Kehitysyhteistyö ei ole vain raha-apua

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kehitysyhteistyö ei ole vain raha-apua"

Transkriptio

1 Kehitysyhteistyö ei ole vain raha-apua Väheneekö köyhyys suoraan suhteessa siihen, kuinka paljon kehitysyhteistyöhön käytetään rahaa? Pelastuuko maailma, jos pohjoisessa vain yksinkertaisesti hellitetään kukkaron nyörejä? "Kehitysapua tarvitaan edelleen, ja sitä tarvitaan enemmän kuin nyt saadaan", toteaa Kepan kehityspoliittinen tiedottaja Mika Railo. Kumppani , Tuomas Lehto Miljardilla eurolla saisi Noin puolet puolustusministeriön vuosibudjetista Vajaat 60 prosenttia suomalaisten maanviljelijöiden vuosittaisista tuista Eduskunnan kulut 8,5 vuodeksi Runsaat 200 kilometriä moottoritietä Kolme Karibianmeren loistoristeilijää Turun yliopistollisen keskussairaalan kulut neljäksi vuodeksi "Kehitysyhteistyö on erityisen vahvoilla yhteiskunnan rakenteisiin, kuten tieverkkoon, liittyvissä hankkeissa ja sosiaalisissa hankkeissa, joihin köyhillä mailla itsellään ei ole varaa", hän lisää. Esimerkistä käy muun muassa aidsin vastainen taistelu, joka ei ole aivan halpaa puuhaa. Railo kertoo esimerkkinä myös, että kun 90-luvun puolivälissä kamppailtiin useissa maissa köyhien lasten a-vitamiinin puutosta vastaan, noin puolessa maista saavutettiin hyviä tuloksia,toisessa puolessa taas ei, koska rahoitus ei niissä ollut riittävä. Vitamiininpuutos johtuu muun muassa yksipuolisesta ruokavaliosta, ja on helposti estettävissä, joten hankkeen tulokset riippuivat melko suoraan resursseista. Railo muistuttaa, että YK:n pääsihteerin Kofi Annanin erikoisneuvonantajana tunnetun taloustieteilijän Jeffrey Sachsin laskujen mukaan köyhyys poistuisi, jos yksi prosentti rikkaiden maiden bruttokansantuotteesta annettaisiin kehitysyhteistyöhön. Siispä Sachsin mielestä on moraalinen velvollisuutemme tehdä niin. Varsinkin kun nykyinen sukupolvi on ensimmäinen, jolle se olisi käytännössä mahdollista: muutama vuosikymmen sitten köyhyyden poistaminen olisi vaatinut noin 10 prosenttia teollisuusmaiden BKT:sta. Pelkkä apu ei riitä "Kehitysavulla yksin ei koskaan voida ratkaista köyhien maiden ongelmia", Railo kuitenkin painottaa. "Tarvitaan kehityspoliittista työtä ja muutoksia esimerkiksi talouden ja maailmankaupan rakenteisiin, jotka köyhdyttävät etelän maita. Nyt rakenteet tekevät pahimmillaan jopa tyhjiksi kehitysyhteistyöprojekteilla saavutettuja tuloksia." Jos esimerkiksi johonkin kehitysmaahan rakennetaan kehitysyhteistyöhankkeena sairaala, mutta samaan aikaan Maailmanpankki vaatii perimään potilailta maksun käynneistä "valtiontalouden tervehdyttämiseksi", monilla ei ole varaa hoitoon. Toisaalta epäoikeudenmukaisten maailmankaupan säännösten vuoksi rahaa virtaa etelästä pohjoiseen enemmän kuin kehitysapuna toiseen suuntaan. Muun muassa OECD:n kehitysapukomitean puheenjohtaja Richard Manning on samoilla linjoilla. "On luotava kehitysmyönteisiä toimintaympäristöjä maataloudessa, kaupassa, velkakysymyksessä, siirtolaisuudessa, turvallisuudessa. Tämä on tärkeämpää kuin suoranainen rahallinen apu", hän totesi Wider-instituutin luennossaan Helsingissä helmikuussa. Ratkaiseeko raha hankkeen tulokset? Määrärahojen kasvattamisesta on vielä aimo harppaus käytännön tuloksiin. Kehitysyhteistyön matematiikassa voi lopputulos joskus olla se, että monta pientä hanketta saa aikaan enemmän kuin yksi suuri, vaikka suureen käytettäisiin enemmän rahaa kuin pieniin yhteensä. Voisi sanoa, että

2 pieni on kaunista, ja jos haluaa toimia kohdemaassa olevan kumppanin kanssa tasavertaisesti, on hyvä toimia pienellä rahalla, Helsingin Emmauksen hallituksen puheenjohtaja Ulla Hoyer sanoo. Hoyerin mielestä pienen budjetin hankkeita on myös usein helpompi hallinnoida. Lisäksi voidaan ikäänkuin näyttää ympäröivälle yhteiskunnalle kohdemaassa, että pienilläkin hankkeilla voi olla merkitystä muutosta voi saada aikaan ilman suurta ja kallista koneistoakin. Samaa mieltä on myös Oulu-Matagalpa-Ystävyysseuran puheenjohtaja Kati Ylinampa, joka mainitsee esimerkkinä järjestönsä ruokaturvahankkeen Nicaraguassa, Matagalpan läänissä. "Pienistä summista huolimatta olemme vakuuttuneita siitä, että hanke todellakin saa jotakin aikaan ja vaikuttaa ihmisten elämäntilanteeseen kohentavasti", hän sanoo. Tieto ja koulutus leviävät "Pientä projektia voi paikallinen väki helpommin jatkaa sen jälkeenkin, kun ulkomainen rahoitus loppuu", Hoyer puolestaan lisää. Jos kohdemaasta ei löydy riittäviä resursseja, työ loppuu, kun avustusjärjestö pakkaa tavaransa. Hoyerin mielestä on myös hyvä muistaa, että ikään kuin sivutuotteena pieni hanke voi levittää tietoa ja uusia ideoita siinä missä suurikin. Oulu-Matagalpa-Ystävyysseura on myös voinut hyödyntää vapaaehtoistyövoimaa hankkeissaan. "Kouluttamalla tietty joukko hyödynsaajista saadaan kerrannaisvaikutuksia, koska nämä voivat sitten kouluttaa muita", Ylinampa selvittää. Jos rahaa on vähän, on pakko olla luova ja tehokas. Avustusjärjestön suurella koolla voi kuitenkin olla myös omat etunsa, muutenkin kuin että esimerkiksi kokonaista sairaalaa ei pienen järjestön resursseilla rakenneta. Hoyer toteaa, että pienet järjestöt joutuvat käymään läpi pääpiirteissään saman hakuprosessin ja jälkikäteisarvioinnin kuin suuretkin saadakseen ulkoministeriön hanketukea. Tuolloin suuri osa resursseista voi mennä byrokratiaan varsinaiseen ruohonjuuritason työhön keskittymisen sijaan, Hoyer arvioi. Helsingin Emmaus on mukana muun muassa mosambikilaisen kirjaston sekä indonesialaisen lastenkotia ylläpitävän ja terveysneuvontaa antavan järjestön toiminnassa. Kirjasto toimii pienellä budjetilla, mutta Hoyerin mukaan käyttäjiltä on saatu hyvää palautetta. Kuitenkin lisärahasta voisi luonnollisesti olla suoraa hyötyä siten, että hyllyihin voisi hankkia enemmän kirjoja, tai vaihtoehtoisesti avata seudulle useampia kirjastoja. "Ei voi varmasti sanoa, että jos meillä olisi kymmenen kertaa enemmän varoja, saisimme aikaan kymmenen kertaa enemmän", Hoyer tiivistää. "Sitäpaitsi olemme ruohonjuuritason järjestö, joten suuret rahat eivät edes sopisi toimintaamme." Maailma pelastuisi 200 kilometrillä moottoritietä YK suosittaa, että rikkaat teollisuusmaat antaisivat vuosittain kehitysapua summan, joka vastaa 0,7:ää prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomi on yltänyt tavoitteeseen vain kerran: vuonna 1991, juuri ennen kuin lama leikkasi valtion menoja rajusti. Tuolloin Suomi antoi kehitysapua peräti 0,8 prosenttia BKT:sta, eli kaikkiaan 632 miljoonaa euroa. Nykyisin Suomi yltää vain puoleen velvoitteestaan. Tuoreimpien, vuoden 2002 lukujen mukaan apua annettiin 0,35 prosenttia BKT:sta, joka kuitenkin on noussut lamavuosista niin paljon, että varsinainen summa on melko lähellä huippuvuoden 1991 tasoa. Vuonna 2002 etelään liikeni 490 miljoonaa euroa. Edellinen ja nykyinen hallitus ovat luvanneet nostaa kehitysavun YK:n suosituksen tasolle, mutta matka on ollut kovin hidas. Koska taso on nyt puolet toivotusta, saadaan yksinkertaisella laskutoimituksella tavoitteeksi melko täsmälleen miljardi euroa vuodessa nykyisellä BKT:lla.

3 Mitä kehitysyhteistyö on ja mihin sitä tarvitaan? maailmantalous.net, Valia Wistuba Kehitysapu tarkoittaa teollistuneiden maiden antamaa taloudellista tai aineellista tukea kehitysmaille. Apua ryhdyttiin antamaan toisen maailmansodan jälkeen. Tuolloin tuettiin Euroopan jälleenrakennusta luvulla kehitysapua ja -yhteistyötä laajennettiin kehitysmaihin. YK:n vuosikokouksessa vuonna 1970 teollisuusmaat lupautuivat auttamaan kehitysmaita. Tuolloin sovittiin aputavoitteeksi 0,7 prosenttia bruttokansantulosta. Myös Suomi sitoutui tähän. Kehitysavun lisäksi usein käytetään myös nimitystä "kehitysyhteistyö", joka perustuu pitkäaikaiseen kehitysajatukseen; kumppanuuteen, jonka perimmäisenä tarkoituksena on tukea kehitysmaan elinolosuhteiden parantamista. Muita pidempiaikaisia avun muotoja ovat esimerkiksi infrastruktuuria (esim. tiet, rakennukset, vedenjakelujärjestelmä, sähkö, viestintäyhteydet), peruspalveluita (esim.. koulutus ja terveydenhuolto) ja paikallishallintoa tukevat ohjelmat tai projektit. Myös humanitaarinen apu on yksi kehitysavun muoto. Sillä lievitetään esimerkiksi konfliktin, epidemian tai luonnonkatastrofin aiheuttamaa hetkellistä hätää. Kehitysapu voi olla kahdenvälistä eli bilateraalista (esimerkiksi Suomen ja Mosambikin välillä), monenvälistä eli multilateraalista (esimerkiksi YK:n, Maailmanpankin ja EU:n eri yhteistyömuodot) tai kansalaisjärjestöjen organisoimaa. Vuonna 2005 teollisuusmaat (OECD-maat) antoivat kehitysapua 107 miljardia Yhdysvaltain dollaria. EU:n ja sen jäsenvaltioiden yhteenlaskettu osuus kaikesta virallisesta kansainvälisestä kehitysyhteistyöavusta on 52 prosenttia, rahassa mitattuna noin 40 miljardia euroa. Yksittäisistä maista prosentuaalisesti eniten apua antavat Ruotsi, Norja, Tanska, Hollanti ja Luxemburg. Rahassa mitattuna suurin avunantaja on Yhdysvallat. Suomen kehitysapu vuonna 2006 oli 658 miljoonaa euroa eli 0,39 prosenttia bruttokansantulosta. Suomi on kerran saavuttanut 0,7 prosentin tavoitetason. Tämä tapahtui vuosina Suomi antaa monenvälistä, kahdenvälistä ja järjestöjen kautta menevää apua. Kehitysyhteistyötä tehdään noin 57 kehitysmaan kanssa. Näistä pitkäaikaisia pääyhteistyömaita ovat Afrikassa Etiopia, Kenia, Mosambik, Sambia ja Tansania, Aasiassa Nepal ja Vietnam sekä Latinalaisessa Amerikassa Nicaragua. Mihin kehitysapua tarvitaan? Varojen ja resurssien riittämättömyyden lisäksi ongelmana on esimerkiksi kehitysyhteistyön tuloksellisuus tai sen puute. Toimien pirstaleisuus, väärinkäytökset (korruptio), demokratian kehittymättömyys, avun sitominen tavaroiden ja palvelujen ostoon avunantajamaasta sekä taloudelliset ehdot (talouden vapauttaminen ja yksityistäminen) syövät usein vaikuttavuutta. Kehitysyhteistyön kestävyyttä ja tehokkuutta voidaan parantaa esimerkiksi lisäämällä köyhien maiden ja ihmisten omistajuutta eli vaikutusmahdollisuuksia suunnitella ja toteuttaa omia kehitystoimenpiteitä, parantamalla koordinaatiota sekä avunantajamaiden että avunantajan ja vastaanottajan välillä ja keskittämällä kehitysyhteistyötä harvempiin maihin.

4 Noin puolet maailman väestöstä elää alle kahdella dollarilla päivässä. Äärimäisen köyhyyden vähentäminen ja poistaminen maailmasta on kansainvälinen velvollisuus. YK:n arvion mukaan pelkästään vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2015 mennessä tarvittaisiin noin 180 miljardia dollaria lisäapua. Yksin kehitysavulla ei maailman köyhyyttä voiteta, mutta avullakin on vaikutusta. Esimerkiksi sitten 1960-luvun lapsikuolleisuus köyhissä maissa on puolittunut, aliravitsemus on vähentynyt kolmanneksella ja koulutusta vaille jäävien lasten määrä on supistunut puolesta alle neljännekseen. Kehitysapu ja kauppapolitiikka Kehitysavusta kiistellään paljon. Kiistat koskevat sitä, kuinka paljon kehitysapua pitäisi antaa, kenelle sitä pitäisi antaa, mitä kautta sitä pitäisi antaa, ja minkälaista avun tulisi olla. Kehitykseen vaikuttavat muun muassa konfliktit, sodat, luonnonkatastrofit ja epidemiat. Myös länsimaiden kauppa- ja lainapolitiikka pitävät köyhiä maita köyhinä. Esimerkiksi kansainvälisen asekaupan arvo oli vuonna 2006 kymmenkertainen (noin 1100 miljardia dollaria) kansainväliseen kehitysapuun nähden. Maailmankaupan säännöt suosivat tällä hetkellä erityisesti rikkaita maita. Köyhimmät valtiot joutuvat avaamaan markkinoitaan globaalille kilpailulle nopeammin kuin niiden kehityksen kannalta olisi edullista. Esimerkiksi koulutuksen, terveydenhuollon ja vesihuollon yksityistäminen ja avaaminen kansainvälisille kilpailulle huolestuttaa, koska köyhillä ihmisillä ei ole varaa maksaa tärkeimmistäkään palveluista. Epäreilu maailmankauppa on suuri syy sille, että kehitysmaat eivät pääse pakenemaan köyhyydestä. Sääntöjä on muutettava, jotta kehitysmailla olisi mahdollisuus kehittää omaa tuotantoaan. Yksin maatalouden tukemiseen käytetään teollisuusmaissa yli kuusi kertaa enemmän rahaa kuin kehitysyhteistyöhön, mikä tekee länsimaiden tuotteista keinotekoisesti halvempia kuin kehitysmaiden tuotteet, jopa kehitysmaiden omilla markkinoilla. Maailmanmarkkinoilla kehitysmaan tuottaja saa vastaansa keskimäärin kaksi kertaa niin suuret kaupan esteet kuin kilpailija teollisuusmaasta. Reilumpikaan maailmankauppa ei yksin olisi tie ulos köyhyydestä maille, joilla on tällä hetkellä hyvin vähän myytävää kansainvälisillä markkinoilla. Saharan eteläpuolisen Afrikan jossa asuu lähes 700 miljoonaa ihmistä osuus maailman viennistä on pienempi kuin 10 miljoonan asukkaan Belgian. On arvioitu että vaikka köyhimpien maiden koko tuotanto pääsisi esteettä maailmanmarkkinoille, se kattaisi niistä vain 2,4 prosenttia.

5 Raha palaa juurilleen Maailmankauppalehti 3/03, Antti Markkanen & Anastasia Laitila Kehitysavun puitteissa rahaa ei siis virtaa pelkästään ulospäin, vaan osa siitä palaa melko pikaisesti juurilleen. Sami Lahdensivu: Kehityksen rahavirrat. Suomen YK-liiton julkaisusarja no 38, Tavoitteet kehitysyhteistyömäärärahojen kasvattamisesta saattavat kuulostaa siltä, että rikkaista teollisuusmaista kulkee suuria rahavirtoja köyhiin kehitysmaihin. Tilastoja tarkastellessa kuitenkin ilmenee, että rahavirrat kulkevat oikeastaan toiseen suuntaan. Teollisuusmaiden vaihtotase kolmannen maailman kanssa on selvästi ylijäämäinen. Esimerkiksi Tullihallituksen tilastopalvelun mukaan Suomen vienti kehitysmaihin vuonna 2002 oli miljardia euroa ja tuonti kehitysmaista miljardia euroa. Kauppataseen ylijäämä oli miljardia. Suomen kehitysapumäärärahat vuonna miljoonaa euroa eivät rahavirtojen välistä kuilua juurikaan kaventaneet. Arjen keskusteluissa, esimerkiksi työpaikoilla ajatellaan, että koko kehitysapuun budjetoitu summa on rahalahjoitus kolmansiin maihin. Huomiotta jää kokonaan kauppataseemme ylijäämää, joka johtuu kehitysmaiden epäoikeudenmukaisesta kohtelusta maailmanmarkkinoilla. Kehitysapu saattaa olla yhtä lailla osa kansainvälistä kaupankäyntiä kuin suorat kauppasuhteetkin. Vuonna 1998 kaikesta OECD- maiden myöntämästä kehitysavusta noin 26 % oli sidottu avunantajamailta ostettaviin tavaroihin ja palveluihin. Nämäkin asiat tulisi ottaa huomioon keskusteltaessa määrärahatasosta. Kehitysyhteistyö tukee myös suomalaista työllisyyttä Suomen kehitysapu voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan: hiukan yli puolet käytetään kahdenväliseen apuun, loput kansainvälisten järjestöjen (kuten YK ja Maailmanpankki) menoihin. Lisäksi iso osa kehitysavusta ohjautuu tavaraostoihin suomalaiselta teollisuudelta, suomalaisen asiantuntija-avun maksuun sekä kehitysyhteistyön hallintomenoihin. Myös Suomessa tapahtuvaan pakolaisten vastaanottoon osoitetaan varoja kehitysyhteistyömäärärahoista. Lisäksi esimerkiksi tiedotustukirahoista suuri osa jää Suomeen painotaloille, rahdin kuljettajille jne. Näissä kuluissa oleva arvonlisävero (22 %) kilahtaa saman tien takaisin valtion kirstuun. Kaikki kehitysyhteistyöhön osoitetut määrärahat eivät siis koskaan lähde juuriltaan mihinkään vaikka hyödyttävätkin kehitysmaiden ihmisiä tavaroiden, asiantuntija-avun tai tiedotuksen kautta. Raha kuitenkin pysyy Suomessa ja lisää kotimarkkinoiden ostovoimaa ja työllistää täällä, mikä sekin on tarpeellista. Hyödyttääkö kasvu kuitenkaan kaikkia? Vapaakauppateorian keskeisiä väittämiä on, että kaupan kasvu hyödyttää kaikkia, koska raha tihkuu lopulta kaikille väestöryhmille. Tähän tukeutuen on esitetty myös ajatus siitä, että kaikki kehitysmaihin tehtävät sijoitukset ja ostot sieltä hyödyttäisivät koko kansakuntaa, koska rahaa siivilöityisi rikkailta tehtaanomistajilta muualle yhteiskuntaan aina köyhimpiä myöten.

6 Tippuvatko nämä rahat kuitenkin kengänkiillottajapojan sijasta sveitsiläisille pankkitileille ja New Yorkin pörssiin? Osa kehitysmaiden köyhyysongelmasta johtuu kansainvälisen kaupan epäoikeudenmukaisuudesta ja velkakriisin seurauksista. Mutta toisaalta kuinka merkittävä on näiden maiden sisäinen taloudellinen epätasa-arvo ja jyrkkä jako rikkaisiin ja köyhiin, maanomistusolot sekä lukuisat muut ongelmat? Tukeeko kehitysyhteistyö köyhyyttä ylläpitävää järjestelmää, mikäli se suuntautuu esim. kolmannen maailman vauraan eliitin omistamien tuotantolaitosten toimintaedellytysten parantamiseen? Kehitysmaiden velka Eräs köyhyyttä ylläpitävistä, ratkaistavissa olevista ongelmista on kehitysmaiden velka. Ylivelkaantuminen on estänyt monien maiden kehitystä useiden vuosikymmenien ajan. Usean maan bruttokansantuotteesta merkittävä osa kuluu velan ja ennen kaikkea korkojen maksuun. Velkaa on yritetty 1950-luvulta alkaen järjestellä eri organisaatioissa erilaisin keinoin ja ohjelmin sekä lisälainoituksella, mutta heikoin tuloksin. Ylitsepääsemättömien velkojen mitätöinti antaisi monelle maalle mahdollisuuden nousta jaloilleen. Teollisuusmaiden vientiä kehitysmaihin tuetaan järjestelmällisesti. Valtioiden vientiluottojärjestelmät ovat olemassa, ettei yritysten tarvitsisi vastata kohdemaiden poliittisista kaupallisista riskeistä. Luotottajillakaan ei ole poliittista vastuuta tukemistaan projekteista ja kohdemaan velkaantumisen seurauksista. Sen sijaan kehitysmaiden tuotteiden pääsy kansainvälisille markkinoille on hyvin vaikeaa, vaikka esimerkiksi vähiten kehittyneiksi luokiteltujen 49 maan osuus maailmanmarkkinoista on yhteensä noin 0,5 %. Teollisuusmaille on ollut tärkeämpää varmistaa, että niiden omat yritykset voivat sekä hyödyntää edullisesti kehitysmaiden luonnonvaroja että laajentaa markkinoitaan niihin. Tähän verrattuna kehitysapu on pisara meressä. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö suuntautuu pääasiassa köyhimpien maiden pientuottajien ja käsityöläisten tukemiseen tai suoraan jonkun tietyn yhteiskunnallisen ongelman käytännön ratkaisuun ruohonjuuritasolla. Nakurun lasten hanke, mikä esitellään toisaalla tässä lehdessä, on yksi onnistunut esimerkki jälkimmäisestä. Turun Maailmankaupan yhteistyö bangladeshilaisen SUS järjestön kanssa on, paitsi osaltaan auttamassa SUS-järjestöä sen pyrkimyksissä vaikuttaa maansa poliittisen järjestelmän muuttamisessa kansalaisyhteiskunnan suuntaan, myös konkreettinen esimerkki siitä, miten ne pienet rahat, mitkä kehitysyhteistyövaroista järjestölle tulevat, leviävät suoraan köyhän kansan pariin yhteisöä hyödyttävällä tavalla. Tällaisissa tapauksissa ei tarvitse odottaa ja toivoa, että joku taka tippuisi eliitiltä sveitsiläisen pankkitilin sijasta oman maan köyhille. Politiikka saattaa kauhistuttaa, mutta se on ihmisten tekemien päätösten tulosta. Muutokset lähtevät pienistä arjen teoista.

7 Kehitysapu kasvaa ensi vuonna prosentin sadasosalla Kepa , Pasi Nokelainen Budjettiriihessä elokuun lopussa ei näillä näkymin riidellä ainakaan kehitysyhteistyön määrärahoista, sillä ulkoministeriö tyytyy valtiovarainministeriön esitykseen 910 miljoonan euron rahoista. Kaikkien kehitysyhteistyökelpoisten menojen loppusumman arvioidaan olevan vuonna 2009 yhteensä 910 miljoonaa euroa, ilmenee 1. elokuuta julkaistusta talousarvioesityksestä. Summa vastaa esityksen mukaan noin 0,46 prosenttia Suomen bruttokansantulosta. Kehitysyhteistyövarat kasvavat noin prosentin sadasosan verran, sillä kuluvan vuoden budjetissa menojen osuuden arvioitiin olevan 0,45 prosenttia bruttokansantulosta. Bruttokansantulo-osuudet ovat kuitenkin viime vuosina jääneet toistuvasti arvioita alemmaksi vahvan talouskasvun vuoksi. Kehitysyhteistyömenojen nykyisellä kasvutahdilla Suomi ei tule saavuttamaan EU-tavoitetta. EUmaat sopivat vuonna kolme vuotta sitten, että vanhojen jäsenmaiden avun minimitaso on 0,51 prosenttia vuonna Euromääräistä kasvua kymmenyksen Euromääräisesti kehitysyhteistyörahat kasvavat 85 miljoonalla. Prosenteissa kasvu on noin 10 prosenttia kuluvasta vuodesta. Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön esitetään yhteensä 730,9 miljoonaa euroa hallinnonalalle osoitetun kehyksen mukaisesti. Loppuosa koostuu muun muassa muiden ministeriöiden kehitysyhteistyökelpoisista menoista. Teollisen yhteistyön rahaston eli Finnfundin pääoman korottamista jatketaan. Viime vuotiseen tapaan pääoman korottamiseen käytettävä 15 miljoonaa euroa otetaan kansainvälisestä kehitysyhteistyöstä. Finnfund tarjoaa riskirahoitusta yritysten investoinneille kehitysmaissa. Suomen ja muiden EU-maiden kehitysyhteistyövarat ovat yhä kauempana maiden itselleen asettamasta minimitavoitteesta. Jos suuntaa ei muuteta, kehitysmaat saavat vuoteen 2010 mennessä todellista apua noin 75 miljardia vähemmän kuin on luvattu. EU-maat ovat jääneet pahasti jälkeen omasta minimitavoitteestaan nostaa apu vähintään 0,51 prosenttiin bruttokansatulosta vuonna Maiden kehitysapu kääntyi viime vuonna laskuun ja luvattua apua jäi antamatta yhteensä noin 1,7 miljardin euron edestä. Peräti 18 EU:n jäsenmaata, muun muassa Suomi, jäi käytännössä tavoitteesta nostaa kehitysapuprosenttiaan viime vuonna. Noloimman tuloksen teki Iso- Britannia, jonka apu romahti kolmanneksen. Ranska ja Belgia pudottivat kehitysapuaan yli 10 prosenttia. Espanja ja Liettua näyttävät vuonna 2007 muille mallia kasvattamalla apuaan yli kolmanneksen.

8 Kehitysyhteistyön pääpalkintona parempi elämä Kumppani 3/2008, Pia Laine Reittiä kehityksen onnelaan on etsitty jo vuosikymmeniä. Nykyään tyylipisteitä annetaan myös koosta ja tehokkuudesta. Kehitysyhteistyö - jo pelkkä sana jakaa ihmiset hanakasti eri leireihin. Toiset kannattavat varauksetta, toiset koko käsite saa irvistelemään. Kannattajien leiri on paljon sankempi. Kun ulkoasiainministeriö viime kesänä selvitytti suomalaisten suhtautumista ja tietoja kehitysyhteistyöstä, piti vastaajista 89 prosenttia kehitysyhteistyötä joko melko tai erittäin tärkeänä. Kehitysyhteistyölle on tarjolla monia perusteluja. Se nyt vaan on oikein. Rikkailla on velvollisuus. Silkkaa lähimmäisenrakkautta. Vanhojen vääryyksien korjaamista. Maailmankaupan tasapainottamista. Perinteisten perustelujen ohelle voisi lainata puolustuspuheenvuoron ihmisten välistä kanssakäymistä koskevasta tutkimuksesta: suurinta osaa ihmisistä epäreiluus näyttää yksinkertaisesti ottavan päähän. Yhteistyö vaatii enemmän Ajassa oleva ei enää unissaankaan päästä suustaan sanaa "kehitysapu", vaan puhuu kehitysyhteistyömäärärahoista. Sanahirviön käyttöönotossa ei ole kyse vain hiusten halkomisesta, vaan siihen kiteytyy kokonaisen ajattelutavan muutos: ei uskota, että ulkopuolisen tarjoama ja sanelema apu pystyisi ratkaisemaan köyhien maiden ongelmia. Paikallinen tieto ja tuntemus on saanut vankan jalansijan kehityksestä päätettäessä. Apu on paljon helpompaa kuin yhteistyö. Yhteystyö vaatii paljon enemmän - myös rahoittajilta. Harva ammattilainen osaa kertoa muille oman alansa yksityiskohtia ymmärrettävin termein, eivätkä kehityksen ammattilaiset tee poikkeusta. Pohdinta siitä, miten Pariisin deklaraation seuranta ja Accran valmistelu sujuu, voi olla ajankohtaista, muttei aina helppotajuista asiaan vihkiytymättömille. Samalla kun osa kehitysyhteistyötä tekevän järjestön väestä toimii ammattislangin maailmassa, miettii toinen siipi markkinointia ja sitä, miten voidaan parhaiten myydä asia suurelle yleisölle. Koko alan tavoite on niin valtava, että huimaa: parannetaan elämänlaatua ja hengissäpysymisen mahdollisuuksia. Sen rinnalla vaikkapa yritys myydä kännykkä jokaiseen taskuun tuntuu aika vaatimattomalta. Vaikka ammattilaisten kieli ja avun painotukset vaihtelevat, perusongelmat säilyvät: miten saadaan lapset kouluun, terveydenhuolto kaikkien ulottuville ja aikuiselle mahdollisuudet tienata tarpeeksi perheen elättämiseksi.

9 Suuntaa etsimässä Kumppanuudesta ja tasa-arvosta on puhuttu jotakuinkin siitä lähtien, kun teknisen avun traktorit alkoivat ruostua pelloille vuosikymmeniä sitten. Kuka oikein määrää, mitä tehdään? Ja kuka parhaiten tietää, millä köyhempien maiden olot saadaan paranemaan? Kumppanuudella tarkoitetaan sitä, että sekä rahoittaja että rahojen vastaanottaja yhdessä päättävät, mitä niillä tehdään. Periaatteessa siis mitään, mitä kumpikaan osapuoli ei halua tehtäväksi, ei myöskään tehdä. Kun suomalaisten asenteita kehitysyhteistyöhön selvitettiin, suurimmalla osalla haastatelluista ei ollut kovin selvää kuvaa siitä, mihin kehitysyhteistyöllä tarkalleen ottaen pyritään. Kansainvälisellä tasolla vuosituhannen vaihteessa sovitut vuosituhattavoitteet olivat ensimmäinen kerta, kun kaikki osapuolet saatiin samaan pöytään sopimaan siitä, mitä kehityksessä oikein tavoitellaan: esimerkiksi äärimmäisen nälän ja köyhyyden poistamista ja peruskoulutusta kaikille. Se, mitä tavoitellaan, ei vielä kerro, miten tavoitteeseen päästään. Kehitys jos jokin on aihe, jonka suhteen riittää arvoristiriitoja. Aids-viestejä a:sta ö:hön Hiv/aids on inhimillinen tragedia, jonka leviämistä ja vaikutuksia pitäisi hillitä. Tästä ollaan yhtä mieltä, ja myös yhdessä kahdeksasta vuosituhattavoitteesta on siihen sitouduttu. Mutta siitä, miten epidemialle pistetään jarrut, ei niin vain päästäkään yksimielisyyteen. Hiv/aids-työssä näyttäytyy kehitysyhteistyön ja arvojen liitto harvinaisen selkeänä. Mitä lähempää seksuaalisuutta sivutaan, sen vahvemmin eri toimijoiden arvot sanelevat suuntia. George W. Bushin valtakaudella Yhdysvaltain hiv-rahoituksen reunaehtoihin on kuulunut se, ettei kondomia saa valistuskampanjassa nostaa keskeiselle sijalle, vaan rahoitusta itselleen haluavien ohjelmien täytyy sitoutua neuvomaan myös seksistä pidättäytymiseen ja uskollisuuteen. Moni muu hiv-valistusta tekevä ja rahoittava taho uskoo ennemmin tutkijoihin, ja painottaa kondomien merkitystä tartuntojen leviämisen estämisessä. Seurauksena on viestien kakofonia maissa, joissa hiv-valistusta tehdään. Keskenään ristiriistaiset ohjeet myös syövät tehoa toisiltaan. Jos a + b on c, niin... Avun ehdollistamisesta on taitettu peistä pitkään. Mitä ehtoja voi kehitysrahoitukselle kohtuuden nimissä laittaa? Kansainväliset rahoituslaitokset eivät ole tavanneet kainostella ehtojen kanssa. Viime vuosikymmenten rakennesopeutusohjelmat sanelivat tiukasti sen, mitä rahoituslaitosten tukea tarvitsevat valtiot saivat tehdä. Arvot ja ehdot näkyvät myös rahoituskentän pienempien pelureiden päätöksissä, vaikkakin hienovaraisemmin. Onhan valtioiden välisessä kehitysyhteistyössä kysymys verovaroin kerätyistä rahoista, jonka käytöstä rahoittajamaat joutuvat tekemään äänestäjilleen selkoa.

10 Valtioiden välisessä kehitysyhteistyössä suuntaus on ollut hankemaailmasta kohti laajempia kokonaisuuksia. Yksittäisten hankkeiden sijaan nyt puhutaan sektoriohjelmista ja suorasta budjettituesta, jotka takaavat rahoitusta saaville maille entistä suuremman vallan päättää, mitä maassa tehdään. Samalla vapautuu varsinaiselle työlle aikaa, joka ennen kului tuhansien projektien raportoinnissa. Tänään vaadimme tätä Kehitysyhteistyötä ei tehdä ulkopuolisilta vaikutteilta suojatussa laboratoriossa, vaan nopeasti muuttuvassa maailmassa. Kun yhteiskunnalliset ja kansainväliset olot muuttuvat, muuttuvat myös avun tarpeet - ja vaatimukset. Esimerkiksi Suomi vaatii, että sen rahoittamissa ohjelmissa huomioidaan tasa-arvo sekä naisten ja tyttöjen oikeudet. Kun vuonna 1965 ulkoministeriön yhteyteen perustettiin kehitysaputoimisto, Suomi näytti erilaiselta. Naisen ei ollut sopivaa käydä yksin ravintolassa ja homoseksuaalisuus oli niin rikos kuin sairauskin. Nykysuomessa nainen pääsee ravintolan ohella myös maan päämieheksi, ja samaa sukupuolta olevat voivat rekisteröidä parisuhteensa. Ei ihme, että kehityksen vastaanottajapuolella olevat valtiot eivät aina pysy suunnanmuutoksissa mukana. Viime kädessä kysymys on vastuusta. Kenelle varojen käytöstä oikein pitäisi olla vastuussa? Suomalaiselle veronmaksajalle? Vai niille ihmisille, joiden elämää verovaroin yritetään parantaa? Hätäapu näkyy Kehityksessä on kolme keskenään erilaista vaihetta, jotka arkipuheessa usein niputetaan "kehitysavuksi". Medianäkyvyyden kautta tutuinta on katastrofitilanteissa annettava humanitaarinen apu. Sen tavoitteena on pelastaa henkiä ja auttaa kriisin välittömien seurausten selvittämisessä. Humanitaarisen avun tarpeet ovat selkeitä: vettä, ruokaa ja suojaa, välttämättömiä terveyspalveluja. Hätäavun lähdettyä seuraa jälleenrakennuksen aika. Siinä pyritään korjaamaan perusrakenteet sellaiselle tasolle, että kriisin jälkeistä elämää voidaan taas elää jotakuinkin samoin kuin ennenkin. Kehitysyhteistyöstä puhutaan, kun tarkoitetaan pitkäkestoisempaa työtä. Sillä luodaan pohjaa paremmalle arjelle ja tulevien kriisien ehkäisylle. Mediassa se näkyy paljon hätäapua harvemmin, sillä hidas puurtaminen ei taivu helposti otsikoiksi.

11 Tuontitavarana kehitys Kumppani 3/2008, Sara Rigatelli & Mark Waller Kongwan ala-asteen rehtori Sandwel Pwenda ei usko, että Tansaniaan virtaava kehitysapu tekee tansanialaiset autuaiksi. "Olen kuullut radiosta, että ulkomailta tulee paljon rahaa. Mutta missä se raha näkyy? Meille kerrotaan, että on saatu tukea aidsin vastaiseen taisteluun, mutta kun hakee aids-lääkkeitä, niitä ei ole", johtaja ihmettelee koulun pihalla. "En syytä auttajia välikäsien epärehellisyydestä, mutta soisin, että he seuraisivat tarkemmin, mihin rahat menevät." Terveysasemalla vauvoja punnitseva Joanita Philemon on samoilla linjoilla. "Vain pieni summa kulkeutuu kyläläisille, jotka rahaa tarvitsevat. Luulen, että suuri osa päätyy tansanialaispomojen taskuun. Avunantajien ei pitäisi tyytyä raportteihin ja selityksiin, vaan tulla itse kysymään paikallisilta, mitä on saatu aikaan", terveydenhoitaja kehottaa. Keski-Tansaniassa sijaitseva Kongwa ei ole avustusyhteisön suosikkialuetta, mutta paikkakunnalla on törmätty myös kolikon toiseen puoleen: liikaan apuun. Rehtori mainitsee luterilaisen järjestön, joka jakaa perheille ruokapaketteja. "Perheet jumiutuvat aloilleen, eivätkä tee mitään. Ajatellaan, että järjestö pitää huolen kaikesta. Kun se joku päivä lähtee, heistä tulee todella, todella köyhiä", hän pudistelee päätään. Ei rahaa ilman paikallisten panosta Apu menee valtaosin oikeisiin kohteisiin - Philemonin mielestä kaikki kohteet ovat oikeita. Mutta maataloudessa tarvittaisiin lisää koulutusta: uusia viljelymenetelmiä ja kasveja, jotka kestäisivät Kongwan kuivat olot. "Maatalous on tärkeintä, koska ihmiset tarvitsevat ruokaa. Nyt koulutusta antaa yksi hanke. Jos minä saisin päättää, myös tämä terveyskeskus kunnostettaisiin. Hallitukselta ei siihen varoja heru", Philemon toteaa. Sekä rehtori että hoitaja myöntävät, ettei heillä ole suurimmaksi osaksi hajuakaan, mistä kehitysavustukset tulevat. Se tiedetään, että useat organisaatiot tulevat kahdeksi vuodeksi ja lähtevät, kun rahat loppuvat. "Parasta olisi, jos avunantajat tekisivät ensin tutkimuksen, tarjoaisivat koulutusta ja sitten käytännön opastusta - ennen kuin kenellekään maksetaan yhtään mitään", Pwenda ehdottaa. "Apua pitää antaa vain osittain ja asukkailta vaatia aina omaa panosta. Pitkään. Rahan syytämisellä on huonoja vaikutuksia." Avulla on imago-ongelma Etelä-Afrikassa Kehitysyhteistyön kannalta Etelä-Afrikan asema on erikoinen verrattuna muihin Saharan eteläpuolisen Afrikan maihin. Maalla on ulkomaanvelkaa vain 2,2 prosenttia bruttokansantuotteestaan. Kehitysavun osuus maan budjetista on vain noin kaksi prosenttia. Tästä huolimatta ulkomaisilla avunantajilla on huomattavasti vaikutusvaltaa Etelä-Afrikassa. Tämä on joidenkin paikallisten mielestä ongelmallista. Etelä-Afrikan demokraattisen läpimurron jälkeen 1990-luvun alussa monet avunantajat jättivät maan kokonaan tai kohdistivat rahansa suoraan hallitukselle. Vuoteen 1999 mennessä useat olivat lopettaneet tukensa siinä uskossa, että maan hallitus ottaisi vastuulleen avunantajien tehtävät. Monet kansalaisjärjestöt joutuivat lopettamaan toimintansa, kun valtio ei rahoittanutkaan niitä samoilla summilla, joita ne ennen olivat saaneet ulkomaalaisilta avunantajilta. Kansalaisyhteiskunta kärsi tästä huomattavasti. "Samaan aikaan Etelä-Afrikkaan ilmestyi lukuisia kansalaisjärjestöjä ja avunantajien edustajia rikkaista maista. Jotkut niistä ottivat hoitaakseen tehtäviä, jotka olivat ennen olleet eteläafrikkalaisten järjestöjen vastuulla", kertoo Patrick Bond Kwa-Zulu Natalin provinssin järjestökeskuksesta.

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT...

SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... Suomi tukee kehitysmaita sekä kahdenvälisesti että järjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten kautta. 6/2005 SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle,

Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle, Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle, Turun yliopiston ylioppilaskunnan kehitysyhteistyösiipi on jatkuvasta 0,7 -kohteesta luopumisen jälkeen päivittänyt 0,7 % -kohteet vuodelle 2015. Kehitysyhteistyösiiven

Lisätiedot

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi.

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi. TALOUSTUTKIMUS OY 20141229 11:28:59 TYÖ 000012172.12 TAULUKKO 41015 ss VER % Telebus vko 51A-52A/2014 Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

VESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA. TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS:

VESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA. TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS: VESI JA KEHITYS JARMO J. HUKKA TkT, VANHEMPI TUTKIJA, DOSENTTI (VESIALAN TULEVAISUUDENTUTKIMUS) KEHITYSMAATUTKIMUKSEN LAITOS: KEHITYKSEN TEORIA JA KÄYTÄNTÖ 29. syyskuuta 2004 PISPALAN ROTVALLI UUTISET

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt. Kansalaisjärjestöseminaari

Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt. Kansalaisjärjestöseminaari Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 Kumppanuusjärjestöt Fida International Frikyrklig Samverkan Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Kirkon Ulkomaanapu Pelastakaa Lapset Plan

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

FSD1124 Kehitysyhteistyön vaikuttajatutkimus 1994

FSD1124 Kehitysyhteistyön vaikuttajatutkimus 1994 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1124 Kehitysyhteistyön vaikuttajatutkimus 1994 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin kohdemaat 2 Finnpartnership lyhyesti Ulkoasiainministeriön rahoittama liikekumppanuusohjelma

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA 16.12.2011, Tampere Vesihuollon painajainen Afrikan kaupungit? Jarmo J. Hukka Dosentti (Vesialan tulevaisuudentutkimus) Luonnontieteiden ja

Lisätiedot

Kepan sopeutettu ohjelma

Kepan sopeutettu ohjelma Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous

Lisätiedot

2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus

2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Hyväksytty hallituksen kokouksessa 15.12.2008 KEPAN LINJAUS KEHITYSYHTEISTYÖN LAADUSTA 1. Johdanto Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry haluaa vaikuttaa köyhdyttäviä

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Ilmastobisnestä yrityksille-seminaari 29.9.2011 UM, Merikasarmi Siv Ahlberg

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Ilmastobisnestä yrityksille-seminaari 29.9.2011 UM, Merikasarmi Siv Ahlberg Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Ilmastobisnestä yrityksille-seminaari 29.9.2011 UM, Merikasarmi Siv Ahlberg Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä Kansainväliset kaupan sääntelyn muutokset Kaupan sääntelyn kansainvälinen ominaispiirre on sekavuus Kilpailun kannalta tärkeimpiä vähittäiskaupan sääntelyn osa-alueita ovat kaavoitus ja suurmyymälät, erilaiset

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo

KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA 2016 VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo KESKEISET TULOKSET 1(2) Varainhankinta kuuluu nyt aiempaa useammin (73 %! 84 %) osana jonkun toimenkuvaan.

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Mitä tulokset tarkoittavat?

Mitä tulokset tarkoittavat? Mitä tulokset tarkoittavat? Tiedotustilaisuus Helsinki 18.2.2010 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Maatalouden kannalta Maaseudun kannalta Maatalouden ja maaseudun suhteen kannalta Politiikan muotoilun

Lisätiedot

T U K E M A A N M A A I L M A N RUOKAOHJELMAA

T U K E M A A N M A A I L M A N RUOKAOHJELMAA T U K E M A A N M A A I L M A N RUOKAOHJELMAA Haluamme kertoa La La La (Brazil 2014) -videolla Maailman ruokaohjelmasta ja sen tärkeästä taistelusta nälkää vastaan. Shakira ja Activia tukevat yhdessä Maailman

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Bingo maailman kaupasta

Bingo maailman kaupasta Bingo maailman kaupasta Teemat: Globaali taloudellinen velka, ekologinen velka, maailmankauppa, reilu kauppa Kesto: 30 min? Osallistujia: 6 + Ikäsuositus: 13 + Tarvikkeet: Pelipohjat pareille tai pienille

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Reilun kaupan aarrejahti tuli kaupunkiin tervetuloa mukaan!

Reilun kaupan aarrejahti tuli kaupunkiin tervetuloa mukaan! Oppilaan materiaali 1/7 Reilu kauppa on olemassa, jotta kaikilla maailman ihmisillä, myös kehitysmaissa, olisi mahdollisuus elättää itsensä omalla työllään. Reilua kauppaa tarvitaan myös siksi, että lapsilla

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

ÄÄNESTYSTEN TULOKSET

ÄÄNESTYSTEN TULOKSET ÄÄNESTYSTEN TULOKSET LIITE Käytettyjen merkkien ja lyhenteiden selitykset + hyväksytty - hylätty rauennut per. peruutettu (...,...,...) nimenhuutoäänestys (puolesta, vastaan, tyhjää) KÄ (...,...,...) koneäänestys

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä Tiivistelmä Pertti Kiuru Tausta Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten yritysten kokemuksia teollisoikeuksien

Lisätiedot

FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari

FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari 13.9.2016 MIKÄ OSAAMISESSA JA SIVISTYKSESSÄ ON MUUTTUNUT? Lukutaidot: medialukutaito, informaatiolukutaito, teknologialukutaito. 21st Century

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA?

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? Aina, kun haluat asioiden muuttuvan parempaan suuntaan, sinun on otettava ohjat omiin käsiisi. Kun päätät, että olet omien valintojesi arvoinen, voit ottaa vastuun omasta elämästäsi

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 21.5.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Hallitusohjelman maininnat

Hallitusohjelman maininnat Hallitusohjelman maininnat Esa Halme Mitä hallitusohjelma kertoo? Tulkintani mukaan 3 viestiä. Maailmalle: Suomi laittaa asiansa kuntoon Kotimaisille johtajille: Investoikaa parikymmentä ylimääräistä miljardia

Lisätiedot

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Tässä esitellään hankehakemusten arviointia ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikössä.

Lisätiedot

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Erikoistutkija Liisa Heinämäki, THL Yksikön päällikkö Päivi Lindberg, THL 16.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kiusaaminen varhaisvuosina?

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2013

Talousarvioesitys 2013 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 892 594 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA TUTKIMUSOSIO KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, VEROJEN KOROTUKSIA KÄ LISÄÄ LAINAA Kuntien pitäisi olla riittävän suuria pärjätäkseen verotuloillaan ( %). Veroja ei saa korottaa ( %), eikä

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKAN SUURIA MUUTOSLINJOJA. Juhani Koponen 26.11.2004 SUOMEN UUSI KEHITYSPOLITIIKKA JA SUOMEN KEHITYSAVUN HISTORIA LUENNON AIHEITA

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKAN SUURIA MUUTOSLINJOJA. Juhani Koponen 26.11.2004 SUOMEN UUSI KEHITYSPOLITIIKKA JA SUOMEN KEHITYSAVUN HISTORIA LUENNON AIHEITA Juhani Koponen 26.11.2004 SUOMEN UUSI KEHITYSPOLITIIKKA JA SUOMEN KEHITYSAVUN HISTORIA SUOMEN KEHITYSPOLITIIKAN SUURIA MUUTOSLINJOJA Kehitysyhteistyöstä (avusta) laajempaan kehityspolitiikkaan (sekä kehitysmaissa

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot