Jyväskylän maalaiskunnan liikenneturvallisuussuunnitelma

Transkriptio

1 Jyväskylän maalaiskunnan liikenneturvallisuussuunnitelma

2

3 Jyväskylän maalaiskunnan liikenneturvallisuussuunnitelma Tiehallinto Jyväskylä 2008

4 Kannen kuva: Lauri Koponen TIEH v-08 Kopijyvä Oy Kuopio 2008 Julkaisua saatavana: Faksi Puhelinvaihde Pohjakartat Genimap Oy, Lupa L4356 TIEHALLINTO Keski-Suomen tiepiiri Cygnaeuksenkatu 1 PL JYVÄSKYLÄ Puhelinvaihde

5 Jyväskylän maalaiskunnan liikenneturvallisuussuunnitelma. Jyväskylä Tiehallinto, Keski-Suomen tiepiiri, 81 s. + liitt. 37 s. TIEH v-08 TIIVISTELMÄ Jyväskylän maalaiskunnan liikenneturvallisuussuunnitelma koostuu liikenneympäristön parantamissuunnitelmasta sekä liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelmasta. Liikenneympäristön parantamissuunnitelman tavoitteena oli selvittää liikenneturvallisuuden ongelmakohteet Jyväskylän maalaiskunnan alueella, suunnitella parantamistoimenpiteet ja laatia toimenpiteiden toteuttamisohjelma. Liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelman tavoitteena oli suunnitella kunnan liikenneturvallisuustyötä sekä lisätä kunnan henkilökunnan ja päätöksentekijöiden liikenneturvallisuustietämystä. Jyväskylän maalaiskunnan alueen liikenneturvallisuusongelmien kartoittamiseksi toteutettiin keväällä 2007 liikenneturvallisuuskysely kuntalaisille. Lisäksi tehtiin sidosryhmähaastatteluja. Jyväskylän maalaiskunnan maanteillä ja kaduilla tapahtuneet onnettomuudet analysoitiin vuosilta Tiepiiriin ja Jyväskylän maalaiskunnalle tulleet liikenneturvallisuutta koskevat aloitteet ja palautteet käytiin läpi. Jyväskylän maalaiskunnan alueen maanteillä ja kaduilla tapahtui vuosina yhteensä 931 onnettomuutta eli keskimäärin noin 186 onnettomuutta/vuosi. Näistä johti henkilövahinkoon samalla ajanjaksolla 161 onnettomuutta eli keskimäärin noin 32 onnettomuutta/vuosi. Onnettomuudet painottuivat erityisesti valtatielle 4. Valtaosa liikenneturvallisuuskyselyn vastaajista piti liikenneturvallisuustilannetta Jyväskylän maalaiskunnassa tyydyttävänä. Runsas puolet vastaajista koki liikenneturvallisuuden pysyneen ennallaan viimeisen kolmen vuoden aikana. Suurimmiksi liikenneturvallisuusongelmiksi Jyväskylän maalaiskunnassa koettiin ylinopeudet, kevyen liikenteen väylien heikko kunto, puute tai sijainti, autoilijoiden piittaamattomuus liikennesäännöistä ja kevyestä liikenteestä sekä teiden ja katujen heikko kunto. Ongelmallisimpia kohteita olivat kyselyn mukaan valtatien 4 Vaajakosken kiertoliittymä, yhdystie 6300 (Tikkakoskentie) Tikkakoskella, seututie 630 (Kuikantie, Puuppolantie) Tikkakoskella ja Puuppolassa sekä yhdystien (Palokanorsi) ja yhdystien (Matinmäentie/Ritopohjantie) liittymä Palokassa. Jyväskylän maalaiskuntaan määritettiin työn aikana liikenneturvallisuustavoitteet. Tavoitteiksi asetettiin liikenneturvallisuustyöryhmän toiminnan aloittaminen, ylinopeuksien hillitseminen, taajamien liikkumisympäristöjen turvallisuuden parantaminen, koulureittien ja koulukuljetusten turvallisuuden parantaminen, turvavälineiden käytön edistäminen, kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien tukeminen sekä yritysten, järjestöjen ja yhteisöjen kannustaminen mukaan liikenneturvallisuustyöhön. Toimenpiteet suunniteltiin vastaamaan asetettuja tavoitteita. Toimenpiteiden suunnittelussa keskityttiin onnettomuuksien, kyselyjen ja haastattelujen perusteella ongelmallisimpiin taajamakohteisiin, kuten liittymiin. Lisäksi huomiota kiinnitettiin erityisesti koulujen ympäristöjen turvallisuuteen.

6 Liikenneympäristön parantamiseksi tehtiin esitykset yhteensä 140 toimenpiteestä. Esitykset sisältävät sekä rakenteellisia että liikenteen ohjauksen toimenpiteitä. Rakenteellisina toimenpiteinä esitettiin mm. liittymien parantamista, tie- ja katujärjestelyiden parantamista, kevyen liikenteen väylien rakentamista, hidastetöyssyjen rakentamista, liittymänäkemien raivauksia ja tievalaistuksen rakentamista. Liikenteen ohjauksen toimenpiteinä esitettiin mm. nopeusrajoitusten muutoksia ja ajoratamerkintöjä. Lisäksi esitettiin kunnossapitoon, valvontaan, esteettömyyteen ja joukkoliikenteeseen liittyviä toimenpiteitä. Liikenneturvallisuustyön organisointia varten Jyväskylän maalaiskuntaan perustettiin liikenneturvallisuustyöryhmä, joka kokoontui työn aikana kolme kertaa ideoimaan ja suunnittelemaan kuntien hallintokuntien toimintasuunnitelmia. Jyväskylän maalaiskunnan hallintokuntien omat toimenpiteet lähivuosien liikenneturvallisuustyössä suunniteltiin kirjaamalla toimenpidetaulukoihin kunkin hallintokunnan kohderyhmät, niille suunnitellut toimenpiteet, vastuuhenkilöt tai tahot sekä toteuttamisajankohdat. Toteuttamisohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden kustannusarvio on yhteensä noin 11,4 milj.. Näistä yksin Keski-Suomen tiepiirin vastuulla olevien toimenpiteiden kustannukset ovat yhteensä noin 8,7 milj. (noin 76 % kokonaiskustannuksista), yksin Jyväskylän maalaiskunnan vastuulla olevien toimenpiteiden yhteensä noin (noin 4 %) sekä tiepiirin ja Jyväskylän maalaiskunnan yhteisellä vastuulla olevien toimenpiteiden kustannukset yhteensä noin 2,3 milj. (noin 20 %). Maanteille esitettyjen toimenpiteiden arvioitiin vähentävän noin 3 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta vuodessa. Onnettomuuskustannusten yhteiskuntataloudellisiksi säästöiksi arvioitiin noin 1,4 milj. vuodessa. Tämän lisäksi katuverkolle tehtävistä toimenpiteistä saadaan kustannussäästöjä. Liikenneturvallisuussuunnitelman toteuttamisella on paljon välittömiä ja välillisiä vaikutuksia, joille tulee antaa riittävä painoarvo toimenpiteitä toteutettaessa. Liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelman vaikutukset realisoituvat pitkällä aikajänteellä liikenneasenteiden muutoksena ja edelleen onnettomuusvähenemänä, onnettomuusriskin pienenemisenä sekä kunnalle kohdistuvien kustannusten vähenemisenä. Liikenneturvallisuuden parantaminen lisää myös kuntalaisten viihtyvyyttä sekä liikenne- että asuinympäristössään. Liikenneturvallisuuden korostaminen kunnan toiminnassa sekä päättäjien vahva sitoutuminen liikenneturvallisuussuunnitelman toteuttamiseen lisäävät arvostusta ja kunnan imagoa asukkaiden keskuudessa. Kokonaisvaltainen, järjestelmällinen liikenneturvallisuustyö voi toimia tehokkaasti vain, mikäli kunnassa on työn lähtökohtana yhteinen tahtotila liikenneturvallisuustyön kehittämisestä. Tämän vuoksi erityisen tärkeää on päättäjien sitoutuminen suunnitelman toteuttamiseen ja toteutumisen seurantaan. Liikenneturvallisuussuunnitelman toteutumista koskeva seurantakokous järjestetään kerran vuodessa. Kokoukseen kutsutaan kunnan edustajien lisäksi Tiehallinnon, Liikenneturvan ja poliisin edustajat.

7 ALKUSANAT Liikenneturvallisuussuunnitelma laadittiin Jyväskylän maalaiskunnan ja Tiehallinnon Keski-Suomen tiepiirin yhteistyönä. Suunnitelma sisältää liikenneympäristön parantamissuunnitelman sekä liikenneturvallisuustyön organisointi- ja kehittämissuunnitelman. Suunnitelman ohjausryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: Pasi Pirtala Sari Virkamäki Sauli Hakkarainen Leena Lyytinen Juha Kettunen Kaija Rissanen Tanja Räty Harri Rönnholm Tapio Soini Heikki Stenvall Hannamaija Väkiparta Rauni Malinen Leena Piippa Erkki Savolainen Tiehallinto, Keski-Suomen tiepiiri Tiehallinto, Keski-Suomen tiepiiri Jyväskylän maalaiskunta Jyväskylän maalaiskunta Jyväskylän maalaiskunta Jyväskylän maalaiskunta Jyväskylän maalaiskunta Jyväskylän maalaiskunta Jyväskylän maalaiskunta Jyväskylän maalaiskunta Jyväskylän maalaiskunta Länsi-Suomen lääninhallitus Liikenneturva Poliisi Suunnitelman laatimisesta vastasi Keski-Suomen tiepiirin ja Jyväskylän maalaiskunnan toimeksiannosta Sito-Kuopio Oy, jossa työhön osallistuivat projektipäällikkö DI Petri Launonen, DI Noora Airaksinen, ins.amk Lauri Koponen, ins.amk Laura Pöllänen sekä DI Marko Tikkanen. Jyväskylässä tammikuussa 2008 Tiehallinto Keski-Suomen tiepiiri

8

9 Jyväskylän maalaiskunnan liikenneturvallisuussuunnitelma SISÄLTÖ 7 SISÄLTÖ SISÄLTÖ 7 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue ja maankäyttö Elinkeinorakenne ja työssäkäynti Kaavoitus Nykyinen tie- ja katuverkko sekä liikenne Tie ja katuverkko Liikennemäärät Tievalaistus Kevyen liikenteen väylät Nopeusrajoitukset Raskaan liikenteen toimintaympäristö Aikaisemmat suunnitelmat 17 2 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Liikenneonnettomuudet Maanteillä tapahtuneet onnettomuudet Kaduilla ja yksityisteillä tapahtuneet onnettomuudet Liikenneturvallisuuskyselyt Liikenneturvallisuustyö Koulujen liikenneturvallisuus Esteettömyys 38 3 LIIKENNETURVALLISUUSTAVOITTEET Valtakunnalliset ja läänin liikenneturvallisuustavoitteet Jyväskylän maalaiskunnan liikenneturvallisuustavoitteet 41 4 ONGELMAKOHTEET JA LIIKENNEYMPÄRISTÖN PARANTAMISTOIMENPITEET Suunnittelun lähtökohdat Taajamat Tikkakoski Palokka Vaajakoski Haja-asutusalue Kevyen liikenteen väylät ja valaistustoimenpiteet Kevyen liikenteen väylät ja alikulut Valaistustoimenpiteet Esteettömyys 65

10 8 Jyväskylän maalaiskunnan liikenneturvallisuussuunnitelma SISÄLTÖ 5 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN KEHITTÄMINEN Liikenneturvallisuustyöryhmä Ryhmän toimintamalli Toimintasuunnitelmat Teemat Yleishallinto Tekniset palvelut Sivistyspalvelut Opetuspalvelut Nuoriso- ja kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Maaseutupalvelut Yhteistyökumppanit Liikenneturvallisuustyön seuranta 75 6 TOTEUTTAMISOHJELMA JA VAIKUTUKSET Kustannukset ja kiireellisyys Toimenpiteiden vaikutukset 77 7 JATKOTOIMENPITEET Suunnitelman käsittely Jatkosuunnittelu Seuranta 78 LIITTEET 81

11 Jyväskylän maalaiskunnan liikenneturvallisuussuunnitelma SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 9 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualue ja maankäyttö Jyväskylän maalaiskunta sijaitsee Keski-Suomessa Jyväskylän kaupungin itä- ja pohjoispuolella. Pääteitä pitkin Jyväskylän maalaiskuntaan pääsee jokaisesta ilmansuunnasta. (Rautateitse Jyväskylän maalaiskuntaan pääsee neljästä eri suunnasta ja vesiteitse Päijänne-Keitele vesireittiä pitkin.) Jyväskylän lentokenttä sijaitsee Jyväskylän maalaiskunnassa Tikkakoskella. (Kuva 1) Jyväskylän maalaiskunnan pinta-ala on 534 km², josta vesistöä on 84 km² (n. 16 %). Jyväskylän maalaiskunnassa asui (vuonna 2007) noin henkilöä. Ennusteen mukaan asukasmäärä kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin 6000 henkilöllä. Suurin osa kuntalaisista asuu kolmessa suuressa taajamassa: Vaajakoskella, Palokassa ja Tikkakoskella. Vaajakoskella (ml. Jyskä) asukkaita oli vuonna 2006 noin 14400, Palokassa noin ja Tikkakoskella noin Maaseutualueilla asukkaita oli vuonna 2006 noin (Kuva 1) Jyväskylän suurimpien taajamien Vaajakosken, Palokan ja Tikkakosken lisäksi Jyväskylän maalaiskunnan muita asutustaajamia ovat Kuikka, Nyrölä, Puuppola, Kuohu, Vesanka, Jyskä, Haapaniemi, Oravasaari ja Leppälahti. Lähin kaupunki on Jyväskylä, joka on myös Jyväskylän maalaiskunnan rajanaapuri. Muita Jyväskylän maalaiskunnan naapurikuntia ovat Laukaa, Toivakka, Muurame, Korpilahti, Petäjävesi ja Uurainen. Jyväskylän maalaiskunnan Vaajakosken, Palokan ja Tikkakosken taajamien läpi kulkee valtatie 4, joka on seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävä pääväylä. Seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävät pääväylät valtatie 9 ja valtatie 18 kulkevat Jyväskylän maalaiskunnan läpi ja valtatie 18 Kuohun ja Vesangan läpi. Paikallisesti ja seudullisesti tärkeimpiä tieyhteyksiä ovat seututie 630 Palokasta Uuraisille, seututie 637 Jyväskylästä Leppävedelle, seututie 638 Vaajakoskelta Leppävedelle, yhdystie 6300 Tikkakoskella, yhdystie valtatieltä 4 valtatielle 18, yhdystie Palokassa, yhdystie Ukonniemestä Matinmäkeen, yhdystie Haapaniemeen, yhdystie Vaajakoskella ja Jyskässä sekä yhdystie Palokasta Saarenmaalle. Kunnassa on 20 perusopetusta antavaa koulua, joista 17 on alakouluja ja kolme yläkouluja. Alakouluissa oppilaita on noin 2920 ja yläkouluissa noin Lisäksi kunnassa on kolme lukiota, joissa opiskelijoita on noin 540. Koulujen oppilasmäärän ennakoidaan kasvavan vuosittain oppilaalla. Puolustusvoimien Ilmavoimien Ilmasotakoulu sijaitsee Tikkakoskella. 1.2 Elinkeinorakenne ja työssäkäynti Jyväskylän maalaiskunnan alueella on työpaikkoja noin Suurin osa työpaikoista on palvelualoilla: yhteiskunnallisissa palveluissa, kauppa-, majoitus- ja ravitsemustoiminnassa, rahoitus-, vakuutus- ym. toiminnassa sekä teollisuudessa. (Kuva 2)

12 10 Jyväskylän maalaiskunnan liikenneturvallisuussuunnitelma SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Jyväskylän maalaiskunnan alueen suurimpia yksityisiä työllistäjiä ovat Oy Panda Ab, Sampo Hydraulics Ltd ja Tikka Group Oy. Suurimpia julkisen sektorin työllistäjiä ovat Puolustusvoimat ja Jyväskylän maalaiskunta. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti, liikenteellinen asema ja suurimmat taajamat. Työpaikat päätoimialoittain Jyväskylän maalaiskunnassa Yhteiskunnalliset palvelut Teollisuus Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta Rahoitus- vakuutus-, ym. toim. Rakentaminen Kuljetus, varastointi ja tietoliik. Toimiala tuntematon Maa- ja metsätalous Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Kaivostoiminta ja louhinta Työpaikkojen lukumäärä Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 2005 Kuva 2. Jyväskylän maalaiskunnan elinkeinorakenne vuonna 2005.

13 Jyväskylän maalaiskunnan liikenneturvallisuussuunnitelma SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Kaavoitus Yleiskaavat Jyväskylän maalaiskunnan alueita koskevat voimassa olevat yleiskaavat ovat: - Vaajakosken osayleiskaava - Jääskelän osayleiskaava - Seppälänkankaan osayleiskaava - Karhuvuoren osayleiskaava - Palokan osayleiskaava - Puuppolan osayleiskaava - Tikkakosken osayleiskaava - Leppävesi-Päijänne rantaosayleiskaava - Ruokosaari-Kanavuori-Kairahta osayleiskaava Vireillä olevia yleiskaavoja ovat: - Puuppolan-Lintukankaan osayleiskaava - Seppälänkankaan Palokärjen alueen osayleiskaava - Oravasaaren osayleiskaava - Ruokosaari-Kanavuori-Kairahta osayleiskaava - Ruoke-Vesanka-Kuohu osayleiskaava (kunnanvaltuusto hyväksynyt kaavan 2007, kaava ei ole lainvoimainen, kaavasta on tehty oikaisuvaatimus) Asemakaavat Jyväskylän maalaiskunnan alueilla on lukuisia voimassa ja vireillä olevia asemakaavoja. Voimassa ja vireillä olevat yleis- ja asemakaavat tulee ottaa suunnittelussa huomioon alueen liikennesuunnittelussa. 1.4 Nykyinen tie- ja katuverkko sekä liikenne Tie ja katuverkko Suunnittelualueella on maanteitä yhteensä noin 225 km, joista valtateitä on noin 57 km, seututeitä noin 21 km ja yhdysteitä noin 147 km. Maantieverkon lisäksi katu- ja yksityistieverkko muodostaa merkittävän osan kunnan liikenneväylästöstä. Kunnan hoidossa olevia katuja on noin 150 km, kevyen liikenteen väyliä noin 51 km ja jalkakäytäviä noin 20 km. Yksityistieverkon pituus on noin 449 km. Jyväskylän maalaiskunnan tieverkon kannalta tärkeimmät tiet ovat valtatiet 4, 9 ja 18. Valtatie 4 on merkittävin tieyhteys etelään Helsingin suuntaan ja pohjoiseen Oulun suuntaan. Valtatie 9 on tärkeä tieyhteys sekä Itä-Suomen että Tampereen suuntaan. Länsirannikon suuntaan kunnasta pääsee valtatietä 18. Vaajakosken taajamassa pääväylä on yhdystie (Vaajakoskentie). Tikkakosken taajamassa pääväylä on yhdystie 6300 (Tikkakoskentie) ja Palokan taajamassa yhdystie Ritopohjantie/Matinmäentie.

14 12 Jyväskylän maalaiskunnan liikenneturvallisuussuunnitelma SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Liikennemäärät Valtatiellä 4 liikennemäärä vaihtelee Jyväskylän maalaiskunnan alueella välillä ajon./vrk (raskaan liikenteen osuus 6-15 %). Suurimmillaan valtatie 4:n liikennemäärä on Vaajakoskella valtatien 9 liittymän ja Jyväskylän kaupungin rajan välillä ajon./vrk (raskaan liikenteen osuus 6-11 %) sekä Palokan ja Tikkakosken välillä ajon./vrk (raskaan liikenteen osuus 6-14 %). Valtatiellä 9 liikennemäärä on ajon./vrk (raskaan liikenteen osuus 10 %) ja valtatiellä 18 noin ajon./vrk (raskaan liikenteen osuus 6-9 %). Merkittävimmistä seututeistä tiellä 637 Jyväskylästä Leppävedelle liikennemäärä on noin 9100 ajon./vrk (raskaan liikenteen osuus 5 %), tiellä 638 Vaajakoskelta Leppävedelle noin ajon./vrk (raskaan liikenteen osuus 4-5 %) ja tiellä 630 Palokasta Uuraisille ajon./vrk (raskaan liikenteen osuus 2-3 %). Merkittävimmistä yhdysteistä liikennemäärä on - tiellä 6300 Tikkakoskella ajon./vrk (raskaan liikenteen osuus 2-3 %), - tiellä Ukonniemestä Matinmäkeen ajon./vrk (raskaan liikenteen osuus 2-4 %), - tiellä valtatieltä 4 valtatielle ajon./vrk (raskaan liikenteen osuus 3 %), Kuva 3. Jyväskylän maalaiskunnan keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät (ajoneuvoa/vrk).

15 Jyväskylän maalaiskunnan liikenneturvallisuussuunnitelma SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 13 - tiellä Vaajakoskella 6100 ajon./vrk (raskaan liikenteen osuus 5 %), tiellä Palokassa ajon./vrk (raskaan liikenteen osuus 2-3 %), - tiellä Haapaniemeen 3000 ajon./vrk (raskaan liikenteen osuus 2 %) ja - tiellä Palokasta Saarenmaalle ajon./vrk (raskaan liikenteen osuus 2 %). Jyväskylän maalaiskunnan merkittävimpien maanteiden liikennemäärät (KVL 2006) on esitetty kuvassa Tievalaistus Valtateistä ovat nykyisin valaistuja (Kuva 4) - vt 4 Jyväskylän maalaiskunnan eteläosassa välillä Oravasaari - Jyväskylän kaupungin raja, - vt 4 Jyväskylän maalaiskunnan pohjoisosassa välillä Jyväskylän kaupungin raja - Laukaan raja, - vt 9 välillä Laukaan kunnan raja - Leppälahti ja valtatien 4 liittymän kohdalla ja - vt 18 Vesangan kohdalla yhdystien liittymässä ja Kuohun kohdalla. Seututeistä valaistuja ovat (Kuva 4) - mt 630 välillä Palokka - Tanttila sekä Ranssi - Köntysmäentie, - mt 637 ja - mt 638 välillä Vaajakoski Kaunisharju. Yhdysteistä valaistuja ovat (Kuva 4): - mt 6181 valtatien 9 liittymän molemmin puolin - mt 6300 (Tikkakoskentie) - mt Halilan kohdalla - mt valtatien 18 liittymän kohdalla - mt (Vaajakoskentie) - mt (Haapaniementie) - mt Vaajakoskella - mt Välillä Kuohu - Kissamäki - mt välillä valtatie 18 - Saarijärvi ja Nyrölän kohdalla - mt Ruokkeella - mt (Ruokkeentie) - mt mt välillä Palokka - Reijunperä - mt välillä seututien 630 liittymä - Lintukangas - mt (Saarijärventie) - mt Puuppolan kohdalla - mt välillä Nyrölä - Koppeli - mt välillä Tikkakoski - varuskunta - mt (Lennostontie/Koulukatu) - mt (Tikantie) - mt välillä Puuppola - Salmela - mt mt välillä Heikkilä - Hiekkapohja - mt valtatien 4 liittymän kohdalla

16 14 Jyväskylän maalaiskunnan liikenneturvallisuussuunnitelma SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Kevyen liikenteen väylät Kevyen liikenteen väyliä on valtateillä 4 ja 18. Valtatien 4 varrella on kevyen liikenteen väylä Jyväskylän maalaiskunnan eteläosassa väleillä Oravasaari - Aijasaho ja Kotaniemi - Jyväskylän kaupungin raja sekä pohjoisosassa välillä Jyväskylän kaupungin raja - Palokka. Valtatien 18 varrella on lyhyet kevyen liikenteen väylät Kuohun ja Vesangan kohdilla. (Kuva 4) Seututeillä kevyen liikenteen väyliä on seututien 630 varrella Palokan kohdalla ja Puuppolassa välillä Myllylä - Tanttila sekä seututien 638 varrella välillä Vaajakoski - Kaunisharju. (Kuva 4) Yhdysteistä kevyen liikenteen väylä on seuraavilla yhdysteillä: (Kuva 4) - mt 6300 (Tikkakoskentie) välillä valtatie 4:n liittymä - Hakakatu - mt 6381 Hupelissa - mt (Vaajakoskentie) - mt (Haapaniementie) - mt Vaajakoskella - mt Vesangan kohdalla - mt välillä valtatie 4 - Haukkala - mt mt Palokan kohdalla - mt (Saarijärventie) - mt välillä Tikkakoskivaruskunta - mt (Lennostontie/Koulukatu) - mt välillä Puuppola - valtatien 4 liittymä - mt Katuverkolla kevyen liikenteen väyliä ja jalkakäytäviä on varsin kattavasti niin Palokan, Tikkakosken kuin Vaajakosken taajamissa.

17 Jyväskylän maalaiskunnan liikenneturvallisuussuunnitelma SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 15 Kuva 4. Jyväskylän maalaiskunnan alueen maanteiden nykyinen valaistus ja nykyiset kevyen liikenteen väylät Nopeusrajoitukset Valtatiellä 4 nopeusrajoitus on Jyväskylän maalaiskunnan eteläosassa 80 km/h välillä Toivakan kunnan raja - Kanavuori. Välillä Kanavuori - Vaajakosken sillat nopeusrajoitus on 60 km/h lukuun ottamatta Kanavuoren kiertoliittymän 50 km/h rajoitusta. Vaajakosken silloilla ja Vaajakosken kiertoliittymässä nopeusrajoitus on 50 km/h. Välillä Vaajakosken kiertoliittymä - Jyväskylän kaupungin raja nopeusrajoitus on lyhyellä matkalla ensin 80 km/h ja loppuosalla 100 km/h.(kuva 5) Jyväskylän maalaiskunnan pohjoisosassa valtatien 4 nopeusrajoitus on 100 km/h lukuun ottamatta Matinmäen kohdan 80 km/h rajoitusta sekä Tikka- Mannilan liittymän kohdalla olevaa 80 km/h ja 60 km/h rajoitusta. Valtatiellä 4 on muutoin vaihtuva nopeusrajoitus Kirristä pohjoiseen. (Kuva 5) Valtatiellä 9 nopeusrajoitus on 100 km/h lukuun ottamatta Leppälahden liittymän 80 km/h rajoitusta sekä ennen valtatien 4 liittymää olevaa 80 km/h ja 60 km/h rajoitusta. Valtatiellä 9 on muutoin vaihtuva nopeusrajoitus (80/100 km/h) Kanavuoresta itään päin. Valtatiellä 18 nopeusrajoitus on välillä Jyväskylän kaupungin raja - Mustajärvi sekä Kuohun kohdalla 80 km/h, muulla osalla 100 km/h. (kuva 5)

18 16 Jyväskylän maalaiskunnan liikenneturvallisuussuunnitelma SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Seututeillä nopeusrajoitus on taajamissa 50 km/h ja taajamien ulkopuolella km/h. Yhdysteillä nopeusrajoitus on taajamissa 40 km/h tai 50 km/h ja taajamien ulkopuolella km/h. (Kuva 5) Katuverkolla nopeusrajoitus on pääosin 40 km/h. Kuva 5. Jyväskylän maalaiskunnan alueen maanteiden nopeusrajoitukset. 1.5 Raskaan liikenteen toimintaympäristö Jyväskylän seutukunnan asema Suomen tavarakuljetus- ja jakelujärjestelmässä on viime vuosina kasvanut huomattavasti ja tämä kehitys tulee jatkumaan. Jyväskylän seudulle on sijoittunut esimerkiksi päivittäistavarakaupan jakelukeskuksia johtuen seudun hyvän oman kuluttajapohjan lisäksi alueen hyvästä logistisesta sijainnista sopivalla etäisyydellä pääkaupunkiseudulla sijaitsevista päivittäistavarakaupan keskusvarastoista. Tiekuljetusten ajoaikalainsäädännön muutokset ja valvonnan lisääntyminen vahvistavat entisestään myös Jyväskylän seudun roolia Suomen tavarajakelujärjestelmässä. Lisäksi Jyväskylän seutu sijaitsee noin 300 km etäisyydellä kaikista Suomen vientisatamista, joten alueella on mahdollisuuksia kehittyä myös merkittäväksi erikoislogistiikan keskukseksi. Siten raskaan liikenteen vaikutus- ja kehitysnäkymät tulee ottaa huomioon myös liikenneturvallisuustoimenpiteitä suunniteltaessa riippumatta siitä, minkä kunnan alueelle edellä

19 Jyväskylän maalaiskunnan liikenneturvallisuussuunnitelma SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 17 mainitut logistiset toiminnot sijoittuvat, koska ne tuottavat raskasta liikennettä koko seutukunnan alueelle. Jyväskylän maalaiskunnan, Jyväskylän ja Laukaan alueelle on suunnitteilla logistiikkakeskusalue. Kyse on Laukaantien varrella sijaitsevasta Seppälänkankaan, Palokankaan, Palokärjen ja Tiituspohjan alueesta. Vaikka hankkeen toteutusaikataulu ei vielä tarkasti olekaan tiedossa, on hanke syytä ottaa huomioon, koska alueelle on jo sijoittunut logistiikka-alan yrityksiä ja siten alueen raskaan liikenteen määrän kehityksellä ja suuntautumisella tieverkolla on vaikutuksia myös liikenneturvallisuustarkastelun näkökulmasta. Jyväskylän maalaiskunnan alueelle on valmistunut mm. Transpointin terminaali, joka otettiin käyttöön heinäkuussa Kyse on Transpointin kuljetusjärjestelmässä keskeisestä ja siten erittäin merkittävästä logistisesta pisteestä valtakunnallisessa kuljetusjärjestelmässä, joka tuottaa alueelle paljon raskasta liikennettä. Esimerkiksi Transpointin terminaaliin ja sieltä pois liikennöi nykyisessä tilanteessa noin 200 ajoneuvoa vuorokaudessa eli kyse on kohtuullisen suuresta raskaan liikenteen kuljetusvirrasta. Uuden terminaalin myötä kuljetusvirrat tulevat todennäköisesti kasvamaan johtuen Jyväskylän seudun keskeisestä asemasta Suomen tavarakuljetusjärjestelmässä. Logistiikkakeskusalueen alustavissa selvityksissä on tullut esille tieinfrastruktuurin kehitystarpeita raskaan liikenteen näkökulmasta, joilla on liikenteen sujuvuuden lisäksi myös liikenneturvallisuusvaikutuksia. 1.6 Aikaisemmat suunnitelmat Tähän lukuun on koottu Jyväskylän maalaiskunnan alueen hankkeiden aikaisemmin tehtyjä suunnitelmia tai hankkeita, joiden suunnittelu on käynnissä tai jotka ovat juuri toteutettu. Lisäksi Jyväskylän maalaiskunnan alueelle on tehty lukuisia esisuunnitelmia, joita ei ole tässä lueteltu. Jyväskylän maalaiskunnan edellinen liikenneturvallisuussuunnitelma on valmistunut vuonna Suunnitelma koostuu kahdesta osasta, liikenneympäristön parantamiseen tähtäävästä teknisestä osasta sekä koulutusja tiedotusosasta. Suurin osa suunnitelman toimenpiteistä on toteutettu. Vt 4 Lusi - Vaajakoski. Välille Toivakka - Vaajakoski rakennetaan 21 km uutta valtatietä, jossa on ohituskaistoja, eritasoliittymiä, useita siltoja, alikulkuja, melunsuojausta, sekä hirviaita- ja yksityistiejärjestelyjä. Lusi - Vaajakoski-tieosuuden parantaminen on aloitettu vuonna Vt 4, Kirri - Tikkakoski - Vehniä. Jyväskylä - Tikkakoski -väli on tavoitetilassa koko osuudeltaan nelikaistainen väylä. Tästä väli Jyväskylä - Kirri on moottoritie ja Kirri - Tikkakoski -väli kapea nelikaistainen ja keskikaiteellinen tie. St 637 Kuormaajantien kiertoliittymä sekä jk+pp - väylä välille Yritystie - Tiituspohjan eritasoliittymä. Laadittu tiesuunnitelma sisältää Kuormaajantien kiertoliittymän sekä kevyenliikenteen järjestelyt / väylän välille Yritystie - Tiituspohjan eritasoliittymä. Toimenpiteistä kiertoliittymä on rakennettu vuonna Tiealuetta on esitetty laajennettavaksi myöhemmin toteutettavan Laukaantien alikulkukäytävän tilantarve huomioonottaen.

20 18 Jyväskylän maalaiskunnan liikenneturvallisuussuunnitelma SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Yhdystie Suojateiden turvallisuuden parantaminen Ruusalantien liittymän kohdalla ("Oluttuvan kohta"). Suunnitelma tyynyhidasteista on valmistunut. Toteutusajankohta avoinna. Vt 4 Vaajakosken kiertoliittymä. Suunnitelma kiertoliittymän yksikaistaistamisesta on valmistunut. Toteutus tilapäisin järjestelyin vuonna Yhdystie Ritopohjantie. Suunnitelmassa selvitetään soveltuvia hidasteratkaisuja sekä kulkuyhteyden järjestämisestä Ritopohjantien ja Palokan Orren liittymässä sijaitsevalla linja-autopysäkille. Yhdystie 6300 välillä Tikkakoski - Kuikka. Kevyen liikenteen väylästä on laadittu tiesuunnitelma. Seututie 638. Kaunisharjuntien liittymä Vaajakoskella, suunnitteilla suojatiesaareke.

21 Jyväskylän maalaiskunnan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 19 2 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 2.1 Liikenneonnettomuudet Onnettomuustarkastelu perustui poliisin tietoon tulleisiin onnettomuuksiin. Tehtyjen tutkimusten perusteella on tiedossa, että poliisin tietoon tulee vain osa kaikista liikenneonnettomuuksista. Henkilövahinkoon johtaneet moottoriajoneuvo-onnettomuudet ovat kuitenkin melko kattavasti tiedossa. Kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet ja yli puolet loukkaantumiseen johtavista onnettomuuksista tulee poliisin tietoon, mutta pienistä omaisuusvahinkoihin johtaneista onnettomuuksista vain hyvin pieni osa tulee tilastoihin. Onnettomuustarkastelu käsitti tapahtuneet onnettomuudet maanteillä, kaduilla ja yksityisteillä vuosina Onnettomuusaineisto saatiin Tiehallinnon onnettomuusrekisteristä. Lähtöaineistossa oli maanteillä sattuneita onnettomuuksia yhteensä 675 kpl ja kaduilla tapahtuneita onnettomuuksia yhteensä 256 kpl. Onnettomuustarkastelussa oletettiin, että alkoholi vaikuttaa onnettomuuksiin liikenneympäristöä enemmän. Tähän oletukseen perustuen onnettomuudet, joissa osatekijänä oli kuljettajan juopumus, poistettiin, jotta saatiin liikenneympäristön vaikutus onnettomuuksiin paremmin selville. Maanteillä tapahtui yhteensä 69 onnettomuutta, joissa alkoholi oli osatekijänä. Kaduilla ja yksityisteillä vastaavia onnettomuuksia tapahtui 23 kpl. Myös Vaajakosken kiertoliittymässä tapahtuneet onnettomuudet (yhteensä 42 onnettomuutta, jotka kaikki olivat omaisuusvahinkoon johtaneita onnettomuuksia) poistettiin aineistosta, koska liittymän suunnittelu ja parantaminen tehdään omana prosessina. Vaajakosken kiertoliittymässä tapahtuneita onnettomuuksia ei ole esitetty taulukoissa eikä kuvissa Maanteillä tapahtuneet onnettomuudet Vuosina Jyväskylän maalaiskunnassa tapahtui yhteensä 606 poliisin tietoon tullutta onnettomuutta. Määrästä on poistettu edellä mainitun mukaisesti onnettomuudet, joissa ajoneuvon kuljettaja oli alkoholin vaikutuksen alaisena (69 kpl). Kuvassa 6 on esitetty henkilö- ja omaisuusvahinkoon johtaneet onnettomuudet vuosittain. Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä on pysynyt melko tasaisena. Poliisin tietoon tulleiden omaisuusvahinkojen määrä on kasvanut vuodesta 2005 lähtien selvästi (Kuva 6). Onnettomuuksien tilastointikäytäntö muuttui vuonna 2005, joka lisäsi erityisesti tilastoihin kirjattujen omaisuusvahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrää verrattuna aikaisempiin vuosiin. Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien (yhteensä 136 kpl) osuus kaikista onnettomuuksista oli noin 22 % (Kuva 7). Loput olivat omaisuusvahinkoon johtaneita onnettomuuksia. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtui tarkastelujaksolla yhteensä viisi, joissa kuoli yhteensä kahdeksan henkeä. Vuonna 2002 tapahtui kolme kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa kuoli yhteensä neljä henkeä vuonna kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa kuoli yksi ihminen. Vuonna 2005 tapahtuneessa onnettomuudessa kuoli kolme ihmistä. Loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia tapahtui yhteensä 131, joissa loukkaantui yhteensä 200 henkeä.

22 20 Jyväskylän maalaiskunnan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Lukumäärä Omaisuusvahinkoon johtaneet onnettomuudet Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet Kuva 6. Jyväskylän maalaiskunnassa maanteillä vuosina tapahtuneet onnettomuudet. Kuva 7. Jyväskylän maalaiskunnan maanteillä vuosina tapahtuneet henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet.

23 Jyväskylän maalaiskunnan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 21 Taulukossa 1 on esitetty onnettomuuksien jakautuminen teiden toiminnallisen luokan mukaan. Jyväskylän maalaiskunnan alueella ei ole kantateitä. Suurin osa onnettomuuksista tapahtui valtateillä. Onnettomuusmäärät jakautuivat prosentuaalisesti siten, että valtateillä tapahtui 57 %, seututeillä 11 % ja yhdysteillä 32 % kaikista onnettomuuksista. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtui valtateillä yhteensä kolme ja yhdysteillä kaksi. Taulukko 1. Jyväskylän maalaiskunnassa vuosina tapahtuneet onnettomuudet teiden toiminnallisen luokan mukaan jaoteltuina. Toiminnallinen luokka Omaisuusvahinkoon johtaneet onnettomuudet Loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet Kuolemaan johtaneet onnettomuudet Yhteensä Valtatiet Seututiet Yhdystiet Yhteensä Kuvassa 8 ja taulukossa 2 on Jyväskylän maalaiskunnassa maanteillä vuosina tapahtuneet onnettomuudet onnettomuusluokittain esitettynä. Selvästi suurin osa tapahtuneista onnettomuuksista oli yksittäisonnettomuuksia. Niitä oli yhteensä 152 kpl, mikä oli noin 25 % kaikista onnettomuuksista. Seuraavaksi yleisimmät onnettomuudet olivat hirvi- (69 kpl), kääntymis- (67 kpl), ja peräänajo- (61 kpl) ja ohitusonnettomuudet (60 kpl). Yksittäisonnettomuuksissa kuoli yksi ja kohtaamisonnettomuuksissa seitsemän ihmistä. Henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia tapahtui prosentuaalisesti eniten jalankulkija-, polkupyörä- ja mopedionnettomuuksissa Omaisuusvahinkoon johtaneet onnettomuudet Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet 20 0 Muu eläinonnettomuus Mopedionnettomuus Peuraonnettomuus Jalankulkijaonnettomuus Polkupyöräonnettomuus Muu onnettomuus Kohtaamisonnettomuus Risteämisonnettomuus Ohitusonnettomuus Peräänajo-onnettomuus Hirvionnettomuus Kääntymisonnettomuus Yksittäisonnettomuus Kuva 8. Jyväskylän maalaiskunnassa maanteillä vuosina tapahtuneet onnettomuudet onnettomuusluokittain. Vuosina maanteillä tapahtuneista hirvi- ja peuraonnettomuuksista selvästi suurin osa tapahtui vilkasliikenteisillä teillä. Eniten hirvionnettomuuksia tapahtui valtatiellä 18, valtatiellä 4 Jyväskylän pohjoispuolella ja seututiellä 637. Hirvi- ja peuraonnettomuuksien sekä nykyisten hirvivaroalueiden sijainnit on esitetty kuvassa 9.

24 22 Jyväskylän maalaiskunnan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Taulukko 2. Jyväskylän maalaiskunnassa maanteillä vuosina tapahtuneet onnettomuudet onnettomuusluokittain ja vakavuusasteittain. Onnettomuusluokka Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien osuus (%) Kuolleet Kaikki onnettomuudet Omaisuusvahinkoon johtaneet onnettomuudet Yksittäisonnettomuus Hirvionnettomuus Kääntymisonnettomuus Peräänajo-onnettomuus Ohitusonnettomuus Risteämisonnettomuus Kohtaamisonnettomuus Muu onnettomuus Polkupyöräonnettomuus Jalankulkijaonnettomuus Peuraonnettomuus Muu eläinonnettomuus Mopedionnettomuus Yhteensä Kuva 9. Jyväskylän maalaiskunnan maanteillä vuosina tapahtuneet hirvi- ja peuraonnettomuudet sekä nykyiset hirvivaroalueet.

25 Jyväskylän maalaiskunnan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 23 Onnettomuuksien suuren määrän vuoksi onnettomuuksia tarkasteltiin kasautumapisteittäin. Jokaiselle kasautumapisteelle laskettiin vertailuluku, jotta kasautumapisteitä voitaisiin verrata keskenään. Vertailuluku on pisteessä tapahtuneiden onnettomuuksien lukumäärä painottaen henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia kertoimella 5 ja omaisuusvahinkoon johtaneita onnettomuuksia kertoimella 1. Painotuksen avulla korostettiin henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien painoarvoa omaisuusvahinkoon johtaneisiin onnettomuuksiin nähden. Kasautumapisteet on esitetty kuvassa 10 ja taulukossa 3. Kuvan ja taulukon onnettomuuksissa ei ole mukana Vaajakosken kiertoliittymässä tapahtuneita onnettomuuksia. Kuva 10. Maanteillä tapahtuneiden onnettomuuksien kasautumapisteet ja pisteille lasketut riskiluvut. (Numero viittaa taulukkoon 3. Vaajakosken kiertoliittymä ei ole mukana.)

26 24 Jyväskylän maalaiskunnan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Taulukko 3. Maanteillä tapahtuneiden onnettomuuksien kasautumapisteet ja pisteille lasketut riskiluvut. (Nro-sarakkeen numero viittaa kuvaan 10. Vaajakosken kiertoliittymä ei ole mukana.) Nro Tie Liittyvä tie / muu kohde Kaikki onnettomuudet (kpl) 1 Palokanorsi Saarijärventie (16689), (16685) 26502, 26503, katu, yksit Humalamäentie (16681), yksityistieliittymä Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet (kpl) Riskiluku Vaajakoski (tieosa 232) Leppälahti, yksityistien ja levähdysalueen liittymä Puuppolantie (630), Mannila, ramppi Vaajakoskentie (16630) Valmetintie Vaajakoski, ramppi Palokka, ramppi (26503) Tikkakoskentie (6300), Kuukanpääntie (16719) Matinmäentie (16711) Ritopohjantie (16711) Norolantie Lintukangas Salmelantie (16709) Puuppolantie (630) Autiokangas Puuppolantie (630) Ränssi Tiituspohja (tieosa 2) Laajaranta, yksityistien liittymä Tieosa Matinmäki, levähdysalueen liittymä Tervajärventie (yksityistie) Kuohu, levähdysalueen liittymä Tölskä (tieosa 1) Tölskä (tieosa 1) Vaajakoskentie (16630) Jyskä, yksityistieliittymä Kairalahti,yksityistieliittymä Kanavuori, yksityistieliittymä Kettulanmäki, (tieosa 48) Tikkakoskentie (6300) Väinönkatu Vaajakoskentie Jyskä, kevyen liikenteen (16630) väylä, yksit., katu Vaajakoskentie (16630) Sulunperäntie Ruokkeentie (16685) Kylmäoja Palokanorsi (16685) Palokanorsi (Tieosa 303) levähdysalueen liittymä Tikkakoski Puuppolantie (630) Tanttila, yksityistieliittymä Vaajakoskentie (16630) Järveläntie Vaajakoskentie (16630) Seurakuntatalon mutka Vaajakoskentie (16630) Vesmannintie Ruokkeentie (16685) Länsi-Palokka Ritopohjantie (16711) Olavintie, yksityistieliittymä

27 Jyväskylän maalaiskunnan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 25 Suurin osa, noin 45 % kaikista maantieonnettomuuksista tapahtui tienpinnan ollessa paljas ja kuiva (Kuva 11 ja Taulukko 4). Henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista lähes puolet tapahtui paljaalla ja kuivalla tiellä. Jäisellä tienpinnalla tapahtui 22 % ja paljaalla, märällä pinnalla 19 % kaikista onnettomuuksista. lkm Ajourat paljaat Sohjoinen Paljas, märkä Paljas, kuiva Luminen Jäinen Omaisuusvahinkoon johtaneet onnettomuudet Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet Kuva 11. Tienpinnan keliolot maanteillä vuosina tapahtuneissa onnettomuuksissa. Taulukko 4. Tienpinnan keliolot maanteillä vuosina tapahtuneissa onnettomuuksissa. Tien pinta Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet Omaisuusvahinkoon johtaneet onnettomuudet Paljas, kuiva Jäinen Paljas, märkä Luminen 9 41 Ajourat paljaat 4 15 Sohjoinen 1 13 Yhteensä

28 26 Jyväskylän maalaiskunnan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Kaduilla ja yksityisteillä tapahtuneet onnettomuudet Kaduilla ja yksityisteillä tapahtui vuosina yhteensä 233 onnettomuutta (Kuva 12). Määrästä poistettiin onnettomuudet, joissa kuljettaja oli alkoholin vaikutuksen alaisena (23 kpl). Eniten onnettomuuksia (76 kpl) tapahtui vuonna 2005, jolloin niiden määrä oli noin kaksinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien osuus kaikista onnettomuuksista vaihteli vuosittain välillä 4-12 %. Yhteensä henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtui välisenä aikana 25 kpl, mikä oli noin 11 % kaikista onnettomuuksista. Tarkastelujaksolla tapahtui yksi kuolemaan johtanut onnettomuus vuonna 2004, jossa kuoli yksi henkilö Lukumäärä Omaisuusvahinkoon johtaneet onnettomuudet Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet Kuva 12. Jyväskylän maalaiskunnassa kaduilla ja yksityisteillä vuosina tapahtuneet onnettomuudet. Kuvassa 13 ja taulukossa 5 on esitettyinä kaduilla ja yksityisteillä tapahtuneiden onnettomuuksien tyypit vuosina Eniten tapahtui yksittäisonnettomuuksia, joiden osuus kaikista onnettomuuksista oli lähes 38 %. Seuraavaksi eniten tapahtui risteämis- ja kohtaamisonnettomuuksia. Vuonna 2004 tapahtuneen yhden ihmisen hengen vaatineen onnettomuuden onnettomuusluokka ei ollut selvillä. Tarkasteluajanjaksolla ei kaduilla ja yksityisteillä tapahtunut poliisin tietoon tulleita ohitus- ja eläinonnettomuuksia.

29 Jyväskylän maalaiskunnan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Omaisuusvahinkoon johtaneet onnettomuudet Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet 10 0 Muu onnettomuus Eläinonnettomuus Jalankulkijaonnettomuus Polkupyörä- tai mopedionnettomuus Peräänajo-onnettomuus Kohtaamisonnettomuus Risteämisonnettomuus Ohitusonnettomuus Kääntymisonnettomuus Yksittäisonnettomuus Kuva 13. Jyväskylän maalaiskunnassa kaduilla ja yksityisteillä vuosina tapahtuneet onnettomuudet onnettomuusluokittain. Taulukko 5. Jyväskylän maalaiskunnassa kaduilla ja yksityisteillä vuosina tapahtuneet onnettomuudet onnettomuusluokittain ja vakavuusasteittain. Onnettomuusluokka Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien osuus (%) Kuolleet Kaikki onnettomuudet Omaisuusvahinkoon johtaneet onnettomuudet Yksittäisonnettomuus Risteämisonnettomuus Kohtaamisonnettomuus Kääntymisonnettomuus Peräänajo-onnettomuus Muu onnettomuus Jalankulkijaonnettomuus Polkupyörä tai mopedionnettomuus Eläinonnettomuus Ohitusonnettomuus Yhteensä Valtaosa, 90 kpl eli noin 39 % kaduilla ja yksityisteillä tapahtuneista onnettomuuksista tapahtui tienpinnan ollessa paljas ja kuiva. Jäisellä (44 kpl) ja lumisella (42 kpl) pinnalla tapahtui lähes yhtä paljon onnettomuuksia. Kahdenkymmenenviiden omaisuusvahinkoon johtaneen onnettomuuden keliolosuhteista ei ollut tietoja. (Kuva 14)

30 28 Jyväskylän maalaiskunnan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Lukumäärä Ei tietoa Ajourat paljaat Sohjoinen Paljas, märkä Paljas, kuiva Luminen Jäinen Omaisuusvahinkoon johtaneet onnettomuudet Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet Kuva 14. Tienpinnan keliolot kaduilla ja yksityisteillä vuosina tapahtuneissa onnettomuuksissa. Myös kaduilla tapahtuneita onnettomuuksia tarkasteltiin maantieonnettomuuksien tavoin kasautumapisteittäin. Taulukossa 6 on esitetty Jyväskylän maalaiskunnassa kaduilla tapahtuneet onnettomuudet kasautumapisteittäin ja niille on laskettu vertailuluvut (riskiluku). Vertailulukuna käytettiin pisteessä tapahtuneiden onnettomuuksien lukumäärää painottaen henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia kertoimella 5 ja omaisuusvahinkoon johtaneita onnettomuuksia kertoimella 1. Taulukko 6. Kaduilla ja yksityisteillä tapahtuneiden onnettomuuksien kasautumapisteet ja pisteille lasketut riskiluvut. Katu Kaikki onnettomuudet (kpl) Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet (kpl) Riskiluku Heinämäentie Norolankuja Kirrinpolku Ritoharjuntie Urheilutie Asmalammentie Savonmäentie Vesmannintie Sammontie Tervaruukinkatu Haukkamäentie Haapa-Heikintie 3 0 3

31 Jyväskylän maalaiskunnan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Liikenneturvallisuuskyselyt Työn aikana pidettiin yksi avoin yleisötilaisuus Jyväskylän maalaiskunnan asukkaille marraskuussa Tilaisuus pidettiin suunnitelman luonnosvaiheessa, jolloin asukkailla oli mahdollisuus vielä vaikuttaa suunniteltaviin toimenpiteisiin. Tilaisuudessa kerrottiin liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteista, sisällöstä ja aikataulusta sekä toimenpide-ehdotuksista. Asukkaiden mielipiteitä alueen liikenneturvallisuustilanteesta ja ongelmakohteista kirjattiin. Asukaskysely Jyväskylän maalaiskunnan liikenneongelmia kartoitettiin asukaskyselyllä. Asukkaille annettiin mahdollisuus vastata kyselyyn sähköisesti internetissä tai kunnan terveysasemilla, kirjastoissa tai uimahallissa täyttämällä lomake ja palauttamalla se vastauslaatikkoon. Kysely toteutettiin touko-kesäkuussa 2007 ja vastausaikaa oli noin neljä viikkoa ( ). Kyselystä tiedotettiin paikallisissa lehdissä (Keskisuomalainen ja Kumppanit). Osa asukaskyselyn vastauksista on käsitelty kohdassa 2.4 Koulujen liikenneturvallisuus. Asukaskyselyyn saatiin yhteensä 433 vastausta. Vastaajista noin 58 % oli naisia ja noin 42 % miehiä. Vastaajien keski-ikä oli noin 43 vuotta. Pääosa vastaajista, noin 61 % oli täysipäiväisesti työssäkäyviä. Eläkeläisten osuus vastaajista oli noin 15 %. Valtaosalla vastaajien talouksista oli yksi tai kaksi autoa ja ajokortti oli yleisimmin kahdella talouteen kuuluvalla henkilöllä. Vastaajista valtaosa (noin 90 %) ilmoitti käyttävänsä liikkumiseen henkilö- tai pakettiautoa. Keskimääräinen vuotuinen ajomäärä henkilö- ja pakettiautoilla oli noin km vuodessa. Kuorma-autolla liikkuvia henkilöitä oli 12, he ajoivat kuorma-autolla keskimäärin noin km vuodessa. Polkupyörällä liikkui runsas puolet vastaajista ja he ajoivat keskimäärin 800 km vuodessa. (Taulukko 7) Taulukko 7. Jyväskylän maalaiskunnan asukaskyselyyn vastanneiden liikkuminen kulkumuodoittain. Kulkumuoto Kulkumuotoa käyttävien vastaajien lukumäärä ja osuus Keskimääräinen vuotuinen ajokilometrimäärä Henkilöä % Henkilö- ja pakettiauto , Kuorma-auto 12 2, Moottoripyörä 21 4, Mopo 10 2,3 700 Polkupyörä ,0 800 Jyväskylän maalaiskunnan liikenneturvallisuustilanne oli vastaajien omalla asuinalueella valtaosan (noin 57 %) mielestä hyvä tai tyydyttävä. Noin 18 % vastaajista oli sitä mieltä, että liikenneturvallisuustilanne oli huono ja noin 25 % piti tilannetta välttävänä. Noin 1 % piti liikenneturvallisuustilannetta erinomaisena. (Kuva 15)

32 30 Jyväskylän maalaiskunnan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA Paikkakunnan yleistä liikenneturvallisuustilannetta piti hyvänä tai tyydyttävänä noin 79 % vastaajista ja välttävänä 15 % sekä huonona noin 6 % vastaajista. Erinomaisena liikenneturvallisuustilannetta piti noin 1 % vastaajista. (Kuva 15) Millainen on liikenneturvallisuustilanne mielestänne? Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Paikkakunnalla yleensä? 0,7 % 30,0 % 48,6 % 14,9 % 5,7 % (403 vastaajaa) Omalla asuinalueellanne? (428 vastaajaa) 1,2 % 21,3 % 35,5 % 24,5 % 17,5 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 15. Liikenneturvallisuustilanne Jyväskylän maalaiskunnassa asukaskyselyn mukaan. Runsas puolet (noin 55 %) vastaajista koki, että viimeisen kolmen vuoden aikana liikenneturvallisuustilanne oli pysynyt ennallaan. Noin 18 % vastaajista koki tilanteen heikentyneen jonkin verran ja noin 5 % oli sitä mieltä, että tilanne oli parantunut jonkin verran. Huomattavaa on, että noin 12 % vastaajista koki tilanteen heikentyneen huomattavasti. Kokonaisuudessaan tulosten perustella voidaan todeta, että asukkaiden mielestä liikenneturvallisuus Jyväskylän maalaiskunnassa on viime vuosina pysynyt ennallaan tai heikentynyt hieman. (Kuva 16) Miten liikenneturvallisuus on mielestänne muuttunut paikkakunnalla viimeisten kolmen vuoden aikana? (427 vastaajaa) Heikentynyt jonkin verran 17,7 % Pysynyt ennallaan 54,9 % Parantunut jonkin verran 5,3 % En osaa sanoa Parantunut 8,8 % huomattavasti 0,9 % Heikentynyt huomattavasti 12,4 % Kuva 16. Liikenneturvallisuuden muuttuminen Jyväskylän maalaiskunnassa viimeisten kolmen vuoden aikana asukaskyselyn mukaan.

33 Jyväskylän maalaiskunnan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 31 Jyväskylän maalaiskunnassa suurimpina liikenneturvallisuusongelmina pidettiin ylinopeuksia, kevyen liikenteen väylien heikkoa kuntoa, puuttumista tai huonoja sijainteja, autoilijoiden piittaamattomuutta liikennesäännöistä ja kevyestä liikenteestä sekä teiden ja katujen heikkoa kuntoa. Näköesteitä, raskasta liikennettä, mopoilijoita sekä alkoholia ja huumeita pidettiin suurehkona ongelmana. Jonkin verran ongelmallisina asioina olivat pyöräilijät, jotka eivät piittaa liikennesäännöistä, nuoret kuljettajat, kevyen liikenteen väylien liukkaus, heikko valaistusta teillä ja kaduilla, teiden ja katujen liukkaus, liikennesäännöistä piittaamattomat jalankulkijat, moottoripyöräilijät sekä kortteliralli. Vähiten ongelmallisiksi asioiksi arvioitiin puutteet omassa havaintokyvyssä, oma väsymys ja keskittymisen puute, moottorikelkkailijat ja omat asenteet. (Kuva 17) Arvioikaa Jyväskylän maalaiskunnan alueen liikenneturvallisuusongelmia omalta kannaltanne asteikolla ei ongelmaa Suuri ongelma Muu ongelma (ei kevyen liikenteen väylää, mopoilijat 4,5 % kevyen liikenteen väylillä, ei hidasteita) (112 vastaajaa) 10,7 % 83,9 % Ylinopeudet (406 vastaajaa) 3,9 % 9,9 % 19,0 % 37,9 % 29,3 % Kevyen liikenteen väylien heikko kunto (414 vastaajaa) 8,0 % Kevyen liikenteen väylien puute 14,5 % 15,9 % tai sijainti (408 vastaajaa) Autoilijat, jotka eivät piittaa 4,6 % 14,2 % liikennesäännöistä (415 vastaajaa) Teiden ja katujen heikko kunto (420 vastaajaa) 5,5 % Autoilijoiden piittaamattomuus kevyestä liikenteestä (413 vastaajaa) Kasvillisuus/lumivallit/muut näköesteet (413 vastaajaa) 6,3 % 11,9 % 15,5 % 17,9 % 17,4 % 19,9 % 23,2 % 21,5 % 31,9 % 13,2 % 19,4 % 37,0 % 28,9 % 32,8 % 26,7 % 30,2 % 25,7 % 31,0 % 26,9 % 31,0 % 19,5 % 19,8 % 19,6 % 10,4 % Raskasliikenne (412 vastaajaa) 13,3 % 23,1 % 23,3 % 25,0 % 15,3 % Mopoilijat (411 vastaajaa) 10,9 % 24,6 % 29,0 % 20,9 % 14,6 % Alkoholi tai huumeet (405 vastaajaa) 12,6 % 20,7 % 32,8 % 20,5 % 13,3 % Pyöräilijät, jotka eivät piittaa liikennesäännöistä (414 vastaajaa) 14,3 % 27,8 % 27,3 % 19,8 % 10,9 % Nuoret kuljettajat (411 vastaajaa) 16,8 % 24,8 % 25,1 % 23,1 % 10,2 % Kevyen liikenteen väylien liukkaus (399 vastaajaa) 14,5 % 26,6 % 29,8 % 19,8 % 9,3 % Heikko valaistus teillä ja kaduilla (414 vastaajaa) 21,7 % 24,2 % 22,2 % 19,1 % 12,8 % Teiden ja katujen liukkaus (411 vastaajaa) 14,6 % 29,4 % 30,9 % 18,2 % 6,8 % Jalankulkijat, jotka eivät piittaa liikennesäännöistä (410 vastaajaa) 18,5 % 28,8 % 26,6 % 19,0 % 7,1 % Moottoripyöräilijät (408 vastaajaa) 24,5 % 30,9 % 21,1 % 14,5 % 9,1 % Kortteliralli (410 vastaajaa) 28,5 % 23,9 % 24,9 % 14,9 % 7,8 % Iäkkäät kuljettajat (410 vastaajaa) 22,9 % 29,5 % 30,0 % 12,9 % 4,6 % Linja-autopysäkkien kunnossapito (408 vastaajaa) 30,4 % 27,9 % 19,1 % 12,3 % 10,3 % Turvalaitteiden käyttämättömyys (392 vastaajaa) 25,0 % 31,4 % 29,6 % 11,0 % 3,1 % Hirvet (405 vastaajaa) 35,3 % 24,2 % 25,9 % 11,9 % 2,7 % Rullaluistelijat (403 vastaajaa) 36,0 % 30,8 % 16,1 % 10,9 % 6,2 % Pysäköinnin järjestämistapa (405 vastaajaa) 41,7 % 27,9 % 16,5 % 9,9 % 4,0 % Linja-autopysäkkien puute tai sijainti (409 vastaajaa) 46,0 % 24,0 % 14,2 % 10,5 % 5,4 % Liian hitaasti ajavat ajoneuvot (412 vastaajaa) 40,3 % 32,8 % 17,7 % 6,8 % 2,4 % Liian korkeat nopeusrajoitukset (409 vastaajaa) 50,6 % 24,7 % 14,9 % 6,4 % 3,4 % Omat asenteet (407 vastaajaa) 49,1 % 33,2 % 12,0 % 3,7 % 2,0 % Moottorikelkkailijat (403 vastaajaa) 55,8 % 24,3 % 11,7 % 5,7 % 2,5 % Oma keskittymisen puute (409 vastaajaa) 51,6 % 33,7 % 10,5 % 2,9 % Oma väsymys (408 vastaajaa) 54,4 % 29,7 % 12,3 % 2,5 % Puutteet omassa havaintokyvyssä (407 vastaajaa) 55,3 % 29,2 % 13,8 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 17. Liikenneturvallisuusongelmat Jyväskylän maalaiskunnassa asukaskyselyn mukaan.