Kehitysyhteistyö ei ole vain raha-apua

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kehitysyhteistyö ei ole vain raha-apua"

Transkriptio

1 Kehitysyhteistyö ei ole vain raha-apua Väheneekö köyhyys suoraan suhteessa siihen, kuinka paljon kehitysyhteistyöhön käytetään rahaa? Pelastuuko maailma, jos pohjoisessa vain yksinkertaisesti hellitetään kukkaron nyörejä? "Kehitysapua tarvitaan edelleen, ja sitä tarvitaan enemmän kuin nyt saadaan", toteaa Kepan kehityspoliittinen tiedottaja Mika Railo. Kumppani , Tuomas Lehto Miljardilla eurolla saisi Noin puolet puolustusministeriön vuosibudjetista Vajaat 60 prosenttia suomalaisten maanviljelijöiden vuosittaisista tuista Eduskunnan kulut 8,5 vuodeksi Runsaat 200 kilometriä moottoritietä Kolme Karibianmeren loistoristeilijää Turun yliopistollisen keskussairaalan kulut neljäksi vuodeksi "Kehitysyhteistyö on erityisen vahvoilla yhteiskunnan rakenteisiin, kuten tieverkkoon, liittyvissä hankkeissa ja sosiaalisissa hankkeissa, joihin köyhillä mailla itsellään ei ole varaa", hän lisää. Esimerkistä käy muun muassa aidsin vastainen taistelu, joka ei ole aivan halpaa puuhaa. Railo kertoo esimerkkinä myös, että kun 90-luvun puolivälissä kamppailtiin useissa maissa köyhien lasten a-vitamiinin puutosta vastaan, noin puolessa maista saavutettiin hyviä tuloksia,toisessa puolessa taas ei, koska rahoitus ei niissä ollut riittävä. Vitamiininpuutos johtuu muun muassa yksipuolisesta ruokavaliosta, ja on helposti estettävissä, joten hankkeen tulokset riippuivat melko suoraan resursseista. Railo muistuttaa, että YK:n pääsihteerin Kofi Annanin erikoisneuvonantajana tunnetun taloustieteilijän Jeffrey Sachsin laskujen mukaan köyhyys poistuisi, jos yksi prosentti rikkaiden maiden bruttokansantuotteesta annettaisiin kehitysyhteistyöhön. Siispä Sachsin mielestä on moraalinen velvollisuutemme tehdä niin. Varsinkin kun nykyinen sukupolvi on ensimmäinen, jolle se olisi käytännössä mahdollista: muutama vuosikymmen sitten köyhyyden poistaminen olisi vaatinut noin 10 prosenttia teollisuusmaiden BKT:sta. Pelkkä apu ei riitä "Kehitysavulla yksin ei koskaan voida ratkaista köyhien maiden ongelmia", Railo kuitenkin painottaa. "Tarvitaan kehityspoliittista työtä ja muutoksia esimerkiksi talouden ja maailmankaupan rakenteisiin, jotka köyhdyttävät etelän maita. Nyt rakenteet tekevät pahimmillaan jopa tyhjiksi kehitysyhteistyöprojekteilla saavutettuja tuloksia." Jos esimerkiksi johonkin kehitysmaahan rakennetaan kehitysyhteistyöhankkeena sairaala, mutta samaan aikaan Maailmanpankki vaatii perimään potilailta maksun käynneistä "valtiontalouden tervehdyttämiseksi", monilla ei ole varaa hoitoon. Toisaalta epäoikeudenmukaisten maailmankaupan säännösten vuoksi rahaa virtaa etelästä pohjoiseen enemmän kuin kehitysapuna toiseen suuntaan. Muun muassa OECD:n kehitysapukomitean puheenjohtaja Richard Manning on samoilla linjoilla. "On luotava kehitysmyönteisiä toimintaympäristöjä maataloudessa, kaupassa, velkakysymyksessä, siirtolaisuudessa, turvallisuudessa. Tämä on tärkeämpää kuin suoranainen rahallinen apu", hän totesi Wider-instituutin luennossaan Helsingissä helmikuussa. Ratkaiseeko raha hankkeen tulokset? Määrärahojen kasvattamisesta on vielä aimo harppaus käytännön tuloksiin. Kehitysyhteistyön matematiikassa voi lopputulos joskus olla se, että monta pientä hanketta saa aikaan enemmän kuin yksi suuri, vaikka suureen käytettäisiin enemmän rahaa kuin pieniin yhteensä. Voisi sanoa, että

2 pieni on kaunista, ja jos haluaa toimia kohdemaassa olevan kumppanin kanssa tasavertaisesti, on hyvä toimia pienellä rahalla, Helsingin Emmauksen hallituksen puheenjohtaja Ulla Hoyer sanoo. Hoyerin mielestä pienen budjetin hankkeita on myös usein helpompi hallinnoida. Lisäksi voidaan ikäänkuin näyttää ympäröivälle yhteiskunnalle kohdemaassa, että pienilläkin hankkeilla voi olla merkitystä muutosta voi saada aikaan ilman suurta ja kallista koneistoakin. Samaa mieltä on myös Oulu-Matagalpa-Ystävyysseuran puheenjohtaja Kati Ylinampa, joka mainitsee esimerkkinä järjestönsä ruokaturvahankkeen Nicaraguassa, Matagalpan läänissä. "Pienistä summista huolimatta olemme vakuuttuneita siitä, että hanke todellakin saa jotakin aikaan ja vaikuttaa ihmisten elämäntilanteeseen kohentavasti", hän sanoo. Tieto ja koulutus leviävät "Pientä projektia voi paikallinen väki helpommin jatkaa sen jälkeenkin, kun ulkomainen rahoitus loppuu", Hoyer puolestaan lisää. Jos kohdemaasta ei löydy riittäviä resursseja, työ loppuu, kun avustusjärjestö pakkaa tavaransa. Hoyerin mielestä on myös hyvä muistaa, että ikään kuin sivutuotteena pieni hanke voi levittää tietoa ja uusia ideoita siinä missä suurikin. Oulu-Matagalpa-Ystävyysseura on myös voinut hyödyntää vapaaehtoistyövoimaa hankkeissaan. "Kouluttamalla tietty joukko hyödynsaajista saadaan kerrannaisvaikutuksia, koska nämä voivat sitten kouluttaa muita", Ylinampa selvittää. Jos rahaa on vähän, on pakko olla luova ja tehokas. Avustusjärjestön suurella koolla voi kuitenkin olla myös omat etunsa, muutenkin kuin että esimerkiksi kokonaista sairaalaa ei pienen järjestön resursseilla rakenneta. Hoyer toteaa, että pienet järjestöt joutuvat käymään läpi pääpiirteissään saman hakuprosessin ja jälkikäteisarvioinnin kuin suuretkin saadakseen ulkoministeriön hanketukea. Tuolloin suuri osa resursseista voi mennä byrokratiaan varsinaiseen ruohonjuuritason työhön keskittymisen sijaan, Hoyer arvioi. Helsingin Emmaus on mukana muun muassa mosambikilaisen kirjaston sekä indonesialaisen lastenkotia ylläpitävän ja terveysneuvontaa antavan järjestön toiminnassa. Kirjasto toimii pienellä budjetilla, mutta Hoyerin mukaan käyttäjiltä on saatu hyvää palautetta. Kuitenkin lisärahasta voisi luonnollisesti olla suoraa hyötyä siten, että hyllyihin voisi hankkia enemmän kirjoja, tai vaihtoehtoisesti avata seudulle useampia kirjastoja. "Ei voi varmasti sanoa, että jos meillä olisi kymmenen kertaa enemmän varoja, saisimme aikaan kymmenen kertaa enemmän", Hoyer tiivistää. "Sitäpaitsi olemme ruohonjuuritason järjestö, joten suuret rahat eivät edes sopisi toimintaamme." Maailma pelastuisi 200 kilometrillä moottoritietä YK suosittaa, että rikkaat teollisuusmaat antaisivat vuosittain kehitysapua summan, joka vastaa 0,7:ää prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomi on yltänyt tavoitteeseen vain kerran: vuonna 1991, juuri ennen kuin lama leikkasi valtion menoja rajusti. Tuolloin Suomi antoi kehitysapua peräti 0,8 prosenttia BKT:sta, eli kaikkiaan 632 miljoonaa euroa. Nykyisin Suomi yltää vain puoleen velvoitteestaan. Tuoreimpien, vuoden 2002 lukujen mukaan apua annettiin 0,35 prosenttia BKT:sta, joka kuitenkin on noussut lamavuosista niin paljon, että varsinainen summa on melko lähellä huippuvuoden 1991 tasoa. Vuonna 2002 etelään liikeni 490 miljoonaa euroa. Edellinen ja nykyinen hallitus ovat luvanneet nostaa kehitysavun YK:n suosituksen tasolle, mutta matka on ollut kovin hidas. Koska taso on nyt puolet toivotusta, saadaan yksinkertaisella laskutoimituksella tavoitteeksi melko täsmälleen miljardi euroa vuodessa nykyisellä BKT:lla.

3 Mitä kehitysyhteistyö on ja mihin sitä tarvitaan? maailmantalous.net, Valia Wistuba Kehitysapu tarkoittaa teollistuneiden maiden antamaa taloudellista tai aineellista tukea kehitysmaille. Apua ryhdyttiin antamaan toisen maailmansodan jälkeen. Tuolloin tuettiin Euroopan jälleenrakennusta luvulla kehitysapua ja -yhteistyötä laajennettiin kehitysmaihin. YK:n vuosikokouksessa vuonna 1970 teollisuusmaat lupautuivat auttamaan kehitysmaita. Tuolloin sovittiin aputavoitteeksi 0,7 prosenttia bruttokansantulosta. Myös Suomi sitoutui tähän. Kehitysavun lisäksi usein käytetään myös nimitystä "kehitysyhteistyö", joka perustuu pitkäaikaiseen kehitysajatukseen; kumppanuuteen, jonka perimmäisenä tarkoituksena on tukea kehitysmaan elinolosuhteiden parantamista. Muita pidempiaikaisia avun muotoja ovat esimerkiksi infrastruktuuria (esim. tiet, rakennukset, vedenjakelujärjestelmä, sähkö, viestintäyhteydet), peruspalveluita (esim.. koulutus ja terveydenhuolto) ja paikallishallintoa tukevat ohjelmat tai projektit. Myös humanitaarinen apu on yksi kehitysavun muoto. Sillä lievitetään esimerkiksi konfliktin, epidemian tai luonnonkatastrofin aiheuttamaa hetkellistä hätää. Kehitysapu voi olla kahdenvälistä eli bilateraalista (esimerkiksi Suomen ja Mosambikin välillä), monenvälistä eli multilateraalista (esimerkiksi YK:n, Maailmanpankin ja EU:n eri yhteistyömuodot) tai kansalaisjärjestöjen organisoimaa. Vuonna 2005 teollisuusmaat (OECD-maat) antoivat kehitysapua 107 miljardia Yhdysvaltain dollaria. EU:n ja sen jäsenvaltioiden yhteenlaskettu osuus kaikesta virallisesta kansainvälisestä kehitysyhteistyöavusta on 52 prosenttia, rahassa mitattuna noin 40 miljardia euroa. Yksittäisistä maista prosentuaalisesti eniten apua antavat Ruotsi, Norja, Tanska, Hollanti ja Luxemburg. Rahassa mitattuna suurin avunantaja on Yhdysvallat. Suomen kehitysapu vuonna 2006 oli 658 miljoonaa euroa eli 0,39 prosenttia bruttokansantulosta. Suomi on kerran saavuttanut 0,7 prosentin tavoitetason. Tämä tapahtui vuosina Suomi antaa monenvälistä, kahdenvälistä ja järjestöjen kautta menevää apua. Kehitysyhteistyötä tehdään noin 57 kehitysmaan kanssa. Näistä pitkäaikaisia pääyhteistyömaita ovat Afrikassa Etiopia, Kenia, Mosambik, Sambia ja Tansania, Aasiassa Nepal ja Vietnam sekä Latinalaisessa Amerikassa Nicaragua. Mihin kehitysapua tarvitaan? Varojen ja resurssien riittämättömyyden lisäksi ongelmana on esimerkiksi kehitysyhteistyön tuloksellisuus tai sen puute. Toimien pirstaleisuus, väärinkäytökset (korruptio), demokratian kehittymättömyys, avun sitominen tavaroiden ja palvelujen ostoon avunantajamaasta sekä taloudelliset ehdot (talouden vapauttaminen ja yksityistäminen) syövät usein vaikuttavuutta. Kehitysyhteistyön kestävyyttä ja tehokkuutta voidaan parantaa esimerkiksi lisäämällä köyhien maiden ja ihmisten omistajuutta eli vaikutusmahdollisuuksia suunnitella ja toteuttaa omia kehitystoimenpiteitä, parantamalla koordinaatiota sekä avunantajamaiden että avunantajan ja vastaanottajan välillä ja keskittämällä kehitysyhteistyötä harvempiin maihin.

4 Noin puolet maailman väestöstä elää alle kahdella dollarilla päivässä. Äärimäisen köyhyyden vähentäminen ja poistaminen maailmasta on kansainvälinen velvollisuus. YK:n arvion mukaan pelkästään vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2015 mennessä tarvittaisiin noin 180 miljardia dollaria lisäapua. Yksin kehitysavulla ei maailman köyhyyttä voiteta, mutta avullakin on vaikutusta. Esimerkiksi sitten 1960-luvun lapsikuolleisuus köyhissä maissa on puolittunut, aliravitsemus on vähentynyt kolmanneksella ja koulutusta vaille jäävien lasten määrä on supistunut puolesta alle neljännekseen. Kehitysapu ja kauppapolitiikka Kehitysavusta kiistellään paljon. Kiistat koskevat sitä, kuinka paljon kehitysapua pitäisi antaa, kenelle sitä pitäisi antaa, mitä kautta sitä pitäisi antaa, ja minkälaista avun tulisi olla. Kehitykseen vaikuttavat muun muassa konfliktit, sodat, luonnonkatastrofit ja epidemiat. Myös länsimaiden kauppa- ja lainapolitiikka pitävät köyhiä maita köyhinä. Esimerkiksi kansainvälisen asekaupan arvo oli vuonna 2006 kymmenkertainen (noin 1100 miljardia dollaria) kansainväliseen kehitysapuun nähden. Maailmankaupan säännöt suosivat tällä hetkellä erityisesti rikkaita maita. Köyhimmät valtiot joutuvat avaamaan markkinoitaan globaalille kilpailulle nopeammin kuin niiden kehityksen kannalta olisi edullista. Esimerkiksi koulutuksen, terveydenhuollon ja vesihuollon yksityistäminen ja avaaminen kansainvälisille kilpailulle huolestuttaa, koska köyhillä ihmisillä ei ole varaa maksaa tärkeimmistäkään palveluista. Epäreilu maailmankauppa on suuri syy sille, että kehitysmaat eivät pääse pakenemaan köyhyydestä. Sääntöjä on muutettava, jotta kehitysmailla olisi mahdollisuus kehittää omaa tuotantoaan. Yksin maatalouden tukemiseen käytetään teollisuusmaissa yli kuusi kertaa enemmän rahaa kuin kehitysyhteistyöhön, mikä tekee länsimaiden tuotteista keinotekoisesti halvempia kuin kehitysmaiden tuotteet, jopa kehitysmaiden omilla markkinoilla. Maailmanmarkkinoilla kehitysmaan tuottaja saa vastaansa keskimäärin kaksi kertaa niin suuret kaupan esteet kuin kilpailija teollisuusmaasta. Reilumpikaan maailmankauppa ei yksin olisi tie ulos köyhyydestä maille, joilla on tällä hetkellä hyvin vähän myytävää kansainvälisillä markkinoilla. Saharan eteläpuolisen Afrikan jossa asuu lähes 700 miljoonaa ihmistä osuus maailman viennistä on pienempi kuin 10 miljoonan asukkaan Belgian. On arvioitu että vaikka köyhimpien maiden koko tuotanto pääsisi esteettä maailmanmarkkinoille, se kattaisi niistä vain 2,4 prosenttia.

5 Raha palaa juurilleen Maailmankauppalehti 3/03, Antti Markkanen & Anastasia Laitila Kehitysavun puitteissa rahaa ei siis virtaa pelkästään ulospäin, vaan osa siitä palaa melko pikaisesti juurilleen. Sami Lahdensivu: Kehityksen rahavirrat. Suomen YK-liiton julkaisusarja no 38, Tavoitteet kehitysyhteistyömäärärahojen kasvattamisesta saattavat kuulostaa siltä, että rikkaista teollisuusmaista kulkee suuria rahavirtoja köyhiin kehitysmaihin. Tilastoja tarkastellessa kuitenkin ilmenee, että rahavirrat kulkevat oikeastaan toiseen suuntaan. Teollisuusmaiden vaihtotase kolmannen maailman kanssa on selvästi ylijäämäinen. Esimerkiksi Tullihallituksen tilastopalvelun mukaan Suomen vienti kehitysmaihin vuonna 2002 oli miljardia euroa ja tuonti kehitysmaista miljardia euroa. Kauppataseen ylijäämä oli miljardia. Suomen kehitysapumäärärahat vuonna miljoonaa euroa eivät rahavirtojen välistä kuilua juurikaan kaventaneet. Arjen keskusteluissa, esimerkiksi työpaikoilla ajatellaan, että koko kehitysapuun budjetoitu summa on rahalahjoitus kolmansiin maihin. Huomiotta jää kokonaan kauppataseemme ylijäämää, joka johtuu kehitysmaiden epäoikeudenmukaisesta kohtelusta maailmanmarkkinoilla. Kehitysapu saattaa olla yhtä lailla osa kansainvälistä kaupankäyntiä kuin suorat kauppasuhteetkin. Vuonna 1998 kaikesta OECD- maiden myöntämästä kehitysavusta noin 26 % oli sidottu avunantajamailta ostettaviin tavaroihin ja palveluihin. Nämäkin asiat tulisi ottaa huomioon keskusteltaessa määrärahatasosta. Kehitysyhteistyö tukee myös suomalaista työllisyyttä Suomen kehitysapu voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan: hiukan yli puolet käytetään kahdenväliseen apuun, loput kansainvälisten järjestöjen (kuten YK ja Maailmanpankki) menoihin. Lisäksi iso osa kehitysavusta ohjautuu tavaraostoihin suomalaiselta teollisuudelta, suomalaisen asiantuntija-avun maksuun sekä kehitysyhteistyön hallintomenoihin. Myös Suomessa tapahtuvaan pakolaisten vastaanottoon osoitetaan varoja kehitysyhteistyömäärärahoista. Lisäksi esimerkiksi tiedotustukirahoista suuri osa jää Suomeen painotaloille, rahdin kuljettajille jne. Näissä kuluissa oleva arvonlisävero (22 %) kilahtaa saman tien takaisin valtion kirstuun. Kaikki kehitysyhteistyöhön osoitetut määrärahat eivät siis koskaan lähde juuriltaan mihinkään vaikka hyödyttävätkin kehitysmaiden ihmisiä tavaroiden, asiantuntija-avun tai tiedotuksen kautta. Raha kuitenkin pysyy Suomessa ja lisää kotimarkkinoiden ostovoimaa ja työllistää täällä, mikä sekin on tarpeellista. Hyödyttääkö kasvu kuitenkaan kaikkia? Vapaakauppateorian keskeisiä väittämiä on, että kaupan kasvu hyödyttää kaikkia, koska raha tihkuu lopulta kaikille väestöryhmille. Tähän tukeutuen on esitetty myös ajatus siitä, että kaikki kehitysmaihin tehtävät sijoitukset ja ostot sieltä hyödyttäisivät koko kansakuntaa, koska rahaa siivilöityisi rikkailta tehtaanomistajilta muualle yhteiskuntaan aina köyhimpiä myöten.

6 Tippuvatko nämä rahat kuitenkin kengänkiillottajapojan sijasta sveitsiläisille pankkitileille ja New Yorkin pörssiin? Osa kehitysmaiden köyhyysongelmasta johtuu kansainvälisen kaupan epäoikeudenmukaisuudesta ja velkakriisin seurauksista. Mutta toisaalta kuinka merkittävä on näiden maiden sisäinen taloudellinen epätasa-arvo ja jyrkkä jako rikkaisiin ja köyhiin, maanomistusolot sekä lukuisat muut ongelmat? Tukeeko kehitysyhteistyö köyhyyttä ylläpitävää järjestelmää, mikäli se suuntautuu esim. kolmannen maailman vauraan eliitin omistamien tuotantolaitosten toimintaedellytysten parantamiseen? Kehitysmaiden velka Eräs köyhyyttä ylläpitävistä, ratkaistavissa olevista ongelmista on kehitysmaiden velka. Ylivelkaantuminen on estänyt monien maiden kehitystä useiden vuosikymmenien ajan. Usean maan bruttokansantuotteesta merkittävä osa kuluu velan ja ennen kaikkea korkojen maksuun. Velkaa on yritetty 1950-luvulta alkaen järjestellä eri organisaatioissa erilaisin keinoin ja ohjelmin sekä lisälainoituksella, mutta heikoin tuloksin. Ylitsepääsemättömien velkojen mitätöinti antaisi monelle maalle mahdollisuuden nousta jaloilleen. Teollisuusmaiden vientiä kehitysmaihin tuetaan järjestelmällisesti. Valtioiden vientiluottojärjestelmät ovat olemassa, ettei yritysten tarvitsisi vastata kohdemaiden poliittisista kaupallisista riskeistä. Luotottajillakaan ei ole poliittista vastuuta tukemistaan projekteista ja kohdemaan velkaantumisen seurauksista. Sen sijaan kehitysmaiden tuotteiden pääsy kansainvälisille markkinoille on hyvin vaikeaa, vaikka esimerkiksi vähiten kehittyneiksi luokiteltujen 49 maan osuus maailmanmarkkinoista on yhteensä noin 0,5 %. Teollisuusmaille on ollut tärkeämpää varmistaa, että niiden omat yritykset voivat sekä hyödyntää edullisesti kehitysmaiden luonnonvaroja että laajentaa markkinoitaan niihin. Tähän verrattuna kehitysapu on pisara meressä. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö suuntautuu pääasiassa köyhimpien maiden pientuottajien ja käsityöläisten tukemiseen tai suoraan jonkun tietyn yhteiskunnallisen ongelman käytännön ratkaisuun ruohonjuuritasolla. Nakurun lasten hanke, mikä esitellään toisaalla tässä lehdessä, on yksi onnistunut esimerkki jälkimmäisestä. Turun Maailmankaupan yhteistyö bangladeshilaisen SUS järjestön kanssa on, paitsi osaltaan auttamassa SUS-järjestöä sen pyrkimyksissä vaikuttaa maansa poliittisen järjestelmän muuttamisessa kansalaisyhteiskunnan suuntaan, myös konkreettinen esimerkki siitä, miten ne pienet rahat, mitkä kehitysyhteistyövaroista järjestölle tulevat, leviävät suoraan köyhän kansan pariin yhteisöä hyödyttävällä tavalla. Tällaisissa tapauksissa ei tarvitse odottaa ja toivoa, että joku taka tippuisi eliitiltä sveitsiläisen pankkitilin sijasta oman maan köyhille. Politiikka saattaa kauhistuttaa, mutta se on ihmisten tekemien päätösten tulosta. Muutokset lähtevät pienistä arjen teoista.

7 Kehitysapu kasvaa ensi vuonna prosentin sadasosalla Kepa , Pasi Nokelainen Budjettiriihessä elokuun lopussa ei näillä näkymin riidellä ainakaan kehitysyhteistyön määrärahoista, sillä ulkoministeriö tyytyy valtiovarainministeriön esitykseen 910 miljoonan euron rahoista. Kaikkien kehitysyhteistyökelpoisten menojen loppusumman arvioidaan olevan vuonna 2009 yhteensä 910 miljoonaa euroa, ilmenee 1. elokuuta julkaistusta talousarvioesityksestä. Summa vastaa esityksen mukaan noin 0,46 prosenttia Suomen bruttokansantulosta. Kehitysyhteistyövarat kasvavat noin prosentin sadasosan verran, sillä kuluvan vuoden budjetissa menojen osuuden arvioitiin olevan 0,45 prosenttia bruttokansantulosta. Bruttokansantulo-osuudet ovat kuitenkin viime vuosina jääneet toistuvasti arvioita alemmaksi vahvan talouskasvun vuoksi. Kehitysyhteistyömenojen nykyisellä kasvutahdilla Suomi ei tule saavuttamaan EU-tavoitetta. EUmaat sopivat vuonna kolme vuotta sitten, että vanhojen jäsenmaiden avun minimitaso on 0,51 prosenttia vuonna Euromääräistä kasvua kymmenyksen Euromääräisesti kehitysyhteistyörahat kasvavat 85 miljoonalla. Prosenteissa kasvu on noin 10 prosenttia kuluvasta vuodesta. Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön esitetään yhteensä 730,9 miljoonaa euroa hallinnonalalle osoitetun kehyksen mukaisesti. Loppuosa koostuu muun muassa muiden ministeriöiden kehitysyhteistyökelpoisista menoista. Teollisen yhteistyön rahaston eli Finnfundin pääoman korottamista jatketaan. Viime vuotiseen tapaan pääoman korottamiseen käytettävä 15 miljoonaa euroa otetaan kansainvälisestä kehitysyhteistyöstä. Finnfund tarjoaa riskirahoitusta yritysten investoinneille kehitysmaissa. Suomen ja muiden EU-maiden kehitysyhteistyövarat ovat yhä kauempana maiden itselleen asettamasta minimitavoitteesta. Jos suuntaa ei muuteta, kehitysmaat saavat vuoteen 2010 mennessä todellista apua noin 75 miljardia vähemmän kuin on luvattu. EU-maat ovat jääneet pahasti jälkeen omasta minimitavoitteestaan nostaa apu vähintään 0,51 prosenttiin bruttokansatulosta vuonna Maiden kehitysapu kääntyi viime vuonna laskuun ja luvattua apua jäi antamatta yhteensä noin 1,7 miljardin euron edestä. Peräti 18 EU:n jäsenmaata, muun muassa Suomi, jäi käytännössä tavoitteesta nostaa kehitysapuprosenttiaan viime vuonna. Noloimman tuloksen teki Iso- Britannia, jonka apu romahti kolmanneksen. Ranska ja Belgia pudottivat kehitysapuaan yli 10 prosenttia. Espanja ja Liettua näyttävät vuonna 2007 muille mallia kasvattamalla apuaan yli kolmanneksen.

8 Kehitysyhteistyön pääpalkintona parempi elämä Kumppani 3/2008, Pia Laine Reittiä kehityksen onnelaan on etsitty jo vuosikymmeniä. Nykyään tyylipisteitä annetaan myös koosta ja tehokkuudesta. Kehitysyhteistyö - jo pelkkä sana jakaa ihmiset hanakasti eri leireihin. Toiset kannattavat varauksetta, toiset koko käsite saa irvistelemään. Kannattajien leiri on paljon sankempi. Kun ulkoasiainministeriö viime kesänä selvitytti suomalaisten suhtautumista ja tietoja kehitysyhteistyöstä, piti vastaajista 89 prosenttia kehitysyhteistyötä joko melko tai erittäin tärkeänä. Kehitysyhteistyölle on tarjolla monia perusteluja. Se nyt vaan on oikein. Rikkailla on velvollisuus. Silkkaa lähimmäisenrakkautta. Vanhojen vääryyksien korjaamista. Maailmankaupan tasapainottamista. Perinteisten perustelujen ohelle voisi lainata puolustuspuheenvuoron ihmisten välistä kanssakäymistä koskevasta tutkimuksesta: suurinta osaa ihmisistä epäreiluus näyttää yksinkertaisesti ottavan päähän. Yhteistyö vaatii enemmän Ajassa oleva ei enää unissaankaan päästä suustaan sanaa "kehitysapu", vaan puhuu kehitysyhteistyömäärärahoista. Sanahirviön käyttöönotossa ei ole kyse vain hiusten halkomisesta, vaan siihen kiteytyy kokonaisen ajattelutavan muutos: ei uskota, että ulkopuolisen tarjoama ja sanelema apu pystyisi ratkaisemaan köyhien maiden ongelmia. Paikallinen tieto ja tuntemus on saanut vankan jalansijan kehityksestä päätettäessä. Apu on paljon helpompaa kuin yhteistyö. Yhteystyö vaatii paljon enemmän - myös rahoittajilta. Harva ammattilainen osaa kertoa muille oman alansa yksityiskohtia ymmärrettävin termein, eivätkä kehityksen ammattilaiset tee poikkeusta. Pohdinta siitä, miten Pariisin deklaraation seuranta ja Accran valmistelu sujuu, voi olla ajankohtaista, muttei aina helppotajuista asiaan vihkiytymättömille. Samalla kun osa kehitysyhteistyötä tekevän järjestön väestä toimii ammattislangin maailmassa, miettii toinen siipi markkinointia ja sitä, miten voidaan parhaiten myydä asia suurelle yleisölle. Koko alan tavoite on niin valtava, että huimaa: parannetaan elämänlaatua ja hengissäpysymisen mahdollisuuksia. Sen rinnalla vaikkapa yritys myydä kännykkä jokaiseen taskuun tuntuu aika vaatimattomalta. Vaikka ammattilaisten kieli ja avun painotukset vaihtelevat, perusongelmat säilyvät: miten saadaan lapset kouluun, terveydenhuolto kaikkien ulottuville ja aikuiselle mahdollisuudet tienata tarpeeksi perheen elättämiseksi.

9 Suuntaa etsimässä Kumppanuudesta ja tasa-arvosta on puhuttu jotakuinkin siitä lähtien, kun teknisen avun traktorit alkoivat ruostua pelloille vuosikymmeniä sitten. Kuka oikein määrää, mitä tehdään? Ja kuka parhaiten tietää, millä köyhempien maiden olot saadaan paranemaan? Kumppanuudella tarkoitetaan sitä, että sekä rahoittaja että rahojen vastaanottaja yhdessä päättävät, mitä niillä tehdään. Periaatteessa siis mitään, mitä kumpikaan osapuoli ei halua tehtäväksi, ei myöskään tehdä. Kun suomalaisten asenteita kehitysyhteistyöhön selvitettiin, suurimmalla osalla haastatelluista ei ollut kovin selvää kuvaa siitä, mihin kehitysyhteistyöllä tarkalleen ottaen pyritään. Kansainvälisellä tasolla vuosituhannen vaihteessa sovitut vuosituhattavoitteet olivat ensimmäinen kerta, kun kaikki osapuolet saatiin samaan pöytään sopimaan siitä, mitä kehityksessä oikein tavoitellaan: esimerkiksi äärimmäisen nälän ja köyhyyden poistamista ja peruskoulutusta kaikille. Se, mitä tavoitellaan, ei vielä kerro, miten tavoitteeseen päästään. Kehitys jos jokin on aihe, jonka suhteen riittää arvoristiriitoja. Aids-viestejä a:sta ö:hön Hiv/aids on inhimillinen tragedia, jonka leviämistä ja vaikutuksia pitäisi hillitä. Tästä ollaan yhtä mieltä, ja myös yhdessä kahdeksasta vuosituhattavoitteesta on siihen sitouduttu. Mutta siitä, miten epidemialle pistetään jarrut, ei niin vain päästäkään yksimielisyyteen. Hiv/aids-työssä näyttäytyy kehitysyhteistyön ja arvojen liitto harvinaisen selkeänä. Mitä lähempää seksuaalisuutta sivutaan, sen vahvemmin eri toimijoiden arvot sanelevat suuntia. George W. Bushin valtakaudella Yhdysvaltain hiv-rahoituksen reunaehtoihin on kuulunut se, ettei kondomia saa valistuskampanjassa nostaa keskeiselle sijalle, vaan rahoitusta itselleen haluavien ohjelmien täytyy sitoutua neuvomaan myös seksistä pidättäytymiseen ja uskollisuuteen. Moni muu hiv-valistusta tekevä ja rahoittava taho uskoo ennemmin tutkijoihin, ja painottaa kondomien merkitystä tartuntojen leviämisen estämisessä. Seurauksena on viestien kakofonia maissa, joissa hiv-valistusta tehdään. Keskenään ristiriistaiset ohjeet myös syövät tehoa toisiltaan. Jos a + b on c, niin... Avun ehdollistamisesta on taitettu peistä pitkään. Mitä ehtoja voi kehitysrahoitukselle kohtuuden nimissä laittaa? Kansainväliset rahoituslaitokset eivät ole tavanneet kainostella ehtojen kanssa. Viime vuosikymmenten rakennesopeutusohjelmat sanelivat tiukasti sen, mitä rahoituslaitosten tukea tarvitsevat valtiot saivat tehdä. Arvot ja ehdot näkyvät myös rahoituskentän pienempien pelureiden päätöksissä, vaikkakin hienovaraisemmin. Onhan valtioiden välisessä kehitysyhteistyössä kysymys verovaroin kerätyistä rahoista, jonka käytöstä rahoittajamaat joutuvat tekemään äänestäjilleen selkoa.

10 Valtioiden välisessä kehitysyhteistyössä suuntaus on ollut hankemaailmasta kohti laajempia kokonaisuuksia. Yksittäisten hankkeiden sijaan nyt puhutaan sektoriohjelmista ja suorasta budjettituesta, jotka takaavat rahoitusta saaville maille entistä suuremman vallan päättää, mitä maassa tehdään. Samalla vapautuu varsinaiselle työlle aikaa, joka ennen kului tuhansien projektien raportoinnissa. Tänään vaadimme tätä Kehitysyhteistyötä ei tehdä ulkopuolisilta vaikutteilta suojatussa laboratoriossa, vaan nopeasti muuttuvassa maailmassa. Kun yhteiskunnalliset ja kansainväliset olot muuttuvat, muuttuvat myös avun tarpeet - ja vaatimukset. Esimerkiksi Suomi vaatii, että sen rahoittamissa ohjelmissa huomioidaan tasa-arvo sekä naisten ja tyttöjen oikeudet. Kun vuonna 1965 ulkoministeriön yhteyteen perustettiin kehitysaputoimisto, Suomi näytti erilaiselta. Naisen ei ollut sopivaa käydä yksin ravintolassa ja homoseksuaalisuus oli niin rikos kuin sairauskin. Nykysuomessa nainen pääsee ravintolan ohella myös maan päämieheksi, ja samaa sukupuolta olevat voivat rekisteröidä parisuhteensa. Ei ihme, että kehityksen vastaanottajapuolella olevat valtiot eivät aina pysy suunnanmuutoksissa mukana. Viime kädessä kysymys on vastuusta. Kenelle varojen käytöstä oikein pitäisi olla vastuussa? Suomalaiselle veronmaksajalle? Vai niille ihmisille, joiden elämää verovaroin yritetään parantaa? Hätäapu näkyy Kehityksessä on kolme keskenään erilaista vaihetta, jotka arkipuheessa usein niputetaan "kehitysavuksi". Medianäkyvyyden kautta tutuinta on katastrofitilanteissa annettava humanitaarinen apu. Sen tavoitteena on pelastaa henkiä ja auttaa kriisin välittömien seurausten selvittämisessä. Humanitaarisen avun tarpeet ovat selkeitä: vettä, ruokaa ja suojaa, välttämättömiä terveyspalveluja. Hätäavun lähdettyä seuraa jälleenrakennuksen aika. Siinä pyritään korjaamaan perusrakenteet sellaiselle tasolle, että kriisin jälkeistä elämää voidaan taas elää jotakuinkin samoin kuin ennenkin. Kehitysyhteistyöstä puhutaan, kun tarkoitetaan pitkäkestoisempaa työtä. Sillä luodaan pohjaa paremmalle arjelle ja tulevien kriisien ehkäisylle. Mediassa se näkyy paljon hätäapua harvemmin, sillä hidas puurtaminen ei taivu helposti otsikoiksi.

11 Tuontitavarana kehitys Kumppani 3/2008, Sara Rigatelli & Mark Waller Kongwan ala-asteen rehtori Sandwel Pwenda ei usko, että Tansaniaan virtaava kehitysapu tekee tansanialaiset autuaiksi. "Olen kuullut radiosta, että ulkomailta tulee paljon rahaa. Mutta missä se raha näkyy? Meille kerrotaan, että on saatu tukea aidsin vastaiseen taisteluun, mutta kun hakee aids-lääkkeitä, niitä ei ole", johtaja ihmettelee koulun pihalla. "En syytä auttajia välikäsien epärehellisyydestä, mutta soisin, että he seuraisivat tarkemmin, mihin rahat menevät." Terveysasemalla vauvoja punnitseva Joanita Philemon on samoilla linjoilla. "Vain pieni summa kulkeutuu kyläläisille, jotka rahaa tarvitsevat. Luulen, että suuri osa päätyy tansanialaispomojen taskuun. Avunantajien ei pitäisi tyytyä raportteihin ja selityksiin, vaan tulla itse kysymään paikallisilta, mitä on saatu aikaan", terveydenhoitaja kehottaa. Keski-Tansaniassa sijaitseva Kongwa ei ole avustusyhteisön suosikkialuetta, mutta paikkakunnalla on törmätty myös kolikon toiseen puoleen: liikaan apuun. Rehtori mainitsee luterilaisen järjestön, joka jakaa perheille ruokapaketteja. "Perheet jumiutuvat aloilleen, eivätkä tee mitään. Ajatellaan, että järjestö pitää huolen kaikesta. Kun se joku päivä lähtee, heistä tulee todella, todella köyhiä", hän pudistelee päätään. Ei rahaa ilman paikallisten panosta Apu menee valtaosin oikeisiin kohteisiin - Philemonin mielestä kaikki kohteet ovat oikeita. Mutta maataloudessa tarvittaisiin lisää koulutusta: uusia viljelymenetelmiä ja kasveja, jotka kestäisivät Kongwan kuivat olot. "Maatalous on tärkeintä, koska ihmiset tarvitsevat ruokaa. Nyt koulutusta antaa yksi hanke. Jos minä saisin päättää, myös tämä terveyskeskus kunnostettaisiin. Hallitukselta ei siihen varoja heru", Philemon toteaa. Sekä rehtori että hoitaja myöntävät, ettei heillä ole suurimmaksi osaksi hajuakaan, mistä kehitysavustukset tulevat. Se tiedetään, että useat organisaatiot tulevat kahdeksi vuodeksi ja lähtevät, kun rahat loppuvat. "Parasta olisi, jos avunantajat tekisivät ensin tutkimuksen, tarjoaisivat koulutusta ja sitten käytännön opastusta - ennen kuin kenellekään maksetaan yhtään mitään", Pwenda ehdottaa. "Apua pitää antaa vain osittain ja asukkailta vaatia aina omaa panosta. Pitkään. Rahan syytämisellä on huonoja vaikutuksia." Avulla on imago-ongelma Etelä-Afrikassa Kehitysyhteistyön kannalta Etelä-Afrikan asema on erikoinen verrattuna muihin Saharan eteläpuolisen Afrikan maihin. Maalla on ulkomaanvelkaa vain 2,2 prosenttia bruttokansantuotteestaan. Kehitysavun osuus maan budjetista on vain noin kaksi prosenttia. Tästä huolimatta ulkomaisilla avunantajilla on huomattavasti vaikutusvaltaa Etelä-Afrikassa. Tämä on joidenkin paikallisten mielestä ongelmallista. Etelä-Afrikan demokraattisen läpimurron jälkeen 1990-luvun alussa monet avunantajat jättivät maan kokonaan tai kohdistivat rahansa suoraan hallitukselle. Vuoteen 1999 mennessä useat olivat lopettaneet tukensa siinä uskossa, että maan hallitus ottaisi vastuulleen avunantajien tehtävät. Monet kansalaisjärjestöt joutuivat lopettamaan toimintansa, kun valtio ei rahoittanutkaan niitä samoilla summilla, joita ne ennen olivat saaneet ulkomaalaisilta avunantajilta. Kansalaisyhteiskunta kärsi tästä huomattavasti. "Samaan aikaan Etelä-Afrikkaan ilmestyi lukuisia kansalaisjärjestöjä ja avunantajien edustajia rikkaista maista. Jotkut niistä ottivat hoitaakseen tehtäviä, jotka olivat ennen olleet eteläafrikkalaisten järjestöjen vastuulla", kertoo Patrick Bond Kwa-Zulu Natalin provinssin järjestökeskuksesta.

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Kepan tavoite ja tehtävät

Kepan tavoite ja tehtävät www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Asiantunteva kumppani yritysten kehitysmaahankkeisiin Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2019 Kehitysyhteistyötutkimus 1999 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Hanna-Mari Kilpeläinen Kehityspoliittinen osasto Ulkoasiainministeriö Kansainvälinen kehityspoliittinen agenda

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Korkeakoulujen kevätpäivät 23.5.2012 Lahti Järjestökoordinaattori Sanna Rekola / Kepa 09 584 23 271, sanna.rekola@kepa.fi

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA.

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA. pari pari 1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. POHTIKAA...miten niiden toteutuminen vaikuttaa Naomin/Dain elämään....mitä tapahtuu, jos tavoitteet eivät toteudukaan....miten tavoitteiden

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi.

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi. TALOUSTUTKIMUS OY 20141229 11:28:59 TYÖ 000012172.12 TAULUKKO 41015 ss VER % Telebus vko 51A-52A/2014 Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2021 Kehitysyhteistyötutkimus 2003 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Developing business together. SUOMI

Developing business together. SUOMI SUOMI Developing business together. Finnpartnership tarjoaa suomalaisyrityksille uusia yhteistyömahdollisuuksia kehitysmaissa Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tarjoaa suomalaisyrityksille kehitysmaaliiketoimintaan

Lisätiedot

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

NAISTEN PANKKI Satu Mehtälä PwC 6.3.2009

NAISTEN PANKKI Satu Mehtälä PwC 6.3.2009 NAISTEN PANKKI Satu Mehtälä PwC 6.3.2009 Naisten Pankki sai alkunsa 12 suomalaisnaisen Liberian matkasta 1/2007: Ellen Sirleaf Johnson I would like You to tell the Story of hope Liberialaisen naisyhteisön

Lisätiedot

Nälkäpäiväkampanja. Sinä voit auttaa! Kuva: Joonas Brandt

Nälkäpäiväkampanja. Sinä voit auttaa! Kuva: Joonas Brandt Nälkäpäiväkampanja Sinä voit auttaa! Kuva: Joonas Brandt Nälkäpäivä pähkinänkuoressa Nälkäpäivänä kerätään varoja katastrofirahastoon. Rahaston turvin Punainen Risti auttaa Suomessa ja ulkomailla. Katastrofirahaston

Lisätiedot

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin kohdemaat 2 Finnpartnership lyhyesti Ulkoasiainministeriön rahoittama liikekumppanuusohjelma

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 20.9.2011 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Kepan kommentteja Perussuomalaisten kehitysrahoitusmallin :

Kepan kommentteja Perussuomalaisten kehitysrahoitusmallin : 10.9.2014 Kepan kommentteja Perussuomalaisten kehitysrahoitusmallin : 1. Esityksessä todetaan, että kehitysapu kuuluu valtion tehtävien uloimpaan kerrostumaan ja että se ei kuulu valtion yksiselitteisiin

Lisätiedot

Globaalin kehityksen epävarmuus

Globaalin kehityksen epävarmuus Globaalin kehityksen epävarmuus Metsäalan tulevaisuusseminaari, 1.11.2007 Jukka Pirttilä Tutkimuskoordinaattori Palkansaajien tutkimuslaitos Puheen rakenne Kyse talouden globalisaatiosta: kansallisten

Lisätiedot

Fidan projektikylän etuudet

Fidan projektikylän etuudet Säännöt Pelin tavoitteena on, että ainakin yksi kylän lapsista saa käydä koulun loppuun. Peli aloitetaan seisten. Kyläläinen, joka kuolee tai joutuu poistumaan koulusta tai kylästä, istuu alas. Jos vähintään

Lisätiedot

Kepan jäsenanomuslomake

Kepan jäsenanomuslomake Kepan jäsenanomuslomake Haemme varsinaiseksi jäseneksi kannatusjäseneksi Yhteystiedot: (*-merkityt tiedot tulevat näkyviin Kepan verkkosivuille) 1. Järjestönne virallinen nimi*: 2. Lyhennelmä nimestä*:

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus

2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Hyväksytty hallituksen kokouksessa 15.12.2008 KEPAN LINJAUS KEHITYSYHTEISTYÖN LAADUSTA 1. Johdanto Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry haluaa vaikuttaa köyhdyttäviä

Lisätiedot

URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa. Maailman vesipäivän seminaari, 23.3.

URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa. Maailman vesipäivän seminaari, 23.3. URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa Maailman vesipäivän seminaari, 23.3.2011, Helsinki Jarmo J. HUKKA Senior Consultant Water and Environment

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Punainen Risti Malissa. Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti

Punainen Risti Malissa. Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti Juridinen tulkinta Malin tilanteesta Malin hallituksen ja YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyntä ulkomaisten sotilasjoukkojen voimankäytölle

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla 3 matkailuviestiämme Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista ja sillä on kasvuedellytyksiä Suomessa Suomi

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Keskikesä 2015. Rakas esirukoilijani. Maanjäristyksen jäljet

Keskikesä 2015. Rakas esirukoilijani. Maanjäristyksen jäljet Rakas esirukoilijani Keskikesä 2015 Maanjäristyksen jäljet Nepalin 25.4. alkaneet maanjäristykset ovat jatkuneet tähän päivään saakka. Voit seurata maanjäristyksiä USA:n hallituksen sivuilta http://earthquake.usgs.gov/earthquakes/map

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Verkoilla maailmalle 12.6.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena

Lisätiedot

Ovatko Latinalaisen Amerikan maat kehitysmaita?

Ovatko Latinalaisen Amerikan maat kehitysmaita? Kehitysmaatutkimuksen johdantokurssi ti 13.9.2011 klo.16-18 Kehitysmaayhteiskunta: Bolivia Yhteydenotot: eija.ranta-owusu@helsinki.fi, 09-191 24261 Ovatko Latinalaisen Amerikan maat kehitysmaita? Kehitysmaa

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Velat ja velkaantuminen ovat olleet jatkuvia puheen ja huolen aiheita jo usean vuoden ajan. Danske Bankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila muistuttaa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Suvi Lähdevuori 3.6.2015 Finnpartnership tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten ja

Lisätiedot

Presidenttifoorumi 11.5.2010 Ulkomaankauppa ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Presidenttifoorumi 11.5.2010 Ulkomaankauppa ja kehitysministeri Paavo Väyrynen MUUTOSVARAUKSIN Presidenttifoorumi 11.5.2010 Ulkomaankauppa ja kehitysministeri Paavo Väyrynen Arvoisa tasavallan presidentti, Hyvät presidenttifoorumin osanottajat, Hyvät kuulijat, Määrittelen mielelläni

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKAN SUURIA MUUTOSLINJOJA. Juhani Koponen 26.11.2004 SUOMEN UUSI KEHITYSPOLITIIKKA JA SUOMEN KEHITYSAVUN HISTORIA LUENNON AIHEITA

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKAN SUURIA MUUTOSLINJOJA. Juhani Koponen 26.11.2004 SUOMEN UUSI KEHITYSPOLITIIKKA JA SUOMEN KEHITYSAVUN HISTORIA LUENNON AIHEITA Juhani Koponen 26.11.2004 SUOMEN UUSI KEHITYSPOLITIIKKA JA SUOMEN KEHITYSAVUN HISTORIA SUOMEN KEHITYSPOLITIIKAN SUURIA MUUTOSLINJOJA Kehitysyhteistyöstä (avusta) laajempaan kehityspolitiikkaan (sekä kehitysmaissa

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 25.9.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Ilmastobisnestä yrityksille-seminaari 29.9.2011 UM, Merikasarmi Siv Ahlberg

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Ilmastobisnestä yrityksille-seminaari 29.9.2011 UM, Merikasarmi Siv Ahlberg Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Ilmastobisnestä yrityksille-seminaari 29.9.2011 UM, Merikasarmi Siv Ahlberg Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:13:53 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

KEHITYS JA DEVELOPMENTALISMI. Juhani Koponen 10.9. 2009

KEHITYS JA DEVELOPMENTALISMI. Juhani Koponen 10.9. 2009 KEHITYS JA DEVELOPMENTALISMI Juhani Koponen 10.9. 2009 Luennon teemoja Kehitysmaatutkimuksesta ja käsitteistä Kehityksen käsitehistoriaaa Kehityksen kolme ulottuvuutta: prosessi, ideaali ja interventio

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

1.Yhtenäiset menettelytavat ja käytännöt kuormittavat vähemmän avunsaajamaiden hallintoa

1.Yhtenäiset menettelytavat ja käytännöt kuormittavat vähemmän avunsaajamaiden hallintoa 1. KALVO POSITIIVISET LÄHTÖKOHDAT 1.Yhtenäiset menettelytavat ja käytännöt kuormittavat vähemmän avunsaajamaiden hallintoa 2. Avun siirtokustannukset pienenevät: enemmän apua kohdemaahan 3. Avunantajamaat

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä?

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Minna Säävälä Dosentti, erikoistutkija Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos Väestöräjähdys ja elämän tulevaisuus -seminaari Eduskunnan lisärakennuksen

Lisätiedot

Vesi ja Vietnam liiketoimintamahdollisuudet kehi1yvillä markkinoilla. Erityisasiantun*ja Tomi Särkoja Suomen suurlähetystö Hanoi

Vesi ja Vietnam liiketoimintamahdollisuudet kehi1yvillä markkinoilla. Erityisasiantun*ja Tomi Särkoja Suomen suurlähetystö Hanoi Vesi ja Vietnam liiketoimintamahdollisuudet kehi1yvillä markkinoilla Erityisasiantun*ja Tomi Särkoja Suomen suurlähetystö Hanoi 2 Nopeas8 kehi1yvä Vietnam 89 milj. asukasta ja BKT n. 142 miljardia USD

Lisätiedot

Viennin rahoituksen kehittäminen vesialan kannalta

Viennin rahoituksen kehittäminen vesialan kannalta Viennin rahoituksen kehittäminen vesialan kannalta Matti Leppäniemi Econet Oy, toimitusjohtaja Finnish Water Forum, hallituksen jäsen 1 Alkuvaiheen rahoituksella mukaan hankkeisiin Finnish Water Forumin,

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

Suomen kehitysyhteistyö. ulkoasiainministeriö

Suomen kehitysyhteistyö. ulkoasiainministeriö Suomen kehitysyhteistyö 1 ulkoasiainministeriö Kehityspolitiikka Kehityspolitiikka tarkoittaa niitä periaatteita ja linjauksia, joiden mukaan Suomi toimii parantaakseen kehitysmaiden ja niiden asukkaiden

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA Pekka Paatero 29.9.2009 Kaksi näkökulmaa: 1. Vaikuttavuus julkisen sektorin toimintaa tukevana 2. Vaikuttavuus

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 21.5.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:33:58 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

Turvapaikanhakija: Perheen pitkä matka uuteen kotimaahan Spirit-hanke

Turvapaikanhakija: Perheen pitkä matka uuteen kotimaahan Spirit-hanke Turvapaikanhakija: Perheen pitkä matka uuteen kotimaahan Afganistanissa on käyty sisällissotaa vuodesta 1978 lähtien. Vuosien saatossa konfliktin osapuolet ovat vaihdelleet, ja siihen on osallistunut myös

Lisätiedot