Prometheus-leirin tuki ry Yhdistyksen strategia vuosille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Prometheus-leirin tuki ry Yhdistyksen strategia vuosille 2009 13"

Transkriptio

1 Prometheus-leirin tuki ry Yhdistyksen strategia vuosille Hyväksytty syyskokouksessa

2 Sisällys 1. Arvot, toiminta-ajatus ja yleiset periaatteet Arvot ja ihmiskäsitys Prometheus-leiritoiminnan periaatteet Kasvatuksen päämäärät ja periaatteet Prometheus-leiritoiminnan periaatteet - "tavoiteruusuke" Yhdistyksen toiminta-alueet Strategian tavoitteet Toiminnan määrällinen kasvu Strategian toteutumisen arviointi Kehittämisalueet Organisaatio Nykytila Tavoitteet Toimenpiteet Aktiivien jaksaminen Nykytila Tavoitteet Toimenpiteet Leirien sisältö Nykytila Tavoitteet Toimenpiteet Materiaaliset puitteet Nykytila Tavoitteet Toimenpiteet Ulkoinen viestintä Nykytila Tavoitteet Toimenpiteet Yhteistyö Nykytila Tavoitteet Toimenpiteet

3 1. Arvot, toiminta-ajatus ja yleiset periaatteet Prometheus-leirin tuki ry. (Protu) on vuonna 1990 perustettu uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton yhdistys. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on järjestää uskontokuntiin kuulumattomien nuorten aikuistumiskoulutus, laatia koulutukselle ohjeisto, kouluttaa aikuistumiskoulutuksen vetäjät, tiedottaa koulutuksesta sekä pitää yhteyttä ulkomaisiin vastaavaa toimintaa järjestäviin yhteisöihin. Käytännössä yhdistys järjestää aikuistumisleirejä, joita kutsutaan Prometheus-leireiksi, huolehtii näiden leirien valmistelusta sekä järjestää nuorille, erityisesti Prometheus-leirin käyneille, muuta sellaista toimintaa, joka voidaan katsoa aikuistumiskoulutukseksi Arvot ja ihmiskäsitys Yhdistyksen keskeisiä arvoja ovat ihmisen kunnioittaminen. Pidämme tärkeänä, että jokainen ihminen pystyy arvostamaan sekä itseään että toisia ihmisiä. Jokainen ihminen on ainutlaatuinen yksilö, jonka kohtaaminen ihmisenä on arvokasta riippumatta siitä, mitä ominaisuuksia hänellä on tai mihin ryhmiin hän kuuluu. luottamus. Koemme tärkeäksi sellaisen yhteisön luomisen, jossa ihmisillä on mahdollisuus luottaa itseensä, omiin tunteisiinsa ja toisiin ihmisiin sekä kokea olonsa turvalliseksi. tasavertaisuus. Haluamme, että jokaisella yhdistyksen toimintaan osallistuvalla henkilöllä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin ja tulla kuulluksi riippumatta esimerkiksi iästään tai asemastaan. pakottomuus ja välittömyys. Haluamme, että ihmisten osallistuminen yhdistyksen toimintaan perustuu vapaaehtoisuuteen ja että ihmisillä on mahdollisuus aitoon vuorovaikutukseen ja toimimiseen itselleen luonnollisella tavalla ilman muodollisuuksien tai roolien vaatimuksia. kriittisyys ja avoimuus. Vältämme omaksumasta ehdottomia totuuksia, joita ei olisi lupa kyseenalaistaa. Mihin tahansa kysymykseen tai näkökulmaan voidaan tarttua ja sitä voidaan tutkia avoimesti ja kriittisesti. vapaaehtoistyö. Uskomme, että mahdollisuus vapaaehtoistyön tekemineen on itsessään arvokasta, koska se tarjoaa ihmisille mahdollisuuksia mielekkääseen tekemiseen ammattiosaamisesta riippumatta sekä tekee mahdolliseksi demokraattisen järjestön kehittämisen. kehittyminen ja pyrkimys hyvään tulokseen. Toiminnassa mukana olevien ihmisten kykyjen ja mahdollisuuksien rajoissa pyrimme tekemään mahdollisimman hyvää toimintaa. On tärkeää sekä tavoitella yhdistyksen kehittymistä entistä paremmaksi että antaa toiminnassa mukana oleville ihmisille mahdollisuus henkilökohtaiseen kehittymiseen. ilo. Haluamme edistää ihmisten kasvua elämäniloon. Toivomme, että yhdistyksen toimintaan osallistuvat ihmiset pystyvät saamaan sen kautta iloa elämäänsä ja kokevat yhdistyksessä tekemänsä työn palkitsevaksi. herkkyys ympäristön muutoksille. Pyrimme tiedostamaan ympäristössä tapahtuvat muutokset ja muuttamaan omaa toimintaamme, mikäli ne antavat siihen aihetta. itsenäisyys. Olemme järjestönä riippumaton ja teemme omaa toimintaamme koskevat ratkaisut itsenäisesti. Tuemme ja kunnioitamme kunkin yksittäisen ihmisen mahdollisuutta tehdä itsenäisiä omaa elämäänsä koskevia valintoja. 3

4 Yhdistyksen toimintaa ohjaa käsitys ihmisestä arvokkaana, kyvykkäänä ja luovana olentona. Uskomme, että kenellä tahansa tavallisella ihmisellä, niin nuorella kuin vanhallakin, on paljon kykyjä tehdä erilaisia asioita, oppia uusia taitoja ja yhdistysaktiivina saada aikaan hyvää toimintaa. Vapaaehtoisen työn tekeminen on kasvattavaa ja tuottaa iloa, etenkin yhdessä toisten ihmisten kanssa tehtynä. Sosiaalisen palkitseminen motivoi usein ihmisiä jopa enemmän kuin raha tai muu aineellinen palkkio. Toisaalta yhdessä tekeminen synnyttää ristiriitoja, joiden kanssa on mahdollista oppia elämään. Ihmiset eivät myöskään aina osaa kontrolloida oman osallistumisensa määrää, vaan vapaaehtoistyö voi johtaa uupumiseen, minkä vuoksi yhdistyksen on osaltaan kannettava vastuuta ihmisten jaksamisesta. Ihmiset ovat niin kykyjensä kuin tarpeidensakin suhteen erilaisia ja kaipaavat siksi yhdistystoiminnassa erityyppisiä tehtäviä. Protussa toimivat ihmiset kokevat usein ylpeyttä kuulumisestaan Protuun, mikä on positiivinen ja voimaa antava asia. Kuitenkin on syytä varoa liiallista ylimielisyyttä, joka voisi estää avointa suhtautumista Protun ulkopuolisiin toimijoihin Prometheus-leiritoiminnan periaatteet Yhdistyksen toiminnan ydin on Prometheus-leirien järjestäminen. Vaikka leiritoiminta on suunnattu ensisijaisesti uskontokuntiin kuulumattomille, kuuluu osa leirille osallistuvista nuorista evankelisluterilaiseen kirkkoon tai muihin uskontokuntiin, mikä on täysin hyväksyttävää. Prometheus-leiriä ei tulisikaan nähdä ensisijaisesti vaihtoehtona rippikoululle, vaan monelle nuorelle sekä rippikoulun että Prometheus-leirin käyminen on hyvä ratkaisu. Leiritoiminnan taustaksi hyväksyttiin yhdistyksen syysseminaarissa 1991 alle kirjatut päämäärät ja periaatteet. Sitä seuraava tavoiteruusuke puolestaan muotoiltiin syksyllä Vuonna 2004 yhdistyksen yleiskokous hyväksyi nämä molemmat tekstit yhdessä leiritoiminnan periaatteiksi, joiden tarkoitus on muodostaa leiritoiminnalle yhteinen perusta ja selkiyttää leirien päämääriä Kasvatuksen päämäärät ja periaatteet Kasvatuksen päämäärät: yksilön oman kehityksen tukeminen ja itsensä hyväksyvä yksilö eettinen suhtautuminen toisiin ja muiden elämän kohentaminen oikeudenmukaisten ja demokraattisten yhteisöjen luominen luonnon kunnioittaminen ja maapallon ympäristön suojeleminen rauhaan, oikeudenmukaisuuteen ja toisista välittämiseen perustuvan maailman rakentaminen. Kasvatuksen periaatteet: nuorten kunnioittaminen ja näiden omanarvontunnon vaaliminen rohkaiseminen luovuuteen ja itsenäiseen ajatteluun vapaan tutkimisen periaatteen soveltaminen nuorten ohjaaminen ajattelemaan kriittisesi ja luovasti kaikista elämän kysymyksistä tavoitteena sellaisen elämäntavan löytäminen, joka on mielekäs oman itsen ja toisten kannalta demokraattisten periaatteiden soveltaminen nuoren oman elämänkokemuksen huomioonottaminen motivointi ja kannustaminen tarttumaan vaikeisiinkin eettisiin ongelmiin. 4

5 Lähtökohtana näille on humanistinen elämänkatsomus: Kokemamme maailma on kaikki, mitä elämästä tiedämme. Ihmislaji, joka on osa tätä fyysistä maailmaa, on ainoana vastuussa planeetallamme tehdyistä ratkaisuista. Avoin, tutkiva mieli ja järjen käyttö ovat edellytyksinä kokemusten tulkinnalle ja ymmärtämiselle Prometheus-leiritoiminnan periaatteet - "tavoiteruusuke" Ihmisen kunnioitus Vastuu itsestä ja maailmasta Muuallakin Tunteiden kohtaaminen Yhteistyö Turvallisuus Utelias pohdinta Avoimuus Tiedon käyttö Kokemusten jakaminen Leirin puitteet ja käytäntö Kritiikki Elämänkatsomus tarkasteltavana Kokemuksellinen Upea leirikokemus Tekemisen ja oivaltamisen ilo Ajatuksellinen Leirillä Leiritoiminnan periaatteiden tavoiteruusuke Ydinajatus Prometheus-leirit ovat ensisijaisesti uskontokuntiin kuulumattomille nuorille tarkoitettua aikuistumiskoulutusta. Leirien tavoitteena on antaa nuorille sellaisia valmiuksia, jotka auttavat heitä selviytymään elämässä. Tämä on leirien kokoava tavoite, joka jakaantuu useiksi osatavoitteiksi. Valmiuksia elämään ovat muun muassa oman itsensä ja omien tunteidensa hyväksyminen, itsensä kannalta mielekkään elämänkatsomuksen muodostaminen, kyky ottaa vastuuta omista valinnoistaan sekä kyky sijoittua siihen maailmaan, jossa elämme. Leirien ydinajatuksena on avoin ja utelias pohtiminen. Tärkein työskentelymuoto on keskustelu, jossa herätellään ajatuksia, vaihdetaan kokemuksia, annetaan mahdollisuus oivaltaa uusia näkökulmia, opetellaan perustelemaan ja arvioimaan perusteita, ja jossa mihin tahansa asiaan on lupa suhtautua avoimesti ja tutkien. Uskomme, että kun nuorille annetaan mahdollisuus tällaisessa keskustelussa arvioida erilaisia näkemyksiä, he pystyvät itse tekemään omaa elämänkatsomustaan koskevat valintansa. 5

6 Pohtimisen lähtökohta ei ole uskonnollinen. Uskontoja ei erityisesti pyritä tuomaan esille lukuun ottamatta loppuviikon maailmankatsomukseen liittyviä keskusteluja, joissa eri uskontoja voidaan arvioida avoimesti ja tuomitsematta. Kullakin leirin osallistujalla on oikeus lähestyä leirillä käsiteltäviä asioita oman maailmankatsomuksensa näkökulmasta, ja myös uskonnollisia näkökulmia voidaan tuoda esiin missä tahansa leirillä käytävässä keskustelussa. Tällöin uskonnollisia selityksiä tutkitaan avoimuuden ja kriittisyyden periaatteiden mukaan. Eväitä elämään Tavoitteena ei ole ohjata nuoria valitsemaan mitään tiettyä maailmankatsomusta. Siitä huolimatta haluamme välittää nuorille joitain arvoja, jotka ovat lähtöisin humanistisesta ajattelusta. Nämä arvot ovat ihmisen kunnioittaminen sekä vastuun ottaminen itsestään ja maailmasta. Ihmisen kunnioittaminen tarkoittaa sekä oman itsensä tuntemista ja hyväksymistä että toisten ihmisten arvostamista ja ihmisarvon kunnioittamista. Oman itsensä hyväksyminen edellyttää turvallisuuden tunnetta, ja leirillä pyritäänkin luomaan turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri, jossa on lupa myös erehtyä ja kasvaa. Leiriläisille pyritään antamaan kokemus siitä, että heidät hyväksytään omana itsenään, sekä tilaisuus puhua monenlaisista asioista niin että heitä todella kuunnellaan. Oman itsensä hyväksymisen ja toisten ihmisten kokemusten ja näkökulmien kuulemisen kautta opitaan hyväksymään toiset sekä näkemään asioita heidän kannaltaan. Vastuun ottaminen kohdistuu sekä omaan itseensä että muihin ihmisiin ja ympäristöön. Nuoria ohjataan ottamaan vastuu omasta elämästään sekä omien päätösten ja valintojen vaikutuksesta omaan ja muiden tulevaisuuteen. Tavoitteena ei kuitenkaan ole vastata siihen, millaisia valintoja pitäisi tehdä, vaan ohjata tekemään valintoja itsenäisesti, perustellen ja tietoisena niiden seurauksista. Pidämme sekä tunteita että järjen käyttämistä ihmisen elämän kannalta tärkeinä asioina, ja kummallakin on tärkeä asema myös Prometheus-leireillä. Leiriläisiä rohkaistaan omien tunteidensa ilmaisemiseen avoimesti sekä toisten ihmisten kohtaamiseen myös tunnetasolla. Leirillä annetaan mahdollisuus läheisyyteen toisten kanssa sekä omien tunnetasolla vaikeidenkin asioidensa käsittelemiseen turvallisessa ilmapiirissä. Toisaalta leirillä ohjataan tutkimaan asioita omaa järkeä käyttäen. Keskeisiä välineitä tässä ovat kritiikki ja tieto. Kritiikillä tarkoitamme perusteltua järjenkäyttöä, jonka avulla pyritään erittelemään ja arvioimaan asioita. Kriittisyys ei siis tarkoita mielipiteiden tuomitsemista tai osoittamista vääriksi vaan pikemminkin keinoa tarkastella ja selkiyttää mielipiteitä, uskomuksia ja tunteita siten, että mikä tahansa uusi kysymys tai näkökulma voidaan ottaa avoimesti keskusteltavaksi. Lisäksi leiriläisiä ohjataan hankkimaan ja arvioimaan tietoa sekä käyttämään sitä valintojensa pohjana. Tarkastelun kohteena leirillä käytävissä keskusteluissa on elämänkatsomus, joka voidaan ymmärtää laajasti. Siihen sisältyvät muun muassa käsitys omasta itsestä ja suhteesta toisiin ihmisiin, suhde omaan elämään ja aiempiin kokemuksiin, toiveet ja suunnitelmat tulevaisuuden suhteen, omat arvot ja suhtautuminen erilaisiin asioihin sekä käsitykset meitä ympäröivästä maailmasta. Elämänkatsomusta voidaan lähestyä monien erilaisten teemojen ja kysymysten kautta, mutta yhteistä kaikelle keskustelulle on yllä kuvattu työskentelytapa, johon kuuluvat turvallisuus, luottamus, avoin ilmapiiri, tunteiden kohtaaminen sekä ajatusten selkiyttäminen kriittisesti ja tietoa hyödyntäen. Tällaisen työskentelytavan avulla toisaalta hahmotetaan ja selkiytetään omaa katsomusta ja toisaalta annetaan valmiuksia sen kehittämiseksi leirin jälkeenkin. Lisäksi työskentelytavassa on sisäänrakennettuna niiden arvojen edistäminen, joita haluamme välittää leiriläisille, eli kasvattaminen ihmisen kunnioittamiseen ja vastuun ottamiseen. Vaikka työskentelylle on asetettu myös muita tavoitteita, työskentely itsessäänkin voi olla leiriläisille elämys. Yksi tavoitteemme onkin, että leiri kokonaisuudessaan - keskusteleminen, uuden oivaltaminen, yhdessä tekeminen ja kokeminen sekä uusien ihmisten kohtaaminen - on upea kokemus. 6

7 Leirin tekemisen keinoja Leirien tekeminen perustuu yhteistyöhön: leiriä vetää ohjaajista ja apuohjaajista koostuva ohjaajatiimi. Yhteistyö ei kuitenkaan tapahdu yksin tiimin sisällä, vaan tiimi tekee yhdessä leiriläisten kanssa työtä leirin onnistumiseksi. Tällainen lähestymistapa tuottaa toisaalta läheisyyttä ja yhteishenkeä, toisaalta se mahdollistaa tasa-arvoisen ja demokraattisen keskusteluilmapiirin. Nuorille annetaan toiminnassa aktiivinen rooli myös tekijöinä: leirin apuohjaajina toimii nuoria, joilla on paljon vastuuta leirin toteuttamisessa. Aikuisiksi ohjaajiksi taas hyväksytään tavallisia aikuisia, eikä heidän pätevyyttään ohjaajiksi arvioida muodollisen koulutuksen tai tittelien perusteella. Tällainen yhteistyö, johon osallistuu erilaisia ihmisiä ja jossa tuemme jatkuvasti toinen toisiamme, tuottaa tekijöilleen tekemisen iloa. Käytännön leirien toteuttamisessa on tärkeää, että leiriaika ja -paikka sekä leiriläisryhmän ikä, sukupuolijakauma ja muut ominaisuudet antavat mahdollisuuden leirien onnistumiselle. Käytössämme on monia välineitä leirin tavoitteiden, turvallisen ilmapiirin ja avoimen, aktiivisen keskustelun aikaansaamiseksi. Tällaisia välineitä ovat esimerkiksi kuuntelutaito, keskustelun vetämistaito, aktivoivat ja ajatuksia herättävät harjoitukset, ryhmädynamiikan tuntemus, tunnelmointiharjoitukset ja leikit Yhdistyksen toiminta-alueet Prometheus-leirit muodostavat toiminnan ytimen, jonka ympärille kaikki yhdistyksen muu toiminta rakentuu. Leirien valmistelutyö kattaa useita eri toiminta-alueita, joista tärkeimmät ovat hallinto ja talous. Yhdistyksen toimintaa ohjaa hallitus, jonka apuna toimii useita jaostoja ja työryhmiä. Yhdistyksellä on toimisto, jossa työskentelee vuonna 2008 kaksi palkattua työntekijää, mutta valtaosaltaan toiminnan hallinnointi, suunnitteleminen ja toteuttaminen tehdään vapaaehtoisvoimin. Toiminnan sujuminen edellyttää jatkuvaa talouden seurantaa, hallinnon kehittämistä ja aktiivitoimijoiden ohjaamista. koulutustoiminta. Leirien ohjaajille ja apuohjaajille järjestetään kolmen viikonlopun mittainen ohjaajakoulutus sekä leirien jälkeen palauteseminaari. Lisäksi voidaan järjestää syventäviä lisäkoulutuksia. Koulutuksen tavoite on varmistaa leirien ohjaajien riittävä osaaminen ja sitä kautta leirien laatu. tiedotustoiminta. Ulkoisen tiedotuksen keskeisin tavoite on leiritoiminnan markkinointi mahdollisille osallistujille. Tärkeimpiä tiedotustehtäviä ovat esitemateriaalin tuottaminen, kouluvierailut ja yhteydenpito tiedotusvälineisiin. Yhdistyksen sisäinen tiedotus puolestaan tukee organisaation toimintaa. ohjaajarekrytointi. Leireillä työskenteleviä ohjaajia ja apuohjaajia arvioidaan koulutuksissa havainnoimalla, henkilökohtaisten keskustelujen avulla sekä pyytämällä heiltä itsearviointeja. Arviointien perusteella heistä muodostetaan mahdollisimman toimivat leirien ohjaajatiimit. Lisäksi yhdistys järjestää muuta toimintaa, joka palvelee yhdistyksen jäseniä ja leirin käyneitä nuoria sekä välillisesti tukee leiritoimintaa. Tällaisen toiminnan keskeisimmät alueet ovat: jäsenlehti. Yhdistyksellä on kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä jäsenlehti, joka tarjoaa mielenkiintoista luettavaa ja toimii Protun tiedotuskanavana jäsenilleen. paikallistoiminta. Eri paikkakunnilla toimii leirin käyneiden nuorten itse organisoimia ja vetämiä paikallisryhmiä, joissa on mahdollisuus yhdessäoloon ja leirillä aloitetun pohdinnan jatkamiseen. Paikallisryhmien toimintaa suuntaavat osallistujien tarpeet ja toiveet, eikä yhdistys puutu voimakkaasti ryhmien toiminnan sisältöön. kivajaosto. Kivajaosto toimii nuorten aktiivien ehdoilla mutta pyrkii paikallisryhmiä tavoitteellisempaan toimintaan ja tarjoaa mahdollisuuksia jaostotoiminnassa tarvittavien taitojen harjoittelemiseen 7

8 syysleiritoiminta. Syysleirit ovat viikonlopun mittaisia syventäviä leirejä Prometheus-leirin käyneille tai Prometheus-leireillä ohjaajana olleille. kansainvälinen toiminta. Yhdistys pitää yhteyttä muissa maissa toimiviin vastaavankaltaista toimintaa harjoittaviin järjestöihin. yhteistyöhankkeet. Yhdistys toimii pääjärjestäjänä vuosittain järjestettävässä Nuorten filosofiatapahtumassa, jossa yhteiskunnan asiantuntijat ja vaikuttajat keskustelevat nuorten kanssa sekä filosofisista että yhteiskunnallisista kysymyksistä. Yhdistys on myös osakkaana Prafé osk:ssa, joka ylläpitää Helsingissä nuorisokahvila Soihtua. 8

9 2. Strategian tavoitteet Yhdistyksen toiminta on syntynyt ja muotoutunut nykyisenlaiseksi vajaan 20 vuoden aikana. Tänä aikana yhdistys on kokenut varsin nopeaa osallistuja- ja jäsenmäärän sekä toiminnan kasvua. Tällä hetkellä yhdistyksen toiminta on tavoitteiden ja arvojen mukaista, sille on yhteiskunnassa selvästi kysyntää ja se on pääsääntöisesti hyvin onnistunutta. Kuitenkin toiminnan nopea kasvu on tuottanut suuria haasteita yhdistykselle organisaationa. Mukautuminen kasvupaineisiin on pakottanut yhdistysaktiiveita luomaan uusia käytänteitä nopeassa tahdissa, eikä yhdistyksen hallinnon ja toimintatapojen arviointiin ole aina voitu käyttää riittävästi voimavaroja. Nykyisenlaajuisessa ja edelleen kasvavassa toiminnassa organisaation toimintatapojen kehittäminen tulee yhä keskeisemmäksi, jotta toiminnan laatu pystytään säilyttämään. Vuosien keskeisin strateginen tavoite on turvata nykyisen kaltaisen, onnistuneen leiri- ja muun aikuistumistoiminnan säilyminen. Toiminnan ydinajatukseen tai toimintamuotoihin ei tarvitse tehdä olennaisia muutoksia. Kuitenkin monet erityisesti leirien valmisteluun liittyvät toiminta-alueet vaativat kehittämistä, jotta ydintoiminnan laatu voidaan turvata nykyistä suuremmassakin yhdistyksessä. Keskeinen tavoite onkin siksi leirien valmistelutyön laadun kehittäminen Toiminnan määrällinen kasvu Pitkällä tähtäyksellä tavoitteena on Prometheus-leiritoiminnan voimakas määrällinen kasvu, jotta mahdollisimman monilla uskontokuntiin kuulumattomilla ja muilla toiminnasta kiinnostuneilla nuorilla olisi mahdollisuus aikuistumiskoulutukseen. Kasvu ei saa kuitenkaan tapahtua liian nopeasti, jottei se uhkaa toiminnan laatua. Viiden vuoden tähtäyksellä tavoitteena on siksi maltillinen kasvu ja samaan aikaan yhdistyksen toimintatapojen kehittäminen. Mikäli pystymme luomaan sellaiset toimintakäytännöt, jotka turvaavat hyvin toiminnan laadun, ei voimakaskaan kasvu tulevaisuudessa aiheuta ongelmia. Vuonna 2008 Prometheus-leireille osallistui 961 nuorta. Tavoitteena strategiajakson aikana on vuosittainen noin 5 %:n kasvu leiriläismäärässä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vuonna 2013 leireille osallistuu noin 1230 nuorta eli 2 % kaikista samana vuonna kahdeksannen luokan käyneistä. Viimeisen viiden vuoden aikana kasvu on ollut vuosittain keskimäärin 4,9 %. Leiriläismäärän kasvu aiheuttaa luonnollista kasvua myös muille toimintalohkoille siten, että leirien valmistelutyö mitoitetaan leirien määrän mukaan ja toisaalta leirin jälkeisten toimintamahdollisuuksien kysyntä lisääntyy Strategian toteutumisen arviointi Strategiajakson aikana kirjataan vuosittain toimintasuunnitelmaan, mitä strategian osatavoitteita kyseisenä vuonna toteutetaan ja miten. Kunkin vuoden lopussa sekä jaostot että hallitus arvioivat tavoitteiden toteutumista. Strategiaa päivitetään vuosittain. Toimenpiteitä koskevat päivitykset hyväksyy hallitus, mutta arvoja, toimintaperiaatteita tai tavoitteita koskevat muutokset hyväksyy yleiskokous hallituksen esityksestä. 9

10 3. Kehittämisalueet Vuosille on valittu kuusi erityistä kehittämisaluetta, joille on asetettu selkeät kehittämistavoitteet. Valintaperusteina on ollut ennen kaikkea kehittämistarve: näillä alueilla olevat puutteet voisivat kasvavassa yhdistyksessä muodostaa uhan toiminnan laadulle. Lisäksi on otettu huomioon näiden toiminta-alueiden keskeisyys koko yhdistyksen toiminnan kannalta. Kehittämisalueita ovat aktiivien jaksaminen,organisaatio, leirien sisältö, toiminnan materiaaliset puitteet, viestintä ja yhteistyö Organisaatio Nykytila Yhdistys toimii periaatteessa valtakunnallisesti, mutta käytännössä jaostojen kokoukset keskittyvät pääkaupunkiseudulle. Valtaosa jaostoaktiiveista asuu pääkaupunkiseudulla, ja muualla asuvat kokevat jaostojen työhön osallistumisen vaikeaksi. Viime vuosien aikana on epävirallisesti keskusteltu tarpeesta perustaa piiri- tai paikallisyhdistyksiä. Yhdistyksen ja jaostojen johtotehtävissä on tehtäväkokonaisuuksia, jotka ovat kohtuuttoman suuria vapaaehtoistyönä tehtäviksi ja tuottavat siksi riskin tekijöiden uupumisesta. Suurimmat aktiivien jaksamiseen liittyvät ongelmat liittyvät aktiivitoimijoiden keskinäiseen työnjakoon sekä kommunikaatioon. Työnjako jaostojen ja yksittäisten henkilöiden välillä on epäselvä ja ennen kaikkea epätasainen siten, että osalle tekijöistä jää liikaa töitä. Toisaalta sovittuja tehtäviä jätetään hoitamatta. Tiedonkulun pelisäännöt yhdistyksen sisällä ovat epäselvät, ja useat aktiivit kokevat, ettei heillä ole riittävästi tietoa oman jaostonsa tai muiden jaostojen toiminnasta. Jotkut aktiivit kokevat myös itsensä osaamattomiksi suhteessa työtehtäviin. Koska työtehtäviä ei ole riittävästi dokumentoitu, yhdistys on riippuvainen nykyisten vastuuhenkilöiden osaamisesta ja tehtävien siirtäminen eteenpäin on hankalaa Tavoitteet Tavoitetilassa työnjako aktiivien kesken on nykyistä selkeämpi ja vastuu on jakautunut tasaisemmin. Yksittäiset tehtäväkokonaisuudet ovat riittävän rajattuja, jotta ne voi hoitaa oman työn tai opiskelun ohessa. Tiedonkulku jaostojen ja yksittäisten aktiivien välillä on toimivaa. Eri tehtävien toteuttamiseen vaadittavat tiedot on riittävästi dokumentoitu, jotta minkään tehtävän toteuttaminen ei ole yksittäisen aktiivin osaamisen varassa ja uusien aktiivien perehdyttäminen on mahdollista. Toimintaa suunnitellaan, toteutetaan ja hallinnoidaan edelleen ensisijaisesti vapaaehtoistyönä. Vapaaehtoistyöllä on kaksi merkitystä: toisaalta se tekee mahdolliseksi toiminnan aikaansaamisen, toisaalta tarjoaa tekijöille itselleen mahdollisuuden yhteistyöhön, oppimiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Vapaaehtoistyöstä saatu palkinto on luonteeltaan sosiaalista, mikä on aktiivien kannalta pitkällä tähtäyksellä mielekkäämpää ja kehittävämpää kuin rahallinen palkitseminen. Toimintaa tehdään tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin. Riittävän hyvää toimintaa pystytään tekemään ilman, että suunnittelussa on mukana järjestö- tai nuorisoalan ammattilaisia. Tarvittavat tiedot ja taidot opitaan pääsääntöisesti toimimalla Protussa sekä Protun järjestämässä koulutuksessa. Toisaalta aktiivien osallistuminen ulkopuolisten tahojen järjestämään koulutukseen 10

11 parantaa yhdistyksessä tehtävän työn laatua, ja aktiiveille tällainen koulutus toimii yhtenä palkitsemisen ja sitouttamisen keinona. Palkattua työvoimaa käytetään vain sellaisiin tehtäviin, joiden tekeminen vapaaehtoisesti ei ole mahdollista, esimerkiksi koska tehtävä vaatii säännöllistä toimistolla olemista tai on liian laaja muun työn ohessa tehtäväksi. Käytännössä on lisättävä palkatun henkilöstön roolia aktiivien työn tukemisessa, jotta vapaaehtoistyöhön löytyy riittävästi ohjausta eikä vastuullisimmassa asemassa olevien aktiivien työmäärä kasva kohtuuttomaksi. Tavoitetilassa aktiivitoimijoita on monilla paikkakunnilla eri puolilla Suomea, huomattavasti nykyistä enemmän myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Yhdistyksessä voi toimia ympärivuotisesti eri paikkakunnilta käsin ilman, että käyttää paljon aikaansa matkustamiseen. Strategiajakson päättyessä on ratkaistu, edellyttääkö tämä tavoite piiri- tai paikallisyhdistysten perustamista ja toisaalta voidaanko piiriorganisaatioon siirtyä säilyttäen samalla toiminnassa riittävä valtakunnallinen yhtenäisyys. Jakson päättyessä on joko tehty suunnitelma piiriorganisaatioon siirtymistä varten tai luotu vaihtoehtoinen malli alueellisuuteen liittyvien tavoitteiden toteuttamiseksi Toimenpiteet Kehitetään jaostojen sisäistä työnjakoa määrittelemällä koko yhdistyksen tasolla jaostojen sihteerien ja varapuheenjohtajien tehtävät. Näitä tehtäviä varten luodaan jaostolaisten koulutuksen ja ohjeistusten avulla suhteellisen pysyvät käytännöt, mutta säilytetään jaostoilla vapaus perustellusta syystä poiketa annetusta roolijaosta. Laaditaan kirjallisia ohjeita jaostotyön yleisistä toimintatavoista, jaostojen työnkuvista sekä tarvittavassa määrin yksittäisistä jaostotyöhön liittyvistä tehtävistä, ja huolehditaan ohjeiden jatkuvasta päivittämisestä. Ohjeita käytetään esimerkiksi uusien aktiivien perehdyttämisessä. Tarvittaessa ohjeiden laatimisessa voidaan käyttää apuna palkattua henkilökuntaa. Luodaan koko yhdistyksen tasolla tiedonhallintaan pelisäännöt, jotka takaavat kirjallisen materiaalin ja muun yhdistystoiminnassa syntyvän tiedon aitouden, säilyvyyden ja saatavuuden. Strategiakauden alussa toteutettava internet-uudistus ja intranetin luominen tekee mahdolliseksi tiedonhallinnan rakentamisen sähköiseen järjestelmään. Tiedonhallinnan pelisääntöjen noudattamista valvotaan. Aktiivitoimijoiden rekrytoinnissa otetaan huomioon vapaaehtoistyön merkitys yhtä lailla järjestön kuin yksittäisten ihmistenkin näkökulmasta. Pyritään kokoamaan jaostoja, jotka saavat tehtävänsä toteutettua mahdollisimman hyvin ja joissa on riittävästi kokeneita ja osaavia jaostolaisia tukemassa aloittelijoita. Samalla pyritään tarjoamaan mahdollisimman monelle halukkaalle mahdollisuus osallistua aktiivitoimintaan ottaen huomioon myös pyrkijöiden erityiset tarpeet osallistumiselle. Jaoston vetäjällä tulee olla vähintään vuoden kokemus jaostossa sekä riittävät sosiaaliset ja johtamistaidot. Myös yhdistyksen puheenjohtajalta, varapuheenjohtajalta ja sihteeriltä edellytetään riittävää osaamista. Aktiivien osallistumista ulkopuolisten tahojen järjestämään koulutukseen voidaan jossain määrin voidaan tukea, erityisesti puheenjohtajiston ja jaostonvetäjien tasolla sekä erityistä osaamista vaativissa tehtävissä. Pyritään palkkaamaan yhdistykselle vakituiseen työsuhteeseen pääsihteeri, mikä edellyttää rahoituksen löytämistä ja uusia toimistotiloja. Pääsihteerin rooli on ensisijaisesti aktiivien toimintaa tukeva, ja hänen työnsä keskittyy hallituksen ja puheenjohtajiston nykyiselle tehtäväalueelle, käytännössä esimerkiksi hallinnollisiin tehtäviin, aktiivitoimijoiden kouluttamiseen ja tiedonhallinnan tukemiseen. Yhdistyksen toiminnan sisällön suunnittelu ja toteuttaminen pysyy vapaaehtoistyönä. Luotaessa puitteita pääsihteerin palkkaamiseen otetaan huomioon, että pitkällä tähtäyksellä on todennäköisesti tarvetta palkata myös uusia järjestösihteereitä tukemaan jaostojen työtä. Myös perinteisesti vapaaehtoistyönä tehdyistä tehtävistä, joiden palkitsevuus itsessään koetaan heikoksi, voidaan tarkoin harkitusti maksaa palkkioita. Ensisijaisesti kehitetään kuitenkin tehtävien palkitsevuutta muuta kautta kuten parantamalla aktiivien mahdollisuuksia 11

12 kehittyä työtehtävissään sekä luomalla sosiaalisen kanssakäymisen mahdollisuuksia sellaistenkin tehtävien ympärille, jotka sinällään ovat yksin tehtäviä. Kehitetään osallistumisen mahdollisuuksia pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja markkinoidaan nykyistä tehokkaammin aktiivitoimintaa eri puolella Suomea asuville jäsenille. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvien osallistumista toimintaan tuetaan kahta tietä: toisaalta pyritään aktivoimaan nykyisiä paikallisryhmiä ja siirretään niille aiempaa vastuullisempia tehtäviä, toisaalta yritetään saada nykyisten jaostojen kokoonpanot vastaamaan paremmin koko jäsenkunnan alueellista jakaumaa. Selvitetään mahdollisuuksia helpottaa eri puolilla Suomea asuvien osallistumista etäkokoustekniikoiden avulla. Selvitetään piiri- tai paikallisyhdistysten perustamisen tarvetta ja mahdollisia vaikutuksia. Mikäli päädytään siihen, että piiriorganisaatioksi siirtyminen on tarpeellista, tehdään organisaatiomuutosta varten konkreettinen suunnitelma, jonka toteuttaminen voidaan aloittaa seuraavalla strategiajaksolla Aktiivien jaksaminen Nykytila Yhdistyksen toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen jaostoissa, hallituksessa ja työryhmissä osallistuu ympärivuotisesti noin sata vapaaehtoista yhdistysaktiivia. Työmäärä jakautuu varsin epätasaisesti aktiivien kesken, ja samoin sitoutumisen aste vaihtelee huomattavasti. Työmäärän ohella myös vaikuttamismahdollisuudet yhdistyksen asioihin jakautuvat epätasaisesti, ja yhdistyksen muodostamassa sosiaalisessa ympäristössä toimijat kokevat olevansa keskenään eriarvoisessa asemassa. Osa aktiiveista kokee, ettei saa riittävästi arvostusta työlleen ja että toisilta aktiiveilta tuleva kohtuuton kritisointi murentaa motivaatiota tekemiseen. Osan aktiivien keskuudessa koetaan olevan ilmapiiriongelmia ja keskinäisen luottamuksen puutetta. Osa aktiiveista kuormittuu liiallisen työmäärän tai ilmapiiriongelmien takia. Vastuullisissa tehtävissä toimivien ihmisten uupuminen on melko tavallista, samoin tehtävistä luopuminen yllättäen kesken vuoden. Jossain määrin ristiriitaa aiheuttavat erilaiset käsitykset hyvistä toimintatavoista. Osa aktiiveista toimii mieluiten rajatussa, selkeästi säännellyssä ja ammattimaisessa ympäristössä, toiset kaipaavat enemmän vapautta, säännöttömyyttä ja luovaa, jopa kaoottistakin tekemisen tilaa Tavoitteet Laajojen kokonaisuuksien tekeminen vapaaehtoistyönä, yhteisöllisyys, läheisyys ja aktiivien vahva sitoutuminen työhön tunnetasolla kuuluvat Protun toimintakulttuuriin. Nämä asiat toimivat vapaaehtoistyössä voimavarana ja motivaation antajana. Toisaalta niistä seuraa, että syntyy helposti myös ristiriitoja, väärinymmärryksiä ja väsymistä. Tavoitteena ei ole pystyä poistamaan tällaisia ongelmia täysin vaan oppia hallitsemaan niitä ja toimimaan niiden kanssa siten, että toiminnassa oleville ihmisille tai yhdistykselle ei aiheudu vahinkoa. Yhdistyksessä pyritään jatkuvasti kohti parempaa keskinäistä luottamusta. Tavoitetilassa aktiivit saavat toisiltaan sekä jaostojen ja yhdistyksen johtajilta riittävästi positiivista palautetta ja kannustusta. Jaostoilla ja yksittäisillä jaostolaisilla on riittävästi valtaa oman työnsä suhteen, mutta toisaalta he saavat tarpeeksi tukea ja ohjausta. Erilaiset käsitykset toimintatavoista hyväksytään ja niistä ollaan valmiita keskustelemaan arvottamatta eri ihmisille luontevia toimintatyylejä. Jaostoilla on osaavat vetäjät, joilla on kykyä huolehtia työilmapiiristä. Vapaaehtoistyön ei tarvitse olla totista puurtamista, vaan sen on luvallista ja suotavaakin olla hauskaa. Aktiiveilla on hyvä olla mahdollisuuksia myös vapaaseen ajanviettoon ja 12

13 virkistäytymiseen jaostotovereidensa kanssa. Toisaalta näihin osallistuminen ei saa olla edellytys sille, että voi mielekkäästi toimia jaostoissa osana ryhmää. Tavoitetilassa aktiivit sitoutuvat tehtäviinsä koko toimintakaudeksi, mutta aktiivitehtävistä irroittautuminen toimintakauden lopussa on nykyistä helpompaa. Lisäksi aktiivitoimintaan on mahdollisuus osallistua pienelläkin työmäärällä. Käytännössä kummankin tavoitteen mahdollistaa se, että yhdistyksellä on riittävästi aktiiveja Toimenpiteet Kiinnitetään jatkuvasti huomiota työskentelyilmapiiriin ja sen kehittämiseen. Luodaan avointa keskustelukulttuuria, jossa ilmapiiriin liittyvistä ongelmista on mahdollisuus puhua suoraan, esimerkiksi tarjoamalla aktiivisesti tilaisuuksia keskusteluun yhdistysaktiivien kesken. Ristiriitoihin tartutaan ja ne pyritään selvittämään. Mikäli ristiriitojen ratkaiseminen yhdistyksen omin voimin ei onnistu, voidaan tarvittaessa käyttää yhdistyksen ulkopuolista apua. Luodaan systemaattisia palkitsemisjärjestelmiä tunnustuksen antamiseksi pitkään aktiiveina toimineille henkilöille. Palkintojen tulee kuitenkin olla lähinnä symbolisia eikä materiaalisesti arvokkaita. Palkitsemisen ei pidä myöskään luoda hierarkioita esimerkiksi ansiomerkkijärjestelmien tapaan. Aktiivien kuormittumiseen liittyvien ongelmien ratkaiseminen edellyttää myös organisaation kehittämistä Leirien sisältö Nykytila Leirien sisältö pohjautuu runkoon, jossa jokaiselle leiripäivälle on nimetty laajahko teema. Suurin vastuu leirien ohjelman suunnittelemisesta on ohjaatiimeillä, jotka suunnittelevat leireilleen päivittäisen ohjelman päiväteemojen puitteissa. Ohjaajia tuetaan tässä tehtävässä koulutusten ja kirjallisen materiaalin avulla, ja samoin keinoin pyritään takaamaan leirien yhtenäisyys. Koko yhdistyksen tasolla leiriohjelman kehittäminen ja sen laadun valvonta ei kuulu minkään toimielimen tehtäviin. Siitä, mitä leireillä tehdään ja miten leirien ohjelmat ovat muuttuneet vuosien kuluessa, ei ole systemaattisesti kerätty tietoa. Yhdistyksellä ei myöskään ole tietoa siitä, edistävätkö leireillä käytetyt menetelmät todella leirien tavoitteiden toteutumista Tavoitteet Strategiajakson päättyessä yhdistyksellä on tieto toteutuneista leirien sisällöistä ja kyky vaikuttaa niihin. Leirien sisältöjä seurataan jatkuvasti, ja sitä kautta saadaan ajantasaista tietoa koulutustarpeista. Myös leirien vaikutuksesta leiriläisten ajatusmaailmaan on tietoa. Leirien sisällön seuraaminen edistää leirien tasaista hyvää laatua sekä mahdollistaa tietoon pohjautuvan leirien sisällön kehittämisen. Kuitenkin ohjaajatiimien mahdollisuus vaikuttaa leiriensä suunnitteluun säilytetään edelleen, mikä takaa leiritoiminnan monipuolisuuden ja elävyyden Toimenpiteet Perustetaan työryhmä, joka kokoaa leirien ohjaajatiimeiltä tietoa leirien toteutuneista ohjelmista ja valmistelee tarpeellisia kehittämistoimenpiteitä. Työryhmä myös luo pysyvät käytännöt ja työkalut leiriohjelmien jatkuvaa seurantaa ja arviointia varten. Tarvittaessa työryhmästä voidaan tehdä pysyvä jaosto. Työryhmä pohtii myös tarvetta leiriohjelmien kehittämiseen. Lisäksi pyritään saamaan leirien tavoitteiden toteutumisesta ulkopuolista tutkimusta kuten opinnäytetöitä. 13

14 3.4. Materiaaliset puitteet Nykytila Leiri- ja koulutuspaikat vuokrataan pääsääntöisesti kunnilta ja järjestöiltä. Paikkavaraukset tehdään noin vuotta ennen leirikesää, ja osa paikkojen omistajista tekee päätökset paikkojen myöntämisestä huomattavasti myöhemmin. Leiripaikkoina on mukavuuksiltaan sekä varsin alkeellisia että paremmin varustettuja leirikeskuksia. Osallistujien odotukset leiripaikkojen mukavuuksien suhteen ovat keskimäärin hieman kohonneet, ja yhä useammat nuoret edellyttävät leiripaikaltaan esimerkiksi juoksevaa vettä ja sisä-wc:tä. Leiripaikkoihin pääseminen edellyttää lähes aina autokuljetusta. Lisäksi paikkoihin saatetaan joutua tuomaan esimerkiksi patjoja tai astioita. Useimmiten ohjaajat ja kokit huolehtivat tarvittavista kuljetuksista joko itse tai omien läheistensä avulla. Tämäntyyppisen talkooavun saaminen ohjaajien lähipiiristä on kuitenkin vaikeutunut, ja ohjaajatiimit odottavat yhä enemmän yhdistykseltä käytännön asioiden hoitamista heidän puolestaan. Kuljetusten järjestämisessä pyritäänkin mahdollisuuksien mukaan auttamaan ohjaajia, mutta käytännössä yhdistyksellä ei ole siihen riittävää valmiutta. Yhdistys järjestää leireille ohjelman kannalta välttämättömät tarvikkeet kuten kynät ja paperit. Käytännössä tämä materiaali on varsin vaatimatonta ja pyritty kokoamaan mahdollisimman edullisesti. Ohjaajatiimien jäsenille korvataan matkat koulutuksiin ja leireille. Käytännössä leirin suunnittelu edellyttää lisäksi useita tapaamisia ohjaajatiimin kesken, ja näihin matkoihin ohjaajat joutuvat käyttämään joskus runsaasti omia rahojaan Tavoitteet Tavoitetilassa leiripaikkojen saatavuudesta tiedetään nykyistä aiemmin ja leiriohjelman suunnitteleminen on siten mahdollista pidemmällä tähtäyksellä. Leiripaikkojen kunto, mukavuustaso ja alueellinen jakauma vastaavat kysyntää. Alueellinen tarve otetaan huomioon, vaikka leirien järjestäminen joillain aleilla tulisi suhteellisesti kalliimmaksi kuin pääkaupunkiseudulla. Myös koulutuspaikkoja on tarjolla eri puolilla Suomea asuville kunkin omalta alueelta. Paikat vastaavat nykyistä paremmin niin leirien kuin koulutustenkin tarpeita sekä tilojen käyttökelpoisuuden että turvallisuusvaatimusten suhteen. Leirin hinta on erikoisleirejä lukuunottamatta kaikille leiriläisille sama riippumatta paikan sijainnista tai kunnosta. Yhdistyksellä on kyky tarvittessa huolehtia autokuljetusten järjestämisestä sekä tarvittavien tavaroiden toimittamisesta leiripaikkaan. Kuitenkin on suotavaa, että ohjaajatiimit edelleen huolehtivat itse kuljetuksista silloin, kun se on heille mahdollista. Leireillä on käytettävissä riittävät tarvikkeet, eikä niiden puute vaikeuta ohjelman toteuttamista. Leirien ohjaajat eivät joudu käyttämään omia rahojaan leirien suunnittelemiseen samassa määrin kuin nykyään Toimenpiteet Lisätään mahdollisuuksien mukaan pitkäaikaisia sopimuksia leiripaikkojen omistajien kanssa. Pitkällä tähtäyksellä yhdistyksen olisi hyvä saada käyttöönsä joko oma tai usean vuoden sopimuksella vuokrattu kokovuotiseen käyttöön soveltuva leirikeskus sekä pääkaupunkiseudulta että Tampereen alueelta. Strategiajakson aikana pyritään hankkimaan näistä toinen. Leiripaikkojen määrällinen lisäys suunnataan suurten kaupunkien lähelle. Hyvätasoisten leiripaikkojen määrää pyritään lisäämään taloudellisten mahdollisuuksien puitteissa. Alkeellisten leiripaikkojen määrä pidetään entisellään, koska myös niille on kysyntää. Määritellään minimivaatimukset leiri- ja koulutuspaikkojen turvallisuudelle ja käyttökelpoisuudelle sekä huolehditaan siitä, että kaikki paikat täyttävät nämä vaatimukset. 14

15 Määritellään vaadittava leiritarvikkeiden taso. Leiritarvikkeisiin voidaan tarvittaessa käyttää selvästi nykyistä enemmän rahaa ilman, että se olennaisesti vaikuttaa yhdistyksen budjettiin. Koulutetaan ohjaajat leiritarvikkeiden asianmukaiseen käsittelyyn. Luodaan järjestelmä, joka mahdollistaa autoavun tarjoamisen sujuvasti leirien ohjaajatiimeille sekä patjojen, astioiden sekä muiden varusteiden toimittamisen leiripaikkoihin tarpeen mukaan. Käytännössä on hankittava yhdistykselle lisää varastotilaa, jotta yhdistys pystyy pitämään itsellään tarpeellisten tavaroiden varastoa, ja käytössä olevien tavaroiden seurantaa varten tarvitaan järjstelmä. Lisätään leirien ohjaajille maksettavien matkakorvausten määrää. Otetaan huomioon erityisesti ohjaajatiimien suunnittelutapaamisista aiheutuvat kulut Ulkoinen viestintä Nykytila Ulkoisen viestinnän keskeisin päämäärä on Prometheus-leirien tunnettavuuden lisääminen ja leiriläismäärän kasvu. Viestinnän keinoja ovat esitemateriaalin tuottaminen ja postittaminen kouluihin, internet, vierailut kouluissa, yhdistyksen toiminnan esitteleminen messuilla sekä yhteydenpito tiedotusvälineisiin. Tiedotus on tuottanut tulosta sikäli, että leiriläismäärä on kasvanut koko yhdistyksen toiminnan ajan. Parhaiten leiritoiminta tunnetaan suurissa kaupungeissa, Etelä- Suomessa ja suomenkielisen väestön keskuudessa. Viestinnän toteuttamisesta puuttuu suunnitelmallisuutta, esimerkiksi se ei perustu kovin pitkälle mietittyihin kohderyhmäanalyyseihin. Samaten viestinnän sisältöä ei ole missään vaiheessa kunnolla linjattu. Lisäksi yhdistykseltä puuttuu selvä linja siitä, voiko yhdistys osallistua julkiseen keskusteluun ja millä tavoin Tavoitteet Jotta leiritoiminnan voimakas määrällinen kasvu on pitkällä tähtäyksellä mahdollista, on viestintää kehitettävä. Strategiajakson päättyessä Prometheus-leirit tunnetaan laajasti leiri-ikäisten nuorten ja heidän vanhempiensa joukossa, myös suurten kaupunkien ulkopuolella ja ruotsinkielisten nuorten keskuudessa. Protun näkyvyys erilaisilla foorumeilla on monipuolisempaa kuin tällä hetkellä. Prometheus-leirikokemus kantaa positiivista mainetta sekä uskontokuntiin kuuulumattomien että valtaväestön keskuudessa. Protu-lehti on kiinnostava julkaisu, jonka kohderyhmä on laajempi kuin Protun aktiivijäsenet. Viestintää ei tule nähdä pelkästään kasvun välineenä, vaan viestinnän sisältö on keskeistä sen suhteen, millainen kuva toiminnasta halutaan luoda. Tavoitetilassa viestintä tarjoaa toiminnasta totuudenmukaisen kuvan ja on yhdistyksen arvojen ja strategisten tavoitteiden mukaista. Esimerkiksi toiminnan vapaaehtoisuus tulee tiedotuksessa nykyistä paremmin esiin. Viestintä on riittävän johdonmukaista mutta toisaalta monipuolista siten, että erilaisten ihmisten näkökulmat ja kokemukset Protusta pääsevät esille. Protu voi osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun nuorisotyön asiantuntijana eli toisaalta edistää yhdistyksen sisällä hyväksi havaittuja toimintatapoja nuorisotyössä ja toisaalta ottaa kantaa asioihin sen tiedon pohjalta, jota Prometheus-leireillä on kertynyt nuorista ja näiden elämästä. Protu voi myös tukea uskonnon- ja ajattelunvapauden toteutumista. Lisäksi nuorisojärjestöjen rahoitukseen voidaan ottaa kantaa. Yhdistyksen ensisijainen tehtävä on kuitenkin aikuistumiskoulutuksen järjestäminen. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen voi kulkea tämän tehtävän rinnalla mutta ei saa viedä resursseja aikuistumiskoulutukselta. Protu ei myöskään tee vaikuttamistyötä muissa kuin yllä mainituissa asioissa, eli vaikuttamistyössä pitäydytään yhdistyksen ydintehtävän ja -osaamisen alueilla. 15

16 Toimenpiteet Protun viestinnän kohderyhmät analysoidaan ja keskeiset viestinnän sisällöt määritellään. Tältä pohjalta laaditaan viestintäsuunnitelma, jossa on määritelty konkreettiset viestinnän tavoitteet. Leiriesitettä ja erityisesti sen internet-versiota kehitetään houkuttelevammaksi. Kehitetään sähköistä viestintää siten, että internetistä on löydettävissä helposti materiaalia Prometheus-leireistä silloinkin, kun joku etsii yleisesti tietoa esimerkiksi kesäleireistä nuorille. Muita mahdollisia ja selvitettäviä viestinnän tehostamisen keinoja ovat yhteistyö kuntien ja erityisesti nuorisotalojen kanssa, valmiiden juttujen lähettäminen lehtiin sekä sellaisten kontaktien hyödyntäminen, joita Protulla on julkisuuden henkilöihin. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoja ovat seminaareihin osallistuminen, Protulehti, Prometheus-palkinto, kommenttipyyntöihin vastaaminen sekä harkitusti muiden järjestöjen kautta vaikuttaminen. Pyydettäessä voidaan osallistua esimerkiksi televisio-ohjelmiin tai paneelikeskusteluihin ja tarvittaessa osallistua keskusteluihin lehtien mielipidepalstoilla. Yhdistys ei kuitenkaan pääsääntöisesti tee julkisia kannanottoja eikä toimi keskustelun aloittajana mielipidekirjoittelussa Yhteistyö Nykytila Kotimaassa Protu on jäsenenä Allianssissa sekä osakkaana uskonnottomia juhlapalveluita tarjoavassa Pro-Seremoniat Oy:ssä sekä kahvila Soihtua ylläpitävässä Prafe osk:ssa. Nuorten filosofiatapahtuman puitteissa aktiivista yhteistyötä tehdään Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajien liiton, Paasitornin ja Dilemman kanssa. Käytännössä kaikkein aktiivisinta yhteistyö on Seksuaalinen tasavertaisuus - SETA ry:n kanssa, jonka kouluttajat vierailevat lähes jokaisella Prometheus-leirillä. Muita yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi vapaa-ajattelijayhdistykset, Suomen Humanistiliitto ja lukuisat leiripaikkojen omistajat. Tärkeimpinä rahoittajina toimivat Opetusministeriö ja Demokraattinen sivistysliitto. Protu kuuluu jäsenenä Kansainväliseen humanistis-eettiseen nuorisoliittoon IHEYO:on. Kansainvälistä yhteistyötä on tehty enimmäkseen yhdessä IHEYO:n muiden jäsenjärjestöjen kanssa. Yhdistyksen sisällä kansainvälinen yhteistyö on herättänyt jonkin verran epäluuloja ja keskustelua siihen liittyvän aatteellisen sitoutumisen takia. Uusien yhteistyösuhteiden solmimista vaikeuttaa se, että järjestön sisällä työnjako etenkin kotimaan yhteistyösuhteiden hoitamisessa on epäselvä. Vaikka usko oman toiminnan onnistuneisuuteen on voimavara, saattaa se myös vähentää kiinnostusta yhteistyötä kohtaan ja avoimuutta toisilta oppimiseksi. Yhteistyö koetaan periaatteellisella tasolla tärkeäksi, mutta konkreettinen visio siitä, mitä yhteistyöltä halutaan, on liian epämääräinen Tavoitteet Yhteistyöllä tavoitellaan seuraavia asioita: Yhteistyökumppaneilla voi olla sellaista osaamista, jota Protussa ei ole riittävästi ja jota yhteistyön kautta saadaan siirrettyä Protun aktiiveille. Protussa on osaamista, josta voi olla hyötyä muille tahoille, ja tätä osaamista voidaan siirtää muille. Vuoropuhelu muiden järjestöjen kanssa auttaa hahmottamaan yhdistyksen omaa toimintaa paremmin ja tarkastelemaan sitä ulkopuolisen näkökulmasta. Yhteistyökumppanit voivat toimia hyvänä tiedotuskanavana. 16

17 Yhteistyökumppanit voivat tehdä mahdolliseksi uusien materiaalisten resurssien saamisen yhdistyksen käyttöön. Yhteistyö ulkomaisten järjestöjen tai Suomessa toimivien erilaisia kulttuureja tai vähemmistöjä edustavien yhdistysten kanssa tarjoaa nuorille mahdollisuuden tutustua toisiin kulttuureihin ja oppia ymmärtämään niitä. Yhteistyötä voidaan tehdä periaatteessa minkä tahansa järjestön tai muun tahon kanssa. Kuitenkin yhteistyön pitää olla luonteeltaan sellaista, että sitä voidaan tehdä Protun sääntöjen, käytänteiden ja toimintaperiaatteiden puitteissa. Strategiajakson päättyessä Protulla on nykyistä laajempi ja monipuolisempi yhteistyökumppanien verkosto. SETA ry:n rinnalla on myös muita säännöllisiä yhteistyökumppaneita, joiden kautta voidaan saada vierailijoita leireille ja koulutuksiin. Näiden kumppanuuksien kautta saadaan leiri- ja muun yhdistystoiminnan käyttöön sellaista osaamista, jota yhdistyksen omilta aktiiveilta puuttuu. Niin valtakunnallisen kuin paikallisenkin tason toimijat näkevät Protun toivottuna ja kiinnostavana yhteistyökumppanina. Yhteistyö on nykyistä organisoidumpaa ja vastuunjako yhteistyön toteuttamisessa selkeämpää. Yhdistykselle esitettyihin yhteistyöehdotuksiin kyetään hallitusti vastaamaan. Yhdistyksen sisällä vallitsee avoin ja aktiivinen kontaktinhakukulttuuri, jossa aktiivit eri järjestöhierarkian tasoilla voivat luontevasti ottaa yhteyttä mahdollisiin yhteistyökumppaneihin. Kansainvälisen toiminnan kautta välitetään tietoa Prometheus-leirien toimintatavoista muualle maailmaan. Näin edesautetaan vastaavanlaisen leiritoiminnan syntymistä myös muissa maissa Toimenpiteet Etsitään uusia yhteistyökumppaneita sekä Suomesta että ulkomailta. Hyödynnetään tietoa siitä, mitkä ovat Prometheus-leirien sisällön suurimmat kehittämishaasteet ja millaista osaamista yhdistyksen omilta aktiiveilta puuttuu. Pyritään löytämään erityisesti sellaisia uusia yhteistyökumppaneita, joilla on asiantuntemusta Protun omien kehittämishaasteiden alueilla. Selvitetään lisäksi mahdollisuutta yhteistyöhön kuntien nuoriso- tai opetustoimien kanssa, jotka voivat mahdollisesti toimia tiedotus- tai rahoituskanavana. Laaditaan yhdistyksen sisällä yhteistyön pelisäännöt, jotka asettavat reunaehdot yhteistyölle ja toisaalta kannustavat aktiiviseen yhteistyökumppanien hakkimiseen. Vastuu kotimaan yhteistyön koordinoimisesta määritellään yhdelle taholle, esimerkiksi työvaliokunnalle. Kuitenkin käytännön yhteistyötä voi toteuttaa laajakin joukko ihmisiä. Kullekin vakiintuneelle yhteistyökumppanille nimetään yksi yhteistyövastuuhenkilö. Kehitetään tapoja rekrytoida joustavasti toteuttajia uusille yhteistyöideoille. Järjestetään Suomessa kansainvälisiä leirejä, joille osallistuu ulkomaisten järjestöjen aktiiveita ja joilla pyritään antamaan malli Prometheus-leirin toteuttamisesta. Toteutetaan mahdollisuuksien mukaan henkilövaihtoa ulkomaille. Mikäli resurssit riittävät, voidaan myös järjestää leirejä paikallisille nuorille esimerkiksi Virossa tai Ruotsissa. 17

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

ELÄMÄSI PARAS VIIKKO? Prometheus-leirit kesällä 2018

ELÄMÄSI PARAS VIIKKO? Prometheus-leirit kesällä 2018 ELÄMÄSI PARAS VIIKKO? Prometheus-leirit kesällä 2018 Prometheus-aikuistumisleiri eli protuleiri Sitoutumattomia aikuistumisleirejä, joille kaikki ovat tervetulleita kehittämään maailmankatsomustaan ja

Lisätiedot

ELÄMÄSI PARAS VIIKKO? Prometheus-leirit kesällä 2018

ELÄMÄSI PARAS VIIKKO? Prometheus-leirit kesällä 2018 ELÄMÄSI PARAS VIIKKO? Prometheus-leirit kesällä 2018 Prometheus-aikuistumisleiri eli protuleiri Sitoutumattomia aikuistumisleirejä, joille kaikki ovat tervetulleita kehittämään maailmankatsomustaan ja

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään

Lisätiedot

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Nykytilan määrittely: SWOT

Nykytilan määrittely: SWOT Strategia 2018-2021 Johdanto Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKOn strategia on laadittu vuonna 2017 aiemman strategiakauden päättyessä. Strategia on laadittu vuosille 2018-2021. Lähtökohtana

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla?

Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla? Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla? Maija Lanas 3.10.2017 Oulun yliopisto University of Oulu Nuorisotyöllä on paljon annettavaa kouluun. Mitä? Uusille toimijoille ei kuitenkaan

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008 NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI Varjomaailman seminaari 12.5.2008 Toiminnan tausta EOPH:n virtuaalisessa Habbo - Hubussa on vuodesta 2002 toiminut ns. taustaryhmä, jossa on pohdittu toiminnan sisältöä.

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Haastavat ryhmät vapaaehtoistyössä Nuoret aikuiset päihdekuntoutujat. YAD Youth Against Drugs ry / EXP2 -hanke

Haastavat ryhmät vapaaehtoistyössä Nuoret aikuiset päihdekuntoutujat. YAD Youth Against Drugs ry / EXP2 -hanke Haastavat ryhmät vapaaehtoistyössä Nuoret aikuiset päihdekuntoutujat YAD Youth Against Drugs ry / EXP2 -hanke YAD Youth Against Drugs ry on nuorten vapaaehtoistoimintaan perustuva ehkäisevän huumetyön

Lisätiedot

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri?

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri? ALUSTAVA LEIRIKYSELY Täytetty kysely palautetaan sähköpostitse osoitteeseen leirit@kvtfinland.org. KVT:n johtokunta käsittelee kyselyn ja tekee päätöksen leirin hyväksymisestä seuraavassa kokouksessaan.

Lisätiedot

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

Sateenkaariyhdistys Malkus ry Toimintasuunnitelma 2015 1 1. Johdanto Sateenkaariyhdistys Malkuksen tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkistä ja hengellistä hyvinvointia ja tukea tätä tarkoitusta

Lisätiedot

Ylioppilaskunnan suunta

Ylioppilaskunnan suunta Ylioppilaskunnan suunta -työryhmä 12.5.2016 Ylioppilaskunnan suunta AYY yhteiskunnallisena vaikuttajana Tavoite: AYY:n vaikuttaminen on tavoitteellista, pitkäjänteistä ja proaktiivista Tavoite: AYY:n jäsenet

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS

MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS Ammattitaitovaatimukset tuntee omat kulttuuriset arvonsa ja lähtökohtansa sekä tunnistaa kulttuuri-identiteetin merkityksen yksilölle hyväksyy itsensä ja toiset tasavertaisina

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015 LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA Strategia päivitetty 27.10.2015 Tämän LC klubin strategian on laatinut klubin hallitukselle Ehdollepano- ja kehitystoimikunta. 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

24365 Palokuntamme parhaaksi -hanke. Toimintaohjelman painopisteet tarkastelussa

24365 Palokuntamme parhaaksi -hanke. Toimintaohjelman painopisteet tarkastelussa 24365 Palokuntamme parhaaksi -hanke Toimintaohjelman painopisteet tarkastelussa 1 Palokuntien toimintaohjelma tähtää elinvoimaisen, houkuttelevan ja laadukkaan palokuntatoiminnan ylläpitoon ja kehittämiseen.

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

Mediakasvatusseuran strategia

Mediakasvatusseuran strategia Mediakasvatusseuran strategia 2016-2020 Tausta Mediakasvatusseura ry, Sällskapet för Mediefostran rf, on vuonna 2005 perustettu valtakunnallinen, kaksikielinen mediakasvatuksen asiantuntijajärjestö. Seura

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

NUORISOTOIMINNTOJEN HAASTEET KLUBIEN JOHDOLLE UUDET SUKUPOLVET -PALVELU

NUORISOTOIMINNTOJEN HAASTEET KLUBIEN JOHDOLLE UUDET SUKUPOLVET -PALVELU NUORISOTOIMINNTOJEN HAASTEET KLUBIEN JOHDOLLE UUDET SUKUPOLVET -PALVELU Miksi viides palveluväylä (uudet sukupolvet palvelu) - Mahdollistaa tehokkaan väylän paikkakunnan nuorten tukemiseen - Tarvitaan

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri?

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri? ALUSTAVA LEIRIKYSELY Mikäli kaipaatte täsmennystä tai mahdolliseen leiriin liittyvät lisäkysymykset askarruttavat mieltänne, vastaamme niihin mielellämme joko puhelimitse 097568 3333 tai osoitteessa leirit@kvtfinland.org.

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,

Lisätiedot

Yhdistysohjelman toimenpide -ehdotukset

Yhdistysohjelman toimenpide -ehdotukset Yhdistysohjelma Yhdistysohjelman toimenpide -ehdotukset TOIMINTA 1. Yhdistyksen perustoimintaa ja ohjelmaa rakennetaan rohkeasti uudelleen Yhdistyksen toiminta on jäsenlähtöistä ja se näyttäytyy raikkaana

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin

Lisätiedot

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 Nastapartion päätavoitteet vuonna 2015 Vahva lippukunta Tukea ja koulutusta kohdennetaan erityisesti yhdistystoiminnan kannalta tärkeimpiin tehtäviin. Pestikulttuuri

Lisätiedot

Valoisamman tulevaisuuden tekijät

Valoisamman tulevaisuuden tekijät Valoisamman tulevaisuuden tekijät Luonnon-, ympäristö- metsätieteilijöiden liitto Loimu on edunvalvonta-, vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka toimii luonnon-, ympäristö- ja metsätieteellisen korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

TOIMINTALINJA RATSUTEAM

TOIMINTALINJA RATSUTEAM TOIMINTALINJA RATSUTEAM 3. joulukuuta 2014 SISÄLLYSLUETTELO RATSASTUSSEURAN VISIO... 1 Ratsastusseuran arvot ja eettiset linjaukset... 1 Ratsastusseuratoiminnan tavoitteet... 2 Käytännön toiminta ja periaatteet...

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015 -

Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015 - Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015-1 Yleiset sinettiseurakriteerit Seuralla on kirjallinen toimintalinja seuran toimintaperiaatteista ja -tavoista. Seura pitää huolta

Lisätiedot

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!

Lisätiedot

Lahden Seta ry Strategia

Lahden Seta ry Strategia Lahden Seta ry Strategia 2017-2019 Johdanto Lahden Seta ry on Päijät-Hämeen alueella toimiva ihmisoikeus- ja palvelujärjestö, jonka tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tasa-arvoa

Lisätiedot

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri

Lisätiedot

MARTTAJÄRJESTÖN STRATEGIA Marttaliiton vuosikokous

MARTTAJÄRJESTÖN STRATEGIA Marttaliiton vuosikokous MARTTAJÄRJESTÖN STRATEGIA Marttaliiton vuosikokous 27.4.2019 MARTAT ON KOTITALOUSNEUVONTA- JÄRJESTÖ Edistämme kotien ja perheiden toimivaa ja kestävää arkea. Toiminnassamme löytää ja oppii yhdessä tekemällä

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu Luottamus osana maaseudun verkostoja Virve Rinnola,Pirityiset Sivu 1 3.11.2016 Maaseudun verkostot Manner-Suomessa 15 alueverkostoa, tämän lisäksi temaattisia verkostoja Pohjanmaan alueverkosto sisältää

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen Jyväskylä 12.3.2008 Keskustelua vapaaehtoistoiminnasta ja yleishyödyllisyydestä YTT Juha Heikkala Yhdistyksen / järjestön toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen STRATEGINEN SUUNNITTELU Strategia:

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Nuorten Akatemia. Työpaja, Nuorten Suomi

Nuorten Akatemia. Työpaja, Nuorten Suomi Nuorten Akatemia Työpaja, Nuorten Suomi 2.11.2018 1 Nuorten Akatemia Nuorten Akatemian nuorten osallisuutta edistävä yhteistyöorganisaatio, joka törmäyttää nuoria ja nuorten näkemyksistä kiinnostuneita

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot