JULKISEN RUOKAPALVELUN TALOUDEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JULKISEN RUOKAPALVELUN TALOUDEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN"

Transkriptio

1 JULKISEN RUOKAPALVELUN TALOUDEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN Jussi Rissanen Opinnäytetyö Kesäkuu 2005 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) RISSANEN, Jussi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 57 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Työn nimi Salainen saakka JULKISEN RUOKAPALVELUN TALOUDEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN Koulutusohjelma Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma Työn ohjaaja SAURANEN, Leena Toimeksiantaja(t) Tiivistelmä Työssä perehdyttiin julkisen ja yksityisen ruokapalvelun talouden seurannan ominaispiirteisiin. Työn avulla julkinen ruokapalvelu voi parantaa talouden seurantaansa yksityisen ruokapalvelun käyttämin keinoin. Työ toteutettiin laadullisen tutkimusmenetelmän keinoin. Tutkimus toteutettiin kyselyllä 33:lle julkisen ruokapalvelun esimiehelle sekä yksityisen ravintolan esimiehen haastattelulla. Haastateltavana oli myös Jyväskylän kaupungin ruokapalvelun, Kylän Kattauksen liikelaitosjohtaja. Tutkimuksen aiheena olivat esimiesten käyttämät talouden seurantajärjestelmät. Samalla perehdyttiin julkisen ja yksityisen ruokapalvelun talouden seurannan teoriakuvaukseen reaalimaalimasta ja varmistettiin teorian paikkansapitävyys myös käytännön työelämässä. Tutkimuksen tuloksia olivat kuvaukset eri tyyppisistä talouden seurantamenetelmistä sekä niiden käyttömahdollisuudet talouden seurannassa. Samalla selvitettiin julkiseen ruokapalveluun liittyviä ongelmia ja kehitettiin vaihtoehtoisia talouden seurantamenetelmiä julkiselle ruokapalvelulle. Työn avulla julkisen ruokapalvelun esimies on kykenevä laajentamaan talouden seurantamenetelmiään ja näin parantamaan kilpailumahdollisuuksiaan ruokapalvelualalla. Työ on apuväline julkisen ruokapalvelun toimipisteelle, mikäli se aikoo laajentaa talouden seurantamenetelmiään tai mahdollisesti vaihtaa toimintansa liikelaitostyyppiseksi. Avainsanat (asiasanat) Ruokapalvelu, Taloushallinto ravitsemisala, Tunnusluvut, Julkiset liikelaitokset Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) RISSANEN, Jussi Type of Publication Bachelor s thesis Pages 57 Confidential Language Finnish Title Until THE MANAGEMENT OF FINANCES IN PUBLIC FOOD SERVICE Degree Programme Degree Programme in Service Management Tutor SAURANEN, Leena Assigned by Abstract The thesis focused in the distinctive characteristics of the management of finances in public and private food services. The main aim was to develop the management of finances in public sector by using the means of private food services. The study was inducted using methods of quality research. The targets of the research were the tools for the management of finances in public and private food service companies in addition manager of Jyväskylä food services, Kylän Kattaus, was interview. Theoretical information in the management of finances in public and private food services was used and compared to business practices. The results of the study were the descriptions of different kind of ways to follow the company s management of finances and their application in practice. With the help of this study supervisors in public service business are able to improve their management of finances and add their competitiveness in service business. The conclusions included methods on how management of finances can be applied to the public food services. This study is a tool for a public food service unit if it desires to improve its management of finances Keywords Food services, Management of finances, Characteristic numbers, Public business, Miscellaneous

4 SISÄLTÖ 1 1 JOHDANTO JULKINEN RUOKAPALVELU Ruokapalveluiden luokittelu ja toimintamallit Ruokapalveluiden kehityslinjat Palvelutuotannon kilpailuttaminen JULKISEN RUOKAPALVELUN TALOUDEN SEURANTA Suoritteiden laskenta Kannattavuuden ja taloudellisuuden seuraaminen Julkisen ruokapalvelun nykytila ja kehitysnäkymät TALOUSHALLINTO YRITYKSEN TOIMINTOJEN APUNA Laskentatoimi yrityksessä Kannattavuus ja taloudellisuus Katetuottolaskenta Maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden mittaamisen tunnuslukuja Myyntitavoitteen määrittäminen Budjetointi Ravintola-alan toimialojen kustannusrakenteet Yksityisen ravintola-alan talouden seuranta ORGANISAATION SUORITUSKYVYN MITTAAMINEN Suorituskyvyn mittaamisen prosessi Mittaamisen käsitteitä Aineeton pääoma ja organisaation suorituskyky Mittareiden luokittelu ja vaatimukset Balanced Scorecard organisaation suorituskyvyn mittaristona JULKISEN RUOKAPALVELUN KYSELYT Tutkimuksen taustaa Julkisten ruokapalveluiden erikoistumisopintojen kysely Talouden seurantamenetelmät Seurantajärjestelmien toimivuus Talouden seurannan kehittäminen Julkisten ruokapalveluiden erikoistumisopintojen toinen kysely Talouden seurantamenetelmät Seurantamenetelmien toimivuus Talouden seurannan kehittäminen Aineiston analysointi Aineiston luotettavuus...42

5 7 KYLÄN KATTAUKSEN LIIKELAITOKSEKSI MUUTTUMINEN Toiminnan muutosprosessi Liikelaitostoiminta ruokapalveluissa Muutoksen toteuttaminen Talouden seurantajärjestelmien muutos ja nykytila Talousarvion ja budjetin laadinta Haastattelun analysointi POHDINTA...49 LÄHTEET...55 LIITTEET...56 Liite 1 Ensimmäinen kyselylomake...56 Liite 2 Toinen kyselylomake...57 TAULUKOT Taulukko 1. Kustannusrakenteet toimialoittain

6 3 1 JOHDANTO Työn tarkoituksena on tutkia julkisen ja yksityisen ruokapalvelun taloudellisen toiminnan ominaispiirteitä sekä pyrkiä parantamaan julkisen ruokapalvelun talouden seurantamenetelmiä ottaen vaikutteita yksityisen puolen talouden seurantamenetelmistä. Julkisella ruokapalvelulla tarkoitetaan toimipisteitä, jotka huolehtivat ruokapalveluista kaupungin hallintavallan alaisuudessa. Julkisen sektorin toiminnan perusajatuksena on pyrkimys kansalaisten hyvinvointiin, kun taas yksityisen sektorin yritystoiminnalla tarkoitetaan liikevoittoa tavoittelevaa ja taloudellista hyötyä hakevaa yritystä. Julkisella sektorilla taloudellisten arvojen lisäksi tärkeitä asioita ovat laajemmat yhteiskunnalliset tavoitteet. Julkisen ruokapalvelun päämäärinä ovat hyvinvoinnin tuottaminen ja kunnallisten peruspalveluiden turvaaminen. Kunnissa ruokapalvelulla on etukäteen laadittu budjetti, jonka perusteella ruokapalvelu voi käyttää kunnan varoja. Nykyinen kuntien ruokapalveluiden budjetointi perustuu asiakasmääriin sekä edellisten vuosien talousarvioihin sekä niiden toteutumiseen. Uuden tyyppisellä talouden seurannalla on kunnallisessa toiminnassa hyvin vähän tilaa. Kuitenkin laskelmia pystytään tekemään, vaikka niiden perus teella kunnallisen ruokapalvelun budjettia koskeva muutos olisi vähäistä. On kuitenkin kiinnostavaa seurata julkisen ruokapalvelun taloudellisuutta yksityisen ruokapalvelun talouden seurantamenetelmillä, jolloin toiminnan vertaaminen muihin ruokapalvelun tuottajiin helpottuu. Taloudellisten asioiden esiin nostaminen ja voimakkaampi painottaminen ovat hieman hankalaa julkisen puolen yhteiskunnallisten tavoitteiden takia, mutta kilpailutilanteeseen on hyvä varautua pystymällä esittämään tunnuslukuja oman toiminnan taloudellisuudesta. Tulen perehtymään julkisen ruokapalvelun talouden seurantaan tutkimalla julkista ruokapalvelua koskevaa kirjallisuutta sekä tutkimukseni avulla, jonka kohteena ovat julkisen ruokapalvelun piirissä toimivat esimiehet. Ensin perehdyn kirjallisuuden avulla, miten julkisen ruokapalvelun puolella taloudellisuutta seurataan. Sen jälkeen selvitän laadullisella tutkimuksella, millä tavoin julkisen ruokapalvelun toimipisteet käytännössä seuraavat taloudellisuuttaan. Tutkimuksessani selvitän, miten esimiehet seuraavat toiminnan taloudellisuutta ja mitä kehitettävää he seurantajärjestelmiin haluaisivat. Tutkimuksen kohderyhmänä on kaksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun

7 julkisen ruokapalvelun erikoistumisopintojen ryhmää. Ryhmäläiset toimivat pääasiassa julkisen ruokapalvelun piirissä esimiestehtävissä omissa toimipisteissään. 4 Seuraavaksi työ etenee yksityisen puolen talouden seurantajärjestelmien ominaispiirteisiin. Niiden soveltuvuutta pohditaan julkisen ruokahuollon talouden seurannan apuvälineenä. Samalla käsitellään myös seurantajärjestelmien kehittämistä toiminnan parantamiseksi. Toiminnan taloudellisuuden seuraaminen ja seurantajärjestelmien laadinta ja niiden tuoman tiedon käyttäminen toiminnan kehittämiseksi on tärkeää. Järjestelmien tuomalla tiedolla voidaan toimintaa analysoida ja havaita toiminnan virhekohdat riittävän ajoissa, jolloin toiminnan korjaamiseen jää vielä aikaa. Työhön liittyy myös haastattelu, joka käsittelee julkisen ruokapalvelun toimipisteen siirtymistä liikelaitokseksi. Haastateltavana on ollut Jyväskylän kaupungin ruokapalvelun, Kylän Kattauksen, johtaja Sirkka-Liisa Ahonen. Haastattelun tarkoituksena on selvittää julkisen ruokapalvelun kehittymistä liikelaitostoimintaan siirryttäessä. Julkisen puolen liikelaitostoiminta on tällä hetkellä talouden seurantamenetelmiltään ja liiketaloudellisilta ajatuksiltaan lähimpänä yksityisen puolen talouden yritystyyppistä toimintaa. Julkisen ruokahuollon on valmistauduttava tulevaisuudessa yhä vaativampaan kilpailuun ruokapalveluiden tuottajien kesken, joten toimintaan on otettava mukaan uudenlasta taloudellista ajattelua. Liiketaloudellisen ajattelutavan avartaminen auttaa silloin, kun ruokapalvelutoiminta kilpailutetaan kunnan toimesta kaikkien halukkaiden palvelun tuottajien kesken. Tämänhetkiset kehittämisen kohteet ovat taloudellisen ajattelutavan muuttaminen liiketoiminnallisempaan suuntaan ja mahdollisen saavutetun vo i- ton käyttäminen oman toiminnan kehittämiseen tulevaisuuden toiminnan varmistamiseksi. Työ toimii virikkeenä herättämään kiinnostusta vaihtoehtoisiin toimintatapoihin. Nykyään jokaisella alalla kilpailu on kovaa, joten myös julkisen ruokapalvelun toimipisteiden on kiinnitettävä huomiota toimintaansa. On muistettava, että myös julkisen ruokapalvelun omat talouden seurantajärjestelmät ovat pitkällä, mm. suoritelaskelmien ja toimintolaskelmien suhteen, mutta silti kannattaa kokeilla myös vaihtoehtoisia talouden seurantamenetelmiä. Työn tarkoituksena on tutkia julkisen ja yksityisen ruokapalvelun talouden seurannan ominaispiirteitä ja pyrkiä niitä yhdistelemällä kehittämään julkisen ruokapalvelun talouden seurantajärjestelmiä uudella, liiketoiminnalli-

8 sella tavalla. Tulevaisuudessa kasvavan kilpailun takia on liiketoiminnallisen ajattelun lisääminen myös julkisen puolen toiminnassa tärkeää. 5

9 6 2 JULKINEN RUOKAPALVELU Julkinen ruokapalvelu on kuntien tuottama palvelu asukkailleen. Ruokapalvelu liittyy kuntalaisten peruspalveluihin. Ruokapalvelun tarkoituksena on tuottaa asiakkaiden tarpeista lähteviä laadukkaita, ravitsemuksellisesti täyspainoisia ateriapalveluja tehokkaasti ja taloudellisesti. Kun puhutaan hyvinvoinnin tuottamisesta, on muistettava julkisen ja yksityisen sektorin erilaiset peruslähtökohdat Yksityinen palveluntuottaja ei lähtökohtaisesti perusta toimintaansa oikeudenmukaisuuteen tai tasa-arvoon, vaan taloudellisen kannattavuuden arviointiin. Julkisen ja yksityisen sektorin erilaisuuden tunnustaminen on lähtökohta sille, että kaikkia yksityisen sektorin toimintatapoja ei voida sellaisenaan siirtää julkiseen hyvinvointipalveluiden tuottamiseen. Uusia toimintamalleja voi hyödyntää niiltä osin kuin ne ovat sovellettavissa julkisen ruokapalvelun olosuhteisiin, mutta on valittava tarkasti mihin toimenpiteisiin ryhdytään pitkällä aikavälillä. Julkisen ruokapalvelun taloudellisuutta on seurattava ja toimintaa kehittettävä silloin, kun kehittäminen on mahdollista. Mikäli kunta joutuu luovuttamaan ruokapalvelunsa jonkun muun hoidettavaksi, on se menettänyt suuren osan niistä mahdollisuuksista vaikuttaa asioihin, jotka sillä on aikaisemmin ollut. Siksi toiminnalle pitää miettiä vaihtoehtoisia kehitystapoja ulkoistamisen sijaan.(kunta-alan ammattiliitto 2005.) 2.1 Ruokapalveluiden luokittelu ja toimintamallit Nykyään kuntien ja kuntayhtymien ruokapalveluita voidaan talouden ja toiminnan itsenäisyyden suhteen luokitella neljään erityyppiseen toimintamalliin. Toimintamallit tämänhetkisessä määräjärjestyksessä ovat: 1. Määrärahasidonnainen yksikkö 2. Nettobudjetoitu tulosyksikkö 3. Kunnallinen liikelaitos 4. Kunnallinen yhtiö. (Ruokapalvelun kehityssuunnat 2002,18.)

10 7 Liiketoiminnan tarkoituksena on kattaa tavaroiden ja palveluiden myynnillä kokonaan tai osittain niistä aiheutuvat menot. Kunnan tai kuntayhtymän liiketoiminnan talouden ohjaus voidaan järjestää eri tavoin. Yleisin kunnallisen ruokapalvelun muoto on määrärahasidonnainen yksikkö. Määrärahasidonnaista yksikköä kuvaava toiminta on kunnan budjetissa määrätty menoerä käytettäväksi ruokapalveluun. Nettobudjetoidun yksikön toiminnassa otetaan huomioon vaikutusperiaate. Tällöin tulosalueen katsotaan olevan vastuussa vain niistä menoista ja tuloista, joihin se voi vaikuttaa. Talousarviossa määritellään taloudellisten tavoitteiden lisäksi toiminnalliset tavoitteet, joiden pohjalta varataan niiden vaatimat määrärahat ja tehdään tuloarviot. Nettoperiaate määräytyy, kun kunnanvaltuusto päättää talousarviossa toiminnan menojen ja tulojen erotuksen eli toimintakatteen joko määrärahana tai tuloarviona. Nettobudjetoinnin etuja ovat lisääntynyt liikkumavara toiminnassa sekä kuuluminen kunnan talousrakenteeseen. Nettobudjetointi auttaa tehostamaan yksiköiden toimintaa ja tästä johtuen parantamaan kunnan taloutta. Nettobudjetoitu yksikkö kykenee huole h- timaan paremmin juuri siitä kohderyhmästä mikä sille on tarkoitettu. Tällöin myös henkilöstö tuntee kohderyhmänsä paremmin ja kykenee toimimaan tehokkaammin. Toimintaa selkeyttämään ja ohjaamaan laaditaan ruokapalvelulle oma toiminta-ajatus, arvot ja visio. (Ruokapalvelun kehityssuunnat 2002,20.) On myös mahdollista eriyttää liiketoiminta talousarvioon itsenäisenä kokonaisuutena. Tällöin toimintaa kutsutaan liikelaitokseksi. Sillä on oma osansa kunnan hallinnossa ja taloudessa, omine kirjanpitoineen ja tilinpäätöksineen. Tämä ei ole kuitenkaan sama asia kuin yksityisesti toimiva liiketoiminta, sillä se ei ole yritystoiminnallisella tavalla kirjanpitovelvollinen tai oikeushenkilö. (Ruokapalvelun kehityssuunnat 2002,19.) Liikelaitos on liiketoimintaa harjoittava kunnan toimintayksikkö. Sen keskeisiä toimintaperiaatteita ovat menojen kattaminen maksutuloilla, investointien kattaminen maksutuloilla pitkällä aikavälillä, oma tuloslaskelma ja tase sekä talouden ja toiminnan itsenäisyys. Liikelaitos kuuluu kunnan organisaatioon, ja kunta voi asettaa siihen sijoitetulle pääomalle tuottotavoitteita. Samaan aikaan liikelaitoksen käytössä oleva omaisuus on kunnan omistuksessa. Liikelaitoksella on oma talousarvionsa, joka esitetään kunnan talousarvion liitteenä. Kunnallinen liikelaitos noudattaa julkisista hankinnoista säädettyjä lakeja. (Ruokapalvelun kehityssuunnat 2002,21.)

11 2.2 Ruokapalveluiden kehityslinjat 8 Kuntatyössä ruokapalvelualaa kehitetään jatkuvasti. Yhä useampi ruokapalvelua tuottava taho eriytetään omaksi tulosjohdetuksi alueeksi. Erityisesti pienissä kunnissa ha e- taan ratkaisua, joka organisoisi hajallaan olevan ruokapalveluiden tuottamisen. Nykyisissä ruokapalveluorganisaatioissa haetaan kehitystä resurssien hallinnassa, toimintaväljyydessä sekä talouden vastuullisuudessa. Pyrkimys on parantaa asiakkaan mahdollisuuksia vaikuttaa palveluun sekä selkiyttää ruokapalvelun roolia ruokapalveluketjussa. (Ruokapalvelun kehityssuunnat 2002,46.) Tämänhetkinen kehityssuunta riippuu kilpailuttamisen kiihtymisestä sekä mahdollisesta verkostoitumisesta ruokapalveluiden tuottamisessa. Useimmiten kilpailuttamisella pyritään saamaan säästöjä. Suurin osa kuntien ruokapalveluista on niukasti resur s- soituja, joten silloin tiukat säästöt ovat ylimitoitettuja. Samalla on muistettava kunnan talouden kannalta ruokapalvelun työllistävä vaikutus ja sen vaikutus kunnan talouden muodostumiseen. Kuntapalveluiden vähentyminen ja niiden siirtyminen ulkopuolisten huolehdittaviksi vaikuttaa pitkällä aikavälillä kunnan talouteen myös eläkepoliittisessa näkökulmassa. Kilpailutettaessa on muistettava suosia ennemmin pitkiä sopimuksia, sillä silloin luodaan paremmat edellytykset investoinneille, mikä auttaa toimintaa pysymään vaaditulla kehityksen tasolla. (Ruokapalvelun kehityssuunnat 2002,47.) Yhteistyö kunnan omien yksiköiden, muiden kuntien, eri alueiden ja seutuyhteisöjen kesken on monipuolistumassa ja lisääntymässä. Perinteisesti yhteistyössä on tehty yhteisiä hankintoja. Nykyään myös asiantuntijuuden hankinnassa ja tuotannon yhteistyössä ollaan kehittämässä yhteistyötä. Verkostointia sekä tilaus- ja toimituskanavia kehittämällä pyritään mahdollistamaan lähellä tuotettujen raaka-aineiden suurempi käyttö ja turvaamaan lähiseuduille työpaikkoja myös tulevaisuudessa. Verkostoitumisen takaamiseksi on kehittävä mahdollisia hankerahoituksia sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa myös jatkossa. (Ruokapalvelun kehityssuunnat 2002,47.) 2.3 Palvelutuotannon kilpailuttaminen Julkisen ruokatuotannon toiminnan ulkoistaminen on ollut vähäistä. Ulkoistaminen tulee lisääntymään tulevaisuudessa useilla aloilla, myös ruokapalveluissa. Toiminnan kannattavuutta mitattaessa ja kunnan toimintoja kehitettäessä myös kilpailuttaminen

12 9 on otettava huomioon. Suurissa kunnissa suhtaudutaan pieniä kuntia myönteisemmin kilpailuttamiseen. Pienissä kunnissa ei ole riittävästi palvelun tarjoajia tai toiminta ei pienuutensa takia kiinnosta palvelun tarjoajia. Myös henkilöstöpoliittiset kysymykset nousevat pienissä kunnissa helpommin pintaan. Silloin pelätään työpaikkojen menetystä. (Ruokapalvelun kehityssuunnat 2002,35.) Kokemukset kilpailuttamisesta herättävät voimakkaita reaktiota sekä puolesta että vastaan. Kilpailu edistää kustannustehokkuutta ja palvelun laatua, kuitenkin samaan aikaan mahdollisesti heikentäen palvelua ja lisäämällä epävarmuutta hyvinvointipalveluiden tarjonnassa. Tähänastiset kokemukset kilpailuttamisesta kunnissa ovat sekä myönteisiä että kielteisiä. Myönteisiä kokemuksia ovat kustannussäästöt, kilpailun uhan aiheuttama kunnallisen ruokahuollon toimintojen tehostuminen ja ruokatuotannon selkeämpi määrittely palvelun tarjoajilta ja käyttäjiltä. Kielteisiä kokemuksia kilpailuttamisen vaikut uksista ovat työmotivaation ja palvelun laadun laskeminen ja ongelmat asiantuntemuksessa sopimuksia ja tarjouspyyntöjä laadittaessa. (Ruokapalvelun kehityssuunnat 2002,35 36.) Kilpailuttamisella on omat edellytyksensä, vaaransa ja ongelmansa. Kilpailuttaminen ei saa olla itsetarkoitus. Toiminnalle on oltava perusteltu poliittinen päätös, jolle on selkeät tavoitteet. Kilpailuttamisen hoitaa sen osaava taho ja sillä on oltava käytössä perustiedot toiminnasta ja sen tavoitteista. Kilpailuttamispäätöstä tehtäessä on otettava huomioon kilpailutettavan palvelun todellinen markkinatilanne. Samalla on oltava selvillä mihin kustannustekijöihin kilpailuttamisella pyritään vaikuttamaan. (Ruokapalvelun kehityssuunnat 2002,39.) 3 JULKISEN RUOKAPALVELUN TALOUDEN SEURANTA 3.1 Suoritteiden laskenta Yritystoiminnassa on tärkeää tietää miten toiminnan tulot ja menot rakentuvat. Myös julkisen ruokatuotannon on pystyttävä todentamaan sekä esittämään käytännössä jollakin tavalla kilpailukykynsä. Tähän tarkoitukseen on kehitetty suoritelaskenta. Suoritelaskennan käsite tarkoittaa keittiössä tuotettavien tuotteiden määrittämisen suorit-

13 10 teiksi, joiden avulla voidaan verrata keittiöiden toimintaa. Suoritemittarin asteikolla lounas saa arvon yksi (1,00) oppilaitoksissa, päiväkodeissa ja kokopäivähoitolaitoksissa. Muiden ruokapalvelutuotteiden arvot määritellään erikseen suhteellisena osuutena lounaasta. (Efektia 1997, 14.) Sen jälkeen suoritteiden määrää verrataan saatuun rahamäärään, osuuteen kunnan budjetissa tai liikevaihtoon. Kunnalliset ruokapalvelutoimipisteet voivat erota toisistaan paljon. Toimipisteet eroavat toisistaan toimintatavoillaan, asiakasmäärillään sekä asiakasrakenteellaan. Suoritelaskennan avulla pyritään eri toimipisteitä ja niiden tuloksia saamaan vertailukelpoisemmiksi. Suoritteiden yhteismitallistaminen onnistuu muunto ja painokertoimilla. Toiminnan tuloksen muodostumisen vertailua tulee harjoittaa eri toimipisteiden välillä. Lisäksi tulee seurata myös omaa vuotuista kehitystä. Seurattavia kohteita ovat taloudellisuus sekä tuottavuus. Taloudellisuus ilmaisee miten paljon rahaa on käytetty suoritteiden aikaan saamiseksi. Tuottavuus ilmaisee suoritteiden ja tuottamiseen käytettyjen resurssien suhteen.(efektia 1997, ) Taloudellisuuden ja tuottavuuden arvioinneista saatavia lukuja voi käyttää toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Taloudellisten tunnuslukujen avulla on budjetin sekä talousarvion laatiminen helpompaa sekä paremmin paikkansa pitävää. Tuottavuuden luvut määrittävät tuotteiden hinnoittelua. Jakamalla tuotteiden kustannukset osiin ja hinnoittelemalla ne yksittäin voidaan päästä yhä tarkempaan, toimintolaskentakohtaiseen hinnoitteluun. Jotta toiminta olisi mahdollisimman kannattavaa, olisi kustannusten oltava oikea-aikaisia. Liiallinen henkilökunnan määrä alentaa tuottavuutta. Oikeanlainen työmäärämitoitus on tärkeää hyvän tuottavuuden muodostumisessa. (Efektia 1997, ) 3.2 Kannattavuuden ja taloudellisuuden seuraaminen Jotta suurkeittiön toiminta olisi kannattavaa, tulisi toiminnan tavoitteita seurata. Tähän käy työvälineeksi erinäiset mittarit ja tunnusluvut. Pelkistä tunnusluvuista ei itsenään ole hyötyä, vaan niitä on verrattava ennalta laadittuihin tavoitteisiin, edellisvuosien tuloksiin sekä mahdollisesti toisen vertailukelpoisen yrityksen toiminnan tunnuslukuihin. Jotta tunnusluvuista olisi hyötyä, on niitä kerättävä pidemmältä aikaväliltä, sekä pidettävä samanaikaisesti mitattavat kohteet sekä mittaustavat yhtenäisinä. Sen jäl-

14 keen on mahdollista suorittaa tunnuslukuihin perustuvaa analysointia sekä tehdä johtopäätöksiä.(heikkinen 1995, 11.) 11 Julkisen ruokahuollon budjetti on sidoksissa talousarviossa myönnettyihin määrärahoihin. Yksityisen keittiön menestyminen taasen perustuu liiketaloudelliseen kanna t- tavuuteen. Molemmissa tapauksissa voidaan kuitenkin käsitellä liiketaloudellisen menestymisen mittaavia käsitteitä kuten kannattavuus, tuottavuus sekä taloudellisuus. Kannattavuus kertoo miten yrityksen saamat tulot kattavat yritystoiminnan menot. Kaikkien yritystoimintaan liittyvien kulujen jälkeinen osa tuloksesta on voittoa, mihin yritystoiminta tähtääkin. Julkisen ruokahuollon ensisijainen tavoite on pysyä budjetin antamissa rajoitteissa. Mikäli budjetti ylittyy, ei kannattavan liiketoiminnan tavoitteeseen olla päästy. Kannattavuutta voidaan mitata absoluuttisena (euromääräisenä) tai suhteellisena. Suhteellinen kannattavuus saadaan selville laskemalla erinäisiä tunnuslukuja liittyen sijoitettuun pääomaan, toiminnallisiin katteisiin tai voiton osuuteen tuloista.(heikkinen 1995, 12.) Tuottavuus määritellään tuotantotulosten ja tuotantopanosten välisenä suhteena. Tuotantotulokseksi keittotoiminnassa määritellään tuotettujen suoritteiden kokonaismäärä. Tuotantopanoksiksi luetaan toimintaan vaadittavat raaka-aineet, pääoma, työvoima, energia sekä informaatio. Toiminnan taloudellisuutta voidaan kutsua myös toiminnan tehokkuudeksi. Siinäkin on tavoitteena tuottaa suoritteita ennalta määrätyillä ja arvioiduilla kustannuksilla. Mitä tehokkaampaa toiminta on, sitä kannattavampaa se myös on. Taloudellinen toiminta edistää kannattavaa toimintaa, muttei kuitenkaan takaa sitä. (Heikkinen 1995, 13.) Kannattavuuden mittaamisessa työvälineenä käytetään katetuottolaskelmaa. Katetuottolaskennassa tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että tuotot ovat riittävän suuret muuttuviin kustannuksiin verraten, jolloin katetuotto on riittävän suuri kattamaan kiinteät kustannukset, mikä taasen mahdollistaa voiton saavuttamisen. Katetuoton riittävyyden arvioinnin helpottamiseksi sille voidaan asettaa prosentuaalinen osuus tuotoista joka sen tulee kattaa. Tämä rajaa samalla kuinka suuri osuus kiinteillä kustannuksilla saa olla tuotoista. Tätä katetuoton prosentuaalista osuutta voidaan käyttää apuna laadittaessa budjettia toiminnalle. Yksityinen keittiö tavoittelee mahdollisimman suurta voittoa, jolloin kateprosentti on oltava korkea. Julkishallinnon keittiöissä vähim-

15 12 mäistavoitteena oli päästä nolla tulokseen, jolloin budjetissa on pysytty. Tämän nolla budjetin saavuttamiseksi, missä kiinteät kustannukset katetaan katetuotolla tekemättä voittoa, voidaan käyttää katelaskennassa kriittisen pisteen tunnusluku laskelmaa. Kriittinen piste (krp) määräytyy kateprosentin ja kiinteiden kustannusten suhteesta. (Heikkinen 1995, ) Tuottavuuden ja taloudellisuuden mittaaminen eroaa ravitsemisalan liiketoiminnallisissa yrityksissä ja julkishallinnon toimipisteissä. Liiketaloudellisessa toiminnassa mitataan myyntiä, erilaisia katteita kuten myynti-, palkka-, käyttökatetta. Julkishallinnon toimessa mitataan suoritteiden lukumäärää, palkkaa, työmäärää sekä kustannuksia. Näitä asioita verrataan toiminnan ajanjaksoihin, jolloin saadaan alalle ominaisia tunnuslukuja. Julkishallinnon toimessa ongelmaksi ilmenevät toimipisteiden erilaisuus, mistä johtuen eri toimipisteet eivät välttämättä ole vertailukelpoisia samoilla tunnusluvuilla. Suoritelaskenta pyrkii muuttamaan toimintaa yhteismitalliseksi. (Heikkinen 1995, 16.) Suoritelaskennan ohella katetuottolaskennan käyttäminen voisi selkeyttää taloudellisen tuloksen muodostumista. Suoritelaskennan ongelmana on vertailukelpoisuuden heikkous johtuen mm. suoriteseurantojen erilaisuudesta eri toimipisteissä sekä toimipisteiden koon suuresta vaihtelusta. Katetuottolaskelmalla ovat jo vakiintuneet laskentaperusteet ja niiden tuottamien tunnuslukujen avulla olisi julkisen ruokapalvelun keskenään samantyyppisten toimipisteiden vertailu helpompaa. Yksityisen puolen talouden seuranta menetelmiä on käytetty jo vuosia ja ne on todettu hyvin käyttökelpoisiksi. Tästä syystä niitä tulisi hyödyntää myös julkisen ruokapalvelun piirissä. Julkisen ruokapalvelun vertailukohtana voisi pitää yksityiseltä puolelta henkilöstöravintoloita sekä niiden saavuttamia taloudellisia tunnuslukuja. Julkisen puolen korkean yhteiskunnallisen tavoitteen ja voiton tavoittelemattomuuden puitteissa katelaskentaa on hieman muokattava julkiseen ruokapalveluun sopivaksi. Tämä tarkoittaa mahdollisesti katelaskelman tuloksen tähtäämistä vain kriittisen pisteen tasolle. Tunnuslukujen seuraaminen edellyttää niihin liittyvää seurantajärjestelmää. Seurausjärjestelmän luomiseksi tulee kerätä toiminnasta tietoa pidemmältä aikaväliltä. Myynnin seuraaminen kertoo toiminnan määrästä, kustannusten seuraaminen budjettiin verraten kertoo toiminnan kannattavuudesta. Kun tietoa on riittävästi ja se on luotettavaa, voidaan sitä analysoida. Seurantajärjestelmien avulla toimintaa voi parantaa ja kehit-

16 13 tää entisestään. Niiden avulla voidaan myös kehittää yhä uusia toimintastrategioita sekä suunnitella toiminnan tulevaisuutta. Päivittäisessä toiminnassa seurantajärjestelmät helpottavat tavoitteiden asettamista sekä motivoivat työn tekemistä. Tunnuslukuja on myös tarkasteltava kriittisesti. Myynnin ja tehokkuuden seuranta ei kerro välttämättä toiminnan laadusta ja kannattavuudesta. Prosenttiosuuksien lisäksi toiminnan kannattavuudesta kertoo rahallinen voitto, joka yritykselle jää. Tunnusluvut ja suoritteet eivät kerro valmistukseen kulunutta aikaa, mistä johtuen on hyvä olla myös muita mitattavia kohteita. (Heikkinen 1995, 20.) Julkisen ruokahuollon on kehityttävä koko ajan, jotta se pystyy vastaamaan kilpailun tuomiin haasteisiin. Vähäinen liiketaloudellinen ajattelu sekä laskentatoimen hallitsemattomuus haittaa toiminnan jatkuvuutta. Kun toimintaa rationalisoidaan ja asioihin puututaan ajoissa, on säästökohteiksi helpompi asettaa muitakin kuin henkilöstön vähentäminen, mikä ei ole alan kehityksen kannalta hyvä asia. Toiminnan lähtökohtana on se, että toiminnan on oltava kannattavaa. Tämä edellyttää johtajilta toiminnan rakenteen tuntemista, sekä suunnittelu-, ja markkinointityötä tuottavuuden parantamiseksi. Kun toiminta kannattaa, on mahdollisuus investoida, mikä taasen edesauttaa toimintaa tulevaisuudessa. Kannattavuus luo pohjan yrityksen tai yksikön kilpailukyvyn ja tuottavuuden nousulle. Seurantajärjestelmien avulla on mahdollisuus löytää kustannussäästöjä sekä parantaa tuottavuutta. Kustannuksia voi alentaa rationalisoimalla työtä, tehostamalla toimintaa, kehittämällä toimintaa sekä alentamalla kustannuksia. Tuottavuutta parannetaan lisäämällä myyntiä, parantamalla palvelua sekä tehostamalla tuotekehitystä. (Heikkinen 1995, 24.) Henkilöstöravintolaketjut valtaavat tilaa julkiselta ruokahuollolta. Ruokapalveluiden kilpailuttaminen kunnissa sisältää poliittista pelkoa. Jos kunnan ruokahuoltona toimii ulkopuolinen ravintolaketju, on pelkona työpaikkojen menetys sekä palvelun että ruoan laadun heikkeneminen. Kunnallisen ruokahuollon jatkumiseksi on toiminnan kehityttävä ja vastattava kilpailun vaatimiin haasteisiin. Toiminnan on kehityttävä ja asenteiden muututtava haasteita, tehokasta ja kannattavaa toimintaa, vastaaviksi. Keittiöissä on tälläkin hetkellä tärkeä voimavara, henkilöstö, jota kehittämällä se on mahdollinen kilpailuttamisen edellyttämiin haasteisiin. (Heikkinen 1995, 27.)

17 Julkisen ruokapalvelun nykytila ja kehitysnäkymät Useassa kunnassa on siirrytty nettobudjetoituihin tulosyksikköihin, koska ne reagoivat nopeammin muuttuviin asiakastarpeisiin kuin määrärahasidonnainen toimintayksikkö. Nettobudjetoitu yksikkö jakaa sille budjetoidun euromäärän itse eri kustannuserille. Näin ollen nettobudjetointi mahdollistaa kustannusten kohdentamisen asiakastarpeen muutoksiin nähden. Nettobudjetoituun talouden hoitoon siirtyminen lisää toiminnan kustannustietoisuutta ja parantaa laskentajärjestelmiä. (Ruokapalvelumarkkinat 2004, 19.) Kuntien ruokapalveluiden kilpailuttaminen on viime aikoina ollut vahvasti esillä. Suomessa kilpailutuksen vaikutukset ovat muuttaneet lähinnä vain pienien kuntien ruokapalveluiden tilannetta. Tällöin ruokapalveluita on ulkoistettu yksityiselle toimijalle tai niitä on siirretty toisen kunnan ruokapalveluorganisaatiolle. Ulkoistaminen on ollut lähinnä pienien kuntien ratkaisu toiminnan kehittämiselle. Ulkoistamisen taustalla tulee olla analyysi palvelutuotannon kustannuksista, tehokkuudesta ja laadusta, sillä ulkoistamisen perusteena eivät voi olla pelkästään kustannussäästöt. Kuntien ruokapalveluiden lisäksi valtakunnallisia ruokapalveluiden tarjoajia ovat Amica, Sodexho ja ISS, jotka myös kilpailevat kuntien ruokahuoltojen asiakkaista. (Ruokapalvelumarkkinat 2004, 22.) Ruokapalveluiden tuottavuus vaihtelee suuresti eri kuntien välillä. Vaihtelua tapahtuu myös kuntien sisällä eri toimipisteiden välillä. Suuren vaihtelun lisäksi tuottavuus on myös melko alhaisella tasolla. On myös kuntia, joiden tuottavuus on erinomainen, mutta tämä ei auta keskiarvoa nousemaan tavoitteiden mukaiselle tasolle. Epäviralliset tavoitteet on asettanut mm. Kuntaruokailun asiantuntijat ry. Tuottavuuteen vaikuttaa vahvasti se, miten peruspalvelut ovat järjestetty. Mikäli peruspalvelut ovat hajautettu, on ruokapalveluiden tuottavuus alhaisempi. Ruokapalveluiden koon kasvaessa myös tuottavuus pääsääntöisesti kasvaa. Tästä johtuen on tuottavuus alhaisimmillaan pienillä kyläkouluilla, missä on vähän oppilaita ja mitkä ovat kaukana keskuskeittiöstä. Jotta heikon tuottavuuden omaavia toimipaikkoja pystytään parantamaan, tulee ruokapalveluprosessi suunnitella uudelleen suunnittelusta ja tuotannosta jakeluun asti. Suurempien tuotantoyksiköiden tuottavuuden nostaminen lähtee esimiestyöstä. Tuotta-

18 vuuden kehittämisessä kannattaa hyödyntää uusia työtapoja ja menetelmiä sekä tietotekniikkaa ja järjestelmiä. (Ruokapalvelumarkkinat 2004, ) 15 Julkisen ruokahuollon tavoitteena on tuottaa hyvinvointia asiakkailleen ilman voiton tavoittelua. Kuitenkin myyminen ulkopuolisille ilman katetta on resurssien haaskausta. Niukat resurssit tulee käyttää tarkoituksen mukaisesti ja kustannuslaskennalla sekä seurantajärjestelmillä on voitava osoittaa toimintansa kilpailukykyiseksi. Jotta oma toiminta säilyy kilpailukykyisenä ja kannattavana, tulee ruokapalvelun ulosmyyntiä kehittää voitokkaampaan suuntaan. Tällä hetkellä kolmannes Suomen ruokapalveluista voi tehdä myyntitarjouksia oman kunnan ulkopuolisille asiakkaille. Ulosmyynti tapahtuu pääasiassa juhlapalveluiden tuottamisena asiakkaille ja ruokapalveluiden tuottamisena kunnan alueen yksityisille päiväkodeille. Myyntivoittojen käyttäminen omaan tarpeeseen, kuten henkilöstön kehittämiseen ja palkitsemiseen tai tuottavuusinvestoinneilla tuottavuuden nostamiseen, on harvinaista. Pääasiassa voittovarat tilitetään kunnan yleisille tulotileille tai nettobudjetoiduissa yksiköissä säästetyt varat palautetaan kunnan omille käyttöyksiköille. (Ruokapalvelumarkkinat 2004, 37 38, 65.) Hankittujen myyntivoittojen käyttäminen omaan toimintaa kaupungille tilittämisen sijaan voisi olla tulevaisuudessa kannattavampaa. Tulojen käyttäminen omaan toimintaan auttaisi toiminnan kehittymistä ja parantaisi samalla toiminnan jatkuvuutta tulevaisuudessa. Taloudellisuuden ja tehokkuuden tunnuslukujen seuraaminen ja asiakastyytyväisyyden varmistaminen ovat myös ruokapalvelualan elinehto. Tällä hetkellä puolet Suomen kunnista seuraa järjestelmällisesti ruokapalvelun taloudellisia tunnuslukuja. Keskisuurien kaupunkien osalta talouden seurantajärjestelmiä käyttää 60 % kunnista. Pelkkä taloudellisten mittareiden seuraaminen laiminlyö asiakkaiden odotuksia. Tuotantokustannusten kurissapitämisen lisäksi tulee toiminnassa painottaa laadunvalvontaa ja hallintaa sekä työnohjausta parempien tulosten saavuttamiseksi. Tällä hetkellä ruokapalveluilla ei ole vielä käytössä järjestelmää, millä voitaisiin seurata asiakaspalautteista vertailukelpoisia tuloksia eri organisaatioiden kesken. Myös suoritelaskentaa tulee kehittää koko suomen alueella yhtenäisempään suuntaan vertailukelpoisuuden parantamiseksi. (Ruokapalvelumarkkinat 2004, 55, 65.) Ruokapalveluiden kilpailuttamisen haasteisiin vastaamiseen auttaa ruokapalvelun tuotteistus. Tällöin tehdään jokaiselle segmentille oma, palvelutarpeen vaatima, palve-

19 16 lukonsepti. Asiakastarpeen mukainen palvelukonseptitoiminta edesauttaa kehittämistoimenpiteitä, mikä lisää mahdollisuutta kilpailla kannattavasti. Tuotteistamisen aikana tehdään palvelustrategia, tuoteluettelo, -valikoima, -sisältö ja prosessikuvaukset. Julkisen ruokapalvelun tuotteistamisprosessi on verrattavissa yksityisen yrityksen liikeidean valmistumiseen. Palvelun tuotteistaminen auttaa kustannustehokkuuden ja palvelun laadun parantumisessa sekä kehittää kumppanuutta palvelun tilaajan ja tuottajan välillä. Tuotteistetun palvelun hinnoittelu on helpompaa. Tällöin myös palvelun tilaaminen, laskutus ja hinta-laatusuhteen seuranta helpottuu. Tällä hetkellä puolet Suomen kuntien ruokapalveluista eivät ole tuotteistaneet palveluitaan. (Ruokapalvelumarkkinat 2004, ) 4 TALOUSHALLINTO YRITYKSEN TOIMINTOJEN APUNA 4.1 Laskentatoimi yrityksessä Laskentatoimi toimii yrityksen johdon ja esimiesten apuvälineenä yrityksen johtamisessa. Te hokkaasti käytettynä se on hyödyllinen työkalu yritystä koskevia suunnitelmia ja päätöksiä tehtäessä. Laskentatoimi auttaa selvittämään yrityksen kannattavuuteen, taloudellisuuteen ja rahoitukseen liittyviä asioita. Kannattavuuden edellytyksenä on se, että yritys tarjoaa hyviä tuotteita ja palveluksia hintaan, jonka kuluttaja on va l- mis maksamaan. Taloudellisuutta seurataan mittaamalla osto-, palvelu-, ja valmistusvaiheessa mm. säästäväisyyttä ja tehokkuutta. Laskentatoimella mitataan, miten kannattavuus ja taloudellisuus ovat rakentuneet ja miten niitä voitaisiin parantaa. Laskentatoimi ei saa aikaan kannattavuutta, vaan se osoittaa, miten kannattavuus ja taloudellisuus rakentuvat ja mitkä asiat siihen vaikuttavat. (Hallamaa 1997, ) Laskentatoimi jaetaan yrityksissä sisäiseen ja ulkoiseen laskentatoimeen. Sisäisen laskentatoimen tarkoituksena on ohjata yrityksen sisäistä päätöksentekoa. Näitä laskelmia eivät yrityksen ulkopuoliset tahot näe. Laskelmat laaditaan yrityksen johdon päätöksentekoa ja toimenpiteitä varten, jolloin niille on ominaista mahdollisen täsmä l- linen todellisen taloudellisen tilan kuvaaminen. Ulkoisen laskentatoimen laskelmat tehdään muiden sidosryhmien tiedontarpeiden täyttämiseksi. Yrityksen pitää myös lakisääteisesti luovuttaa toiminnastaan taloudellista informaatiota. Pakollisia ilmoituk-

20 17 sia toimitetaan viranomaisille, kuten verottajalle ja kaupparekisteriin. Vapaaehtoisia ilmoituksia toimitetaan yhteistyökumppaneille päätöksenteon tueksi. Koska informaatiota suunnataan mm. sijoittajille ja omistajille, ja näihin laskelmiin on mahdollisuus vaikuttaa tulosta parantavasti, pyritään tuloksista luomaan sisällöltään yrityksen kannalta mahdollisimman edullisia, olosuhteet huomioon ottaen. (Hallamaa 1997, 173.) Laskentatoimen kaksi päätehtävää ovat tietojen keräämis- ja rekisteröintitehtävä sekä tiedon hyväksikäyttötehtävä. Tietojen keräämis- ja rekisteröintitehtävä on toteavia laskelmia, käytännössä kirjanpitoa ja sitä täydentävää kustannus- ja tuottolaskentaa. Kirjanpidossa näkyvät yrityksen ja ulkomaailman väliset tapahtumat, menot, tulot, maksut sekä niiden oikaisuerät. Kaikki muu laskeminen perustuu juuri kirjanpidon antamiin lukuihin. Kustannus- ja tuottolaskelmien avulla pyritään saamaan selville tarkempia tietoja tuotteiden ja palvelusten aikaansaamiseen, varastointiin ja myyntiin liittyvistä taloudellisista tapahtumista, kuin liikekirjanpidon avulla on mahdollista. Kustannus. ja tuottolaskelmat eivät ole lakisääteisiä. Niiden tarve riippuu yrityksen yksityiskohtaisemman tiedon tarpeesta päätöksenteon tueksi. (Hallamaa 1997, 174.) Pelkkä tiedon kerääminen ilman, että sitä hyödynnetään, on turhaa. Tiedon hyväksikäyttötehtävän tarkoituksena on tehdä laskelmia ja selvityksiä yrityksen toimintaa varten. Laskelmia tarvitaan yritystoiminnassa suunnitteluun, tarkkailuun ja informointiin. Suunnittelua vaativat eri vaihtoehtojen keskinäiset vertailut joita suoritetaan vaihtoehtolaskelmilla. Suunnittelua vaativat mm. henkilöstä, laitteistoa, tuotteita koskevat hankinnat. Suunniteluun liittyvät myös tavoitteiden asettaminen ja seuraaminen, kun on toimittu valittujen suunnitelmien mukaan. Tällöin käytössä ovat tavoitelaskelmat, jotka seuraavat budjetteja ja standardeja. Tarkkailulla varmistetaan tasapaino kannattavuuden, taloudellisuuden ja rahoituksen välillä. Tarkkailun tulokset antavat tietoa, minkä avulla toimintaa voi suunnitella ja samalla myös välttää toistamasta aikaisemmin tehtyjä virheitä. Yrityksestä ulospäin annettava informaatio voi olla pakollista, välttämätöntä tai vapaaehtoista. Yrityksen voitonjaon tulee perustua myös laskelmiin. Ne voivat perustua mm. kirjanpidon tilinpäätökseen. (Hallamaa 1997, 175.) Laskentatoimen hyödyllisyyden varmistamiseksi päätöksenteon apuna on tietoa kerättävä jatkuvasti ja järjestelmällisesti koko laskentakauden ajan. Tämän toteuttamisessa auttaa, jos siihen on luotu tietyt rutiinit. Jotta kehitystä voitaisiin seurata, tulee raporttien olla ainakin kuukausittaisia. Kuukausittaisissa laskelmissa on myös hyvä näkyä

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Testaa tietosi. 1 c, d 2 a 3 a, c 4 d 5 d

Testaa tietosi. 1 c, d 2 a 3 a, c 4 d 5 d Testaa tietosi 1 c, d 2 a 3 a, c 4 d 5 d Tehtävä 1 En ole. Taseen vastattavaa-puolen tilien ns. normaalisaldot ovat aina tilin kredit-puolella. Esimerkiksi oma pääoma kasvaa kredit-puolella ja oman pääoma

Lisätiedot

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu 1 Talouden hallinnan keskeiset osat Tulevaisuus Pitääkö kasvaa? KASVU KANNATTAVUUS Kannattaako liiketoiminta?

Lisätiedot

Yritykset tässä vertailussa:

Yritykset tässä vertailussa: 5.2.214 Yritykset tässä vertailussa: This comparison contains the following companies Kemira Oyj (Konserni) Metsä Board Oyj (Konserni) Neste Oil Oyj (Konserni) Nokia Oyj (Konserni) Nokian Renkaat Oyj (Konserni)

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

Yritykset tässä vertailussa:

Yritykset tässä vertailussa: 5.2.214 Yritykset tässä vertailussa: This comparison contains the following companies Gigantti Oy Ab Ikea Oy Kokkolan Halpa-Halli Oy (Konserni) Lidl Suomi Kommandiittiyhtiö (Konserni) Isojoen Konehalli

Lisätiedot

Yritykset tässä vertailussa:

Yritykset tässä vertailussa: ..1 Yritykset tässä vertailussa: This comparison contains the following companies Ahlsell Oy Best Friend Group Oy Dermoshop Oy Hytar Oy Machinery Oy Makita Oy Motonet Oy Onninen Oy Orbis Oy Penope Oy Würth

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi

Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi 2012 Leena Kinanen Vaadi Palvelua Anna palautetta Tuloksiin tilinpidolla Malliyritys Oy 1000 Tilikausi 2009 2010 10/2011 Maksuvalmius 2009 2010 10/2011 Toiminnan

Lisätiedot

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien kustannuslaskenta KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE. Järvenpää-talo 10.11.2009

Kuntien ja kuntayhtymien kustannuslaskenta KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE. Järvenpää-talo 10.11.2009 Kuntien ja kuntayhtymien kustannuslaskenta KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE Järvenpää-talo 10.11.2009 Tero Tyni, erityisasiantuntija, kuntatalous Puh 09 771 2246 Kunnan talouden ohjaus Kirjanpitopainotteisuus

Lisätiedot

Pk-yrityksen talouden johtaminen ja seuranta Tilinpäätösanalyysi

Pk-yrityksen talouden johtaminen ja seuranta Tilinpäätösanalyysi Pk-yrityksen talouden johtaminen ja seuranta Tilinpäätösanalyysi Juha Kivirinta Fixcon Mastotie 20 90560 OULU, FINLAND Tel: +358 (0)400 963 960 Tilinpäätösanalyysin tarkoitus - Avustaa päätöksentekotilanteessa:

Lisätiedot

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin. Reijo Käki www.reijokaki.com

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin. Reijo Käki www.reijokaki.com Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin Reijo Käki www.reijokaki.com 1. PÄIVÄ I Voitto ja arvopohjainen päätöksenteko? II Kassavirta ja katetuotto III Heikot lenkit IV Marginaalituottavuus

Lisätiedot

PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT

PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT Ohjeet perustuvat kululajikohtaiseen tuloslaskelmaan. Lisätietoja tuloslaskelmien ja taseiden esittämisestä löydät esim. http://ktm.elinar.fi/ktm/fin/kirjanpi.nsf/0/ecd13ea878482b8bc22567da002d67f2/$file/tpyleis.pdf

Lisätiedot

TULOSLASKELMAN RAKENNE

TULOSLASKELMAN RAKENNE TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot

Lisätiedot

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe... 11. Mistä on kysymys... 15. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sisältö... 38

Sisällys. Esipuhe... 11. Mistä on kysymys... 15. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sisältö... 38 Sisällys 1 2 Esipuhe.................................... 11 Mistä on kysymys............................ 15 1.1 Tilinpäätös ja toimintakertomus mistä ne kertovat.. 15 1.2 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen

Lisätiedot

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Ravintolapalveluverkoston Hyvää Pataa - tapaaminen 7.6.2010 Merja Salminen/Design LiMe Oy Mikä on laatujärjestelmä

Lisätiedot

Yritykset tässä vertailussa:

Yritykset tässä vertailussa: Yritykset tässä vertailussa: This comparison contains the following companies Jouni Sakki Oy Rälssintie 4 B, FIN 72 HELSINKI tel. +358 9 22438785, GSM +358 5 6828 e-mail jouni.sakki@jounisakki.fi Tilaus

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1 Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila E Laitila 1 YRITYSTOIMINNAN TAVOITTEENA ON TAVALLISESTI VOITON MAKSIMOINTI TULOT MENOT = MAHDOLLISIMMAN SUURI LUKU VOITTOA VOIDAAN MAKSIMOIDA JOKO LYHYELLÄ

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö

Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö SAKE 2.0 Suorituskyyn analysointi järjestelmä Tunnuslukujen hyäksikäyttö SAKE 2.0 Suorituskyyn analysointijärjestelmä Tunnuslukujen hyäksikäyttö Siu 1

Lisätiedot

Yritys 1 Oy FI00000001 2013-08-19

Yritys 1 Oy FI00000001 2013-08-19 Yritys 1 Oy FI1 213-8-19 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Johdanto...4 Yritysvertailun yhteenveto... 5 Toiminnan laajuus...6 Markkinaosuus...7 Liikevaihto... 8 Jalostusarvo... 9 Liikevoitto... 1 Oma

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI. 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa

VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI. 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa 1 VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa Kiinteistömassan ylläpidon kustannukset ovat kasvaneet viime vuosina huomattavasti nopeampaa kuin yleinen kustannuskehitys

Lisätiedot

Kannattavuus / Tuottavuus

Kannattavuus / Tuottavuus Kannattavuus / Tuottavuus Toiminnan kannattavuus / tuottavuus mistä on kysymys? Tuottavuuden perusteet Toimittaja Asiakas Koulutusta 35 vuotta. KANNATTAVUUS TUOTTAVUUS Raaka-aine, Palvelu Yritys Oy Tuote,

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2014 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa.

Lisätiedot

CREATIVE PRODUCER money money money

CREATIVE PRODUCER money money money CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Hinnoittelu ja kustannuslaskenta; tuloksia sosiaali- ja terveydenhuollon yrittäjäfoorumin työskentelystä

Hinnoittelu ja kustannuslaskenta; tuloksia sosiaali- ja terveydenhuollon yrittäjäfoorumin työskentelystä TEHOKKUUTTA PALVELUTUOTANTOON Huippuseminaari 26.11.2009 Hinnoittelu ja kustannuslaskenta; tuloksia sosiaali- ja terveydenhuollon yrittäjäfoorumin työskentelystä Vesa Ekroos KTM 4.12.2009 Vesa Ekroos 1

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1.1.-30.6.2015

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1.1.-30.6.2015 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1.1.-30.6.2015 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2015 / YTEK YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa.

Lisätiedot

1. KYSYMYS. Mallivastaus (1. kysymys, s. 312)

1. KYSYMYS. Mallivastaus (1. kysymys, s. 312) Liiketaloustieteen valintakoekysymykset 2015, HY/maatalous-metsätieteellinen tiedekunta (teoksesta Viitala Riitta ja Jylhä Eila: Liiketoimintaosaaminen. Menestyvän liiketoiminnan perusta, 2013). 1. KYSYMYS

Lisätiedot

Mertim Oy Tapio Sipponen 3.5.2005 1(6) MYYNNIN JA TUOTANNON BUDJETOINTI. Myynnin budjetointi

Mertim Oy Tapio Sipponen 3.5.2005 1(6) MYYNNIN JA TUOTANNON BUDJETOINTI. Myynnin budjetointi Tapio Sipponen 3.5.2005 1(6) MYYNNIN JA TUOTANNON BUDJETOINTI Myynnin budjetointi Myyntiä budjetoitaessa arvioidaan yhdessä myyntimääriä ja myyntihintoja tuoteryhmittäin tai tuotteittain. Asiakasbudjetit

Lisätiedot

Tilinpäätöksen tulkinnasta

Tilinpäätöksen tulkinnasta Tilinpäätöksen tulkinnasta * Tilinpäätöstietojen rooli * Vinkkejä tilinpäätöksen lukemiseen * Tunnusluvut Tilinpäätöstietojen rooli Taloudellisen tiedon hyödyntäminen yritystutkimuksessa ja luottoluokittamisessa

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

SPB -malli / Vertikal Oy

SPB -malli / Vertikal Oy Päivähoito Jyväskylä Salo Seinäjoki Kouvola Porvoo Pietarsaari Vihti Lohja Siuntio Karjalohja Sipoo Ylöjärvi Kuopio Joensuu Pori SPB Vanhuspalvelut Jyväskylä Ylöjärvi Heinola Perusopetus Jyväskylä Ruokapalvelut

Lisätiedot

Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun toimitusketjun yhteistyötä. - sovellusten taustaa

Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun toimitusketjun yhteistyötä. - sovellusten taustaa Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun toimitusketjun yhteistyötä - sovellusten taustaa Jouni Sakki Oy tel. +358 50 60828 e-mail: jouni.sakki@jounisakki.fi www.jounisakki.fi B-to-b tilaus-toimitusketju (Supply

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Yritys ja Informaatio Rahoitusmarkkinoilla Vuosikertomuspäivä 19.5.2015 Professori Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland ~ Informaatio Rahoitusmarkkinoilla ~ Informaatio Johtaa Yrityksen

Lisätiedot

TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto. Olli Korander RTT Tuottavuuselvitys 10.8.2012

TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto. Olli Korander RTT Tuottavuuselvitys 10.8.2012 TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto Aiheita RTT tuottavuusselvitys Tuottavuuden osa-alueet Laatu osana tuottavuutta Väittämiä tuottavuudesta Toimenpide-ehdotuksia Tavoite ja menetelmä RTT tuottavuusselvitys

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 Julkaistu: 2015-09-10 14:10:49 CEST Yhtiötiedote Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.7.2014 30.6.2015 (tilintarkastamaton) Keskeiset tilinpäätös tunnusluvut (t ): Liikevaihto 2 329

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Yrityksen sidosryhmät 1. Mitä tarkoittaa yrityksen sidosryhmä? Luettele niin monta sidosryhmää kuin muistat. 2. Ketkä käyttävät ylintä päätösvaltaa osakeyhtiössä?

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA

ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA 1 Alustavan liiketoimintasuunnitelman tarkoituksena on jäsentää ja selventää aiotun yritystoiminnan kannattavuutta ja menestymisen mahdollisuuksia. Liiketoimintasuunnitelma

Lisätiedot

Näkökulmia kunnan talouden tasapainon tulkintaan 18.6.203 Kuntaliitto

Näkökulmia kunnan talouden tasapainon tulkintaan 18.6.203 Kuntaliitto Näkökulmia kunnan talouden tasapainon tulkintaan 18.6.203 Kuntaliitto Lotta-Maria Sinervo HTT, yliopistonlehtori Julkinen talousjohtaminen Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto +358503186035 lotta-maria.sinervo@uta.fi

Lisätiedot

Valvojan havaintoja listayhtiöiden tiedottamisesta- missä kohdin parannettavaa

Valvojan havaintoja listayhtiöiden tiedottamisesta- missä kohdin parannettavaa Valvojan havaintoja listayhtiöiden tiedottamisesta- missä kohdin parannettavaa Sijoittajaviestinnän aamiaisseminaari 6.3.2014 Anu Lassila-Lonka Tiedottamisen taso pääsääntöisesti hyvä Laajuudessa eroja

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Place for a picture Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Jukka Rautavalta 1 First Name Last Name 25.5.2012 Fazer-konserni lyhyesti Vuonna 1891 perustettu perheyritys Ruokailupalveluja,

Lisätiedot

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,

Lisätiedot

KONE Oyj (Konserni) Kassakriisin tunnistaminen

KONE Oyj (Konserni) Kassakriisin tunnistaminen pana KONE Oyj (Konserni) 1.3.213 P - Analyzer Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 Kassakriisin tunnistaminen 51151 1 2 3 4 5 Kumulatiivinen käyttökate 623 2 1 254 1 2

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 01.06.2000 Maa- ja metsätalousministerö METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Visma Netvisor. Kaikki mitä pk-yritys tarvitsee liiketoiminnan ohjaamiseen. RAPORTOINTI Asiakashallinta Myynnin seuranta Myynnin ennusteet

Visma Netvisor. Kaikki mitä pk-yritys tarvitsee liiketoiminnan ohjaamiseen. RAPORTOINTI Asiakashallinta Myynnin seuranta Myynnin ennusteet Visma Netvisor Kaikki mitä pk-yritys tarvitsee liiketoiminnan ohjaamiseen CRM JA MYYNTI PROJEKTINHALLINTA TYÖAIKA JA KULUT AUTOMATISOITU LASKUTUS RAPORTOINTI Asiakashallinta Myynnin seuranta Myynnin ennusteet

Lisätiedot

Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa

Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa Palveluinnovaatiot ja tuottavuus -seminaari 21.11.2011 Pirjo Tuosa pirjo.tuosa@jkl.fi Esityksen

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Siemenviljelijä oman yrityksensä talouspäällikkönä

Siemenviljelijä oman yrityksensä talouspäällikkönä Siemenviljelijä oman yrityksensä talouspäällikkönä Siemenviljelijöiden talousvalmennus 13.-14.11.2014 Helsinki Materiaalit haettavissa osoitteesta: www.proagria.fi/siementuottaja Ari Nopanen Toimitusjohtaja

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

(1) Katetuottolaskelma

(1) Katetuottolaskelma (1) Katetuottolaskelma Katetuottolaskelmalla tarkastellaan yrityksen kannattavuutta myyntituotto - muuttuvat kustannukset (mukut) = katetuotto katetuotto - kiinteät kustannukset (kikut) = tulos (voitto

Lisätiedot

TA-22.1130 Laskentatoimi ja kannattavuus TENTTI 8.1.2009. Nimi KIRJOITA VASTAUKSES I S ELVÄS TI JA YMMÄRRETTÄVÄS TT ÄYTÄ.

TA-22.1130 Laskentatoimi ja kannattavuus TENTTI 8.1.2009. Nimi KIRJOITA VASTAUKSES I S ELVÄS TI JA YMMÄRRETTÄVÄS TT ÄYTÄ. i TA-22.1130 Laskentatoimi ja kannattavuus TENTTI 8.1.2009 Opintokirjan nro Nimi Tutkinto-ohjelma Tehtävä I 2 J /l Pisteet 5 6 Yhteensä KIRJOITA VASTAUKSES I S ELVÄS TI JA YMMÄRRETTÄVÄS TT ÄYTÄ TARVITTAES

Lisätiedot

Maksukyvyttömyysongelmien kontrollista & rikosoikeudesta. Kaarlo Hakamies Ma. vanhempi oikeussihteeri, KKO 26.11.2010

Maksukyvyttömyysongelmien kontrollista & rikosoikeudesta. Kaarlo Hakamies Ma. vanhempi oikeussihteeri, KKO 26.11.2010 Maksukyvyttömyysongelmien kontrollista & rikosoikeudesta Kaarlo Hakamies Ma. vanhempi oikeussihteeri, KKO 26.11.2010 Rikosoikeus viimesijainen keino Yhteiskunnallisiin ongelmiin tulisi ensisijaisesti löytää

Lisätiedot

TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi Vastaava opettaja: Karlos Artto Tentin yhteyshenkilo: Atso Takala 050-3739252, atso.takala tkk.

TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi Vastaava opettaja: Karlos Artto Tentin yhteyshenkilo: Atso Takala 050-3739252, atso.takala tkk. TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi Vastaava opettaja: Karlos Artto Tentin yhteyshenkilo: Atso Takala 050-3739252, atso.takala tkk.fi Kesatentti, 16.6.2008 Opiskelijan tiedot IEtunimi: Sukunimi: Sivuja

Lisätiedot

https://www.asiakastieto.fi/data/atdbraw?template=&session=198454581&userid=001485001...

https://www.asiakastieto.fi/data/atdbraw?template=&session=198454581&userid=001485001... Page 1 of 5 Suomen Asiakastieto Oy 0 14:22:23 Rating Alfa Konehuone Oy Päivänkakkarantie 8 02270 Espoo Päivänkakkarantie 8, 02270 Espoo Tiedot luovutettu 0 Puhelin +358 0207438000 Fax +358 0207438020 Kaupparekisterinumero

Lisätiedot

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 Luennon sisältö Mitä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa? Keskeisiä käsitteitä sosiaaliseen tilinpitoon liittyen Sosiaalisen tilinpidon prosessi: tavoitteiden

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 14: HOTELLIN HINNOITTELU JA BUDJETOINTI http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut 1. Mitä hintakilpailutilanteessa

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2013

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2013 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2013 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2013 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa.

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1.1.-30.6.2016 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2016 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan tärkeimmät painopistealueet on määritelty kaupungin kanssa solmitussa

Lisätiedot

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Yrityksen perustiedot Malliyritys Oy Yritystie 5 00100 Helsinki Y-tunnus 011111111 Kaupparekisterinumero Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin 01.01.2000

Lisätiedot

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista %

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista % Veroilmoituksesta laskettavat tunnusluvut Heikki Ollikainen, ProAgria Oulu Nopea tuloksen analysointi on mahdollista tehdä laskelmalla veroilmoituksesta muutamia yksinkertaisia tunnuslukuja, joiden perusteella

Lisätiedot

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää Uudenmaan Yrittäjien syyskokous Kari Järvenpää MILLÄ SUOMEN HYVINVOINTI FINANSSIKRIISISTÄ NOUSUUN? Markkinoiden kasvupotentiaalia yrittäjyydellä lisää Jos ei ole yrittäjyyttä ja bisnestä, ei ole mitään

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hanke (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hankkeen taustaa Tällä hetkellä pääsääntöisesti kukin ammattikorkeakoulu suunnittelee, hankkii, toteuttaa

Lisätiedot

Käytännön laatua matkailuyrityksiin. Petkeljärvi 1.10.2009

Käytännön laatua matkailuyrityksiin. Petkeljärvi 1.10.2009 Käytännön laatua matkailuyrityksiin Petkeljärvi 1.10.2009 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80 % systematiikkaa

Lisätiedot

Talous ja tariffiasetanta. 5.9.2013 Tom Pippingsköld

Talous ja tariffiasetanta. 5.9.2013 Tom Pippingsköld 1 Talous ja tariffiasetanta 2 Rahoitus Talous 3 Rahoitus 4 Mikä määrittää Fingridin rahoitustarpeet Fingridin strategia - oikea tieto investointiohjelmasta Budjetit ja ennusteet - oikea ja riittävä tieto

Lisätiedot

BALANCE CONSULTING Kiinteistönhoito (811)

BALANCE CONSULTING Kiinteistönhoito (811) BALANCE CONSULTING Tehty.. Sisällysluettelo Toimialan tunnusluvut I Kasvu ja kannattavuus............................... Toimialan tunnusluvut II Pääomantuotto ja käyttöpääoma....................... Toimialan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 749,6 miljoonaa markkaa (2000: 764,3 Mmk). Elintarvikeryhmän liikevaihto aleni 327,8 miljoonaan markkaan (339,0

Lisätiedot

Liikevaihto 4 179 5 607-25,47 % Liikevoitto 278 170 63,53 % Voitto ennen veroja 413 156 164,74 % Tilikauden tulos 305 162 88,27 %

Liikevaihto 4 179 5 607-25,47 % Liikevoitto 278 170 63,53 % Voitto ennen veroja 413 156 164,74 % Tilikauden tulos 305 162 88,27 % SAV Rahoitus Oyj OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1.7. 31.12.2008 osavuosikatsaus (tilintarkastamaton).n osakekohtainen tulos kasvoi 100 % Välitilinpäätös lyhyesti: Voitto ennen veroja oli 413 tuhatta euroa (ed.

Lisätiedot

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla

Lisätiedot

Asuin ja muiden rakennusten rakentaminen (412) Tehty 15.01.2014

Asuin ja muiden rakennusten rakentaminen (412) Tehty 15.01.2014 Asuin ja muiden rakennusten rakentaminen () Tehty.. Sisällysluettelo Toimialan tunnusluvut I Kasvu ja kannattavuus............................... Toimialan tunnusluvut II Pääomantuotto ja käyttöpääoma.......................

Lisätiedot