Ne kokemukse t, joita maassamme t r aktor ei den käytös tä metsätalouden palve lukses sa e nnen vii mei stä suursotaa on saa tu, e ivät yl ee nsä

Transkriptio

1 J ä j e n n ö s METSÄTEHON TI EDOITUKSIA n:o 5. HAJ ATI ETOJA TELAKETJUTRAKTOREISTA J A NIIDEN KÄYT.. STÄ METSÄTALVI TEIDEN RAKENTA SESSA J A HOI DOSSA Kirj. metsänhoitaja Kalle Putki sto Ne kokemukse t, joita maassamme t r aktor ei den käytös tä metsätalouden palve lukses sa e nnen vii mei stä suursotaa on saa tu, e ivät yl ee nsä ole olleet eriko isen myönteisiä. Tekniikan nopean kehityksen ansiosta mar kkinoille on kuitenkin ilmaantunut para nnettuja mall e ja, jotka lienevät käyttökel pois ia metsät öiss ä me i käläisi ss äkin olosuhteissa. Ne työt, joissa näitä voidaan käyttää, ovat moni naiset. Puutavaran kuljetukseen soveltuvat ruotsalaisten kok e must en mukaan par hai ten n hevosvoimaiset, tyhjänä a inakin 5/km/ t. nopeud en saavutta vat py örätrakt orit. Erittäin mäkisessä maastos s a ja vaikei s s a lumiolosuhteis sa ovat t ähän tarkoitukseen kutenki n suhteellisen kevye t telaketjutraktori t antaneet parhaat tulokset. Mu is ta t r aktoreille sopivista metsätöistä mainittakoon maan pi nnan valmistaminen kylvöä ja istutueta varten, puun mien koneellinen istuttaminen ( käytetään la jassa mittakaavas s a Amerikassa ), uittoväylien kunnostamis,työt, puutavar an l a staaminen j a ennen kaikkea metsäteiden r akentamisessa ja h oidossa esiintyvä t erilaiset työt. Seuraavassa on tarkoituksena es ittää eräitä hajatietoja tel aketjutr aktoreista ja nii den käytöst ä r a k e n t a mi s e s s a j a me t s ä t a v i t e i d e n h o i d o s s a meillä j a Ruots issa tehtyjen havain~o j en pohjalla. Eräitä tietoja telaketjutra ktor eista j a niiden lisävarusteista. v a a t i mu k s e t o n a s e t e t Mi a i s e t t a v a t i e t ö i s s ä j a y l e e n s ä m e t s ä t a o u d e s s a k ä y t e t t ä v ä e t e a k e t j u t r a k t o r i l e Raivaamis ja taso ittamistöi ssä ovat taloudellisimmi ksi osoi ttautuneet 63 tonni n painoiset. Nä in r askaiden malli en s iirtäminen työmaalt a t oiselle on kuitenki n eri ttäi n hankalaa. Toiseksi suurien tyyppi en hankkiminen mer ki tsee melkois ta p ääoman investointia. Aj ate l len k äyttöä yks i nomaa n metsä t loud ~n palveluksessa muodostuu niiden kuolettaminen va i keaksi. Kuoletueajoista e i to s in ole tarkkoja tietoj a sa tavissa. Pyör ätr aktoreille lasketaa n tava l l isesti käyttötunt i a ( autoil le t.). Telaketjutraktoreilla mää rä lienee a i naki n yksinoma n r aivaustyössä käytettävis ä p ienemp i. Tyydyt tävi in tuloksiin on päästy myös kevyemmillä, n. 5 tonnisill a, joita voidaan nopeas t i kul jettaa ku~ maafiuon lavalla pai kasta toise en. Tätä suuruusluokkaa oleva traktori voi muutamall a puskulla t ai vintturiaan käyttäen pois taa rinnankorkeusl äpi mita ltaa n alle 5" paksuiset kasvavat puut, vastaavaa suuruusluokkaa olevat tuoreet j a kuivat kannot sekä alle 0. 5 m3 ~ ruiset irtokivet. 7 tonnin t raktorill a voida n ylärajana pitää m3 irtokivi ä j a 8" kantoja. Alle 6 tonnin painoisten t r aktor ien käytön puolesta puhuvat. myös lumen tiivistämi sessä j a auraamisessa niistä

2 saadut kok emukset. Seuraavaan taulukkoon on koottu tietoja eräistä niistä telaketjutraktoreista, joiden käyttöä voidaan ajatella metsätalouden palveluk assaa lähinnä meikäläisissä olosuhteissa. Taulukko. Eräitä ominaisuuksia Caterpillar D D 3098 i 60 Paino tavanomaisissa varusteissa, kg ~ Maksimi teho vetokoukussa hv. Maksimiteho hihnapyörässä hv. Valmistaja j a malli l Allis Chalmers International D 6 HD5 HD 7 HD 0 II TD 6 TD 9 TD il j, i 379 l Raideväli " 0 Suurin pit. m Suurin lev. m taj t ai Maksimivetovoima ja nopeus normaah~ kierrosluvuilla vaihde eteen kg ' vaihde eteen kg vaihde eteen kg 39.8 vaihde eteen kg vaihde eteen kg 78 6 vaihde eteen kg vaihde taakse vaihde taakse 60 Suurin kork. m J. 5.7

3 3(Taulukko, j a t koa ) : J vaihde taakse vaihde taakse km/ t. ', i ; Sylintereit ä kpl. Tahtien lukumäärä Normaali kierrosluku/min Kääntösäde m Maahan koskettavan telaketj. osan pituus m ala maahan m Telaketjun lev. " Paine kg/cm Kosketuspint~. Hinta tavanmuk. varusteissa n. mk XY) < 765.CX:O.5Q.OOC.5(>0.ax: 6(0::0 800~ Vintturin hinta n. mk ~0ÖO , SUCXX> x~ Raivauspuskurin hinta n. mk XX) Lumiauran hinta n. mk U<XX> )86.,(XJJ Q.CX:O X~ Pinotav. kuormauslaitt. hinta n. mk XX) ~ )(X) <m aoo.cro ~ Q.OOO c: CO Suurempi paino t arkoittaa leveämpää mallia. Hinnat liikevaihtoveroinsen ja tullatt. vap. Suomen satamissa. (Traktoreiden toimitusajat ny~isin n. 6 kk.)..7uooj

4 Tauluk oi den tiedot ovat va l mistajien antami a. Kai kki esitetyt mal lit ova t diesel moottoreilla varust et tuj a j a käyt tävä t polttoaineenaan naf taa. Tehtaat va lmistavat ~ös vas taavan teho isia ja painoisia traktoreita pe~roli ruoottoreill a, mutta nii den käyttö tulee kall ii mmaks i, mikäli pe trolin j a naf tan hintasuhde säilyy nykyisenä. Käynnistys tapahtuu bensiinikäyttöisellä apumoottorill a melkoisen helposti k ovasa akin pakkasessa. Polttoainekulutus on suhteell isen pieni. Siitä antavat jonk inl a is en kuvan Nebraskan yliopiston maa talousteknill isen osast on toimesta vuosina suoritetut kokeet, joissa eri merkkis ille traktoreille saatiin 0 tunnin keskiarvoina, kuor mituk sen ollessa vetokoukussa 75 % mahdo llisesta huippukuormituksesta, seur aavassa taulukossa esitettyjä arvoj a. Taulukk o. l Tr aktori Pol t toa inekulutus Vaihde litr/t. ~ Hvt/li tr. Cat erpillar D D Allis Chalmer s HD 7 HD _! Internationa l TD 6 TD 9 TD Gr/Hvt f l l Normaalissa työajassa kulutus ei luonnollisestikaan nouse taulukossa es iintyvään suuruusluokkaan. Jonkinlaisena keski arvorta voit aneenp~ tää naf t aa käyttävillä koneilla 5 g/hevosvoimatunt i a vastaava n arvon ollessa petrolikäytt öisillä n. 60 g(h evos voimatuntia. Kun nafta maksaa tällä hetkellä :/kg Helsingi s sä ( petroli :50/kg), e i käyttö muodostu tehoon nähden k ovinkaan kallii ksi. Traktoreihi n on saa t a vissa mitä erilaisimpia, hydraulisesti mekaanisesti toimivia lis ä varusteita, kuten raivauspuskureita, re pijöitä, t i ehöyliä, kaivuuv ä lineitä, ojankaivuuvälineitä, auzoja, jyriä, puutavaran last auslaitteita jne. Ajatellen metsätalviteiden rakentamista ja hoitoa sekä yleensä käyt töä metsätaloudessa ovat ennen muita seuraavat va ruste e t tarpe ellisia:. Raivauspuskuri, jonka tule e toimia hydraulisesti. Niitä on saat a vissa k olmea päätyypp iä: sellaisia, jotka asenneta n k ohtisuoraan traktori n aj osuuntaa vastaan, sellaisia, jotka voidaan sijoittaa ~ös jommallekummalle puolelle vinoon as entoon, sekä sellaisia, J"!l~~t "'"'II! fcnd,!tlt&!5&riu, joiden asentoa voidaa n työn yhteydessä ~ös sivusuunna ssa muuttaa. Koska puskurilla joudutaan p oistamaan tiiviiksi pakkau tunutt a lunta, ovat lumen sivuun vierittämiseksi kaksi viimeksi mainittua mal lia sopivimmat ( kuva ). Hydraulinen puskuri eroaa mekaaniseen verrat tuna edukseen, mm. s~na että se saadaa n lasketuks i traktorin kulkutas oa alemmaksi, jolloin n. puolet kone en painosta siirtyy sen

5 5päälle {kuva ). Tästä on luonnollisesti ennen kai kkea hyötyä maan leikkaus j a pengerrysty össä. Jos työskennellään pehmeässä maast ossa, es i m. suolla, jolloin s ilmäkepaikoill a painuminen on tarjolla, voidaan puskurin a lle latoa telpuita j a nostaa sillä niiden varassa jo syväliekin va jonnut trak torin etupää ylös. Raivauspus kur e id en leveydet vaihteleva t traktorin k oos ta ja mallista riippuen.5. 0 m: ii n ja korkeude t m:iin sekä paino t kg:aan.. Vintturi, jonka on toimittava samanaikaisesti kuin puskurikoneis ton. Sillä voidaan nostaa kantoj a j a kiviä. Juuttuessaan paho in kiinni trakt ori voi vedä tt ä ä sillä itsens ä irti. Puutavaraa kuljetett ae ssa saadaan rekijo no pahi mpien vastamai d en yli siten, että traktori ajaa tyhjänä mäen harjalle t ai toiselle puolelle j a ve tää kuorman v asta sen jälkeen vintturilla. Vinttur eita on useampaa mallia. Metsätöissämme riitt ä ä yks irumpuinen (kuva 3). Ter äsköyden säästämiseksi on köydenjakaja suositeltava. 3. Lumi aura. Valmis ta ji en toimittama t mallit, joit a on k onstruoitu a inoa staan suurimp"iin tyypp eihin, ova t rakente eltaan erittäin hyviä ja osoittautuneet käytössä tehokkaik si (kuva t j a 5). Niissä on yleensä levityssiivet, joidankorkeutta voidaa n käytön a i kana muuttaa. Kuten taulukos ta ilmenee, ova t niiden hinnat ku i tenkin t a vattoman k orke ita. Tästä syystä j a osit n sen tähden että aur auksessa tule vat ensi sijassa kysymykseen pi enemmät t r aktorit, ova t ruotsalaiset ryhtyne e t r akentamaan kotimaista aur auskalusto a (ku va 6). Tähän luulisi myö s meillä olevan mahdollisuutt a. Var s ina isen l umi auran puut t uessa voidaan raivaus pus kuri a käyttää lumenpoistoty öhön. Vai ke issa lumiolosuhteissa on sen k orkeut t a kuitenkin tällöin lisättävä hitsaama lla ylär eunaan haarukat, joiden väl ii n voidaan latoa lankkuja, kiinnittämällä siihen suoraan j atkolevy.. Lana. Sekä auto ja traktoriteiden että hevosvarsiteiden hoidossa ruots a laiset käyttävä t traktorilla vedettävää lanaa. Yksiteräinen mal li (kuva 7), jonka terää voidaa n nostaa ja laskea, on todettu hyväksi. Lanaustyössä voidaa n käyttää myös tavallista maa ntielanaa, joka saa olla mielui mmin jonkin verran normaalia r a skaampi (kuva 8). Lanat ova t r akenteeltaan sik si yksinkersia, että traktorin käyttäjä tarvittaessa pysty nee itse rakentamaan sella is e n. Tel aket juihin on saa tavis sa erilaisia kenkiä (kuva 9). Metsä tietöissä on ed~llista käytt ää normaalimallisia, joissa tulee olla reiät jäähokkien levennyspalikoiden kiinnittämiseksi. Viimeisenä uutuutena mainittakoon pääasiassa kesäkäyttöön tarkoitetut kumi päällysteiset t e laketjut, joiden luulisi olevan miston säästämisen kannalta edullisia. Niid en käytöstä ja kestämisestä ei toisseksi ole mitään yksityiskohta ista tietoa.

6 6 Mets ä t a l vitei den r akent ami sessa j a hoidos s a tehtylj. ä hava i ntoja. J os m e t s ä t a l v i t i e n r a k e n t a mi s e s s a, olip a kysy my s auto t a i he vo st i estä, on t ar k oi t uks ena k äy t tää tel aketj u t r ak toria, on jo t i el i n j a a vi itoi tet t ae s s a mer k it t ä vä l i njal le sat t uvat s u onsilmäkke et, oj at j a purot, j otta ne vo i daa n t a l vel la ki eil tää. R a i v a a m i s t y ö on edull isi nta suorittaa a i naki n k angaspa i koilla jo ennen lumen t ulo a, mutt a os a siitä käy pä i nsä tal vel l akin. ' esvoimin kaad et a ~n puut, poi stetaan joko ampumalla t a i nos turilla v a nk i mma t tuoreet kannot j a ammut aan p ora t a i maapanoks illa suurimmat k ivet. ( Ma i nittakoon, et t ä ruots a laiset käy t t ävät kivi en p oraukses sa be nsiinimoot t orilla t oimivi a moottorip oria.) J os t r akt ori a käyte tään raivauksessa a i noa s t a an tal vella, on.kai kki kivi ty öt tehtävä jo sul an maa n aika na. Het i r a ivausmi ehi st ön j ä less ä voi da a n ti eli nj a puhdist aa traktorilla k ivis t ä j a kanno ist a (kuva t 0 j a ). Sen jälke en a jetaan mättäät j a kuopat s il e i ks i, t a s oi tet a an s ivuil le viett ä vät k ohd at j a t ar p een muka a n suorit et a a n lei kka us j a p engerrys ty ötä. Pehmeil lä s oilla kulk e vi en t i enos i en r a ivaami ne n j a t a saa mi nen on syytä jät t ää p akkas a j aks i, j o l loi n r out a j o k nt aa t r akto rin. Mikäli sul ana a i kana j oudut aan y litt ämä än p ehme i t ä s c i t a, on kul kur eitti t eloit ett a va p oikitta in n. puo l en metri n v ä le i n as et e t t a villa,ainakin 3 m mitta isilla, ke s ke l t ä y li 0 c m paksui s i lla, mi elui mmi n koivuisilla puilla. Raivau s t öi ssä ty ömenekk i riippuu luonnoll i sesti maast on la adu sta j a t r ak torin k oosta. Jo nki nl ai s ta suuntaa an t a nee kui t enki n p el lon r a ivauksest a saa tu k okemus, jonka muka an 7. 5 tonnin "C a terp i ll ar " D 6 : l l a puhdi stetaan 8 t u nni s sa helpohko i s sa o losuht e i ssa (kannokk o ei eri k oisen t i heä ei k ä jär e ä, maasto kivet ön ) n ha: n a lu e k a nno is t a. Tämä va s t a i s i n j m metr in levy i stä ti el i n j aa. Vuori st oha l lenb er gin ( Tal via joti et 9 37) muka an va staava n aut ot i e mat kan r a i vaami nen mi es voi mi n va a t ii keskimäär i n 3 mi estyötunt i a ( l ukuun si s ältyy t odennäk öi se s t i myös k ivi en pois to j a pu i den kaat o). He ti, kun pakkan en on muodos t anutrltdant urvemai l la t r aktori a kanta vaksi, s uunna t a an ty ö suomaihi n. Ra ivaus puskuri ll a p oist e t aan jänte et j a mät täät. käli pohj a kestää, edelly t tää ne_voj en käs it tely a i noas taa n yh d en edestakai s en a jon j a t y önop eut ena voidaa n p itä ä t r aktorin koost a riippuen Samall a p oi stetaan l i i ka l umi ajoradalt a. _Jos lumi s a taa s ulaan ma ahan j a es t ää rou t aantumis en, kut en on a si a nl a it a tänä t a lvena, on teht ä vä moni n verroin va i k eampi. Tällöi n on nimitt ä in l öys ä u m i ~ a a t a v a ens i n t i i v i s t e t y k s i, j ott a kylmyy s pääsisi t u nkeutu maan maan pi ntaa n j a muod stamaan routaa. Kantavan kerro ks en r a kentami ne n on su oritetta va as t eitta i n. Var minta on polkea a inakin p e hme i mmät k ohd a t mi esvoimin. Sen j ä l ke en t eloitetaan s a ma a n tapaan kui n j o ed el l ä on t r aktoreid en soide n ylitys tä käsiteltäes sä esit e tty. Ensimmäi n en kert a a jetaan ilman pusk uria ( puskuri jok o irroit et a an k ok ona a n pai non k event ämis eksi t a i ainakin pi detää n y lhää llä a jon a i kana ). Vi nt t uriss å oleva ter ä s köysi pi d etää n kai ken var a lt a a va t tuna per ässä, jot ta se t arvittae ss a saata isiin nop e a sti kiinni tetyk si pu ihin j a k one ylös paina nt e ista. Puutto rni a _nevo ja ylitett äe ssä e i t r ak tori n oman k öyden p ituus ole riittävä, vaa n sitä on syy tä j a t kaa. Jo s t r akt ori a lkaa va jota, on no pea apu tarpeen. Täst ä syy st ä kanna t t aa p i t ä ä mukana kaiken var al t a jatkuva s t i h evone n, jol la on mat kas s aan te l a puukuorma sekä 3 mi e stä. Ep äilyt tävi mmil lä pa i k oilla kaivetaa n koekuopp i a l api olla p ohj a n l aadun selvi t t ämiseks i. El le i ole käy t et tävi s sä vintturi a, voidaan suo nsil mäk~ e e se en pai nunut k one nos t a a vah

7 7voi sta tukeista tehtyyn pukkiin kiinnitety llä taljalla. Telapuiden saanni n helpottamiseksi on syytä va r a stoida ennen lumen tuloa tielinjalta p oist e tut puut suopaikoilla keko ihi n tien vier e en. Samoja te l apuita voidaan käyttää us eampaan k ertaa n. Kuta leveämmät telaketjut ovat, sitä halpo mmi n käy ensimmäinen ajo. Esimer kkinä a ikame neki stä mainittako on, et t ä kuluvana t a lvena eräällä talviautot i enr a kennustyöma a lla vaati k ilome trin levyisen jäätymättömän ne van ylfttäminen ens i mmäis ell ä kerr a lla. 5 tonnin t r aktor i! ta, jolla oli 3" telaketjut, tuntia. Pohjavesi ulottui mil t e i k oko matkalla suon p intaan as ti. Lumen paksuus va i hteli 6000 cm j a tielinj,a oli osit t a in p olettu j a teloitettu. Matkan aikana t r akt or i va josi 3 kert a a selviten kuit enk in joka kerta vintturinsa a vulla omin voimin ylös. Tien r akent a jilla e i ollut aikaisempaa kokemusta trakto r in käytöstä. Ka i kkiin var okeinoihin ei täst ä syyst ä oltu os a ttu var au t ua. Paluu samaa r eittiä vaati aikaa a inoastaan 3 tunt i a. Vasta kun pohj a kantaa, voidaan aloittaa i i a n u me n p o i s t a mi n e n r a i v a u s p u s k u r i a ( kuvat j a 3). Par as päiväsaavutus täss ä työssä s amalla työmaa lla, j olta edellinenkin esimer kki ol i, on o llut 5 aj okm. Ty öajan pituus oli t ä ll öin 3 t. Niillä kohdi ll a, joissa p ohj a vesi ulottuu lähelle p~ taa j a on liikkuvaa, on r akennettava silta. Ajor a ta, joka juuri ja juuri kantaa telaketjut r aktor i n, ei viel~ kanna täyde llä kuor malla varustettua h evost a autosta puhumatt akaan. Kuten a ikaisemmi n esite~ tä taulukosta ilmenee, va ihtelee telaketjun paine maan p i ntaa vastaan kg/cm riippuen traktori tyypistä, kun hevosvar s it iellä l a sketaan tarvi ttavaksi kestävyydeksi lumi tiell ä n.. 0 km/ cm Lumes t a pal j ast atusaa maass a r outa etenee pakkaailmal l a kuitenkin eri ttäin nopeast i. Ei vaad i t a kuin pari pakkaspäi vää, ennen kuin tie kantaa auton. Var minta on kui tenkin tehdä ensimmäiset mat kat a jaen "jeep illä" " GMCs llä". Ajor adan taeaarniseksi on syytä j o ennen kuljetusten alkami sta, ainakin autotien ollessa kyseessä, suorittaa a n a u s t a. Ruotsalaiset lanaava t myös hevosvarsiteitään. Vii meksi mai nitussa tapauksessa on l anan oltava kapeamp i. Ajonop eus tässä työssä va i ht e lee traktorin j a l anan koosta r i i ppuen 9 km/ t. Lanan käyttö var sinkin t a l vi autot i en pinnan hoi do s sa on osoittautunut t ar koituk senmukai seksi. "käli a jorataa a iotaan v e s i t t ä ä, on t r aktor i p ienen nop eutensa j a s uuren vetokykynsä vuoksi t ähän työhön sovel~as. Vesilaati k on tilavuus voi olla t r akto r in koosta r iippuen 7 6 m Näin suurten vesimäärien pu mppu aminen miesvo imin käy r a s kaaks i. Tästä syystä voidaa n käyttää moottoripumppua, j oka saa voi mansa joko er ill i s estä p olttomoottor ista t r aktori sta. Sopivien moottor i pumppujen teho on n. 800 litr/min. Vesi tysnopeus va ihtelee traktor in j a v esilaa t i k on koe n sekä tien kaltevuussuhte i den mukaan 9 km/ t. Mets ä talviteiden a u r a u k s e s s a on tietenkin pi dettävä pääp eriaatteena, että t y ö suoritetaan si t ä vet ovoimaa käyttäen, jolla kuljetuksetkin t a pahtuva t. u u s i e n k u p u u t a v a r a n j e t u s t e i d e n j a h u 0 t 0 t e i d e n a u k a i 8 e mi s e s s a j a r u n s a s u m i s i n a t a V i n a my ö s v a mi i d e n t e i.d e n i p i t ä mi a u k s e s s ä j a e V i t y k s e s s ä t e a k e j u0 V a t t r a k t o r i t 0 s 0 i t t a u t u n e e t i V 0 i m a i y s i k s i k a i k k i i n a i t t e i 8 i i n mu i h i n

8 8 v e r r a t t u i n a. Norrlannin metsäyhtiöt ovat tästä johtuen hankkineet kevyitä telaketjutraktoreita, keskimäärin yhden jokaista metsänhoitajapiiriä kohti. Auraustyö suoritetaan niiden alueella työmaihin nähden keskeisessä asemassa olevasta tukikohdasta käsin ns. "aurauspartioilla", joihin kuuluu traktori ja voimakas kuormaauto. Molemmilla on varusteinaan lummaura. Siirtyminen tapahtuu tarpeen mukaan työmaalta toiselle, siten että traktori kuljetetaan joko auton lavalla erikoisesti sitä varten rakennetussa reessä auton jäljessä. Varusteisiin saattaa kuulua myös lana. Traktorin ja auton yhteistoiminta sujuu moitteettomasti, siten että vaikeimmat työt hoidetaan edel l isellä ja kevyemmät jälkimmäisellä. Myös hevosvarsiteiden aukaisemisessa käytetään traktoreita. (Hevosvarsiteiden leveys on Ruotsissa jonkin verran suurempi kuin meillä.) Tällaista menetelmää käyttäen on päästy siihen, että hevosteidan hoitoaurauksessa tavallisissa olosuhteissa voidaan k~ tää kevyttä ja halpaa kalustoa. Tuiskuisimpana aikana on eduksi,jos aurauspartion miehistöön kuuluu ainakin traktorinkuljettajaa, jolloin työ voidaan järjestää kahteen vuoroon. Autonkuljettajan on myös syytä olla perillä traktorin käytöstä. Mitä aurausnopeuksiin tulee, antanevat seuraavat luvut siitä jonkinlaisen kuvan. Tehtävän laatu Maasto Lumen ;eaksuus cm K&tettz vaihde ~ Uuden tien aukaiseminen Suo Vanha n tien aukaiseminen ja levitt. Metsä Vanhan: tien aukaiseminen ja levitt. Suo Vanhan tien aukåiseminen ja levitt. Järvi Auraus tapahtui kevättalvella 96 PohjoisRuotsissa. Tällöin käytettiin 3. 6 tonnin ''BolinderMunktells" telaketjutraktoria (kuva ). Aurausnopeudet riippuvat tietenk)n myös melkoisesti käytetyn koneen raskaudesta. Niinpä armeijan sotaaikana "Caterpillar" D 6:lla suoritetuissa aurauksissa ilmoitetaan nopeuden parhaissa tapauksissa olleen 89 km/ t., mikä vastaa suunnilleen ko. mallin maksimiaj onopeut ta. Kulumassa olevana talvena on monilla työmailla, kamppailtaessa suurissa va ikeuksissa auto ja hevosteiden rakentamiseksi yli routaantumattomien, runaaslumisten soiden, voitu todeta, että ilman traktorin apua olisivat kustannukset nousseet moninkersiksi. Kun entistä tiheämmän sekä vakinaisen että tilapäisen metsäautotieverkoston aikaansaaminen on maassamme tullut ajankohseksi, voidaan olettaa, että edellä esite~ lä traktorityypeillä niiden Ilonipuolisen käyttömahdollisuuden ansiosta on ympäri vuoden yllin kyllin tehtäviä suoritettavinaan ~ös maamme m~ sätalouden palveluksessa.

9 9 Kun kokemukset traktoreiden käytöstä maamme metsätaloudessa ovat toisseksi melkoisen vähäisiä, ottaa Metsäteho kiitollisuudella vastaan kaikki vähäisemmätkin lisätiedot.

10 0 6. lflllrllll trj LtntJ h' l r.w lt t o totmi in(' t iau \uu. pukuro tlltt n. \ Ilo L kolu wo HD 7 ~h.!o a ull to tollll l\. "'' unn a n ton o ida n \ '" a tyion aokan muutta.t "' ä Pl t y otta ' l..a uora a uu nna" Lt ö.l..i tomcn rr una,oid n nnllla totl korkeammalle Km "''"" t 7.5 hu..m t. ii pi,.n f' U.,, "'''''"'' ""Ia orko utta J:l:" > t '\ n. 3./ ('lfl, IDO io :'\ UIII n t\un a n ui nn tn j s l ra ktonn 'inllu ri, j hon mah tuu n. ler pill n D 6 I I' L;ö~lt ii. (. olf'lio n vi "ä. Etuaurtut ur ulr' t lntrrn lton l TO 9) ol.., tra t r in pamota lt p " n puol pu,,ä!ntern t u)lt"h TU Q cm t\: u\ ol u lr i kettu aa U IOntl ill lra. o' lr tll ta. ealla ol.\ IOrt \ ~ 'lhiall urin

11 ' Kll\a C.. I&UIUII Kuol hy\ k i a r ko nowllu lr l..aoriaura. JOka on il. luk\c UIUil id~ n a loleadl'n en olle._ jop lli m..6 tonnin. K.a. 9. Traklor iden Ku,a.. ruot vi n Iraktori t Ia tjuktuliä.. no a)i n. ' t. nonn alikenkiin kiinni! (ei "rj tien pintaa). ri,, ) Kuu 0. aut uytt

12 \. u. a T ra l..t Jt i n l~o rtt o l.. u ulua. 0 ru kunw'l n j un. Entmmäi~ a '.i lh.. a k.atlio kao i OJI"rl t~i)nnet''än IOif" a,,. irrnit oc la un j u itrrt' tä ci n, )rj.. än. ' rn s 0idaan l! hij no)ö,.,!i i lla r h u~vu lr.u rill, jo ka n n kiyttii h'n a r nllul..etn ei ol~ ia n yhlii. ll'ho iiii k. ltcutl' r pill n ) Ku. l.unh npu itul ö kii) uoll a ui ta.h iti ltii :\.. tehon ~aarij imt> n > tilul ömaa lla Ku a näkyvä ör vu...kuri ei kiiiln m.;, u ntoo n. m i JOhtuen lunt h lpo ti n yli ta a in ti llt.,c tl'rpijian 0 7 k l.un n Jll n

13 3 T ul.. l~ll a ul ta l.i. 876.' j a uijt'llttn tk n pitu pii m illå.... \ t PII \. tu kin io.. u.. uuruu f \dfh t l V8 lt'l tull.. n '"" u A.lllltf,., \l un trll l uto o lanau ti\ohtn Kll\a lh..f> tonnin Kuljetu m an plluw I i. Trak t tl pinot h,lra ur lt tlati ualtun s Jl l..atule t. 8. H t'. r it t'll Kuoru atun re ijnnon ltt kulut '.l> litr. t. itr.. U \ tt)lmh,. l 'IHin mitt aita. 0' ir on E'...7 p m J.8 pm'. Ch Jm r U\ 0 ). trntotir \l.n.. ttlm Jlt o p tiiqo \Rillll li'iu ' 8 Io.. ul tu t:a l.åylell v t&rpffn u Tll II p., lle ll 7 II