Gaia Consulting Oy Tuomas Raivio Johan Lunabba Harriet Lonka Mari Hjelt. Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Gaia Consulting Oy Tuomas Raivio Johan Lunabba Harriet Lonka Mari Hjelt. Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan arviointi"

Transkriptio

1 Gaia Consulting Oy Tuomas Raivio Johan Lunabba Harriet Lonka Mari Hjelt Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan arviointi

2

3 Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan arviointi Gaia Consulting Oy Tuomas Raivio Johan Lunabba Harriet Lonka Mari Hjelt

4 Eteläinen Makasiinikatu 8 PL 31, HELSINKI Taitto: Tiina Takala/puolustusministeriö Paino: Kirjapaino Keili Oy, 2009 ISBN:

5 Sisällysluettelo Tiivistelmä Johdanto Arvioinnin toteutus MATINEn nykytoiminnan ja organisaation kuvaus Valtioneuvoston asetus maanpuolustuksen tieteellisestä neuvottelukunnasta (107/2002) Organisaatio Toimintatavat Toiminta MATINEn tutkimuksen ja toiminnan strategia MATINEn ja sen toiminnan arviointi Organisaatio ja toimintamuodot Organisaatio Toiminta Hankesalkun painotukset Hankkeiden ja toiminnan vaikuttavuus Tulosten hyödynnettävyys ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tieteellinen vaikuttavuus Verkostoitumisen kehittäminen Miten strategian tavoitetilaan? MATINEn nykytila ja nykyasema Sisäinen nykytila strategian tavoitetilan kannalta MATINEn suhde puolustusministeriöön Suhde muihin hallinnonaloihin Ratkaisumalleja tavoitetilan saavuttamiseksi Strategian tavoitetilan arviointi Vaiheittain kohti tavoitetilaa MATINE tunnetuksi tutkimuskentällä, hallinnossa ja itselleen Haluttuutta jäseniä ja sidosryhmiä palvelevasta toiminnasta Vaikuttavuutta valinnoilla Yhteenveto ja suositukset Suositukset Liite 1. Arvioinnin www-kysely Liite 2. www-kyselyn vastaukset Liite 3. Hankkeen työseminaarissa esitetyt keinot strategian keskeisten esteiden voittamiseksi Liite 4. Haastatellut asiantuntijat Liite 5. Työpajaan osallistuneet henkilöt Liite 6: Arvioinnin tukiryhmä

6 2

7 Tiivistelmä Puolustusministeriön alaisuudessa toimivan Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan (MATINE) tehtävänä on tukea, ohjata ja edistää yhteiskunnan kriisivalmiutta ja maanpuolustusta tukevaa tieteellistä tutkimusta. Tehtävää toteutetaan käytännössä pitämällä yhteyttä tutkimustoimintaa tuottaviin ja tarvitseviin tahoihin sekä myöntämällä rahoitusta kokonaismaanpuolustusta edistäviin tieteellisiin tutkimushankkeisiin. Osana toimintansa kehittämistä MATINE on laatinut tutkimuksen ja toiminnan strategian, jossa kuvataan mm. organisaation tavoitetila vuonna Tässä työssä on arvioitu MATINEn toimintaa jälkikäteisesti vuosina sekä ennakoitu keinoja MATINEn strategiassa kuvatun tavoitetilan saavuttamiseksi. Jälkikäteisarvioinnissa on arvioitu organisaatiota sekä rahoitettujen hankkeiden ja toimintatapojen vaikuttavuutta. Ennakoivassa arvioinnissa on jälkikäteisarvioinnin ja muun tiedonhankinnan valossa haettu keinoja strategian tavoitetilan saavuttamiseen. Arviointi perustuu asiantuntija- ja case-haastatteluihin, kyselyyn ja tulosten validointityöpajaan. Keskeisin arvioinnin tulos on, että MATINEn henkilöstöresurssit ovat muuttumassa täysin riittämättömiksi verkoston ja organisaation toiminnan ylläpitämiseen, toiminnan kehittämisestä puhumattakaan. Keskeisenä kehitystarpeena on sisäisen viestinnän voimakas kehittäminen nykyistä selkeämmän lisäarvon tuottamiseksi verkoston jäsenille sekä mahdollisesti päätöksentekomenettelyjen ja kokouskäytäntöjen suhteuttaminen jaettaviin rahoitusresursseihin ja organisaation mahdollisuuksiin tehdä vapaaehtoistyötä. Strategian tavoitetilan saavuttamisen kannalta keskeistä on vaiheittain 1. lisätä MATINEn tunnettuutta sekä tutkimuksen tuottajien että hallinnonalojen keskuudessa 2. kehittää organisaation haluttuutta tarjoamalla lisäarvoa sidosryhmille 3. rakentaa toiminnasta vaikuttavaa aitojen valintojen kautta. Strategian toteuttamisessa ja myös sen kehittämisessä on syytä huomioida läheinen kytkentä sektoritutkimuksen neuvottelukunnan turvallisuustutkimusjaostoon ja sen toimintaan sekä turvallisuustutkimuksen kehittymiseen yleisesti. 3

8 1. Johdanto Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE) on perustettu valtioneuvoston asetuksella puolustusministeriön alaisuuteen tehtävänään tukea, ohjata ja edistää yhteiskunnan kriisivalmiutta ja maanpuolustusta tukevaa tieteellistä tutkimusta. Tehtävää toteutetaan käytännössä pitämällä yhteyttä tutkimustoimintaa tuottaviin ja tarvitseviin tahoihin sekä myöntämällä rahoitusta kokonaismaanpuolustusta edistäviin tieteellisiin tutkimushankkeisiin. PLM käynnisti MATINEn toiminnan arvioinnin keväällä Arvioinnin suorittajaksi valittiin Gaia Consulting Oy. Arvioinnit ovat keskeinen osa PLM:n tutkimus- ja kehittämistoimintaa, jonka tavoitteena on hallinnonalan tasapainoisen kehittyminen varmistaminen toimintaympäristön muutosten suuntaisesti. MATINEa arvioitiin puolustusministeriön (PLM) toimesta viimeksi vuonna Nyt toteutettu arviointi on osin kehittämistoiminnan jatkumoa, jonka tavoitteena on kartoittaa MATINEn toiminnan kehitys edellisen arvioinnin jälkeen. Arvioinnissa on tuotettu tietoa MATINEn organisaatiosta, toiminnasta ja toiminnan vaikuttavuudesta. Pääpaino arvioinnissa on MATINEn laatiman tutkimuksen ja toiminnan strategian tavoitetilan toteutumismahdollisuuksien tarkastelussa ennakoivan arvioinnin valossa. Arvioinnin tulosten perusteella on annettu suosituksia toiminnan kehittämiseksi strategian tavoitetilan saavuttamiseksi. Arviointityötä on tukenut PLM:n asettama tukiryhmä, jonka kokoonpano on esitetty liitteessä 6. Luvussa 2 esitellään raportin rakenne sekä arvioinnissa käytetyt menetelmät. Luvussa 3 kuvataan tiivistetysti MATINEn toimintaa ohjaava säädöspohja, organisaatio ja keskeiset toimintatavat sekä toiminta vuosina Luvussa 4 kuvataan arviointitehtävän kannalta keskeinen MATINEn tutkimuksen ja toiminnan strategia Luvussa 5 arvioidaan MATINEn organisaatiota ja toimintaa. Arviointi perustuu hankkeessa toteutettuun kyselyyn, asiantuntijahaastatteluihin sekä asiakirja-analyyseihin. Luvussa tarkastellaan ja arvioidaan myös MATINEn rahoittaman tutkimustoiminnan painotuksia, tulosten hyödynnettävyyttä, tieteellistä vaikuttavuutta sekä tutkijaverkoston toimivuutta. Luvussa 6 tarkastellaan MATINEn nykytilaa strategian tavoitetilan kannalta. Lisäksi selvitetään mitä haasteita strategian tavoitetilan saavuttamiseksi havaittiin hankkeen aikana ja esitetään eräs ratkaisumalli tavoitetilan saavuttamiseksi. Arvioinnin yhteenveto ja suositukset esitetään luvussa 7. Arvioinnin osana suoritetun web-kyselyn tulokset on esitetty kuvina liitteessä 2, ja niihin viitataan tekstistä kuvan numerolla. 1 Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta. Tutkimuksen ja toiminnan strategia

9 2. Arvioinnin toteutus Arvioinnin kohteena on ensisijaisesti MATINEn organisaatio sekä MATINEn rahoittama tutkimus. Arvioinnin näkökulmina ovat organisaation ja rahoitetun tutkimuksen suhteet MATINEn säädösperustaisiin tehtäviin sekä strategian tavoitetilaan. Organisaation arvioinnissa tarkastellaan mm. MATINEn rakennetta, merkitystä, laajuutta, tehtäviä sekä tarkoituksenmukaisuutta. Rahoitetun tutkimuksen arvioinnissa tarkastelun kohteina ovat mm. tutkimuksen kysyntä, -tarpeet ja niihin vastaaminen, merkitys sekä hyödynnettävyys. Arvioinnissa ei oteta kantaa strategian varsinaiseen sisältöön, kuten strategisiin valintoihin. Kuvassa 2.1 on hahmotettu arvioinnin näkökulmia sekä painopistealueita. Kuva 2.1 Arvioinnin näkökulmat ja painopistealueet. Velvoitteiden täyttäminen Kokonaishyödyn maksimointi MATINE:n organisaatio MATINE:n rahoittama tutkimus Säädösperustaiset Strategian tehtävät tavoitetila 2013 Arvioinninpainopiste- suunta Rakenne, merkitys, laajuus, tehtävät ja ja tarkoituksen- tarkoituksenmukaisuus Kysyntä, tarpeet ja ja niihin vastaaminen, merkitys puolustusvoimille jakokoanaismaanpuolustukselle, kokonaismaanpuolustukselle, hyödynnettävyys Arviointia tukevaa painopistesuunta analyysiä Kyvyn toteuttaa, sitouttaa kehittyä ja uudistua kehittäminen Nykytoiminnan Vaikuttavuus Arvioinnin toteuttamistavat valittiin siten, että ne tukevat organisaation ja toimintatapojen mukauttamista strategian tavoitetilaa vastaaviksi. Keskeiseksi menettelytavaksi katsottiin mahdollisimman vuorovaikutteinen arviointi. Vuorovaikutteisuudella pyrittiin samalla jalkauttamaan MATINEn strategiaa sekä lisäämään sidosryhmien tietoutta MATI- NEsta. Vuorovaikutteisuuden toivottiin myös sitouttavan osallistuvia tahoja arvioinnin tiedonhankinnassa, analyyseissä ja johtopäätösten validoimisessa. Arvioinnin menetelmiä olivat haastattelut, kysely, asiakirja-analyysi sekä työpajatyöskentely. Hankkeen toteutus on esitetty kuvassa 2.2 5

10 Kuva 2.2 Arvioinnin toteutus A.. MATINE:n strategia ja nykyinen organisaatio Hanketietojen ja muun kirj. aineiston läpikäynti Syvähaastattelut (n. 10 kpl) Syventävät casehaastattelut (n. 10 kpl) Kysely MATINE:n jäsenille ja puolustushallinnolle MATINE:n rahoittaman tutkimuksen analyysi MATINE:n organisaation analyysi B. Tulostyöpaja keskeisille sidosryhmille Suositukset strategian toteuttamisen askelmerkeiksi organisoitumisen ja tutkimuksen suuntaamisen osalta Hanke toteutettiin kahdessa vaiheessa: A. Tiedon hankinta ja analyysi B. Johtopäätökset, niiden validointi ja raportointi. Vaiheessa A kerättiin tietoa ja arvioitiin MATINEn organisaatiota sekä rahoitettua tutkimusta. Tietoa organisaatiosta kerättiin asiantuntijahaastattelujen ja kyselyn avulla. Kysely toteutettiin Web-kyselynä, joka kohdistettiin MATINEn jäsenistölle sekä v rahoitusta hakeneille tahoille, yhteensä n. 400 hengelle. Kyselyyn saatiin n. 140 vastausta vastaten n. 30% vastausprosenttia. Kysely on esitetty liitteessä 1 ja sen vastauskooste liitteessä 2. Taustamuuttuja-analyysin perusteella kyselyn vastauskato ei vaikuta systemaattiselta, joskin todennäköisesti kyselyyn ovat vastanneet keskimääräistä aktiivisemmat kohderyhmän ja MATINEn jäsenet. 6

11 MATINEn rahoittamaa tutkimusta arvioitiin tilaajan toimittaman hankekuvaus- ja muun kirjallisen materiaalin avulla. Haastatteluiden avulla pyrittiin hahmottamaan hankkeiden yleinen merkitys kokonaismaanpuolustuksen kannalta sekä kokoamaan tietoa hankkeiden kysynnästä, tulosten hyödynnettävyydestä ja pysyvyydestä. Asiantuntijahaastatteluihin osallistui kaikkiaan 13 henkilöä, jotka on listattu liitteessä 4. Lisäksi suoritettiin 5 case-haastattelua, jotka kohdentuivat sekä hankkeen toteuttajiin että tulosten hyödyntäjiin. Vaiheen A tulosten analyysin pohjalta toteutettiin vaiheessa B työpaja ( ) keskeisille sidosryhmille. Työpajassa syvennettiin ja validoitiin A-osion tuloksia. Työpajaan osallistui 14 henkilöä. Lista osallistujista on liitteessä 5. Arvioinnin menetelmillä arvioidaan saadun suhteellisen luotettava kokonaiskuva MATI- NEn toiminnasta eri näkökulmista. 7

12 3 MATINEn nykytoiminnan ja organisaation kuvaus Tässä luvussa kuvataan MATINEn toimintaa ohjaava asetus sekä MATINEn organisaation kokoonpano, tehtävät ja toimintatavat. 3.1 Valtioneuvoston asetus maanpuolustuksen tieteellisestä neuvottelukunnasta (107/2002) MATINE on perustettu valtioneuvoston asetuksella puolustusministeriön alaisuuteen vuonna MATINEn nykytoimintaa ohjaa vuonna 2002 annettu valtioneuvoston asetus maanpuolustuksen tieteellisestä neuvottelukunnasta. Neuvottelukunnan asettamisesta vastaa valtioneuvosto ja neuvottelukunnan toimintakausi on neljä vuotta. Neuvottelukunnan tulee asetuksen mukaan koostua puheenjohtajasta sekä seitsemästä eri tieteenalaa edustavasta jäsenestä. Neuvottelukuntaan tulee myös kuulua tarvittava määrä viranomaisjäseniä. Neuvottelukunnan jäsenille on määrätty varajäsenet. Neuvottelukuntaan kuuluu lisäksi puolustusministeriön määräämä pääsihteeri sekä neuvottelukunnan määräämät sihteerit. Asetuksen mukaan MATINElle on osoitettu viisi päätehtävää: Edistää kokonaismaanpuolustusta tukevaa tutkimistoimintaa Ylläpitää yhteyksiä kokonaismaanpuolustustutkimusta tuottaviin ja tarvitseviin tahoihin Tehdä aloitteita ja rahoitusesityksiä tutkimushankkeiden toteuttamiseksi sekä huolehtia hankkeiden seurannasta ja saavutettujen tuloksien tiedottamisesta Antaa toimialaan kuuluvista asioista lausuntoja Suorittaa muut puolustusministeriön MATINElle antamat tehtävät Neuvottelukunta voi asettaa tieteen eri toimialoja edustavia asiantuntijajaostoja sekä alueellista tieteellistä toimintaa tukevia paikallisjaostoja. 8

13 3.2 Organisaatio MATINEn organisaatioon kuuluu tällä hetkellä neuvottelukunta, työvaliokunta, sihteeristö, 13 asiantuntijajaostoa ja 3 paikallisjaostoa. Neuvottelukunta on MATINEn päättävä elin. Neuvottelukunnan kokoonpano pyrkii vastaamaan MATINEn tutkimusaloja sekä toiminnan tarpeita. Neuvottelukunnalla on MATINEn työjärjestyksen mukaan vastuu suurista linjoista, tutkimusohjelmista sekä tutkimuksen painopisteiden asettamisesta. Neuvottelukunta vastaa rahoitushakemuksista ja laatii esityksen rahoituspäätökseksi. Neuvottelukunnan tehtäviin kuuluu myös jaostojen perustaminen ja niiden toimenkuviin ja tehtäviin liittyvien päätösten tekeminen. 2 Neuvottelukunnan yhteydessä toimivan työvaliokunnan tehtävänä on valmistella neuvottelukunnan kokoukset. Lisäksi työvaliokunta myöntää yli vuoden mittaisille hankkeille lisäaikaa sekä päättää tarvittaessa hankkeiden keskeyttämisestä. Työvaliokunnan tehtäviin kuuluu myös hakemusten lausunnonantajien nimeäminen, hankkeiden valvojien nimeäminen sekä tutkimusmäärärahojen hakukierroksen valmistelu ja hakuohjeen hyväksyminen. Tarvittaessa työvaliokunnassa päätetään jaostojen henkilömuutoksista kesken nelivuotiskauden. Sihteeristö koostuu tällä hetkellä pääsihteeristä, suunnittelusihteeristä ja toimistosihteeristä. Pääsihteerillä on sihteeristön päätösvalta. MATINEn toimisto on tällä hetkellä sijoitettu Pääesikunnan materiaaliosastolle. MATINEn jaostojen jäsenistöön kuuluu tieteen asiantuntijoita, elinkeinoelämän edustajia sekä virkamiehiä eri hallinnonaloilta. Asiantuntijajaostot muodostavat MATI- NEn asiantuntijaverkoston rungon ja pyrkivät toiminnallaan tuomaan MATINEn käyttöön kotimaisen ja kansainvälisen verkostoitumisen hyödyt. MATINEn asiantuntijajaostot ovat: Aluevalvontajaosto CBRN-suojelun ja -lääkinnän jaosto Elektroniikkajaosto Hallinto- ja taloustieteen jaosto Kaukokartoitus- ja geoinformaatiojaosto Kenttälääkintäjaosto Kuljetustekniikan jaosto Materiaali- ja rakenneteknologian jaosto Systeemianalyysijaosto Tekstiili- ja vaatetusjaosto Terveys ja käyttäytymistieteiden jaosto Tietotekniikkajaosto Yhteiskunnan kriisivalmiuden jaosto. 2 Valtioneuvoston asetus maanpuolustuksen tieteellisestä neuvottelukunnasta, 107/2002,

14 Asiantuntijajaostoihin kutsutaan jaoston toimialan asiantuntijoita valtakunnallisesti. Asiantuntijajaostojen jäsenistö koostuu pääsääntöisesti yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajista, kokonaismaanpuolustuksen kannalta keskeisistä viranomaisjäsenistä sekä elinkeinoelämän edustajista. Asiantuntijajaostot seuraavat oman toimialansa tieteellistä kehitystä ja toimivat tieteenalojensa aivoriihinä. Viranomaisjäsenet ja elinkeinoelämän edustajat tuovat jaostoon asiakas-, hyödyntäjä ja asiantuntijanäkökulmia. Asiantuntijajaostojen tehtäviin kuuluvat myös tutkimushanke-esityksien sekä tulosten arviointi. Paikallisjaostot toimivat Oulussa, Turussa ja Tampereella. Paikallisjaostojen toimintaajatukseen kuluu alueellisten erityispiirteiden ja -tarpeiden huomioiminen sekä yhteydenpito alueidensa yliopistoihin ja muihin tutkimustoimintaa tekeviin laitoksiin. Toimintaan kuuluu myös yhteydenpito paikalliseen elinkeinoelämään. Oulun paikallisjaoston erityispiirteisiin kuuluu arktisen sodankäynnin asiantuntijuus. Turun paikallisjaosto puolestaan pyrkii kehittämään ja edistämään Saaristomereen liittyvää asiantuntemusta. 3 Kuvassa 3.1 on esitetty MATINEn organisaatiokaavio. Neuvottelukunnassa ja jaostoissa toimii yhteensä n.300 jäsentä. Kuva 3.1 MATINEn organisaatiokaavio 4 NEUVOTTELUKUNTA Puheenjohtaja / varapuheenjohtaja tieteellisen tutkimustoiminnan yleinen tuntemus Jäsenet / varajäsenet edustavat eri tieteenaloja Viranomaisjäsenet / varajäsenet edustavat eri viranomaisia Sihteerit TYÖVALIOKUNTA Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet/varajäsenet Sihteerit ASIANTUNTIJAJAOSTOT PAIKALLISJAOSTOT Aluevalvontajaosto CBRN-suojelun ja lääkinnän jaosto Elektroniikkajaosto Hallinto- ja taloustieteiden jaosto Kaukokartoitus- ja geoinformaatiojaosto Kenttälääkintäjaosto Kuljetustekniikan jaosto Materiaali- ja rakenneteknologian jaosto Systeemialalyysijaosto Terveys- ja käyttäytymistieteiden jaosto Tietotekniikkajaosto Yhteiskunnan kriisivalmiuden jaosto Oulun paikallisjaosto Tampereen paikallisjaosto Turun paikallisjaosto TUTKIMUSHANKKEIDEN JOHTAJAT JA TUTKIJAT 3 Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta. Tutkimuksen ja toiminnan strategia

15 3.3 Toimintatavat MATINE toteuttaa säädöspohjaista tehtäväänsä pääasiassa rahoittamalla maanpuolustusta tukevaa tieteellistä tutkimustoimintaa sekä ylläpitämällä ja kehittämällä tieteellistä verkostoa. MATINEn määrärahat tulevat puolustusministeriön budjetista. MATINElle osoitettu määräraha on viimeisten vuosien ajan ollut hieman alle euroa vuositasolla. Budjetilla katetaan tutkimustoiminnan rahoitus sekä hallinnolliset kulut. Suuruusluokan kuvaamiseksi voidaan todeta, että budjetti on esimerkiksi Puolustusvoimien tutkimusmäärärahoihin, Tekesin rahoitukseen tai Suomen Akatemian tutkimusrahoitukseen verrattuna pieni. MATINEn rahoittama tutkimustoiminta on luonteeltaan ns. bottom-up tutkimusta. Tämä tarkoittaa, että tiedeyhteisö esittää tutkimushankkeita toteutettaviksi, ja MATINE valitsee tietyin kriteerein rahoitettavat hankkeet. Bottom-up lähestymistapa on ajateltu luovan hyvät edellytykset uusien ja innovatiivisten tutkimusideoiden synnylle. MATINEn rahoittamat hankkeet ovat pääsääntöisesti kestoltaan noin yksivuotisia. MATINEn hankekohtainen rahoitusosuus on euron luokkaa. Pienimmät hankkeet ovat rahoitukseltaan muutaman tuhannen euron suuruisia ja suurimmat lähes euroa. Useimmiten rahoitusmäärältään suurimmat hankkeet kestävät yli vuoden. Rahoitetut hankkeet ovat myös usein osia laajemmista kokonaisuuksista. Rahoitettuja hankkeita tarkastellaan tarkemmin luvuissa 5.2 ja 5.3. MATINEn rahoittamista tutkimushankkeista tiedotetaan MATINEn omissa sarjajulkaisuissa sekä Internet-sivuilla. Tutkijat voivat MATINEn suostumuksella julkaista tuloksiaan myös muissa julkaisuissa. Noin 7% MATINEn rahoittamista hankkeista on luottamuksellisia. 3.4 Toiminta MATINEn toiminnassa on vuosien tapahtunut merkittäviä muutoksia. Valtioneuvoston asetuksen (107/2002) mukaisesti MATINEn toimialoja alettiin ohjata kokonaismaanpuolustuksen tarpeita vastaaviksi. Toimintaa laajennettiin ja uusina tieteenaloina MATINEeen tulivat terveys- ja käyttäytymistieteet, hallinto- ja taloustieteet sekä valtiotieteet. MATINEn vuotuiset tutkimusmäärärahat ovat kuitenkin pienentyneet noin eurolla aikavälillä (Kuva 3.2). 5 5 MATINE, Toimintakertomus

16 Kuva 3.2. MATINEn tutkimusmäärärahojen kehitys vuosina Tutkimusmäärärahojen kehitys (euroa) Aineistoanalyysissä toimintakertomusten 6 perusteella voidaan todeta, että tarkastetulla aikavälillä MATINEn toiminnassa oli havaittavissa organisatorisia ja toiminnallisia haasteita. Toimintakertomuksen mukaan suurimmat ongelmat koituivat, kun pääsihteeri ja toinen toimistosihteer irtisanoutuivat vuonna MATINEn sihteeristön toimiston uudelleenjärjestelyn takia virkoja ei pantu heti uudelleen hakuun. Toiminnan edellytykset palautuivat syksyllä 2005, kun MATINEn pääsihteerin virka täytettiin uudelleen ja sihteeristö siirtyi puolustusministeriöstä pääesikuntaan Toimintakertomuksen mukaan uusi asetus vaikutti MATINEn toimintaan myönteisesti. Neuvottelukunnan tehtäväksi määriteltiin päättäminen ns. suurista linjoista kuten organisaation rakenteesta ja henkilövalinnoista, tutkimusohjelmista ja rahoitettaviksi esitettävistä hankkeista. Käytännön asiat jäivät suurilta osin työvaliokunnan vastuulle. Tarkastellulla aikavälillä MATINEssa toiminnan kehittämisen kohteiksi oli nimetty mm. tutkimustulosten hyödyntämisen tehostaminen ja tutkimustoiminnan ohjauksen ja ohjelmallisuuden kasvattaminen. Tutkimustulosten hyödyntämisen kehittämisessä painotettiin, että MATINEn tutkimustoiminta ei saa pelkästään olla tiedon jakamista ilman vuorovaikutusta. Samalla painotettiin tutkimustulosten parempaa saatavuutta ja laajempaa levitystä. 6 MATINE, Toimintakertomus

17 Tutkimustoiminnan ohjauksen ja ohjelmallisuuden kasvattamisessa painopisteeksi otettiin rahoituksen varmistaminen tärkeille hankkeille. Ajatuksena oli, että MATINEn rahoitusosuus on nähtävä siemenrahana ja hankkeille on saatava muutakin rahoitusta. Hankesalkun painotuksia kuvataan tarkemmin luvussa 5.2. Tarkastellun ajanjakson keskeisiä kehityshankkeita oli myös MATINEn tutkimuksen ja toiminnan strategian 2013 laadinnan käynnistyminen. Strategia oli ensimmäinen laatuaan, ja sen ansiokas valmistelu henkilöityi pitkälle uuteen pääsihteeriin. MATINEn strategia julkaistiin Strategiaa ja siinä asetettuja tavoitetiloja kuvataan tarkemmin seuraavassa luvussa. 13

18 4 MATINEn tutkimuksen ja toiminnan strategia 2013 MATINEn tutkimuksen ja toiminnan strategian 2013 (strategia) yleisenä päämääränä on organisaation ja sen toiminnan kehittäminen toimintaympäristön muutosten suuntaisesti. Strategiassa pyritään huomioimaan turvallisuustutkimuksen laaja-alaisuus ja rahoitusta kohdennetaan aktiivisemmin myös muihin kuin puolustusvoimien tarpeita palveleviin hankkeisiin. MATINEn strategiassa on visioitu organisaation tavoitetila vuonna Strategian tavoitetilassa korostuu viisi painopistealuetta: Tavoitetilassa MATINEn toiminta nivoutuu tiiviimmin yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiaan (YETTS). Tavoitetilassa MATINEn rahoittama tutkimustoiminta vastaa YETTS:n edellyttämään tutkimuskysyntään. MATINEn rahoituksen lisäksi hankkeilla on myös muita rahoittajia ja MATINEn verkostoa ja sen tuottamaa tutkimusta hyödynnetään eri hallinnonaloilla. Tavoitetilassaan MATINE on tunnettu ja tunnustettu asiantuntijaorganisaatio. Organisaatio on laaja, luova ja dynaaminen. MATINE toiminnalla on merkittävä vaikuttaja tutkimusyhteisön, viranomaisten ja elinkeinoelämän keskuudessa. MATINEn toiminnan avulla on edistetty suomalaisten osallistumista EUn tuella tehtävään siviiliturvallisuus- ja puolustusalojen tutkimustyöhön. EUn turvallisuustutkimusohjelmaan on kyetty vaikuttamaan siten, että se tukee myös Suomen kansallisia tavoitteita. Strategiassa tavoitetilan saavuttamisen keinovalikoimaan kuuluu MATINEn asiantuntijaorganisaation ja tutkimustoiminnan kehittäminen sekä toiminnan vaikuttavuuden edistäminen. Keinovalikoimaan kuuluu lisäksi toiminnan arviointi. Organisaation kehittämiskohteiksi katsottiin MATINEn sihteeristön resurssien varmistaminen siten, että kokoonpanoon kuuluu vähintään kaksi korkeakoulutettua asiantuntijasihteeriä (pääsihteeri ja suunnittelusihteeri) sekä toimistosihteeri. Asiantuntija- ja paikallisosastojen toiminnassa edistetään erityisesti poikkitieteellistä vuorovaikutteisuutta ja jaostojen välistä yhteistyötä. Toiminnan vaikuttavuutta edistetään mm. parantamalla näkyvyyttä julkisuudessa. Käytännön esimerkeiksi katsottiin jaostojen ja tutkimusryhmien järjestämät seminaarit, julkaisutoiminnan kehittäminen sekä tutkimustulosten käytettävyyden ja hyödynnettävyyden kehittäminen. Yhteyksiä luodaan myös jäsenten omien verkostojen avulla kansainvälisiin sidosryhmiin. 14

19 5 MATINEn ja sen toiminnan arviointi Tässä luvussa arvioidaan MATINEn organisaatiota ja toimintaa Arvioinnin näkökannat perustuvat hankkeen tiedonhankintaan haastatteluin, kyselyllä ja asiakirjaanalyysillä. Kunkin alaluvun lopussa esitetään yhteenvetävä johtopäätös alaluvussa arvioidusta kokonaisuudesta. Johtopäätöksiin liittyviä suosituksia annetaan luvussa Organisaatio ja toimintamuodot Organisaatio Organisaatioon, toimintaan ja verkostoitumiseen liittyvät teemat ovat MATINEn osalta osin päällekkäisiä, joten osin samoja asioita käsitellään myös luvussa ja Arvioinnin haastatteluissa ja kyselyssä käy selkeästi ilmi, että MATINEn organisaation vahvuutena pidetään sen hyvää kykyä verkostoitua ja koota maanpuolustushenkisiä tutkijoita. Organisaation muoto, toiminnan jäykkyys ja päätöksentekomenetelmien raskaus jäsenistön näkökulmasta kyseenalaistettiin kuitenkin useaan otteeseen. Kyselyn tulokset organisaation toiminnasta (kuva L5) osoittavat kehitystarpeita mm. seuraavilla osa-alueilla: Tutkijakentän innostaminen hakemaan hankerahoitusta Hankkeiden tulosten levittäminen Tutkimustarpeiden ja -kysynnän kartoittaminen Uusien tutkimuksen mahdollisten tuottajien hankkiminen Uusien tutkimuksen hyödyntäjien ja rahoittajien hankinta. Keskeinen tulosten taustatekijä on organisaation resurssipula sekä verkostoon kuuluvien henkilöiden jatkuvasti kapenevat mahdollisuudet tehdä vapaaehtoistyötä. Tätä käsitellään laajemmin luvussa Organisoituminen tieteenalajaostoiksi edustaa voimakasta tarjontalähtöisyyttä ja korostaa toiminnan bottom-up -luonnetta, mutta esimerkiksi tutkimustarpeiden ja -kysynnän kartoittamisen sekä uusien tutkimuksen hyödyntäjien ja rahoittajien hankinnan tai painopistealueiden ilmaisemisen kannalta nykyinen jaostojako ei välttämättä ole paras mahdollinen. Luvussa 4 käsitellyn strategian tavoitetilan saavuttamisen kannalta nämä toiminnot näyttäisivät olevan kuitenkin tärkeässä roolissa. Myös poikkitieteellisyyden vahvistamisen kannalta jako on kyseenalainen, sillä jaostojen välinen yhteistyö on vaisua. MATINEn jaostossa on mahdollista olla jäsenenä tuntematta juurikaan muiden jaostojen kokoonpanoa tai toimintaa. Organisoituminen laajemmin poikkitieteelliseksi organi- 15

20 saatioksi saattaisi myös vaikuttaa tutkijakentän innostamiseen ja uusien toimijatahojen tunnistamiseen avaamalla täysin uusia tutkimuskysymyksiä. Osa temaattisista jaostoista edustaa aloja, joita on kumppanoitu ulos puolustushallinnon toiminnasta. Näillä aloilla toiminnalla voidaan siis saavuttaa hallinnonalan asiakkuutta ajatellen hyötyjä vain hankintaosaamiseen liittyen. MATINEn paikallisjaostojen hyödyllisyys näyttäisi haastattelujen ja kyselyn perusteella jakavan mielipiteet. Jaostoilla on kuitenkin hyvät mahdollisuudet toteuttaa alueellista verkottumista ainakin henkilötasolla. Vaikka jaostojen toiminta ei tämän syvempään yhteistyöhön koskaan johtaisikaan, alueellisten verkostojen ylläpitämisen ja kehittämisen kannalta paikallisjaostoilla on oma merkityksensä, jota ei tule väheksyä. Yhteenvetona voidaan todeta, että nykyinen organisaatio on looginen tieteenalahakemisto, josta asiantuntemus pystytään paikallistamaan helposti. Toisaalta organisaation kyky kartoittaa tutkimuskysyntää, vastata sen muutoksiin ja määrittää tai ilmaista painopistealueita ketterästi on kuitenkin ilmeisen rajallinen Toiminta Toiminnan kannalta tarkastelujakso on ollut MATINElle haasteellinen. Henkilövaihdokset ja MATINEn sihteeristön sijoituspaikan vaihtuminen ovat jopa lamanneet organisaation toimintamahdollisuuksia. Osin näistä syistä toimintasuunnitelmissa tavoiteltu ohjelmallisuuden kasvattaminen, hankkeiden ohjauksen tehostaminen ja tulosten levittämisen lisääminen ja parempi hyödyntäminen eivät näytä täysin toteutuneen suunnitellulla tavalla. Merkittävä kehitysaskel toiminnassa oli tutkimuksen ja toiminnan strategian valmistelu. Strategiatyö näyttää osin aktivoineen organisaatiota. Kuitenkin vain n. puolet kyselyyn vastanneista tahoista tunsi strategian sisällön ja 20 % ei tiennyt edes sen olemassaolosta. Olisiko strategian valmistelun pitänyt olla vielä vuorovaikutteisempaa? Todennäköisesti tunnettuustulos kuvaa kuitenkin pääasiassa vapaaehtoisorganisaation haasteita ja yleistä aktiivisuustasoa. Kyselyn kommentteja ryhmiteltäessä keskeisimpinä toiminnan heikkoutena (ks. kuva L5) nousevat esiin mm. seuraavat tekijät: Sisäinen viestintä ja tiedonkulku organisaatiossa toimivat heikosti. Verkoston jäsenet käsittelevät hakemuksia ja antavat suosituksia, mutta eivät kuule välttämättä rahoituspäätöksistä, hankkeista, niiden edistymisestä tai niiden tuloksista mitään. Vastaavasti tutkimuksen seuranta, valvonta ja tulosten hyödyntäminen jäävät vähäiseksi. Usean vastaajan mielestä puolustusvoimien tarpeista ei tiedoteta tarpeeksi hyvin tai ne eivät ole selvillä. Ulkoinen viestintä MATINEsta sidosryhmille on heikkoa. Pelkästään esimerkiksi tiedot rahoituksen hakuajoista välittyvät vastaajien kommenttien mukaan yliopistoil- 16

21 le vaihtelevasti. Tunnettuus tutkimuskentällä on pientä, mikä vaikeuttaa MATINEn markkinointia. Vapaaehtoistyön ajankäyttö: Muodollisten asioiden hoitamista vapaaehtoistyönä pidettiin erityisen kyseenalaisena, koska palkkatyöstä ja vapaa-ajalta on yhä vaikeampi irrottautua vapaaehtoistyöhön. Osin ilmeisesti näistä syistä hankerahoitusmekanismeja ja muita päätöksentekojärjestelmiä pidetään ylimitoitettuina jaettaviin rahamääriin nähden. Vapaaehtois- ja oto-työn haasteet korostuvat erityisesti jaostojen puheenjohtajien ja sihteerien osalta. Hankerahoituksen kanavointi on MATINEn eräs ydintoiminto, ja verkostoa parhaiten motivoiva tekijä on tiedon saanti ja MATINEn tuki hankkeiden toteuttamisessa (ks. kuva L6 ja luku 5.3.3). Tätä taustaa vasten arvioidut puutteet sisäisessä viestinnässä ja tutkimuksen seurannassa ovat huolestuttavia. Ulkoisen viestinnän tämänhetkinen minimaalisuus puolestaan muodostaa merkittävän esteen toiminnan kehittämiselle strategian tavoitetilan suuntaan. Eräänä yhteisenä nimittäjänä tulosten taustalla on selkeästi raha- ja henkilöresurssipula luvun lopun neljästä MATINEn vakituisesta virasta on tultu nykyiseen 2,5 virkaan. Nykyisten kaavailujen mukaan suunnittelusihteerin jäädessä eläkkeelle vuoden 2008 lopussa virat supistettaisiin 1,5:een. Tällä suunnitelmalla MATINEn olemassaolo vaarantuu, sillä vapaaehtoisuuteen perustuvalla työllä ei voida ajatella paikattavan edes tässä esille tulleita selkeitä viestinnän kehittämistarpeita saati kehitettävän toimintaa yleisesti. Arvioinnin palautteen perusteella MATINEn sihteeristön minimivahvuuden tulisi olla 3 täysipäiväistä henkilöä, joista yhden tulisi olla viestinnän erityisosaaja. Virkojen perustamisen rajauspaineiden kannalta ehkä realistisempi vaihtoehto olisi kahden täysipäiväisen viran säilyttäminen ja resurssien varaaminen viestintäpalveluiden hankkimiseen joko ostopalveluna tai yhteistyössä PLM:n ja PE:n viestintäyksiköiden kanssa. Lisäksi yleissihteeriä valittaessa voitaisiin painottaa viestinnällistä osaamista. On kuitenkin huomattava, että viestintään liittyen organisaation riittämättömien resurssien lisäksi toinen selittäjä on ehkä vanhakantaiseksikin luonnehdittava organisaatiota läpileikkaava näkökulma, jonka mukaan kaiken tämäntyyppisen toiminnan julkisuus olisi jonkinlaisella harmaalla alueella. MATINEn julkisuuspolitiikka olisikin muotoiltava esimerkiksi tiedotusstrategiaan ja jäsenet tulisi sitouttaa toteuttamaan sitä. Yhteenvetona voidaankin todeta, että sisäisen ja ulkoisen viestinnän resurssit ovat tällä hetkellä liian pienet tuottamaan lisäarvoa MATINEn toiminnasta ja verkostoon kuulumisesta. Sisäisen viestinnän kehittäminen motivoisi organisaatiota, ja ulkoisen tiedotuksen kehittäminen puolestaan edistäisi toiminnan vaikuttavuutta. Ensimmäisenä viestinnän kehittämisen toimenpiteenä MATINEn tulisi linjata julkisuuspolitiikkansa ja sitoutua siihen. 17

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta

Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta prof. Pekka Appelqvist n pääsihteeri Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta () on laaja-alainen tieteellinen tutkimus- ja asiantuntijaverkosto, jossa

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna,

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna, Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut Pekka Linna, 2.9.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Opintohallinnon ja tietohallinnon verkostot päättivät 3.6.2014 perustaa yhteistyöryhmän tukemaan

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU Esko-Olavi Seppälä 29.8.2007 Neuvon työryhmä 2006-2007 Työssä tuli tarkastella Sektoritutkimuksen kokonaisorganisaatiota Perusrahoituksen kehittämistä kilpaillun rahoituksen suuntaan,

Lisätiedot

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna,

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna, Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus Pekka Linna, 3.6.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Perustetaan yhteistyöryhmä tukemaan opintohallinnon ja tietohallinnon vastuualueita

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Millainen on TEAS-hanke ja mitä sillä tavoitellaan? Kaisa Lähteenmäki-Smith, VNK TEM

Millainen on TEAS-hanke ja mitä sillä tavoitellaan? Kaisa Lähteenmäki-Smith, VNK TEM Millainen on TEAS-hanke ja mitä sillä tavoitellaan? Kaisa Lähteenmäki-Smith, VNK TEM 10.2.2017 VNK:n tarjoamat viestinnän tukitoimet ja -välineet Selvitys- ja tutkimushankkeilta edellytetään aktiivista

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Tutkimus ja arviointi päätöksenteon tukena. VTV:n seminaari

Tutkimus ja arviointi päätöksenteon tukena. VTV:n seminaari Tutkimus ja arviointi päätöksenteon tukena VTV:n seminaari 3.6.2010 1. Johdanto Puolustusministeriön toimialaan kuuluvat puolustuspolitiikka, sotilaallinen maanpuolustus, kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Palkansaajien tutkimuslaitos teetti heinä-syyskuussa 2016

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin Museoiden arviointi- ja kehittämismalli Arviointitoiminta on kokenut viimeisten vuosien aikana muodonmuutoksen Vanha paradigma Lineaarinen selittäminen Top-down -arviointiprosessi Riippumaton arvioitsija

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus Sanna Piiroinen 1.2.2012 Esityksen sisältö 1. Tekesin julkisen tutkimusrahoituksen uudistuksen suhde

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Vesi ja yhdyskuntien kehitys-seminaari, 17.2.2012, Tampere Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto TkT Riina Liikanen 17.2.2012 1 Esiintyjän nimi Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Perustettu v. 2003

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia

Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia Finnish Transport Research and Innovation Partnership Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia Fintrip seminaari Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen liikenteen alalla 27.8.2013

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Esityksen sisältö Opas kuntien liikenneturvallisuustyöhön

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Tellervo Tarko, AMKE ry Mikä on AMKE? Mikä on järjestö Ihmisten yhteenliittymä, joka on organisoitunut

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit Tutkimusjohtaja 8.5.2014 Laura Höijer 2 Esitelmän rakenne 1. Yleistä YM:n T&K toiminnasta

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään liikuntalain (390/2015) nojalla: Valtioneuvoston asetus liikunnan edistämisestä 1 luku Valtion liikuntaneuvosto 1 Valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä?

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä? Aloite 08.02.2017 1 (3) VVC VM036:00/2015 Lausunto luonnoksesta valtion riskienhallintopolitiikkamalliksi Yleistä Onko aineistokokonaisuus, jossa on riskienhallinnan järjestämistä koskevia ohjeita,

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili ) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili ) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili 23.01.22) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto 7.10.2015 Projektipäällikkö Sari Löytökorpi, VNK Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (TA-tili

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

Ajankohtaista tiedepolitiikassa

Ajankohtaista tiedepolitiikassa Ajankohtaista tiedepolitiikassa Heikki Mannila 12.11.2013 1 Tervetuloa! 2 Sisältö Tutkimuksen ja opetuksen rahoitus Suomessa Suomen Akatemian kansainvälinen arviointi Kustannusmallit Tutkimuslaitosuudistus

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

Metlan asiakkaiden palvelutarpeet -työpaja Eero Mikkola, Metla Lasse Akselin, Tieto Oyj

Metlan asiakkaiden palvelutarpeet -työpaja Eero Mikkola, Metla Lasse Akselin, Tieto Oyj Metlan asiakkaiden palvelutarpeet -työpaja 21.10.2011 Eero Mikkola, Metla Lasse Akselin, Tieto Oyj Työpajan ohjelma 09:00 09:10 Työpajan avaus, Metla 09:10 10:00 Asiakkaan tietotarpeet ja Metlan palveluiden

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän 1 Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän käyttöönottoa koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja, joka tehtiin 29 päivänä tammikuuta 2010 sisäasiainministeriön

Lisätiedot

TransEco-tutkimusohjelma

TransEco-tutkimusohjelma TransEco-tutkimusohjelma 2009-2013 TransEcon näkymät ja väliarviointi Nils-Olof Nylund Kuvat Europia & Mitsubishi Tavoitteet TransEco toimii työkaluna sopeutettaessa Suomen tieliikenne mahdollisimman kustannustehokkaasti

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK)

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes on sitoutunut keskittymiin Tekes on auttanut keskittymien syntymistä kehittää niiden toiminnan edellytyksiä tukee niitä toiminnan kehittämisessä

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 1( 9) 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Hyväksytty edustajiston kokouksessa 05/2012 2( 9) Yleistä Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO) on lakisääteinen, julkisoikeudellinen

Lisätiedot

KYT seminaari

KYT seminaari Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma KYT2014 Alkava ohjelmakausi 2011 2014 KYT seminaari 18.3.2011 Kaisa Leena Hutri, STUK Ydinjätteiden ja ydinmateriaalien valvonta KYT2014 ohjelman lähtökohdat

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot