Gaia Consulting Oy Tuomas Raivio Johan Lunabba Harriet Lonka Mari Hjelt. Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Gaia Consulting Oy Tuomas Raivio Johan Lunabba Harriet Lonka Mari Hjelt. Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan arviointi"

Transkriptio

1 Gaia Consulting Oy Tuomas Raivio Johan Lunabba Harriet Lonka Mari Hjelt Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan arviointi

2

3 Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan arviointi Gaia Consulting Oy Tuomas Raivio Johan Lunabba Harriet Lonka Mari Hjelt

4 Eteläinen Makasiinikatu 8 PL 31, HELSINKI Taitto: Tiina Takala/puolustusministeriö Paino: Kirjapaino Keili Oy, 2009 ISBN:

5 Sisällysluettelo Tiivistelmä Johdanto Arvioinnin toteutus MATINEn nykytoiminnan ja organisaation kuvaus Valtioneuvoston asetus maanpuolustuksen tieteellisestä neuvottelukunnasta (107/2002) Organisaatio Toimintatavat Toiminta MATINEn tutkimuksen ja toiminnan strategia MATINEn ja sen toiminnan arviointi Organisaatio ja toimintamuodot Organisaatio Toiminta Hankesalkun painotukset Hankkeiden ja toiminnan vaikuttavuus Tulosten hyödynnettävyys ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tieteellinen vaikuttavuus Verkostoitumisen kehittäminen Miten strategian tavoitetilaan? MATINEn nykytila ja nykyasema Sisäinen nykytila strategian tavoitetilan kannalta MATINEn suhde puolustusministeriöön Suhde muihin hallinnonaloihin Ratkaisumalleja tavoitetilan saavuttamiseksi Strategian tavoitetilan arviointi Vaiheittain kohti tavoitetilaa MATINE tunnetuksi tutkimuskentällä, hallinnossa ja itselleen Haluttuutta jäseniä ja sidosryhmiä palvelevasta toiminnasta Vaikuttavuutta valinnoilla Yhteenveto ja suositukset Suositukset Liite 1. Arvioinnin www-kysely Liite 2. www-kyselyn vastaukset Liite 3. Hankkeen työseminaarissa esitetyt keinot strategian keskeisten esteiden voittamiseksi Liite 4. Haastatellut asiantuntijat Liite 5. Työpajaan osallistuneet henkilöt Liite 6: Arvioinnin tukiryhmä

6 2

7 Tiivistelmä Puolustusministeriön alaisuudessa toimivan Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan (MATINE) tehtävänä on tukea, ohjata ja edistää yhteiskunnan kriisivalmiutta ja maanpuolustusta tukevaa tieteellistä tutkimusta. Tehtävää toteutetaan käytännössä pitämällä yhteyttä tutkimustoimintaa tuottaviin ja tarvitseviin tahoihin sekä myöntämällä rahoitusta kokonaismaanpuolustusta edistäviin tieteellisiin tutkimushankkeisiin. Osana toimintansa kehittämistä MATINE on laatinut tutkimuksen ja toiminnan strategian, jossa kuvataan mm. organisaation tavoitetila vuonna Tässä työssä on arvioitu MATINEn toimintaa jälkikäteisesti vuosina sekä ennakoitu keinoja MATINEn strategiassa kuvatun tavoitetilan saavuttamiseksi. Jälkikäteisarvioinnissa on arvioitu organisaatiota sekä rahoitettujen hankkeiden ja toimintatapojen vaikuttavuutta. Ennakoivassa arvioinnissa on jälkikäteisarvioinnin ja muun tiedonhankinnan valossa haettu keinoja strategian tavoitetilan saavuttamiseen. Arviointi perustuu asiantuntija- ja case-haastatteluihin, kyselyyn ja tulosten validointityöpajaan. Keskeisin arvioinnin tulos on, että MATINEn henkilöstöresurssit ovat muuttumassa täysin riittämättömiksi verkoston ja organisaation toiminnan ylläpitämiseen, toiminnan kehittämisestä puhumattakaan. Keskeisenä kehitystarpeena on sisäisen viestinnän voimakas kehittäminen nykyistä selkeämmän lisäarvon tuottamiseksi verkoston jäsenille sekä mahdollisesti päätöksentekomenettelyjen ja kokouskäytäntöjen suhteuttaminen jaettaviin rahoitusresursseihin ja organisaation mahdollisuuksiin tehdä vapaaehtoistyötä. Strategian tavoitetilan saavuttamisen kannalta keskeistä on vaiheittain 1. lisätä MATINEn tunnettuutta sekä tutkimuksen tuottajien että hallinnonalojen keskuudessa 2. kehittää organisaation haluttuutta tarjoamalla lisäarvoa sidosryhmille 3. rakentaa toiminnasta vaikuttavaa aitojen valintojen kautta. Strategian toteuttamisessa ja myös sen kehittämisessä on syytä huomioida läheinen kytkentä sektoritutkimuksen neuvottelukunnan turvallisuustutkimusjaostoon ja sen toimintaan sekä turvallisuustutkimuksen kehittymiseen yleisesti. 3

8 1. Johdanto Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE) on perustettu valtioneuvoston asetuksella puolustusministeriön alaisuuteen tehtävänään tukea, ohjata ja edistää yhteiskunnan kriisivalmiutta ja maanpuolustusta tukevaa tieteellistä tutkimusta. Tehtävää toteutetaan käytännössä pitämällä yhteyttä tutkimustoimintaa tuottaviin ja tarvitseviin tahoihin sekä myöntämällä rahoitusta kokonaismaanpuolustusta edistäviin tieteellisiin tutkimushankkeisiin. PLM käynnisti MATINEn toiminnan arvioinnin keväällä Arvioinnin suorittajaksi valittiin Gaia Consulting Oy. Arvioinnit ovat keskeinen osa PLM:n tutkimus- ja kehittämistoimintaa, jonka tavoitteena on hallinnonalan tasapainoisen kehittyminen varmistaminen toimintaympäristön muutosten suuntaisesti. MATINEa arvioitiin puolustusministeriön (PLM) toimesta viimeksi vuonna Nyt toteutettu arviointi on osin kehittämistoiminnan jatkumoa, jonka tavoitteena on kartoittaa MATINEn toiminnan kehitys edellisen arvioinnin jälkeen. Arvioinnissa on tuotettu tietoa MATINEn organisaatiosta, toiminnasta ja toiminnan vaikuttavuudesta. Pääpaino arvioinnissa on MATINEn laatiman tutkimuksen ja toiminnan strategian tavoitetilan toteutumismahdollisuuksien tarkastelussa ennakoivan arvioinnin valossa. Arvioinnin tulosten perusteella on annettu suosituksia toiminnan kehittämiseksi strategian tavoitetilan saavuttamiseksi. Arviointityötä on tukenut PLM:n asettama tukiryhmä, jonka kokoonpano on esitetty liitteessä 6. Luvussa 2 esitellään raportin rakenne sekä arvioinnissa käytetyt menetelmät. Luvussa 3 kuvataan tiivistetysti MATINEn toimintaa ohjaava säädöspohja, organisaatio ja keskeiset toimintatavat sekä toiminta vuosina Luvussa 4 kuvataan arviointitehtävän kannalta keskeinen MATINEn tutkimuksen ja toiminnan strategia Luvussa 5 arvioidaan MATINEn organisaatiota ja toimintaa. Arviointi perustuu hankkeessa toteutettuun kyselyyn, asiantuntijahaastatteluihin sekä asiakirja-analyyseihin. Luvussa tarkastellaan ja arvioidaan myös MATINEn rahoittaman tutkimustoiminnan painotuksia, tulosten hyödynnettävyyttä, tieteellistä vaikuttavuutta sekä tutkijaverkoston toimivuutta. Luvussa 6 tarkastellaan MATINEn nykytilaa strategian tavoitetilan kannalta. Lisäksi selvitetään mitä haasteita strategian tavoitetilan saavuttamiseksi havaittiin hankkeen aikana ja esitetään eräs ratkaisumalli tavoitetilan saavuttamiseksi. Arvioinnin yhteenveto ja suositukset esitetään luvussa 7. Arvioinnin osana suoritetun web-kyselyn tulokset on esitetty kuvina liitteessä 2, ja niihin viitataan tekstistä kuvan numerolla. 1 Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta. Tutkimuksen ja toiminnan strategia

9 2. Arvioinnin toteutus Arvioinnin kohteena on ensisijaisesti MATINEn organisaatio sekä MATINEn rahoittama tutkimus. Arvioinnin näkökulmina ovat organisaation ja rahoitetun tutkimuksen suhteet MATINEn säädösperustaisiin tehtäviin sekä strategian tavoitetilaan. Organisaation arvioinnissa tarkastellaan mm. MATINEn rakennetta, merkitystä, laajuutta, tehtäviä sekä tarkoituksenmukaisuutta. Rahoitetun tutkimuksen arvioinnissa tarkastelun kohteina ovat mm. tutkimuksen kysyntä, -tarpeet ja niihin vastaaminen, merkitys sekä hyödynnettävyys. Arvioinnissa ei oteta kantaa strategian varsinaiseen sisältöön, kuten strategisiin valintoihin. Kuvassa 2.1 on hahmotettu arvioinnin näkökulmia sekä painopistealueita. Kuva 2.1 Arvioinnin näkökulmat ja painopistealueet. Velvoitteiden täyttäminen Kokonaishyödyn maksimointi MATINE:n organisaatio MATINE:n rahoittama tutkimus Säädösperustaiset Strategian tehtävät tavoitetila 2013 Arvioinninpainopiste- suunta Rakenne, merkitys, laajuus, tehtävät ja ja tarkoituksen- tarkoituksenmukaisuus Kysyntä, tarpeet ja ja niihin vastaaminen, merkitys puolustusvoimille jakokoanaismaanpuolustukselle, kokonaismaanpuolustukselle, hyödynnettävyys Arviointia tukevaa painopistesuunta analyysiä Kyvyn toteuttaa, sitouttaa kehittyä ja uudistua kehittäminen Nykytoiminnan Vaikuttavuus Arvioinnin toteuttamistavat valittiin siten, että ne tukevat organisaation ja toimintatapojen mukauttamista strategian tavoitetilaa vastaaviksi. Keskeiseksi menettelytavaksi katsottiin mahdollisimman vuorovaikutteinen arviointi. Vuorovaikutteisuudella pyrittiin samalla jalkauttamaan MATINEn strategiaa sekä lisäämään sidosryhmien tietoutta MATI- NEsta. Vuorovaikutteisuuden toivottiin myös sitouttavan osallistuvia tahoja arvioinnin tiedonhankinnassa, analyyseissä ja johtopäätösten validoimisessa. Arvioinnin menetelmiä olivat haastattelut, kysely, asiakirja-analyysi sekä työpajatyöskentely. Hankkeen toteutus on esitetty kuvassa 2.2 5

10 Kuva 2.2 Arvioinnin toteutus A.. MATINE:n strategia ja nykyinen organisaatio Hanketietojen ja muun kirj. aineiston läpikäynti Syvähaastattelut (n. 10 kpl) Syventävät casehaastattelut (n. 10 kpl) Kysely MATINE:n jäsenille ja puolustushallinnolle MATINE:n rahoittaman tutkimuksen analyysi MATINE:n organisaation analyysi B. Tulostyöpaja keskeisille sidosryhmille Suositukset strategian toteuttamisen askelmerkeiksi organisoitumisen ja tutkimuksen suuntaamisen osalta Hanke toteutettiin kahdessa vaiheessa: A. Tiedon hankinta ja analyysi B. Johtopäätökset, niiden validointi ja raportointi. Vaiheessa A kerättiin tietoa ja arvioitiin MATINEn organisaatiota sekä rahoitettua tutkimusta. Tietoa organisaatiosta kerättiin asiantuntijahaastattelujen ja kyselyn avulla. Kysely toteutettiin Web-kyselynä, joka kohdistettiin MATINEn jäsenistölle sekä v rahoitusta hakeneille tahoille, yhteensä n. 400 hengelle. Kyselyyn saatiin n. 140 vastausta vastaten n. 30% vastausprosenttia. Kysely on esitetty liitteessä 1 ja sen vastauskooste liitteessä 2. Taustamuuttuja-analyysin perusteella kyselyn vastauskato ei vaikuta systemaattiselta, joskin todennäköisesti kyselyyn ovat vastanneet keskimääräistä aktiivisemmat kohderyhmän ja MATINEn jäsenet. 6

11 MATINEn rahoittamaa tutkimusta arvioitiin tilaajan toimittaman hankekuvaus- ja muun kirjallisen materiaalin avulla. Haastatteluiden avulla pyrittiin hahmottamaan hankkeiden yleinen merkitys kokonaismaanpuolustuksen kannalta sekä kokoamaan tietoa hankkeiden kysynnästä, tulosten hyödynnettävyydestä ja pysyvyydestä. Asiantuntijahaastatteluihin osallistui kaikkiaan 13 henkilöä, jotka on listattu liitteessä 4. Lisäksi suoritettiin 5 case-haastattelua, jotka kohdentuivat sekä hankkeen toteuttajiin että tulosten hyödyntäjiin. Vaiheen A tulosten analyysin pohjalta toteutettiin vaiheessa B työpaja ( ) keskeisille sidosryhmille. Työpajassa syvennettiin ja validoitiin A-osion tuloksia. Työpajaan osallistui 14 henkilöä. Lista osallistujista on liitteessä 5. Arvioinnin menetelmillä arvioidaan saadun suhteellisen luotettava kokonaiskuva MATI- NEn toiminnasta eri näkökulmista. 7

12 3 MATINEn nykytoiminnan ja organisaation kuvaus Tässä luvussa kuvataan MATINEn toimintaa ohjaava asetus sekä MATINEn organisaation kokoonpano, tehtävät ja toimintatavat. 3.1 Valtioneuvoston asetus maanpuolustuksen tieteellisestä neuvottelukunnasta (107/2002) MATINE on perustettu valtioneuvoston asetuksella puolustusministeriön alaisuuteen vuonna MATINEn nykytoimintaa ohjaa vuonna 2002 annettu valtioneuvoston asetus maanpuolustuksen tieteellisestä neuvottelukunnasta. Neuvottelukunnan asettamisesta vastaa valtioneuvosto ja neuvottelukunnan toimintakausi on neljä vuotta. Neuvottelukunnan tulee asetuksen mukaan koostua puheenjohtajasta sekä seitsemästä eri tieteenalaa edustavasta jäsenestä. Neuvottelukuntaan tulee myös kuulua tarvittava määrä viranomaisjäseniä. Neuvottelukunnan jäsenille on määrätty varajäsenet. Neuvottelukuntaan kuuluu lisäksi puolustusministeriön määräämä pääsihteeri sekä neuvottelukunnan määräämät sihteerit. Asetuksen mukaan MATINElle on osoitettu viisi päätehtävää: Edistää kokonaismaanpuolustusta tukevaa tutkimistoimintaa Ylläpitää yhteyksiä kokonaismaanpuolustustutkimusta tuottaviin ja tarvitseviin tahoihin Tehdä aloitteita ja rahoitusesityksiä tutkimushankkeiden toteuttamiseksi sekä huolehtia hankkeiden seurannasta ja saavutettujen tuloksien tiedottamisesta Antaa toimialaan kuuluvista asioista lausuntoja Suorittaa muut puolustusministeriön MATINElle antamat tehtävät Neuvottelukunta voi asettaa tieteen eri toimialoja edustavia asiantuntijajaostoja sekä alueellista tieteellistä toimintaa tukevia paikallisjaostoja. 8

13 3.2 Organisaatio MATINEn organisaatioon kuuluu tällä hetkellä neuvottelukunta, työvaliokunta, sihteeristö, 13 asiantuntijajaostoa ja 3 paikallisjaostoa. Neuvottelukunta on MATINEn päättävä elin. Neuvottelukunnan kokoonpano pyrkii vastaamaan MATINEn tutkimusaloja sekä toiminnan tarpeita. Neuvottelukunnalla on MATINEn työjärjestyksen mukaan vastuu suurista linjoista, tutkimusohjelmista sekä tutkimuksen painopisteiden asettamisesta. Neuvottelukunta vastaa rahoitushakemuksista ja laatii esityksen rahoituspäätökseksi. Neuvottelukunnan tehtäviin kuuluu myös jaostojen perustaminen ja niiden toimenkuviin ja tehtäviin liittyvien päätösten tekeminen. 2 Neuvottelukunnan yhteydessä toimivan työvaliokunnan tehtävänä on valmistella neuvottelukunnan kokoukset. Lisäksi työvaliokunta myöntää yli vuoden mittaisille hankkeille lisäaikaa sekä päättää tarvittaessa hankkeiden keskeyttämisestä. Työvaliokunnan tehtäviin kuuluu myös hakemusten lausunnonantajien nimeäminen, hankkeiden valvojien nimeäminen sekä tutkimusmäärärahojen hakukierroksen valmistelu ja hakuohjeen hyväksyminen. Tarvittaessa työvaliokunnassa päätetään jaostojen henkilömuutoksista kesken nelivuotiskauden. Sihteeristö koostuu tällä hetkellä pääsihteeristä, suunnittelusihteeristä ja toimistosihteeristä. Pääsihteerillä on sihteeristön päätösvalta. MATINEn toimisto on tällä hetkellä sijoitettu Pääesikunnan materiaaliosastolle. MATINEn jaostojen jäsenistöön kuuluu tieteen asiantuntijoita, elinkeinoelämän edustajia sekä virkamiehiä eri hallinnonaloilta. Asiantuntijajaostot muodostavat MATI- NEn asiantuntijaverkoston rungon ja pyrkivät toiminnallaan tuomaan MATINEn käyttöön kotimaisen ja kansainvälisen verkostoitumisen hyödyt. MATINEn asiantuntijajaostot ovat: Aluevalvontajaosto CBRN-suojelun ja -lääkinnän jaosto Elektroniikkajaosto Hallinto- ja taloustieteen jaosto Kaukokartoitus- ja geoinformaatiojaosto Kenttälääkintäjaosto Kuljetustekniikan jaosto Materiaali- ja rakenneteknologian jaosto Systeemianalyysijaosto Tekstiili- ja vaatetusjaosto Terveys ja käyttäytymistieteiden jaosto Tietotekniikkajaosto Yhteiskunnan kriisivalmiuden jaosto. 2 Valtioneuvoston asetus maanpuolustuksen tieteellisestä neuvottelukunnasta, 107/2002,

14 Asiantuntijajaostoihin kutsutaan jaoston toimialan asiantuntijoita valtakunnallisesti. Asiantuntijajaostojen jäsenistö koostuu pääsääntöisesti yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajista, kokonaismaanpuolustuksen kannalta keskeisistä viranomaisjäsenistä sekä elinkeinoelämän edustajista. Asiantuntijajaostot seuraavat oman toimialansa tieteellistä kehitystä ja toimivat tieteenalojensa aivoriihinä. Viranomaisjäsenet ja elinkeinoelämän edustajat tuovat jaostoon asiakas-, hyödyntäjä ja asiantuntijanäkökulmia. Asiantuntijajaostojen tehtäviin kuuluvat myös tutkimushanke-esityksien sekä tulosten arviointi. Paikallisjaostot toimivat Oulussa, Turussa ja Tampereella. Paikallisjaostojen toimintaajatukseen kuluu alueellisten erityispiirteiden ja -tarpeiden huomioiminen sekä yhteydenpito alueidensa yliopistoihin ja muihin tutkimustoimintaa tekeviin laitoksiin. Toimintaan kuuluu myös yhteydenpito paikalliseen elinkeinoelämään. Oulun paikallisjaoston erityispiirteisiin kuuluu arktisen sodankäynnin asiantuntijuus. Turun paikallisjaosto puolestaan pyrkii kehittämään ja edistämään Saaristomereen liittyvää asiantuntemusta. 3 Kuvassa 3.1 on esitetty MATINEn organisaatiokaavio. Neuvottelukunnassa ja jaostoissa toimii yhteensä n.300 jäsentä. Kuva 3.1 MATINEn organisaatiokaavio 4 NEUVOTTELUKUNTA Puheenjohtaja / varapuheenjohtaja tieteellisen tutkimustoiminnan yleinen tuntemus Jäsenet / varajäsenet edustavat eri tieteenaloja Viranomaisjäsenet / varajäsenet edustavat eri viranomaisia Sihteerit TYÖVALIOKUNTA Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet/varajäsenet Sihteerit ASIANTUNTIJAJAOSTOT PAIKALLISJAOSTOT Aluevalvontajaosto CBRN-suojelun ja lääkinnän jaosto Elektroniikkajaosto Hallinto- ja taloustieteiden jaosto Kaukokartoitus- ja geoinformaatiojaosto Kenttälääkintäjaosto Kuljetustekniikan jaosto Materiaali- ja rakenneteknologian jaosto Systeemialalyysijaosto Terveys- ja käyttäytymistieteiden jaosto Tietotekniikkajaosto Yhteiskunnan kriisivalmiuden jaosto Oulun paikallisjaosto Tampereen paikallisjaosto Turun paikallisjaosto TUTKIMUSHANKKEIDEN JOHTAJAT JA TUTKIJAT 3 Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta. Tutkimuksen ja toiminnan strategia

15 3.3 Toimintatavat MATINE toteuttaa säädöspohjaista tehtäväänsä pääasiassa rahoittamalla maanpuolustusta tukevaa tieteellistä tutkimustoimintaa sekä ylläpitämällä ja kehittämällä tieteellistä verkostoa. MATINEn määrärahat tulevat puolustusministeriön budjetista. MATINElle osoitettu määräraha on viimeisten vuosien ajan ollut hieman alle euroa vuositasolla. Budjetilla katetaan tutkimustoiminnan rahoitus sekä hallinnolliset kulut. Suuruusluokan kuvaamiseksi voidaan todeta, että budjetti on esimerkiksi Puolustusvoimien tutkimusmäärärahoihin, Tekesin rahoitukseen tai Suomen Akatemian tutkimusrahoitukseen verrattuna pieni. MATINEn rahoittama tutkimustoiminta on luonteeltaan ns. bottom-up tutkimusta. Tämä tarkoittaa, että tiedeyhteisö esittää tutkimushankkeita toteutettaviksi, ja MATINE valitsee tietyin kriteerein rahoitettavat hankkeet. Bottom-up lähestymistapa on ajateltu luovan hyvät edellytykset uusien ja innovatiivisten tutkimusideoiden synnylle. MATINEn rahoittamat hankkeet ovat pääsääntöisesti kestoltaan noin yksivuotisia. MATINEn hankekohtainen rahoitusosuus on euron luokkaa. Pienimmät hankkeet ovat rahoitukseltaan muutaman tuhannen euron suuruisia ja suurimmat lähes euroa. Useimmiten rahoitusmäärältään suurimmat hankkeet kestävät yli vuoden. Rahoitetut hankkeet ovat myös usein osia laajemmista kokonaisuuksista. Rahoitettuja hankkeita tarkastellaan tarkemmin luvuissa 5.2 ja 5.3. MATINEn rahoittamista tutkimushankkeista tiedotetaan MATINEn omissa sarjajulkaisuissa sekä Internet-sivuilla. Tutkijat voivat MATINEn suostumuksella julkaista tuloksiaan myös muissa julkaisuissa. Noin 7% MATINEn rahoittamista hankkeista on luottamuksellisia. 3.4 Toiminta MATINEn toiminnassa on vuosien tapahtunut merkittäviä muutoksia. Valtioneuvoston asetuksen (107/2002) mukaisesti MATINEn toimialoja alettiin ohjata kokonaismaanpuolustuksen tarpeita vastaaviksi. Toimintaa laajennettiin ja uusina tieteenaloina MATINEeen tulivat terveys- ja käyttäytymistieteet, hallinto- ja taloustieteet sekä valtiotieteet. MATINEn vuotuiset tutkimusmäärärahat ovat kuitenkin pienentyneet noin eurolla aikavälillä (Kuva 3.2). 5 5 MATINE, Toimintakertomus

16 Kuva 3.2. MATINEn tutkimusmäärärahojen kehitys vuosina Tutkimusmäärärahojen kehitys (euroa) Aineistoanalyysissä toimintakertomusten 6 perusteella voidaan todeta, että tarkastetulla aikavälillä MATINEn toiminnassa oli havaittavissa organisatorisia ja toiminnallisia haasteita. Toimintakertomuksen mukaan suurimmat ongelmat koituivat, kun pääsihteeri ja toinen toimistosihteer irtisanoutuivat vuonna MATINEn sihteeristön toimiston uudelleenjärjestelyn takia virkoja ei pantu heti uudelleen hakuun. Toiminnan edellytykset palautuivat syksyllä 2005, kun MATINEn pääsihteerin virka täytettiin uudelleen ja sihteeristö siirtyi puolustusministeriöstä pääesikuntaan Toimintakertomuksen mukaan uusi asetus vaikutti MATINEn toimintaan myönteisesti. Neuvottelukunnan tehtäväksi määriteltiin päättäminen ns. suurista linjoista kuten organisaation rakenteesta ja henkilövalinnoista, tutkimusohjelmista ja rahoitettaviksi esitettävistä hankkeista. Käytännön asiat jäivät suurilta osin työvaliokunnan vastuulle. Tarkastellulla aikavälillä MATINEssa toiminnan kehittämisen kohteiksi oli nimetty mm. tutkimustulosten hyödyntämisen tehostaminen ja tutkimustoiminnan ohjauksen ja ohjelmallisuuden kasvattaminen. Tutkimustulosten hyödyntämisen kehittämisessä painotettiin, että MATINEn tutkimustoiminta ei saa pelkästään olla tiedon jakamista ilman vuorovaikutusta. Samalla painotettiin tutkimustulosten parempaa saatavuutta ja laajempaa levitystä. 6 MATINE, Toimintakertomus

17 Tutkimustoiminnan ohjauksen ja ohjelmallisuuden kasvattamisessa painopisteeksi otettiin rahoituksen varmistaminen tärkeille hankkeille. Ajatuksena oli, että MATINEn rahoitusosuus on nähtävä siemenrahana ja hankkeille on saatava muutakin rahoitusta. Hankesalkun painotuksia kuvataan tarkemmin luvussa 5.2. Tarkastellun ajanjakson keskeisiä kehityshankkeita oli myös MATINEn tutkimuksen ja toiminnan strategian 2013 laadinnan käynnistyminen. Strategia oli ensimmäinen laatuaan, ja sen ansiokas valmistelu henkilöityi pitkälle uuteen pääsihteeriin. MATINEn strategia julkaistiin Strategiaa ja siinä asetettuja tavoitetiloja kuvataan tarkemmin seuraavassa luvussa. 13

18 4 MATINEn tutkimuksen ja toiminnan strategia 2013 MATINEn tutkimuksen ja toiminnan strategian 2013 (strategia) yleisenä päämääränä on organisaation ja sen toiminnan kehittäminen toimintaympäristön muutosten suuntaisesti. Strategiassa pyritään huomioimaan turvallisuustutkimuksen laaja-alaisuus ja rahoitusta kohdennetaan aktiivisemmin myös muihin kuin puolustusvoimien tarpeita palveleviin hankkeisiin. MATINEn strategiassa on visioitu organisaation tavoitetila vuonna Strategian tavoitetilassa korostuu viisi painopistealuetta: Tavoitetilassa MATINEn toiminta nivoutuu tiiviimmin yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiaan (YETTS). Tavoitetilassa MATINEn rahoittama tutkimustoiminta vastaa YETTS:n edellyttämään tutkimuskysyntään. MATINEn rahoituksen lisäksi hankkeilla on myös muita rahoittajia ja MATINEn verkostoa ja sen tuottamaa tutkimusta hyödynnetään eri hallinnonaloilla. Tavoitetilassaan MATINE on tunnettu ja tunnustettu asiantuntijaorganisaatio. Organisaatio on laaja, luova ja dynaaminen. MATINE toiminnalla on merkittävä vaikuttaja tutkimusyhteisön, viranomaisten ja elinkeinoelämän keskuudessa. MATINEn toiminnan avulla on edistetty suomalaisten osallistumista EUn tuella tehtävään siviiliturvallisuus- ja puolustusalojen tutkimustyöhön. EUn turvallisuustutkimusohjelmaan on kyetty vaikuttamaan siten, että se tukee myös Suomen kansallisia tavoitteita. Strategiassa tavoitetilan saavuttamisen keinovalikoimaan kuuluu MATINEn asiantuntijaorganisaation ja tutkimustoiminnan kehittäminen sekä toiminnan vaikuttavuuden edistäminen. Keinovalikoimaan kuuluu lisäksi toiminnan arviointi. Organisaation kehittämiskohteiksi katsottiin MATINEn sihteeristön resurssien varmistaminen siten, että kokoonpanoon kuuluu vähintään kaksi korkeakoulutettua asiantuntijasihteeriä (pääsihteeri ja suunnittelusihteeri) sekä toimistosihteeri. Asiantuntija- ja paikallisosastojen toiminnassa edistetään erityisesti poikkitieteellistä vuorovaikutteisuutta ja jaostojen välistä yhteistyötä. Toiminnan vaikuttavuutta edistetään mm. parantamalla näkyvyyttä julkisuudessa. Käytännön esimerkeiksi katsottiin jaostojen ja tutkimusryhmien järjestämät seminaarit, julkaisutoiminnan kehittäminen sekä tutkimustulosten käytettävyyden ja hyödynnettävyyden kehittäminen. Yhteyksiä luodaan myös jäsenten omien verkostojen avulla kansainvälisiin sidosryhmiin. 14

19 5 MATINEn ja sen toiminnan arviointi Tässä luvussa arvioidaan MATINEn organisaatiota ja toimintaa Arvioinnin näkökannat perustuvat hankkeen tiedonhankintaan haastatteluin, kyselyllä ja asiakirjaanalyysillä. Kunkin alaluvun lopussa esitetään yhteenvetävä johtopäätös alaluvussa arvioidusta kokonaisuudesta. Johtopäätöksiin liittyviä suosituksia annetaan luvussa Organisaatio ja toimintamuodot Organisaatio Organisaatioon, toimintaan ja verkostoitumiseen liittyvät teemat ovat MATINEn osalta osin päällekkäisiä, joten osin samoja asioita käsitellään myös luvussa ja Arvioinnin haastatteluissa ja kyselyssä käy selkeästi ilmi, että MATINEn organisaation vahvuutena pidetään sen hyvää kykyä verkostoitua ja koota maanpuolustushenkisiä tutkijoita. Organisaation muoto, toiminnan jäykkyys ja päätöksentekomenetelmien raskaus jäsenistön näkökulmasta kyseenalaistettiin kuitenkin useaan otteeseen. Kyselyn tulokset organisaation toiminnasta (kuva L5) osoittavat kehitystarpeita mm. seuraavilla osa-alueilla: Tutkijakentän innostaminen hakemaan hankerahoitusta Hankkeiden tulosten levittäminen Tutkimustarpeiden ja -kysynnän kartoittaminen Uusien tutkimuksen mahdollisten tuottajien hankkiminen Uusien tutkimuksen hyödyntäjien ja rahoittajien hankinta. Keskeinen tulosten taustatekijä on organisaation resurssipula sekä verkostoon kuuluvien henkilöiden jatkuvasti kapenevat mahdollisuudet tehdä vapaaehtoistyötä. Tätä käsitellään laajemmin luvussa Organisoituminen tieteenalajaostoiksi edustaa voimakasta tarjontalähtöisyyttä ja korostaa toiminnan bottom-up -luonnetta, mutta esimerkiksi tutkimustarpeiden ja -kysynnän kartoittamisen sekä uusien tutkimuksen hyödyntäjien ja rahoittajien hankinnan tai painopistealueiden ilmaisemisen kannalta nykyinen jaostojako ei välttämättä ole paras mahdollinen. Luvussa 4 käsitellyn strategian tavoitetilan saavuttamisen kannalta nämä toiminnot näyttäisivät olevan kuitenkin tärkeässä roolissa. Myös poikkitieteellisyyden vahvistamisen kannalta jako on kyseenalainen, sillä jaostojen välinen yhteistyö on vaisua. MATINEn jaostossa on mahdollista olla jäsenenä tuntematta juurikaan muiden jaostojen kokoonpanoa tai toimintaa. Organisoituminen laajemmin poikkitieteelliseksi organi- 15

20 saatioksi saattaisi myös vaikuttaa tutkijakentän innostamiseen ja uusien toimijatahojen tunnistamiseen avaamalla täysin uusia tutkimuskysymyksiä. Osa temaattisista jaostoista edustaa aloja, joita on kumppanoitu ulos puolustushallinnon toiminnasta. Näillä aloilla toiminnalla voidaan siis saavuttaa hallinnonalan asiakkuutta ajatellen hyötyjä vain hankintaosaamiseen liittyen. MATINEn paikallisjaostojen hyödyllisyys näyttäisi haastattelujen ja kyselyn perusteella jakavan mielipiteet. Jaostoilla on kuitenkin hyvät mahdollisuudet toteuttaa alueellista verkottumista ainakin henkilötasolla. Vaikka jaostojen toiminta ei tämän syvempään yhteistyöhön koskaan johtaisikaan, alueellisten verkostojen ylläpitämisen ja kehittämisen kannalta paikallisjaostoilla on oma merkityksensä, jota ei tule väheksyä. Yhteenvetona voidaan todeta, että nykyinen organisaatio on looginen tieteenalahakemisto, josta asiantuntemus pystytään paikallistamaan helposti. Toisaalta organisaation kyky kartoittaa tutkimuskysyntää, vastata sen muutoksiin ja määrittää tai ilmaista painopistealueita ketterästi on kuitenkin ilmeisen rajallinen Toiminta Toiminnan kannalta tarkastelujakso on ollut MATINElle haasteellinen. Henkilövaihdokset ja MATINEn sihteeristön sijoituspaikan vaihtuminen ovat jopa lamanneet organisaation toimintamahdollisuuksia. Osin näistä syistä toimintasuunnitelmissa tavoiteltu ohjelmallisuuden kasvattaminen, hankkeiden ohjauksen tehostaminen ja tulosten levittämisen lisääminen ja parempi hyödyntäminen eivät näytä täysin toteutuneen suunnitellulla tavalla. Merkittävä kehitysaskel toiminnassa oli tutkimuksen ja toiminnan strategian valmistelu. Strategiatyö näyttää osin aktivoineen organisaatiota. Kuitenkin vain n. puolet kyselyyn vastanneista tahoista tunsi strategian sisällön ja 20 % ei tiennyt edes sen olemassaolosta. Olisiko strategian valmistelun pitänyt olla vielä vuorovaikutteisempaa? Todennäköisesti tunnettuustulos kuvaa kuitenkin pääasiassa vapaaehtoisorganisaation haasteita ja yleistä aktiivisuustasoa. Kyselyn kommentteja ryhmiteltäessä keskeisimpinä toiminnan heikkoutena (ks. kuva L5) nousevat esiin mm. seuraavat tekijät: Sisäinen viestintä ja tiedonkulku organisaatiossa toimivat heikosti. Verkoston jäsenet käsittelevät hakemuksia ja antavat suosituksia, mutta eivät kuule välttämättä rahoituspäätöksistä, hankkeista, niiden edistymisestä tai niiden tuloksista mitään. Vastaavasti tutkimuksen seuranta, valvonta ja tulosten hyödyntäminen jäävät vähäiseksi. Usean vastaajan mielestä puolustusvoimien tarpeista ei tiedoteta tarpeeksi hyvin tai ne eivät ole selvillä. Ulkoinen viestintä MATINEsta sidosryhmille on heikkoa. Pelkästään esimerkiksi tiedot rahoituksen hakuajoista välittyvät vastaajien kommenttien mukaan yliopistoil- 16

21 le vaihtelevasti. Tunnettuus tutkimuskentällä on pientä, mikä vaikeuttaa MATINEn markkinointia. Vapaaehtoistyön ajankäyttö: Muodollisten asioiden hoitamista vapaaehtoistyönä pidettiin erityisen kyseenalaisena, koska palkkatyöstä ja vapaa-ajalta on yhä vaikeampi irrottautua vapaaehtoistyöhön. Osin ilmeisesti näistä syistä hankerahoitusmekanismeja ja muita päätöksentekojärjestelmiä pidetään ylimitoitettuina jaettaviin rahamääriin nähden. Vapaaehtois- ja oto-työn haasteet korostuvat erityisesti jaostojen puheenjohtajien ja sihteerien osalta. Hankerahoituksen kanavointi on MATINEn eräs ydintoiminto, ja verkostoa parhaiten motivoiva tekijä on tiedon saanti ja MATINEn tuki hankkeiden toteuttamisessa (ks. kuva L6 ja luku 5.3.3). Tätä taustaa vasten arvioidut puutteet sisäisessä viestinnässä ja tutkimuksen seurannassa ovat huolestuttavia. Ulkoisen viestinnän tämänhetkinen minimaalisuus puolestaan muodostaa merkittävän esteen toiminnan kehittämiselle strategian tavoitetilan suuntaan. Eräänä yhteisenä nimittäjänä tulosten taustalla on selkeästi raha- ja henkilöresurssipula luvun lopun neljästä MATINEn vakituisesta virasta on tultu nykyiseen 2,5 virkaan. Nykyisten kaavailujen mukaan suunnittelusihteerin jäädessä eläkkeelle vuoden 2008 lopussa virat supistettaisiin 1,5:een. Tällä suunnitelmalla MATINEn olemassaolo vaarantuu, sillä vapaaehtoisuuteen perustuvalla työllä ei voida ajatella paikattavan edes tässä esille tulleita selkeitä viestinnän kehittämistarpeita saati kehitettävän toimintaa yleisesti. Arvioinnin palautteen perusteella MATINEn sihteeristön minimivahvuuden tulisi olla 3 täysipäiväistä henkilöä, joista yhden tulisi olla viestinnän erityisosaaja. Virkojen perustamisen rajauspaineiden kannalta ehkä realistisempi vaihtoehto olisi kahden täysipäiväisen viran säilyttäminen ja resurssien varaaminen viestintäpalveluiden hankkimiseen joko ostopalveluna tai yhteistyössä PLM:n ja PE:n viestintäyksiköiden kanssa. Lisäksi yleissihteeriä valittaessa voitaisiin painottaa viestinnällistä osaamista. On kuitenkin huomattava, että viestintään liittyen organisaation riittämättömien resurssien lisäksi toinen selittäjä on ehkä vanhakantaiseksikin luonnehdittava organisaatiota läpileikkaava näkökulma, jonka mukaan kaiken tämäntyyppisen toiminnan julkisuus olisi jonkinlaisella harmaalla alueella. MATINEn julkisuuspolitiikka olisikin muotoiltava esimerkiksi tiedotusstrategiaan ja jäsenet tulisi sitouttaa toteuttamaan sitä. Yhteenvetona voidaankin todeta, että sisäisen ja ulkoisen viestinnän resurssit ovat tällä hetkellä liian pienet tuottamaan lisäarvoa MATINEn toiminnasta ja verkostoon kuulumisesta. Sisäisen viestinnän kehittäminen motivoisi organisaatiota, ja ulkoisen tiedotuksen kehittäminen puolestaan edistäisi toiminnan vaikuttavuutta. Ensimmäisenä viestinnän kehittämisen toimenpiteenä MATINEn tulisi linjata julkisuuspolitiikkansa ja sitoutua siihen. 17

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.!

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.! HAKUOHJEET 2014 Tiina ja Antti Herlinin säätiön ensimmäinen hakuaika järjestetään 1.-30.11.2014. Säätiö vastaanottaa avustushakemuksia sekä yhteisöiltä että yksityishenkilöiltä. Avustuksia myönnetään säätiön

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi Susan Kuivalainen Arvioinnin sisältö ETK tilasi ulkoisen arvioinnin tutkimustoiminnastaan keväällä 2013. Arvio tutkimustoiminnasta yleisesti ja painopistealueittain

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Strateginen tutkimusavaus Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus Tekesissä 21.8.2012 Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010 Riitta Mustonen 1 12.5.2010 FIRI 2010 -haun tutkimus- ja innovaatiopoliittiset perusteet Osa kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa; tutkijat

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Selvityksen tulokset

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Selvityksen tulokset Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Selvityksen tulokset Antti Pelkonen & Mika Nieminen VTT Sidosryhmien kuulemistilaisuus korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Periaatteet ja käytännöt Elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus Sisältö Tekesin rahoittaman tutkimusprojektin roolit ja tehtävät

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Huippuyksikköohjelmien viestintä

Huippuyksikköohjelmien viestintä Huippuyksikköohjelmien viestintä 14.12.2011 Riitta Tirronen 1 1 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Kehittämisprosessi Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus Projektitoiminnan ulottuvuudet Johtamisjärjestelmä

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet.

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. 22.9.2011 Promenade Research 1 Promenade Research Oy Asiantuntevin

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 19/2015 13.04.2015

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 19/2015 13.04.2015 Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 29 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelman rahoittaman 6Aika-strategian Avoin osallisuus -kärkihankeen hakemukseen HEL 2015-004216 T 02 05 02 Päätös

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA 1 Sisällysluettelo Viestinnän strateginen rooli...1 Puolustushallinnon visio, arvot ja perustoiminnot...1

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot