Gaia Consulting Oy Tuomas Raivio Johan Lunabba Harriet Lonka Mari Hjelt. Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan arviointi

Transkriptio

1 Gaia Consulting Oy Tuomas Raivio Johan Lunabba Harriet Lonka Mari Hjelt Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan arviointi

2

3 Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan arviointi Gaia Consulting Oy Tuomas Raivio Johan Lunabba Harriet Lonka Mari Hjelt

4 Eteläinen Makasiinikatu 8 PL 31, HELSINKI Taitto: Tiina Takala/puolustusministeriö Paino: Kirjapaino Keili Oy, 2009 ISBN:

5 Sisällysluettelo Tiivistelmä Johdanto Arvioinnin toteutus MATINEn nykytoiminnan ja organisaation kuvaus Valtioneuvoston asetus maanpuolustuksen tieteellisestä neuvottelukunnasta (107/2002) Organisaatio Toimintatavat Toiminta MATINEn tutkimuksen ja toiminnan strategia MATINEn ja sen toiminnan arviointi Organisaatio ja toimintamuodot Organisaatio Toiminta Hankesalkun painotukset Hankkeiden ja toiminnan vaikuttavuus Tulosten hyödynnettävyys ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tieteellinen vaikuttavuus Verkostoitumisen kehittäminen Miten strategian tavoitetilaan? MATINEn nykytila ja nykyasema Sisäinen nykytila strategian tavoitetilan kannalta MATINEn suhde puolustusministeriöön Suhde muihin hallinnonaloihin Ratkaisumalleja tavoitetilan saavuttamiseksi Strategian tavoitetilan arviointi Vaiheittain kohti tavoitetilaa MATINE tunnetuksi tutkimuskentällä, hallinnossa ja itselleen Haluttuutta jäseniä ja sidosryhmiä palvelevasta toiminnasta Vaikuttavuutta valinnoilla Yhteenveto ja suositukset Suositukset Liite 1. Arvioinnin www-kysely Liite 2. www-kyselyn vastaukset Liite 3. Hankkeen työseminaarissa esitetyt keinot strategian keskeisten esteiden voittamiseksi Liite 4. Haastatellut asiantuntijat Liite 5. Työpajaan osallistuneet henkilöt Liite 6: Arvioinnin tukiryhmä

6 2

7 Tiivistelmä Puolustusministeriön alaisuudessa toimivan Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan (MATINE) tehtävänä on tukea, ohjata ja edistää yhteiskunnan kriisivalmiutta ja maanpuolustusta tukevaa tieteellistä tutkimusta. Tehtävää toteutetaan käytännössä pitämällä yhteyttä tutkimustoimintaa tuottaviin ja tarvitseviin tahoihin sekä myöntämällä rahoitusta kokonaismaanpuolustusta edistäviin tieteellisiin tutkimushankkeisiin. Osana toimintansa kehittämistä MATINE on laatinut tutkimuksen ja toiminnan strategian, jossa kuvataan mm. organisaation tavoitetila vuonna Tässä työssä on arvioitu MATINEn toimintaa jälkikäteisesti vuosina sekä ennakoitu keinoja MATINEn strategiassa kuvatun tavoitetilan saavuttamiseksi. Jälkikäteisarvioinnissa on arvioitu organisaatiota sekä rahoitettujen hankkeiden ja toimintatapojen vaikuttavuutta. Ennakoivassa arvioinnissa on jälkikäteisarvioinnin ja muun tiedonhankinnan valossa haettu keinoja strategian tavoitetilan saavuttamiseen. Arviointi perustuu asiantuntija- ja case-haastatteluihin, kyselyyn ja tulosten validointityöpajaan. Keskeisin arvioinnin tulos on, että MATINEn henkilöstöresurssit ovat muuttumassa täysin riittämättömiksi verkoston ja organisaation toiminnan ylläpitämiseen, toiminnan kehittämisestä puhumattakaan. Keskeisenä kehitystarpeena on sisäisen viestinnän voimakas kehittäminen nykyistä selkeämmän lisäarvon tuottamiseksi verkoston jäsenille sekä mahdollisesti päätöksentekomenettelyjen ja kokouskäytäntöjen suhteuttaminen jaettaviin rahoitusresursseihin ja organisaation mahdollisuuksiin tehdä vapaaehtoistyötä. Strategian tavoitetilan saavuttamisen kannalta keskeistä on vaiheittain 1. lisätä MATINEn tunnettuutta sekä tutkimuksen tuottajien että hallinnonalojen keskuudessa 2. kehittää organisaation haluttuutta tarjoamalla lisäarvoa sidosryhmille 3. rakentaa toiminnasta vaikuttavaa aitojen valintojen kautta. Strategian toteuttamisessa ja myös sen kehittämisessä on syytä huomioida läheinen kytkentä sektoritutkimuksen neuvottelukunnan turvallisuustutkimusjaostoon ja sen toimintaan sekä turvallisuustutkimuksen kehittymiseen yleisesti. 3

8 1. Johdanto Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE) on perustettu valtioneuvoston asetuksella puolustusministeriön alaisuuteen tehtävänään tukea, ohjata ja edistää yhteiskunnan kriisivalmiutta ja maanpuolustusta tukevaa tieteellistä tutkimusta. Tehtävää toteutetaan käytännössä pitämällä yhteyttä tutkimustoimintaa tuottaviin ja tarvitseviin tahoihin sekä myöntämällä rahoitusta kokonaismaanpuolustusta edistäviin tieteellisiin tutkimushankkeisiin. PLM käynnisti MATINEn toiminnan arvioinnin keväällä Arvioinnin suorittajaksi valittiin Gaia Consulting Oy. Arvioinnit ovat keskeinen osa PLM:n tutkimus- ja kehittämistoimintaa, jonka tavoitteena on hallinnonalan tasapainoisen kehittyminen varmistaminen toimintaympäristön muutosten suuntaisesti. MATINEa arvioitiin puolustusministeriön (PLM) toimesta viimeksi vuonna Nyt toteutettu arviointi on osin kehittämistoiminnan jatkumoa, jonka tavoitteena on kartoittaa MATINEn toiminnan kehitys edellisen arvioinnin jälkeen. Arvioinnissa on tuotettu tietoa MATINEn organisaatiosta, toiminnasta ja toiminnan vaikuttavuudesta. Pääpaino arvioinnissa on MATINEn laatiman tutkimuksen ja toiminnan strategian tavoitetilan toteutumismahdollisuuksien tarkastelussa ennakoivan arvioinnin valossa. Arvioinnin tulosten perusteella on annettu suosituksia toiminnan kehittämiseksi strategian tavoitetilan saavuttamiseksi. Arviointityötä on tukenut PLM:n asettama tukiryhmä, jonka kokoonpano on esitetty liitteessä 6. Luvussa 2 esitellään raportin rakenne sekä arvioinnissa käytetyt menetelmät. Luvussa 3 kuvataan tiivistetysti MATINEn toimintaa ohjaava säädöspohja, organisaatio ja keskeiset toimintatavat sekä toiminta vuosina Luvussa 4 kuvataan arviointitehtävän kannalta keskeinen MATINEn tutkimuksen ja toiminnan strategia Luvussa 5 arvioidaan MATINEn organisaatiota ja toimintaa. Arviointi perustuu hankkeessa toteutettuun kyselyyn, asiantuntijahaastatteluihin sekä asiakirja-analyyseihin. Luvussa tarkastellaan ja arvioidaan myös MATINEn rahoittaman tutkimustoiminnan painotuksia, tulosten hyödynnettävyyttä, tieteellistä vaikuttavuutta sekä tutkijaverkoston toimivuutta. Luvussa 6 tarkastellaan MATINEn nykytilaa strategian tavoitetilan kannalta. Lisäksi selvitetään mitä haasteita strategian tavoitetilan saavuttamiseksi havaittiin hankkeen aikana ja esitetään eräs ratkaisumalli tavoitetilan saavuttamiseksi. Arvioinnin yhteenveto ja suositukset esitetään luvussa 7. Arvioinnin osana suoritetun web-kyselyn tulokset on esitetty kuvina liitteessä 2, ja niihin viitataan tekstistä kuvan numerolla. 1 Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta. Tutkimuksen ja toiminnan strategia

9 2. Arvioinnin toteutus Arvioinnin kohteena on ensisijaisesti MATINEn organisaatio sekä MATINEn rahoittama tutkimus. Arvioinnin näkökulmina ovat organisaation ja rahoitetun tutkimuksen suhteet MATINEn säädösperustaisiin tehtäviin sekä strategian tavoitetilaan. Organisaation arvioinnissa tarkastellaan mm. MATINEn rakennetta, merkitystä, laajuutta, tehtäviä sekä tarkoituksenmukaisuutta. Rahoitetun tutkimuksen arvioinnissa tarkastelun kohteina ovat mm. tutkimuksen kysyntä, -tarpeet ja niihin vastaaminen, merkitys sekä hyödynnettävyys. Arvioinnissa ei oteta kantaa strategian varsinaiseen sisältöön, kuten strategisiin valintoihin. Kuvassa 2.1 on hahmotettu arvioinnin näkökulmia sekä painopistealueita. Kuva 2.1 Arvioinnin näkökulmat ja painopistealueet. Velvoitteiden täyttäminen Kokonaishyödyn maksimointi MATINE:n organisaatio MATINE:n rahoittama tutkimus Säädösperustaiset Strategian tehtävät tavoitetila 2013 Arvioinninpainopiste- suunta Rakenne, merkitys, laajuus, tehtävät ja ja tarkoituksen- tarkoituksenmukaisuus Kysyntä, tarpeet ja ja niihin vastaaminen, merkitys puolustusvoimille jakokoanaismaanpuolustukselle, kokonaismaanpuolustukselle, hyödynnettävyys Arviointia tukevaa painopistesuunta analyysiä Kyvyn toteuttaa, sitouttaa kehittyä ja uudistua kehittäminen Nykytoiminnan Vaikuttavuus Arvioinnin toteuttamistavat valittiin siten, että ne tukevat organisaation ja toimintatapojen mukauttamista strategian tavoitetilaa vastaaviksi. Keskeiseksi menettelytavaksi katsottiin mahdollisimman vuorovaikutteinen arviointi. Vuorovaikutteisuudella pyrittiin samalla jalkauttamaan MATINEn strategiaa sekä lisäämään sidosryhmien tietoutta MATI- NEsta. Vuorovaikutteisuuden toivottiin myös sitouttavan osallistuvia tahoja arvioinnin tiedonhankinnassa, analyyseissä ja johtopäätösten validoimisessa. Arvioinnin menetelmiä olivat haastattelut, kysely, asiakirja-analyysi sekä työpajatyöskentely. Hankkeen toteutus on esitetty kuvassa 2.2 5

10 Kuva 2.2 Arvioinnin toteutus A.. MATINE:n strategia ja nykyinen organisaatio Hanketietojen ja muun kirj. aineiston läpikäynti Syvähaastattelut (n. 10 kpl) Syventävät casehaastattelut (n. 10 kpl) Kysely MATINE:n jäsenille ja puolustushallinnolle MATINE:n rahoittaman tutkimuksen analyysi MATINE:n organisaation analyysi B. Tulostyöpaja keskeisille sidosryhmille Suositukset strategian toteuttamisen askelmerkeiksi organisoitumisen ja tutkimuksen suuntaamisen osalta Hanke toteutettiin kahdessa vaiheessa: A. Tiedon hankinta ja analyysi B. Johtopäätökset, niiden validointi ja raportointi. Vaiheessa A kerättiin tietoa ja arvioitiin MATINEn organisaatiota sekä rahoitettua tutkimusta. Tietoa organisaatiosta kerättiin asiantuntijahaastattelujen ja kyselyn avulla. Kysely toteutettiin Web-kyselynä, joka kohdistettiin MATINEn jäsenistölle sekä v rahoitusta hakeneille tahoille, yhteensä n. 400 hengelle. Kyselyyn saatiin n. 140 vastausta vastaten n. 30% vastausprosenttia. Kysely on esitetty liitteessä 1 ja sen vastauskooste liitteessä 2. Taustamuuttuja-analyysin perusteella kyselyn vastauskato ei vaikuta systemaattiselta, joskin todennäköisesti kyselyyn ovat vastanneet keskimääräistä aktiivisemmat kohderyhmän ja MATINEn jäsenet. 6

11 MATINEn rahoittamaa tutkimusta arvioitiin tilaajan toimittaman hankekuvaus- ja muun kirjallisen materiaalin avulla. Haastatteluiden avulla pyrittiin hahmottamaan hankkeiden yleinen merkitys kokonaismaanpuolustuksen kannalta sekä kokoamaan tietoa hankkeiden kysynnästä, tulosten hyödynnettävyydestä ja pysyvyydestä. Asiantuntijahaastatteluihin osallistui kaikkiaan 13 henkilöä, jotka on listattu liitteessä 4. Lisäksi suoritettiin 5 case-haastattelua, jotka kohdentuivat sekä hankkeen toteuttajiin että tulosten hyödyntäjiin. Vaiheen A tulosten analyysin pohjalta toteutettiin vaiheessa B työpaja ( ) keskeisille sidosryhmille. Työpajassa syvennettiin ja validoitiin A-osion tuloksia. Työpajaan osallistui 14 henkilöä. Lista osallistujista on liitteessä 5. Arvioinnin menetelmillä arvioidaan saadun suhteellisen luotettava kokonaiskuva MATI- NEn toiminnasta eri näkökulmista. 7

12 3 MATINEn nykytoiminnan ja organisaation kuvaus Tässä luvussa kuvataan MATINEn toimintaa ohjaava asetus sekä MATINEn organisaation kokoonpano, tehtävät ja toimintatavat. 3.1 Valtioneuvoston asetus maanpuolustuksen tieteellisestä neuvottelukunnasta (107/2002) MATINE on perustettu valtioneuvoston asetuksella puolustusministeriön alaisuuteen vuonna MATINEn nykytoimintaa ohjaa vuonna 2002 annettu valtioneuvoston asetus maanpuolustuksen tieteellisestä neuvottelukunnasta. Neuvottelukunnan asettamisesta vastaa valtioneuvosto ja neuvottelukunnan toimintakausi on neljä vuotta. Neuvottelukunnan tulee asetuksen mukaan koostua puheenjohtajasta sekä seitsemästä eri tieteenalaa edustavasta jäsenestä. Neuvottelukuntaan tulee myös kuulua tarvittava määrä viranomaisjäseniä. Neuvottelukunnan jäsenille on määrätty varajäsenet. Neuvottelukuntaan kuuluu lisäksi puolustusministeriön määräämä pääsihteeri sekä neuvottelukunnan määräämät sihteerit. Asetuksen mukaan MATINElle on osoitettu viisi päätehtävää: Edistää kokonaismaanpuolustusta tukevaa tutkimistoimintaa Ylläpitää yhteyksiä kokonaismaanpuolustustutkimusta tuottaviin ja tarvitseviin tahoihin Tehdä aloitteita ja rahoitusesityksiä tutkimushankkeiden toteuttamiseksi sekä huolehtia hankkeiden seurannasta ja saavutettujen tuloksien tiedottamisesta Antaa toimialaan kuuluvista asioista lausuntoja Suorittaa muut puolustusministeriön MATINElle antamat tehtävät Neuvottelukunta voi asettaa tieteen eri toimialoja edustavia asiantuntijajaostoja sekä alueellista tieteellistä toimintaa tukevia paikallisjaostoja. 8

13 3.2 Organisaatio MATINEn organisaatioon kuuluu tällä hetkellä neuvottelukunta, työvaliokunta, sihteeristö, 13 asiantuntijajaostoa ja 3 paikallisjaostoa. Neuvottelukunta on MATINEn päättävä elin. Neuvottelukunnan kokoonpano pyrkii vastaamaan MATINEn tutkimusaloja sekä toiminnan tarpeita. Neuvottelukunnalla on MATINEn työjärjestyksen mukaan vastuu suurista linjoista, tutkimusohjelmista sekä tutkimuksen painopisteiden asettamisesta. Neuvottelukunta vastaa rahoitushakemuksista ja laatii esityksen rahoituspäätökseksi. Neuvottelukunnan tehtäviin kuuluu myös jaostojen perustaminen ja niiden toimenkuviin ja tehtäviin liittyvien päätösten tekeminen. 2 Neuvottelukunnan yhteydessä toimivan työvaliokunnan tehtävänä on valmistella neuvottelukunnan kokoukset. Lisäksi työvaliokunta myöntää yli vuoden mittaisille hankkeille lisäaikaa sekä päättää tarvittaessa hankkeiden keskeyttämisestä. Työvaliokunnan tehtäviin kuuluu myös hakemusten lausunnonantajien nimeäminen, hankkeiden valvojien nimeäminen sekä tutkimusmäärärahojen hakukierroksen valmistelu ja hakuohjeen hyväksyminen. Tarvittaessa työvaliokunnassa päätetään jaostojen henkilömuutoksista kesken nelivuotiskauden. Sihteeristö koostuu tällä hetkellä pääsihteeristä, suunnittelusihteeristä ja toimistosihteeristä. Pääsihteerillä on sihteeristön päätösvalta. MATINEn toimisto on tällä hetkellä sijoitettu Pääesikunnan materiaaliosastolle. MATINEn jaostojen jäsenistöön kuuluu tieteen asiantuntijoita, elinkeinoelämän edustajia sekä virkamiehiä eri hallinnonaloilta. Asiantuntijajaostot muodostavat MATI- NEn asiantuntijaverkoston rungon ja pyrkivät toiminnallaan tuomaan MATINEn käyttöön kotimaisen ja kansainvälisen verkostoitumisen hyödyt. MATINEn asiantuntijajaostot ovat: Aluevalvontajaosto CBRN-suojelun ja -lääkinnän jaosto Elektroniikkajaosto Hallinto- ja taloustieteen jaosto Kaukokartoitus- ja geoinformaatiojaosto Kenttälääkintäjaosto Kuljetustekniikan jaosto Materiaali- ja rakenneteknologian jaosto Systeemianalyysijaosto Tekstiili- ja vaatetusjaosto Terveys ja käyttäytymistieteiden jaosto Tietotekniikkajaosto Yhteiskunnan kriisivalmiuden jaosto. 2 Valtioneuvoston asetus maanpuolustuksen tieteellisestä neuvottelukunnasta, 107/2002,

14 Asiantuntijajaostoihin kutsutaan jaoston toimialan asiantuntijoita valtakunnallisesti. Asiantuntijajaostojen jäsenistö koostuu pääsääntöisesti yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajista, kokonaismaanpuolustuksen kannalta keskeisistä viranomaisjäsenistä sekä elinkeinoelämän edustajista. Asiantuntijajaostot seuraavat oman toimialansa tieteellistä kehitystä ja toimivat tieteenalojensa aivoriihinä. Viranomaisjäsenet ja elinkeinoelämän edustajat tuovat jaostoon asiakas-, hyödyntäjä ja asiantuntijanäkökulmia. Asiantuntijajaostojen tehtäviin kuuluvat myös tutkimushanke-esityksien sekä tulosten arviointi. Paikallisjaostot toimivat Oulussa, Turussa ja Tampereella. Paikallisjaostojen toimintaajatukseen kuluu alueellisten erityispiirteiden ja -tarpeiden huomioiminen sekä yhteydenpito alueidensa yliopistoihin ja muihin tutkimustoimintaa tekeviin laitoksiin. Toimintaan kuuluu myös yhteydenpito paikalliseen elinkeinoelämään. Oulun paikallisjaoston erityispiirteisiin kuuluu arktisen sodankäynnin asiantuntijuus. Turun paikallisjaosto puolestaan pyrkii kehittämään ja edistämään Saaristomereen liittyvää asiantuntemusta. 3 Kuvassa 3.1 on esitetty MATINEn organisaatiokaavio. Neuvottelukunnassa ja jaostoissa toimii yhteensä n.300 jäsentä. Kuva 3.1 MATINEn organisaatiokaavio 4 NEUVOTTELUKUNTA Puheenjohtaja / varapuheenjohtaja tieteellisen tutkimustoiminnan yleinen tuntemus Jäsenet / varajäsenet edustavat eri tieteenaloja Viranomaisjäsenet / varajäsenet edustavat eri viranomaisia Sihteerit TYÖVALIOKUNTA Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet/varajäsenet Sihteerit ASIANTUNTIJAJAOSTOT PAIKALLISJAOSTOT Aluevalvontajaosto CBRN-suojelun ja lääkinnän jaosto Elektroniikkajaosto Hallinto- ja taloustieteiden jaosto Kaukokartoitus- ja geoinformaatiojaosto Kenttälääkintäjaosto Kuljetustekniikan jaosto Materiaali- ja rakenneteknologian jaosto Systeemialalyysijaosto Terveys- ja käyttäytymistieteiden jaosto Tietotekniikkajaosto Yhteiskunnan kriisivalmiuden jaosto Oulun paikallisjaosto Tampereen paikallisjaosto Turun paikallisjaosto TUTKIMUSHANKKEIDEN JOHTAJAT JA TUTKIJAT 3 Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta. Tutkimuksen ja toiminnan strategia

15 3.3 Toimintatavat MATINE toteuttaa säädöspohjaista tehtäväänsä pääasiassa rahoittamalla maanpuolustusta tukevaa tieteellistä tutkimustoimintaa sekä ylläpitämällä ja kehittämällä tieteellistä verkostoa. MATINEn määrärahat tulevat puolustusministeriön budjetista. MATINElle osoitettu määräraha on viimeisten vuosien ajan ollut hieman alle euroa vuositasolla. Budjetilla katetaan tutkimustoiminnan rahoitus sekä hallinnolliset kulut. Suuruusluokan kuvaamiseksi voidaan todeta, että budjetti on esimerkiksi Puolustusvoimien tutkimusmäärärahoihin, Tekesin rahoitukseen tai Suomen Akatemian tutkimusrahoitukseen verrattuna pieni. MATINEn rahoittama tutkimustoiminta on luonteeltaan ns. bottom-up tutkimusta. Tämä tarkoittaa, että tiedeyhteisö esittää tutkimushankkeita toteutettaviksi, ja MATINE valitsee tietyin kriteerein rahoitettavat hankkeet. Bottom-up lähestymistapa on ajateltu luovan hyvät edellytykset uusien ja innovatiivisten tutkimusideoiden synnylle. MATINEn rahoittamat hankkeet ovat pääsääntöisesti kestoltaan noin yksivuotisia. MATINEn hankekohtainen rahoitusosuus on euron luokkaa. Pienimmät hankkeet ovat rahoitukseltaan muutaman tuhannen euron suuruisia ja suurimmat lähes euroa. Useimmiten rahoitusmäärältään suurimmat hankkeet kestävät yli vuoden. Rahoitetut hankkeet ovat myös usein osia laajemmista kokonaisuuksista. Rahoitettuja hankkeita tarkastellaan tarkemmin luvuissa 5.2 ja 5.3. MATINEn rahoittamista tutkimushankkeista tiedotetaan MATINEn omissa sarjajulkaisuissa sekä Internet-sivuilla. Tutkijat voivat MATINEn suostumuksella julkaista tuloksiaan myös muissa julkaisuissa. Noin 7% MATINEn rahoittamista hankkeista on luottamuksellisia. 3.4 Toiminta MATINEn toiminnassa on vuosien tapahtunut merkittäviä muutoksia. Valtioneuvoston asetuksen (107/2002) mukaisesti MATINEn toimialoja alettiin ohjata kokonaismaanpuolustuksen tarpeita vastaaviksi. Toimintaa laajennettiin ja uusina tieteenaloina MATINEeen tulivat terveys- ja käyttäytymistieteet, hallinto- ja taloustieteet sekä valtiotieteet. MATINEn vuotuiset tutkimusmäärärahat ovat kuitenkin pienentyneet noin eurolla aikavälillä (Kuva 3.2). 5 5 MATINE, Toimintakertomus

16 Kuva 3.2. MATINEn tutkimusmäärärahojen kehitys vuosina Tutkimusmäärärahojen kehitys (euroa) Aineistoanalyysissä toimintakertomusten 6 perusteella voidaan todeta, että tarkastetulla aikavälillä MATINEn toiminnassa oli havaittavissa organisatorisia ja toiminnallisia haasteita. Toimintakertomuksen mukaan suurimmat ongelmat koituivat, kun pääsihteeri ja toinen toimistosihteer irtisanoutuivat vuonna MATINEn sihteeristön toimiston uudelleenjärjestelyn takia virkoja ei pantu heti uudelleen hakuun. Toiminnan edellytykset palautuivat syksyllä 2005, kun MATINEn pääsihteerin virka täytettiin uudelleen ja sihteeristö siirtyi puolustusministeriöstä pääesikuntaan Toimintakertomuksen mukaan uusi asetus vaikutti MATINEn toimintaan myönteisesti. Neuvottelukunnan tehtäväksi määriteltiin päättäminen ns. suurista linjoista kuten organisaation rakenteesta ja henkilövalinnoista, tutkimusohjelmista ja rahoitettaviksi esitettävistä hankkeista. Käytännön asiat jäivät suurilta osin työvaliokunnan vastuulle. Tarkastellulla aikavälillä MATINEssa toiminnan kehittämisen kohteiksi oli nimetty mm. tutkimustulosten hyödyntämisen tehostaminen ja tutkimustoiminnan ohjauksen ja ohjelmallisuuden kasvattaminen. Tutkimustulosten hyödyntämisen kehittämisessä painotettiin, että MATINEn tutkimustoiminta ei saa pelkästään olla tiedon jakamista ilman vuorovaikutusta. Samalla painotettiin tutkimustulosten parempaa saatavuutta ja laajempaa levitystä. 6 MATINE, Toimintakertomus

17 Tutkimustoiminnan ohjauksen ja ohjelmallisuuden kasvattamisessa painopisteeksi otettiin rahoituksen varmistaminen tärkeille hankkeille. Ajatuksena oli, että MATINEn rahoitusosuus on nähtävä siemenrahana ja hankkeille on saatava muutakin rahoitusta. Hankesalkun painotuksia kuvataan tarkemmin luvussa 5.2. Tarkastellun ajanjakson keskeisiä kehityshankkeita oli myös MATINEn tutkimuksen ja toiminnan strategian 2013 laadinnan käynnistyminen. Strategia oli ensimmäinen laatuaan, ja sen ansiokas valmistelu henkilöityi pitkälle uuteen pääsihteeriin. MATINEn strategia julkaistiin Strategiaa ja siinä asetettuja tavoitetiloja kuvataan tarkemmin seuraavassa luvussa. 13

18 4 MATINEn tutkimuksen ja toiminnan strategia 2013 MATINEn tutkimuksen ja toiminnan strategian 2013 (strategia) yleisenä päämääränä on organisaation ja sen toiminnan kehittäminen toimintaympäristön muutosten suuntaisesti. Strategiassa pyritään huomioimaan turvallisuustutkimuksen laaja-alaisuus ja rahoitusta kohdennetaan aktiivisemmin myös muihin kuin puolustusvoimien tarpeita palveleviin hankkeisiin. MATINEn strategiassa on visioitu organisaation tavoitetila vuonna Strategian tavoitetilassa korostuu viisi painopistealuetta: Tavoitetilassa MATINEn toiminta nivoutuu tiiviimmin yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiaan (YETTS). Tavoitetilassa MATINEn rahoittama tutkimustoiminta vastaa YETTS:n edellyttämään tutkimuskysyntään. MATINEn rahoituksen lisäksi hankkeilla on myös muita rahoittajia ja MATINEn verkostoa ja sen tuottamaa tutkimusta hyödynnetään eri hallinnonaloilla. Tavoitetilassaan MATINE on tunnettu ja tunnustettu asiantuntijaorganisaatio. Organisaatio on laaja, luova ja dynaaminen. MATINE toiminnalla on merkittävä vaikuttaja tutkimusyhteisön, viranomaisten ja elinkeinoelämän keskuudessa. MATINEn toiminnan avulla on edistetty suomalaisten osallistumista EUn tuella tehtävään siviiliturvallisuus- ja puolustusalojen tutkimustyöhön. EUn turvallisuustutkimusohjelmaan on kyetty vaikuttamaan siten, että se tukee myös Suomen kansallisia tavoitteita. Strategiassa tavoitetilan saavuttamisen keinovalikoimaan kuuluu MATINEn asiantuntijaorganisaation ja tutkimustoiminnan kehittäminen sekä toiminnan vaikuttavuuden edistäminen. Keinovalikoimaan kuuluu lisäksi toiminnan arviointi. Organisaation kehittämiskohteiksi katsottiin MATINEn sihteeristön resurssien varmistaminen siten, että kokoonpanoon kuuluu vähintään kaksi korkeakoulutettua asiantuntijasihteeriä (pääsihteeri ja suunnittelusihteeri) sekä toimistosihteeri. Asiantuntija- ja paikallisosastojen toiminnassa edistetään erityisesti poikkitieteellistä vuorovaikutteisuutta ja jaostojen välistä yhteistyötä. Toiminnan vaikuttavuutta edistetään mm. parantamalla näkyvyyttä julkisuudessa. Käytännön esimerkeiksi katsottiin jaostojen ja tutkimusryhmien järjestämät seminaarit, julkaisutoiminnan kehittäminen sekä tutkimustulosten käytettävyyden ja hyödynnettävyyden kehittäminen. Yhteyksiä luodaan myös jäsenten omien verkostojen avulla kansainvälisiin sidosryhmiin. 14

19 5 MATINEn ja sen toiminnan arviointi Tässä luvussa arvioidaan MATINEn organisaatiota ja toimintaa Arvioinnin näkökannat perustuvat hankkeen tiedonhankintaan haastatteluin, kyselyllä ja asiakirjaanalyysillä. Kunkin alaluvun lopussa esitetään yhteenvetävä johtopäätös alaluvussa arvioidusta kokonaisuudesta. Johtopäätöksiin liittyviä suosituksia annetaan luvussa Organisaatio ja toimintamuodot Organisaatio Organisaatioon, toimintaan ja verkostoitumiseen liittyvät teemat ovat MATINEn osalta osin päällekkäisiä, joten osin samoja asioita käsitellään myös luvussa ja Arvioinnin haastatteluissa ja kyselyssä käy selkeästi ilmi, että MATINEn organisaation vahvuutena pidetään sen hyvää kykyä verkostoitua ja koota maanpuolustushenkisiä tutkijoita. Organisaation muoto, toiminnan jäykkyys ja päätöksentekomenetelmien raskaus jäsenistön näkökulmasta kyseenalaistettiin kuitenkin useaan otteeseen. Kyselyn tulokset organisaation toiminnasta (kuva L5) osoittavat kehitystarpeita mm. seuraavilla osa-alueilla: Tutkijakentän innostaminen hakemaan hankerahoitusta Hankkeiden tulosten levittäminen Tutkimustarpeiden ja -kysynnän kartoittaminen Uusien tutkimuksen mahdollisten tuottajien hankkiminen Uusien tutkimuksen hyödyntäjien ja rahoittajien hankinta. Keskeinen tulosten taustatekijä on organisaation resurssipula sekä verkostoon kuuluvien henkilöiden jatkuvasti kapenevat mahdollisuudet tehdä vapaaehtoistyötä. Tätä käsitellään laajemmin luvussa Organisoituminen tieteenalajaostoiksi edustaa voimakasta tarjontalähtöisyyttä ja korostaa toiminnan bottom-up -luonnetta, mutta esimerkiksi tutkimustarpeiden ja -kysynnän kartoittamisen sekä uusien tutkimuksen hyödyntäjien ja rahoittajien hankinnan tai painopistealueiden ilmaisemisen kannalta nykyinen jaostojako ei välttämättä ole paras mahdollinen. Luvussa 4 käsitellyn strategian tavoitetilan saavuttamisen kannalta nämä toiminnot näyttäisivät olevan kuitenkin tärkeässä roolissa. Myös poikkitieteellisyyden vahvistamisen kannalta jako on kyseenalainen, sillä jaostojen välinen yhteistyö on vaisua. MATINEn jaostossa on mahdollista olla jäsenenä tuntematta juurikaan muiden jaostojen kokoonpanoa tai toimintaa. Organisoituminen laajemmin poikkitieteelliseksi organi- 15

20 saatioksi saattaisi myös vaikuttaa tutkijakentän innostamiseen ja uusien toimijatahojen tunnistamiseen avaamalla täysin uusia tutkimuskysymyksiä. Osa temaattisista jaostoista edustaa aloja, joita on kumppanoitu ulos puolustushallinnon toiminnasta. Näillä aloilla toiminnalla voidaan siis saavuttaa hallinnonalan asiakkuutta ajatellen hyötyjä vain hankintaosaamiseen liittyen. MATINEn paikallisjaostojen hyödyllisyys näyttäisi haastattelujen ja kyselyn perusteella jakavan mielipiteet. Jaostoilla on kuitenkin hyvät mahdollisuudet toteuttaa alueellista verkottumista ainakin henkilötasolla. Vaikka jaostojen toiminta ei tämän syvempään yhteistyöhön koskaan johtaisikaan, alueellisten verkostojen ylläpitämisen ja kehittämisen kannalta paikallisjaostoilla on oma merkityksensä, jota ei tule väheksyä. Yhteenvetona voidaan todeta, että nykyinen organisaatio on looginen tieteenalahakemisto, josta asiantuntemus pystytään paikallistamaan helposti. Toisaalta organisaation kyky kartoittaa tutkimuskysyntää, vastata sen muutoksiin ja määrittää tai ilmaista painopistealueita ketterästi on kuitenkin ilmeisen rajallinen Toiminta Toiminnan kannalta tarkastelujakso on ollut MATINElle haasteellinen. Henkilövaihdokset ja MATINEn sihteeristön sijoituspaikan vaihtuminen ovat jopa lamanneet organisaation toimintamahdollisuuksia. Osin näistä syistä toimintasuunnitelmissa tavoiteltu ohjelmallisuuden kasvattaminen, hankkeiden ohjauksen tehostaminen ja tulosten levittämisen lisääminen ja parempi hyödyntäminen eivät näytä täysin toteutuneen suunnitellulla tavalla. Merkittävä kehitysaskel toiminnassa oli tutkimuksen ja toiminnan strategian valmistelu. Strategiatyö näyttää osin aktivoineen organisaatiota. Kuitenkin vain n. puolet kyselyyn vastanneista tahoista tunsi strategian sisällön ja 20 % ei tiennyt edes sen olemassaolosta. Olisiko strategian valmistelun pitänyt olla vielä vuorovaikutteisempaa? Todennäköisesti tunnettuustulos kuvaa kuitenkin pääasiassa vapaaehtoisorganisaation haasteita ja yleistä aktiivisuustasoa. Kyselyn kommentteja ryhmiteltäessä keskeisimpinä toiminnan heikkoutena (ks. kuva L5) nousevat esiin mm. seuraavat tekijät: Sisäinen viestintä ja tiedonkulku organisaatiossa toimivat heikosti. Verkoston jäsenet käsittelevät hakemuksia ja antavat suosituksia, mutta eivät kuule välttämättä rahoituspäätöksistä, hankkeista, niiden edistymisestä tai niiden tuloksista mitään. Vastaavasti tutkimuksen seuranta, valvonta ja tulosten hyödyntäminen jäävät vähäiseksi. Usean vastaajan mielestä puolustusvoimien tarpeista ei tiedoteta tarpeeksi hyvin tai ne eivät ole selvillä. Ulkoinen viestintä MATINEsta sidosryhmille on heikkoa. Pelkästään esimerkiksi tiedot rahoituksen hakuajoista välittyvät vastaajien kommenttien mukaan yliopistoil- 16

21 le vaihtelevasti. Tunnettuus tutkimuskentällä on pientä, mikä vaikeuttaa MATINEn markkinointia. Vapaaehtoistyön ajankäyttö: Muodollisten asioiden hoitamista vapaaehtoistyönä pidettiin erityisen kyseenalaisena, koska palkkatyöstä ja vapaa-ajalta on yhä vaikeampi irrottautua vapaaehtoistyöhön. Osin ilmeisesti näistä syistä hankerahoitusmekanismeja ja muita päätöksentekojärjestelmiä pidetään ylimitoitettuina jaettaviin rahamääriin nähden. Vapaaehtois- ja oto-työn haasteet korostuvat erityisesti jaostojen puheenjohtajien ja sihteerien osalta. Hankerahoituksen kanavointi on MATINEn eräs ydintoiminto, ja verkostoa parhaiten motivoiva tekijä on tiedon saanti ja MATINEn tuki hankkeiden toteuttamisessa (ks. kuva L6 ja luku 5.3.3). Tätä taustaa vasten arvioidut puutteet sisäisessä viestinnässä ja tutkimuksen seurannassa ovat huolestuttavia. Ulkoisen viestinnän tämänhetkinen minimaalisuus puolestaan muodostaa merkittävän esteen toiminnan kehittämiselle strategian tavoitetilan suuntaan. Eräänä yhteisenä nimittäjänä tulosten taustalla on selkeästi raha- ja henkilöresurssipula luvun lopun neljästä MATINEn vakituisesta virasta on tultu nykyiseen 2,5 virkaan. Nykyisten kaavailujen mukaan suunnittelusihteerin jäädessä eläkkeelle vuoden 2008 lopussa virat supistettaisiin 1,5:een. Tällä suunnitelmalla MATINEn olemassaolo vaarantuu, sillä vapaaehtoisuuteen perustuvalla työllä ei voida ajatella paikattavan edes tässä esille tulleita selkeitä viestinnän kehittämistarpeita saati kehitettävän toimintaa yleisesti. Arvioinnin palautteen perusteella MATINEn sihteeristön minimivahvuuden tulisi olla 3 täysipäiväistä henkilöä, joista yhden tulisi olla viestinnän erityisosaaja. Virkojen perustamisen rajauspaineiden kannalta ehkä realistisempi vaihtoehto olisi kahden täysipäiväisen viran säilyttäminen ja resurssien varaaminen viestintäpalveluiden hankkimiseen joko ostopalveluna tai yhteistyössä PLM:n ja PE:n viestintäyksiköiden kanssa. Lisäksi yleissihteeriä valittaessa voitaisiin painottaa viestinnällistä osaamista. On kuitenkin huomattava, että viestintään liittyen organisaation riittämättömien resurssien lisäksi toinen selittäjä on ehkä vanhakantaiseksikin luonnehdittava organisaatiota läpileikkaava näkökulma, jonka mukaan kaiken tämäntyyppisen toiminnan julkisuus olisi jonkinlaisella harmaalla alueella. MATINEn julkisuuspolitiikka olisikin muotoiltava esimerkiksi tiedotusstrategiaan ja jäsenet tulisi sitouttaa toteuttamaan sitä. Yhteenvetona voidaankin todeta, että sisäisen ja ulkoisen viestinnän resurssit ovat tällä hetkellä liian pienet tuottamaan lisäarvoa MATINEn toiminnasta ja verkostoon kuulumisesta. Sisäisen viestinnän kehittäminen motivoisi organisaatiota, ja ulkoisen tiedotuksen kehittäminen puolestaan edistäisi toiminnan vaikuttavuutta. Ensimmäisenä viestinnän kehittämisen toimenpiteenä MATINEn tulisi linjata julkisuuspolitiikkansa ja sitoutua siihen. 17