 388,00 /kk (2016) - Hoidettava tarvitsee toistuvasti päivittäin hoitoa, huolenpitoa ja valvontaa selviytyäkseen henkilökohtaisista perustoiminnoistaan, joita ovat esim. lääkitys, ruokailut, peseytymiset, pukeutumiset, henkilökohtainen hygienia, liikkuminen ja wc-asioinnit. - Hoidettava tarvitsee myös ohjausta ja valvontaa kodin ulkopuolella liikkumisessa. - Hoidon tarve ei välttämättä edellytä hoitajan ja hoidettavan asumista samassa taloudessa lukuun ottamatta alaikäistä hoidettavaa. Hoitaja sitoutuu toistuvaan päivittäiseen huolenpitoon ja hoitoon hoidettavan luona useita kertoja päivän aikana. - Hoidettava voi olla lyhyen ajan yksin tai on koulussa, päivähoidossa tai muussa päivätoiminnassa. Aikuiset ja vanhukset Asiakkaan hoidon tarpeen kokonaisarvioinnin yhteydessä suuntaa antavana kriteerinä käytetään: - Rava-toimintakykymittaria, Rava-pisteet yli 1,8 2,99 - Muistisairailla MMSE pistettä - Muita tarkoitukseen soveltuvia mittareita Lapset ja nuoret (alle 18-vuotiaat) Arvioinnissa huomioidaan terveen lapsen ikätasosta poikkeava päivittäisen hoivan, huolenpidon, ohjauksen ja valvonnan tarve. Lisäksi arvioidaan liikuntakykyä, kommunikaatiotaitoja sekä hoitotoimenpiteiden tarvetta. Hoitoisuusluokka 2. Hoitopalkkio /kk 581,20 /kk (2016) - Hoidon ja hoivan tarve on ympärivuorokautista ja hoidettava tarvitsee lähes jatkuvaa hoitoa, huolenpitoa ja valvontaa useissa henkilökohtaisissa perustoiminnoissa, joita ovat lääkitys, ruokailut, peseytymiset, pukeutumiset, henkilökohtainen hygienia, liikkuminen ja wc-asioinnit. - Hoidettava ei pysty liikkumaan kodin ulkopuolella ilman saattajaa tai avustajaa.

5 5 - Palkkioluokkaa voidaan alentaa alempaan palkkioluokkaan, mikäli hoidettavalla on käytössä runsaasti muita kunnallisia palveluita: - Kotiin annettu palvelu (kotihoidon palveluita yli 40 h/kuukausi). - Henkilökohtainen avustaja (30 h/viikko tai enemmän). - Kotiin myönnetty palveluasuminen (palveluita yli 40 h / kuukausi, vammaispalvelut). - Kodin ulkopuolista toimintaa 4-5 päivää/viikko (päivähoito, koulu, työtoiminta, päiväkeskus). Aikuiset ja vanhukset Asiakkaan hoidon tarpeen kokonaisarvioinnin yhteydessä suuntaa antavana kriteerinä käytetään - Rava- toimintakykymittaria, Rava -pisteet 3,00- - Muistisairailla MMSE 16 pistettä tai alle - Muita tarkoitukseen soveltuvia mittareita. Lapset ja nuoret (alle 18-vuotiaat) Arvioinnissa huomioidaan terveen lapsen ikätasosta poikkeava päivittäisen hoivan, huolenpidon, ohjauksen ja valvonnan tarve. Lisäksi arvioidaan liikuntakykyä, kommunikaatiotaitoja sekä erityisen vaativien hoitotoimenpiteiden tarvetta. Erityishoitoisuusluokka 3. Hoitopalkkio /kk 775,00 /kk (2016) Myönnetään hoidollisesti raskaaseen siirtymävaiheeseen esim. saattohoito (saattohoitopäätös tehty), sairaudesta/onnettomuudesta kuntoutuminen ja laitoksesta kotiin siirtyminen tai muu vastaava tilanne. Erityishoitoisuusluokka 3:n mukaista omaishoidonpalkkiota voidaan myöntää edellyttäen, että hoitaja on lyhytaikaisesti estynyt tekemästä työtä tai päätoimista opiskelua. Sen sijaan hoitajalla voi olla eläketuloja. Hoitajalla ei voi olla vähäistä suurempia työtuloja, oikeutta sairausvakuutuslain mukaiseen erityishoitorahaan tai oikeutta vuorotteluvapaalain mukaiseen vuorottelukorvaukseen. - Hoitotyö edellyttää hoitajan jatkuvaluonteista työpanosta ja on luonteeltaan vaativaa - Hoitoisuus vastaa ympärivuorokautisen laitoshoidon tarvetta ja yöllä tarvittava hoito on toistuvaa ja jatkuvaluonteista. - Päätös tehdään pääsääntöisesti määräaikaiseksi. - Siirtymävaiheeseen tai kuntoutumiseen myönnettävää palkkiota maksetaan enintään puolen vuoden ajan. - Mikäli omaishoidon tarve jatkuu siirtymävaiheen jälkeen, tehdään uusi päätös hoidettavan hoitoisuuden perusteella.

6 6 Erityishoitoisuusluokka 4. Hoitopalkkio /kk 1.710,20 /kk (2016) Erityishoitoisuusluokan mukaista hoitopalkkiota voidaan maksaa hoitajalle, joka jää pois ansiotyöstään hoitamaan hoidollisesti erityisen raskasta hoidettavaa. Omaishoito on pysyvän laitoshoidon tai ympärivuorokautisen hoivahoidon vaihtoehto. Hoidon tarve on ympärivuorokautista ja yöllä tarvittava hoito on toistuvaa ja jatkuvaluonteista. Hoidon tarve arvioidaan pitkäkestoiseksi ja sitä seurataan säännöllisesti. Hoitoisuusluokkaa voidaan alentaa hoidontarpeen tai hoitajan elämäntilanteen muuttuessa. Erityishoitoisuusluokka on tarkoitettu korvaamaan palkkaa ansiotyöstä. Erityishoitoisuusluokan ulkopuolelle jäävät hoitajat, jotka saavat palkkatuloja, äitiys- tai vanhempainrahaa, sairausvakuutuslain mukaista erityishoitorahaa, vuorottelukorvausta tai eläketuloja. 3. Vähimmäismäärää pienempi hoitopalkkio ja hoitopalkkion alentaminen Hoitopalkkion vähimmäismäärä on asetuksen mukainen ja se tarkistetaan vuosittain. Lakisääteistä vähimmäispalkkiota ei pääsääntöisesti alenneta paitsi, jos siitä sovitaan omaishoitajan kanssa ja se johtuu hoitajan tilanteesta ja toivomuksesta, esim. hoitajan varhennettu vanhuuseläke tai työttömyyseläke yms. Omaishoitaja voi halutessaan kieltäytyä hoitopalkkiosta ja käyttää vain muita tukimuotoja. Muita palkkioluokkia voidaan alentaa pääsääntöisesti edelliseen maksuluokkaan, mikäli hoidettavan hoidon turvaaminen vaatii runsaasti sosiaali- ja/tai terveyspalveluja omaishoitajan hoidon lisäksi. Runsaiden palveluiden määrä on kerrottu hoitoisuusluokka 2:n kohdalla. Lasten kohdalla palkkioluokkaa voidaan alentaa lapsen aloittaessa päivähoidon tai koulun. Palkkioluokkiin tehtävät alennukset arvioidaan asiakaskohtaisesti. 4. Hoitopalkkion veronalaisuus ja omaishoitajan eläketurva Omaishoidosta maksettava hoitopalkkio on veronalaista tuloa, josta toimitetaan ennakonpidätys. Verokortti on toimitettava omaishoidon yksikköön. Omaishoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa. Lisätietoja eläketurvasta 5. Omaishoidon tuesta perittävät maksut Omaishoidon tuen palkkion ohella myönnetyistä palveluista peritään normaalit sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja -asetuksen mukaiset sekä kunnan päättämät maksut. Omaishoidon lakisääteisinä vapaapäivinä hoidettavalle järjestettävistä hoito- ja huolenpitopalveluista peritään maksu kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti. Asiakasmaksut vuodelle 2017 vahvistetaan ikäihmisten lautakunnassa joulukuussa Omaishoidon tuen määräaikaisuus

7 7 Omaishoidon tukea koskevat päätökset tehdään pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa oleviksi. Päätös omaishoidon tuesta ja omaishoidon tuen sopimus tehdään kestoltaan yhteneviksi. Määräaikainen sopimus/päätös on mahdollinen silloin, kun hoidettavan hoidon järjestämisen tarve on määräaikainen (esim. raskaan hoito-/kuntoutusjakson aikana, hoidettavan toipuessa vaikeasta sairaudesta tai leikkauksesta) tai hoidon tarve on arvioitu määräaikaiseksi (odotettavissa hoidon tarpeen muuttuminen/asiakkaan kuntoutuminen). 7. Omaishoidon tuen hoitopalkkion maksamisen keskeyttäminen ja päättyminen Jos omaishoito keskeytyy tilapäisesti hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä, hoitopalkkion maksaminen keskeytetään kuukauden kuluttua. Esim. jos hoidettava otetaan laitoshoitoon lokakuun 15. päivä, keskeytyy oikeus hoitopalkkion saamiseen marraskuun 16. päivästä alkaen. Mikäli omaishoitaja on käyttänyt kertyneet lakisääteiset vapaapäivänsä ja hoidettava on hoidossa muusta kuin terveydentilastaan johtuvasta syystä, omaishoidon hoitopalkkion maksaminen keskeytetään välittömästi (esim. hoidettava on säännöllisesti, joka kuukausi 7 vrk lyhytaikaishoidossa, niin 3 vrk on omaishoidon vapaapäiviä, muilta hoitovuorokausilta omaishoidon hoitopalkkio keskeytetään). Hoitajan estyessä toimimasta omaishoitajana hoitopalkkion maksaminen keskeytetään välittömästi. Omaishoitajan on mahdollista osallistua enintään kahden viikon kuntoutusjaksolle kalenterivuodessa ilman, että hoitopalkkion maksaminen keskeytyy. Kunta voi irtisanoa sopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Jos hoitaja irtisanoo sopimuksen, sopimus päättyy kuukauden kuluttua sopimuksen irtisanomisesta. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus voidaan purkaa välittömästi, jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai hoitajan terveydentilan tai turvallisuuden. Hoitajan toimintakyvyn alentuminen voi olla peruste sopimuksen purkamiselle. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana omaishoidon kriteereiden mukainen hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista tai muista syistä johtuen käy tai todetaan tarpeettomaksi. Määräajaksi tehty sopimus lakkaa ilman irtisanomista määräajan päätyttyä. Omaishoidontuen saaja on velvollinen ilmoittamaan hoidettavan olosuhteiden muutoksista, omaishoitajan tilanteen muutoksista ja hoidon tarpeen oleellisesta muuttumisesta. Ilmoitus on tehtävä myös paikkakunnalta pois muutosta, siirtymisestä pysyvästi sosiaali- ja/tai terveydenhuollon julkiseen tai yksityiseen palveluyksikköön, jossa palvelut ovat saatavissa kyseisen yksikön toimesta. Lisäksi on ilmoitettava, mikäli hoidettavan kokonaishoitovastuu siirtyy omaishoitajalta muulle taholle tai henkilölle. Aiheetta maksettu hoitopalkkio peritään takaisin.

8 8 8. Hoito- ja palvelusuunnitelma Omaishoidon tuesta on aina laadittava hoito- ja palvelusuunnitelma yhdessä kunnan, hoitajan ja hoidettavan kanssa. Hoito- ja palvelusuunnitelma liitetään omaishoitosopimukseen. Suunnitelmaan tulee kirjata ainakin tiedot omaishoitajan antaman hoidon määrästä ja sisällöstä, muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrä ja sisältö, omaishoitajan hoitotehtävää tukevien palvelujen määrä ja sisältö sekä tieto siitä, miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana. Hoito- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan tarvittaessa tai omaishoitotilanteen muuttuessa olennaisesti. Suunnitelma tarkistetaan myös hoidettavan tai hoitajan pyynnöstä. 9. Omaishoitajan vapaapäivät ja hoidettavan hoidon järjestäminen 9.1 Lakisääteiset vapaapäivät Kunnan kanssa omaishoidon tuen sopimuksen tehneellä henkilöllä on oikeus pitää pääsääntöisesti kolme vuorokautta vapaata sellaista kalenterikuukautta kohti, jolloin hän yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin on sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Jos omaishoidettava on ympärivuorokautisessa hoidossa kodin ulkopuolella yli puolet kuukaudesta, vähenee omaishoitajan lakisääteisten vapaiden määrä kolmesta vuorokaudesta kahteen vuorokauteen/kk. Omaishoitajan tai valtuuttamansa henkilön velvollisuus on ilmoittaa edellä mainitusta muutoksesta. Vapaita ei kerry niiltä kalenterikuukausilta, milloin omaishoito ei ole toteutunut lainkaan. Lakisääteiset omaishoitajan vapaat ja omaishoitajan kuntoutusjaksot (2vko/vuosi) eivät vaikuta omaishoidon lakisääteisten vapaiden kertymiseen. Vapaat on käytettävä kalenterivuoden aikana. Lakisääteisten vapaiden aikana hoidon järjestelyyn vaikuttaa kunnan käytössä olevat hoitovaihtoehdot. Viimesijassa kunta päättää siitä, miten hoito järjestetään omaishoitajan vapaiden aikana. Hoitojärjestelyistä sovitaan aina omaishoidon tuen palveluohjaajan kanssa. Hoitojärjestelyistä päätettäessä käytetään yksilökohtaista harkintaa. Ensisijaisesti lakisääteiset vapaat järjestetään ympärivuorokautisesti perhehoidossa, hoiva-asumisen lyhytaikaishoitoyksikössä tai hoitolaitoksessa. Omaishoitajan jaksamisen kannalta on suotavaa, että vapaat pidetään säännöllisesti. Vapaita ei voi pitää ennakkoon ilman erityistä syytä ja ilman, että asiasta on sovittu palveluohjaajan kanssa. Hoitolaitoksissa meno- ja lähtöpäivä lasketaan yhdeksi vapaapäiväksi esim. perjantaina meno klo 13 - maanantaina lähtö klo 13 = 3 omaishoidon vapaata. 9.2 Vuorokautta lyhyemmät ja kotona järjestettävät lakisääteiset vapaat Ensisijaisesti lakisääteiset vapaat järjestetään ympärivuorokautisesti perhehoidossa, hoiva-asumisen lyhytaikaishoitoyksikössä tai hoitolaitoksessa. Kunta voi määritellä yhdessä omaishoitajan kanssa toissijaiset hoitojärjestelyt, mikäli ensisijainen vaihtoehto ei ole mahdollinen. Toissijaisissa hoitojärjestelyissä käytetään aina asiakaskohtaista harkintaa. Viimekädessä kunta päättää siitä, miten hoito järjestetään omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana. Vaihtoehdot, joilla korvataan ympärivuorokautinen lakisääteisen vapaan aikainen hoito (3vrk/kk) ovat:

9 9 - Omaishoitajan järjestämä sijainen 6-24h = 1vrk sijaiselle korvataan 1. hoitoisuusluokassa (palkkiot vuonna 2017 vahvistetaan joulukuussa 2016 Ikäihmisten lautakunnassa lyhytaikaisen perhehoidon palkkioiden vahvistamisen yhteydessä) - perhehoidossa 6h - 24h = 1vrk - päiväkeskuskäynnit (1 krt /vk = 4-5 krt/kk) - omaishoidon yksikön hoitaja kotiin 3 pvä/kk (max 8 tuntia/pvä, 24 h = 3 vapaapäivää) - ostopalveluna hoitaja kotiin 3 pvä/kk (max 8 tuntia/pvä, 1 vrk = 3 vapaapäivää) 9.3 Virkistysvapaat Kunta voi järjestää omaishoitajalle lakisääteisten vapaiden lisäksi alle vuorokauden mittaisia virkistysvapaita. Virkistysvapaan pitäminen ei vähennä hoitopalkkiota. Virkistysvapaita annetaan yksilöllistä harkintaa käyttäen käytettävissä olevien resurssien mukaan tai kun lakisääteiset vapaapäivät on käytetty. Virkistysvapaan saantiin vaikuttaa hoidon sitovuus ja vaativuus sekä hoidettavan saamat muut palvelut ja kokonaistilanne. Virkistysvapaista sovitaan aina erikseen omaishoidon palveluohjaajan kanssa. Virkistysvapaista peritään maksu Ikäihmisten lautakunnan päättämien asiakas-maksujen mukaisesti. 10. Omaishoitajalle annettava tuki Hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjataan omaishoitajan tekemää hoitotyötä tukevat palvelut. Lain edellyttämien sosiaalihuollon palvelujen lisäksi voidaan käyttää myös muita tukimuotoja tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan on aina merkittävä, miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana. Omaishoitotilanteet ovat aina yksilöllisiä ja niiden kesto voi vaihdella suuresti. Omaishoitotilanne muuttuu hoidettavan ja hoitajan toimintakyvyn ja voimavarojen muuttuessa. Omaishoidon tuen sisältö tulisi sopeuttaa näihin muutoksiin. Muutoksien tunnistamiseksi pyritään säännölliseen arviointiin sen jälkeen, kun omaishoidon tukeen oikeuttava päätös on tehty. Tavoitteena on, että palveluohjaaja tekee seurantakäynnin vähintään kerran vuodessa. Omaishoitajilla on mahdollisuus hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin. Omaishoidon yksikkö järjestää uusille omaishoitajille info/valmennustilaisuudet sekä kuukausittaisia iltapäiväkahvihetkiä (mahdollisuus tavata palveluohjaaja, vertaistuki) kaikille omaishoitajille, näistä lisätietoja kaksi kertaa vuodessa lähetettävässä asiakaskirjeessä. 11. Omaishoidon tuen palveluseteli Lakisääteisten vapaiden lisäksi hoitaja voi saada omaishoidon palvelusetelin hoivapalveluiden ja muiden hoitajan jaksamista tukevien palveluiden hankintaan. Omaishoidon palvelusetelin myöntäminen perustuu yksilökohtaiseen tarveharkintaan.

10 10 Omaishoidon harkinnanvaraisen palvelusetelin arvo määritellään vuosittain ja se on määrärahasidonnainen. Palvelusetelin arvo vuonna 2017 on /kpl (25 /kpl/ 2016).. Keskeinen lainsäädäntö - Laki omaishoidon tuesta (937/2005) - Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) - Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) - Sairausvakuutuslaki (1224/2004) - Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) - Vuorotteluvapaalaki (1305/2002) - Laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992 ja 912/1992) - Perhehoitolaki (263/2015) - Lastensuojelulaki (417/2007