Työ- ja elinkeinohallinnon tehtävät valtionosuusrahoitteisen työvoimakoulutuksen toimeenpanossa sekä siirtymävaiheen toteutus

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinohallinnon tehtävät valtionosuusrahoitteisen työvoimakoulutuksen toimeenpanossa sekä siirtymävaiheen toteutus Neuvotteleva virkamies Markku Virtanen, TEM Toisen asteen reformi, Kick off tilaisuus

2 Uudet säädökset ja menettelyt

3 Toisen asteen reformin myötä tulevat muutokset työvoimakoulutuksen työnjakoon Vuoden 2018 alusta lukien työvoimakoulutusta toteutetaan A) TEM:n hankintajärjestelmässä Ammatillisesti suuntautunutta ei tutkintoon johtavaa koulutusta (ml. Yhteishankinnan tuotteet) Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus B) OKM:n valtionosuusjärjestelmässä Kaikki ammatillisesti suuntautunut tutkintoon tai sellaisen osaan johtava koulutus (sekä toinen että korkea-aste) Muuta ammatillisesti suuntautunutta koulutusta (esim. lupatyyppiset, alalle valmentavat) Aikuisten perusopetus Maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus TEM:n hankintajärjestelmässä toteutettua työvoimakoulutusta koskevat vuoden 2018 ajan nykyiset toimintamallit ja menettelyt sellaisinaan. Vasta aluehallintouudistuksen myötä tulevat uudet säädökset ja toteutusmallit. Niistä ei ole vielä valmiita linjauksia. Valtionosuusjärjestelmässä toteutettua työvoimakoulutusta koskien tulee uusia säädöksiä ja toimintatapoja. Työ- ja elinkeinoministeriö

4 Työvoimakoulutuksen työnjako 2018 OKM 90 M Esim. yksittäiset luvat, passit ja ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus (VALMA) Toisen asteen reformi Ei-tutkintotavoitteinen koulutus 35 M Toisen ja korkeaasteen tutkintoon johtava koulutus 50 M Aikuisten perusopetus ja maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opetus 5 M Ei-tutkintotavoitteinen koulutus 60 M Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus 52 M TEM 112 M Kasvupolitiikkaa ja työnvälitystä tukeva työelämälähtöinen koulutus (esim. Rekry, FEC, KEKO, työstä työhön muutosmalli) Kasvupalveluuudistus Työ- ja elinkeinoministeriö

5 Mistä HE:ssa on tarkoitus säätää VOStyövoimakoulutuksesta? (1) 3 : VOS työvoimakoulutuksen määritelmä 9. Henkilöstökoulutus: Ehdotetun muutoksen mukaisesti henkilöstökoulutuksena ei voitaisi järjestää lain 8 :n 1 kohdassa tarkoitettua tutkintoon johtamatonta ammatillista osaamista syventävää tai täydentävää koulutusta. Pykälässä säädettäisiin myös poikkeuksesta, jonka mukaan työvoimakoulutuksena voitaisiin kuitenkin järjestää 8 :n 1 kohdassa tarkoitettua ammatillista osaamista syventävää tai täydentävää koulutusta. 22 ja 23. Tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvat: työvoimakoulutuksen järjestämislupaa ja NORDin koulutusta koskevat säädökset 29. Järjestämisluvan muuttaminen ja peruuttaminen : Ennen työvoimakoulutuksen järjestämisluvan muuttamista tai peruuttamista opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi kuulla työ- ja elinkeinoministeriötä. 31. Maksullinen palvelutoiminta: Maksullista palvelutoimintaa toteutettaisiin tilauksen tai tarjouksen perusteella ja se hinnoiteltaisiin liiketaloudellisin perustein, jolloin siitä voisi syntyä myös voittoa koulutuksen järjestäjälle. Nykyisin tutkintokoulutusta on myyty maksullisena palvelutoimintana myös työ- ja elinkeinohallinnolle työvoimakoulutuksena. Jatkossa tutkintotavoitteinen työvoimakoulutus siirtyisi kuitenkin opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle, joten maksullisen palvelutoiminnan järjestäminen tältä osin ei olisi enää tarpeellista. Esitys ei rajaisi koulutuksen järjestäjien mahdollisuuksia osallistua työ- ja elinkeinoviranomaisen järjestämiin tarjouskilpailuihin, jotka koskevat sen rahoittamaa koulutusta. Työ- ja elinkeinoministeriö

6 Mistä HE:ssa on tarkoitus säätää VOStyövoimakoulutuksesta? (2) 45. Henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laadinta ja hyväksyminen: Jos työvoimakoulutukseen sisältyisi työpaikalla tapahtuvaa osaamisen hankkimista, suunnitelman laadintaan voisi osallistua myös työ- ja elinkeinoviranomaisen edustaja. 69. Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä koulutus: Pykälän 5 momentin mukaan työvoimakoulutusta tai valmentavaa koulutusta ei voitaisi järjestää oppisopimuskoulutuksena. 96. Opiskeluoikeus: Pykälän 2 momentissa poikkeus: Työvoimakoulutuksessa suoritettavasta tutkinnosta tai koulutuksesta päättäisi kuitenkin työ- ja elinkeinoviranomainen. 98. Opiskeluoikeus työvoimakoulutuksessa: 96 :n 1 momentissa opiskeluoikeuden alkamisesta säädettyä ja mainitun pykälän 3 momentissa opiskeluoikeuden väliaikaisesta keskeyttämisestä säädettyä ei sovellettaisi työvoimakoulutuksessa. Ehdotetun säännöksen mukaan työvoimakoulutuksessa opiskeluoikeus alkaisi ja päättyisi koulutuksen järjestäjän ja työ- ja elinkeinohallinnon sopimana ajankohtana. Koulutuksen järjestäjä ei siis voisi yksin päättää opiskeluoikeuden alkamisen ajankohdasta ja toisaalta opiskeluoikeuden päättyminen olisi sidoksissa työ- ja elinkeinohallinnon määrittämään koulutuksen kestoon. Työvoimakoulutuksessa sovellettaisiin kuitenkin lain 96 :n 2 momenttia, jonka mukaan opiskelijan opiskeluoikeus päättyy, kun hän on suorittanut sen tutkinnon tai tutkinnon osan tai osat taikka koulutuksen, johon hänet on otettu opiskelijaksi, tai kun hänet on 97 :ssä säädetyn mukaisesti katsottu eronneeksi. Tämän lisäksi työvoimakoulutuksessa opiskeluoikeuden päättymiseen sovellettaisiin ehdotetun säännöksen mukaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 5 luvun 5 :ää. Mainitun säännöksen 1 momentin mukaan opiskelijavalinnasta päättänyt työ- ja elinkeinotoimisto tekee päätöksen koulutuksen keskeyttämisestä, jos opiskelija ei etene opinnoissaan kyseisen lain 4 :n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla tai hän on ollut luvatta poissa yhdenjaksoisesti viisi koulutuspäivää. Mainitun säännöksen 2 momentin mukaan koulutuspalvelun tuottaja on velvollinen ilmoittamaan 1 momentissa tarkoitettujen koulutuksen keskeyttämisperusteiden täyttymisestä opiskelijavalinnasta päättäneelle työ- ja elinkeinotoimistolle. Koulutuspalvelun tuottajalla tarkoitettaisiin tässä ammatillisesta koulutuksesta annettavan lain mukaista koulutuksen järjestäjää. Työ- ja elinkeinoministeriö

7 Mistä HE:ssa on tarkoitus säätää VOStyövoimakoulutuksesta? (3) 105. Opiskelijoilta perittävät maksut: Pykälän 2 momentin mukaisia maksuja ei kuitenkaan perittäisi työvoimakoulutuksena järjestetystä koulutuksesta, vaan työvoimakoulutus olisi opiskelijalle kokonaan maksutonta Tietojensaantioikeus opiskelijaa koskevissa asioissa: Pykälän 1 momentissa säädettäisiin työ- ja elinkeinotoimiston, työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskuksen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen oikeudesta saada työvoimakoulutusta järjestävältä koulutuksen järjestäjältä tietoja. Säännöksessä viitattaisiin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 12 luvun 6 :n 1 momenttiin, jossa on vastaavalla tavalla säädetty oikeudesta saada tietoja esimerkiksi julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen palveluntuottajilta. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin työvoimakoulutusta järjestävän koulutuksen järjestäjän oikeudesta saada työ- ja elinkeinohallinnon henkilöasiakasta koskevat tiedot työ- ja elinkeinotoimistolta, työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskukselta ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja viitattaisiin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 12 luvun 6 :n 2 momenttiin. Työ- ja elinkeinoministeriö

8 Mistä HE:ssa on tarkoitus säätää VOStyövoimakoulutuksesta? (4) 124. Koulutuksen järjestäjien yhteistyövelvoite: Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että työvoimakoulutuksen tarjontaa suunniteltaessa koulutuksen järjestäjän olisi tehtävä yhteistyötä alueen työ- ja elinkeinoviranomaisen sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa Järjestämislupien muuttamista koskevat siirtymäsäännökset: Pääsäännön mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö myöntäisi uuden lain mukaiset järjestämisluvat hakemuksetta. Koulutuksen järjestäjiä kuultaisiin ministeriön ehdotuksesta uudeksi järjestämisluvaksi ennen luvasta päättämistä. Kuulemisen yhteydessä koulutuksen järjestäjät voisivat hakea lupien sisältöön haluamiaan muutoksia tai uusia tehtäviä. Koulutuksen järjestäjien tulisi myös hakea sellaisia uusia tehtäviä, joita ei voimassa olevissa järjestämisluvissa ole määrätty, kuten työvoimakoulutuksen ja vankeinkoulutuksen tehtävää. Myös sellaisten tahojen, joilla ei aiemmin ole ollut ammatillisen peruskoulutuksen tai lisäkoulutuksen järjestämislupaa, mutta jotka jatkossa haluaisivat järjestää uuden ammatillisesta koulutuksesta annettavan lain mukaista koulutusta, tulisi hakea koulutuksen järjestämislupaa. Tällaisia tahoja voisivat olla aiemmin vain työvoimakoulutusta järjestäneet koulutuksen järjestäjät sekä ne ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 8 a :ssä tarkoitetut näyttötutkintojen järjestäjät, joilla ei ole ollut koulutuksen järjestämislupaa. Työ- ja elinkeinoministeriö

9 TVOS -työvoimakoulutus rahoituslaissa 32 c. Tavoitteellisista opiskelijavuosista päättäminen Valtion talousarviossa päätettäisiin myös opiskelijavuosien vähimmäismäärä, joka tulisi kohdentaa työvoimakoulutuksena järjestettävään koulutukseen. Pykälän 1 momentissa säädetyn mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriö päättäisi myös koulutuksen järjestäjän työvoimakoulutuksena järjestettävän koulutuksen tavoitteellisen opiskelijavuosien määrän. Työvoimakoulutuksen opiskelijavuosien määrästä päätettäisiin sellaisten koulutuksen järjestäjien osalta, jotka järjestämisluvan mukaisesti voivat järjestää työvoimakoulutusta. Työvoimakoulutuksen opiskelijavuosista päättämisellä turvattaisiin työvoimakoulutuksen volyymi ja velvoitettaisiin työvoimakoulutuksen koulutustehtävän saaneita järjestäjiä työvoimakoulutuksen järjestämiseen. Koulutuksen järjestäjä ei kuitenkaan voisi yksin omilla toimillaan vaikuttaa työvoimakoulutuksen järjestämiseen, koska työ- ja elinkeinohallinto päättäisi opiskelijoiden ohjaamisesta työvoimakoulutukseen. Työvoimakoulutuksen tavoitteellinen opiskelijavuosien määrä kuitenkin edellyttäisi koulutuksen järjestäjän varaamaan koulutuspaikoistaan osan työvoimakoulutukseen sen mukaan kuin työ- ja elinkeinohallinnon kanssa tarkemmin sovittaisiin. Jos työvoimakoulutuksen tarve varainhoitovuoden osoittautuisi päätettyä pienemmäksi, koulutuksen järjestäjä voisi suunnata työvoimakoulutukseen kohdennettuja opiskelijavuosia muuhun koulutukseen. Ehdotetun säännöksen mukaan ministeriö voisi lisätä koulutuksen järjestäjän tavoitteellista opiskelijavuosien määrää tai työvoimakoulutuksena järjestettävän koulutuksen tavoitteellista opiskelijavuosien määrää varainhoitovuoden aikana. Tällä mahdollistettaisiin reagointi akuutteihin koulutuksen kohdentamistarpeisiin varainhoitovuoden aikana. Työ- ja elinkeinoministeriö

10 Järjestämislupamenettely ja rahoitus OKM uudistaa ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat syksyyn 2017 mennessä. Kaikkien halukkaiden järjestäjien on haettava uutta lupaa. Järjestämisluvissa myönnetään osalle järjestäjistä hakemuksesta tehtävä työvoimakoulutuksen järjestämiseen. Sitä on nimenomaisesti haettava erikseen eli sitä ei myönnetä automaattisesti kaikille järjestäjille. Järjestämislupa voidaan myös rajata koskemaan vain työvoimakoulutusta. Ainoastaan järjestämisluvan saaneille toimijoille voidaan myöntää työvoimakoulutukseen tarkoitettua valtionosuutta. Myös ne toimijat, joilla ei tällä hetkellä ole ammatillisen koulutuksen tai ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupaa voivat sitä hakea. Opetus- ja kulttuuriministeriö kuulee työ- ja elinkeinoministeriötä ennen kuin tekee päätöksiä valtionosuusrahoitteisen työvoimakoulutuksen järjestämisluvista ja rahoituksesta. TEM:n on näissä vaiheissa kuultava ELY-keskuksia. OKM myöntää järjestäjäkohtaiset resurssit toimintaan marraskuussa seuraavaa varainhoitovuotta varten. Työ- ja elinkeinoministeriö

11 Yhteistyövelvoite (HE:n mom) HE:n 124 :n 3 momentissa säädettäisiin, että työvoimakoulutuksen tarjontaa suunniteltaessa koulutuksen järjestäjän olisi tehtävä yhteistyötä alueen työ- ja elinkeinoviranomaisen sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Koulutuksen järjestäjän, jolla on koulutuksen järjestämisluvan mukainen työvoimakoulutuksen koulutustehtävä, tulisi osallistua elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kutsusta työvoimakoulutuksen tarjonnan suunnittelua koskevaan keskusteluun. Kukin ELY-keskus kokoaisi vähintään kerran vuodessa toimintaalueensa työvoimakoulutuksen järjestämistehtävän järjestämislupaansa saaneet järjestäjät koulutuksen tarjontaa koskevaan keskusteluun. Työ- ja elinkeinoministeriö

12 Keskustelujen tavoitteet Keskustelun tarkoituksena olisi ohjata koulutuksen järjestäjiä työvoimakoulutuksen tarjonnassa. Tarkoituksena on varmistua siitä, että valtionosuusrahoitteinen työvoimakoulutus kohdentuu työelämän yritysten ja muiden työnantajien kuin henkilöasiakkaiden - tarvitsemille aloille ja koulutuksiin. Tavoitteena on myös, että koulutuksen järjestäjien käyttöön osoitetut työvoimakoulutusresurssit ovat tehokkaassa ja oikein ajoitetussa käytössä Keskustelussa suunnitellaan konkreettisten koulutusten sisältöä ja laajuutta sekä sovitaan järjestäjien välisestä työnjaosta. Koulutuksen järjestäjät toimittavat keskustelun jälkeen tiedot koulutuksista TE-toimistoille ja ELY-keskuksille. TE-hallinnolla on oikeus saada tietoa esimerkiksi koulutusten toteutuksen etenemisestä ja koulutukseen osallistuvien opintojen etenemisestä. Vuodesta 2019 alkaen koollekutsujana toiminee maakunta. Työ- ja elinkeinoministeriö

13 Koulutuksen suuntaaminen ja toteutus ELY-keskukset hyödyntävät omia ja muiden tahojen tuottamia ennakointitietoja käytävissä keskusteluissa. ELYjen ja TE-toimistojen tulisi edelleen tehdä työvoimakoulutustarpeita koskevaa ennakointia ja valmistelua sekä tehdä oma suunnitelmansa tarvittavista koulutuksista. Tavoitteena on koordinoida TE-toimistojen asiakaskunnalle suunnattujen koulutuspalvelujen kokonaisuutta siten, ettei eri rahoitusmuotojen välille synny turhaa päällekkäisyyttä tai katvealueita. VOS-työvoimakoulutukset voidaan kohdentaa tarpeen mukaan tietylle kohderyhmälle, esim. pitkään työttömänä olleille, nuorille tai maahanmuuttajille. Työ- ja elinkeinoministeriö

14 Opiskelijoiden ohjaus ja valinta (1) TE-toimisto vastaa edelleen henkilöasiakkaiden ohjauksesta koulutuksiin ja tekee päätökset opiskelijavalinnoista entisin menettelyin myös VOS-työvoimakoulutuksissa JTYPL:n mukaan koulutukseen valittavalla tulee olla koulutustarve ja hänen tulee olla soveltuva Koulutuspalvelun tuottaja osallistuu opiskelijoiden valintaan ja luonnollisesti silloin tämä asiantuntemus otetaan huomioon valintoja tehtäessä. Valintapäätöksiä tehtäessä otetaan huomioon kunkin koulutuksen yleiset soveltuvuusedellytykset, mahdolliset muussa lainsäädännössä asetetut erityiset ehdot vaikkapa terveydentilaan liittyen sekä muut koulutuksen hakuilmoituksessa kerrotut lähtötasoa, työkokemusta, tms. koskevat vaatimukset. Lisäksi valintaprosessiin voi liittyä testejä tai haastatteluja ja niissä voidaan käyttää myös muita asiantuntijoita. Työ- ja elinkeinoministeriö

15 Opiskelijoiden ohjaus ja valinta (2) Valintapäätös siis perustuu kahden tai usean tahon näkemyksiin, mutta muodollisen päätöksen tekee aina TE-toimisto. Valintapäätös kattaa niin koulutukseen valitut, varasijoille valitut kuin hylkäyksetkin. Mahdolliset kantelut tms. Selvittelyt hoitaa TEtoimisto. Jos joku mukaan valittu ei aloita koulutusta tai keskeyttää sen niin alkuvaiheessa että tilalle voidaan ottaa uusi opiskelija, tekee TEtoimisto valintapäätöksen varasijoille valituista valintaryhmässä päätetyn järjestyksen mukaisesti. Tiedottamisesta ja yhteistyöstä sovittava koulutuksen järjestäjän kanssa Työ- ja elinkeinoministeriö

16 URA-järjestelmän käyttö JTYPL:n 13 luvun 3 pykälässä todetaan että tietojärjestelmään tallennettaan ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua työvoimakoulutusta ja sen järjestäjää koskevat tiedot sekä koulutukseen liittyvät haku-, valinta- ja seurantatiedot URA:ssa on edelleen entiseen tapaan oltava tiedot mm. Toteutettavaksi sovituista koulutuksista (myös VOS-rahoitteiset työvoimakoulutukset voivat olla avoimessa haussa, jos niin sovitaan) koulutushakemustiedot valintapäätökset koulutuksen seurantatiedot keskeytykset, päättymiset, yms. opiskelijoiksi valituista annettaan maksajille lausunnot Työ- ja elinkeinoministeriö

17 Koulutusten toteutuksen seuranta TE-hallinnolla on oikeus saada tietoa esimerkiksi koulutusten toteutuksen etenemisestä ja koulutukseen osallistuvien opintojen etenemisestä. Tietoja hyödynnetään asiakkaiden ohjauksessa ja palvelujen suunnittelussa VOS- työvoimakoulutuksista kerätään edelleen OPALin väli- ja päättöpalauttet voimassa olevien ohjeiden mukaisesti Voidaan edelleen sopia muista mahdollisista seurantatiedoista ja loppuraportoinneista tai laatukeskusteluista koulutuksen päättyessä ARVI-järjestelmää voidaan hyödyntää normaalisti Myös kurssikummimallia voidaan käyttää edelleen Työ- ja elinkeinoministeriö

18 VOS-rahoitteisen työvoimakoulutuksen ohjausprosessi TEM-luonnos Säädökset: Laki ja asetukset OKM:n järjestämislupa Alueelliset neuvottelut TE:n johdolla OKM:n rahoituspäätös Opiskelijavalinnat TEhallinnon päätöksellä Tulos ja vaikuttavuus Kuuleminen Kuu OPH ennakointi, oppilaitokset Alueyhteistyö, aluestrategia TEM:n kanta Kuuleminen TEM:n kanta ELYjen ja TE-toimistojen ennakointiprosessi ja toteutussuunnitelma Vuoden aikana ilmenevät lisätarpeet ja täydentävät rahoituspäätökset -TE-hallinnon aloitteesta? Koulutuksenaikainen laatu ja seuranta seuranta

19 Jatkovalmistelussa mietittävää, esimerkkejä: Miten järjestämislupien myöntämiskriteereitä käytännössä sovelletaan VOS työvoimakoulutuksen osalta? Millä perusteilla määritellään järjestäjäkohtaiset koulutusvolyymit? Mikä on mielekäs resurssien sitomisaste kullekin vuodelle ja kuinka määritellään sitomaton osuus? Miten sitomatonta rahaa kohdennetaan pitkin vuotta? Miten ELYjen ja järjestäjien keskusteluissa otetaan huomioon valtakunnalliset tarpeet, pienet harvinaiset alat, kasvualojen tarpeet, jne? Miten vastataan mahdollisiin yrityskohtaisiin usean alueen tarpeisiin? Millä mittarilla seurataan järjestäjäkohtaisen resurssin käyttöä ja miten huolehditaan, että vapaa resurssi saadaan nopeasti hyödynnettyä? Miten resurssien painopisteitä muutetaan alakohtaisesti, ajallisesti ja alueellisesti? Työ- ja elinkeinoministeriö

20 Siirtymävaihe

21 Siirtymävaiheen toteutus (1) Osa työvoimakoulutuksesta on pitkäkestoista ammatilliseen tutkintoon valmistavaa koulutusta. Näiden koulutusten osalta vuonna 2017 hankittu koulutus jatkuu merkittäviltä osin vuoden 2018 puolelle. Uudistuksen takia ko. koulutukseen ei saa tulla katkoksia tai saatavuusongelmia siitä syystä, että koulutuksen hankinta tyrehtyisi. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat sopineet, että työhallinto vastaa niiden sopimusten loppuunsaattamisesta, joissa koulutus jatkuu vuosille 2018 ja Uusia hankintasopimuksia ei voi tehdä enää vuonna Vanhojenkaan hankintasopimusten nojalla ei voi käynnistää uusia koulutusohjelmia (optiot) vuoden lukien. Työ- ja elinkeinoministeriö

22 Siirtymävaiheen toteutus (2) TEM ja OKM ovat sopineet keskenään seuraavaa: TEM vastaa kaikkien ennen vuotta 2018 tehtyjen työvoimakoulutuksen hankintasopimusten loppuunsaattamisesta, minkä vuoksi vuosien julkisen talouden suunnitelmasta palautetaan budjettiteknisenä korjauksena OKM:n pääluokasta TEM:n pääluokkaan vuoden 2018 osalta 31 milj. euroa (arvio) ja vuoden 2019 osalta 1 milj. euroa (arvio). TEM ja OKM täsmentävät arvioita siirrettävän määrärahan suuruudesta JTS ja JTS valmisteluprosesseissa ja tarvittaessa talousarvioiden valmisteluprosesseissa. TEM:n hallinnonalalla huolehditaan siitä, että po. koulutukset eivät jatku enää vuoden 2020 puolelle, vaan päättyvät viimeistään vuonna OKM ottaa vastuulleen po. koulutusten järjestämisen vuoden 2018 alusta siten, että vain uudet alkavat koulutukset kuuluvat OKM:n vastuulle, ei ennen vuotta 2018 alkaneet koulutukset. Työ- ja elinkeinoministeriö

23 Poikkeus siirtymäaikaan ESR - hankinnoissa Siirtymäaika ESR-osarahoitteisissa tutkintotavoitteisissa työvoimakoulutuksissa ei ole mahdollinen, sillä se olisi vaatinut rahoitus- ja järjestelmämuutoksia ESR-hankkeiden hallintamallissa. Hallintoviranomainen katsoi, ettei muutosten toteuttaminen ollut taloudellisesti järkevää. ESR-osarahoitteisten tutkintotavoitteisten koulutusten tulee päättyä jo syksyllä 2017 Työ- ja elinkeinoministeriö

24 Vireillä oleva JTYPL:n muutosesitys (HE) Ehdotetaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 5 luvun 2 :n 3 momenttia muutettavaksi väliaikaisesti. Siihen lisättäisiin uusi poikkeus korkeakoulututkintoon johtavien opintojen hankkimisesta työvoimakoulutuksena. Korkeakoulututkintoon johtavia opintoja voitaisiin hankkia työvoimakoulutuksena jo aiemmin korkeakoulututkinnon loppuun suorittaneelle henkilöasiakkaalle uuden korkeakoulututkinnon suorittamiseksi enintään 24 kuukauden ajaksi. Ehdotus koskisi uuden korkeakoulututkinnon suorittamiseen tähtääviä opintoja siinä tapauksessa, että henkilö voidaan aikaisemman tutkintonsa perusteella hyväksyä sellaiseen rajatulle kohderyhmälle suunnattuun koulutukseen, johon hakevien kelpoisuuden korkeakoulu on määritellyt erikseen. Hankittava koulutus olisi luonteeltaan muuntokoulutustyyppistä ja sillä tarkoitettaisiin sellaisia korkea-asteen tutkintoon johtavia opintoja, joihin henkilön aiemmin suorittaman korkeakoulututkinnon opintoja voidaan lukea hyväksi. Koulutusohjelmien tulee alkaa vuoden 2017 aikana ja päättyä viimeistään 2019 loppuun mennessä. Työ- ja elinkeinoministeriö

25 Kiitos