FORSSAN AMMATTI- INSTITUUTIN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FORSSAN AMMATTI- INSTITUUTIN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA 2008-2010"

Transkriptio

1 1 FORSSAN AMMATTI- INSTITUUTIN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA päivitetty 5/2008 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA

2 2 FAI:N TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA 3 1 TAUSTAA VISIO YLEISET LÄHTÖKOHDAT 4 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ TIETOTEKNIIKAN KÄYTÖN PERUSEDELLYTYKSET TIETOTEKNIIKAN KÄYTÖN TASO JA LAITTEET 5 3 MUUTOSPAINEET JA KEHITTÄMISTARPEET OPPILAITOSTEN TIETOTEKNIIKAN KEHITYSTRENDEJÄ FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN KEHITTÄMISTAVOITTEITA KEHITYSNÄKYMIEN HUOMIOONOTTAMINEN STRATEGIASSA KÄYTTÄJIEN ODOTUKSIA 7 4 KEHITTÄMISKOHTEET TIETOTEKNIIKAN KOULUTUS OPPIMATERIAALITUOTANTO - MEDIATUOTANTO VERKKOVIESTINTÄ FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTISSA VERKKOPALVELU INTRANET, INTERNET JA SÄHKÖPOSTI TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖOIKEUDET JA VELVOLLISUUDET 11 5 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIAN SEURANTA 13 LIITTEET 13 STRATEGIATAULUKKO 14 OHJELMISTOLISENSSIT 16 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA

3 3 FAI:N TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA 1 TAUSTAA 1.1 Visio Forssan ammatti-instituutin visio vuoteen 2015: ( alkaen) monialainen koulutustarjonta laadukas opetus ja oppimisympäristö sekä toimiva laatujärjestelmä haluttu opiskelu- ja työpaikka osaava ja motivoitunut henkilöstö aktiivinen yhteistyö työelämän ja muiden oppilaitosten kanssa opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin toiminta taloudellista ja tuloksellista Arvomme vision mukaisiin tavoitteisiin tähdätessämme ovat asiakaslähtöisyys yksilöllisyys oppiminen, ammattitaito ja ammattiylpeys yhteiskunnallinen vastuu yhteistyö Oppilaitoksen edellytetään vastaavan työelämän nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin paitsi määrällisesti myös laadullisesti. On ennakoitava työelämän tarpeita ja muutoksia: ammatillisen pätevöitymisen lisäksi on kehitettävä oppimisvalmiuksia, ongelmanratkaisuja päätöksentekovalmiuksia, kehittämis-, yhteistyö- ja tiimityövalmiuksia, vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitoja sekä arvo-osaamista. Joustava siirtyminen työtehtävästä toiseen on myös tärkeää. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian kehittäminen on osa Forssan ammatti-instituutin toimintastrategiaa. Hyvä strategia edellyttää muutostarpeiden ja uusien mahdollisuuksien tunnistamista, yhteisten päämäärien löytämistä, hyvää organisoitumista, toimivaa viestintää, uusia riittävästi resurssoituja hankkeita, arviointia, johdon tukea ja henkilöstön sitoutumista. FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA

4 4 1.2 Yleiset lähtökohdat Kehitystrendit oppilaitoksissa Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelma OPM Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön nykytila Forssan ammattiinstituutissa Vaatimuksia kehittämiselle TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA Toteutus Tietotekniikan kehitystrendit Kehittämiskohteita Organisointi Hankkeita Rahoitus Valtakunnallisessa Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiassa oli tärkeimpänä Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot hanke ja Opetushenkilöstön koulutus eli OPE-FI-hanke. Oppilaitosten on näiden mukaan tarjottava oppilailleen hankkeen osoittamat kansalaisten perustaidot. Opettajien osaamisella ja laajemmin koko oppilaitosyhteisön kehittämisellä turvataan tietoyhteiskuntakehityksen kannalta keskeinen kokonaisosaaminen. Nämä edellyttävät oppilaitokselta opetussuunnitelmien tarkistamista ja henkilöstön kehittämisstrategian laadintaa. Kehittämiskohteita ovat mm. henkilöstön tietotekninen osaaminen ja motivoituminen, opetuksen kehittäminen monimuotoisemmaksi (opetussuunnitelmat), avoimet oppimisympäristöt ja yhteistyö muiden oppilaitosten ja yritysten kanssa. Henkilöstön koulutustarvetta on selvitetty mm. keväällä 2003 ja loka-marraskuussa vuonna 2004 toteutettiin opettajien itsearviointi koskien ope.fi I -tasoa. Marraskuussa 2007 tehtiin tasomittaus ja alettiin järjestää Moodle-koulutusta ja perustaitojen kertauskoulutusta. Kehittämistyön organisointi ja hankkeet edellyttävät myös rahoituksen suunnittelua. FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA

5 5 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1 Tietotekniikan käytön perusedellytykset Henkilökunnan perustaitoja parannetaan ja pidetään jatkuvasti yllä koulutuksen ja opastuksen avulla. Kukin osaa omassa toiminnassaan tarvittavat tavallisimmat järjestelmät sujuvasti. Opiskelijoille annetaan vähintään perusvalmiudet tietotekniikan käytölle. Tämä toteutuu eri oppiaineiden, esim. äidinkielen ja ammatillisten aineiden tunneilla. Aloittain tietotekniikkaa sovelletaan monin eri tavoin, jolloin perustaidotkin tulevat käytyä läpi. Laitteisto saatetaan sellaiselle tekniselle tasolle, että kullakin koulutusalalla on käyttötarkoitukseensa nähden sopivat laitteet, eikä laitteiden puutteellinen taso ole esteenä tarvittavien järjestelmien käytölle. Huolehditaan siitä, että sekä perus- että jatko-opiskelijoilla on käytettävissään yhteiskäyttöisiä laitteita kohtuullisessa määrin. Atk-luokkien varustelutasoa nostetaan ja myös teorialuokkiin asennetaan dataprojektoreita ja kiinteitä tai kannettavia tietokoneita. Verkkoyhteydet saatetaan toimiviksi koko oppilaitoksen piirissä riittävän nopeina, ja verkon toimintavarmuutta lisätään. Tukipalvelut ja laitehuolto järjestetään siten, että niiden saanti on selkeää ja nopeaa, tuki järjestetään sekä opiskelijoille, opettajille että muulle henkilöstölle ja sitä tarjotaan riittävästi myös etäkäyttötilanteissa. Yhteiskäyttöisten laitteiden huollon tarvetta vähennetään teknisin ratkaisuin. 2.2 Tietotekniikan käytön taso ja laitteet Tällä hetkellä käytössä olevista atk-laitteista ja ohjelmista tehty yhteenveto on liitteenä. Viestintätekniikkaan kuuluvia muitakin laitteistoja ja järjestelmiä on sekä opetuskäytössä että henkilökunnan muussa viestinnässä: videolaitteet, intranet ja sähköposti. 3 MUUTOSPAINEET JA KEHITTÄMISTARPEET 3.1 Oppilaitosten tietotekniikan kehitystrendejä kyky käsitellä ja analysoida tietoa sekä ymmärtää asioita, edellyttää sopivia oppimisympäristöjä valinnaisuus, vaikuttaa tuloksiin sekä opintojen etenemiseen opetuksen sisältö ajan tasalla -> työelämä muuttuu ja odottaa osaajia monialaiset opinnot, kansainvälisyys ja yhteistyö eri oppilaitosten kanssa verkostot Oppilaitoksen ulkoinen kuva on tärkeä ja rahaa tarvitaan erilaisiin hankkeisiin myös ulkopuolelta. Henkilökunta ikääntyy. Pysyykö se tietotekniikan kehityksen matkassa? Tietotekniikan järkevä käyttö voi lisätä henkilöstön jaksamista. FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA

6 6 3.2 Forssan ammatti-instituutin kehittämistavoitteita Kehittämiskohteiksi on esitetty mm. laadun arviointi valinnaisuudet henkilöstön osaaminen oppimisympäristö työssäoppiminen kansainvälistyminen työelämäyhteydet yrittäjyys ammattikorkeakouluyhteydet oppisopimusjärjestelmän käyttö koulutuskeinona Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan seuraavia asioita: asiantuntemus hyvät oppimisympäristöt, tarvittavat laitteet, ohjelmat ja tuki opetuksen kansainvälistäminen toiminnan laadun varmistaminen alueellisen osallistumisen ja tunnettavuuden lisääminen työelämäyhteyksien hoitaminen osaamisalueiden välisen synergian hyödyntäminen 3.3 Kehitysnäkymien huomioonottaminen strategiassa Sekä koulumaailman yleiset että Forssan ammatti-instituutin omat kehityssuunnat tulevat todennäköisesti vaikuttamaan siten, että oppilaitosta kehitetään seuraavanlaisten toimenpiteiden avulla: etäisyyksien poistaminen etäopetuksen avulla opetuksen laadun parantaminen käyttämällä asiantuntijoita etäyhteyksien välityksellä osallistuminen virtuaalihankkeisiin ja verkosto-opiskeluun kansainvälisen yhteistyön lisääminen kirjasto- ja tietopalvelujen käytön kasvu ja tiedon välitystapojen muuttuminen uusi oppimisympäristöjen kehittäminen esim. kirjasto- ja tietopalveluiden yhteyteen tiedonhaun siirtyminen loppukäyttäjille imagon ja tiedottamisen parantaminen Strategian kehittelyssä ovat pohjana oppilaitoksen yleisen kehittämisen suuntaviivat. Lisäksi on mietitty sitä, millä tietoteknisillä ja tietohallinnon keinoilla voidaan tukea tavoitteiden saavuttamista. On löydettävä kokonaisuuksia, joihin tietotekniikan keinoin voidaan vaikuttaa. Näille kokonaisuuksille on hahmoteltava konkreettisia kehittämishankkeita tai niitä käytetään lähivuosina suunniteltavien hankkeiden pohjana. Tietotekniikan muutokset ovat niin nopeita, että niiden ennakointi pitemmällä aikavälillä on vaikeaa. Yksi uuden tietotekniikan käyttöä rajoittava tekijä on rahoituksen saanti. Kaikkea uutta ei voida saada käyttöön heti, vaan on lähdettävä perustasosta FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA

7 7 ja laitettava muut hankinnat tärkeysjärjestykseen. Johdonmukaisuus on tärkeää tietotekniikan käytön kehittämisessä. 3.4 Käyttäjien odotuksia Forssan ammatti-instituutin opettajille tehdyn osaamiskyselyn vastauksista kuvastuvat tietototekniikan käyttäjien kokemukset tietotekniikan tasosta FAI:ssa. Koulutus- ja kehittämistarpeita nähtiin seuraavissa seikoissa: sovellusohjelmien käyttö: skannaus ja kuvankäsittely sekä esitysgrafiikkaohjelmat lähiverkon käyttö oppimateriaalien löytäminen ja käyttö internetin hyväksikäyttö opetuksessa (myös materiaalin tuottaminen) tietoa tietotekniikan käytön mahdollisuuksista puuttuu tietoteknisen osaamisen taso vaihtelee, etenkin henkilökunnan koulutusta on lisättävä ja tarjottava säännöllisesti, motivointia koulutukseen lisättävä yleisten tietojärjestelmien käyttö vaivattomammaksi Vastausten perusteella tietotekniikan käytön perusedellytyksiä on vielä parannettava. 4 KEHITTÄMISKOHTEET Visio 2010 Jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus saada laadukasta verkko-opetusta osana tutkintoon johtavaa koulutusta ja muuta koulutusta sekä vapaata sivistystyötä. Visio toteutuu, kun koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset toimivat alueellisissa ja valtakunnallisissa verkostoissa. opetushallitus koordinoi ja luo edellytyksiä aihe-, aine- ja alakohtaisten verkostojen toiminnalle tukemalla verkostoitumista ja luomalla kumppanuuksia sekä kehittämällä valtakunnallisia palveluja. opiskelijoiden, opettajien ja koulutuksen järjestäjien käytettävissä on joustavat ja laadukkaat verkko-opiskelun palvelut, jotka toimivat alueellisesti ja valtakunnallisesti yli oppilaitosmuotojen ja -rajojen. Verkko-opetuksen toteuttamisessa tarvitaan seudullisia, alueellisia ja valtakunnallisia palveluja. Jotta oppilaitokset voivat tarjota laadukasta verkko-opetusta, opettajien käytössä tulee olla pedagogisia ja teknisiä tukipalveluita. Koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten verkostoissa on sovittava opintojen toteuttamisesta ja yhteisistä tukipalveluista (sisältää koko opintojen järjestämisprosessin). Olennaisia ovat verkko- opintopalvelut ja opinto-ohjauksen palvelut, jotta jokaisella opiskelijalla ja kansalaisel-

8 8 la on mahdollisuus suunnata opintojaan ja syventää osaamistaan oman kiinnostuksensa mukaisesti. Lisäksi opettajien ja opiskelijoiden käytössä tulee olla luokiteltu oppimateriaali- ja ideapankkipalvelu. 4.1 Tietotekniikan koulutus Käyttöalue Hyödyt kaikille opiskelijoille tietotekniikan peruskoulutusta ja koulutusalan ammatillista tietotekniikan koulutusta, joka siis suunnataan koulutusohjelmien mukaan henkilökunnan ja opettajien tietotekniikan käyttötaidot kuntoon ulkopuolisille täydennyskoulutusta Koulutuksen lisääminen on ehdoton edellytys tietotekniikan tehokkaammalle hyväksikäytölle. Opiskelijoille annettava koulutus edistää kaikkea muuta koulutusta ja opiskelijan mahdollisuuksia selvitä hyvin nykyisissä opinnoissaan ja myöhemmin jatko-opinnoissaan. Tietotekniikan täsmäkoulutusta ja esim. kirjaston antamaa tiedonhakukoulutusta olisi edullista kehittää rinnakkain. Henkilöstön tietotekniikan käyttötaitoihin kiinnitetään erityistä huomiota. Hyvästä tietotekniikasta ei ole hyötyä, jos sitä ei osata käyttää. Usein osaaminen saattaa olla hyvin pinnallista. Mitä paremmin henkilöstö osaa itsenäisesti käyttää laitteita sitä vähemmän tarvitaan käyttötukea. Kokonaan koulutus ei voi kuitenkaan poistaa henkilökohtaisen opastuksen tarvetta. Ulkopuolisille annettava täydennyskoulutus lisää alueen mahdollisuuksia käyttää hyväksi oppilaitosten ja yleensä tietoyhteiskunnan tarjoamia palveluita. Edellytykset Tällä hetkellä opiskelijoiden koulutuksesta vastaavat eri koulutusalat. Henkilöstökoulutuksesta ja ulkopuolisten koulutuksesta vastaavat tahot tulee määritellä pitemmällä tähtäimellä opetuksen organisoinnin jatkuvuuden takaamiseksi. 4.2 Moodle Forssan ammatti-instituutissa on ollut käytössä verkko-oppimisalustana avoimen lähdekoodin Moodle syksystä 2005 alkaen. Verkko-oppimisalusta löytyy osoitteesta Opettajat käyttävät pääsääntöisesti Moodlea lähiopetuksen tukena (materiaalipankki, tehtävien palautus, kokeet, ryhmätyöt ym.) ja työssäoppimisen valvonnassa. Myös kokonaan verkossa suoritettavia opintojaksoja on jonkin verran. Kaikilla Forssan ammatti-instituutin opettajilla on Moodleen kurssinylläpitäjä-oikeudet omaava käyttäjätunnus, jolla pystyy perustamaan työtiloja (kursseja) ja toimimaan opettajana niillä. Opettajille on järjestetty koulutusta Moodlen käytöstä vuosina , johon he aktiivisesti osallistuivat. Lähes kaikilla Forssan ammatti-instituutin opiskelijoilla on käyttäjätunnus Moodleen ja he käyttävät

9 9 verkko-oppimisalustaa opiskelunsa aikana (käyttömäärä riippuu koulutusalasta). Opettajat perehdyttävät opiskelijat Moodlen käyttöön ja joillakin koulutusaloilla pidetään myös erillisiä verkko-opiskelun perusteet opintojaksoja. Tällä hetkellä Forssan ammatti-instituutin Moodlessa on yli 100 aktiivista työtilaa ja noin 1000 käyttäjätiliä. 4.3 Oppimateriaalituotanto - mediatuotanto Käyttöalue Sekä opettajat että opiskelijat voivat tuottaa oppimateriaalia oppilaitoksen sisällä tai yhteistyöprojekteissa. Se voi olla oppimateriaalien tuotantoa monimuoto-opetukseen ja verkkoihin multimediatuotantoa digitaalisia opetusaineistoja elektronisin menetelmin tuotettuja julkaisuja Hyödyt Opetusministeriö painottaa tietostrategiassaan erityisesti pedagogisen ja kulttuurisen sisältötuotannon tärkeyttä. Yhteistyö- ja kehittämisprojektit ja verkostoituminen ovat mahdollisia esim. virtuaalikouluhankkeissa. Edellytykset Sisältötuotannossa tarvitaan sekä ao. opetusalan että tietotekniikan asiantuntijoiden panosta ja lisäksi opetusmenetelmien asiantuntemusta. Mediapainotteisen kasvatuksen asiantuntemus puuttuu ja opettajien koulutus esim. OPE.FI III-tasolle on tarpeen. Julkaisujen tekeminen painotuotteet ja verkkojulkaisut - edellyttävät yhtenäistämisohjeita ja laatutietoisuutta. Graafisessa suunnittelussa ja julkaisujen tuotannossa on käytettävä julkaisu- ym. alan asiantuntemusta ja tekijänoikeusasioissa oikeustieteiden asiantuntemusta. Oppimateriaalituotannon aloittaminen vaatii kaikkien näiden osapuolten yhteistyötä ja konkreettisia tuotantohankkeita. Oppilaitosten välisessä yhteistyössä syntyvän oppimateriaalin käyttöoikeus on selvitettävä ja tehtävä asianmukaiset sopimukset korvausten maksamisesta tekijöille. 4.4 Verkkoviestintä Forssan ammatti-instituutissa Verkkopalvelu Forssan ammatti-instituutissa on käytössä hämeenlinnalaisen Ambientia Oy:n kanssa kehitelty internetin ja intranetin yhdistelmää, jota on helppo päivittää henkilökunnan omin voimin.

10 Intranet, internet ja sähköposti Päämäärä Henkilökunta ja opiskelijat käyttävät työssä ja opiskelussa verkkopalvelua ja sähköpostejaan. Seuraavassa on kuvattu verkkoviestinnän päämääriä, toimintaa, tavoitteita ja toimintalinjoja. intranet internet sähköposti Intranet on oppilaitoksen sisäisen viestinnän keskeinen väline: ajantasainen tiedon lähde, työväline ja vuorovaikutteinen kanava. Toimintalinja Internet on opiskelijoille, yhteistyötahoille, työpaikoille ja kaikille FAI:sta kiinnostuneille keskeinen tietoa ja palveluja sisältävä, vuorovaikutteinen vaikuttamisen kanava, asioinnin väline ja keskeinen rekrytoinnin ja oppilaitosmarkkinoinnin keino. Intranet internet sähköposti Kaikki henkilöstön kannalta olennainen tieto julkaistaan intranetissä. Toiminnalliset tavoitteet Internetissä julkaistaan kaikki oppilaitosta ja sen palveluja koskeva olennainen tieto vähintään suomen kielellä. Internetpalveluja kehitetään ja niistä tiedotetaan tehokkaasti. Sähköposti on päivittäinen, hallittu sisäisen ja ulkoisen viestinnän väline työtehtävissä. Sähköpostilla hoidetaan nopea, lyhyt, yhdelle henkilölle tai rajatulle joukolle tarkoitettu viestintä. intranet internet sähköposti Tieto siirretään intranettiin samalla, kun se tuotetaan ja mahdollisimman lähellä tiedon tuottajaa. Koko oppilaitoksen henkilökunta tuntee oma toimialaansa koskevat intranetsivut. Sekä intranetin käyttäjien, tiedon tuottajien että päivittäjien koulutusta lisätään. Oppilaitoksen internetsivut tehdään tunnetuiksi henkilöstölle ja muille käyttäjille. Internet-sivuista kehitetään keskeinen viestinnän ja oppilaitosmarkkinoinnin väline. Seurataan verkkoviestinnän uusia tekniikoita ja valitaan oikeat työkalut oikeisiin tehtäviin. Hyödynnetään saatu palaute. Henkilökuntaa koulutetaan sähköpostin monipuolisessa käytössä. Jokainen sähköpostia käyttävä työntekijä hallitsee sähköpostin käytön ja sähköpostikäyttäytymisen. Seuranta/arviointi intranet internet sähköposti Seurataan palautetta. Internetin käytöstä otetaan kuukausittain tilastot kävijämääristä ja palveluiden käytöstä. Tehdään kyselytutkimuksia sekä internetin kautta että muulla tavoin. Henkilöstön koulutusta ja resurssien riittävyyttä tarkkaillaan. Kirjasto- ja tietostrategiaryhmä raportoi oppilaitoksen johdolle vuosittain verkkoviestinnän kehittymisestä.

11 Tietojärjestelmien kehittäminen Opetuskäytön lisäksi on tarvetta kehittää seuraavia perustoimintoja tukevia keskeisiä tietojärjestelmiä: 1 Kirjasto * Tiedonhakukoulutukset opetussuunnitelmaan 2 Henkilöstöhallinto * Sähköiset lomakkeet kaikkien saataville * Tiedottaminen, vuorovaikutus, intranetin kehittäminen 3 Opetushallinto * Opinto-ohjaus ja Winha * Kansainväliset yhteydet * Työssäoppimispaikkarekisteri tai -luettelo 4 Asiakirjahallinto * Intranetin hyväksikäyttö, lomakkeet, sähköinen laskutus 5 Viestintä * Ulkoinen ja sisäinen viestintä (verkkopalvelun jatkuva kehittäminen) 4.6 Tietojärjestelmien käyttöoikeudet ja velvollisuudet Forssan ammatti-instituutin tavoitteena on tarjota henkilökunnalleen ja opiskelijoilleen hyvät mahdollisuudet tietojärjestelmien ja tietoverkkojen käyttöön. Hyvien työskentelyolojen takaamiseksi on tarpeen noudattaa sääntöjä, joiden tarkoituksena on määritellä käyttäjille ja ylläpitäjälle heidän oikeutensa ja velvollisuutensa. Näitä sääntöjä sovelletaan kaikkien FAI:n hallinnassa oleviin tietokonejärjestelmiin ja tietoliikenneverkkoihin. Säännöt perustuvat seuraaviin yleisperiaatteisiin: kaikilla tulee olla mahdollisuus asialliseen käyttöön muille ei saa aiheuttaa haittaa yksityisyyden suojaa pitää kunnioittaa. Pääkäyttäjän oikeudet ja velvollisuudet Järjestelmien (NT-palvelin ja sähköposti) pääkäyttäjällä on velvollisuuksiensa hoitamiseksi lupa valvoa, rajoittaa ja säädellä tietokonejärjestelmien ja tietoliikenneverkkojen käyttöä ja sekä tarvittaessa kopioida, siirtää, poistaa tai lukea koneissa tai verkossa olevaa tietoa. Pääkäyttäjällä on salassapitovelvollisuus luottamuksellisten tietojen suhteen. Mitään järjestelmän käytön seurannan tai ylläpidon yhteydessä saatua tietoa ei saa väärinkäyttää. Erityisesti pääkäyttäjä sitoutuu olemaan paljastamatta kenellekään tehtävänsä ja asemansa vuoksi tietoonsa saamiaan muiden käyttäjien yksityisasioita. Pääkäyttäjällä ei ole yleistä oikeutta lukea tai muuten käsitellä toisten käyttäjien omistuksessa olevia tiedostoja. Pääkäyttäjällä on kuitenkin oikeus käsitellä tiedostoja, jos käyttäjä on antanut siihen luvan.

12 12 Pääkäyttäjä säilyttää käyttäjätunnusanomukset Pääkäyttäjällä on erilaisten lokitiedostojen avulla mahdollisuus seurata käyttäjien toimenpiteitä ja käynneistä järjestelmässä. Seurattavia lokitiedostoja ovat: palomuuri (lukuoikeus vain pääkäyttäjällä ja FSP:n edustajalla) sähköposti (lukuoikeus FSP:n edustajalla) NT-palvelin (lukuoikeus vain pääkäyttäjällä). Käyttäjän oikeudet ja velvollisuudet NT-palvelin Sähköposti Käyttäjän on anottava käyttäjätunnusta työsuhteen alkaessa pääkäyttäjältä käyttäjätunnuslomakkeella Kaikki käyttäjätunnukset ovat henkilökohtaisia ja jokaisen tulee aina käyttää omaa nimeään ja käyttäjätunnustaan. Käyttäjän tulee tuntea vastuunsa järjestelmien käytöstä ja ottaa huomioon muut järjestelmän käyttäjät. Omien ohjelmien asentaminen oppilaitoksen koneisiin on kielletty. Jokaiselle käyttäjälle on perustettu oma henkilökohtainen käyttäjätunnus, joka on muotoa etu- ja sukunimen kolme ensimmäistä kirjainta. Ä- ja ö-kirjaimet korvataan a- ja o- kirjaimilla. Ensimmäisellä kirjautumiskerralla järjestelmä vaatii oletussalasanan vaihdon. Käyttäjälle on tehty kotihakemisto H-asemalle omalle käyttäjätunnukselle hakemisto, jonne käyttäjä saa tallettaa omia tiedostojaan ja johon vain ko. käyttäjällä on käyttöoikeus. Tiedostojen tallentamisella kotihakemistoon saavutetaan seuraavia etuja: tiedostot ovat käytettävissä kaikilta hallinnon työasemilta kotihakemistoista otetaan varmuuskopio joka yö C-asemalla olevia tiedostoja pystyy lukemaan kuka tahansa käyttäjä vastaamalla peruuta salasanakyselyyn. Pääkäyttäjä tekee sähköpostit työntekijän työsuhteen alkaessa. Sähköpostin käyttäjätunnus on sama kuin NT-palvelimen käyttäjätunnus. Sähköposti on muotoa Ä- ja ö-kirjaimet korvataan a- ja o-kirjaimilla. Työnantajalla ja työntekijällä ei ole oikeutta lukea kenellekään toiselle osoitettua sähköpostia. Pääkäyttäjällä on oikeus lukea työntekijälle lähetettyä tai hänen lähettämiään sähköpostiviestejä saatuaan suostumuksen tai sovittuaan etukäteen lukemisesta. Mikäli epäillään tai on olemassa näyttöä väärinkäytöksistä pääkäyttäjällä on oikeus seurata työntekijän sähköpostiliikennettä.

13 13 Työntekijän työsuhteen päättyminen Työsuhteen päättyessä työntekijä poistaa tarpeettomat tiedostot kotihakemistostaan. Tarpeelliset tiedostot jätetään kotihakemistoon, josta pääkäyttäjä siirtää ne eteenpäin. Sähköpostiosoite poistetaan yhden kuukauden kuluttua työsuhteen päättymisestä. Ko. ajan aikana työntekijän sähköpostiosoitteeseen lähetetyt viestit poistetaan lukematta niitä. Viestien lähettäjille lähetetään automaattisesti seuraavanlainen viesti Tavoittelemanne henkilö ei ole enää Forssan ammatti-instituutin palveluksessa. Tärkeissä asioissa voitte ottaa yhteyttä puhelimitse FAI:n keskukseen tai sähköpostilla osoitteeseen 5 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIAN SEURANTA Kirjasto- ja tietostrategiaryhmän tehtävänä on seurata tämän strategian toteutumista ja edistää sitä aktivoimalla hankkeita, joilla sitä toteutetaan. Aloitettujen hankkeiden toteutumista seurataan. Vuosittain tehtävien toimintasuunnitelmien yhteydessä strategia tarkistetaan ajan tasalle. LIITTEET Strategiataulukko Laitteisto- ja ohjelmistoselvitys Ohjelmistolisenssit

14 STRATEGIATAULUKKO Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia vuosille Näkymä Oppilaitoksen tasolla Opettajan tasolla Opiskelijan tasolla Opetussuunnitelmien tarkistusta Uusittu atk-luokkia 2/vuosi Hyvä tekniikka verkkoopiskeluun ja tuki kunnossa Pedagoginen tuki kunnossa Tietostrategia päivitetty v loppuun mennessä Perustaidot kaikilla 30 %:lla opettajista OPE.FI II-tason taidot 12 %:lla III-tason taidot Opettajat ajan tasalla uuden tekniikan käytössä Opiskelijalla on ammatin vaatimat perustaidot, jotka vaihtelevat koulutusohjelmittain Tietotekniikkapainotteisissa koulutusohjelmissa opiskelijat osaavat käyttää verkkoa opiskeluympäristönä ja esittää opintoihin liittyviä tuotoksiaan verkossa. Opiskelijat osaavat käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa opinnäytetöiden esittämisessä Tiedonhallintataidot 1 ov opetussuunnitelmaan. Informaatiolukutaidon määritelmä (osaamistavoitteet) opsiin ja laatukäsikirjaan. ATK-luokkien uusiminen jatkuu, 2 3/lukuvuosi Kotisivuja päivitetään jatkuvasti, myös teknisesti vastaamaan uudistuksia 35 %:lla opettajista OPE.FI II-tason taidot 20 %:lla III-tason taidot Opettajat käyttävät aktiivisesti tietotekniikkaa työssään Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa 1 ov opinnoista verkkoympäristössä. Uusia verkkokursseja kehitetään eri aloille yhteensä 5 6 ov:n verran. Yhteysmahdollisuudet kotoa lisääntyvät verkkopalvelun kehityksen myötä Verkko-oppimisalusta otetaan käyttöön. Verkkokursseja tarjotaan muille oppilaitoksille, esim. lukiolle ja peruskouluille. 45 %:lla opettajista OPE.FI II-tason taidot 25 %:lla III-tason taidot Opettajat käyttävät aktiivisesti tietotekniikkaa työssään Opiskelu verkkoympäristössä on yleisesti käytössä eriyttämisen ja tukiopetuksen keinona Mahdollisuus suorittaa verkkokursseja eri oppilaitoksissa Verkkokursseja pyritään tarjoamaan 6 ov kolmen vuoden aikana. Luokkien laitteistoja uusitaan ja monipuolistetaan 50 %:lla opettajista OPE.FI II-tason taidot 30 %:lla III-tason taidot Opettajat kehittävät uutta materiaalia ja uusia tietoteknisiä sovelluksia opetukseensa. Yhteistyötä muiden oppilaitosten kanssa. Uusia verkkokursseja tehdään 7-8. Opiskelijoilla on omat sähköpostiosoitteet TVT = tieto- ja viestintätekniikka

15 Liite Laitteisto- ja ohjelmistoselvitys VUODEN 2005 LOPUSSA Taso tarkoittaa koneen nopeutta. A= tehokas työasema, B= kohtalainen työasema, C= hidas työasema, D= kannettava tietokone. Taso Henkilökunta Oppilaat Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä AOL Asuntola A B C D Auto A B C D 2 0 Catering A B C D Metalli A B C D 3 16 Sähko A B C D 2 0 Muut A Kirjasto B (11 kpl) C D 4 0 KOL A B C D 1 0 SOTE A B C D 1 0 KÄTA A B C D 1 0 MOL A B C D 2 0 VIESTI A B C D 1 0

16 Liite Ohjelmistolisenssit Ohjelmisto Versio Kieli Lukumäärä Hankintapäivä Käyttäjä 3D Studio Max 4.0 UK VIESTI Acrobat 7.0 SF 20* VIESTI Acrobat 6.0 SF 20* VIESTI Acrobat 5.0 UK VIESTI Acrobat 4.0 UK VIESTI After Effect pro 5.0 UK VIESTI After Effect std 5.0 UK VIESTI AutoCad LT 2000 SF AOL/KTOL Bryce 5.0 UK VIESTI CorelDraw 10.0 UK VIESTI CorelDraw 10.0 UK KOL CorelDraw 9.0 UK VIESTI CorelDraw 8.0 UK VIESTI Director MX UK KOL Director 8.5 UK VIESTI Director 8.5 UK KOL Director 7.0 UK VIESTI Dreamweaver 4.0 UK KOL Dreamweaver 3.0 UK VIESTI Flash 5.0 UK KOL Flash 5.0 UK VIESTI FreeHand 10 UK VIESTI FreeHand 9.0 UK VIESTI F-secure SF FAI Fusion 4.0 UK VIESTI Fusion 5.0 UK VIESTI Fusion 7.5 UK VIESTI HyperStudio 4.0 UK KOL Illustrator 10.0 SF VIESTI Illustrator 9.0 UK VIESTI InDesign CS / WIN SF 20* VIESTI InDesign CS/ MAC SF 20* VIESTI InDesign 2.0 SF VIESTI InDesign 1.5 SF VIESTI Macromedia Studio MX** 1.1 UK FAI Microsoft SchoolAgreement FAI Nova 6.tammi SF KOL Pagemaker 7.0 UK KOL Pagemaker 6.5 SF VIESTI PaintShopPro 7.0 UK KOL PaintShopPro 7.0 UK VIESTI PaintShopPro 6.0 UK AOL Passeli 3.04 SF KOL PhotoShop 8.0 SF 20* KOL PhotoShop 7.0 SF 20* KOL PhotoShop 8.0 SF 20* VIESTI PhotoShop 7.0 SF 20* VIESTI PhotoShop 5.5 SF KOL PhotoShop 6.0 SF VIESTI Premiere 6.5 UK VIESTI Premiere 6.0 UK VIESTI Premiere 5.1 UK VIESTI Premiere elements UK VIESTI * ylläpito / kelluva lisenssi ** Sisältää ohjelmistot Dreamweaver MX, Fireworks MX, Flash MX, FreeHand MX

Pedagogisen johtamisen malli, toiminnan tavoitteet ja niiden arviointi Forssan ammatti-instituutissa. Vantaa 8.2.2011. Tuula Koivula johtava rehtori

Pedagogisen johtamisen malli, toiminnan tavoitteet ja niiden arviointi Forssan ammatti-instituutissa. Vantaa 8.2.2011. Tuula Koivula johtava rehtori Pedagogisen johtamisen malli, toiminnan tavoitteet ja niiden arviointi Forssan ammatti-instituutissa Vantaa 8.2.2011 Tuula Koivula johtava rehtori Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Forssan

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Luonnos. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys luvulle.

Luonnos. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys luvulle. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys 2010 -luvulle SSÄLLYS - Ope.fi taitotasot (2000) - Ope.web taitotasot (2008) - Kysymyksiä taitotasojen uusiksi osaamisalueiksi

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulu 13.09.2005 1(5) Tietojärjestelmien käyttösäännöt

Turun ammattikorkeakoulu 13.09.2005 1(5) Tietojärjestelmien käyttösäännöt Turun ammattikorkeakoulu 13.09.2005 1(5) TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT Sisällysluettelo: 1 Sääntöjen tarkoitus... 2 2 Käytön periaatteet... 2 3 Käyttöoikeus ja käyttäjätunnukset... 4 4 Käyttöoikeuden

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT

TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT 1(5) TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT YT-neuvosto hyväksynyt 21.11.2007 Vahvistanut: kuntayhtymän johtaja Pentti Leipälä 4.1.2008 1. SÄÄNTÖJEN TARKOITUS 1 2. KÄYTÖN PERIAATTEET

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille 2016 2021 Sisällys: 1. Johdanto 2. Ilmajoen koulujen tvt käytön tavoitteet vuosille 2016 2021 3. Käytännön toteutus 3.1. Sovellukset

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S.

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 1. Opinto-ohjaus 1 (opo1) saa perusasteen opintojen aloittamiseen

Lisätiedot

osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto

osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto Tiedotustilaisuus koulutuksen järjestäjille Susanna Tauriainen Tiedotustilaisuus 15.9.2008 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen 1. Laitteiden, ohjelmistojen ja palveluiden hallinta (tietokoneen käyttötaidot, käyttöjärjestelmä, tutustuminen erilaisiin tietoteknisiin

Lisätiedot

Perusopetus perustan oppiminen? Merja Pulkkinen Kilpisen koulu Oppilaanohjaaja

Perusopetus perustan oppiminen? Merja Pulkkinen Kilpisen koulu Oppilaanohjaaja Perusopetus perustan oppiminen? Merja Pulkkinen Kilpisen koulu Oppilaanohjaaja 20.3.2014 Suomalaiset oppimisympäristöt Oppimisympäristömme ovat olleet jo pitkään hyvin perinteisiä Luokkahuonemainen ajattelu

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

DATANOMI TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

DATANOMI TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO DATANOMI TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Kokkolassa 1.9.2014 31.5.2016 Koulutus Aikuisopiskelijoille tarkoitettu tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoon valmistava koulutus. Tutkintonimikkeenä

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2012 1 (5) 91 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Björnberg-Enckellin ym. koulujen IT-strategiaa koskevasta talousarvioaloitteesta HEL 2012-004357

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2)

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Puheenjohtajana kehittämispäällikkö Helena Miettinen, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Havainnoija erityisasiantuntija Minna

Lisätiedot

sekä yksittäistä atk-laitetta tai -laitteistoa että niiden muodostamaa kokonaisuutta

sekä yksittäistä atk-laitetta tai -laitteistoa että niiden muodostamaa kokonaisuutta LIITE 2 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tietojärjestelmien ja tietoliikenneverkon käytön säännöt Sisältö 1. Yleistä 2. Käytön periaatteet 3. Käyttäjän asema 4. Käyttäjätunnukset ja salasanat 5. Asianmukainen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Itsearviointi ja laadunhallinta

Itsearviointi ja laadunhallinta Itsearviointi ja laadunhallinta Case yliopiston koulu Joensuun normaalikoulu Johtava rehtori, KT UEF Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen itsearviointi- ja laadunhallintakäytänteet Kuopio 7.2.2017 Koulun

Lisätiedot

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta KT Jukka Lerkkanen 10.1.2008 Tievie-seminaari JKL eportfolio Tietokoneohjelma Valitun materiaalin esittämistapa Kokonaissisältö, josta on valittu haluttu materiaali

Lisätiedot

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten Ella Kiesi Opetushallitus Tietotekniikan opetuskäytön määrä Suomessa Suomi tietotekniikan opetuskäytön määrässä Eurooppalaisessa mittakaavassa

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelujen käyttöönotto ja tuki Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Työasemaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen Kouluttaminen ja asiakastuki

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE Pieksämäki 7.10.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Hallituksen kärkihankkeet Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Ammatillisen koulutuksen muutoksen johtaminen Muutoksesta mahdollisuus 1 19.2.2015 Reija Lepola Reija Lepola, Kuntayhtymän johtaja, rehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon koulutuskuntayhtymä/ Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto 1 SAMIedun organisaatio Yhteensä noin 5500 Opiskelijaa

Lisätiedot

Tietoverkon käyttösäännöt

Tietoverkon käyttösäännöt Säännöt 1 (7) Tietoverkon käyttösäännöt Säännöt 2 (7) SISÄLLYS 1 TARKOITUS... 3 2 SOVELTAMISALA... 3 3 MÄÄRITELMÄT... 3 4 YLEISET PERIAATTEET... 3 5 KÄYTTÖOIKEUS... 3 6 YLEISET EHDOT... 4 6.1 OIKEUDET...

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016 Tulosyksikkö 1 -taso KEHITTÄMIS- JA HALLINTOPALVELUT Tulosyksikkö 1: Hallinto - vastuuhenkilö: talous- ja hallintopäällikkö HALLINTO TP 2014 TA+M

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Niina Oikarinen niina.oikarinen@oulu.fi Alustuksen aiheet Kehittämishanke

Lisätiedot

Opettajan TVT-työkalupakki. Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot

Opettajan TVT-työkalupakki. Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot Opettajan TVT-työkalupakki Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot Opettaja TVT-työkalupakki tvt.tampereenseutu.fi TVT-koulutustarjonta

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Eija Ruohomäki. Ohjaava opettaja: Kansainvälisyys ja viestintä. Oulun Opetustoimi OPPIS

Eija Ruohomäki. Ohjaava opettaja: Kansainvälisyys ja viestintä. Oulun Opetustoimi OPPIS Eija Ruohomäki Ohjaava opettaja: Kansainvälisyys ja viestintä Oulun Opetustoimi OPPIS Kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu oppimista ja opetusta kehittävä palvelukeskus Tavoitteena tukea opetuksen

Lisätiedot

Iisalmen lyseo. Strategia ja laatukäsikirja

Iisalmen lyseo. Strategia ja laatukäsikirja Iisalmen lyseo Strategia ja laatukäsikirja 2015-2020 Päivitetty 1.6.2016 Strategia ja laatukäsikirja 2015 2020, Iisalmen lyseo 1/6 Strategia Toiminta-ajatus, missio - koulun rooli yhteiskunnassa, koulun

Lisätiedot

Haku lukioiden kehittämisverkostoon

Haku lukioiden kehittämisverkostoon Haku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika 17.3.2016 klo 12.00 21.4.2016 klo 16.15 Hakemusta on mahdollista muokata hakuajan loppuun asti. Hakemukset käsitellään hakuajan jälkeen. 1. PERUSTIEDOT Hakija

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver )

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver ) Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver.30.11.2016) Alakoulussa oppilas saa tieto- ja viestintätekniset perusvalmiudet, joilla tuottaa erilaisia

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät 2013 5-6.11.2013 Jyväskylä Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen eurooppalaiset välineet

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Tutkimuksen kohteena Opiskelijoiden tvt:n käyttö Laitteet ja ohjelmistot

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti. Taustat, tavoitteet ja muutokset. Lapin TE-toimiston kuntainfo , strategiapäällikkö Tuija Ohtonen

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti. Taustat, tavoitteet ja muutokset. Lapin TE-toimiston kuntainfo , strategiapäällikkö Tuija Ohtonen Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin TE-toimiston kuntainfo 11.6.2015, strategiapäällikkö Tuija Ohtonen TE-palveluiden keskeiset

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 2 OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus SOTE-PEDA webinaari 3.2.2017 Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 3 KOULUTUS- SOPIMUKSEN TAVOITTEET Työpaikoilla toteutettavan ja käytännön

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot Lukuvuosi 2016-2017 Kahden tutkinnon suorittaminen - ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot