FORSSAN AMMATTI- INSTITUUTIN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA
|
|
- Anita Hiltunen
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 FORSSAN AMMATTI- INSTITUUTIN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA päivitetty 5/2008 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA
2 2 FAI:N TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA 3 1 TAUSTAA VISIO YLEISET LÄHTÖKOHDAT 4 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ TIETOTEKNIIKAN KÄYTÖN PERUSEDELLYTYKSET TIETOTEKNIIKAN KÄYTÖN TASO JA LAITTEET 5 3 MUUTOSPAINEET JA KEHITTÄMISTARPEET OPPILAITOSTEN TIETOTEKNIIKAN KEHITYSTRENDEJÄ FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN KEHITTÄMISTAVOITTEITA KEHITYSNÄKYMIEN HUOMIOONOTTAMINEN STRATEGIASSA KÄYTTÄJIEN ODOTUKSIA 7 4 KEHITTÄMISKOHTEET TIETOTEKNIIKAN KOULUTUS OPPIMATERIAALITUOTANTO - MEDIATUOTANTO VERKKOVIESTINTÄ FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTISSA VERKKOPALVELU INTRANET, INTERNET JA SÄHKÖPOSTI TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖOIKEUDET JA VELVOLLISUUDET 11 5 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIAN SEURANTA 13 LIITTEET 13 STRATEGIATAULUKKO 14 OHJELMISTOLISENSSIT 16 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA
3 3 FAI:N TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA 1 TAUSTAA 1.1 Visio Forssan ammatti-instituutin visio vuoteen 2015: ( alkaen) monialainen koulutustarjonta laadukas opetus ja oppimisympäristö sekä toimiva laatujärjestelmä haluttu opiskelu- ja työpaikka osaava ja motivoitunut henkilöstö aktiivinen yhteistyö työelämän ja muiden oppilaitosten kanssa opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin toiminta taloudellista ja tuloksellista Arvomme vision mukaisiin tavoitteisiin tähdätessämme ovat asiakaslähtöisyys yksilöllisyys oppiminen, ammattitaito ja ammattiylpeys yhteiskunnallinen vastuu yhteistyö Oppilaitoksen edellytetään vastaavan työelämän nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin paitsi määrällisesti myös laadullisesti. On ennakoitava työelämän tarpeita ja muutoksia: ammatillisen pätevöitymisen lisäksi on kehitettävä oppimisvalmiuksia, ongelmanratkaisuja päätöksentekovalmiuksia, kehittämis-, yhteistyö- ja tiimityövalmiuksia, vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitoja sekä arvo-osaamista. Joustava siirtyminen työtehtävästä toiseen on myös tärkeää. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian kehittäminen on osa Forssan ammatti-instituutin toimintastrategiaa. Hyvä strategia edellyttää muutostarpeiden ja uusien mahdollisuuksien tunnistamista, yhteisten päämäärien löytämistä, hyvää organisoitumista, toimivaa viestintää, uusia riittävästi resurssoituja hankkeita, arviointia, johdon tukea ja henkilöstön sitoutumista. FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA
4 4 1.2 Yleiset lähtökohdat Kehitystrendit oppilaitoksissa Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelma OPM Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön nykytila Forssan ammattiinstituutissa Vaatimuksia kehittämiselle TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA Toteutus Tietotekniikan kehitystrendit Kehittämiskohteita Organisointi Hankkeita Rahoitus Valtakunnallisessa Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiassa oli tärkeimpänä Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot hanke ja Opetushenkilöstön koulutus eli OPE-FI-hanke. Oppilaitosten on näiden mukaan tarjottava oppilailleen hankkeen osoittamat kansalaisten perustaidot. Opettajien osaamisella ja laajemmin koko oppilaitosyhteisön kehittämisellä turvataan tietoyhteiskuntakehityksen kannalta keskeinen kokonaisosaaminen. Nämä edellyttävät oppilaitokselta opetussuunnitelmien tarkistamista ja henkilöstön kehittämisstrategian laadintaa. Kehittämiskohteita ovat mm. henkilöstön tietotekninen osaaminen ja motivoituminen, opetuksen kehittäminen monimuotoisemmaksi (opetussuunnitelmat), avoimet oppimisympäristöt ja yhteistyö muiden oppilaitosten ja yritysten kanssa. Henkilöstön koulutustarvetta on selvitetty mm. keväällä 2003 ja loka-marraskuussa vuonna 2004 toteutettiin opettajien itsearviointi koskien ope.fi I -tasoa. Marraskuussa 2007 tehtiin tasomittaus ja alettiin järjestää Moodle-koulutusta ja perustaitojen kertauskoulutusta. Kehittämistyön organisointi ja hankkeet edellyttävät myös rahoituksen suunnittelua. FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA
5 5 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1 Tietotekniikan käytön perusedellytykset Henkilökunnan perustaitoja parannetaan ja pidetään jatkuvasti yllä koulutuksen ja opastuksen avulla. Kukin osaa omassa toiminnassaan tarvittavat tavallisimmat järjestelmät sujuvasti. Opiskelijoille annetaan vähintään perusvalmiudet tietotekniikan käytölle. Tämä toteutuu eri oppiaineiden, esim. äidinkielen ja ammatillisten aineiden tunneilla. Aloittain tietotekniikkaa sovelletaan monin eri tavoin, jolloin perustaidotkin tulevat käytyä läpi. Laitteisto saatetaan sellaiselle tekniselle tasolle, että kullakin koulutusalalla on käyttötarkoitukseensa nähden sopivat laitteet, eikä laitteiden puutteellinen taso ole esteenä tarvittavien järjestelmien käytölle. Huolehditaan siitä, että sekä perus- että jatko-opiskelijoilla on käytettävissään yhteiskäyttöisiä laitteita kohtuullisessa määrin. Atk-luokkien varustelutasoa nostetaan ja myös teorialuokkiin asennetaan dataprojektoreita ja kiinteitä tai kannettavia tietokoneita. Verkkoyhteydet saatetaan toimiviksi koko oppilaitoksen piirissä riittävän nopeina, ja verkon toimintavarmuutta lisätään. Tukipalvelut ja laitehuolto järjestetään siten, että niiden saanti on selkeää ja nopeaa, tuki järjestetään sekä opiskelijoille, opettajille että muulle henkilöstölle ja sitä tarjotaan riittävästi myös etäkäyttötilanteissa. Yhteiskäyttöisten laitteiden huollon tarvetta vähennetään teknisin ratkaisuin. 2.2 Tietotekniikan käytön taso ja laitteet Tällä hetkellä käytössä olevista atk-laitteista ja ohjelmista tehty yhteenveto on liitteenä. Viestintätekniikkaan kuuluvia muitakin laitteistoja ja järjestelmiä on sekä opetuskäytössä että henkilökunnan muussa viestinnässä: videolaitteet, intranet ja sähköposti. 3 MUUTOSPAINEET JA KEHITTÄMISTARPEET 3.1 Oppilaitosten tietotekniikan kehitystrendejä kyky käsitellä ja analysoida tietoa sekä ymmärtää asioita, edellyttää sopivia oppimisympäristöjä valinnaisuus, vaikuttaa tuloksiin sekä opintojen etenemiseen opetuksen sisältö ajan tasalla -> työelämä muuttuu ja odottaa osaajia monialaiset opinnot, kansainvälisyys ja yhteistyö eri oppilaitosten kanssa verkostot Oppilaitoksen ulkoinen kuva on tärkeä ja rahaa tarvitaan erilaisiin hankkeisiin myös ulkopuolelta. Henkilökunta ikääntyy. Pysyykö se tietotekniikan kehityksen matkassa? Tietotekniikan järkevä käyttö voi lisätä henkilöstön jaksamista. FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA
6 6 3.2 Forssan ammatti-instituutin kehittämistavoitteita Kehittämiskohteiksi on esitetty mm. laadun arviointi valinnaisuudet henkilöstön osaaminen oppimisympäristö työssäoppiminen kansainvälistyminen työelämäyhteydet yrittäjyys ammattikorkeakouluyhteydet oppisopimusjärjestelmän käyttö koulutuskeinona Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan seuraavia asioita: asiantuntemus hyvät oppimisympäristöt, tarvittavat laitteet, ohjelmat ja tuki opetuksen kansainvälistäminen toiminnan laadun varmistaminen alueellisen osallistumisen ja tunnettavuuden lisääminen työelämäyhteyksien hoitaminen osaamisalueiden välisen synergian hyödyntäminen 3.3 Kehitysnäkymien huomioonottaminen strategiassa Sekä koulumaailman yleiset että Forssan ammatti-instituutin omat kehityssuunnat tulevat todennäköisesti vaikuttamaan siten, että oppilaitosta kehitetään seuraavanlaisten toimenpiteiden avulla: etäisyyksien poistaminen etäopetuksen avulla opetuksen laadun parantaminen käyttämällä asiantuntijoita etäyhteyksien välityksellä osallistuminen virtuaalihankkeisiin ja verkosto-opiskeluun kansainvälisen yhteistyön lisääminen kirjasto- ja tietopalvelujen käytön kasvu ja tiedon välitystapojen muuttuminen uusi oppimisympäristöjen kehittäminen esim. kirjasto- ja tietopalveluiden yhteyteen tiedonhaun siirtyminen loppukäyttäjille imagon ja tiedottamisen parantaminen Strategian kehittelyssä ovat pohjana oppilaitoksen yleisen kehittämisen suuntaviivat. Lisäksi on mietitty sitä, millä tietoteknisillä ja tietohallinnon keinoilla voidaan tukea tavoitteiden saavuttamista. On löydettävä kokonaisuuksia, joihin tietotekniikan keinoin voidaan vaikuttaa. Näille kokonaisuuksille on hahmoteltava konkreettisia kehittämishankkeita tai niitä käytetään lähivuosina suunniteltavien hankkeiden pohjana. Tietotekniikan muutokset ovat niin nopeita, että niiden ennakointi pitemmällä aikavälillä on vaikeaa. Yksi uuden tietotekniikan käyttöä rajoittava tekijä on rahoituksen saanti. Kaikkea uutta ei voida saada käyttöön heti, vaan on lähdettävä perustasosta FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA
7 7 ja laitettava muut hankinnat tärkeysjärjestykseen. Johdonmukaisuus on tärkeää tietotekniikan käytön kehittämisessä. 3.4 Käyttäjien odotuksia Forssan ammatti-instituutin opettajille tehdyn osaamiskyselyn vastauksista kuvastuvat tietototekniikan käyttäjien kokemukset tietotekniikan tasosta FAI:ssa. Koulutus- ja kehittämistarpeita nähtiin seuraavissa seikoissa: sovellusohjelmien käyttö: skannaus ja kuvankäsittely sekä esitysgrafiikkaohjelmat lähiverkon käyttö oppimateriaalien löytäminen ja käyttö internetin hyväksikäyttö opetuksessa (myös materiaalin tuottaminen) tietoa tietotekniikan käytön mahdollisuuksista puuttuu tietoteknisen osaamisen taso vaihtelee, etenkin henkilökunnan koulutusta on lisättävä ja tarjottava säännöllisesti, motivointia koulutukseen lisättävä yleisten tietojärjestelmien käyttö vaivattomammaksi Vastausten perusteella tietotekniikan käytön perusedellytyksiä on vielä parannettava. 4 KEHITTÄMISKOHTEET Visio 2010 Jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus saada laadukasta verkko-opetusta osana tutkintoon johtavaa koulutusta ja muuta koulutusta sekä vapaata sivistystyötä. Visio toteutuu, kun koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset toimivat alueellisissa ja valtakunnallisissa verkostoissa. opetushallitus koordinoi ja luo edellytyksiä aihe-, aine- ja alakohtaisten verkostojen toiminnalle tukemalla verkostoitumista ja luomalla kumppanuuksia sekä kehittämällä valtakunnallisia palveluja. opiskelijoiden, opettajien ja koulutuksen järjestäjien käytettävissä on joustavat ja laadukkaat verkko-opiskelun palvelut, jotka toimivat alueellisesti ja valtakunnallisesti yli oppilaitosmuotojen ja -rajojen. Verkko-opetuksen toteuttamisessa tarvitaan seudullisia, alueellisia ja valtakunnallisia palveluja. Jotta oppilaitokset voivat tarjota laadukasta verkko-opetusta, opettajien käytössä tulee olla pedagogisia ja teknisiä tukipalveluita. Koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten verkostoissa on sovittava opintojen toteuttamisesta ja yhteisistä tukipalveluista (sisältää koko opintojen järjestämisprosessin). Olennaisia ovat verkko- opintopalvelut ja opinto-ohjauksen palvelut, jotta jokaisella opiskelijalla ja kansalaisel-
8 8 la on mahdollisuus suunnata opintojaan ja syventää osaamistaan oman kiinnostuksensa mukaisesti. Lisäksi opettajien ja opiskelijoiden käytössä tulee olla luokiteltu oppimateriaali- ja ideapankkipalvelu. 4.1 Tietotekniikan koulutus Käyttöalue Hyödyt kaikille opiskelijoille tietotekniikan peruskoulutusta ja koulutusalan ammatillista tietotekniikan koulutusta, joka siis suunnataan koulutusohjelmien mukaan henkilökunnan ja opettajien tietotekniikan käyttötaidot kuntoon ulkopuolisille täydennyskoulutusta Koulutuksen lisääminen on ehdoton edellytys tietotekniikan tehokkaammalle hyväksikäytölle. Opiskelijoille annettava koulutus edistää kaikkea muuta koulutusta ja opiskelijan mahdollisuuksia selvitä hyvin nykyisissä opinnoissaan ja myöhemmin jatko-opinnoissaan. Tietotekniikan täsmäkoulutusta ja esim. kirjaston antamaa tiedonhakukoulutusta olisi edullista kehittää rinnakkain. Henkilöstön tietotekniikan käyttötaitoihin kiinnitetään erityistä huomiota. Hyvästä tietotekniikasta ei ole hyötyä, jos sitä ei osata käyttää. Usein osaaminen saattaa olla hyvin pinnallista. Mitä paremmin henkilöstö osaa itsenäisesti käyttää laitteita sitä vähemmän tarvitaan käyttötukea. Kokonaan koulutus ei voi kuitenkaan poistaa henkilökohtaisen opastuksen tarvetta. Ulkopuolisille annettava täydennyskoulutus lisää alueen mahdollisuuksia käyttää hyväksi oppilaitosten ja yleensä tietoyhteiskunnan tarjoamia palveluita. Edellytykset Tällä hetkellä opiskelijoiden koulutuksesta vastaavat eri koulutusalat. Henkilöstökoulutuksesta ja ulkopuolisten koulutuksesta vastaavat tahot tulee määritellä pitemmällä tähtäimellä opetuksen organisoinnin jatkuvuuden takaamiseksi. 4.2 Moodle Forssan ammatti-instituutissa on ollut käytössä verkko-oppimisalustana avoimen lähdekoodin Moodle syksystä 2005 alkaen. Verkko-oppimisalusta löytyy osoitteesta Opettajat käyttävät pääsääntöisesti Moodlea lähiopetuksen tukena (materiaalipankki, tehtävien palautus, kokeet, ryhmätyöt ym.) ja työssäoppimisen valvonnassa. Myös kokonaan verkossa suoritettavia opintojaksoja on jonkin verran. Kaikilla Forssan ammatti-instituutin opettajilla on Moodleen kurssinylläpitäjä-oikeudet omaava käyttäjätunnus, jolla pystyy perustamaan työtiloja (kursseja) ja toimimaan opettajana niillä. Opettajille on järjestetty koulutusta Moodlen käytöstä vuosina , johon he aktiivisesti osallistuivat. Lähes kaikilla Forssan ammatti-instituutin opiskelijoilla on käyttäjätunnus Moodleen ja he käyttävät
9 9 verkko-oppimisalustaa opiskelunsa aikana (käyttömäärä riippuu koulutusalasta). Opettajat perehdyttävät opiskelijat Moodlen käyttöön ja joillakin koulutusaloilla pidetään myös erillisiä verkko-opiskelun perusteet opintojaksoja. Tällä hetkellä Forssan ammatti-instituutin Moodlessa on yli 100 aktiivista työtilaa ja noin 1000 käyttäjätiliä. 4.3 Oppimateriaalituotanto - mediatuotanto Käyttöalue Sekä opettajat että opiskelijat voivat tuottaa oppimateriaalia oppilaitoksen sisällä tai yhteistyöprojekteissa. Se voi olla oppimateriaalien tuotantoa monimuoto-opetukseen ja verkkoihin multimediatuotantoa digitaalisia opetusaineistoja elektronisin menetelmin tuotettuja julkaisuja Hyödyt Opetusministeriö painottaa tietostrategiassaan erityisesti pedagogisen ja kulttuurisen sisältötuotannon tärkeyttä. Yhteistyö- ja kehittämisprojektit ja verkostoituminen ovat mahdollisia esim. virtuaalikouluhankkeissa. Edellytykset Sisältötuotannossa tarvitaan sekä ao. opetusalan että tietotekniikan asiantuntijoiden panosta ja lisäksi opetusmenetelmien asiantuntemusta. Mediapainotteisen kasvatuksen asiantuntemus puuttuu ja opettajien koulutus esim. OPE.FI III-tasolle on tarpeen. Julkaisujen tekeminen painotuotteet ja verkkojulkaisut - edellyttävät yhtenäistämisohjeita ja laatutietoisuutta. Graafisessa suunnittelussa ja julkaisujen tuotannossa on käytettävä julkaisu- ym. alan asiantuntemusta ja tekijänoikeusasioissa oikeustieteiden asiantuntemusta. Oppimateriaalituotannon aloittaminen vaatii kaikkien näiden osapuolten yhteistyötä ja konkreettisia tuotantohankkeita. Oppilaitosten välisessä yhteistyössä syntyvän oppimateriaalin käyttöoikeus on selvitettävä ja tehtävä asianmukaiset sopimukset korvausten maksamisesta tekijöille. 4.4 Verkkoviestintä Forssan ammatti-instituutissa Verkkopalvelu Forssan ammatti-instituutissa on käytössä hämeenlinnalaisen Ambientia Oy:n kanssa kehitelty internetin ja intranetin yhdistelmää, jota on helppo päivittää henkilökunnan omin voimin.
10 Intranet, internet ja sähköposti Päämäärä Henkilökunta ja opiskelijat käyttävät työssä ja opiskelussa verkkopalvelua ja sähköpostejaan. Seuraavassa on kuvattu verkkoviestinnän päämääriä, toimintaa, tavoitteita ja toimintalinjoja. intranet internet sähköposti Intranet on oppilaitoksen sisäisen viestinnän keskeinen väline: ajantasainen tiedon lähde, työväline ja vuorovaikutteinen kanava. Toimintalinja Internet on opiskelijoille, yhteistyötahoille, työpaikoille ja kaikille FAI:sta kiinnostuneille keskeinen tietoa ja palveluja sisältävä, vuorovaikutteinen vaikuttamisen kanava, asioinnin väline ja keskeinen rekrytoinnin ja oppilaitosmarkkinoinnin keino. Intranet internet sähköposti Kaikki henkilöstön kannalta olennainen tieto julkaistaan intranetissä. Toiminnalliset tavoitteet Internetissä julkaistaan kaikki oppilaitosta ja sen palveluja koskeva olennainen tieto vähintään suomen kielellä. Internetpalveluja kehitetään ja niistä tiedotetaan tehokkaasti. Sähköposti on päivittäinen, hallittu sisäisen ja ulkoisen viestinnän väline työtehtävissä. Sähköpostilla hoidetaan nopea, lyhyt, yhdelle henkilölle tai rajatulle joukolle tarkoitettu viestintä. intranet internet sähköposti Tieto siirretään intranettiin samalla, kun se tuotetaan ja mahdollisimman lähellä tiedon tuottajaa. Koko oppilaitoksen henkilökunta tuntee oma toimialaansa koskevat intranetsivut. Sekä intranetin käyttäjien, tiedon tuottajien että päivittäjien koulutusta lisätään. Oppilaitoksen internetsivut tehdään tunnetuiksi henkilöstölle ja muille käyttäjille. Internet-sivuista kehitetään keskeinen viestinnän ja oppilaitosmarkkinoinnin väline. Seurataan verkkoviestinnän uusia tekniikoita ja valitaan oikeat työkalut oikeisiin tehtäviin. Hyödynnetään saatu palaute. Henkilökuntaa koulutetaan sähköpostin monipuolisessa käytössä. Jokainen sähköpostia käyttävä työntekijä hallitsee sähköpostin käytön ja sähköpostikäyttäytymisen. Seuranta/arviointi intranet internet sähköposti Seurataan palautetta. Internetin käytöstä otetaan kuukausittain tilastot kävijämääristä ja palveluiden käytöstä. Tehdään kyselytutkimuksia sekä internetin kautta että muulla tavoin. Henkilöstön koulutusta ja resurssien riittävyyttä tarkkaillaan. Kirjasto- ja tietostrategiaryhmä raportoi oppilaitoksen johdolle vuosittain verkkoviestinnän kehittymisestä.
11 Tietojärjestelmien kehittäminen Opetuskäytön lisäksi on tarvetta kehittää seuraavia perustoimintoja tukevia keskeisiä tietojärjestelmiä: 1 Kirjasto * Tiedonhakukoulutukset opetussuunnitelmaan 2 Henkilöstöhallinto * Sähköiset lomakkeet kaikkien saataville * Tiedottaminen, vuorovaikutus, intranetin kehittäminen 3 Opetushallinto * Opinto-ohjaus ja Winha * Kansainväliset yhteydet * Työssäoppimispaikkarekisteri tai -luettelo 4 Asiakirjahallinto * Intranetin hyväksikäyttö, lomakkeet, sähköinen laskutus 5 Viestintä * Ulkoinen ja sisäinen viestintä (verkkopalvelun jatkuva kehittäminen) 4.6 Tietojärjestelmien käyttöoikeudet ja velvollisuudet Forssan ammatti-instituutin tavoitteena on tarjota henkilökunnalleen ja opiskelijoilleen hyvät mahdollisuudet tietojärjestelmien ja tietoverkkojen käyttöön. Hyvien työskentelyolojen takaamiseksi on tarpeen noudattaa sääntöjä, joiden tarkoituksena on määritellä käyttäjille ja ylläpitäjälle heidän oikeutensa ja velvollisuutensa. Näitä sääntöjä sovelletaan kaikkien FAI:n hallinnassa oleviin tietokonejärjestelmiin ja tietoliikenneverkkoihin. Säännöt perustuvat seuraaviin yleisperiaatteisiin: kaikilla tulee olla mahdollisuus asialliseen käyttöön muille ei saa aiheuttaa haittaa yksityisyyden suojaa pitää kunnioittaa. Pääkäyttäjän oikeudet ja velvollisuudet Järjestelmien (NT-palvelin ja sähköposti) pääkäyttäjällä on velvollisuuksiensa hoitamiseksi lupa valvoa, rajoittaa ja säädellä tietokonejärjestelmien ja tietoliikenneverkkojen käyttöä ja sekä tarvittaessa kopioida, siirtää, poistaa tai lukea koneissa tai verkossa olevaa tietoa. Pääkäyttäjällä on salassapitovelvollisuus luottamuksellisten tietojen suhteen. Mitään järjestelmän käytön seurannan tai ylläpidon yhteydessä saatua tietoa ei saa väärinkäyttää. Erityisesti pääkäyttäjä sitoutuu olemaan paljastamatta kenellekään tehtävänsä ja asemansa vuoksi tietoonsa saamiaan muiden käyttäjien yksityisasioita. Pääkäyttäjällä ei ole yleistä oikeutta lukea tai muuten käsitellä toisten käyttäjien omistuksessa olevia tiedostoja. Pääkäyttäjällä on kuitenkin oikeus käsitellä tiedostoja, jos käyttäjä on antanut siihen luvan.
12 12 Pääkäyttäjä säilyttää käyttäjätunnusanomukset Pääkäyttäjällä on erilaisten lokitiedostojen avulla mahdollisuus seurata käyttäjien toimenpiteitä ja käynneistä järjestelmässä. Seurattavia lokitiedostoja ovat: palomuuri (lukuoikeus vain pääkäyttäjällä ja FSP:n edustajalla) sähköposti (lukuoikeus FSP:n edustajalla) NT-palvelin (lukuoikeus vain pääkäyttäjällä). Käyttäjän oikeudet ja velvollisuudet NT-palvelin Sähköposti Käyttäjän on anottava käyttäjätunnusta työsuhteen alkaessa pääkäyttäjältä käyttäjätunnuslomakkeella Kaikki käyttäjätunnukset ovat henkilökohtaisia ja jokaisen tulee aina käyttää omaa nimeään ja käyttäjätunnustaan. Käyttäjän tulee tuntea vastuunsa järjestelmien käytöstä ja ottaa huomioon muut järjestelmän käyttäjät. Omien ohjelmien asentaminen oppilaitoksen koneisiin on kielletty. Jokaiselle käyttäjälle on perustettu oma henkilökohtainen käyttäjätunnus, joka on muotoa etu- ja sukunimen kolme ensimmäistä kirjainta. Ä- ja ö-kirjaimet korvataan a- ja o- kirjaimilla. Ensimmäisellä kirjautumiskerralla järjestelmä vaatii oletussalasanan vaihdon. Käyttäjälle on tehty kotihakemisto H-asemalle omalle käyttäjätunnukselle hakemisto, jonne käyttäjä saa tallettaa omia tiedostojaan ja johon vain ko. käyttäjällä on käyttöoikeus. Tiedostojen tallentamisella kotihakemistoon saavutetaan seuraavia etuja: tiedostot ovat käytettävissä kaikilta hallinnon työasemilta kotihakemistoista otetaan varmuuskopio joka yö C-asemalla olevia tiedostoja pystyy lukemaan kuka tahansa käyttäjä vastaamalla peruuta salasanakyselyyn. Pääkäyttäjä tekee sähköpostit työntekijän työsuhteen alkaessa. Sähköpostin käyttäjätunnus on sama kuin NT-palvelimen käyttäjätunnus. Sähköposti on muotoa Ä- ja ö-kirjaimet korvataan a- ja o-kirjaimilla. Työnantajalla ja työntekijällä ei ole oikeutta lukea kenellekään toiselle osoitettua sähköpostia. Pääkäyttäjällä on oikeus lukea työntekijälle lähetettyä tai hänen lähettämiään sähköpostiviestejä saatuaan suostumuksen tai sovittuaan etukäteen lukemisesta. Mikäli epäillään tai on olemassa näyttöä väärinkäytöksistä pääkäyttäjällä on oikeus seurata työntekijän sähköpostiliikennettä.
13 13 Työntekijän työsuhteen päättyminen Työsuhteen päättyessä työntekijä poistaa tarpeettomat tiedostot kotihakemistostaan. Tarpeelliset tiedostot jätetään kotihakemistoon, josta pääkäyttäjä siirtää ne eteenpäin. Sähköpostiosoite poistetaan yhden kuukauden kuluttua työsuhteen päättymisestä. Ko. ajan aikana työntekijän sähköpostiosoitteeseen lähetetyt viestit poistetaan lukematta niitä. Viestien lähettäjille lähetetään automaattisesti seuraavanlainen viesti Tavoittelemanne henkilö ei ole enää Forssan ammatti-instituutin palveluksessa. Tärkeissä asioissa voitte ottaa yhteyttä puhelimitse FAI:n keskukseen tai sähköpostilla osoitteeseen 5 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIAN SEURANTA Kirjasto- ja tietostrategiaryhmän tehtävänä on seurata tämän strategian toteutumista ja edistää sitä aktivoimalla hankkeita, joilla sitä toteutetaan. Aloitettujen hankkeiden toteutumista seurataan. Vuosittain tehtävien toimintasuunnitelmien yhteydessä strategia tarkistetaan ajan tasalle. LIITTEET Strategiataulukko Laitteisto- ja ohjelmistoselvitys Ohjelmistolisenssit
14 STRATEGIATAULUKKO Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia vuosille Näkymä Oppilaitoksen tasolla Opettajan tasolla Opiskelijan tasolla Opetussuunnitelmien tarkistusta Uusittu atk-luokkia 2/vuosi Hyvä tekniikka verkkoopiskeluun ja tuki kunnossa Pedagoginen tuki kunnossa Tietostrategia päivitetty v loppuun mennessä Perustaidot kaikilla 30 %:lla opettajista OPE.FI II-tason taidot 12 %:lla III-tason taidot Opettajat ajan tasalla uuden tekniikan käytössä Opiskelijalla on ammatin vaatimat perustaidot, jotka vaihtelevat koulutusohjelmittain Tietotekniikkapainotteisissa koulutusohjelmissa opiskelijat osaavat käyttää verkkoa opiskeluympäristönä ja esittää opintoihin liittyviä tuotoksiaan verkossa. Opiskelijat osaavat käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa opinnäytetöiden esittämisessä Tiedonhallintataidot 1 ov opetussuunnitelmaan. Informaatiolukutaidon määritelmä (osaamistavoitteet) opsiin ja laatukäsikirjaan. ATK-luokkien uusiminen jatkuu, 2 3/lukuvuosi Kotisivuja päivitetään jatkuvasti, myös teknisesti vastaamaan uudistuksia 35 %:lla opettajista OPE.FI II-tason taidot 20 %:lla III-tason taidot Opettajat käyttävät aktiivisesti tietotekniikkaa työssään Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa 1 ov opinnoista verkkoympäristössä. Uusia verkkokursseja kehitetään eri aloille yhteensä 5 6 ov:n verran. Yhteysmahdollisuudet kotoa lisääntyvät verkkopalvelun kehityksen myötä Verkko-oppimisalusta otetaan käyttöön. Verkkokursseja tarjotaan muille oppilaitoksille, esim. lukiolle ja peruskouluille. 45 %:lla opettajista OPE.FI II-tason taidot 25 %:lla III-tason taidot Opettajat käyttävät aktiivisesti tietotekniikkaa työssään Opiskelu verkkoympäristössä on yleisesti käytössä eriyttämisen ja tukiopetuksen keinona Mahdollisuus suorittaa verkkokursseja eri oppilaitoksissa Verkkokursseja pyritään tarjoamaan 6 ov kolmen vuoden aikana. Luokkien laitteistoja uusitaan ja monipuolistetaan 50 %:lla opettajista OPE.FI II-tason taidot 30 %:lla III-tason taidot Opettajat kehittävät uutta materiaalia ja uusia tietoteknisiä sovelluksia opetukseensa. Yhteistyötä muiden oppilaitosten kanssa. Uusia verkkokursseja tehdään 7-8. Opiskelijoilla on omat sähköpostiosoitteet TVT = tieto- ja viestintätekniikka
15 Liite Laitteisto- ja ohjelmistoselvitys VUODEN 2005 LOPUSSA Taso tarkoittaa koneen nopeutta. A= tehokas työasema, B= kohtalainen työasema, C= hidas työasema, D= kannettava tietokone. Taso Henkilökunta Oppilaat Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä AOL Asuntola A B C D Auto A B C D 2 0 Catering A B C D Metalli A B C D 3 16 Sähko A B C D 2 0 Muut A Kirjasto B (11 kpl) C D 4 0 KOL A B C D 1 0 SOTE A B C D 1 0 KÄTA A B C D 1 0 MOL A B C D 2 0 VIESTI A B C D 1 0
16 Liite Ohjelmistolisenssit Ohjelmisto Versio Kieli Lukumäärä Hankintapäivä Käyttäjä 3D Studio Max 4.0 UK VIESTI Acrobat 7.0 SF 20* VIESTI Acrobat 6.0 SF 20* VIESTI Acrobat 5.0 UK VIESTI Acrobat 4.0 UK VIESTI After Effect pro 5.0 UK VIESTI After Effect std 5.0 UK VIESTI AutoCad LT 2000 SF AOL/KTOL Bryce 5.0 UK VIESTI CorelDraw 10.0 UK VIESTI CorelDraw 10.0 UK KOL CorelDraw 9.0 UK VIESTI CorelDraw 8.0 UK VIESTI Director MX UK KOL Director 8.5 UK VIESTI Director 8.5 UK KOL Director 7.0 UK VIESTI Dreamweaver 4.0 UK KOL Dreamweaver 3.0 UK VIESTI Flash 5.0 UK KOL Flash 5.0 UK VIESTI FreeHand 10 UK VIESTI FreeHand 9.0 UK VIESTI F-secure SF FAI Fusion 4.0 UK VIESTI Fusion 5.0 UK VIESTI Fusion 7.5 UK VIESTI HyperStudio 4.0 UK KOL Illustrator 10.0 SF VIESTI Illustrator 9.0 UK VIESTI InDesign CS / WIN SF 20* VIESTI InDesign CS/ MAC SF 20* VIESTI InDesign 2.0 SF VIESTI InDesign 1.5 SF VIESTI Macromedia Studio MX** 1.1 UK FAI Microsoft SchoolAgreement FAI Nova 6.tammi SF KOL Pagemaker 7.0 UK KOL Pagemaker 6.5 SF VIESTI PaintShopPro 7.0 UK KOL PaintShopPro 7.0 UK VIESTI PaintShopPro 6.0 UK AOL Passeli 3.04 SF KOL PhotoShop 8.0 SF 20* KOL PhotoShop 7.0 SF 20* KOL PhotoShop 8.0 SF 20* VIESTI PhotoShop 7.0 SF 20* VIESTI PhotoShop 5.5 SF KOL PhotoShop 6.0 SF VIESTI Premiere 6.5 UK VIESTI Premiere 6.0 UK VIESTI Premiere 5.1 UK VIESTI Premiere elements UK VIESTI * ylläpito / kelluva lisenssi ** Sisältää ohjelmistot Dreamweaver MX, Fireworks MX, Flash MX, FreeHand MX
FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA 2005 2007
FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA 2005 2007 versio 2, 24.1.2006 1 FAI:N TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA 2 1 TAUSTAA 2 1.1 VISIO 2 1.2 YLEISET
FAI:N TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA 1 TAUSTAA
FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA 2005 2007 1 FAI:N TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA 2 1 TAUSTAA 2 1.1 VISIO 2 1.2 YLEISET LÄHTÖKOHDAT 3
Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009
Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 1.1 Valkeakoski-opiston tietostrateginen visio...1 2 NYKYTILA JA TAVOITE...1 2.1 Tekniset valmiudet...1 2.1.1 Tavoite...1 2.2 Henkilökunnan
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia
ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista
KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020
KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat
Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia
Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus
1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta
Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen
Pedagogisen johtamisen malli, toiminnan tavoitteet ja niiden arviointi Forssan ammatti-instituutissa. Vantaa 8.2.2011. Tuula Koivula johtava rehtori
Pedagogisen johtamisen malli, toiminnan tavoitteet ja niiden arviointi Forssan ammatti-instituutissa Vantaa 8.2.2011 Tuula Koivula johtava rehtori Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Forssan
Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet
Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006 Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Arviointityökalu oppilaitosverkostojen välisiä vertaiskäyntejä varten
Luonnos. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys luvulle.
Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys 2010 -luvulle SSÄLLYS - Ope.fi taitotasot (2000) - Ope.web taitotasot (2008) - Kysymyksiä taitotasojen uusiksi osaamisalueiksi
Tietoyhteiskuntaosaamista kouluille Selänteellä. TVT osaamiskartoituksen tuloksia
Tietoyhteiskuntaosaamista kouluille Selänteellä TVT osaamiskartoituksen tuloksia Kyselyn toteutuksesta Kysely toteutettiin OPEKA työkalulla syksyllä 2013 Selänteen alueella sekä Nivalan Ylivieskan seutukunnassa
Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja
Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen
Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu
Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015
OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä
OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi
OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa
Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus
Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa
OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola
OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä
Työelämäpedagogi. Mitä työelämäpedagogiikka on?
Työelämäpedagogi Mitä työelämäpedagogiikka on? millaisilla menetelmillä ja ratkaisuilla päästään siihen tavoitteeseen joka on asetettu ja tai olemassa toimitaan yhteistyössä koulutuksen järjestäjän ja
Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa
Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus
KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen
KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten
Pihlavan koulun tietostrategia 2008
Pihlavan koulun tietostrategia 2008 1 PIHLAVAN KOULUN TIETOSTRATEGIA 2008 Pihlavan koulussa on toukokuussa 2008 1-6 luokan oppilaita 185 sekä yksi esiopetusluokka. VISIO: Yhtenäinen ja toimiva informaatioteknologia
IT-palvelujen ka yttö sa a nnö t
IT-palvelujen ka yttö sa a nnö t Tampereen yliopisto Yliopistopalvelut / tietohallinto Rehtorin päätös 28.8.2014. Sisällysluettelo 1 Soveltamisala... 2 2 Käyttövaltuudet ja käyttäjätunnus... 2 2.1 Käyttövaltuudet...
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.
Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta
Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet
Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto
Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:
Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,
Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa. 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi
Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi Pilotin tavoitteena edistää opiskelijan oppimista verkko-opetuksen laadunhallintaa
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus
Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Puheenvuorojen aiheet Kansalliset tavoitteet ja tilanne Espoossa Sosiaalinen media oppimisessa Kodin ja koulun yhteistyö
LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta
Mitä muutoksia on tulossa 2017-2019 http://www.oph.fi/download/171627_toisen_asteen_ammatillisen_koulutuksen_reformi.pdf Ammatillisen koulutuksen reformi on esitelty eduskunnalle ja tulee päätettäväksi
yhteyshenkilö ihmeidentekijä?
eedu 2004/NRO6 VirtuaaliAMK-yhteyshenkil yhteyshenkilö ihmeidentekijä? - Ketä AMKista tarvitaan - tytti.thuren thuren@tamk.fi 1 AMKin toimijat - Opiskelija Läsnäolevana tutkinto-opiskelijana AMKissa (perus-
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus
DigiOpit - verraten hyvää. Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21
DigiOpit - verraten hyvää Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21 Ritva Ylitervo ritva.ylitervo@sakky.fi +358 44 785 8775
Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.
Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan
SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA
1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?
Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke
Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho
Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille
Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille 2016 2021 Sisällys: 1. Johdanto 2. Ilmajoen koulujen tvt käytön tavoitteet vuosille 2016 2021 3. Käytännön toteutus 3.1. Sovellukset
KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA
KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus
Päivitetty TIETOVERKON JA TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT
Päivitetty 11.5.2017 TIETOVERKON JA TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT 2 (5) JOHDANTO Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian (myöhemmin Omnia) tietoverkon ja -järjestelmien sitovat Omnian opiskelijoita
LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit
OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS
1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen
KYLÄSAAREN KOULUN TIETOSTRATEGIA
KYLÄSAAREN KOULUN TIETOSTRATEGIA 21.5.2008 Kyläsaaren koulussa on oppilaita 201 (toukokuu 2008) 1. Koulun IT-visio Informaatioteknologiaa hyödynnetään yhtenä osa-alueena jokapäiväistä koulutyötä. 2. Tietostrategian
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
Arkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)
Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?
Organisatorinen muutos
Organisatorinen muutos 22.11.2001 TieVie-kouluttajakoulutus Helsingin yliopisto Projektipäällikkö Janne Sariola Teemat Lähtökohtia Miksi strategia? Mitä? Sisällöt Miten? Toimenpiteet Miksi? Strategisen
Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt
Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu
Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.
1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 20 osp Tavoitteet: Opiskelija toimii työasemaympäristössä asentaen sekä laitteistoja että ohjelmistoja,
Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa
Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva
Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit
Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella
Turun ammattikorkeakoulu 13.09.2005 1(5) Tietojärjestelmien käyttösäännöt
Turun ammattikorkeakoulu 13.09.2005 1(5) TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT Sisällysluettelo: 1 Sääntöjen tarkoitus... 2 2 Käytön periaatteet... 2 3 Käyttöoikeus ja käyttäjätunnukset... 4 4 Käyttöoikeuden
PEREHDYTTÄMISOHJELMA
1.8.2005 PEREHDYTTÄMISOHJELMA Tämän ohjelman ensisijainen tarkoitus on vastuuttaa ja varmistaa, että uusi työntekijä tulee heti alusta alkaen mahdollisimman hyvin perehdytetyksi työympäristöönsä ja työtehtäviinsä.
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin
YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Ryhmä 5 Kehityksen suunta.. Mitä teema tarkoittaa? Teeman punaisena lankana on pohjimmiltaan se, että teknologiakasvatus ja teknologian arkipäiväistäminen tulee
DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.
DigiOpit - verraten hyvää Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.fi 044-713 2323 Lahden diakonian instituutti on ammattioppilaitos keskellä
Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.
Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.2015 Opetusneuvos, M. Lahdenkauppi Tutkintojärjestelmän kehittämisen
Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto
Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun
Digiopit verraten hyvää
Digiopit verraten hyvää Koulutuksen järjestäjä: Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä/ylä-savon ammattiopisto Yhteyshenkilöt: Riina Huttunen, hankepäällikkö, riina.huttunen@ysao.fi 0400-793129 Hankevastaava: Tuovi
Reformi puheesta nostettua
Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää
Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti
Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely
TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT
TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT 1(5) TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT YT-neuvosto hyväksynyt 21.11.2007 Vahvistanut: kuntayhtymän johtaja Pentti Leipälä 4.1.2008 1. SÄÄNTÖJEN TARKOITUS 1 2. KÄYTÖN PERIAATTEET
osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto
Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto Tiedotustilaisuus koulutuksen järjestäjille Susanna Tauriainen Tiedotustilaisuus 15.9.2008 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen
Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista
Koul Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kuv Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen oppimistulosten
Perusopetus perustan oppiminen? Merja Pulkkinen Kilpisen koulu Oppilaanohjaaja
Perusopetus perustan oppiminen? Merja Pulkkinen Kilpisen koulu Oppilaanohjaaja 20.3.2014 Suomalaiset oppimisympäristöt Oppimisympäristömme ovat olleet jo pitkään hyvin perinteisiä Luokkahuonemainen ajattelu
LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN
LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN Vertaisarvioinnissa olivat mukana seuraavat koulutusorganisaatiot: - Centria
Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen
Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen 1. Laitteiden, ohjelmistojen ja palveluiden hallinta (tietokoneen käyttötaidot, käyttöjärjestelmä, tutustuminen erilaisiin tietoteknisiin
5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S.
5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 1. Opinto-ohjaus 1 (opo1) saa perusasteen opintojen aloittamiseen
OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011
OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011 Krisse Sulonen ja Minna Taivassalo-Salkosuo Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus RAHOITUSKEHYKSET 2011 RAHOITUSALUE VASTUUVIRANOMAINEN
Muutokset 1.8.2015 alkaen
Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa
Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja
Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä
Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan
AJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESTA JA OPISKELUHUOLLOSTA
AJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESTA JA OPISKELUHUOLLOSTA Johtaja Jorma Kauppinen Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät Helsinki 27.11.2014 Lain käsitteet Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki Opetussuunnitelman
sekä yksittäistä atk-laitetta tai -laitteistoa että niiden muodostamaa kokonaisuutta
LIITE 2 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tietojärjestelmien ja tietoliikenneverkon käytön säännöt Sisältö 1. Yleistä 2. Käytön periaatteet 3. Käyttäjän asema 4. Käyttäjätunnukset ja salasanat 5. Asianmukainen
Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1
Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama
Pedagogisen johtamisen katselmus
Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä
Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet
Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja
Inga Petäjäsoja ja Saija Satomaa Avi
Inga Petäjäsoja ja Saija Satomaa Avi 29.9.2015 Vuoden 2014-15 Inga oli ohjausryhmässä Keväällä 2015 laitehankinnat VESO-päivillä kirjaston hankkeen esittely koulujen sähköinen kysely viranhaltijoille,
Opetustoimen tietostrategia
Opetustoimen tietostrategia Oulun opetustoimessa jokaisella on oikeus ajanmukaisiin oppimisympäristöihin. Oulun opetustoimessa hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa kaikissa oppiaineissa ja koulujen
TAUSTATIEDOT. 1. Ikäryhmä. 2. Sukupuoli. 3. Äidinkieli. 4. Maakunta, jossa opiskelet
TAUSTATIEDOT Tervetuloa kehittämään ammatillisen koulutuksen digitalisaation tulevaisuutta! Kyselyllä saadaan tietoa siitä, kuinka digitalisaation vaikutukset näkyvät ammatillisessa koulutuksessa opiskelijan
Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys
Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen
Kestävän kehityksen strategia
Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...
Lisäopetuksen. opetussuunnitelma
Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...
Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op
Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen
Tekemällä oppimista ja sisältöjen integrointia opettajan ja opiskelijan näkökulmia
Tekemällä oppimista ja sisältöjen integrointia opettajan ja opiskelijan näkökulmia koulutussuunnittelija Kaija Mattila, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Ammattiopisto, Nurmes OPH 3.2.2014 2 Tekemällä
ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/7
ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/7 Ammattitaidon osoittamistavat: Ammattiosaamisen työprosessin kokonaan pois lukien yrittäjänä toimimisen mahdollisuuksien ja ammattialan yritystoiminnan työmenetelmien, -välineiden
VAASAN AMMATTIOPISTO
VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan
DATANOMI TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO
DATANOMI TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Kokkolassa 1.9.2014 31.5.2016 Koulutus Aikuisopiskelijoille tarkoitettu tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoon valmistava koulutus. Tutkintonimikkeenä
Oppilaitoksen tarjonta audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen
Oppilaitoksen tarjonta audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen Mallinnus rakenteesta, tuotekortteina kuvatusta sisällöstä ja toteutuksen vuosikellosta Henkilökohtaistamisen
Valtionavustukset 2015 ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämisen tukena Ylijohtaja Petri Pohjonen DI, FT Opetushallitus
Valtionavustukset 2015 ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämisen tukena 6.2.2015 Ylijohtaja Petri Pohjonen DI, FT Opetushallitus Kehittämishankkeiden kautta Opetushallitus seuraa ja tukee koulutuksen
E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat
Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia
Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11
Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota