METALLI- JA TEOLLISUUSUUTISET JA TEOLLISUUSUUTISET. Tietopaketti teollisuuteen. MERENKULUN PÄÄSTÖT Helsinki

Transkriptio

1 METALLI- JA TEOLLISUUSUUTISET Luomme näkyvyyttä ja uusia suhteita Venäjän markkinoille 1 Helmikuu Syyskuu 4/2007 1/2011 Helmikuu Joulukuu Osoitteellinen jakelu Tietopaketti teollisuuteen 1/2007 5/2006 Osoitteellinen jakelu Alihankintaextra Osoitteellinen jakelu Metsäteollisuuden Tietopaketti teemanumero teollisuuteen teollisuuteen Osaavaa teollisuuden viestintää maailmalla vuodesta 1978 Ota yhteyttä: sales@ins.fi TÄYDEn PALVELUn SATAMA- OPERAATTORI PÄIVITÄ OSAAMISESI AJANTASALLE MERENKULUN PÄÄSTÖT Helsinki Päästölaskenta ja päästölaskurit, IMO:n suunnitelmat CO 2 -päästöjen vähentämiseksi, päästökauppa ja polttoainemaksut. Koulutus on suunnattu merenkulun ympäristöasioista vastaaville. FÖÖRISTÄ AHTERIIN Helsinki Perustietoa merenkulusta, merikuljetuksista ja satamatoiminnoista. Koulutus soveltuu merenkulkualalla työskenteleville, joilla on muu kuin merenkulkutausta. Sopii hyvin myös logistiikan, huolinnan, satamatoimintojen, teollisuuden kuljetusten sekä ulkomaankaupan parissa työskenteleville. ERIKOISKULJETUKSET Helsinki Koulutuksessa käsitellään erikoiskuljetusten suunnittelua, valmistelua ja toteutusta eri kuljetusmuodot, ongelmakohdat ja määräykset huomioiden. Koulutus on suunnattu teollisuudelle, kuljetusyrityksille, yritysten logistiikkavastaaville ja muille erikoiskuljetusten parissa työskenteleville. MYNDIGHETSKONTROLL AV FARTYG Mariehamn Kursens målsättning är att ge deltagarna en helhetsbild av de senaste bestämmelserna gällande fartygens myndighetskontroll och besiktingar. Kursen är avsedd för rederi- och fartygspersonal samt övriga intresserade. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Marika Tervevuori, puh. (02) tai marika.tervevuori@utu.fi MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Turun yliopisto Inkoon satama tarjoaa kokonaisvaltaiset logistiset ratkaisut Inkoo Shipping Oy Ab, Satamatie 454, Inkoo puh: , faksi: sähköposti: inkooshp@inkooshipping.fi

2 2 Suomen Varustamot ry:n perustettiin kolmesta vanhasta yhdistyksestä tavoitteena yhdistää varustamoalan hajallaan oleva edunvalvonta ja työmarkkinatyö. -Kuljetussektorin viime vuosi oli hyvin heikko ja kuljetussuoritus putosi aika reilusti. Suomen ulkomaankuljetuksissa oli noin 30 % pudotus vuonna 2009, joka ei tarkoita pelkästään suomalaisia aluksia. Suomen lipun alla olevien alusten osuus on 30 % on Suomen ulkomaanliikenteestä markkinat ovat Widénin mukaan elpyneet, mutta eivät missään nimessä samalle tasolle kuin ennen taantumaa, vuonna 2008, jolloin puhuttiin reilusta 100 miljoonasta tonnista. Noin puolet menetetystä 30 %:sta on saatu kuitenkin takaisin. Kyseessä on globaali markkinatilanne, ei siis pelkästään Suomen ongelma. Lisälaskua jopa 800 miljoonaa euroa -Nyt meitä tulevat koskettamaan ympäristöasiat, kuten laivojen polttoaineet ja CO2-ongelma, joten lähivuosina on vastassa varsin suuria haasteita ympäristöpuolella. Puhun erityisesti polttoaineen rikkipitoisuudesta, typpi- ja CO2-päästöistä. Koska Suomi on kaukana päämarkkinoilta, kaukana Itämeren pohjukassa, KUPARI- JA MESSINKIKAUPPAA VUODESTA 1900 Kuparikattonauhat Kuparinauhat ja -levyt Kupariputket Kuparilangat Happivapaat kuparitangot Vasaroidut ja patinoidut kuparilevyt Messinkinauhat ja -levyt Messinkiputket Messinkitangot ja -langat Messinkikulmat ja -lattatangot Alumiinilatat Tinapronssinauhat ja -levyt Uushopealevyt Punametallitangot ja -putket Messinkiharkot TEOLLISTA TOIMINTAA VUODESTA 1850 KOSKENSAAREN TEHTAAN TUOTANTO-OHJELMA: Vakionaulat Lanka- ja dyckertnaulat Huopanaulat Lankatuotteet Harjateräkset 6-12 mm Hehkutetut langat 0,6-6 mm Kirkkaaksi vedetyt langat 0,6-10 mm Vedetyt pyöröteräkset 2-12 mm Ruostumattomat harjalangat ja -tangot Suomen Varustamot ry Merikuljetusten hinnat tulevat nousemaan radikaalisti kaikki lisävaatimukset kohtelevat meitä EU-valtioista rankimmin. Widén kertoo, että polttoaineen rikkipitoisuuteen liittyvät rajoitukset muodostaa kaikista kalleimman ja haasteellisimman ongelman. Asiasta on tehty jo kansainvälinen päätös. ECA-alueelle (Emission Control Area), johon kuuluu Itä- ja Pohjanmeri sekä Englannin kanaali, on tulossa vaatimus jossa määritellään laivapolttoaineen maksimirikkipitoisuudeksi 0,1 % vuoteen 2015 mennessä. Tällä hetkellä korkein sallittu rikkipitoisuus on 1 %, kun se globaalisti on 4,5 %. Näin ollen pohjoisessa ajetaan raskaalla matalarikkisellä ja muualla raskaalla korkearikkisellä polttoöljyllä. -Vuonna 2015 voimaan tulevan rajoituksen seurauksena ei voida enää ajaa matalarikkisellä raskaalla polttoöljyllä, koska 0,5 % rikkipitoisuuden alle on mahdotonta päästä tässä polttoainekategoriassa. Meidän täytyy vaihtaa polttoainelaatua dieseliin, joka tuo noin 70 % lisän polttoainekustannuksiin. Lisälasku Suomen ulkomaankaupan kuljetuksille tulee olemaan tässä tapauksessa noin 800 miljoonaa euroa/ vuosi, joka tulee aiheuttamaan merkittäviä mullistuksia eri teollisuuden aloilla, mikäli kuljetuskustannukset tulevat kasvamaan näin radikaalisti, toteaa Widèn. Suomen vientikuljetuksista 90 % lähtee aluksilla ja tuontikuljetuksistakin 70 % tulee meriteitse. Suomi on erittäin riippuvainen toimivista merikuljetuksista. Suomen edustajat hyväksyivät IMO:n ehdotuksen -Olemme reagoineet tähän aika rajusti Liikenne- ja viestintäministeriössä sekä politiikkojen suuntaan. Olemme kertoneet millaisia seurauksia tämä IMO-päätös tulee aiheuttamaan. Kaikista pahin juttu tässä on se, että Suomi oli vuonna 2008 vahvasti tukemassa 0,1 %:n rajaa ja nyt Suomi pyrkii päätöksestä eroon korkeiden kustannusten vuoksi. Se ei tule olemaan helppoa. Widénin mukaan liikenneministeri Anu Vehviläinen on pyrkinyt saamaan lykkäystä tälle päätökselle niin, että se ei tulisi voimaan vielä 2015, vaan vasta vuonna Tätä perustellaan mm. sillä, että tuolloin olisi käytettävissä jo sellaisia teknologioita, että näihin rajoituksiin voitaisiin muuntautua sulavasti. On siis tehty päätös sellaisista vaatimuksista, joihin ei ole vielä toimivia teknisiä ratkaisuja. Mitkä ovat ratkaisuvaihtoehdot? -Ratkaisuja on olemassa muutamia. Mm. Skrubbersavukaasujen puhdistusjärjestelmä, joka on tosin kallis Erikoisnaulat Ankkurinaulat Bitumi- ja kipsilevynaulat Kampa- ja kierrenaulat Kuormalava- ja irtokonenaulat Kuparinaulat Kupariset venenaulat ja aluslevyt Lastulevynaulat Messinkinaulat Paineilmanaulat 21 O ja 34 O Sähkösinkitystä rumpulinjalla retrofit-asennuksena ja joissakin aluskategorioissa kustannustehokkuuden näkökulmasta jopa mahdoton. -Nesteytetty maakaasu on yksi vaihtoehto, mutta sekin on erittäin kallis ratkaisu, varsinkin jos se toteutetaan jo olemassa olevaan alukseen. Ainoa mahdollisuus olisi tehdä kyseinen järjestelmä uudisalukseen, jonka jälkeen tuleekin logistinen ongelma, koska Suomesta puuttuvat tankkauspisteet. -Yhdellä jäsenvarustamollamme on vireillä LNG-lautta, joka kulkisi nesteytetyllä maakaasulla. Gasum on ilmoittanut, etteivät he voi rakentaa kaasunjakeluasemia yhdelle tai kahdelle alukselle, vaan tankkauspisteitä hyödyntäviä aluksia tulisi olla enemmän. Yhden tällaisen tankkauspisteen avaaminen onnistuisi aikaisintaan vuonna 2015, joka on täysin riittämätön, Widén harmittelee. Kolmas vaihtoehto on siirtyä tisleisiin ja viedä kustannukset rahtihintoihin, joka ei ole Widénin mukaan mielekäs ratkaisu kenellekään. Taustaa laivapolttoaineen rikkipitoisuutta säätelevälle päätökselle IMO:ssa ECA:n erikoisalusstatus täytyy hakea IMO:sta, jota alueen sisällä olevat valtiot hakevat. Tätä on haettu vuodesta 1999 lähtien ja Itämeren osalta se tuli voimaan Samalla Suomi hyväksyi 1,5 % rajan, joka aiheutti lisäkustannuksia vain muutamia prosentteja. Tämä hyväksyttiin myös Suomen Varustamot ry:ssä, koska se ei olisi vaikuttanut ratkaisevasti kilpailukykyyn keväällä MEPC:ssä tehtiin kuitenkin päätös, että polttoaineen rikkipitoisuutta tulee alentaa globaalisti merenkulkualalla. Vaihtoehdot olivat 1,5 % ja 0,5 % vuoden 2015 loppuun ja kaikki siirtyisivät vuoden 2025 loppuun mennessä matalarikkiseen polttoaineeseen, mikäli matalarikkistä polttoainetta olisi saatavilla tarpeeksi. Loppumetreillä mukavuuslippumaat olivat sitä mieltä, että se on globaalisti tämä olisi liian hankala toteuttaa. USA teki kompromissiratkaisuehdotuksen jossa ECA-alueilla mentäisiin 0,1 % rikkipitoisuuksiin ja globaalisti muilla alueilla voitaisiin jatkaa korkearikkisellä polttoaineella aina vuoteen 2020 saakka. Tätä USA:n esitystä tukivat Suomi, Saksa ja Norja, jonka seurauksena se meni läpi kompromissiratkaisuna IMO:n täysistunnossa. Päätöksen tekemisen taustalla ei ollut minkäänlaista kustannusvaikutustutkimusta, eikä heillä ollut Widénin mukaan käsitystä mitä tällainen käytännössä tulisi tarkoittamaan, koska he eivät olleet alan asiantuntijoita. Alan asiantuntijat olisivat voineet kertoa näistä seurauksista ennakkoon. -Saksassa esimerkiksi nämä kaikki päätöstä hyväksymässä olleet henkilöt ovat tänä päivänä muissa tehtävissä, Widén toteaa. Alalle kaivataan osaavaa miehistöä - Alan työntekijätilanne on epätasapainossa, sillä tietyistä vakansseista on huutava pula, kun taas toisilla osa-alueilla on ylitarjontaa. Työttömyyttä alalla ei ole nyt juuri lainkaan, koska tonnistotilanne on aika vakaa, Widén toteaa. Yksi suurin uhkatekijöistä alan kasvulle on henkilökuntapula. Pulaa on ollut lähinnä konemestareista, sen sijaan navigointipuolella tekijätarjonta on ollut riittävää. Puutetta on ollut myös vanhempien miehistönjäsenien parissa, lähinnä korjaus- ja pursimiestasolla. -Kouluihin on ollut kiitettävästi hakijoita, mutta siinäkin on ollut ongelmia - valmistuneita on ainoastaan 50 %:in luokkaa opiskelun aloittaneista. Vielä 20 vuotta takaperin opiskelun aloittaneista vähintään 95 % myös valmistui koulusta, Widén ihmettelee. Pietarista Suomen tärkein vientisatama vuonna Olemme saaneet ymmärrystä omassa katto-organisaatiossamme ECSA:ssa (European Community Shipowners Association). Kohtalontoverimme Ruotsissa ovat myös lukittuna tällaiseen ECA-alueeseen, yhteensä tällaisia valtioita on 10. Näiden lisäksi on ns. hybridimaita, jotka ovat osaksi alueen sisällä ja osaksi sen ulkopuolella. Hybridivaltioita edustavat mm. Norja ja Iso-Britannia, jolloin valtion eri alueilla olisi voimassa eri säännökset. Näiden kohdalla liikenne ainoastaan siirtyisi toiselle rannikolle, Widén esittelee. -Ja sitten on Venäjä, joka ei ole edes ratifioinut MARPOLyleissopimuksen 6. liitettä, joten heitä ei sido mikään, vaan he voivat jatkaa korkearikkisellä polttoaineella vielä vuoden 2015 jälkeenkin. Nopeasti tulee tilanne, jossa Suomen tärkein vientisatama onkin Pietari. Suomen Varustamot ry pyrkii muuttamaan tätä päätöstä, joko muuttamalla 0,1 % raja 0,5%:iin tai niin ettei se olisi voimassa vielä Jos muutos menee läpi, saataisiin kuljetuksia jatkaa halvemmalla 0,5 % sekoituksella, jota matkustaja-aluksetkin vapaaehtoisesti nyt jo käyttävät. Myöskin ilmastoasiat tulevat Widénin mukaan vaikuttamaan merenkulkuun ja tuovat osaltaan tiettyjä kustannuspaineita jatkossa. EU:n tonnistoverosta tehtävä päätös on aivan loppumetreillä, joten pian nähdään kuinka se tulee vaikuttamaan aluskantaan jatkossa. PÄÄKONTTORI JA KESKUSVARASTO: Muonamiehentie HELSINKI Puh: Fax: ALUEKONTTORI JA TEHDAS: KOSKENSAAREN TEHDAS KINTAUS Puh: Fax: ALUEKONTTORIT JA VARASTOT: Vihiojantie TAMPERE Puh: Fax: Juhana Herttuan puistokatu TURKU Puh: Fax: etunimi.sukunimi@helsinginrauta.fi

3 Vuosaaren satama moderni satamakeskus liikenneyhteyksineen Vuosaaren sataman rakentaminen on epäilemättä yksi vuosisadan merkittävimmistä muutoksista Helsingin kaupungin kehityksessä. Vuosaaren toiminta alkoi marraskuun lopulla 2008 ja satama on toiminut kaksi kokonaista vuotta. Satamalla on erityisen iso merkitys koko Helsingin kehitykselle onhan tavaraliikenne toiminut kaupungin keskeisimpien alueiden kautta satojen vuosien ajan. Sataman ja sen logistiikkakeskuksen toteutuksessa on varauduttu globaalin kaupankäynnin kasvuun ja kehitykseen Helsingin Satama on Suomen merkittävin yleissatama. Sen tavaraliikenteen sydämestä, Vuosaaren satamasta hioutui jo ensimmäisen vuoden aikana yhtenäinen satamayhteisö. Tämä on osaltaan auttanut Helsingin satamaa vakiinnuttamaan asemaansa Itämeren piirissä yksiköidyn tavaraliikenteen kuuden johtavan sataman joukossa sekä kolmanneksi vilkkaimpana matkustajasatamana. Vuosaaren sataman toimintamallin mukaisesti satamassa toimivat yritykset tuottavat lastinkäsittelyyn ja tavaraliikenteeseen liittyvät palvelut Helsingin Sataman keskittyessä luomaan yrityksille hyvät toimintaedellytykset Kuvaaja: Skyfoto, KUVIEN LÄHDE: HELSINGIN SATAMA Helsingin sataman tavaraliikenne on pääasiassa Suomen ulkomaankaupan tuontia ja vientiä Helsingin satamien kautta kulkeva tavara kuljetetaan konteissa, rekoissa, perävaunuissa ja vastaavissa yksiköissä. Helsingin tavarasatamiin tuodaan suurimmaksi osaksi kestokulutushyödykkeitä ja elintarvikkeita sekä teollisuuden raaka-aineita ja puolivalmisteita. Metsä- ja metalliteollisuustuotteet sekä elintarvike-, tekstiili- ja lasiteollisuuden tuotteet muodostavat pääosan vientitavaroista. Vuosaaren satama palvelee kontti- ja RoRo-liikennettä. Helsingin Satama toimii tavaraliikenteen osalta landlordpohjalta eli Helsingin Satama hallinnoi ja kehittää satamaalueita ja niihin liittyviä yritysalueita. Helsingin Satama vastaa sataman teknisten järjestelmien ylläpidosta sekä alueen liikennejärjestelyistä. Erilaisista tavarankäsittelypalveluista vastaavat alueella toimivat yritykset. Eteläsatama ja Länsisatama palvelevat matkustajalaivoilla kulkevaa RoRo-liikennettä. Helsingin satama säilytti vuonna 2010 asemansa Suomen ulkomaakaupan pääsatamana Vuonna 2010 Helsingin sataman kokonaistavaraliikenne oli 10,9 miljoonaa tonnia. Helsingin Satama oli vuonna 2010 Suomen suurin konttisatama jo toisena vuonna peräkkäin, markkinaosuus oli 33,3 %. Helsingin Satama oli 57%:n markkinaosuudellaan myös suurin rekka- ja perävaunusatama. Yksiköity tavaraliikenne (kokonaistavaraliikenteestä vähennetty bulkkiliikenne) kehittyi koko vuoden ajan voimakkaasti. Määrä kohosi 9,8 miljoonaan tonniin ja siinä oli viime vuoteen verrattuna kasvua 14,3 %. Tavaraliikenne oli viennin ja tuonnin kesken tasapainossa. Viennin määrä oli 4,8 miljoonaa tonnia, kasvua 13,8 % ja tuonnin määrä oli 5,0 miljoonaa tonnia, kasvua 14,8 %. Kasvusta huolimatta liikenteen määrä jäi vielä 10 % taantumaa edeltävän vuoden 2008 liikennemäärästä. Matkustajaliikenteessä saavutettiin kaikkien aikojen ennätys. Matkustajia oli linjaliikenteessä 9,8 miljoonaa, kasvua viime vuoteen verrattuna oli 8,3 %. Tallinna oli edelleen suosituin matkakohde. Matkustajista 71 % matkasi Tallinnan linjoilla, 24 % Tukholman linjoilla, 3 % Travemünden ja Rostockin linjoilla sekä muut Pietarin ja Gdynian linjoilla. Liikenteen kasvu jatkui Helsingin satamassa Helsingin Sataman vuosi Finnsteve_DistribSuom_2009.fhmx :33 Page 1 Kuvaaja: Mikael Kaplar/ Studio C MPoint Y CM MY CY CMY K Logistisia ratkaisuja asiakkaan eduksi on alkanut liikenteellisesti vilkkaana. Yksiköidyn tavaraliikenteen määrä oli tonnia tammikuussa, kasvua oli 10% viime vuoden tammikuuhun verrattuna. Kasvu painottui täysin tuontiin, jossa kasvua oli 21%, vientimäärä sen sijaan ylitti vain hieman viime vuoden tason. Matkustajia kulki tammikuussa Helsingin sataman kautta , kasvua oli viime vuoteen verrattuna peräti 18%. Ahtaus- ja terminaalipalvelut Konttivarikkopalvelut Vaativien lastien käsittelypalvelut Laivanselvitykset, huolinta ja dokumentointi Varastointipalvelut, ym. Pääkonttori Helsinki: Komentosilta 1, Helsinki (PL 225, Helsinki) puhelin , telefax (09) sähköposti: sales@finnsteve.fi, info@finnsteve.fi Kuvaaja : Mikael Kaplar/ Studio Point

4 4 Olkiluodon yksityissatamassa pienikin asiakas on tärkeä Rauman ja Mäntyluodon välissä sijaitseva yksityissatama palvelee ympäröivää teollisuutta. Vuodessa Olkiluodossa on liikennettä noin tonnia ja noin 70 laivaa. Asiakaskunnan muodostavat pääasiassa suomalaiset valimot, joista isoimpina Metso ja Componenta. Pienen sataman etuihin kuuluu nopea ja asiakaslähtöinen palvelu. Olkiluodon yksityissatamassa operoi Olkiluoto Port Logistics, jonka toimintaa kuuluu laivojen lastaus, purkaus sekä tuotteiden varastointi satamassa. -Kalustoomme kuuluu jäykkäpuominosturi, eli materiaalinkäsittelykone, Liebherr 954 jolla käsitellään pääsääntöisesti kaikki irtolastit. Projektitavarat käsitellään 40 tonnin kiskonosturilla, jolla päästään aika isoihinkin yksikköpainoihin. Lisäksi kalustoomme kuuluvat pyöräkuormaajat 26 tonnista alaspäin, joilla käsittelemme lähes kaiken kauttamme menevän tavaran, toimitusjohtaja Ilkka Leino kertoo. Olkiluodon yksityissataman kautta kulkee vuositasolla paljon harjaterästä, samoin kuin myös puhalluskuonaa. Puhalluskuonaa kuljetetaan Balttiaan tonnia vuodessa. Kierrätysmetallit muodostavat niin ikään aika ison artikkelin sataman kautta ulos vietävistä tuotteista. Suomen valimoille Ms Aura purkamassa harkkorautaa Olkiluodossa Purkaus kahdella koneella. Toinen on laivan kannella. Toinen maissa tulevat tuotteet käsittävät lähinnä harkkorautaa sekä erilaisia metallimurskeita. -Myöskin koksia tulee kauttamme valimoteollisuuden tarpeisiin. Olemme pieni satama ja vuotuinen tonnimäärämme koostuu melko pienistä tavaravirroista. Suurin osa on vuositasolla tonnin asiakkaita, kertoo Leino. Merkittävää kasvua -Satamamme kautta on mennyt joskus tonniakin vuodessa. Tuolloin kauttamme meni paljon sepeliä. Todellinen läpäisykykymme on tuotakin suurempi. Oma yritykseni on toiminut Olkiluodon satamaoperaattorina nyt vuoden ja olemme saavuttaneet jo tonnin kasvun, Leino toteaa. Olkiluodon satamassa on Leinon mukaan mahdollisuuksia vaikka mihin. Satamassa on investoitu mm. kenttätilojen laajennuksiin. Jatkossa tullaan investoimaan satamafasiliteeteihin entistä enemmän. -Laivaväylämme maksimisyväys on tällä hetkellä kuusi metriä, mutta sitä on tarkoitus syventää lähivuosien aikana seitsemään metriin. Seitsemän metrin syväys mahdollistaa entistä isommat alukset. Pyrimme saamaan lisää uusia materiaalivirtoja tänne Olkiluotoon. Olkiluodon satamassa on 100 metriä laituria dead weight on maksimikokoinen laiva joka voi tällä hetkellä hyödyntää Olkiluodon sataman palveluita. Laivalla on pituutta noin 130 metriä. Kyseisen kokoluokan laiva käy satamassa lastaamassa kierrätysmetallia. Järkevä sijainti -Sijaintimme on erinomainen, kun mietitään kumipyöräliikennettä. Sijaitsemme Rauman ja Porin välissä, joten meillä on hyvät yhteydet sekä kohtuullinen kuljetusmatka Harkkorautaa ja kierrätysmetallia varastokentällä joka suuntaan. Meillä käy yhteensä noin 5000 rekkaa vuodessa. Leino kertoo Olkiluodon sataman olevan joustava, pieni satama, jolla ei ole raskasta hallintokoneistoa, joten asiakkaat palvellaan yksilöllisesti ja tehokkaasti. -Yksittäisen rekan kiertoaika satamassamme on keskimäärin minuuttia, eli autojen ei tarvitse odotella satamassa. Satamassa on 3850 neliötä katettua varastotilaa ja asfaltoitua varastokenttää noin neliötä. Satamasta löytyy myös täysimittainen autovaaka, joten kaikki sataman kautta menevä tavara pystytään vaivattomasti punnitsemaan. -Jos meitä verrataan isoimpiin toimijoihin, esim. viiden miljoonan tonnin satamiin, ei siellä tonnia vuodessa tuova asiakas ole kovinkaan merkityksellinen. Meillä tonnin asiakkaat ovat todella tärkeitä ja muodostavat koko materiaalivirtamme. He saavat meiltä henkilökohtaista palvelua ja tuntevat itsensä tärkeiksi. Meillä jokainen henkilökunnan jäsen tietää kunkin asiakkaan tarpeet ja erityisvaatimukset. Jokainen asiakkaamme palvellaan ammattitaidolla, Leino lupaa. Jokainen asiakas, niin pieni kuin isokin, on meille tärkeä. Eräänä päivänä pienikin asiakas voi olla iso. Hoidamme asiakkaan tuotteet nopeasti laivasta/laivaan tehokkaalla kalustolla. Käsittelemämme tuotteet: Harkkorautaa Harjaterästä Puhalluskuonaa Kierrätysmetalleja Kromiittihiekkaa Kuitupuuta Kipsikiveä Koksia Kipsiä Ferro Pii Kierrätysmetallien lastauksessa ja harkkoraudan purkauksessa käytettävä sipulihaukkari Satamatie 137, Eurajoki Puh (0) , Fax +358 (0) Kierrätysmetallin lastaus laivaan. Laiva Ms Rossiyanin

5 5 Uusi RoRo - liikenne Oxelösundin ja Helsingin välillä säästää luontoa Uusi RoRo-liikenne käynnistyi Ruotsin ja Suomen välillä 31.tammikuuta RoRo-linjaa Helsingin Vuosaaren ja Oxelösundin sataman välillä hoitaa suomalainen varustamo Bore ja sitä markkinoidaan nimellä HelOx Line. Lindholm Shipping on nimitetty linjan agentiksi Ruotsissa ja Suomessa. Liikenne Tukholman ja Helsingin metropolialueilla vähenee, mikä vähentää päästöjä. Suomen ja Ruotsin välillä kulkee vuosittain matkustajalaivoilla perävaunuissa ja kuorma-autoissa noin 3 miljoonaa tonnia rahtia, josta suurin osa tulee tai menee Tukholman eteläpuolelle. Oxelösundin sataman sijainti Tukholman eteläpuolella on erinomainen lähtöpiste Suomeen tulevalle rahdille ja transitoliikenteelle. Linja on ympäristöystävällinen, sillä se lyhentää maantiekuljetuksia kilometriä Ruotsissa verrattuna Tukholman tai Kapellskärin kautta kulkevaan reittiin ja noin 200 kilometriä Suomessa verrattuna Turun kautta kulkevaan reittiin. Matka-aika Oxelösundista Helsinkiin on noin 17 tuntia. HelOx Line aloitti liikennöinnin Boren M/V Borden- aluksella, jonka lastauskapasiteetti on noin 1400 kaistametriä. Lähtöjä on kolme kertaa viikossa molemmista satamista. - Näemme Oxelösund-Helsinki-linjalla suuren mahdollisuuden ja tarkoituksemme on lisätä liikennöintiä toisella aluksella toukokuussa Tämä on ensimmäinen RoRolinja Helsingin Vuosaaresta Ruotsin itärannikolle, sanoo Rettig Group Boren kaupallinen johtaja Jhonny Husell. Lindholm Shipping hoitaa kuljetusten myynnin ja varaukset. Toimintaa varten on Helsinkiin perustettu uusi toimisto, jonne on nimitetty Country Manageriksi Patrick Limnell. Myyntiä vahvistetaan Ruotsissa, ja Lindholm Shippingin toimistoon Tukholmaan on sitä varten nimitetty Satu Mattsson. - Toimimme jo vastaavan RoRo-linjan Helsingborg-Travemünde agenttina ja näemme siten synergiaetuja molempien linjojen myynnin, varausten ja operatiivisten asioiden hoitamisessa, sanoo Lindholm Shippingin toimitusjohtaja Jan Gustavsson. - Ainutlaatuinen infrastruktuurimme, joka yhdistää merija maakuljetukset, sai varustamon valitsemaan meidät. Suora yhteytemme E4-moottoritielle ja hyvät mahdollisuudet edelleenlastaukseen rautatielle ovat tämän hankkeen avaintekijöitä, sanoo Oxelösundin sataman toimitusjohtaja Erik Zetterlund. Bore on Rettig Group Oy Ab:n varustamotoimintaa harjoittava liiketoiminta-alue. Boren tonnistoon kuuluu yhteensä 20 jääluokkaan 1A kuuluvaa roro- ja kuivalastialusta, jotka liikennöivät Itämerellä ja Pohjamerellä. Vuonna 2010 liikevaihdon arvioidaan olevan noin 70 miljoonaa euroa, sidottu pääoma noin 220 miljoonaa euroa ja henkilökunnan määrä noin 430. Lindholm Shipping AB kuuluu Strömma-konserniin ja harjoittaa varustamotoimintaa. Pääkonttori sijaitsee Helsingborgissa ja sivukonttorit Malmössä ja Tukholmassa. Yrityksellä on pitkä kokemus ja osaaminen roro-liikenteestä. Oxelösundin satama kasvaa. Satamalla on useita etuja: 16,5 metrin syvyys, lyhyt tuloväylä, se on jäätön ja erikoistunut käsittelemään Keski-Ruotsin ja Tukholman raskaita tavaravirtoja. Satama on avoin vuorokauden ympäri, minkä ansiosta alukset voidaan purkaa ja lastata viivytyksettä. Tämä vastaa varustamoiden satamille asettamiin tehokkuusvaatimuksiin. Vuosaaren satama on Vuosaaren uusi, koko pääkaupunkiseutua ja muuta Suomea palveleva kontti- ja perävaunuliikenteen satama. Vuosaaren satama on Suomen portti maailmalle,se on kansainvälisen liikenteen solmukohta, joka elää ympäri vuorokauden. Liikenneyhteyksien kannalta Vuosaari sijaitsee optimaalisella paikalla: sieltä johtaa lähes suora ja helposti navigoitava meriväylä avomerelle, ja satamatie ja -rata liittävät sen sujuvasti valtakunnan pääliikenneverkkoihin. Satamakeskus on suunniteltu erityisesti vastaamaan tulevaisuuden rahtiliikenteen haasteisiin. Sillä on myös tärkeä rooli Suomen sillanpääasemana Manner- Euroopan, Baltian ja Skandinavian liikenteessä.

6 6 Porin Satama Porin Sataman uusi porttirakennus on valmistunut. Porin Satama on aloittanut toimintansa uudessa porttirakennuksessa osoitteessa Merisatamantie 4, Mäntyluoto. Myös Suomen Tulli keskittää Satakunnan toimintonsa Mäntyluotoon. Vuosi 2010 on Porin Sataman 230-vuotis juhlavuosi. Mäntyluodon sataman väylän syvennystyöt ja laiturin rakennustyöt valmistuvat alkuvuodesta Porin Satamalla on tuolloin parhaat mahdolliset meriväylät kaikille tuoteryhmille. Sataman palvelukyky paranee entisestään -Vuonna 2010 aloitettiin Mäntyluodon sataman väylän syventäminen 10 metristä 12 metriin. Projekti valmistuu 2011 kesällä. Satamaan on avattu myös uusi porttitalo, jonne mm. Tulli keskittää toimintonsa. Myös uusi porttialue ja uudet sisääntulokaistat parantavat kuorma-autoliikenteen toimivuutta, kertoo sataman johtaja Jaakko Nirhamo. Porin satama oli vuonna 2009 Suomen viidenneksi suurin yleissatama ja toiseksi suurin bulk-satama. Satama palvelee hyvin monenlaisia asiakkaita, mutta merkittävimmät materiaalivirrat muodostuvat energia-, metalli- ja kemianteollisuuden kautta. -Vuonna 2007 aloitimme High and Heavy -toiminnot. Olemme aina olleet vahvoja metalliteollisuuden lopputuotteiden ulosviennissä, mutta nyt meillä on Suomen vahvin satamanosturi, joka nostaa huimat 200 tonnia. Isojen kappaleiden nostaminen onnistuu siis vaivatta. Kauttamme tuodaan paljon metalliteollisuuden tarvitsemia raaka-aineita. Porin seudulla jalostetaan erityisesti kuparia sekä nikkeliä ja raaka-ainevirrat tulevat kauttamme Harjavallan tuotantolaitokselle, Nirhamo kertoo. Loistavat liikenneyhteydet Poriin johtaa erittäin hyvät tieyhteydet, 8-tie tulee Oulun ja Turun suunnasta, valtatie-2 Helsingistä, 11-tie Tampereelta ja 23-tie Jyväskylästä. Tarjolla on todella hyvät liikenneyhteydet kuorma-autoliikenteelle ja satamaan on myös ratayhteys. -Mäntyluoto-Harjavalta on Suomen raskaimmin liiken- Muutimme vuonna 2007 konttiterminaalimme 10 metrin väyläsyvyyteen ja siellä olisi nyt vapaa yksi paikka, jossa olisi mahdollista aloittaa vaikka heti esim. Ro-Ro-liikenne. Kaikki rampit, rakennukset ja terminaalit on valmiina. Paikalle haetaan toimijaa, Nirhamo huomauttaa. Porin Satamassa ei kärsitä tilanpuutteesta Porin Satamassa on kaikkiaan neliötä varastointialueita, jotka ovat pääsääntöisesti ahtausoperaattoreiden omistuksessa. -Meillä on sellainen erikoi- Porin Port of Pori Satama Täyden palvelun satama nöity tuontirata, jossa liikkuu yli miljoona tonnia vuodessa. 25 tonnin akselipainon kestävä rata. Haluamme olla metalliteollisuuden yksi pääsatamista. Meillä on täällä hyvät fasiliteetit. Nirhamon mukaan Porin Satamassa on muihin Suomen satamiin verrattuna hyvä tilanne siinä mielessä, että meri on auki läpi talven. -Olemme yksi Suomen parhaista talvisatamista, koska täällä ei tarvita jäänmurtajia tai jäänmurtoavustusta. Porissa vahva metalliteollisuus Nirhamo kertoo, että Porissa on yleisesti ottaen vahva metalliteollisuus, vieressä sijaitsee Technip Offshoren telakka, jossa rakennetaan mm. öljyteollisuuden tarpeisiin suuria lautan runkoja. Yritys käyttää vientitoiminnoissaan Porin Sataman väylää. -Uusi väyläsyvyys mahdollistaa entistä suuremmat laivat, joka tuo taas edullisuutta kuljetuksiin ja tarjoaa entistä enemmän alusvaihtoehtoja. Jos kuljettaa kokonaisen tehtaan jonnekin päin maailmaa, olisi se kannattavinta viedä yhdellä laivalla. Meillä on lisäksi hyvä mahdollisuus kuljettaa erilaisia metalliteollisuuden valmistamia koneita ja laitteita. Porin Satama on parasta aikaa laajentamassa uutta High and Heavy -kenttää, jossa voi säilyttää vaikkapa 100 uutta traktoria ja laivata ne kerralla pois. Uusi väyläsyvyys mahdollistaa myös over seas -kuljetukset. - Meiltä menee viikoittain konttilaiva välillä Mäntyluoto- Hampuri-Brehmerhaven. suus, ettemme kärsi lainkaan tilanahtaudesta. Porin satamassa ja sen välittömässä läheisyydessä on 200 hehtaaria vapaata tonttimaata. Jos yrityksellä on tuonti- tai vientitoimintaa, yrityksen kannattaisi sijaita lähellä satamaa, jotta turhat kuljetuskustannukset jäisivät pois ja onhan se myös logistisesti äärimmäisen järkevää. Nirhamo toivottaa kaikki metalliteollisuuden asiakkaat tervetulleiksi Poriin. Hänen mukaansa Porissa on hyvä toimia. -Tarjolla on paljon koulutuettua työvoimaa, joka on myös varsin pysyvää. Meillä tyypillisiä ovat pitkät työsuhteet ja kustannustaso on muutenkin varsin kohtuullinen verrattuna muuhun Suomeen. Meillä on pitkät teolliset perinteet ja hyvät edellytykset harjoittaa erityisesti metalliteollisuutta. Merisatamantie 13, PORI Puh: (02) Fax: (02) Sähköposti: info.port@pori.fi

7 7 Saimaan vesistöalueen elinkeinoelämä ja erityisesti teollinen toiminta edellyttää luotettavan vesitieyhteyden turvaamista merelle Saimaan kanavan kautta kulkevat kuljetukset ovat yhdistettyjä sisävesi merikuljetuksia, jotka tässä muodossa eivät ole Euroopassa kovin yleisiä, mutta jotka hyvin tukevat EU:n liikennepoliittisia tavoitteita. On arvioitu, että tulevaisuudessa uudet kuljetusmahdollisuudet suuntautuisivat pääasiassa matalamman jalostusasteen tuotteisiin eli kehitys kulkisi samaan suuntaan kuin Keski- Euroopan suurissa sisävesikuljetusmaissa. Saimaan vesistöalueen suurimmat kasvumahdollisuudet löytyvät bioenergian, kierrätysmateriaalien ja kiviaineisten kuljetuksista. Joensuun satama palvelee koko maakunnan kuljetustarpeita. Vesitieliikenne turvaa Saimaan alueen kilpailukykyä erityisesti puunjalostus- ja kaivannaisteollisuuden kohdalla. Satamapäällikkö Matti Linervo uskoo, että uudet tuoteryhmät hyödyntävät sataman logistiik- kaa ja toimintoja. Joensuun syväsatama avattiin vuonna 1967 eli 44 vuotta sitten. Alkuaikoina liikenne oli vähäistä, mutta erityisesti 1980-luvulta alkaen liikennemäärät ovat kasvaneet. Joensuu on ollut viime vuosisadalla Suomen kolmanneksi suurin laivanvarustajakaupunki ja täältä lähti viikottain useampikin vuorolaiva Pietariin ja rahtilaivoja kauas maailman merille. Nykyään laivareitti on avoinna Saimaan kanavan ja altaan kautta aina Itämerelle saakka. - Monien yritysten toiminta ja tulevaisuus perustuu siihen, että kuljetukset voidaan hoitaa myös vesiteitse. Joensuusta eniten maailmalle lastataan sellua, joka tuodaan junakuljetuksina Uimaharjun tehtailta. Lisäksi Joensuusta kuljetetaan talkkia Eurooppaan, raakapuuta Etelä- Saimalle sekä puhelinpylväitä Englantiin. -Rahtilaivaliikenne kasvoi viime vuonna noin neljänneksen edellisestä vuodesta. Enocellin Uimaharjun tehtaan selluloosakuljetukset ovat lisänneet rahdin määrää eniten. Vuonna 2010 sellua laivattiin noin tonnia. Talkkia kuljetettiin Keski-Eurooppaan viime vuonna noin tonnia. Tuontitavaroista tuodaan eniten sementtiä sekä muutamia laivalasteja suolaa, Matti Linervo selvittää. Vesitiekuljetukset ylläpitävät omalta osaltaan kuljetusmuotojen välistä tervettä kilpailua -Sisävesikuljetukset ovat tietyissä tavararyhmissä kuljetuskustannuksiltaan kilpailukykyinen vaihtoehto tie- ja rautatiekuljetuksille. Yksi laiva voi kuljettaa noin rekkalastillista tavaraa. Vesitiekuljetusten suurin hyötyjä on tällä hetkellä Itä-Suomen teollisuus. Hyötyjä ei kuitenkaan kaikilta osin voida mitata rahamääräisesti. Ne voidaan nähdä myös ympäristöarvoissa ja kuljetusten sujuvuudessa sekä säilyneissä työpaikoissa, Linervo sanoo. Korvaavat tavaravirrat löytyvät todennäköisesti bioenergiasta ja kiviaineksista -Tällä hetkellä sisävesikuljetuksia käyttää vain muutama toimiala. Liikenteen kasvulle olisi tärkeää uusien toimialojen kartoittaminen ja sisävesikuljetusten mahdollisuuksien markkinointi. Ilmastovaatimukset ja bioenergian käytön kasvu tulevat lisäämään vesitieliikenteen tarvetta ja mahdollisuuksia, Linervo sanoo. - Myönteistä on, että Saimaan alueen toimijat etsivät parhaillaan aktiivisesti uusia tavaraeriä. Koko Saimaan alueen tulevaisuuteen vaikuttaa merkittävästi Saimaan kanavan vuokraaminen. Uusi sopimus allekirjoitettiin syksyllä 2010 ja Turun Yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus sopimus on voimassa 50 vuotta eli sen päättymisajankohta on vuoden 2060 aikoihin. -Ympäristöarvojen korostuminen, ilmastonmuutos, maantiekuljetusalan muutokset ja varmuus Saimaan kanavan vuokrasopimuksen jatkumisesta vaikuttavat mielestäni myönteisesti sisävesikuljetusten tulevaisuuteen. Mahdollinen energian hinnan nousu tukee myös vesikuljetuksia. Ne ovat kilpailukykyisiä erityisesti bulk -tuotteiden ja raakapuun kuljetuksissa, satamapäällikkö Matti Linervo mainitsee. Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus (MKK) on Turun yliopiston erillislaitos, joka tarjoaa merenkulun ja siihen läheisesti liittyvien alojen täydennyskoulutusta sekä tutkimus- ja asiantuntijapalveluja. MKK tuottaa asiakkaiden tarpeista lähteviä laadukkaita, yliopistotasoisia koulutus-, tutkimus- ja konferenssipalveluja. MKK osallistuu yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja alueelliseen kehittämiseen tuottamalla ja välittämällä uutta tietoa sekä tarkastelemalla kriittisesti yhteiskunnan ja ympäristön ilmiöitä. Tavoitteena on palvella yritysten ja julkishallinnon päätöksentekoa, sekä näiden koulutus- ja tutkimustarpeita. MKK on perustettu vuonna 1980 ja Turun yliopiston erillislaitoksena se on toiminut vuodesta MKK työllistää viitisenkymmentä asiantuntijaa Turussa, Raumalla, Porissa ja Kotkassa. -Olemme osa Turun yliopistoa, asiakkaitamme ovat merenkulkuun, satamiin ja logistiikkaan liittyvät toimijat Suomessa ja Euroopassa, mutta pääasiassa tässä Itämeren alueella. Pääpaikkamme sijaitsee Turussa, kertoo Raumalla toimiva koulutusyksikön päällikkö Merja Mansikkamäki. Yliopistotasoista täydennyskoulutusta merenkulkualalle Koulutusyksikön toiminta jakaantuu lyhyt- ja pitkäkestoisiin täydennyskoulutuksiin, jonka lisäksi MKK tarjoaa paljon erilaisia kehittämishankkeita sekä yrityksille yksilöllisesti suunniteltua koulutusta. Lyhytkestoiset täydennyskoulutukset käsittävä kurssikalenterikoulutusta, josta löytyy lisätietoja osoitteesta: mkk.utu.fi/koulutus/koulutuskalenteri/ Pitkäkestoisista täydennyskoulutuksista uutuutena tarjotaan oppisopimustyyppistä täy dennyskoulutusta,ensimmäise nä alkoi vuonna 2009 Satamatoimintojen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus, joka suunnattu vankan työkokemuksen tai korkeakoulutuksen omaaville henkilöille. -Viime vuoden puolella aloitimme Lastiturvallisuuden oppisopimustyylisen täydennyskoulutuksen, johon osallistuu 35 opiskelijaa. Koulutukseen kuuluu 10 lähiopetuspäivää, jonka lisäksi osallistujat työstävät omalla työpaikallaan kehittämishanketta, jonka pohjalta he raportoivat ja peilaavat asioita lähiopetuspäivien antiin, kehittäen samalla omaa asiantuntijuuttaan työssään. Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutustoiminnan odotetaan jatkuvat, jolloin Lastiturvallisuuden ja Satamatoimintojen opintojen lisäksi koulutustarjontaa laajennettaisiin mahdollisesti myös Laivanselvittäjän koulutusohjelman puolelle, kertoo Mansikkamäki. MBA in Shipping MKK:lla on hankkeistettuna ja kehittämistyön alla MBA in Shipping -ohjelma, joka on merenkulun johtamisen koulutusohjelma. Kyseistä koulutusohjelmaa ollaan suunnittelemassa alan yhteistyökumppaneiden kanssa. -MBA Shipping -ohjelman puitteissa ollaan merenkulun johtamisen puolella. Koulutuksen markkinointiin päästäneen tulevana syksynä, joten ensimmäinen toteutus voisi alkaa vielä tämän vuoden lopulla, Mansikkamäki näkee. MKK on saanut hankkeen suunnitteluvaiheeseen rahoitusta Satakuntaliitosta ja Rauman kaupungilta, joka on ollut Mansikkamäen mukaan erittäin positiivinen asia. -Tämä on iso tuki meille. Tämän kokoisen ohjelman suunnittelu ja tekeminen, kaiken tämä muun työn ohessa, olisi aika haastavaa ilman tukea. Tuki mahdollistaa sen, että työtä voidaan tehdä rauhassa ja viimeistellysti, jolloin myös lopputulos on varmasti parempi. Kehittämishanketyötä merenkulun ja satamien parissa MKK:n kehittämishanketyö käsittää käytännössä kansallisia tai kansainvälisiä EU-hankkeita, joita toteutetaan merenkulun ja satamien parissa. -Meidän toimintamme painopiste on koulutuksellisissa kehittämisprojekteissa. Ehkä konkreettisin kansainvälinen hankekokonaisuutemme on MarEng ja MarEng Plus, joiden puitteissa on tehty merenkulun englannin oppimateriaalia. Materiaalia alkaa olla nyt aika kattavasti ja se on saatavilla meiltä ihan vapaasti. Saatu palaute on ollut positiivista. Oppimateriaali on levinnyt laajasti kansainvälisesti, mm. Panamassa ja Iranissa ollaan parasta aikaa ottamassa opetusmateriaaliamme käyttöön, Mansikkamäki toteaa. MKK:n Koulutusyksikölläon käynnissä useita kansallisiakin kehittämishankkeita, jonka lisäksi tehdään jatkuvasti uusiakin hankehakuja. -Kun olemme hakemassa hankkeita, etsimme myös sopivia yhteistyökumppaneita hankkeisiin. Teemme koulutusyhteistyötä tällä hetkellä mm. Finpron vetämän meriteollisuuden kansainvälistymishankkeen tiimoilta ja kansainvälisen lastiturvallisuushankkeen suunnittelussa tehdään yhteistyötä Lastiturvallisuustyöryhmän kanssa.. Räätälöidyt koulutukset yrityksille -Tarjoamme yrityksille yksilöllisesti suunniteltua koulutusta, jolloin päästään tarttumaan tiettyyn strategiseen tarpeeseen ja koulutustuote on näin ollen todella yksilöllinen. Olemme toteuttaneet mm. englannin kielen koulutusta, merenkulkuun ja vaarallisen aineiden kuljetukseen sekä asiakaspalveluun liittyvää koulutusta. Tyypillisesti asiakasyritykset ovat meidän toimialalta, tai sitten aihepiiri on ollut toimialaamme liittyvää, Mansikkamäki toteaa. MKK tarjoaa yliopistollisen täydennyskoulutuksen lisäksi laajan kirjon alan asiantuntijoita. -Saamme usein kommentteja, että varsinaisten asiasisältöjen lisäksi tärkeää on verkostoituminen muiden alan toimijoiden ja kollegoiden kanssa. MKK:lla hyvät merenkulkualan yhteistyöverkostot Rauman yksikön lisäksi koulutustoimintaa on myös Turussa, Mansikkamäki kertoo. Yksikössämme työskentelee lisäkseni viisi koulutussuunnittelijaa. Työmme on aika pitkälle erilaisissa yhteistyöverkostoissa toimimista. -Aika pitkälle olemme opiskelleet ja luoneet verkostoja merenkulun alaan tässä työtä tehdessä. Olemme myös jakaneet vastuualueita, joiden puitteissa jokaisella on oma erityinen vastuualueensa ja sitä kautta kattavampi tietopohja asiaan.

8 8 Vuonna 2010 Rauman Sataman kokonaisliikenne oli yhteensä 5,6 milj. tonnia, jossa on lisäystä 11,1 prosenttia edelliseen vuoteen 2009 verrattuna. Taustalla vaikuttaa pääasiassa paperin ja selluloosan viennin sekä raaka-aineiden tuonnin merkittävä kasvu. Vuonna 2010 kuljetettiin Rauman kautta konttiyksikköä (TEU), mikä merkitsee 15,1 prosentin kasvua vuoteen 2009 verrattuna. Konteissa kuljetetun tavaran määrä oli yhteensä 1,48 milj. tonnia (+ 13,6 %). Konttiliikennemäärä oli sataman neljänneksi suurin kautta aikain ja hyvin lähellä ennätysvuosien tasoa. Laivoja satamassa kävi vuoden 2010 aikana yhteensä 1296 kappaletta (+ 6,1%), joiden yhteinen vetoisuus oli 4,7 milj. nettotonnia (+4,6 %). Satamaliikenteestä vientiä oli 3,77 milj. tonnia (+13,4 %), tuontia 1,79 milj. tonnia (+7,3 %) ja kotimaan liikennettä ainoastaan 0,02 milj. tonnia (- 39,5 %). Tärkeimmät vientituotteet olivat paperi- ja kartonki, selluloosa, vilja, sahatavara sekä sekalainen kappaletavara. Tuontipuolella suurimmat olivat raakapuu, kaoliini, kappaletavara sekä kemikaalit. -Rauman satamaliikenne lähti hiljaisen alkuvuoden jälkeen huhtikuussa voimakkaaseen kasvuun, joka jatkui vuoden loppuun asti. Suurin tekijä on Rauman Sataman konttiliikenne nousi lähes ennätysvuosien tasolle metsäteollisuuden tuotteiden lisääntynyt vienti ja raakaaineiden tuonti, toteaa Rauman satamajohtaja Hannu Asumalahti. Asumalahden mukaan erityisen positiivista on konttiliikenteen nopea toipuminen vuoden 2008 taantumasta sekä positiiviset kasvunäkymät vuodelle Rauman konttiliikenteelle odotetaan ennätysvuotta. -Kun meillä tultiin vuodesta 2008 vuoteen 2009, kokonaisliikennemäärämme laski 30 % ja konttiliikennekin noin 17 %. Konttiliikenne on toipunut huomattavasti muita osa-alueita nopeammin, joten sen kasvunäkymät ovat paremmat. Parempaa lupaavat myös metsä- ja metalliteollisuuden positiiviset näkymät. Satama-alueen laajennukset käynnistyvät heti ensi tilassa -Tonnimääräisesti ja konttimäärienkin suhteen pystymme käsittelemään vielä jonkin verran enemmän, mutta mm. satamaliikenteen monipuolistamisen seurauksena kaikki maaalueemme ovat olleet vuokrattuina jo vuosia. Laajennusprojektimme tähtää ensisijaisesti lisämaa-alueiden hankkimiseen sataman ympäristöstä. Tätä kautta voisimme ottaa uusia toimijoita ja tarjota nykyisillekin toimijoille lisäalueita sekä lisättyä satamaliikennettä. Suunniteltu laajunnus toisi noin 10 hehtaaria lisää. Rauman satama-alueeb 120 hehtaaria on vuokrattu lähes viimeistä metriä myöten. Tarvetta olisi erityisesti 1 2 hehtaarin alueille, joita vaadittaisiin erilaisten toimintojen käynnistämiseen. Alueita ei ole ollut tarjolla pariin vuoteen. -Raumalla on pulaa isoista logistiikka- ja teollisuusalan tonteista, kun puhutaan yli 2 hehtaarin kokoluokasta. Nyt täällä on alkanut uuden suurteollisuus- ja logistiikka-alueen valmistelu, joka tulee olemaan erittäin merkittävä sataman toimintoja tukeva alue, Asumalahti kertoo. Laajennusta ovat viivyttäneet Asumalehden mukaan tietyt laajennusta vastustavat tahot. Lupia on jouduttu puimaan eri oikeusasteissa jo useita vuosia ja nyt on vihdoin tilanne, jossa on menossa viimeisten tarvittavien lupien viimeinen vaihe. -Kolmesta pääluvasta yksi on ollut lainvoimainen jo 2,5 vuotta, mutta kaksi viimeistä ovat tällä hetkellä käsittelyssä Korkeimmassa Hallinto-oikeudessa. Päätöksiä odotellaan saapuvaksi kuluvan vuoden nimissä. Urakan valmistelua ei voida vielä viedä loppuun, eikä pyytää tarjouksia, koska meidän täytyy tietää muuttuvatko lupaehdot oikeuskäsittelyssä. Nämä seikat ovat viivyttäneet hanketta useita vuosia. Rakennustyöt aloitetaan mahdollisimman pikaisesti lupa-asioiden tultua lainvoimaisiksi, kuitenkin viimeistään vuoden 2012 keväällä. -Valmistuvan alueen vuokrasopimuksiin liittyvät esisopimukset on tehty, mutta suunnitteilla on jo toinen vaihe, jonka puitteissa aikomuksemme on mm.syventää Rauman laivaväylää. Kun toiminta pääsee käynnistymään, väylän ruoppauksesta saatava massa käytetään satamarakentamiseen soveltuvin osin. Toisen vaiheen kautta saamme 6 7 hehtaaria lisätilaa. Tämä olisi tarkoitus toteuttaa hyvin pian ensimmäisen vaiheen valmistuttua. Sertifioitua laatua Rauman Sataman tehtävänä on palvella elinkeinoelämää tarjoamalla ajanmukaisia ja kilpailukykyisiä satamapalveluja kaikille sataman asiakkaille niin, että kuljetusketju sataman osalta toimii vaivattomasti ja tehokkaasti. Sataman tehtävänä on myös luoda edellytyksiä yritystoiminnan sijoittumiselle Rauman talousalueelle. Sataman tärkeimmät toiminnot ovat sataman infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito, maaja vesialueiden vuokraaminen, tavarankäsittely nostureilla, satamaliikenteen ohjaaminen, viranomaistehtävät ja satamaturvallisuuden ylläpito. Rauman Satama ylläpitää sertifioitua toimintajärjestelmää, joka täyttää ISO 9001, ISO ja OHSAS standardien vaatimukset. Toimintajärjestelmässä määritetään säännöllisesti katselmoitavat toiminnan laatu-, ympäristö- ja työturvallisuuspäämäärät sekä tavoitteet. Näin varmistetaan sataman jatkuvan kehittämisen asiakkaiden tarpeiden, odotusten sekä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, ehkäisemme ympäristön pilaantumisen ja parannamme toimintamme turvallisuutta. Hakunintie 7, Rauma puh (02) fax (02) päivystys HINAUS-, JÄÄNMURTO-, JA VÄYLÄPALVELUJA raumacata@raumacata.fi

9 9 Satakunnan ammattikorkeakoulu Meri-insinööreille kova kysyntä Meri-insinöörikoulutusta tarjoava Satakunnan ammattikorkeakoulu kouluttaa alalle haluttuja merenkulun osaajia. Ala on kiehtova, mutta myös lähes 100 % varmuudella työllistävä. Ala soveltuu koneista kiinnostuneille, ahkerille henkilöille, joilla on jo aiempaa kokemusta koneiden parista. Merenkulkualasta kiinnostuneelle ja alalta pätevyyksiä hankkivalle avautuu kansainvälinen ammatti, jossa työpaikka voi sijaita millä kolkalla maapalloa tahansa. Pohjoismaissa koulutuksen saaneet merenkulun ammattilaiset ovat haluttua työvoimaa laivojen päällystötehtäviin kaikkialla maailmassa. Merenkulkualalla merikapteeniopiskelijalla ja merenkulkualan insinööriopiskelijalla on erilaiset suuntautumisvaihtoehdot. Merikapteeni opiskelee muun muassa johtamista, aluksen ohjausta, laivatekniikkaa ja merimiestaitoa. Merenkulkualan insinööri opiskelee laivatekniikkaa, huolto- ja kunnossapitoa sekä merimiestaitoa. Koulutusohjelmasta valmistunut voi toimia mm. perämiehenä, yliperämiehenä, päällikkönä, konemestarina tai konepäällikkönä. Koulutus valmistaa päällystötehtäviin -Meri-insinöörit työllistyvät lähinnä konehuoneen päällystötehtäviin. Kyseessä on 4,5 vuotta kestävä koulutusohjelma, joka on laajuudeltaan 270 opintopistettä. Kyseessä on hyvin monipuolinen koulutus, joka pitää sisällään paljon teoriaa, kädentaitoja unohtamatta. Koulutukseen kuuluu kansainvälinen harjoitteluosio, jonka puitteissa ollaan 360 päivää merellä. Vapaaehtoisena on mahdollisuus myös valita voimalaitosteoriapätevyyskoulutus, joka mahdollistaa työskentelyn voimalaitoksissa, Satakunnan ammattikorkeakoulun merenkulun koulutusjohtaja, merikapteeni Heikki Koivisto esittelee. Työelämään siirryttäessä, pidemmät jaksot merellä ovat enemmän sääntö kuin poikkeus, ellei henkilö työllisty Silja Linelle tai Viking Linelle. -Työvuoron päättymistä katsellaan mieluummin kalenterista, kuin kellosta. On kuitenkin muistettava, että myös lomat pyörivät 1:1 menetelmällä, eli kun ollaan kuukausi merellä, ollaan seuraava kuukausi lomalla. Meiltä lähdetään mm. Wärtsilän palkkalistoille tekemään voimalaitosten käyttöönottoja eri puolille maailmaa. Tarjolla on hyvin mielenkiintoisia työtehtäviä. Kun henkilöllä pitkä pinna ja aikaan saava luonne, soveltuu hän loistavasti näihin hommiin, lupaa Koivisto. Nopeasti uraputkeen Opiskelijat työllistyvät erittäin hyvin, osa jo opiskeluaikana. Heti ensimmäisen vuoden jälkeen lähdetään harjoitteluun, ja jos hommat onnistuvat, monet työllistyvät suoraan. Valmistuneet opiskelijat työskentelevät mm. konemestareina varakkaiden ihmisten huvijahdeilla. -Alalle soveltuvat henkilöt, Jussi Mäkitalo s/y Raahen Fian ruorissa opiskelijapurjehduksella; kuva Petri Suominen joilla on kokemusta koneista ja mielellään ammattikoulutausta konepuolelta. Varsinkin ammattikoulutaustan omaavat hakijat ovat varsin haluttuja opiskelijoita meille, eli kaverit jotka eivät säikähdä jos kädet vähän likaantuvat. Suvaitsevaisuus on niin ikään tärkeä seikka, koska alalla toimii lähes kaikkia kansalaisuuksia. Entäpä muuntokoulutus? -Meriteollisuuden huono tilanne esim. Turussa, joka on tuonut meille paljon henkilöitä muuntokoulutukseen. Meille voi tulla muuntokoulutukseen riippumatta aiemmasta ammatista, riittää että on kiinnostunut koneista. Aiemmin opitun todentaminen hoidetaan AHOT:illa (Aikaisemmin Hankitun Osaamisen Todentamisella), toteaa Koivisto. Kiinnostuneet voivat täyttää hakupaperit netissä maaliskuun yhteishaun yhteydessä. Toukokuun lopulla valitut kutsutaan matemaattisiin ja kielitesteihin, pääsykoe järjestetään Jos kokeet menevät riittävän hyvin, ja merimieslääkärin todistus kelpoisuudesta alalle on kunnossa, opiskelut alkavat elokuun viimeisellä viikolla. -Alamme työvoimapula ei ole ainoastaan Suomen ongelma, vaan se on samanlaista myös muualla maailmassa. Tekijöitä tarvitaan erityisesti konemiehistön ja meripäällystön tehtäviin. Puhutaan että paikkaa on täyttämättä seuraavan 10 vuoden aikana. Laadukasta opetusta ja hyvät yhteydet työelämään -Meillä on hyvät koulutusympäristöt ja erinomaisen hyvätasoinen opetus. Saamamme opiskelijapalaute on ollut hyvää. Meillä on loistavat yhteydet työelämään, josta tulee huippuluennoitsijoita ja joiden kautta saamme myös harjoittelupaikkoja opiskelijoille. Jos kaveri on hyvä toimessaan, varustamot kiinnittävät hänet työhön heti harjoittelujakson päätyttyä. Puolentoista vuoden kuluessa opiskelujen aloittamisesta on opiskelija suurella todennäköisyydellä palkkasuhteessa varustamon kanssa, suorittaen ohjattua harjoittelua laivalla, Koivisto näkee. Satakunnan ammattikorkeakoulu tarjoaa myös monipuolista täydennyskoulutusta ja on mukana erilaisissa hankkeissa, mm. offshoren puolella. samk tutkii Ja kouluttaa OHOI! OpIskele InsInöörIksI tai merikapteeniksi Satakunnan ammattikorkeakoulu tunnetaan monipuolises ta koulutustarjonnasta sekä korkeatasoisesta opetuksen laadusta. Insinöörien ja merikapteenien ammattitaidolle löytyy kysyntää. InsInöörI (amk) >> Environmental Engineering, Pori (Hae ) >> merenkulkualan insinööri, rauma (Hae ) >> Katso muu tarjontamme merikapteeni (amk) >> merenkulku, rauma (Hae ) Lisätietoa: Auringonlaskua alussimulaattoriympäristössä; kuva Heikki Koivisto Hakutoimisto hakutoimisto@samk.fi Puh. (02)

10 10 Inkoon satama on yksityisen omistama, yleinen kaupallinen satama, joka tarjoaa kaikkia alus- ja lastinkäsittelypalveluja sekä huolintaa ja laivanselvitystä. Inkoon sataman vuotuinen liikenne on noin miljoona tonnia. Sataman koko liikenne on hakurahtiliikennettä; säännöllistä linjaliikennettä ei ole lainkaan. Inkoon satama on erikoistunut irtotavaralastien käsittelyyn ja varastointiin ja on Suomen suurin erilaisten raakamineraalien ja -maa-ainesten käsittelysatama. Satama kuuluu ns. talvisatamiin, joita pidetään auki vuoden ympäri. Jääolosuhteet ovat kuitenkin normaalitalvina helpot ja väylä on avoin lähes koko vuoden. Satama sijaitsee Inkoon kunnassa, Fagervikin lahdessa. Helsinkiin ja maan muihin kaupan ja teollisuuden keskuksiin on hyvät ja nopeat maantieyhteydet. Etäisyys Helsinkiin maanteitse on noin 60 km, Lohjalle 30 km, Lahteen 150 km, Turkuun 120 km ja Tampereelle 200 km. -Satama- ja aluspalveluihin kuuluvat kaikki ne käytännön työt, joilla edesautetaan laivojen liikkuvuutta, huoltoa, lastiliikennettä ja yhteydenpitoa yhteistyötahoihin. Inkoon sataman ratkaisut ovat asiakkaidemme tarpeisiin suunniteltuja varastoinnin, rahdin ja huolinnan sekä logistiikasta koostuvia eri palveluratkaisuja, toimitusjohtaja René Fagerström määrittelee. - Sataman kilpailukyky perustuu joustaviin käsittely- ja varastointimahdollisuuksiin, pitkäaikaiseen kokemukseen ir- Inkoon satama tarjoaa kokonaisvaltaiset logistiset ratkaisut Ruukin Mustasaaren yksikkö mukana merkittävässä tuulipuistohankkeessa Ruukin Mustasaaren yksikkö koostuu kahdesta erillisestä tuotantopisteestä, joista toinen sijaitsee Kalajoella ja toinen Vaasan välittömässä läheisyydessä Mustasaaressa. Yksikön kaikki tuotteet ja komponentit pohjautuvat teräkseen, joista muodostuu kaksi vahvaa päätoimialaa, energia ja offshore. -Voitimme yhden kohtuullisen suuren toimituksen offshore -teollisuuden puolelta. Toimitus käsittää merelle tulevan tuulivoimapuiston perustusratkaisutuotteita. Komponentteja on erilaisia ja niitä toimitetaan yhteensä 250 kappaletta. Meille tämä projekti on varsin merkityksellinen, sillä projektin kestoaika on noin yksi vuosi ja se tulee työllistämään noin 100 henkilöä, Mustasaaren yksikön johtaja Mika Pottala kertoo. Tuotteet ovat isoja, suurimmillaan reilusti yli 10 metriä kanttiinsa ja maksimipainoltaan yli 100 tonnia. Kaikki Nordsee Ost totavaran käsittelyssä sekä sataman maantieteelliseen asemaan hyvien meri- ja tieyhteyksien päässä, sanoo Fagerström ja jatkaa: Olemme taitavia muuntautumaan tilanteen mukaan, koska meidän pitää pystyä käsittelemään erilaisia tavaroita ja erikokoisia asiakkaita. Pyrimmekin jatkuvasti kehittämään toimintaamme luomalla uusia toimintamalleja jo olemassa oleviin toimintoihin. -Pyrkimyksemme on luoda kestäviä, pitkä-aikaisia asiakassuhteita ja tarjoamme ammattitaitoisia palveluja kaikilla toimialoillamme. Autamme suunnittelemaan ja optimoimaan kontin lastaamisen. Työskentelemällä luotettavien kuljetus- ja varastointiyrityksien kanssa luomme nopeita, kustannustehokkaita ja varmoja palveluja, jotka parantavat asiakkaidemme kilpailukykyä ja mainetta, Fagerström toteaa. -Yhtiöllä on oma ahtausosasto, joka tarjoaa alus- ja lastinkäsittelypalveluja satamassa sekä oma laivanselvitys- ja huolintaosasto, joka tarjoaa huolinta- ja laivanselvityspalveluja Inkoossa ja muissa lähialueen satamissa sekä Paraisilla ja sen lähialueen satamissa. Satama tarjoaa myös aluspalveluja. Lisäksi lähialueella toimii useita erityisyrityksiä, jotka tarjoavat korjaus- ja huoltopalveluja aluksille. Näihin yrityksiin saa helpoiten yhteyden satamapalvelun / laivanselvityksen kautta. Erilaisten materiaalien käsittelyä varten satamalla on 4 kpl kiskonostureita (10 t), 1 kpl 20 tonnin kiskonosturi sekä teloilla liikkuvia erikoisnostureita, jotka on suunniteltu erityisesti puutavaran, tukkien ja yksikkötavaroiden käsittelyyn sekä lastauskuljetinjärjestelmä irtotavaroiden lastaukseen. Lisäksi käytössä on pyöräkuormaajia, trimmauskoneita ja trukkeja, Fagerström kertoo. Satamassa on kaksi ro-roramppia: yksi (leveys 17 m) satama-altaan päässä lastaukseen/ purkaukseen aluksen perän tai keulan kautta ja yksi (leveys 8 -offshore tuulipuistohankkeeseen liittyvät tuotteet valmistetaan Kalajoen yksikössä. Nordsee Ost -offshore-tuulipuistohanke Ruukki on sopinut norjalaisen Aker Verdal AS:n kanssa teräsrakennetoimituksista Saksan edustalle Pohjanmerelle rakennettavaan Nordsee Ost -offshore-tuulipuistoprojektiin. Teräsrakennetoimitukset offshore-tuulivoimaloiden perustuksiin ovat Ruukille uusi aluevaltaus. Offshore-tuulivoimalatornit ankkuroidaan meren pohjaan suurikokoisilla paaluilla, ja tuulivoimatornit ja niiden jalustat kiinnitetään yhteen massiivisilla, 12-metrisillä hitsatuilla rakenteilla. Ruukin toimitus sisältää kaikkiaan 250 tällaista yksittäistä rakennetta tornien ankkurointiin ja rakenteiden yhteenliittämiseen. Teräsrakenteiden valmistus aloitetaan Ruukin Kalajoen tehtaalla tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä. RWE Innogyn 36-neliökilometrin laajuinen Nordsee Ost -tuulipuisto rakennetaan Saksan edustalle merelle, noin 35 kilometriä Helgolandin saarista koilliseen. Tuulipuiston alueella meri on m) sivu-porttilastaukseen tai purkaukseen. Laiturisyväykset ovat 7,8 m, 10 m j a 13 metriä. Väylän syväys satamaan on 13 metriä, Fagerström selvittää. Yhtiö tarjoaa laivanselvityspalveluja Inkoossa ja sen lähisatamissa, mm. Kantvikissä ja Tammisaaressa. Vuonna 2004 perustettiin laivanselvitysosasto Paraisille hoitamaan yrityksen emoyhtiöiden teollisuussatamien laivanselvitystä ja siihen liittyviä satamatoimintoja. Paraisten selvitysosasto tarjoaa laivanselvityspalveluja myös Paraisten lähisatamissa. Satamassa työ on jatkuvaa muuntumista ja sopeutumista haasteisiin Niin rahtilaivojen merimiesten kuin sataman ahtaajien ja muiden työntekijöiden työnkuva on automaation ja teknisten uudistusten myötä koko ajan muuttunut. -Me kehitämme ja toteutamme monimuotoisia kuljetusratkaisuja asiakkaiden tavaralähetyksiä varten. Pitkäaikainen kokemus selvitystyössä ja satamassa läsnäolo ja kiinteä, jatkuva yhteistyö sataman muiden toimijoiden kanssa tarjoavat laivoille monia etuja kauempana sijaitseviin laiva-agentteihin verrattuna, René Fagerström vakuuttaa metriä syvää. Tuulivoimalapuisto otetaan käyttöön vuonna 2013, ja valmistuttuaan se tuottaa energiaa vuosittain noin 1,1 terawattituntia (TWh), mikä vastaa yli kotitalouden vuotuista tarvetta. -Mustasaaren yksikössä on toki käynnissä muitakin projekteja offshore- ja energiatoimialalla. Kun nämä kaikki asiat summataan, olemassa oleva työkanta ja uudet työt antavat meille vahvan työkuorman tästä vuoden eteenpäin, Pottala toteaa. Pääosa tuotteista kansainvälisille markkinoille Yleisesti Mustasaaren yksikön tuotteet päätyvät kansainvälisille markkinoille, sillä yhtiön asiakkaat käyttävät yksikön valmistamia tuotteita omiin tuotteisiinsa. -Karkeasti isot tuotteet, jotka ovat tyypillisesti offshore-puolella, ovat niin suuria ettei niitä voi järkevästi kuljettaa maateitse. Selkeän vahvuuden muodostaa meren vierellä sijaitseva tuotantolaitoksemme, jota täydentää toimiva yhteistyökuvio Kalajoen Sataman kanssa, kiittelee Pottala.

11 11 Turun Satama muodostaa nykyaikaisen logistisen palvelukeskuksen Turun satama on Suomen tärkein Skandinavian liikenteen satama ja jakelukeskus. Matkustajaliikenteessä asiakkaita palvelevat nykyaikaiset, mukavaan matkustamiseen suunnitellut alukset. Elinkeinoelämän logistisia tarpeita palvelevat tiheät yhteydet Itämeren satamiin sekä huipputehokkaat logistiikkakeskukset. Turku on tunnettu kaupan ja merenkulun keskuksena Itämeren alueella noin 860 vuotta. Koko sen ajan on Turun Satama toiminut Suomen porttina Eurooppaan ja linkkinä lännen ja idän markkinoiden välillä. Korkealuokkaisten palvelujensa ja nopeutensa ansiosta Turun satamasta on muodostunut Skandinavian liikenteen merkittävin jakelukeskus Suomessa ja Suomen toiseksi suurin matkustajasatama. Sataman matkustajaliikenne muodostuu sekä nopearytmisestä lauttaliikenteestä että kansainvälisestä risteilyliikenteestä. Turun Satamasta on vähintään viisi edestakaista päivittäistä laivavuoroa Tukholmaan. Lisäksi satamasta on päivittäiset laivayhteydet Saksaan sekä lähes päivittäiset yhteydet Englantiin ja Pohjanmeren satamiin. Yksilöidyt palvelut ja joustavat toimintamallit ovat oleellinen osa sataman tehokasta toimintaa Turku on Helsingin jälkeen Suomen tärkein kappaletavaraja suuryksikkösatama. Turun sataman kautta kulkee vuosittain yli kolme miljoonaa tonnia tavaraa ja lähes neljä miljoonaa matkustajaa. Uuden tuhatluvun alussa Suomen saavutettavimmassa kolkassa sijaitsevalla modernilla ja suojaisalla satamalla on edellytykset kehittyä mittavaksi jakelukeskukseksi, jonka alueena olisivat koko Skandinavia, Pohjois-Eurooppa sekä Baltia ja Venäjä. Toiminnallaan Turun Satama vahvistaa työllisyyttä ja hyvinvointia Turussa, Varsinais-Suomessa ja koko maassa Lähtökohdan Turun Sataman kehitykselle antaa sen sijainti Itämeren alueen merkittävimpien liikenneja tavaravirtojen yhtymäkohdassa - Turun Satama on määrätietoisesti kehittämässä talousalueestaan kansainvälisesti merkittävää logistista keskusta. Verkostoitumisen ja telematiikan avulla keskus tulee muodostumaan palvelukyvyltään merkittäväksi tekijäksi. Itämeren reittiliikenteen kehittyessä Turun tarjoamat mahdollisuudet muodostuvat yhä kilpailukykyisemmiksi vaihtoehdoiksi monille yhteyksille, Turun Sataman toimitusjohtaja Christian Ramberg määrittelee. -Tavaraliikenteen osalta palveluiden pääpaino on kappaletavarakuljetuksiin ja autojen maahantuontiin liittyvissä palveluissa sekä bulk-kuljetuksissa. Sataman poikkeuksellisen monipuolisesta palvelurakenteesta hyötyvät kaikki satamaalueen toimijat ja asiakkaat. Yhteistyössä satamassa operoivien yritysten kanssa Turun Satama on kehittänyt eri toiminnoille selkeät toiminta-alueet, joilla operatiiviset toiminnot voidaan suorittaa tehokkaasti ja turvallisesti. Suomen ulkomaankaupan tavaravirroista pääosa perustuu multimodaalisiin kuljetusketjuihin eli meri- ja maakuljetusten yhdistämiseen. Hyvien maantie- ja rautatieyhteyksiensä ansiosta Turun Satama on luonnollinen linkki eri kuljetusmuotojen välillä. Rautateillä kuljetettavaa rahtia ajatellen Turku on myös erinomainen vaihtoehto, sillä Turku on Suomen ainoa junalauttasatama, Ramberg toteaa. -Yhdistettyjen kuljetusten jatkuvaan kasvuun Turun Satama varautuu panostamalla meri- ja maakuljetusten integrointia edistävien palvelujen kehittämiseen. Yhteistyö eri operaattorien kanssa mahdollistaa rahdin nopean läpimenon ja sitä tukevien tehokkaiden jakelujärjestelmien rakentamisen ja hyödyntämisen. Toimivat yhteydet muihin liikenneverkkoihin tarjoavat mahdollisuuden myös matkustajaliikenteen kehittämiseen eri matkustusmuotoja yhdistäviksi kokonaisuuksiksi, Ramberg määrittelee. Turun Satama menestyy ja kehittyy osaavien ihmisten työllä - Turun Sataman toiminta perustuu arvoihin, jotka ovat asiakaslähtöisyys, korkea ammatillinen sekä logistinen osaaminen, tehokkaat liiketoimintaprosessit ja kestävän kehityksen periaatteen mukainen vastuu toimintaympäristöstä. Laatu varmistetaan riittävillä resursseilla sekä panostamalla henkilöstön ammattitaitoon ja palveluasenteisiin. Oman organisaation ohella Turun Satama osallistuu myös sataman muiden toimijoiden henkilöstön koulutukseen ja perehdyttämiseen muun muassa turvakoulutuksen muodossa. Yhteistyössä koko toimialan kanssa varmistetaan tulevaisuuden osaajien riittävyys alalla vaikuttamalla päättäjiin logistiikka-alan koulutuksen tehostamiseksi, Ramberg mainitsee. Hyvät yhteydet takaavat kuljetusketjun toimivuuden Turun Satama on osa Euroopan Unionin TEN-pääliikenneverkkoon sisältyvää Pohjolan kolmiota ja merkittävä risteyskohta Itämeren moottoritiellä. Kansainvälisten yhteyksien lisäksi satamasta on hyvät yhteydet myös kotimaan tärkeimmille liikenneväylille. Taloudellisen kasvun myötä Itämeren alue on muodostunut yhä tärkeämmäksi merikuljetusalueeksi. Painopiste on siirtynyt säännöllisille linjoille ja yksikköliikenteeseen. Siksi myös Turun Sataman asema kuljetusketjun keskeisenä nivelkohtana on vahvistunut. Satama muodostaa aktiivisesti toimintoja kehittävän, monipuolisen liikennepalvelukokonaisuuden - Sataman laivaliikenteelle tarjoamia palveluja täydentävät pitkälle kehitetyt terminaali- ja varastointipalvelut sekä logistiset lisäarvopalvelut. Meillä on kahden viime vuoden aikana rakennettu valtava määrä vuokrattavaa varastotilaa. Näin toteutuneista hankkeista merkittävin on Saksan rautateiden tytäryhtiön Schenker Cargo Oy:n kanssa alueelle toteutettu 3 hehtaarin suuruinen ja nykyaikainen jakeluvarasto sekä Ruotsin Postille rakennettu lähes samansuuruinen logistiikkavarasto. Tänä vuonna on käynnistymässä Viking Linen uuden aluksen edellyttämät rakennusinvestoinnit, Christian Ramberg kertoo. Metallialan sektorin osalta Ramberg toteaa, että sataman kautta kulkee paljon terästä ja rautaa ja jalostettuja metallituotteita- ja laitteita sekä viennin että tuonnin osalta. -Me käsittelemme täällä myös painavaa, paljon tilaa vaativaa erikoistavaraa, joka vaatii erityistä käsittelyä, mm. työkoneita, veneitä, graniittikiveä ja jopa kokonaisia junia. Turun Satama tulevaisuudessa -Tulevaisuuden toimintaedellytysten, kasvun ja kilpailukyvyn varmistamiseksi Turun Satamassa kiinnitetään erityistä huomiota turvallisuuteen ja henkilöstön pitkäjänteiseen kehittämiseen. Asiakaslähtöisyys perustuu asiakkaiden odotusten ja tarpeiden tuntemiseen sekä kiinteään yhteistyöhön heidän kanssaan. Turun Satama pyrkii jatkuvaan ympäristöasioiden kehittämiseen ja ympäristön laadun parantamiseen ottamalla huomioon kestävän kehityksen periaatteet. Kaikessa toiminnassaan Sataman tavoitteena on ihmisten ja rahdin turvallisuuden maksimointi sekä ympäristöhaittojen minimointi. Molempien kehittämisessä Turun Satama on alansa edelläkävijä niin toimintatapojen kuin käytettävän tekniikan suhteen, toimitusjohtaja Christian Ramberg vakuuttaa.

12 12 Liikelaitos Kokkolan Satama 2010 historian paras vuosi Kokkolan satamassa 2010 oli paras vuosi koko historiassaan. Yli kuuden miljoonan tonnin liikenne saavutettiin nyt ensimmäistä kertaa, kasvu oli huimat yli 20 %. Satama palvelee käytännössä Kokkolan seudun, Keski- ja Pohjois-Suomen sekä Venäjänliikenteen tarpeita. Kaikilla alueilla on ollut kasvua, painottuen kuitenkin suomalaiseen kysyntään. Sataman liikenteen perusmassan muodostaa erilaisten raaka-aineiden käsitteleminen. Sataman johtaja Torbjörn Witting puhuu vaaleasta ja tummasta bulkista, joissa tummaa bulkkia edustavat mm. teräsraaka-aineet, sinkkirikasteet sekä muun tyyppiset rikasteet ja vaaleaa bulkkia puolestaan mm. kalkkikivet ja alumiinisavi. -Olemme aika tunnettuja katetusta AWT-terminaalistamme (All Weather Terminal) Suomessa ja vähän rajojen ulkopuolellakin. Teimme AWTterminaalin kontti- ja kappaletavaraliikenteen tarpeisiin. Terminaalin sisällä on myös konttityyppinen nosturi. Meillä on ollut ilahduttavaa kasvua erityisesti konttiliikenteen osalta. Nyt alkanut säännöllinen viikkoliikenne Kokkolan ja Antwerbenin välillä täydentää yhteysliikennettämme erittäin hyvin, Witting kiittelee. Bulkkiliikenne on Wittingin mukaan hakurahtiliikennettä, jolloin laiva ottaa vain yhden asiakkaan tuotteita kerrallaan, kun taas konttiliikenteessä huolitaan useiden eri asiakkaiden kontteja samanaikaisesti. Säännöllistä viikkoliikenne on tällä hetkelllä ainoastaan välillä Kokkola-Antwerben, hakurahtiliikenne suuntautuu Euroopan satamien lisäksi Välimerelle ja Aasiaan. Maailmanlaajuisesti noteerattu konttiliikennesatama -Kokkola noteerataan maailmanlaajuisesti konttiliikennesatamana. Olemme saavuttaneet asemamme säännöllisellä viikkoliikenneyhteydellä. Tämän suhteen meillä on varmasti valmistuotepuolella eniten annettavaa. Raaka-ainepuolella on kysymys niin paljon isommista määristä, että yrityksillä on jo omia logistisista ratkaisuja, vaikka voimme toki siinäkin auttaa. Yhdeksi onnistuneen palvelun mittareista Witting nimeää kilpailukykyiset ratkaisut, joita asiakkaille pyritään luomaan kaikissa tilanteissa. -Haemme sellaisia logistisia ratkaisuja, jotka luovat loppupäässä säästöjä asiakkaillemme. Ratkaisun on oltava tehokas ja laadukas tapa työskennellä. Tavaran vastaanotto satamissa on oltava tehokasta, jonka vuoksi Kokkolan Satamassa on erikoistuttu rautatie- ja kumipyöräpohjaiseen liikenteeseen. Näiden summasta saadan rakennettua hyvä konsepti jokaiseen tarpeeseen. -Meillä on täällä riittävästi säilytysalueita ja varastoja, jonka lisäksi laivan lastaus- ja purku on tehokasta. Jokaisessa vaiheessa meidän tehokkuutemme luo säästöjä asiakkaillemme. Siksi asiakkaan onkin syytä tarkkailla läpimenoaikoja valitessaan satamakumppania, opastaa Witting. Toiminnan tehokkuus avainasemassa -Meillä on kaikki vaiheet pyritään tekemään mahdollisimman järkevästi. Silloin kun laiva on satamassa, muodostuu kustannuksia nopeasti, on purkamisen / lastaamisen tapahduttava nopeasti. Jos katsotaan missä ajassa esim. kontti on tullut Keski-Suomesta ja missä ajassa se on Keski- Euroopassa, niin ainakin tähän tarpeeseen meidän nykyinen viikkoliikenteemme näyttää sopivan monelle asiakkaallemme erinomaisesti, Witting toteaa. Kontti pitää saadan nopeasti laivaan ja sieltä pois, jonka lisäksi on tärkeää, että kontti menee Keski-Suomesta Keski- Eurooppaan tietyn ajan sisällä. -Myöskään bulkin säilyttäminen satamassa ei saa maksaa liikaa ja se täytyy saada nopeasti laivaan ja laivasta pois. Meillä on kolme erillistä sataman osaa, joista yksi on kantasatama (AWT), jossa käsitellään kontit ja puutavara, Hopeakiven satamassa on vaalea bulkki ja Syväsatamassa puolestaan tumma bulkki. Eri tavaralajit käsitellään siis eri satamanosissa. Kiitosta olemme saaneet mm. siitä, että jokaisen asiakkaan tavara käsitellään yksilöllisesti. Luomme asiakaskohtaisia ratkaisuja parhaamme mukaan, Witting lupaa. Kokkolan Satama päätyy Wittingin mukaan todennäköisesti 6,3 miljoonan tonnin kokonaisliikennemäärään. Laskennallinen maksimikapasiteetti on noin 7 miljoonaa tonnia, riippuen tavarasta. Kapasiteettia on siis tarvittaessa lisääkin. Myös sataman säilytysalueet laajenevat vuosittain. Junanvaunujen kaatolaite nopeuttaa bulkin käsittelyä -Olemme varmasti erityisen tunnettuja AWT-terminaalistamme, joka on edelleen ainoa Suomessa ja taitaa olla ainut koko Skandinavian alueella. Toinen vähän erikoisempi laite meillä on junanvaunujen kaatolaite. Vaunuletka ajetaan kaatoterminaaliin, jonka jälkeen laite kaappaa vaunun kerrallaan syliinsä ja kaataa lastin purkumonttuun. Purkukapasiteettimme on noin 1000 tonnia / tunti, joka tarkoittaisi noin rekkalastia tunnissa. Kokonaislaituripituus on Wittingin mukaan tällä hetkellä kaksi kilometriä. Viime vuonna rakentui toinen Panamax-laituri. Panamax-luokan laiva on noin tonnin alus. -Meillä voidaan vastaanottaa miljoona tonnia ihan milloin vain. Loistavat maantie- ja rautatieyhteydet Kokkolan Satama sijaitsee Helsinki-Oulu-Rovaniemi-pääradan varrella. Sataman alueen ratapihaa on laajennettu ja se on nyt myös täysin sähköistetty. -Ratapihakin edesauttaa hyvää kokonaiskapasiteettiamme, eikä pelkästään satamakapasiteettimme, vaan myöskin tänne tulevien tai lähtevien tavaroiden suhteen. Muutama vuosi sitten valmistui satamatie, joka yhdistää satamamme suoraan Eurooppatie-8:lle. Satamatie päätyy suoraan kantasatamaan, luoden erittäin hyvät puitteet kumipyörä- ja konttiliikenteelle, toteaa Witting loppuun. TORSTAI ON TOIVEIDEN TÄYTTYMYS Saamamme palautteen sekä kasvaneen kysynnän vuoksi konttiliikennevuoromme kulkevat nyt 7 vuorokauden välein, torstaisin. Asiakkaillemme tämä merkitsee mm. entistä helpompaa ja joustavampaa tavarankuljetusta. 4www.merilinja.fi

13 Liiketoiminta globalisoituu yhä enenevässä määrin. Tehokkaan logistiikan avulla on mahdollista minimoida kustannukset ja kasvattaa kilpailukykyä. Ulkoistamalla logistiikan yritys voi välttää ylimääräiset investointikustannukset ja keskittyä ydinosaamiseensa. Rauanheimo on 125-vuotisen historiansa aikana vakiinnuttanut asemansa arvostettuna, nykyaikaisena, täyden palvelun satamaoperaattorina ja tänä päivänä yritys on yksi Suomen johtavista huolinta ja ahtausyrityksistä. Valmius sopeutua muutoksiin ja etsiä uusia haasteita on kantanut satoa: vuosien mittaan yritys on kasvattanut toimintojaan merkittävästi, ja tänä päivänä Rauanheimo on logistiikkapalvelujen tuottajana täyden palvelun talo. Vahva kotisatama Kokkola, jossa Rauanheimo operoi, sijaitsee suomalaisten vienti- ja tuontikuljetusten kannalta ihanteellisella paikalla. Tehokas rauta- ja maantieverkosto takaa nopeat yhteydet kaikkialle Suomeen myös Venäjälle. Sataman ajanmukaisiin palveluihin kuuluvat avorautatievaunujen kaatolaite sekä turvallinen 13 metrin syväväylä, jossa on mahdollista lastata ja purkaa Panamax-luokan aluksia. Yksi Kokkolan sataman merkittävimmistä kilpailueduista on sen jokasään terminaali (AWT, All Weather Terminal), joka on Euroopan laajin katettu satamaterminaali. Enää eivät hankalatkaan sääolosuhteet hidasta aikatauluja eivätkä heikennä kuormien laatua. Vahva laatu -Lukuisat logistiikan alan muutokset ovat tulleet Rauanheimolle tutuiksi pitkän toimintamme aikana. Sopeudumme muutoksiin joustavasti, ja koska voimakkaasti kilpaillulla alallamme ei hyväksytä laatukompromisseja, tähtäämme parhaaseen mahdolliseen suoritukseen kaikissa toiminnoissamme, Oy M. Rauanheimo Ab:n toimitusjohtaja Joakim Laxåback sanoo. Logistiikkakumppanin valinnalla teollisuus haluaa vahvistaa imagoaan ja kilpailukykyään -Rauanheimo on luotettava kumppani juuri siksi, että toimintamme perusta perhekulttuuri, asiantunteva henkilöstö läpi organisaation sekä asiakeskeisyys on pysynyt muuttumattomana koko 125-vuotisen historiamme ajan. For For GoodStories -tun- Rauanheimo yhdistää meri- ja maakuljetukset saumattomaksi kokonaisuudeksi Oy M. Rauanheimo Ab:n toimitusjohtaja Joakim Laxåback. nuksessamme tiivistyy toimintamme ydin: teemme tavarankuljetuksista menestystarinoita, Joakim Laxåback määrittelee yrityksen toimintaa. Kasvava ja kansainvälinen -Asiakkaat ovat nykyään laatutietoisia. He haluavat tietää, mitä muita palveluita he voivat tuotteen ohella saada. Haluamme asiakkaidemme kokevan, että olemme tehneet kaikkemme heidän liiketoimintansa edistämiseksi. Rauanheimon asiakaskunta koostuu niin kaupan kuin teollisuudenkin toimijoista. Meillä on laaja kotimainen ja kansainvälinen yhteistyöverkosto sekä monipuolinen kulttuurituntemus ja kielitaito. Olemme ylpeitä pitkäaikaisista asiakas- ja kumppanuussuhteistamme. Tyytyväisten asiakkaidemme ja vahvan maineemme ansiosta Rauanheimo on usein ensisijainen valinta logistiikkaratkaisuja haettaessa, Laxåback toteaa. Matka kanssamme on menestystarina -Suunnitellessamme, kehittäessämme ja toteuttaessamme kilpailukykyisiä ratkaisuja asiakkaidemme yksilöllisiin kuormankäsittely- ja kuljetustarpeisiin tavoitteenamme on tarjota koko logistiikkaketjun kattava, saumaton palvelu. Palvelumme kattaa myös rautatie-, kuormaauto- ja merikuljetukset sekä jakelu-, varastointi-, pakkausja muut lisäarvopalvelut. Rauanheimon koulutettu henkilöstö työskentelee Kokkolan satamassa, josta on erinomaiset maantie-, rautatie- ja vesiyhteydet eteenpäin. Koska teemme tiivistä yhteistyötä kotimaisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa ja koska käytössämme on tehokas, moderni kalusto, voimme tarjota asiakkaillemme joustavat ja asiantuntevat satamapalvelut, ja kuljetuksesi pääsee jatkamaan matkaansa ongelmitta. Ahtaus- ja huolintapalvelut Rauanheimolta saat ainutlaatuiset, ketjuista riippumattomat ahtaus- ja huolintapalvelut. Laivojen nopeat kääntöajat ovat tänä päivänä merkittävä kilpailutekijä. Kuormien nopea läpimenoaika ja huolinta ovatkin toimintamme kulmakiviä. Bulkkitavarankäsittely -Ahtaajamme osaavat käsitellä asiantuntevasti likimain kaikkia meille saapuvia bulkkituotteita. Kokkolan satamainfrastruktuuriin kuuluu 13 metrin syväväylä, kaatolaiteterminaali ja suoraan rautatievarikolle yhteydessä olevat kuljetusjärjestelmät, tilavat varastointialueet varastorakennuksineen, punnituslaitteisto, pyöräkuormaimet, kippauslaitteet sekä joukko erikoisia kuljettimia ja trukkeja. Kappaletavarankäsittely Rauhanheimo tarjoaa palveluja niin pienten kuin suurtenkin kappaletavaroiden kuljetuksissa. -Hoidamme kaikentyyppiset ja -kokoiset yleisrahdit, myös raskaiden koneiden ja ylimittaisten kappaleiden kuljetukset sekä erikoiskuljetukset. Hoidamme joustavasti kaikki poikkeavien kuormien käsittelyn edellyttämät järjestelyt. Järjestämme esimerkiksi kuljetukseen tarvittavat erityisluvat ja hankimme poikkeavien kuormien käsittelyyn tarvittavat erityisosaajat. Erikoisvarusteltu konekantamme koostuu yli 80 erilaisesta kuormankäsittelylaitteesta, ja investoimme tarvittaessa lisälaitteisiin vastataksemme asiakkaidemme pitkän aikavälin tarpeisiin. Kokkolassa kuormien käsittely tapahtuu pääosin kantasatamassa, jossa käytössämme on yksi Euroopan suurimmista katetuista terminaaleista. Kokkolan sataman jokasään AWTterminaalin ansiosta kuormat voidaan käsitellä sovitussa aikataulussa, eivätkä haasteellisetkaan sääolosuhteet heikennä niiden laatua, Laxåback kertoo. -Käytössämme on m2 katettua, korkealuokkaista varastointitilaa, jota voidaan varata asiakaskohtaiseen käyttöön tai käyttää yleisvarastointiin. Tehokkaiden kuljettimien avulla kuormat voidaan siirtää rautatievaunuista varastoon ja sieltä laivaan. Konttiliikenne -Voimakkaasti kasvava konttiliikenne on asettanut toiminnallemme uusia haasteita, joihin olemme vastanneet kehittämällä työskentelytapojamme sekä kontinkäsittelykalustoamme. Säännöllisen konttiliikenteen linja-agentuurin ja merirahtien Oy M. Rauanheimo Ab, PL 254, Kokkola Puh. (06) välittämisen lisäksi konttiterminaalipalvelumme sisältävät konttien käsittelyt, tavaran kontitukset, depot-palvelut sekä koti- ja ulkomaan eturahtien maakuljetusjärjestelyt, Laxåback selvittää Tullaus- ja vientiselvityspalvelut Rauanheimo tuottaa ajanmukaisia ja kustannustehokkaita tullauspalveluita jatkuvan kehittymisen periaatteella. Tullausmääräyksiin ja -menettelyihin perehtynyt henkilöstömme hoitaa toimeksiannot ammattitaidolla ja oikea-aikaisesti. Venäjän yhteydet Rauanheimo on Suomen merkittävin bulkki-tuotteiden huolitsija ja ahtaaja. Toimivien rautatieyhteyksien ja kiinteiden yhteistyösuhteiden ansiosta Kuvalähde: Oy M.Rauanheimo Ab, Kuvaaja: Anne Yrjänä Merenkulun ja elinkeinoelämän palveluyritys ahtaus- ja huolintapalvelut varustamopalvelut kansainväliset maa- ja merikuljetukset 13 Kokkola onkin Suomen portti Venäjän markkinoille. - Transito-osastomme tekee tarvittavat huolinta-, varastointi-, kuormankäsittely- ja kuljetusjärjestelyt yhteistyössä logistiikkakumppaneidensa kanssa. Venäjän kieltä osaavan ja paikalliset kauppatavat tuntevan henkilökuntamme ansiosta voimme tarjota kattavat palvelut myös venäläisille asiakkaillemme. Tarjoamme transito-osaamisemme kaikkien asiakkaidemme yksilöllisiin kuljetustarpeisiin. Niin Rauanheimo, VR kuin Kokkolan satamakin ovat tehneet merkittäviä kalustoinvestointeja taatakseen joustavat palvelut Venäjän transitoliikenteelle, Laxåback toteaa. Lisäarvopalvelut -Kehitämme jatkuvasti sekä kotimaisia että kansainvälisiä työskentelytapojamme voidaksemme tarjota sinulle entistä laadukkaammat ja kustannustehokkaammat palvelut. Laivausosastomme tuottaa kokonaisvaltaisia ja luotettavia selvityspalveluita kaikentyyppisille aluksille. Erinomaiset ja pitkäaikaiset suhteemme päämiesten, operaattoreiden ja muiden sataman intressiryhmien kanssa tuottavat lisäarvoa asiakkaillemme. Selvitämme vuosittain noin 600 aluskäyntiä, ja palvelumme on saatavilla 24 tuntia vuorokaudessa, Joakin Laxåback kertoo.

14 14 Viistejyrsimet ja railonvalmistus Hitsausta valmistavat työvaiheet ovat erittäin merkittävässä asemassa hyvän lopputuloksen ja laadun saavuttamiseksi. Työkappaleiden mittatoleranssit ovat usein vaativat, koska laadukas hitsi vaatii oikean ilmaraon ja railon muodon. Seco Tools on tuonut markkinoille vakiokääntöterin varustetut viistejyrsimet, joiden asetuskulmat ovat 30, 45, 60 ja 75 astetta. 12mm kääntöterän nirkon säteet 0,4 mm:stä 2,4 mm:iin. Saatavissa on vakiona myös jopa 4 mm nirkon säde, mutta tuolloin on jyrsimen runkoa muutettava. Jyrsimet saatavissa tuurna- Capto- tai Combimaster-kiinnityksellä ja vakiohalkaisijat ovat mm. Seco Tools toimittaa myös asiakkaan toiveiden mukaisia erikoistyökaluja sekä kääntöterin että täyskovametallisena Jabro- muotojyrsimenä. Asiakkaallemme on toimitettu halkaisijaltaan jopa 500mm viistejyrsin. Lisätietoa Seco Tools Oy Ab Ronja Marin Ltd on Paraisilla vuonna 1999 perustettu pienvarustamo, joka hoitaa rahtikuljetuksia lähialueille joustavasti ja kustannustehokkaasti. Yhtiöllä on kaksi rahtialusta, jotka liikennöivät Itä- ja Pohjanmerellä. Toimintamme alkuaikoina teimme yhteistyötä kiviteollisuuden kanssa, ja kuljetimme tuolloin lähinnä mursketta ja Lähikuljetukset joustavasti ja kustannustehokkaasti meritse kivituotteita. Sittemmin olemme palvelleet enimmäkseen muita teollisuudenhaaroja. Nyt meitä työllistävät eniten Ovako ja Ruukki, joiden osuus kuljetuksistamme on avovesiaikana prosenttia, kertoo yrityksen pääomistaja, kapteeni Anders Isaksson. Ronja Marinin rahtialukset Ramona ja Riona soveltuvat monenlaisiin lähikuljetuksiin. Aluksiin voidaan lastata 1450 ja 1150 tonnia kerrallaan. Isaksson muistuttaa, että lähikuljetus meritse Ruotsiin ja muualle Eurooppaan on asiakkaalle edullinen vaihtoehto. Kumipyöräkuljetuksiin verrattuna meritse kuljettaminen on selvästi kustannustehokkaampi ratkaisu, jota kannattaa hyödyntää. Lama iski rajusti käänne parempaan 2010 Vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä alkanut lama iski myös Ronja Marinin toimintaan. Pudotus oli raju, ja vuosi 2009 oli meille äärimmäisen vaikea. Vuonna 2010 tilanne parani selvästi. Saimme palvelujamme kiitettävän hyvin kaupaksi, eikä meillä ollut sesonkiaikana montakaan päivää vapaata, Isaksson selvittää. Isakssonin mukaan nyt ollaan edelleen menossa parempaan suuntaan. Kukaan ei tosin osaa varmuudella sanoa, mikä tilanne jatkossa on. Tunnelin päässä näkyy valoa, mutta voihan olla, että kyseessä ovatkin junan valot. Valttina joustava palvelu Vaikka lamakuopasta on noustu, Ab Ronja Marin Ltd liikennöi ainakin lähitulevaisuudessa nykyisellä kalustolla. Tällä hetkellä näköpiirissä ei ole laajennussuunnitelmia, sillä markkinoilla on pientä ylitarjontaa, Isaksson mainitsee. Kilpailu on kireää, ja kotimaisten pienvarustamojen tulevaisuus askarruttaa. Tilanne on muuttunut paljon siitä, kun Ronja Marin perustettiin. Pienvarustamon perustaminen on nyt Suomessa niin kallista, että sellaisille rahoille löytyisi parempiakin sijoituskohteita. Esimerkiksi Hollannissa ja Saksassa on alalla pitkät perinteet ja tilanne kokonaan toisenlainen. Suomessa ei ole lainkaan olemassa sellaisia rahoitusinstrumentteja, mitä kilpailijoilla on käytettävissään. Siellä saa telakalta uudisrakennuksen samalla hinnalla, millä meillä saa kaksikymmentä vuotta vanhan rahtilaivan, Isaksson harmittelee. Suomessa on nykyään vain muutamia pienvarustamoja. Olisikin toivottavaa, että kotimainen teollisuus käyttäisi kotimaisten pienvarustamojen palveluja. Valttinamme on paikallisuus ja joustavuus. Pystymme vastaamaan nopeasti ja luotettavasti asiakkaiden tarpeisiin, Anders Isaksson sanoo.

15 15 UUTTA TURBOA HITSAUSRAILOJEN TYÖSTÖÖN VIISTEJYRSIMET XO KÄÄNTÖTERILLÄ 75º 60º 45º 30º VAKIOJYRSIMET JA ERIKOISTUOTTEET Ota yhteyttä lähimpään Seco-jälleenmyyjään tai myyntikonttoriimme. Yhdessä löydämme tuottavan ratkaisun railonvalmistukseen. Lastuavan työstön vahva ammattilainen Seco Tools Oy Puh

16 16 Nousujohteisessa Joensuun Laivaus Oy:ssä panostetaan satama-alueiden kehittämiseen ja nykyteknologian monipuoliseen hyödyntämiseen yritystoiminnassa Joensuu on sisävesiliikenteen vilkkaimpia satamia Suomessa. Vuonna 1979 perustettu Joensuun Laivaus Oy tuottaa omalla eritysosaamisellaan ja joustavuudellaan yksilöllisiä ja asiakaslähtöisiä ahtaus-, huolinta-, varastointi- ja laivanselvityspalveluja sekä lastinantajille, laivaajille että varustamoille niin satamissa kuin maaterminaaleissakin. Joensuun Laivaus Oy:n Joensuun ja Puhoksen satamat ovat tehokkuudeltaan ja palveluresursseiltaan Suomen parhaimpia. Yrityksen laivaamia pääartikkeleita ovat metsäteollisuustuotteet kuten selluloosa, levytuotteet, sahatavara, pylväät, raakapuu ja puupelletit ja kaivannaisteollisuustuotteet kuten talkki. Merkittäviä tuontitavaroita ovat raakapuu, sementti ja suola. Yrityksellä on käytössään mittava kalusto, jolla onnistuu yhtä aikaa useamman laivan tehokas ahtaaminen ja tavaran huolinta. Huolinta takaa logistiikan jatkuvuuden ja kuljetusten oikea-aikaisuuden -Joensuun Laivaus Oy hoitaa huolinnan ja varastoinnin vuosien tuomalla ammattitaidolla, joten tavaraliikenne sekä tuotteiden varastointi ja kirjaaminen sujuu juuri niin kuin pitääkin. Palvelumme on asiakkaalle vaivatonta ja huoletonta. Me huolehdimme koko maapuolesta. Asiakas voi keskittyä omaan liiketoimintaansa, toimitusjohtaja Markku Pennanen kertoo. Voimakkaasti kehittyvässä Joensuun syväsatamassa on 5 laivapaikkaa rautatieyhteyksin. Tullivaraston lisäksi syväsatamassa on metsätuote-, pelletti-, sahatavara- ja bulkterminaali, joissa on yhteensä m² varastotilaa. Kiteen Puhoksessa laivataan pääosin metsä- ja puuteollisuuden tuotteita. Puhoksen satamassa on m² varastotilaa ja mahdollisuudet myös varastojen laajentamiseen jatkossa. Motivoitunut henkilöstö ja jatkuva teknologinen investointi ovat yrityksen vahvuuksia - Sijainti itärajan tuntumassa sekä hyvät maantie- ja rautatieyhteydet eri suuntiin antavat teollisuuden alan asiakkaille tärkeitä lisämahdollisuuksia. Asiakaslähtöinen palvelu on luonut yrityksellemme pitkäaikaisia asiakassuhteita. Seuraamme yhteistyökumppaneidemme kautta niin kotimaan kuin Venäjänkin markkinoita. Matala organisaatiomme auttaa reagoimaan muutoksiin heti. Huomioimme muutokset tarjoamissamme käsittelyratkaisuissa ja siksi pystymme tarjoamaan asiakkaillemme kilpailukykyiset hinnat, Pennanen vakuuttaa. -Kokenut ja ammattitaitoinen henkilöstö ymmärtää vastuunsa tuotteiden asianmukaisesta käsittelystä ja turvallisuuteen liittyvistä näkökulmista. Yrityksellä on paljon myös kokeneita ahtaajia tilapäisinä työntekijöitä, joten toiminta on tehokasta myös sesonkiaikoina, Markku Pennanen selvittää. Joensuun Laivaus Oy:n osakkeista puolet on Monosen veljesten omistuksessa. Muita osakkeenomistajia ovat Steveco Oy ja Oy Saimaa Terminals Ab, joka on Stevecon 100 % omistama tytäryhtiö. KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUTEEN KANNATTAA PANOSTAA Jopa 20 prosenttia EU:ssa tapahtuneista työtapaturmista liittyy kunnossapitoon. Siksi Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU- OSHA) on aloittanut kaksivuotisen kunnossapidon turvallisuuskampanjan, jonka yhteistyökumppaneina on kolmisenkymmentä merkittävää eurooppalaista yritystä. Toyota Material Handling Europe (TMHE) on valittu ainoana materiaalinkäsittelyalan yrityksenä kampanjan viralliseksi yhteistyökumppaniksi. Vuosina 2010 ja 2011 käytävän kampanjan tavoitteena on parantaa työpaikkojen turvallisuutta edistämällä yhtenäistä ja järjestelmällistä toimintatapaa kunnossapidossa. Meillä on pelkästään Euroopassa yli huoltomekaanikkoa, jotka tekevät vuosittain 3,5 miljoonaa huoltokäyntiä. Turvallinen kunnossapito varmistaa myös asiakkaidemme työn sujuvuuden, pitää heidän materiaalinkäsittelyn työvälineensä kunnossa sekä varmistaa työntekijöille turvallisen työympäristön, TMHE:n pääjohtaja Håkan Dahllöf sanoo. Toyota Material Handling Finland Oy:n myyntijohtaja Jukka Heinonen toteaa, että kampanjan käytännön tavoitteena on kehittää ympäristö, jossa ei tapahdu tapaturmia. EU-OSHA:n keltaiset tarrat huoltoautoissamme kertovat tästä tavoitteesta. Mekaanikkomme koulutetaan konsernin Euroopan laajuisen koulutusohjelman mukaisesti ja siihen turvallisuuskysymykset on jo pitkään sisällytetty. Olemalla mukana turvallisuuskampanjan ytimessä, voimme parantaa turvallisen kunnossapidon menetelmiä myös asiakastyössä. Turvallisten trukkien edelläkävijä Turvallisten työmenetelmien lisäksi tehokkaan materiaalinkäsittelyn perustekijöinä ovat turvalliset ja tehokkaat työvälineet. Esimerkiksi Toyotan kehittämä vastapainotrukkien aktiivinen ajovakauden hallintajärjestelmä SAS (System of Active Stability) on ainoa laatuaan ja vähentää huomattavasti trukkien onnettomuusriskiä. Järjestelmä seuraa jatkuvasti mm. kääntökulmaa, ajonopeutta, taakan painoa ja nostokorkeutta. Mikäli trukki on joutunut vaaratilanteeseen, järjestelmä puuttuu tilanteeseen automaattisesti. Trukin kaatumisen vaaraa pystytään huomattavasti vähentämään SAS:in taka-akselin aktiivivakaajan ja mastonhallinnan avulla. Trukkien kaatumiset ovat perinteisesti olleet olennainen osa materiaalinkäsittelyssä tapahtuneista työonnettomuuksista, tuotepäällikkö Janne Huttunen sanoo. SAS on vuodesta 1999 kuulunut Toyotan vastapainotrukkien perusominaisuuksiin. Huttunen painottaa, että SAS on puhtaasti lisäturvaa tuova systeemi. Trukit täyttävät kaikki turvallisuusvaatimukset, vaikka järjestelmä olisikin poiskytketty. Turvallinen työskentely Asiantuntija-analyysit auttavat asiakasta hyödyntämään raporttien monipuolista tietosisältöä päätöksenteon tukena. Toyota Material Handling Finland Oy parantaa myös tuottavuutta vähentämällä vaurio- ja korjauskuluja. JATKUU VIEREISELLÄ SIVULLA

17 17 Alan markkinajohtaja Suomessa Terramare on satama-, vesi- ja liukuvalurakentamisen erikoisosaaja Terramare Oy on vesirakentamisen edelläkävijä ja erikoisosaaja. Yhtiöllä on jo yli 50 vuoden kokemus Suomen satamaja vesiväyläverkoston kaikkien osa-alueiden rakentamisesta. Terramaren emoyhtiö hollantilainen Royal Boskalis Westminster nv on maailman suurimpia ruoppausalan urakoitsijoita. Yli 50 maassa toimivan Boskalis-konsernin Euroopan toiminnoissa Terramaren vastuualueita ovat Suomen lisäksi Pohjoismaat ja Viro. Terramarella on toimipaikat Helsingissä, Turussa ja Tallinnassa sekä kalustokeskus Loviisassa. Olemme Suomessa vesirakentamisen markkinajohtaja. Vuonna 2010 saavutimme noin 60 miljoonan euron liikevaihdon, josta viennin osuus oli 30 prosenttia, kertoo toimitusjohtaja Jarmo Yletyinen. Erikoistuminen erilaisiin ruoppaustöihin, vedenalaiseen louhintaan, satama- ja laiturirakentamiseen, liukuvalukohteisiin sekä ympäristörakentamiseen on tehnyt Terramaresta alan johtavan ammattilaisen ja suunnannäyttäjän muuallakin Pohjoismaissa. Yhtiöllä on käytössään alan tehokkain satama- ja vesirakentamisen erikoiskalusto. Kaluston monipuolisuus mahdollistaa urakoinnin samanaikaisesti useissa eri kohteissa. Erikoiskaluston joustava kuljetuslogistiikka ja liikkuva huolto mahdollistavat nopean siirtymisen kohteesta toiseen niin lähivesillä kuin maailman- laajuisesti. Pystymme toteuttamaan vaativatkin projektit laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja ajallaan. Käytämme työkohteissamme pääasiassa omaa henkilöstöämme, jolla on monipuolista osaamista. Toimitusvarmuutemme perustuu myös siihen, että suunnittelemme ja kehitämme työmenetelmiämme ja kalustoamme jatkuvasti yhä tehokkaammaksi. Työturvallisuuteen ja ympäristövastuuseen panostetaan Terramare kuuluu edelläkävijöihin myös työturvallisuusasioissa. Työturvallisuutemme positiivinen kehittyminen oli viime vuonna rohkaisevaa. Karmari 2 ruoppaaja työn ääressä Haminan Satamassa. Työtapaturmataajuuslukumme oli työtapaturmien lukumäärä miljoonaa työtuntia kohden oli lokakuun 2010 lopussa 10,2, mikä on selvästi alhaisempi vuoden takaiseen lukemaan verrattuna, Yletyinen selvittää. Terramare otti marraskuun alussa 2010 käyttöön emoyhtiönsä lanseeraaman NINAturvallisuusjulistuksen arvoineen ja sääntöineen. NINA on lyhenne motosta No Injuries No Accidents Ei vahinkoja Ei tapaturmia. Tarkoituksenamme on ottaa NINAn avulla uusi askel työturvallisuuden parantamisessa kehittämällä yhtiöömme turvallisuutta tukeva arvopohjainen yrityskulttuuri, jossa kaikki työntekijät ovat sitoutuneita ylläpitämään työturvallisuutta ja käsittelemään yhdessä siihen liittyviä kysymyksiä. Samoja työturvallisuuteen liittyviä periaatteita on myös yhteistyökumppaniemme noudatettava. Terramare panostaa paljon myös ympäristövastuuseen. Noudatamme tarkasti ympäristönsuojelun lainsäädännön, oman ympäristöjohtamisjärjestelmän sekä yleisten suositusten asettamia sääntöjä, ohjeita ja käytännön menetelmiä. Kehitämme myös itse omia ympäristönsuojelumenetelmiä. Olemme kehittäneet esimerkiksi saastuneiden ruoppausmassojen käsittelyprosessin Euroopan komission myöntämällä Life Ympäristö -rahoituksella, Yletyinen valottaa. Merkittäviä työkohteita Ruoppaustöiden ja etenkin vedenalaisen louhinnan viime vuoden kokonaismäärä, noin kuutiometriä, oli ennätysmäisen suuri. Määrä muodostui pääasiassa Haminan tuloväylän ja Helsingin Länsisataman urakoista, Yletyinen mainitsee. Terramare on osallistunut myös tuulivoiman rakentamiseen. Viime vuonnakin oltiin mukana muun muassa Porin Tahkoluodon off shore -tuulivoimalahankkeessa. Joulukuussa aloitettiin puolestaan Raahen satamaan rakennettavan tuulivoimalan maanrakennustyöt, jotka jatkuvat keväällä 2011 perustustöiden toteutuksella. Vuoden 2010 työkohteisiin kuuluivat myös massanvaihtoruoppaukset Savonlinnaan rakennettavan ja valtatie 14:ään liitettävän ohikulkutien linjalla. Vientihankkeista merkittävin kohde oli tuloväylän syvennystyö Vysotskin satamassa Venäjällä. Parhaillaan Terramarella on meneillään muun muassa kaksi merkittävää hanketta Ruotsissa. Vestervikissä teemme väylän ruoppausta ja vedenalaista louhintaa, Göteborgin lähellä Stenungsundissa on työn alla ruoppaus laituria varten. Kotimaassa jatkuvat Länsisataman ruoppaustyöt tämänkin vuoden puolella. Työkohteita on myös Porvoossa ja Naantalissa. Tulevaisuudennäkymät kotimaassa haasteelliset Kotimaan näkymät pysyvät Yletyisen mukaan jatkossa haasteellisina infrarakentamisen vähenemisestä johtuen. Olisikin toivottavaa, että vireillä olevat isot kaivoshankkeet toteutuisivat ja niiden edellyttämät vesiväyläinvestoinnit lähtisivät liikkeelle. Kotimaan markkinoiden lisäksi yhtiön odotukset kohdistuvat muihin Pohjoismaihin ja erityisesti Ruotsin ja Norjan markkinoille. Myös Baltian maiden ja etenkin Venäjän lähialueen merkitys on meille jatkossakin tärkeä. Omat haasteensa aiheuttaa myös kilpailua vääristävä harmaa talous. Käänteinen arvonlisävero ei yksin riitä sen kitkemiseen. Tarvitaan myös verotunniste kaikille työntekijöille, jota nyt EK ajaa pontevasti eteenpäin, Jarmo Yletyinen painottaa. Terramare Oy Laurinmäenkuja 3 A Helsinki Vaihde (09) Faksi (09) Trukkiraportit selaimesta Toyota I_Site on trukkien kalustonhallintapalvelu, jonka tiedonkeruu- ja raportointityökalut tehostavat asiakasyritysten materiaalinkäsittelytoimintoja. Nyt asiakkaat voivat lukea raportit myös selaimella ja lisäksi järjestelmään liitettyjen trukkien tiettyjä toimintoja voi etähallita portaalin kautta. Raportit on tehty mahdollisimman helppolukuisiksi ja ainoastaan keskeisimmät tekijät on viety asiakasportaaliin päätöksenteon tueksi. Web-portaalin kautta nähtävät raportit voidaan määritellä asiakaskohtaisesti, jälkimarkkinointijohtaja Jarmo Laamanen sanoo. Raporttien perustiedot saadaan toiminnanohjausjärjestelmästä, johon huoltojen yhteydessä kerääntyvät tiedot trukkien huolto- ja korjaustoimenpiteistä, kustannuksista sekä tiedot ajotunneista. Jos trukkiin on asennettu GSM-pohjainen tiedonkeruuyksikkö, tarjoaa se tarkkaa tietoa käytönaikaisista tapahtumista. Lisäksi järjestelmä mahdollistaa kuljettajatunnistuksen käytön. Tämä on tärkeää tietoa asiakkaille, sillä I_Site-raportti kertoo, mistä trukkien todelliset kustannukset tulevat. Palveluun kuuluu Toyota Material Handlingin asiantuntijoiden jatkuva tuki sekä käytännönläheinen neuvonta. Johtoajatuksena on jatkuva parantaminen eli kaizen, joka on yksi Toyotan perusarvoista. Asiantuntija-analyysit auttavat asiakasta hyödyntämään raporttien monipuolista tietosisältöä päätöksenteon tukena. Lopputuloksena materiaalinkäsittelytoiminnot tehostuvat, kustannukset vähenevät ja kuljettajien ja työympäristön turvallisuus paranee. Ajonaikaisista raporteista voi päätellä erityisen onnettomuusalttiit paikat, esim korjausta kaipaavan lattian tai liian jyrkän ajorampin, Laamanen sanoo. /ins Toyota Material Handling lyhyesti Toyota Material Handling Finland Oy on Suomen suurin materiaalinkäsittelylaitteiden toimittaja. Tuotevalikoimaan kuuluvat Toyota-, BT- ja Kalmar-trukit sekä Mecaluxin varastokalusteet. Yhtiön palveluksessa on 145 henkilöä ja liikevaihto on yli 40 miljoona euroa. Yritys kuuluu Toyota Material Handling Groupiin, joka on 25 prosentin markkinaosuudellaan maailman suurin trukkivalmistaja. Euroopan tuotantolaitokset sijaitsevat Ruotsin lisäksi Ranskassa ja Italiassa. Mecalux-varastokalusteita on tuotu Suomeen vuodesta 1996 lähtien. Lisätietoja antaa: Jukka Heinonen Myyntijohtaja Puh Mob. (0) jukka.heinonen@ fi.toyota-industries.eu Toyotan kehittämä vastapainotrukkien aktiivinen ajovakauden hallintajärjestelmä SAS (System of Active Stability) vähentää huomattavasti trukkien onnettomuusriskiä. Toyota Material Handling Finland Oy

18 18 Finpro on suomalaisten yritysten perustama rekisteröity yhdistys, jolla on jäseninä lähes 600 yritystä, Elinkeinoelämän Keskusliitto, Teknologiateollisuus ja Suomen Yrittäjät. Jäsenet ovat Finpron toiminnassa mukana luomassa edellytyksiä suomalaisten yritysten menestymiselle kansainvälisillä markkinoilla. -Valmistavan teollisuuden yritykset edustavat hyvin erilaisia toimialoja kone- ja laitevalmistuksesta elektroniikkateollisuuteen. Suurin osa tuotteista on teollisuuden investointihyödykkeitä, joiden kysyntä kasvaa vasta kun kulutustavaroiden valmistajat alkavat investoida. Konepajayritysten tilauskirjat täyttyvät hyvin eri tahtiin laman jälkeen riippuen vahvasti niiden asiakkaiden toimialoista, kertoo Finpron valmistavan teollisuuden toimialajohtaja Matti Rasimus. Meriteollisuus kärsi taantumasta Rasimus summaa, että ensin elektroniikkateollisuus joutui Suomessa tilanteeseen, jossa sopimusvalmistajat siirtyivät päämiestensä vanavedessä ulkomaille ja työpaikat perässä. Sitten loppuivat paperi- ja selluteollisuuden laiteinvestoinnit ja nyt telakkateollisuus on samassa tilantessa. -Ennen viimeistä lamaa monilla yrityksillä oli onneksi peräkkäin useampia hyviä vuosia, mikä lisäsi niiden kykyä selviytyä tilauskannan romahtamisesta. Meriteollisuuden alihankkijoiden mahdollisuudet vaikuttaa tilanteeseensa ovat huonommat. Meriteollisuuden yritysten vaikeudet johtuvat telakkateollisuuden tilauskantojen romahtamisesta globaalisti. Vuoden 2010 aikana Euroopassa saatiin 8 risteilijätilausta, mutta ei yhtään Suomeen. Kun tilauksia sitten tulee,vaikuttaa se alihankintoihin vasta ehkä vuoden kuluttua. Alihankintayritykset ovat riippuvaisia telakoiden menestymisestä. Risteily- ja matkustajalaivojen rakentajana Suomi on maailman erikoistunein maa, mikä on tietysti ollut merkittävä kilpailuetu, mutta laskusuhdanteessa myös iso riski. Meriteollisuus on aika vahvasti painottunut Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueille. -Osalla yrityksistä ei ole ollut edes omaa myyntiä ja markkinointia, vaan he ovat olleet kapasiteettitoimittajia, joilta telakat ovat tilanneet tarvittaessa. Tällaisen yrityksen on aika haasteellista lähteä etsimään muita asiakkaita, koska kyseessä on heille täysin uusi tilanne. Tämä on johtanut Rasimuksen mukaan siihen, että on täytynyt turvautua erikoistoimenpiteisiin. Kansallinen ongelma -Meriteollisuuden tilanne on kansallinen ongelma, se vaikuttaa vahvasti myös työllisyyteen, joten Valtioneuvosto nimesi äskettäin meriteollisuuden äkillisen rakennemuutoksen toimialaksi vuosiksi Nämä tukitoimet kohdistuvat koko Suomen alueella oleviin hankkeisiin, jotka kohdistetaan meriteollisuuden rakennemuutoksesta aiheutuvien ongelmien hoitamiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen parantamalla yritysten kilpailukykyä. Tällä pyritään myötävaikuttaa siihen, että meriteollisuuden alalla toimiville yrityksille saataisiin uusia mahdollisuuksia meriteollisuuden puolella ja mahdollisesti muiltakin toimialoilta, kertoo Rasimus. Suomalaista meriteollisuutta maailmalle Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tilauksesta Finpro vetää vuoden kestävää hanketta, jossa on mukana kaikkiaan 14 meriteollisuuden yritystä. Kaikki mukana oleva yritykset edustavat eri tyyppisiä meriteollisuuden aloja kapasiteettialihankkijoista omien tuotteiden valmistajiin, Rasimus toteaa. Hankkeeseessa on kaksi näkökulmaa, joista toinen liittyy projektijohtamisen ja markkinoinnin kehittämiseen ja toinen kansainvälistymisvalmiuksien lisäämiseen.. Valmennusosion Finpro alihankkii Turun yliopiston merenkulun tutkimusja kehityskeskukselta.. -Kullakin yrityksellä on lisäksi markkina-aluekohtainen osuus erikseen, joka räätälöidään yrityksen omiin tarpeisiin ja tavoitteisiin pohjautuen, Rasimus täsmentää. Valmennuksessa käydään läpi markkinointiin ja projektin johtamiseen liittyviä asioita jotka on hallittava kansainvälisille markkinoille mentäessä. Jos yritys on vasta käynnistämässä vientiä, lähdetään liikkeelle perusteista. Yrityksen kanssa käydään läpi yrityksen mahdollisuudet ja myös keinot joilla markkinoille mennään. -Yritykset käyvät paikan päällä tutustumassa markkinoihin, jolloin saadaan omakohtainen kosketus näkymiin ja mahdollisuuksiin. Finpro järjestää tapaamiset ja on tarvittaessa mukana neuvotteluissa, Rasimus esittelee. Ohjelmaan kuuluu myös tulevien toimenpiteiden ja panostusten suunnittelu. Millä tavoin toiminta voidaan käynnistää, mistä löytyvät asiakkaat ja millaisia kumppaneita Finpro Suomalaisella metalliteollisuusosaamisella on kysyntää maailmalla tarvitaan. Vuoden kuluttua hankkeen aloittamisesta yritys tekee päätöksen omalta osaltaan kannattaako mennä valituille markkinoille. -Hankkeen päätyttyä yritykset voivat käyttää Finpron apua toiminnan käynnistämisessä vaikkapa jakelutievaihtoehtojen valinnassa, kumppanivalinnoissa ja maahan etabloitumisessa.. Esim. Brasilian öljyteollisuuden mittavat investoinnit off-shorekalustoon tarjoavat paljon mahdollisuuksia osaaville toimittajille. Brasilia suosii toimittajia, jotka pystyvät valmistamaan tuotteet Brasiliassa mahdollisimman pitkälle, Rasimus huomauttaa. Finprolla on yli 50 paikallista vientikeskusta eri puolilla maailmaa ja suuri osa nimenomaan niissä kohteissa, joissa telakkateollisuudella on vahva rooli. Suomessa korkeampaa meriteollisuusosaamista -Suomessa ei ole enää pitkään aikaan tehty ns. perustonnistoa eli rahtilaivoja tai tankkereita, vaan olemme erikoistuneet vaativiin risteilyaluksiin. Suomi on näyttänyt tässä toimialan kehityksen suuntaa maailmanlaajuisesti rakentamalla maailman suurimmat risteilyalukset. Myöskin suomalainen telakkateollisuuden alihankintapuoli on rakentunut erittäin tehokkaaksi palveluverkostoksi, joka pystyy tuottamaan kaikki telakkatoiminnan tarvitsemat tuotteet ja palvelut, jotta näitä risteilijöitä on voitu tehdä. -Jos pystymme kehittämään telakkateollisuutemme kilpailukykyä ja nostamaan tuottavuutta, on meillä myös tulevaisuudessa onnistumisen mahdollisuudet globaalissakin kilpailussa.. Nyt kun tilauskanta on romahtunut, myös kustannuskilpailu kiristyy entisestään. Nyt meillä onkin näytönpaikka siinä, miten tästä päästään yli ja saadaan uusia hankkeita, Rasimus painottaa. Suomessa ollaan Rasimuksen mukaan hyviä suunnittelemaan ja valmistamaan risteilijöitä, joita esim. Karibianmeren hankkijat ovat edellyttäneet. Nyt risteilybusineksen kehityksen painopiste on siirtymässä Aasiaan, jossa vaurastuvan väestön määrä lisääntyy vahvasti. Onko aasialainen tulevaisuuden huippuristeilyalus samanlainen kuin amerikkalaiselle turistille suunniteltu alus? -Vastaus on todennäköisesti "ei ole". Kiinalaisten kulttuuri, tavat ja tottumukset ovat hyvin erilaisia, samoin kuin heidän näkemyksensä tyylikkäästä aluksesta. Kysymys kuuluu, pystymmekö tarjoamaan näihin uusiin haasteisiin soveltuvia aluksia tulevaisuudessa. Suomessa on Rasimuksen mukaan pitkälle vietyä arktisen suunnittelun osaamista ja monta vahvaa yritystä. Mm. Deltamarin, joka on onnistunut esim. uusilla markkinoilla Brasiliassa ja Aker Arctic arktisen suunnittelun osalta. Molemmat ovat maailman johtavia firmoja alallaan. Offshorepuolella odottaa isoja mahdollisuuksia -Jo yli 20 vuotta on odotettu Suomen pohjoispuolella, Jäämerellä, Stokmanovskajan kaasukentän käynnistymistä. Mekin olemme panostaneet siihen, sillä Finprolla on ollut jo pari vuotta Muurmanskissa oma toimipiste seuraamassa näitä mahdollisuuksia ja auttamassa yrityksiä luomaan suhteita paikllisiin toimijoihin. Seuraavan kerran odotetaan uutisia maaliskuussa, jolloin Gazprom kertoo käynnistetäänkö hanke vai otetaanko vielä jatkoaikaa. Rasimus kertoo, että Venäjällä on mittavia suunnitelmia hankkia erityyppisiä aluksia seuraavien vuosien kuluessa. Venäjän telakoiden yhteenliittymä OSK teki sopimuksen STX:n kanssa Helsingin telakan omistuksesta, jonka seurauksena saatiin uusia laivatilauksia myös Suomeen. Viimeisten tietojen mukaan, seuraavan 15 vuoden aikana Venäjä tulee hankkimaan erittäin suuren määrän erilaisia aluksia. -Finpron tietojen mukaan Venäjällä on tarvetta hankkia noin 200 erityyppistä alusta seuraavan 15 vuoden aikana, kelluvia porausaluksia, tuotanto- ja tutkimusaluksia, jäänmurtajia sekä erilaisia supply-aluksia offshoreteollisuudelle, mutta myöskin tankkereita. Tästä voi vetää sellaisen johtopäätöksen, että offshorepuolella markkinoita voi löytyä varsin läheltäkin. Venäjä on mielestäni erittäin suuri mahdollisuus suomalaisen teollisuuden näkökulmasta. Venäjän merkittävät öljy- ja kaasuvarannot, joita on runsaasti käyttämättä, edellyttävät investointeja myös kalustopuolella. Koillisväylään liittyvät mahdollisuudet luovat tarpeita jäänmurtamiskalustolle ja osittain myöskin jäävahvistetuille isolle tankkereille ja rahtialuksille, miksei risteilijöillekin jollakin aikavälillä. Kaivosteollisuus selkeä yllättäjä Konepajateollisuuden tilanne Suomessa on liikatanut viime syksyn jälkeen parempaan suuntaan.silti kaikilla metalliteollisuuden toimialoilla tilanne ei ole lähimainkaan hyvä. Tuulivoimateollisuudessa on Rasimuksen mukaan ennustettu hyvää tulevaisuutta. Viime vuoden aikana investoinnit olivat kuitenkin alalla pettymys, vaikka ennusteet olivat etukäteen myönteisiä. Merelle rakennettavat tuulivoimapuistot tullevat lisääntymään lähivuosina. Suomalaisten kokemus ja erityisosaaminen kylmissä olosuhteissa tapahtuvan rakentamisen osalta tarjoaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi tuulivoimaloiden vaedenalaisten perustusten tekemiselle. -Suomalaisen kaivosteollisuuden renessassi on käynnissä. Kaivosteollisuuden volyymi on korkeammalla tasolla kuin koskaan historiamme aikana ja kasvunäkymät ovat hyvät.. Kaivosteollisuus työllistää konepajoja, jotka valmistavat koneita ja laitteita kaivosteollisuutta varten. Kaivosteollisuuden buumi ei ole pelkästään suomalainen ilmiö vaan globaalistikin ala kasvaa kohisten. Suuri osa suomalaisista kaivoksista on ulkomaisten operaattoreiden pyörittämiä, mikä auttaa kotimaisia laitetoimittajia pääsemään myös muille markkinoille. Maanalainen rakentaminen kasvaa maailmalla, erityisesti väkirikkaissa maissa. Suomessa kaivosteollisuuden kautta on tullut paljon tunnelirakentamiseen liittyvää osaamista. -Suomen kaivosteollisuuden laitteiden valmistajat ovat globaalisti toimivia yrityksiä tänä päivänä. Suomalaisten ja ruotsalaisten kaivosteknologiatoimittajien osuus koko maailman markkinoista lähentelee 70%. Teollisuuden palvelut valttina tulevaisuudessa Teollisuuden palveluliiketoiminta on tuonut monille suomalaisille metallialan yrityksille merkittävän lisä liikevaihtoon ja tuonut turvaa sundannevaihteluihin, koska palveluiden kysyntä ai heilahtele samaan tahtiin investointien kanssa. Globaalissa toimintaympäristössä suomalaisen valmistavan teollisuuden kilpailukyky on kohdannut kovenevia haasteita erityisesti kun perinteinen raskas konepajateollisuutemme on rajun rakennemuutoksen kourissa. Taantuman jälkimainingeissa kone- ja laitevalmistajilla on paineita löytää nopeasti uusia kasvun mahdollisuuksia tai edes pitää toiminta elinkelpoisena. Pelkillä teknisillä ratkaisuilla aikaansaatu kilpailuetu on useimmilla aloilla mennyttä. Tuote- ja teknologiapainotteisen toimintamallin rinnalle on kehitettävä asiakkaalle arvoa tuottavia palveluita ja mielellään tuotteen koko elinkaaren ajan kassavirtaa generoivia palveluita. -Palveluiden kehittäminen on vaativa taiteen laji, mutta viime aikoina myös pk-yritysten menestystarinoita on syntynyt. Koneen tai laitteen koko elinkaaren aikainen ylläpito voi olla moninkertaisen alkuperäiseen investointiin verrattuna.,siinä voi piillä merkittävä uuden busineksen mahdollisuus, Rasimus näkee. Lisätietoja: Matti Rasimus matti.rasimus@finpro.fi

19 19 Mekahionta Oy Alansa huippuammattilainen Mekahionta Oy on vuonna 1989 perustettu metallien mekaaniseen hiontaan ja kiillotukseen erikoistunut alihankintayritys. Perustamisestaan lähtien Mekahionnan toiminnan lähtökohtana on ollut tarjota asiakkailleen korkealaatuisia ratkaisuja liittyen metallien pintakäsittelyyn. -Olemme palanneet takaisin 2008 tasolle ja teollisuus tuntuu vetävän ihan kohtuullista vauhtia. Odotamme tästä vuodesta vielä 2010 parempaa ja uskon, että ruostumattoman teräksen jatkojalostuksen puolella mennään ihan hyvää vauhtia. Eniten meitä ovat työllistäneet energiateollisuuden uusinnat. Energiateollisuudessa uusitaan vuotta vanhoja laiteita uusitaan kovaa vauhtia ja haetaan tehokkuuksia lisää. Lähinnä vesivoimalapuolella, toimitusjohtaja Tapio Hyytiäinen toteaa. Kaikenlaiset energiansäästöön liittyvät jutut, kun paperikoneissa uusitaan niitä osioita, joiden puitteissa tarjoamme palveluita, käsittäen korkean teknologian paperikoneiden ohjausjärjestemät, jolloin kemikaaleja syötetään erilailla kuin aikaisemmin, putkien sisäpinnat on huolellisesti hiottuja. Tehokkuuden lisäksi myöskin prosessien ympäristöystävällisyyden lisääminen on tärkeä osa uusintoja ja nämäkin vaativat tarkkaa hiontatyötä toimiakseen suunnitellusti. Hiontapalveluiden lisäksi Mekahionnan kautta saa peittaukset, lasikuulapuhallukset ja kaiken muunkin pintakäsittelyyn kuuluvan. Vaativiin tarpeisiin Mekahionta Oy:n kattavan osaamis- ja konekannan ansiosta asiakkaille pystytään tarjoamaan palvelua metallien automaattisista hiontalinjoista aina hyvin vaativiin prosessi- ja lääkelaiteteollisuuden käsinhiontoihin asti. Yrityksen palvelu on suunniteltu vastaamaan mahdollisimman hyvin asiakkaiden erilaisia tarpeita ja toivomuksia. Monipuolisen konekannan ja osaamisen avulla Mekahionta pystyy tarjoamaan hionta- ja kiillotuspalveluita yksinkertaisista kappaleista aina lääketeollisuuden erittäin vaativiin erikoissäiliöihin asti. Erikoisosaamisena yrityksellä on prosessi- ja lääketeollisuudelle tehtävät putkistojen ja säiliöiden sisäpuoliset pintakäsittelyt sekä julkisiin tiloihin tulevien teräs-sisusteiden hionnat ja kiillotukset. Toimintaa myös maan rajojen ulkopuolella Viennin osuus on Mekahionta Oy:n toiminnassa merkittävä ja se kasvaa jatkuvasti. Tärkein vientimaa on Ruotsi, mutta suurin osa viennin kasvusta tulee juuri nyt Venäjänmarkkinoilta. -Viemme palvelukonseptiamme Venäjälle, lähinnä Pietariin. Levymateriaalien hionnoilla ja killotuksella on lähdetty liikkeelle, mutta viemme muutkin palvelumme sinne vuoden loppuun mennessä. Meistä ollaan paikallisesti hyvin kiinnostuneita, joten olemme varsin toiveikkaita etabloitumisemme suhteen, toteaa Hyytiäinen. Ammattitaitoiset tekijät -Osaavan henkilökuntamme ja pitkän kokemuksemme avulla pystymme tarjoamaan asiakkaillemme joustavasti juuri sellaista käsinhiontapalvelua, kuin he tarvitsevat. Kaikkien tuotteiden korkean laadun takaa vankka valmistuksen hallinta, korkea ammattitaito ja tinkimätön asenne laatua ja asiakaspalvelua kohtaan. Putkien, levyjen ja profiilien hionta- ja kiillotuspalvelumme tehdään automaattilinjoilla, jolloin voimme tarjota asiakkaillemme ratkaisuja, jotka ovat kustannustehokkaita ja laadukkaita, lupaa Hyytiäinen. Automaattilinjojen lisäksi tuotteiden korkean teknisen laadun ja tasalaatuisuuden takaajana on yhtiön vankka osaaminen metallien pintakäsittelystä. Palvelu on käytettävissä pienistä erikoistilauksista aina suuriin vuosisopimuksiin asti. -Palveluumme kuuluu omissa tiloissa tehtävien hionta- ja kiillotustöiden lisäksi myös asiakkaidemme luona tehtävät komennustyöt. Kokeneet ja ammattitaitoiset komennusmiehemme toimivat asiakkaiden tarpeiden mukaisesti kaikkialla Suomessa. Tyypillisiä komennustöitä ovat massaputkistojen ja säiliöiden saumojen hionnat ja korjaushionnat sekä laivanrakennusteollisuuden työt. Komennustyöt tehdään samalla tinkimättömällä ammattitaidolla ja asenteella, kuin yhtiön omissakin toimipisteissä tehtävät työt. -Olemme tehneet tätä jo niin kauan, että olemme asiantuntijakonsultteja omalla alallamme. Kaikki vanhat asiakkaamme ovat edelleenkin asiakkaitamme, koska silloin kun palvelu toimii ja asiat hoituvat sovitusti, niin miksipä tällaista toimivaa yhteistyösuhdetta kannattaisi vaihtaa, naurahtaa Hyytiäinen loppuun. MEKAHIONTA OY Emalikatu 10 b, Järvenpää Puh , Fax Sähköpostiosoite:

20 20 Toimitusjohtaja Juha Heikinheimo, STX Finland Oy: Suomalainen kustannuskilpailukyky pitää säilyttää Euroopan keskuspankin lukujen mukaan vuosien välillä Suomen kustannuskilpailukyky on huonontunut Saksaan nähden 15 prosenttia. Ei Suomessa voi pärjätä valmistavalla teollisuudella, jos kustannukset Saksan kaltaiseen kilpailijamaahan verrattuna kasvavat näin. Työn kustannukset ovat Suomessa nousseet 10 vuodessa neljä prosenttia enemmän kuin eurooppalaisissa kilpailijamaissa keskimäärin. Laivanrakennus on hyvin työvaltaista teollisuutta, high tec-toimintaa. Jalostusketju on pitkä ja siinä olennaiset osat ovat työn arvo ja energian hinta. Ne on pidettävä kurissa, muuten kannattavan valmistustoiminnan harjoittaminen käy hyvin vaikeaksi, toteaa STX Finland Oy:n toimitusjohtaja Juha Heikinheimo. Jos Saksa on Suomeen verrattuna halpakustannusmaa, olemme tosipaikan edessä. STX Finland monipuolistaa toimintaansa STX Finland Oy:llä on Suomessa kaksi ja puoli telakkaa. Turun telakka tunnetaan parhaiten suurten risteilyalusten ja matkustaja-autolauttojen rakentamisesta, Raumalla rakennetaan matkustaja-autolauttoja ja erikoisaluksia, kuten jäävahvisteisia aluksia, jäänmurtajia ja merivoimien laivoja. Helsingin telakalla toimii Arctech Helsinki Shipyard Oy, joka on STX Laivanrakennus on hyvin työvaltaista teollisuutta, high tec-toimintaa. Jalostusketju on pitkä ja siinä olennaiset osat ovat työn arvo ja energian hinta. Ne on pidettävä kurissa, muuten kannattavan valmistustoiminnan harjoittaminen käy hyvin vaikeaksi, toteaa STX Finland Oy:n toimitusjohtaja Juha Heikinheimo. Finlandin ja venäläisen United Shipbuilding Corporationin tasaosuuksin omistama Joint Venture-yhtiö. Turun telakka tulee laajentamaan repertuaariaan oleellisesti. Telakalla on runsaasti kapasiteettia kaikenlaisten laivojen Helsingin telakalla toimii Arctech Helsinki Shipyard Oy, joka on STX Finlandin ja venäläisen United Shipbuilding Corporationin tasaosuuksin omistama yhtiö. Arctech Helsinki Shipyard Oy tulee keskittymään arktisiin erikoisaluksiin. STX Finlandin Turun telakka tunnetaan maailman muhkeimpien ja innovatiivisimpien risteilijöiden rakentamisesta. Viimeisin risteilijä Allure of the Seas valmistui loppuvuodesta Tulevaisuudessa telakka tulee laajentamaan toimintaansa rakentamiseen ja Turussa toimii myös teräslohkotehdas, jonka mahdollisuuksia pystymme käyttämään hyödyksi. Arctech Helsinki Shipyard Oy tulee keskittymään arktisiin erikoisaluksiin. Helsingin telakalla on tehty jo ennenkin arktisiin oloihin tarkoitettuja laivoja, kuten jäätä murtavia rahtilaivoja ja monitoimimurtajia ja yhteistyö venäläisten kanssa tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Odotukset ovat positiiviset: näemme, että Pietarin kaupungin, Leningradin alueen ja suomalaisen meriteollisen klusterin yhteistyön kautta voidaan kehittää konkreettisia toimintamalleja jo lähitulevaisuudessa. Venäjä tarvitsee paljon arktisia erikoisaluksia, kuten jäätä murtavia ja jäävahvisteisia laivoja ja näihin markkinoihin meidän on luontevaa pureutua. Kyse on satojen jäänmurtajien, huoltoalusten, tutkimusalusten, öljynporauslauttojen, jäävahvisteisten tankkialusten rakentamisesta parin kymmenen vuoden sisällä. Venäläisten arktinen toimeliaisuus lisääntyy ja Koillisväylän käyttö yleistyy. Venäläinen osapuoli arvostaa suomalaista arktista insinööriosaamista, toteuttamiskykyä ja projektinjohtoa ja niitä voimme yhteistyössä hyödyntää venäläisen kustannustehokkaan ja ammattitaitoisen toiminnan kanssa. Juha Heikinheimo työsken- telee STX Finlandin toimitusjohtajana toista kertaa, tällä erää viime heinäkuusta lähtien. Hän kertoo kehittävänsä yhtiön toimintaa kustannustehokkaampaan, teollisempaan ja innovatiivisempaan suuntaan. STX Finlandin on laajennettava toimintaansa: emme voi enää fokusoitua matkustajalaivaliiketoimintaan niin paljon kuin aiemmin. Kehitämme myös laivanrakennustoiminnan prosessia. Suomessa tehdään ne laivanrakennuksen osat, jossa meillä on kilpailukykyä ja partneroidumme muiden osien valmistuksessa sellaisten kumppanien kanssa, joiden kilpailukyky on parempi. Kokonaisprosessin hallinnan myötä pyrimme olemaan maailman parhaita. Tällä hetkellä STX Finland rakentaa Raumalla matkustajaautolauttaa P&O Ferries -varustamolle, antarktista tutkimus- ja huoltoalusta Etelä-Afrikan ympäristöministeriölle. Turussa työn alla on Viking Linen risteilylautta Turku-Tukholmavälille. Helsingissä rakennetaan kahta monitoimimurtajaa Sovcomflotille. Kuinka laivanrakennusteollisuuden kilpailukyky säilytetään Juha Heikinheimo toteaa, että pitkäjänteinen laivanraken- nustoiminta voidaan Suomessa taata vain olemalla toimissaan kustannustehokas kansainvälisillä markkinoilla. Näin meriklusterilla on varoja tuotekehitykseen, innovaatiotoimintaan ja toiminnan rakenteellisiin muutoksiin. Suomalainen insinööritaito, projektiosaaminen ja laivanrakentamisen perusasioiden ylivoimainen osaaminen ovat toiminnan kulmakivet. Kansainvälisen liiketoiminnan hallinta on erittäin tärkeää ja siihen STX korporaationa antaa kansainvälisen toimintaverkkonsa kautta hyvän perustan. Suomessa pitää tukea laivanrakennusteollisuutta samalla tavalla kuin olennaisissa kilpailijamaissa tehdään. Jos toimintaedellytysten takaaminen ei ole samalla tasolla kuin vaikkapa Saksassa, Ranskassa, Espanjassa, Hollannissa tai Italiassa, laivanrakennusteollisuuden on huomattavasti vaikeampi toimia. Valtion tuki innovatiivisten ja ympäristöystävällisten alusten rakentamiseen on vastuullista ja edistyksellistä toimintaa. Se tukee Suomessa laajasti kilpailukykyistä toimintaa, jonka uusi ympäristöystävällinen teknologia mahdollistaa. Suomalainen teollisuus elää innovaatioista ja jos siihen harkiten siirretään verovaroja, se on pitkäjänteistä teollisuuspolitiikkaa. MARINE SOLUTIONS Keskiraskaiden tuotteiden ja kokoonpanojen koneistukset konepajateollisuudelle HALLAWORKS OY Kuivasuontie 8, Rauma Puh