Tutkimus Pirkanmaan osuuskunnista 2003

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkimus Pirkanmaan osuuskunnista 2003"

Transkriptio

1 Tutkimus Pirkanmaan osuuskunnista 2003 Marja Kurkela opiskelija Tampereen Yliopisto Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset Aineisto ja tiedonkeruumenetelmä Osuustoiminnan määrittely Osuustoiminnan periaatteet Uusosuustoiminta ja työosuustoiminta Taustatietoja vastanneista Osuuskuntayrittäjät Osuuskuntien nykytilanne Osuuskuntien jäsenmäärä Työllistyminen osuuskunnan kautta Osuuskunnan perustamisen motivaatiot Osuustoimintayrittäjyyden arkea Osuuskunta työ, talouden ja hyvinvoinnin tasapainottajana Työtä yhteisten tavoitteiden eteen Työyhteisön merkitys Osuuskuntien työnantajat ja talous Osuuskuntayrittäjyyden haasteita Osuuskuntien tulevaisuus Viestin viejiä tarvitaan Mihin yritysmuodon vaihtaminen on ratkaisu? Työtä osuustoiminnan tunnettuuden lisäämiseksi Tampereen seudun osuustoimintakeskus Yhteenveto Pirkanmaan osuuskuntatutkimuksesta Loppusanat Lähteet

3 Liitteet Liite 1: Saatekirje Liite 2: Kysely Pirkanmaan osuuskunnille Taulukot Taulukko 1: Osuuskuntien kehitysvaihe. 10 Taulukko 2: Paljonko osuuskunta on auttanut jäsenten työllistymisessä? 13 Taulukko 3: Miksi osuuskuntamme perustettiin? 14 Taulukko 4: Mistä jäsenet ovat hankkineet osuuskunnalle työtilaisuuksia? 23 Taulukko 5: Osuuskuntien liikevaihto ja maksetut palkat prosentteina kaikista vastanneista. 24 2

4 1. Johdanto 1.1 Tutkimuksen tausta Osuustoiminta on Pirkanmaalla vilkasta ja alueelta löytyy runsaasti aktiivisia osuuskuntia ja osuustoiminnan parissa toimivia ihmisiä. Edellisen kerran Pirkanmaan osuuskuntien tilannetta tarkasteli Sini Seppälä vuonna 1999 ja silloin tutkimus keskittyi toisaalta osuuskuntien perustamiseen ja toisaalta menestyvien osuuskuntien tunnusmerkkeihin. Tämä tutkimus keskittyy jo olemassa olevissa osuuskunnissa toimivien henkilöiden kokemuksiin osuustoiminnasta ja kartoittaa Pirkanmaan osuuskuntien toimintaa. Samassa yhteydessä toteutettiin myös Tampereen seudun osuustoimintakeskuksen asiakastyytyväisyystutkimus, joka julkaistiin erillisenä tutkimusraporttina (Kurkela 2003). Tutkimukset on toteutettu Tampereen seudun osuustoimintakeskuksen myöntämän pro-gradu apurahan avulla, josta tutkimuksen tekijä esittää suuret kiitokset. Tutkimuksen tekeminen tarjosi aitiopaikan osuustoimintaan vasta tutustuvalle tutkijanalulle ja avasi lukuisia lisäkysymyksiä ja jatkotutkimusaiheita. Tutkija vastaa itse kaikista johtopäätöksistä, vaikka tutkimus onkin toteutettu yhteistyössä Tampereen seudun osuustoimintakeskuksen kanssa. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset Tämän tutkimuksen kohderyhmä on Pirkanmaan osuuskunnat ja tutkimuksen tarkoituksena on koota tietoa niiden toiminnasta ja toiminnan haasteista. Tutkimuksen tulokset hyödyttävät toivottavasti sekä Tampereen seudun osuustoimintakeskusta, että nykyisiä osuuskuntayrittäjiä. Tutkimuksen tarkoitus on myös tehdä osuuskuntayrittämistä tutuksi suurelle yleisölle ja esitellä sen mahdollisuuksia osuuskuntayrittäjyyttä harkitseville ja osuuskuntayrittäjien asiakkaille. Tutkimuksen tavoitteena siis on: selvittää Pirkanmaalaisten osuuskuntien tämänhetkistä tilannetta antaa tietoa osuuskuntien toiminnan luonteesta ja osuuskuntamuotoisen yrittäjyyden eduista tarkastella osuustoiminnan tulevaisuuden näkymiä 3

5 Tutkimuksen tarkoitus ei ole selvittää Pirkanmaan osuuskuntien merkitystä alueen taloudelle euromääräisenä, sillä sen selvittäminen vaatisi tutkijalta yritystalouden tarkempaa tuntemista. Tutkija on aluetieteilijä, joten osuuskuntien vaikutuksia tarkastellaan yhteisön hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden näkökulmasta sekä yksilön oman elämänhallinnan välineenä. 1.3 Aineisto ja tiedonkeruumenetelmä Tutkimus Pirkanmaan osuuskunnista toteutettiin postitse lähetettynä lomakekyselynä. Kysymyslomake suunniteltiin huhti-toukokuun 2003 aikana Tampereen seudun osuustoimintakeskuksen henkilökunnan kanssa yhteistyössä. Kiinnostavan informaation määrä oli suuri ja paljon kysymyksiä oli karsittava pois, jotta kysymyslomakkeesta ei tulisi kohtuuttoman pitkä. Tutkimus on tavallaan jatkoa Sini Seppälän (1999) Pirkanmaan osuuskunnista tekemälle tutkimukselle ja kysymyslomakkeeseen otettiin mallia Seppälän tutkimuksen kyselylomakkeesta, lisättiin tämän tutkimuksen tarpeisiin soveltuvia kysymyksiä ja joitakin tarpeettomia kysymyksiä jätettiin pois. Valmis lomake sisälsi viisi sivua. (LIITE 1.) Kyselylomakkeen mukana lähetettiin saatekirje (LIITE 2.) ja palautuskuori lomakkeen takaisinlähettämiseksi. Kyselylomake lähetettiin yhteensä 88 osuuskunnalle, näistä Tampereen seudun osuuskunnille 66 ja muulle Pirkanmaalle 22 kappaletta. Osuuskunnista valittiin osuustoimintakeskuksen tietojen perusteella sillä hetkellä toiminnassa olevat (yhteensä Pirkanmaalla on tutkimushetkellä 125 osuuskuntaa). Lomakkeita lähetettiin ainoastaan yksi kappale osuuskuntaa kohti. Lomakkeet laitettiin postiin 8. päivä toukokuuta ja karhukierros suoritettiin kesäkuun alussa sähköpostitse. Kesäkuun loppuun mennessä lomakkeita oli palautunut osuustoimintakeskukseen 31 kappaletta ja vastausprosentiksi muodostui 35 %. Lomakkeiden analysointiin ei kuitenkaan voitu ottaa mukaan kaikkia vastanneita, sillä tutkimuksen tarkoitus oli tutkia nimenomaan työosuuskuntia. Niinpä tarkastelun ulkopuolelle jätettiin kaksi hakeosuuskuntaa, yksi kyläosuuskunta sekä yksi harrastusosuuskunta. Lisäksi ulkopuolelle jätettiin yksi kustannusosuuskunta, sillä kysymykset eivät olleet sillekään sopivia. 4

6 Käsiteltävien kysymyslomakkeiden lopullinen lukumäärä oli siis 26 kappaletta (30 % tutkittavasta joukosta). Kyselylomakkeiden tiedot syötettiin SPSS tilasto-ohjelmaan ja niistä suoritettiin varsinaiset analyysit, eli suorat jakaumat ja joitakin ristiintaulukointeja. Aineiston pienuuden vuoksi mutkikkaampia testejä ei voitu käyttää, sillä luokkiin jäävien havaintojen määrä jää liian pieneksi jotta yksittäisen havaintoyksikön tunnistamattomuus säilyisi. 2. Osuustoiminnan määrittely 2.1 Osuustoiminnan periaatteet Uutta perinteiseen osuustoimintaan verrattuna ovat uusosuustoiminnassa sekä uudet toimialat että uudet jäsenryhmät. Perinteisen ja uuden osuustoiminnan välinen raja ei ole kovin selvä, sillä periaatteet ovat molemmissa samat. Kansainvälinen Osuustoimintaliitto on määritellyt osuustoiminnan periaatteet 2000-luvulla osuustoiminnan identiteettiä koskevassa kannanotossaan (ICA 1995). ICA:n mukaan osuuskunta on itsenäinen henkilöyhteisö, johon jäsenet liittyvät vapaaehtoisesti toteuttaakseen yhteisesti omistamansa ja demokraattisesti hallitsemansa yrityksen avulla taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tarpeitaan ja tavoitteitaan. Osuuskuntien perustana ovat omatoimisuuden, omavastuisuuden, demokratian, tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden arvot. Kuten perustajansa osuustoimintaliikkeen jäsenet uskovat rehellisyyden, avoimuuden, yhteiskunnallisen vastuun ja muista ihmisistä välittämisen eettisiin arvoihin. Osuustoiminnan periaatteet ovat suuntaviittoja arvojen toteuttamiseksi käytännössä. (ICA 1995.) 1.periaate: Vapaaehtoinen ja avoin jäsenyys Osuuskunnat ovat vapaaehtoisia organisaatioita, jotka ilman sukupuolista, yhteiskunnallista, rodullista, poliittista tai uskonnollista syrjintää ovat avoimia kaikille, jotka voivat käyttää osuuskunnan palveluja ja ovat valmiita noudattamaan jäsenyyden velvoitteita. 5

7 2.periaate: Demokraattinen jäsenhallinto Osuuskunnat ovat jäsentensä hallitsemia demokraattisia organisaatioita. Päätöksentekoon aktiivisesti osallistuva jäsenistö määrää niiden toimintalinjoista. Luottamushenkilöinä toimivat miehet ja naiset ovat vastuussa toiminnastaan jäsenistölle. Perusosuuskunnissa jäsenillä on yhtäläinen äänioikeus (jäsen/ääni). Myös muun asteisissa osuuskunnissa hallinto on järjestetty demokraattisesti. 3.periaate: Jäsenten taloudellinen osallistuminen Jäsenet osallistuvat yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaisesti osuuskunnan pääoman kartuttamiseen ja hallitsevat sitä demokraattisesti. Ainakin osa pääomasta on yleensä osuuskunnan omaisuutta. Jäsenyyden edellyttämälle osuusmaksulleen jäsenet saavat yleensä vain rajoitetun koron tai eivät korkoa lainkaan. Ylijäämän jäsenistö osoittaa yhteen tai useampaan seuraavista tarkoituksista: osuuskunnan kehittämiseen perustamalla mikäli mahdollista ainakin osaksi jakamattomia rahastoja, etuihin jäsenille suhteessa heidän käyttämiinsä palveluihin tai jonkin muun jäsenistön hyväksymän toiminnan tukemiseen. 4.periaate: Itsenäisyys ja riippumattomuus Osuuskunnat ovat itsenäisiä, jäsentensä hallitsemia, omatoimisuuteen perustuvia organisaatioita. Mahdollisten sopimusten tekeminen muiden organisaatioiden kanssa valtiovalta mukaan luettuna tai ulkopuolisen pääoman hankinta tapahtuu jäsenten demokraattista hallintoa tai osuuskunnan itsenäisyyttä vaarantamatta. 5.periaate: Koulutus, oppiminen ja viestintä Osuuskunnat tarjoavat jäsenilleen, luottamushenkilöilleen, liikkeenjohdolleen ja henkilöstölleen mahdollisuuden koulutukseen ja oppimiseen tehokkaan osallistumisen toteuttamiseksi osuuskunnan kehittämiseen. Osuuskunnat viestivät suurelle yleisölle sekä etenkin nuorisolle ja mielipidevaikuttajille osuustoiminnan luonteesta ja sen eduista. 6.periaate: Osuuskuntien keskinäinen yhteistyö Osuuskunnat palvelevat jäsenistöään tehokkaimmin ja vahvistavat osuustoimintaliikettä harjoittamalla keskinäistä yhteistyötä paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. 7.periaate: Vastuu toimintaympäristöstä Osuuskunnat toimivat yhteisöjensä kestävän kehityksen hyväksi jäsenten päättämällä tavalla. 2.2 Uusosuustoiminta ja työosuustoiminta Laajasti käsitettynä osuustoimintaa on kaikki taloudelliset yhteistoimintamuodot, joissa harjoitetaan toimintaa jäsenten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Voidaankin puhua kooperatiivisesta yritystoiminnasta, joka voi tapahtua yhtä hyvin osuuskunnissa, yhdistyksissä, erilaisissa ryhmissä kuin osakeyhtiömuotoisissa yrityksissä. (Seppelin 2000, 104.) 6

8 Tässä tutkimuksessa keskitytään uusosuuskuntiin ja niistä nimenomaan työosuuskuntiin. Uusosuustoiminnaksi on alettu kutsua 1990-luvulla virinnyttä, osuuskuntamuotoista toimintaa. Osuustoiminnan mahdollisuudet löydettiin uudelleen 1990-luvun alkupuolen etenkin laman seurauksena ja osuustoiminnallinen ajattelu, yhteisvastuullisuus sekä jäsenten talouden ja elinkeinon tukemiseen tähtäävät yritykset saivat uutta jalansijaa yritysmaailmassa (Koskiniemi 1998, 55). Aivan yksinkertaista yhteistoiminnallisten periaatteiden ja arvojen soveltaminen liike-elämään ei kuitenkaan ole, sillä länsimaisen liike-elämän toimintatapa perustuu juuri yksilöllisyyteen ja kilpailun korostamiseen. Osuustoiminnassa liiketoiminnallisuuden ja yhteistoiminnallisuuden vaatimukset ja periaatteet pyritään yhdistämään järkevällä tavalla toisiinsa. Tämä on juuri sitä osuustoiminnan ominta sisältöä, joka antaa osuustoiminnalle itsenäisen olemassaolon oikeuden myös tulevaisuudessa, toteaa Markus Seppelin katsauksessaan suomalaisen osuustoimintaliikkeen historiaan ja tulevaisuuteen. (Seppelin 2000, 104, 106.) Koskiniemi (1998, 39) määrittelee työosuuskunnan seuraavalla tavalla: Työosuuskunta on yritys, joko on olennaisesti tai kokonaan työntekijöidensä omistama. Valta on demokraattisesti jaettu (jäsen ja ääni). Jäsenyys on vapaa ja sijoitetusta pääomasta saatu hyöty ennalta määritelty. Työosuustoiminta voidaan jakaa eri tyyppeihin esimerkiksi näin: 1. ns. luovutetut työosuuskunnat yrityksiä, jotka alkuperäinen omistaja on antanut työntekijöilleen 2. työntekijöiden omistamat osuuskunnat työntekijät ovat ostaneet yrityksen alkuperäiset osakkeet omistajiltaan 3. ns. puolustautuvat osuuskunnat työntekijöiden keino koittaa säilyttää yrityksen työpaikat (kun kaikkia muita keinoja on jo koitettu) perustamalla osuuskunta 4. ns. vaihtoehtotyöosuuskunnat voimakkaasti sitoutuneita demokraattisiin ihanteisiin ja sosiaalisiin päämääriin 5. työn luomiseksi perustetut osuuskunnat työttömien henkilöiden perustamia osuuskuntia (Curran & Stanworth & Watkins 1986, teoksessa Troberg 1997, 20) 7

9 Näiden lisäksi Suomessa syntyi 1990-luvulla lähinnä suuresta työttömyydestä johtuen uusi työosuustoiminnan muoto ns. työtä vuokraavat monialaosuuskunnat ( Troberg 1997, 20). Käsillä olevan tutkimuksessa tutkitut Pirkanmaalaiset osuuskunnat ovat pääasiassa työn luomiseksi perustettuja, työtä vuokraavia osuuskuntia. Osuuskunta toimii sekä markkinointivälineenä että työnantajana ja hoitaa työnantajalle kuuluvat velvoitteet (Kostilainen 1998, 203). Uutta osuustoimintaa leimaavat uusien alojen lisäksi myös paikallisuus sekä joissakin osuuskunnissa myös erityishuomio sosiaaliseen vastuunkantoon sekä yhteisöllisiin arvoihin (Koskiniemi 1998, 55). Erään uusosuustoimintaa käsittelevä määritelmän mukaan uusosuustoimintaan liitetäänkin usein seuraavia piirteitä: yhteisöllisyys vaihtoehtoiset elämänarvot pienimuotoisuuden ja hierarkittomuuden painottaminen epäily markkinatalouden toimivuutta kohtaan (Hänninen 1994, teoksessa Troberg 1997,25) Nämä ominaisuudet sopivat kuitenkin ennemmin vaihtoehtotyöosuuskunnan ominaisuuksiksi kuin kaikkia tämän päivän uusosuuskuntia luonnehtiviksi ominaisuuksiksi. Edellä mainitut ominaisuudet ovatkin peruja uusosuustoiminnan historiasta, sillä terminä uusosuustoiminta tuli Suomeen Englannista ja siellä sillä kuvattiin nimenomaan pieniä osuuskuntia, joille oli olennaista vaihtoehtoisuus ja vihreät arvot (Kostilainen 1998, 201). Suomessa termi uusosuustoiminta kuvaa kuitenkin 1990-luvulla ja sen jälkeen syntynyttä työosuustoimintaa ja jokainen osuuskunta määrittelee itse tavoitteensa ja toimintansa luonteen perustuen osuustoiminnan yleisiin määrittelyihin ja osuustoimintalakiin. Uusosuustoiminnalle on siis luonteenomaista monivivahteisuus, eikä kovin tiukka luokittelu anna kaikkien osuuskuntien kohdalla todenmukaista kuvaa toiminnan luonteesta (Koskiniemi 1998, 56). Tähän tutkimukseen on kuitenkin otettu mukaan vain työosuuskunnat, koska kysymykset on laadittu juuri niihin kohdistuen. Työosuuskuntien lisäksi uusia osuuskuntia on viime vuosina perustettu mm.: - sosiaali- ja terveysalan osuuskuntia tuottamaan hyvinvointipalveluja, 8

10 - markkinointiosuuskuntia erilaisten tuotteiden ja matkailupalvelujen markkinointiin, - hankintaosuuskuntia maatalouden tuotantopanosten ja elintarvikkeiden yhteisostoja varten, - koneosuuskuntia perkaus-, marjanpoiminta- ja maalatouskoneiden yhteiskäyttöön, - energiaosuuskuntia hakkeen tuotantoon ja lämpölaitosten hoitoon tai tuulienergian käyttöä varten, - kulttuuri- kustannus- ja viestintäosuuskuntia, - lähiyhteisöjen, kuten kylän tai kaupunginosan kehittämisosuuskuntia, - vesiosuuskuntia ja - muihin tarkoituksiin: antenni-, kiinteistö-, ruokala-, väestönsuoja-, laituri-, lentokenttä-, arvopaperikauppa-, ja golfosuuskuntia (Koskiniemi 1998, 56-57) 3. Taustatietoja vastanneista 3.1 Osuuskuntayrittäjät Kyselyyn vastanneista suurin osa oli osuuskunnan hallituksen puheenjohtajia (10 kpl). Toimitusjohtajia oli viisi vastaajista ja hallituksen jäseniä, sihteereitä tai kirjanpitäjiä loput vastaajista. Puolella vastaajista oli takanaan opisto tai ammattikorkeakoulu, kolmasosalla korkeakoulu ja lopuilla ammattikoulu tai jokin muu. Vastaajista suurin osa (40 %) oli yli 51- vuotiaita. Sekä vuotiaita, että vuotiaita oli 24 % kumpiakin ja vuotiaita 12 %:a vastaajista. Naiset olivat vastanneet innokkaammin (64 %) kun miehet (36 %). Vastaajien ammatteja oli yhtä paljon kuin vastaajiakin, ympäristönhoitajasta kääntäjään ja insinööristä sairaanhoitajaan. Koulutuksen ja tutkimuksen parissa työskenteli useita henkilöitä. Osuuskuntien toimialoja oli lähes yhtä vaikea luokitella kuin ammattejakin ja jokainen osuuskunta muodosti oma kokonaisuutensa. Kahta täysin saman alan osuuskuntaa ei vastaajien joukossa ollut. Yhteensä kolme osuuskuntaa näyttää olevan jollain tapaa suoraan tekemisissä maaseudun ja luonnonvarojen kanssa. Kuusi osuuskuntaa ilmoitti toimialakseen IT-palvelut (www-desing jne.) ja kuusi media tai mainostoimisto palvelut. Neljä oli tekemisissä koulutuksen 9

11 ja kolme konsultoinnin kanssa. Mukaan mahtui myös taiteeseen ja esiintymiseen, henkilöstövuokraukseen, lahjatavaroihin, vanhojen asuntojen tai huonekalujen kunnostukseen ja turvallisuuspalveluihin keskittyneitä osuuskuntia. Tarkasteluun ei nyt tullut mukaan yhtään sosiaalipalveluihin keskittyvää osuuskuntaa, vaikka siitä on kaavailtu yhtä yhteisöyrittämisen kasvualaa (Karjalainen, Piippo & Pirinen 1998, 26). 3.2 Osuuskuntien nykytilanne Vastaajien osuuskunnista vanhin oli perustettu vuonna 1994 ja nuorimmat kaksi vuonna Liki puolet (47 %) osuuskunnista oli perustettu 2000-luvulla. Kysyttäessä, missä vaiheessa osuuskunnat kokevat olevansa, yli kolmasosa (35 %) vastasi osuuskunnan toiminnan olevan jo vakiintunutta. Vajaa kolmasosa (27 %) taas oli toiminut jo jonkin aikaa, mutta toiminta haki kuitenkin vielä paikkaansa. Mielenkiintoista oli, että tähän kohtaan olivat vastanneet hyvin monen ikäiset osuuskunnat. Ilmeisesti osalla osuuskunnista paikan hakeminen jatkuu useita vuosia ja uusia jäseniä ja aloja tulee mukaan ja toisaalta toimimattomia jää pois. Täsmällinen ja toimiva liikeidea heti alusta alkaen on yksi selkeä avaintekijä osuuskunnan oman paikan löytymisessä. Taulukko 1: Osuuskuntien kehitysvaihe. vasta perustettu ja toimintaa vasta käynnistetään toiminut jonkin aikaa, hakee vielä paikkaansa toiminta jo vakiintunut toiminta ei aktiivista yhteensä lkm prosentti 5 19% 7 27% 9 35% 5 19% % Osuuskunnista 19 %:a oli vastaperustettuja ja saman verran oli myös toimimattomia osuuskuntia. Kyselylomakkeita lähettäessä kaikki osuuskunnat oli luokiteltu toiminnassa oleviksi, mutta kuten tuloksista huomattiin, osuuskuntien aktiivisuudessa on vaihtelua. Osuuskuntien toimimattomuuteen olivat syynä mm. jäsenten ikääntyminen, toiminnan kannattamattomuus, 10

12 toimivien jäsenten vähyys (mm. uuden työn saannin johdosta tai opiskelujen takia). Vain yksi osuuskunta ilmoitti suoraan, että he ovat päättäneet purkaa osuuskuntansa jäsenille tarpeettomana. Muuten se oli vastannut hyvin sille asetettuja tavoitteita perustamishetkellä, mutta he kokivat, että maailma ympärillä oli vain muuttunut suuresti näinä vuosina. Muut toimimattomat osuuskunnat olivat ikään kuin jäissä. Tällaisten osuuskuntien kohtaloa olisi mielenkiintoista selvittää tarkemmin ja löytää niitä syitä, jotka saavat osuuskunnan toiminnan pysähtymään. Tarvitsisivatko he jotakin erityistä apua toiminnan saattamiseksi uudelle käyntiin tai uusien jäsenten löytymiseksi vai ovatko osuuskunnat täyttäneet tarkoituksensa esim. jäsenten työllistyessä pysyvästi muualle? Toimiala oli pysynyt samana yli neljässä viidesosassa osuuskunnasta, eli vain neljä oli vaihtanut toimialaansa vuosien varrella. Jokunen vastaaja valitteli liikojen rönsyjen olemassa olosta eli osuuskunnalla oli liian monta toimialaa. Toisaalta joissakin osuuskunnissa toimiala oli määritelty kohtuullisen väljästi alusta asti (esim. monialaiset osuuskunnat) Toimialan tarkalla määrittämisellä osuuskunta voi selkeämmin määritellä myös oma identiteettinsä ja imagonsa, joka taas on hyvin tärkeä osuuskunnan ulkopuolisten suhteiden rakentamisessa ja verkostoitumisessa (CoopNets-projektin Pirkanmaan loppuraportti 2002). Aputoiminimiä oli rekisteröity vain kahdelletoista prosentille osuuskunnista. 3.3 Osuuskuntien jäsenmäärä Suurimmassa osuuskunnassa oli yhteensä 120 jäsentä, mutta tämä oli poikkeus, sillä seuraavaksi suurimmassa oli enää 44 jäsentä. Pienimmissä oli vain viisi henkilöä. Osuuskuntien jäsenmäärän keskiarvo oli kahdeksantoista, mutta yksi suurempi osuuskunta nostaa keskiarvoa. Jos suurin osuuskunta jätetään pois, keskimääräiseksi jäsenmääräksi saadaan 13,5 jäsentä. Vastanneissa osuuskunnissa oli jäseniä yhteensä 458, joista miehiä oli 52 %. Keskimäärin jäseninä oli 8,8 naista ja 11,4 miestä. Viidessä osuuskunnassa työskenteli vain naisia ja kahdessa vain miehiä. Perustajajäseniä oli naisista 57 %:a ja miehistä 38 %:a. Yli puolesta vastanneista osuuskunnista oli eronnut yhdestä kolmeentoista jäsentä. Jäsenten eroamisen syitä ei tässä tutkimuksessa kysytty, mutta syynä voisivat olla mm. uusi työpaikka tai 11

13 kouluttautuminen toiselle alalle tai ryhtyminen itsenäiseksi yrittäjäksi. Kysyttäessä suoraan, onko kukaan jäsenistä lähtenyt osuuskunnasta perustaakseen oman yrityksen, 23 %:sta vastanneista osuuskunnista joku oli lähtenyt. Osa lähteneistä oli ottanut käyttöönsä oman toiminimen. Kaikkien lähdön syitä eivät vastaajat tietenkään voineet edes tietää. 3.4 Työllistyminen osuuskunnan kautta Kyselylomakkeessa ollut kysymys, jolla haluttiin selvittää osuuskunnan jäsenten työllistymistä osuuskunnan kautta oli muotoiltuseuraavalla tavalla: 14. Arvioikaa, kuinka monta prosenttia osuuskuntanne jäsenistä työskentelee osuuskunnassanne: päätoimisesti % osa-aikaisesti % satunnaisesti % ei ollenkaan % yhteensä 100%. Kaikki jäsenet eivät yhdessäkään osuuskunnassa työskennelleet päätoimisesti ja päätoimisesti työskentelevien jäsenten määrä vaihteli 4:stä 86:een prosenttiin. Keskimäärin 28 %:a jäsenistä teki töitä osuuskunnassa päätoimisesti. Osa-aikaisesti töitä teki osuuskunnasta vaihdellen 5-85 % jäsenistä, keskimäärin 30 %. Satunnaisesti työskenteli % jäsenistä, keskimäärin 36 %. Viimeiseen vaihtoehtoon, eli ei työskentele ollenkaan oli tullut vastauksia kymmenestä sataan prosenttiin, keskiarvona 46 %. Syitä jäsenten passiivisuuteen on monia, eikä niihin päästy tässä tutkimuksessa käsiksi. Osuuskunnat työllistävät siis jäseniään hyvin vaihtelevasti, mutta täytyy muistaa, että pieni osa osuuskuntien jäsenistä ei ole ehkä halunnutkaan päätoimista kokopäivätyötä. Osuuskunta voi olla myös esimerkiksi keino tehdä työtä joustavasti tai osaaikaisesti perheen ohella tai organisoida harrastustoimintaa. Osuuskunnan työllistävyys riippuu etenkin töiden saannista, johon taas vaikuttavat monet seikat. Siihen palataan edempänä tarkemmin. 12

14 Taulukko 2: Paljonko osuuskunta on auttanut jäsenten työllistymisessä? yhteensä erittäin paljon paljon jonkin verran ei lainkaan yhteensä puuttuvia tietoja lkm prosentti 6 24% 8 32% 9 36% 2 8% % 1 26 Vastaajista 24 %:a koki osuuskunnasta olleen apua jäsenten työllistymisessä erittäin paljon ja 32 % paljon. Yli puolet vastanneista siis koki osuuskunnasta olevan apua työllistymisestä paljon tai erittäin paljon. Jonkin verran apua jäsenten työllistymiseen koki osuuskunnasta olleen 36 % vastaajista ja vain 8 % (2 vastaajaa) ei lainkaan. Ne, jotka eivät kokeneet osuuskunnan auttaneen työnsaannissa, olivat molemmat vastaperustettuja osuuskuntia. Tällöin osuuskunnan markkinointikanavat ovat vielä todennäköisesti pienet ja osuuskunta tuntematon mahdollisille asiakkailleen. Osuuskunnan ulkopuolista työsuhdetta etsivät jäsenet 68 prosentissa vastanneista osuuskunnista. Prosenttiarviot osuuskunnan ulkopuolista työsuhdetta etsivien jäsenten määrästä vaihtelivat kolmen ja sadan prosentin välillä osuuskunnan kaikista jäsenistä. Osuuskunnan toiminnan aktiivisuus vaikuttaa varmasti siihen, etsivätkö jäsenet muuta työpaikkaa. Jos osuuskunnan kautta saatavien työtehtävien määrä ei tyydytä jäsentä, on tarve etsiä muita töitä varmasti suuri. Osuuskunta ei ehkä olekaan vastannut jäsenen odotuksia tai toisaalta se on voinut täyttää tarkoituksensa työkyvyn ylläpidossa tai yrittämisen alkutaipaleella. Kun ajatellaan työelämässä mukana olevia henkilöitä ylipäätään, monet heistä pitävät aina silmänsä auki kiinnostavan työpaikan varalta, vaikka senhetkinen työpaikka tyydyttäisikin periaatteessa. 3.5 Osuuskunnan perustamisen motivaatiot Osuuskuntaan jäseneksi liittyvät ovat maininneet eduiksi Koskiniemen mukaan mm. - mahdollisuus määräaikaiseen työllistymiseen kasvaa 13

15 - työsuhteiden solmiminen helpottuu - omaan työllistymiseen voi aktiivisesti vaikuttaa - ammattitaidot säilyvät - yrittäjäriski pienenee (Koskiniemi 1998, 59) Em. edut tulevat esiin myös osuuskunnan perustamisen motivaatioita kartoittavassa kysymyksessä Pirkanmaan osuuskunnissa. Vastaajia pyydettiin laittamaan eri vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen (ks. LIITE 1. kysymys nro 17). Mitä pienemmän sijalukujen eli tärkeyttä osoittavien lukujen keskiarvon vastaus sai sitä tärkeämmäksi olivat vastaajat sen asettaneet. Puuttuvien tietojen määrä tarkoittaa sitä, että vastaajat eivät olleet sijoittaneet kyseistä vaihtoehtoa ollenkaan tärkeysjärjestystaulukkoon ja näin kyseinen asia ole ollut osuuskunnan perustamisen syiden joukossa. Taulukko 3: Miksi osuuskuntamme perustettiin? keski- arvot puuttuvat arvo tiedot 1. Halusimme työllistyä 2, Halusimme parantaa toimeentuloamme 3, Halusimme löytää sopivan työyhteisön 3, Halusimme saada päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön 3, Halusimme päästä toteuttamaan liikeideoitamme 3, Halusimme ryhtyä yrittäjäksi 4, Tärkeimmäksi tekijäksi perustaa osuuskunta osoittautui väittämä halusimme työllistyä, sen oli valinnut tärkeimmäksi 67 %:a vastanneista. Sekin oli kuitenkin saanut arvoja yhdestä kuuteen, mikä kertoo siitä, että joukossa on myös osuuskuntia, joille työllistyminen ei ole ollut ollenkaan tärkein syy, vaan muut tavoitteet. Toiseksi tärkeimmäksi tekijäksi oli laitettu vaihtoehto halusimme parantaa toimeentuloamme ja sekin oli saanut kaikki arvot yhdestä kuuteen. Kolme osuuskuntaa oli merkinnyt toimeentulon parantamisen ensimmäiseksi ja kahdeksan toiseksi tärkeimmäksi syiksi. Osuuskunta siis perustetaan edelleen ensisijaisesti työllistymisen vuoksi ja 14

16 toimeentulon parantamiseksi. Tutkimuksen tulokset ovat yhteneväisiä Seppälän vuonna 1999 Pirkanmaan osuuskunnista tekemän tutkimuksen kanssa (1999, 50). Kolmanneksi tärkeimmäksi valikoitui kohta halusimme löytää sopivan työyhteisön, joka sai arvoja yhdestä viiteen. Kun puhutaan yhteisöyrittämisestä, sopivan työyhteisön tärkeyttä ei voi liiaksi korostaa. Osuuskunnan tarjoama työyhteisö eroaa muista työyhteisöistä demokraattisen luonteensa vuoksi ja yhteistoiminnan sujuvuuden takaamiseksi yhteensopivan ryhmän löytäminen on ehdoton edellytys. Sini Seppälän tekemän tutkimuksen mukaan ristiriitoja aiheuttavat osuuskunnissa juuri jäsenten erilaiset taustat, tavoitteet ja luonteet (1999, 50). Sosiaalisten tavoitteiden aste vaihtelee osuuskunnittain huomattavasti ja jäsenet saattavat kokea ne hyvinkin eri tavoin. Osa työosuuskunnista näkee itsellään olevan myös työllistymistavoitteiden ohella sosiaalisen tehtävän. Osuuskunta voi olla henkinen sidosryhmä lievittämään työttömyyden aiheuttamaan ahdistusta, se voi tukea ja kannustaa omaaloitteisuuteen, edistää työelämään uudelleensijoittumista sijoittumista ja torjua pysyvän syrjäytymisen uhkaa. (Koskiniemi 1998, 63.) Vasta neljänneksi tärkeimmäksi osoittautui kohta halusimme saada päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön. Tämäkin oli saanut arvoja yhdestä kuuteen, joten hajonta oli suurta tässäkin kohdassa. Osuuskunnan toiminnan perusperiaate, jäsen ja ääni, tarjoaa jokaiselle jäsenelle mahdollisuuden todella vaikuttaa omaan työelämäänsä. Viidenneksi tärkeimmäksi jäi kohta halusimme päästä toteuttamaan liikeideoitamme, mutta edelleen se löytyi kuitenkin joka sijaluvulla. Osuuskunta tarjoaa mahdollisuuden yrittäjäksi ryhtymiseen pienemmällä riskillä ja mahdollistaa näin liikeidean testaamisen markkinoilla ja toisaalta myös idean kehittämisen yhdessä muiden jäsenten kanssa yhteistyössä. Vähiten tärkein syy perustaa osuuskunta oli vastaajien keskiarvon mukaan halu ryhtyä yrittäjäksi, eikä kukaan ollut laittanut sitä ensimmäiseksi vaihtoehdoksi, mutta sekin sain kaikki muut sijaluvut. Osuuskuntaa perustavat asettavat siis muut syyt tärkeämmiksi kuin itse yrittämisen. Tämä kuulostaa luontevalta valinnalta, sillä ensisijaisesti yrittäjäksi haluavat ryhtyvät todennäköisesti mieluummin yksityisyrittäjiksi. Osuuskuntien jäsenet ovat kuitenkin myös 15

17 yrittäjiä, yhteisöyrittäjiä. Osuuskunnassa yrittäjyyden vastuu jakaantuu useammalle henkilölle ja osuuskunnassa työskentelevät eivät ehkä näe itseään perinteisinä pienyrittäjinä. Sini Seppälän vuonna 1999 tekemässä Pirkanmaan osuuskuntatutkimuksen selvisi, että juuri yrittäjähenkisyys on yksi tärkeimmistä osuuskunnan menestystekijöistä. Nyt tutkituissa osuuskunnissa runsas puolet vastaajista (54 %) ilmoitti, että osuuskuntansa jäsenet ovat yrittäjähenkisiä. Viidesosa vastaajista koki, että jäsenet eivät ole yrittäjähenkisiä ja vajaalla viidesosalla ei ollut mielipidettä. Puhuttaessa yrittäjähenkisyydestä pitää kuitenkin miettiä tarkkaan, mitä sillä tarkoitetaan. Yksityisyrittäminen nähdään ehkä edelleen jossain määrin yksinäisenä puurtamisena ja yrittämisen ajatellaan olevan jotain, johon eivät fiksuimmat ryhdy, koska tietävät hyvin edessä olevat vaikeudet. Harvoin pienyrittäjyyttä harjoittavaa kuitenkaan motivoi ainoastaan voiton maksimointi. Koskiniemi toteaakin, että: Menestymisen takana on usein yrittäjän vilpitön halu itsensä kehittämiseen, kanssaihmisten palvelemiseen tai kiintymys kotiseutuun. (Koskiniemi 1998, 16). Tässä kohtaa osuuskuntayrittäjän ja yksityisyrittäjän ominaisuudet ovat varmasti yhteneväiset. Nykyään puhutaan sisäisestä yrittäjyydestä ja toisaalta sisäistä asiakkuudesta yrittämiseen liittyen. Sisäinen yrittäjyys on itsensä tavoitteellista kehittämistä, aktiivista ja luovaa suhtautumista niin työelämään kuin elämään ylipäätänsäkin. Sisäisen yrittäjyyden asenteen omaksuminen on menestymisen avain jokaiselle yrittäjälle, olipa kyseessä yksityisyrittäjä tai yhteisöyrittäjä. (http://www.info.tampere.fi/eta/opo1/yrittamine.html.) Sisäinen asiakkuus taas kuvaa yrittäjän ja yrityksen välistä suhdetta, jossa osuuskunnan jäsenet ovat paitsi osuuskunnan omistajia, myös sen asiakkaita. Osuuskunnan toiminta suhteessa jäsenistöönsä pitäisikin rakentaa yhtä huolellisesti ja suunnitelmallisesti kuin sen toiminta suhteessa ulkoisiin asiakkaisiin (Koskiniemi 1998, 90). Osuuskunnan jäsenten välisiin suhteisiin palataan tutkimuksessa edempänä. 16

18 4. Osuustoimintayrittäjyyden arkea Osuuskuntaa ja osuuskunnassa työskentelyä koskeviin väittämiin vastattiin viisiportaisella asteikolla. Vastaajaa pyydettiin miettimään vastauksia koko osuuskuntansa näkökulmasta. Tämä on saattanut aiheuttaa sen, että vastaajat ovat valinneet kohdan ei samaa eikä eri mieltä jos kokivat, että jäsenissä on paljon eri tavalla ajattelevia tai eivät olleet varmoja asiasta kaikkien kannalta. 4.1 Osuuskunta työ, talouden ja hyvinvoinnin tasapainottajana Puolet vastanneista (48 %) kokee, että osuuskunta tarjoaa pitkäaikaisen työllistymisratkaisun. Parhaimmillaan osuuskunta onkin pitkäaikaisen yhteistyön väline, jolloin jäsenet voivat sitoutua toimintaan kunnolla ja myös toiminnan kehittäminen on motivoivaa. Kaksikymmentäneljä prosenttia vastaajista taas ei nähnyt osuuskuntaa pitkäaikaisena työllistymisratkaisuna ja joillekin osuuskunta tarjoaakin välietapin työelämässä eteenpäin ja mahdollisuuden ylläpitää ammattitaitoansa. Osuuskunnan perustamisvaiheessa tämän seikan huomioiminen on tärkeää, jotta kaikilla perustajilla on samantasoiset odotukset osuuskunnan toiminnasta. Mahdollisuus tehdä koulutustaan vastaavaa työtä on osuuskunnassa työskentelemisen suuri etu ja osuuskunta tarjoaakin jäsenilleen mahdollisuuden tehdä koulutustaan vastaavaa työtä yhteensä yli neljässä viidestä osuuskunnasta (44 % oli täysin samaa mieltä ja 44 % jokseenkin samaa mieltä kyseisestä väittämästä). Väitteeseen raha on suurin kannustin osuuskunnassa työskentelyyn yhtyi 42 % vastaajista, mutta toisaalta 32 % oli jokseenkin tai täysin eri mieltä rahan motivoivasta vaikutuksesta. Työosuuskunnan tarkoitus on tarjota jäsenilleen mahdollisuuden työntekoon, mutta se on myös paljon muutakin. Rahaa tärkeämpi arvo voi olla esimerkiksi työn tekemisen mielekkyys osuuskunnassa ja 88 % vastaajista kokikin sen toteutuvan. Ilman osuuskuntaa työllistymistä pitkin hankalana 60 % vastaajista, 24 % oli täysin samaa mieltä ja 36 % jokseenkin samaa mieltä väitteestä. Vain kolme vastaajaa oli täysin eri mieltä väitteestä. 17

19 Osuuskunta on siis useimmissa tapauksissa jäsenten keino työllistyä mielekkääseen työhön ja ilman osuuskuntaa sopivan työn löytyminen voisi olla vaikeaa. Osuuskunta mahdollistaa esimerkiksi yhteisten työvälineiden ja toimistotilojen hankkimisen tai markkinoinnin keskittämisen, joten taloudelliset hyödyt voivat olla merkittävät verrattuna yksin yrittävän kustannuksiin. Osuuskunnan jäsenyys on selvästi tuonut kustannussäästöjä vastaajille, sillä yhteensä kaksi kolmasosaa (68 %) vastanneista oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä kustannussäästöistä. 4.2 Työtä yhteisten tavoitteiden eteen Se, jakavatko jäsenet osuuskunnan sisällä samanlaiset tavoitteet vaikuttaa osaltaan osuuskunnan toiminnan kitkattomuuteen. 58 % vastaajista koki, että jäsenet pyrkivät edistämään samanlaisia tavoitteita. Viidesosa ei ollut osannut valita kumpaakaan mielipidettä ja 17 % oli eri mieltä tavoitteiden samankaltaisuudesta. Suurimmassa osassa osuuskunnista tavoitteiden asettelu on siis ollut selkeää ja jäsenet tietävät, mitkä ovat osuuskunnan tavoitteet ja edistävät niitä yhdessä. Pääasia varmasti on, että kaikille osuuskunnan jäsenille on selkeää, mitkä ovat osuuskunnan tavoitteet. Niitä voivat olla mm. kokopäivätyön saaminen, lisäansioiden hankkiminen tai demokraattisen ja mielekkään työympäristön luominen. Toisaalta osuuskunnan jäsenillä saattaa olla myös erilaisia henkilökohtaisia tavoitteita osuuskunnassa työskentelyn suhteen ja ne on tärkeää tuoda kaikkien tietoisuuteen. Runsas puolet (58 %) vastaajista ilmoitti, että jokaisen jäsenen tulee itse hankkia työtilaisuudet itselleen, mutta 33 % oli eri mieltä. Työtilaisuuksien hankkiminen vaatii jäseniltä niin yhteistyötä kuin oma-aloitteisuutta ja yrittelijäisyyttäkin. Osuuskunta mahdollistaa yhteismarkkinoinnin mutta lisäksi jokaisen jäsenen pitää tehdä töitä töiden saannin eteen. Jokainen hyvin tehty työ markkinoi osuuskuntaa seuraaville asiakkaille varmasti parhaiten. Vastaajista 68 % oli sitä mieltä, että resursseja markkinointiin on vaikea löytää. Vain viisi vastaajaa koki, että resursseja markkinointiin löytyy helposti. Markkinointiin käytetty aika saattaa olla äkkiä ajateltuna pois varsinaisesta työajasta, mutta oleellinen osa yrittäjän arkea. Nykyaikainen ja kokonaisvaltainen 18

20 markkinointiajattelu tiivistä markkinoinnin näin: Kaikki mitä yrityksessä tehdään on myös markkinointia, joten kaikkia yrityksen toimintoja tarkastellaan asiakkaan silmin ja asiakkaan tarpeet huomioiden (Koskiniemi 1998, 80). Osuuskuntayrittäjältä, niin kuin muiltakin yrittäjiltä, vaaditaan joskus myös työpanosta, josta ei suoranaista palkkaa makseta. Vastaajat olivat huomanneet tämän, sillä kolme neljäsosaa (74 %) myönsi osuuskunnan vaativan myös palkatonta työtä. Koskiniemi toteaa kirjassa Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen, että usein juuri ne henkilöt, jotka työskentelevät eniten osuuskunnan kautta tekevät myös eniten talkootöitä osuuskunnan hyväksi tai sitten työt rahoitetaan osuuskunnan välittämistä toimeksiannoista perityillä laskutuspalkkioilla (Koskiniemi 1998, 91). Tässä on selkeä paradoksi, sillä näin ne jäsenet, jotka eivät muutenkaan osallistu osuuskunnan toimintaan, eivät myöskään osallistu perustamansa yrityksen toiminnasta aiheutuviin kuluihin. Passiivisten jäsenten saaminen mukaan myös osuuskunnan toimintojen organisointiin ja markkinointiin voi olla vaikeaa ja osuuskunnan ilmapiirillä ja avoimuudella on varmasti tässä oma osuutensa. Osuuskunnan jäsenten välinen luottamus mahdollistaa avoimet keskustelut ja jokaisen elämäntilanteen huomioimisen työelämässä. Vastaajista 84 % on sitä mieltä, että osuuskunnan jäsenten välillä vallitsee luottamus. Väittämästä Vastuu jakaantuu osuuskunnassamme tasan kaikkien jäsenten kesken 60 % vastaajista oli eri mieltä. Vain 24 %:ssa vastanneista osuuskunnista (6 kpl) vastuu jakaantui jokseenkin tai täysin kaikkien jäsenten kesken. Vastuulla on taipumusta kasaantua vain muutamien ihmisten harteille ellei sitä tietoisesti aika ajoin jaeta laajemmalle joukolle. Tietenkin riippuu osuuskunnan koosta, onko osuuskunnassa hallituksen lisäksi runsaasti jäseniä joille vastuuta voisi hajauttaa. Osuuskunnan hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja vastaavat juridisesti vahingosta, joka on tahallisesti tai huolimattomuudesta johtuen osuuskunnalle aiheutunut lakeja tai sääntöjä rikkomalla. Juridinen vastuu on kuitenkin asia erikseen ja arkipäivän toimintojen sujuvuuden varmistaminen pitäisi olla jokaisen jäsenen vastuulla tasapuolisesti, sitähän yhteisyrittäminen on, että kannetaan yrittämisen vastuuta yhdessä. Väitteestä Passiiviset jäsenet ovat ongelma toiminnallemme oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä 40 % vastanneista, jokseenkin eri mieltä 12 % ja täysin eri mieltä 24 % vastaajista. 19

Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta

Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta Seminaari: Työllisyys ja osuuskunnat 25.5.2010, Eduskunta, Helsinki Hanna Moilanen YTM, jatko-opiskelija

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012 Tervetuloa! OHJELMA 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Johtaja Risto Ravattinen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen

Lisätiedot

OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA

OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA Osuustoiminnan juuret 1800- luvun teollistuvassa Euroopassa 1901säädettiin osuuskuntalaki Suomessa 1990- luvun lama loi ns. uusosuustoiminnan 2011- uusi buumi??

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Osuustoiminta - yhteisömuotoista palveluntuotantoa

Osuustoiminta - yhteisömuotoista palveluntuotantoa Osuustoiminta - yhteisömuotoista palveluntuotantoa 9.10.2014 Kepa, Helsinki Vesa Arvonen Suomen ympäristöopisto SYKLI vesa.arvonen@sykli.fi Esityksen sisältö Historiaa Osuustoiminta yleisesti Osuustoiminta

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 17.10.2012 OULU Tervetuloa!

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 17.10.2012 OULU Tervetuloa! Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 17.10.2012 OULU Tervetuloa! Ohjelma 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen yrittäjyyden

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Osuuskuntayrittäjyys

Osuuskuntayrittäjyys Osuuskuntayrittäjyys Osuuskunnat Suomessa yhteensä n. 4 500 osuuskuntaa vuositasolla perustetaan noin 200 uutta osuuskuntaa Noin 2 700 pienosuuskuntaa 1 300 vesihuolto-ja energia osuuskuntaa 370 osuuspankkia

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto. 2003 2014 PHe

Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto. 2003 2014 PHe Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto Määritelmä Jäsenmäärä ja pääoma edeltä käsin määräämättömät, voi vaihdella Tarkoituksena on tukea jäsenten taloudenpitoa tai elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA. Rit

YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA. Rit YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA Rit Yhdistys Yhdistys on Suomessa luonnollisten henkilöiden, oikeuskelpoisten yhteisöjen tai molempien jotakin tarkoitusta varten perustama

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 24.4.2012 Tervetuloa!

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 24.4.2012 Tervetuloa! Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 24.4.2012 Tervetuloa! Ohjelma 9.00-9.10 Tervetuloa koulutukseen Markkinointipäällikkö Jussi Peltonen, Työeläkeyhtiö Varma 9.10-9.30 Yhteiskunnallisen yrittäjyyden

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Esityksen sisältö Hankkeen taustaa Vastamäen tilanne vesihuollon näkökulmasta Alkuperäinen tavoite Tilanne

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti AGENDA Taustaa Tutkimuksen tavoitteet Käsitteellinen viitekehys

Lisätiedot

OSUUSKUNTA - MONTA YRITYSTÄ YHDESSÄ. Mirja Taipale yritysneuvoja, osuuskunnat Tredea Oy

OSUUSKUNTA - MONTA YRITYSTÄ YHDESSÄ. Mirja Taipale yritysneuvoja, osuuskunnat Tredea Oy OSUUSKUNTA - MONTA YRITYSTÄ YHDESSÄ Mirja Taipale yritysneuvoja, osuuskunnat Tredea Oy Yksin tai yhdessä osuuskunnan voi perustaa yksin, kaksin, kolmisin ylärajaa ei ole jäsen voi olla luonnollinen henkilö,

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

ARVOPERUSTEISEN YRITYSTOIMINNAN VAIKUTUKSET CASE OSUUSKUNNAT

ARVOPERUSTEISEN YRITYSTOIMINNAN VAIKUTUKSET CASE OSUUSKUNNAT ARVOPERUSTEISEN YRITYSTOIMINNAN VAIKUTUKSET CASE OSUUSKUNNAT KTT Eliisa Troberg, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Esityksen sisältö Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Teoreettinen viitekehys

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Osuustoimintatutkimuksen päivä 18.10.2010

Osuustoimintatutkimuksen päivä 18.10.2010 Osuustoimintatutkimuksen päivä 18.10.2010 Kommenttipuheenvuoro pienosuustoiminnan tutkimustarpeet Yhdessä yrittämään! hanke Niina Immonen Suomessa vallalla yksinyrittämisen kulttuuri Yrityskannasta 93%

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Osuustoiminnan tunnettuus ja houkuttelevuus yrittäjyysvaihtoehtona hankkeen loppupäätelmiä. Apulaisprofessori Anu Puusa Itä-Suomen yliopisto

Osuustoiminnan tunnettuus ja houkuttelevuus yrittäjyysvaihtoehtona hankkeen loppupäätelmiä. Apulaisprofessori Anu Puusa Itä-Suomen yliopisto Osuustoiminnan tunnettuus ja houkuttelevuus yrittäjyysvaihtoehtona hankkeen loppupäätelmiä Apulaisprofessori Anu Puusa Itä-Suomen yliopisto Hankkeen perustiedot Rahoitus: Euroopan sosiaalirahasto (ESR)

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta Akavan Erityisalat TNS Gallup 1 Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suomalaisten näkemyksiä julkisesta

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö Osuustoiminnallinen yrittäminen ja yhteisötalous projekti: Yhdessä yrittämään

Työ- ja elinkeinoministeriö Osuustoiminnallinen yrittäminen ja yhteisötalous projekti: Yhdessä yrittämään TNS Työ- ja elinkeinoministeriö Osuustoiminnallinen yrittäminen ja yhteisötalous projekti: Yhdessä yrittämään Radiomedia, Radiomainonnan Huomioarvotutkimus Viikko 6 / Helmikuu 2010 Tämän tutkimuksen tulokset

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Asiakaskyselyn 2014 tulokset

Asiakaskyselyn 2014 tulokset Asiakaskyselyn 2014 tulokset Työterveys Akaasia teki keväällä 2014 asiakaskyselyn. Kysely lähetettiin 664 työterveyshuollon asiakkaan yhteyshenkilölle Webropol kyselynä sähköpostin välityksellä. Kyselyyn

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen aikamme ilmiönä. Vanhempi tutkija, KTT Eliisa Troberg

Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen aikamme ilmiönä. Vanhempi tutkija, KTT Eliisa Troberg Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen aikamme ilmiönä Vanhempi tutkija, KTT Eliisa Troberg Esityksen sisältö Mistä lähdettiin liikkeelle? Uudet tuulet alkavat puhaltaa... Missä mennään nyt? Osuuskuntatrendejä

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Yleistä Kehityskeskustelut ovat yksi suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen väline. Näitä keskusteluja esimiehen ja alaisen välillä kutsutaan myös tavoite-, tulos-, arviointi-,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluyrityksissä työskentely

Henkilöstöpalveluyrityksissä työskentely Henkilöstöpalveluyrityksissä työskentely 23.10.2014 HPL Mikä on HPL? Edustamme vajaata 300 jäsenyritystä, jotka tarjoavat mm. henkilöstövuokraus-, rekrytointi-, ulkoistus-, henkilöarviointi- ja uudelleensijoittumispalveluita

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen Yritysmuodot T:mi OY KY AY OSK Yritysmuoto, eli yhtiömuoto on oikeudellinen muoto, jolla harjoitetaan yritystoimintaa. Suomessa yhtiön pitää rekisteröityä Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Ammatillinen yhdistystoiminta

Ammatillinen yhdistystoiminta Ammatillinen yhdistystoiminta klubien takahuoneista sosiaaliseen mediaan FT, KTT Johanna Ahopelto 2014 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Työssä tutkitaan, miten tekniikan alan koulutustaustaiset aatteelliset

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

1 Minkä energiaosuuskunnan toimija olette? 1.Enon 2. Kiihtelysvaaran 3. Kontio-Energian 4. Tuupovaaran

1 Minkä energiaosuuskunnan toimija olette? 1.Enon 2. Kiihtelysvaaran 3. Kontio-Energian 4. Tuupovaaran Taustakysymyksiä: Liite 2 1 Minkä energiaosuuskunnan toimija olette? 1.Enon 2. Kiihtelysvaaran 3. Kontio-Energian 4. Tuupovaaran 2 Millainen on roolinne osuuskunnan toiminnassa? 1. hallituksen jäsen/ varajäsen

Lisätiedot