Holy Smoke Nikotiiniriippuvaisten autoalan opiskelijoiden ohjausprojekti

Transkriptio

1 Holy Smoke Nikotiiniriippuvaisten autoalan opiskelijoiden ohjausprojekti Miettinen, Sonja Vittaniemi, Saara 2017 Laurea

2 Laurea-ammattikorkeakoulu Holy Smoke Nikotiiniriippuvaisten autoalan opiskelijoiden ohjausprojekti Miettinen, Sonja Vittaniemi, Saara Sairaanhoitaja AMK Opinnäytetyö Huhtikuu, 2017

3 3 Laurea-ammattikorkeakoulu Hoitoalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK) Tiivistelmä Miettinen, Sonja Vittaniemi, Saara Holy Smoke Nikotiiniriippuvaisten autoalan opiskelijoiden ohjausprojekti Vuosi 2017 Sivumäärä 49 Opinnäytetyö on osa Suomen Syöpäyhdistys Ry:n Tupakatta paras amiksessa -hanketta, jonka tavoitteena on vähentää tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöä ja tukea käyttämättömyyttä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä aikaisempaa tutkimustietoa ammattikouluikäisten nuorten nikotiiniriippuvuudesta ja järjestää näiden pohjalta toiminnallinen valistus- ja elämäntapamuutokseen tähtäävä projekti. Tärkeimmät lähteet opinnäytetyötä varten saatiin Suomen Syöpäyhdistyksen aikaisemmista projekteista sekä etsimällä tietoa nikotiiniriippuvuudesta ja aikaisemmista nikotiiniriippuvuutta käsittelevistä tutkimuksista. Näistä lähteistä poimittiin ajankohtaista teoriatietoa, sekä pitkän tähtäimen tutkimusten tuloksia nikotiiniriippuvuudesta nuorten parissa. Opinnäytetyön menetelmäksi valittiin toiminnallinen projekti, jonka työvaiheet dokumentoitiin ja kuvattiin opinnäytetyöhön tarkasti. Materiaalit projektin toteuttamiseen opinnäytetyön tekijät valmistivat itse tutkitun tiedon ja Käypä hoito-suositusten sekä nikotiiniriippuvuudesta kertovan valistustiedon pohjalta. Projektia toteutettiin keskustelemalla nuorten kanssa, tekemällä häkämittauksia ja näyttämällä Power Point-esitystä nikotiinin vaikutuksista elimistöön sekä nikotiinittoman elämäntavan positiivisista vaikutuksista nuorten elämään. Tuloksia tarkasteltaessa havaittiin, että halua muutokseen on olemassa, mutta keinot muutoksen toteuttamiseen ovat vähäiset ja usko oman tilanteen muuttamiseen horjui vahvan tuen puutteesta. Jatkotutkimusaiheena ehdotetaan tutkimusta nikotiiniriippuvaisten aikuisten suhtautumisesta nuorille suunnattuihin nikotiinittomuusprojekteihin ammattikouluissa. Asiasanat: Nikotiiniriippuvuus, Terveyden edistäminen, Ohjaus

4 4 Laurea University of Applied Sciences Abstract Degree in Nursing Bachelor s Thesis Miettinen, Sonja Vittaniemi, Saara Holy Smoke Nicotine addiction among students in the automotive industry, a guidance project Year 2017 Pages 49 This thesis is a part of the Suomen Syöpäyhdistys Ry (the Cancer society of Finland) project Tupakatta paras amiksessa (Best without tobacco at vocational school), which is a project aiming towards non-smoking vocational schools. The main focus is to decrease the use of tobacco and nicotine products and support a nicotine-free lifestyle. The purpose of this thesis was to collect earlier research information about nicotine addiction among students at vocational school and to organize a functional project educating and informing students, and aiming towards health promotional lifestyle changes. The most important sources of information came from Suomen Syöpäyhdistys and their previous projects. Other sources were found by searching information about nicotine addiction and earlier research on nicotine dependence as well as longitudinal studies of nicotine dependence among adolescents. A functional project was chosen on the authority of health promotion and its capability for positive and supportive approach informing about short term changes. All achievements were documented and described in the thesis precisely. All educational material used in the project was prepared by the authors, based on research data, Current care-guidelines and educational material found on nicotine dependence. The thesis project was implemented by open contact and conversations with adolescents, measurements of carbon monoxide, and Power Point-presentations informing about nicotine effects on the body and the positive outcomes of avoiding nicotine products in adolescents life. While assessing the project the authors observed that there was willingness to change, but the means to create the change were minimal and trust on the capability to change was faltered due to the lack of strong support. As a follow-up research the authors suggestion is to collect information about adults suffering from nicotine addiction and their attitude about projects aiming towards non-smoking adolescents at vocational schools. Keywords: Nicotine addiction, Health promotion, Guidance

5 5 Sisällys 1 Johdanto Opinnäytetyön taustaa Opinnäytetyön työelämäkumppani Tupakatta paras amiksessa -hanke Terveyden edistäminen Terveystieto Ammatillisessa perusopetuksessa Nuorten nikotiiniriippuvuuteen vaikuttaminen Nuorten ohjaus ja tukeminen Yhteiskunnalliset vaikutuskeinot Nuorten nikotiiniriippuvuus ja käytön yleisyys Tupakkariippuvuus ja nikotiiniriippuvuus Nikotiiniriippuvuuden neurobiologiaa Haittavaikutukset Fagerströmin testi Tupakkatuotteet Suomen tupakkalainsäädäntö Nikotiinikorvaushoitotuotteet Opinnäytetyöprojekti Opinnäytetyön tarkoitus Opinnäytetyön tavoitteet Opinnäytetyössä käytetyt menetelmät Toiminnallinen opinnäytetyö Opinnäytetyön arvioinnin menetelmät Projektiosuuden suunnittelu Projektiosuuden eteneminen Holy Smoke -projektin toteutuspäivät Omniassa Projektiosuuden arviointi Ruusuja ja Risuja -kyselyn tuloksia Opinnäytetyön tekijöiden itsearviointi Pohdinta Opinnäytetyön luotettavuus ja eettisyys SWOT-analyysi Jatkotutkimus ja kehittämisehdotukset Lähteet Kuviot Liitteet... 46

6 6 1 Johdanto Tupakka tappaa noin puolet sitä käyttävistä ihmisistä. Voidaan jo puhua epideemisestä tasosta maailmanlaajuisesti. Maailmassa on arvioiden mukaan 1 miljardia tupakoitsijaa. 80 % heistä asuu alhaisen- ja keskitulotason maissa. Tupakka on syynä kuuteen miljoonaan kuolemaan vuosittain maailmanlaajuisesti. Vuoteen 2030 mennessä, jos nykyinen trendi jatkuu, tuo luku tulee nousemaan kahdeksaan miljoonaan. Kuudesta miljoonasta kuolemasta ovat tupakoimattomia, jotka ovat altistuneet passiivisesti tupakansavulle. Maailman 4 suurinta tupakkakasvien kasvattajamaata ovat Kiina, Intia, Brasilia ja Yhdysvallat. Lapsityövoimaa käytetään tupakkapelloilla, joissa he altistuvat vihreän tupakan sairauteen (green tobacco sickness). Kyseessä on sairaus, joka aiheutuu nikotiinin imeytymisestä myrkyllisissä määrin ihon läpi käsiteltäessä märkiä tupakan lehtiä. (Martin, T. 2016). Tupakkateollisuus käyttää kymmeniä miljardeja dollareita vuosittain tuotteidensa markkinointiin houkutellakseen uusia asiakkaita niiden tilalle, jotka ovat lopettaneet tupakoinnin tai kuolleet. Suurin osa uusista asiakkaista ovat nuoria, pitkälti ennen kahdeksaatoista ikävuotta aloittavia tupakkatuotteiden käyttäjiä. Nuoret usein aliarvioivat tupakoinnin riskejä ja todennäköisyyttä tulla riippuvaiseksi. Jos nykyinen suuntaus jatkuu, 250 miljoonaa tänä päivänä elossa olevaa lasta ja nuorta jotka jatkavat tupakointia aikuisikään, kuolevat tupakkaan liittyviin sairauksiin (Who 2017). Maailmanlaajuisesti tupakkateollisuus on järjestelmällisesti taistellut tai yrittänyt vesittää toimenpiteitä, jotka ovat yrittäneet vähentää tupakkatuotteiden käyttöä nuorten keskuudessa. Näitä ovat muun muassa kasvavat tupakkaverot, savuttomuuspolitiikan toteuttaminen, tupakoinnin mainonnan, edistämisen ja sponsoroinnin kieltäminen kaikissa muodoissaan. Suomessa valtaosa nuorista on tupakoimattomia. Tupakoinnin yleisyys on laskenut erityisesti vuosituhannen vaihteen jälkeen ja tupakointikokeilut ovat siirtyneet yhä myöhemmälle iälle. Kuitenkin vuoden 2015 tilaston mukaan vuotiaista pojista tupakoi 14 prosenttia ja tytöistä 13 prosenttia. Nuuskakokeilut ja nuuskaaminen ovat kuitenkin yleistyneet erityisesti poikien parissa. Pojilla nuuskan ja savukkeiden rinnakkainen käyttö on noussut yleisimmäksi tavaksi käyttää nikotiinituotteita. Sekä savukkeita että nuuskaa päivittäin tai satunnaisesti käyttävien osuus ammatillisissa oppilaitoksissa on 24 % (Thl 2016). Tässä opinnäytetyössä käsitellään nuorten nikotiiniriippuvuuteen liittyviä aspekteja ja järjestetään Omnia Suomenojan autonasentajaopiskelijoille mahdollisuus osallistua nikotiinittomaan kuukauteen antamalla tukea ja kertomalla nikotiiniriippuvuuden haitoista. Nuorten terveyttä edistävä ja elämäntapamuutokseen tähtäävä tavoite pyritään saavuttamaan kertomalla nikotiinittoman elämäntavan lyhyen aikavälin hyödyistä. Projektiosuudessa motivoidaan nuoria positiivisella ja kannustavalla otteella pohtimaan ratkaisuja oman terveytensä edistämiseksi ymmärrystä avartamalla ja nuorten kilpailuhenkisyyttä hyödyntäen.

7 7 2 Opinnäytetyön taustaa Opinnäytetyön aiheena on nikotiiniriippuvuus autonasentajaopiskelijoilla ja projektiluontoisena se on suunnattu nikotiiniriippuvaisten, ammattikouluikäisten vuotiaiden nuorten miesten valistamiseksi ja nikotiiniriippuvuudesta irtautumisen tueksi. Aihe kiinnostaa terveyden edistämisen näkökulmasta ja sen ajankohtaisuus nikotiinivalmisteiden ja lain muutosten vuoksi on ajankohtainen. Syöpäyhdistyksen mukaan ammattikoulussa opiskelevien, autonasentajakoulutuksessa olevien nuorten miesten nikotiiniriippuvuus on runsasta ja valistuksen tavoittavuus kohderyhmässä on vaativaa. Opinnäytetyön aihe on rajattu Omnia Suomenojan autonasentajalinjan nikotiiniriippuvaisten nuorten valistamiseen ja positiivisen elämänmuutoksen markkinoimiseen kohderyhmälle. Ammattikoulussa annettavan terveystiedon määrä on rajallinen ja usein se toteutetaan liikuntatuntien yhteydessä, jolloin teoriatietoa ei ole riittävästi saatavissa. Nikotiini- ja tupakkatuotteet sekä ennaltaehkäisy eivät myöskään kiinnosta nuoria aiheena kovinkaan paljon, joten aiheen teoriaopetuksen osuus jää usein mitättömäksi. Tästä johtuen nuorten todelliset tiedot nikotiini- ja tupakkatuotteiden haitoista ovat hataralla pohjalla. Opinnäytetyön toiminnallisen toteutuksen tarkoitus on herätellä ajatusta nikotiinittomuudesta ja terveyttä edistävän ajattelumallin sisäistämisestä. Tavoitteena on markkinoida nuorille positiivisia näkemyksiä nikotiinittomasta elämäntavasta, sen hyödyistä niin sosiaalisten, fyysisten kuin psyykkisten hyötyjen kautta. Opinnäytetyön projektivaiheessa hyödynnetään ammattikoulun omia tiloja ja välitunteja markkinoinnin saavuttamiseksi ja tarjotaan nuorille kilpailuhengen kohottamiseksi arvottua palkintoa nikotiinittoman kuukauden täyttymisestä. Projektiosuudessa pyritään kilpailuelementillä, seurannalla ja palkinnolla sitouttamaan opiskelijat nikotiinittomaan kuukauteen, jonka toivotaan edistävän ja motivoivan nuoria nikotiinittomuuden jatkamiseen tai jopa kokonaan lopettamiseen. Sairaanhoitajakoulutuksessa opinnäytetyön tekijät ovat sisäistäneet terveyttä edistävän, haittoja minimoivan sekä potilasturvallisuutta ja itsemääräämisoikeutta kunnioittavan, potilaslähtöisen ammatillisen roolin. Nuorten mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta pystytään tarjoamaan heille tietopaketteja terveydellisistä hyödyistä nikotiinittoman elämäntavan tueksi. Nuoret saavat vertaistukea toisiltaan ja tekijöiden rooli projektin aikana on luoda positiivista ja kannustavaa sekä informatiivista tukea terveellisemmän elämäntavan valintaan. Tutkitun ja teoreettisen tiedon lisäksi käytännön kokemukset ohjaavat opinnäytetyön tekijöitä tulevassa sairaanhoitajan ammatissa työskenneltäessä nuorten potilaiden parissa.

8 8 Opinnäytetyössä käytetään teorian tueksi tutkimuksia, jotka ovat Suomen syöpäyhdistyksen, Käypä hoito-suositusten, sekä muiden niin kotimaisten kuin ulkomaisten tutkijoiden todentamaa tutkittua, todeksi osoitettua tietoa. Lähteitä etsiessä on pidättäydytty lähdekriittisyyden näkökulmasta sellaisissa tutkimuksissa, joissa tutkimusten tekijät ovat aiheeseen perehtyneitä alan ammattilaisia, sekä tutkittu tieto on perusteltua ja tutkimustavat ja -metodit ovat olleet avoimet ja selkeät, aineisto on ollut luotettavaa ja puolueetonta. Myös aineiston tekijöiden selvittäminen ja käytetyn tiedon ajantasaisuus ovat merkittäviä aspekteja lähteitä valittaessa. 3 Opinnäytetyön työelämäkumppani Opinnäytetyön työelämäkumppaniksi saatiin Suomen Syöpäyhdistys Ry. Yhdistys on yksi Suomen suurimmista potilas- ja kansanterveysjärjestöistä sekä valtakunnallinen asiantuntijajärjestö. Yhdistyksen työ on yhteiskunnallisesti vaikuttavaa sekä asiantuntevaa. Suomen Syöpäyhdistys on osa Syöpäjärjestöjä. Sen tavoite on turvata suomalaisille hyvä elämänlaatu ilman syöpää ja syövästä huolimatta. Suomen Syöpäyhdistys ylläpitää valtakunnallista ja kansainvälisesti merkittävää tutkimusorganisaatiota, Suomen Syöpärekisteriä. Sen osana toimii Joukkotarkastusrekisteri, joka ohjaa syöpäseulontojen toteuttamista ja arvioi seulontoja valtakunnallisesti. Vuoden 2015 toiminnan painopisteitä olivat kansalliseen syöpäpolitiikkaan vaikuttaminen, uuden strategian toimeenpanon suunnittelu ja käynnistäminen sekä Syöpäjärjestöjen oman toiminnan ja palveluiden laadun kehittäminen (Syöpäjärjestöt 2017). Suomen Syöpäyhdistys Ry tarjosi nuorten nikotiiniriippuvuuden tiimoilta opinnäytetyöaihetta ammattikoulu Omnian autonasentajaopiskelijoiden nikotiiniriippuvuudesta irti pääsemisen tueksi. Tekijät olivat kiinnostuneita tekemään opinnäytetyönsä suunnaten nuoriin ja ennaltaehkäisevään työskentelyyn. Tupakkalain muuttumisen ja nuorten nikotiiniriippuvuuden johdosta tekijät kokivat aiheen tärkeäksi niin ennaltaehkäisevän kuin terveyttä edistävän näkökulman esiintuomiseksi sekä nuorten motivointia nikotiinittoman elämäntavan valintaa tukevaksi. Tämän opinnäytetyöaiheen valinnan myötä syntyi yhteistyö Suomen Syöpäyhdistyksen sekä Omnia Suomenojan yksikön kanssa. Lisäksi tekijät pyysivät yhteistyökumppaniksi Cloetta a, jonka kautta saatiin lahjoituksena xylitol-tuotteita tukemaan nikotiinitonta elämäntapaa, sekä Glaxo Smith Kline, joka lähetti materiaalia nikotiinikorvaushoitojen esittelemiseksi nuorille.

9 9 3.1 Tupakatta paras amiksessa -hanke Tupakkatta paras amiksessa- hankkeessa pyrittiin löytämään uusia keinoja vähentää tupakkatuotteiden käyttöä Omnian ja Varian ammattiopistoissa yhteiskunnallisen markkinoinnin keinoin. Se toteutettiin osana kansallisen KASTE-ohjelman Etelä-Suomen toimeenpanoa vuosina KASTE-ohjelmassa tavoiteltiin terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista sekä palveluiden järjestämistä asiakasta kuunnellen. Yhteiskunnallinen markkinointi on toimintamalli tai lähestymistapa, jolla pyritään muuttamaan tai ylläpitämään sellaista käyttäytymistä, joka on hyödyksi sekä yksilölle että laajemmin koko yhteiskunnalle. Savuttomuustyössä yhteiskunnallisen markkinoinnin avulla tavoitellaan käyttäytymisen muutosta, joka tuottaa hyvää samanaikaisesti sekä yksilöille että julkiselle sektorille. Tupakoimattomuus parantaa yksilön terveyttä ja toisaalta samaan aikaan vähentää pitkällä aikavälillä julkisia kustannuksia. Tupakatta paras amiksessa -kehittämisen tavoite oli vähentää tupakointia ja nuuskaamista ammatillisissa oppilaitoksissa sekä tuottaa yhteiskunnallisesta markkinoinnista vaikuttava menetelmä palvelutuotantoon (Honkanummi 2016.). Tupakatta paras amiksessa- kehittämisen projektikuvauksessa kuvataan neljää eri hyötytavoitetta, joilla haetaan pysyvää muutosta tupakoinnin ja nuuskaamisen vähenemisessä ammatillisissa oppilaitoksissa. Näitä hyötytavoitteita ovat tupakoinnin ja nuuskaamisen aloittamisen väheneminen ja tupakoinnin ja nuuskaamisen lopettamisen kasvu, väestöryhmien terveyserojen kaventuminen tupakoimattomuutta edistämällä sekä vaikuttavan toiminnan menetelmän aikaansaaminen julkiseen palvelutuotantoon sosiaalisen markkinoinnin keinoin. Tupakatta paras amiksessa -kehittämisen vaikuttavuutta opiskelijoiden tupakointiin ei voitu arvioida, mutta yhteiskuntakehittämisen vaikutukset tupakoimattomuuteen koskivat yksittäisiä opiskelijoita. Syksyllä 2013 toteutetusta kohderyhmäanalyysistä hanke sai perustietoa nuorten opiskelijoiden opiskeluarjesta ja suhteesta tupakkaan. Ydinviesti ammattiopistoissa Omniassa ja Variassa tehdyssä kohderyhmäanalyysissa oli, että savuttomuus on sanahelinää ja mielikuva tupakoimattomien ryhmästä on epämääräinen eikä se vedä puoleensa. Analyysin mukaan tupakoimattomia pidettiin vähemmän yhteisöllisinä ja sosiaalisina, eikä heidän ryhmään kuuluminen ollut houkuttelevaa. Nuoret kokivat tupakoinnin tuovan mukanaan hyötyjä, jotka rytmittivät päivää ja auttoivat jaksamaan, se toimi sosiaalisena hetkenä muiden kanssa ja irtiottona koulutyöstä. Tupakointihetkeä pidettiin hauskana ja mukavana. Kohderyhmäanalyysissä selvisi myös, ettei tupakoimattomuutta kontrolloida tiukasti eikä siihen puututa. Nuoret eivät kokeneet vaihtoehtoista tekemistä olleen tarjolla ja tämä näkyi selvästi tupakointina ammattiopiston arjessa. Kuitenkin analyysistä ilmeni muutospotentiaalia; jos nuorilla oli tekemistä, he eivät kaivanneet niin tupakkatauolle (Honkanummi 2016). Uusi kohderyhmäanalyysi toteutettiin kevättalvella Sen tavoitteena oli arvioida tehtyä työtä ja kartoittaa mahdollisia muutoksia.

10 10 Tupakatta paras amiksessa -hankkeessa käsiteltiin segmentointia, jolla hahmotetaan asiakaskuntaa erilaisten teoreettisesti muodostettujen vaiheiden kautta, ja toisaalta ryhmitellä tupakoivat motivaation mukaan erilaisiin ryhmiin. Ne, jotka haluat lopettaa ja tarvitsevat siinä vain vähän tukea, paljon tukea tarvitsevat lopettamishaluiset sekä nuoret, joiden motivaatio pitäisi herättää. Tärkeä ryhmä ovat myös nuoret jotka eivät polta, jotta heidän tupakoimattomuuttaan ylläpidetään. Segmentoinnin ongelmana on, ettei se anna näkökulmia tai työkaluja löytää sopivia vaihtoehtoja tupakoinnille tai kartoita kunkin ryhmän kannalta keskeisiä tupakointiin liittyviä tekijöitä. Pelkkä tieto lopettamisen halusta ei anna vielä keinoja sopivan tukimuodon löytämiseen (Honkanummi 2016). Honkanummen kirjoituksesta kumpuaa, että nikotiinittomuuteen tähtäävässä työssä pelkkä suunnittelu ei tuota muutosta, vaan toimeenpano on tärkeää. Se tarkoittaa kentälle menemistä ja interventiokokeiluja sekä jatkokehittämistä. Hän tuo esille, että on parempi edetä asteittain ja tehdä jotain edes pienesti ja laajentaa kehittämistoimintaa arviointien ja kokemusten myötä. Nämä ajatukset tukevat myös tämän opinnäytetyön tavoitetta; pienilläkin teoilla voi olla yksilötasolla suuria merkityksiä. Suomen yleislääketiede Ry:n asettama työryhmä on tutkinut erilaisten tupakkariippuvuushoitojen toteutumista. Työryhmän tutkimuksen keskeinen sanoma on, että vieroitushoidoilla voidaan auttaa monia nikotiiniriippuvaisia. Lääkäreiden tulee huomioida potilaiden tupakointi ja auttaa heitä vieroituksessa. Relapsi ei osoita lopullista epäonnistumista, vaan lopettaminen vaatii usein 3 4 yritystä. Tämän takia lopettamista tulee seurata ja kannustaa potilasta tupakoimattomuuteen. Terveydenhuollon ammattilaisten osallistuminen riippuvuuden hoitoon parantaa rmahdollisuuksia onnistua vieroituksessa. Onnistunutta vieroitustulosta ennustavat parhaiten kontaktien lukumäärä sekä intervention kesto, tyyppi (moniammatillinen) ja muoto (yksilötapaaminen) (Duodecim, 2002). Opinnäytetyön tekijät tutkivat myös muita toteutuneita nikotiinivieroituskampanjoita. Näistä suurimpana nousivat esille Lopeta ja voita tyyliset kilpailut, joissa osallistuja sitoutuu 6 kuukauden tupakoimattomuuteen. Tupakoimattomuus mahdollistaa rahapalkinnon voittamisen kilpailun päättyessä. Kolmen tutkimuksen mukaan Lopeta ja voita -kilpailussa tupakoinnin lopettaneita oli selvästi enemmän (8 20 %) kuin kontrolliryhmässä 12 kuukauden kohdalla. Kuitenkin kilpailujen vaikutus tupakoinnin esiintyvyyteen populaatioissa on pieni: vähemmän kuin 1 henkilö 500:sta tupakoitsijasta lopettaa kilpailujen vuoksi. Lopeta ja voita -kilpailuilla voi olla tehoa tupakasta vieroituksessa, mutta tutkimusten mukaan vaikutus tupakointitapoihin väestötasolla on pieni. Erityisesti on esitetty kilpailujen olevan tehokkaita kehitysmaissa, mutta tutkimusasetelmaltaan hyvien ja laadukkaiden tutkimusten vähäisyyden vuoksi lopullisten johtopäätösten teko on vaikeaa (Käypä hoito -suositus, 2011.).

11 11 4 Terveyden edistäminen Suomen terveydenhuoltolain mukaan terveydenedistämisellä tarkoitetaan yksilöön, väestöön, yhteisöihin ja elinympäristöön kohdistuvaa toimintaa, jonka tavoitteena on terveyden, työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen sekä terveyden taustatekijöihin vaikuttaminen, sairauksien, tapaturmien ja muiden terveysongelmien ehkäiseminen ja mielenterveyden vahvistaminen sekä väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen sekä suunnitelmallinen voimavarojen kohdentaminen terveyttä edistävällä tavalla (Terveydenhuoltolaki, Finlex 2017). Sosiaali- ja terveysministeriöllä on yleinen ohjaus- ja valvontavastuu terveyden edistämisestä. Terveyden edistäminen on osa kansanterveystyötä ja sen merkitystä painotetaan terveydenhuoltolaissa. Terveyden edistämiseen tähtäävistä toimenpiteistä säädetään myös raittiustyölaissa ja -asetuksessa, tupakkalaissa ja alkoholilaissa. Väestön hyvinvoinnin edistämisestä ja sen vastuista säädetään myös sosiaalihuoltolaissa. Nämä lait löytyvät internetistä Finlex.fi - sivustolta ja ovat kaikkien luettavissa. Kouluissa terveyskasvatusta toteutetaan terveysopetuksessa ja kouluterveydenhuollossa. Terveysopetusta sisältyy terveystieto-oppiaineen ohella muihinkin oppiaineisiin. Lisäksi terveyskasvatus sisältää koulussa tapahtuvan muun terveyttä edistävän viestinnän, mikä voi toteutua erilaisten teemapäivien ja -tapahtumien sekä vanhempien tapaamisten yhteydessä. Terveyskasvatukselle on esitetty neljä tehtävää: 1. sivistävä tehtävä tarkoittaa tietojen ja terveystaitojen opettamista yleissivistävässä hengessä ja arvokasvatusta, 2. virittävä tehtävä on ajattelemiseen auttamista ja tiedostamisen virittämistä, 3. mielenterveystehtävä pyrkii psyykkisten voimavarojen vahvistamiseen ja tukee neljättä tehtävää eli 4. muutokseen avustavaa tehtävää, millä pyritään avustamaan terveyskäyttäytymisen muuttamista (Kannas 2006, 26-31). Terveys ohjelman tavoitteena on saada nuorten vuotiaiden tupakoinnin yleisyys 15 % tasolle, minkä saavuttaminen vaatii aloittamisen ehkäisyn ohella varhaisen lopettamisen lisäämistä. Tutkimuksen mukaan neljäsosa tästä ikäryhmästä tupakoi (Ollila, H. KTL 2008). Suomessa uuden, tammikuussa 2017 voimaantulleen tupakkalain tavoite on, että Suomi on savuton vuoteen 2040 mennessä. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen asiantuntija Hanna Ollila (THL 2016) on huomauttanut, että vaikka Suomella on pitkä historia tupakkapolitiikan edelläkävijänä, uusien markkinoille pyrkivien nikotiinituotteiden kohdalla lainsäädäntö on laahannut perässä. Erityisesti sähkösavukkeiden säätely on ollut tärkeä saada sellaiseksi, että se suojaa nimenomaan nuoria. Erityinen huoli nousee pojista, joilla erityisesti nuuskan ja savukkeiden yhteiskäyttö näyttää yleistyvän. Nuoret polttavat epäsäännöllisemmin ja vähemmän savukkeita kuin aikuiset vuorokaudessa, mutta tulevat helpommin riippuvaisiksi nikotiinista.

12 12 Opinnäytetyön tekijät etsivät terveyden edistämiseen tähdättyjen kampanjoiden vaikuttavuutta nikotiiniriippuvuudesta irtaantumiseen ja nikotiinittoman elämäntavan valintaan. Vaikka taloudellisia ja materiaalisia tavoitteita voidaan käyttää houkuttimena nikotiinittoman elämäntavan valitsemiseen ja muutoksen aikaansaamiseen, ei yhdessäkään tutkimuksessa interventio lisännyt tupakoimattomuutta. Kuitenkin vieroitukseen osallistumisen ja myöntyvyyden palkitseminen voi lisätä tupakoimattomien määrää. Lopeta ja voita -kilpailut kehitettiin Minnesota Heart Health-ohjelman yhteydessä 1980-luvulla ja kilpailuja on pidetty kahdeksassakymmenessä maassa. Kilpailuista on tehty Cochrane-katsaus, jossa arvioitiin tutkimuksia eri maiden tuloksista. Mittareissa käytettiin henkilöitä, joilla oli vähintään kuuden kuukauden tupakoimattomuus. Tutkimuksissa todettiin, että kilpailuilla voi olla tehoa tupakasta vieroitukseen, mutta tupakointitapoihin niillä on vähäinen vaikutus (Kauppi, P. Käypä hoito. 2011). Terveyden edistämisen näkökulmasta oppilaitosten nikotiinittomuus tukee nuorten tupakoimattomuutta. Nikotiinivalmisteiden käyttö oppilaitosten oppilaille tarkoitetuissa sisätiloissa sekä oppilaitosten ulkoilualueiksi tarkoitetuilla alueilla on Suomen laissa kiellettyä. Kuitenkin oppilaat hakeutuvat koulualueen rajojen ulkopuolelle tupakoimaan eikä valvonta koulualueella ole riittävää. Ammatillisessa koulutuksessa olevien nuorten tupakointia on tutkittu suhteellisen vähän verrattuna peruskouluikäisiin. Suomen ammattiin opiskelevien keskusliiton kyselyssä vuonna 2008 päivittäin tupakoivien määrä lukioissa on 12 % ja ammatillisissa oppilaitoksissa 40 % (Väyrynen, ym. 2008). Kouluterveyskyselyssä tiedusteltiin tupakointia kouluaikana tai koulualueella. Opiskelijosita 44 % kertoi oppilaitosten opettajien tupakoivan päivittäin koulualueella ja yli puolet opiskelijoista vastasi tupakointirajoitusten olevan valvomattomia. Oppilaitosten rooli nikotiinittomuuden edistämisessä on hyvin tärkeä. Tupakoimattomuuden ja varhaisen puuttumisen mallit, koulujen hyvinvointiohjelmat ja päihdekasvatuksen tulisi eri muodoissaan tukea terveyden edistämistä, johon jokaisen oppilaitoksessa toimivan aikuisen tulisi sitoutua (Väyrynen, ym. 2008). 4.1 Terveystieto Ammatillisessa perusopetuksessa Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 630/1998 mukaan Opetushallitus määrää perustutkinnon perusteissa tutkintonimikkeet, tutkinnon muodostumisen, tutkintoon sisältyvät tutkinnon osat, sekä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ja osaamisen arvioinnin (Opetushallitus 2014.) Omnian ajoneuvoasentaja suorittaa perusopintoinaan autoalan perustutkinnon (180osp), jonka opetussuunnitelman yhteisiin tutkinnon osiin opetushallituksen määräysten mukaisesti kuuluu osio Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto joka on laajuudeltaan 3 osaamispistettä. Tästä pakollista on 2 osaamispistettä ja 1 osaamispisteen voi suorittaa valinnaisena (Opetushallitus 2014).

13 Nuorten nikotiiniriippuvuuteen vaikuttaminen Tässä opinnäytetyössä jaotellaan nikotiiniriippuvuuteen vaikuttaminen kahteen osaan; nuorten ohjaukseen ja tukemiseen eli yksilölliseen ja yksilöön itseensä kohdistuvaan vaikuttamiseen, sekä yhteiskunnallisiin vaikutuskeinoihin joilla pyritään vaikuttamaan kansanterveyttä edistävästi, sairauksia ennaltaehkäisevästi ja terveyspalvelukustannuksia säästävästi koko yhteiskuntaan ja sen asenteisiin, käyttäytymismalleihin ja toimintatapoihin Nuorten ohjaus ja tukeminen Nuorten ohjauksessa tyypillistä on, että nuoret haluavat osallistua itse ohjaukseen ja he ovat yleensä hyvin kiinnostuneita yksityiskohdista. (Kääriäinen, Poskiparta, Johansson, Hirvonen & Renfors 2007, 26). Kääriäisen ym. mukaan yksilöohjaus on oppimisen kannalta tehokkain menetelmä. Yksilöohjauksessa voidaan käyttää mini-interventiota, jossa otetaan puheeksi nuoren terveyskäyttäytymiseen liittyvät ongelmatilanteet. (Kääriäinen, ym. 2007,100). Nuorelle tulee viestittää, että hänestä välitetään ja hän on hyväksytty, vaikka hän on kokeillut tai käyttää nikotiinivalmisteita säännöllisesti. Nuorta tulee motivoida nikotiinivalmisteista luopumiseen ja lopettamiseen ja kertoa, että repsahduksia saattaa tulla. Kehujen ja kannustuksen voimaa ei kannata vähätellä: jokainen nikotiiniton päivä on askel eteenpäin kohti terveempää elämäntapaa. Repsahduksista voi aiheutua pettymyksiä ja itsetunnon kolhuja, joista tulee keskustella nuorten kanssa. MLL:n keinoissa nuoren tukemiseen tupakoinnin lopettamisessa motivaattorina suositellaan jonkin nuorta kannustavan palkinnon tavoitteleminen nikotiinituotteista luopuessa. Nuorten nikotiinivalmisteiden käytön lopettaminen voi saada alkunsa pienemmän syyn yhteisvaikutuksesta, jolloin motivaatio lopettamiseen voimistuu ja vahvistuu pikkuhiljaa. Kun nuori kohtaa tilanteen, jossa lopettamisen syyt konkretisoituvat ja havainnollistuvat, nuori tekee lopettamispäätöksen. Nikotiinivalmisteiden käytön lopettaminen voi lähteä liikkeelle elämänmuutoksesta tai tärkeistä ihmissuhteista. Tällöin syynä voi olla rakastuminen, raskaus, perheen perustaminen, läheiset ihmiset tai vakava sairastuminen. Parisuhteen toisen osapuolen tupakoimattomuus tukee myös tupakoivaa lopettamaan, sillä tupakoimattomassa seurassa on helpompi olla ilman tupakkaa. Läheisen ihmisen esimerkki, toiveet, huoli ja välittäminen kannustavat lopettamaan. Läheinen voi olla kaveri, sisarus, kumppani tai oma vanhempi. Tupakoimaton elämä kyllä houkuttelee, mutta tupakoinnin maailma koetaan jännittävänä, sosiaalisena, hauskana ja tämän vuoksi kiinnostavana. Elämä ilman tupakkaa -kollaasitehtävässä nuoret toivat esiin halua tupakoimattomaan elämään mutta muutoksen tekeminen koettiin vaikeana. Aspektit, jotka nousivat kyselystä esille, olivat sosiaaliseen ympäristöön, omien tunteiden ja pelkojen käsittelyyn liittyviä asioita, tapa ja tottumus koettiin rutiiniksi ja osaksi

14 14 elämää ja arkea. Lopettamista estäviä tekijöitä olivat epäröinti ja uskon puute (Salomäki, Tuisku 2012, 25-31). Vaikka vallalla on uskomus, että nuorille vaaditaan tehokkaampia varoituksia ja erilaisia lähestymistapoja kuin aikuisille, laajat ponnistelut valistuksen suhteen kaikissa ikäryhmissä näyttäisivät olevan tehokkaampia keinoja vaikuttamaan nuorten käyttäytymiseen kuin erityisesti nuoriin kohdistetut valistustavat (WHO 2017). Riskikäyttäytymisen omaksuminen ei poissulje mahdollisuutta muuttaa elämäntyyliä ja -tapoja. Muutokselle on pohjaa jo nuorten esiin tuomasta huolesta tupakoinnin vaikutuksista. Enemmistö suomalaisista vuotiaista päivittäin tupakoivista nuorista ilmoittaa tehneensä vakavan lopetusyrityksen edellisen vuoden aikana (Ollila, H. KTL. 2008). Nuorille tulisi tarjota tukea voimakkaasti ja siihen tulisi tarjota myös mahdollisuuksia nuorille ominaisissa ympäristöissä. Nuoret ovat kiinnostuneita tuesta, jos sitä tarjotaan sopivalla tavalla. Nuorille suunnattu Fressis-fi -tupakanlopetussivusto keräsi vuonna 2008 keskimäärin 2100 uutta kävijää kuukaudessa (Syöpäyhdistys 2008). Nuoret muokkaavat käsitystään tupakoinnista ja tupakoimattomuudesta ympäristön paineessa, ja tämä lisää kodin, koulujen ja oppilaitosten sekä nuoriso- ja harrastustoiminnan sekä median ja internetin merkitystä terveyttä edistävinä roolimalleina ja terveiden elämäntapojen esiintuojina. Pyrittäessä kasvattamaan nuorten lopetusmotivaatiota kannattaa keskittyä nopeasti kehittyvän riippuvuuden ohella nuorten lähitulevaisuuden näkymiin ja tuntuviin vaikutuksiin erityisesti nuorille tärkeissä asioissa, kuten ulkonäössä, fyysisessä kunnossa ja rahassa. Tunnistamalla nuorisoryhmille ja alakulttuureille tyypillisiä piirteitä, kiinnostuksenkohteita ja roolimalleja voidaan vedota juuri nuorille tärkeisiin seikkoihin ja kohdentaa siten terveyttä edistävän valistuksen toimintaa (Ollila, H. KTL. 2008) Yhteiskunnalliset vaikutuskeinot Vuonna 2015 THL julkaisi Tupakoinnin yhteiskunnalliset kustannukset ja niiden arviointimenetelmät- raportin, jossa on arvioitu tupakoinnin hintaa yhteiskunnalle. Terveydenhuollon kuormittuminen, tulipalot, sairauspoissaolot, ennenaikaiset kuolemat sekä tulonsiirrot kuten sairauspäivärahat maksoivat vuonna 2012 yhteensä noin 1,5 miljardia euroa. Välittömät kustannukset, kuten terveydenhuollon menot ja tulipalot aiheuttivat noi 290 miljoonan euron kulut. Tulonsiirrot kuten sairauspäivärahat yhteenlaskettuna summa oli 327 miljoonaa euroa. Välittömät taloudelliset haitat nousivat 617 miljoonaan euroon. Raportissa välillisiksi kustannuksiksi arvioitiin miljoonaa euroa. Tupakoinnin arvioitiin aiheuttaneen 700 uutta työkyvyttömyyseläkejaksoa, yli sairauslomapäivää ja noin kuolemaa. Tupakoinnin arvoitiin olleen syynä 17 prosentissa kaikista vuotiaiden kuolemista. Thl:n kehittämispäällikkö Miikka Vähänen sanoo, että jos tupakointia onnistutaan vähentämään, tuo se helpotusta erityisesti terveydenhuollon tilanteeseen. Tupakointi aiheutti vuonna 2012 arviolta vuodeosastohoitopäivää ja noin hoitokäyntiä (Vähänen, M. Thl 2015).

15 15 Tupakan hankintalähteet ovat moninaisia ja vaihtelevat iän mukaan. Nuoret hankkivat tupakkaa ostamalla itse kaupoista, kioskeista tai muista vähittäismyyntipisteistä. Ne ikäryhmät, joita laki koskee ( vuotiaat), hankkivat 18 -vuotiaita useammin tupakkaa kavereilta. Yli 14 -vuotiaat ilmoittivat tutkimuksessa katukaupan toiseksi yleisemmäksi tupakan hankinnan lähteeksi (Kinnunen, ym. 2015, 36). Tupakkatuotteiden myynnissä tapahtui merkittävä muutos vuoden 2012 alusta, jolloin tupakkalain tiukentumisen myötä savukkeet on säilytettävä myyntipaikoissa asiakkaalta näkymättömissä ja niiden tavaramerkkejä ei saa näkyä vähittäismyymälöissä. Tuotteiden myynnin ikärajoituksista säädetään laissa. Kauppa on velvollinen varmistamaan, ettei näitä tuotteita myydä alaikäisille. Päivittäistavarakaupoilla on ohjeistukset siitä, miten ikärajavalvottavien tuotteiden myyntiä tulee valvoa (PTY 2017.). Kaupan oman ohjeistuksen mukaan alkoholin ja tupakkatuotteiden myynnin osalta ikä tarkistetaan henkilöiltä, jotka vaikuttavat alle 30-vuotiailta. Jos asiakas ei pyydettäessä todista ikäänsä, kauppa ei myy tuotetta. Näin kauppa haluaa varmistaa, ettei kaupoista myydä ikärajavalvottavia tuotteita alaikäisille eikä alkoholia ja tupakkatuotteita päädy lasten ja nuorten käyttöön (PTY 2017). Vuonna 2015 nuorilta kysyttiin tupakointisäännöistä kotona. Nuorista 60 % ilmoitti, ettei kukaan saa tupakoida heidän kodissaan. Tupakoinnin ilmoitti olevan sallittua joissakin paikoissa tai joskus 22 % ja vapaasti sallittua 4 % nuorista (Kinnunen, ym. 2015, 38-39). Kodin merkitys nuorten suhtautumisessa nikotiinituotteiden käyttöön on merkittävä. Ne nuoret, joiden kotona ei tupakoida lainkaan ja kodit, joissa tupakoinnista ja päihteistä on puhuttu avoimesti, ovat vähemmän alttiita aloittamaan tupakoinnin kuin nuoret, joiden vanhemmista toinen tai molemmat tupakoivat. Tupakoinnin aloittaminen on monimutkainen prosessi. Aloittamiseen vaikuttavat ratkaisevasti ystävien ja vanhempien käyttäytymismallit. Jos molemmat vanhemmat tupakoivat, heidän lapsena riski tupakoijaksi nousee kahdeksan kertaiseksi savuttoman perheen lapseen verrattuna. Riski kasvaa vielä suuremmaksi, jos vanhemmat tupakoivat sisällä (Mll 2017). Nuorelle, joka on jäänyt kiinni tupakointivälineiden hallussapidosta tai joka alkaa haista tupakalle tai nuuskalle, tulee kertoa esille nousseesta huolesta ja nikotiinituotteiden haitoista hänen kasvuun ja kehitykseen. Nuoret eivät usein tiedä tarkkaan tupakan vaaroista tai he vähättelevät niitä. Läheisen aikuisen tulee ilmaista nuorelle, ettei hyväksy tämän nikotiinivalmisteiden käyttöä. Jos nuori on jo riippuvainen nikotiinista, hän tarvitsee tukea lopettamiseen. On hyvä keskustella nuoren kanssa siitä, mistä hän hankkii tupakkatuotteita ja miten hän voi vastustaa kaveripaineita tupakoivassa seurassa. Nuorten kanssa on hyvä keskustella myös mainonnan, idoleiden, netin ja elokuvien välittämistä nikotiinivalmisteisiin liittyvistä mielikuvista. Rahan antaminen tupakkatuotteiden hankkimiseen tai vanhemman toimiminen ostajana ei ole hyväksyttävää (Mll 2017).

16 Nuorten nikotiiniriippuvuus ja käytön yleisyys Nuorten nikotiiniriippuvuus on suhteellisen uusi tutkimuskohde, ja on havaittu, että riippuvuus voi olla nuorilla ajankohtainen este tupakoinnin lopettamiselle. Osalla nuorista on havaittu merkkejä riippuvuudesta, kuten vieroitusoireita ja tupakanhimoa jo ensimmäisten tupakointiviikkojen aikana (J.R. DiFranza 2008). Pidemmän ajan kuluessa nikotiiniriippuvuus muuttuu kokonaisvaltaiseksi psykofyysissosiaaliseksi oireyhtymäksi. Nuoret eivät välttämättä tunnista nikotiiniriippuvuutta säännöllisestä tupakoinnista huolimatta (Rimpelä ym. 2007). Monelle vanhempiensa luona asuvalle tupakointi ei ole mahdollista ennen kotipiiristä poistumista. Tämän vuoksi päivittäin poltettujen savukkeiden määrä toimii nuorilla karkeimpana mittarina nikotiiniriippuvuutta mitattaessa. Mitä enemmän nuori tupakoi, sitä todennäköisempää riippuvuuden olemassaolo on. Kuitenkin on pidettävä mielessä, että osalla nuorista riippuvuuden syntyyn on riittänyt vain muutama savuke. Tupakkakasvin nikotiini on fyysistä riippuvuutta aiheuttava aine, jonka aivoja kiihdyttäviä vaikutuksia käyttäjä hakee tupakkatuotteesta. Tupakoivalle tulee fyysisiä oireita, kun nikotiinipitoisuus elimistössä laskee, ja tupakointi koetaan myönteisenä vieroitusoireiden helpottuessa. Nikotiinista puolet poistuu elimistöstä reilussa tunnissa, joten uusi nikotiiniannos tarvitaan 1-2 tunnin välein. Tupakan nikotiini on tärkein tupakointia ylläpitävä tekijä, mutta tupakan kaikkia vaikutuksia aivoissa ei tunneta. Tiedetään, että se mm. vaikuttaa mielialan säätelyssä tarvittavien välittäjäaineiden toimintaan. Tupakointi ei ole pelkkää nikotiininannostelua vaan tupakointiin liittyy tunteita ja tottumuksia, siksi puhutaan nikotiiniriippuvuudesta (Terveyskirjasto 2016). Nikotiiniriippuvuudessa on kyse mielihyvän, rentoutumisen, rauhoittavan vaikutuksen, väsymyksen poistamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen parantumisen ja tuskaisuuden vähentymisen vaikutusten tavoittelemisesta. Osittain kyseessä on helpotuksen tunne, kun alkavat vieroitusoireet väistyvät. Tupakoija on oppinut käyttämään arkisissa tilanteissa tupakkaa tunteiden säätelyssä (Terveyskirjasto 2016). Ei-toivottuja vaikutuksia ovat tottumattomilla sekä suurina annoksina aiheutuvat pahoinvointi, päänsärky ja tasapainohäiriöt, huimaus, mahakipu ja muut myrkytysoireet. Ihon pintaverenkierto vähenee, mikä heikentää kylmän sietoa. Tupakka aiheuttaa vakavaa fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja emotionaalista riippuvuutta. Fyysisen riippuvuuden saa aikaan nikotiini, jonka loppuminen aiheuttaa vieroitusoireita. Näitä ovat hermostuneisuus, unettomuus, päänsärky, voimakas tupakanhimo. Riippuvuusoireiden ilmaantuminen on yksilöllistä eivätkä kaikki koe niitä. Fyysiset oireet ovat pahimmillaan lopettamista seuraavien viikkojen aikana ja häviävät yleensä kolmen kuukauden sisällä. Psyykkisen ja sosiaalisen riippuvuuden voittaminen saattaa olla vaikeampaa (Päihdelinkki 2017). Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt Nuorten terveystapatutkimuksen vuosien aikana, jossa osana tutkimusta on käsitelty nuorten tupakointitottumuksia. Tänä aikana 12- ja

17 17 16-vuotiailla pojilla tupakointikokeilut olivat vähentyneet ja lasku on jatkunut edelleen. Tytöillä tupakointikokeilut lähtivät laskuun kaikissa ikäryhmissä vasta vuosituhannen vaihteesta alkaen ja se jatkui kahden viime vuoden aikana muissa ikäryhmissä, paitsi 18-vuotiailla. Koko tutkimusjaksoa tarkkailtaessa sukupuolten väliset tupakointikokeilujen erot olivat tasoittuneet. Vuonna 2015 tupakkaa ilmoitti kokeilleensa 3 % 12-vuotiaista tytöistä ja 6 % pojista. 14- ja 16-vuotiaiden joukossa kokeilemattomat olivat vielä enemmistönä, mutta 18-vuotiaista tytöistä ja pojista enemmistön muodostivat kokeilleet 62 % ja 58 % (Kinnunen, ym. 2015). Vuonna vuotiaat pojat käyttivät päivittäin tupakkatuotteita useammin kuin saman ikäiset tytöt (Kinnunen, ym. 2015, 21-24). Nuuskakokeilut lisääntyivät erityisesti pojilla 90 -luvun alusta aina luvun alkuun. Ajanjaksolla nuuskaa kokeilleiden 16 -vuotiaiden poikien osuudet pysyivät melko vakiona, 18 -vuotiaiden poikien osuudet nousivat, mutta 12- ja 14- vuotiailla osuudet laskivat melkoisesti. Tytöissä nuuskaajia oli vähän verrattuna poikiin, mutta osuus lisääntyi 18- vuotiailla vuosien aikana (Kinnunen, ym. 2015, 21-24). Sekakäyttö- termillä tarkoitetaan, että henkilö sekä polttaa tupakkaa, että käyttää nuuskaa päivittäin. Sekakäyttöä on enemmän pojilla kuin tytöillä, ja se on tavallisinta vuotiailla pojilla. Tutkimuksessa tiedusteltiin päivittäin poltettujen savukkeiden määrää. Keskimääräinen savukkeidenkulutus on pysynyt melko vakaana, mutta kahden viime vuoden aikana kulutus on noussut kaikissa ikä- ja sukupuoliryhmissä. Varsinkin vanhemmat nuoret polttavat ensisijaisesti tehdasvalmisteisia savukkeita. Piipun ja sikarin polttaminen on harvinaista. Itsekäärittyjen savukkeiden polttaminen lisääntyi 1990-luvulla moninkertaiseksi, mutta kääntyi laskuun vuoden jälkeen useimmissa ikä- ja sukupuoliryhmissä. Sähkösavukkeiden käytöstä ja hankinnasta tutkimuksessa kysyttiin toisen kerran vuoden 2015 kyselyssä, jolloin vain noin 5 % kaikista vuotiaista ei tiennyt, mitä sähkösavukkeet olivat. Tietoisuus lisääntyi iän myötä. 70 % ei ollut koskaan kokeillut sähkösavukkeita. Kerran tai pari kokeilleita oli 17 % ja kokemukset olivatkin yleisempiä vanhemmissa ikäryhmissä. 18-vuotiaista pojista sähkösavukkeita oli käyttänyt yli 20 kertaa 13 % ja tytöistä 5% vuosien aikana vuotiailla kokeilut olivat lisääntyneet (Kinnunen, ym. 2015, 30-35). Tupakointi ei nuorille ole vain paha tapa, vaan riippuvuus tulee monella tapaa. Nuoren elimistö on erityisen herkkä nikotiinin vaikutuksille. Fyysisen riippuvuuden lisäksi psyykkiset, sosiaaliset ja ympäristötekijät vaikuttavat riippuvuuden syntymiseen. Nuorten tupakointi alkaa usein puolivahingossa kokeilujen kautta. Nuoren tavoite ei ole ryhtyä tupakoitsijaksi tai jäädä koukkuun. Kokeilujen lisääntyessä tupakointi muuttuu säännölliseksi. Riippuvuus yllättää monet nuoret, minkä jälkeen tupakoinnin lopettaminen on jo vaikeampaa (Pylkkänen, ym. 2012)

18 Tupakkariippuvuus ja nikotiiniriippuvuus Käypä hoito-suosituksessa 2012 on eritelty tupakkariippuvuus ja nikotiiniriippuvuus. Niiden määritelmät eroavat toisistaan, ja nämä on hyvä huomioida myös erillisinä käsitteinä. Tupakkariippuvuus on Käypä hoito-suosituksen mukaan tupakoinnin aiheuttama, fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen riippuvuuden muodostama oireyhtymä, joka luokitellaan sairaudeksi. Oireyhtymässä fyysinen riippuvuus nikotiinista on keskeinen, mutta riippuvuuteen liittyy myös tapariippuvuus eli vahvasti ehdollistunut käyttäytyminen. Tupakoinnin koetut seuraukset, kuten mielihyvän tunne, keskittymiskyvyn paraneminen ja akuutin stressin siedon paraneminen, ovat palkitsevia ja vahvistavat siten tupakoivaksi oppimista. Tupakoinnin sensomotoriset vaikutukset, kuten tuntemukset kurkunpäässä ja käsillä näpertäminen, vahvistavat myös tupakointitottumusta. Tupakoiva ehdollistuu myös ulkoisille ärsykkeille, kuten sosiaalisille tilanteille, ja sisäisille ärsykkeille, kuten stressille. Nikotiiniriippuvuudella tarkoitetaan nikotiinin käytöstä syntyvää keskushermoston nikotiinireseptoreiden määrän ja toiminnan muutosta, jonka seurauksena käytön lopettaminen johtaa fyysisiin vieroitusoireisiin. Nikotiiniriippuvuus on farmakologisilta ja käyttäytymistä sääteleviltä tekijöiltään muiden aineriippuvuuksien kaltaista. Kansainvälisten psykiatristen luokitusten mukaan nikotiiniriippuvuus täyttää kemiallisen riippuvuuden kriteerit. Nikotiiniriippuvuuden kehittymisen kannalta keskeisiä mekanismeja ovat toleranssin kehittyminen keskushermostossa, nikotiinin metabolia maksassa ja näitä säätelevät geneettiset tekijät. Nuorilla nikotiinin aivotoimintoja muokkaava vaikutus on erityisen merkittävä. Nikotiiniriippuvuus kehittyy nopeasti, mutta siinä on yksilöllisiä eroja, joihin vaikuttavat useat geneettiset tekijät yhteisvaikutuksessa ympäristötekijöiden kanssa. Savukkeiden, nuuskan ja muiden tupakkatuotteiden sisältämä nikotiini on tupakan tärkein riippuvuutta aiheuttava aine, mutta tupakansavussa on muitakin riippuvuuden syntyyn vaikuttavia aineita (Käypä hoito-suositus 2012) Nikotiiniriippuvuuden neurobiologiaa Aivojen kannalta suurin tupakoinnin haitta koituu kohonneesta aivoverenkiertohäiriöiden riskistä. Nikotiini kiihdyttää sympaattisen hermoston toimintaa, mikä supistaa ääreisverisuonia ja nostaa verenpainetta. Tupakoijalla lisääntynyt tukosten kehittymisen riski, sillä tupakointi vaikuttaa veren rasva-arvoihin muuttaen ne epäedullisiksi. Eläinkokeissa on myös osoitettu, että nikotiini lisää verihiutaleiden tarttumista toisiinsa. Nikotiinilla on monia välittömiä vaikutuksia aivokudokseen. Se sitoutuu asetyylikoliinin reseptoreihin, josta seuraa asetyylikoliinijärjestelmän kiihtyminen. Nopeasti kohoava nikotiinipitoisuus aiheuttaa mielihyvän tunteen. Nikotiini siirtyy hengitysilmasta aivoihin kaksi kertaa nopeammin kuin suoraan suoneen annettuna. Tämä selittää sen, että nikotiinipurukumin käyttäjät eivät välttämättä tunne samaa vaikutusta kuin tupakoijat (Terveyskirjasto 2006.).

19 19 Ensimmäisen savukkeen tuntemuksia ovat pahoinvointi, päänsärky, mahakipu ja/tai huimaus. Usein ensikokemus onkin varsin epämiellyttävä. Se johtuu siitä, että nikotiinin myrkyllinen vaikutus tulee esille, koska elimistöön ei ole vielä kehittynyt nikotiinin sietokykyä. Nuorille suurin tupakoinnin tekijä on sosiaalinen; nuorelle tupakointi on voimakas signaali aikuistumisesta ja riippumattomuudesta. Nikotiinin sietokyky kasvaa nopeasti ja epämiellyttävät vaikutukset lievenevät ja nikotiinin farmakologinen mielihyvävaikutus pääsee esille. Nikotiini ylläpitää riippuvuutta edellyttämällä säännöllistä lisäannosta. Mielihyvävaikutus on riippuvainen nopeasta nikotiinipitoisuuden noususta, mikä tapahtuu tehokkaimmin muutaman tunnin tauon jälkeen (Terveyskirjasto 2006). Nikotiini on voimakas hermomyrkky, jonka myrkyllisyyttä voi kuvata keskikokoisella sikarilla; se sisältää sellaisen määrän nikotiinia, joka riittäisi tappamaan kaksi aikuista ihmistä. Nikotiinin yliannoksesta seuraa aluksi syljenerityksen lisääntymistä ja pahoinvointia, sitten vatsakipuja, näköhäiriöitä, kouristuksia ja lopulta hengityslama. Suuri osa nikotiinista kuitenkin tuhoutuu tupakkaa poltettaessa, joten aivoihin joutuu vain murto-osa tupakan sisältämästä nikotiinista. Tupakoinnin lopettamisen vaikeus johtuu useimmiten fyysisestä nikotiiniriippuvuudesta. Nikotiinin puute aiheuttaa aivoperäisiä vieroitusoireita, kuten ärtyneisyyttä ja keskittymiskyvyn huonontumista. Vieroitusoireet ovat pahimmillaan pari päivää lopettamisen jälkeen ja häviävät vähitellen, keskimäärin kuukauden kuluessa. Nälän tunne ja sosiaalisten tilanteiden laukaisema tupakoinnin tarve vaarantavat tuloksen useiden kuukausien ajan. Tupakkalakkolaisen painon nouseminen on yleinen ilmiö (Soinila, S. 2016) Haittavaikutukset Nikotiinin haittavaikutuksia käsitellään opinnäytetyössä kokonaisvaltaisesti erittelemättä tupakan, nuuskan, sähkösavukkeiden tai muiden tupakkatuotteiden haittavaikutuksia. Kaikki Suomessa saatavilla olevat tupakkatuotteet sisältävät nikotiinia, ja niiden sisältämän nikotiinin määrällä ei ole nikotiiniriippuvuuden synnyssä merkitystä. Nikotiiniriippuvuuden kehittymisen kannalta keskeisiä mekanismeja ovat neurobiologiset mekanismit eli keskushermoston reaktiot ja herkkyys nikotiinille, biologiset mekanismit eli nikotiinin metabolia maksassa, sekä näitä molempia mekanismeja osittain säätelevät geneettiset tekijät. Keskeisiä tekijöitä nikotiiniriippuvuuden synnyssä ovat hermoston alueella nikotiinireseptoreiden lukumäärä ja jakautuminen sekä peritty reseptorityyppi ja maksassa nikotiinia metaboloivien entsyymien rakenteeseen vaikuttavat geenit (Käypä hoito-suositus 2011). Länsimaissa 14 prosenttia kuolemista aiheutuu tupakan aiheuttamista sairauksista ja se on yleisin estettävissä oleva kuolleisuuden syy. Suomessa joka kolmas syöpäsairaus aiheutuu tupakasta, joka viidennessä sydänperäisessä kuolemassa tupakka on tärkein riskitekijä ja joka

20 20 toinen tupakoija kuolee tupakan aiheuttamiin sairauksiin, jos jatkaa tupakointiaan (Terveyshaitat. THL 2016). Tupakointi aiheuttaa maailmanlaajuisesti noin 30 % syöpätapauksista. Verenkiertoelimistön sairaudet, aivoinfarkti, syöpätaudit ja krooniset keuhkosairaudet ovat tupakoivilla ensisijaisia riskisairauksia. Erityisesti tupakointi altistaa keuhko- ja kurkunpäänsyöpiin, mutta altistaa myös nielu-, huuli-, suuontelo-, ruokatorvi-, maha-, haima-, kohdunkaula- ja virtsarakkosyöville. Tupakointi aiheuttaa kroonista keuhkoputken tulehdusta, keuhkoahtaumatautia, keuhkojen laajentumaa ja keuhkosyöpää. Joka kuudes vuosikausia tupakoinut sairastuu keuhkosyöpään, valtaosalla on vanhemmiten vaikeaa hengenahdistusta aiheuttava keuhkorakkuloiden laajentuma (Terveyskirjasto 2015). Tupakointi kaksinkertaistaa sydän- ja verisuonitautien vaaraa. Lisäksi tupakointi aiheuttaa mahahaavaa, impotenssia ja osteoporoosia. Tupakan aiheuttamia sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia ovat sepelvaltimotauti, aivoinfarkti, sydäninfarkti, sydänperäinen äkkikuolema, verenpainetauti ja katkokävely. Keuhkosairauksien osalta keuhkoahtaumatauti (COPD) ja krooninen keuhkoputkentulehdus sekä astma ovat yleisempiä tupakoivilla kuin tupakoimattomilla. Syöpätaudeista keuhkosyöpä on tunnetuin, mutta muita tupakointiin liittyviä syöpiä ovat myös virtsarakonsyöpä, kurkunpäänsyöpä, ruokatorvensyöpä, haima-, maha- ja maksasyövät sekä kohdunkaulansyöpä. Suusairauksista suusyöpä ja ientulehdus sekä hampaiden kiinnityskudoksen sairaudet (parodontiitti). Heikkinen on todennut väitöskirjatutkimuksessaan, että tupakoivilla vuotiailla nuorilla esiintyi selvästi muita enemmän hampaiden kiinnityskudossairautta ja kariesta (Heikkinen, Oral health, smoking and adolescence, 2011, 46). Samassa tutkimuksessa todettiin, että tupakoivat nuoret myös harjaavat hampaitaan vähemmän kuin tupakoimattomat ikätoverinsa. Tulosten mukaan hampaiden harjaaminenkaan ei kuitenkaan poistanut tupakoinnin haitallisia vaikutuksia (Heikkinen, 2011, 48.) Tupakointi vaikuttaa hedelmällisyyteen aiheuttaen hedelmättömyyttä ja impotenssia. Lisäksi imetys- ja maidoneritysvaikeudet ovat tupakoivilla äideillä yleisempiä kuin tupakoimattomilla. Muita haittoja ovat ennenaikainen vanheneminen, haavojen hitaampi paraneminen, leikkauskomplikaatiot, silmän rappeumasairaus, maha- ja pohjukkaissuolen limakalvovaurioiden riskin kasvu, osteoporoosi, aikuistyypin diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminnan paheneminen, selkärangan välilevyn rappeuma, vaihdevuosien varhaistuminen ja virtsanpidätyskyvyn heikkeneminen. Nikotiini aiheuttaa voimakkaan riippuvuuden, mutta merkittävimmät tupakoinnin terveyshaitat aiheutuvat pääasiassa muista tupakoinnin ainesosista (Päihdelinkki 2017). Eläinkokeissa on pystytty osoittamaan, että nikotiini voi aiheuttaa yhtä vahvan riippuvuuden kuin heroiini (Fressis 2016). Sekä nikotiini että heroiini toimivat samalla tavalla: ne vapauttavat dopamiinia

21 21 aivojen mielihyväalueilla. Lisäksi ne aiheuttavat sietokyvyn lisääntymistä, jolloin mielihyvän tunteeseen tarvitaan yhä isompi annos yhä useammin. Lapset ja nuoret ovat aikuisia herkempiä nikotiinin myrkyllisille vaikutuksille. Nikotiinin myrkytysoireita ovat huonovointisuus, oksentelu, ripuli, lisääntynyt syljeneritys, hidastunut sydämen syke, hengitysvaikeudet, epileptistyyppiset kouristelut ja jopa kuolema. Nikotiinin käyttö johtaa pysyviin muutoksiin aivojen dopamiinia sisältävien hermoratojen toiminnassa. Aivojen mieihyväalueilla on nikotiinireseptoreita, joihin normaalisti sitoutuu elimistön oma välittäjäaine asetyylikoliini. Nikotiinin kiinnittyminen reseptoriin aiheuttaa välittäjäaine dopamiinin vapautumista. Tietyillä alueilla aivoissa dopamiinin määrän lisääntyminen aiheuttaa mielihyvää ja johtaa riippuvuuden kehittymiseen. Lisäksi nikotiini häiritsee kasvuiässä olevan nuoren normaalia aivojen kypsymistä. Tämä saattaa johtaa kognitiivisten toimintojen, eli ajattelun ja tiedonkäsittelytaitojen heikentymiseen (Fressis 2016). Säännöllisen ja runsaan päivittäisen tupakoinnin lopettaminen aiheuttaa jo vajaan vuorokauden kuluessa erilaisia vieroitusoireita, joista tavallisimmat ovat ärtyneisyys, masentuneisuus, unettomuus, ahdistuneisuus, keskittymisvaikeudet, levottomuus, pulssin kiihtyminen ja ruokahalun lisääntyminen (Terveyskirjasto 2015). Passiivinen tupakointi lisää myös sairastuvuuden riskiä. Ympäristön tupakansavulle altistumista on Suomessa onnistuneesti vähennetty rajoittamalla tupakointia työpaikoilla, ravintoloissa, julkisissa tiloissa sekä julkisissa liikennevälineissä sekä yksityisautoilussa. Työssään ympäristön tupakansavulle altistuu noin 3 prosenttia suomalaisista ja kotonaan suomalaista ainakin satunnaisesti. Altistuminen tupakansavulle lisää syöpä- ja keuhkosairauksien sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Raskauden aikainen altistuminen lisää raskauskomplikaatioiden ja kehitysvaurioiden riskiä. Sikiön kasvu häiriintyy, samoin kasvu varhaislapsuudessa. Vauvat syntyvät usein alipainoisina, sillä tupakointi aiheuttaa sikiölle hapenpuutetta. Häkä voi aiheuttaa epämuodostumia. Keskenmenojen, synnytyshäiriöiden ja kuolleen vauvan syntymisen riski kasvaa. Syntyessään vauvalla voi olla nikotiinin vieroitusoireita. Kätkytkuolemat ovat 2,5-kertaisia tupakalle altistumattomiin verrattuna. Tupakalle altistuneilla lapsilla todetaan enemmän hengityselinten tulehdussairauksia sekä riskiä sairastua astmaan. Lapsilla on tavattu yliaktiivisuutta ja keskittymishäiriöitä (päihdelinkki 2017). Lisäksi imetys- ja maidoneritysvaikeudet ovat tupakoivilla äideillä yleisempiä kuin tupakoimattomilla Fagerströmin testi Suomessa on käytössä kaksi laajasti käytettyä nikotiiniriippuvuuden mittaria, jotka ovat Fagerströmin nikotiiniriippuvuustesti (FTND) ja sen kaksi kysymystä sisältä versio Heaviness of

22 22 Smoking Index (HSI). Testi sisältää kysymyksiä, joiden pisteytyksen perusteella nikotiiniriippuvuus määritellään. Lyhyemmän HSI-testin kysymysten perusteella suomalaisista aikuisista päivittäin tupakoivista miehistä noin 20 % ja naisista 34 % on vähäisesti riippuvaisia nikotiinista (0-1 pistettä). Kohtalaisesti riippuvaisia (2-3 pistettä) on miehistä 54 % ja naisista 53 %. Vahvasti tai hyvin vahvasti riippuvaisia (4-6 pistettä) on miehistä 27 % ja naisista 13 %. Suomalaisista vuotiaista päivittäin tupakoivista nuorista noin joka toinen on vähäisesti ja joka kolmas kohtalaisen riippuvainen nikotiinista. Tytöillä riippuvuus on merkitsevästi vähäisempää kuin pojilla. Fagerströmin nikotiiniriippuvuustesti sopii käytettäväksi aikuisille ja päivittäin tupakoiville nuorille. Epäsäännöllisesti tai vähäisiä määriä tupakoiville nuorille sopivat herkemmin riippuvuuden ensimmäisten merkkien ilmaantumista havainnoivat testit, kuten Hooked On Nicotine Checklist. Fagerströmin kahden kysymyksen nikotiiniriippuvuustesti pitää sisällään kysymykset kuinka pian (minuuteissa) herättyäsi poltat ensimmäisen savukkeen? ja kuinka monta savuketta poltat päivittäin. Testi tarjoaa numeraaliset vaihtoehdot minuuteissa ensimmäiseen kysymykseen ja savukemäärät toiseen kysymykseen. Näistä saadut pistemäärät lasketaan yhteen. Tulkinnassa yhteispisteet 0-1 tarkoittaa vähäistä nikotiiniriippuvuutta, 2 kohtalaista riippuvuutta, 3 vahvaa riippuvuutta ja 4-6 hyvin vahvaa riippuvuutta (käypähoito 2012). Fagerströmin testiä tullaan hyödyntämään opinnäytetyön projektiosuudessa opiskelijoiden nikotiiniriippuvuuden arviointiin. Tämän vuoksi testiä on esitelty lyhyesti myös opinnäytetyön kirjallisessa osuudessa. 4.4 Tupakkatuotteet Tupakka valmistetaan Nicotiana-kasvin eri lajien lehdistä kuivattamalla. Tupakkatuotteet ovat väriltään ruskeita ja niissä on käymisen tuloksena ominainen aromi. Tupakkaa käytetään polttamalla, nuuskana tai suun kautta verenkiertoon imeytettävänä purutupakkana. Tupakkatuotteiden nikotiini imeytyy verenkiertoon ja kulkeutuu aivoihin sekunneissa. Nikotiini aktivoi aivojen nikotiinireseptoreita, joka johtaa lisääntyneeseen dopamiinin eritykseen tuottaen mielihyvää. Tupakalla on sekä kiihdyttäviä että rauhoittavia vaikutuksia (päihdelinkki 2017). Tupakan savu muodostuu kiinteistä hiukkasista, nestepisaroista sekä kaasuista. Tupakan savussa on 4000 erilaista ainetta, joista noin 50 on syöpää aiheuttavia. Näistä esimerkkeinä terva, kadmium, nitrosoamiinit ja bentsopyreeni. Osa aineista on peräisin itse kasvista, osa käytetyistä lannoitteista ja tuholaismyrkyistä. Esimerkiksi Skatoli on ulosteen ainesosa, jota on tupakassa lannoitteiden käytön takia. Lukuisia aineita myös lisätään tupakkaan erilaisten ominaisuuksien saavuttamiseksi. Ammoniakki tehostaa nikotiinin imeytymistä ja siten vahvistaa riippuvuutta. Savukkeen paperista ja suodattimesta vapautuu savuun myös erilaisia aineita.

23 23 Suomessa käytettävä nuuska on lähes aina ruotsalaista kosteaa nuuskaa irtomuodossa tai annospusseina. Nuuska tehdään savu-, ilma- tai aurinkokuivatuista tupakkakasvin lehdistä ja varsiosista jauhetusta massasta. Yhdessä nuuskavalmisteessa voi olla useita eri tupakkalajeja. Osaan valmisteista lisätään makuaineita, kuten lakritsia, sitruunaöljyä, ruusuöljyä tai laventelia. Nuuska sisältää noin 2500 erilaista ainetta, joista 28 on tunnistettu syöpää aiheuttavaksi. Yleisintä säännöllinen nuuskaaminen on nuorilla, erityisesti joukkueurheilua harrastavilla miehillä (päihdelinkki 2017). Nuuska imeytyy suun limakalvojen kautta suoraan verenkiertoon. Nikotiini imeytyy hieman hitaammin kuin tupakoitsijalla, mutta pysyy korkealla tasolla pitkään. Nuuskan käyttäjä on usein pahemmassa nikotiinikoukussa kuin tupakoitsija. Kuivanuuskasta imeytyy kehoon nikotiinia nopeammin kuin kosteasta nuuskasta. Nuuskan sisältämä nikotiini rentouttaa, piristää ja luo hyvänolon tunteen. Ei-toivottuja vaikutuksia ovat verenpaineen tilapäinen nousu ja sydämen sykenopeuden nousu. Verisuonet supistuvat ja lihasten verenkierto vähenee, mikä lisää liikuntavammojen vaaraa ja hidastaa lihasten palautumista urheilusuorituksen jälkeen. Nuuska aiheuttaa sydämen lyöntitiheyden kasvua ja lisää sydänveritulpan riskiä. Nuuska aiheuttaa nopeasti voimakkaan riippuvuuden ja käytön lopettaminen tämän jälkeen voi olla vaikeaa. Vieroitusoireet ovat samanlaiset kuin savukkeiden aiheuttamat vieroitusoireet (päihdelinkki 2017) luvun puolivälin jälkeen markkinoille on tullut sähkösavukkeet, joita käytetään vetämällä henkeen höyryksi kuumentunutta nestettä. Ne ovat akku- tai paristokäyttöisiä laitteita, joiden avulla höyrystetään ja hengitetään erilaisia nesteseoksia. Sähkösavukkeissa käytetään sekä nikotiinia sisältäviä nesteitä, että nikotiinitonta nestettä. Nesteet ja niistä muodostuva höyry sisältävät myös muita aineita, joista osa on samoja kuin tehdasvalmisteisissa savukkeissa. Sähkösavukkeisiin on myynnissä eri makuainein varusteltuja nesteitä, eikä nesteiden turvallisuudesta ole vielä saatu riittävää näyttöä. Aikaisemmin sähkösavukkeet muistuttivat ulkoisesti savukkeita, mutta tuotekehittelyn myötä niiden ulkomuoto ja käyttöominaisuudet ovat muuttuneet paljon. Erilaisia tuotteita arvioitiin vuonna 2014 olevan useita satoja (Ruokolainen, ym. 2016). Kansainvälisille markkinoille sähkösavukkeet ovat tulleet noin 10 vuotta sitten ja suomalaisten tietoisuuteen ne alkoivat noista laajemmin vasta noin 4-5 vuotta sitten. Markkinoinnissa tuotteita on tuotu esiin sosiaaliseen käyttöön suunnattuina ja haittojen ehkäisyn, ei nikotiiniriippuvuuden hoidon, välineinä. Sähkösavukkeet eivät aikaisemmin kuuluneet tupakkatuotteiden piiriin, sillä ne eivät sisällä tupakkaa, mutta vuoden 2017 alusta voimaan tulleen uuden tupakkalain myötä sähkösavukkeita, täyttösäiliöitä ja nikotiinipitoisia nesteitä koskevat savukkeita vastaavat käyttörajoitukset, ikärajat, esilläpito- ja mainontakiellot. Myös nikotiinittomille nesteille asetettiin vastaava ostoikäraja (THL 2016). Enemmistö sähkösavukkeita kokeilleista suomalaisnuorista on käyttänyt nikotiinia sisältäviä nesteitä, vaikka niiden myynti Suomessa on kiellettyä (Savuton Suomi ). Tulos kertoo paljon tämän hetken säätelyn toimivuudesta. Sähkösavukkeiden käyttö painottuu työikäi-

24 24 sillä nuoreen, alle 35-vuotiaaseen miesväestöön. Sähkösavukkeiden fysiologinen vaikutus tapahtuu käytännössä samalla tavalla kuin tupakoinnissakin. Nikotiininesteiden runsas nikotiinipitoisuus voi ylittää tupakan nikotiinimäärän moninkertaisesti. Nikotiini kiihdyttää sydämen sykettä ja sydänlihaksen supistumista. Nikotiinipitoisten sähkösavukenesteiden väärinkäytöstä on raportoitu myrkytyksiä ja myrkytysepäilyjä lasten ja nuorten aikuisten osalta (päihdelinkki 2017.). Sähkösavukkeiden käyttäjien raportoimia haittavaikutuksia ovat olleet muun muassa rintakipu, nopeutunut syke, pää- ja kurkkukipu, nielun ja suun alueen ärsytys tai kuivuminen Suomen tupakkalainsäädäntö Tupakan levitys ja käyttö on sallittu, joskin monin rajoituksin: ikärajat, mainontakielto, terveysvaroitusten pakko tupakkavalmisteiden myyntipakkauksissa. Tupakkaa ei saa lainkaan mainostaa, ja tuotemerkeissä ja -nimikkeissä ei saa antaa vaikutelmaa, että tuote on vähemmän haitallinen kuin muut tupakkatuottet. Tupakkapakkauksissa on oltava varoitustekstit, joissa kerrotaan tuotteen vaarallisuudesta. Suomessa suussa käytettävää tupakkaa, eli nuuskaa tai mälliä ei saa lainkaan myydä tai tuoda maahan. Tupakointi on kielletty päiväkotien lapsille ja oppilaitosten oppilaille tarkoitetuissa sisätiloissa sekä niiden pääasiassa 18 vuotta nuoremmille tarkoitetuilla ulkoilualueilla; virastojen ja viranomaisten sekä niihin verrattavien julkisten laitosten yleisölle ja asiakkaille varatuissa sisätiloissa; sisätiloissa järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa, joihin yleisöllä on esteetön pääsy; yleisten kulkuneuvojensisätiloissa; työyhteisöjen yhteisissä ja yleisissä sekä asiakkaille tarkoitetuissa sisätiloissa. Ravintolan sisätiloissa tupakointi on sallittu ainoastaan tupakointiin hyväksytyssä erillisessä tupakointitilassa. Tällöin on huolehdittava siitä, ettei tupakansavu pääse kulkeutumaan sille alueelle, jossa tupakointi on kielletty. Ympäristön tupakansavu on syöpävaarallinen aine, jolta suojaamiseen työssä noudatetaan työturvallisuuslakia. Nuuskan myynti on Ruotsia lukuun ottamatta kielletty kaikissa EU-maissa. Sitä saa kuitenkin tuoda omaan henkilökohtaiseen käyttöön enintään 30 rasiaa edellyttäen, että rasia sisältää enintään 50 grammaa mainittua tupakkaa. Internetistä tilaaminen on kiellettyä, samoin alle 18-vuotiailta nuuskan tuonti ja hallussapito on kielletty, eikä sitä saa luovuttaa alle 18-vuotiaalle. Tupakkalaki määrittelee tupakaksi käärittävät, poltettavat savukkeet, sikarit, pikkusikarit, piipputupakat, purutupakat, nenänuuskat, tupakan vastikkeet, tupakointivälineet, tupakkajäljitelmät, sähkösavukkeet, nikotiininesteet, höyrystettäväksi tarkoitetut nikotiinittomat nesteet, täyttösäiliöt, nikotiinipatruunat, ainesosat ja lisäaineet joita tupakkatuotteissa käytetään sekä tunnusomaisella tuoksulla tai maulla muuta kuin tupakan tuoksua tai makua, joka

25 25 on tulosta lisäaineesta tai lisäaineiden yhdistelmästä. Päästöillä määritetään aineita, joita vapautuu kun tupakkatuotteita tai vastaavaa tuotetta käytetään tarkoitetulla tavalla, tervalla raakaa, vedetöntä ja nikotiinitonta tupakansavun tiivistymää, nikotiinilla nikotiinialkaloideja, toksisuudella aineen ominaisuutta aiheuttaa haitallisia vaikutuksia ihmisen elimistössä, CMRominaisuuksilla tupakkatuotteen tai muun tässä laissa tarkoitetun tuotteen ainesosien ominaisuuksia, jotka aiheuttavat syöpää, vaurioittavat perimää tai ovat lisääntymisen kannalta vaarallisia. Laki määrittelee myös pakkaukset, markkinoinnin, myynnin (myös etämyynnin), sponsoroinnin, tupakontipaikat ja kielletyt alueet. Valviran tehtävä on ohjata aluehallintovirastoja ja kuntia niille tämän lain perusteella kuuluvien tehtävien hoitamisessa. AVI n tehtävä on ohjata kuntia säännösten ja määräysten toimeenpanossa toimialueillaan. Se myös huolehtii alueellisesta toiminnasta tupakoinnin lopettamiseksi. Kunnan tulee huolehtia paikallisesta toiminnasta tupakoinnin lopettamiseksi. Kunta valvoo tupakkatuotteiden myyntiä ja luovuttamista sekä omavalvontaa koskevien säännösten noudattamista. Tulli valvoo maahantuontikieltojen ja -rajoitusten noudattamista. Myös Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus ja poliisi valvovat tupakkalain noudattamista (finlex 2016). 4.5 Nikotiinikorvaushoitotuotteet Nikotiinikorvaushoito parantaa tupakoitsijan mahdollisuuksia lopettaa tupakointi kertaiseksi (Terveyskirjasto 2014). Korvaushoidon eri muodot ovat suunnilleen yhtä tehokkaita. Nikotiinikorvaushoidossa tuotteita ovat purukumi, laastari, suihke ja tabletti. Nikotiinin lisäksi vieroitushoidon tueksi on saatavilla muita lääkkeitä, kuten bupropioni, varenikliini, nortriptyliini ja klonidiini. Näiden lääkkeiden käyttämisestä on neuvoteltava lääkärin kanssa. Lopettamista voi tukea myös sähköisellä valmennusohjelmalla. Akupunktuurilla tai hypnoosilla ei ole tutkimuksilla osoitettua vaikutusta tupakoinnin lopettamisen tukena. Nikotiinikorvaushoidon idea on antaa totuttu päivittäinen nikotiiniannos parin kolmen kuukauden ajan. Tänä aikana henkilö oppii elämään ilman tupakkataukoja tai muita tupakointiin liittyviä rituaaleja. Sen jälkeen nikotiiniannosta aletaan vähitellen pienentää. Nikotiinivalmistetta käytettäessä tupakointi on ehdottomasti lopetettava kokonaan, jotta ei kehittyisi nikotiinimyrkytystä. Suositeltu maksimiaika nikotiinikorvaustuotteiden käytölle on puoli vuotta. Monet käyttävät korvaushoitoa huomattavasti pidemmän aikaa. Nämä henkilöt ovat onnistuneet lopettamaan tupakoinnin mutta eivät ole vielä voittaneet nikotiiniriippuvuutta. Tällaisessa tilanteessa voi käyttää nikotiinilaastaria, josta nikotiini vapautuu tasaisemmin kuin muista lääkemuodoista. Vaikka nikotiinin mielihyvävaikutus jää pois, vieroitusoireet on helpompi hallita asteittaisen nikotiinivähennyksen aikana. Tupakoinnin lopettamiseen liittyy usein mielialan laskua. Vuosittain vain 5 % tupakoitsijoista onnistuu lopettamaan, vaikka joka kolmas yrittää lopetusta. Ratkaisevana on psykologinen tuki, jonka tarve on suurin ensimmäisinä päivinä lopettamisen jälkeen mutta joka on hyödyksi myös ennen lopettamista. Lopettaja

26 26 voi suunnitella itselleen henkilökohtaisen strategian, jolla hän parhaiten välttää tupakointia laukaisevia tilanteita. Tieto nikotiinin vaikutuksista auttaa valmistautumaan vieroitusoireisiin. Nikotiini tulisi mieltää riippuvuutta aiheuttavaksi päihteeksi. Sen erilaisten vaikutusten tunteminen auttaa lopettajaa ymmärtämään, miksi lopettaminen on vaikeaa ja miten se kannattaa toteuttaa (Soinila, S. 2016). Nuorten riippuvuuskäyttäytymiseen on tupakoinnin lopettamisen tukena eniten näyttöä saatu kognitiivis-behavioraalisella teorialla, jonka perusajatuksena on pyrkiä muuttamaan yksilön ajatteluprosessia joka tapahtuu tietyn ärsykkeen ilmaantuessa. Tällöin ärsykkeeseen on myös mahdollista reagoida uudenlaisella käyttäytymisellä. Teorian osia ohjauksessa ovat yksilön tietoisuuden herättäminen omasta nikotiinituotteiden käytöstä, motivaation lisääminen, lopettamiseen valmistautuminen ja lopettamisen ylläpitostrategioiden oppiminen (Ollila, H. KTL 2008). Motivointipohjaiset lähestymistavat keskittyvät vähentämään nikotiinivalmisteiden lopettamiseen liittyvää ristiriitaista ajattelua ja epävarmuutta. Se tukee nuorta selventämään syitä lopettamiselle. Erityisesti motivoiva haastattelu on saanut suosiota päihdetyössä. Se olettaa yksilön motivaation vaihtelevan eri tilanteissa ja eri aikoina, joten siihen voidaan vaikuttaa haluttuun suuntaan tapahtuvan muutoksen aikaansaamiseksi. Haastattelu pohjaa neljään johtavaan periaatteeseen, joita ohjaaja noudattaa: empatian ilmaisuun, ohjattavan henkilön ajattelun ristiriitojen havaitsemiseen, hänen esittämiensä vastaväitteiden myötäilyyn ja hänen pystyvyydentunteensa tukemiseen (Ollila, H. KTL 2008). Tupakoinnin lopettaminen ei suinkaan aina onnistu ensimmäisellä kerralla. Suomalaiset tupakoitsijat yrittävät lopettaa tupakoinnin keskimäärin 3-4 kertaa ennen pysyvää onnistumistaan. Jopa kolme neljästä aloittaa uudestaan ensimmäisen lopettamiskuukauden aikana. Tärkeimpiä syitä uudelleen aloittamiseen ovat tupakanhimo, painonhallintaan liittyvät ongelma sekä alkoholinkäyttötilanteet ja kahvin juonti. Näiden tilanteiden ennakoinnista on hyötyä lopettamispäätöksen pitämisessä (Saarelma, O. Terveyskirjasto 2016). Nuoret ovat usein halukkaita lopettamaan tupakoinnin varsin pian aloittamisen jälkeen. Tupakoinnin lopettaminen ei usein kuitenkaan onnistu ilman tietoa ja tukea. Epäonnistuneiden lopettamisyritysten jälkeen nuori voi menettää uskon omaan pystyvyyteensä ja kykyynsä päästä eroon tupakasta. Nuorten tupakoinnin lopettamisen edistämiseksi onkin tärkeää kuunnella nuorten näkemyksiä, toiveita ja odotuksia sekä oppia ymmärtämään tupakoinnin lopettamista nuorten näkökulmasta käsin (Salomäki, Tuisku. Syöpäyhdistys 2012).

27 27 5 Opinnäytetyöprojekti 5.1 Opinnäytetyön tarkoitus Opinnäytetyön tarkoitus on toteuttaa toiminnallinen Holy Smoke-projekti, joka antaa ohjausta vuotiaille autonasentajaopiskelijoille Omnia Suomenojan yksikössä nikotiiniriippuvuuden haitoista, avaa nikotiinittoman elämäntavan terveyttä edistäviä vaikutuksia, kertoo nikotiinittomuuden lyhyen aikavälin vaikutuksista psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin ja tukee nuoria päätöksen teossa. 5.2 Opinnäytetyön tavoitteet Lisätä nuorten ymmärrystä nikotiiniriippuvuudesta Motivoida nuoria nikotiinittomaan elämäntapaan Ohjata nuoret ymmärtämään nikotiinin välittömiä haittavaikutuksia elimistössä Antaa nuorille työkaluja riippuvuudesta irtautumiseen 5.3 Opinnäytetyössä käytetyt menetelmät Toiminnallinen opinnäytetyö Toiminnallinen opinnäytetyö on kehittämistyö, kuten esimerkiksi tapahtuman järjestäminen, taideteko, liiketoimintasuunnitelma tai tuotteen suunnittelu ja rakentaminen. Toiminnallisella opinnäytetyöllä on siten yleensä toimeksiantaja, joka tässä opinnäytetyössä on Suomen Syöpäyhdistys Ry. Toiminnallisen opinnäytetyön kehittämistyö muodostuu kahdesta eri osasta: 1) kehitettävästä tuotteesta tai tapahtumasta, ja 2) prosessia kuvailevasta kirjallisesta raportista. Kehittämistyössä opinnäytetyön tuotoksena voidaan esittää toiminnallinen toteutus, jonka tuottamisen prosessi esitetään kirjallisesti raportoituna sen mukaan, miten kehittämishanke, tapahtuma tai tuotos on suunniteltu, toteutettu ja arvioitu. Raportissa esitellään myös se tietoperusta, joka on työn lähtökohtana. Tämän opinnäytetyön tietoperustana toimivat Tupakatta Paras Amiksessa -hankkeesta saatu aikaisempi materiaali sekä tutkimukset nikotiiniriippuvuudesta ja nuorten nikotiinivalmisteiden käytöstä Opinnäytetyön arvioinnin menetelmät Oppilaille ja opettajille annettiin täytettäväksi Ruusuja ja Risuja -kysely, joka pyydettiin täyttämään aamupäivän aikana projektin viimeisenä päivänä ennen pelikonsolin arvontaa. Kyselyssä pyydettiin arvioimaan projektin toteutusta sekä kokemuksia projektin onnistumisesta

28 28 täyttäjän näkökulmasta. Projektin aikana opiskelijoiden kanssa käydyistä keskusteluista kirjattiin projektipäivän päätteeksi yhteenveto, jota hyödynnettiin projektipäivien toteutuksen itsearvioinnissa sekä toteutuksen kuvaamisessa. 5.4 Projektiosuuden suunnittelu Opinnäytetyöntekijät laativat toimintasuunnitelman, jonka avulla tekijät jäsentävät itselleen mitä ovat tekemässä. Toimintasuunnitelman avulla osoitetaan, että tekijät kykenevät johdonmukaiseen päättelyyn, ja samalla se toimii lupauksena siitä, mitä tekijät aikovat tehdä. Opinnäytetyön idean ja tavoitteiden tulee olla harkittuja ja perusteltuja. (Vilkka & Airaksinen 2003, ) Opinnäytetyön suunnitelman työstämisen tekijät aloittivat tapaamalla Syöpäyhdistyksen edustajat joulukuussa, Tekijät kartoittivat tuolloin Syöpäyhdistyksen toiveet opinnäytetyön toteutuksesta, tekivät tiedonhaun jo olemassa olevista tutkimuksista sekä tutustuivat toiminnallisen opinnäytetyön menetelmiin. Näiden pohjalta tekijät ideoivat suunnitelman Omnia Suomenojan nikotiiniriippuvaisten autonasentajaopiskelijoiden ohjausprojektiin. Suunnitelma esitettiin Syöpäyhdistykselle tapaamisessa tammikuussa Tuolloin Syöpäyhdistys sai vielä mahdollisuuden kommentoida ja esittää toiveita opinnäytetyön toiminnalliseen osuuden sisältöön. Opinnäytetyön tekijät kävivät tapaamassa helmikuussa 2017 Omnia Suomenojan edustajia sekä tutustumassa toiminnallisen osuuden järjestämispaikkaan Omnian tiloissa. Tekijät suunnittelivat toteuttavansa projektin neljänä eri päivänä Omnian tiloissa. Tarkoituksena oli perustaa Omnian tiloihin infopiste nimellä "Purkkaparkki", jossa jaettaisiin opiskelijoille xylitol-pastilleja sekä -purukumia, toiveena korvata tupakkatauko xylitol-tuotteella sekä jakaa kävijöille tietoa nikotiiniriippuvuudesta, nikotiinittoman elämäntavan hyödyistä ja materiaalia nikotiinikorvaushoidosta. Materiaalia pisteelle saatiin xylitol-tuotteiden muodossa Cloetta Oy:ltä sekä nikotiinikorvaustuote-esitteiden osalta Nicoretten maahantuojalta GSK Consumer Healthcare Finland Oy:lta. Purkkaparkissa toimisi myös häkämittauspiste, jonka yhteydessä opiskelijat saavat tehdä Fagerströmin testin sekä halutessaan ilmoittautua nikotiinittomaan kuukauteen. Ilmoittautuessaan opiskelija sitoutuu olemaan ilman nikotiinituotteita kuukauden ajan ja käymään Purkkaparkin häkämittauksessa viikoittain sen ollessa avoinna. Häkämittausten tulokset kirjataan tuloskorttiin, joka kuukauden päätyttyä toimii arvontakorttina osallistuneiden kesken arvottavaan palkintoon, Playstation 4 -pelikonsoliin.

29 29 Kuvio 1: Häkämittauskortti ja arvontalipuke Suunnitteluvaiheessa pohdittiin valmiiksi arviointivaiheen dokumentointia. Tätä varten tehtiin erillinen kysely Ruusuja ja Risuja, johon opiskelijat sekä opettajat voivat antaa palautetta toteutuneesta nikotiinittomasta kuukaudesta ja arvioida omaa suoriutumistaan kuukauden aikana. Arviointilomake on ohjaajien itsearviointia ja projektin toteutumisen seurantaa varten. Opinnäytetyön suunnitelma esitettiin opinnäytetyöseminaarissa helmikuussa Kuvio 2: Projektikaavio

30 Projektiosuuden eteneminen Toteutus aloitettiin helmikuussa markkinoimalla julistein ja opettajien kautta alkavaa projektia opiskelijoille. Näin opiskelijat pystyivät valmistautumaan alkavaan nikotiinittomaan kuukauteen, eikä se tullut heille yllätyksenä. Itse ohjaustoimintaa toteutettiin neljänä aamupäivänä Omnia Suomenojan tiloissa. Toiminta jaettiin kahteen osioon; ensimmäinen koulun halliin, jossa toteutettiin Purkkaparkki häkämittausten ja keskustelun parissa. Toinen osio järjestettiin koulun ruokalaan, jossa heijastettiin screenille Power Point-esitys nikotiiniriippuvuudesta, sen haitoista, nikotiinittoman elämäntavan myönteisistä asioista ja tietoa avun ja tuen saamisesta koulun ulkopuolelta. Tämän lounastauon ajan esitys pyöri non-stoppina, jonka aikana ohjausta, keskustelua sekä häkämittausten tekemistä opiskelijoiden parissa jatkettiin Holy Smoke -projektin toteutuspäivät Omniassa Ensimmäisen projektipäivän tarkoitus oli kertoa opiskelijoille projektista ja haastaa heidät mukaan kuukauden mittaiseen nikotiinittomaan aikaan. Opiskelijat ottivat projektin tekijät vastaan mielenkiinnolla. Opiskelijoita saapui Purkkaparkkiin, jossa keskusteltiin opiskelijoiden nikotiinituotteiden käytöstä, tavoista ja tottumuksista. Suurin osa häkämittaukseen osallistuneista halusi sitoutua häkämittauksiin neljäksi viikoksi ja osallistua näin projektiin. Purkkaparkissa kävi niin aktiivisia nikotiinituotteiden käyttäjiä kuin satunnaisempia käyttäjiä. Ensimmäisenä päivänä mukaan saatiin yhteensä 16 opiskelijaa. Opinnäytetyön tekijät pohtivat mahdollisten ensimmäisen päivän poissaolijoiden mahdollisuutta osallistua projektiin ja päättivät jatkaa ilmoittautumisaikaa vielä seuraavaan projektipäivään saakka. Tämän jälkeen osallistujia ei enää otettaisi vastaan. Ensimmäisen päivän päätteeksi tekijät kävivät palautekeskustelua Omnian edustajien kanssa, sekä toimittivat väliaikatietoja sähköpostilla Syöpäyhdistyksen edustajille. Yhteistyökumppanit sekä tekijät itse olivat erittäin tyytyväisiä projektin alkuun. Kuvio 3: Purkkaparkki

31 31 Toisena toimintapäivänä häkämittausten tekemistä ja kirjauksia jatkettiin. Nuorten kanssa keskusteltiin siitä, kuinka ensimmäinen viikko nikotiinituotteiden vähentämisen tai lopettamisen jälkeen oli sujunut. Päivän aiheena oli myös nikotiinikorvaustuotteista keskusteleminen ja valistaminen. Osa opiskelijoista tunnisti joitain nikotiinikorvaustuotteita, mutta oli myös niitä joille korvaustuotteet olivat vieraita. Uusia osallistujia toisen päivän aikana tavoitettiin seitsemän. Edellisen viikon osallistujista (16 osallistujaa) kuusi osallistujaa ei tullut toiseen häkämittaukseen. Tämä saattoi johtua sairastumisista tai muista poissaoloista. Keskustelu Omnian edustajien kanssa johti päätökseen, että kahden seuraavan viikon mittauksiin tulee osallistua ja yksi poissaolo sallitaan mittauskuukauden aikana. Näin yhteensä kolme mittauskertaa riittää sekä ensimmäisen viikon osallistujien, että toisella viikolla aloittaneiden (ensimmäisen viikon mittaukset puuttuvat) tasa-arvoisuuden ja oikeudenmukaisuuden ylläpitämiseksi. Toisen viikon jälkeen osallistujia oli yhteensä 23 opiskelijaa. Toisen päivän aikana nuoret tulivat oma-aloitteisesti keskustelemaan opinnäytetyön tekijöiden kanssa sekä mittausten yhteydessä, että sen jälkeen. Keskustelu oli avointa ja nuoret saivat tuoda omaa näkemystään ja kokemustaan nikotiinituotteiden käytöstä sekä lopettamis- ja lakkoyrityksistä. Nuoret kertoivat avoimesti, mistä nikotiinituotteita saavat, mitä ne maksavat, paljonko rahaa kuluu kuukaudessa sekä aikuisten suhtautumisesta nikotiinituotteiden käyttöön. He toivat myös esiin omia toiveitaan välituntitoimintaan muun muassa pingis-pöydän ja sormifutis-pelin hankkimisesta koululle sekä kertoivat nikotiiniriippuvuuteen liittyvän terveysvalistuksen olleen vähäistä tähänastisessa kouluelämässä. Esiin nousi myös tiedon suppeus ja toistuvuus sekä kouluvalistuksen että vanhemmilta saadun tiedon suhteen. Rahaa nikotiinituotteisiin nuoret kertoivat saavansa kotoa ja omilla töillään. Vanhemmilla ei nuorten mukaan ollut tietoa siitä, mihin rahat käytetään. Kuukauden tupakkatuotteiden kustannukseksi nuoret arvioivat euroa, ja rahat tuotteisiin pyydettiin vanhemmilta pieninä summina, ei kuukausittaisena käyttörahana.

32 32 Kuvio 4: Lounaspöytien tarjoilua Kolmas projektipäivä vaikutti vaisummalta ja koko koulussa oppilaiden määrä tuntui olevan selkeästi vähäisempi. Nuoria kävi mittauksilla ja keskustelun aiheena oli tuen tarve ja motivaation ylläpitämisen keinot. Esiin nousi tupakoimattomien osalta heidän keinonsa olla aloittamatta nikotiinivalmisteiden käyttöä ympäristössä, jossa suuri osa käyttää nikotiinivalmisteita sekä pohdittiin mahdollisuutta olla tukena toisille, nikotiiniriippuvaisille nuorille. Toisena asiana nousi esiin nuorten kokema vahvan tuen puute. Siitä, millaista vahvan tuen tulisi olla, ei nuorten kertomukset antaneet suoraa vastausta. Keskusteluissa nousi esille kuitenkin turvalliseksi ja luotetuksi koetun tutun aikuisen läsnäolo, kannustaminen ja oma esimerkkinä toimiminen, joilla tuntui olevan suuri merkitys nuorille. Projektissa toivottiin myös nikotiiniriippuvaisten opettajien omaa esimerkkiä nuorten tueksi. Koulun aikuisia kävi Purkkaparkissa satunnaisesti ohi kulkiessaan, mutta vain yksi puhalsi häkämittariin nuorten läsnä ollessa. Kukaan koulun aikuinen ei osallistunut projektikuukauteen, vaikka siihen tarjottiin mahdollisuutta ilman arvontaan osallistumista. Tällä toivottiin koulun aikuisten toimimista esimerkkinä ja kannustajana opiskelijoille. Nuoret myös kertoivat, että henkilö, joka valistaa tupakoimattomuudesta eikä itse noudata omaa opetustaan, ei ole uskottava. Tästä heillä oli esimerkkinä aiempi valistusprojekti, jossa tekijät olivat valistuksen jälkeen lähteneet ulos tupakalle. Nuorten mukaan lässyttäminen ja pelottelu terveyden menettämisellä on turhaa eikä se tavoita kuulijaa millään tavalla. Nuorten mukaan avoimella, tasa-arvoisella ja toista kunnioittavalla sekä syyllistämättömällä keskustelulla on huomattavasti pidempikantoiset vaikutukset. Kolmantena projektipäivänä aloitettiin keskeyttäneiden laskennat, sillä enää ei opiskelijoita voitu ottaa mukaan eikä uusia osallistujia enää ilmaantunutkaan. Ensimmäisen päivän jälkeen osallistuneita oli 16, toisen päivän jälkeen 23. Keskeyttäneiksi laskettiin ne opiskelijat, jotka olivat kolmen projektipäivän aikana olleet pois mittauksista kaksi kertaa. Yksi poissaolopäivä siis hyväksyttiin projektin aikana. Näin ollen keskeyttäneitä oli yhdeksän, ja siten opiskelijoita projektissa jäljellä 14. Neljäntenä ja viimeisenä projektipäivänä nuorten kanssa keskusteltiin yleisesti projektin tuomista ajatuksista ja motivaation riittävyydestä sekä nikotiinituotteista pidättäytymisestä. Osallistujat olivat karsiutuneet kesken lopettaneiden ja loppuun asti jatkaneiden osalta. Opiskelijat, jotka jatkoivat loppuun asti olivat selkeästi motivoituneita ja halusivat tehdä nikotiinittomaan elämäntapaan suuntaavia muutoksia. Aamupäivän aikana muistutettiin osallistujia arvonnasta ja kehoitettiin osallistumaan häkämittauksiin arvontaan osallistumisen mahdollistamiseksi. Joillakin nuorilla mittaus- ja arvontalipuke oli jäänyt kotiin tai kadonnut, mutta tekijöiden omaseuranta-kaavakkeen pohjalta pystyttiin vahvistamaan osallistumisoikeus ja antamaan uusi arvontalipuke.

33 33 Kuvio 5: Opiskelijoita Purkkaparkissa Nuorten henkisen tuen tärkeys korostui erityisesti niiden nuorien kohdalla, jotka olivat taipuvaisia luovuttamaan pettymysten tai epäonnistumisen kokemusten vuoksi. Motivaation ylläpitämiseksi annettiin positiivisten kokemusten ja onnistumisen tunteita tuovaa kannustavaa palautetta sekä uudelleen yrittämisen, virheistä oppimisen ja itsetunnon kohottamisen sekä itsensä hyväksi kokemisen tukemista. Arvontalipukkeet kerättiin opiskelijoilta viimeisen häkämittauksen jälkeen arvontapussiin. Onnettareksi valittiin koulun terveydenhoitaja, jonka kanssa arvonta suoritettiin lounastauon päätteeksi. Arvonnan jälkeen voittajalle annettiin diplomi, jolla hän oli oikeutettu lunastamaan Play Station 4- pelikonsoli terveydenhoitajalta Syöpäjärjestön toimitettua pelikonsolin koululle. Voittaja ei ollut arvontapäivänä koululla, joten kouluterveydenhoitaja lupasi toimittaa diplomin voittajalle. Vaikka voittaja oli osallistunut kaikkiin kolmeen vaadittavaan häkämittaukseen, oli hän harjoittelussa viimeisenä projektipäivänä ja tuosta tuli hänelle yksi poissaolopäivä, joka oli sallittu projektin aikana.

34 34 Kuvio 6: PowerPoint-esitys lounastauolla 5.6 Projektiosuuden arviointi Projektipäivien häkämittaustulokset kertoivat, että osa nuorista oli tosissaan päättänyt lähteä projektiin nikotiinituotteiden vähentämis- ja lopettamisajatuksissa, ja osalle motivaatioksi osallistumiseen riitti mahdollisuus palkinnon voittamiseen. Nuoret, jotka olivat päättäneet sitoutua nikotiinittomuuteen saivat selvästi nähdä tuloksia häkämittauksissa jo viikon pidättäytymisen tai vähentämisen jälkeen. Jollakin pettymys arvon vähäisestä laskusta näkyi selvästi, mutta positiivinen kannustaminen, rohkaisu ja hyvän yrityksen tukeminen antoivat motivaatiota jatkaa ja tulla myös seuraavilla viikoilla mittauksiin ja tapaamaan opinnäytetyön tekijöitä. Projektissa tavattiin myös nuoria, jotka halusivat häkämittauksen mutta eivät tahtoneet mukaan arvontaan tai eivät olleet motivoituneita lopettamiseen eivätkä halukkaita sitoutumaan nikotiinituotteiden käytön vähentämiseen. Heille suotiin kuitenkin mahdollisuus häkämittaukseen mutta heidän tuloksiaan ei kirjattu opinnäytetyön tekijöiden omaan seurantakorttiin. Näitä nuoria oli lukumääräisesti vain muutama. Projektiin toivottiin mukaan myös koulun nikotiinituotteita käyttäviä aikuisia. Aikuisen, joka on nuoren arjessa mukana päivittäin tulisi omalla esimerkillään antaa nuorille tukea ja kannustusta, jota selvästi nuoret odottavat. Valitettavasti projektin aikana nousi esiin välinpitämättömyys tai ajattelemattomuus siitä, miten opiskelijat aikuisten tukea ja esimerkkiä arvos-

35 35 tavat. Tämä ei tue nuorten motivaation ylläpitämistä tai uskoa oman muutoksen onnistumiseen. Vain pieni osa koulun aikuisista vaikutti olevan aidosti kiinnostuneita projektista antaakseen sille merkitystä läsnäolollaan, osallistumisellaan tai antamalla palautetta tekijöille. Päivä 1 Päivä 2 Päivä 3 Päivä 4 Osallistujat Poissaolijat Keskeyttäneet Kaikkiin mittauksiin osallistuneet - 12 / 23 8 / / 14 Yhteensä Kuvio 7: Osallistujat Holy Smoke -projektissa Ruusuja ja Risuja -kyselyn tuloksia Tavoitteiden toteutumista arvioitiin Ruusuja ja Risuja -kyselyllä, joka toteutettiin Omniassa projektin viimeisenä päivänä. Kysely tehtiin nimettömänä anonymiteetin säilyttämiseksi. Tulokset arvioitiin ja niistä saatiin tietoa projektin toteutumisesta ja onnistumisesta. Ruusuja ja Risuja- vastauksia saatiin 10 kappaletta. Kyselyssä oli viisi kysymystä ja vapaa sana- kenttä. KYSYMYS KYLLÄ EN OSAA SANOA EN TYHJÄ 1. Saitko projektista uutta tietoa nikotiiniriippuvuudesta? 2. Osaisitko käyttää nikotiinikorvaustuotteita ohjauksen perusteella? 3. Heräsikö mielenkiintosi nikotiinittomaan elämäntapaan? Tunnetko löytäneesi keinoja nikotiiniriippuvuuden vähentämiseksi? 5. Oliko annettu tuki ja kannustus sinua motivoivaa? Kuvio 8: Risuja ja Ruusuja -kyselyn tulokset

36 36 Vapaa sana -kenttään tuli vastauksia vain kaksi. Tämä oli odotettavissa kohderyhmän tuntien. Kuitenkin keskustelujen ja projektipäivien yhteenvedon sekä KYLLÄ- vastausten pohjalta palaute on ollut positiivista ja projekti on koettu tosi kivaksi ja kannustavaksi. Käytetty materiaali koettiin helposti ymmärrettäväksi ja tämän hetkistä elämäntilannetta läheltä käsitteleväksi. Opiskelijat vastasivat kyselyyn ennen viimeistä häkämittausta. Myös opettajilla ja muilla koulun työntekijöillä oli mahdollisuus vastata kyselyyn. Yksi koulun työntekijä vastasi kyselyyn. Purkkaparkista opiskelijat antoivat palautetta suullisesti suoraan tekijöille. He kertoivat saaneensa hyvää tietoa ja keskustelu tekijöiden kanssa oli avointa ja toisiaan arvostavaa. Opiskelijat lähestyivät tekijöitä rohkeasti ja kertoivat asioistaan suoraan. Mielipiteet otettiin vastaan kyseenalaistamatta nuorten ajatuksia ja kokemuksia Opinnäytetyön tekijöiden itsearviointi Opinnäytetyön tekijöiden oma motivaatio ja nuorten ajatusmaailman ymmärtäminen auttoi projektin valmistelussa ja toteutuksessa. Tavoitteena ei ollut opiskelijoiden täydellinen nikotiinivalmisteista vieroittaminen, vaan valistuksen, tuen ja motivoinnin tarjoaminen nuorille. Päätös nikotiinittomasta elämäntavasta ei ole helppo, ja prosessin läpikäymiseksi opinnäytetyöaika ei ollut riittävän pitkä. Muutokseen voi kuitenkin saada kipinän kuukauden mittaisesta nikotiinituotteista pidättäytymisestä ja välittömien vaikutusten huomaamisesta omassa kehossa ja ympäristössään. Opinnäytetyön teoriaosuuden tiedonhankinta oli raskas prosessi, joka vaati valtavan työmäärän tietojen hajanaisuuden kokoamiseksi. Se kuitenkin kannatti, sillä tiedon tiivistämistä hyödynnettiin projektiosuuden rakentamisessa ja toteutuksessa, tiedon siirtämisessä valistukseen ja itseoppimisen työvälineenä. Nikotiiniriippuvuus aiheena vaikutti olevan monelle vieraampi kuin tupakkariippuvuus, tai sen oletettiin olevan yksi ja sama asia. Useaan otteeseen opinnäytetyön edetessä tekijät kohtasivat olettamuksen, että opinnäytetyö käsittelee tupakkariippuvuutta. Tekijät halusivat kuitenkin pitää kiinni nikotiiniriippuvuus-termistä, sillä nuorten käyttämät nikotiinivalmisteet ovat laajempi käsite kuin tupakka savukkeiden muodossa yksistään.

37 37 Nikotiinituotteista käytössä on tupakka sekä nuuska, muutamalla opiskelijalla myös sähkötupakka. Tämän vuoksi opinnäytetyössä on avattu nimenomaan nikotiiniriippuvuuden ja tupakkatuotteiden haittavaikutuksia ja vieroitukseen liittyviä oireita sekä lyhyen- että pitkän aikavälin vaikutuksia terveyteen ja sairastumiseen. Tekijät ovat projektin aikana saaneet paljon kokemusta avoimesta kohtaamisesta nuorten kanssa. Havainnoitiin, että nuorten kanssa toimiessa vilpittömyys ja avoimuus kantavat pitkälle ja ammatillisen roolin pois jättäminen antaa nuorille mahdollisuuden tasavertaiseen ja tasa-arvoiseen kohtaamiseen. Tällöin keskusteleminen oli helppoa ja nuoret avoimia, suoria ja rehellisiä kertoessaan omista ajatuksistaan sekä kokemuksistaan. Keskustelussa käytettiin tavallisia termejä joita on helppo ymmärtää, ja nuorten kielikuvien ymmärtäminen tuki hyvin keskustelun etenemistä. Lyhyen aikavälin vaikutuksiin ja nuorten elämäntilanteeseen sopivat diat osoittautuivat hyviksi keskustelun avauksiksi niin nuorten itsensä kesken kuin tekijöiden kanssa. Tekstiosuudet olisivat dioissa voineet olla lyhyempiä, mutta sisällöllisesti tiivistetympi teksti ei olisi toiminut. Tekijöiden kohtaaminen nuorten kanssa oli luontevaa ja Purkkaparkin toiminta sujuvaa. Jos kyseessä olisi ollut pidempiaikainen projekti, olisi tehokkaampi jalkautuminen nuorten pariin ollut loistava keino tuen aktiivisempaan tarjoamiseen ja mahdollistanut yksilöllisempiä keskusteluja opiskelijoiden kanssa. 6 Pohdinta Opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa ohjausprojekti vuotiaille autonasentajaopiskelijoille Omnia Suomenojan yksikössä nikotiiniriippuvuuden haitoista, avata nikotiinittoman elämäntavan terveyttä edistäviä vaikutuksia, kertoa nikotiinittomuuden lyhyen aikavälin vaikutuksista psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin ja tukee nuoria päätöksen teossa. Opinnäytetyön tavoitteet olivat Lisätä nuorten ymmärrystä nikotiiniriippuvuudesta Ohjata nuoret ymmärtämään nikotiinin välittömiä haittavaikutuksia elimistössä Motivoida nuoria nikotiinittomaan elämäntapaan Antaa nuorille työkaluja riippuvuudesta irtautumiseen Opinnäytetyön tekijöiden mielestä tavoitteisiin päästiin kohtuullisesti. Nuorten ymmärrys nikotiiniriippuvuudesta ja nikotiinin välittömistä haittavaikutuksista kasvoi. Nuoret kokivat saaneensa myös uutta tietoa nikotiiniriippuvuudesta ja sen vaikutuksista ihmiseen kokonaisvaltaisesti. Tekijät pääsivät reflektion ja avoimen dialogin avulla nuorten kanssa hyvään keskusteluyhteyteen, jonka vuoksi tietoa oli helppoa jakaa. Yleisellä tasolla vaikuttaa siltä, että tupakointia ja nikotiiniriippuvuutta pidetään yhtenä ja samana asiana. Nuorilla on tietoa, että tupakointi voi johtaa keuhkosyöpään ja kuolemaan. Tiedollisesti tämä on varsin suppea osa-alue

38 38 nikotiiniriippuvuuden ja haittojen kirjossa. Lyhyen aikavälin vaikutuksista ei puhuta riittävästi, eikä niiden merkitys ole selvä edes kaikille aikuisille. Nuoret haluavat saada tarkennettua ja yksityiskohtaisempaa tietoa nikotiiniriippuvuudesta, sen vaikutuksista kehoon ja siitä, mitä riippuvuus itsessään merkitsee myös psyykkisen, fyysisen sekä sosiaalisen riippuvuuden näkökulmasta. Lisäksi nuoret haluavat spesifimpää tietoa nikotiinista irtautumisen keinoista. Nuorten motivointi ja työkalujen antaminen riippuvuudesta irtautumiseen puolestaan oli haasteellista. Vahvan tuen tarjonta nimenomaan arjessa mukana eläviltä aikuisilta ei ole riittävää. Havaittiin, että halua muutokseen on kyllä olemassa, mutta keinot muutoksen toteuttamiseen ovat vähäiset ja usko oman tilanteen muuttamiseen horjuu vahvan tuen puutteesta. Nikotiiniriippuvuus on autonasentajaopiskelijoilla vakavaa ja siihen tulisi tarjota - ei yksin koulun, vaan koko koulutoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden sekä kolmannen sektorin jatkuvaa, läsnä olevaa ja vahvaa tukea. Yksittäiset projektit terveyden edistämiseksi voivat antaa jollekin kipinän elämäntapamuutokseen, mutta työn tulisi olla saumatonta ja jatkuvaa. Lisäksi tekijät kokevat, että nuorten kanssa työskentelevien aikuisten tulisi asettaa itsensä nuorten asemaan: tasa-arvoinen kohtaaminen, omien riippuvuuksien myöntäminen ja yhteinen tsemppaaminen tuovat pitkällä tähtäimellä parempia tuloksia nuorten eteen tehtävässä työssä kuin itsensä eriyttäminen aikuisena nuorten joukosta. Riippuvuus on kuitenkin sama ja yhdistävä tekijä, olkoon se sitten täysi-ikäisellä aikuisella tai alaikäisellä autonasentajaopiskelijalla. Konkreettisempia työkaluja, kuten nikotiinikorvaustuotteita puolestaan alaikäisen on liian hankalaa saada niiden K18-rajoituksen vuoksi. Opinnäytetyön tekijät olivat erittäin tyytyväisiä projektin tavoittamaan henkilömäärään, sekä nikotiinittomaan kuukauteen sitoutuneiden määrään. Vaikka kaikki osallistujat eivät jatkaneet loppuun saakka, prosentuaalisesti kaikkiin mittauksiin ja keskusteluihin osallistui kuitenkin merkittävä osa Omnia Suomenojan autonasentajaopiskelijoista. Lounastauolla ruokasalissa esitetty Holy Smoke-Powerpoint tavoitti projektipäivinä kaikki ruokailuun osallistuneet, niin opiskelijat kuin opettajat ja muun henkilökunnan, jotka eivät ohjausprojektissa olleet mukana. Opinnäytetyön tekijöiden mielestä samankaltaisille projekteille olisi tilausta muissakin Suomen ammattikouluissa. Avainsanoina ohjausprojektin onnistumiselle tekijät pitävät riittävää jalkautumista opiskelijoiden pariin, keskusteluyhteyden luomista, syyllistämätöntä tukea ja kiireettömän kuunteluajan antamista opiskelijoille. Tällä hetkellä viesti nuorilta oli selkeä; lisää aikuisen aikaa ja tukea nikotiiniriippuvuuden hallitsemiseen ja siitä irti pääsemiseksi. Opinnäytetyön tekijät huomasivat suunnitteluvaiheessa, että muut samankaltaiset projektit suuntautuivat joko vahvasti internetiin, sosiaaliseen mediaan ja ns. kasvottomaan vertaistu-

39 39 keen tai tuen etsiminen jätettiin osallistujan omalle vastuulle. Tekijät päättivät palata perusasioihin ja antaa opiskelijoille mahdollisimman paljon tukea kasvotusten. Tämä malli osoittautui onnistuneeksi. Opiskelijat saatiin sitoutumaan projektiin, sekä luotua heihin luottamuksellinen ja reilu keskusteluyhteys. Jokaviikkoinen tapaaminen, antoi tekijöille mahdollisuuden kannustaa osallistujia jatkamaan sekä osallistujille tilaisuuden kysellä ja kertoa tuntemuksistaan kasvotusten. Verrattuna moniin muihin nikotiinin vastaisiin kampanjoihin, Holy Smoke-projektissa osallistujille annettiin kasvotusten tukea joka viikko, koko projektin ajan. Useissa tukikampanjoissa, ilmoittautuminen, seuranta ja tuki ovat virtuaalista. Esimerkiksi kansainvälisessä Lopeta ja voita-tyylisissä kilpailuissa vaaditaan puolen vuoden savuttomuus, tuona aikana tukea kasvotusten saa vain mahdollisesti perheeltä, ystäviltä tai työkavereilta. Lopeta ja voita- osallistujille on kilpailun järjestäjien taholta tarjolla vain virtuaalista tukea internetsivuston muodossa. Varsinaista suoraa keskusteluyhteyttä ammattilaiseen ei luoda missään vaiheessa, ellei osallistuja itse hakeudu esimerkiksi lääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolle. Vertailua muiden samankaltaisen kampanjoiden kanssa lähdettiin tekemään opinnäytetyön yhteenvedon jälkeen. Holy Smoke-projekti kesti vain kuukauden ja se toteutettiin kohtaamalla opiskelijat kasvotusten heidän oppilaitoksessaan. Opinnäytetyön tekijät havaitsivat selkeitä eroja muiden samankaltaisten kampanjoiden kanssa siinä, että Holy Smoke-projekti oli lyhyt interventio, jolla pyrittiin lisäämään tietoisuutta nikotiinin haitoista, kun taas vastaavanlaiset muut projektit ovat olleet pitkäkestoisempia (6-12 kuukautta) ja niissä tarjottu tuki ja valistus on ollut haettavissa internetistä ja kampanjan tavoite on ollut nikotiinituotteiden lopettaminen määrätyllä ajanjaksolla, esimerkiksi Lopeta ja voita-kilpailut. Näiden pidempiaikaisten projektien aikana nikotiinituotteiden välttämisen seuranta on pystytty tekemään pidemmän ajanjakson aikana, mutta Holy Smoke-projektissa nikotiinittomuuden jatkamisen seurantaan ei ollut mahdollisuutta. Näin ollen ne eivät kampanjoina ole vertailukelpoisia keskenään. Todellisten lopettajien määrää opinnäytetyöprojektiin osallistuneista ei voida arvioida. Se, kuinka paljon todellisia lopettajia projektin aikana syntyi, ei voida myöskään kartoittaa. Nikotiiniriippuvuudesta eroon pääseminen on huomattavasti pidempiaikaisempi ja elämäntapamuutoksen vaativa henkilökohtainen projekti, jota voidaan vain tukea opinnäytetyön kaltaisilla, terveyden edistämisen ja valistamisen näkökulmasta tehdyillä interventioilla. Tulokset niiden opiskelijoiden osalta, jotka osallistuivat projektiin ja veivät sen kunnialla loppuun asti, näkyvät opinnäytetyöhön tuoduissa taulukoissa. Heidän kohdallaan usko ajattelumallien ja elämäntapamuutokseen tähtäävän muutoksen osalta on positiivinen vain, jos vahvan tuen saaminen jatkui opinnäytetyöprojektin jälkeen.

40 Opinnäytetyön luotettavuus ja eettisyys Opinnäytetyön teoriakehyksen lähteitä etsiessä on pidättäydytty lähdekriittisyyden näkökulmasta sellaisissa tutkimuksissa, joissa tutkimusten tekijät ovat aiheeseen perehtyneitä alan ammattilaisia, sekä tutkittu tieto on perusteltua ja tutkimustavat ja -metodit ovat olleet avoimet ja selkeät, aineisto on ollut luotettavaa ja puolueetonta. Myös aineiston tekijöiden selvittäminen ja käytetyn tiedon ajantasaisuus, laatu ja uskottavuus ovat merkittäviä aspekteja lähteitä valittaessa. Erityistä tarkkuutta noudatettiin vieraskielisistä lähteistä käännettäessä. Lähdemerkinnät kirjattiin Laurean lähdemerkintäohjeistuksen mukaisesti sekä tekstiin, että lähdeluetteloon. Opinnäytetyön tekijöiden oman ammattialan käsitteistö on avattu ja määritelty lukijalle mahdollisimman hyvin. 6.2 SWOT-analyysi Opinnäytetyön eettisyyttä ja luotettavuutta pohdittaessa käytettiin SWOT-analyysia. Lyhenne SWOT tulee englannin sanoista Strengths (vahvuudet), Weaknesses (heikkoudet), Opportunities (mahdollisuudet) ja Threats (uhat) (Opetushallitus, 2017.) S (Vahvuudet) Luotettavat, ajantasaiset lähteet ja materiaali Hyvä, järjestelmällinen suunnitelma Yhteistyökumppaneiden ohjaus ja tuki Tekijöiden innovatiivisuus ja motivaatio Opiskelijoille tukea kasvotusten Ajankohtainen ja oikein kohdistettu aihe Nuorten halu kertoa omista tilanteistaan O (Mahdollisuudet) Aikuistuvien nuorten terveyden edistäminen Ymmärryksen ja tiedon lisääminen Vaikuttaminen ajatusmalleihin ja elämäntapaohjaus Pitkäjänteisen, kestävän projektin luominen Nuorten omien toiveiden kuuleminen koulun välituntitoiminnasta Palautekyselyn hyödyntäminen jatkossa Kuvio 9: SWOT-analyysi W (Heikkoudet) Mahdolliset käännösvirheet vieraalta kieleltä käännettäessä Alaikäinen kohderyhmä Tupakoimattomien opiskelijoiden huomiointimahdollisuudet vähäisiä Opettajien saaminen mukaan projektiin esimerkinomaisesti Tilojen heikkous rajoittaa toimintakykyä T (Uhat) Kohderyhmän sitoutumattomuus Projektin jatkuvuuden kyseenalaisuus Yleinen tuen puute kadottaa motivaation Nikotiinikorvaustuotteiden vaikea saatavuus (K18) Yleiset tai väärät käsitykset vahvasti juurtuneita Projektia arvioidessa toteutuksen jälkeen tekijät pohtivat kuinka SWOT:issa mainitut seikat käytännössä toteutuivat. Kaikki mainitut vahvuudet saatiin toteutumaan, myös projektin mah-

41 41 dollisuudet toteutuivat tekijöiden mielestä hyvin, lukuun ottamatta projektin pitkäjänteisyyttä ja kestävyyttä. Tähän ei opinnäytetyöprojektin aikataulun puitteissa ollut mahdollisuutta vaikuttaa eikä projektille olisi ollut mahdollista saada jatkajaa. Uhkien osalta tekijät onnistuivat kääntämään kohderyhmän sitoutumattomuuden mahdollisuudeksi ja onnistuivat sitouttamaan opiskelijat projektiin kiitettävästi. Myös yleisiä ja vääriä käsityksiä onnistuttiin hyvän keskusteluyhteyden kautta muuttamaan merkittävästi. Heikkouksista myös tilojen haasteellisuus onnistuttiin kääntämään vahvuudeksi käyttämällä hyväksi Omnia Suomenojalla sekä opetus, - että ruokailutiloja. Purkkaparkin helppo siirrettävyys mahdollisti tilojen optimaalisen käytön. 6.3 Jatkotutkimus ja kehittämisehdotukset Opinnäytetyön tekijät kiinnittivät projektin aikana huomiota nuorten omiin tunteisiin ja kokemuksiin tuen puutteesta. Suurinta huolta tekijöissä sai aikaan aikuisen tuen puuttuminen ja aikuisten kiinnostuksen puute nuorten tupakanvastaisia projekteja kohtaan. Tupakoivista opettajista ei ole tueksi, kotona ei välttämättä tiedetä nuoren nikotiiniriippuvuudesta tai työkalut tukemiseen ovat vähissä. Terveydenhoitaja on paikalla vain yhtenä päivänä viikossa, jolloin terveydenhoitajalle on vaikea saada aikoja. Useat nuorille suunnatut projektit ovat vain lyhytaikaisia, kun tukea kaivattaisiin pidemmällä aikavälillä. Jos nikotiinituotteista irtautuminen onnistuu lyhyen projektin ajaksi, on nikotiinittomuuden jatkaminen tuen ja ohjauksen loppumisen jälkeen vaikeaa. Toinen suuri ongelma ja kehittämisen aihe ovat alle 18-vuotiaiden nikotiinikorvaustuotteiden vaikea saatavuus. Käytännössä korvaustuotteiden saaminen vaatii lääkärintodistuksen. Nikotiinikorvaustuotteet eivät ole tällä hetkellä myöskään Kela-korvattavia, joten niiden käyttö on nuorelle kallista. Jatkotutkimusaiheena ehdotetaan tutkimusta nikotiiniriippuvaisten aikuisten suhtautumisesta nuorille suunnattuihin nikotiinittomuusprojekteihin ammattikouluissa. Tutkimuksessa voitaisiin kartoittaa, miten aikuiset uskovat nuorten nikotiiniriippuvuudesta irtautumiseen, miten oma riippuvuus suhteutetaan nuorten kokemaan riippuvuuteen, kuinka oma motivaatio lopettamiseen vaikuttaa terveyttä edistäviin projekteihin ja olisiko aikuisista osallistumaan yhdessä nuorten kanssa tehtävään nikotiiniriippuvuudesta irtautumista tukevaan projektiin. Pohjana työhön voidaan käyttää tätä opinnäytetyötä ja sen esiin tuomia huomioita vahvan tuen tarpeeseen niin aikuisilla, kuin myös nuorilla nikotiiniriippuvaisilla opiskelijoilla. Opinnäytetyön tulosten pohjalta voidaan todeta, että projektin aikana nuoria oli helpompi tavoittaa, kuin niitä nikotiiniriippuvaisia aikuisia, jotka olivat tietoisia kuukauden kestävästä projektista.

42 42 Lähteet Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet. THL, 4/2016. Viitattu Autoalan perustutkinto, Opetushallitus, Viitattu DiFranza, J.R Hooked from the first cigarrette. Sci Am. Heikkinen, A-M Oral health, smoking and adolescence. Helsingin Yliopisto. Viitattu Honkanummi, Eeva Tupakatta paras amiksessa yhteiskehittäminen Loppuraportti. Viitattu Kauppi, Paula. Käypä hoito-suositus. Duodecim Viitattu Kinnunen, J., Pere, L., Lindfors, P., Ollila, H., Rimpelä, A. Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö Sosiaali- ja terveysministeriö. Julkari Viitattu Korhonen, Tellervo. Käypä hoito-suositus. Duodecim Viitattu Kyngäs, H., Kääriäinen, M., Poskiparta, M., Johansson, K., Hirvonen, E. & Renfors, T Ohjaaminen hoitotyössä. Helsinki: WSOY. Martin, Terry. 3/2016. Current Global Smoking Statistics, Tobacco Use Statistics from Around the World. Viitattu Nikotiiniriippuvuus ja nikotiinivieroitusoireyhtymä. Terveyskirjasto. Duodecim Viitattu Nuori tupakoi. Vanhempainnetti. Mannerheimin lastensuojeluliitto. Viitattu Ollila, Hanna Nuoret ja tupakoinnin lopettaminen. Tutkimuksesta käytännön tukeen. KTL. 37/2008. Viitattu Opetushallitus, SWOT-analyysi Viitattu Patja, Kristiina. Tupakkariippuvuuden mekanismit. Lääkärikirja Duodecim Viitattu Päihdelinkki.fi. Viitattu Päivittäistavarakauppa on vastuullinen ikärajavalvottavien tuotteiden myyjä. Päivittäistavarakauppa Ry Viitattu

43 43 Rimpelä, A., Rainio, S., Huhtala, H., Lavikainen, H., Pere, L., Rimpelä, M. Nuorten terveystapatutkimus Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö Ruokolainen, O., Ollila, H., Sandström, P., Heloma, A. Kiistanalainen sähkösavuke käytön yleisyys, muutokset ja taustatekijät Viitattu searchgate.net/profile/hanna_ollila/publication/ _kiistanalainen_sahkosavuke_- _kayton_yleisyys_muutokset_ja_taustatekijat/links/56d7e62008aebabdb4030e20.pdf Saarelma, Osmo. Nikotiinikorvaushoidon kaikki muodot auttavat tupakoinnin lopettamisessa lähes kaksinkertaistaen onnistumismahdollisuuden. Tutkimusnäyttö. Terveyskirjasto Duodecim. Viitattu Saarelma, Osmo. Tupakoinnin lopettaminen. Lääkärikirja Duodecim Viitattu Salomäki, S-M., Tuisku, J Nuorten näkemyksiä tupakoinnin lopettamisesta ja lopettamisen tuesta. Suomen Syöpäyhdistys. Aldus Oy. Salomäki, S-M., Tuisku, J Nuuska nuorten maailmassa. Suomen Syöpäyhdistys ry. Aldus Oy. Savuton Suomi Viitattu Soinila, Seppo. Ajattele aivojasi. Terveyskirjasto Viitattu Suomen Syöpäyhdistys. Syöpäjärjestöt.fi. Viitattu Ajoneuvoasentaja, opetussuunnitelma. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Viitattu Sähkösavukkeita koskeva lainsäädäntö. THL Viitattu Terveydenhuoltolaki. 1326/2010. Finlex. Viitattu Tobacco and youth. Who.int Viitattu Tukia, H., Wilskman, K., Lähteenmäki, M Sosiaalisen markkinoinnin ABC. Käännös- Aazet Oy. Tampere: Juvenes Print. Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot. Duodecim Viitattu Tupakkalaki. 549/2016. Viitattu Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus. Käypä hoito-suositus Viitattu Vilkka, H., Airaksinen, T Toiminnallinen opinnäytetyö. Helsinki: Tammi.

44 44 Vähänen, Miikka. Tupakoinnin yhteiskunnalliset kustannukset ja niiden arviointimenetelmät. Raportti Julkari. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Juvenes Print Suomen yliopistopaino Oy. Viitattu Väyrynen, P., Saaristo, V., Wiss, K., Rigoff, A-M. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ammatillisissa oppilaitoksissa. Raportti Viitattu

45 45 Kuviot.. Kuvio 1: Häkämittauskortti ja arvontalipuke Kuvio 2: Projektikaavio Kuvio 3: Purkkaparkki Kuvio 4: Lounaspöytien tarjoilua Kuvio 5: Opiskelijoita Purkkaparkissa Kuvio 6: PowerPoint-esitys lounastauolla Kuvio 7: Osallistujat Holy Smoke -projektissa Kuvio 8: Risuja ja Ruusuja -kyselyn tulokset Kuvio 9: SWOT-analyysi... 40

46 46 Liitteet Liite 1: Fagerströmin testi Liite 2: Tiedote opiskelijoille alkavasta projektista Liite 3: Ruusuja ja Risuja -loppuarviointilomake... 49

47 47 Liite 1 Liite 1: Fagerströmin testi Kuinka riippuvainen olet nikotiinista? 1. Kuinka pian heräämisen jälkeen tupakoit ensimmäisen kerran? a) Viiden minuutin kuluessa 3 p b) 6-30 minuutin kuluessa 2 p c) minuutin kuluessa 1 p d) 60 minuutin jälkeen 0 p 2. Onko sinusta vaikeaa olla tupakoimatta tiloissa, joissa se on kiellettyä? a) Kyllä 1 p b) Ei 0 p 3. Mistä tupakointikerrasta sinun olisi vaikeinta luopua? a) Aamun ensimmäisestä 1 p b) Jostain muusta 0 p 4. Kuinka monta savuketta poltat vuorokaudessa? a) 1-10 savuketta 0 p b) savuketta 1 p c) savuketta 2 p d) 31 savuketta tai enemmän 3 p 5. Poltatko aamun ensimmäisinä tunteina enemmän kuin loppupäivän aikana? a) Kyllä 1 p b) En 0 p 6. Tupakoitko, jos olet niin sairas, että joudut olemaan vuoteessa suurimman osan päivää? a) Kyllä 1 p b) En 0 p Tulkinta: 0-2 pistettä Vähäinen nikotiiniriippuvuus 2-6 pistettä Kohtalainen nikotiiniriippuvuus 7-10 pistettä Voimakas nikotiiniriippuvuus Kahden kysymyksen testissä kysymykset 1 ja 4, pisteiden tulkinta: 0-1 pistettä Vähäinen riippuvuus 2 pistettä Kohtalainen riippuvuus 3 pistettä Vahva riippuvuus 4-6 pistettä Hyvin vahva riippuvuus Fagerström Test for Nicotine Dependence (FTND) Lähde: Heatherton TF, Kozlowski LT, Frecker RC, Fagerström KO. The Fagerström test for nicotine dependence: a revision of the Fagerström Tolerance Questionnaire. Br J Addict 1991;86:

48 Liite 2: Tiedote opiskelijoille alkavasta projektista 48 Liite 2