Prometheus-leirin tuki ry Yhdistyksen strategia vuosille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Prometheus-leirin tuki ry Yhdistyksen strategia vuosille 2009 13"

Transkriptio

1 Prometheus-leirin tuki ry Yhdistyksen strategia vuosille Hyväksytty syyskokouksessa

2 Sisällys 1. Arvot, toiminta-ajatus ja yleiset periaatteet Arvot ja ihmiskäsitys Prometheus-leiritoiminnan periaatteet Kasvatuksen päämäärät ja periaatteet Prometheus-leiritoiminnan periaatteet - "tavoiteruusuke" Yhdistyksen toiminta-alueet Strategian tavoitteet Toiminnan määrällinen kasvu Strategian toteutumisen arviointi Kehittämisalueet Organisaatio Nykytila Tavoitteet Toimenpiteet Aktiivien jaksaminen Nykytila Tavoitteet Toimenpiteet Leirien sisältö Nykytila Tavoitteet Toimenpiteet Materiaaliset puitteet Nykytila Tavoitteet Toimenpiteet Ulkoinen viestintä Nykytila Tavoitteet Toimenpiteet Yhteistyö Nykytila Tavoitteet Toimenpiteet

3 1. Arvot, toiminta-ajatus ja yleiset periaatteet Prometheus-leirin tuki ry. (Protu) on vuonna 1990 perustettu uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton yhdistys. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on järjestää uskontokuntiin kuulumattomien nuorten aikuistumiskoulutus, laatia koulutukselle ohjeisto, kouluttaa aikuistumiskoulutuksen vetäjät, tiedottaa koulutuksesta sekä pitää yhteyttä ulkomaisiin vastaavaa toimintaa järjestäviin yhteisöihin. Käytännössä yhdistys järjestää aikuistumisleirejä, joita kutsutaan Prometheus-leireiksi, huolehtii näiden leirien valmistelusta sekä järjestää nuorille, erityisesti Prometheus-leirin käyneille, muuta sellaista toimintaa, joka voidaan katsoa aikuistumiskoulutukseksi Arvot ja ihmiskäsitys Yhdistyksen keskeisiä arvoja ovat ihmisen kunnioittaminen. Pidämme tärkeänä, että jokainen ihminen pystyy arvostamaan sekä itseään että toisia ihmisiä. Jokainen ihminen on ainutlaatuinen yksilö, jonka kohtaaminen ihmisenä on arvokasta riippumatta siitä, mitä ominaisuuksia hänellä on tai mihin ryhmiin hän kuuluu. luottamus. Koemme tärkeäksi sellaisen yhteisön luomisen, jossa ihmisillä on mahdollisuus luottaa itseensä, omiin tunteisiinsa ja toisiin ihmisiin sekä kokea olonsa turvalliseksi. tasavertaisuus. Haluamme, että jokaisella yhdistyksen toimintaan osallistuvalla henkilöllä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin ja tulla kuulluksi riippumatta esimerkiksi iästään tai asemastaan. pakottomuus ja välittömyys. Haluamme, että ihmisten osallistuminen yhdistyksen toimintaan perustuu vapaaehtoisuuteen ja että ihmisillä on mahdollisuus aitoon vuorovaikutukseen ja toimimiseen itselleen luonnollisella tavalla ilman muodollisuuksien tai roolien vaatimuksia. kriittisyys ja avoimuus. Vältämme omaksumasta ehdottomia totuuksia, joita ei olisi lupa kyseenalaistaa. Mihin tahansa kysymykseen tai näkökulmaan voidaan tarttua ja sitä voidaan tutkia avoimesti ja kriittisesti. vapaaehtoistyö. Uskomme, että mahdollisuus vapaaehtoistyön tekemineen on itsessään arvokasta, koska se tarjoaa ihmisille mahdollisuuksia mielekkääseen tekemiseen ammattiosaamisesta riippumatta sekä tekee mahdolliseksi demokraattisen järjestön kehittämisen. kehittyminen ja pyrkimys hyvään tulokseen. Toiminnassa mukana olevien ihmisten kykyjen ja mahdollisuuksien rajoissa pyrimme tekemään mahdollisimman hyvää toimintaa. On tärkeää sekä tavoitella yhdistyksen kehittymistä entistä paremmaksi että antaa toiminnassa mukana oleville ihmisille mahdollisuus henkilökohtaiseen kehittymiseen. ilo. Haluamme edistää ihmisten kasvua elämäniloon. Toivomme, että yhdistyksen toimintaan osallistuvat ihmiset pystyvät saamaan sen kautta iloa elämäänsä ja kokevat yhdistyksessä tekemänsä työn palkitsevaksi. herkkyys ympäristön muutoksille. Pyrimme tiedostamaan ympäristössä tapahtuvat muutokset ja muuttamaan omaa toimintaamme, mikäli ne antavat siihen aihetta. itsenäisyys. Olemme järjestönä riippumaton ja teemme omaa toimintaamme koskevat ratkaisut itsenäisesti. Tuemme ja kunnioitamme kunkin yksittäisen ihmisen mahdollisuutta tehdä itsenäisiä omaa elämäänsä koskevia valintoja. 3

4 Yhdistyksen toimintaa ohjaa käsitys ihmisestä arvokkaana, kyvykkäänä ja luovana olentona. Uskomme, että kenellä tahansa tavallisella ihmisellä, niin nuorella kuin vanhallakin, on paljon kykyjä tehdä erilaisia asioita, oppia uusia taitoja ja yhdistysaktiivina saada aikaan hyvää toimintaa. Vapaaehtoisen työn tekeminen on kasvattavaa ja tuottaa iloa, etenkin yhdessä toisten ihmisten kanssa tehtynä. Sosiaalisen palkitseminen motivoi usein ihmisiä jopa enemmän kuin raha tai muu aineellinen palkkio. Toisaalta yhdessä tekeminen synnyttää ristiriitoja, joiden kanssa on mahdollista oppia elämään. Ihmiset eivät myöskään aina osaa kontrolloida oman osallistumisensa määrää, vaan vapaaehtoistyö voi johtaa uupumiseen, minkä vuoksi yhdistyksen on osaltaan kannettava vastuuta ihmisten jaksamisesta. Ihmiset ovat niin kykyjensä kuin tarpeidensakin suhteen erilaisia ja kaipaavat siksi yhdistystoiminnassa erityyppisiä tehtäviä. Protussa toimivat ihmiset kokevat usein ylpeyttä kuulumisestaan Protuun, mikä on positiivinen ja voimaa antava asia. Kuitenkin on syytä varoa liiallista ylimielisyyttä, joka voisi estää avointa suhtautumista Protun ulkopuolisiin toimijoihin Prometheus-leiritoiminnan periaatteet Yhdistyksen toiminnan ydin on Prometheus-leirien järjestäminen. Vaikka leiritoiminta on suunnattu ensisijaisesti uskontokuntiin kuulumattomille, kuuluu osa leirille osallistuvista nuorista evankelisluterilaiseen kirkkoon tai muihin uskontokuntiin, mikä on täysin hyväksyttävää. Prometheus-leiriä ei tulisikaan nähdä ensisijaisesti vaihtoehtona rippikoululle, vaan monelle nuorelle sekä rippikoulun että Prometheus-leirin käyminen on hyvä ratkaisu. Leiritoiminnan taustaksi hyväksyttiin yhdistyksen syysseminaarissa 1991 alle kirjatut päämäärät ja periaatteet. Sitä seuraava tavoiteruusuke puolestaan muotoiltiin syksyllä Vuonna 2004 yhdistyksen yleiskokous hyväksyi nämä molemmat tekstit yhdessä leiritoiminnan periaatteiksi, joiden tarkoitus on muodostaa leiritoiminnalle yhteinen perusta ja selkiyttää leirien päämääriä Kasvatuksen päämäärät ja periaatteet Kasvatuksen päämäärät: yksilön oman kehityksen tukeminen ja itsensä hyväksyvä yksilö eettinen suhtautuminen toisiin ja muiden elämän kohentaminen oikeudenmukaisten ja demokraattisten yhteisöjen luominen luonnon kunnioittaminen ja maapallon ympäristön suojeleminen rauhaan, oikeudenmukaisuuteen ja toisista välittämiseen perustuvan maailman rakentaminen. Kasvatuksen periaatteet: nuorten kunnioittaminen ja näiden omanarvontunnon vaaliminen rohkaiseminen luovuuteen ja itsenäiseen ajatteluun vapaan tutkimisen periaatteen soveltaminen nuorten ohjaaminen ajattelemaan kriittisesi ja luovasti kaikista elämän kysymyksistä tavoitteena sellaisen elämäntavan löytäminen, joka on mielekäs oman itsen ja toisten kannalta demokraattisten periaatteiden soveltaminen nuoren oman elämänkokemuksen huomioonottaminen motivointi ja kannustaminen tarttumaan vaikeisiinkin eettisiin ongelmiin. 4

5 Lähtökohtana näille on humanistinen elämänkatsomus: Kokemamme maailma on kaikki, mitä elämästä tiedämme. Ihmislaji, joka on osa tätä fyysistä maailmaa, on ainoana vastuussa planeetallamme tehdyistä ratkaisuista. Avoin, tutkiva mieli ja järjen käyttö ovat edellytyksinä kokemusten tulkinnalle ja ymmärtämiselle Prometheus-leiritoiminnan periaatteet - "tavoiteruusuke" Ihmisen kunnioitus Vastuu itsestä ja maailmasta Muuallakin Tunteiden kohtaaminen Yhteistyö Turvallisuus Utelias pohdinta Avoimuus Tiedon käyttö Kokemusten jakaminen Leirin puitteet ja käytäntö Kritiikki Elämänkatsomus tarkasteltavana Kokemuksellinen Upea leirikokemus Tekemisen ja oivaltamisen ilo Ajatuksellinen Leirillä Leiritoiminnan periaatteiden tavoiteruusuke Ydinajatus Prometheus-leirit ovat ensisijaisesti uskontokuntiin kuulumattomille nuorille tarkoitettua aikuistumiskoulutusta. Leirien tavoitteena on antaa nuorille sellaisia valmiuksia, jotka auttavat heitä selviytymään elämässä. Tämä on leirien kokoava tavoite, joka jakaantuu useiksi osatavoitteiksi. Valmiuksia elämään ovat muun muassa oman itsensä ja omien tunteidensa hyväksyminen, itsensä kannalta mielekkään elämänkatsomuksen muodostaminen, kyky ottaa vastuuta omista valinnoistaan sekä kyky sijoittua siihen maailmaan, jossa elämme. Leirien ydinajatuksena on avoin ja utelias pohtiminen. Tärkein työskentelymuoto on keskustelu, jossa herätellään ajatuksia, vaihdetaan kokemuksia, annetaan mahdollisuus oivaltaa uusia näkökulmia, opetellaan perustelemaan ja arvioimaan perusteita, ja jossa mihin tahansa asiaan on lupa suhtautua avoimesti ja tutkien. Uskomme, että kun nuorille annetaan mahdollisuus tällaisessa keskustelussa arvioida erilaisia näkemyksiä, he pystyvät itse tekemään omaa elämänkatsomustaan koskevat valintansa. 5

6 Pohtimisen lähtökohta ei ole uskonnollinen. Uskontoja ei erityisesti pyritä tuomaan esille lukuun ottamatta loppuviikon maailmankatsomukseen liittyviä keskusteluja, joissa eri uskontoja voidaan arvioida avoimesti ja tuomitsematta. Kullakin leirin osallistujalla on oikeus lähestyä leirillä käsiteltäviä asioita oman maailmankatsomuksensa näkökulmasta, ja myös uskonnollisia näkökulmia voidaan tuoda esiin missä tahansa leirillä käytävässä keskustelussa. Tällöin uskonnollisia selityksiä tutkitaan avoimuuden ja kriittisyyden periaatteiden mukaan. Eväitä elämään Tavoitteena ei ole ohjata nuoria valitsemaan mitään tiettyä maailmankatsomusta. Siitä huolimatta haluamme välittää nuorille joitain arvoja, jotka ovat lähtöisin humanistisesta ajattelusta. Nämä arvot ovat ihmisen kunnioittaminen sekä vastuun ottaminen itsestään ja maailmasta. Ihmisen kunnioittaminen tarkoittaa sekä oman itsensä tuntemista ja hyväksymistä että toisten ihmisten arvostamista ja ihmisarvon kunnioittamista. Oman itsensä hyväksyminen edellyttää turvallisuuden tunnetta, ja leirillä pyritäänkin luomaan turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri, jossa on lupa myös erehtyä ja kasvaa. Leiriläisille pyritään antamaan kokemus siitä, että heidät hyväksytään omana itsenään, sekä tilaisuus puhua monenlaisista asioista niin että heitä todella kuunnellaan. Oman itsensä hyväksymisen ja toisten ihmisten kokemusten ja näkökulmien kuulemisen kautta opitaan hyväksymään toiset sekä näkemään asioita heidän kannaltaan. Vastuun ottaminen kohdistuu sekä omaan itseensä että muihin ihmisiin ja ympäristöön. Nuoria ohjataan ottamaan vastuu omasta elämästään sekä omien päätösten ja valintojen vaikutuksesta omaan ja muiden tulevaisuuteen. Tavoitteena ei kuitenkaan ole vastata siihen, millaisia valintoja pitäisi tehdä, vaan ohjata tekemään valintoja itsenäisesti, perustellen ja tietoisena niiden seurauksista. Pidämme sekä tunteita että järjen käyttämistä ihmisen elämän kannalta tärkeinä asioina, ja kummallakin on tärkeä asema myös Prometheus-leireillä. Leiriläisiä rohkaistaan omien tunteidensa ilmaisemiseen avoimesti sekä toisten ihmisten kohtaamiseen myös tunnetasolla. Leirillä annetaan mahdollisuus läheisyyteen toisten kanssa sekä omien tunnetasolla vaikeidenkin asioidensa käsittelemiseen turvallisessa ilmapiirissä. Toisaalta leirillä ohjataan tutkimaan asioita omaa järkeä käyttäen. Keskeisiä välineitä tässä ovat kritiikki ja tieto. Kritiikillä tarkoitamme perusteltua järjenkäyttöä, jonka avulla pyritään erittelemään ja arvioimaan asioita. Kriittisyys ei siis tarkoita mielipiteiden tuomitsemista tai osoittamista vääriksi vaan pikemminkin keinoa tarkastella ja selkiyttää mielipiteitä, uskomuksia ja tunteita siten, että mikä tahansa uusi kysymys tai näkökulma voidaan ottaa avoimesti keskusteltavaksi. Lisäksi leiriläisiä ohjataan hankkimaan ja arvioimaan tietoa sekä käyttämään sitä valintojensa pohjana. Tarkastelun kohteena leirillä käytävissä keskusteluissa on elämänkatsomus, joka voidaan ymmärtää laajasti. Siihen sisältyvät muun muassa käsitys omasta itsestä ja suhteesta toisiin ihmisiin, suhde omaan elämään ja aiempiin kokemuksiin, toiveet ja suunnitelmat tulevaisuuden suhteen, omat arvot ja suhtautuminen erilaisiin asioihin sekä käsitykset meitä ympäröivästä maailmasta. Elämänkatsomusta voidaan lähestyä monien erilaisten teemojen ja kysymysten kautta, mutta yhteistä kaikelle keskustelulle on yllä kuvattu työskentelytapa, johon kuuluvat turvallisuus, luottamus, avoin ilmapiiri, tunteiden kohtaaminen sekä ajatusten selkiyttäminen kriittisesti ja tietoa hyödyntäen. Tällaisen työskentelytavan avulla toisaalta hahmotetaan ja selkiytetään omaa katsomusta ja toisaalta annetaan valmiuksia sen kehittämiseksi leirin jälkeenkin. Lisäksi työskentelytavassa on sisäänrakennettuna niiden arvojen edistäminen, joita haluamme välittää leiriläisille, eli kasvattaminen ihmisen kunnioittamiseen ja vastuun ottamiseen. Vaikka työskentelylle on asetettu myös muita tavoitteita, työskentely itsessäänkin voi olla leiriläisille elämys. Yksi tavoitteemme onkin, että leiri kokonaisuudessaan - keskusteleminen, uuden oivaltaminen, yhdessä tekeminen ja kokeminen sekä uusien ihmisten kohtaaminen - on upea kokemus. 6

7 Leirin tekemisen keinoja Leirien tekeminen perustuu yhteistyöhön: leiriä vetää ohjaajista ja apuohjaajista koostuva ohjaajatiimi. Yhteistyö ei kuitenkaan tapahdu yksin tiimin sisällä, vaan tiimi tekee yhdessä leiriläisten kanssa työtä leirin onnistumiseksi. Tällainen lähestymistapa tuottaa toisaalta läheisyyttä ja yhteishenkeä, toisaalta se mahdollistaa tasa-arvoisen ja demokraattisen keskusteluilmapiirin. Nuorille annetaan toiminnassa aktiivinen rooli myös tekijöinä: leirin apuohjaajina toimii nuoria, joilla on paljon vastuuta leirin toteuttamisessa. Aikuisiksi ohjaajiksi taas hyväksytään tavallisia aikuisia, eikä heidän pätevyyttään ohjaajiksi arvioida muodollisen koulutuksen tai tittelien perusteella. Tällainen yhteistyö, johon osallistuu erilaisia ihmisiä ja jossa tuemme jatkuvasti toinen toisiamme, tuottaa tekijöilleen tekemisen iloa. Käytännön leirien toteuttamisessa on tärkeää, että leiriaika ja -paikka sekä leiriläisryhmän ikä, sukupuolijakauma ja muut ominaisuudet antavat mahdollisuuden leirien onnistumiselle. Käytössämme on monia välineitä leirin tavoitteiden, turvallisen ilmapiirin ja avoimen, aktiivisen keskustelun aikaansaamiseksi. Tällaisia välineitä ovat esimerkiksi kuuntelutaito, keskustelun vetämistaito, aktivoivat ja ajatuksia herättävät harjoitukset, ryhmädynamiikan tuntemus, tunnelmointiharjoitukset ja leikit Yhdistyksen toiminta-alueet Prometheus-leirit muodostavat toiminnan ytimen, jonka ympärille kaikki yhdistyksen muu toiminta rakentuu. Leirien valmistelutyö kattaa useita eri toiminta-alueita, joista tärkeimmät ovat hallinto ja talous. Yhdistyksen toimintaa ohjaa hallitus, jonka apuna toimii useita jaostoja ja työryhmiä. Yhdistyksellä on toimisto, jossa työskentelee vuonna 2008 kaksi palkattua työntekijää, mutta valtaosaltaan toiminnan hallinnointi, suunnitteleminen ja toteuttaminen tehdään vapaaehtoisvoimin. Toiminnan sujuminen edellyttää jatkuvaa talouden seurantaa, hallinnon kehittämistä ja aktiivitoimijoiden ohjaamista. koulutustoiminta. Leirien ohjaajille ja apuohjaajille järjestetään kolmen viikonlopun mittainen ohjaajakoulutus sekä leirien jälkeen palauteseminaari. Lisäksi voidaan järjestää syventäviä lisäkoulutuksia. Koulutuksen tavoite on varmistaa leirien ohjaajien riittävä osaaminen ja sitä kautta leirien laatu. tiedotustoiminta. Ulkoisen tiedotuksen keskeisin tavoite on leiritoiminnan markkinointi mahdollisille osallistujille. Tärkeimpiä tiedotustehtäviä ovat esitemateriaalin tuottaminen, kouluvierailut ja yhteydenpito tiedotusvälineisiin. Yhdistyksen sisäinen tiedotus puolestaan tukee organisaation toimintaa. ohjaajarekrytointi. Leireillä työskenteleviä ohjaajia ja apuohjaajia arvioidaan koulutuksissa havainnoimalla, henkilökohtaisten keskustelujen avulla sekä pyytämällä heiltä itsearviointeja. Arviointien perusteella heistä muodostetaan mahdollisimman toimivat leirien ohjaajatiimit. Lisäksi yhdistys järjestää muuta toimintaa, joka palvelee yhdistyksen jäseniä ja leirin käyneitä nuoria sekä välillisesti tukee leiritoimintaa. Tällaisen toiminnan keskeisimmät alueet ovat: jäsenlehti. Yhdistyksellä on kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä jäsenlehti, joka tarjoaa mielenkiintoista luettavaa ja toimii Protun tiedotuskanavana jäsenilleen. paikallistoiminta. Eri paikkakunnilla toimii leirin käyneiden nuorten itse organisoimia ja vetämiä paikallisryhmiä, joissa on mahdollisuus yhdessäoloon ja leirillä aloitetun pohdinnan jatkamiseen. Paikallisryhmien toimintaa suuntaavat osallistujien tarpeet ja toiveet, eikä yhdistys puutu voimakkaasti ryhmien toiminnan sisältöön. kivajaosto. Kivajaosto toimii nuorten aktiivien ehdoilla mutta pyrkii paikallisryhmiä tavoitteellisempaan toimintaan ja tarjoaa mahdollisuuksia jaostotoiminnassa tarvittavien taitojen harjoittelemiseen 7

8 syysleiritoiminta. Syysleirit ovat viikonlopun mittaisia syventäviä leirejä Prometheus-leirin käyneille tai Prometheus-leireillä ohjaajana olleille. kansainvälinen toiminta. Yhdistys pitää yhteyttä muissa maissa toimiviin vastaavankaltaista toimintaa harjoittaviin järjestöihin. yhteistyöhankkeet. Yhdistys toimii pääjärjestäjänä vuosittain järjestettävässä Nuorten filosofiatapahtumassa, jossa yhteiskunnan asiantuntijat ja vaikuttajat keskustelevat nuorten kanssa sekä filosofisista että yhteiskunnallisista kysymyksistä. Yhdistys on myös osakkaana Prafé osk:ssa, joka ylläpitää Helsingissä nuorisokahvila Soihtua. 8

9 2. Strategian tavoitteet Yhdistyksen toiminta on syntynyt ja muotoutunut nykyisenlaiseksi vajaan 20 vuoden aikana. Tänä aikana yhdistys on kokenut varsin nopeaa osallistuja- ja jäsenmäärän sekä toiminnan kasvua. Tällä hetkellä yhdistyksen toiminta on tavoitteiden ja arvojen mukaista, sille on yhteiskunnassa selvästi kysyntää ja se on pääsääntöisesti hyvin onnistunutta. Kuitenkin toiminnan nopea kasvu on tuottanut suuria haasteita yhdistykselle organisaationa. Mukautuminen kasvupaineisiin on pakottanut yhdistysaktiiveita luomaan uusia käytänteitä nopeassa tahdissa, eikä yhdistyksen hallinnon ja toimintatapojen arviointiin ole aina voitu käyttää riittävästi voimavaroja. Nykyisenlaajuisessa ja edelleen kasvavassa toiminnassa organisaation toimintatapojen kehittäminen tulee yhä keskeisemmäksi, jotta toiminnan laatu pystytään säilyttämään. Vuosien keskeisin strateginen tavoite on turvata nykyisen kaltaisen, onnistuneen leiri- ja muun aikuistumistoiminnan säilyminen. Toiminnan ydinajatukseen tai toimintamuotoihin ei tarvitse tehdä olennaisia muutoksia. Kuitenkin monet erityisesti leirien valmisteluun liittyvät toiminta-alueet vaativat kehittämistä, jotta ydintoiminnan laatu voidaan turvata nykyistä suuremmassakin yhdistyksessä. Keskeinen tavoite onkin siksi leirien valmistelutyön laadun kehittäminen Toiminnan määrällinen kasvu Pitkällä tähtäyksellä tavoitteena on Prometheus-leiritoiminnan voimakas määrällinen kasvu, jotta mahdollisimman monilla uskontokuntiin kuulumattomilla ja muilla toiminnasta kiinnostuneilla nuorilla olisi mahdollisuus aikuistumiskoulutukseen. Kasvu ei saa kuitenkaan tapahtua liian nopeasti, jottei se uhkaa toiminnan laatua. Viiden vuoden tähtäyksellä tavoitteena on siksi maltillinen kasvu ja samaan aikaan yhdistyksen toimintatapojen kehittäminen. Mikäli pystymme luomaan sellaiset toimintakäytännöt, jotka turvaavat hyvin toiminnan laadun, ei voimakaskaan kasvu tulevaisuudessa aiheuta ongelmia. Vuonna 2008 Prometheus-leireille osallistui 961 nuorta. Tavoitteena strategiajakson aikana on vuosittainen noin 5 %:n kasvu leiriläismäärässä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vuonna 2013 leireille osallistuu noin 1230 nuorta eli 2 % kaikista samana vuonna kahdeksannen luokan käyneistä. Viimeisen viiden vuoden aikana kasvu on ollut vuosittain keskimäärin 4,9 %. Leiriläismäärän kasvu aiheuttaa luonnollista kasvua myös muille toimintalohkoille siten, että leirien valmistelutyö mitoitetaan leirien määrän mukaan ja toisaalta leirin jälkeisten toimintamahdollisuuksien kysyntä lisääntyy Strategian toteutumisen arviointi Strategiajakson aikana kirjataan vuosittain toimintasuunnitelmaan, mitä strategian osatavoitteita kyseisenä vuonna toteutetaan ja miten. Kunkin vuoden lopussa sekä jaostot että hallitus arvioivat tavoitteiden toteutumista. Strategiaa päivitetään vuosittain. Toimenpiteitä koskevat päivitykset hyväksyy hallitus, mutta arvoja, toimintaperiaatteita tai tavoitteita koskevat muutokset hyväksyy yleiskokous hallituksen esityksestä. 9

10 3. Kehittämisalueet Vuosille on valittu kuusi erityistä kehittämisaluetta, joille on asetettu selkeät kehittämistavoitteet. Valintaperusteina on ollut ennen kaikkea kehittämistarve: näillä alueilla olevat puutteet voisivat kasvavassa yhdistyksessä muodostaa uhan toiminnan laadulle. Lisäksi on otettu huomioon näiden toiminta-alueiden keskeisyys koko yhdistyksen toiminnan kannalta. Kehittämisalueita ovat aktiivien jaksaminen,organisaatio, leirien sisältö, toiminnan materiaaliset puitteet, viestintä ja yhteistyö Organisaatio Nykytila Yhdistys toimii periaatteessa valtakunnallisesti, mutta käytännössä jaostojen kokoukset keskittyvät pääkaupunkiseudulle. Valtaosa jaostoaktiiveista asuu pääkaupunkiseudulla, ja muualla asuvat kokevat jaostojen työhön osallistumisen vaikeaksi. Viime vuosien aikana on epävirallisesti keskusteltu tarpeesta perustaa piiri- tai paikallisyhdistyksiä. Yhdistyksen ja jaostojen johtotehtävissä on tehtäväkokonaisuuksia, jotka ovat kohtuuttoman suuria vapaaehtoistyönä tehtäviksi ja tuottavat siksi riskin tekijöiden uupumisesta. Suurimmat aktiivien jaksamiseen liittyvät ongelmat liittyvät aktiivitoimijoiden keskinäiseen työnjakoon sekä kommunikaatioon. Työnjako jaostojen ja yksittäisten henkilöiden välillä on epäselvä ja ennen kaikkea epätasainen siten, että osalle tekijöistä jää liikaa töitä. Toisaalta sovittuja tehtäviä jätetään hoitamatta. Tiedonkulun pelisäännöt yhdistyksen sisällä ovat epäselvät, ja useat aktiivit kokevat, ettei heillä ole riittävästi tietoa oman jaostonsa tai muiden jaostojen toiminnasta. Jotkut aktiivit kokevat myös itsensä osaamattomiksi suhteessa työtehtäviin. Koska työtehtäviä ei ole riittävästi dokumentoitu, yhdistys on riippuvainen nykyisten vastuuhenkilöiden osaamisesta ja tehtävien siirtäminen eteenpäin on hankalaa Tavoitteet Tavoitetilassa työnjako aktiivien kesken on nykyistä selkeämpi ja vastuu on jakautunut tasaisemmin. Yksittäiset tehtäväkokonaisuudet ovat riittävän rajattuja, jotta ne voi hoitaa oman työn tai opiskelun ohessa. Tiedonkulku jaostojen ja yksittäisten aktiivien välillä on toimivaa. Eri tehtävien toteuttamiseen vaadittavat tiedot on riittävästi dokumentoitu, jotta minkään tehtävän toteuttaminen ei ole yksittäisen aktiivin osaamisen varassa ja uusien aktiivien perehdyttäminen on mahdollista. Toimintaa suunnitellaan, toteutetaan ja hallinnoidaan edelleen ensisijaisesti vapaaehtoistyönä. Vapaaehtoistyöllä on kaksi merkitystä: toisaalta se tekee mahdolliseksi toiminnan aikaansaamisen, toisaalta tarjoaa tekijöille itselleen mahdollisuuden yhteistyöhön, oppimiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Vapaaehtoistyöstä saatu palkinto on luonteeltaan sosiaalista, mikä on aktiivien kannalta pitkällä tähtäyksellä mielekkäämpää ja kehittävämpää kuin rahallinen palkitseminen. Toimintaa tehdään tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin. Riittävän hyvää toimintaa pystytään tekemään ilman, että suunnittelussa on mukana järjestö- tai nuorisoalan ammattilaisia. Tarvittavat tiedot ja taidot opitaan pääsääntöisesti toimimalla Protussa sekä Protun järjestämässä koulutuksessa. Toisaalta aktiivien osallistuminen ulkopuolisten tahojen järjestämään koulutukseen 10

11 parantaa yhdistyksessä tehtävän työn laatua, ja aktiiveille tällainen koulutus toimii yhtenä palkitsemisen ja sitouttamisen keinona. Palkattua työvoimaa käytetään vain sellaisiin tehtäviin, joiden tekeminen vapaaehtoisesti ei ole mahdollista, esimerkiksi koska tehtävä vaatii säännöllistä toimistolla olemista tai on liian laaja muun työn ohessa tehtäväksi. Käytännössä on lisättävä palkatun henkilöstön roolia aktiivien työn tukemisessa, jotta vapaaehtoistyöhön löytyy riittävästi ohjausta eikä vastuullisimmassa asemassa olevien aktiivien työmäärä kasva kohtuuttomaksi. Tavoitetilassa aktiivitoimijoita on monilla paikkakunnilla eri puolilla Suomea, huomattavasti nykyistä enemmän myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Yhdistyksessä voi toimia ympärivuotisesti eri paikkakunnilta käsin ilman, että käyttää paljon aikaansa matkustamiseen. Strategiajakson päättyessä on ratkaistu, edellyttääkö tämä tavoite piiri- tai paikallisyhdistysten perustamista ja toisaalta voidaanko piiriorganisaatioon siirtyä säilyttäen samalla toiminnassa riittävä valtakunnallinen yhtenäisyys. Jakson päättyessä on joko tehty suunnitelma piiriorganisaatioon siirtymistä varten tai luotu vaihtoehtoinen malli alueellisuuteen liittyvien tavoitteiden toteuttamiseksi Toimenpiteet Kehitetään jaostojen sisäistä työnjakoa määrittelemällä koko yhdistyksen tasolla jaostojen sihteerien ja varapuheenjohtajien tehtävät. Näitä tehtäviä varten luodaan jaostolaisten koulutuksen ja ohjeistusten avulla suhteellisen pysyvät käytännöt, mutta säilytetään jaostoilla vapaus perustellusta syystä poiketa annetusta roolijaosta. Laaditaan kirjallisia ohjeita jaostotyön yleisistä toimintatavoista, jaostojen työnkuvista sekä tarvittavassa määrin yksittäisistä jaostotyöhön liittyvistä tehtävistä, ja huolehditaan ohjeiden jatkuvasta päivittämisestä. Ohjeita käytetään esimerkiksi uusien aktiivien perehdyttämisessä. Tarvittaessa ohjeiden laatimisessa voidaan käyttää apuna palkattua henkilökuntaa. Luodaan koko yhdistyksen tasolla tiedonhallintaan pelisäännöt, jotka takaavat kirjallisen materiaalin ja muun yhdistystoiminnassa syntyvän tiedon aitouden, säilyvyyden ja saatavuuden. Strategiakauden alussa toteutettava internet-uudistus ja intranetin luominen tekee mahdolliseksi tiedonhallinnan rakentamisen sähköiseen järjestelmään. Tiedonhallinnan pelisääntöjen noudattamista valvotaan. Aktiivitoimijoiden rekrytoinnissa otetaan huomioon vapaaehtoistyön merkitys yhtä lailla järjestön kuin yksittäisten ihmistenkin näkökulmasta. Pyritään kokoamaan jaostoja, jotka saavat tehtävänsä toteutettua mahdollisimman hyvin ja joissa on riittävästi kokeneita ja osaavia jaostolaisia tukemassa aloittelijoita. Samalla pyritään tarjoamaan mahdollisimman monelle halukkaalle mahdollisuus osallistua aktiivitoimintaan ottaen huomioon myös pyrkijöiden erityiset tarpeet osallistumiselle. Jaoston vetäjällä tulee olla vähintään vuoden kokemus jaostossa sekä riittävät sosiaaliset ja johtamistaidot. Myös yhdistyksen puheenjohtajalta, varapuheenjohtajalta ja sihteeriltä edellytetään riittävää osaamista. Aktiivien osallistumista ulkopuolisten tahojen järjestämään koulutukseen voidaan jossain määrin voidaan tukea, erityisesti puheenjohtajiston ja jaostonvetäjien tasolla sekä erityistä osaamista vaativissa tehtävissä. Pyritään palkkaamaan yhdistykselle vakituiseen työsuhteeseen pääsihteeri, mikä edellyttää rahoituksen löytämistä ja uusia toimistotiloja. Pääsihteerin rooli on ensisijaisesti aktiivien toimintaa tukeva, ja hänen työnsä keskittyy hallituksen ja puheenjohtajiston nykyiselle tehtäväalueelle, käytännössä esimerkiksi hallinnollisiin tehtäviin, aktiivitoimijoiden kouluttamiseen ja tiedonhallinnan tukemiseen. Yhdistyksen toiminnan sisällön suunnittelu ja toteuttaminen pysyy vapaaehtoistyönä. Luotaessa puitteita pääsihteerin palkkaamiseen otetaan huomioon, että pitkällä tähtäyksellä on todennäköisesti tarvetta palkata myös uusia järjestösihteereitä tukemaan jaostojen työtä. Myös perinteisesti vapaaehtoistyönä tehdyistä tehtävistä, joiden palkitsevuus itsessään koetaan heikoksi, voidaan tarkoin harkitusti maksaa palkkioita. Ensisijaisesti kehitetään kuitenkin tehtävien palkitsevuutta muuta kautta kuten parantamalla aktiivien mahdollisuuksia 11

12 kehittyä työtehtävissään sekä luomalla sosiaalisen kanssakäymisen mahdollisuuksia sellaistenkin tehtävien ympärille, jotka sinällään ovat yksin tehtäviä. Kehitetään osallistumisen mahdollisuuksia pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja markkinoidaan nykyistä tehokkaammin aktiivitoimintaa eri puolella Suomea asuville jäsenille. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvien osallistumista toimintaan tuetaan kahta tietä: toisaalta pyritään aktivoimaan nykyisiä paikallisryhmiä ja siirretään niille aiempaa vastuullisempia tehtäviä, toisaalta yritetään saada nykyisten jaostojen kokoonpanot vastaamaan paremmin koko jäsenkunnan alueellista jakaumaa. Selvitetään mahdollisuuksia helpottaa eri puolilla Suomea asuvien osallistumista etäkokoustekniikoiden avulla. Selvitetään piiri- tai paikallisyhdistysten perustamisen tarvetta ja mahdollisia vaikutuksia. Mikäli päädytään siihen, että piiriorganisaatioksi siirtyminen on tarpeellista, tehdään organisaatiomuutosta varten konkreettinen suunnitelma, jonka toteuttaminen voidaan aloittaa seuraavalla strategiajaksolla Aktiivien jaksaminen Nykytila Yhdistyksen toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen jaostoissa, hallituksessa ja työryhmissä osallistuu ympärivuotisesti noin sata vapaaehtoista yhdistysaktiivia. Työmäärä jakautuu varsin epätasaisesti aktiivien kesken, ja samoin sitoutumisen aste vaihtelee huomattavasti. Työmäärän ohella myös vaikuttamismahdollisuudet yhdistyksen asioihin jakautuvat epätasaisesti, ja yhdistyksen muodostamassa sosiaalisessa ympäristössä toimijat kokevat olevansa keskenään eriarvoisessa asemassa. Osa aktiiveista kokee, ettei saa riittävästi arvostusta työlleen ja että toisilta aktiiveilta tuleva kohtuuton kritisointi murentaa motivaatiota tekemiseen. Osan aktiivien keskuudessa koetaan olevan ilmapiiriongelmia ja keskinäisen luottamuksen puutetta. Osa aktiiveista kuormittuu liiallisen työmäärän tai ilmapiiriongelmien takia. Vastuullisissa tehtävissä toimivien ihmisten uupuminen on melko tavallista, samoin tehtävistä luopuminen yllättäen kesken vuoden. Jossain määrin ristiriitaa aiheuttavat erilaiset käsitykset hyvistä toimintatavoista. Osa aktiiveista toimii mieluiten rajatussa, selkeästi säännellyssä ja ammattimaisessa ympäristössä, toiset kaipaavat enemmän vapautta, säännöttömyyttä ja luovaa, jopa kaoottistakin tekemisen tilaa Tavoitteet Laajojen kokonaisuuksien tekeminen vapaaehtoistyönä, yhteisöllisyys, läheisyys ja aktiivien vahva sitoutuminen työhön tunnetasolla kuuluvat Protun toimintakulttuuriin. Nämä asiat toimivat vapaaehtoistyössä voimavarana ja motivaation antajana. Toisaalta niistä seuraa, että syntyy helposti myös ristiriitoja, väärinymmärryksiä ja väsymistä. Tavoitteena ei ole pystyä poistamaan tällaisia ongelmia täysin vaan oppia hallitsemaan niitä ja toimimaan niiden kanssa siten, että toiminnassa oleville ihmisille tai yhdistykselle ei aiheudu vahinkoa. Yhdistyksessä pyritään jatkuvasti kohti parempaa keskinäistä luottamusta. Tavoitetilassa aktiivit saavat toisiltaan sekä jaostojen ja yhdistyksen johtajilta riittävästi positiivista palautetta ja kannustusta. Jaostoilla ja yksittäisillä jaostolaisilla on riittävästi valtaa oman työnsä suhteen, mutta toisaalta he saavat tarpeeksi tukea ja ohjausta. Erilaiset käsitykset toimintatavoista hyväksytään ja niistä ollaan valmiita keskustelemaan arvottamatta eri ihmisille luontevia toimintatyylejä. Jaostoilla on osaavat vetäjät, joilla on kykyä huolehtia työilmapiiristä. Vapaaehtoistyön ei tarvitse olla totista puurtamista, vaan sen on luvallista ja suotavaakin olla hauskaa. Aktiiveilla on hyvä olla mahdollisuuksia myös vapaaseen ajanviettoon ja 12

13 virkistäytymiseen jaostotovereidensa kanssa. Toisaalta näihin osallistuminen ei saa olla edellytys sille, että voi mielekkäästi toimia jaostoissa osana ryhmää. Tavoitetilassa aktiivit sitoutuvat tehtäviinsä koko toimintakaudeksi, mutta aktiivitehtävistä irroittautuminen toimintakauden lopussa on nykyistä helpompaa. Lisäksi aktiivitoimintaan on mahdollisuus osallistua pienelläkin työmäärällä. Käytännössä kummankin tavoitteen mahdollistaa se, että yhdistyksellä on riittävästi aktiiveja Toimenpiteet Kiinnitetään jatkuvasti huomiota työskentelyilmapiiriin ja sen kehittämiseen. Luodaan avointa keskustelukulttuuria, jossa ilmapiiriin liittyvistä ongelmista on mahdollisuus puhua suoraan, esimerkiksi tarjoamalla aktiivisesti tilaisuuksia keskusteluun yhdistysaktiivien kesken. Ristiriitoihin tartutaan ja ne pyritään selvittämään. Mikäli ristiriitojen ratkaiseminen yhdistyksen omin voimin ei onnistu, voidaan tarvittaessa käyttää yhdistyksen ulkopuolista apua. Luodaan systemaattisia palkitsemisjärjestelmiä tunnustuksen antamiseksi pitkään aktiiveina toimineille henkilöille. Palkintojen tulee kuitenkin olla lähinnä symbolisia eikä materiaalisesti arvokkaita. Palkitsemisen ei pidä myöskään luoda hierarkioita esimerkiksi ansiomerkkijärjestelmien tapaan. Aktiivien kuormittumiseen liittyvien ongelmien ratkaiseminen edellyttää myös organisaation kehittämistä Leirien sisältö Nykytila Leirien sisältö pohjautuu runkoon, jossa jokaiselle leiripäivälle on nimetty laajahko teema. Suurin vastuu leirien ohjelman suunnittelemisesta on ohjaatiimeillä, jotka suunnittelevat leireilleen päivittäisen ohjelman päiväteemojen puitteissa. Ohjaajia tuetaan tässä tehtävässä koulutusten ja kirjallisen materiaalin avulla, ja samoin keinoin pyritään takaamaan leirien yhtenäisyys. Koko yhdistyksen tasolla leiriohjelman kehittäminen ja sen laadun valvonta ei kuulu minkään toimielimen tehtäviin. Siitä, mitä leireillä tehdään ja miten leirien ohjelmat ovat muuttuneet vuosien kuluessa, ei ole systemaattisesti kerätty tietoa. Yhdistyksellä ei myöskään ole tietoa siitä, edistävätkö leireillä käytetyt menetelmät todella leirien tavoitteiden toteutumista Tavoitteet Strategiajakson päättyessä yhdistyksellä on tieto toteutuneista leirien sisällöistä ja kyky vaikuttaa niihin. Leirien sisältöjä seurataan jatkuvasti, ja sitä kautta saadaan ajantasaista tietoa koulutustarpeista. Myös leirien vaikutuksesta leiriläisten ajatusmaailmaan on tietoa. Leirien sisällön seuraaminen edistää leirien tasaista hyvää laatua sekä mahdollistaa tietoon pohjautuvan leirien sisällön kehittämisen. Kuitenkin ohjaajatiimien mahdollisuus vaikuttaa leiriensä suunnitteluun säilytetään edelleen, mikä takaa leiritoiminnan monipuolisuuden ja elävyyden Toimenpiteet Perustetaan työryhmä, joka kokoaa leirien ohjaajatiimeiltä tietoa leirien toteutuneista ohjelmista ja valmistelee tarpeellisia kehittämistoimenpiteitä. Työryhmä myös luo pysyvät käytännöt ja työkalut leiriohjelmien jatkuvaa seurantaa ja arviointia varten. Tarvittaessa työryhmästä voidaan tehdä pysyvä jaosto. Työryhmä pohtii myös tarvetta leiriohjelmien kehittämiseen. Lisäksi pyritään saamaan leirien tavoitteiden toteutumisesta ulkopuolista tutkimusta kuten opinnäytetöitä. 13

14 3.4. Materiaaliset puitteet Nykytila Leiri- ja koulutuspaikat vuokrataan pääsääntöisesti kunnilta ja järjestöiltä. Paikkavaraukset tehdään noin vuotta ennen leirikesää, ja osa paikkojen omistajista tekee päätökset paikkojen myöntämisestä huomattavasti myöhemmin. Leiripaikkoina on mukavuuksiltaan sekä varsin alkeellisia että paremmin varustettuja leirikeskuksia. Osallistujien odotukset leiripaikkojen mukavuuksien suhteen ovat keskimäärin hieman kohonneet, ja yhä useammat nuoret edellyttävät leiripaikaltaan esimerkiksi juoksevaa vettä ja sisä-wc:tä. Leiripaikkoihin pääseminen edellyttää lähes aina autokuljetusta. Lisäksi paikkoihin saatetaan joutua tuomaan esimerkiksi patjoja tai astioita. Useimmiten ohjaajat ja kokit huolehtivat tarvittavista kuljetuksista joko itse tai omien läheistensä avulla. Tämäntyyppisen talkooavun saaminen ohjaajien lähipiiristä on kuitenkin vaikeutunut, ja ohjaajatiimit odottavat yhä enemmän yhdistykseltä käytännön asioiden hoitamista heidän puolestaan. Kuljetusten järjestämisessä pyritäänkin mahdollisuuksien mukaan auttamaan ohjaajia, mutta käytännössä yhdistyksellä ei ole siihen riittävää valmiutta. Yhdistys järjestää leireille ohjelman kannalta välttämättömät tarvikkeet kuten kynät ja paperit. Käytännössä tämä materiaali on varsin vaatimatonta ja pyritty kokoamaan mahdollisimman edullisesti. Ohjaajatiimien jäsenille korvataan matkat koulutuksiin ja leireille. Käytännössä leirin suunnittelu edellyttää lisäksi useita tapaamisia ohjaajatiimin kesken, ja näihin matkoihin ohjaajat joutuvat käyttämään joskus runsaasti omia rahojaan Tavoitteet Tavoitetilassa leiripaikkojen saatavuudesta tiedetään nykyistä aiemmin ja leiriohjelman suunnitteleminen on siten mahdollista pidemmällä tähtäyksellä. Leiripaikkojen kunto, mukavuustaso ja alueellinen jakauma vastaavat kysyntää. Alueellinen tarve otetaan huomioon, vaikka leirien järjestäminen joillain aleilla tulisi suhteellisesti kalliimmaksi kuin pääkaupunkiseudulla. Myös koulutuspaikkoja on tarjolla eri puolilla Suomea asuville kunkin omalta alueelta. Paikat vastaavat nykyistä paremmin niin leirien kuin koulutustenkin tarpeita sekä tilojen käyttökelpoisuuden että turvallisuusvaatimusten suhteen. Leirin hinta on erikoisleirejä lukuunottamatta kaikille leiriläisille sama riippumatta paikan sijainnista tai kunnosta. Yhdistyksellä on kyky tarvittessa huolehtia autokuljetusten järjestämisestä sekä tarvittavien tavaroiden toimittamisesta leiripaikkaan. Kuitenkin on suotavaa, että ohjaajatiimit edelleen huolehtivat itse kuljetuksista silloin, kun se on heille mahdollista. Leireillä on käytettävissä riittävät tarvikkeet, eikä niiden puute vaikeuta ohjelman toteuttamista. Leirien ohjaajat eivät joudu käyttämään omia rahojaan leirien suunnittelemiseen samassa määrin kuin nykyään Toimenpiteet Lisätään mahdollisuuksien mukaan pitkäaikaisia sopimuksia leiripaikkojen omistajien kanssa. Pitkällä tähtäyksellä yhdistyksen olisi hyvä saada käyttöönsä joko oma tai usean vuoden sopimuksella vuokrattu kokovuotiseen käyttöön soveltuva leirikeskus sekä pääkaupunkiseudulta että Tampereen alueelta. Strategiajakson aikana pyritään hankkimaan näistä toinen. Leiripaikkojen määrällinen lisäys suunnataan suurten kaupunkien lähelle. Hyvätasoisten leiripaikkojen määrää pyritään lisäämään taloudellisten mahdollisuuksien puitteissa. Alkeellisten leiripaikkojen määrä pidetään entisellään, koska myös niille on kysyntää. Määritellään minimivaatimukset leiri- ja koulutuspaikkojen turvallisuudelle ja käyttökelpoisuudelle sekä huolehditaan siitä, että kaikki paikat täyttävät nämä vaatimukset. 14

15 Määritellään vaadittava leiritarvikkeiden taso. Leiritarvikkeisiin voidaan tarvittaessa käyttää selvästi nykyistä enemmän rahaa ilman, että se olennaisesti vaikuttaa yhdistyksen budjettiin. Koulutetaan ohjaajat leiritarvikkeiden asianmukaiseen käsittelyyn. Luodaan järjestelmä, joka mahdollistaa autoavun tarjoamisen sujuvasti leirien ohjaajatiimeille sekä patjojen, astioiden sekä muiden varusteiden toimittamisen leiripaikkoihin tarpeen mukaan. Käytännössä on hankittava yhdistykselle lisää varastotilaa, jotta yhdistys pystyy pitämään itsellään tarpeellisten tavaroiden varastoa, ja käytössä olevien tavaroiden seurantaa varten tarvitaan järjstelmä. Lisätään leirien ohjaajille maksettavien matkakorvausten määrää. Otetaan huomioon erityisesti ohjaajatiimien suunnittelutapaamisista aiheutuvat kulut Ulkoinen viestintä Nykytila Ulkoisen viestinnän keskeisin päämäärä on Prometheus-leirien tunnettavuuden lisääminen ja leiriläismäärän kasvu. Viestinnän keinoja ovat esitemateriaalin tuottaminen ja postittaminen kouluihin, internet, vierailut kouluissa, yhdistyksen toiminnan esitteleminen messuilla sekä yhteydenpito tiedotusvälineisiin. Tiedotus on tuottanut tulosta sikäli, että leiriläismäärä on kasvanut koko yhdistyksen toiminnan ajan. Parhaiten leiritoiminta tunnetaan suurissa kaupungeissa, Etelä- Suomessa ja suomenkielisen väestön keskuudessa. Viestinnän toteuttamisesta puuttuu suunnitelmallisuutta, esimerkiksi se ei perustu kovin pitkälle mietittyihin kohderyhmäanalyyseihin. Samaten viestinnän sisältöä ei ole missään vaiheessa kunnolla linjattu. Lisäksi yhdistykseltä puuttuu selvä linja siitä, voiko yhdistys osallistua julkiseen keskusteluun ja millä tavoin Tavoitteet Jotta leiritoiminnan voimakas määrällinen kasvu on pitkällä tähtäyksellä mahdollista, on viestintää kehitettävä. Strategiajakson päättyessä Prometheus-leirit tunnetaan laajasti leiri-ikäisten nuorten ja heidän vanhempiensa joukossa, myös suurten kaupunkien ulkopuolella ja ruotsinkielisten nuorten keskuudessa. Protun näkyvyys erilaisilla foorumeilla on monipuolisempaa kuin tällä hetkellä. Prometheus-leirikokemus kantaa positiivista mainetta sekä uskontokuntiin kuuulumattomien että valtaväestön keskuudessa. Protu-lehti on kiinnostava julkaisu, jonka kohderyhmä on laajempi kuin Protun aktiivijäsenet. Viestintää ei tule nähdä pelkästään kasvun välineenä, vaan viestinnän sisältö on keskeistä sen suhteen, millainen kuva toiminnasta halutaan luoda. Tavoitetilassa viestintä tarjoaa toiminnasta totuudenmukaisen kuvan ja on yhdistyksen arvojen ja strategisten tavoitteiden mukaista. Esimerkiksi toiminnan vapaaehtoisuus tulee tiedotuksessa nykyistä paremmin esiin. Viestintä on riittävän johdonmukaista mutta toisaalta monipuolista siten, että erilaisten ihmisten näkökulmat ja kokemukset Protusta pääsevät esille. Protu voi osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun nuorisotyön asiantuntijana eli toisaalta edistää yhdistyksen sisällä hyväksi havaittuja toimintatapoja nuorisotyössä ja toisaalta ottaa kantaa asioihin sen tiedon pohjalta, jota Prometheus-leireillä on kertynyt nuorista ja näiden elämästä. Protu voi myös tukea uskonnon- ja ajattelunvapauden toteutumista. Lisäksi nuorisojärjestöjen rahoitukseen voidaan ottaa kantaa. Yhdistyksen ensisijainen tehtävä on kuitenkin aikuistumiskoulutuksen järjestäminen. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen voi kulkea tämän tehtävän rinnalla mutta ei saa viedä resursseja aikuistumiskoulutukselta. Protu ei myöskään tee vaikuttamistyötä muissa kuin yllä mainituissa asioissa, eli vaikuttamistyössä pitäydytään yhdistyksen ydintehtävän ja -osaamisen alueilla. 15

16 Toimenpiteet Protun viestinnän kohderyhmät analysoidaan ja keskeiset viestinnän sisällöt määritellään. Tältä pohjalta laaditaan viestintäsuunnitelma, jossa on määritelty konkreettiset viestinnän tavoitteet. Leiriesitettä ja erityisesti sen internet-versiota kehitetään houkuttelevammaksi. Kehitetään sähköistä viestintää siten, että internetistä on löydettävissä helposti materiaalia Prometheus-leireistä silloinkin, kun joku etsii yleisesti tietoa esimerkiksi kesäleireistä nuorille. Muita mahdollisia ja selvitettäviä viestinnän tehostamisen keinoja ovat yhteistyö kuntien ja erityisesti nuorisotalojen kanssa, valmiiden juttujen lähettäminen lehtiin sekä sellaisten kontaktien hyödyntäminen, joita Protulla on julkisuuden henkilöihin. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoja ovat seminaareihin osallistuminen, Protulehti, Prometheus-palkinto, kommenttipyyntöihin vastaaminen sekä harkitusti muiden järjestöjen kautta vaikuttaminen. Pyydettäessä voidaan osallistua esimerkiksi televisio-ohjelmiin tai paneelikeskusteluihin ja tarvittaessa osallistua keskusteluihin lehtien mielipidepalstoilla. Yhdistys ei kuitenkaan pääsääntöisesti tee julkisia kannanottoja eikä toimi keskustelun aloittajana mielipidekirjoittelussa Yhteistyö Nykytila Kotimaassa Protu on jäsenenä Allianssissa sekä osakkaana uskonnottomia juhlapalveluita tarjoavassa Pro-Seremoniat Oy:ssä sekä kahvila Soihtua ylläpitävässä Prafe osk:ssa. Nuorten filosofiatapahtuman puitteissa aktiivista yhteistyötä tehdään Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajien liiton, Paasitornin ja Dilemman kanssa. Käytännössä kaikkein aktiivisinta yhteistyö on Seksuaalinen tasavertaisuus - SETA ry:n kanssa, jonka kouluttajat vierailevat lähes jokaisella Prometheus-leirillä. Muita yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi vapaa-ajattelijayhdistykset, Suomen Humanistiliitto ja lukuisat leiripaikkojen omistajat. Tärkeimpinä rahoittajina toimivat Opetusministeriö ja Demokraattinen sivistysliitto. Protu kuuluu jäsenenä Kansainväliseen humanistis-eettiseen nuorisoliittoon IHEYO:on. Kansainvälistä yhteistyötä on tehty enimmäkseen yhdessä IHEYO:n muiden jäsenjärjestöjen kanssa. Yhdistyksen sisällä kansainvälinen yhteistyö on herättänyt jonkin verran epäluuloja ja keskustelua siihen liittyvän aatteellisen sitoutumisen takia. Uusien yhteistyösuhteiden solmimista vaikeuttaa se, että järjestön sisällä työnjako etenkin kotimaan yhteistyösuhteiden hoitamisessa on epäselvä. Vaikka usko oman toiminnan onnistuneisuuteen on voimavara, saattaa se myös vähentää kiinnostusta yhteistyötä kohtaan ja avoimuutta toisilta oppimiseksi. Yhteistyö koetaan periaatteellisella tasolla tärkeäksi, mutta konkreettinen visio siitä, mitä yhteistyöltä halutaan, on liian epämääräinen Tavoitteet Yhteistyöllä tavoitellaan seuraavia asioita: Yhteistyökumppaneilla voi olla sellaista osaamista, jota Protussa ei ole riittävästi ja jota yhteistyön kautta saadaan siirrettyä Protun aktiiveille. Protussa on osaamista, josta voi olla hyötyä muille tahoille, ja tätä osaamista voidaan siirtää muille. Vuoropuhelu muiden järjestöjen kanssa auttaa hahmottamaan yhdistyksen omaa toimintaa paremmin ja tarkastelemaan sitä ulkopuolisen näkökulmasta. Yhteistyökumppanit voivat toimia hyvänä tiedotuskanavana. 16

17 Yhteistyökumppanit voivat tehdä mahdolliseksi uusien materiaalisten resurssien saamisen yhdistyksen käyttöön. Yhteistyö ulkomaisten järjestöjen tai Suomessa toimivien erilaisia kulttuureja tai vähemmistöjä edustavien yhdistysten kanssa tarjoaa nuorille mahdollisuuden tutustua toisiin kulttuureihin ja oppia ymmärtämään niitä. Yhteistyötä voidaan tehdä periaatteessa minkä tahansa järjestön tai muun tahon kanssa. Kuitenkin yhteistyön pitää olla luonteeltaan sellaista, että sitä voidaan tehdä Protun sääntöjen, käytänteiden ja toimintaperiaatteiden puitteissa. Strategiajakson päättyessä Protulla on nykyistä laajempi ja monipuolisempi yhteistyökumppanien verkosto. SETA ry:n rinnalla on myös muita säännöllisiä yhteistyökumppaneita, joiden kautta voidaan saada vierailijoita leireille ja koulutuksiin. Näiden kumppanuuksien kautta saadaan leiri- ja muun yhdistystoiminnan käyttöön sellaista osaamista, jota yhdistyksen omilta aktiiveilta puuttuu. Niin valtakunnallisen kuin paikallisenkin tason toimijat näkevät Protun toivottuna ja kiinnostavana yhteistyökumppanina. Yhteistyö on nykyistä organisoidumpaa ja vastuunjako yhteistyön toteuttamisessa selkeämpää. Yhdistykselle esitettyihin yhteistyöehdotuksiin kyetään hallitusti vastaamaan. Yhdistyksen sisällä vallitsee avoin ja aktiivinen kontaktinhakukulttuuri, jossa aktiivit eri järjestöhierarkian tasoilla voivat luontevasti ottaa yhteyttä mahdollisiin yhteistyökumppaneihin. Kansainvälisen toiminnan kautta välitetään tietoa Prometheus-leirien toimintatavoista muualle maailmaan. Näin edesautetaan vastaavanlaisen leiritoiminnan syntymistä myös muissa maissa Toimenpiteet Etsitään uusia yhteistyökumppaneita sekä Suomesta että ulkomailta. Hyödynnetään tietoa siitä, mitkä ovat Prometheus-leirien sisällön suurimmat kehittämishaasteet ja millaista osaamista yhdistyksen omilta aktiiveilta puuttuu. Pyritään löytämään erityisesti sellaisia uusia yhteistyökumppaneita, joilla on asiantuntemusta Protun omien kehittämishaasteiden alueilla. Selvitetään lisäksi mahdollisuutta yhteistyöhön kuntien nuoriso- tai opetustoimien kanssa, jotka voivat mahdollisesti toimia tiedotus- tai rahoituskanavana. Laaditaan yhdistyksen sisällä yhteistyön pelisäännöt, jotka asettavat reunaehdot yhteistyölle ja toisaalta kannustavat aktiiviseen yhteistyökumppanien hakkimiseen. Vastuu kotimaan yhteistyön koordinoimisesta määritellään yhdelle taholle, esimerkiksi työvaliokunnalle. Kuitenkin käytännön yhteistyötä voi toteuttaa laajakin joukko ihmisiä. Kullekin vakiintuneelle yhteistyökumppanille nimetään yksi yhteistyövastuuhenkilö. Kehitetään tapoja rekrytoida joustavasti toteuttajia uusille yhteistyöideoille. Järjestetään Suomessa kansainvälisiä leirejä, joille osallistuu ulkomaisten järjestöjen aktiiveita ja joilla pyritään antamaan malli Prometheus-leirin toteuttamisesta. Toteutetaan mahdollisuuksien mukaan henkilövaihtoa ulkomaille. Mikäli resurssit riittävät, voidaan myös järjestää leirejä paikallisille nuorille esimerkiksi Virossa tai Ruotsissa. 17

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015 LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA Strategia päivitetty 27.10.2015 Tämän LC klubin strategian on laatinut klubin hallitukselle Ehdollepano- ja kehitystoimikunta. 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu Luottamus osana maaseudun verkostoja Virve Rinnola,Pirityiset Sivu 1 3.11.2016 Maaseudun verkostot Manner-Suomessa 15 alueverkostoa, tämän lisäksi temaattisia verkostoja Pohjanmaan alueverkosto sisältää

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Lahden Seta ry Strategia

Lahden Seta ry Strategia Lahden Seta ry Strategia 2017-2019 Johdanto Lahden Seta ry on Päijät-Hämeen alueella toimiva ihmisoikeus- ja palvelujärjestö, jonka tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tasa-arvoa

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

JOHTAMISEN MONET MUODOT YHDISTYSTOIMINNASSA

JOHTAMISEN MONET MUODOT YHDISTYSTOIMINNASSA JOHTAMISEN MONET MUODOT YHDISTYSTOIMINNASSA 22.4.2012 Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus anne.ilvonen@ok-opintokeskus.fi 1 MENESTYVÄ YHDISTYS Monipuolinen toiminta Aktiivinen jäsenistö Sujuvat

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 strategia 2020 Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 Tässä dokumentissa kuvatussa strategiassa linjataan Suomen Uimaliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka. Strategian tavoitteiden toteutumista

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaan omaa uskonnollista ja katsomuksellista

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Leirinjohtajan rooli ja vastuut Leirinjohtajakurssi Valamo

Leirinjohtajan rooli ja vastuut Leirinjohtajakurssi Valamo Leirinjohtajan rooli ja vastuut Leirinjohtajakurssi Valamo 9-11.4.2010 Leirinjohtaja Työ on moniuloitteista -Nuorisotyö -Esimiestyö -Tiimityöskentely -Ortodoksinen leirityö -Yhteyshenkilö, edustaja, tukija,

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Asukastoimikuntien seminaari 16.3.2013 Murikassa Ryhmätöiden yhteenveto

Asukastoimikuntien seminaari 16.3.2013 Murikassa Ryhmätöiden yhteenveto Asukastoimikuntien seminaari 16.3.2013 Murikassa Ryhmätöiden yhteenveto 1) Tulevaisuuden asukastoiminta Millaisessa naapurustossa sinä haluaisit asua? Millainen on toimiva ja tehokas asukastoimikunta?

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1 Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet kunnassa 27.11.06 Meiju Hiitola 1 Miksi lasten ja nuorten pitäisi saada vaikuttaa? Lasten ja nuorten erityistarpeet vaativat huomiomista Lapsilla ja nuorilla

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot