Lahden alueen erityinen kuntajakoselvitys, kuntajakoselvittäjien ehdotus ja yhdistymissopimus
|
|
- Sinikka Tiina Ahola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kunnanhallitus Lahden alueen erityinen kuntajakoselvitys, kuntajakoselvittäjien ehdotus ja yhdistymissopimus 293/ /2013 Kunnanhallitus 217 Selvitystyön perusteista ja organisoinnista: Iitin kunta, Kärkölän kunta, Lahden kaupunki ja Nastolan kunta ovat tehneet valtiovarainministeriölle esityksen kuntarakennelain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen käynnistämisestä Iitin, Kärkölän ja Nastolan kuntien sekä Lahden kaupungin välillä ja selvittäjän määräämisestä kyseistä tehtävää suorittamaan. Tätä koskevat päätökset on hyväksytty Iitin kunnanvaltuustossa , Kärkölän kunnanvaltuustossa , Lahden kaupunginvaltuustossa ja Nastolan kunnanvaltuustossa Valtiovarainministeriö määräsi kuntarakennelain 15 :n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Hollolan kunnan, Hämeenkosken kunnan, Iitin kunnan, Kärkölän kunnan, Lahden kaupungin ja Nastolan kunnan välillä. Samalla ministeriö asetti kuntajakoselvittäjäksi varatuomari Seppo Huldénin. Selvitysaika on Valtiovarainministeriö asetti päätöksellään toiseksi kuntajakoselvittäjäksi filosofian kandidaatti, kaupunkineuvos Rolf Paqvalinin ajalle Saamiensa määräysten mukaisesti kuntajakoselvittäjät ovat tehneet kuntarakennelain 16 :n mukaisen erityisen selvityksen kuntajaon muuttamisesta Lahden seudulla kuuden kunnan alueella. Kuntajakoselvitys sisältää kuntajakoselvittäjien ehdotuksen, yhdistymissopimuksen sekä selvitysosan. Kuntajakoselvittäjien ehdotus, yhdistymissopimus ja selvitysosa olivat nähtävillä 30 päivän ajan kuulutuksen julkaisemispäivästä alkaen. Kuulutus nähtävilläolosta julkaistiin ilmoitustaululla ja kunnan verkkosivuilla 1.8. sekä Iitinseudussa 4. ja Ehdotus ja siihen liittyvät asiakirjat olivat nähtävillä Iitin kunnan kirjaamossa ja kirjastossa sekä Iitin kunnan ja Salpausselän kuntajakoselvityksen verkkosivuilla. Kuntalaisilla on nähtävilläoloaikana ollut mahdollisuus jättää huomautuksia kuntajakoselvittäjien ehdotuksesta ja yhdistymissopimuksesta. Määräaikaan klo 15 mennessä kunnanhallitukselle jätettiin viisi (5) huomautusta, kannanottoa tai lausuntoa. Huomautukset, kannanotot ja lausunnot kokonaisuudessaan jaetaan esityslistan oheismateriaalina ja niiden referaatit esittelytekstin lopusta. Kuntalaisten kuulemistilaisuus järjestettiin Iitissä Kuntajakoselvittäjien apuna ovat toimineet kuntien asettamat työryhmät. Kunnanhallitusten asettama johtoryhmä, jonka jäseninä ovat toimineet kunnanvaltuustojen ja kunnanhallitusten ensimmäiset puheenjohtajat, on
2 toiminut selvityksen poliittisia linjauksia valmistelevana työryhmänä. Kunnanhallitukset ovat erikseen asettaneet neljä luottamushenkilöistä koostuvaa työryhmää, jotka ovat valmistelleet kuntarakennelain 8 :n tarkoittaman yhdistymissopimuksen edellyttämiä asioita. Työryhmät ovat olleet talous- ja henkilöstötyöryhmä, demokratiatyöryhmä, palveluverkkotyöryhmä ja tulevaisuustyöryhmä sekä erillinen henkilöstötyöryhmä, joka on toiminut kuntien yhteisenä yhteistoimintaelimenä. Kuntajakoselvitysprosessin aikana kunnanhallituksille on järjestetty viisi yhteiskokousta ja kunnanvaltuustoille kolme yhteisseminaaria. Kuntarakenneselvittäjien ehdotuksesta ja yhdistymissopimuksesta Talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportista ilmenee, että kuuden selvityskunnan yhteinen talouden sopeuttamistarve seuraavien kolmen vuoden aikana on yhteensä 99 M. Lahden sopeuttamistarve on euromääräisesti suurin 69,0 M ja Hämeenkosken pienin 1,2M. Iitin sopeuttamistarve on 3,3M. Mikäli sopeuttaminen toteutettaisiin pelkästään kunnallisveroa korottamalla, olisi Iitin kunnallisveroprosentin nostotarve noin 3,5 prosenttia. Talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportissa kuntien arvioima yhteinen säästöpotentiaali on 50 M eli noin puolet sopeuttamistarpeesta. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään siten, että kuntien toimintamenot vähenevät 1 Mrd vuoteen 2018 mennessä. Koska valmistelu valtionhallinnossa on kesken, voidaan vain karkeasti asukasluvun perusteella arvioida mahdollista selvityskuntien osalle tulevaa säästöä. Selvityksessä selvityskuntien osalta tehtävien vähentämisen vaikutuksen on arvioitu olevan yhteensä noin 28 M. Siihen missä määrin rakennepoliittisen ohjelman tavoitteet ja sitä kautta saatava säästö tulee toteutumaan, on suhtauduttava kriittisen varautuneesti. Toisaalta kuntien tehtävien vähentämisen kautta saatavaa säästöä on pidettävä kuntaliitoksen kannalta suhteellisen neutraalina tekijänä. Mahdollinen säästö toteutunee kunnittain arvioituna suurin piirtein yhtä suurena riippumatta siitä toteutuuko kuntaliitos vai ei. Oleellisimpina kunnan talouteen vaikuttavina tekijöinä ovat kunnan tulokehitys, joka riippuu kunnan kilpailukyvystä, elinvoimasta ja työllisyyden kehityksestä sekä kunnan menokehitys, joka riippuu kunnan järjestämien palvelujen tehokkuuden eli tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehityksestä. Kuntien yhdistymisellä saavutettavissa olevista hyödyistä osa on sellaisia, että ne realisoituvat vasta pidemmällä aikavälillä. Talous- ja henkilöstötyöryhmän raportissa arvioidaan, että yhdistyneessä kunnassa saadaan kustannussäästöjä jo vuodesta 2017 alkaen ainakin ICT-kustannuksissa, itsenäisyyden kustannuksissa sekä lisäsäästöjä toimintojen päällekkäisyyksiä ja johtotasoja poistamalla. Lisäksi henkilöstön määrää voidaan vähentää eläköitymisen myötä jo laissa
3 henkilöstölle taatun viiden vuoden irtisanomissuojan aikana. Uusi kunta saa myös kertaluonteisia tuloja, joita ovat yhdistymisavustus 8 M sekä yhdistymisen vuoksi tarpeettomaksi tulevan omaisuuden myyntitulot. Selvityksessä arvioidaan lisäksi, että uudessa kunnassa voidaan jättää tekemättä osa sellaisista investoinneista, jotka jouduttaisiin tekemään, mikäli kunnat jatkaisivat itsenäisinä. Yhdistymisestä saatavia suoria taloudellisia hyötyjä vähentävät uuden kunnan toiminnan alkuvuosina yhdistymisestä seuraavat yhdistymiskustannukset. Selvityksessä on arvioitu, että uudella kunnalla olisi erillisiä kuntia paremmat mahdollisuudet käyttää hyväksi aikanaan käynnistyvää taloudellista kasvua sekä lisätä verotulojaan ja vähentää työttömyydestä aiheutuvia menoja. Selvityksessä laadittu kuntien välinen palveluiden tuottamisen kustannusten vertailu osoittaa, että uudella kunnalla on mahdollisuus päästä merkittäviin kustannussäästöihin valitsemalla yhdistyvistä kunnista parhaat palvelu-, hallinto- ja johtamismenettelyt. Selvityksessä esitetyt liitoksen taloudellisia vaikutuksia koskevat arviot on tehty tilanteessa, jossa sote-ratkaisun taloudellisista vaikutuksista ei ole tietoa. Arvioita tehtäessä ei myöskään ole ollut tietoa kunnilta mahdollisesti poistettavista tehtävistä. Selvittäjien arvio esitettyjen laskelmien perusteella on, että kuntien tulisi yhdistyä jo pelkästään talouslukujen perusteella. Yhdistymissopimus on sitova valtuustojen tekemistä yhdistymispäätöksistä alkaen edellyttäen, että kaikki kunnat tekevät yhdistymisestä myönteisen päätöksen. Yhdistyminen toteutettaisiin siten, että kaikki kuusi kuntaa lakkaisivat ja ne yhdistettäisiin perustamalla uusi kunta. Uuden kunnan nimi olisi Lahti ja se aloittaisi toimintansa Yhdistymissopimus olisi voimassa vuoden 2019 loppuun asti. Kuntarakennelain 29 :n mukainen henkilöstön irtisanomissuoja kestää viisi vuotta ja olisi on voimassa välisen ajan. Yhdistymissopimuksessa on määritelty kuntien yhdistymisen tarkoitukseksi vahvistaa alueen elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä Tavoitteena on kehittää uudesta kunnasta asumisolosuhteiltaan ja palveluiltaan houkutteleva ja kääntää asukasluku kääntyy kasvuun. Kasvun myötä alueen asema ja kyky ajaa alueen etuja suomalaisessa yhteiskunnassa paranisi. Tulevaisuustyöryhmässä linjatulla tavalla nykyisiä keskustaajamia ja maaseutualuetta kehitettäisiin tasapuolisesti. Nykyisistä kunnista muodostettavat vahvat osakeskukset olisivat yhdessä verkosto, jolla turvattaisiin julkisten ja yksityisten palvelujen saavutettavuus alueen eri osissa. Uuden Lahden strategisena päätavoitteena olisi saada aikaan kasvun kierre, jossa nykyistä tehokkaammalla elinkeinopolitiikalla ja edunvalvonnalla
4 saataisiin aikaan nykyistä suurempi työpaikkojen määrän kasvu. Päätavoitteen toteuttamisessa uuden Lahden kahdeksan strategista perustavoitetta olisivat: 1. Työpaikkojen määrän lisääminen avoimella sektorilla, 2. Asukasluvun kasvattaminen 1 %:lla vuodessa, 3. Kunnan talouden saaminen kestävälle pohjalle, 4. Yhdyskuntarakenteen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä kehittäminen, 5. Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen, 6. Asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen lisääminen, 7. Kunnan kehittäminen nuorten kaupungiksi ja 8. Kunnan neuvotteluaseman valtakunnallinen vahvistaminen. Uuden kunnan strategian ensimmäiset linjaukset tehdään yhdistymissopimuksessa ja niitä täsmennetään yhdistymishallituksen toimesta vuosina. Yhdistymishallitus käynnistäisi välittömästi uuden kunnan strategian laadinnan. Uuden Lahden strategia hyväksyttäisiin ja muutettaisiin konkreettiseksi toteuttamisohjelmaksi uuden valtuuston toimesta loppuvuodesta Yhdistymishallitus vastaa kuntarakennelain 10 :n mukaisesti yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kunnan toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta. Yhdistymishallituksen toiminta käynnistyy välittömästi sen jälkeen, kun kuntien valtuustot ovat tehneet yhdistymisesitystä koskevat päätöksensä ja valinneet yhdistymishallitukseen omien kuntiensa jäsenet ja varajäsenet. Yhdistymishallitus vastaa uuden kunnan toiminnan käynnistämisen valmistelusta siihen asti, kunnes uuden kunnan kunnanhallitus on valittu. Nykyisten kuntien valtuustot ja hallitukset keskittyisivät vuosina omien kuntiensa toiminnan hoitamiseen noudattaen yhdistymissopimusta. Kuntarakennelain 31 :n mukaan kuntien yhdistymistä koskevan valtioneuvoston päätöksen tekemisen jälkeen yhdistyvän kunnan viranomainen ei saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia ja joista päättäminen olisi yhdistymissopimuksen tarkoituksen vastaista. Kuntarakennelain 31 :n mukaista periaatetta sovellettaisiin heti kun kuntien valtuustot ovat tehneet yhdistymispäätöksen. Yhdistymishallitukseen valittaisiin 17. Yhdistymishallitukseen tulisi Hollolalle kolme paikkaa, Hämeenkoskelle yksi paikka, Iitille kaksi paikkaa, Kärkölälle yksi paikka, Lahdelle kahdeksan paikkaa ja Nastolalle kaksi paikkaa. Näin millekään kunnalle ei tulisi yhdistymishallituksessa yksinään enemmistöä. Poliittiset voimasuhteen määrittyisivät vuoden 2012 kuntavaalien tulosten mukaisesti. Uudessa kunnassa valtuuston koko olisi ensimmäisen täyden valtuustokauden 75 valtuutettua. Tämän jälkeen siirryttäisiin tuolloin voimassa olevan kuntalain edellyttämään valtuuston vähimmäiskokoon.
5 Valtuustoryhmien puheenjohtajista muodostettaisiin poliittista päätöksentekoa koordinoiva toimielin. Ensimmäisessä kaupunginhallituksessa olisi 15 jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja olisi kokopäivätoiminen luottamushenkilö ja varapuheenjohtajat puolipäivätoimisia luottamushenkilöitä. Osa kaupunginhallituksen työstä organisoitaisiin kahteen jaostoon, jotka olisivat elinvoima- ja työllisyysjaosto sekä konserni- ja tilajaosto. Jaostojen puheenjohtajina toimisivat kaupunginhallituksen varapuheenjohtajat. Uuteen kuntaan perustettaisiin sivistyslautakunta, tekninen- ja ympäristölautakunta, rakennus- ja ympäristölupalautakunta, joissa kussakin olisi 11 jäsentä. Lisäksi perustettaisiin tarvittavat lakisääteiset lautakunnat. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita varten valtuusto valitsisi poliittisen koordinaatio-ryhmän sekä tarvittaessa asiantuntijajohtokuntia kunnan tuottamia palveluita varten. Uuteen kuntaan perustettaisiin nykyisten Hollolan, Hämeenkosken, Iitin, Kärkölän ja Nastolan kuntien alueelle aluejohtokunnat. Aluejohtokunnassa olisi yhdeksän jäsentä joista vähintään viiden jäsenen olisi valintahetkellä asuttava alueella. Aluejohtokuntien jäsenet valitsisi valtuusto. Aluejohtokunta antaisi lausuntonsa eri hallintokuntien tekemistä, aluetta koskevista merkittävistä suunnitelmista sekä talousarviosta ja -suunnitelmasta ja seuraa niiden toteutumista. Aluejohtokunta toimisi tiiviissä yhteistyössä alueella toimivien yhteisöjen kanssa alueen identiteetin, palveluiden ja elinvoimaisuuden kehittämiseksi. Aluejohtokunta päättäisi määrärahojensa puitteissa tuista ja avustuksista toimialueensa asukkaiden järjestö-, vapaa-aika-, kulttuuri-, liikunta-, kyläja muuhun harrastetoimintaan sekä erilaisille tapahtumille. Aluejohtokunta seuraisi ja arvioisi kunnan palveluiden laatutason ja asukastyytyväisyyden toteutumista alueellaan. Aluejohtokunta järjestäisi ja mahdollistaisi paikallisia tapahtumia, kansalaisten kuulemistilaisuuksia ja foorumeita toimialueellaan. Aluejohtokunnan käytettävissä oleva määräraha päätettäisiin vuosittain kaupunginvaltuuston talousarviokäsittelyn yhteydessä. Yhdistyvien kuntien henkilöstöhallinnossa siirryttäisiin heti valtuustojen yhdistymispäätösten jälkeen yhteisiin toimintaperiaatteisiin. Yhdistyvät kunnat eivät perustaisi taikka täyttäisi toistaiseksi voimassa olevia virkoja eivätkä palkkaisi uusia työntekijöitä uusiin, toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin ilman yhdistymishallituksen lupaa. Henkilöstö palkattaisiin ja sijaiset määrättäisiin ensisijaisesti yhdistyvien kuntien henkilöstöstä. Palkkausjärjestelmiin luotaisiin yhteiset toimintamallit. Uuden Lahden palveluiden periaatteiksi kirjattaisiin hyvien ja toimivien käytäntöjen säilyttäminen sekä palvelujen tarjoaminen siellä missä niille olisi riittävästi kysyntää, kuntalaisten yhdenvertaisuus huomioiden. Palvelut järjestettäisiin kestävän talouden ja tasalaatuisuuden periaatteella pääsääntöisesti nykyisissä kuntakeskuksissa, joista muodostuisivat uuden
6 kunnan kehittyvät osakeskukset. Osakeskuksia olisivat nykyisen Lahden kaupungin muodostama kaupunkikeskus, Hollolan Salpakankaan, Nastolan kuntakeskuksen ja Iitin Kausalan muodostamat kaupunkimaiset osakeskukset, Kärkölän Järvelän yhdessä Kärkölän kirkonkylän kanssa muodostama osakeskus ja Hämeenkosken kirkonkylän muodostama pieni osakeskus. Palveluita tuotettaisiin myös osakeskusten ulkopuolella siellä missä nykyisinkin niin kauan kun se olisi käyttäjien lukumäärä, toimitilojen kunto yms. taloudellisuuteen ja toiminnallisuuteen vaikuttavat seikat huomioiden tarkoituksenmukaista. Kaupunkimaisessa osakeskuksessa, jollainen Iitin Kausala olisi, tuotettaisiin varhaiskasvatusta ja perusopetusta. Lukiokoulutusta voitaisiin tuottaa, mikäli opiskelijamäärät olisivat muutoin riittävät, taikka koulutus voitaisiin hoitaa tarkoituksenmukaisesti yhdessä perusopetuksen kanssa. Kaupunkimaisessa osakeskuksessa tuotettaisiin vanhustenhuollon palveluita, kaikkina arkipäivinä hoitajan ja lääkärin vastaanottoa, hammashoitajan ja hammaslääkärin vastaanottoa, neuvola-, laboratorio- ja fysioterapiapalveluita sekä sosiaalihuollon palveluita keskitettyjä erikoispalveluja lukuun ottamatta. Kaupunkimaisessa osakeskuksessa tuotettaisiin monipuolisia nuoriso-, kirjasto-, kulttuuri- ja lii-kuntapalveluja. Yhdistyvät kunnat sitoutuisivat hoitamaan talouttaan vuosina talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportissa edellytetyllä ja johtoryhmän linjaamalla tavalla. Hyväksyessään yhdistymissopimuksen kunkin kunnan kunnanvaltuusto samalla sitoutuu siihen, että kunnassa toteutetaan vuosina sellaiset palveluiden ja talouden sopeutustoimet, joiden tuloksena toimintamenot vuonna 2016 ovat yhdistymissopimuksessa sovitulla tasolla. Iitin osalta tämä tarkoitta, että toimintamenojen pitäisi olla 2,0 M pienemmät kuin vuonna Lisäksi kuntien veroprosentin on oltava riittävä, jotta vuoden 2016 tilinpäätöksessä kertynyt ylijäämä on korkeintaan 25 % pienempi kuin vuoden 2013 tilinpäätöksessä. Kuntien yhdistyminen tarjoaa mahdollisuuden saavuttaa säästöjä verrattuna itsenäisinä kuntina jatkamiseen organisaation pienentämisen, päällekkäisyyksien poistamisen ja toimintojen uudelleen organisoimisen myötä. Säästöjen toteutuminen ei kuitenkaan ole yhdistymisen automaattinen seuraus vaan edellyttää onnistumista organisaatioiden yhdistymisen toteuttamisessa ja erityisesti yhdistymisen johtamisessa. Yhdistyneellä kunnalla on itsenäisiä kuntia paremmat mahdollisuudet allokoida resursseja elinkeinopolitiikkaan ja edunvalvontaan. Tätä kautta on mahdollista parantaa alueen kilpailukykyä ja olosuhteita uusien työpaikkojen syntymiselle alueelle. Uusien työpaikkojen syntyminen on edellytys alueen korkeana pidettävän työttömyysasteen alenemiselle sekä toisaalta alueen väestömäärän kasvulle. Työpaikkojen lisääntymisellä ja työttömyysasteen alenemisella on suora vaikutus uuden kunnan tulorahoitukseen. On kuitenkin huomattava, että kilpailukyvyn paraneminen
7 ja työpaikkojen lisääntyminen on kuntaliitokseen sisältyvä mahdollisuus, ei kuntaliitoksen automaattinen seuraus. Yhdistymissopimukseen on otettu palveluverkkoa ja aluedemokratiaa koskevia kirjauksia joiden voidaan katsoa keskeisiltä osiltaan täyttävän kuntarakenneselvityksessä mukana olleiden Iitin kunnan edustajien ajamat palveluverkkoa ja aluedemokratiaa koskevat tavoitteet sekä turvaavan kuntalaisten palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet riittävällä tavalla. Yhdistymissopimukseen sisältyy Iitin kuntaa jo ennen uuden kunnan aloittamista velvoittavia määräyksiä talouden hoidosta ja sopeuttamisesta. Sopeuttamisvelvoitteita on pidettävä erittäin haastavina, mutta toisaalta vähintään vastaavat sopeuttamistarpeet ovat olemassa myös itsenäisenä kuntana jatkettaessa. Kuntarakennelain mukaisista yhdistämisen edellytyksistä Kuntarakennelain 2 :n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelain 4 :n mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1. kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2. alueen asukkaiden palveluja ja elinolosuhteita; 3. alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4. alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Edellä olevista kuntarakennelain tarkoittamista edellytyksistä ainakin yhden tulee täyttyä, jotta kuntajaon muuttaminen olisi mahdollista. Selvittäjät katsovat kuntarakenteen muuttamisen tarpeelliseksi ja, että kuntarakennelain 2 :n ja 4 :n mukaiset edellytykset kuuden kunnan yhdistämiselle yhdeksi kunnaksi täyttyvät. Kuntalaisten huomautukset, kannanotot ja lausunnot Kuntajakoselvittäjien ehdotuksesta ja yhdistymissopimuksesta jätettyjen huomautusten, kannanottojen ja lausuntojen referaatti: Into Nummilan kannanotto, päiväämätön, saapunut : Esitetty kuntaliitos ei tuo mitään lisäarvoa Iittiin jos verrataan itsenäisen Iitin toimintaan. Uusi kunta tulee yhdenmukaistamaan kuntalaisten palvelutasot ja hinnat. Iitin osalta se merkitsee leikkauksia koska Iitin nykytilanne on
8 keskiarvon yläpuolella. Iitti on pinta-alaltaan ryhmän suurin kunta (31.36%). Yhteisöverotuotto on 1.43 /as. Veroprosentin korotusvara selyityksen mukaan ryhmän korkein Iitillä on hyvät edellytykset toimia itsenäisenä kuntana. Toimintoja on karsittu ia sopeutettu ajallaan. Kunnalla on hyvä henkilöstö palvelemassa. Työpaikkaomavaraisuus on hyvä ja yritykset laadukkaita. Siitä vaan eteenpäin. Päätösesitys: Iitin kunta jatkaa toimintaa itsenäisenä kuntana ja ilmoittaa ettei se osallistu esitettyyn kuntaliitokseen. Marja Karhun huomautus : 1. Julkisuudessa esitettyjen tietojen perusteella on jäänyt epäselväksi onko valtuusto päättämässä sitovasti kunta liitoksesta yhdistymissopimuksineen vai jatkoneuvotteluista ja mahdollisen uuden, II sopimuksen laatimisesta niiden kesken, jotka I sopimuksen ovat hyväksyneet. 2. Asiassa ei ole otettu riittävästi huomioon mm. sote-ratkaisun, Tillolan moottoriurheilukeskuksen ja hevosurheilukeskuksen vaikutusta Iitin elinvoimaisuuteen ja kehitykseen. 3. Yhdistymishallitukselle ollaan antamassa lain vastaisesti liikaa toimivaltaa. 4. Sopimuksen kohdan 2.2. asukasluvun satrategisessa perustavoitteessa todettu maininta "...houkuttelevat metropolialueella työssä käyviä asumaan kunnassa" on ristiriidassa KRL:n 2 :n tavoitteen "kunta muodostuu työssäkäyntialueesta kanssa". 5. Sopimuksessa (kohta 9.3) on vuodelle 2017 asetettu yksi tarkka ei-sitova tavoitevero% 20,25 että sitova määräys "veroja kerätään vähintään saman verran kuin kunnat keräsivät erillisinä v " Vuoden 2016 verokertymä ei ole vielä tiedossa. 6. Julkisuudessa on painotettu sopimuksen olevan juridisesti sitova. Myöskään sopimuksen säästövelvoitteiden toteutumisesta ei ole konkreettisia takuita. Yhdistymisavustuksesta käytetään merkittävä osuus muuhun kuin elinvoimaisuuden parantamiseen. Em. perusteella ei ole nähtävissä, että yhdistymissopimuksella parannettaisiin Iitin kunnan taloudellisia tai muita edellytyksiä varmemmin paremmin verrattuna siihen, että Iitin elinvoimaisuus ja kehitys voidaan turvata mm. lisääntyvällä hyvällä yhteistyöllä seutukunnan muiden kuntien kanssa. Iitin nuorisovaltuuston kannanotto :
9 Iitin nuorisovaltuusto esittää kunnanhallitukseen, että tämä hylkää yhdistyssopimuksen seuraavin perustein: Palveluiden mahdollinen siirtyminen Lahden keskustaan. Pelko iittiläisten perinteiden katoamisesta liittymisen jälkeen. Pelko kunnallisen sektorin työpaikkojen vähenemisestä ja kuntalaisten käytettävissä olevien palveluiden yhdenvertaistaminen uuden kunnan mukaan (liikunapaikkamaksut, kulttuuripaveluiden huononeminen, seurakunnan yhteistyöt, kunnan sisäisten palvelurakenteiden muuttuminen liitoksen myötä (Iitin nuorisotoimen ja Iitin seurakunnan yhteistoiminta). Yrjö Nurmen, Kirsti Pitkänen-Nurmen, Heikki Savelaisen, Mari Savelaisen, Kiira Ilmarisen, Leena Savelaisen ja Anna-Leena Ilmarisen kannanotto : Haluamme, että Iitti säilyy itsenäisenä, sillä toistaiseksi kuntaliitokselle ei ole riittäviä perusteita. Lisäksi oma asiansa on se, ettei sote-uudistuksen taloudellisia vaikutuksia kunnille tunneta. Iitti ei ole kriisikunta. Itsenäisenä jatkamisen edellytyksiä ei juuri ole selvitetty. Lahden talous on huonossa jämässä ja investointirästit suuret. Asukkaiden ja kunnan yhtenäisyyden ja toimeliaisuuden kannalta itsenäisyyden säilyttäminen on tärkeää. Liitoksien yhteydesäs maaseudulle rakentaminen on vaikeutunut. Liitosselvitys on myös sivuuttanut liitoksen vaikutukset kolmannelle sektorille. littiläiset ansaitsevat vähintään hyvät perusteet kuntaliitokselle. Iitin kyläasiain neuvottelukunnan lausunto : Iitin alueella ei ole syrjäytyviä maaseutualueita. Kuntajakoselvityksessä mainitana erityisesti VT12:n parantaminen välillä Lahti-Kouvola, joka vaikuttaa Kausalan ja Nastolan osakeskusten välillä tapahtuvan liikenteeseen. Kuntajakoselvityksessä mainitaan useassa kohdassa maaseudun elinvoimaisuuden turvaaminen ja perustuotantoon, (maa-ja metsätalouteen), tukeutuvien elinkeinojen kehittäminen. Maaseudun elinvoimaisuuden turvaamisesta kuntajakoselvityksessä mainitaan maaseudun taajamiin järjestettävät tarvittavat lähipalvelut. Kuntajakoselvitys on ottanut huomioon myös lähidemokratian toteuttamisen aluejohtokunnilla ja monipuolisilla osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmillä koko kunnan alueella. Iitin kyläasiain neuvottelukunta pitää Salpauskuntajakoselvitystä Iitin maaseudun/kylien ja maaseutuelinkeinojen osalta positiiviseen kehitykseen ohjaavana ja katsoo, että selvitys tukee maaseudun asuttuna pysymistä.
10 Kunnanhallituksen lausunto koskien kannanottoja, lausuntoa ja huomautusta: Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan, että Iitin kunnalle toimitetut kuntaliitosta koskevat kannanotot ovat eri perustein kuntaliitosta vastustustavia ja kunnalle toimitettu lausunto kuntajakoselvitykseen myönteisesti suhtautuva. Kannanotot ja lausunto eivät sisällä varsinaisia kysymyksiä joihin kunnanhallituksen tulisi vastata tai muutoin ottaa kantaa. Kunnanhallitus merkitsee kuitenkin niissä esitetyt seikat ja mielipiteet tiedoksi. Selvityksestä jätettyyn Marja Karhun huomautukseen sisältyy kysymyksiä joihin kunnanhallituksen tulee vastata. Kunnanhallitus vastaa huomautuksessa esitettyihin asioihin seuraavaa: Kohdassa 1. esitetystä kysymyksestä ja näkemyksestä valtuuston kuntaliitosta koskevan päätöksen sitovuudesta: Valtuuston mahdollinen myönteinen päätös kuntaliitoksesta sitoo Iitin kuntaa edellyttäen, että kaikki kuusi kuntaa tekevät kuntaliitoksesta myönteisen päätöksen. Päätöksenteon kohteena oleva sopimus koskee kuuden kunnan liitosta. Mikäli yksi tai useampi kunta hylkää sopimuksen, ei sopimuksen tarkoittamaa kuuden kunnan liitosta voi syntyä, eikä sopimus silloin sido myöskään myönteisen päätöksen tehneitä kuntia. Todennäköistä on, että myönteisen päätöksen tehneiden kuntien kesken käydään uusi neuvottelukierros. Uusien neuvottelujen pohjalta mahdollisesti syntyvä uusi sopimus edellyttää valtuustoilta uudet hyväksyvät liitospäätökset, ennen kuin se tulee kuntia sitovaksi. Kohdasta 2: Kohdassa esitettyjen vielä toteutumattomien hankkeiden mahdollisia vaikutuksia ei voida konkretisoida niin, että niiden vaikutusten arvioiminen tai huomioiminen yksittäisinä hankkeina olisi selvityksen kannalta mahdollista tai tarkoituksenmukaista. Moottoriurheilukeskuksen ja hevosurheilukeskuksen osalta voidaan kuitenkin todeta, että ne toteutuessaan varmasti lisäisivät nykyisen Iitin alueen elinvoimaisuutta niin itsenäisessä kuin uudessakin kunnassa. Voidaan myös arvioida, ettei kuntaliitos todennäköisesti ainakaan huonontaisi hankkeiden toteutumismahdollisuuksia. Kohdasta 3: Sopimuksessa yhdistymishallituksen tehtävistä ja toimivallasta annetuilla määräyksillä ei ole tarkoitus ohittaa lain pakottavia määräyksiä. Yhdistymishallitukselle sopimuksessa annetun oikeuden tarkistaa sopimuksessa olevia taloudellisia ehtoja on tulkittava tarkoittavan nimenomaan oikeutta tarkistaa ehtoja, ei tehdä niihin sellaisia muutoksia joita voitaisiin pitää sopimusmuutoksena. Kohdasta 4: Sopimuskohdan 2.2 ei voida katsoa olevan ristiriidassa kuntarakennelain 2 :n kanssa. Se, että kunnat muodostettaisiin niin etteivät kuntalaiset kävisi töissä muualla kuin oman asuinkuntansa alueella ei ole realistista eikä sellaista tavoitetta voida katsoa kuntarakennelakiinkaan sisältyvän.
11 Uudessa kunnassa kaikilla sen asukkailla on yhtäläiset mahdollisuudet pyrkiä valtuustoon ja muihin luottamustoimiin. Vanhojen kuntien alueelle perustettavien aluejohtokuntien tarkoitus on edistää paikallisdemokratiaa uudessa kunnassa. Strategisiin perustavoitteisiin otettua tavoitetta Kunnan kehittäminen nuorten kaupungiksi ei voida pitää syrjivänä. Tavoitteen tarkoitus on edistää nuorten pysymistä alueella sekä sijoittumista alueelle. Tällä pyritään osaltaan lisäämään alueen elinvoimaa. Tavoitteen tarkoitus ei ole syrjiä muita ikäryhmiä. Kohdasta 5: Sopimuksessa asetettu tavoitevero perustuu selvityksen yhteydessä tehtyihin laskelmiin ja selvitysmiesten arvioon. Uuden kunnan valtuuston toiminnasta on sovittu yhdistymissopimuksen kohdassa Valtuuston toiminnan aloittamisesta on säädetty myös kuntarakennelain 6 luvussa. Kohdasta 6: Yhdistymissopimuksen palveluverkkoa koskevat linjaukset on tehty uutta kuntaa sitoviksi. Hallinto-oikeuden yksittäistapausta koskevasta päätöksen perusteella ei voida suoraan päätellä toisen yhdistymissopimuksen sitovuutta. Kuntarakennelain 54 :n 1 momentin mukainen erityinen valitusoikeus koskee, kuten huomautuksessa on todettu, vain ennen kyseisen kuntajaon voimaantuloa tehtyjä kunnan päätöksiä. Uuden kunnan aloitettua on kuntalaisten käytössä normaalit kunnan päätöksiin kohdistuvat muutoksenhakukeinot. Päätöksentekomateriaalit Lahden alueen erityinen kuntajakoselvitys, kuntajakoselvittäjien ehdotus ja yhdistyssopimus pvm sekä edellä mainitut huomautukset, kannanotot ja lausunnot ovat esityslistan oheismateriaalina. Valtuutetuille ilmoitettiin sähköpostitse ja osittain postitse mahdollisuudesta tutustua Salpausselän kuntajakoselvityksen työryhmien loppuraportttien sisältöön sekä esittää toivomus materiaalin saamisesta tulosteena. Loppuraportit lähetettiin postitse niille valtuutetuille, joilla ei ole käytössä sähköpostiosoitetta tai jotka olivat esittäneet toivomuksen raporttien paperiversioista. Lisäksi kuntajakoselvityksen organisaatio lähetti kaikille valtuutetuille muistitikun, joka sisälsi mm. työryhmien loppuraportit ja kuntajakoselvittäjien selvityksen ja ehdotuksen sekä yhdistymissopimuksen. Esittely Asian esittelee kunnanhallituksessa va. kunnanjohtaja paitsi yhdistymissopimuksen 6.3.-kohdan osalta kunnanhallituksen puheenjohtaja. Lisätietoja: va. kunnanjohtaja Riku Rönnholm, puh , riku.ronnholm@iitti.fi.
12 Ehdotus Kunnanhallitus esittää, että valtuusto 1. toteaa, että kuntajakoselvityksen nähtävillä olon aikana jätettiin viisi huomautusta, kannanottoa tai lausuntoa. Kunnanhallitus esittää lausuntonaan huomautuksista esittelytekstissä olevan lausunnon. 2. katsoo, että kuntajakoselvittäjien ehdotus kuuden selvityksessä yhdistymisestä uudeksi Lahdeksi alkaen tarjoaa ko. alueelle nykyistä paremmat mahdollisuudet pitkäjänteiseen kehittämiseen ja alueen kasvun ja asukkaiden hyvinvoinnin turvaamiseen. 3. hyväksyy kuntajakoselvittäjien päivätyn ehdotuksen, jonka mukaan kuntajakoa muutetaan siten, että Hollolan kunta, Hämeenkosken kunta, Iitin kunta, Kärkölän kunta, Lahden kaupunki ja Nastolan kunta lakkaavat ja ne yhdistetään uudeksi kunnaksi, joka ottaa nimekseen Lahti ja kuntamuodokseen kaupungin. 4. hyväksyy kuntajakoselvittäjien laatiman päivätyn yhdistymissopimuksen. 5. merkitsee kuntajakoselvityksen valmisteluaineiston tiedoksi. Päätös Kunnanhallitus: Keskustelun kuluessa Satu Tiira esitti Merja Lonkan ja Hjalmar Kahanpään kannattamana, että kunnanhallitus esittää, että valtuusto 1. toteaa, että kuntajakoselvityksen nähtävillä olon aikana jätettiin viisi huomautusta, kannanottoa tai lausuntoa. Kunnanhallitus esittää lausuntonaan huomautuksista esittelytekstissä olevan lausunnon. 2. hylkää kuntajakoselvittäjien päivätyn ehdotuksen, jonka mukaan kuntajakoa muutetaan siten, että Hollolan kunta, Hämeenkosken kunta, Iitin kunta, Kärkölän kunta, Lahden kaupunki ja Nastolan kunta lakkaavat ja ne yhdistetään uudeksi kunnaksi, joka ottaa nimekseen Lahti ja kuntamuodokseen kaupungin. 3. hylkää kuntajakoselvittäjien laatiman päivätyn yhdistymissopimuksen. 4. merkitsee kuntajakoselvityksen valmisteluaineiston tiedoksi. Hjalmar Kahanpää esitti, että "Kuntajakoselvittäjien ehdotuksesta ja yhdistämissopimuksesta jätettyjen huomautusten, kannanottojen ja lausuntojenosalta on todettava, että Iitin kyläasiain neuvottelukunnan nimissä annettu lausunto on väärä asiakirja. Kyläasiain neuvottelukunta ei ole käsitellyt kokouksessaan asiaa. Päinvastoin kyläasiain neuvottelukunta on ottanut kokouksessaan kantaa, jossa neuvottelukunta pitää tärkeänä, että Iitin kunta säilyisi itsenäisenä kuntana mahdollisimman pitkään. Riitta Alestalon ja Jarmo Tähtisen Iitin kyläasiain neuvottelukunnan nimissä allekirjoittama, päiväämäyön, kuntaan saapunut lausunto / asiakirja on väärä asiakirja ja tulee sellaisena jättää
13 huomiotta. Muut kannanotot liitteineen ovat perusteltuja ja ne tulee huomioida päätöksenteossa. Va. kunnanjohtajan ehdotus ei tule hyväksyä. Kuntajakoselvittäjien yhdistyssopimus tulee hylätä." Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi Kahanpään ehdotuksen kannattamattomana raukeavan ja määräsi toimitettavaksi äänestyksen ja esitti suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen siten, että kunnanjohtajan ehdotus on JAA ja Tiiran ehdotus on EI. Äänestysmenettely hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 5 JAA -ääntä (Alestalo, Drockila, Lehtinen Seppo, Pitkänen ja Seppälä) ja 4 EI -ääntä (Kahanpää, Lonka, Tiira ja Salonen) joten puheenjohtaja totesi kunnanjohtajan ehdotuksen tulleen hallituksen päätökseksi. Puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen päättäneen äänin 5-4 esittää, että valtuusto 1. toteaa, että kuntajakoselvityksen nähtävillä olon aikana jätettiin viisi huomautusta, kannanottoa tai lausuntoa. Kunnanhallitus esittää lausuntonaan huomautuksista esittelytekstissä olevan lausunnon. 2. katsoo, että kuntajakoselvittäjien ehdotus kuuden selvityksessä yhdistymisestä uudeksi Lahdeksi alkaen tarjoaa ko. alueelle nykyistä paremmat mahdollisuudet pitkäjänteiseen kehittämiseen ja alueen kasvun ja asukkaiden hyvinvoinnin turvaamiseen. 3. hyväksyy kuntajakoselvittäjien päivätyn ehdotuksen, jonka mukaan kuntajakoa muutetaan siten, että Hollolan kunta, Hämeenkosken kunta, Iitin kunta, Kärkölän kunta, Lahden kaupunki ja Nastolan kunta lakkaavat ja ne yhdistetään uudeksi kunnaksi, joka ottaa nimekseen Lahti ja kuntamuodokseen kaupungin. 4. hyväksyy kuntajakoselvittäjien laatiman päivätyn yhdistymissopimuksen. 5. merkitsee kuntajakoselvityksen valmisteluaineiston tiedoksi.
Lausunto valtiovarainministeriölle kuntarakennelain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen toimikauden jatkamisesta
Kunnanhallitus 148 10.06.2013 Kunnanvaltuusto 41 25.06.2013 Kunnanhallitus 229 16.09.2013 Kunnanvaltuusto 49 24.09.2013 Kunnanhallitus 260 21.10.2013 Kunnanvaltuusto 56 12.11.2013 Kunnanhallitus 238 13.10.2014
LisätiedotKannanotto maakunnanvaihtoesitykseen, Valtiovarainministeriön päätös maakunnanvaihtoesityksen hylkäämisestä
Kunnanhallitus 244 13.10.2014 Kunnanvaltuusto 40 20.10.2014 Kunnanhallitus 139 01.06.2015 Kannanotto maakunnanvaihtoesitykseen, Valtiovarainministeriön päätös maakunnanvaihtoesityksen hylkäämisestä 270/00.01.00/2013
LisätiedotLavia Pori erityinen kuntajakoselvitys. Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen
Lavia Pori erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen 28.2.2014 Tehtävä Selvittäjän on suoritettava kuntarakennelain 16a :ssä tarkoitettu erityinen kuntajakoselvitys Erityinen kuntajakoselvitys
LisätiedotKunnanhallitus Sivistystoimen palveluverkko - kouluverkko 467/ /2014. Kunnanhallitus 298. Kunnanhallitus
Kunnanhallitus 298 08.12.2014 Sivistystoimen palveluverkko - kouluverkko 467/12.00.00/2014 Kunnanhallitus 298 Kunnanhallitus 20.10.2014 247 Koulutuslautakunta on kokouksissaan 8.9. ja 23.9.2014 valmistellut
LisätiedotKuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo
Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Joensuun selvitysalueen yhteistarkastelu Ennustettu väestökehitys 2012-2030: +5,4% Koko väestö 110 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala
LisätiedotKunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kannanotto maakunnanvaihtoesitykseen 270/ /2013. Kunnanhallitus
Kunnanhallitus 244 13.10.2014 Kunnanvaltuusto 40 20.10.2014 Kannanotto maakunnanvaihtoesitykseen 270/00.01.00/2013 Kunnanhallitus 13.10.2014 244 Kunnanvaltuusto päätti 15.11.2011 valtuustoaloitteen pohjalta
LisätiedotEsitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen. Kunnanhallitus
Kunnanhallitus 148 10.06.2013 Kunnanvaltuusto 41 25.06.2013 Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen 31/00.01.00/2013 Kunnanhallitus
LisätiedotEtelä-Karjalan kuntarakenneselvitys
Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Ohjausryhmä 170914 1 2 Kuntainfoista Osallistujia yhteensä noin 370 henkilöä vajaa puolet valtuutettuja Imatralla muita enemmän viranhaltijoita 20 henkilön lukioluokka
Lisätiedot1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa
1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,
LisätiedotKunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Tillolan koulun myynti
Kunnanhallitus 208 31.10.2016 Kunnanvaltuusto 39 07.11.2016 Kunnanhallitus 5 09.01.2017 Kunnanvaltuusto 6 30.01.2017 6 Tillolan koulun myynti 738/02.05.00/2016 Kunnanhallitus 31.10.2016 208 Kunnanvaltuusto
LisätiedotKuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina
Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina Matti Muukkonen HTL, YTM, kunnanjohtaja 14.12.2012 Kuntajaon oikeudellinen perusta Suomen perustuslaki (731/1999) 121.1 : Suomi jakautuu kuntiin, joiden
LisätiedotKH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh
Kaupunginhallitus 407 06.10.2014 Kaupunginhallitus 502 24.11.2014 Kaupunginvaltuusto 109 08.12.2014 Etelä-Karjalan erityinen kuntajakoselvitys 1034/00.04.00/2013 KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja
LisätiedotTyövaliokunnan kokous
Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työvaliokunnan kokous 15.9.2014 Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia Kokemäki Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi MML, 2012
LisätiedotKH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh
Kaupunginhallitus 407 06.10.2014 Kaupunginhallitus 502 24.11.2014 Etelä-Karjalan erityinen kuntajakoselvitys 1034/00.04.00/2013 KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh. 040
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus
Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jyväskylän seutujen kuntien tilaisuus 12.8.2014 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö
LisätiedotEsitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen. Kunnanhallitus
Kunnanhallitus 148 10.06.2013 Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen 31/00.01.00/2013 Kunnanhallitus 148 Kunnanhallitus 20.05.2013
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/1402/ /2013 Anu Hernesmaa
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 11.6.2015 VM/1402/00.01.01.00/2013 Anu Hernesmaa LAHDEN KAUPUNGIN JA NASTOLAN KUNNAN YHDISTYMINEN Yhdistymisesityksen vireillepanosta ja valmistelusta,
LisätiedotEsitys valtioneuvostolle Iitin kunnan siirtämisestä Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan
Kunnanhallitus 234 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 83 27.10.2015 Esitys valtioneuvostolle Iitin kunnan siirtämisestä Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan 270/00.01.00/2013 Kunnanhallitus 19.10.2015
LisätiedotHollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013
Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2
LisätiedotEro
1980 1990 2000 2012 Ero % Jsuu 64969 67363 71013 74168 10199 15,9 Klahti 8351 10450 11517 14245 5894 70,6 Liperi 10737 11500 11479 12397 1660 15,5 Okum 10312 9307 8155 7343 2969 28,8 Pjärvi 6167 5411 5411
LisätiedotMuut Lehtinen Esa kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pasila Olli kunnanvaltuuston 1. Temonen Tuukka kunnanvaltuuston 2.
Iitin kunta Pöytäkirja 21/2014 553 Kunnanhallitus 13.10.2014 Aika Maanantai 13.10.2014 klo 17:30-19:40 Paikka Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Saapuvilla Poissa Salonen Jarkko Pitkänen Jyrki Drockila
LisätiedotTalous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014
Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne
LisätiedotSelvitysprosessissa otettava huomioon
Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Kuntajakoselvityksen toteutus Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Karhukuntaneuvosto 17.6.2013 17.6.2013 Page 1 Selvitysprosessissa otettava huomioon Avoin
LisätiedotKunnanhallitus Kunnanvaltuusto
Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto 557/05.00.00/2015 Kunnanhallitus 18.01.2016 10 Pääministeri Juha Sipilän hallitus on
LisätiedotPoissa Pitkänen Jyrki 1. varapuheenjohtaja. Muut Lehtinen Esa kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pasila Olli kunnanvaltuuston 1.
Iitin kunta Pöytäkirja 24/2014 605 Kunnanhallitus 27.10.2014 Aika Maanantai 27.10.2014 klo 17:30-18:56 Paikka Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Saapuvilla Salonen Jarkko Drockila Leif Alestalo
LisätiedotHallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto
Kunnanhallitus 10 18.01.2016 Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto 557/05.00.00/2015 Kunnanhallitus 18.01.2016 10 Pääministeri
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 ESITYS NURMEKSEN KAUPUNGIN JA VALTIMON KUNNAN YHDISTYMISESTÄ
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 13.6.2019 VM/839/00.01.01.00/2019 Anu Hernesmaa ESITYS NURMEKSEN KAUPUNGIN JA VALTIMON KUNNAN YHDISTYMISESTÄ Yhdistymisesityksen vireillepanosta
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1950/ /2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (1) 85 Asianro 1950/00.04.01/2013 Juankosken ja Kuopion kaupunkien kuntaliitos / yhdistymissopimuksen muuttaminen 22.02.2016 57: Kaupunginsihteeri Heikki Vienola Kansliapalvelu
LisätiedotHallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto
Kunnanhallitus 10 18.01.2016 Kunnanvaltuusto 1 26.01.2016 Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto 557/05.00.00/2015 Kunnanhallitus
LisätiedotMikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien yhdistymissopimusluonnos. Alustava sopimusluonnos uuden kunnan perustamisesta Versio 1
Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien yhdistymissopimusluonnos Alustava sopimusluonnos uuden kunnan perustamisesta Versio 1 Kuntaliitoksen johtoryhmän 16.1.2012 käsittelyä varten Käsitelty
LisätiedotKÖYLIÖN JA SÄKYLÄN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS
1 Köyliön kunnanvaltuusto 20.4.2015 Säkylän kunnanvaltuusto 20.4.2015 (Lopullinen) KÖYLIÖN JA SÄKYLÄN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS 1. SOPIMUSTAUSTA Kuntarakennelain 2 :ssä todetaan kuntajaon kehittämisen
LisätiedotKuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän
Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän avulla Eero Vaissi Maisema-seminaari 6.2.2013 Lausunnolla olevasta laista Rakennelakiluonnos lähetettiin kuntiin lausunnolle 22.11.2012 ja lausuntoaika päättyy
LisätiedotKuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus
Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 5/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/
Helsingin kaupunki Esityslista 5/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 02.03.2015 222 HEL 2013-012903 T 00 00 00 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: 1 päättää
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus
Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari
LisätiedotKuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä
Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?
LisätiedotKausalan itäinen osa-alue, asemakaavan muutos ja laajennus, toimeenpano
Kaavoitustoimikunta 9 11.03.2013 Kaavoitustoimikunta 30 09.09.2013 Kunnanhallitus 241 07.10.2013 Kunnanhallitus 321 16.12.2013 Kunnanvaltuusto 1 28.01.2014 Kaavoitustoimikunta 8 25.03.2014 Kunnanhallitus
LisätiedotAloite neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä Iitin kunnan siirtämisestä Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan
Kunnanhallitus 151 15.06.2015 Kunnanvaltuusto 74 23.06.2015 Aloite neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä Iitin kunnan siirtämisestä Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan 579/00.00.00/2015
LisätiedotHallinto- ja talousjohtajan viran haettavaksi julistaminen ja viran täyttäminen
Kunnanhallitus 219 28.11.2016 Kunnanhallitus 235 19.12.2016 Kunnanhallitus 10 23.01.2017 Kunnanvaltuusto 1 30.01.2017 Hallinto- ja talousjohtajan viran haettavaksi julistaminen ja viran täyttäminen 776/01.01.04/2016
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja 11.6.2015 VM/1497/00.01.01.00/2013 Suvi Savolainen ESITYS KUNTAJAON MUUTTAMISESTA VIHDIN KUNNAN JA ESPOON KAUPUN- GIN VÄLILLÄ Esitys Esityksen perustelut
LisätiedotSaapuvilla Salonen Jarkko puheenjohtaja. Poissa Pasila Olli kunnanvaltuuston 1.
Iitin kunta Pöytäkirja 5/2013 118 Kunnanhallitus 25.02.2013 Aika 25.02.2013 klo 17:30-19:35 Paikka Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Saapuvilla Salonen Jarkko puheenjohtaja Pitkänen Jyrki 1. varapuheenjohtaja
LisätiedotJyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys
Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Korpilahden kuntalaistilaisuus 16.1.2008 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 UUSI JYVÄSKYLÄ 0 5 10 Km Jyväskylän kaupungin
LisätiedotKouluverkon tiivistäminen alkaen
Kunnanhallitus 295 02.12.2013 Kunnanvaltuusto 63 10.12.2013 Kouluverkon tiivistäminen 1.8.2014 alkaen Kunnanhallitus 02.12.2013 295 303/12.00.00/2013 Kunnanhallitus antoi elokuussa 2013 asettamassaan raamissa
LisätiedotIitin Vanhustenhuoltoyhdistys r.y:n omaisuuden ja vastuiden siirtäminen Iitin Vuokratalot Oy:lle, tarkennus valtuuston päätökseen
Kunnanhallitus 15 20.01.2014 Kunnanvaltuusto 3 28.01.2014 Kunnanhallitus 128 19.05.2014 Kunnanvaltuusto 23 26.05.2014 Kunnanhallitus 262 03.11.2014 Kunnanvaltuusto 44 11.11.2014 Iitin Vanhustenhuoltoyhdistys
LisätiedotUusiKunta Päijät-Hämeen kuntajakoselvitys
UusiKunta Päijät-Hämeen kuntajakoselvitys Selvittäjät Valtiovarainministeriö asetti 20.11.2009 Päijät- Hämeeseen kuntajakoselvityksen kymmenen kunnan alueelle. Huhtikuussa 2010 Kuhmoinen irtautui selvityksestä
LisätiedotAsianro 134/ / Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 127 Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Tiivistelmä 1.7.2013 voimaan tullut kuntarakennelaki edellyttää
LisätiedotIitin Vanhustenhuoltoyhdistys r.y:n omaisuuden ja vastuiden siirtäminen Iitin Vuokratalot Oy:lle, tarkennus valtuuston päätökseen
Kunnanhallitus 15 20.01.2014 Kunnanvaltuusto 3 28.01.2014 Kunnanhallitus 128 19.05.2014 Kunnanvaltuusto 23 26.05.2014 Iitin Vanhustenhuoltoyhdistys r.y:n omaisuuden ja vastuiden siirtäminen Iitin Vuokratalot
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/859/ /2015 Anu Hernesmaa
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 11.6.2015 VM/859/00.01.01.00/2015 Anu Hernesmaa SÄKYLÄN JA KÖYLIÖN KUNTIEN YHDISTYMINEN Yhdistymisesityksen vireillepanosta ja valmistelusta,
LisätiedotKH 196 Kunnanhallitus Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas ja kunnansihteeri Peter Stenvall
Valtuusto 114 13.06.2016 Hakemus Sipoon kunnan osan liittämiseksi Vantaan kaupunkiin 1293/10.00.02/2015 KH 196 Kunnanhallitus 12.4.2016 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas ja kunnansihteeri Peter
LisätiedotPäijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän alueen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma
Kunnanhallitus 228 16.09.2013 Kunnanvaltuusto 47 24.09.2013 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän alueen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2014-2017 143/00.01.02/2013
LisätiedotKunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus
Kunnanhallitus 148 10.06.2013 Kunnanvaltuusto 41 25.06.2013 Kunnanhallitus 229 16.09.2013 Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen, lausunto
LisätiedotYHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava
YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS ASKOLA, LAPINJÄRVI, LOVIISA, MYRSKYLÄ, PORVOO JA SIPOO Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava 1.
LisätiedotValtion erityinen kuntajakoselvitys
Valtion erityinen kuntajakoselvitys Päijät Hämeen UusiKunta Kunnanvaltuustojen seminaari Lahti 3.11.2009 Ylijohtaja Päivi Laajala Kuntien yhdistymiset 2008 2009 ja yhdistymisselvitykset Yhdistymisselvitys
LisätiedotKatsaus paikallisdemokratian haasteisiin ja alueellisen edustuksellisuuden mahdollisuuksiin
Katsaus paikallisdemokratian haasteisiin ja alueellisen edustuksellisuuden mahdollisuuksiin Paikallisdemokratian ja osallistumisen toimikunta 24.2.2010 José Valanta toimikunnan sihteeri Paikallisdemokratia
LisätiedotKUNTAJAON MUUTTAMISEN VALMISTELU LEIVONMÄEN JA JOUTSAN KESKEN
Kunnanhallitus 72 19.02.2007 Kunnanhallitus 87 12.03.2007 Kunnanvaltuusto 12 26.03.2007 KUNTAJAON MUUTTAMISEN VALMISTELU LEIVONMÄEN JA JOUTSAN KESKEN 165/01/019/2005 Khall 72 Leivonmäen kunnanvaltuusto
LisätiedotKuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 360 Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Tiivistelmä 1.7.2013 voimaan tullut kuntarakennelaki edellyttää
LisätiedotERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET
ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi
LisätiedotHE 18/2011 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta
HE 18/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan kuntajakolakiin lisättäväksi säännökset yhdistyvän kunnan toimivallasta tilanteessa, jossa ennen
Lisätiedot8.4.1. Kaupunkikeskuksessa tuotettavat palvelut... 15 8.4.2. Kaupunkimaisessa osakeskuksessa tuotettavat palvelut... 15 8.4.3.
6.8.2014 Sisällysluettelo 1. Lahden alueen kuntien yhdistymissopimus... 1 1.1. Sopimuksen tarkoitus... 1 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo... 1 2. Yhdistymisen tarkoitus... 1 2.1. Visio... 2 2.2.
LisätiedotPorin seudun kuntarakenneselvitys
Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila
LisätiedotKommenttipuheenvuoro - Ajatuksia arvioinnista. Tutkimuspäällikkö Sari Alm Lahden kaupunki
Kommenttipuheenvuoro - Ajatuksia arvioinnista Tutkimuspäällikkö Sari Alm Lahden kaupunki Selvityshistoriaa Lahden alueella 1/2 Lahden seudun kuntarakennetunnustelut 12/2007-6/2008 Hartola, Hollola, Hämeenkoski,
LisätiedotJyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan
Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys
LisätiedotRÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016
RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016 Sisällys 1 Sopimuksen tarkoitus... 3 1.1 Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo... 3 1.2 Yhdistymisen toteuttaminen
LisätiedotJyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous
Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu
LisätiedotKuntarakenneselvityksistä
Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia
LisätiedotPorin seudun kuntajako-selvitys
Porin seudun kuntajako-selvitys Pomarkku Alustavan suunnitelma yhdistymissopimusneuvotteluvaiheen prosessista, toteuttamisesta ja aikataulusta Pori Ulvila Luvia Nakkila Lavia 13.10.2014 Kehitysjohtaja
LisätiedotSonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta
Kunnanhallitus 84 18.02.2013 Kunnanvaltuusto 29 28.02.2013 Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 100/00.04.01/2013 Kunnanhallitus 18.02.2013 84 Valmistelija: kunnanjohtaja Simo Mäkinen
LisätiedotKuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus
Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus Vaajakosken kuntalaiskuuleminen 12.11.2007 Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys
LisätiedotKysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola
Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Toteuttamistapa ja ajankohta Nykyiset kunnat lakkautetaan 31.12.2012 Uusi Kunta perustetaan 1.1.2013 Yhdistymissopimus voimassa 2015 loppuun
LisätiedotKUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA
Kunnanhallitus 228 28.10.2013 KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA KHALL 228 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, 79700
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 34. Valtuusto Sivu 1 / 1
Valtuusto 24.03.2014 Sivu 1 / 1 4085/00.01.00/2013 Kaupunginhallitus 71 10.3.2014 34 Lausunnon antaminen Vantaan kaupungille vantaalaisen Hämeenkylän Omakotiyhdistys r.y:n esitykseen osittaisesta kuntaliitoksesta
LisätiedotValtuusto Esitys Sipoon kunnan osan liittämiseksi Vantaan kaupunkiin 1293/ /2015
Valtuusto 137 07.11.2016 Esitys Sipoon kunnan osan liittämiseksi Vantaan kaupunkiin 1293/10.00.02/2015 KH 196 Kunnanhallitus 12.4.2016 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas, mikael.grannas(at)sipoo.fi
LisätiedotPäijät Hämeen kuntajakoselvitys ajankohtaiskatsaus
Päijät Hämeen kuntajakoselvitys ajankohtaiskatsaus 2.12.2009 Henkilöstöryhmä Jaana Simola UusiKunta sihteeristö Kuhmoinen Hartola Sysmä Padasjoki Asikkala Heinola Hämeenkoski Hollola Lahti Nastola Kärkölä
LisätiedotJärjestövaikuttaminen Kontiolahden kunnassa. Sakari Kela
Järjestövaikuttaminen Kontiolahden kunnassa Sakari Kela 14.9.2017 Kunnan olemassaolon tarkoitus? Edellytysten luominen kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumisen ja vaikuttamisen toteutumiselle.
LisätiedotRauman kaupungin ja Euran kunnan kuntarakenneselvityksen asiakirjojen nähtävillepano
Kunnanhallitus 77 04.05.2015 Rauman kaupungin ja Euran kunnan kuntarakenneselvityksen asiakirjojen nähtävillepano 34/00.04.01/2015 Khall 77 YHDISTYMISESITYS Rauman kaupunki ja Euran kunta ovat valtuustojen
LisätiedotTalous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014
Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talousvastaavien työ, tilannekatsaus Yhdistymisavustuksen käyttö Työryhmätyöskentely: hyödyt ja haitat + yhdistymisavustus + muut linjaukset Talousvastaavien työ
LisätiedotKunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen yksimielisesti.
Kunnanhallitus 53 18.02.2013 Kunnanhallitus 99 08.04.2013 Kunnanhallitus 120 06.05.2013 Kunnanhallitus 150 10.06.2013 Kunnanhallitus 174 01.07.2013 Sivistystoimenjohtajan viran vaali, lausunto hallinto-oikeudelle
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/659/ /2014 Suvi Savolainen
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja 16.6.2016 VM/659/00.01.01.00/2014 Suvi Savolainen KUOPION JA JUANKOSKEN KAUPUNKIEN YHDISTYMINEN Yhdistymisesityksen vireillepanosta ja valmistelusta,
LisätiedotICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta
8.10.2014 ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta Aija Tuimala FCG Konsultointi 14.10.2014 Page 1 14.10.2014 Page 2 Selvitys Etelä-Karjalan kuntarakenteesta Valtuustojen yhteisseminaari Kuntien
LisätiedotRakennuslautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto
Rakennuslautakunta 16 02.03.2016 Kunnanhallitus 73 18.04.2016 Kunnanhallitus 112 16.05.2016 Kunnanvaltuusto 22 24.05.2016 Maa-ainesluvat ja valvonta 1.7.2016 alkaen 693/10.03.00.09/2016 Rakennuslautakunta
LisätiedotLAVIA PORI erityinen kuntajakoselvitys 2014 YHDISTYMISSOPIMUS
LAVIA PORI erityinen kuntajakoselvitys 2014 YHDISTYMISSOPIMUS Arto Saarinen kuntajakoselvittäjä 28.2.2014 Sisällysluettelo 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 3 1.1. Sopimuksen tarkoitus 3 1.2. Sopimuksen
LisätiedotAloite neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä Iitin kunnan siirtämisestä Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan
Kunnanhallitus 151 15.06.2015 Aloite neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä Iitin kunnan siirtämisestä Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan 579/00.00.00/2015 Kunnanhallitus 151 Iitin
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 231. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 26.08.2013 Sivu 1 / 1 3706/00.01.00/2013 231 Kuntarakennelain mukaisen yhdistymisselvityksen käynnistäminen Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. (09) 816 22252 etunimi.e.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 71. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 10.03.2014 Sivu 1 / 1 4085/00.01.00/2013 71 Lausunnon antaminen Vantaan kaupungille vantaalaisen Hämeenkylän Omakotiyhdistys r.y:n esitykseen osittaisesta kuntaliitoksesta (Kv-asia) Valmistelijat
LisätiedotKunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto
Kunnanhallitus 148 10.06.2013 Kunnanvaltuusto 41 25.06.2013 Kunnanhallitus 229 16.09.2013 Kunnanvaltuusto 49 24.09.2013 Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta
LisätiedotLausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista
Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa
Lisätiedot31/ /2013. Kunnanhallitus Kunnanhallitus
Kunnanhallitus 148 10.06.2013 Kunnanvaltuusto 41 25.06.2013 Kunnanhallitus 229 16.09.2013 Kunnanvaltuusto 49 24.09.2013 Kunnanhallitus 260 21.10.2013 Kunnanvaltuusto 56 12.11.2013 Esitys valtiovarainministeriölle
LisätiedotValmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh
Kaupunginhallitus 234 14.08.2017 Kaupunginhallitus 382 27.11.2017 Kaupunginhallitus 30 29.01.2018 Kaupunginhallitus 65 26.02.2018 Kaupunginvaltuusto 13 05.03.2018 Loimaa-strategia 100/00.01.02/2017 Kh
LisätiedotHE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista
LisätiedotHallinto- ja talousjohtajan viran haettavaksi julistaminen ja viran täyttäminen
Kunnanhallitus 219 28.11.2016 Kunnanhallitus 235 19.12.2016 Kunnanhallitus 10 23.01.2017 Kunnanvaltuusto 1 30.01.2017 Kunnanhallitus 58 20.03.2017 Hallinto- ja talousjohtajan viran haettavaksi julistaminen
LisätiedotYhdistymissopimus. Alajärven kaupunki ja Vimpelin kunta. Eero Laesterä Hallintotieteiden tohtori, erityinen kuntajakoselvittäjä
Yhdistymissopimus Alajärven kaupunki ja Vimpelin kunta Eero Laesterä Hallintotieteiden tohtori, erityinen kuntajakoselvittäjä Käsitelty ja hyväksytty ohjausryhmässä 17.2.2016 Puh 0295 16001 (vaihde) Sisällysluettelo
LisätiedotIitin kunta Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 1. Kymenlaakson laajakaistarakentamisen hankeohjelma, Vuolenkosken laajakaistahanke
Sivu 1 Kunnanvaltuusto 30.05.2012 Kunnanhallitus 21.05.2012 4 140 15 313 / 6900 / 2009 Kymenlaakson laajakaistarakentamisen hankeohjelma, Vuolenkosken laajakaistahanke Kymenlaakson Liiton hallitus 20.2.2012:
LisätiedotKunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus
Kunnanhallitus 148 10.06.2013 Kunnanvaltuusto 41 25.06.2013 Kunnanhallitus 229 16.09.2013 Kunnanvaltuusto 49 24.09.2013 Kunnanhallitus 260 21.10.2013 Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen
LisätiedotPORIN KUNTAJAKOSELVITYS
Pomarkku Pori Ulvila Luvia Nakkila Kokemäki PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Kuntauudistukseen liittyvä kuntalaistilaisuus Luvia 5.3.2015 Porin selvitysalueen kuntajakoselvityksen vaiheet vuosina 2013-2015 KUNTARAKENNELAKI
LisätiedotPöytäkirjanote Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta
1 32 Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta Kunnanhallitus 22.9.2014 Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen
LisätiedotKonneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto
Valtuusto 4.3.2013 39 1. LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA Kh. 20.2.2013 51 Esityslistan liitteet 1-4 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan mukaan hallitus toteuttaa koko maan laajuisen
LisätiedotJÄMIJÄRVEN KUNTA, KANKAANPÄÄN KAUPUNKI JA PARKANON KAUPUNKI YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS NEUVOTTELUJEN POHJAKSI
JÄMIJÄRVEN KUNTA, KANKAANPÄÄN KAUPUNKI JA PARKANON KAUPUNKI YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS NEUVOTTELUJEN POHJAKSI 10.06.11. YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS 24.05.2011 2 SISÄLLYS 1. YHDISTYMISSOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT...
LisätiedotToimikuntien tehtävät
Toimikuntien tehtävät H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, YLI- II Yhdistymissopimuksen täsmentäminen (sopimuksen paalut + mahd. tarvittavat lisäpaalut) Yhdistymishallitus
Lisätiedot6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista
Valtuusto 6 06.10.2014 6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista 63/00.04.01/2013 KH 243 Kunnanhallitus 23.9.2014 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas, mikael.grannas(at)sipoo.fi
Lisätiedot