MUISTIO STM Vammaisjärjestöt 1 (27) VAMMAISTEN HENKILÖIDEN AUTON HANKINTATUKIJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUISTIO STM 21.10.2011 Vammaisjärjestöt 1 (27) VAMMAISTEN HENKILÖIDEN AUTON HANKINTATUKIJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN"

Transkriptio

1 1 (27) VAMMAISTEN HENKILÖIDEN AUTON HANKINTATUKIJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

2 2 (27) Sisältö 1 Tiivistelmä 3 2 Lähtökohta 5 3 Vammaisten henkilöiden liikkuminen perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta Yhdenvertaisuus ja osallisuus Liikkuminen, esteettömyys ja saavutettavuus 6 4 Historia 8 5 Vammaisen henkilön auton tarve 8 6 Taloudelliset vaikutukset Säästöt kuljetuspalveluiden kustannuksissa Vaikutukset muihin palveluihin ja tukitoimiin sekä verotuloihin Keskittämisen hyödyt 9 7 Tämän hetkisen järjestelmän haasteita Autoverotukseen liittyviä näkökohtia Autoveronpalautusjärjestelmän uudistamisen tarpeet Vammaispalvelulain mukaiset tuet autoon 11 8 Esimerkkejä eri maiden käytännöistä 13 9 Uusia avauksia! Vakaa rahoituspohja Päätöksenteon keskittäminen Osaamiskeskus Kokonaiskartoitus Keskittämisen hyödyt ja poistuvat haitat Kohderyhmämäärittelyä/tuen määräytyminen Leasing ja sosiaalinen luotto Ehdotetut toimenpiteet 17 LIITE 1. Eri vammaryhmien tarpeita autoiluun liittyen 18 LIITE 2. Laskelmia siitä, paljon vpl:n mukaiset kuljetuspalvelut maksavat kunnalle 21 LIITE 3. Miten autoveronpalautus ja kunnan tuki määräytyvät tällä hetkellä 23 LIITE 4. Veronpalautuksen ja huojennuksen tilastot ( ) 25 LIITE 5. Kohderyhmämäärittely 26

3 3 (27) 1 TIIVISTELMÄ Auto on vammaisille ihmisille välttämätön apuväline, joka turvaa yhdenvertaisen mahdollisuuden liikkumiseen, opiskeluun, työssäkäyntiin, harrastuksiin ja osallistumiseen yhteiskunnassa. Vammaisen ihmisen itsenäinen liikkuminen voi olla mahdotonta ilman autoa. Kokemustemme mukaan perustuslain ja YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista (myöhemmin vammaissopimus/crpd) takaamat yhdenvertaiset liikkumismahdollisuudet eivät toteudu. Esteetöntä julkista liikennettä ei ole riittävästi, eivätkä joukkoliikennevälineet palvele kaikkien vammaisten henkilöiden tarpeita esimerkiksi talviolosuhteissa. Vammaispalvelulain mukaisella kuljetuspalvelulla ei pystytä vastaamaan vaikeavammaisten henkilöiden kuljetusten tarpeeseen. Tämän hetkinen käytäntö auton hankinnan tukemisessa asettaa vammaiset henkilöt keskenään eriarvoiseen asemaan diagnoosin ja/tai kotikunnan perusteella. Vammaiset henkilöt eivät ole yhdenvertaisia vammaispalvelulain mukaisten autoon liittyvien tukien saamisessa, koska kunnat myöntävät tukea vain budjetteihinsa varaamien määrärahojen puitteissa. Määrärahoja varatessa kunnat usein jättävät selvittämättä tai huomioimatta kunnassa olevan todellisen tarpeen auton apuvälineisiin, muutostöihin ja hankintatukeen. Autoilun verotuksen muuttumisen vuoksi autoveron palautuksen merkitys vammaisen henkilön liikkumismahdollisuuksien tukemisessa on vähentynyt ja tulee edelleen vähentymään, kun autoilun verotus muuttuu auton käytön verottamiseen ja veroluonteisten maksujen perimiseen. Lisäksi kaavamainen autoveron palautusjärjestelmä ei huomioi tarpeeksi eri vammaryhmiä tai vammaisten ihmisten toiminnallista haittaa. Työtä on tehty ja se on vielä kesken Tarve auton hankinnan tukijärjestelmän kehittämiseen on ollut tiedossa pitkään. Vammaisten henkilöiden auton hankinnan ja käytön tukemista on pohdittu aiemmin useissa ministeriöiden työryhmissä muun muassa vuosina 1983, 1990 ja Tämän lisäksi eri tahot ovat nostaneet esiin autoveronpalautusjärjestelmän uudistamisen tarpeen. Valtiontalouden tarkastusvirasto on tuloksellisuustarkastuskertomuksessaan Autoverotus (Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomus 195/2009) kiinnittänyt huomiota autoveronpalautusjärjestelmään. Kannanoton mukaan järjestelmä ei ole tarpeeksi läpinäkyvä, koska autoveron palautus on ns. saamatta jäänyttä tuloa. Valtiontalouden tarkastusvirasto katsoo, että ne olisi siirrettävä valtion budjetissa menomäärärahoiksi tukien läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Järjestelmää hallinnoiva Tulli on esittänyt, että lainsäädäntöä tulee selkiyttää, ja että järjestelmästä tulisi luopua sekä siirtyä hallinnollisesti yksinkertaisempaan järjestelmään. Järjestelmä ei kuulu Tullin erityisosaamisen piiriin, koska palautuksiin liittyvät ratkaisut perustuvat sosiaalisiin ja lääketieteellisiin perusteisiin, johon Tullilla ei ole riittävää erityisosaamista eikä resursseja. Valtiovarainministeriö on esittänyt syksyllä 2007, että auton hankinnan tukeminen ja muut vammaisten ihmisten liikkumistarvetta tukevat toimenpiteet tulee keskittää yhteen viranomaiseen. Vammaisten henkilöiden liikkumisen eriarvoisuutta voidaan huomattavasti vähentää luomalla uusi, keskitetty auton hankinnan ja käytön tukemista koskeva järjestelmä. Keskittämisen hyötynä on asiantuntemuksen ja ennakoitavuuden lisääntyminen ja

4 4 (27) henkilöstöresurssien säästäminen. Vammaisen henkilön tilanne pystytään kartoittamaan yksilöllisesti ja objektiivisesti keskittämällä sekä auton että autoilun edellyttämien apuvälineiden tarpeen arviointi. Kunnan sosiaalitoimen työntekijöiden resursseja vapautuu varsinaiseen sosiaalityöhön. Jokaisen kunnan vammaispalvelun sosiaalityöntekijän ei tarvitse tehdä auton apuvälineisiin ja muutostöihin liittyviä päätöksiä, joihin välttämättä sosiaalityöntekijän ammattitaito ei riitä. Tarkoituksena on, että uuden järjestelmän loppukustannukset pysyisivät samana auton hankinnan tukemisen osalta kuin nytkin. Vammaisten ihmisten elämänlaatu paranisi uudistetun järjestelmän myötä, ja samalla summalla saataisiin enemmän ja laajemmalle joukolle. Oman auton hankinnan ja käytön tukeminen vähentää myös muita kustannuksia, kuten kuljetuspalvelut. Esitämme, että hallitusohjelmassa luvattu selvitys vammaisten auton hankintatukijärjestelmästä tehdään ja sen tekemistä varten nimetään poikkihallinnollinen työryhmä. Työryhmä tekisi selvityksen nykytilasta sekä sen kehittämistarpeista ja laatisi siltä pohjalta ehdotuksen uudeksi järjestelmäksi hallituksen esityksen muodossa. ovat yhdessä pohtineet, miten luoda uusi tasavertainen auton hankinnan ja käytön suora tukijärjestelmä ja sitä koskeva lainsäädäntö. Liitteenä on tietoa tämän hetkisestä tilanteesta ja ehdotuksia vammaisten autoilun kehittämiseksi. Olemme valmiit antamaan asiantuntemuksemme ja kokemuksemme käyttöönne. Invalidiliitto ry, Kynnys ry, Lihastautiliitto ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry, Suomen CP-liitto ry, Suomen MS-liitto ry, Suomen Polioliitto ry, Suomen Reumaliitto ry, Suomen Sydänliitto ry, Hengitysliitto HeIi ry

5 5 (27) 2 LÄHTÖKOHTA Auto on vammaiselle henkilölle tärkeä liikkumisen apuväline. Monelle henkilölle, jolla on vaikeuksia liikkumisessa, itsenäinen liikkuminen ja osallistuminen yhteiskuntaan sen täysivaltaisena jäsenenä on mahdotonta ilman auton käyttöä. Auton tarve korostuu etenkin talviolosuhteissa ja haja-asutusalueilla, joissa välimatkat ovat pitkiä eikä esteetöntä joukkoliikennettä ole. Yhteiskunnalta tarvitaankin erilaisia toimia auton hankinnan ja käytön tukemiseksi. Auton hankinnan ja käytön tukeminen turvaa vammaisten henkilöiden mahdollisuudet yhdenvertaiseen elämään muiden kansalaisten kanssa sekä vähentää toimintarajoitteiden vaikutusta henkilön elämässä. Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä henkilöä, jolla on pysyvästi ja pitkäaikaisesti vaikeuksia liikkumisessa sekä osallistumis- ja toimintamahdollisuuksien toteuttamisessa. Suomen vammaispoliittisessa ohjelmassa VAMPO todetaan, että kehitetään auton hankintatukijärjestelmä, joka korvaa autoveron palautusjärjestelmän ja vammaispalvelulain mukaisen tuen (toimenpide 20., Liikkuminen s.47). Lisäksi Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa vuodelle 2012 todetaan, että Tehdään kokonaisselvitys vammaisten apuvälinepalveluista mukaan lukien auton hankintajärjestelmä ja avustajakoirat. Vammaisten auton hankintatukijärjestelmän systemaattiselle kehittämiselle on siten vahva velvoite. Auton hankinnan tukijärjestelmään liittyy edelleen paljon haasteita ja ongelmia. ovat pohtineet yhdessä vuodesta 2009 lähtien Invalidiliiton vetämässä työryhmässä uuden vammaisten henkilöiden yhdenvertaiseen ja esteettömään liikkumiseen ja autonhankinnan tukemiseen tähtäävän järjestelmän kehittämistä. Yhteistyössä ovat olleet mukana seuraavat Vammaisfoorumin jäsenjärjestöt: Invalidiliitto ry, Kynnys ry, Lihastautiliitto ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry, Suomen CP-liitto ry, Suomen MS-liitto ry, Suomen Polioliitto ry, Suomen Reumaliitto ry, Suomen Sydänliitto ry, Hengitysliitto Heli ry

6 6 (27) 3 VAMMAISTEN HENKILÖIDEN LIIKKUMINEN PERUS- JA IHMISOIKEUSNÄKÖKULMASTA Liikkumisen vapaus on vammaisen henkilön näkökulmasta perus- ja ihmisoikeuskysymys. YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (Convention on the Rights of Persons with Disabilities CRPD) takaa vammaisille ihmisille samat oikeudet kuin muillekin kansalaisille ja edellyttää laaja-alaista syrjinnän kieltoa ja yhdenvertaista kohtelua. CRPD: n 18 artiklan mukaan vammaisille henkilöille kuuluu liikkumisvapausoikeus ihmisoikeutena yhdenvertaisesti muiden kanssa. 19 artiklan nojalla kaikilla vammaisilla henkilöillä on yhdenvertainen oikeus elää yhteisössä, jossa heillä on muiden kanssa yhdenvertaiset valinnanmahdollisuudet. Lisäksi sopimus takaa vammaisille henkilöille mahdollisimman itsenäisen henkilökohtaisen liikkumisen 20 artiklan mukaisesti ihmisoikeutena. 3.1 Yhdenvertaisuus ja osallisuus Suomen perustuslaissa on edelleen määritelty liikkumisvapaus perusoikeutena (9 ), joka takaa vapauden liikkua maassamme. Lisäksi perustuslain syrjintäkieltosäännös (6 ) takaa, ettei ketään saa ilman hyväksyttyä perustetta asettaa eri asemaan esimerkiksi vammaisuuden perusteella. Autolla liikkuva vammainen henkilö voi päättää itsenäisesti milloin, miten, ja mihin hän liikkuu, ja käyttää tällöin täysimääräisesti perus- ja ihmisoikeuksien takaamaa itsemääräämisoikeuttaan. Vammaisen käyttämä liikkumisen apuväline, auto, mahdollistaa liikkumisvapausoikeuden lisäksi myös muiden vammaiselle kuuluvien perus- ja ihmisoikeuksien täysimääräisen toteutumisen esim. koulutuksen ja työn sekä työllistymisen. Suomen perustuslaki ja YK:n vammaissopimus peräänkuuluttavat yhdenvertaisuutta ja vammaisen henkilön tasa-arvoista osallistumista yhteiskuntaan sen täysivaltaisena jäsenenä. Käytännössä yhdenvertaisuus, liikkumisvapaus ja osallistuminen yhteiskuntaan eivät kuitenkaan toteudu toivotulla tavalla. Näiden oikeuksien turvaamiseksi tarvitsemme ajoneuvon hankintaa sekä käyttöä tukevan järjestelmän, joka ottaa huomioon vammaisen henkilön yksilölliset liikkumistarpeet ja edellytykset, diagnoosista riippumatta. YK:n vammaissopimuksen 30 artiklan mukaan vammaisen osallistumista mm. virkistys- ja vapaa-ajan toimintaan tulee edistää. Suomessa on pitkät etäisyydet, joten lomamatkat kotimaassa tehdään useimmiten autolla. Usein vammainen henkilö tarvitsee autoa myös erilaisten apuvälineiden kuljettamiseen. Lisäksi auto antaa mahdollisuuden itsenäiseen harrastamiseen. 3.2 Liikkuminen, esteettömyys ja saavutettavuus Ympäristö tai yksittäinen rakennus on esteetön silloin, kun se on kaikille käyttäjille toimiva, turvallinen ja miellyttävä, ja kun rakennuksen kaikkiin tiloihin ja kerrostasoihin on helppo päästä. Esteetön joukkoliikenne koostuu kaikkien käytettävissä olevista liikennevälineistä ja niitä palvelevista pysäkki- ja laiturirakenteista sekä asema- ja terminaalirakennuksista. Lisäksi välttämätön tieto joukkoliikenneaikatauluista yms. on kaikkien saatavilla. Joukkoliikenne Suomessa ei ole täysin esteetöntä ja esteettömyyttä on lisäksi toteutettu ainoastaan suurimmissa kaupungeissa. Joukkoliikennevälineet eivät myöskään palvele

7 7 (27) kaikkien vammaisten henkilöiden yksilöllisiä liikkumisen tarpeita tai mahdollista oman ajankäytön suunnittelua. Suureen osaan joukkoliikennevälineistä ei pääse sisälle itsenäisesti jos käyttää liikkumiseen apuvälinettä. Joillekin henkilöille lyhytkin matka lähimmälle joukkoliikennevälineen pysäkille ilman henkilökohtaista apua voi tuottaa kohtuuttomia vaikeuksia. Lisäksi vammaisen henkilön voi olla vaikeaa kuljettaa tarvitsemiaan apuvälineitä tai painavia matkalaukkuja joukkoliikennevälineissä. Vammaispalvelulain ja -asetuksen mukaan myönnettävät kuljetuspalvelumatkat eivät riitä turvaamaan aktiivista ja yksilöllistä osallistumista yhteiskuntaan eivätkä ne takaa riittäviä valinnanmahdollisuuksia liikkumiseen ja osallistumiseen tai oman ajankäytön suunnitteluun. Kuljetuspalveluna on mahdollista saada pääsääntöisesti vain 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa. Tämä on riittämätön määrä turvaamaan riittävät liikkumismahdollisuudet, sillä se riittää usein vain kaikista välttämättömimpiin asiointimatkoihin, kuten kaupassa käymiseen. Vaikeavammaisten henkilöiden kuljetuspalveluilla on pyritty korvaamaan julkisen liikenteen puuttumista ja esteellisyyttä. Kuljetuspalveluilla ei kuitenkaan välttämättä pystytä vastaamaan kuljetusten tarpeeseen haja-asutusalueilla, missä invatakseja tai taksiliikenneyrittäjiä on vähän. Lisäksi on huomioitava, että kuljetuspalvelumatkoja voidaan myöntää vain vaikeavammaisille henkilöille. Näin ollen monet vammaiset henkilöt, joiden liikkuminen on vaikeaa, jäävät kuljetuspalvelun ulkopuolelle. Uudessa järjestelmässä on taattava myös niiden henkilöiden osallistumis- ja toimintamahdollisuuksien toteuttaminen, jotka eivät täytä vaikeavammaisuuden kriteereitä, mutta joiden liikkuminen on vaikeaa vammasta johtuen. Esteettömyyteen tulisi kiinnittää huomiota jo suunnitteluvaiheessa (CRPD: n 20 artikla). Tämä toteutetaan esimerkiksi ottamalla huomioon vammaisten henkilöiden tarpeet auton varustelussa ja sen kohtuullisen hinnan määräytymisessä. Huomiota on kiinnitettävä myös muihin autoiluun liittyvien seikkojen, kuten parkkitalojen ja -paikkojen esteettömyyteen. Vammaisen liikkumista tulee myös helpottaa tarjoamalla kohtuulliseen hintaan liikkumiseen tarvittavia apuvälineitä, laitteita, apuvälinteknologiaa sekä avustajia. Pyörätuolia käyttävä autoileva liikuntavammainen tarvitsee räätälöidyn ajoneuvon. Tässä tapauksessa ajoneuvoon tarvittavia ja siihen asennettavia apuvälineitä ovat esimerkiksi hissi, ramppi, pyörätuolin kiinnitysmekanismi, erikoisistuin ja vamman vuoksi tarvittavat ajo- / hallintalaitteet.

8 8 (27) 4 HISTORIA Vammaisten henkilöiden autoilun tukijärjestelmän ja säännösten kehittämistä sekä autoveron palautuskysymyksiä on pohdittu muun muassa seuraavissa ryhmissä: valtiovarainministeriön asettamassa Invalidiautotoimikunnassa vuonna 1983, STM: n asettamassa Auton veronpalautusmenettelyn korvaamistyöryhmässä 1990 sekä Vammaistyöryhmä 96:ssa. Kyseisissä työryhmissä ehdotettiin mm. tuen saajien piirin laajentamista, tuen sitomista liikkumisen kyvyn tosiasialliseen alenemiseen sekä autoveron palautuksen korvaamista suoran auton hankinnan tuella ja tuen keskittämistä yhden palveluorganisaation (KELA: n) vastuulle. Erityisesti Vammaistyöryhmä 96 ehdotuksessa tavoiteltiin selkeää järjestelmää, jossa yksi organisaatio hoitaisi keskitetysti autoon liittyviä tukia. Työryhmien ehdotukset tuen kehittämisestä eivät ole toteutuneet, koska uudistamisen esteenä on toistuvasti ollut määrärahojen ja tahtotilan puuttuminen. Lisäksi viime aikoina vammaispalveluissa on ollut kiireellisempiä isoja kehittämishaasteita, kuten henkilökohtainen apu, jotka ovat siirtäneet auton hankintatukijärjestelmän kehittämistä. 5 VAMMAISEN HENKILÖN AUTON TARVE YK:n vammaissopimuksessa vammaisuus määritellään seuraavalla tavalla: "Vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, jonka vuorovaikutus erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa." On olemassa monenlaisia liikunta- ja toimintarajoitteita, jotka vaikuttavat siihen, miten henkilö voi toimia suhteessa ympäristöönsä. Tämän hetkinen autoilun tukijärjestelmä rajaa joitakin tukea tarvitsevia ryhmiä tuen ulkopuolelle. Autoveronpalautus rajautuu suppeasti liikunta- tai näkövammaan, jolloin liikuntavammalla tarkoitetaan alaraajojen vammoja tai sairauksia. Kunnan myöntämiä vammaispalvelulain mukaisia tukia auton hankintaan ja apuvälineisiin sekä muutostöihin on vaikea saada. Uutta auton hankinnan tukijärjestelmää luotaessa on tärkeää huolehtia siitä, että kaikkien autoa apuvälineenä tarvitsevilla on mahdollisuus saada tukea. Uudella järjestelmällä on varmistettava se, että kaikki ryhmät, jotka ovat tukien piirissä tällä hetkellä, ovat sen piirissä jatkossakin. Tuen tulee kattaa myös ne vammaryhmät, jotka ovat aikaisemmin jääneet sen ulkopuolella. Olennaista autoilun tuen tarpeen arvioinnissa on se, miten auto voi yksittäisen vammaisen henkilön kohdalla olla apuväline yhteiskunnassa toimimiseen. Vammaisten autoilun tuki tulee aina perustua yksilölliseen arviointiin vammaisen henkilön tilanteesta, hänelle sopivasta autosta ja siihen tarvittavista apuvälineistä tai muutostöistä. Liitteessä 1 on tarkempaa tietoa eri vammaryhmien tarpeista autoiluun liittyen. Liitteestä ei löydy kaikenkattavaa diagnoosilistaa vaan esimerkkejä, jotka avaavat eri vamma- ja sairausryhmiin kuuluvien henkilöiden tarvetta autoon.

9 9 (27) 6 TALOUDELLISET VAIKUTUKSET 6.1 Säästöt kuljetuspalvelujen kustannuksissa Oman auton käytön tukeminen tulee pitkällä aikavälillä yhteiskunnalle huomattavasti edullisemmaksi kuin vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelun käyttö. Esimerkkinä on vaikeavammainen henkilö, joka asuu Porvoossa ja käy kokoaikatyössä Helsingissä. Työmatkan pituus on 52 kilometriä. Jos henkilö käyttää työmatkoihin vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua ja sen lisäksi käyttää asiointi- ja virkistysmatkoja 18 kuukaudessa, viidessä vuodessa kuljetuspalvelun kustannukset ovat noin euroa (ks. liite 2). Jos henkilöllä on lyhyempi työmatka esim. 8 kilometriä, kuljetuspalvelujen kustannukset työmatkoihin sekä asiointi- ja virkistysmatkoihin viidessä vuodessa ovat arvioilta noin euroa (ks. liite 2). Kuten sivulla 7 on todettu, kuljetuspalvelumatkoja voi käyttää asiointiin ja vapaa-ajan toimintaan vain 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa. Vammainen henkilö voi käyttää näitä asiointiin ja vapaa-ajantoimintaan tarkoitettuja matkoja vain asuinkuntansa alueella tai lähikuntiin ulottuvilla matkoilla. Oman auton käyttö mahdollistaa omien tarpeiden ja halujen mukaisen liikkumisen ja osallistumisen yhteiskunnan toimintaan. 6.2 Vaikutukset muihin palveluihin ja tukitoimiin sekä verotuloihin Auton hankinnan tukeminen turvaa vammaisen henkilön mahdollisuudet opiskella, tehdä työtä ja osallistua yhteiskunnan toimintoihin tasavertaisesti muiden kanssa. Työelämään pääsy ja työssä oleminen tuovat yhteiskunnalle säästöjä verotuloina. Aktiivisen elämisen mahdollistaminen parantaa henkilön omaehtoista selviytymistä sairaudesta tai vammasta huolimatta. Tästä seuraa, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja tukitoimien tarve vähenee. 6.3 Keskittämisen hyödyt Keskittämällä auton ja sen apuvälineiden hankintaan liittyvät kysymykset osaaminen vahvistuu ja toiminta tehostuu. Asiantuntemus ja ennakoitavuus lisääntyvät ja toimintaa saadaan kustannustehokkaammaksi. Sosiaalityöntekijöiden resursseja vapautuu muuhun, heidän osaamistaan paremmin vastaavaan sosiaalityöhön. Apuvälineiden uudelleen sijoittaminen sekä hankinnan, huollon ja korjaustoiminnan keskittäminen tuo taloudellisia säästöjä. Kun osaaminen vahvistuu, osataan valita apuvälineet oikein jo ensimmäisellä kerralla. Toiminnan keskittäminen takaa myös paremmin asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun asuinkunnasta riippumatta.

10 10 (27) 7. TÄMÄNHETKISEN JÄRJESTELMÄN HAASTEITA Tällä hetkellä vammaisella henkilöllä on mahdollisuus saada tukea auton hankintaan usean eri järjestelmän kautta. Tukea voi saada verotuen muodossa autoveronpalautuksena tai huojennuksena ja vuosittaisen ajoneuvoveron vapautuksena. Lisäksi tukea voi hakea vammaispalvelulain perusteella omasta asuinkunnasta, liikenne- ja tapaturmavakuutuksen kautta, KELAsta tai valtionkonttorista sen mukaan missä ja miten henkilö on vammautunut. Järjestelmä on varsin monimutkainen, ja vammaiset ihmiset ovat hyvin eriarvoisessa asemassa asuinkunnastaan riippuen. Eriarvoisuutta syntyy myös siitä, minkä järjestelmän kautta he saavat tukea auton hankintaan. Lisätietoja autoon saatavista tuista löytyy Liitteestä 3. Kansaneläkelaitoksen myöntämät tuet autoiluun liittyen ovat erittäin marginaalisia ja harvinaisia. KELA myöntää kuitenkin toisinaan vaikeavammaiselle henkilölle tukea auton hankintaan, jos auto on välttämätön apuväline hänen yritystoiminnassaan. Tällöin tuki kuuluu KELAn elinkeinotuen piiriin. Valtiokonttorin sotilasvamma- ja veteraaniasioiden tulosyksikkö voi myöntää sotavammaiselle henkilölle korvausta auton hankintakuluihin. Lisäksi tukea voidaan myöntää auton käyttöä helpottavien laitteiden hankintaan. 7.1 Autoverotukseen liittyviä näkökohtia Autoverolain mukaan vammaisille henkilöille tai vammaisen lapsen perheelle voidaan palauttaa uuden tai käytetyn auton (käytettynä maahantuotu Suomessa ensirekisteröitävä auto) hintaan sisältyvästä autoverosta osa, manuaalivaihteisesta autosta enintään 3 770,00 euroa ja automaattivaihteisesta autosta enintään 4 980,00 euroa. Suomen järjestelmän kaltaista vammaisia henkilöitä tukevaa autoveronpalautusjärjestelmää, ei ole käytössä muualla. Muissa Pohjoismaissa vammaisten henkilöiden auton hankintaa tuetaan suorana auton hankinnantukena. Lisäksi Pohjoismaissa korvataan autoon tarvittavat apuvälineet sekä muutostyöt täysimääräisesti. Autoveron palautusjärjestelmä on kaavamainen. Palautuksen saamisen edellytykset eivät kohtele eri vammaryhmiä yhdenvertaisesti eivätkä huomioi vammaisen henkilön yksilöllisiä liikkumisen tarpeita. Esimerkiksi työssäkäyntivaatimus ei täyty kaikkien osalta. Myös muut sairaudet, kuten sydän- ja hengityselinsairaudet voivat myös vaikeuttaa henkilön itsenäistä liikkumista. Järjestelmä ei tue kaikkien toimintarajoitteisten henkilöiden yhdenvertaista mahdollisuutta liikkumiseen, mikä on vastoin perustuslain yhdenvertaisuussäännöksiä. Palautuksen edellytyksiä tulisi tarkastella toiminnallisen haitan perusteella. Eri vammaryhmien yhdenvertaisessa kohtelussa on muitakin epäkohtia. Suuria liikkumisen apuvälineitä (esim. sähköpyörätuolia) käyttävät tarvitsevat isomman auton voidakseen ottaa apuvälineensä mukaan. Tämä edellyttää suuremman ja kalliimman auton hankkimista sekä siihen tehtäviä yleensä kalliita muutostöitä ja apuvälineitä, kuten hissiä. Lapsiperheillä joissa lapsi on vammainen on myös usein tarve kalliimpaan tila-autoon. Isompaa autoa tarvitsevat henkilöt/perheet ovat jo lähtökohtaisesti huonommassa asemassa, koska autoveronpalautus ei kata koko autoveron osuutta isosta autosta. Näin ollen vammaiselle henkilölle/perheelle jää enemmän maksettavaa tarvitsemastaan isosta autosta. Keskimäärin vuotuiset autoveron palautuskustannukset ovat olleet noin 6,5-7 miljoonaa euroa. Myönnettyjen autoveronpalautusten kokonaismäärä on kuitenkin hiukan laskenut

11 11 (27) vuositasolla, esimerkiksi vuonna 2009 palautusta myönnettiin 4,4 miljoonaa euroa. Autoveronpalautus ja veronhuojennus on viime vuosina myönnetty noin saajalle (Liite 4. Veronpalautuksen ja -huojennuksen tilastot). 7.2 Autoveronpalautusjärjestelmän uudistamisen tarpeet Autoveron palautuksen myöntämisperusteet ja tuen määrä ovat pysyneet pitkään ennallaan. Tuen määrään ei ole esitetty korotuksia muun muassa siitä syystä, että autoista perittävä autoveron määrä on laskenut eli veroa ei kanneta niin paljon kuin aiemmin ja myös autojen hinnat ovat laskeneet. Käytännössä autoveronpalautuksen määrän korottaminen kuitenkin auttaisi niitä vaikeavammaisia henkilöitä, jotka vammansa vuoksi tarvitsevat isomman auton (paljon apuvälineitä, autoon tarvitaan esim. hissi/ramppi). Vaikka uusien autojen hankinnan autoverotusta on kevennetty, vammaisten ihmisten mahdollisuus hankkia auto on vaikeutunut, koska myös vaihtoautona käytettävän käytetyn auton arvo on alentunut ja välirahan osuus kasvanut. Näin ollen autoveronpalautuksen merkitys on vähentynyt. Autoilun kustannuksiin vaikuttavat myös käyttökustannukset, joten pienituloisten henkilöiden mahdollisuudet liikkua rajoittuvat entisestään esimerkiksi polttoaineiden hinnan nousun vuoksi. Verojärjestelmään vaikuttavat myös kaavaillut muutokset tulevaisuudessa eli autoverotuksen painopisteen muuttuminen käytön verotukseen. EU:n komissiossa on ollut valmisteilla direktiivihanke, jossa ehdotetaan, että jäsenvaltiot luopuisivat auton hankinnan yhteydessä maksettavasta verosta ja siirtyisivät käytön verotukseen. Muutosta tavoitellaan vuoteen 2016 mennessä (valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi henkilöautojen verotuksesta U 29/2005 vp). Ehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden olisi luovuttava henkilöautojen rekisteröintiverojen (autovero) kantamisesta vuoden 2016 alkuun mennessä. Verotulojen menettämisen välttämiseksi jäsenvaltio voisi siirtää verotuksen painopistettä autojen vuotuisiin käyttöveroihin (ajoneuvovero) ja tarvittaessa muihinkin liikenteeseen kohdistuviin veroihin. Sitoutuminen autoverosta luopumiseen on valtioneuvoston mielestä ongelmallista erityisesti valtiontaloudellisista syistä. Veroasiana direktiivihankkeen (U 29/2005) hyväksyminen edellyttää kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisyyttä. VM: n mukaan näyttäisi kuitenkin siltä, että ehdotus ei tulisi etenemään kyseisellä aikataululla, koska eri jäsenmaat vastustavat ehdotusta ja sen etenemiseen tarvittaisiin yksimielisyys. Autoveronpalautusjärjestelmän mahdollisesti poistuessa pitää auton hankinnan tukemiseen etsiä korvaavia vaihtoehtoja ja malleja. esittävät, että järjestelmästä ei kuitenkaan luovuta ennen kuin korvaava järjestelmä on suunniteltu ja toteutettavissa. 7.3 Vammaispalvelulain mukaiset tuet autoon Kotikunnan sosiaalitoimi voi myöntää vammaiselle henkilölle tukea auton tai muun liikkumisvälineen hankintaan vammaispalvelulain nojalla (vammaispalvelulaki 9 1 mom. ja vammaispalveluasetus 17 ). Auton hankinnan tuki on kunnan talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa tapahtuvaa toimintaa, jota ei koske vammaispalvelulain erityinen järjestämisvelvollisuus. Lähtökohta tuen myöntämiselle on, että vamma vaikeuttaa henkilön

12 12 (27) liikkumista. Edellytyksenä ei siis ole, kuten kuljetuspalveluiden tapauksessa, henkilön vaikeavammaisuus. Vammaispalvelulain mukainen tuki auton hankintaan sekä tarvittavien auton muutostöiden ja välttämättömien lisälaitteiden tukeminen on epävarmaa määrärahasidonnaisuutensa vuoksi. Kokemusten mukaan hankintatuen myöntämistä ja autoon tarvittavien apuvälineiden ja muutostöiden korvaamista on vähennetty. Tukea on kohdennettu opiskeleviin ja työssäkäyviin henkilöihin. Vammaispalvelulain 3 :n mukaan vammaispalveluita ja tukitoimia, kuten autonhankintatukea koskevassa päätöksenteossa on kuitenkin otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve. Kokemukset eivät tältä osin aivan vastaa asiakaslähtöisyyttä, vaan pikemminkin järjestelmälähtöisyyttä. tekivät kunnille kyselyn autoasioihin liittyen vuonna Kyselyn vastauksista käy ilmi, että auton hankintatukeen, muutostöihin ja apuvälineisiin käytetyistä määrärahoista, määristä ja tarpeista ei ole saatavilla luotettavia tilastotietoja. Vastausten perusteella voidaan todeta, että kunnat tilastoivat ko. tukiin liittyviä tietoja vaihtelevasti. Tietoja on vaikea eritellä, koska toteuma ko. tukitoimista näkyy kokonaiskustannuksina muiden määrärahasidonnaisten tukien kanssa. Tukien tarve on suurempi kuin myönnettyjen tukien määrä. Järjestelmä nojaa liiaksi yksittäisten kuntien rahatilanteeseen, toimintamalleihin ja soveltamisohjeisiin. Vammaiset ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa keskenään riippuen siitä, missä päin Suomea he asuvat. Tällä hetkellä vammaiset ihmiset jäävät jopa ilman auton ajamisen mahdollistavia apuvälineitä, koska kunnat eivät myönnä niihin avustuksia. Auton hankintatukea ja/tai avustusta auton apuvälineisiin ja muutostöihin tarvitsee vähintään yhtä moni, joka saa autoveronpalautusta, eli vähintään 2000 ihmistä vuodessa. Mikäli tarvetta tarkasteltaisiin toiminnallisen haitan (esim. sydän- ja hengityssairaat) näkökulmasta, tarvitsijoiden määrä on suurempi. Haasteena on myös se, että kuntien sosiaalityöntekijöillä ei välttämättä ole riittävää erityisasiantuntemusta arvioida henkilön yksilöllisiä tarpeita tai vamman vaikutuksia henkilön toimintakykyyn sekä auton ja apuvälineiden tarpeeseen. Vammaispalvelulakiin liittyvän asiantuntemuksen ja resurssien puute vaikeuttaa yleisestikin vammaispalvelujen myöntämistä. Kunta voi kohdentaa määrärahasidonnaisia tukitoimia esimerkiksi vaikeavammaisille henkilöille, mutta kuitenkin niin, että kuntalaisten yhdenvertaisuutta ei loukata. Vammaispalvelulain 3 :n mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Käytäntö on kuitenkin valitettavasti myös osoittanut, että kunnat eivät varaa riittävästi tai ei ollenkaan (=nollabudjetointi) määrärahoja auton hankintatukeen, apuvälineisiin ja muutostöihin kunnassa esiintyvän tarpeen vaatimassa laajuudessa. Palvelusuunnitelmien avulla saadaan kerättyä tietoa kunnassa esiintyvästä palveluiden ja tukitoimien tarpeesta seuraavan vuoden budjettisuunnittelua ja tarvittavien määrärahojen varaamista varten. On tärkeää, että autoasiat merkitään näkyviin palvelusuunnitelmiin. Palvelusuunnitelman laatimisvelvollisuudesta säädetään sosiaalihuollon asiakaslain 7 :ssä ja vammaispalvelulain 3 a :ssä. Muissa Pohjoismaissa valtio korvaa autoon tarvittavat apuvälineet ja muutostyöt kokonaan.

13 13 (27) 8. ESIMERKKEJÄ ERI MAIDEN KÄYTÄNNÖISTÄ Eri maiden vammaisten henkilöiden auton hankintaan sekä käyttöön liittyviä käytäntöjä ja tukijärjestelmiä vertailtaessa tulee huomioida kyseisen maan yhteiskunnallinen hyvinvoinnin organisointimalli (hyvinvointiregiimi) eli se konteksti, missä kyseiset tuet ovat käytössä ja millaiseen järjestelmään ne perustuvat. On huomioitava myös muut vertailuun vaikuttavat seikat kuten asukasluku, autoverotukseen liittyvät käytännöt ja autojen hinnat. Saksan konservatiivinen malli pohjautuu sosiaalivakuutukseen, jolla pyritään hallitsemaan erityisesti työelämässä olevien ihmisten kohtaamia riskejä. Saksan palvelujärjestelmiä ei siis rahoiteta verovaroilla vaan lakisääteisen sairausvakuutuksen avulla (sairauskassat), ja julkisella vallalla on viimesijainen kontrollitehtävä. Työtekijöiden sairausvakuutusmaksut kattavat myös perheen lapset ja myös työelämän ulkopuolella olevan puolison. Iso-Britannian liberaalissa mallissa korostetaan valtion sijasta ihmisen omaehtoista selviytymistä hyvinvointiinsa liittyvissä ongelmissa. Työstä saatavia tuloja täydennetään yksityisillä tulonsiirroilla. Kansalaisten hyvinvoinnin tuottaminen liitetään suoraan markkinoihin. Sosiaalipolitiikka nähdään viimesijaisena järjestelmänä köyhille ja syrjäytyneille. Pohjoismaisessa sosiaalidemokraattisessa mallissa sosiaalipolitiikka on valtion ja julkisen sektorin tehtävä. Tavoitteena on sosiaalinen kansalaisuus eli kaikkien ihmisten osallistumisen mahdollistaminen ja tasa-arvo. Sosiaalipolitiikka nähdään normaalina osana ihmisen hyvinvoinnin tuottamista, ja julkisella sektorilla on hyvinvointia laajasti uudelleenjakava rooli tulonsiirtojen ja verojen muodossa. Kaikissa Pohjoismaissa on käytössä järjestelmä, jonka avulla vammaisia henkilöitä tuetaan ajoneuvon hankinnassa. Tukia myöntävät tahot sekä järjestelmä, miten tukia myönnetään, eroavat kuitenkin toisistaan. Mitään yhtenäistä käytäntöä ei ole. Lisäksi Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa on käytössä autoveronpalautusjärjestelmä vammaisten henkilöiden auton hankkimisen tukemiseksi. Mahdollisuus saada autoveronpalautusta kolmen vuoden välein Suomessa on johtanut siihen, että moni käytännössä myös vaihtaa autoa kolmen vuoden välein. Muissa Pohjoismaissa on pidempi auton käyttöaika: 5 v ja km. Tuloharkintaa käytetään sekä Norjassa että Tanskassa. Tanskassa ja Norjassa peritään autoveroa kuten Suomessa. Ruotsissa ei ole auton hankinnan veroa lainkaan vaan valtio kerää autoilijoilta veroja sekä polttoaineita verottamalla että erilaisina auton käyttömaksuina. Muiden Pohjoismaiden käytäntöjä ja haasteita: Positiivista Apuvälineet ja muutostyöt korvataan täysimääräisesti. Auton tarve sekä siihen tarvittavien muutostöiden ja apuvälineiden arviointi tapahtuu yhdessä paikassa ns. apuvälineyksikössä. Näin varmistetaan hyvä asiantuntemus. Päätös tuista tehdään muualla. Se, että yksilökohtainen tarpeen arviointi ja varsinaisen tuen myöntäminen tapahtuvat eri paikoissa, takaa puolueettoman tarpeen kartoituksen.

14 14 (27) Valtio myöntää edullista lainaa vammaisille auton hankintaan (käytössä Norjassa ja Tanskassa). Auton hankintatuen myöntämisestä vastaa valtio eli tukea myönnetään samoin ehdoin ja edellytyksin koko maassa. Negatiivista Tuloharkintaa käytetään sekä Norjassa että Tanskassa Ruotsissa osittain käytössä ikärajat Yksityiskohtaiset esimerkit Pohjoismaista perustuvat Invalidiliiton tekemään kyselyyn vuosina ja silloin saatuihin tietoihin (päivitetty ). 9 UUSIA AVAUKSIA Seuraavana esitellään työryhmän ehdotuksia siitä, mitä vammaisten autoilun tukijärjestelmän tulisi sisältää. 9.1 Vakaa rahoituspohja Tarvitaan vakaa rahoituspohja, joten tukijärjestelmän taloudellisen vastuun kantamista ehdotetaan valtion vastuulle. Yhtenä mittarina arvioitaessa tuen saajien määrää voidaan käyttää autoveronpalautusten vuotuista määrää. Autoveron palautusta on keskimäärin saanut n henkilöä/vuosi (vuosina ). Perustuslain yhdenvertaisuussäännöt edellyttäisivät kuitenkin tuen saajien joukon laajentamista (esim. sydän- ja hengityssairaat henkilöt), mikä lisäisi varattavien määrärahojen tarvetta. 9.2 Päätöksenteon keskittäminen Hallinnollisesti on selkeintä luoda auton tukemiseen järjestelmä, jossa tuki annettaisiin suorana yhden organisaation hallinnoimana tukena. Järjestelmän ja päätöksenteon keskittäminen tulisi ohjata Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle (Valtiokonttori, KELA), koska kyseisistä viranomaisista löytyy tuen myöntämiseen tarvittava asiantuntemus. Tuen tulee kohdentua siten, että sillä edistetään toimimis- ja liikkumisesteisten henkilöiden yhdenvertaisia liikkumismahdollisuuksia parhaalla mahdollisella tavalla. Keskittäminen takaisi yhdenvertaisemman järjestelmän sekä vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden. Olennaista on, että tuen myöntämisessä huomioidaan vammaisen henkilön yksilölliset tarpeet, elämäntilanne sekä toimintakyky. Tuen myöntäminen ei saa perustua vaikeavammaisuuteen eikä diagnoosipohjaisuuteen vaan toiminnalliseen haittaan sekä henkilön kokonaistilanteeseen. Tuen suuruus ei saa olla sidoksissa henkilön tuloihin. Järjestelmästä on luotava selkeä ja helppokäyttöinen sekä käyttäjien että toimijoiden (toimeenpanijoiden) kannalta. Vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen kohtelun lisäksi keskittämisen hyötynä on asiantuntemuksen, ennakoitavuuden sekä osaamisen lisääntyminen. Henkilöstöresursseja säästyy, koska jokaisen kunnan vammaispalvelun sosiaalityöntekijän ei tarvitse tehdä autotukiin liittyviä päätöksiä. Keskittämällä autoveron palauttamista koskevat ja muut vammaisten henkilöiden liikkumistarvetta tukevat toimenpiteet yhteen viranomaiseen voitaisiin asiassa saavuttaa hyötyjä myös valtion tuottavuusnäkökulmasta, koska näin vältettäisiin samantyyppisten asioiden käsittelyn päällekkäisyys eri viranomaisissa.

15 Järjestelmän puolueettomuuden näkökulmasta on järkevää, että myös yksilöllinen auton sekä autoon tarvittavien apuvälineiden ja muutostöiden arviointi keskitetään yhteen paikkaan ja päätös tuista toiseen. 9.3 Osaamiskeskus 15 (27) Osana vammaisten henkilöiden auton hankintatukijärjestelmän muutoksen pohdintaa syntyi ajatus osaamiskeskuksesta, johon keskitetään autoilun apuvälineisiin ja muutostöihin liittyvä osaaminen. Osaamiskeskuksella tarkoitetaan tässä tapauksessa asiantuntijaverkostoa, eikä niinkään yksittäistä paikkaa. Osaamiskeskuksen perustamisessa voitaisiin hyödyntää jo olemassa olevia sairaanhoitopiirien apuvälinekeskuksia. Muissa Pohjoismaissa on apuvälinekeskuksia, joihin yllä kuvattua osaamista on keskitetty. Ruotsissa on seuraavanlainen käytäntö: Ruotsin Vakuutuskassa hoitaa autoon liittyvät tuet ja kustannukset käytännössä. Ko. vakuutuskassoja on eri puolilla Ruotsia, mutta hakemusten käsittely on keskitetty Västervikissä olevan kassan käsiteltäviksi. Göteborgissa on ns. liikkumiskeskus (Mobilitetscenter, jossa voi kokeilla auton apuvälineitä ja niiden soveltuvuutta. Vakuutuskassa, kuntoutus ja sairaanhoito käyttävät keskuksen palveluita. Huomionarvoista on, että auton ja siihen liittyvien apuvälineiden ja muutostöiden arviointi ei ole samassa paikassa missä varsinainen päätös tuista tehdään. Autoiluun liittyvää osaamista on keskitettävä, koska tarvitaan puolueeton taho arvioimaan henkilön tarvetta autoon sekä tarkoituksenmukaisiin yksilöllisiin apuvälineisiin ja muutostöihin. Näin taataan myös riittävä osaaminen autoilun apuvälineisiin liittyen sekä vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus asuinkunnasta riippumatta. Osaamiskeskus toimisi myös resurssikeskuksena, jonka yhtenä tärkeänä tehtävänä on kouluttaa eri alojen ammattilaisia vammaisten henkilöiden autoiluun liittyen. Osaamiskeskuksen toiminnan tulee olla valtion rahoittamaa Kokonaiskartoitus Autoon myönnettävät tuet perustuisivat henkilön tai vammaisen lapsen perheen tilanteen kokonaiskartoitukseen, jonka tarkoituksena on tukea osallisuutta sekä poistaa ja estää syrjäytymistä. On huomioitava, että tukea voisi saada myös perhe, jossa on vaikeavammainen tai vaikeavammaisia lapsia. Lisäksi autoa ei tarvitsisi ajaa itse, vaan tukea voisi saada omaisen/avustajan ajaessa tuen soveltamisalan piiriin kuuluvaa henkilöä. Kokonaiskartoitukseen sisältyisi: - henkilön toiminnallinen haitta / toimintaesteisyys - arvio siitä, millaisen auton henkilö tarvitsee vammansa vuoksi - suositus siitä, millaisia apuvälineitä ja muutostöitä autoon tarvitaan - henkilön sosiaalisen tilanteen ja perhetilanteen arviointi - työ, opiskelu, osallistuminen (mm. harrastustoiminta, vapaaehtoistyö) - auton käyttöikä, eli milloin henkilö mahdollisesti tarvitsee uuden auton

16 16 (27) Keskittämisen hyödyt ja poistuvat haitat Keskittämisen hyötynä olisi, että vammaiset ihmiset eri puolella Suomea pääsisivät yhdenvertaiseen asemaan. Osaamiskeskustoiminnalla mahdollistetaan turvallisuusnäkökohtien huomioiminen (ajoneuvojen ja apulaitteiden tekniset vaatimukset, yhtenäiset ohjeet, turvallinen liikenneympäristö ja infrastruktuuri). Turvallisuus paranee yhtenäisten ohjeiden myötä, ja osaamiskeskukseen kerääntyy tietoa mm. ajoneuvojen ja apulaitteiden teknisistä vaatimuksista. Apuvälineet saadaan kiertoon osaamiskeskus mahdollistaa apuvälineiden tehokkaamman uudelleen sijoittamisen. Osaamiskeskukseen voidaan keskittää tietotaitoa, kilpailutukseen liittyvää osaamista sekä apuvälinerekisteri. Osaamiskeskukseen kerääntyy osaamista myös ajoneuvojen ja apulaitteiden teknisiin vaatimuksiin sekä ajoneuvojen teknisistä hyväksymisprosesseihin liittyen. Tiivistä yhteistyötä tulisi tehdä Liikenteen Turvallisuusvirasto Trafin ja katsastuspaikkojen kanssa. Keskittämällä vammaisten autoilun apuvälineisiin ja muutostöihin liittyvä osaaminen saadaan aikaiseksi säästöjä. Keskittämällä voidaan saavuttaa hyötyjä valtion tuottavuusnäkökulmasta, koska näin vältytään samantyyppisten asioiden käsittelyn päällekkäisyydeltä eri viranomaisissa. Lisäksi vähennetään virheellisistä apuvälinevalinnoista ja automallivalinnoista johtuvia kustannuksia. Kustannussäästöjä voidaan saavuttaa myös sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaisissa kuljetuspalveluissa ja avustamisessa. Auton hankinnasta tulee keskittämisen myötä paremmin hallittava kokonaisuus. Kunnallinen sosiaalisektori pääsee eroon alueesta, jota ei ole mahdollista sieltä hallita. Saadaan aikaiseksi resurssien ja rahoituksen parempi hyötysuhde. Sosiaalityöntekijöiden aikaa säästyy enemmän ennalta ehkäisevään työhön, kuten palvelusuunnitelmien tekoon, kotikäynteihin, ohjaukseen ja neuvontaan. Lopputuloksena on selkeä, toimiva, yksinkertainen, tehokas ja yhdenvertainen järjestelmä, jolla taataan vammaisten henkilöiden yhdenvertainen mahdollisuus liikkumiseen. Alueellinen tasa-arvo mahdollistuu, kun kuntien taloudellinen tilanne ei vaikuta auton hankinnan ja käytön tukemisessa. 9.4 Kohderyhmämäärittelyä ja tuen määräytyminen Auton hankintatukijärjestelmän kohderyhmää ei tule määritellä diagnoosikeskeisesti, lääketieteellisesti, vaan kuten vammaispalvelulaissa, 2 on määrittely; vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämäntoiminnoista. VPL:ssä ei ole suljettu mitään vammaisryhmää lain soveltamisen ulkopuolelle. Vaikeavammaisuutta tulee arvioida yksilöllisesti suhteessa henkilön olosuhteisiin tai elinympäristöön sekä ottaa huomioon haettava tukitoimi tai palvelu. Vammaisten autoilun tukijärjestelmään ei tulisi ikärajoituksia eikä varallisuusharkintaa. Liitteenä ehdotus kohderyhmämäärittelystä ja tuen määräytymisestä (Liite 5).

17 17 (27) 9.5 Leasing ja sosiaalinen luotto Vamman tai sairauden kannalta tärkeintä on sopivan ja toimivan auton käyttöön saaminen. Se voidaan myös toteuttaa leasing sopimuksella. Tällöin yhteiskunnan tuen tulee kattaa ainakin lisätarpeen perusteella aiheutuva osa kuukausimaksusta. Leasingin lisäksi autoon tulee saada sairauden tai vamman edellyttämät tarpeelliset apuvälineet ja muutostyöt. Tulevaisuudessa voitaisiin myös harkita erilaisia vaihtoehtoja autoon liittyvien apuvälineiden korvaamiseen. Jo tänä päivänä on mahdollista hankkia eri leasing- ja rahoitusmenetelmillä auton apuvälineitä suurimmilta yrityksiltä. Tämä voisi olla mahdollisuus tasata menoja vuosittain ja mahdollistaa tarvittaessa isommatkin hankkeet. Hankintatuesta huolimatta auton hankinta saattaa olla pienituloiselle suuri taloudellinen rasite. Sosiaalinen luotto olisi varteenotettava vaihtoehto erityistapauksissa, joissa vamman takia joudutaan esimerkiksi hankkimaan isompi ja kalliimpi auto. Laissa sosiaalisesta luototuksesta ( /1133) 1 :ssä todetaan, että Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää henkilön ja perheen itsenäistä suoriutumista. Auton hankinnan tukemiseksi myönnetty sosiaalinen luotto olisi mahdollista jo nykyisenkin lainsäädännön pohjalta. 10 EHDOTETUT TOIMENPITEET Hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus on sitoutunut tekemään selvityksen auton hankintatukijärjestelmään liittyen. Esitämme, että selvitys tehdään. ovat valmiita osallistumaan selvityksen tekoon. Esitämme poikkihallinnollisen työryhmän perustamista, jossa olisi mukana myös vammaisjärjestöjen edustus. Työryhmä tekisi selvityksen nykytilasta ja kehittämistarpeista sekä laatisi siltä pohjalta ehdotuksen uudeksi järjestelmäksi hallituksen esityksen muodossa.

18 18 (27) ERI VAMMARYHMIEN TARPEITA AUTOILUUN LIITTYEN LIITE 1. 1(3) Tämä ei ole tyhjentävä diagnoosilista. Tässä liitteessä tarkastelemme auton tarvetta eri vammaisuuden näkökulmista katsoen. Henkilö, jolla on vaikeuksia liikkumisessa Vaikeudet liikkumisessa voivat johtua erilaisista syistä, joita ovat esimerkiksi CPvammaisuus, lihassairaudet, synnynnäisten raajojen ja tukielinten epämuodostumat, raajan tai raajanosan puutokset, kasvu- ja luutumishäiriöit, keskushermoston sairaudet, kasvaimet, selkäytimen vauriot, lapsuusiän reuma, tapaturmat ja joskus leikkaukset. Neurologinen vamma ei ole aina päällisin puolin yhtä havaittavissa kuin tuki- ja liikuntaelinvamma, mutta sekin voi vaikeuttaa henkilön liikkumista sekä estää käyttämästä julkisia liikennevälineitä. Liikkumis- ja toimimisrajoite voi olla pysyvä, etenevä tai vaihteleva ja sillä on monenlaisia vaikutuksia elämään ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Vammainen henkilö saattaa käyttää joitakin liikkumisen apuvälineitä, kuten keppiä, rollaattoria, pyörätuolia tai sähköpyörätuolia. Apuvälineiden käyttäjä voi tarvita apuvälineitä auton sisälle pääsyyn, auton ajamiseen sekä apuvälineiden saamiseksi auton kyytiin, kuten katolla olevan pyörätuolihissin. Lisäksi hän saattaa tarvita lisätilaa, jotta apuvälineet mahtuvat autoon. Vammainen henkilö saattaa tarvita apua autoon siirtymisessä sekä apuvälineiden lastaamisessa autoon. Ajokykyä ja ajamisen apuvälineitä määriteltäessä tärkeässä asemassa on usein moniammatillinen tiimi ja simulaattorilla tehtävä arviointi, jotta nähdään, miten henkilö pystyy parhaiten ajamaan autoa ja millaisia apuvälineitä hän tarvitsee auton ajamiseen. Lisäksi neurologisen vamman vaikutuksia arvioitaessa korostuu terveydenhuollon asiantuntijuus, kun on esimerkiksi arvioitava, miten vamma vaikuttaa lihaksien toimintakykyyn rasituksessa. On myös huomioitava, että autoa käyttävä vammainen henkilö ei välttämättä tarvitse muuta apuvälinettä, jos hän pystyy kävelemään lyhyen matkan autoon ja autolta pois. Useimmiten julkisten liikennevälineiden käyttö on hankalaa tai mahdotonta vammaiselle ihmiselle, sillä suomalainen julkisen liikenteen kalusto on edelleen esteellistä. Erityisesti haja-asutusalueella esteetöntä liikennekalustoa ei välttämättä ole ollenkaan, ja matka pysäkille on esteellinen. Lisäksi kuten aikaisemminkin on todettu, vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelumatkat riittävät hädin tuskin kaupassa käyntiin. Näkövammainen henkilö Näkövammaisilla henkilöillä tarkoitetaan heikkonäköisiä, vaikeasti heikkonäköisiä ja sokeita henkilöitä. Vaikeasti heikkonäköisillä ja sokeilla vaikeudet liikkumisessa ovat merkittäviä ja he tarvitsevat yleensä kaikessa liikkumisessa ja asioinnissa saattajan/avustajan ellei kysymyksessä ole tuttu ja näkövammaisten kannalta turvallinen reitti. Näkövammainen henkilö ei yleensä pysty käyttämään julkisia joukkoliikennevälineitä ilman saattajaa. Näkövammainen henkilö ei hahmota ympäristöä, ei pääse pysäkille ilman saattajaa, eikä osaa pysäyttää oikeaa linja-autoa tai jäädä pois pysäkiltä, eikä näe/tunnista lähestyvää ajoneuvoa, pyöriä ja ihmisiä. Hän ei pysty lukemaan aikatauluja tai opasteita. Lisäksi eri valaistusolosuhteet vaikuttavat liikkumiseen. Hämärässä ja pimeällä liikkuminen on

19 LIITE 1. 2(3) vaikeampaa kuin hyvässä valaistuksessa. Kuulonäkövammainen henkilö ei pysty hyödyntämään kuulon kautta tulevaa tietoa, eikä kommunikoimaan muiden ihmisten kanssa. 19 (27) Vammaispalvelulain mukaisilla kuljetuspalvelumatkoilla ei pystytä vastaamaan myöskään näkövammaisen henkilön liikkumistarpeeseen. Perillä/paikan päällä näkövammainen tarvitsee aina asioimiseen avustajan/saattajan apua. Näkövammainen ei itse kuljeta autoa, joten kuljettaja toimii samalla avustajana esimerkiksi asioinnissa. Henkilö, jolle on tehty sydämen tai keuhkon siirto Ongelma on ollut se, että siirtodiagnoosilla ei ole saanut veronpalautusta tai huojennusta. Siirron odotusvaihe voi olla pitkä ja henkilön kunto heikko. Odotusvaiheessa itsenäinen liikkuminen ilman autoa ei ole mahdollista. Siirron jälkeen immuunivaste on alentunut, eikä liikkumista julkisilla kulkuvälineillä aina pidetä suositeltavana. Alentunut immuunivaste jää hiukan korostuneeksi lopun ikää, mutta siirron jälkeiset 6-12 kk ovat kriittisimmät, erityisesti influenssaepidemioiden aikana. Mikäli henkilölle jää siirron jälkeen syystä tai toisesta liikuntarajoitteita, auto on liikkumisen kannalta erityisen tärkeä apuväline. Pitkäaikaiskomplikaationa krooninen rejektio aiheuttaa sydämen verisuonituksen pitkittäiskaventumaa, jota ei yleensä invasiivisin toimenpitein voida auttaa. Suorituskyky alenee hitaasti, mutta autolla ajaminen on pitkään mahdollista ja välttämätöntäkin. Vastaavanlainen pitkäaikainen keuhkojen toiminnan aleneminen keuhkosiirrokkailla aiheuttaa saman tilan. Näissä tapauksissa olisi perusteltua saada tukea auton hankintaan. Molemmissa ryhmissä potilas on saattanut palata työelämään ja oman auton käyttö helpottaa työelämässä pysymistä. Hengityssairas henkilö Vaikeat hengityssairaudet rajoittavat merkittävästi sairastuneen toimintakykyä ja aiheuttavat ongelmia esimerkiksi selviytymisessä päivittäisistä asioinneista. Hengityssairauksista voimakkaimmin yleistyy keuhkoahtaumatauti. Se etenee hitaasti ja tunnistetaan tyypillisesti vasta sitten, kun keuhkojen toimintakyky on jo merkittävästi heikentynyt. Vaikeassa keuhkoahtaumataudissa sairaus johtaa hengityskapasiteetin voimakkaaseen huononemiseen, minkä vuoksi jo lyhyen matkan käveleminen aiheuttaa hengenahdistusta ja rajoittaa liikkumista kodin ulkopuolella. Hapensaannin vajaus heikentää yleiskuntoa ja alaraajojen lihasvoimaa. Se saa aikaan kierteen, jossa sairastuneen liikkumiskyky heikkenee ja aiheuttaa vähitellen syrjäytymistä. Vastaavanlaista toimintakyvyn haittaa esiintyy myös muilla vaikeata tai harvinaista hengityssairautta sairastavilla. Vaikeaa hengityssairautta sairastavan elimistön hapenpuutetta korjataan kotihappihoidolla. Se lisää elämänlaatua ja mahdollistaa liikkumisen omalla autolla. Vaikeaa hengityssairautta sairastava, joka on herkistynyt tai jonka vointi vaihtelee voimakkaasti, oireilee hajuista, tuoksuista, homeista ja eläinpölyistä ja ne estävät liikkumisen julkisissa kulkuvälineissä. Vakavia hengityssairauksia sairastavien lasten vanhemmat tarvitsevat oman auton, jotta he

20 LIITE 1. 3(3) 20 (27) pystyvät kuljettamaan lapsiaan. Infektioherkkyyden vuoksi esim. bronkopulmonaalista dysplasiaa (BPD) sairastavien lasten kuljettamiseksi on tarpeen. Periytyvä, harvinainen aineenvaihduntasairaus Kystinen fibroosi (CF) on pitkäaikainen, etenevä ja vakava sairaus. Se ilmenee varhaisessa lapsuudessa. Sairaus aiheuttaa vaurioita keuhkojen lisäksi myös useissa eri sisäelimissä. Erilaiset hoito- ja terapiakäynnit ovat säännöllisiä ja jatkuvia. Vanhemmat osallistuvat päivittäin kiinteästi lapsen hoitoon, johon kuuluvat keskeisesti myös erilaiset hoitolaitteet ja apuvälineet. Oma auto on tärkeä säännöllisten ja välttämättömien hoito- ja terapiakäyntien mahdollistamiseksi. Vaikeasti hengityssairas tarvitsee tukea toimintakyvyn säilyttämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. On tärkeää tukea mahdollisuuksia itsenäiseen elämään, osallistumiseen, omien asioiden hoitamiseen ja liikkumiseen niillä edellytyksillä, joita sairastuneella on.

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista

Lisätiedot

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Vammaispalvelulaista Vammaispalveluraadille 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Vammaispalvelulaki Ketä laki koskee? Vammaisuus (VpL 2 ) vamma tai sairaus pitkäaikaisuus eli

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) Kalajoentie 5 85100 Kalajoki HAKEMUS JA ARVIOINTI / TARKISTUS. Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin

Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) Kalajoentie 5 85100 Kalajoki HAKEMUS JA ARVIOINTI / TARKISTUS. Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiosoite Ammatti Postinumero ja -toimipaikka Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin Sähköpostiosoite

Lisätiedot

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle?

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? 13.4.2015 Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Kohtuulliset mukautukset Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kenellä vastuu liikkumisen palvelujen toteuttamisesta

Kenellä vastuu liikkumisen palvelujen toteuttamisesta Kenellä vastuu liikkumisen palvelujen toteuttamisesta Henkilökuljetukset tulevaisuudessa Miten ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden liikkuminen turvataan? Päivi Voutilainen, STM/STO Tulokulma liikkumisen

Lisätiedot

VPL KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE LÄHTIEN Sosiaali- ja terveyslautakunta

VPL KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE LÄHTIEN Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Vanhus- ja vammaispalvelut VPL KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.7.2016 LÄHTIEN Sosiaali- ja terveyslautakunta 13.6.2016 Sisällys ERITYISEN JÄRJESTÄMISVELVOLLISUUDEN

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä

Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Helsinki 10.9.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies, STM Ajankohtaista vammaispalveluissa ja - politiikassa

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumista tukevien palvelujen soveltamisohjeet Oulun kaupungissa alkaen

Sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumista tukevien palvelujen soveltamisohjeet Oulun kaupungissa alkaen Sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumista tukevien palvelujen soveltamisohjeet Oulun kaupungissa 1.5.2016 alkaen 1 2 Sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumista tukevien palvelujen soveltamisohjeet Oulun kaupungissa

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite-

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- Tavoitteenamme on edistää vammaisen henkilön itsenäistä selviytymistä ja vähentää vamman aiheuttamia rajoitteita tai esteitä asiakkaidemme

Lisätiedot

Tilanteessani ei ole tapahtunut muutosta edellisen hakemukseni jälkeen vaan samat perustelut palvelujen hakemiselle ovat voimassa

Tilanteessani ei ole tapahtunut muutosta edellisen hakemukseni jälkeen vaan samat perustelut palvelujen hakemiselle ovat voimassa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Perhepalvelut Vammaispalvelut Vaikeavammaisen kuljetuspalveluhakemus Käsittelijä Saapunut Päätös Kotikäynti Matkamäärä Ajalle Hakijan tiedot Etu- ja sukunimi

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE ALKAEN

Hyväksytty johtokunta SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE ALKAEN Hyväksytty johtokunta 12.12.2011 191 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.1.2012 ALKAEN Tämä toimintaohje kumoaa Sosiaalihuoltolain mukaisesta kuljetuspalvelusta 1.5.2010 voimaan

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut (Työntekijä täyttää) Hakijan henkilötiedot Sukunimi Puhelinnumero Etunimet Sähköpostiosoite Osoite Ammatti Henkilötunnus Hakijan kanssa samassa taloudessa / kiinteistössä

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT 1 (6) VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN Perusturvatoimi Vammaispalvelu Kalevankatu 4 08100 Lohja saapunut: 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka:

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden ohjeet Lohjan kaupungissa alkaen

Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden ohjeet Lohjan kaupungissa alkaen Lohjan kaupunki Perusturvakeskus Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden ohjeet Lohjan kaupungissa 1.10.2013 alkaen Myöntämisen perusteet Hakijalla tulee olla kuntalain mukainen kotipaikka Lohjan

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa?

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park 29.1.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies STM Tavoitteita

Lisätiedot

Kunnallisvaaliohjelma INVALIDILIITTO ry

Kunnallisvaaliohjelma INVALIDILIITTO ry Kunnallisvaaliohjelma 2004 INVALIDILIITTO ry Esteetön ympäristö - kaikkien etu Esteettömiksi rakennetut julkiset rakennukset, katualueet, palvelut, liikenne sekä toimivat asunnot säästävät yhteiskunnan

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Tulevaisuuden vammaispalvelut

Tulevaisuuden vammaispalvelut Tulevaisuuden vammaispalvelut Anu Autio, Juha-Pekka Konttinen ja Stina Sjöblom 13.3.2014 Tulevaisuuden vammaispalvelut 1 Vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävät 1. Sovittaa yhteen nykyinen vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Palvelusuunnitelma vammaisen apuna

Palvelusuunnitelma vammaisen apuna Palvelusuunnitelma vammaisen apuna TERVE-SOS 2009, 14.5.2009 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, vammaisasiamies/lakimies, Invalidiliitto ry. 1 Miten MEITÄ määritellään vammaisuuden kautta Historia, kulttuuriperinne

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen Henkilökohtainen apu Pirjo Poikonen Henkilökohtaisen avun tarkoitus Vammaispalvelulain 8 c» Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella:

Lisätiedot

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.3.2016 1. YLEISTÄ Kuljetuspalveluja myönnetään hakemuksesta sellaiselle vaikeavammaiselle henkilölle joka ei saa kulkemiseen tukea muiden säädösten

Lisätiedot

Vaikeavammaisten kuljetuspalveluesite 2016

Vaikeavammaisten kuljetuspalveluesite 2016 www.eksote.fi Vaikeavammaisten kuljetuspalveluesite 2016 Asiointi- ja virkistysmatkat Hakeminen Vaikeavammaisten kuljetuspalvelua voi hakea henkilö, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 14.2.2014 Taltionumero 482 Diaarinumero 2669/3/12 1 (6) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle henkilölle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus A Päätös,

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen 1. Yleistä... 2 1.1 Vammainen henkilö... 2 1.2 Palvelujen järjestämisvelvollisuus... 2 1.3 Palvelujen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET KULJETUSPALVELUT

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET KULJETUSPALVELUT SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET KULJETUSPALVELUT 1.1.2015 ALKAEN JA KULJETUSPALVELUKOKEILU ASI- OINTILIIKENTEENÄ JOUTSAN TAA- JAMA-ALUEELLA Perusturvalautakunta 19.11.2014 Liite 104 Kuljetuspalvelujen tavoitteena

Lisätiedot

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUN HAKEMUS / TARKISTUS

KULJETUSPALVELUN HAKEMUS / TARKISTUS KULJETUSPALVELUN HAKEMUS / TARKISTUS 1 (5) Hakemuksen saapumispäivä / / Sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua myönnetään erityisillä perusteilla, mikäli asiakas terveydellisistä syistä johtuen ei

Lisätiedot

Liite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1.

Liite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1. Liite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1.2016 alkaen 1. TAVOITE JA MÄÄRITTELY Sosiaalihuoltolain (1301/2014 23) mukaista

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Ammatti Osoite Postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Kotikunta Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot Hakijan kotitaloudessa asuvien

Lisätiedot

Haen vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua

Haen vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut / 20 Vaikeavammaisten kuljetus- ja saattajapalvelut on tarkoitettu henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi

Lisätiedot

Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä Saapunut / 20

Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä Saapunut / 20 Sosiaali- ja terveystoimi KULJETUSPALVELUHAKEMUS Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, 42100 Jämsä Saapunut / 20 Sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua voi hakea henkilö, joka on täyttänyt 70 vuotta. Haettaessa

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Vammaisten henkilöiden osallistuminen työelämään uuden lainsäädännön valossa. Jaana Pakarinen toimitusjohtaja

Vammaisten henkilöiden osallistuminen työelämään uuden lainsäädännön valossa. Jaana Pakarinen toimitusjohtaja Vammaisten henkilöiden osallistuminen työelämään uuden lainsäädännön valossa Jaana Pakarinen toimitusjohtaja Kunnan intressi? 2 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää

Lisätiedot

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALINEN LUOTOTUS Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Vammaispalvelut Yhall VAMMAISPALVELULAINMUKAISEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUS- TEET ALKAEN

Vammaispalvelut Yhall VAMMAISPALVELULAINMUKAISEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUS- TEET ALKAEN 1 Yhall 21.6.2011 121 VAMMAISPALVELULAINMUKAISEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUS- TEET 1.8.2011 ALKAEN 1 YLEISTÄ Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

Kuljetuspalveluiden (VpL, ShL) myöntämisperusteet alkaen

Kuljetuspalveluiden (VpL, ShL) myöntämisperusteet alkaen Kuljetuspalveluiden (VpL, ShL) myöntämisperusteet 1.1.2017 alkaen 363/02.08.00/2013 Sotelk 74 Kuljetuspalvelut on osa vanhus- ja vammaispalvelua. Palvelun myöntäminen perustuu kullekin hakijalle tehtävään

Lisätiedot

Kelhänkatu 3, Jämsä Saapunut:

Kelhänkatu 3, Jämsä Saapunut: Saapunut: Palvelua tarvitsevan henkilötiedot Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Osoite, katu, paikkakunta, postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Perhesuhteet naimaton naimisissa avoliitossa eronnut

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6. Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.2016 Esteettömyystutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Invalidiliiton

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 25.9.2013 Taltionumero 3057 Diaarinumero 1828/3/12 1 (5) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

ASUNNON MUUTOSTYÖHAKEMUS

ASUNNON MUUTOSTYÖHAKEMUS Vanhus- ja vammaispalvelut ASUNNON MUUTOSTYÖHAKEMUS Saapunut..20 Nimi Osoite Henkilötunnus Postinumero- ja toimipaikka Puhelin ja sähköposti Kotikunta Ammatti (myös entinen) Siviilisääty Naimaton Avio-

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa Katriina Kunttu 2.11.2016 Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa käytössä kaikki 4 vaihtoehtoa: Työnantajamalli Ostopalvelu Palveluseteli Henkilökohtainen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa (TE-toimistojen kommentit omana kohtanaan lausunnon lopussa):

Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa (TE-toimistojen kommentit omana kohtanaan lausunnon lopussa): LAUSUNTO KASELY/498/00.02.00/2012 10.8.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö Viite Asia TEMin lausuntopyyntö; luonnos hallituksen esitykseksi laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta sekä eräiden siihen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen -

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Kommenttipuheenvuoro - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Juha-Pekka Konttinen oikeusasiamiehensihteeri 4.11.2015 Helsinki 9-Nov-15 1 Sosiaalisten perusoikeuksien turvaaminen Perustuslain 19 :n 1

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä Saapunut / 20

Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä Saapunut / 20 Sosiaali- ja terveystoimi KULJETUSPALVELUHAKEMUS Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, 42100 Jämsä Saapunut / 20 Sosiaalihuoltolain 23 mukaista liikkumisen tuen palvelua voi hakea ikääntynyt henkilö, joka ei kykene

Lisätiedot

Valmennus ja tuki. Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan?

Valmennus ja tuki. Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Valmennus ja tuki Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Vammaislainsäädännön uudistamiseen liittyvä työkokous itsenäisen suoriutumisen tuesta Säätytalo 13.10.2016 Sirkka Sivula johtava

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston lausunto kohtaan HUS-ERVA alueen yhtenäisten apuvälineiden luovutusperusteiden noudattaminen Espoossa

Vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston lausunto kohtaan HUS-ERVA alueen yhtenäisten apuvälineiden luovutusperusteiden noudattaminen Espoossa 5.2.2016 1 (5) ESPOON VAMMAISNEUVOSTO ESBO HANDIKAPPRÅD Vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston lausunto kohtaan HUS-ERVA alueen yhtenäisten apuvälineiden luovutusperusteiden noudattaminen Espoossa Vammaisneuvosto

Lisätiedot

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 27.9.2016 Taltionumero 4075 Diaarinumero 1045/3/15 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus ja hallintoriita-asia A Päätös, jota valitus koskee

Lisätiedot

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Alle on koottu tulkkipalveluun ja tulkintaan liittyviä säännöksiä. Kokonaisuudessaan lakeihin voi tutustua osoitteessa www.finlex.fi Perustuslaki (731/1999) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Lisätiedot

Sivu 1/5 OMAISHOIDON HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä Hoidettavan nimi Ulla Ahkera Hoidettavan henkilötunnus 111111-1111 Hoidettavan osoite Ahertajantie 6 912121 Kuusioja Hoidettavan puhelinnumero

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS SAAPUMISPÄIVÄ

KULJETUSPALVELUHAKEMUS SAAPUMISPÄIVÄ Vammaispalvelu KULJETUSPALVELUHAKEMUS SAAPUMISPÄIVÄ Sukunimi ja etunimet Hkilötunnus Lähiosoite Ammatti Postinumero ja postitoimipaikka Puhelin Perhesuhde naimaton avio-/avoliitossa eronnut leski Ha kuljetuspalvelua

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

Erityisen hyvää liikuntaa

Erityisen hyvää liikuntaa Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN AVUN MYÖNTÄMINEN VAMMAISPALVELULAIN NOJALLA LUKIEN - Uudenkaupungin toimintaohje

HENKILÖKOHTAISEN AVUN MYÖNTÄMINEN VAMMAISPALVELULAIN NOJALLA LUKIEN - Uudenkaupungin toimintaohje 1 HENKILÖKOHTAISEN AVUN MYÖNTÄMINEN VAMMAISPALVELULAIN NOJALLA 1.9.2016 LUKIEN - Uudenkaupungin toimintaohje 1 MITÄ HENKILÖKOHTAINEN APU ON Henkilökohtainen apu on välttämätöntä toisen ihmisen antamaa

Lisätiedot

Kuljetuspalvelua voi käyttää Jyväskylän, Joutsan, Jämsän, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnan alueella.

Kuljetuspalvelua voi käyttää Jyväskylän, Joutsan, Jämsän, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnan alueella. 2 erityishuollosta annetun lain (519/1977) 1 :ssä tarkoitetulle henkilölle järjestetään hänen vammaisuutensa edellyttämiä palveluja ja tukitoimia ensisijaisesti tämän lain nojalla siltä osin kuin ne ovat

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu www.eksote.fi Asiointi- ja virkistysmatkat Hakeminen Vaikeavammaisten kuljetuspalvelua voi hakea henkilö, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Vammaiskortin mahdollisuudet

Vammaiskortin mahdollisuudet Vammaiskortin mahdollisuudet 2.12.2016 Miksi Vammaiskorttia tarvitaan? Euroopassa on noin 80 miljoonaa ihmistä, jotka kohtaavat arjessaan haasteita osallistumisessa ja liikkumisessa vammaisuuden vuoksi.

Lisätiedot

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 11812000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi äitiysavustuslain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi äitiysavustuslakia siten, että äitiysavustukseen

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot