Tutkimus Pirkanmaan osuuskunnista 2003

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkimus Pirkanmaan osuuskunnista 2003"

Transkriptio

1 Tutkimus Pirkanmaan osuuskunnista 2003 Marja Kurkela opiskelija Tampereen Yliopisto Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset Aineisto ja tiedonkeruumenetelmä Osuustoiminnan määrittely Osuustoiminnan periaatteet Uusosuustoiminta ja työosuustoiminta Taustatietoja vastanneista Osuuskuntayrittäjät Osuuskuntien nykytilanne Osuuskuntien jäsenmäärä Työllistyminen osuuskunnan kautta Osuuskunnan perustamisen motivaatiot Osuustoimintayrittäjyyden arkea Osuuskunta työ, talouden ja hyvinvoinnin tasapainottajana Työtä yhteisten tavoitteiden eteen Työyhteisön merkitys Osuuskuntien työnantajat ja talous Osuuskuntayrittäjyyden haasteita Osuuskuntien tulevaisuus Viestin viejiä tarvitaan Mihin yritysmuodon vaihtaminen on ratkaisu? Työtä osuustoiminnan tunnettuuden lisäämiseksi Tampereen seudun osuustoimintakeskus Yhteenveto Pirkanmaan osuuskuntatutkimuksesta Loppusanat Lähteet

3 Liitteet Liite 1: Saatekirje Liite 2: Kysely Pirkanmaan osuuskunnille Taulukot Taulukko 1: Osuuskuntien kehitysvaihe. 10 Taulukko 2: Paljonko osuuskunta on auttanut jäsenten työllistymisessä? 13 Taulukko 3: Miksi osuuskuntamme perustettiin? 14 Taulukko 4: Mistä jäsenet ovat hankkineet osuuskunnalle työtilaisuuksia? 23 Taulukko 5: Osuuskuntien liikevaihto ja maksetut palkat prosentteina kaikista vastanneista. 24 2

4 1. Johdanto 1.1 Tutkimuksen tausta Osuustoiminta on Pirkanmaalla vilkasta ja alueelta löytyy runsaasti aktiivisia osuuskuntia ja osuustoiminnan parissa toimivia ihmisiä. Edellisen kerran Pirkanmaan osuuskuntien tilannetta tarkasteli Sini Seppälä vuonna 1999 ja silloin tutkimus keskittyi toisaalta osuuskuntien perustamiseen ja toisaalta menestyvien osuuskuntien tunnusmerkkeihin. Tämä tutkimus keskittyy jo olemassa olevissa osuuskunnissa toimivien henkilöiden kokemuksiin osuustoiminnasta ja kartoittaa Pirkanmaan osuuskuntien toimintaa. Samassa yhteydessä toteutettiin myös Tampereen seudun osuustoimintakeskuksen asiakastyytyväisyystutkimus, joka julkaistiin erillisenä tutkimusraporttina (Kurkela 2003). Tutkimukset on toteutettu Tampereen seudun osuustoimintakeskuksen myöntämän pro-gradu apurahan avulla, josta tutkimuksen tekijä esittää suuret kiitokset. Tutkimuksen tekeminen tarjosi aitiopaikan osuustoimintaan vasta tutustuvalle tutkijanalulle ja avasi lukuisia lisäkysymyksiä ja jatkotutkimusaiheita. Tutkija vastaa itse kaikista johtopäätöksistä, vaikka tutkimus onkin toteutettu yhteistyössä Tampereen seudun osuustoimintakeskuksen kanssa. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset Tämän tutkimuksen kohderyhmä on Pirkanmaan osuuskunnat ja tutkimuksen tarkoituksena on koota tietoa niiden toiminnasta ja toiminnan haasteista. Tutkimuksen tulokset hyödyttävät toivottavasti sekä Tampereen seudun osuustoimintakeskusta, että nykyisiä osuuskuntayrittäjiä. Tutkimuksen tarkoitus on myös tehdä osuuskuntayrittämistä tutuksi suurelle yleisölle ja esitellä sen mahdollisuuksia osuuskuntayrittäjyyttä harkitseville ja osuuskuntayrittäjien asiakkaille. Tutkimuksen tavoitteena siis on: selvittää Pirkanmaalaisten osuuskuntien tämänhetkistä tilannetta antaa tietoa osuuskuntien toiminnan luonteesta ja osuuskuntamuotoisen yrittäjyyden eduista tarkastella osuustoiminnan tulevaisuuden näkymiä 3

5 Tutkimuksen tarkoitus ei ole selvittää Pirkanmaan osuuskuntien merkitystä alueen taloudelle euromääräisenä, sillä sen selvittäminen vaatisi tutkijalta yritystalouden tarkempaa tuntemista. Tutkija on aluetieteilijä, joten osuuskuntien vaikutuksia tarkastellaan yhteisön hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden näkökulmasta sekä yksilön oman elämänhallinnan välineenä. 1.3 Aineisto ja tiedonkeruumenetelmä Tutkimus Pirkanmaan osuuskunnista toteutettiin postitse lähetettynä lomakekyselynä. Kysymyslomake suunniteltiin huhti-toukokuun 2003 aikana Tampereen seudun osuustoimintakeskuksen henkilökunnan kanssa yhteistyössä. Kiinnostavan informaation määrä oli suuri ja paljon kysymyksiä oli karsittava pois, jotta kysymyslomakkeesta ei tulisi kohtuuttoman pitkä. Tutkimus on tavallaan jatkoa Sini Seppälän (1999) Pirkanmaan osuuskunnista tekemälle tutkimukselle ja kysymyslomakkeeseen otettiin mallia Seppälän tutkimuksen kyselylomakkeesta, lisättiin tämän tutkimuksen tarpeisiin soveltuvia kysymyksiä ja joitakin tarpeettomia kysymyksiä jätettiin pois. Valmis lomake sisälsi viisi sivua. (LIITE 1.) Kyselylomakkeen mukana lähetettiin saatekirje (LIITE 2.) ja palautuskuori lomakkeen takaisinlähettämiseksi. Kyselylomake lähetettiin yhteensä 88 osuuskunnalle, näistä Tampereen seudun osuuskunnille 66 ja muulle Pirkanmaalle 22 kappaletta. Osuuskunnista valittiin osuustoimintakeskuksen tietojen perusteella sillä hetkellä toiminnassa olevat (yhteensä Pirkanmaalla on tutkimushetkellä 125 osuuskuntaa). Lomakkeita lähetettiin ainoastaan yksi kappale osuuskuntaa kohti. Lomakkeet laitettiin postiin 8. päivä toukokuuta ja karhukierros suoritettiin kesäkuun alussa sähköpostitse. Kesäkuun loppuun mennessä lomakkeita oli palautunut osuustoimintakeskukseen 31 kappaletta ja vastausprosentiksi muodostui 35 %. Lomakkeiden analysointiin ei kuitenkaan voitu ottaa mukaan kaikkia vastanneita, sillä tutkimuksen tarkoitus oli tutkia nimenomaan työosuuskuntia. Niinpä tarkastelun ulkopuolelle jätettiin kaksi hakeosuuskuntaa, yksi kyläosuuskunta sekä yksi harrastusosuuskunta. Lisäksi ulkopuolelle jätettiin yksi kustannusosuuskunta, sillä kysymykset eivät olleet sillekään sopivia. 4

6 Käsiteltävien kysymyslomakkeiden lopullinen lukumäärä oli siis 26 kappaletta (30 % tutkittavasta joukosta). Kyselylomakkeiden tiedot syötettiin SPSS tilasto-ohjelmaan ja niistä suoritettiin varsinaiset analyysit, eli suorat jakaumat ja joitakin ristiintaulukointeja. Aineiston pienuuden vuoksi mutkikkaampia testejä ei voitu käyttää, sillä luokkiin jäävien havaintojen määrä jää liian pieneksi jotta yksittäisen havaintoyksikön tunnistamattomuus säilyisi. 2. Osuustoiminnan määrittely 2.1 Osuustoiminnan periaatteet Uutta perinteiseen osuustoimintaan verrattuna ovat uusosuustoiminnassa sekä uudet toimialat että uudet jäsenryhmät. Perinteisen ja uuden osuustoiminnan välinen raja ei ole kovin selvä, sillä periaatteet ovat molemmissa samat. Kansainvälinen Osuustoimintaliitto on määritellyt osuustoiminnan periaatteet 2000-luvulla osuustoiminnan identiteettiä koskevassa kannanotossaan (ICA 1995). ICA:n mukaan osuuskunta on itsenäinen henkilöyhteisö, johon jäsenet liittyvät vapaaehtoisesti toteuttaakseen yhteisesti omistamansa ja demokraattisesti hallitsemansa yrityksen avulla taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tarpeitaan ja tavoitteitaan. Osuuskuntien perustana ovat omatoimisuuden, omavastuisuuden, demokratian, tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden arvot. Kuten perustajansa osuustoimintaliikkeen jäsenet uskovat rehellisyyden, avoimuuden, yhteiskunnallisen vastuun ja muista ihmisistä välittämisen eettisiin arvoihin. Osuustoiminnan periaatteet ovat suuntaviittoja arvojen toteuttamiseksi käytännössä. (ICA 1995.) 1.periaate: Vapaaehtoinen ja avoin jäsenyys Osuuskunnat ovat vapaaehtoisia organisaatioita, jotka ilman sukupuolista, yhteiskunnallista, rodullista, poliittista tai uskonnollista syrjintää ovat avoimia kaikille, jotka voivat käyttää osuuskunnan palveluja ja ovat valmiita noudattamaan jäsenyyden velvoitteita. 5

7 2.periaate: Demokraattinen jäsenhallinto Osuuskunnat ovat jäsentensä hallitsemia demokraattisia organisaatioita. Päätöksentekoon aktiivisesti osallistuva jäsenistö määrää niiden toimintalinjoista. Luottamushenkilöinä toimivat miehet ja naiset ovat vastuussa toiminnastaan jäsenistölle. Perusosuuskunnissa jäsenillä on yhtäläinen äänioikeus (jäsen/ääni). Myös muun asteisissa osuuskunnissa hallinto on järjestetty demokraattisesti. 3.periaate: Jäsenten taloudellinen osallistuminen Jäsenet osallistuvat yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaisesti osuuskunnan pääoman kartuttamiseen ja hallitsevat sitä demokraattisesti. Ainakin osa pääomasta on yleensä osuuskunnan omaisuutta. Jäsenyyden edellyttämälle osuusmaksulleen jäsenet saavat yleensä vain rajoitetun koron tai eivät korkoa lainkaan. Ylijäämän jäsenistö osoittaa yhteen tai useampaan seuraavista tarkoituksista: osuuskunnan kehittämiseen perustamalla mikäli mahdollista ainakin osaksi jakamattomia rahastoja, etuihin jäsenille suhteessa heidän käyttämiinsä palveluihin tai jonkin muun jäsenistön hyväksymän toiminnan tukemiseen. 4.periaate: Itsenäisyys ja riippumattomuus Osuuskunnat ovat itsenäisiä, jäsentensä hallitsemia, omatoimisuuteen perustuvia organisaatioita. Mahdollisten sopimusten tekeminen muiden organisaatioiden kanssa valtiovalta mukaan luettuna tai ulkopuolisen pääoman hankinta tapahtuu jäsenten demokraattista hallintoa tai osuuskunnan itsenäisyyttä vaarantamatta. 5.periaate: Koulutus, oppiminen ja viestintä Osuuskunnat tarjoavat jäsenilleen, luottamushenkilöilleen, liikkeenjohdolleen ja henkilöstölleen mahdollisuuden koulutukseen ja oppimiseen tehokkaan osallistumisen toteuttamiseksi osuuskunnan kehittämiseen. Osuuskunnat viestivät suurelle yleisölle sekä etenkin nuorisolle ja mielipidevaikuttajille osuustoiminnan luonteesta ja sen eduista. 6.periaate: Osuuskuntien keskinäinen yhteistyö Osuuskunnat palvelevat jäsenistöään tehokkaimmin ja vahvistavat osuustoimintaliikettä harjoittamalla keskinäistä yhteistyötä paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. 7.periaate: Vastuu toimintaympäristöstä Osuuskunnat toimivat yhteisöjensä kestävän kehityksen hyväksi jäsenten päättämällä tavalla. 2.2 Uusosuustoiminta ja työosuustoiminta Laajasti käsitettynä osuustoimintaa on kaikki taloudelliset yhteistoimintamuodot, joissa harjoitetaan toimintaa jäsenten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Voidaankin puhua kooperatiivisesta yritystoiminnasta, joka voi tapahtua yhtä hyvin osuuskunnissa, yhdistyksissä, erilaisissa ryhmissä kuin osakeyhtiömuotoisissa yrityksissä. (Seppelin 2000, 104.) 6

8 Tässä tutkimuksessa keskitytään uusosuuskuntiin ja niistä nimenomaan työosuuskuntiin. Uusosuustoiminnaksi on alettu kutsua 1990-luvulla virinnyttä, osuuskuntamuotoista toimintaa. Osuustoiminnan mahdollisuudet löydettiin uudelleen 1990-luvun alkupuolen etenkin laman seurauksena ja osuustoiminnallinen ajattelu, yhteisvastuullisuus sekä jäsenten talouden ja elinkeinon tukemiseen tähtäävät yritykset saivat uutta jalansijaa yritysmaailmassa (Koskiniemi 1998, 55). Aivan yksinkertaista yhteistoiminnallisten periaatteiden ja arvojen soveltaminen liike-elämään ei kuitenkaan ole, sillä länsimaisen liike-elämän toimintatapa perustuu juuri yksilöllisyyteen ja kilpailun korostamiseen. Osuustoiminnassa liiketoiminnallisuuden ja yhteistoiminnallisuuden vaatimukset ja periaatteet pyritään yhdistämään järkevällä tavalla toisiinsa. Tämä on juuri sitä osuustoiminnan ominta sisältöä, joka antaa osuustoiminnalle itsenäisen olemassaolon oikeuden myös tulevaisuudessa, toteaa Markus Seppelin katsauksessaan suomalaisen osuustoimintaliikkeen historiaan ja tulevaisuuteen. (Seppelin 2000, 104, 106.) Koskiniemi (1998, 39) määrittelee työosuuskunnan seuraavalla tavalla: Työosuuskunta on yritys, joko on olennaisesti tai kokonaan työntekijöidensä omistama. Valta on demokraattisesti jaettu (jäsen ja ääni). Jäsenyys on vapaa ja sijoitetusta pääomasta saatu hyöty ennalta määritelty. Työosuustoiminta voidaan jakaa eri tyyppeihin esimerkiksi näin: 1. ns. luovutetut työosuuskunnat yrityksiä, jotka alkuperäinen omistaja on antanut työntekijöilleen 2. työntekijöiden omistamat osuuskunnat työntekijät ovat ostaneet yrityksen alkuperäiset osakkeet omistajiltaan 3. ns. puolustautuvat osuuskunnat työntekijöiden keino koittaa säilyttää yrityksen työpaikat (kun kaikkia muita keinoja on jo koitettu) perustamalla osuuskunta 4. ns. vaihtoehtotyöosuuskunnat voimakkaasti sitoutuneita demokraattisiin ihanteisiin ja sosiaalisiin päämääriin 5. työn luomiseksi perustetut osuuskunnat työttömien henkilöiden perustamia osuuskuntia (Curran & Stanworth & Watkins 1986, teoksessa Troberg 1997, 20) 7

9 Näiden lisäksi Suomessa syntyi 1990-luvulla lähinnä suuresta työttömyydestä johtuen uusi työosuustoiminnan muoto ns. työtä vuokraavat monialaosuuskunnat ( Troberg 1997, 20). Käsillä olevan tutkimuksessa tutkitut Pirkanmaalaiset osuuskunnat ovat pääasiassa työn luomiseksi perustettuja, työtä vuokraavia osuuskuntia. Osuuskunta toimii sekä markkinointivälineenä että työnantajana ja hoitaa työnantajalle kuuluvat velvoitteet (Kostilainen 1998, 203). Uutta osuustoimintaa leimaavat uusien alojen lisäksi myös paikallisuus sekä joissakin osuuskunnissa myös erityishuomio sosiaaliseen vastuunkantoon sekä yhteisöllisiin arvoihin (Koskiniemi 1998, 55). Erään uusosuustoimintaa käsittelevä määritelmän mukaan uusosuustoimintaan liitetäänkin usein seuraavia piirteitä: yhteisöllisyys vaihtoehtoiset elämänarvot pienimuotoisuuden ja hierarkittomuuden painottaminen epäily markkinatalouden toimivuutta kohtaan (Hänninen 1994, teoksessa Troberg 1997,25) Nämä ominaisuudet sopivat kuitenkin ennemmin vaihtoehtotyöosuuskunnan ominaisuuksiksi kuin kaikkia tämän päivän uusosuuskuntia luonnehtiviksi ominaisuuksiksi. Edellä mainitut ominaisuudet ovatkin peruja uusosuustoiminnan historiasta, sillä terminä uusosuustoiminta tuli Suomeen Englannista ja siellä sillä kuvattiin nimenomaan pieniä osuuskuntia, joille oli olennaista vaihtoehtoisuus ja vihreät arvot (Kostilainen 1998, 201). Suomessa termi uusosuustoiminta kuvaa kuitenkin 1990-luvulla ja sen jälkeen syntynyttä työosuustoimintaa ja jokainen osuuskunta määrittelee itse tavoitteensa ja toimintansa luonteen perustuen osuustoiminnan yleisiin määrittelyihin ja osuustoimintalakiin. Uusosuustoiminnalle on siis luonteenomaista monivivahteisuus, eikä kovin tiukka luokittelu anna kaikkien osuuskuntien kohdalla todenmukaista kuvaa toiminnan luonteesta (Koskiniemi 1998, 56). Tähän tutkimukseen on kuitenkin otettu mukaan vain työosuuskunnat, koska kysymykset on laadittu juuri niihin kohdistuen. Työosuuskuntien lisäksi uusia osuuskuntia on viime vuosina perustettu mm.: - sosiaali- ja terveysalan osuuskuntia tuottamaan hyvinvointipalveluja, 8

10 - markkinointiosuuskuntia erilaisten tuotteiden ja matkailupalvelujen markkinointiin, - hankintaosuuskuntia maatalouden tuotantopanosten ja elintarvikkeiden yhteisostoja varten, - koneosuuskuntia perkaus-, marjanpoiminta- ja maalatouskoneiden yhteiskäyttöön, - energiaosuuskuntia hakkeen tuotantoon ja lämpölaitosten hoitoon tai tuulienergian käyttöä varten, - kulttuuri- kustannus- ja viestintäosuuskuntia, - lähiyhteisöjen, kuten kylän tai kaupunginosan kehittämisosuuskuntia, - vesiosuuskuntia ja - muihin tarkoituksiin: antenni-, kiinteistö-, ruokala-, väestönsuoja-, laituri-, lentokenttä-, arvopaperikauppa-, ja golfosuuskuntia (Koskiniemi 1998, 56-57) 3. Taustatietoja vastanneista 3.1 Osuuskuntayrittäjät Kyselyyn vastanneista suurin osa oli osuuskunnan hallituksen puheenjohtajia (10 kpl). Toimitusjohtajia oli viisi vastaajista ja hallituksen jäseniä, sihteereitä tai kirjanpitäjiä loput vastaajista. Puolella vastaajista oli takanaan opisto tai ammattikorkeakoulu, kolmasosalla korkeakoulu ja lopuilla ammattikoulu tai jokin muu. Vastaajista suurin osa (40 %) oli yli 51- vuotiaita. Sekä vuotiaita, että vuotiaita oli 24 % kumpiakin ja vuotiaita 12 %:a vastaajista. Naiset olivat vastanneet innokkaammin (64 %) kun miehet (36 %). Vastaajien ammatteja oli yhtä paljon kuin vastaajiakin, ympäristönhoitajasta kääntäjään ja insinööristä sairaanhoitajaan. Koulutuksen ja tutkimuksen parissa työskenteli useita henkilöitä. Osuuskuntien toimialoja oli lähes yhtä vaikea luokitella kuin ammattejakin ja jokainen osuuskunta muodosti oma kokonaisuutensa. Kahta täysin saman alan osuuskuntaa ei vastaajien joukossa ollut. Yhteensä kolme osuuskuntaa näyttää olevan jollain tapaa suoraan tekemisissä maaseudun ja luonnonvarojen kanssa. Kuusi osuuskuntaa ilmoitti toimialakseen IT-palvelut (www-desing jne.) ja kuusi media tai mainostoimisto palvelut. Neljä oli tekemisissä koulutuksen 9

11 ja kolme konsultoinnin kanssa. Mukaan mahtui myös taiteeseen ja esiintymiseen, henkilöstövuokraukseen, lahjatavaroihin, vanhojen asuntojen tai huonekalujen kunnostukseen ja turvallisuuspalveluihin keskittyneitä osuuskuntia. Tarkasteluun ei nyt tullut mukaan yhtään sosiaalipalveluihin keskittyvää osuuskuntaa, vaikka siitä on kaavailtu yhtä yhteisöyrittämisen kasvualaa (Karjalainen, Piippo & Pirinen 1998, 26). 3.2 Osuuskuntien nykytilanne Vastaajien osuuskunnista vanhin oli perustettu vuonna 1994 ja nuorimmat kaksi vuonna Liki puolet (47 %) osuuskunnista oli perustettu 2000-luvulla. Kysyttäessä, missä vaiheessa osuuskunnat kokevat olevansa, yli kolmasosa (35 %) vastasi osuuskunnan toiminnan olevan jo vakiintunutta. Vajaa kolmasosa (27 %) taas oli toiminut jo jonkin aikaa, mutta toiminta haki kuitenkin vielä paikkaansa. Mielenkiintoista oli, että tähän kohtaan olivat vastanneet hyvin monen ikäiset osuuskunnat. Ilmeisesti osalla osuuskunnista paikan hakeminen jatkuu useita vuosia ja uusia jäseniä ja aloja tulee mukaan ja toisaalta toimimattomia jää pois. Täsmällinen ja toimiva liikeidea heti alusta alkaen on yksi selkeä avaintekijä osuuskunnan oman paikan löytymisessä. Taulukko 1: Osuuskuntien kehitysvaihe. vasta perustettu ja toimintaa vasta käynnistetään toiminut jonkin aikaa, hakee vielä paikkaansa toiminta jo vakiintunut toiminta ei aktiivista yhteensä lkm prosentti 5 19% 7 27% 9 35% 5 19% % Osuuskunnista 19 %:a oli vastaperustettuja ja saman verran oli myös toimimattomia osuuskuntia. Kyselylomakkeita lähettäessä kaikki osuuskunnat oli luokiteltu toiminnassa oleviksi, mutta kuten tuloksista huomattiin, osuuskuntien aktiivisuudessa on vaihtelua. Osuuskuntien toimimattomuuteen olivat syynä mm. jäsenten ikääntyminen, toiminnan kannattamattomuus, 10

12 toimivien jäsenten vähyys (mm. uuden työn saannin johdosta tai opiskelujen takia). Vain yksi osuuskunta ilmoitti suoraan, että he ovat päättäneet purkaa osuuskuntansa jäsenille tarpeettomana. Muuten se oli vastannut hyvin sille asetettuja tavoitteita perustamishetkellä, mutta he kokivat, että maailma ympärillä oli vain muuttunut suuresti näinä vuosina. Muut toimimattomat osuuskunnat olivat ikään kuin jäissä. Tällaisten osuuskuntien kohtaloa olisi mielenkiintoista selvittää tarkemmin ja löytää niitä syitä, jotka saavat osuuskunnan toiminnan pysähtymään. Tarvitsisivatko he jotakin erityistä apua toiminnan saattamiseksi uudelle käyntiin tai uusien jäsenten löytymiseksi vai ovatko osuuskunnat täyttäneet tarkoituksensa esim. jäsenten työllistyessä pysyvästi muualle? Toimiala oli pysynyt samana yli neljässä viidesosassa osuuskunnasta, eli vain neljä oli vaihtanut toimialaansa vuosien varrella. Jokunen vastaaja valitteli liikojen rönsyjen olemassa olosta eli osuuskunnalla oli liian monta toimialaa. Toisaalta joissakin osuuskunnissa toimiala oli määritelty kohtuullisen väljästi alusta asti (esim. monialaiset osuuskunnat) Toimialan tarkalla määrittämisellä osuuskunta voi selkeämmin määritellä myös oma identiteettinsä ja imagonsa, joka taas on hyvin tärkeä osuuskunnan ulkopuolisten suhteiden rakentamisessa ja verkostoitumisessa (CoopNets-projektin Pirkanmaan loppuraportti 2002). Aputoiminimiä oli rekisteröity vain kahdelletoista prosentille osuuskunnista. 3.3 Osuuskuntien jäsenmäärä Suurimmassa osuuskunnassa oli yhteensä 120 jäsentä, mutta tämä oli poikkeus, sillä seuraavaksi suurimmassa oli enää 44 jäsentä. Pienimmissä oli vain viisi henkilöä. Osuuskuntien jäsenmäärän keskiarvo oli kahdeksantoista, mutta yksi suurempi osuuskunta nostaa keskiarvoa. Jos suurin osuuskunta jätetään pois, keskimääräiseksi jäsenmääräksi saadaan 13,5 jäsentä. Vastanneissa osuuskunnissa oli jäseniä yhteensä 458, joista miehiä oli 52 %. Keskimäärin jäseninä oli 8,8 naista ja 11,4 miestä. Viidessä osuuskunnassa työskenteli vain naisia ja kahdessa vain miehiä. Perustajajäseniä oli naisista 57 %:a ja miehistä 38 %:a. Yli puolesta vastanneista osuuskunnista oli eronnut yhdestä kolmeentoista jäsentä. Jäsenten eroamisen syitä ei tässä tutkimuksessa kysytty, mutta syynä voisivat olla mm. uusi työpaikka tai 11

13 kouluttautuminen toiselle alalle tai ryhtyminen itsenäiseksi yrittäjäksi. Kysyttäessä suoraan, onko kukaan jäsenistä lähtenyt osuuskunnasta perustaakseen oman yrityksen, 23 %:sta vastanneista osuuskunnista joku oli lähtenyt. Osa lähteneistä oli ottanut käyttöönsä oman toiminimen. Kaikkien lähdön syitä eivät vastaajat tietenkään voineet edes tietää. 3.4 Työllistyminen osuuskunnan kautta Kyselylomakkeessa ollut kysymys, jolla haluttiin selvittää osuuskunnan jäsenten työllistymistä osuuskunnan kautta oli muotoiltuseuraavalla tavalla: 14. Arvioikaa, kuinka monta prosenttia osuuskuntanne jäsenistä työskentelee osuuskunnassanne: päätoimisesti % osa-aikaisesti % satunnaisesti % ei ollenkaan % yhteensä 100%. Kaikki jäsenet eivät yhdessäkään osuuskunnassa työskennelleet päätoimisesti ja päätoimisesti työskentelevien jäsenten määrä vaihteli 4:stä 86:een prosenttiin. Keskimäärin 28 %:a jäsenistä teki töitä osuuskunnassa päätoimisesti. Osa-aikaisesti töitä teki osuuskunnasta vaihdellen 5-85 % jäsenistä, keskimäärin 30 %. Satunnaisesti työskenteli % jäsenistä, keskimäärin 36 %. Viimeiseen vaihtoehtoon, eli ei työskentele ollenkaan oli tullut vastauksia kymmenestä sataan prosenttiin, keskiarvona 46 %. Syitä jäsenten passiivisuuteen on monia, eikä niihin päästy tässä tutkimuksessa käsiksi. Osuuskunnat työllistävät siis jäseniään hyvin vaihtelevasti, mutta täytyy muistaa, että pieni osa osuuskuntien jäsenistä ei ole ehkä halunnutkaan päätoimista kokopäivätyötä. Osuuskunta voi olla myös esimerkiksi keino tehdä työtä joustavasti tai osaaikaisesti perheen ohella tai organisoida harrastustoimintaa. Osuuskunnan työllistävyys riippuu etenkin töiden saannista, johon taas vaikuttavat monet seikat. Siihen palataan edempänä tarkemmin. 12

14 Taulukko 2: Paljonko osuuskunta on auttanut jäsenten työllistymisessä? yhteensä erittäin paljon paljon jonkin verran ei lainkaan yhteensä puuttuvia tietoja lkm prosentti 6 24% 8 32% 9 36% 2 8% % 1 26 Vastaajista 24 %:a koki osuuskunnasta olleen apua jäsenten työllistymisessä erittäin paljon ja 32 % paljon. Yli puolet vastanneista siis koki osuuskunnasta olevan apua työllistymisestä paljon tai erittäin paljon. Jonkin verran apua jäsenten työllistymiseen koki osuuskunnasta olleen 36 % vastaajista ja vain 8 % (2 vastaajaa) ei lainkaan. Ne, jotka eivät kokeneet osuuskunnan auttaneen työnsaannissa, olivat molemmat vastaperustettuja osuuskuntia. Tällöin osuuskunnan markkinointikanavat ovat vielä todennäköisesti pienet ja osuuskunta tuntematon mahdollisille asiakkailleen. Osuuskunnan ulkopuolista työsuhdetta etsivät jäsenet 68 prosentissa vastanneista osuuskunnista. Prosenttiarviot osuuskunnan ulkopuolista työsuhdetta etsivien jäsenten määrästä vaihtelivat kolmen ja sadan prosentin välillä osuuskunnan kaikista jäsenistä. Osuuskunnan toiminnan aktiivisuus vaikuttaa varmasti siihen, etsivätkö jäsenet muuta työpaikkaa. Jos osuuskunnan kautta saatavien työtehtävien määrä ei tyydytä jäsentä, on tarve etsiä muita töitä varmasti suuri. Osuuskunta ei ehkä olekaan vastannut jäsenen odotuksia tai toisaalta se on voinut täyttää tarkoituksensa työkyvyn ylläpidossa tai yrittämisen alkutaipaleella. Kun ajatellaan työelämässä mukana olevia henkilöitä ylipäätään, monet heistä pitävät aina silmänsä auki kiinnostavan työpaikan varalta, vaikka senhetkinen työpaikka tyydyttäisikin periaatteessa. 3.5 Osuuskunnan perustamisen motivaatiot Osuuskuntaan jäseneksi liittyvät ovat maininneet eduiksi Koskiniemen mukaan mm. - mahdollisuus määräaikaiseen työllistymiseen kasvaa 13

15 - työsuhteiden solmiminen helpottuu - omaan työllistymiseen voi aktiivisesti vaikuttaa - ammattitaidot säilyvät - yrittäjäriski pienenee (Koskiniemi 1998, 59) Em. edut tulevat esiin myös osuuskunnan perustamisen motivaatioita kartoittavassa kysymyksessä Pirkanmaan osuuskunnissa. Vastaajia pyydettiin laittamaan eri vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen (ks. LIITE 1. kysymys nro 17). Mitä pienemmän sijalukujen eli tärkeyttä osoittavien lukujen keskiarvon vastaus sai sitä tärkeämmäksi olivat vastaajat sen asettaneet. Puuttuvien tietojen määrä tarkoittaa sitä, että vastaajat eivät olleet sijoittaneet kyseistä vaihtoehtoa ollenkaan tärkeysjärjestystaulukkoon ja näin kyseinen asia ole ollut osuuskunnan perustamisen syiden joukossa. Taulukko 3: Miksi osuuskuntamme perustettiin? keski- arvot puuttuvat arvo tiedot 1. Halusimme työllistyä 2, Halusimme parantaa toimeentuloamme 3, Halusimme löytää sopivan työyhteisön 3, Halusimme saada päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön 3, Halusimme päästä toteuttamaan liikeideoitamme 3, Halusimme ryhtyä yrittäjäksi 4, Tärkeimmäksi tekijäksi perustaa osuuskunta osoittautui väittämä halusimme työllistyä, sen oli valinnut tärkeimmäksi 67 %:a vastanneista. Sekin oli kuitenkin saanut arvoja yhdestä kuuteen, mikä kertoo siitä, että joukossa on myös osuuskuntia, joille työllistyminen ei ole ollut ollenkaan tärkein syy, vaan muut tavoitteet. Toiseksi tärkeimmäksi tekijäksi oli laitettu vaihtoehto halusimme parantaa toimeentuloamme ja sekin oli saanut kaikki arvot yhdestä kuuteen. Kolme osuuskuntaa oli merkinnyt toimeentulon parantamisen ensimmäiseksi ja kahdeksan toiseksi tärkeimmäksi syiksi. Osuuskunta siis perustetaan edelleen ensisijaisesti työllistymisen vuoksi ja 14

16 toimeentulon parantamiseksi. Tutkimuksen tulokset ovat yhteneväisiä Seppälän vuonna 1999 Pirkanmaan osuuskunnista tekemän tutkimuksen kanssa (1999, 50). Kolmanneksi tärkeimmäksi valikoitui kohta halusimme löytää sopivan työyhteisön, joka sai arvoja yhdestä viiteen. Kun puhutaan yhteisöyrittämisestä, sopivan työyhteisön tärkeyttä ei voi liiaksi korostaa. Osuuskunnan tarjoama työyhteisö eroaa muista työyhteisöistä demokraattisen luonteensa vuoksi ja yhteistoiminnan sujuvuuden takaamiseksi yhteensopivan ryhmän löytäminen on ehdoton edellytys. Sini Seppälän tekemän tutkimuksen mukaan ristiriitoja aiheuttavat osuuskunnissa juuri jäsenten erilaiset taustat, tavoitteet ja luonteet (1999, 50). Sosiaalisten tavoitteiden aste vaihtelee osuuskunnittain huomattavasti ja jäsenet saattavat kokea ne hyvinkin eri tavoin. Osa työosuuskunnista näkee itsellään olevan myös työllistymistavoitteiden ohella sosiaalisen tehtävän. Osuuskunta voi olla henkinen sidosryhmä lievittämään työttömyyden aiheuttamaan ahdistusta, se voi tukea ja kannustaa omaaloitteisuuteen, edistää työelämään uudelleensijoittumista sijoittumista ja torjua pysyvän syrjäytymisen uhkaa. (Koskiniemi 1998, 63.) Vasta neljänneksi tärkeimmäksi osoittautui kohta halusimme saada päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön. Tämäkin oli saanut arvoja yhdestä kuuteen, joten hajonta oli suurta tässäkin kohdassa. Osuuskunnan toiminnan perusperiaate, jäsen ja ääni, tarjoaa jokaiselle jäsenelle mahdollisuuden todella vaikuttaa omaan työelämäänsä. Viidenneksi tärkeimmäksi jäi kohta halusimme päästä toteuttamaan liikeideoitamme, mutta edelleen se löytyi kuitenkin joka sijaluvulla. Osuuskunta tarjoaa mahdollisuuden yrittäjäksi ryhtymiseen pienemmällä riskillä ja mahdollistaa näin liikeidean testaamisen markkinoilla ja toisaalta myös idean kehittämisen yhdessä muiden jäsenten kanssa yhteistyössä. Vähiten tärkein syy perustaa osuuskunta oli vastaajien keskiarvon mukaan halu ryhtyä yrittäjäksi, eikä kukaan ollut laittanut sitä ensimmäiseksi vaihtoehdoksi, mutta sekin sain kaikki muut sijaluvut. Osuuskuntaa perustavat asettavat siis muut syyt tärkeämmiksi kuin itse yrittämisen. Tämä kuulostaa luontevalta valinnalta, sillä ensisijaisesti yrittäjäksi haluavat ryhtyvät todennäköisesti mieluummin yksityisyrittäjiksi. Osuuskuntien jäsenet ovat kuitenkin myös 15

17 yrittäjiä, yhteisöyrittäjiä. Osuuskunnassa yrittäjyyden vastuu jakaantuu useammalle henkilölle ja osuuskunnassa työskentelevät eivät ehkä näe itseään perinteisinä pienyrittäjinä. Sini Seppälän vuonna 1999 tekemässä Pirkanmaan osuuskuntatutkimuksen selvisi, että juuri yrittäjähenkisyys on yksi tärkeimmistä osuuskunnan menestystekijöistä. Nyt tutkituissa osuuskunnissa runsas puolet vastaajista (54 %) ilmoitti, että osuuskuntansa jäsenet ovat yrittäjähenkisiä. Viidesosa vastaajista koki, että jäsenet eivät ole yrittäjähenkisiä ja vajaalla viidesosalla ei ollut mielipidettä. Puhuttaessa yrittäjähenkisyydestä pitää kuitenkin miettiä tarkkaan, mitä sillä tarkoitetaan. Yksityisyrittäminen nähdään ehkä edelleen jossain määrin yksinäisenä puurtamisena ja yrittämisen ajatellaan olevan jotain, johon eivät fiksuimmat ryhdy, koska tietävät hyvin edessä olevat vaikeudet. Harvoin pienyrittäjyyttä harjoittavaa kuitenkaan motivoi ainoastaan voiton maksimointi. Koskiniemi toteaakin, että: Menestymisen takana on usein yrittäjän vilpitön halu itsensä kehittämiseen, kanssaihmisten palvelemiseen tai kiintymys kotiseutuun. (Koskiniemi 1998, 16). Tässä kohtaa osuuskuntayrittäjän ja yksityisyrittäjän ominaisuudet ovat varmasti yhteneväiset. Nykyään puhutaan sisäisestä yrittäjyydestä ja toisaalta sisäistä asiakkuudesta yrittämiseen liittyen. Sisäinen yrittäjyys on itsensä tavoitteellista kehittämistä, aktiivista ja luovaa suhtautumista niin työelämään kuin elämään ylipäätänsäkin. Sisäisen yrittäjyyden asenteen omaksuminen on menestymisen avain jokaiselle yrittäjälle, olipa kyseessä yksityisyrittäjä tai yhteisöyrittäjä. (http://www.info.tampere.fi/eta/opo1/yrittamine.html.) Sisäinen asiakkuus taas kuvaa yrittäjän ja yrityksen välistä suhdetta, jossa osuuskunnan jäsenet ovat paitsi osuuskunnan omistajia, myös sen asiakkaita. Osuuskunnan toiminta suhteessa jäsenistöönsä pitäisikin rakentaa yhtä huolellisesti ja suunnitelmallisesti kuin sen toiminta suhteessa ulkoisiin asiakkaisiin (Koskiniemi 1998, 90). Osuuskunnan jäsenten välisiin suhteisiin palataan tutkimuksessa edempänä. 16

18 4. Osuustoimintayrittäjyyden arkea Osuuskuntaa ja osuuskunnassa työskentelyä koskeviin väittämiin vastattiin viisiportaisella asteikolla. Vastaajaa pyydettiin miettimään vastauksia koko osuuskuntansa näkökulmasta. Tämä on saattanut aiheuttaa sen, että vastaajat ovat valinneet kohdan ei samaa eikä eri mieltä jos kokivat, että jäsenissä on paljon eri tavalla ajattelevia tai eivät olleet varmoja asiasta kaikkien kannalta. 4.1 Osuuskunta työ, talouden ja hyvinvoinnin tasapainottajana Puolet vastanneista (48 %) kokee, että osuuskunta tarjoaa pitkäaikaisen työllistymisratkaisun. Parhaimmillaan osuuskunta onkin pitkäaikaisen yhteistyön väline, jolloin jäsenet voivat sitoutua toimintaan kunnolla ja myös toiminnan kehittäminen on motivoivaa. Kaksikymmentäneljä prosenttia vastaajista taas ei nähnyt osuuskuntaa pitkäaikaisena työllistymisratkaisuna ja joillekin osuuskunta tarjoaakin välietapin työelämässä eteenpäin ja mahdollisuuden ylläpitää ammattitaitoansa. Osuuskunnan perustamisvaiheessa tämän seikan huomioiminen on tärkeää, jotta kaikilla perustajilla on samantasoiset odotukset osuuskunnan toiminnasta. Mahdollisuus tehdä koulutustaan vastaavaa työtä on osuuskunnassa työskentelemisen suuri etu ja osuuskunta tarjoaakin jäsenilleen mahdollisuuden tehdä koulutustaan vastaavaa työtä yhteensä yli neljässä viidestä osuuskunnasta (44 % oli täysin samaa mieltä ja 44 % jokseenkin samaa mieltä kyseisestä väittämästä). Väitteeseen raha on suurin kannustin osuuskunnassa työskentelyyn yhtyi 42 % vastaajista, mutta toisaalta 32 % oli jokseenkin tai täysin eri mieltä rahan motivoivasta vaikutuksesta. Työosuuskunnan tarkoitus on tarjota jäsenilleen mahdollisuuden työntekoon, mutta se on myös paljon muutakin. Rahaa tärkeämpi arvo voi olla esimerkiksi työn tekemisen mielekkyys osuuskunnassa ja 88 % vastaajista kokikin sen toteutuvan. Ilman osuuskuntaa työllistymistä pitkin hankalana 60 % vastaajista, 24 % oli täysin samaa mieltä ja 36 % jokseenkin samaa mieltä väitteestä. Vain kolme vastaajaa oli täysin eri mieltä väitteestä. 17

19 Osuuskunta on siis useimmissa tapauksissa jäsenten keino työllistyä mielekkääseen työhön ja ilman osuuskuntaa sopivan työn löytyminen voisi olla vaikeaa. Osuuskunta mahdollistaa esimerkiksi yhteisten työvälineiden ja toimistotilojen hankkimisen tai markkinoinnin keskittämisen, joten taloudelliset hyödyt voivat olla merkittävät verrattuna yksin yrittävän kustannuksiin. Osuuskunnan jäsenyys on selvästi tuonut kustannussäästöjä vastaajille, sillä yhteensä kaksi kolmasosaa (68 %) vastanneista oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä kustannussäästöistä. 4.2 Työtä yhteisten tavoitteiden eteen Se, jakavatko jäsenet osuuskunnan sisällä samanlaiset tavoitteet vaikuttaa osaltaan osuuskunnan toiminnan kitkattomuuteen. 58 % vastaajista koki, että jäsenet pyrkivät edistämään samanlaisia tavoitteita. Viidesosa ei ollut osannut valita kumpaakaan mielipidettä ja 17 % oli eri mieltä tavoitteiden samankaltaisuudesta. Suurimmassa osassa osuuskunnista tavoitteiden asettelu on siis ollut selkeää ja jäsenet tietävät, mitkä ovat osuuskunnan tavoitteet ja edistävät niitä yhdessä. Pääasia varmasti on, että kaikille osuuskunnan jäsenille on selkeää, mitkä ovat osuuskunnan tavoitteet. Niitä voivat olla mm. kokopäivätyön saaminen, lisäansioiden hankkiminen tai demokraattisen ja mielekkään työympäristön luominen. Toisaalta osuuskunnan jäsenillä saattaa olla myös erilaisia henkilökohtaisia tavoitteita osuuskunnassa työskentelyn suhteen ja ne on tärkeää tuoda kaikkien tietoisuuteen. Runsas puolet (58 %) vastaajista ilmoitti, että jokaisen jäsenen tulee itse hankkia työtilaisuudet itselleen, mutta 33 % oli eri mieltä. Työtilaisuuksien hankkiminen vaatii jäseniltä niin yhteistyötä kuin oma-aloitteisuutta ja yrittelijäisyyttäkin. Osuuskunta mahdollistaa yhteismarkkinoinnin mutta lisäksi jokaisen jäsenen pitää tehdä töitä töiden saannin eteen. Jokainen hyvin tehty työ markkinoi osuuskuntaa seuraaville asiakkaille varmasti parhaiten. Vastaajista 68 % oli sitä mieltä, että resursseja markkinointiin on vaikea löytää. Vain viisi vastaajaa koki, että resursseja markkinointiin löytyy helposti. Markkinointiin käytetty aika saattaa olla äkkiä ajateltuna pois varsinaisesta työajasta, mutta oleellinen osa yrittäjän arkea. Nykyaikainen ja kokonaisvaltainen 18

20 markkinointiajattelu tiivistä markkinoinnin näin: Kaikki mitä yrityksessä tehdään on myös markkinointia, joten kaikkia yrityksen toimintoja tarkastellaan asiakkaan silmin ja asiakkaan tarpeet huomioiden (Koskiniemi 1998, 80). Osuuskuntayrittäjältä, niin kuin muiltakin yrittäjiltä, vaaditaan joskus myös työpanosta, josta ei suoranaista palkkaa makseta. Vastaajat olivat huomanneet tämän, sillä kolme neljäsosaa (74 %) myönsi osuuskunnan vaativan myös palkatonta työtä. Koskiniemi toteaa kirjassa Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen, että usein juuri ne henkilöt, jotka työskentelevät eniten osuuskunnan kautta tekevät myös eniten talkootöitä osuuskunnan hyväksi tai sitten työt rahoitetaan osuuskunnan välittämistä toimeksiannoista perityillä laskutuspalkkioilla (Koskiniemi 1998, 91). Tässä on selkeä paradoksi, sillä näin ne jäsenet, jotka eivät muutenkaan osallistu osuuskunnan toimintaan, eivät myöskään osallistu perustamansa yrityksen toiminnasta aiheutuviin kuluihin. Passiivisten jäsenten saaminen mukaan myös osuuskunnan toimintojen organisointiin ja markkinointiin voi olla vaikeaa ja osuuskunnan ilmapiirillä ja avoimuudella on varmasti tässä oma osuutensa. Osuuskunnan jäsenten välinen luottamus mahdollistaa avoimet keskustelut ja jokaisen elämäntilanteen huomioimisen työelämässä. Vastaajista 84 % on sitä mieltä, että osuuskunnan jäsenten välillä vallitsee luottamus. Väittämästä Vastuu jakaantuu osuuskunnassamme tasan kaikkien jäsenten kesken 60 % vastaajista oli eri mieltä. Vain 24 %:ssa vastanneista osuuskunnista (6 kpl) vastuu jakaantui jokseenkin tai täysin kaikkien jäsenten kesken. Vastuulla on taipumusta kasaantua vain muutamien ihmisten harteille ellei sitä tietoisesti aika ajoin jaeta laajemmalle joukolle. Tietenkin riippuu osuuskunnan koosta, onko osuuskunnassa hallituksen lisäksi runsaasti jäseniä joille vastuuta voisi hajauttaa. Osuuskunnan hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja vastaavat juridisesti vahingosta, joka on tahallisesti tai huolimattomuudesta johtuen osuuskunnalle aiheutunut lakeja tai sääntöjä rikkomalla. Juridinen vastuu on kuitenkin asia erikseen ja arkipäivän toimintojen sujuvuuden varmistaminen pitäisi olla jokaisen jäsenen vastuulla tasapuolisesti, sitähän yhteisyrittäminen on, että kannetaan yrittämisen vastuuta yhdessä. Väitteestä Passiiviset jäsenet ovat ongelma toiminnallemme oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä 40 % vastanneista, jokseenkin eri mieltä 12 % ja täysin eri mieltä 24 % vastaajista. 19

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere

Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere 27.1.2017 Osuuskunta yhtiöittämisen mallina Kansalaisten oma vastuunotto hyvinvoinnistaan Palveluja koko maassa Sote-osuuskunnat palveluntuottajina Dataosuuskunnilla

Lisätiedot

Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen. HRM Partners Oy Julkaistavissa klo 03.00

Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen. HRM Partners Oy Julkaistavissa klo 03.00 Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen HRM Partners Oy Julkaistavissa 21.3.2014 klo 03.00 Taustaa Nokia tarjosi henkilöstövähennysten kohteena oleville työntekijöilleen laajan Bridge-yhteiskuntavastuuohjelman,

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015

FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015 FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015 Analyysin on suorittanut Fiskars Oyj 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Tulokset... 3 2.1 Taustatietoa vastaajista... 3 2.1.1Vastaajien vuokratilat... 4 2.2.

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Yhteisen yrittämisen vahvuudet...11 Nykyisiä kehityssuuntia...13 Osaamisesta ja verkostoista mahdollisuuksia...13 Kirjan kirjoittajat...

SISÄLTÖ. Yhteisen yrittämisen vahvuudet...11 Nykyisiä kehityssuuntia...13 Osaamisesta ja verkostoista mahdollisuuksia...13 Kirjan kirjoittajat... Sisältö SISÄLTÖ JOHDANTO...11 Yhteisen yrittämisen vahvuudet...11 Nykyisiä kehityssuuntia...13 Osaamisesta ja verkostoista mahdollisuuksia...13 Kirjan kirjoittajat...14 YHTEISYRITTÄMISEEN LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ...17

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ, vanhempi neuvonantaja, Sitra 26.9.2016 Työsteen Sillat Edistämme työelämän uudistumista talouden ja työmarkkinoiden haasteisiin ja tulevaisuuteen

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen aikamme ilmiönä. Vanhempi tutkija, KTT Eliisa Troberg

Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen aikamme ilmiönä. Vanhempi tutkija, KTT Eliisa Troberg Osuustoiminnallinen yhteisyrittäminen aikamme ilmiönä Vanhempi tutkija, KTT Eliisa Troberg Esityksen sisältö Mistä lähdettiin liikkeelle? Uudet tuulet alkavat puhaltaa... Missä mennään nyt? Osuuskuntatrendejä

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke. Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä!

Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke. Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä! Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä! Osallisuutta osuuskunnista ESR-hanke Euroopan sosiaalirahaston ja Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama hanke.

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu 16 SFS ISO252 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /16 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Cadet European Judo Championships, Vantaa 2016 Vapaaehtoistutkimus. Johanna Ylinen

Cadet European Judo Championships, Vantaa 2016 Vapaaehtoistutkimus. Johanna Ylinen Cadet European Judo Championships, Vantaa 2016 Vapaaehtoistutkimus Johanna Ylinen Kysely lähetetty 160 vastaajalle (vapaaehtoisia töissä kaiken kaikkiaan noin 170), vastauksia 89, vastausprosentti siis

Lisätiedot

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Haukivuori, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Suomenniemi

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Lääkäripalveluyritykset ry, Läkarföretagen rf. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. YHDISTYKSEN TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen STUL Ry. Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on tehnyt STUL Ry:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto kerättiin

Lisätiedot

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos Q menetelmä Menetelmän idea on tutkia

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 Kuinka asiat tapahtuvat? MIKÄ ON KESÄYRITTÄJÄ? Kesäyrittäjä-ohjelma on luotu nuorille toisten nuorten toimesta, opettamaan yrittäjämäistä toimintaa ja oma-aloitteisuutta. Projektin

Lisätiedot

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista 1 S Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista Suomen Yrittäjät, maaliskuu 2016 2 Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista SISÄLLYS KYSELY ERILAISISTA TYÖSOPIMUKSISTA JA TYÖNTEKOMUODOISTA...

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016?

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016? Osa A Johtaminen 1 Mikä seuraavista kuvaa parhaiten toimipaikassa tehtyjä toimenpiteitä, kun tuotannossa havaittiin ongelma vuosina 2011 ja 2016? Esimerkki: laadullisen vian löytäminen tuotteesta tai koneiston

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Osuustoiminnallisuus mahdollisuus Green Care -toimijoille

Osuustoiminnallisuus mahdollisuus Green Care -toimijoille Osuustoiminnallisuus mahdollisuus Green Care -toimijoille Green Care toimijatreffit 21.2.2017 Ritva Kivistö Saisimmeko aikaan yhdessä enemmän? Sinun tarinasi on palvelusi. Kaipaatko kuitenkin yhteisön

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO Shake-projektin Innosessio, Manu Rantanen 9.2.2017 Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti 23.1.2017

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Työsuojelurahaston, Suomen Kuntaliiton ja kuntien rahoittama tutkimushanke Professori Petri Virtanen TaY JKK Kysely kuntien kokeilutoiminnasta

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot