työpaikkaa 6/2013 Myy! Jos yrittäjä ajattelee järjellä, kannattaa hänen keskittyä myyntiin. Valtteri Lindholm Etusivu

Transkriptio

1 suomen yrittäjät företagarna i finland jäsenlehti Pääkirjoitus: Pk-yritystä ei saa pitää pankkina 3 Etusivu 1 6/2013 VesA-MAtti VääRä Myy! Jos yrittäjä ajattelee järjellä, kannattaa hänen keskittyä myyntiin. Valtteri Lindholm työpaikkaa Pk-yritykset tarjoavat nuorille ennätysmäärän kesätyöpaikkoja. Anne ja Kai Arppe pääsivät lomalle palkattuaan kolme työntekijää kesäksi. uutiset: PALJON MELUA TYHJÄSTÄ: T&K-VÄHENNYS 6 uutiset: MUKAVA LIIKAHDUS ALV-RINTAMALLA 7 ravistajat: RAVISTUKSEN LOPPUTULOS: KUUDEN MILJARDIN MYYNTI Kuva: Euroopan komissio Jaajo Linnonmaa Inka Henelius Olli Rehn Esko Valtaoja Henkka Hyppönen Lappeenranta ILMOITTAUDU NYT - PAIKKOJA RAJOITETUSTI!

2 2 6/2013 YRITTÄJÄSANOMAT Mercedes-Benzin ratkaisu kesään: Valitse Vito ja ampaiset lahjakortilla aurinkoon tai varustelet uutta Vitoasi :lla! Kaipaatko ripeää ratkaisua kesäsuunnitelmiin? Ei hätää, Vito ratkaisee pelin ja antaa sinulle pikamahdollisuuden karata palmujen alle vaikka koko perheen kanssa euron matkalahjakortilla. Tai sitten voit halutessasi valita lisävarusteita uuteen Vitoosi peräti eurolla. Nauti kesästä ja tee hyvät Vito-kaupat etusi ovat nyt ylivertaisia. Etu aikana tehtyihin uusiin Vito-pakettiautotilauksiin. Ei koske Vito Trend -malleja. Jälleenmyyjät: Espoo KehäVeho, Lommilanrinne 3, puh Forssa Forssan Automyynti, Tiilenlyöjänkatu 7, puh Helsinki Veho Autotalot Herttoniemi, Mekaanikonkatu 14, puh Hyvinkää Kaupunginportin Auto, Torpankatu 25-27, puh Hämeenlinna LänsiAuto, Uhrikivenkatu 18, puh Iisalmi Autotalo Hartikainen, Marjahaankierto 11, puh Joensuu Autotalo Hartikainen, Pamilonkatu 31, puh Jyväskylä Veho Hyötyajoneuvot, Kuormaajantie 55, puh Kajaani Autotalo Hartikainen, Syväojankatu 5, puh Keminmaa Niemelän Auto, Teollisuuskylänraitti 10, puh Kokkola Veho Hyötyajoneuvot, Indolantie 2, puh Kotka Auto-Suni Kotka, Keltakalliontie 2, puh Kouvola Veho Hyötyajoneuvot, Savonsuontie 8, puh Kuopio Veho Hyötyajoneuvot, Takojantie 24, puh Kuusamo Koillismaan Auto, Luomantie 7, puh Lahti Veho Hyötyajoneuvot, Kasaajankatu 8, puh Mega-Auto, Alhonkatu 5, puh Lappeenranta Auto-Suni, Harapaisentie 2, puh Mikkeli Savon Autokeskus, Hietakatu 5, puh Oulu Veho Autotalot, Kallisenperä 1, puh Veho Hyötyajoneuvot, Kaarnatie 32, puh Pori Veho Hyötyajoneuvot, Korjaamonkatu 3, puh Porvoo Mega-Auto, Asentajantie 3, puh Rovaniemi Niemelän Auto, Ulakatu 11, puh Salo Astrum Auto, Joensuunkatu 15, puh Seinäjoki Veho Hyötyajoneuvot, Puuhaajantie 1, Hyllykallio, puh Tampere Veho Autotalot, Taninkatu 11, puh Veho Hyötyajoneuvot, Jasperintie 1, Pirkkala, puh Turku Veho Autotalot, Vesilaitoksentie 1, Raisio, puh Veho Hyötyajoneuvot, Loukinaistentie 10, Lieto, puh Vaasa Veho Hyötyajoneuvot, Rantamaantie 37, puh

3 6/2013 YRITTÄJÄSANOMAT 3 Aiheita: Löytyykö pankeille vaihtoehtoja Pk-yritys ei saa ainakaan olla suuremman yrityksen lypsykone. pankkien rooli on iso nyt ja jatkossa pkyritysten rahoituslähteenä. Tämä selvisi viime viikolla pidetyssä yritysrahoituksen seminaarissa, jonka järjestivät Suomen Yrittäjät ja Finnvera. Itse asiassa muita vaihtoehtoja on vähän ja ne on rajattu pienelle kohderyhmälle. Esimerkiksi paljon puhuttu joukkovelkakirjamarkkina tai pääomasijoittajien liikkeet eivät suuria massoja pelasta. Kasvuyrityksille ne ovat kuitenkin elintärkeä rahoituksen lähde. Pitäisikö yrittäjäjärjestön vaatia 30 päivän maksukattoa jopa lakiin. Viime keväänä julkistettu pk-barometrikin osoittaa, että pankkilaina on tänäkin vuonna ylivoimaisesti yleisin rahoitusmuoto. Neljä viidestä barometriin vastanneesta mainitsee sen yhtenä vaihtoehtona. Samalla korostui Finnveran rooli lainojen myöntäjänä ja takaajana. Saako yrittäjä sitten lainaa ja mihin hintaan? Vastaus riippuu, keneltä kysyy. Yrittäjien mielestä lainarahan saanti on tiukentunut ja marginaalit ovat nousseet. Pankeista puolestaan vakuutellaan, että rahaa saa edelleen lähes vanhaan malliin. Molemmat tahot ovat oikeassa. Pankit ovat entistä tarkempia, kenelle rahaa lainaksi antavat ja mihin hintaan. Finanssikriisiä edeltävään aikaan ei ole paluuta. Toissa viikolla tikunnokkaan nousi Danske Bank, jonka rahoitusyhtiö perii yritysasiakkailtaan pankkiveron kustannukset erillisellä laskulla. Asia paljastui, kun Suomen Yrittäjiin alkoi tulla puheluita huolestuneilta yrittäjiltä. Danske Bankista kerrottiin, että pankki halusi toimia pankkiveron suhteen avoimesti. Muut pankit sisällyttävät veron marginaaleihin. Tuskin kukaan oikeasti luuli, että pankit ottaisivat veron omaan piikkiinsä. Yrittäjät joutuivat nyt vaan sijaiskärsijöiksi poliitikkojen luomassa näytelmässä. Sama sijaiskärsijän rooli pk-yrittäjillä on, kun he joutuvat taipumaan suurempien yritysten edessä. Taloustilanteen vaikeuduttua finanssikriisistä lähtien on kertynyt tietoja, että suuret yritykset pidentävät maksuaikoja yksipuolisesti. Pahimmillaan maksuaika voi olla jopa kaksi kuukautta. Tarkkaa tietoa ongelman laajuudesta ei ole, sillä harva uskaltaa kertoa tilanteestaan avoimesti. Suomen Yrittäjät aikookin selvittää, pitäisikö yrittäjäjärjestön vaatia 30 päivän maksukattoa jopa lakiin. Selvitystyö on kannatettava ajatus, vaikka uudet lait tuppaavat lisäämään byrokratiaa. Ennen kuin tilanne helpottuu yrittäjien on syytä pohtia, kannattaako ulkoistaa maksusaatavansa jollekin toiselle taholle. Sekin maksaa, mutta vähemmän, jos vaihtoehtona on käyttöpääoman hakeminen pankista. Joka tapauksessa suuryrityksille on tehtävä selväksi, että pk-yritys ei ole mikään pankki. UUTISET: 8 Oikeus ratkaisi, OnkO smoothie tuttu vai ei 10 Pelimies haluaa maailmalle 12 Laivurikurssin kautta saunottajiksi 16 Purjehduskin voi olla henkireikä debatti: 18 mari LaaksOnen vs. arja LauriLa 19 PS: Jalasjärvi nousee vielä arjessa: 20 viittomakielen tulkit kysyttyjä 22 Koulukuvaaja murtaa vanhaa valtaa TaLOUS: 24 verkkokauppa pystyyn ja heti 26 Yrittäjien byrokratia vähenee vapaalla: 28 teknofestari toimii elokuussa resumé: nyheter på svenska 31 yrittajat.fi: Ehditkö viettää kesälomaa kollegoidesi tapaan? Ota kantaa verkossa! ALEKSI POUTANEN Kolumni Jussi Järventaus jussi.jarventaus@yrittajat.fi Vuosilomalain muutos on irvokas esimerkki siitä, kuinka Pienet ensin -periaate on pettänyt. Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja. Jussi Järventaus: Pienet ensin Euroopan unionilla on hyviä yrittäjyyslinjauksia. Yksi tärkeimmistä on Pienet ensin -periaate. Sen tavoitteena on, että yritystoimintaa koskeva lainsäädäntö sovitetaan aina pienten yritysten olosuhteisiin. Unionin käytännön politiikassa on paljon petrattavaa. EU-tuomioistuimen ratkaisun johdosta äskettäin tehty vuosilomalain muutos on irvokas esimerkki siitä, kuinka Pienet ensin -periaate on pettänyt käytännön lainsäädäntötyössä. Ajatellaanpa ensin pientä yritystä, joka työllistää kolme henkilöä. Yhden työntekijän loman siirto sairastumisen vuoksi aiheuttaa sen, että kolmasosa työpanoksesta joudutaan järjestelemään uudelleen. Otetaan sitten 300 henkilön yritys. Siellä vastaava tilanne syntyy, jos 100 työntekijää jää samaan aikaan sairauslomalle kuulostaa absurdilta, eikö niin? Tärkein peruste Pienet ensin -periaatteelle on juuri se, että sääntely aiheuttaa pienissä yrityksissä suhteellisesti suuremman rasituksen kuin isoissa yrityksissä. Ei pidä sortua ajattelemaan, että kaikkien yritysten kantokyky on sama. Avolavapakettiautoon ei voi panna samaa kuormaa kuin täysperävaunulliseen rekkaan. Toinen peruste Pienet ensin -periaatteelle on talouden rakennemuutos. Kuten tunnettua, työvoiman nettolisäys on tapahtunut lähes kokonaan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Paras tahti on ollut alle 10 henkilön mikroyrityksissä. Panostaminen pieniin yrityksiin on siis tehokkainta kasvun ja hyvinvoinnin edistämistä. Hyvien linjausten käytännön toteutus ei ole pelkästään EU-tason haaste. Suomea vaivaa sama ongelma siitä huolimatta, että Suomen Yrittäjät on ajanut Pienet ensin -periaatteen toteuttamista myös kotimaisessa lainsäädännössä. Tuorein esimerkki on ehdotuksemme henkilöyhtiöiden ja toiminimien verotuksen keventämisestä. Keväällä päätetty verouudistus on mainettaan parempi, kun puhutaan pienistä osakeyhtiöistä. Uudistus kuitenkin sivuutti tyypilliset pienyritykset eli henkilöyhtiöt. Parempaa kannustavuutta tarvitaan koko yrittäjäkentässä. Pienen yrittäjän velvoitteet ja kustannukset ovat jo nousseet sietämättömiksi.

4 4 6/2013 YRITTÄJÄSANOMAT UUtiset Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh sähköposti: Lähetä uutisvinkki: Kesäduuni ari-pekka keränen yli nuorelle Parasta Pk-yrittäjät palkkaavat tänä vuonna enemmän kesätyöntekijöitä kuin koskaan aiemmin. Hannu Hallamaa suomalaisissa pk-yrityksissä työskentelee tänä kesänä yli kesätyöntekijää. Määrä on ennätys ja reipasta kasvua kahdesta viime vuodesta, jolloin kesälomittajien määrä jäi noin tuntumaan. Aiemmin 2000-luvulla kesätyöpaikkojen määrä on vaihdellut välillä. Pk-yrityksistä kolmannes palkkaa kesätyöntekijöitä. Keskimäärin työntekijöitä palkataan nyt kolme, kun aiemmin palkattiin 2,5, sanoo Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen. Kasvun taustalta löytyy yrittäjien aiempaa suurempi halukkuus lomailla. Petri Malinen Malinen korostaa, että hajonta erikokoisten yritysten välillä on suurta. Kun henkeä työllistävistä yrityksistä kesureita ottaa yli kaksi kolmannesta, alle kymmenen hengen työnantajayrityksistä kesätyöntekijöitä palkkaa joka toinen. Yksinyrittäjistä puolestaan vain kymmenesosa tarjoaa kesätyöpaikan. Kesätyöpaikkojen tarjonnan kasvun taustalta löytyy yrittäjien aiempaa suurempi halukkuus lomailla, Malinen arvioi. Yrittäjistä vain kymmenen prosenttia ilmoitti, ettei pidä lomaa ollenkaan, kun pari vuotta sitten osuus oli vielä 14 prosenttia. Viesti siitä, että omasta hyvinvoinnista täytyy pitää kiinni tai isokin firma voi mennä nurin, on mennyt yrittäjien keskuudessa hyvin perille, Malinen tuumii. Voi olla, että vaikeaan taloustilanteeseenkin on nyt totuttu, eivätkä yrittäjät yritä enää viime vuosien tapaan venyä kohtuuttomasti. Kesätyön kysynnän kannalta heinäkuu on selkeintä sesonkia, mutta työsuhteista lähes puolet on vähintään kahden kuukauden mittaisia. Viime vuosina keskimääräisen kesätyön pituudessa ei Malisen mukana ole tapahtunut juuri muutoksia. Eniten kesätyöntekijöitä käyttävät perinteiseen tapaan majoitus- ja ravitsemusalan pk-yritykset. Kesätyöpaikkojen kasvua on tapahtunut lisäksi myös kaupan alalla ja teollisuudessa. Rakennusalalla kesätyöntekijämäärä taas on hieman vähentynyt. Kaupan ja teollisuuden kesätyöpaikkojen kasvu on merkki paremmasta kehityksestä ja luo uskoa tulevaisuuteen, Malinen sanoo. Emil BoByrEv Ilkka Partanen: Parasta työaikaa Kesä on hyvää aikaa tehdä markkinatutkimuksia ja kerätä taustatietoa. Projektit ovat sitten asiakkaille valmiina, kun he palaavat lomiltaan. En siis aio pitää kesälomaa. Olen vahvasti sitoutunut työhöni, joten lomailu mitään tekemättä tuntuisi vähän oudolta. Pyöritän yhden miehen markkinointitoimistoa, jonka perustin maaliskuun alussa. Teen esimerkiksi markkinointitutkimuksia, markkinointisuunnittelua ja etsin asiakkaille myyntiliidejä. Minulla on kokemusta myynnistä, konsultoinnista ja markkinatutkimusten teosta. En aio palkata työntekijöitä, joskin tietysti toivon, että yritys menestyisi sen verran hyvin, että voisin tehdä laajaa yhteistyötä muiden yrittäjien kanssa ja hyödyntää heidän osaamistaan. Tässä työssä on se hyvä puoli, että se kulkee mukana, kunhan netti toimii. Kesällä voin käydä päivällä kalastamassa ja syventyä sitten illalla projekteihin. Kalassa käyn Nilsiän vesillä, joista juuri nyt nousee lahnaa. Lieto Tampere Liminka M Yhä useampi yrittäjä pitää kesäloman Yrittäjistä 90 prosenttia pitää kesälomaa. Kokonaan lomailemattomien määrä on vähentynyt kolmasosalla. Keskimääräinen kesäloman pituus on 16 päivää. Yrittäjät haluaisivat lomailla 24 päivää. Joka viides lomaa pitävä on poissa sorvin äärestä vain viikon, kolmasosa 2 4 viikkoa. Isommissa yrityksissä pidetään mikrosarjaa pidempiä lomia. Huonoimmin lomalle ehtivät kuljetus- ja varastointialan yrittäjät. Pitkiä lomia pitävät esimerkiksi erilaisten asiantuntijapalvelujen tarjoajat. Lähde: Suomen Yrittäjät lähetti kyselyn kesätyöntekijöistä ja kesälomasta yrittäjälle. Vastauksia saatiin 800. Antti Sulkanen: Uutta kehitellessä En aio heinäkuussa käydä työpaikalla, vaan otan rauhallisemmin. Parisen viikkoa pidän ihan täyttä lomaa perheen kanssa, ensin juhannuksen jälkeen Yyterissä ja heinäkuussa Kolilla. Kesän aikana on kuitenkin tärkeää myös virittäytyä iskuun syksyä varten. Liikevaihto kasvaa nyt kolmatta vuotta, ja kasvun ylläpitämiseksi pitää etsiä uusia tuotteita ja edustuksia. Yritykseni AN-Cadsolutionsin asiakkaat ovat pääasiassa valmistavaa teollisuutta, jossa pidetään heinäkuussa lomia eikä tehdä hankintoja. Aloitin keväällä 3D-tulostinten tuonnin, ja ensimmäinen erä meni nopeasti. Malli oli suhteellisen edullinen. 3D-tulostimet kiinnostavat yritysten suunnitteluosastoja, sillä niillä voi tehdä tuotteesta käsin kosketeltavan mallin ennen sarjavalmistusta. Vaikka pidän lomaa, olen puhelimen ja sähköpostin päässä koko ajan. Yksinyrittäjälle täysi eristäytyminen ei ole mahdollista, mutta tämä on minulle elämäntapa, joten se ei haittaa.

5 6/2013 YRITTÄJÄSANOMAT 5 Faktaa vai fiktiota: Ay-liike on ollut ja edelleen on vankin ja sinnikkäin työttömien aseman parantamisen puolestapuhuja. Puuliiton puheenjohtaja Sakari Lepola Ota kantaa! Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa: K ikkeli Kuopio Anne Arppe: Ensimmäinen kesäloma Odotan kesälomaa innolla. Yrityksellämme on nyt käynnissä kolmas vuosi, ja me omistajat voimme nyt ensimmäistä kertaa jäädä kesälo- malle. Lomat pyörivät jo, ja meillä on hyviä työntekijöitä, joiden käsiin voimme toiminnan jättää. Monella on yrittäjätaustaa, se auttaa. Yrityksemme Carpe Classis Oy tekee pääasiassa vahinkosanee- rauksia ja sisäilmakartoituksia. Vahingontorjuntaa varten päivystämme ympäri vuorokauden. Korjausrakentamisen kannalta kesä on kiireistä aikaa, ja sisäilmapalveluita kysytään nyt niin paljon, että työntekijöitämme pitäisi kloonata. Palkkasimme kolme kesätyöntekijää ja olemme varautuneet ottamaan neljännenkin. Hakemuksia kesätöihin tuli yli 50. Niiden läpikäynnissä oli iso työ, hyviä hakijoita oli paljon. Aion pitää heinäkuussa kaksi viikkoa lomaa ja tehdä lyhennettyä työpäivää. Loma sujuu mökkeilyn merkeissä merenrannalla. KUVAULJAS VESA-MATTI VÄÄRÄ Juuri nyt: Kunnon väittely luvassa: Yrittäjät vastaan SAK Kesälläkin takaraivossa jyskyttää se karu totuus, että Suomen kilpailukyky heikkenee. Yksi syy siihen on liian jäykkä palkanmuodostus. Suomen Yrittäjillä on tähän täsmälääke: ideamme joustavista työehtosopimuksista auttaisi heti, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus. Tässä joustoturva-tesiksi kutsutussa mallissa työehdoista ja palkoista voisi sopia paikallisesti toisin kuin työehtosopimukseen on kirjattu. Jos työntekijä ei kuitenkaan haluaisi paikallista sopimista, hän voisi aina turvata alansa työehtosopimukseen. Asia on yrittäjien mielestä niin tärkeä, että se otettiin yhdeksi keskustelunaiheeksi Porin SuomiAreena-viikolle. Järventaus saa väittelyssä vastaansa SAK:n työ- ja elinkeinojohtajan Matti Tukiaisen ja maan kärkipoliitikkoja. Yrittäjäjärjestö haastaa heinäkuun puolivälissä areenayleisöä myös kaavoituksella ja nuorten työssäoppimisella Syyskuun viidentenä päivänä juhlitaan yrittäjiä. Tänä vuonna Yrittäjän päivä on aivan erityinen, sillä yrittäjät kutsuvat koolle kaupungin- ja kunnanvaltuustot kaikkialla Suomessa allekirjoittamaan sitoumuksen yrittäjyyden puolesta. Käytännössä sitoumus tarkoittaa sitä, että kunta ja yrittäjät lupaavat kehittää kuntaansa yhdessä, jolloin yrityksillä on siellä hyvä toimia. Pohjaa valtuustojen ja yrittäjien yhteistyölle on, sillä valtuustoissa vaikuttaa yli 2000 yrittäjää, peräti 21,7 prosenttia kaikista valtuutetuista. Jyrki Suvimaa: Kesäksi lisävoimaa Olemme palkkaamassa alkukesästä uutta työntekijää, sillä yritystoimintamme on lähtenyt hyvin pyörimään. Juuri nyt mainostoimistoissa riittää tekemistä, sillä asiakkaat muistavat, että ennen juhannusta pitää saada kaikki tehtyä. Työntekijän palkkaamista on laskettu ja mietitty tarkasti. Se on pieni riski, mutta samalla voimme päästä yrityksenä seuraavalle tasolle. Meistä on hienoa, että voimme jo nyt työllistää nuoren, vasta valmistuneen ihmisen. Perustimme Heimo Ketolan kanssa mainostoimisto Groteskin viime syksynä, sattumien summana keskelle taantumaa. Oma yritys oli molempien pitkäaikainen haave. Aluksi meillä oli tiedossa vain pari asiakasta, mutta hyvän verkoston ansiosta töitä alkoi alkutalvesta löytyä. Olen laskenut, että minulla on varaa pitää kaksi tai kolme viikkoa kesälomaa. Juhannuksesta heinäkuun lopulle on hiljaista, joten pidän loman silloin. Suuria suunnitelmia ei ole, aion rauhoittua mökillä ja golfkentällä. Nurmikentillä laitan puhelimen pois päältä. Tiina Pietilä: Juhlanäyttely työllistää Yritykselläni TiinaMarilla on nyt menossa 15. vuosi ja olen juhlavuoden kunniaksi valmistanut keramiikkapajalleni näyttelyn helmiruukkuja. Kesä-heinäkuu menee työn merkeissä, sillä liikkeellä on turisteja ja matkailijoita, jotka pysähtyvät myymälässä. Juuri nyt myyn eniten mukeja, joihin on kirjoitettu Oulun murretta, esimerkiksi kysymys: Ookko nää pölijä? Niitä ostetaan esimerkiksi tuliaisiksi muualla asuville oululaisille Kesällä järjestän keskiviikkoisin savityöpajoja, joissa halukkaat pääsevät ohjatusti kokeilemaan keramiikan tekemistä. Lapset tykkäävät tehdä eläimiä, aikuiset koruja ja astioita. Saveen voi myös ikuistaa vauvan jalan- tai kädenjäljen. Epäiletkö vilpillistä perintää? Toimi näin Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) myöntää valtakunnallisesti toimiluvat perintätoiminnan harjoittamiseen. Perintätoiminnan harjoittamisella tarkoitetaan saatavien perintää toisen lukuun sekä sellaisten omien saatavien perintää, jotka on ilmeisesti otettu vastaan yksinomaan perintätarkoituksessa. Toimilupa myönnetään enintään viideksi vuodeksi. Etelä-Suomen AVI myös valvoo, että toimiluvan saaneet perintätoimen harjoittajat noudattavat toiminnassaan lakia ja hyvää perintätapaa. Jos elinkeinonharjoittaja epäilee, että perintää on harjoitettu hyvän perintätavan tai säädösten vastaisesti, hän voi tehdä asiasta ilmoituksen virastolle, sanoo Suomen Yrittäjien lakineuvoja Ville Kukkonen. Hän huomauttaa myös, että AVI:lle tehty ilmoitus ei poista tarvetta tehdä normaalia reklamaatiota velkojalle ja perintätoimistolle. Apua kantelun tekemiseen löytyy: fi-fi/yritystoiminnanabc/sopimaton_menettely_elinkeinotoiminnassa/

6 6 UUtiset 6/2013 YRITTÄJÄSANOMAT JUHA TANHUA Tavoitteena tuotekehityksen tukeminen T&k-lisävähennystä voivat saada osakeyhtiöt ja osuuskunnat työntekijöidensä t&k-toiminnan palkkojen perusteena. Tarkoituksena on tukea tuotekehityksen tekemistä. Tutkimushankkeiden palkoista voi vähentää verotuksessa sata prosenttia. Lisävähennyksen enimmäismäärä verovuodessa on euroa, vähimmäismäärä Lisävähennystä voi saada yritys, joka tekee perustutkimusta, teollista tutkimusta tai kokeellista kehittämistä, joilla tavoitellaan tiedon lisäämistä tai sen käyttämistä uusien sovellusten löytämiseen. Verokannustin on voimassa vuosina 2013 ja Sen arvioidaan vähentävän valtion verotuloja vuositasolla noin 190 miljoonaa euroa. hyvä lisä. Kenno Techin liiketoiminnan kehitysjohtaja Jouko Vallikari pitää t&k-vähennystä periaatteessa hyvänä, mutta pienille kasvuyrityksille hankalana. Taustalla Riku Ryhänen laserhitsaa. Hakemuksia nolla: T&kvähennys vaarassa pölyttyä Tulkinnanvaraisen vähennyksen lyheneminen kaksivuotiseksi on yritysten kannalta ongelmallista. Hannu Hallamaa Paljon puhuttu tuotekehitysvähennys on toistaiseksi herättänyt vaatimattomasti mielenkiintoa. Verohallinto on saanut vain yhden ennakkoratkaisupyynnön tutkimus- ja kehitystoiminnan väliaikaisen lisävähennyksen käytöstä. Tämä ainokainenkin ratkaisupyyntö on peruutettu. Verohallinnolle tilanne on tullut pienoisena yllätyksenä. Ylitarkastaja Tiina Rantalan mukaan t&k-vähennyksen ennakoitiin kirvoittavan ennakkoratkaisupyyntöjä. Aiheesta on tullut jonkin verran kyselyjä, joten odotimme hakemuksia, koska kyseessä on uusi asia. Kyselyt keskittyivät siihen, millaista dokumentaatiota Verohallinto vaatii hankkeesta ja esimerkiksi työaikakirjauksista. Ohje viipynyt. Tulppaa saattaa selittää se, että Verohallinnon ohje t&k-vähennyksestä on valmistumassa vasta alkukesästä. Sovellusohjeen laatiminen on ollut verottajalle työlästä, sillä lainsäädäntö on Suomessa uudenlaista. Ennakkoratkaisun pyytäjä on siis lakitekstin ja hallituksen esityksen varassa asiassa, jota PwC:n veroasiantuntija Kari Stenqvist luonnehtii monimutkaiseksi ja tulkinnalliseksi. Hän arvioi yritysten aktivoituvan asiassa syksyllä. Ohjeessa tarvitaan selventäviä esimerkkejä ja paljon. Toivottavasti verohallinto voi ohjeessaan tuoda näitä riittävästi esiin. Tekesin rahoituksen ohjauksesta ja tuesta vastaava johtaja Ari Grönroos arvioi vain harvojen yritysten hakevan t&k-vähennyksestä ennakkoratkaisua. Kannuste on rakennettu niin, että sitä on lähtökohtaisesti tarkoitus hakea vasta veroilmoituksessa osana normaalia verotusmenettelyä. Grönroosin mukaan näin toimivat hyvin todennäköisesti sellaiset yritykset, jotka jo harjoittavat t&k-toimintaa. Miten tulkitaan? T&k-lisävähennys on voimassa vain vuosina isoin intressi on hyvin menestyvillä teknologiastartupeilla. Kari Stenqvist PwC:n Stenqvist luonnehtii tukimuotoa yritysten kannalta järkeväksi, vaikkei maksimihyöty suuren suuri olekaan. Vähennyksen saadakseen yrityksen pitää tehdä perustutkimusta tai > Riihimäellä laserhitsi puhuu. Esimerkiksi lämmönvaihtimia ja kerroslevyrakenteisia suojatuotteita valmistavan Kenno Techin liiketoiminnan kehitysjohtaja Jouko Vallikari pitää t&k-lisävähennystä tervetulleena piristyksenä tuotekehitystoiminnalle. Nuoren kasvuyrityksen kannalta ELY-keskuksen tuki ja Tekesin lainoitus on kuitenkin teollista tutkimusta, rutiininomainen tuotteiden jatkokehittely ei riitä. Yrityksen suora rahallinen hyöty voi olla euroa. Isoin intressi on hyvin menestyvillä teknologia-startupeilla, jotka voivat hyötyä merkittävästi kokoonsa nähden. Alun perin t&k-lisävähennyksen piti olla kolmivuotinen, mutta hallitus lyhensi keväällä kautta vuodella. Lain lyhytaikaisuus yhdistettynä matalahkoon ylärajaan on suurin haaste. Tulkinnallinen kaksivuotinen laki on yrityksen kannalta hankala, lain olisi voinut ajatella olevan pidempiaikainen tai ylärajan suurempi, Stenqvist tuumii. Periaatteessa käyttökelpoinen toimivampaa. Etabloituneille yrityksille vähennys voi olla hyvinkin hyödyllinen. Vaikka t&k-lisävähennyksestä ei nuorille yrityksille juuri hyötyä ole, Vallikari tuumii kannusteesta voivan koitua epäsuoria hyötyjä myös muille teknologiayrityksille. Hän arvioi, että Kenno Techille t&k -vähennyksen käyttäminen voisi olla mahdollista T&k-vähennyksen Tekesin Grönroos korostaa verotuen olevan joka tapauksessa erittäin tervetullut, sillä sen pitäisi kannustaa aiempaa laajempaa yritysjoukkoa tutkimus- ja kehitystyöhön. Myös hän harmittelee tuen lyhytaikaisuutta. Yritysten kannattaa nyt nopeasti käynnistää t&k-projekteja vahvistamaan tulevaisuuden kilpailukykyään ja hyödyntää rajallisen ajan käytettävissä oleva vähennys. Verohallinto elää toivossa sen suhteen, että yritykset nyt aktivoituisivat asiassa ja verottaja saisi joitakin ennakkoratkaisuhakemuksia. Näkisimme vähän tilannetta kentällä ja millaisia tapauksia on tulossa, Rantala sanoo. euron alarajaa Vallikari pitää pienten yritysten kannalta ongelmallisena. Siinä ei tarvitsisi olla alarajaa, mutta asialle on varmaankin byrokraattiset syynsä. Suomen Yrittäjät esitti t&k-vähennykselle huomattavasti alhaisempaa alarajaa ja mallia, joka olisi tukenut paremmin kasvuvaiheessa olevia yrityksiä.

7 6/2013 YRITTÄJÄSANOMAT UUtiset 7 Edustuksen ja markkinoinnin rajanveto liikahti piirun KHo:n tuoreet päätökset tekevät useista aiemmin alv-vähennyskelvottomistsista vähennys- edustustilaisuukkelpoista markkinointia. Hannu Hallamaa hannu.hallamaa@yrittajat.fi Kutsuitko joukon asiakkaitasi markkinointitilaisuuteen? Tarjositko kahvia ja pullaa? Nyt saat tehdä pullakahveista alv-vähennykset, sillä korkein hallinto-oikeus on muuttanut edustus- ja markkinointikulujen rajanvetoa. Kutsuvieraille järjestettyjen markkinointitilaisuuksien tavanomaisia tarjoiluja ei enää katsota edustuskuluiksi. On siirrytty siihen suuntaan, että kohdennettu markkinointi on mahdollista, ja voidaan järjestää tavanomaista ja kohtuullista tarjoilua, vaikka väki on kutsuttua, selvittää Deloitte & Touche Oy:n arvonlisä-veroasiantuntija Harri Huikuri. KHO on keväällä tehnyt ratkaisun oppikirjayhtiön opettajille järjestämien markkinointitilaisuuksien ja lääkeyhtiön lääkäreille järjestämien lääke-esittelytilaisuuksien tarjoilujen alvvähennyskelpoisuudesta. Edustamisen alue on kaventunut, ja KHO:n viimeaikaiset ratkaisut ovat vieneet tilannetta verollista liiketoimintaa ymmärtävään sekä yrittäjämyönteisempään suuntaan, Huikuri sanoo. Dokumentoi hyvin. Huikuri kuitenkin muistuttaa, että selvät edustusmenot, esimerkiksi asiakkaiden tai sidosryhmien kanssa oikeus puhui. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet päätökset tekevät useista aiemmin alvvähennyskelvottomista edustustilaisuuksista vähennyskelpoista markkinointia. Verotarkastusten määrä vähentynyt > Verohallinto teki viime vuonna verotarkastusta, kun vuonna 2011 tarkastuksia tehtiin vielä Apulaisjohtaja Raija Seppälän mukaan vähennys johtuu osittain panostamisesta hallituksen harmaan talouden torjunnan kärkihankkeen mukaisesti pitkäkestoisiin harmaan talouden tarkastuksiin. Harmaaseen talouteen liittyvissä tapauksissa tarkastaja joutuu monesti esimerkiksi osallistumaan oikeudessa järjestettävään suulliseen käsittelyyn. suoritetut vapaamuotoiset illan- vietot on syytä edelleen jättää vähentämättä, koska niihin puu- tutaan varmasti mahdollisessa ve- rotarkastuksessa. Jos ilmenee, että kokouskulu- tilille on viety selkeitä edustusku- luja, ne jälkiverotetaan. Tulkinnanvaraisissa tilanteissa yrittäjältä olisi hyvä löytyä vero- tarkastajalle muutakin kuin os- tolasku, Huikuri vinkkaa. Kuittei- hin liittyvien kutsutilaisuuksien markkinoinnillinen luonne olisi hyvä selväksi tilaisuuden ohjel- man sekä kutsujen välityksellä. Edustuksen ja markkinoinnin rajanveto on monesti vaikeaa ja tulkinnanvaraista. Asia nousee säännöllisesti esiin verotarkas- tusten yhteydessä, vaikkei edus- tuskulujen tarkastaminen Vero- hallinnon mukaan painopistealue olekaan. Viime vuonna verotar- kastuksissa pantiin maksuun 1,8 miljoonan euron edestä alv-vähen- nyksiä, jotka liittyivät edustusme- noihin. Tulevaisuudessa alv-vähennyskelvottomien edustuskulujen ja vähennyskelpoisten markki- nointikulujen rajanvetojen käynti saattaa lisääntyä, sillä edustuskuluja ei vuonna 2014 voi enää lainkaan vähentää yritysverotuk- sesta. Ylitarkastaja Tanja Liimatainen ei kuitenkaan usko muutoksen aiheuttavan verottajan kannalta merkittävästi seuraamuksia. Tänä vuonna tarkastusmäärä ei Seppälän mukaan ole kääntymässä kasvuun. Lähivuosina verohallinnon tavoitteena on lisätä tarkastusten kattavuutta myös niiden yritysten piirissä, joista ei harmaata taloutta epäillä löytyvän. Seppälä sanoo, että verotarkastajat saattavat tulevaisuudessa tehdä tällaisiin yrityksiin nykymallia kevyempiä tarkastuksia, joilla pyritään ohjaamaan yrityksiä hoitamaan velvoitteensa oikein. Ajassa: Telkkarissa vilkkuu yrittäjiä mtv3-kanavalla pyörii toinen tuotantokausi Suomessa on yritystä -dokumenttisarjasta, jossa yrittäjät kertovat omia kokemuksiaan ja pohtivat yrittäjille keskeisiä kysymyksiä. Sarjaa tehtäessä kuvattiin yli sata yrittäjää eri puolilla Suomea. Katso mielenkiintoisia yrittäjätarinoita aina lauantaisin kesäkuun ajan. Varaa paikkasi ajoissa valtakunnallisten yrittäjäpäivien verkkosivut on avattu. Nyt kannattaa ilmoittautua mukaan, sillä kesäkuun loppuun asti osallistumismaksu on edullisempi. Tapahtuman teeman, Ylitä rajasi, ympärille on koottu kattavasti ohjelmaa rajakaupan erityispiirteistä paikallisiin yrittäjäesimerkkeihin ja heidän menestystarinoihinsa. Gaalan juhlapuhujaksi on lupautunut eu-komissaari Olli Rehn. valtakunnalliset yrittäjäpäivät järjestetään Lappeenrannassa lokakuuta. Ilmoittautumiset osoitteessa Muista lomailla Kesä ja kärpäset ovat taas täällä! Keskimäärin yrittäjä viettää kesälomaa 16 arkipäivää. Samalla 10 prosenttia ei ehdi lomailla laisinkaan. muista, että bisneskin luistaa paremmin, kun on mieli virkeänä. 7/2013 Seuraava Numero ILmeSTYY Yritykselle räätälöity koulutus Muutos näkyy asiakkaille ja vaikuttaa tulokseemme. Onnistunut koulutus muuttaa yksilöiden tekemisen tapaa. Heidän kauttaan koko liiketoiminta kasvaa kannattavalla tavalla. Lue lisää asiakascasesta: markinst.fi/yrityskoulutus Teemme mielellämme yrityksellenne räätälöidyn tarjouksen! Huoneistokeskuksen koulutuspäällikkö Tarja Määttä-Heinonen näkee, miten yritykselle räätälöity Kiinteistönvälitysalan ammattitutkinto lisäsi intoa ja antoi varmuutta työn tekemiseen. Tunnistettava muutos. Markkinointi-instituutti on nyt yrityspäättäjien mielestä koulutusalan kirkas ykkönen. (TEP yrityskuvatutkimus, Taloustutkimus Oy) markinst.fi

8 8 UUtiset 6/2013 YRITTÄJÄSANOMAT PEKKA SIPOLA Suorat Läpinäkyvyys laskujen perusteena 1 Kysymys: Danske Finance on lähettänyt asiakkainaan oleville yrityksille laskun pankkiverosta. Miksi toimitte näin, Danske Financen toimitusjohtaja Juha Hammarén? Vastaus: Valtion pankeilta perimä pankkivero tulee asiakkaiden maksettavaksi jollain tavalla. Mielestämme laskun lähettäminen oli kaikkein läpinäkyvin ja selvin tapa. En tiedä, oliko se oikea vai väärä tapa, mutta sen valitsimme. Lasku perustuu aiheuttamisperiaatteeseen: pankki on maksanut veron vuodenvaihteen riskipääoman vastuukannan mukaan. Asiakas näkee laskusta selvästi, mistä se on omalla kohdalla aiheutunut. 2 Kysymys: Laskujen epäselvä ulkoasu herätti hämmennystä ja epäilyjä valelaskuista. Mitä tapahtui? Vastaus: Osassa laskutusta väärä järjestelmäkoodi aikaansai virheellisen tulostuksen. Virheen syy on nyt selvitetty. Virheellisesti tulostetun laskun saaneille on lähetetty pahoitteluilmoitus ja uusi selitysosa. Emme hakeneet tällä huomiota, kyseessä oli inhimillinen virhe, jollaista ei tietenkään saisi sattua. 3 Kysymys: Millaista palautetta olette saaneet laskuista asiakkailtanne? Vastaus: Jonkin verran on kyselty pankkiverosta ja laskujen perusteesta. Meillä oli puhelinneuvonta järjestettynä kysymyksiä varten, mutta puheluja tuli yllättävän vähän. Kyselyt ovat olleet asiallisia, vaikka kukaan ei tietenkään ole ollut laskun saadessaan tyytyväinen. Laskun kymmenen euron toimitusmaksusta on tullut palautetta, tältä osin olisi ehkä tullut enemmän käyttää harkintaa. Tässä vaiheessa on ennenaikaista kommentoida, onko pankkiveron laskutuksen seurauksena tullut asiakasmenetyksiä. DAnSKE BAnK Juha Hammarén RiiTa. Froosh Ab:n toimitusjohtaja Brendan Harris ihmettelee sitä, että markkinaoikeus sivuutti heidän todistusaineistonsa, ja ratkaisi asian pääosin tuotteen tunnettuuden tai sen puutteen nojalla. Tunnettuus todistettava Tuotepakkauksen väitetty jäljittely on jälleen aiheuttanut oikeuskäsittelyn markkinaoikeudessa. Kyseessä ovat smoothietuotteet. Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi tuotepakkauksen väitetty jäljittely on jälleen aiheuttanut oikeuskäsittelyn markkinaoikeudessa. Tällä kertaa kyseessä ovat smoothietuotteet. Markkinaoikeus käsittelee vuosittain 30 kuluttajatuotteita koskevaa juttua. Orjallisen jäljittelyn nojalla hakemuksia oikeuteen tehdään melko vähän. Aiempi tapaus koski suksia ja on marraskuulta. Markkinaoikeuden toukokuisen päätöksen mukaan ruotsalaisen smoothievalmistajan Froosh Ab:n hakemus kieltovaatimuksesta suomalaiselle Evi International Oy:lle hylättiin. Hakemus perustui kilpailevan Froosh-tuotteen orjalliseen jäljittelyyn ja maineen oikeudettomaan hyödyntämiseen. Hakemusta ajettiin sopimaton menettely elinkeinotoiminnassa -lainkohdan nojalla. Se, mikä elinkeinotoiminnassa on sopimatonta ja mikä sopivaa, ei ole mustavalkoista. Kuinka voit todistaa tuomareille, että tuotteesi on hyvin tunnettu? Tuotettamme on myyty Suomessa viisi vuotta, esimerkiksi R-kioskeilla ja ABC-asemilla, kertoo Frooshin toimitusjohtaja Brendan Harris. Tuotteen ulkomuodon voi suojata, jolloin välttyy tämänkaltaisilta tuotteen jäljittelyepäilyiltä. Mallioikeudella voidaan suojata muun muassa pakkaus. Mallioikeus rekisteröidään Patentti- ja rekisterihallituksessa, jos oikeus myönnetään hakijalle. Tunnettuus markkinoilla. Frooshin ja sen entisen jakelijan Evin riitatapaus herättää hylkäävästä päätöksestä huolimatta kysymyksen tuotteen tunnettuuden merkityksestä jäljittelyn todistamisessa. Evi International on vuonna 1986 perustettu perheyritys. Mistä oikein on kyse? Evi International toimi yksinoikeudella Froosh-smoothietuotteiden jakelijana vuodesta 2008 maaliskuuhun 2012 saakka. Froosh AB päätti tuolloin lakkauttaa sopimuksen jakelijansa kanssa, ja perustaa oman maaorganisaation Suomeen alkuvuodesta Evi toi markkinoille Mehuizatuotemerkkiä kantavan smoothiepullon pian jakelusopimuksen päätyttyä keväällä Froosh oli Eviin yhteydessä ennen oikeudelle tehtyä hakemusta, mutta sopua ei syntynyt. Froosh AB haastoi entisen jakelijansa markkinaoikeuteen kesällä Hylkäävä päätös tuli 7. toukokuuta. Frooshilla vain tavaramerkki on rekisteröity. Muun muassa Kuluttajaviraston Kuluttaja-lehti (1/2013) erehtyi sekoittamaan kiistan osapuolina olevat smoothietuotteet tekemässään välipalavertailussa: tekstissä kerro- Mallioikeus suojaa Mallioikeus, joka voi olla voimassa enintään 25 vuotta, edellyttää syntyäkseen rekisteröintiä. Tästä poikkeuksena on EU-aluetta koskeva rekisteröimättömän yhteisömallin suoja, joka on voimassa kolmen vuoden ajan päivästä, jona malli on tullut ensimmäistä kertaa tunnetuksi EU:ssa. Rekisteröimätön yhteisömalli tarjoaa suojan vain suoraa kopiointia vastaan, kun rekisteröidyn mallin suoja kattaa myös laajemmin muodon jäljittelyn muunnoksin. Rekisteröinti on mahdollista, jos malli on uusi ja yksilöllinen. taan Mehuizasta (Evi International) ja kuvassa on Froosh-pullo. Pienet ja isot eri asemassa. Frooshin Harrisilla on laaja kokemus elintarvikealalta ja brändeistä kansainvälisesti, muun muassa Coca Colan leivissä. Hän nosti markkinaoikeuden päätöksestä erityisesti esille sen, että oikeus jätti yrityksen todistusaineiston katsomatta, sillä oikeuden mukaan orjallisen jäljittelyn toteen näyttäminen edellyttää, että tuote on hyvin tunnettu Suomessa. Tässä tapauksessa markkinaoikeus ei siis nähnyt tuotejäljittelyä. On mahdoton ajatus, että laki koskisi vain Unileveriä, Coca Colaa Evi: Tuotepakkaus omaa suunnittelua > Tällä hetkellä Suomen markkinoilla on noin eri merkkistä smoothietuotetta. Kahden smoothievalmistajan, Frooshin ja Evi Internationalin, riitatapaus ei ole poikkeuksellinen. Orjallista jäljittelyä koskevia korkeimman oikeuden ratkaisuja on olemassa vain yksittäisiä. Evi Internationalin toimitusjohtajan Vesa Väyrysen mukaan ruotsalaisen Froosh-tuotteiden Suomessa saama jalansija on perustunut Evin myyntiorganisaation ja asiakaskunnan hyödyntämiseen. Evi kertoo vastauksessaan, että yhtiön myymien ja markkinoimien Mehuizasmoothietuotteiden pakkauksen ulkonäkö on itsenäisen suunnittelutyön tulos. Tuotteen tunnettuus ja omaperäisyys ratkaistaan aina ja Carlsbergiä. Miksi pk-yritykset eivät saa suojaa markkinaoikeudessa jäljittelyltä? Harris kysyy. Froosh on ollut yhteydessä EU:n kilpailukomissioon ja pyytää heiltä tarkastusta asiassa. Lisäksi ruotsalainen yhtiö sanoo vievänsä riita-asian korkeimpaan oikeuteen kesällä. Markkinaoikeus totesi päätöksessään, ettei Froosh ole toimittanut kaikkia mainitsemiaan bränditietoisuuteen liittyviä asiakirjoja oikeudelle. Oikeuden mukaan huomattava markkinaosuus voi osaltaan osoittaa tuotteen tunnettuutta. Erityisesti silloin, jos tuotteen markkinaosuus on ollut vuosia hyvin korkea. tapauskohtaisesti, sanoo markkinaoikeustuomari Pasi Yli-Ikkelä. Olemme ruotineet tapausta jo perin pohjin ja haluamme jatkossa keskittyä ainoastaan työntekoon, kertoo puolestaan Vesa Väyrynen. Froosh joutuu markkinaoikeuden päätöksen mukaan maksamaan Eville korvauksena oikeudenkäyntikuluista noin euroa.

9 6/2013 YRITTÄJÄSANOMAT UUtiset Henkilötietojen suoja vahvistuu Yritysten ja asunto-osakeyhtiöiden vastuuhenkilöiden henkilötunnuksen loppuosan saa kaupparekisteristä vastaisuudessa vain perustellusta syystä. Vastuuhenkilöiden tarvitsee ilmoittaa rekisteriin kotiosoitetietojen sijasta pelkkä kotikunta. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2014 alussa. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa yksilön oikeusturvaa ja turvallisuutta. Lisäksi se yhdenmukaistaa hallinnon menettelytapoja, sillä vastaavien henkilötietojen luovutusta muista rekistereistä on jo rajoitettu. Viranomaisten tiedonsaantia ehdotus ei kavenna. Todistus: Tänne syntyvät työpaikat Uudet työpaikat syntyvät tutkimuksen mukaan pääasiassa hyvin pieniin, kasvujanoisiin yrityksiin. Uusiin työpaikkoihin rekrytoidaan eniten työssä jo olevia, mutta opiskelijoiden ja koululaisten osuus on selvästi suurempi kuin muissa rekrytointitilanteissa. Yritykset palkkaavat myös työttömiä melko paljon eli neljänneksen. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön analyysista Minne ja miten uudet työpaikat syntyvät, joka perustuu Tilastokeskuksen kaikkiaan työnantajalta keräämiin tietoihin vuodelta Kaikesta rekrytoinnista 45 prosenttia oli työvoiman hankintaa uusiin työpaikkoihin. Työvoiman hakukanavina työnantajat käyttävät eniten epävirallisia henkilöyhteyksiä ja sisäistä hakua, seuraavaksi eniten työ- ja elinkeinotoimistoa, omia verkkosivuja ja lehti-ilmoitusta. Osaajista kova pula Suomalaisilla työnantajilla on eniten vaikeuksia täyttää työpaikkoja kädentaitoja vaativilla ammattialoilla, kertoo ManpowerGroupin kysely. Pulaa on muun muassa rakennusalan ammattiosaajista, putkimiehistä, sähköasentajista ja hitsaajista. Toiseksi vaikeinta työnantajien oli löytää autonkuljettajia ja kolmanneksi vaikeinta myyntiedustajia. Maailmassa vallitsee jatkuva pula osaavasta työvoimasta. Suo- messa työnantajista 27 prosenttia koki selvityksen mukaan juuri oikean osaamisen löytämisen haasteelliseksi, kun taas maailmanlaajuisesti samaa mieltä oli 35 prosenttia työnantajista. Työnantajat palkkaa- vat yhä useammin muun- tautumiskykyisiä työntekijöitä, jotka sopeutuvat organisaatioiden tarpei- siin, sanoo ManpowerGroupin Suomen-toimitusjohtaja Leena Munter. Yritykset kouluttavatkin yhä useammin työntekijöitään uusiin tehtäviin Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi-huhtikuussa pantiin vireille konkurssia. Konkurssien määrä kasvoi 6,5 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tuttu brändi etsii yrittäjiä Isku aikoo vahvistaa myyntiketjunsa yrittäjävetoisuutta, ja tarjoaa usealla paikkakunnalla kauppiashenkiselle yrittäjälle mahdollisuutta lähteä vetämään Iskun kuluttajakaupan myymälää. 85-vuotiaan perheyrityksen oma myyntiverkosto muodostuu 27 myymälästä. Iskun omiin kauppapaikkoihin haetaan yrittäjiä seuraaville paikkakunnille: Kuopio, Rovaniemi, Kotka, Kouvola, Hämeenlinna, Lappeenranta, Kajaani, Vaasa, Varkaus, Mikkeli, Seinäjoki, Tornio, Pori sekä Hyvinkää.

10 10 UUtiset 6/2013 YRITTÄJÄSANOMAT ALEKSI POUTANEN Kasariklassikkojen kauppamies Koulukurssilla perustettu RikuCo myy käytettyjä konsolipelejä. Valikoimaa löytyy 80-luvun Nintendo-klassikoista nykylaitteiden peleihin. Nuori yrittäjä uskoo mielenkiinnon nostalgisiin videopeleihin vain kasvavan. Tarkoituksena on kasvaa Pohjoismaiden suurimmaksi klassikkopelien kauppiaaksi. Hannu Hallamaa juttutuulella Kuka? Riku Korhonen Ikä: 17, täyttää heinäkuussa 18. Yrityksen omistaa toistaiseksi Korhosen isä, mutta kesällä tehdään sukupolvenvaihdos. Työura: Ennen yrittäjyyttä Korhonen työskenteli osa-aikaisesti logistiikkaalalla. Perhe: Isä, äiti ja isosisko. Motto: Pärjätäkseen täytyy uskoa itseensä, toteuttaa itseään sekä asettaa itselleen tavoitteita. Mistä sait ajatuksen ryhtyä pelikauppiaaksi? Opiskelen yhdistelmätutkintoa Liikemiesten kauppaopistossa, jonka Vuosi Yrittäjänä -kurssista homma syksyllä lähti. Olen jo nelisen vuotta keräillyt pelejä ammattimaisesti, ostanut ja myynyt, joten ajattelin kokeilla, millaista tämä olisi yrittäjänä. Kuka ostaa 80-luvun konsolipelejä? Asiakkaitani ovat keräilijät, peliharrastajat sekä ne, jotka ovat nuorina pelanneet konsolipelejä ja nyt haluavat hankkia vanhat suosikkinsa takaisin. Heidän joukkonsa kasvaa, alan retrobuumi on vasta alkamassa. Joillakin homma etenee sitten keräilyksi asti. Mikä on suosikkipelisi? Vietin lapsuudessani eniten tunteja Nintendo Gameboyn Pokemon-pelisarjan kanssa luvun lopulla alkanut pelisarja saa vieläkin jatkoosia. Klassikot tuntuvat pitävän pintansa. Voiko unohdetusta 80-luvun konsolipelijemmasta löytyä aarre? Todella harvinaisesta pelistä tai laitteesta voi saada 500 euroa, mutta harvinaisuuksia on luonnollisesti vähän liikkeellä. Vanhojen pelien hinnat lähtevät viidestä eurosta keräilijälle pelillä on eniten arvoa, kun tallella on hyväkuntoinen alkuperäispakkaus. Yrittämisen ohella opiskelet täysipäiväisesti. Ehditkö pelata? Kyllä, se on minulle rentoutumistapa. Minulla on pelin yksityiskokoelma, joten siihen nähden ehdin pelata liian vähän. Minkä pelin haluaisit löytää? Yritän kartuttaa kokoelmiani täydellisiksi, eli hankkia kaikkia tietylle laitteelle julkaistuja pelejä. Parhaillaan etsin peleistä versioita, jotka on julkaistu vain Saksassa, Ranskassa tai Italiassa.

11 6/2013 YRITTÄJÄSANOMAT 11 UUTTA! Kaikki Helsingin pörssiyhtiöt taskussasi koko kesän. LATAA MAKSUTTA Windows Marketplace -sovelluskaupasta. Ei vaadi rekisteröitymistä. Maksuton Windows Phone sovelluksemme on entistäkin kattavampi Lataa uudistunut Kauppalehden Windows Phone -sovellus puhelimeesi ja seuraat vaivatta kesän tulosjulkistuksia ja talouden tärkeimpiä tapahtumia missä liikutkin. Sovelluksessa lisäksi mm. päivän Kauppalehti kätevästi selailtavana digilehtenä Kauppalehden verkkopalvelun uutiset Kauppalehden Windows Phone -sovellus on toistaiseksi käytössäsi maksutta. Tutustu tarkemmin

12 12 UUtiset 6/2013 YRITTÄJÄSANOMAT Kesätyö Hanna-Kaisa Hämäläinen omaan pussiin Hannu Hallamaa Jyväskyläläisopiskelijoiden osuuskunta yrittää saunalautalla. Hieman erilaisen kesätyön on juuri aloittanut kapteeni Samuel Saukkonen. Nuorukainen ohjastaa kesäkauden Jyväskylän Jyväsjärvellä seilaavaa saunalauttaa, yrittäjäpohjalta. Aluksen liiketoimintaa pyörittää osuuskunta, jonka jäsenet ovat Jyväskylän am- mattikorkeakoulun Tiimiakatemian ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Aiemmin lauttasaunaa on lämmittänyt vanhempien opiskelijoiden osuuskunta. Kun tällainen tilaisuus tuli vastaan, päätin ottaa projektipäällikön työt vastuulleni, Saukkonen kertoo. Saunalautta seilaa Jyväsjärvellä toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin. Kevätkaudella osuuskuntalaiset ovat tehneet markkinointi- ja valmistelutöitä, Saukkonen sanoo. Yllättävän paljon on tullut pikkuasioita vastaan, esimerkiksi saunapuiden ja ruokatarjoilun hankintaa olen delegoinut. Saukkosella ei ollut ennen Tiimiakatemiaan tuloa yrittäjäkokemusta, mutta kiinnostusta toki löytyi. Hän tuumii, että juuri osuuskunta oli ratkaiseva kesäsuunnitelmien hahmottumisessa. Ilman sitä vaihtoehtona olisi todennäköisesti ollut palkkatyö kaupan alalla. Teoriapohja kunnossa. Saunan kipparoimista varten Saukkosen piti käydä saaristolaivuri- ja vuokravenekurssit. Maksimissaan 12 asiakasta vetävälle lautalle odotetaan esimerkiksi juhlaseurueita ja työporukoita. Tuntuihan se vähän hassulta opiskella tätä varten kompassiheittojen korjaamista, mutta kortista voi olla myöhemmin hyötyä. Projektissa on mukana aktiivisesti myös markkinointivastaava Henry Vesin, joka on myös sivutoiminen it-alan yrittäjä. Aurinkoista säätä on tilattu koko kesäksi. Henry Vesin Totesin, että olisi mukava kokeilla välillä elämysmatkailua. Odotan oppivani uutta etenkin asiakkaiden kanssa toimimisesta. Vesin arvelee, että olisi hankkinut kesätienestinsä joka tapauksessa yrittäjänä, joko osuuskunnan muissa projekteissa tai omassa yrityksessään. Yrittäjyydessä miestä viehättää vastuu Teemu Nikkanen, Vantaa Lasse Blomqvist, Lappeenranta Sumi Moreno, Helsinki yhdessä elinvoiman Puolesta Petra Sippola, Isokyrö Kari Virtanen, Fiskars Suomen Yrittäjien paikallisyhdistykset kutsuvat kuntien ja kaupunkien valtuustot koolle Yrittäjän päivänä 5.9. Miksi? Suomen Yrittäjien tavoitteena on, että yrittäjät ja kaikki kuntapäättäjät saavat yhdessä aikaan pysyviä tuloksia kuntien elinkeinopolitiikassa ja elinvoiman turvaamisessa vaalikaudella Kun yrityksillä on kunnassa hyvät toimintaedellytykset, myös kunta menestyy. Miten? Suomen Yrittäjien paikallisyhdistykset ja kuntien valtuustot kokoontuvat yhdessä allekirjoittamaan yrittäjyyssitoumuksen. Sitoumuksen avulla yrittäjät ja kunnat päättävät yhdessä kehittää kuntien elinvoimaa. Lue lisää yrittäjyys luo elinvoimaa! suomessa on yritystä suomessa on yritystä -dokumenttisarja jatkuu MTV3:lla kesäkuun alussa. Sarja antaa puheenvuoron pk-yrittäjille. Uudet työpaikat syntyvät Suomessa pääosin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, ja näiden yrittäjien vastuu työllistämisestä vain kasvaa. Sarja näyttää, millaista on pk-yrittäjän arki. Sen on tuottanut Franck Media yhteistyössä Suomen Yrittäjien ja sen aluejärjestöjen kanssa. Katso esitysajat ja lisätietoja osoitteessa: Yhteistyössä:

13 6/2013 YRITTÄJÄSANOMAT UUtiset 13 omasta tekemisestä, joka tuo motivaatiota. Lähdemme kauteen luottavaisin mielin. Aurinkoista säätä on tilattu koko kesäksi, Vesin murjaisee. Kippari Saukkosen sormia syyhyttää alkuun teknisempi kysymys. Odotan innolla lautan saantia vesille ja sen kokeilemista, miten paatti liikkuu. Laivurit. Saunalauttaa kipparoivat Samuel Saukkonen (vas.) ja Henry Vesin odottavat kesälle keskimäärin yhtä keikkaa päivässä. Kesälomalla opettajille jää aikaa yrittää > Oppilaitokset ja koulut kaikuvat tyhjyyttään, kun nuoret ovat siirtyneet kesälaitumille. Kesälaitumilla ovat opettajatkin, mutta sivutoimisesti yrittäville koko kesä ei ole lomaa. Teen kesäloman alussa korjausompelutöitä, jotka ovat jääneet roikkumaan. On aivan erilaista tehdä töitä silloin, kun ei ole opetusta, sanoo ompelunopettaja Päivi Malinen. Linnatikki-yritystä pyörittävä Malinen on tyypillinen yrittävä opettaja. Tilastotietoa sivutoimisten opettajien määrästä tai jakaumasta eri kouluasteilla ei ole, mutta asiantuntijoiden näppituntuman mukaan heitä on etenkin toisen asteen oppilaitosten väessä. Perustin yrityksen vuonna 1995, kun oli vimma tehdä työtä oman ammattitaidon ylläpitämiseksi, kertoo sisustusalan ammattitutkinnon vastuuopettaja Airi Riitinki- Sundqvist. Aluksi sisustustekstiilejä valmistanut opettaja on nykyään keskittynyt tila- ja taidetekstiileihin. Kesä merkitsee Riitinki- Sundqvistille aikaa keskittyä suunnittelu- ja valmistustyöhön sekä erilaisten käsityötapahtumien kiertämistä. Malinen ja Riitinki- Sundqvist työskentelevät Hämeenlinnassa Ammattiopisto Tavastiassa. Työnantaja arvostaa sitä, että opettajat kehittävät ammattitaitoaan yrittäjinä toimien. Opiskelijat hyötyvät siitä, että opettajalla on kokemusta asiakkaiden kohtaamisesta ja tilaustöiden tekemisestä, Malinen arvioi. Hän korostaa, ettei aio viettää koko kesää ompelukoneen ääressä. Mutta jos joku pyytää tekemään tilaustyön, en sano, että olen nyt lomalla, enkä tee. Monella yrittäjällä palkkaus mielessä Joka toinen helsinkiläinen pk-yrittäjä harkitsee rekrytointia seuraavan puolen vuoden aikana. Erityisen innokkaita työllistäjiä ovat yli 10 vuotta ja 2 3 vuotta toimineet 2 9 henkilöä työllistävät yritykset. Tulokset ilmenevät Helsingin Yrittäjien Pestaamo-hankkeen rekrytointitarvekyselystä, johon toukokuussa vastasi 443 yrittäjää. Vastanneet yrittäjät työllistäisivät vieläkin enemmän, mikäli he voisivat olla varmoja osaavan, oppimishaluisen, sitoutuneen ja motivoituneen työvoiman saannista. Pientä yrittäjää askarruttaa myös rekrytointiin menevä aika ja riskit. Joka kolmas vastanneista yrittäjistä hakee varmasti tai mahdollisesti palkatun työntekijän sijaan kumppania tai liiketoiminnan jatkajaa. Kumppanihakuun toivotaan nettiformaattia, jonka kautta kumppanit kohtaavat toisensa. Omistajanvaihdostilanteessa olevilla pk-yrittäjillä on myös kohtaanto-ongelma: mistä löytää yritystoiminnalle jatkaja? Ratkaisuja juuri sinulle, yrittäjä! Mercedes-Benz ratkaisut yrittäjälle Mercedes-Benz CharterWay on monipuolisia palveluratkaisuja sisältävä kokonaisuus, joka tarjoaa järkeviä ja yksilöllisiä kuljetusratkaisuja nimenomaan yrittäjälle aina tarpeen mukaan. Nettinäkyvyys kerralla kuntoon Fonecta Voima -kotisivupaketti on täyden palvelun tuote, jolla saat yrityksesi näkyvyyden ja löydettävyyden kuntoon verkossa. Työn vaarojen selvittäminen Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi kuuluu jokaisen työnantajan tehtäviin. Elisa Maksupäätepalvelu on helpoin ratkaisu yrityksesi maksujen vastaanottamiseen Maksupäätepalveluvalikoimastamme löydät juuri sinun yrityksesi tarpeisiin sopivan ratkaisun: Elisa Menevä sinulle, jolla kauppa käy siellä missä sinäkin ja Elisa Mainio kiinteään myyntipisteeseen. Elisa Mukava sinulle, jolla on kiinteä myyntipaikka sekä laajakaista. Skapat Energia kilpailutettu sähkönhinta Skapat Energia Oy tarjoaa ilmaiseksi sähkönhankintapalveluitaan nyt myös kotitalouksille ja pienasiakkaille. Suuremmille asiakkaille Skapat Energia Oy tarjoaa sähkönhankinta- ja energiatehokkuuspalvelut jäsenetuhintaan. Keskity olennaiseen. Helpotamme yritystoimintaasi tarjoamalla sinulle ajankohtaisia neuvoja ja konkreettista opastusta yritystoiminnan eri aihepiireistä.

14 14 6/2013 YRITTÄJÄSANOMAT RAVISTAJAT Aleksi PouTAnen etanolia tankkiin. Tänä vuonna meillä on operatiivisia kasvutavoitteita tuulivoiman ja uusien tuotantolaitosten rakentamisen saralla, valottaa toimitusjohtaja Mika Wiljanen. St1 kasvoi nopeasti miljar Yhtiö tuo rivakasti markkinoille uusia polttoaineita ja tutkii uusia raakaaineita etanolin valmistusprosessiin. Riikka Koskenranta St1 Oy on varmasti jokaiselle suomalaiselle tuttu. Alun perin Mika Anttosen perustama St1 harjoitti kuitenkin tukkukauppaa. Huoltoasematoimintaan yhtiö laajeni vuonna 2000 hankkimalla St1-tuotemerkin, josta tuli yhtiölle uusi nimi. Muutokset ovat olleet nopeita, sillä nykyään konsernin liikevaihto on jo yli kuusi miljardia euroa. Varsinainen kasvuharppaus ja ravistus tapahtuivat vuosina 2007 ja 2010 St1:n ostettua Essoja Shell-yhtiöt. St1 toi etanolin markkinoille vuonna 2009, aluksi testiprojektina. Vuodesta 2011 etanoliapolttonestettä on voinut ostaa St1:n ja Shellin asemilta eri puolilta Suomea. Alun hämmingin ja epäilysten jälkeen etanoli on vakiinnuttanut asemansa yhtenä polttoainevaihtoehtona bensatankilla. RE85:n hinta on bensiiniä alhaisempi. Joka kilometriltä ja litralta jää säästöä, alhaisemmasta energiapitoisuudesta huolimatta, painottaa St1 Oy:n toimitusjohtaja Mika Wiljanen. Etanolipolttoainetta voi käyttää flexifuel-automalleissa. Kotimaisesta raaka-aineesta. St1:n valmistamalle etanolipolttonesteelle on myönnetty kotimaisuudesta kertova Avainlipputunnus. Etanolin tuotanto on eriytetty konsernissa St1 Biofuels -yhtiöön. Haluamme rakentaa meille tuotantolaitosten erikoisosaamista, joka voi pitkällä aikajänteellä olla suomalainen vientituote. Mika Wiljanen VTT ja St1 solmivat vuonna 2006 yhteisyrityksen etanolin valmistusteknologian ympärille. Seuraavana vuonna St1 lunasti yhteisyrityksen itselleen. Yhtiö valmistaa etanolia eri raaka-aineista; vanhimmissa laitoksissa käytetään kotimaisessa elintarviketeollisuudessa syntyviä jätteitä sekä tähteitä ja seuraavana mukaan tuli erilliskerätty biojäte. Nyt suunnitteilla on laitos Kajaaniin, jossa etanolia tullaan tekemään kuitupohjaisista raakaaineista, kuten sahanpurusta. Olki on myös hyvä tulevaisuuden raaka-aine, sillä sitä on saatavilla runsaasti. Kajaanin etanolilaitoksen tuotantokapasiteetti on kymmenen miljoonaa litraa. Jos hanke etenee suunnitelmien mukaan, laitos valmistuu vuonna 2015 ja se tuo alueelle 25 työpaikkaa. Haluamme rakentaa meille tuotantolaitosten erikoisosaa-

15 6/2013 YRITTÄJÄSANOMAT 15 Ravistajissa mukana: Näin Ravistajatsarja etenee OSA 5/10 1) Yrittäjäsanomat esittelee helmikuusta alkaen joka kuukausi yhden Ravistajat-yrityksen. Samalla asiantuntijaraati antaa perustelut yrityksen valinnalle. 2) Yrityksiä esitellään yhteensä kymmenen. 3) Yleisö voi edelleen ehdottaa mielenkiintoisia yrityksiä Ravistajat-listalle. Raati seuraa listaa koko vuoden. Samalla voi äänestää myös suosikkiyritystä: 4) Kovin Ravistaja valitaan vuoden kuluttua tammikuussa. Valintaan vaikuttavat äänet ja raadin näkemykset. 5) Aikaisemmin esitellyt yritykset: Juustoportti (helmikuu), Innojok (maaliskuu), Picosun (huhtikuu) ja Fira (toukokuu). St1 pähkinänkuoressa St1-konsernin liikevaihto (Suomi, Ruotsi ja Norja) on noin 6,6 miljardia euroa. St1 Oy työllistää 180 henkilöä Suomessa. Koko konsernissa työntekijöitä on noin 500. St1:n bensiinin markkinaosuus on samaa suuruusluokkaa niin Ruotsissa kuin Suomessa. Ensimmäinen TuuliWatin tuulivoimala rakennettiin Poriin. Nyt voimaloita on 25 kappaletta. Vuonna 2009 Porin voimala edusti 75 prosenttia Suomeen rakennetusta tuulivoimasta. St1:llä on Ruotsissa lisäksi laaja laivojen tankkausliiketoiminta. Vastavirtaan innovatiivisesti > Ravistajat-raatilaiset nostavat St1:n esiin oman tien kulkijana energia-alalla. Raati valitsi St1:n kymmenen eniten toimialaansa ravistelleen yrityksen joukkoon, koska yritys vie toimialaa eteenpäin kehittämällä uusia ympäristöä säästäviä energiatuotteita. Toiminnan lähtökohtana on koko ajan pidetty kannattavan liiketoiminnan luomista, johon on liittynyt vahva panostus tekniseen kehittämiseen, kertoo Pasi Ketonen Itellasta. Tekesin Ulla Hiekkanen-Mäkelä komppaa Ketosen näkemystä. St1 on esimerkki siitä, ettei toimialaa ravistamaan tarvita aina uutta startup-yritystä, innovatiivista kehittämistä voidaan tehdä myös yhdistämällä vanha osaaminen, tahto uudistua ja tieteellinen yhteistyö, korostaa Elisan Kalevi Westerlund. Finnveran Annamarja Paloheimon mukaan yritys edustaa aidosti niitä arvoja, joista puhuvatkin, eli uusiutuva energia. Tekesin Hiekkanen-Mäkelä nostaa esiin St1:n aktiivisena vaikuttaja ja kumppanuuksien rakentajana. St1 toimii erittäin keskittyneellä ja säännellyllä toimialalla. Kuluttajien suuntaan toimialan ravistelu näkyy palvelun tuomisena takaisin huoltoasemille, huomioi Arto Kämppi Fenniasta. Merkittävä innovaatio on bioetanolin tuottaminen elintarvikkeiden jätteestä ja koko tuotantoprosessin ja logistiikkaketjun malli sen kaupalliseen hyödyntämiseen, Kämppi jatkaa. Westerlundin mukaan St1:n bioetanolin valmistuksen ympärille nousee vauhdilla etanolitehtaiden verkosto, joka tuo yhtiölle kilpailuetua sekä työpaikkoja. Pasi Ketonen Ulla Hiekkanen-Mäkelä Kalevi Westerlund Annamarja Paloheimo Arto Kämppi diluokkaan mista, joka voi pitkällä aikajänteellä olla suomalainen vientituote. St1:n tuotantokapasiteetti on tällä hetkellä 15 miljoonaa litraa etanolia Suomessa. Polttonesteitä myydään yhteensä 4,8 miljardia litraa. Näköpiirissä on kysynnän lisääntyminen etanolille, sillä Suomi on asettanut EU:ta tiukemman tavoitteen uusiutuvan energian osuudelle liikenteessä, ja tavoittelee 20 prosentin osuutta vuonna Jätepohjaisen etanolipolttoaineen hiilidioksiditase on merkittävästi pienempi kuin fossiilisissa polttoaineissa. St1:n mukaan heidän RE85-polttoneste vähentää autoilun fossiilisia hiilidioksidipäästöjä jopa 80 prosenttia. Meille tärkeää on oma tuotanto, joka mahdollistaa niin tuulisähkön kuin RE85-polttoaineen valmistamisen. Haluamme myös, että meillä on vahva koko Suomen kattava verkosto niin yritys- kuin yksityisasiakkaille, Wiljanen tiivistää. Yritys tuottaa myös S-ryhmän kanssa tuulivoimaa yhteisessä TuuliWatti-yrityksessä. Yhteiskuntavastuu näkyy teoissamme. Emme halua mennä alueille, jotka eivät ole kestäviä tai ovat eettisesti arveluttavia. Ravistelu jokapäiväistä. St1:n pääkonttoriin on parhaillaan rakenteilla tuotekehityslaboratorio. Tällä hetkellä laboratorio toimii Jokioisissa. Nyt kehitysputkessa on raskaan kaluston etanolidiesel, joka ei ole varsinaisesti dieseliä. Haemme asioita, joita uskomme kuluttajien tarvitsevan alalla. Tavoitteemme on toteuttaa uudistuksia nopealla tahdilla. Yritys lanseerasi Shell-asemille asiakkaiden toiveesta palvelutankkauksen syksyllä Uusin tulokas Suomen huoltoasemaa käsittäville markkinoille on GT-ketju, ja tarkoituksena on avata 50 asemaa tämän vuoden aikana. Tänä vuonna Pitäjänmäen pääkonttorilla ei suunnitella yritysostoja. Idän markkinoiden suuntaan laajentumisesta kysyttäessä Wiljanen kertoo, ettei itälaajeneminen ole tällä hetkellä näköpiirissä. Kolme pointtia St1:n tuotantokapasiteetti on tällä hetkellä 15 miljoonaa litraa etanolia Suomessa. Kysyntä lisääntyy, sillä vuonna 2020 liikenteen polttoaineesta 20 prosenttia pitäisi olla uusiutuvaa. St1:n strategian keskiössä on mahdollisimman vähän hiilidioksidipäästöjä tuottavan energian valmistus ja myynti. Yritysfilosofiana on, että kasvava yritys pärjää markkinoilla. Sekoita pakkaa! Äänestä suosikkiasi: Ääniä annettu 5 747

16 16 UUtiset 6/2013 YRITTÄJÄSANOMAT Minna Valtari: Purjehtiessa pääsen irrottautumaan henkireikä Sarjassa yrittäjät kertovat intohimoisesta harrastuksestaan. vesa-matti väärä Hannu Hallamaa Puhelimeni piippaa niin arkena kuin viikonloppuna. Olen normaalisti sosiaalisessa mediassa kiinni koko valveillaoloaikani ja tietenkin yrittäjän pitää olla koko ajan tavoitettavissa. Purjehtiessa pääsen irrottautumaan, sillä avomerellä ei ole nettiyhteyttä. Se on minulle todella tärkeää. Olemme lähdössä miesystäväni Antin kanssa kesäkuussa käymään veneellä Gotlannissa. Tutustuin purjehtimiseen hänen kauttaan. Ensimmäinen pidempi reissumme oli kesällä 2011 Tanskan kautta Norjaan tehty purjehdus, joka kesti kaksi ja puoli kuukautta. Se jännitti, vaikka olimmekin harjoitelleet purjehdusta parilla pienellä reissulla ja olin käynyt teoriaa läpi saaristolaivurikurssilla. Purjeveneellä liikkuessa voi periaatteessa lähteä mihin suuntaan vain, tutkiskella luontoa ja elää sen ehdoilla. Purjehtiminen on arjen vastakohta, eräänlainen paluu lapsuuden kesiin. Vaikka tämä kuulostaa kliseiseltä, purjehtiessa minulle matka on tärkeämpi kuin määränpää. On jännittävää, kun näköpiirissä ei ole muita aluksia, horisontti on tyhjä. Pidän myös siitä, että purjehtiminen on ekologista. Ensimmäiselle pidemmälle reissulle lähtiessäni jännitti hieman, kärsisinkö merisairaudesta. Vesillä oloon kuitenkin tottuu, vaikka Pohjanmeren kolmimetriset mainingit tuntuivat aluksi hurjilta. Kylmiltään se olisi tietenkin hurja tilanne. Purjehtiessa mennään todella ilmojen ehdoilla, reitti pitää suunnitella sääennusteiden mukaan. Olen kerran ollut tilanteessa, jossa myrsky pääsi yllättämään. Silloin opin, että kovassa merenkäynnissä on hyvä olla kannella ja nähdä horisontti, sillä veneen sisällä ei ollut ollenkaan mukavaa. Yrittäjänä voin lähteä pidempäänkin reissuun varsinkin kesällä, kun Suomi hiljenee. En ole työni puolesta muutenkaan sidottu yhteen paikkaan. Tarvitsen vain läppärin, jolla pääsen verkkoon, kun olemme satamassa. Haaveena meillä on purjehtia Välimerellä tai Karibialla. Veneellämme voisi periaatteessa ylittää Atlantinkin. Käytännössä meidän pitäisi kuitenkin vuokrata vene paikan päältä tai päästä johonkin miehistöön gastiksi, sillä muuten reissu venyisi liian pitkäksi. Bisnestä somesta Minna Valtari on turkulaisen Someco Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Yhtiö toimii sosiaalisen median konsulttina ja kouluttajana. Someco esimerkiksi kouluttaa eri organisaatioiden asiantuntijoita hyödyntämään työssään sosiaalista mediaa sekä konsultoi yrityksiä liiketoiminnan kehittämisessä sosiaalisen median avulla. Yrittäjä matkustaa kevyesti, vaikka mukana on tuhdisti dataa. Pakkaa reissuillesi mukaasi uusimmat Samsung-laitteet ja huolettoman edullista ulkomaan dataa, niin pidät työsi kevyesti käsillä sijainnista riippumatta. *Tabletin ostajalle mobiililaajakaistaliittymä vuodeksi puoleen hintaan! Samsung Galaxy S4 + Elisa Idea Samsung Galaxy Note 8.0 Innovatiivinen uutuus suurella näytöllä. 4G-yhteensopiva /kk (24 kk sop.) Alv 0 % 1000 min puhetta/kk 50 kpl tekstiviestejä/kk Elisa Mobiililaajakaista 2M Data EU:ssa ja Venäjällä 5 /pv Puhelut EU:ssa ja Venäjällä -30 % normaalista hinnastosta Käteen sopiva tablet-laite älykynällä ja kristallinkirkkaalla näytöllä. 4G-yhteensopiva. Toimitukset alkaen viikosta 24 ennakkovaraa omasi heti! /kk (24 kk sop.) tai 399 Alv 0 % Yrittäjäpalvelupisteet (ark , pvm/mpm) elisa.fi /verkkokauppa *Esim. Elisa Mobiililaajakaistaliittymä Pro 5,65 /kk, 12 kk:n jälkeen normaalihinta 11,30 /kk, 24 kk sopimus, alv 0 %. Puhepaketti sis min puhetta/kk norm. hintaisiin kotimaan puhelinnumeroihin ja matkapuhelinmaksun (mpm) ulkomaille soitettaessa. Ei sis. puheluita lisämaksullisiin palvelunumeroihin eikä yritysnumeroihin. Paketin ylimenevät puhelut 0,079 /min. Puhepaketti sis. 50 kpl sms-viestejä/kk, paketin ylimenevät viestit 0,079 /kpl. Mobiililaajakaista Plus: maksiminopeus 2 Mbit/s. Nopeuden tyypillinen vaihteluväli 0,4-2 Mbit/s, kohtuukäyttö 5 Gt/kk ja ylimenevä tiedonsiirto 5,50 /alkava 5 Gt. Ulkomailla tehty tiedonsiirto ei sis. hintaan. Matkapuheluhinnat ulkomailla: EU+Venäjä soitto 0,20 /min, vastaanotto 0,05 /min (norm. 0,29 /min ja 0,08 /min). Tiedonsiirto ulkomailla: päiväkohtainen hinta EU+Venäjä 5 /25Mt, ylimenevä tiedonsiirto 5 /alkava 25Mt (norm. 0,70 /Mt). Ei erillistä kuukausimaksua, hinnoittelu aktivoituu käytön mukaan. Muu maailma: matkapuhelu- ja datahinnoittelu hinnaston mukaan. Hinnat voimassa toistaiseksi. Kaikki hinnat alv 0 %, koskevat y-tunnuksellisia yrittäjäasiakkaita ja uusia sopimuksia.

17 6/2013 YRITTÄJÄSANOMAT UUtiset Kaupungilla Uskallatko kasvaa? Mistä kasvu löytyy? uskallan. Kasvu löytyy oman muotoilullisen idean kehittämisestä edelleen. Haluan keskittyä ikään- tyviin ja erityisryhmiin. Tuttu ja turvallinen vetää Suomalaisyrityksiä kiinnostavat tutut ja turvalliset vientimarkkinat. Kansainvälistymisen osalta yritysten suurin mielenkiinto kohdistuu jo tällä hetkellä tärkeille vientimarkkinoille kuten Venäjälle, Ruotsiin, Kiinaan, Yhdysvaltoihin, Saksaan ja Norjaan. Esiin nousivat myös Japani, Intia ja Ukraina. Team Finland -verkoston teettämästä selvityk- sestä käy ilmi, että yritykset pitävät julki- sesti tarjottuja kansainvälistymispalveluja edelleen tärkeinä. Muun muassa ministeri- vetoisia vienninedistämismatkoja pidetään hyödyllisinä. Ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb kannustaa yrityksiä katsomaan kuiten- kin myös niille markkinoille, jotka eivät tässä tutkimuksessa nousseet esiin. Hyvä esimerkki tästä on koko Afrikan manner Yrittäjänaisten kansalaisaloitteen vanhemmuuden kustannusten tasaamisesta on allekirjoittanut ihmistä. Jotta aloite pääsisi eduskunnan käsittelyyn, se tarvitsee heinäkuun 23. päivään mennessä allekirjoitusta. Essi Yrjänä, Muotoilutoimisto Essi Yrjänä, Turku KASvuhAluKKuuS. on olennaista yrityksen tulevaisuuden kannalta. Kasvu vaatii ketterää reagointia ja vimmaista työntekoa. Petri Salminen, Sales House Finland, Salminen & Tikka Oy ja AJ-tools KYllÄ vähän. Meillä on potentiaalia kasvaa, kun väestö ikääntyy. Se tarkoittaisi palvelumyynnin lisää- mistä, mikä edellyttää enemmän työvoimaa. Jukka Kangasniemi, Optikko Kangasniemi Oy, Kankaanpää KYllÄ. Maailma menee paljolti eteenpäin bisneksen ja rahan ehdoilla. Kasvuajatukseni lähtee siitä, että toteu- tamme kaikille hyvän olon. Henna Uusilehto, Kynsistudio Pearl Nails, Turku

18 18 6/2013 YRITTÄJÄSANOMAT debatti Lähetä mielipiteesi Muut lehdet Kaksintaistelu: Harmaa talous pilaa palvelualojen yrittäjien mainetta. Siivousyrittäjä Mari Laaksonen kysyy Suomen Hiusyrittäjien toiminnanjohtajalta Arja Laurilalta, mitä asialle voisi tehdä. Osakeyhtiöissä sairaan lapsen hoitokulut ovat vähennyskelpoinen meno, mutta toiminimiyrityksissä ei. Vähennysoikeuden pitäisikin koskea myös toiminimiyrittäjiä. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen Suomenmaassa Pankeista lainatilanne ei ole kiinni, sillä niillä on kykyä myöntää luottoja. OP-Pohjolan Jari Tirkkonen Helsingin Sanomissa Luin Yrittäjäsanomista, että lähes puolessa parturikampaamoista on harmaata taloutta ja että se johtuu arvonlisäveron koro- tuksesta. Hienoa, että Suomen Hiusyrittäjät otti asian esille. Haluan leikkauttaa ja värjäyttää hiukseni rehellisellä kampaajalla. Mistä asiak- kaana tiedän, onko toimiiko yritys rehelli- sesti? Myös omalla toimialallani siivousalalla on valitettavan paljon harmaata taloutta. Joka neljännellä siivousyrityksellä on maksamattomia veroja. Tilaajavastuulaki velvoittaa tilaajan selvittä- mään, että sopimuskumppani on hoitanut lainmukaiset velvoitteensa. Laista huolimatta valvontapaineet ovat kovat ja harmaa talous rehottaa. Rehellisenä yrittäjänä toivon, että jokainen tilaaja tarkastaa aina yrityksen taustat. Tilaajalle maksuttomia hakupalveluita on useita. Miltä tämä kuulostaa? Alakuloa on vaikea korjata kotimaisin voimin, koska se on lähtökohtaisesti tuontitavaraa. Tilanne on kroonistunut. EK:n johtava ekonomisti Penna Urrila Kauppalehdessä Ruuan verotuksen ei tarvitse olla erityisen lievää, koska ihmiset ostavat ruokaa joka tapauksessa. VATT:n Juhana Vartiainen Uudessa Suomessa aleksi poutanen Harmaan talouden torjunta tuo lisää verotuloja, tukee laillista yri- tystoimintaa, turvaa yritysten reilun kil- pailun ja vahvistaa työllisyyttä. Miksi siis harmaa talous rehottaa palvelualoilla niin räikeästi? Miksi veronumeron käyttöä ei ole laajennettu koskemaan kaikkia pal- velualan yrityksiä? Yrittäjä Mari Laaksonen Helsingin Yrittäjien hallituksen jäsen

19 6/2013 YRITTÄJÄSANOMAT 19 Yrittajat.fi: Kuukauden kommentti Hyvä ajatus kuitenkin meille kaikille sotia käymättömille. Onhan naapurissa valtavat markkinat. Kimmo Nieppo kommentoi Venäjän-kaupan asiantuntija Pirjo Karhun kehotusta kehua venäläinen päivässä Jalasjärvestä pitäisi tuoda positiivisia asioita esille. Täällä on hyviä yrityksiä ja erinomaisesti menestyvää maataloutta, hyvä yrittää, elää ja asua. Juustoportilla sijaitsevassa myymälässäni tapaan matkailijoita, jotka ovat kuulleet asiasta. Heille kerron, että tämä ei vaikuta jalasjärveläisiin yrittäjiin. Facebookkommentit Hiuspalveluita tilaavat ja ostavat yksittäiset henkilöt useimmiten tutulta kampaajalta, joten asiakkaat tuskin ryntäävät tarkastamaan yrityksen taustoja. On kuitenkin syytä tarkastaa ainakin jälkikäteen, jos esimerkiksi ei ole saanut kuittia. Jos yrityksellä on velvoitteita hoitamatta, kannattaa vaihtaa kampaajaa. Hiusyrittäjät odottavat malttamattomina tulevaa kuittipakkolakia. Uskomme sen aktivoivan myös kuluttajat talkoisiin harmaata taloutta vastaan. Toivoisin myös, että ainakin kampaamopalveluita asiakkailleen tilaavat julkiset toimijat, kuten palvelutalot ja terveyskeskukset, tarkastaisivat yrityksen tat ennen tilausta. taus- Hiusala poikkeaa muista harmaan talouden toimijoista siinä, että meillä on löytynyt pimeää työtyövoimaa ja palkkoja vain yhdestä yrityksestä. Ehkä siksi meille ei ole esitettykään veronumerokäytäntöä. Meillä esiintyy pääasiassa ohi myyntiä eli käteiset eurot eivät joissakin yrityksissä kirjaudu kirjanpitoon. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden määrä on viime vuosina lisääntynyt myös parturikampaamoissa. Se on tervetullutta ja jopa nostaa asiakaspalvelun tasoa. Sen sijaan kaikki maahanmuuttajataustaiset yrittäjät eivät täytä lainsäädännön velvoitteita. Se saattaa johtua osin tietämättömyydestä, heikosta kielitaidosta tai lähtömaan kulttuurista. Katso heti, onko yrityksen ikkunassa tai ovessa Suomen Hiusyrittäjät jäsen tarra. Se kertoo, että yrittäjä on järjestäytynyt, valveutunut ja vastuunsa tunteva. Lisäksi ovessa voi olla Luotettava Kampaamo -tarra. Se kertoo, että yritys on sertifioitu, ja Suomen Tilaajavastuu Oy on tarkastanut, että yrityksen velvoitteet on hoidettu. Sertifiointimahdollisuus on hiusalalla aivan uutta. Jos ovessa on meillä kelpaa vain käteinen -lappu, älä astu sisään! Kun saat maksaessasi asianmukaisen kuitin pyytämättä, tiedät asioivasi yrityksessä, joka hoitaa velvoitteensa. Pankkikorttitosite ei riitä. Jos et saa kuittia pyytämälläkään, pitäisi hälytyskellojen alkaa soida, samoin jos palveluiden hinnat ovat huomattavasti halvemmat kuin lähistön muissa parturi-kampaamoissa. Me olemme ratkaisseet asian niin, että sopimusta tehtäessä toimitamme tilaajavastuulain vaatimat selvitykset pyytämättä tilaajille. Taina Arvekari tilaajavastuulain vaatimuksista käydyssä keskustelussa Tässäkään asiassa ei mielipiteitä kysytä, lasku vaan tupsahtaa ja on erittäin epäselvä. Raija Karmala kommentoi Danske Bankin yritysasiakkailleen lähettämistä pankkiverolaskuista käydyssä keskustelussa Kysely Palkkaatko kesätyöntekijöitä? EN 41% KYLLÄ 59% EN VIELÄ TIEDÄ 0 % Facebookin pikakyselyyn saatiin 39 vastausta. Toiminnanjohtaja Arja Laurila Suomen Hiusyrittäjät ry PS. Jalasjärven joutuminen kriisikuntien listalle on otettu yrittäjien keskuudessa vastaan rauhallisesti. JAKK-asia on ollut täällä esillä jo pitkään, siihen ollaan melkeinpä kyllästyneitä. Lähdetään siitä, että velat maksetaan pois, niin kuuluu tehdä. Kunnan kanssa olemme tiiviissä yhteistyössä ja viestimme heille, että Katja Kuusisto Jalasjärven yrittäjien puheenjohtaja aleksi poutanen Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki kpl. ISSN , Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Kimmo Koivikko, päätoimittaja Hannu Hallamaa, toimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja (vanhempainvapaalla) Raija Lehtonen, taitto Anna Lantee, avustaja etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) , f. (09) Ulkoasu Marko Myllyaho Ilmoitusmyynti Alma360 / Asiakasmedia PL 356, Helsinki p myynti@alma360.fi, Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki p. (09) , toimisto@yrittajat.fi Paino I-print Oy, Seinäjoki Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

20 20 6/2013 YRITTÄJÄSANOMAT arjessa Huhupuheet pannaan Hyvähenkisessä työyhteisössä työnantaja ja työntekijät vetävät samaan suuntaan ja ongelmiin etsitään aktiivisesti kompromisseja. Leena Filpus Monessa yrityksessä pelätään potkuja, ylitulkitaan esimiesten pienimpiäkin äänenpainoja ja työehtosopimusneuvotteluja odotetaan lähinnä kauhulla. Poikkeuksiakin on. Esimerkiksi sellaisia, joissa on niin hyvä henki työnantajan ja työntekijöiden kesken, että talokohtainen työehtosopimuskin neuvotellaan omin päin. Näin on tapahtunut viittomakielisiä tulkkaus- ja käännöspalveluja tarjoavassa Viparossa. Viittomakielen tulkeilla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta. Miten tämä tämmöinen samanmielisyys on mahdollista? Aloite työehtosopimuksesta tuli työntekijöiltä, mutta se on työnantajankin etu. Se on merkki ulospäin, että meillä kannetaan huolta työntekijöiden hyvinvoinnista ja halutaan sopia asioista yhdessä. Kun työntekijät voivat olla rauhallisin ja luottavaisin mielin ja he pääsevät vaikuttamaan työhönsä, myös työn laatu on hyvää. Silloin asiakkaatkin ovat tyytyväisiä ja kaikki voittavat, summaa Viparo Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Markus Aro. Työntekijöistämme kahdeksan on kuuroja. Olen ylpeä ja iloinen, että olen voinut tarjota heille töitä. Markus Aro Työpaikkoja syntyy. Neuvotteluprosessin pulmatilanteissa Aro kysyi neuvoa muun muassa Suomen Yrittäjistä ja työntekijät Akavan erityisaloista. Muuten ammattiliitto oli mukana lähinnä vain työehtosopimuksen allekirjoitustilanteessa, jolloin varmistettiin vielä, että osapuolet ymmärtävät sopimuskohdat samalla tavoin. Kuukausipalkkalaisilla työntekijöillä tes on ollut vuodesta 2011, tuntityöntekijät saivat omansa tänä keväänä. Viittomakielinen Markus Aro perusti Viparon vuonna Aluksi hän työllisti neljä viittomakielen tulkkia. Nyt helsinkiläisyrityksessä on 39 työntekijää, kesällä jo 45. Päätoimipiste on Helsingissä, toinen Turussa. Lisäksi viparolaisia tulkkeja työskentelee Jyväskylässä, Lahdessa ja Tampereella. Työntekijöistämme kahdeksan on kuuroja. Olen ylpeä ja iloinen, että olen voinut tarjota heille töitä. Osa on hallinnossa, kuten henkilöstöpäällikkö Eetu Keski-Levijoki, osa tulkkeina ja osa viittomakielen opettajina, Aro sanoo. Kahdella kielellä. Viparossa työnantajan ja työntekijöiden välille on kehittynyt reilu ja toimiva keskusteluyhteys, mutta sen eteen tehdään myös töitä. Kaikki yrityksen toimintatavat ja työn tekemistä ohjaavat pelisäännöt on kirjattu yhteiseen Viparon aapiseen. Siitä jokainen voi tarkastaa, miten jokin käytännön asia hoidetaan. Aapista myös päivitetään. Työyhteisömme on kaksikielinen, suomenkielinen ja viittomakielinen. Viikkotiedote viitotaan verkkoon kaikkien työntekijöiden katsottavaksi, Keski-Levijoki sanoo. Hän uskoo, että yrityksen kaksikielisyyskin vaikuttaa hyvään henkeen. Monikielisessä työyhteisössä on totuttu luonnostaan useampiin näkökulmiin. Samoin olemme ehkä herkempiä tarkistamaan, että olemme varmasti ymmärtäneet, mitä toinen haluaa sanoa. Näin asiat eivät jää askarruttamaan, eikä huhupuheita välttämättä synny. Viittomakielen tulkki ja Viparon Lounais-Suomen alue-esimies Mari Lahti painottaa, ettei Viparossa tietenkään aina ole auvoista. Joka työpaikalla on hyvät ja huonot puolensa ja haasteensa. Meillä koetetaan kuitenkin löytää pulmatilanteisiin ratkaisut keskustelemalla avoimesti, Lahti sanoo. Lahti on tehnyt ylemmän ammattikorkeakoulututkintonsa opinnäytetyön alaistaidoista ja niiden kehittämisestä Viparossa. Työn nimi on kuvaava: tee toisille niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän. Viisaat vinkit. Lahti tutki opinnäytetyössään muun muassa sitä, mitä viparolaiset voivat omasta mielestään tehdä tullakseen johdetuiksi hyvin. Työn tuloksia hyödynnetään myös konkreettisesti erilaisissa kehityshankkeissa. Ei ole hullumpi neuvo kenellekään miettiä välillä, mikä on oma osuus asioiden kulkuun. Miten hyvä henki sitten luodaan työyhteisöön? Lahden mielestä tärkeintä on joustavuus puolin ja toisin. Keski-Levijoki painottaa, että työntekijät ovat hyvinvoivia, kun kokevat voivansa vaikuttaa työhönsä. Esimiehen pitää olla lähellä työntekijöitä. Vaikka olisi kuinka kiire, niin kyllä kahdeksan tunnin työpäivästä pitää pystyä edes muutama minuutti irrottamaan pariin sanaan alaisten kanssa. On tärkeä kysellä kuulumisia kasvotusten. Tätä koetan itse noudattaa, kun työntekijämme käyvät toimistolla, Markus Aro sanoo. aleksi poutanen Kela kilpailuttaa hintaa > Viittomakielisten tulkkauspalvelujen järjestämisvelvollisuus siirtyi kunnilta Kelalle vuonna Kela ostaa puolestaan palvelut tulkkausyrityksiltä, osuuskunnilta ja yksityisiltä ammatinharjoittajilta. Tarjouskilpailussa menestymisen perusteella tulkkauspalvelujen tuottajat laitetaan järjestykseen, jonka mukaisesti niille tarjotaan tulkkauskeikkoja. On harmillista, kun toistuvatkin tulkkauskeikat jaetaan eri yrityksiin ja tilanteet ja ihmiset vaihtuvat koko ajan. Tällöin tulkin on hankala luoda pysyviä asiakas- yrittäjän arjessa suhteita. Tulkki ja tulkattava kehittävät yhdessä esimerkiksi harvinaisille sanoille omia viittomia, sanoo Viparon Lounais-Suomen alue-esimies Mari Lahti. Uuden kilpailutuskauden vuosille olisi tarkoitus käynnistyä ensi vuoden alusta. Kela on kuitenkin keskeyttänyt hankinnan toistaiseksi, sillä tarjouspyynnön yksityiskohdat eivät olleet yksiselitteisiä. Vielä tämän vuoden meneillään olevan kilpailutuskauden tarjouspyynnössä tulkkien koulutuksesta ja kokemuk-