Lahden alueen erityinen kuntajakoselvitys, kuntajakoselvittäjien ehdotus ja yhdistymissopimus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lahden alueen erityinen kuntajakoselvitys, kuntajakoselvittäjien ehdotus ja yhdistymissopimus"

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Lahden alueen erityinen kuntajakoselvitys, kuntajakoselvittäjien ehdotus ja yhdistymissopimus 293/ /2013 Kunnanhallitus 217 Selvitystyön perusteista ja organisoinnista: Iitin kunta, Kärkölän kunta, Lahden kaupunki ja Nastolan kunta ovat tehneet valtiovarainministeriölle esityksen kuntarakennelain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen käynnistämisestä Iitin, Kärkölän ja Nastolan kuntien sekä Lahden kaupungin välillä ja selvittäjän määräämisestä kyseistä tehtävää suorittamaan. Tätä koskevat päätökset on hyväksytty Iitin kunnanvaltuustossa , Kärkölän kunnanvaltuustossa , Lahden kaupunginvaltuustossa ja Nastolan kunnanvaltuustossa Valtiovarainministeriö määräsi kuntarakennelain 15 :n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Hollolan kunnan, Hämeenkosken kunnan, Iitin kunnan, Kärkölän kunnan, Lahden kaupungin ja Nastolan kunnan välillä. Samalla ministeriö asetti kuntajakoselvittäjäksi varatuomari Seppo Huldénin. Selvitysaika on Valtiovarainministeriö asetti päätöksellään toiseksi kuntajakoselvittäjäksi filosofian kandidaatti, kaupunkineuvos Rolf Paqvalinin ajalle Saamiensa määräysten mukaisesti kuntajakoselvittäjät ovat tehneet kuntarakennelain 16 :n mukaisen erityisen selvityksen kuntajaon muuttamisesta Lahden seudulla kuuden kunnan alueella. Kuntajakoselvitys sisältää kuntajakoselvittäjien ehdotuksen, yhdistymissopimuksen sekä selvitysosan. Kuntajakoselvittäjien ehdotus, yhdistymissopimus ja selvitysosa olivat nähtävillä 30 päivän ajan kuulutuksen julkaisemispäivästä alkaen. Kuulutus nähtävilläolosta julkaistiin ilmoitustaululla ja kunnan verkkosivuilla 1.8. sekä Iitinseudussa 4. ja Ehdotus ja siihen liittyvät asiakirjat olivat nähtävillä Iitin kunnan kirjaamossa ja kirjastossa sekä Iitin kunnan ja Salpausselän kuntajakoselvityksen verkkosivuilla. Kuntalaisilla on nähtävilläoloaikana ollut mahdollisuus jättää huomautuksia kuntajakoselvittäjien ehdotuksesta ja yhdistymissopimuksesta. Määräaikaan klo 15 mennessä kunnanhallitukselle jätettiin viisi (5) huomautusta, kannanottoa tai lausuntoa. Huomautukset, kannanotot ja lausunnot kokonaisuudessaan jaetaan esityslistan oheismateriaalina ja niiden referaatit esittelytekstin lopusta. Kuntalaisten kuulemistilaisuus järjestettiin Iitissä Kuntajakoselvittäjien apuna ovat toimineet kuntien asettamat työryhmät. Kunnanhallitusten asettama johtoryhmä, jonka jäseninä ovat toimineet kunnanvaltuustojen ja kunnanhallitusten ensimmäiset puheenjohtajat, on

2 toiminut selvityksen poliittisia linjauksia valmistelevana työryhmänä. Kunnanhallitukset ovat erikseen asettaneet neljä luottamushenkilöistä koostuvaa työryhmää, jotka ovat valmistelleet kuntarakennelain 8 :n tarkoittaman yhdistymissopimuksen edellyttämiä asioita. Työryhmät ovat olleet talous- ja henkilöstötyöryhmä, demokratiatyöryhmä, palveluverkkotyöryhmä ja tulevaisuustyöryhmä sekä erillinen henkilöstötyöryhmä, joka on toiminut kuntien yhteisenä yhteistoimintaelimenä. Kuntajakoselvitysprosessin aikana kunnanhallituksille on järjestetty viisi yhteiskokousta ja kunnanvaltuustoille kolme yhteisseminaaria. Kuntarakenneselvittäjien ehdotuksesta ja yhdistymissopimuksesta Talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportista ilmenee, että kuuden selvityskunnan yhteinen talouden sopeuttamistarve seuraavien kolmen vuoden aikana on yhteensä 99 M. Lahden sopeuttamistarve on euromääräisesti suurin 69,0 M ja Hämeenkosken pienin 1,2M. Iitin sopeuttamistarve on 3,3M. Mikäli sopeuttaminen toteutettaisiin pelkästään kunnallisveroa korottamalla, olisi Iitin kunnallisveroprosentin nostotarve noin 3,5 prosenttia. Talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportissa kuntien arvioima yhteinen säästöpotentiaali on 50 M eli noin puolet sopeuttamistarpeesta. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään siten, että kuntien toimintamenot vähenevät 1 Mrd vuoteen 2018 mennessä. Koska valmistelu valtionhallinnossa on kesken, voidaan vain karkeasti asukasluvun perusteella arvioida mahdollista selvityskuntien osalle tulevaa säästöä. Selvityksessä selvityskuntien osalta tehtävien vähentämisen vaikutuksen on arvioitu olevan yhteensä noin 28 M. Siihen missä määrin rakennepoliittisen ohjelman tavoitteet ja sitä kautta saatava säästö tulee toteutumaan, on suhtauduttava kriittisen varautuneesti. Toisaalta kuntien tehtävien vähentämisen kautta saatavaa säästöä on pidettävä kuntaliitoksen kannalta suhteellisen neutraalina tekijänä. Mahdollinen säästö toteutunee kunnittain arvioituna suurin piirtein yhtä suurena riippumatta siitä toteutuuko kuntaliitos vai ei. Oleellisimpina kunnan talouteen vaikuttavina tekijöinä ovat kunnan tulokehitys, joka riippuu kunnan kilpailukyvystä, elinvoimasta ja työllisyyden kehityksestä sekä kunnan menokehitys, joka riippuu kunnan järjestämien palvelujen tehokkuuden eli tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehityksestä. Kuntien yhdistymisellä saavutettavissa olevista hyödyistä osa on sellaisia, että ne realisoituvat vasta pidemmällä aikavälillä. Talous- ja henkilöstötyöryhmän raportissa arvioidaan, että yhdistyneessä kunnassa saadaan kustannussäästöjä jo vuodesta 2017 alkaen ainakin ICT-kustannuksissa, itsenäisyyden kustannuksissa sekä lisäsäästöjä toimintojen päällekkäisyyksiä ja johtotasoja poistamalla. Lisäksi henkilöstön määrää voidaan vähentää eläköitymisen myötä jo laissa

3 henkilöstölle taatun viiden vuoden irtisanomissuojan aikana. Uusi kunta saa myös kertaluonteisia tuloja, joita ovat yhdistymisavustus 8 M sekä yhdistymisen vuoksi tarpeettomaksi tulevan omaisuuden myyntitulot. Selvityksessä arvioidaan lisäksi, että uudessa kunnassa voidaan jättää tekemättä osa sellaisista investoinneista, jotka jouduttaisiin tekemään, mikäli kunnat jatkaisivat itsenäisinä. Yhdistymisestä saatavia suoria taloudellisia hyötyjä vähentävät uuden kunnan toiminnan alkuvuosina yhdistymisestä seuraavat yhdistymiskustannukset. Selvityksessä on arvioitu, että uudella kunnalla olisi erillisiä kuntia paremmat mahdollisuudet käyttää hyväksi aikanaan käynnistyvää taloudellista kasvua sekä lisätä verotulojaan ja vähentää työttömyydestä aiheutuvia menoja. Selvityksessä laadittu kuntien välinen palveluiden tuottamisen kustannusten vertailu osoittaa, että uudella kunnalla on mahdollisuus päästä merkittäviin kustannussäästöihin valitsemalla yhdistyvistä kunnista parhaat palvelu-, hallinto- ja johtamismenettelyt. Selvityksessä esitetyt liitoksen taloudellisia vaikutuksia koskevat arviot on tehty tilanteessa, jossa sote-ratkaisun taloudellisista vaikutuksista ei ole tietoa. Arvioita tehtäessä ei myöskään ole ollut tietoa kunnilta mahdollisesti poistettavista tehtävistä. Selvittäjien arvio esitettyjen laskelmien perusteella on, että kuntien tulisi yhdistyä jo pelkästään talouslukujen perusteella. Yhdistymissopimus on sitova valtuustojen tekemistä yhdistymispäätöksistä alkaen edellyttäen, että kaikki kunnat tekevät yhdistymisestä myönteisen päätöksen. Yhdistyminen toteutettaisiin siten, että kaikki kuusi kuntaa lakkaisivat ja ne yhdistettäisiin perustamalla uusi kunta. Uuden kunnan nimi olisi Lahti ja se aloittaisi toimintansa Yhdistymissopimus olisi voimassa vuoden 2019 loppuun asti. Kuntarakennelain 29 :n mukainen henkilöstön irtisanomissuoja kestää viisi vuotta ja olisi on voimassa välisen ajan. Yhdistymissopimuksessa on määritelty kuntien yhdistymisen tarkoitukseksi vahvistaa alueen elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä Tavoitteena on kehittää uudesta kunnasta asumisolosuhteiltaan ja palveluiltaan houkutteleva ja kääntää asukasluku kääntyy kasvuun. Kasvun myötä alueen asema ja kyky ajaa alueen etuja suomalaisessa yhteiskunnassa paranisi. Tulevaisuustyöryhmässä linjatulla tavalla nykyisiä keskustaajamia ja maaseutualuetta kehitettäisiin tasapuolisesti. Nykyisistä kunnista muodostettavat vahvat osakeskukset olisivat yhdessä verkosto, jolla turvattaisiin julkisten ja yksityisten palvelujen saavutettavuus alueen eri osissa. Uuden Lahden strategisena päätavoitteena olisi saada aikaan kasvun kierre, jossa nykyistä tehokkaammalla elinkeinopolitiikalla ja edunvalvonnalla

4 saataisiin aikaan nykyistä suurempi työpaikkojen määrän kasvu. Päätavoitteen toteuttamisessa uuden Lahden kahdeksan strategista perustavoitetta olisivat: 1. Työpaikkojen määrän lisääminen avoimella sektorilla, 2. Asukasluvun kasvattaminen 1 %:lla vuodessa, 3. Kunnan talouden saaminen kestävälle pohjalle, 4. Yhdyskuntarakenteen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä kehittäminen, 5. Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen, 6. Asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen lisääminen, 7. Kunnan kehittäminen nuorten kaupungiksi ja 8. Kunnan neuvotteluaseman valtakunnallinen vahvistaminen. Uuden kunnan strategian ensimmäiset linjaukset tehdään yhdistymissopimuksessa ja niitä täsmennetään yhdistymishallituksen toimesta vuosina. Yhdistymishallitus käynnistäisi välittömästi uuden kunnan strategian laadinnan. Uuden Lahden strategia hyväksyttäisiin ja muutettaisiin konkreettiseksi toteuttamisohjelmaksi uuden valtuuston toimesta loppuvuodesta Yhdistymishallitus vastaa kuntarakennelain 10 :n mukaisesti yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kunnan toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta. Yhdistymishallituksen toiminta käynnistyy välittömästi sen jälkeen, kun kuntien valtuustot ovat tehneet yhdistymisesitystä koskevat päätöksensä ja valinneet yhdistymishallitukseen omien kuntiensa jäsenet ja varajäsenet. Yhdistymishallitus vastaa uuden kunnan toiminnan käynnistämisen valmistelusta siihen asti, kunnes uuden kunnan kunnanhallitus on valittu. Nykyisten kuntien valtuustot ja hallitukset keskittyisivät vuosina omien kuntiensa toiminnan hoitamiseen noudattaen yhdistymissopimusta. Kuntarakennelain 31 :n mukaan kuntien yhdistymistä koskevan valtioneuvoston päätöksen tekemisen jälkeen yhdistyvän kunnan viranomainen ei saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia ja joista päättäminen olisi yhdistymissopimuksen tarkoituksen vastaista. Kuntarakennelain 31 :n mukaista periaatetta sovellettaisiin heti kun kuntien valtuustot ovat tehneet yhdistymispäätöksen. Yhdistymishallitukseen valittaisiin 17. Yhdistymishallitukseen tulisi Hollolalle kolme paikkaa, Hämeenkoskelle yksi paikka, Iitille kaksi paikkaa, Kärkölälle yksi paikka, Lahdelle kahdeksan paikkaa ja Nastolalle kaksi paikkaa. Näin millekään kunnalle ei tulisi yhdistymishallituksessa yksinään enemmistöä. Poliittiset voimasuhteen määrittyisivät vuoden 2012 kuntavaalien tulosten mukaisesti. Uudessa kunnassa valtuuston koko olisi ensimmäisen täyden valtuustokauden 75 valtuutettua. Tämän jälkeen siirryttäisiin tuolloin voimassa olevan kuntalain edellyttämään valtuuston vähimmäiskokoon.

5 Valtuustoryhmien puheenjohtajista muodostettaisiin poliittista päätöksentekoa koordinoiva toimielin. Ensimmäisessä kaupunginhallituksessa olisi 15 jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja olisi kokopäivätoiminen luottamushenkilö ja varapuheenjohtajat puolipäivätoimisia luottamushenkilöitä. Osa kaupunginhallituksen työstä organisoitaisiin kahteen jaostoon, jotka olisivat elinvoima- ja työllisyysjaosto sekä konserni- ja tilajaosto. Jaostojen puheenjohtajina toimisivat kaupunginhallituksen varapuheenjohtajat. Uuteen kuntaan perustettaisiin sivistyslautakunta, tekninen- ja ympäristölautakunta, rakennus- ja ympäristölupalautakunta, joissa kussakin olisi 11 jäsentä. Lisäksi perustettaisiin tarvittavat lakisääteiset lautakunnat. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita varten valtuusto valitsisi poliittisen koordinaatio-ryhmän sekä tarvittaessa asiantuntijajohtokuntia kunnan tuottamia palveluita varten. Uuteen kuntaan perustettaisiin nykyisten Hollolan, Hämeenkosken, Iitin, Kärkölän ja Nastolan kuntien alueelle aluejohtokunnat. Aluejohtokunnassa olisi yhdeksän jäsentä joista vähintään viiden jäsenen olisi valintahetkellä asuttava alueella. Aluejohtokuntien jäsenet valitsisi valtuusto. Aluejohtokunta antaisi lausuntonsa eri hallintokuntien tekemistä, aluetta koskevista merkittävistä suunnitelmista sekä talousarviosta ja -suunnitelmasta ja seuraa niiden toteutumista. Aluejohtokunta toimisi tiiviissä yhteistyössä alueella toimivien yhteisöjen kanssa alueen identiteetin, palveluiden ja elinvoimaisuuden kehittämiseksi. Aluejohtokunta päättäisi määrärahojensa puitteissa tuista ja avustuksista toimialueensa asukkaiden järjestö-, vapaa-aika-, kulttuuri-, liikunta-, kyläja muuhun harrastetoimintaan sekä erilaisille tapahtumille. Aluejohtokunta seuraisi ja arvioisi kunnan palveluiden laatutason ja asukastyytyväisyyden toteutumista alueellaan. Aluejohtokunta järjestäisi ja mahdollistaisi paikallisia tapahtumia, kansalaisten kuulemistilaisuuksia ja foorumeita toimialueellaan. Aluejohtokunnan käytettävissä oleva määräraha päätettäisiin vuosittain kaupunginvaltuuston talousarviokäsittelyn yhteydessä. Yhdistyvien kuntien henkilöstöhallinnossa siirryttäisiin heti valtuustojen yhdistymispäätösten jälkeen yhteisiin toimintaperiaatteisiin. Yhdistyvät kunnat eivät perustaisi taikka täyttäisi toistaiseksi voimassa olevia virkoja eivätkä palkkaisi uusia työntekijöitä uusiin, toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin ilman yhdistymishallituksen lupaa. Henkilöstö palkattaisiin ja sijaiset määrättäisiin ensisijaisesti yhdistyvien kuntien henkilöstöstä. Palkkausjärjestelmiin luotaisiin yhteiset toimintamallit. Uuden Lahden palveluiden periaatteiksi kirjattaisiin hyvien ja toimivien käytäntöjen säilyttäminen sekä palvelujen tarjoaminen siellä missä niille olisi riittävästi kysyntää, kuntalaisten yhdenvertaisuus huomioiden. Palvelut järjestettäisiin kestävän talouden ja tasalaatuisuuden periaatteella pääsääntöisesti nykyisissä kuntakeskuksissa, joista muodostuisivat uuden

6 kunnan kehittyvät osakeskukset. Osakeskuksia olisivat nykyisen Lahden kaupungin muodostama kaupunkikeskus, Hollolan Salpakankaan, Nastolan kuntakeskuksen ja Iitin Kausalan muodostamat kaupunkimaiset osakeskukset, Kärkölän Järvelän yhdessä Kärkölän kirkonkylän kanssa muodostama osakeskus ja Hämeenkosken kirkonkylän muodostama pieni osakeskus. Palveluita tuotettaisiin myös osakeskusten ulkopuolella siellä missä nykyisinkin niin kauan kun se olisi käyttäjien lukumäärä, toimitilojen kunto yms. taloudellisuuteen ja toiminnallisuuteen vaikuttavat seikat huomioiden tarkoituksenmukaista. Kaupunkimaisessa osakeskuksessa, jollainen Iitin Kausala olisi, tuotettaisiin varhaiskasvatusta ja perusopetusta. Lukiokoulutusta voitaisiin tuottaa, mikäli opiskelijamäärät olisivat muutoin riittävät, taikka koulutus voitaisiin hoitaa tarkoituksenmukaisesti yhdessä perusopetuksen kanssa. Kaupunkimaisessa osakeskuksessa tuotettaisiin vanhustenhuollon palveluita, kaikkina arkipäivinä hoitajan ja lääkärin vastaanottoa, hammashoitajan ja hammaslääkärin vastaanottoa, neuvola-, laboratorio- ja fysioterapiapalveluita sekä sosiaalihuollon palveluita keskitettyjä erikoispalveluja lukuun ottamatta. Kaupunkimaisessa osakeskuksessa tuotettaisiin monipuolisia nuoriso-, kirjasto-, kulttuuri- ja lii-kuntapalveluja. Yhdistyvät kunnat sitoutuisivat hoitamaan talouttaan vuosina talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportissa edellytetyllä ja johtoryhmän linjaamalla tavalla. Hyväksyessään yhdistymissopimuksen kunkin kunnan kunnanvaltuusto samalla sitoutuu siihen, että kunnassa toteutetaan vuosina sellaiset palveluiden ja talouden sopeutustoimet, joiden tuloksena toimintamenot vuonna 2016 ovat yhdistymissopimuksessa sovitulla tasolla. Iitin osalta tämä tarkoitta, että toimintamenojen pitäisi olla 2,0 M pienemmät kuin vuonna Lisäksi kuntien veroprosentin on oltava riittävä, jotta vuoden 2016 tilinpäätöksessä kertynyt ylijäämä on korkeintaan 25 % pienempi kuin vuoden 2013 tilinpäätöksessä. Kuntien yhdistyminen tarjoaa mahdollisuuden saavuttaa säästöjä verrattuna itsenäisinä kuntina jatkamiseen organisaation pienentämisen, päällekkäisyyksien poistamisen ja toimintojen uudelleen organisoimisen myötä. Säästöjen toteutuminen ei kuitenkaan ole yhdistymisen automaattinen seuraus vaan edellyttää onnistumista organisaatioiden yhdistymisen toteuttamisessa ja erityisesti yhdistymisen johtamisessa. Yhdistyneellä kunnalla on itsenäisiä kuntia paremmat mahdollisuudet allokoida resursseja elinkeinopolitiikkaan ja edunvalvontaan. Tätä kautta on mahdollista parantaa alueen kilpailukykyä ja olosuhteita uusien työpaikkojen syntymiselle alueelle. Uusien työpaikkojen syntyminen on edellytys alueen korkeana pidettävän työttömyysasteen alenemiselle sekä toisaalta alueen väestömäärän kasvulle. Työpaikkojen lisääntymisellä ja työttömyysasteen alenemisella on suora vaikutus uuden kunnan tulorahoitukseen. On kuitenkin huomattava, että kilpailukyvyn paraneminen

7 ja työpaikkojen lisääntyminen on kuntaliitokseen sisältyvä mahdollisuus, ei kuntaliitoksen automaattinen seuraus. Yhdistymissopimukseen on otettu palveluverkkoa ja aluedemokratiaa koskevia kirjauksia joiden voidaan katsoa keskeisiltä osiltaan täyttävän kuntarakenneselvityksessä mukana olleiden Iitin kunnan edustajien ajamat palveluverkkoa ja aluedemokratiaa koskevat tavoitteet sekä turvaavan kuntalaisten palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet riittävällä tavalla. Yhdistymissopimukseen sisältyy Iitin kuntaa jo ennen uuden kunnan aloittamista velvoittavia määräyksiä talouden hoidosta ja sopeuttamisesta. Sopeuttamisvelvoitteita on pidettävä erittäin haastavina, mutta toisaalta vähintään vastaavat sopeuttamistarpeet ovat olemassa myös itsenäisenä kuntana jatkettaessa. Kuntarakennelain mukaisista yhdistämisen edellytyksistä Kuntarakennelain 2 :n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelain 4 :n mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1. kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2. alueen asukkaiden palveluja ja elinolosuhteita; 3. alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4. alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Edellä olevista kuntarakennelain tarkoittamista edellytyksistä ainakin yhden tulee täyttyä, jotta kuntajaon muuttaminen olisi mahdollista. Selvittäjät katsovat kuntarakenteen muuttamisen tarpeelliseksi ja, että kuntarakennelain 2 :n ja 4 :n mukaiset edellytykset kuuden kunnan yhdistämiselle yhdeksi kunnaksi täyttyvät. Kuntalaisten huomautukset, kannanotot ja lausunnot Kuntajakoselvittäjien ehdotuksesta ja yhdistymissopimuksesta jätettyjen huomautusten, kannanottojen ja lausuntojen referaatti: Into Nummilan kannanotto, päiväämätön, saapunut : Esitetty kuntaliitos ei tuo mitään lisäarvoa Iittiin jos verrataan itsenäisen Iitin toimintaan. Uusi kunta tulee yhdenmukaistamaan kuntalaisten palvelutasot ja hinnat. Iitin osalta se merkitsee leikkauksia koska Iitin nykytilanne on

8 keskiarvon yläpuolella. Iitti on pinta-alaltaan ryhmän suurin kunta (31.36%). Yhteisöverotuotto on 1.43 /as. Veroprosentin korotusvara selyityksen mukaan ryhmän korkein Iitillä on hyvät edellytykset toimia itsenäisenä kuntana. Toimintoja on karsittu ia sopeutettu ajallaan. Kunnalla on hyvä henkilöstö palvelemassa. Työpaikkaomavaraisuus on hyvä ja yritykset laadukkaita. Siitä vaan eteenpäin. Päätösesitys: Iitin kunta jatkaa toimintaa itsenäisenä kuntana ja ilmoittaa ettei se osallistu esitettyyn kuntaliitokseen. Marja Karhun huomautus : 1. Julkisuudessa esitettyjen tietojen perusteella on jäänyt epäselväksi onko valtuusto päättämässä sitovasti kunta liitoksesta yhdistymissopimuksineen vai jatkoneuvotteluista ja mahdollisen uuden, II sopimuksen laatimisesta niiden kesken, jotka I sopimuksen ovat hyväksyneet. 2. Asiassa ei ole otettu riittävästi huomioon mm. sote-ratkaisun, Tillolan moottoriurheilukeskuksen ja hevosurheilukeskuksen vaikutusta Iitin elinvoimaisuuteen ja kehitykseen. 3. Yhdistymishallitukselle ollaan antamassa lain vastaisesti liikaa toimivaltaa. 4. Sopimuksen kohdan 2.2. asukasluvun satrategisessa perustavoitteessa todettu maininta "...houkuttelevat metropolialueella työssä käyviä asumaan kunnassa" on ristiriidassa KRL:n 2 :n tavoitteen "kunta muodostuu työssäkäyntialueesta kanssa". 5. Sopimuksessa (kohta 9.3) on vuodelle 2017 asetettu yksi tarkka ei-sitova tavoitevero% 20,25 että sitova määräys "veroja kerätään vähintään saman verran kuin kunnat keräsivät erillisinä v " Vuoden 2016 verokertymä ei ole vielä tiedossa. 6. Julkisuudessa on painotettu sopimuksen olevan juridisesti sitova. Myöskään sopimuksen säästövelvoitteiden toteutumisesta ei ole konkreettisia takuita. Yhdistymisavustuksesta käytetään merkittävä osuus muuhun kuin elinvoimaisuuden parantamiseen. Em. perusteella ei ole nähtävissä, että yhdistymissopimuksella parannettaisiin Iitin kunnan taloudellisia tai muita edellytyksiä varmemmin paremmin verrattuna siihen, että Iitin elinvoimaisuus ja kehitys voidaan turvata mm. lisääntyvällä hyvällä yhteistyöllä seutukunnan muiden kuntien kanssa. Iitin nuorisovaltuuston kannanotto :

9 Iitin nuorisovaltuusto esittää kunnanhallitukseen, että tämä hylkää yhdistyssopimuksen seuraavin perustein: Palveluiden mahdollinen siirtyminen Lahden keskustaan. Pelko iittiläisten perinteiden katoamisesta liittymisen jälkeen. Pelko kunnallisen sektorin työpaikkojen vähenemisestä ja kuntalaisten käytettävissä olevien palveluiden yhdenvertaistaminen uuden kunnan mukaan (liikunapaikkamaksut, kulttuuripaveluiden huononeminen, seurakunnan yhteistyöt, kunnan sisäisten palvelurakenteiden muuttuminen liitoksen myötä (Iitin nuorisotoimen ja Iitin seurakunnan yhteistoiminta). Yrjö Nurmen, Kirsti Pitkänen-Nurmen, Heikki Savelaisen, Mari Savelaisen, Kiira Ilmarisen, Leena Savelaisen ja Anna-Leena Ilmarisen kannanotto : Haluamme, että Iitti säilyy itsenäisenä, sillä toistaiseksi kuntaliitokselle ei ole riittäviä perusteita. Lisäksi oma asiansa on se, ettei sote-uudistuksen taloudellisia vaikutuksia kunnille tunneta. Iitti ei ole kriisikunta. Itsenäisenä jatkamisen edellytyksiä ei juuri ole selvitetty. Lahden talous on huonossa jämässä ja investointirästit suuret. Asukkaiden ja kunnan yhtenäisyyden ja toimeliaisuuden kannalta itsenäisyyden säilyttäminen on tärkeää. Liitoksien yhteydesäs maaseudulle rakentaminen on vaikeutunut. Liitosselvitys on myös sivuuttanut liitoksen vaikutukset kolmannelle sektorille. littiläiset ansaitsevat vähintään hyvät perusteet kuntaliitokselle. Iitin kyläasiain neuvottelukunnan lausunto : Iitin alueella ei ole syrjäytyviä maaseutualueita. Kuntajakoselvityksessä mainitana erityisesti VT12:n parantaminen välillä Lahti-Kouvola, joka vaikuttaa Kausalan ja Nastolan osakeskusten välillä tapahtuvan liikenteeseen. Kuntajakoselvityksessä mainitaan useassa kohdassa maaseudun elinvoimaisuuden turvaaminen ja perustuotantoon, (maa-ja metsätalouteen), tukeutuvien elinkeinojen kehittäminen. Maaseudun elinvoimaisuuden turvaamisesta kuntajakoselvityksessä mainitaan maaseudun taajamiin järjestettävät tarvittavat lähipalvelut. Kuntajakoselvitys on ottanut huomioon myös lähidemokratian toteuttamisen aluejohtokunnilla ja monipuolisilla osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmillä koko kunnan alueella. Iitin kyläasiain neuvottelukunta pitää Salpauskuntajakoselvitystä Iitin maaseudun/kylien ja maaseutuelinkeinojen osalta positiiviseen kehitykseen ohjaavana ja katsoo, että selvitys tukee maaseudun asuttuna pysymistä.

10 Kunnanhallituksen lausunto koskien kannanottoja, lausuntoa ja huomautusta: Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan, että Iitin kunnalle toimitetut kuntaliitosta koskevat kannanotot ovat eri perustein kuntaliitosta vastustustavia ja kunnalle toimitettu lausunto kuntajakoselvitykseen myönteisesti suhtautuva. Kannanotot ja lausunto eivät sisällä varsinaisia kysymyksiä joihin kunnanhallituksen tulisi vastata tai muutoin ottaa kantaa. Kunnanhallitus merkitsee kuitenkin niissä esitetyt seikat ja mielipiteet tiedoksi. Selvityksestä jätettyyn Marja Karhun huomautukseen sisältyy kysymyksiä joihin kunnanhallituksen tulee vastata. Kunnanhallitus vastaa huomautuksessa esitettyihin asioihin seuraavaa: Kohdassa 1. esitetystä kysymyksestä ja näkemyksestä valtuuston kuntaliitosta koskevan päätöksen sitovuudesta: Valtuuston mahdollinen myönteinen päätös kuntaliitoksesta sitoo Iitin kuntaa edellyttäen, että kaikki kuusi kuntaa tekevät kuntaliitoksesta myönteisen päätöksen. Päätöksenteon kohteena oleva sopimus koskee kuuden kunnan liitosta. Mikäli yksi tai useampi kunta hylkää sopimuksen, ei sopimuksen tarkoittamaa kuuden kunnan liitosta voi syntyä, eikä sopimus silloin sido myöskään myönteisen päätöksen tehneitä kuntia. Todennäköistä on, että myönteisen päätöksen tehneiden kuntien kesken käydään uusi neuvottelukierros. Uusien neuvottelujen pohjalta mahdollisesti syntyvä uusi sopimus edellyttää valtuustoilta uudet hyväksyvät liitospäätökset, ennen kuin se tulee kuntia sitovaksi. Kohdasta 2: Kohdassa esitettyjen vielä toteutumattomien hankkeiden mahdollisia vaikutuksia ei voida konkretisoida niin, että niiden vaikutusten arvioiminen tai huomioiminen yksittäisinä hankkeina olisi selvityksen kannalta mahdollista tai tarkoituksenmukaista. Moottoriurheilukeskuksen ja hevosurheilukeskuksen osalta voidaan kuitenkin todeta, että ne toteutuessaan varmasti lisäisivät nykyisen Iitin alueen elinvoimaisuutta niin itsenäisessä kuin uudessakin kunnassa. Voidaan myös arvioida, ettei kuntaliitos todennäköisesti ainakaan huonontaisi hankkeiden toteutumismahdollisuuksia. Kohdasta 3: Sopimuksessa yhdistymishallituksen tehtävistä ja toimivallasta annetuilla määräyksillä ei ole tarkoitus ohittaa lain pakottavia määräyksiä. Yhdistymishallitukselle sopimuksessa annetun oikeuden tarkistaa sopimuksessa olevia taloudellisia ehtoja on tulkittava tarkoittavan nimenomaan oikeutta tarkistaa ehtoja, ei tehdä niihin sellaisia muutoksia joita voitaisiin pitää sopimusmuutoksena. Kohdasta 4: Sopimuskohdan 2.2 ei voida katsoa olevan ristiriidassa kuntarakennelain 2 :n kanssa. Se, että kunnat muodostettaisiin niin etteivät kuntalaiset kävisi töissä muualla kuin oman asuinkuntansa alueella ei ole realistista eikä sellaista tavoitetta voida katsoa kuntarakennelakiinkaan sisältyvän.

11 Uudessa kunnassa kaikilla sen asukkailla on yhtäläiset mahdollisuudet pyrkiä valtuustoon ja muihin luottamustoimiin. Vanhojen kuntien alueelle perustettavien aluejohtokuntien tarkoitus on edistää paikallisdemokratiaa uudessa kunnassa. Strategisiin perustavoitteisiin otettua tavoitetta Kunnan kehittäminen nuorten kaupungiksi ei voida pitää syrjivänä. Tavoitteen tarkoitus on edistää nuorten pysymistä alueella sekä sijoittumista alueelle. Tällä pyritään osaltaan lisäämään alueen elinvoimaa. Tavoitteen tarkoitus ei ole syrjiä muita ikäryhmiä. Kohdasta 5: Sopimuksessa asetettu tavoitevero perustuu selvityksen yhteydessä tehtyihin laskelmiin ja selvitysmiesten arvioon. Uuden kunnan valtuuston toiminnasta on sovittu yhdistymissopimuksen kohdassa Valtuuston toiminnan aloittamisesta on säädetty myös kuntarakennelain 6 luvussa. Kohdasta 6: Yhdistymissopimuksen palveluverkkoa koskevat linjaukset on tehty uutta kuntaa sitoviksi. Hallinto-oikeuden yksittäistapausta koskevasta päätöksen perusteella ei voida suoraan päätellä toisen yhdistymissopimuksen sitovuutta. Kuntarakennelain 54 :n 1 momentin mukainen erityinen valitusoikeus koskee, kuten huomautuksessa on todettu, vain ennen kyseisen kuntajaon voimaantuloa tehtyjä kunnan päätöksiä. Uuden kunnan aloitettua on kuntalaisten käytössä normaalit kunnan päätöksiin kohdistuvat muutoksenhakukeinot. Päätöksentekomateriaalit Lahden alueen erityinen kuntajakoselvitys, kuntajakoselvittäjien ehdotus ja yhdistyssopimus pvm sekä edellä mainitut huomautukset, kannanotot ja lausunnot ovat esityslistan oheismateriaalina. Valtuutetuille ilmoitettiin sähköpostitse ja osittain postitse mahdollisuudesta tutustua Salpausselän kuntajakoselvityksen työryhmien loppuraportttien sisältöön sekä esittää toivomus materiaalin saamisesta tulosteena. Loppuraportit lähetettiin postitse niille valtuutetuille, joilla ei ole käytössä sähköpostiosoitetta tai jotka olivat esittäneet toivomuksen raporttien paperiversioista. Lisäksi kuntajakoselvityksen organisaatio lähetti kaikille valtuutetuille muistitikun, joka sisälsi mm. työryhmien loppuraportit ja kuntajakoselvittäjien selvityksen ja ehdotuksen sekä yhdistymissopimuksen. Esittely Asian esittelee kunnanhallituksessa va. kunnanjohtaja paitsi yhdistymissopimuksen 6.3.-kohdan osalta kunnanhallituksen puheenjohtaja. Lisätietoja: va. kunnanjohtaja Riku Rönnholm, puh , riku.ronnholm@iitti.fi.

12 Ehdotus Kunnanhallitus esittää, että valtuusto 1. toteaa, että kuntajakoselvityksen nähtävillä olon aikana jätettiin viisi huomautusta, kannanottoa tai lausuntoa. Kunnanhallitus esittää lausuntonaan huomautuksista esittelytekstissä olevan lausunnon. 2. katsoo, että kuntajakoselvittäjien ehdotus kuuden selvityksessä yhdistymisestä uudeksi Lahdeksi alkaen tarjoaa ko. alueelle nykyistä paremmat mahdollisuudet pitkäjänteiseen kehittämiseen ja alueen kasvun ja asukkaiden hyvinvoinnin turvaamiseen. 3. hyväksyy kuntajakoselvittäjien päivätyn ehdotuksen, jonka mukaan kuntajakoa muutetaan siten, että Hollolan kunta, Hämeenkosken kunta, Iitin kunta, Kärkölän kunta, Lahden kaupunki ja Nastolan kunta lakkaavat ja ne yhdistetään uudeksi kunnaksi, joka ottaa nimekseen Lahti ja kuntamuodokseen kaupungin. 4. hyväksyy kuntajakoselvittäjien laatiman päivätyn yhdistymissopimuksen. 5. merkitsee kuntajakoselvityksen valmisteluaineiston tiedoksi. Päätös Kunnanhallitus: Keskustelun kuluessa Satu Tiira esitti Merja Lonkan ja Hjalmar Kahanpään kannattamana, että kunnanhallitus esittää, että valtuusto 1. toteaa, että kuntajakoselvityksen nähtävillä olon aikana jätettiin viisi huomautusta, kannanottoa tai lausuntoa. Kunnanhallitus esittää lausuntonaan huomautuksista esittelytekstissä olevan lausunnon. 2. hylkää kuntajakoselvittäjien päivätyn ehdotuksen, jonka mukaan kuntajakoa muutetaan siten, että Hollolan kunta, Hämeenkosken kunta, Iitin kunta, Kärkölän kunta, Lahden kaupunki ja Nastolan kunta lakkaavat ja ne yhdistetään uudeksi kunnaksi, joka ottaa nimekseen Lahti ja kuntamuodokseen kaupungin. 3. hylkää kuntajakoselvittäjien laatiman päivätyn yhdistymissopimuksen. 4. merkitsee kuntajakoselvityksen valmisteluaineiston tiedoksi. Hjalmar Kahanpää esitti, että "Kuntajakoselvittäjien ehdotuksesta ja yhdistämissopimuksesta jätettyjen huomautusten, kannanottojen ja lausuntojenosalta on todettava, että Iitin kyläasiain neuvottelukunnan nimissä annettu lausunto on väärä asiakirja. Kyläasiain neuvottelukunta ei ole käsitellyt kokouksessaan asiaa. Päinvastoin kyläasiain neuvottelukunta on ottanut kokouksessaan kantaa, jossa neuvottelukunta pitää tärkeänä, että Iitin kunta säilyisi itsenäisenä kuntana mahdollisimman pitkään. Riitta Alestalon ja Jarmo Tähtisen Iitin kyläasiain neuvottelukunnan nimissä allekirjoittama, päiväämäyön, kuntaan saapunut lausunto / asiakirja on väärä asiakirja ja tulee sellaisena jättää

13 huomiotta. Muut kannanotot liitteineen ovat perusteltuja ja ne tulee huomioida päätöksenteossa. Va. kunnanjohtajan ehdotus ei tule hyväksyä. Kuntajakoselvittäjien yhdistyssopimus tulee hylätä." Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi Kahanpään ehdotuksen kannattamattomana raukeavan ja määräsi toimitettavaksi äänestyksen ja esitti suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen siten, että kunnanjohtajan ehdotus on JAA ja Tiiran ehdotus on EI. Äänestysmenettely hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 5 JAA -ääntä (Alestalo, Drockila, Lehtinen Seppo, Pitkänen ja Seppälä) ja 4 EI -ääntä (Kahanpää, Lonka, Tiira ja Salonen) joten puheenjohtaja totesi kunnanjohtajan ehdotuksen tulleen hallituksen päätökseksi. Puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen päättäneen äänin 5-4 esittää, että valtuusto 1. toteaa, että kuntajakoselvityksen nähtävillä olon aikana jätettiin viisi huomautusta, kannanottoa tai lausuntoa. Kunnanhallitus esittää lausuntonaan huomautuksista esittelytekstissä olevan lausunnon. 2. katsoo, että kuntajakoselvittäjien ehdotus kuuden selvityksessä yhdistymisestä uudeksi Lahdeksi alkaen tarjoaa ko. alueelle nykyistä paremmat mahdollisuudet pitkäjänteiseen kehittämiseen ja alueen kasvun ja asukkaiden hyvinvoinnin turvaamiseen. 3. hyväksyy kuntajakoselvittäjien päivätyn ehdotuksen, jonka mukaan kuntajakoa muutetaan siten, että Hollolan kunta, Hämeenkosken kunta, Iitin kunta, Kärkölän kunta, Lahden kaupunki ja Nastolan kunta lakkaavat ja ne yhdistetään uudeksi kunnaksi, joka ottaa nimekseen Lahti ja kuntamuodokseen kaupungin. 4. hyväksyy kuntajakoselvittäjien laatiman päivätyn yhdistymissopimuksen. 5. merkitsee kuntajakoselvityksen valmisteluaineiston tiedoksi.

Lausunto valtiovarainministeriölle kuntarakennelain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen toimikauden jatkamisesta

Lausunto valtiovarainministeriölle kuntarakennelain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen toimikauden jatkamisesta Kunnanhallitus 148 10.06.2013 Kunnanvaltuusto 41 25.06.2013 Kunnanhallitus 229 16.09.2013 Kunnanvaltuusto 49 24.09.2013 Kunnanhallitus 260 21.10.2013 Kunnanvaltuusto 56 12.11.2013 Kunnanhallitus 238 13.10.2014

Lisätiedot

Kannanotto maakunnanvaihtoesitykseen, Valtiovarainministeriön päätös maakunnanvaihtoesityksen hylkäämisestä

Kannanotto maakunnanvaihtoesitykseen, Valtiovarainministeriön päätös maakunnanvaihtoesityksen hylkäämisestä Kunnanhallitus 244 13.10.2014 Kunnanvaltuusto 40 20.10.2014 Kunnanhallitus 139 01.06.2015 Kannanotto maakunnanvaihtoesitykseen, Valtiovarainministeriön päätös maakunnanvaihtoesityksen hylkäämisestä 270/00.01.00/2013

Lisätiedot

Lavia Pori erityinen kuntajakoselvitys. Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen

Lavia Pori erityinen kuntajakoselvitys. Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen Lavia Pori erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen 28.2.2014 Tehtävä Selvittäjän on suoritettava kuntarakennelain 16a :ssä tarkoitettu erityinen kuntajakoselvitys Erityinen kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Kunnanhallitus Sivistystoimen palveluverkko - kouluverkko 467/ /2014. Kunnanhallitus 298. Kunnanhallitus

Kunnanhallitus Sivistystoimen palveluverkko - kouluverkko 467/ /2014. Kunnanhallitus 298. Kunnanhallitus Kunnanhallitus 298 08.12.2014 Sivistystoimen palveluverkko - kouluverkko 467/12.00.00/2014 Kunnanhallitus 298 Kunnanhallitus 20.10.2014 247 Koulutuslautakunta on kokouksissaan 8.9. ja 23.9.2014 valmistellut

Lisätiedot

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Joensuun selvitysalueen yhteistarkastelu Ennustettu väestökehitys 2012-2030: +5,4% Koko väestö 110 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kannanotto maakunnanvaihtoesitykseen 270/ /2013. Kunnanhallitus

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kannanotto maakunnanvaihtoesitykseen 270/ /2013. Kunnanhallitus Kunnanhallitus 244 13.10.2014 Kunnanvaltuusto 40 20.10.2014 Kannanotto maakunnanvaihtoesitykseen 270/00.01.00/2013 Kunnanhallitus 13.10.2014 244 Kunnanvaltuusto päätti 15.11.2011 valtuustoaloitteen pohjalta

Lisätiedot

Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen. Kunnanhallitus

Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen. Kunnanhallitus Kunnanhallitus 148 10.06.2013 Kunnanvaltuusto 41 25.06.2013 Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen 31/00.01.00/2013 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Ohjausryhmä 170914 1 2 Kuntainfoista Osallistujia yhteensä noin 370 henkilöä vajaa puolet valtuutettuja Imatralla muita enemmän viranhaltijoita 20 henkilön lukioluokka

Lisätiedot

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa 1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,

Lisätiedot

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Tillolan koulun myynti

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Tillolan koulun myynti Kunnanhallitus 208 31.10.2016 Kunnanvaltuusto 39 07.11.2016 Kunnanhallitus 5 09.01.2017 Kunnanvaltuusto 6 30.01.2017 6 Tillolan koulun myynti 738/02.05.00/2016 Kunnanhallitus 31.10.2016 208 Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina

Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina Matti Muukkonen HTL, YTM, kunnanjohtaja 14.12.2012 Kuntajaon oikeudellinen perusta Suomen perustuslaki (731/1999) 121.1 : Suomi jakautuu kuntiin, joiden

Lisätiedot

KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh

KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh Kaupunginhallitus 407 06.10.2014 Kaupunginhallitus 502 24.11.2014 Kaupunginvaltuusto 109 08.12.2014 Etelä-Karjalan erityinen kuntajakoselvitys 1034/00.04.00/2013 KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja

Lisätiedot

Työvaliokunnan kokous

Työvaliokunnan kokous Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työvaliokunnan kokous 15.9.2014 Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia Kokemäki Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi MML, 2012

Lisätiedot

KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh

KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh Kaupunginhallitus 407 06.10.2014 Kaupunginhallitus 502 24.11.2014 Etelä-Karjalan erityinen kuntajakoselvitys 1034/00.04.00/2013 KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh. 040

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jyväskylän seutujen kuntien tilaisuus 12.8.2014 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen. Kunnanhallitus

Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen. Kunnanhallitus Kunnanhallitus 148 10.06.2013 Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen 31/00.01.00/2013 Kunnanhallitus 148 Kunnanhallitus 20.05.2013

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/1402/ /2013 Anu Hernesmaa

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/1402/ /2013 Anu Hernesmaa VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 11.6.2015 VM/1402/00.01.01.00/2013 Anu Hernesmaa LAHDEN KAUPUNGIN JA NASTOLAN KUNNAN YHDISTYMINEN Yhdistymisesityksen vireillepanosta ja valmistelusta,

Lisätiedot

Esitys valtioneuvostolle Iitin kunnan siirtämisestä Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan

Esitys valtioneuvostolle Iitin kunnan siirtämisestä Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan Kunnanhallitus 234 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 83 27.10.2015 Esitys valtioneuvostolle Iitin kunnan siirtämisestä Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan 270/00.01.00/2013 Kunnanhallitus 19.10.2015

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

Ero

Ero 1980 1990 2000 2012 Ero % Jsuu 64969 67363 71013 74168 10199 15,9 Klahti 8351 10450 11517 14245 5894 70,6 Liperi 10737 11500 11479 12397 1660 15,5 Okum 10312 9307 8155 7343 2969 28,8 Pjärvi 6167 5411 5411

Lisätiedot

Muut Lehtinen Esa kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pasila Olli kunnanvaltuuston 1. Temonen Tuukka kunnanvaltuuston 2.

Muut Lehtinen Esa kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pasila Olli kunnanvaltuuston 1. Temonen Tuukka kunnanvaltuuston 2. Iitin kunta Pöytäkirja 21/2014 553 Kunnanhallitus 13.10.2014 Aika Maanantai 13.10.2014 klo 17:30-19:40 Paikka Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Saapuvilla Poissa Salonen Jarkko Pitkänen Jyrki Drockila

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne

Lisätiedot

Selvitysprosessissa otettava huomioon

Selvitysprosessissa otettava huomioon Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Kuntajakoselvityksen toteutus Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Karhukuntaneuvosto 17.6.2013 17.6.2013 Page 1 Selvitysprosessissa otettava huomioon Avoin

Lisätiedot

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto 557/05.00.00/2015 Kunnanhallitus 18.01.2016 10 Pääministeri Juha Sipilän hallitus on

Lisätiedot

Poissa Pitkänen Jyrki 1. varapuheenjohtaja. Muut Lehtinen Esa kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pasila Olli kunnanvaltuuston 1.

Poissa Pitkänen Jyrki 1. varapuheenjohtaja. Muut Lehtinen Esa kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pasila Olli kunnanvaltuuston 1. Iitin kunta Pöytäkirja 24/2014 605 Kunnanhallitus 27.10.2014 Aika Maanantai 27.10.2014 klo 17:30-18:56 Paikka Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Saapuvilla Salonen Jarkko Drockila Leif Alestalo

Lisätiedot

Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto

Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto Kunnanhallitus 10 18.01.2016 Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto 557/05.00.00/2015 Kunnanhallitus 18.01.2016 10 Pääministeri

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 ESITYS NURMEKSEN KAUPUNGIN JA VALTIMON KUNNAN YHDISTYMISESTÄ

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 ESITYS NURMEKSEN KAUPUNGIN JA VALTIMON KUNNAN YHDISTYMISESTÄ VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 13.6.2019 VM/839/00.01.01.00/2019 Anu Hernesmaa ESITYS NURMEKSEN KAUPUNGIN JA VALTIMON KUNNAN YHDISTYMISESTÄ Yhdistymisesityksen vireillepanosta

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1950/ /2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1950/ /2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (1) 85 Asianro 1950/00.04.01/2013 Juankosken ja Kuopion kaupunkien kuntaliitos / yhdistymissopimuksen muuttaminen 22.02.2016 57: Kaupunginsihteeri Heikki Vienola Kansliapalvelu

Lisätiedot

Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto

Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto Kunnanhallitus 10 18.01.2016 Kunnanvaltuusto 1 26.01.2016 Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto 557/05.00.00/2015 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien yhdistymissopimusluonnos. Alustava sopimusluonnos uuden kunnan perustamisesta Versio 1

Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien yhdistymissopimusluonnos. Alustava sopimusluonnos uuden kunnan perustamisesta Versio 1 Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien yhdistymissopimusluonnos Alustava sopimusluonnos uuden kunnan perustamisesta Versio 1 Kuntaliitoksen johtoryhmän 16.1.2012 käsittelyä varten Käsitelty

Lisätiedot

KÖYLIÖN JA SÄKYLÄN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS

KÖYLIÖN JA SÄKYLÄN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS 1 Köyliön kunnanvaltuusto 20.4.2015 Säkylän kunnanvaltuusto 20.4.2015 (Lopullinen) KÖYLIÖN JA SÄKYLÄN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS 1. SOPIMUSTAUSTA Kuntarakennelain 2 :ssä todetaan kuntajaon kehittämisen

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän

Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän avulla Eero Vaissi Maisema-seminaari 6.2.2013 Lausunnolla olevasta laista Rakennelakiluonnos lähetettiin kuntiin lausunnolle 22.11.2012 ja lausuntoaika päättyy

Lisätiedot

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 5/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 5/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 5/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 02.03.2015 222 HEL 2013-012903 T 00 00 00 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: 1 päättää

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?

Lisätiedot

Kausalan itäinen osa-alue, asemakaavan muutos ja laajennus, toimeenpano

Kausalan itäinen osa-alue, asemakaavan muutos ja laajennus, toimeenpano Kaavoitustoimikunta 9 11.03.2013 Kaavoitustoimikunta 30 09.09.2013 Kunnanhallitus 241 07.10.2013 Kunnanhallitus 321 16.12.2013 Kunnanvaltuusto 1 28.01.2014 Kaavoitustoimikunta 8 25.03.2014 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Aloite neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä Iitin kunnan siirtämisestä Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan

Aloite neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä Iitin kunnan siirtämisestä Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan Kunnanhallitus 151 15.06.2015 Kunnanvaltuusto 74 23.06.2015 Aloite neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä Iitin kunnan siirtämisestä Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan 579/00.00.00/2015

Lisätiedot

Hallinto- ja talousjohtajan viran haettavaksi julistaminen ja viran täyttäminen

Hallinto- ja talousjohtajan viran haettavaksi julistaminen ja viran täyttäminen Kunnanhallitus 219 28.11.2016 Kunnanhallitus 235 19.12.2016 Kunnanhallitus 10 23.01.2017 Kunnanvaltuusto 1 30.01.2017 Hallinto- ja talousjohtajan viran haettavaksi julistaminen ja viran täyttäminen 776/01.01.04/2016

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja 11.6.2015 VM/1497/00.01.01.00/2013 Suvi Savolainen ESITYS KUNTAJAON MUUTTAMISESTA VIHDIN KUNNAN JA ESPOON KAUPUN- GIN VÄLILLÄ Esitys Esityksen perustelut

Lisätiedot

Saapuvilla Salonen Jarkko puheenjohtaja. Poissa Pasila Olli kunnanvaltuuston 1.

Saapuvilla Salonen Jarkko puheenjohtaja. Poissa Pasila Olli kunnanvaltuuston 1. Iitin kunta Pöytäkirja 5/2013 118 Kunnanhallitus 25.02.2013 Aika 25.02.2013 klo 17:30-19:35 Paikka Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Saapuvilla Salonen Jarkko puheenjohtaja Pitkänen Jyrki 1. varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Korpilahden kuntalaistilaisuus 16.1.2008 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 UUSI JYVÄSKYLÄ 0 5 10 Km Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

Kouluverkon tiivistäminen alkaen

Kouluverkon tiivistäminen alkaen Kunnanhallitus 295 02.12.2013 Kunnanvaltuusto 63 10.12.2013 Kouluverkon tiivistäminen 1.8.2014 alkaen Kunnanhallitus 02.12.2013 295 303/12.00.00/2013 Kunnanhallitus antoi elokuussa 2013 asettamassaan raamissa

Lisätiedot

Iitin Vanhustenhuoltoyhdistys r.y:n omaisuuden ja vastuiden siirtäminen Iitin Vuokratalot Oy:lle, tarkennus valtuuston päätökseen

Iitin Vanhustenhuoltoyhdistys r.y:n omaisuuden ja vastuiden siirtäminen Iitin Vuokratalot Oy:lle, tarkennus valtuuston päätökseen Kunnanhallitus 15 20.01.2014 Kunnanvaltuusto 3 28.01.2014 Kunnanhallitus 128 19.05.2014 Kunnanvaltuusto 23 26.05.2014 Kunnanhallitus 262 03.11.2014 Kunnanvaltuusto 44 11.11.2014 Iitin Vanhustenhuoltoyhdistys

Lisätiedot

UusiKunta Päijät-Hämeen kuntajakoselvitys

UusiKunta Päijät-Hämeen kuntajakoselvitys UusiKunta Päijät-Hämeen kuntajakoselvitys Selvittäjät Valtiovarainministeriö asetti 20.11.2009 Päijät- Hämeeseen kuntajakoselvityksen kymmenen kunnan alueelle. Huhtikuussa 2010 Kuhmoinen irtautui selvityksestä

Lisätiedot

Asianro 134/ / Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla

Asianro 134/ / Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 127 Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Tiivistelmä 1.7.2013 voimaan tullut kuntarakennelaki edellyttää

Lisätiedot

Iitin Vanhustenhuoltoyhdistys r.y:n omaisuuden ja vastuiden siirtäminen Iitin Vuokratalot Oy:lle, tarkennus valtuuston päätökseen

Iitin Vanhustenhuoltoyhdistys r.y:n omaisuuden ja vastuiden siirtäminen Iitin Vuokratalot Oy:lle, tarkennus valtuuston päätökseen Kunnanhallitus 15 20.01.2014 Kunnanvaltuusto 3 28.01.2014 Kunnanhallitus 128 19.05.2014 Kunnanvaltuusto 23 26.05.2014 Iitin Vanhustenhuoltoyhdistys r.y:n omaisuuden ja vastuiden siirtäminen Iitin Vuokratalot

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/859/ /2015 Anu Hernesmaa

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/859/ /2015 Anu Hernesmaa VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 11.6.2015 VM/859/00.01.01.00/2015 Anu Hernesmaa SÄKYLÄN JA KÖYLIÖN KUNTIEN YHDISTYMINEN Yhdistymisesityksen vireillepanosta ja valmistelusta,

Lisätiedot

KH 196 Kunnanhallitus Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas ja kunnansihteeri Peter Stenvall

KH 196 Kunnanhallitus Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas ja kunnansihteeri Peter Stenvall Valtuusto 114 13.06.2016 Hakemus Sipoon kunnan osan liittämiseksi Vantaan kaupunkiin 1293/10.00.02/2015 KH 196 Kunnanhallitus 12.4.2016 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas ja kunnansihteeri Peter

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän alueen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän alueen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Kunnanhallitus 228 16.09.2013 Kunnanvaltuusto 47 24.09.2013 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän alueen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2014-2017 143/00.01.02/2013

Lisätiedot

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanhallitus 148 10.06.2013 Kunnanvaltuusto 41 25.06.2013 Kunnanhallitus 229 16.09.2013 Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen, lausunto

Lisätiedot

YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava

YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS ASKOLA, LAPINJÄRVI, LOVIISA, MYRSKYLÄ, PORVOO JA SIPOO Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava 1.

Lisätiedot

Valtion erityinen kuntajakoselvitys

Valtion erityinen kuntajakoselvitys Valtion erityinen kuntajakoselvitys Päijät Hämeen UusiKunta Kunnanvaltuustojen seminaari Lahti 3.11.2009 Ylijohtaja Päivi Laajala Kuntien yhdistymiset 2008 2009 ja yhdistymisselvitykset Yhdistymisselvitys

Lisätiedot

Katsaus paikallisdemokratian haasteisiin ja alueellisen edustuksellisuuden mahdollisuuksiin

Katsaus paikallisdemokratian haasteisiin ja alueellisen edustuksellisuuden mahdollisuuksiin Katsaus paikallisdemokratian haasteisiin ja alueellisen edustuksellisuuden mahdollisuuksiin Paikallisdemokratian ja osallistumisen toimikunta 24.2.2010 José Valanta toimikunnan sihteeri Paikallisdemokratia

Lisätiedot

KUNTAJAON MUUTTAMISEN VALMISTELU LEIVONMÄEN JA JOUTSAN KESKEN

KUNTAJAON MUUTTAMISEN VALMISTELU LEIVONMÄEN JA JOUTSAN KESKEN Kunnanhallitus 72 19.02.2007 Kunnanhallitus 87 12.03.2007 Kunnanvaltuusto 12 26.03.2007 KUNTAJAON MUUTTAMISEN VALMISTELU LEIVONMÄEN JA JOUTSAN KESKEN 165/01/019/2005 Khall 72 Leivonmäen kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla

Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 360 Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Tiivistelmä 1.7.2013 voimaan tullut kuntarakennelaki edellyttää

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

HE 18/2011 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta

HE 18/2011 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta HE 18/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan kuntajakolakiin lisättäväksi säännökset yhdistyvän kunnan toimivallasta tilanteessa, jossa ennen

Lisätiedot

8.4.1. Kaupunkikeskuksessa tuotettavat palvelut... 15 8.4.2. Kaupunkimaisessa osakeskuksessa tuotettavat palvelut... 15 8.4.3.

8.4.1. Kaupunkikeskuksessa tuotettavat palvelut... 15 8.4.2. Kaupunkimaisessa osakeskuksessa tuotettavat palvelut... 15 8.4.3. 6.8.2014 Sisällysluettelo 1. Lahden alueen kuntien yhdistymissopimus... 1 1.1. Sopimuksen tarkoitus... 1 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo... 1 2. Yhdistymisen tarkoitus... 1 2.1. Visio... 2 2.2.

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro - Ajatuksia arvioinnista. Tutkimuspäällikkö Sari Alm Lahden kaupunki

Kommenttipuheenvuoro - Ajatuksia arvioinnista. Tutkimuspäällikkö Sari Alm Lahden kaupunki Kommenttipuheenvuoro - Ajatuksia arvioinnista Tutkimuspäällikkö Sari Alm Lahden kaupunki Selvityshistoriaa Lahden alueella 1/2 Lahden seudun kuntarakennetunnustelut 12/2007-6/2008 Hartola, Hollola, Hämeenkoski,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016

RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016 RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016 Sisällys 1 Sopimuksen tarkoitus... 3 1.1 Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo... 3 1.2 Yhdistymisen toteuttaminen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Kuntarakenneselvityksistä

Kuntarakenneselvityksistä Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia

Lisätiedot

Porin seudun kuntajako-selvitys

Porin seudun kuntajako-selvitys Porin seudun kuntajako-selvitys Pomarkku Alustavan suunnitelma yhdistymissopimusneuvotteluvaiheen prosessista, toteuttamisesta ja aikataulusta Pori Ulvila Luvia Nakkila Lavia 13.10.2014 Kehitysjohtaja

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta

Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Kunnanhallitus 84 18.02.2013 Kunnanvaltuusto 29 28.02.2013 Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 100/00.04.01/2013 Kunnanhallitus 18.02.2013 84 Valmistelija: kunnanjohtaja Simo Mäkinen

Lisätiedot

Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus Vaajakosken kuntalaiskuuleminen 12.11.2007 Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Toteuttamistapa ja ajankohta Nykyiset kunnat lakkautetaan 31.12.2012 Uusi Kunta perustetaan 1.1.2013 Yhdistymissopimus voimassa 2015 loppuun

Lisätiedot

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA Kunnanhallitus 228 28.10.2013 KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA KHALL 228 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, 79700

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 24.03.2014 Sivu 1 / 1 4085/00.01.00/2013 Kaupunginhallitus 71 10.3.2014 34 Lausunnon antaminen Vantaan kaupungille vantaalaisen Hämeenkylän Omakotiyhdistys r.y:n esitykseen osittaisesta kuntaliitoksesta

Lisätiedot

Valtuusto Esitys Sipoon kunnan osan liittämiseksi Vantaan kaupunkiin 1293/ /2015

Valtuusto Esitys Sipoon kunnan osan liittämiseksi Vantaan kaupunkiin 1293/ /2015 Valtuusto 137 07.11.2016 Esitys Sipoon kunnan osan liittämiseksi Vantaan kaupunkiin 1293/10.00.02/2015 KH 196 Kunnanhallitus 12.4.2016 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas, mikael.grannas(at)sipoo.fi

Lisätiedot

Päijät Hämeen kuntajakoselvitys ajankohtaiskatsaus

Päijät Hämeen kuntajakoselvitys ajankohtaiskatsaus Päijät Hämeen kuntajakoselvitys ajankohtaiskatsaus 2.12.2009 Henkilöstöryhmä Jaana Simola UusiKunta sihteeristö Kuhmoinen Hartola Sysmä Padasjoki Asikkala Heinola Hämeenkoski Hollola Lahti Nastola Kärkölä

Lisätiedot

Järjestövaikuttaminen Kontiolahden kunnassa. Sakari Kela

Järjestövaikuttaminen Kontiolahden kunnassa. Sakari Kela Järjestövaikuttaminen Kontiolahden kunnassa Sakari Kela 14.9.2017 Kunnan olemassaolon tarkoitus? Edellytysten luominen kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumisen ja vaikuttamisen toteutumiselle.

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja Euran kunnan kuntarakenneselvityksen asiakirjojen nähtävillepano

Rauman kaupungin ja Euran kunnan kuntarakenneselvityksen asiakirjojen nähtävillepano Kunnanhallitus 77 04.05.2015 Rauman kaupungin ja Euran kunnan kuntarakenneselvityksen asiakirjojen nähtävillepano 34/00.04.01/2015 Khall 77 YHDISTYMISESITYS Rauman kaupunki ja Euran kunta ovat valtuustojen

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talousvastaavien työ, tilannekatsaus Yhdistymisavustuksen käyttö Työryhmätyöskentely: hyödyt ja haitat + yhdistymisavustus + muut linjaukset Talousvastaavien työ

Lisätiedot

Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen yksimielisesti.

Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen yksimielisesti. Kunnanhallitus 53 18.02.2013 Kunnanhallitus 99 08.04.2013 Kunnanhallitus 120 06.05.2013 Kunnanhallitus 150 10.06.2013 Kunnanhallitus 174 01.07.2013 Sivistystoimenjohtajan viran vaali, lausunto hallinto-oikeudelle

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/659/ /2014 Suvi Savolainen

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/659/ /2014 Suvi Savolainen VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja 16.6.2016 VM/659/00.01.01.00/2014 Suvi Savolainen KUOPION JA JUANKOSKEN KAUPUNKIEN YHDISTYMINEN Yhdistymisesityksen vireillepanosta ja valmistelusta,

Lisätiedot

ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta

ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta 8.10.2014 ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta Aija Tuimala FCG Konsultointi 14.10.2014 Page 1 14.10.2014 Page 2 Selvitys Etelä-Karjalan kuntarakenteesta Valtuustojen yhteisseminaari Kuntien

Lisätiedot

Rakennuslautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Rakennuslautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Rakennuslautakunta 16 02.03.2016 Kunnanhallitus 73 18.04.2016 Kunnanhallitus 112 16.05.2016 Kunnanvaltuusto 22 24.05.2016 Maa-ainesluvat ja valvonta 1.7.2016 alkaen 693/10.03.00.09/2016 Rakennuslautakunta

Lisätiedot

LAVIA PORI erityinen kuntajakoselvitys 2014 YHDISTYMISSOPIMUS

LAVIA PORI erityinen kuntajakoselvitys 2014 YHDISTYMISSOPIMUS LAVIA PORI erityinen kuntajakoselvitys 2014 YHDISTYMISSOPIMUS Arto Saarinen kuntajakoselvittäjä 28.2.2014 Sisällysluettelo 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 3 1.1. Sopimuksen tarkoitus 3 1.2. Sopimuksen

Lisätiedot

Aloite neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä Iitin kunnan siirtämisestä Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan

Aloite neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä Iitin kunnan siirtämisestä Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan Kunnanhallitus 151 15.06.2015 Aloite neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä Iitin kunnan siirtämisestä Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan 579/00.00.00/2015 Kunnanhallitus 151 Iitin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 231. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 231. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 26.08.2013 Sivu 1 / 1 3706/00.01.00/2013 231 Kuntarakennelain mukaisen yhdistymisselvityksen käynnistäminen Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. (09) 816 22252 etunimi.e.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 71. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 71. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 10.03.2014 Sivu 1 / 1 4085/00.01.00/2013 71 Lausunnon antaminen Vantaan kaupungille vantaalaisen Hämeenkylän Omakotiyhdistys r.y:n esitykseen osittaisesta kuntaliitoksesta (Kv-asia) Valmistelijat

Lisätiedot

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus 148 10.06.2013 Kunnanvaltuusto 41 25.06.2013 Kunnanhallitus 229 16.09.2013 Kunnanvaltuusto 49 24.09.2013 Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa

Lisätiedot

31/ /2013. Kunnanhallitus Kunnanhallitus

31/ /2013. Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus 148 10.06.2013 Kunnanvaltuusto 41 25.06.2013 Kunnanhallitus 229 16.09.2013 Kunnanvaltuusto 49 24.09.2013 Kunnanhallitus 260 21.10.2013 Kunnanvaltuusto 56 12.11.2013 Esitys valtiovarainministeriölle

Lisätiedot

Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh

Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh Kaupunginhallitus 234 14.08.2017 Kaupunginhallitus 382 27.11.2017 Kaupunginhallitus 30 29.01.2018 Kaupunginhallitus 65 26.02.2018 Kaupunginvaltuusto 13 05.03.2018 Loimaa-strategia 100/00.01.02/2017 Kh

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

Hallinto- ja talousjohtajan viran haettavaksi julistaminen ja viran täyttäminen

Hallinto- ja talousjohtajan viran haettavaksi julistaminen ja viran täyttäminen Kunnanhallitus 219 28.11.2016 Kunnanhallitus 235 19.12.2016 Kunnanhallitus 10 23.01.2017 Kunnanvaltuusto 1 30.01.2017 Kunnanhallitus 58 20.03.2017 Hallinto- ja talousjohtajan viran haettavaksi julistaminen

Lisätiedot

Yhdistymissopimus. Alajärven kaupunki ja Vimpelin kunta. Eero Laesterä Hallintotieteiden tohtori, erityinen kuntajakoselvittäjä

Yhdistymissopimus. Alajärven kaupunki ja Vimpelin kunta. Eero Laesterä Hallintotieteiden tohtori, erityinen kuntajakoselvittäjä Yhdistymissopimus Alajärven kaupunki ja Vimpelin kunta Eero Laesterä Hallintotieteiden tohtori, erityinen kuntajakoselvittäjä Käsitelty ja hyväksytty ohjausryhmässä 17.2.2016 Puh 0295 16001 (vaihde) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Iitin kunta Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 1. Kymenlaakson laajakaistarakentamisen hankeohjelma, Vuolenkosken laajakaistahanke

Iitin kunta Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 1. Kymenlaakson laajakaistarakentamisen hankeohjelma, Vuolenkosken laajakaistahanke Sivu 1 Kunnanvaltuusto 30.05.2012 Kunnanhallitus 21.05.2012 4 140 15 313 / 6900 / 2009 Kymenlaakson laajakaistarakentamisen hankeohjelma, Vuolenkosken laajakaistahanke Kymenlaakson Liiton hallitus 20.2.2012:

Lisätiedot

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanhallitus 148 10.06.2013 Kunnanvaltuusto 41 25.06.2013 Kunnanhallitus 229 16.09.2013 Kunnanvaltuusto 49 24.09.2013 Kunnanhallitus 260 21.10.2013 Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen

Lisätiedot

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Pomarkku Pori Ulvila Luvia Nakkila Kokemäki PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Kuntauudistukseen liittyvä kuntalaistilaisuus Luvia 5.3.2015 Porin selvitysalueen kuntajakoselvityksen vaiheet vuosina 2013-2015 KUNTARAKENNELAKI

Lisätiedot

Pöytäkirjanote Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta

Pöytäkirjanote Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta 1 32 Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta Kunnanhallitus 22.9.2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen

Lisätiedot

Konneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto

Konneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto Valtuusto 4.3.2013 39 1. LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA Kh. 20.2.2013 51 Esityslistan liitteet 1-4 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan mukaan hallitus toteuttaa koko maan laajuisen

Lisätiedot

JÄMIJÄRVEN KUNTA, KANKAANPÄÄN KAUPUNKI JA PARKANON KAUPUNKI YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS NEUVOTTELUJEN POHJAKSI

JÄMIJÄRVEN KUNTA, KANKAANPÄÄN KAUPUNKI JA PARKANON KAUPUNKI YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS NEUVOTTELUJEN POHJAKSI JÄMIJÄRVEN KUNTA, KANKAANPÄÄN KAUPUNKI JA PARKANON KAUPUNKI YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS NEUVOTTELUJEN POHJAKSI 10.06.11. YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS 24.05.2011 2 SISÄLLYS 1. YHDISTYMISSOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT...

Lisätiedot

Toimikuntien tehtävät

Toimikuntien tehtävät Toimikuntien tehtävät H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, YLI- II Yhdistymissopimuksen täsmentäminen (sopimuksen paalut + mahd. tarvittavat lisäpaalut) Yhdistymishallitus

Lisätiedot

6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista

6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista Valtuusto 6 06.10.2014 6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista 63/00.04.01/2013 KH 243 Kunnanhallitus 23.9.2014 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas, mikael.grannas(at)sipoo.fi

Lisätiedot