JULKISEN RUOKAPALVELUN TALOUDEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JULKISEN RUOKAPALVELUN TALOUDEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN"

Transkriptio

1 JULKISEN RUOKAPALVELUN TALOUDEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN Jussi Rissanen Opinnäytetyö Kesäkuu 2005 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) RISSANEN, Jussi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 57 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Työn nimi Salainen saakka JULKISEN RUOKAPALVELUN TALOUDEN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN Koulutusohjelma Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma Työn ohjaaja SAURANEN, Leena Toimeksiantaja(t) Tiivistelmä Työssä perehdyttiin julkisen ja yksityisen ruokapalvelun talouden seurannan ominaispiirteisiin. Työn avulla julkinen ruokapalvelu voi parantaa talouden seurantaansa yksityisen ruokapalvelun käyttämin keinoin. Työ toteutettiin laadullisen tutkimusmenetelmän keinoin. Tutkimus toteutettiin kyselyllä 33:lle julkisen ruokapalvelun esimiehelle sekä yksityisen ravintolan esimiehen haastattelulla. Haastateltavana oli myös Jyväskylän kaupungin ruokapalvelun, Kylän Kattauksen liikelaitosjohtaja. Tutkimuksen aiheena olivat esimiesten käyttämät talouden seurantajärjestelmät. Samalla perehdyttiin julkisen ja yksityisen ruokapalvelun talouden seurannan teoriakuvaukseen reaalimaalimasta ja varmistettiin teorian paikkansapitävyys myös käytännön työelämässä. Tutkimuksen tuloksia olivat kuvaukset eri tyyppisistä talouden seurantamenetelmistä sekä niiden käyttömahdollisuudet talouden seurannassa. Samalla selvitettiin julkiseen ruokapalveluun liittyviä ongelmia ja kehitettiin vaihtoehtoisia talouden seurantamenetelmiä julkiselle ruokapalvelulle. Työn avulla julkisen ruokapalvelun esimies on kykenevä laajentamaan talouden seurantamenetelmiään ja näin parantamaan kilpailumahdollisuuksiaan ruokapalvelualalla. Työ on apuväline julkisen ruokapalvelun toimipisteelle, mikäli se aikoo laajentaa talouden seurantamenetelmiään tai mahdollisesti vaihtaa toimintansa liikelaitostyyppiseksi. Avainsanat (asiasanat) Ruokapalvelu, Taloushallinto ravitsemisala, Tunnusluvut, Julkiset liikelaitokset Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) RISSANEN, Jussi Type of Publication Bachelor s thesis Pages 57 Confidential Language Finnish Title Until THE MANAGEMENT OF FINANCES IN PUBLIC FOOD SERVICE Degree Programme Degree Programme in Service Management Tutor SAURANEN, Leena Assigned by Abstract The thesis focused in the distinctive characteristics of the management of finances in public and private food services. The main aim was to develop the management of finances in public sector by using the means of private food services. The study was inducted using methods of quality research. The targets of the research were the tools for the management of finances in public and private food service companies in addition manager of Jyväskylä food services, Kylän Kattaus, was interview. Theoretical information in the management of finances in public and private food services was used and compared to business practices. The results of the study were the descriptions of different kind of ways to follow the company s management of finances and their application in practice. With the help of this study supervisors in public service business are able to improve their management of finances and add their competitiveness in service business. The conclusions included methods on how management of finances can be applied to the public food services. This study is a tool for a public food service unit if it desires to improve its management of finances Keywords Food services, Management of finances, Characteristic numbers, Public business, Miscellaneous

4 SISÄLTÖ 1 1 JOHDANTO JULKINEN RUOKAPALVELU Ruokapalveluiden luokittelu ja toimintamallit Ruokapalveluiden kehityslinjat Palvelutuotannon kilpailuttaminen JULKISEN RUOKAPALVELUN TALOUDEN SEURANTA Suoritteiden laskenta Kannattavuuden ja taloudellisuuden seuraaminen Julkisen ruokapalvelun nykytila ja kehitysnäkymät TALOUSHALLINTO YRITYKSEN TOIMINTOJEN APUNA Laskentatoimi yrityksessä Kannattavuus ja taloudellisuus Katetuottolaskenta Maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden mittaamisen tunnuslukuja Myyntitavoitteen määrittäminen Budjetointi Ravintola-alan toimialojen kustannusrakenteet Yksityisen ravintola-alan talouden seuranta ORGANISAATION SUORITUSKYVYN MITTAAMINEN Suorituskyvyn mittaamisen prosessi Mittaamisen käsitteitä Aineeton pääoma ja organisaation suorituskyky Mittareiden luokittelu ja vaatimukset Balanced Scorecard organisaation suorituskyvyn mittaristona JULKISEN RUOKAPALVELUN KYSELYT Tutkimuksen taustaa Julkisten ruokapalveluiden erikoistumisopintojen kysely Talouden seurantamenetelmät Seurantajärjestelmien toimivuus Talouden seurannan kehittäminen Julkisten ruokapalveluiden erikoistumisopintojen toinen kysely Talouden seurantamenetelmät Seurantamenetelmien toimivuus Talouden seurannan kehittäminen Aineiston analysointi Aineiston luotettavuus...42

5 7 KYLÄN KATTAUKSEN LIIKELAITOKSEKSI MUUTTUMINEN Toiminnan muutosprosessi Liikelaitostoiminta ruokapalveluissa Muutoksen toteuttaminen Talouden seurantajärjestelmien muutos ja nykytila Talousarvion ja budjetin laadinta Haastattelun analysointi POHDINTA...49 LÄHTEET...55 LIITTEET...56 Liite 1 Ensimmäinen kyselylomake...56 Liite 2 Toinen kyselylomake...57 TAULUKOT Taulukko 1. Kustannusrakenteet toimialoittain

6 3 1 JOHDANTO Työn tarkoituksena on tutkia julkisen ja yksityisen ruokapalvelun taloudellisen toiminnan ominaispiirteitä sekä pyrkiä parantamaan julkisen ruokapalvelun talouden seurantamenetelmiä ottaen vaikutteita yksityisen puolen talouden seurantamenetelmistä. Julkisella ruokapalvelulla tarkoitetaan toimipisteitä, jotka huolehtivat ruokapalveluista kaupungin hallintavallan alaisuudessa. Julkisen sektorin toiminnan perusajatuksena on pyrkimys kansalaisten hyvinvointiin, kun taas yksityisen sektorin yritystoiminnalla tarkoitetaan liikevoittoa tavoittelevaa ja taloudellista hyötyä hakevaa yritystä. Julkisella sektorilla taloudellisten arvojen lisäksi tärkeitä asioita ovat laajemmat yhteiskunnalliset tavoitteet. Julkisen ruokapalvelun päämäärinä ovat hyvinvoinnin tuottaminen ja kunnallisten peruspalveluiden turvaaminen. Kunnissa ruokapalvelulla on etukäteen laadittu budjetti, jonka perusteella ruokapalvelu voi käyttää kunnan varoja. Nykyinen kuntien ruokapalveluiden budjetointi perustuu asiakasmääriin sekä edellisten vuosien talousarvioihin sekä niiden toteutumiseen. Uuden tyyppisellä talouden seurannalla on kunnallisessa toiminnassa hyvin vähän tilaa. Kuitenkin laskelmia pystytään tekemään, vaikka niiden perus teella kunnallisen ruokapalvelun budjettia koskeva muutos olisi vähäistä. On kuitenkin kiinnostavaa seurata julkisen ruokapalvelun taloudellisuutta yksityisen ruokapalvelun talouden seurantamenetelmillä, jolloin toiminnan vertaaminen muihin ruokapalvelun tuottajiin helpottuu. Taloudellisten asioiden esiin nostaminen ja voimakkaampi painottaminen ovat hieman hankalaa julkisen puolen yhteiskunnallisten tavoitteiden takia, mutta kilpailutilanteeseen on hyvä varautua pystymällä esittämään tunnuslukuja oman toiminnan taloudellisuudesta. Tulen perehtymään julkisen ruokapalvelun talouden seurantaan tutkimalla julkista ruokapalvelua koskevaa kirjallisuutta sekä tutkimukseni avulla, jonka kohteena ovat julkisen ruokapalvelun piirissä toimivat esimiehet. Ensin perehdyn kirjallisuuden avulla, miten julkisen ruokapalvelun puolella taloudellisuutta seurataan. Sen jälkeen selvitän laadullisella tutkimuksella, millä tavoin julkisen ruokapalvelun toimipisteet käytännössä seuraavat taloudellisuuttaan. Tutkimuksessani selvitän, miten esimiehet seuraavat toiminnan taloudellisuutta ja mitä kehitettävää he seurantajärjestelmiin haluaisivat. Tutkimuksen kohderyhmänä on kaksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun

7 julkisen ruokapalvelun erikoistumisopintojen ryhmää. Ryhmäläiset toimivat pääasiassa julkisen ruokapalvelun piirissä esimiestehtävissä omissa toimipisteissään. 4 Seuraavaksi työ etenee yksityisen puolen talouden seurantajärjestelmien ominaispiirteisiin. Niiden soveltuvuutta pohditaan julkisen ruokahuollon talouden seurannan apuvälineenä. Samalla käsitellään myös seurantajärjestelmien kehittämistä toiminnan parantamiseksi. Toiminnan taloudellisuuden seuraaminen ja seurantajärjestelmien laadinta ja niiden tuoman tiedon käyttäminen toiminnan kehittämiseksi on tärkeää. Järjestelmien tuomalla tiedolla voidaan toimintaa analysoida ja havaita toiminnan virhekohdat riittävän ajoissa, jolloin toiminnan korjaamiseen jää vielä aikaa. Työhön liittyy myös haastattelu, joka käsittelee julkisen ruokapalvelun toimipisteen siirtymistä liikelaitokseksi. Haastateltavana on ollut Jyväskylän kaupungin ruokapalvelun, Kylän Kattauksen, johtaja Sirkka-Liisa Ahonen. Haastattelun tarkoituksena on selvittää julkisen ruokapalvelun kehittymistä liikelaitostoimintaan siirryttäessä. Julkisen puolen liikelaitostoiminta on tällä hetkellä talouden seurantamenetelmiltään ja liiketaloudellisilta ajatuksiltaan lähimpänä yksityisen puolen talouden yritystyyppistä toimintaa. Julkisen ruokahuollon on valmistauduttava tulevaisuudessa yhä vaativampaan kilpailuun ruokapalveluiden tuottajien kesken, joten toimintaan on otettava mukaan uudenlasta taloudellista ajattelua. Liiketaloudellisen ajattelutavan avartaminen auttaa silloin, kun ruokapalvelutoiminta kilpailutetaan kunnan toimesta kaikkien halukkaiden palvelun tuottajien kesken. Tämänhetkiset kehittämisen kohteet ovat taloudellisen ajattelutavan muuttaminen liiketoiminnallisempaan suuntaan ja mahdollisen saavutetun vo i- ton käyttäminen oman toiminnan kehittämiseen tulevaisuuden toiminnan varmistamiseksi. Työ toimii virikkeenä herättämään kiinnostusta vaihtoehtoisiin toimintatapoihin. Nykyään jokaisella alalla kilpailu on kovaa, joten myös julkisen ruokapalvelun toimipisteiden on kiinnitettävä huomiota toimintaansa. On muistettava, että myös julkisen ruokapalvelun omat talouden seurantajärjestelmät ovat pitkällä, mm. suoritelaskelmien ja toimintolaskelmien suhteen, mutta silti kannattaa kokeilla myös vaihtoehtoisia talouden seurantamenetelmiä. Työn tarkoituksena on tutkia julkisen ja yksityisen ruokapalvelun talouden seurannan ominaispiirteitä ja pyrkiä niitä yhdistelemällä kehittämään julkisen ruokapalvelun talouden seurantajärjestelmiä uudella, liiketoiminnalli-

8 sella tavalla. Tulevaisuudessa kasvavan kilpailun takia on liiketoiminnallisen ajattelun lisääminen myös julkisen puolen toiminnassa tärkeää. 5

9 6 2 JULKINEN RUOKAPALVELU Julkinen ruokapalvelu on kuntien tuottama palvelu asukkailleen. Ruokapalvelu liittyy kuntalaisten peruspalveluihin. Ruokapalvelun tarkoituksena on tuottaa asiakkaiden tarpeista lähteviä laadukkaita, ravitsemuksellisesti täyspainoisia ateriapalveluja tehokkaasti ja taloudellisesti. Kun puhutaan hyvinvoinnin tuottamisesta, on muistettava julkisen ja yksityisen sektorin erilaiset peruslähtökohdat Yksityinen palveluntuottaja ei lähtökohtaisesti perusta toimintaansa oikeudenmukaisuuteen tai tasa-arvoon, vaan taloudellisen kannattavuuden arviointiin. Julkisen ja yksityisen sektorin erilaisuuden tunnustaminen on lähtökohta sille, että kaikkia yksityisen sektorin toimintatapoja ei voida sellaisenaan siirtää julkiseen hyvinvointipalveluiden tuottamiseen. Uusia toimintamalleja voi hyödyntää niiltä osin kuin ne ovat sovellettavissa julkisen ruokapalvelun olosuhteisiin, mutta on valittava tarkasti mihin toimenpiteisiin ryhdytään pitkällä aikavälillä. Julkisen ruokapalvelun taloudellisuutta on seurattava ja toimintaa kehittettävä silloin, kun kehittäminen on mahdollista. Mikäli kunta joutuu luovuttamaan ruokapalvelunsa jonkun muun hoidettavaksi, on se menettänyt suuren osan niistä mahdollisuuksista vaikuttaa asioihin, jotka sillä on aikaisemmin ollut. Siksi toiminnalle pitää miettiä vaihtoehtoisia kehitystapoja ulkoistamisen sijaan.(kunta-alan ammattiliitto 2005.) 2.1 Ruokapalveluiden luokittelu ja toimintamallit Nykyään kuntien ja kuntayhtymien ruokapalveluita voidaan talouden ja toiminnan itsenäisyyden suhteen luokitella neljään erityyppiseen toimintamalliin. Toimintamallit tämänhetkisessä määräjärjestyksessä ovat: 1. Määrärahasidonnainen yksikkö 2. Nettobudjetoitu tulosyksikkö 3. Kunnallinen liikelaitos 4. Kunnallinen yhtiö. (Ruokapalvelun kehityssuunnat 2002,18.)

10 7 Liiketoiminnan tarkoituksena on kattaa tavaroiden ja palveluiden myynnillä kokonaan tai osittain niistä aiheutuvat menot. Kunnan tai kuntayhtymän liiketoiminnan talouden ohjaus voidaan järjestää eri tavoin. Yleisin kunnallisen ruokapalvelun muoto on määrärahasidonnainen yksikkö. Määrärahasidonnaista yksikköä kuvaava toiminta on kunnan budjetissa määrätty menoerä käytettäväksi ruokapalveluun. Nettobudjetoidun yksikön toiminnassa otetaan huomioon vaikutusperiaate. Tällöin tulosalueen katsotaan olevan vastuussa vain niistä menoista ja tuloista, joihin se voi vaikuttaa. Talousarviossa määritellään taloudellisten tavoitteiden lisäksi toiminnalliset tavoitteet, joiden pohjalta varataan niiden vaatimat määrärahat ja tehdään tuloarviot. Nettoperiaate määräytyy, kun kunnanvaltuusto päättää talousarviossa toiminnan menojen ja tulojen erotuksen eli toimintakatteen joko määrärahana tai tuloarviona. Nettobudjetoinnin etuja ovat lisääntynyt liikkumavara toiminnassa sekä kuuluminen kunnan talousrakenteeseen. Nettobudjetointi auttaa tehostamaan yksiköiden toimintaa ja tästä johtuen parantamaan kunnan taloutta. Nettobudjetoitu yksikkö kykenee huole h- timaan paremmin juuri siitä kohderyhmästä mikä sille on tarkoitettu. Tällöin myös henkilöstö tuntee kohderyhmänsä paremmin ja kykenee toimimaan tehokkaammin. Toimintaa selkeyttämään ja ohjaamaan laaditaan ruokapalvelulle oma toiminta-ajatus, arvot ja visio. (Ruokapalvelun kehityssuunnat 2002,20.) On myös mahdollista eriyttää liiketoiminta talousarvioon itsenäisenä kokonaisuutena. Tällöin toimintaa kutsutaan liikelaitokseksi. Sillä on oma osansa kunnan hallinnossa ja taloudessa, omine kirjanpitoineen ja tilinpäätöksineen. Tämä ei ole kuitenkaan sama asia kuin yksityisesti toimiva liiketoiminta, sillä se ei ole yritystoiminnallisella tavalla kirjanpitovelvollinen tai oikeushenkilö. (Ruokapalvelun kehityssuunnat 2002,19.) Liikelaitos on liiketoimintaa harjoittava kunnan toimintayksikkö. Sen keskeisiä toimintaperiaatteita ovat menojen kattaminen maksutuloilla, investointien kattaminen maksutuloilla pitkällä aikavälillä, oma tuloslaskelma ja tase sekä talouden ja toiminnan itsenäisyys. Liikelaitos kuuluu kunnan organisaatioon, ja kunta voi asettaa siihen sijoitetulle pääomalle tuottotavoitteita. Samaan aikaan liikelaitoksen käytössä oleva omaisuus on kunnan omistuksessa. Liikelaitoksella on oma talousarvionsa, joka esitetään kunnan talousarvion liitteenä. Kunnallinen liikelaitos noudattaa julkisista hankinnoista säädettyjä lakeja. (Ruokapalvelun kehityssuunnat 2002,21.)

11 2.2 Ruokapalveluiden kehityslinjat 8 Kuntatyössä ruokapalvelualaa kehitetään jatkuvasti. Yhä useampi ruokapalvelua tuottava taho eriytetään omaksi tulosjohdetuksi alueeksi. Erityisesti pienissä kunnissa ha e- taan ratkaisua, joka organisoisi hajallaan olevan ruokapalveluiden tuottamisen. Nykyisissä ruokapalveluorganisaatioissa haetaan kehitystä resurssien hallinnassa, toimintaväljyydessä sekä talouden vastuullisuudessa. Pyrkimys on parantaa asiakkaan mahdollisuuksia vaikuttaa palveluun sekä selkiyttää ruokapalvelun roolia ruokapalveluketjussa. (Ruokapalvelun kehityssuunnat 2002,46.) Tämänhetkinen kehityssuunta riippuu kilpailuttamisen kiihtymisestä sekä mahdollisesta verkostoitumisesta ruokapalveluiden tuottamisessa. Useimmiten kilpailuttamisella pyritään saamaan säästöjä. Suurin osa kuntien ruokapalveluista on niukasti resur s- soituja, joten silloin tiukat säästöt ovat ylimitoitettuja. Samalla on muistettava kunnan talouden kannalta ruokapalvelun työllistävä vaikutus ja sen vaikutus kunnan talouden muodostumiseen. Kuntapalveluiden vähentyminen ja niiden siirtyminen ulkopuolisten huolehdittaviksi vaikuttaa pitkällä aikavälillä kunnan talouteen myös eläkepoliittisessa näkökulmassa. Kilpailutettaessa on muistettava suosia ennemmin pitkiä sopimuksia, sillä silloin luodaan paremmat edellytykset investoinneille, mikä auttaa toimintaa pysymään vaaditulla kehityksen tasolla. (Ruokapalvelun kehityssuunnat 2002,47.) Yhteistyö kunnan omien yksiköiden, muiden kuntien, eri alueiden ja seutuyhteisöjen kesken on monipuolistumassa ja lisääntymässä. Perinteisesti yhteistyössä on tehty yhteisiä hankintoja. Nykyään myös asiantuntijuuden hankinnassa ja tuotannon yhteistyössä ollaan kehittämässä yhteistyötä. Verkostointia sekä tilaus- ja toimituskanavia kehittämällä pyritään mahdollistamaan lähellä tuotettujen raaka-aineiden suurempi käyttö ja turvaamaan lähiseuduille työpaikkoja myös tulevaisuudessa. Verkostoitumisen takaamiseksi on kehittävä mahdollisia hankerahoituksia sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa myös jatkossa. (Ruokapalvelun kehityssuunnat 2002,47.) 2.3 Palvelutuotannon kilpailuttaminen Julkisen ruokatuotannon toiminnan ulkoistaminen on ollut vähäistä. Ulkoistaminen tulee lisääntymään tulevaisuudessa useilla aloilla, myös ruokapalveluissa. Toiminnan kannattavuutta mitattaessa ja kunnan toimintoja kehitettäessä myös kilpailuttaminen

12 9 on otettava huomioon. Suurissa kunnissa suhtaudutaan pieniä kuntia myönteisemmin kilpailuttamiseen. Pienissä kunnissa ei ole riittävästi palvelun tarjoajia tai toiminta ei pienuutensa takia kiinnosta palvelun tarjoajia. Myös henkilöstöpoliittiset kysymykset nousevat pienissä kunnissa helpommin pintaan. Silloin pelätään työpaikkojen menetystä. (Ruokapalvelun kehityssuunnat 2002,35.) Kokemukset kilpailuttamisesta herättävät voimakkaita reaktiota sekä puolesta että vastaan. Kilpailu edistää kustannustehokkuutta ja palvelun laatua, kuitenkin samaan aikaan mahdollisesti heikentäen palvelua ja lisäämällä epävarmuutta hyvinvointipalveluiden tarjonnassa. Tähänastiset kokemukset kilpailuttamisesta kunnissa ovat sekä myönteisiä että kielteisiä. Myönteisiä kokemuksia ovat kustannussäästöt, kilpailun uhan aiheuttama kunnallisen ruokahuollon toimintojen tehostuminen ja ruokatuotannon selkeämpi määrittely palvelun tarjoajilta ja käyttäjiltä. Kielteisiä kokemuksia kilpailuttamisen vaikut uksista ovat työmotivaation ja palvelun laadun laskeminen ja ongelmat asiantuntemuksessa sopimuksia ja tarjouspyyntöjä laadittaessa. (Ruokapalvelun kehityssuunnat 2002,35 36.) Kilpailuttamisella on omat edellytyksensä, vaaransa ja ongelmansa. Kilpailuttaminen ei saa olla itsetarkoitus. Toiminnalle on oltava perusteltu poliittinen päätös, jolle on selkeät tavoitteet. Kilpailuttamisen hoitaa sen osaava taho ja sillä on oltava käytössä perustiedot toiminnasta ja sen tavoitteista. Kilpailuttamispäätöstä tehtäessä on otettava huomioon kilpailutettavan palvelun todellinen markkinatilanne. Samalla on oltava selvillä mihin kustannustekijöihin kilpailuttamisella pyritään vaikuttamaan. (Ruokapalvelun kehityssuunnat 2002,39.) 3 JULKISEN RUOKAPALVELUN TALOUDEN SEURANTA 3.1 Suoritteiden laskenta Yritystoiminnassa on tärkeää tietää miten toiminnan tulot ja menot rakentuvat. Myös julkisen ruokatuotannon on pystyttävä todentamaan sekä esittämään käytännössä jollakin tavalla kilpailukykynsä. Tähän tarkoitukseen on kehitetty suoritelaskenta. Suoritelaskennan käsite tarkoittaa keittiössä tuotettavien tuotteiden määrittämisen suorit-

13 10 teiksi, joiden avulla voidaan verrata keittiöiden toimintaa. Suoritemittarin asteikolla lounas saa arvon yksi (1,00) oppilaitoksissa, päiväkodeissa ja kokopäivähoitolaitoksissa. Muiden ruokapalvelutuotteiden arvot määritellään erikseen suhteellisena osuutena lounaasta. (Efektia 1997, 14.) Sen jälkeen suoritteiden määrää verrataan saatuun rahamäärään, osuuteen kunnan budjetissa tai liikevaihtoon. Kunnalliset ruokapalvelutoimipisteet voivat erota toisistaan paljon. Toimipisteet eroavat toisistaan toimintatavoillaan, asiakasmäärillään sekä asiakasrakenteellaan. Suoritelaskennan avulla pyritään eri toimipisteitä ja niiden tuloksia saamaan vertailukelpoisemmiksi. Suoritteiden yhteismitallistaminen onnistuu muunto ja painokertoimilla. Toiminnan tuloksen muodostumisen vertailua tulee harjoittaa eri toimipisteiden välillä. Lisäksi tulee seurata myös omaa vuotuista kehitystä. Seurattavia kohteita ovat taloudellisuus sekä tuottavuus. Taloudellisuus ilmaisee miten paljon rahaa on käytetty suoritteiden aikaan saamiseksi. Tuottavuus ilmaisee suoritteiden ja tuottamiseen käytettyjen resurssien suhteen.(efektia 1997, ) Taloudellisuuden ja tuottavuuden arvioinneista saatavia lukuja voi käyttää toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Taloudellisten tunnuslukujen avulla on budjetin sekä talousarvion laatiminen helpompaa sekä paremmin paikkansa pitävää. Tuottavuuden luvut määrittävät tuotteiden hinnoittelua. Jakamalla tuotteiden kustannukset osiin ja hinnoittelemalla ne yksittäin voidaan päästä yhä tarkempaan, toimintolaskentakohtaiseen hinnoitteluun. Jotta toiminta olisi mahdollisimman kannattavaa, olisi kustannusten oltava oikea-aikaisia. Liiallinen henkilökunnan määrä alentaa tuottavuutta. Oikeanlainen työmäärämitoitus on tärkeää hyvän tuottavuuden muodostumisessa. (Efektia 1997, ) 3.2 Kannattavuuden ja taloudellisuuden seuraaminen Jotta suurkeittiön toiminta olisi kannattavaa, tulisi toiminnan tavoitteita seurata. Tähän käy työvälineeksi erinäiset mittarit ja tunnusluvut. Pelkistä tunnusluvuista ei itsenään ole hyötyä, vaan niitä on verrattava ennalta laadittuihin tavoitteisiin, edellisvuosien tuloksiin sekä mahdollisesti toisen vertailukelpoisen yrityksen toiminnan tunnuslukuihin. Jotta tunnusluvuista olisi hyötyä, on niitä kerättävä pidemmältä aikaväliltä, sekä pidettävä samanaikaisesti mitattavat kohteet sekä mittaustavat yhtenäisinä. Sen jäl-

14 keen on mahdollista suorittaa tunnuslukuihin perustuvaa analysointia sekä tehdä johtopäätöksiä.(heikkinen 1995, 11.) 11 Julkisen ruokahuollon budjetti on sidoksissa talousarviossa myönnettyihin määrärahoihin. Yksityisen keittiön menestyminen taasen perustuu liiketaloudelliseen kanna t- tavuuteen. Molemmissa tapauksissa voidaan kuitenkin käsitellä liiketaloudellisen menestymisen mittaavia käsitteitä kuten kannattavuus, tuottavuus sekä taloudellisuus. Kannattavuus kertoo miten yrityksen saamat tulot kattavat yritystoiminnan menot. Kaikkien yritystoimintaan liittyvien kulujen jälkeinen osa tuloksesta on voittoa, mihin yritystoiminta tähtääkin. Julkisen ruokahuollon ensisijainen tavoite on pysyä budjetin antamissa rajoitteissa. Mikäli budjetti ylittyy, ei kannattavan liiketoiminnan tavoitteeseen olla päästy. Kannattavuutta voidaan mitata absoluuttisena (euromääräisenä) tai suhteellisena. Suhteellinen kannattavuus saadaan selville laskemalla erinäisiä tunnuslukuja liittyen sijoitettuun pääomaan, toiminnallisiin katteisiin tai voiton osuuteen tuloista.(heikkinen 1995, 12.) Tuottavuus määritellään tuotantotulosten ja tuotantopanosten välisenä suhteena. Tuotantotulokseksi keittotoiminnassa määritellään tuotettujen suoritteiden kokonaismäärä. Tuotantopanoksiksi luetaan toimintaan vaadittavat raaka-aineet, pääoma, työvoima, energia sekä informaatio. Toiminnan taloudellisuutta voidaan kutsua myös toiminnan tehokkuudeksi. Siinäkin on tavoitteena tuottaa suoritteita ennalta määrätyillä ja arvioiduilla kustannuksilla. Mitä tehokkaampaa toiminta on, sitä kannattavampaa se myös on. Taloudellinen toiminta edistää kannattavaa toimintaa, muttei kuitenkaan takaa sitä. (Heikkinen 1995, 13.) Kannattavuuden mittaamisessa työvälineenä käytetään katetuottolaskelmaa. Katetuottolaskennassa tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että tuotot ovat riittävän suuret muuttuviin kustannuksiin verraten, jolloin katetuotto on riittävän suuri kattamaan kiinteät kustannukset, mikä taasen mahdollistaa voiton saavuttamisen. Katetuoton riittävyyden arvioinnin helpottamiseksi sille voidaan asettaa prosentuaalinen osuus tuotoista joka sen tulee kattaa. Tämä rajaa samalla kuinka suuri osuus kiinteillä kustannuksilla saa olla tuotoista. Tätä katetuoton prosentuaalista osuutta voidaan käyttää apuna laadittaessa budjettia toiminnalle. Yksityinen keittiö tavoittelee mahdollisimman suurta voittoa, jolloin kateprosentti on oltava korkea. Julkishallinnon keittiöissä vähim-

15 12 mäistavoitteena oli päästä nolla tulokseen, jolloin budjetissa on pysytty. Tämän nolla budjetin saavuttamiseksi, missä kiinteät kustannukset katetaan katetuotolla tekemättä voittoa, voidaan käyttää katelaskennassa kriittisen pisteen tunnusluku laskelmaa. Kriittinen piste (krp) määräytyy kateprosentin ja kiinteiden kustannusten suhteesta. (Heikkinen 1995, ) Tuottavuuden ja taloudellisuuden mittaaminen eroaa ravitsemisalan liiketoiminnallisissa yrityksissä ja julkishallinnon toimipisteissä. Liiketaloudellisessa toiminnassa mitataan myyntiä, erilaisia katteita kuten myynti-, palkka-, käyttökatetta. Julkishallinnon toimessa mitataan suoritteiden lukumäärää, palkkaa, työmäärää sekä kustannuksia. Näitä asioita verrataan toiminnan ajanjaksoihin, jolloin saadaan alalle ominaisia tunnuslukuja. Julkishallinnon toimessa ongelmaksi ilmenevät toimipisteiden erilaisuus, mistä johtuen eri toimipisteet eivät välttämättä ole vertailukelpoisia samoilla tunnusluvuilla. Suoritelaskenta pyrkii muuttamaan toimintaa yhteismitalliseksi. (Heikkinen 1995, 16.) Suoritelaskennan ohella katetuottolaskennan käyttäminen voisi selkeyttää taloudellisen tuloksen muodostumista. Suoritelaskennan ongelmana on vertailukelpoisuuden heikkous johtuen mm. suoriteseurantojen erilaisuudesta eri toimipisteissä sekä toimipisteiden koon suuresta vaihtelusta. Katetuottolaskelmalla ovat jo vakiintuneet laskentaperusteet ja niiden tuottamien tunnuslukujen avulla olisi julkisen ruokapalvelun keskenään samantyyppisten toimipisteiden vertailu helpompaa. Yksityisen puolen talouden seuranta menetelmiä on käytetty jo vuosia ja ne on todettu hyvin käyttökelpoisiksi. Tästä syystä niitä tulisi hyödyntää myös julkisen ruokapalvelun piirissä. Julkisen ruokapalvelun vertailukohtana voisi pitää yksityiseltä puolelta henkilöstöravintoloita sekä niiden saavuttamia taloudellisia tunnuslukuja. Julkisen puolen korkean yhteiskunnallisen tavoitteen ja voiton tavoittelemattomuuden puitteissa katelaskentaa on hieman muokattava julkiseen ruokapalveluun sopivaksi. Tämä tarkoittaa mahdollisesti katelaskelman tuloksen tähtäämistä vain kriittisen pisteen tasolle. Tunnuslukujen seuraaminen edellyttää niihin liittyvää seurantajärjestelmää. Seurausjärjestelmän luomiseksi tulee kerätä toiminnasta tietoa pidemmältä aikaväliltä. Myynnin seuraaminen kertoo toiminnan määrästä, kustannusten seuraaminen budjettiin verraten kertoo toiminnan kannattavuudesta. Kun tietoa on riittävästi ja se on luotettavaa, voidaan sitä analysoida. Seurantajärjestelmien avulla toimintaa voi parantaa ja kehit-

16 13 tää entisestään. Niiden avulla voidaan myös kehittää yhä uusia toimintastrategioita sekä suunnitella toiminnan tulevaisuutta. Päivittäisessä toiminnassa seurantajärjestelmät helpottavat tavoitteiden asettamista sekä motivoivat työn tekemistä. Tunnuslukuja on myös tarkasteltava kriittisesti. Myynnin ja tehokkuuden seuranta ei kerro välttämättä toiminnan laadusta ja kannattavuudesta. Prosenttiosuuksien lisäksi toiminnan kannattavuudesta kertoo rahallinen voitto, joka yritykselle jää. Tunnusluvut ja suoritteet eivät kerro valmistukseen kulunutta aikaa, mistä johtuen on hyvä olla myös muita mitattavia kohteita. (Heikkinen 1995, 20.) Julkisen ruokahuollon on kehityttävä koko ajan, jotta se pystyy vastaamaan kilpailun tuomiin haasteisiin. Vähäinen liiketaloudellinen ajattelu sekä laskentatoimen hallitsemattomuus haittaa toiminnan jatkuvuutta. Kun toimintaa rationalisoidaan ja asioihin puututaan ajoissa, on säästökohteiksi helpompi asettaa muitakin kuin henkilöstön vähentäminen, mikä ei ole alan kehityksen kannalta hyvä asia. Toiminnan lähtökohtana on se, että toiminnan on oltava kannattavaa. Tämä edellyttää johtajilta toiminnan rakenteen tuntemista, sekä suunnittelu-, ja markkinointityötä tuottavuuden parantamiseksi. Kun toiminta kannattaa, on mahdollisuus investoida, mikä taasen edesauttaa toimintaa tulevaisuudessa. Kannattavuus luo pohjan yrityksen tai yksikön kilpailukyvyn ja tuottavuuden nousulle. Seurantajärjestelmien avulla on mahdollisuus löytää kustannussäästöjä sekä parantaa tuottavuutta. Kustannuksia voi alentaa rationalisoimalla työtä, tehostamalla toimintaa, kehittämällä toimintaa sekä alentamalla kustannuksia. Tuottavuutta parannetaan lisäämällä myyntiä, parantamalla palvelua sekä tehostamalla tuotekehitystä. (Heikkinen 1995, 24.) Henkilöstöravintolaketjut valtaavat tilaa julkiselta ruokahuollolta. Ruokapalveluiden kilpailuttaminen kunnissa sisältää poliittista pelkoa. Jos kunnan ruokahuoltona toimii ulkopuolinen ravintolaketju, on pelkona työpaikkojen menetys sekä palvelun että ruoan laadun heikkeneminen. Kunnallisen ruokahuollon jatkumiseksi on toiminnan kehityttävä ja vastattava kilpailun vaatimiin haasteisiin. Toiminnan on kehityttävä ja asenteiden muututtava haasteita, tehokasta ja kannattavaa toimintaa, vastaaviksi. Keittiöissä on tälläkin hetkellä tärkeä voimavara, henkilöstö, jota kehittämällä se on mahdollinen kilpailuttamisen edellyttämiin haasteisiin. (Heikkinen 1995, 27.)

17 Julkisen ruokapalvelun nykytila ja kehitysnäkymät Useassa kunnassa on siirrytty nettobudjetoituihin tulosyksikköihin, koska ne reagoivat nopeammin muuttuviin asiakastarpeisiin kuin määrärahasidonnainen toimintayksikkö. Nettobudjetoitu yksikkö jakaa sille budjetoidun euromäärän itse eri kustannuserille. Näin ollen nettobudjetointi mahdollistaa kustannusten kohdentamisen asiakastarpeen muutoksiin nähden. Nettobudjetoituun talouden hoitoon siirtyminen lisää toiminnan kustannustietoisuutta ja parantaa laskentajärjestelmiä. (Ruokapalvelumarkkinat 2004, 19.) Kuntien ruokapalveluiden kilpailuttaminen on viime aikoina ollut vahvasti esillä. Suomessa kilpailutuksen vaikutukset ovat muuttaneet lähinnä vain pienien kuntien ruokapalveluiden tilannetta. Tällöin ruokapalveluita on ulkoistettu yksityiselle toimijalle tai niitä on siirretty toisen kunnan ruokapalveluorganisaatiolle. Ulkoistaminen on ollut lähinnä pienien kuntien ratkaisu toiminnan kehittämiselle. Ulkoistamisen taustalla tulee olla analyysi palvelutuotannon kustannuksista, tehokkuudesta ja laadusta, sillä ulkoistamisen perusteena eivät voi olla pelkästään kustannussäästöt. Kuntien ruokapalveluiden lisäksi valtakunnallisia ruokapalveluiden tarjoajia ovat Amica, Sodexho ja ISS, jotka myös kilpailevat kuntien ruokahuoltojen asiakkaista. (Ruokapalvelumarkkinat 2004, 22.) Ruokapalveluiden tuottavuus vaihtelee suuresti eri kuntien välillä. Vaihtelua tapahtuu myös kuntien sisällä eri toimipisteiden välillä. Suuren vaihtelun lisäksi tuottavuus on myös melko alhaisella tasolla. On myös kuntia, joiden tuottavuus on erinomainen, mutta tämä ei auta keskiarvoa nousemaan tavoitteiden mukaiselle tasolle. Epäviralliset tavoitteet on asettanut mm. Kuntaruokailun asiantuntijat ry. Tuottavuuteen vaikuttaa vahvasti se, miten peruspalvelut ovat järjestetty. Mikäli peruspalvelut ovat hajautettu, on ruokapalveluiden tuottavuus alhaisempi. Ruokapalveluiden koon kasvaessa myös tuottavuus pääsääntöisesti kasvaa. Tästä johtuen on tuottavuus alhaisimmillaan pienillä kyläkouluilla, missä on vähän oppilaita ja mitkä ovat kaukana keskuskeittiöstä. Jotta heikon tuottavuuden omaavia toimipaikkoja pystytään parantamaan, tulee ruokapalveluprosessi suunnitella uudelleen suunnittelusta ja tuotannosta jakeluun asti. Suurempien tuotantoyksiköiden tuottavuuden nostaminen lähtee esimiestyöstä. Tuotta-

18 vuuden kehittämisessä kannattaa hyödyntää uusia työtapoja ja menetelmiä sekä tietotekniikkaa ja järjestelmiä. (Ruokapalvelumarkkinat 2004, ) 15 Julkisen ruokahuollon tavoitteena on tuottaa hyvinvointia asiakkailleen ilman voiton tavoittelua. Kuitenkin myyminen ulkopuolisille ilman katetta on resurssien haaskausta. Niukat resurssit tulee käyttää tarkoituksen mukaisesti ja kustannuslaskennalla sekä seurantajärjestelmillä on voitava osoittaa toimintansa kilpailukykyiseksi. Jotta oma toiminta säilyy kilpailukykyisenä ja kannattavana, tulee ruokapalvelun ulosmyyntiä kehittää voitokkaampaan suuntaan. Tällä hetkellä kolmannes Suomen ruokapalveluista voi tehdä myyntitarjouksia oman kunnan ulkopuolisille asiakkaille. Ulosmyynti tapahtuu pääasiassa juhlapalveluiden tuottamisena asiakkaille ja ruokapalveluiden tuottamisena kunnan alueen yksityisille päiväkodeille. Myyntivoittojen käyttäminen omaan tarpeeseen, kuten henkilöstön kehittämiseen ja palkitsemiseen tai tuottavuusinvestoinneilla tuottavuuden nostamiseen, on harvinaista. Pääasiassa voittovarat tilitetään kunnan yleisille tulotileille tai nettobudjetoiduissa yksiköissä säästetyt varat palautetaan kunnan omille käyttöyksiköille. (Ruokapalvelumarkkinat 2004, 37 38, 65.) Hankittujen myyntivoittojen käyttäminen omaan toimintaa kaupungille tilittämisen sijaan voisi olla tulevaisuudessa kannattavampaa. Tulojen käyttäminen omaan toimintaan auttaisi toiminnan kehittymistä ja parantaisi samalla toiminnan jatkuvuutta tulevaisuudessa. Taloudellisuuden ja tehokkuuden tunnuslukujen seuraaminen ja asiakastyytyväisyyden varmistaminen ovat myös ruokapalvelualan elinehto. Tällä hetkellä puolet Suomen kunnista seuraa järjestelmällisesti ruokapalvelun taloudellisia tunnuslukuja. Keskisuurien kaupunkien osalta talouden seurantajärjestelmiä käyttää 60 % kunnista. Pelkkä taloudellisten mittareiden seuraaminen laiminlyö asiakkaiden odotuksia. Tuotantokustannusten kurissapitämisen lisäksi tulee toiminnassa painottaa laadunvalvontaa ja hallintaa sekä työnohjausta parempien tulosten saavuttamiseksi. Tällä hetkellä ruokapalveluilla ei ole vielä käytössä järjestelmää, millä voitaisiin seurata asiakaspalautteista vertailukelpoisia tuloksia eri organisaatioiden kesken. Myös suoritelaskentaa tulee kehittää koko suomen alueella yhtenäisempään suuntaan vertailukelpoisuuden parantamiseksi. (Ruokapalvelumarkkinat 2004, 55, 65.) Ruokapalveluiden kilpailuttamisen haasteisiin vastaamiseen auttaa ruokapalvelun tuotteistus. Tällöin tehdään jokaiselle segmentille oma, palvelutarpeen vaatima, palve-

19 16 lukonsepti. Asiakastarpeen mukainen palvelukonseptitoiminta edesauttaa kehittämistoimenpiteitä, mikä lisää mahdollisuutta kilpailla kannattavasti. Tuotteistamisen aikana tehdään palvelustrategia, tuoteluettelo, -valikoima, -sisältö ja prosessikuvaukset. Julkisen ruokapalvelun tuotteistamisprosessi on verrattavissa yksityisen yrityksen liikeidean valmistumiseen. Palvelun tuotteistaminen auttaa kustannustehokkuuden ja palvelun laadun parantumisessa sekä kehittää kumppanuutta palvelun tilaajan ja tuottajan välillä. Tuotteistetun palvelun hinnoittelu on helpompaa. Tällöin myös palvelun tilaaminen, laskutus ja hinta-laatusuhteen seuranta helpottuu. Tällä hetkellä puolet Suomen kuntien ruokapalveluista eivät ole tuotteistaneet palveluitaan. (Ruokapalvelumarkkinat 2004, ) 4 TALOUSHALLINTO YRITYKSEN TOIMINTOJEN APUNA 4.1 Laskentatoimi yrityksessä Laskentatoimi toimii yrityksen johdon ja esimiesten apuvälineenä yrityksen johtamisessa. Te hokkaasti käytettynä se on hyödyllinen työkalu yritystä koskevia suunnitelmia ja päätöksiä tehtäessä. Laskentatoimi auttaa selvittämään yrityksen kannattavuuteen, taloudellisuuteen ja rahoitukseen liittyviä asioita. Kannattavuuden edellytyksenä on se, että yritys tarjoaa hyviä tuotteita ja palveluksia hintaan, jonka kuluttaja on va l- mis maksamaan. Taloudellisuutta seurataan mittaamalla osto-, palvelu-, ja valmistusvaiheessa mm. säästäväisyyttä ja tehokkuutta. Laskentatoimella mitataan, miten kannattavuus ja taloudellisuus ovat rakentuneet ja miten niitä voitaisiin parantaa. Laskentatoimi ei saa aikaan kannattavuutta, vaan se osoittaa, miten kannattavuus ja taloudellisuus rakentuvat ja mitkä asiat siihen vaikuttavat. (Hallamaa 1997, ) Laskentatoimi jaetaan yrityksissä sisäiseen ja ulkoiseen laskentatoimeen. Sisäisen laskentatoimen tarkoituksena on ohjata yrityksen sisäistä päätöksentekoa. Näitä laskelmia eivät yrityksen ulkopuoliset tahot näe. Laskelmat laaditaan yrityksen johdon päätöksentekoa ja toimenpiteitä varten, jolloin niille on ominaista mahdollisen täsmä l- linen todellisen taloudellisen tilan kuvaaminen. Ulkoisen laskentatoimen laskelmat tehdään muiden sidosryhmien tiedontarpeiden täyttämiseksi. Yrityksen pitää myös lakisääteisesti luovuttaa toiminnastaan taloudellista informaatiota. Pakollisia ilmoituk-

20 17 sia toimitetaan viranomaisille, kuten verottajalle ja kaupparekisteriin. Vapaaehtoisia ilmoituksia toimitetaan yhteistyökumppaneille päätöksenteon tueksi. Koska informaatiota suunnataan mm. sijoittajille ja omistajille, ja näihin laskelmiin on mahdollisuus vaikuttaa tulosta parantavasti, pyritään tuloksista luomaan sisällöltään yrityksen kannalta mahdollisimman edullisia, olosuhteet huomioon ottaen. (Hallamaa 1997, 173.) Laskentatoimen kaksi päätehtävää ovat tietojen keräämis- ja rekisteröintitehtävä sekä tiedon hyväksikäyttötehtävä. Tietojen keräämis- ja rekisteröintitehtävä on toteavia laskelmia, käytännössä kirjanpitoa ja sitä täydentävää kustannus- ja tuottolaskentaa. Kirjanpidossa näkyvät yrityksen ja ulkomaailman väliset tapahtumat, menot, tulot, maksut sekä niiden oikaisuerät. Kaikki muu laskeminen perustuu juuri kirjanpidon antamiin lukuihin. Kustannus- ja tuottolaskelmien avulla pyritään saamaan selville tarkempia tietoja tuotteiden ja palvelusten aikaansaamiseen, varastointiin ja myyntiin liittyvistä taloudellisista tapahtumista, kuin liikekirjanpidon avulla on mahdollista. Kustannus. ja tuottolaskelmat eivät ole lakisääteisiä. Niiden tarve riippuu yrityksen yksityiskohtaisemman tiedon tarpeesta päätöksenteon tueksi. (Hallamaa 1997, 174.) Pelkkä tiedon kerääminen ilman, että sitä hyödynnetään, on turhaa. Tiedon hyväksikäyttötehtävän tarkoituksena on tehdä laskelmia ja selvityksiä yrityksen toimintaa varten. Laskelmia tarvitaan yritystoiminnassa suunnitteluun, tarkkailuun ja informointiin. Suunnittelua vaativat eri vaihtoehtojen keskinäiset vertailut joita suoritetaan vaihtoehtolaskelmilla. Suunnittelua vaativat mm. henkilöstä, laitteistoa, tuotteita koskevat hankinnat. Suunniteluun liittyvät myös tavoitteiden asettaminen ja seuraaminen, kun on toimittu valittujen suunnitelmien mukaan. Tällöin käytössä ovat tavoitelaskelmat, jotka seuraavat budjetteja ja standardeja. Tarkkailulla varmistetaan tasapaino kannattavuuden, taloudellisuuden ja rahoituksen välillä. Tarkkailun tulokset antavat tietoa, minkä avulla toimintaa voi suunnitella ja samalla myös välttää toistamasta aikaisemmin tehtyjä virheitä. Yrityksestä ulospäin annettava informaatio voi olla pakollista, välttämätöntä tai vapaaehtoista. Yrityksen voitonjaon tulee perustua myös laskelmiin. Ne voivat perustua mm. kirjanpidon tilinpäätökseen. (Hallamaa 1997, 175.) Laskentatoimen hyödyllisyyden varmistamiseksi päätöksenteon apuna on tietoa kerättävä jatkuvasti ja järjestelmällisesti koko laskentakauden ajan. Tämän toteuttamisessa auttaa, jos siihen on luotu tietyt rutiinit. Jotta kehitystä voitaisiin seurata, tulee raporttien olla ainakin kuukausittaisia. Kuukausittaisissa laskelmissa on myös hyvä näkyä

Harjoitust. Harjoitusten sisältö

Harjoitust. Harjoitusten sisältö Harjoitust yö Harjoitusten sisältö Investoinnin kannattavuus Vapaat rahavirrat ja tuottovaade Tilinpäätösanalyysi SWOT-analyysi Yrityksen tulevaisuus Investoinnin kannattavuus Tilinpäätösanalyysi

Lisätiedot

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe... 11. Mistä on kysymys... 15. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sisältö... 38

Sisällys. Esipuhe... 11. Mistä on kysymys... 15. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sisältö... 38 Sisällys 1 2 Esipuhe.................................... 11 Mistä on kysymys............................ 15 1.1 Tilinpäätös ja toimintakertomus mistä ne kertovat.. 15 1.2 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen

Lisätiedot

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA RAHOITUS JA RISKINHALLINTA Opintojaksosuunnitelma deadlines 2.9. 9.9. 30.9. 12.11. 2.12. Kohdeyritysvaraus Rahan sitoutuminen yritystoiminnassa käyttöomaisuuteen ja käyttöpääomaan pohdinta Case Rahoitustilanne

Lisätiedot

CREATIVE PRODUCER money money money

CREATIVE PRODUCER money money money CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

Yksikkökate tarkoittaa katetuottoa yhden tuotteen kohdalla. Tämä voidaan määrittää vain jos myytäviä tuotteita on vain yksi.

Yksikkökate tarkoittaa katetuottoa yhden tuotteen kohdalla. Tämä voidaan määrittää vain jos myytäviä tuotteita on vain yksi. KATETUOTTOLASKENTA laskennassa selvitetään onko liiketoiminta kannattavaa. Laskelmat tehdään liiketoiminnasta syntyvien kustannuksien ja tuottojen perusteella erilaisissa tilanteissa. laskennassa käytetään

Lisätiedot

KORJATTU TULOSLASKELMA Laskennan kohde: LIIKEVAIHTO +/- valmistevaraston muutos + liiketoiminnan muut tuotot - ainekäyttö (huomioi varastojen muutos

KORJATTU TULOSLASKELMA Laskennan kohde: LIIKEVAIHTO +/- valmistevaraston muutos + liiketoiminnan muut tuotot - ainekäyttö (huomioi varastojen muutos KORJATTU TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO _ +/- valmistevaraston muutos _ + liiketoiminnan muut tuotot _ - ainekäyttö _ (huomioi varastojen muutos ja oma käyttö) - ulkopuoliset palvelut _ - liiketoiminnan muut

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Rahoituksen näkökulmaa

Rahoituksen näkökulmaa Rahoituksen näkökulmaa Sukupolvenvaihdos investointi tulevaisuuteen Kuopio, Puijon Maja Arto Piipponen, 13.10.2016 Mihin pankki kiinnittää huomiota investointeja rahoitettaessa? Kannattavuus Vakavaraisuus

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2011 HKLjk 18.8.2011 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: 1.1. 30.6.2011 Toimintaympäristö ja toiminta Metron automatisoinnista ja

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 HKLjk 2.5.2013 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSANALYYSI. Tilinpäätös 03/2016 MALLI OY

TILINPÄÄTÖSANALYYSI. Tilinpäätös 03/2016 MALLI OY TILINPÄÄTÖSANALYYSI Tilinpäätös 03/2016 MALLI OY Pohjanmaan Ekonomitoimisto 2016 TOIMINNAN LAAJUUS Yrityksen liikevaihdoksi muodostui 620 000 euroa, missä on lisäystä +12 000 euroa edelliseen tilikauteen

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

TA-22.1130 Laskentatoimi ja kannattavuus TENTTI 8.1.2009. Nimi KIRJOITA VASTAUKSES I S ELVÄS TI JA YMMÄRRETTÄVÄS TT ÄYTÄ.

TA-22.1130 Laskentatoimi ja kannattavuus TENTTI 8.1.2009. Nimi KIRJOITA VASTAUKSES I S ELVÄS TI JA YMMÄRRETTÄVÄS TT ÄYTÄ. i TA-22.1130 Laskentatoimi ja kannattavuus TENTTI 8.1.2009 Opintokirjan nro Nimi Tutkinto-ohjelma Tehtävä I 2 J /l Pisteet 5 6 Yhteensä KIRJOITA VASTAUKSES I S ELVÄS TI JA YMMÄRRETTÄVÄS TT ÄYTÄ TARVITTAES

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1.1.-30.6.2016 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2016 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan tärkeimmät painopistealueet on määritelty kaupungin kanssa solmitussa

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

VESIHUOLLON TALOUS OSANA VARAUTUMISTA

VESIHUOLLON TALOUS OSANA VARAUTUMISTA VESIHUOLLON TALOUS OSANA VARAUTUMISTA Suomen Vesi-isännöinti Luennoitsija: Simo Heininen Materiaalin tuottaja: Marianne Siurua Miten vesihuoltolaitos yhdistää teknisen ja taloudellisen riskienhallinnan?

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUU 2013 OSAVUOSIKATSAUS

TAMMI-KESÄKUU 2013 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 213 OSAVUOSIKATSAUS 24.7.213 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, CFO ESITYKSEN PÄÄKOHDAT 213 Q1-Q2 lyhyesti Tammi-kesäkuu 213 Liitteet Alexis Fries Toimitusjohtaja Q2/213 PRESENTATION

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt METSÄHALLITUKSEN LIIKETOIMINNAN PALVELU- JA MUUT TOIMINTATAVOITTEET SEKÄ TULOS- JA TULOUTUSTAVOITE AJANJAKSOLLE 1.1. 31.3.2016 Metsähallituksesta annetun lain (1378/2004) mukaan Metsähallituksen tehtävänä

Lisätiedot

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää Uudenmaan Yrittäjien syyskokous Kari Järvenpää MILLÄ SUOMEN HYVINVOINTI FINANSSIKRIISISTÄ NOUSUUN? Markkinoiden kasvupotentiaalia yrittäjyydellä lisää Jos ei ole yrittäjyyttä ja bisnestä, ei ole mitään

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma YT-rules Oy. YT-rules Oy 1/11

Liiketoimintasuunnitelma YT-rules Oy. YT-rules Oy 1/11 Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 YT-rules Oy YT-rules Oy 1/11 YT-rules Oy 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Kankaanpää Timo Osoite Iiriksentie 7 B 2 Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopiston taloustieteen laitos Hollola, 28.4.2014 www.helsinki.fi/yliopisto 2.5.2014 1 Sisältö Kasvulla tavoitellaan kannattavuutta (maataloudessa

Lisätiedot

HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2012 HKLjk 23.8.2012 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Raitioliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Liikenteen toteutuminen: tammi-kesäkuussa

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012 26.10.2012 Osavuosikatsaus 01-09/2012 Tulikivi-konsernin liikevaihto kolmannella vuosineljänneksellä oli 13,1 Me (15,1 Me 07-09/2011 ), liiketulos 0,4 (0,5) Me ja

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 01.06.2000 Maa- ja metsätalousministerö METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2015 HKLjk 5.5.2015 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Yrityksen sidosryhmät 1. Mitä tarkoittaa yrityksen sidosryhmä? Luettele niin monta sidosryhmää kuin muistat. 2. Ketkä käyttävät ylintä päätösvaltaa osakeyhtiössä?

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 749,6 miljoonaa markkaa (2000: 764,3 Mmk). Elintarvikeryhmän liikevaihto aleni 327,8 miljoonaan markkaan (339,0

Lisätiedot

Opiskelijanumero ja nimi:

Opiskelijanumero ja nimi: 1 LUT School of Business and Management Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Opiskelijanumero ja nimi: CS31A0101 KUSTANNUSJOHTAMISEN PERUSKURSSI Tentti 22.10.2015 Tentissä saa olla mukana vain muistiinpanovälineet

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

3. Edellisen tilikauden tuloslaskelma tai tuloslaskelman yhteenveto sekä tase.

3. Edellisen tilikauden tuloslaskelma tai tuloslaskelman yhteenveto sekä tase. 1. Yhtiön nimi sekä valtion omistus- ja äänivaltaosuus. HAUS kehittämiskeskus Oy Suomen valtio omistaa koko osakekannan. 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä. 2 Yhtiön toimiala Yhtiö toimii julkisia hankintoja

Lisätiedot

Oy Yritys Ab 1.1.2006-31.12.2010 (TALGRAF ESITTELY) Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet, 13.12.2011

Oy Yritys Ab 1.1.2006-31.12.2010 (TALGRAF ESITTELY) Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet, 13.12.2011 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet, 13.12.2011 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1206 KUM TOT. 1207 KUM TOT. 1208 KUM TOT. 1209 KUM TOT. 1210 KUM

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA

Lisätiedot

Prosenttiarvon laskeminen Esimerkki. Kuinka paljon pitsapala painaa, kun koko pitsa painaa 350 g?

Prosenttiarvon laskeminen Esimerkki. Kuinka paljon pitsapala painaa, kun koko pitsa painaa 350 g? PERUSPROSENTTILASKUT Prosenttiarvon laskeminen Esimerkki. Kuinka paljon pitsapala painaa, kun koko pitsa painaa 350 g? Kuinka paljon 12 % on 350 grammasta? 350 g 12 % % g 12 x 100 350 12 x 100 350 100

Lisätiedot

VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Talousarvion ja -suunnitelman perusta Talousarvion ja -suunnitelman perustana on Haapaveden kaupungin strategia. Sen mukaisesti

Lisätiedot

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Johtokuntakoulutus 20.2.2013 Tampere talo 1 Talous ja liiketoimintaryhmä Sisältö Talouden ohjauksen elementit Talouden toiminnot ja toimijat Tampereen kaupungissa

Lisätiedot

Liikevaihto. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 6 777 8 43 8 23 8 25 8 11 Myyntikate 3 89 4 262 4 256 4 51 4 262 Käyttökate 1 69 1 95 1 71 1 293 742 Liikevoitto

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 484 796 672 165 641 558 679 396 684 42 Myyntikate 79 961 88 519 89 397 15 399 12 66 Käyttökate 16 543 17

Lisätiedot

Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos

Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos ARTTU PARAS-arviointitutkimusohjelma 2008-2012 Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos prof. Pentti Meklin, prof. Jarmo Vakkuri, prof. Lasse Oulasvirta ja dos. Olavi

Lisätiedot

Kiinteät kustannukset Vuokrat 1500 Palkat 4200 Poistot 400 Korot 300 Muut Katetuottotavoite (%) 30 %

Kiinteät kustannukset Vuokrat 1500 Palkat 4200 Poistot 400 Korot 300 Muut Katetuottotavoite (%) 30 % Kiinteät kustannukset Vuokrat 1500 Palkat 4200 Poistot 400 Korot 300 Muut 200 6600 Katetuottotavoite (%) 30 % a) Kriittisessä pisteessä katetuottoa pitäisi kertyä kiinteiden kustannusten verran, joka on

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 1 / 9 Taaleritehdas Oyj Liite tulostiedotteeseen, taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 31.12.2013. TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Taaleritehdas-konserni 1.7.-31.12.2013 1.7.-31.12.2012

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

TALOUSHALLINTO, JOKA YMMÄRTÄÄ PROJEKTILIIKETOIMINTAA

TALOUSHALLINTO, JOKA YMMÄRTÄÄ PROJEKTILIIKETOIMINTAA TALOUSHALLINTO, JOKA YMMÄRTÄÄ PROJEKTILIIKETOIMINTAA ENEMMÄN AIKAA TYÖLLE, JOLLA ON MERKITYSTÄ Tiimien erilaiset toimintatavat ja tiedon tarpeet aiheuttavat usein turhaa selvittelytyötä ja samaa tietoa

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma VVMPS VVMPS 1/11

Liiketoimintasuunnitelma VVMPS VVMPS 1/11 Liiketoimintasuunnitelma 14.12.2015 VVMPS VVMPS 1/11 VVMPS 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Lumme Anssi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Puhelinnumero Sähköpostiosoite Kansalaisuus

Lisätiedot

Kertomuksen teksti saattaa sisältää myös muita sellaisia kannanottoja ja havaintoja, joihin voidaan antaa vastineita.

Kertomuksen teksti saattaa sisältää myös muita sellaisia kannanottoja ja havaintoja, joihin voidaan antaa vastineita. ARVIOINTIKERTOMUS 2015 -HAVAINNOT Taulukko on merkinnyt kertomukseensa numeroituihin kehyksiin sellaiset havainnot, joista lautakunta odottaa saavansa vastineet ja/tai selvitykset. Ohessa havainnot taulukko.

Lisätiedot

LAADUKAS MATKAILUTUOTE

LAADUKAS MATKAILUTUOTE LAATUJÄRJESTELMÄT JA LAADUKAS MATKAILUTUOTE Kajaani 9.2.2010 2010 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 2 23 3 2 257 7 2 449 4 2 4 3 2 284 5 Myyntikate 1 111 4 1 179 7 1 242 3 1 224 9 1 194 5 Käyttökate 15 4 42

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 451 6 576 4 544 8 51 5 495 2 Myyntikate 253 3 299 2 279 281 4 275 3 Käyttökate 29 5 42 7 21 9 33 3 25 1 Liikevoitto

Lisätiedot

Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro. Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö

Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro. Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö 31.10.2014 Tuottavuus tuloksellisuuden edistäjänä Tuottavuuden parantaminen on tärkeää

Lisätiedot

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena ProAgria MaitoValmennus 7.9.2016 Anu Rossi, Eveliina Turpeinen ja Joakim Pitkälä ProAgria Pohjois-Savo Take home - message Kannattava liiketoiminta

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Hewlett-Packard Oy VUOSIKERTOMUS

Hewlett-Packard Oy VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS 1.11.1997 31.10.1998 TOIMINTA LYHYESTI Toiminnan tulos milj. mk 1998 1997 150 100 50 0 Voitto ennen veroja Voitto Liikevaihto mmk 2 227 1 687 Liikevaihdon muutos % +31.9 +28.0 Käyttökate

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

PUOLIVUOSIKATSAUS

PUOLIVUOSIKATSAUS PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2016 Avainluvut 4-6/2016 4-6/2015 Muutos% 1-6/2016 1-6/2015 Muutos% 1-12/2015 Liikevaihto, MEUR 192,4 182,5 5,4% 350,6 335,8 4,4% 755,3 Vertailukelpoisten myymälöiden 2,5 1,5-0,6

Lisätiedot

Julkishallinnon ICT-palveluiden kustannusseurannan kehittäminen

Julkishallinnon ICT-palveluiden kustannusseurannan kehittäminen Julkishallinnon ICT-iden kustannusseurannan kehittäminen Yali Chai Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Tero Latvakangas 5.10.2016 Espoo Johdanto Työn tausta Tutkimus Tulokset Työn tausta Kustannustehokkuus

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Liikkeen luovutuksesta

Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutus tarkoittaa sitä, että yritys tai sen toiminnallinen osa luovutetaan toiselle yritykselle. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 25 :n mukaan työnantajan liikkeen

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010 Juha Palmunen, johtava konsultti RAPORTIN SISÄLTÖ 1 TAUSTA JA TAVOITTEET 2 TYÖN ETENEMINEN 3 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Lisätiedot