MUISTIO STM Vammaisjärjestöt 1 (27) VAMMAISTEN HENKILÖIDEN AUTON HANKINTATUKIJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUISTIO STM 21.10.2011 Vammaisjärjestöt 1 (27) VAMMAISTEN HENKILÖIDEN AUTON HANKINTATUKIJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN"

Transkriptio

1 1 (27) VAMMAISTEN HENKILÖIDEN AUTON HANKINTATUKIJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

2 2 (27) Sisältö 1 Tiivistelmä 3 2 Lähtökohta 5 3 Vammaisten henkilöiden liikkuminen perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta Yhdenvertaisuus ja osallisuus Liikkuminen, esteettömyys ja saavutettavuus 6 4 Historia 8 5 Vammaisen henkilön auton tarve 8 6 Taloudelliset vaikutukset Säästöt kuljetuspalveluiden kustannuksissa Vaikutukset muihin palveluihin ja tukitoimiin sekä verotuloihin Keskittämisen hyödyt 9 7 Tämän hetkisen järjestelmän haasteita Autoverotukseen liittyviä näkökohtia Autoveronpalautusjärjestelmän uudistamisen tarpeet Vammaispalvelulain mukaiset tuet autoon 11 8 Esimerkkejä eri maiden käytännöistä 13 9 Uusia avauksia! Vakaa rahoituspohja Päätöksenteon keskittäminen Osaamiskeskus Kokonaiskartoitus Keskittämisen hyödyt ja poistuvat haitat Kohderyhmämäärittelyä/tuen määräytyminen Leasing ja sosiaalinen luotto Ehdotetut toimenpiteet 17 LIITE 1. Eri vammaryhmien tarpeita autoiluun liittyen 18 LIITE 2. Laskelmia siitä, paljon vpl:n mukaiset kuljetuspalvelut maksavat kunnalle 21 LIITE 3. Miten autoveronpalautus ja kunnan tuki määräytyvät tällä hetkellä 23 LIITE 4. Veronpalautuksen ja huojennuksen tilastot ( ) 25 LIITE 5. Kohderyhmämäärittely 26

3 3 (27) 1 TIIVISTELMÄ Auto on vammaisille ihmisille välttämätön apuväline, joka turvaa yhdenvertaisen mahdollisuuden liikkumiseen, opiskeluun, työssäkäyntiin, harrastuksiin ja osallistumiseen yhteiskunnassa. Vammaisen ihmisen itsenäinen liikkuminen voi olla mahdotonta ilman autoa. Kokemustemme mukaan perustuslain ja YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista (myöhemmin vammaissopimus/crpd) takaamat yhdenvertaiset liikkumismahdollisuudet eivät toteudu. Esteetöntä julkista liikennettä ei ole riittävästi, eivätkä joukkoliikennevälineet palvele kaikkien vammaisten henkilöiden tarpeita esimerkiksi talviolosuhteissa. Vammaispalvelulain mukaisella kuljetuspalvelulla ei pystytä vastaamaan vaikeavammaisten henkilöiden kuljetusten tarpeeseen. Tämän hetkinen käytäntö auton hankinnan tukemisessa asettaa vammaiset henkilöt keskenään eriarvoiseen asemaan diagnoosin ja/tai kotikunnan perusteella. Vammaiset henkilöt eivät ole yhdenvertaisia vammaispalvelulain mukaisten autoon liittyvien tukien saamisessa, koska kunnat myöntävät tukea vain budjetteihinsa varaamien määrärahojen puitteissa. Määrärahoja varatessa kunnat usein jättävät selvittämättä tai huomioimatta kunnassa olevan todellisen tarpeen auton apuvälineisiin, muutostöihin ja hankintatukeen. Autoilun verotuksen muuttumisen vuoksi autoveron palautuksen merkitys vammaisen henkilön liikkumismahdollisuuksien tukemisessa on vähentynyt ja tulee edelleen vähentymään, kun autoilun verotus muuttuu auton käytön verottamiseen ja veroluonteisten maksujen perimiseen. Lisäksi kaavamainen autoveron palautusjärjestelmä ei huomioi tarpeeksi eri vammaryhmiä tai vammaisten ihmisten toiminnallista haittaa. Työtä on tehty ja se on vielä kesken Tarve auton hankinnan tukijärjestelmän kehittämiseen on ollut tiedossa pitkään. Vammaisten henkilöiden auton hankinnan ja käytön tukemista on pohdittu aiemmin useissa ministeriöiden työryhmissä muun muassa vuosina 1983, 1990 ja Tämän lisäksi eri tahot ovat nostaneet esiin autoveronpalautusjärjestelmän uudistamisen tarpeen. Valtiontalouden tarkastusvirasto on tuloksellisuustarkastuskertomuksessaan Autoverotus (Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomus 195/2009) kiinnittänyt huomiota autoveronpalautusjärjestelmään. Kannanoton mukaan järjestelmä ei ole tarpeeksi läpinäkyvä, koska autoveron palautus on ns. saamatta jäänyttä tuloa. Valtiontalouden tarkastusvirasto katsoo, että ne olisi siirrettävä valtion budjetissa menomäärärahoiksi tukien läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Järjestelmää hallinnoiva Tulli on esittänyt, että lainsäädäntöä tulee selkiyttää, ja että järjestelmästä tulisi luopua sekä siirtyä hallinnollisesti yksinkertaisempaan järjestelmään. Järjestelmä ei kuulu Tullin erityisosaamisen piiriin, koska palautuksiin liittyvät ratkaisut perustuvat sosiaalisiin ja lääketieteellisiin perusteisiin, johon Tullilla ei ole riittävää erityisosaamista eikä resursseja. Valtiovarainministeriö on esittänyt syksyllä 2007, että auton hankinnan tukeminen ja muut vammaisten ihmisten liikkumistarvetta tukevat toimenpiteet tulee keskittää yhteen viranomaiseen. Vammaisten henkilöiden liikkumisen eriarvoisuutta voidaan huomattavasti vähentää luomalla uusi, keskitetty auton hankinnan ja käytön tukemista koskeva järjestelmä. Keskittämisen hyötynä on asiantuntemuksen ja ennakoitavuuden lisääntyminen ja

4 4 (27) henkilöstöresurssien säästäminen. Vammaisen henkilön tilanne pystytään kartoittamaan yksilöllisesti ja objektiivisesti keskittämällä sekä auton että autoilun edellyttämien apuvälineiden tarpeen arviointi. Kunnan sosiaalitoimen työntekijöiden resursseja vapautuu varsinaiseen sosiaalityöhön. Jokaisen kunnan vammaispalvelun sosiaalityöntekijän ei tarvitse tehdä auton apuvälineisiin ja muutostöihin liittyviä päätöksiä, joihin välttämättä sosiaalityöntekijän ammattitaito ei riitä. Tarkoituksena on, että uuden järjestelmän loppukustannukset pysyisivät samana auton hankinnan tukemisen osalta kuin nytkin. Vammaisten ihmisten elämänlaatu paranisi uudistetun järjestelmän myötä, ja samalla summalla saataisiin enemmän ja laajemmalle joukolle. Oman auton hankinnan ja käytön tukeminen vähentää myös muita kustannuksia, kuten kuljetuspalvelut. Esitämme, että hallitusohjelmassa luvattu selvitys vammaisten auton hankintatukijärjestelmästä tehdään ja sen tekemistä varten nimetään poikkihallinnollinen työryhmä. Työryhmä tekisi selvityksen nykytilasta sekä sen kehittämistarpeista ja laatisi siltä pohjalta ehdotuksen uudeksi järjestelmäksi hallituksen esityksen muodossa. ovat yhdessä pohtineet, miten luoda uusi tasavertainen auton hankinnan ja käytön suora tukijärjestelmä ja sitä koskeva lainsäädäntö. Liitteenä on tietoa tämän hetkisestä tilanteesta ja ehdotuksia vammaisten autoilun kehittämiseksi. Olemme valmiit antamaan asiantuntemuksemme ja kokemuksemme käyttöönne. Invalidiliitto ry, Kynnys ry, Lihastautiliitto ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry, Suomen CP-liitto ry, Suomen MS-liitto ry, Suomen Polioliitto ry, Suomen Reumaliitto ry, Suomen Sydänliitto ry, Hengitysliitto HeIi ry

5 5 (27) 2 LÄHTÖKOHTA Auto on vammaiselle henkilölle tärkeä liikkumisen apuväline. Monelle henkilölle, jolla on vaikeuksia liikkumisessa, itsenäinen liikkuminen ja osallistuminen yhteiskuntaan sen täysivaltaisena jäsenenä on mahdotonta ilman auton käyttöä. Auton tarve korostuu etenkin talviolosuhteissa ja haja-asutusalueilla, joissa välimatkat ovat pitkiä eikä esteetöntä joukkoliikennettä ole. Yhteiskunnalta tarvitaankin erilaisia toimia auton hankinnan ja käytön tukemiseksi. Auton hankinnan ja käytön tukeminen turvaa vammaisten henkilöiden mahdollisuudet yhdenvertaiseen elämään muiden kansalaisten kanssa sekä vähentää toimintarajoitteiden vaikutusta henkilön elämässä. Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä henkilöä, jolla on pysyvästi ja pitkäaikaisesti vaikeuksia liikkumisessa sekä osallistumis- ja toimintamahdollisuuksien toteuttamisessa. Suomen vammaispoliittisessa ohjelmassa VAMPO todetaan, että kehitetään auton hankintatukijärjestelmä, joka korvaa autoveron palautusjärjestelmän ja vammaispalvelulain mukaisen tuen (toimenpide 20., Liikkuminen s.47). Lisäksi Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa vuodelle 2012 todetaan, että Tehdään kokonaisselvitys vammaisten apuvälinepalveluista mukaan lukien auton hankintajärjestelmä ja avustajakoirat. Vammaisten auton hankintatukijärjestelmän systemaattiselle kehittämiselle on siten vahva velvoite. Auton hankinnan tukijärjestelmään liittyy edelleen paljon haasteita ja ongelmia. ovat pohtineet yhdessä vuodesta 2009 lähtien Invalidiliiton vetämässä työryhmässä uuden vammaisten henkilöiden yhdenvertaiseen ja esteettömään liikkumiseen ja autonhankinnan tukemiseen tähtäävän järjestelmän kehittämistä. Yhteistyössä ovat olleet mukana seuraavat Vammaisfoorumin jäsenjärjestöt: Invalidiliitto ry, Kynnys ry, Lihastautiliitto ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry, Suomen CP-liitto ry, Suomen MS-liitto ry, Suomen Polioliitto ry, Suomen Reumaliitto ry, Suomen Sydänliitto ry, Hengitysliitto Heli ry

6 6 (27) 3 VAMMAISTEN HENKILÖIDEN LIIKKUMINEN PERUS- JA IHMISOIKEUSNÄKÖKULMASTA Liikkumisen vapaus on vammaisen henkilön näkökulmasta perus- ja ihmisoikeuskysymys. YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (Convention on the Rights of Persons with Disabilities CRPD) takaa vammaisille ihmisille samat oikeudet kuin muillekin kansalaisille ja edellyttää laaja-alaista syrjinnän kieltoa ja yhdenvertaista kohtelua. CRPD: n 18 artiklan mukaan vammaisille henkilöille kuuluu liikkumisvapausoikeus ihmisoikeutena yhdenvertaisesti muiden kanssa. 19 artiklan nojalla kaikilla vammaisilla henkilöillä on yhdenvertainen oikeus elää yhteisössä, jossa heillä on muiden kanssa yhdenvertaiset valinnanmahdollisuudet. Lisäksi sopimus takaa vammaisille henkilöille mahdollisimman itsenäisen henkilökohtaisen liikkumisen 20 artiklan mukaisesti ihmisoikeutena. 3.1 Yhdenvertaisuus ja osallisuus Suomen perustuslaissa on edelleen määritelty liikkumisvapaus perusoikeutena (9 ), joka takaa vapauden liikkua maassamme. Lisäksi perustuslain syrjintäkieltosäännös (6 ) takaa, ettei ketään saa ilman hyväksyttyä perustetta asettaa eri asemaan esimerkiksi vammaisuuden perusteella. Autolla liikkuva vammainen henkilö voi päättää itsenäisesti milloin, miten, ja mihin hän liikkuu, ja käyttää tällöin täysimääräisesti perus- ja ihmisoikeuksien takaamaa itsemääräämisoikeuttaan. Vammaisen käyttämä liikkumisen apuväline, auto, mahdollistaa liikkumisvapausoikeuden lisäksi myös muiden vammaiselle kuuluvien perus- ja ihmisoikeuksien täysimääräisen toteutumisen esim. koulutuksen ja työn sekä työllistymisen. Suomen perustuslaki ja YK:n vammaissopimus peräänkuuluttavat yhdenvertaisuutta ja vammaisen henkilön tasa-arvoista osallistumista yhteiskuntaan sen täysivaltaisena jäsenenä. Käytännössä yhdenvertaisuus, liikkumisvapaus ja osallistuminen yhteiskuntaan eivät kuitenkaan toteudu toivotulla tavalla. Näiden oikeuksien turvaamiseksi tarvitsemme ajoneuvon hankintaa sekä käyttöä tukevan järjestelmän, joka ottaa huomioon vammaisen henkilön yksilölliset liikkumistarpeet ja edellytykset, diagnoosista riippumatta. YK:n vammaissopimuksen 30 artiklan mukaan vammaisen osallistumista mm. virkistys- ja vapaa-ajan toimintaan tulee edistää. Suomessa on pitkät etäisyydet, joten lomamatkat kotimaassa tehdään useimmiten autolla. Usein vammainen henkilö tarvitsee autoa myös erilaisten apuvälineiden kuljettamiseen. Lisäksi auto antaa mahdollisuuden itsenäiseen harrastamiseen. 3.2 Liikkuminen, esteettömyys ja saavutettavuus Ympäristö tai yksittäinen rakennus on esteetön silloin, kun se on kaikille käyttäjille toimiva, turvallinen ja miellyttävä, ja kun rakennuksen kaikkiin tiloihin ja kerrostasoihin on helppo päästä. Esteetön joukkoliikenne koostuu kaikkien käytettävissä olevista liikennevälineistä ja niitä palvelevista pysäkki- ja laiturirakenteista sekä asema- ja terminaalirakennuksista. Lisäksi välttämätön tieto joukkoliikenneaikatauluista yms. on kaikkien saatavilla. Joukkoliikenne Suomessa ei ole täysin esteetöntä ja esteettömyyttä on lisäksi toteutettu ainoastaan suurimmissa kaupungeissa. Joukkoliikennevälineet eivät myöskään palvele

7 7 (27) kaikkien vammaisten henkilöiden yksilöllisiä liikkumisen tarpeita tai mahdollista oman ajankäytön suunnittelua. Suureen osaan joukkoliikennevälineistä ei pääse sisälle itsenäisesti jos käyttää liikkumiseen apuvälinettä. Joillekin henkilöille lyhytkin matka lähimmälle joukkoliikennevälineen pysäkille ilman henkilökohtaista apua voi tuottaa kohtuuttomia vaikeuksia. Lisäksi vammaisen henkilön voi olla vaikeaa kuljettaa tarvitsemiaan apuvälineitä tai painavia matkalaukkuja joukkoliikennevälineissä. Vammaispalvelulain ja -asetuksen mukaan myönnettävät kuljetuspalvelumatkat eivät riitä turvaamaan aktiivista ja yksilöllistä osallistumista yhteiskuntaan eivätkä ne takaa riittäviä valinnanmahdollisuuksia liikkumiseen ja osallistumiseen tai oman ajankäytön suunnitteluun. Kuljetuspalveluna on mahdollista saada pääsääntöisesti vain 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa. Tämä on riittämätön määrä turvaamaan riittävät liikkumismahdollisuudet, sillä se riittää usein vain kaikista välttämättömimpiin asiointimatkoihin, kuten kaupassa käymiseen. Vaikeavammaisten henkilöiden kuljetuspalveluilla on pyritty korvaamaan julkisen liikenteen puuttumista ja esteellisyyttä. Kuljetuspalveluilla ei kuitenkaan välttämättä pystytä vastaamaan kuljetusten tarpeeseen haja-asutusalueilla, missä invatakseja tai taksiliikenneyrittäjiä on vähän. Lisäksi on huomioitava, että kuljetuspalvelumatkoja voidaan myöntää vain vaikeavammaisille henkilöille. Näin ollen monet vammaiset henkilöt, joiden liikkuminen on vaikeaa, jäävät kuljetuspalvelun ulkopuolelle. Uudessa järjestelmässä on taattava myös niiden henkilöiden osallistumis- ja toimintamahdollisuuksien toteuttaminen, jotka eivät täytä vaikeavammaisuuden kriteereitä, mutta joiden liikkuminen on vaikeaa vammasta johtuen. Esteettömyyteen tulisi kiinnittää huomiota jo suunnitteluvaiheessa (CRPD: n 20 artikla). Tämä toteutetaan esimerkiksi ottamalla huomioon vammaisten henkilöiden tarpeet auton varustelussa ja sen kohtuullisen hinnan määräytymisessä. Huomiota on kiinnitettävä myös muihin autoiluun liittyvien seikkojen, kuten parkkitalojen ja -paikkojen esteettömyyteen. Vammaisen liikkumista tulee myös helpottaa tarjoamalla kohtuulliseen hintaan liikkumiseen tarvittavia apuvälineitä, laitteita, apuvälinteknologiaa sekä avustajia. Pyörätuolia käyttävä autoileva liikuntavammainen tarvitsee räätälöidyn ajoneuvon. Tässä tapauksessa ajoneuvoon tarvittavia ja siihen asennettavia apuvälineitä ovat esimerkiksi hissi, ramppi, pyörätuolin kiinnitysmekanismi, erikoisistuin ja vamman vuoksi tarvittavat ajo- / hallintalaitteet.

8 8 (27) 4 HISTORIA Vammaisten henkilöiden autoilun tukijärjestelmän ja säännösten kehittämistä sekä autoveron palautuskysymyksiä on pohdittu muun muassa seuraavissa ryhmissä: valtiovarainministeriön asettamassa Invalidiautotoimikunnassa vuonna 1983, STM: n asettamassa Auton veronpalautusmenettelyn korvaamistyöryhmässä 1990 sekä Vammaistyöryhmä 96:ssa. Kyseisissä työryhmissä ehdotettiin mm. tuen saajien piirin laajentamista, tuen sitomista liikkumisen kyvyn tosiasialliseen alenemiseen sekä autoveron palautuksen korvaamista suoran auton hankinnan tuella ja tuen keskittämistä yhden palveluorganisaation (KELA: n) vastuulle. Erityisesti Vammaistyöryhmä 96 ehdotuksessa tavoiteltiin selkeää järjestelmää, jossa yksi organisaatio hoitaisi keskitetysti autoon liittyviä tukia. Työryhmien ehdotukset tuen kehittämisestä eivät ole toteutuneet, koska uudistamisen esteenä on toistuvasti ollut määrärahojen ja tahtotilan puuttuminen. Lisäksi viime aikoina vammaispalveluissa on ollut kiireellisempiä isoja kehittämishaasteita, kuten henkilökohtainen apu, jotka ovat siirtäneet auton hankintatukijärjestelmän kehittämistä. 5 VAMMAISEN HENKILÖN AUTON TARVE YK:n vammaissopimuksessa vammaisuus määritellään seuraavalla tavalla: "Vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, jonka vuorovaikutus erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa." On olemassa monenlaisia liikunta- ja toimintarajoitteita, jotka vaikuttavat siihen, miten henkilö voi toimia suhteessa ympäristöönsä. Tämän hetkinen autoilun tukijärjestelmä rajaa joitakin tukea tarvitsevia ryhmiä tuen ulkopuolelle. Autoveronpalautus rajautuu suppeasti liikunta- tai näkövammaan, jolloin liikuntavammalla tarkoitetaan alaraajojen vammoja tai sairauksia. Kunnan myöntämiä vammaispalvelulain mukaisia tukia auton hankintaan ja apuvälineisiin sekä muutostöihin on vaikea saada. Uutta auton hankinnan tukijärjestelmää luotaessa on tärkeää huolehtia siitä, että kaikkien autoa apuvälineenä tarvitsevilla on mahdollisuus saada tukea. Uudella järjestelmällä on varmistettava se, että kaikki ryhmät, jotka ovat tukien piirissä tällä hetkellä, ovat sen piirissä jatkossakin. Tuen tulee kattaa myös ne vammaryhmät, jotka ovat aikaisemmin jääneet sen ulkopuolella. Olennaista autoilun tuen tarpeen arvioinnissa on se, miten auto voi yksittäisen vammaisen henkilön kohdalla olla apuväline yhteiskunnassa toimimiseen. Vammaisten autoilun tuki tulee aina perustua yksilölliseen arviointiin vammaisen henkilön tilanteesta, hänelle sopivasta autosta ja siihen tarvittavista apuvälineistä tai muutostöistä. Liitteessä 1 on tarkempaa tietoa eri vammaryhmien tarpeista autoiluun liittyen. Liitteestä ei löydy kaikenkattavaa diagnoosilistaa vaan esimerkkejä, jotka avaavat eri vamma- ja sairausryhmiin kuuluvien henkilöiden tarvetta autoon.

9 9 (27) 6 TALOUDELLISET VAIKUTUKSET 6.1 Säästöt kuljetuspalvelujen kustannuksissa Oman auton käytön tukeminen tulee pitkällä aikavälillä yhteiskunnalle huomattavasti edullisemmaksi kuin vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelun käyttö. Esimerkkinä on vaikeavammainen henkilö, joka asuu Porvoossa ja käy kokoaikatyössä Helsingissä. Työmatkan pituus on 52 kilometriä. Jos henkilö käyttää työmatkoihin vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua ja sen lisäksi käyttää asiointi- ja virkistysmatkoja 18 kuukaudessa, viidessä vuodessa kuljetuspalvelun kustannukset ovat noin euroa (ks. liite 2). Jos henkilöllä on lyhyempi työmatka esim. 8 kilometriä, kuljetuspalvelujen kustannukset työmatkoihin sekä asiointi- ja virkistysmatkoihin viidessä vuodessa ovat arvioilta noin euroa (ks. liite 2). Kuten sivulla 7 on todettu, kuljetuspalvelumatkoja voi käyttää asiointiin ja vapaa-ajan toimintaan vain 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa. Vammainen henkilö voi käyttää näitä asiointiin ja vapaa-ajantoimintaan tarkoitettuja matkoja vain asuinkuntansa alueella tai lähikuntiin ulottuvilla matkoilla. Oman auton käyttö mahdollistaa omien tarpeiden ja halujen mukaisen liikkumisen ja osallistumisen yhteiskunnan toimintaan. 6.2 Vaikutukset muihin palveluihin ja tukitoimiin sekä verotuloihin Auton hankinnan tukeminen turvaa vammaisen henkilön mahdollisuudet opiskella, tehdä työtä ja osallistua yhteiskunnan toimintoihin tasavertaisesti muiden kanssa. Työelämään pääsy ja työssä oleminen tuovat yhteiskunnalle säästöjä verotuloina. Aktiivisen elämisen mahdollistaminen parantaa henkilön omaehtoista selviytymistä sairaudesta tai vammasta huolimatta. Tästä seuraa, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja tukitoimien tarve vähenee. 6.3 Keskittämisen hyödyt Keskittämällä auton ja sen apuvälineiden hankintaan liittyvät kysymykset osaaminen vahvistuu ja toiminta tehostuu. Asiantuntemus ja ennakoitavuus lisääntyvät ja toimintaa saadaan kustannustehokkaammaksi. Sosiaalityöntekijöiden resursseja vapautuu muuhun, heidän osaamistaan paremmin vastaavaan sosiaalityöhön. Apuvälineiden uudelleen sijoittaminen sekä hankinnan, huollon ja korjaustoiminnan keskittäminen tuo taloudellisia säästöjä. Kun osaaminen vahvistuu, osataan valita apuvälineet oikein jo ensimmäisellä kerralla. Toiminnan keskittäminen takaa myös paremmin asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun asuinkunnasta riippumatta.

10 10 (27) 7. TÄMÄNHETKISEN JÄRJESTELMÄN HAASTEITA Tällä hetkellä vammaisella henkilöllä on mahdollisuus saada tukea auton hankintaan usean eri järjestelmän kautta. Tukea voi saada verotuen muodossa autoveronpalautuksena tai huojennuksena ja vuosittaisen ajoneuvoveron vapautuksena. Lisäksi tukea voi hakea vammaispalvelulain perusteella omasta asuinkunnasta, liikenne- ja tapaturmavakuutuksen kautta, KELAsta tai valtionkonttorista sen mukaan missä ja miten henkilö on vammautunut. Järjestelmä on varsin monimutkainen, ja vammaiset ihmiset ovat hyvin eriarvoisessa asemassa asuinkunnastaan riippuen. Eriarvoisuutta syntyy myös siitä, minkä järjestelmän kautta he saavat tukea auton hankintaan. Lisätietoja autoon saatavista tuista löytyy Liitteestä 3. Kansaneläkelaitoksen myöntämät tuet autoiluun liittyen ovat erittäin marginaalisia ja harvinaisia. KELA myöntää kuitenkin toisinaan vaikeavammaiselle henkilölle tukea auton hankintaan, jos auto on välttämätön apuväline hänen yritystoiminnassaan. Tällöin tuki kuuluu KELAn elinkeinotuen piiriin. Valtiokonttorin sotilasvamma- ja veteraaniasioiden tulosyksikkö voi myöntää sotavammaiselle henkilölle korvausta auton hankintakuluihin. Lisäksi tukea voidaan myöntää auton käyttöä helpottavien laitteiden hankintaan. 7.1 Autoverotukseen liittyviä näkökohtia Autoverolain mukaan vammaisille henkilöille tai vammaisen lapsen perheelle voidaan palauttaa uuden tai käytetyn auton (käytettynä maahantuotu Suomessa ensirekisteröitävä auto) hintaan sisältyvästä autoverosta osa, manuaalivaihteisesta autosta enintään 3 770,00 euroa ja automaattivaihteisesta autosta enintään 4 980,00 euroa. Suomen järjestelmän kaltaista vammaisia henkilöitä tukevaa autoveronpalautusjärjestelmää, ei ole käytössä muualla. Muissa Pohjoismaissa vammaisten henkilöiden auton hankintaa tuetaan suorana auton hankinnantukena. Lisäksi Pohjoismaissa korvataan autoon tarvittavat apuvälineet sekä muutostyöt täysimääräisesti. Autoveron palautusjärjestelmä on kaavamainen. Palautuksen saamisen edellytykset eivät kohtele eri vammaryhmiä yhdenvertaisesti eivätkä huomioi vammaisen henkilön yksilöllisiä liikkumisen tarpeita. Esimerkiksi työssäkäyntivaatimus ei täyty kaikkien osalta. Myös muut sairaudet, kuten sydän- ja hengityselinsairaudet voivat myös vaikeuttaa henkilön itsenäistä liikkumista. Järjestelmä ei tue kaikkien toimintarajoitteisten henkilöiden yhdenvertaista mahdollisuutta liikkumiseen, mikä on vastoin perustuslain yhdenvertaisuussäännöksiä. Palautuksen edellytyksiä tulisi tarkastella toiminnallisen haitan perusteella. Eri vammaryhmien yhdenvertaisessa kohtelussa on muitakin epäkohtia. Suuria liikkumisen apuvälineitä (esim. sähköpyörätuolia) käyttävät tarvitsevat isomman auton voidakseen ottaa apuvälineensä mukaan. Tämä edellyttää suuremman ja kalliimman auton hankkimista sekä siihen tehtäviä yleensä kalliita muutostöitä ja apuvälineitä, kuten hissiä. Lapsiperheillä joissa lapsi on vammainen on myös usein tarve kalliimpaan tila-autoon. Isompaa autoa tarvitsevat henkilöt/perheet ovat jo lähtökohtaisesti huonommassa asemassa, koska autoveronpalautus ei kata koko autoveron osuutta isosta autosta. Näin ollen vammaiselle henkilölle/perheelle jää enemmän maksettavaa tarvitsemastaan isosta autosta. Keskimäärin vuotuiset autoveron palautuskustannukset ovat olleet noin 6,5-7 miljoonaa euroa. Myönnettyjen autoveronpalautusten kokonaismäärä on kuitenkin hiukan laskenut

11 11 (27) vuositasolla, esimerkiksi vuonna 2009 palautusta myönnettiin 4,4 miljoonaa euroa. Autoveronpalautus ja veronhuojennus on viime vuosina myönnetty noin saajalle (Liite 4. Veronpalautuksen ja -huojennuksen tilastot). 7.2 Autoveronpalautusjärjestelmän uudistamisen tarpeet Autoveron palautuksen myöntämisperusteet ja tuen määrä ovat pysyneet pitkään ennallaan. Tuen määrään ei ole esitetty korotuksia muun muassa siitä syystä, että autoista perittävä autoveron määrä on laskenut eli veroa ei kanneta niin paljon kuin aiemmin ja myös autojen hinnat ovat laskeneet. Käytännössä autoveronpalautuksen määrän korottaminen kuitenkin auttaisi niitä vaikeavammaisia henkilöitä, jotka vammansa vuoksi tarvitsevat isomman auton (paljon apuvälineitä, autoon tarvitaan esim. hissi/ramppi). Vaikka uusien autojen hankinnan autoverotusta on kevennetty, vammaisten ihmisten mahdollisuus hankkia auto on vaikeutunut, koska myös vaihtoautona käytettävän käytetyn auton arvo on alentunut ja välirahan osuus kasvanut. Näin ollen autoveronpalautuksen merkitys on vähentynyt. Autoilun kustannuksiin vaikuttavat myös käyttökustannukset, joten pienituloisten henkilöiden mahdollisuudet liikkua rajoittuvat entisestään esimerkiksi polttoaineiden hinnan nousun vuoksi. Verojärjestelmään vaikuttavat myös kaavaillut muutokset tulevaisuudessa eli autoverotuksen painopisteen muuttuminen käytön verotukseen. EU:n komissiossa on ollut valmisteilla direktiivihanke, jossa ehdotetaan, että jäsenvaltiot luopuisivat auton hankinnan yhteydessä maksettavasta verosta ja siirtyisivät käytön verotukseen. Muutosta tavoitellaan vuoteen 2016 mennessä (valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi henkilöautojen verotuksesta U 29/2005 vp). Ehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden olisi luovuttava henkilöautojen rekisteröintiverojen (autovero) kantamisesta vuoden 2016 alkuun mennessä. Verotulojen menettämisen välttämiseksi jäsenvaltio voisi siirtää verotuksen painopistettä autojen vuotuisiin käyttöveroihin (ajoneuvovero) ja tarvittaessa muihinkin liikenteeseen kohdistuviin veroihin. Sitoutuminen autoverosta luopumiseen on valtioneuvoston mielestä ongelmallista erityisesti valtiontaloudellisista syistä. Veroasiana direktiivihankkeen (U 29/2005) hyväksyminen edellyttää kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisyyttä. VM: n mukaan näyttäisi kuitenkin siltä, että ehdotus ei tulisi etenemään kyseisellä aikataululla, koska eri jäsenmaat vastustavat ehdotusta ja sen etenemiseen tarvittaisiin yksimielisyys. Autoveronpalautusjärjestelmän mahdollisesti poistuessa pitää auton hankinnan tukemiseen etsiä korvaavia vaihtoehtoja ja malleja. esittävät, että järjestelmästä ei kuitenkaan luovuta ennen kuin korvaava järjestelmä on suunniteltu ja toteutettavissa. 7.3 Vammaispalvelulain mukaiset tuet autoon Kotikunnan sosiaalitoimi voi myöntää vammaiselle henkilölle tukea auton tai muun liikkumisvälineen hankintaan vammaispalvelulain nojalla (vammaispalvelulaki 9 1 mom. ja vammaispalveluasetus 17 ). Auton hankinnan tuki on kunnan talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa tapahtuvaa toimintaa, jota ei koske vammaispalvelulain erityinen järjestämisvelvollisuus. Lähtökohta tuen myöntämiselle on, että vamma vaikeuttaa henkilön

12 12 (27) liikkumista. Edellytyksenä ei siis ole, kuten kuljetuspalveluiden tapauksessa, henkilön vaikeavammaisuus. Vammaispalvelulain mukainen tuki auton hankintaan sekä tarvittavien auton muutostöiden ja välttämättömien lisälaitteiden tukeminen on epävarmaa määrärahasidonnaisuutensa vuoksi. Kokemusten mukaan hankintatuen myöntämistä ja autoon tarvittavien apuvälineiden ja muutostöiden korvaamista on vähennetty. Tukea on kohdennettu opiskeleviin ja työssäkäyviin henkilöihin. Vammaispalvelulain 3 :n mukaan vammaispalveluita ja tukitoimia, kuten autonhankintatukea koskevassa päätöksenteossa on kuitenkin otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve. Kokemukset eivät tältä osin aivan vastaa asiakaslähtöisyyttä, vaan pikemminkin järjestelmälähtöisyyttä. tekivät kunnille kyselyn autoasioihin liittyen vuonna Kyselyn vastauksista käy ilmi, että auton hankintatukeen, muutostöihin ja apuvälineisiin käytetyistä määrärahoista, määristä ja tarpeista ei ole saatavilla luotettavia tilastotietoja. Vastausten perusteella voidaan todeta, että kunnat tilastoivat ko. tukiin liittyviä tietoja vaihtelevasti. Tietoja on vaikea eritellä, koska toteuma ko. tukitoimista näkyy kokonaiskustannuksina muiden määrärahasidonnaisten tukien kanssa. Tukien tarve on suurempi kuin myönnettyjen tukien määrä. Järjestelmä nojaa liiaksi yksittäisten kuntien rahatilanteeseen, toimintamalleihin ja soveltamisohjeisiin. Vammaiset ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa keskenään riippuen siitä, missä päin Suomea he asuvat. Tällä hetkellä vammaiset ihmiset jäävät jopa ilman auton ajamisen mahdollistavia apuvälineitä, koska kunnat eivät myönnä niihin avustuksia. Auton hankintatukea ja/tai avustusta auton apuvälineisiin ja muutostöihin tarvitsee vähintään yhtä moni, joka saa autoveronpalautusta, eli vähintään 2000 ihmistä vuodessa. Mikäli tarvetta tarkasteltaisiin toiminnallisen haitan (esim. sydän- ja hengityssairaat) näkökulmasta, tarvitsijoiden määrä on suurempi. Haasteena on myös se, että kuntien sosiaalityöntekijöillä ei välttämättä ole riittävää erityisasiantuntemusta arvioida henkilön yksilöllisiä tarpeita tai vamman vaikutuksia henkilön toimintakykyyn sekä auton ja apuvälineiden tarpeeseen. Vammaispalvelulakiin liittyvän asiantuntemuksen ja resurssien puute vaikeuttaa yleisestikin vammaispalvelujen myöntämistä. Kunta voi kohdentaa määrärahasidonnaisia tukitoimia esimerkiksi vaikeavammaisille henkilöille, mutta kuitenkin niin, että kuntalaisten yhdenvertaisuutta ei loukata. Vammaispalvelulain 3 :n mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Käytäntö on kuitenkin valitettavasti myös osoittanut, että kunnat eivät varaa riittävästi tai ei ollenkaan (=nollabudjetointi) määrärahoja auton hankintatukeen, apuvälineisiin ja muutostöihin kunnassa esiintyvän tarpeen vaatimassa laajuudessa. Palvelusuunnitelmien avulla saadaan kerättyä tietoa kunnassa esiintyvästä palveluiden ja tukitoimien tarpeesta seuraavan vuoden budjettisuunnittelua ja tarvittavien määrärahojen varaamista varten. On tärkeää, että autoasiat merkitään näkyviin palvelusuunnitelmiin. Palvelusuunnitelman laatimisvelvollisuudesta säädetään sosiaalihuollon asiakaslain 7 :ssä ja vammaispalvelulain 3 a :ssä. Muissa Pohjoismaissa valtio korvaa autoon tarvittavat apuvälineet ja muutostyöt kokonaan.

13 13 (27) 8. ESIMERKKEJÄ ERI MAIDEN KÄYTÄNNÖISTÄ Eri maiden vammaisten henkilöiden auton hankintaan sekä käyttöön liittyviä käytäntöjä ja tukijärjestelmiä vertailtaessa tulee huomioida kyseisen maan yhteiskunnallinen hyvinvoinnin organisointimalli (hyvinvointiregiimi) eli se konteksti, missä kyseiset tuet ovat käytössä ja millaiseen järjestelmään ne perustuvat. On huomioitava myös muut vertailuun vaikuttavat seikat kuten asukasluku, autoverotukseen liittyvät käytännöt ja autojen hinnat. Saksan konservatiivinen malli pohjautuu sosiaalivakuutukseen, jolla pyritään hallitsemaan erityisesti työelämässä olevien ihmisten kohtaamia riskejä. Saksan palvelujärjestelmiä ei siis rahoiteta verovaroilla vaan lakisääteisen sairausvakuutuksen avulla (sairauskassat), ja julkisella vallalla on viimesijainen kontrollitehtävä. Työtekijöiden sairausvakuutusmaksut kattavat myös perheen lapset ja myös työelämän ulkopuolella olevan puolison. Iso-Britannian liberaalissa mallissa korostetaan valtion sijasta ihmisen omaehtoista selviytymistä hyvinvointiinsa liittyvissä ongelmissa. Työstä saatavia tuloja täydennetään yksityisillä tulonsiirroilla. Kansalaisten hyvinvoinnin tuottaminen liitetään suoraan markkinoihin. Sosiaalipolitiikka nähdään viimesijaisena järjestelmänä köyhille ja syrjäytyneille. Pohjoismaisessa sosiaalidemokraattisessa mallissa sosiaalipolitiikka on valtion ja julkisen sektorin tehtävä. Tavoitteena on sosiaalinen kansalaisuus eli kaikkien ihmisten osallistumisen mahdollistaminen ja tasa-arvo. Sosiaalipolitiikka nähdään normaalina osana ihmisen hyvinvoinnin tuottamista, ja julkisella sektorilla on hyvinvointia laajasti uudelleenjakava rooli tulonsiirtojen ja verojen muodossa. Kaikissa Pohjoismaissa on käytössä järjestelmä, jonka avulla vammaisia henkilöitä tuetaan ajoneuvon hankinnassa. Tukia myöntävät tahot sekä järjestelmä, miten tukia myönnetään, eroavat kuitenkin toisistaan. Mitään yhtenäistä käytäntöä ei ole. Lisäksi Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa on käytössä autoveronpalautusjärjestelmä vammaisten henkilöiden auton hankkimisen tukemiseksi. Mahdollisuus saada autoveronpalautusta kolmen vuoden välein Suomessa on johtanut siihen, että moni käytännössä myös vaihtaa autoa kolmen vuoden välein. Muissa Pohjoismaissa on pidempi auton käyttöaika: 5 v ja km. Tuloharkintaa käytetään sekä Norjassa että Tanskassa. Tanskassa ja Norjassa peritään autoveroa kuten Suomessa. Ruotsissa ei ole auton hankinnan veroa lainkaan vaan valtio kerää autoilijoilta veroja sekä polttoaineita verottamalla että erilaisina auton käyttömaksuina. Muiden Pohjoismaiden käytäntöjä ja haasteita: Positiivista Apuvälineet ja muutostyöt korvataan täysimääräisesti. Auton tarve sekä siihen tarvittavien muutostöiden ja apuvälineiden arviointi tapahtuu yhdessä paikassa ns. apuvälineyksikössä. Näin varmistetaan hyvä asiantuntemus. Päätös tuista tehdään muualla. Se, että yksilökohtainen tarpeen arviointi ja varsinaisen tuen myöntäminen tapahtuvat eri paikoissa, takaa puolueettoman tarpeen kartoituksen.

14 14 (27) Valtio myöntää edullista lainaa vammaisille auton hankintaan (käytössä Norjassa ja Tanskassa). Auton hankintatuen myöntämisestä vastaa valtio eli tukea myönnetään samoin ehdoin ja edellytyksin koko maassa. Negatiivista Tuloharkintaa käytetään sekä Norjassa että Tanskassa Ruotsissa osittain käytössä ikärajat Yksityiskohtaiset esimerkit Pohjoismaista perustuvat Invalidiliiton tekemään kyselyyn vuosina ja silloin saatuihin tietoihin (päivitetty ). 9 UUSIA AVAUKSIA Seuraavana esitellään työryhmän ehdotuksia siitä, mitä vammaisten autoilun tukijärjestelmän tulisi sisältää. 9.1 Vakaa rahoituspohja Tarvitaan vakaa rahoituspohja, joten tukijärjestelmän taloudellisen vastuun kantamista ehdotetaan valtion vastuulle. Yhtenä mittarina arvioitaessa tuen saajien määrää voidaan käyttää autoveronpalautusten vuotuista määrää. Autoveron palautusta on keskimäärin saanut n henkilöä/vuosi (vuosina ). Perustuslain yhdenvertaisuussäännöt edellyttäisivät kuitenkin tuen saajien joukon laajentamista (esim. sydän- ja hengityssairaat henkilöt), mikä lisäisi varattavien määrärahojen tarvetta. 9.2 Päätöksenteon keskittäminen Hallinnollisesti on selkeintä luoda auton tukemiseen järjestelmä, jossa tuki annettaisiin suorana yhden organisaation hallinnoimana tukena. Järjestelmän ja päätöksenteon keskittäminen tulisi ohjata Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle (Valtiokonttori, KELA), koska kyseisistä viranomaisista löytyy tuen myöntämiseen tarvittava asiantuntemus. Tuen tulee kohdentua siten, että sillä edistetään toimimis- ja liikkumisesteisten henkilöiden yhdenvertaisia liikkumismahdollisuuksia parhaalla mahdollisella tavalla. Keskittäminen takaisi yhdenvertaisemman järjestelmän sekä vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden. Olennaista on, että tuen myöntämisessä huomioidaan vammaisen henkilön yksilölliset tarpeet, elämäntilanne sekä toimintakyky. Tuen myöntäminen ei saa perustua vaikeavammaisuuteen eikä diagnoosipohjaisuuteen vaan toiminnalliseen haittaan sekä henkilön kokonaistilanteeseen. Tuen suuruus ei saa olla sidoksissa henkilön tuloihin. Järjestelmästä on luotava selkeä ja helppokäyttöinen sekä käyttäjien että toimijoiden (toimeenpanijoiden) kannalta. Vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen kohtelun lisäksi keskittämisen hyötynä on asiantuntemuksen, ennakoitavuuden sekä osaamisen lisääntyminen. Henkilöstöresursseja säästyy, koska jokaisen kunnan vammaispalvelun sosiaalityöntekijän ei tarvitse tehdä autotukiin liittyviä päätöksiä. Keskittämällä autoveron palauttamista koskevat ja muut vammaisten henkilöiden liikkumistarvetta tukevat toimenpiteet yhteen viranomaiseen voitaisiin asiassa saavuttaa hyötyjä myös valtion tuottavuusnäkökulmasta, koska näin vältettäisiin samantyyppisten asioiden käsittelyn päällekkäisyys eri viranomaisissa.

15 Järjestelmän puolueettomuuden näkökulmasta on järkevää, että myös yksilöllinen auton sekä autoon tarvittavien apuvälineiden ja muutostöiden arviointi keskitetään yhteen paikkaan ja päätös tuista toiseen. 9.3 Osaamiskeskus 15 (27) Osana vammaisten henkilöiden auton hankintatukijärjestelmän muutoksen pohdintaa syntyi ajatus osaamiskeskuksesta, johon keskitetään autoilun apuvälineisiin ja muutostöihin liittyvä osaaminen. Osaamiskeskuksella tarkoitetaan tässä tapauksessa asiantuntijaverkostoa, eikä niinkään yksittäistä paikkaa. Osaamiskeskuksen perustamisessa voitaisiin hyödyntää jo olemassa olevia sairaanhoitopiirien apuvälinekeskuksia. Muissa Pohjoismaissa on apuvälinekeskuksia, joihin yllä kuvattua osaamista on keskitetty. Ruotsissa on seuraavanlainen käytäntö: Ruotsin Vakuutuskassa hoitaa autoon liittyvät tuet ja kustannukset käytännössä. Ko. vakuutuskassoja on eri puolilla Ruotsia, mutta hakemusten käsittely on keskitetty Västervikissä olevan kassan käsiteltäviksi. Göteborgissa on ns. liikkumiskeskus (Mobilitetscenter, jossa voi kokeilla auton apuvälineitä ja niiden soveltuvuutta. Vakuutuskassa, kuntoutus ja sairaanhoito käyttävät keskuksen palveluita. Huomionarvoista on, että auton ja siihen liittyvien apuvälineiden ja muutostöiden arviointi ei ole samassa paikassa missä varsinainen päätös tuista tehdään. Autoiluun liittyvää osaamista on keskitettävä, koska tarvitaan puolueeton taho arvioimaan henkilön tarvetta autoon sekä tarkoituksenmukaisiin yksilöllisiin apuvälineisiin ja muutostöihin. Näin taataan myös riittävä osaaminen autoilun apuvälineisiin liittyen sekä vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus asuinkunnasta riippumatta. Osaamiskeskus toimisi myös resurssikeskuksena, jonka yhtenä tärkeänä tehtävänä on kouluttaa eri alojen ammattilaisia vammaisten henkilöiden autoiluun liittyen. Osaamiskeskuksen toiminnan tulee olla valtion rahoittamaa Kokonaiskartoitus Autoon myönnettävät tuet perustuisivat henkilön tai vammaisen lapsen perheen tilanteen kokonaiskartoitukseen, jonka tarkoituksena on tukea osallisuutta sekä poistaa ja estää syrjäytymistä. On huomioitava, että tukea voisi saada myös perhe, jossa on vaikeavammainen tai vaikeavammaisia lapsia. Lisäksi autoa ei tarvitsisi ajaa itse, vaan tukea voisi saada omaisen/avustajan ajaessa tuen soveltamisalan piiriin kuuluvaa henkilöä. Kokonaiskartoitukseen sisältyisi: - henkilön toiminnallinen haitta / toimintaesteisyys - arvio siitä, millaisen auton henkilö tarvitsee vammansa vuoksi - suositus siitä, millaisia apuvälineitä ja muutostöitä autoon tarvitaan - henkilön sosiaalisen tilanteen ja perhetilanteen arviointi - työ, opiskelu, osallistuminen (mm. harrastustoiminta, vapaaehtoistyö) - auton käyttöikä, eli milloin henkilö mahdollisesti tarvitsee uuden auton

16 16 (27) Keskittämisen hyödyt ja poistuvat haitat Keskittämisen hyötynä olisi, että vammaiset ihmiset eri puolella Suomea pääsisivät yhdenvertaiseen asemaan. Osaamiskeskustoiminnalla mahdollistetaan turvallisuusnäkökohtien huomioiminen (ajoneuvojen ja apulaitteiden tekniset vaatimukset, yhtenäiset ohjeet, turvallinen liikenneympäristö ja infrastruktuuri). Turvallisuus paranee yhtenäisten ohjeiden myötä, ja osaamiskeskukseen kerääntyy tietoa mm. ajoneuvojen ja apulaitteiden teknisistä vaatimuksista. Apuvälineet saadaan kiertoon osaamiskeskus mahdollistaa apuvälineiden tehokkaamman uudelleen sijoittamisen. Osaamiskeskukseen voidaan keskittää tietotaitoa, kilpailutukseen liittyvää osaamista sekä apuvälinerekisteri. Osaamiskeskukseen kerääntyy osaamista myös ajoneuvojen ja apulaitteiden teknisiin vaatimuksiin sekä ajoneuvojen teknisistä hyväksymisprosesseihin liittyen. Tiivistä yhteistyötä tulisi tehdä Liikenteen Turvallisuusvirasto Trafin ja katsastuspaikkojen kanssa. Keskittämällä vammaisten autoilun apuvälineisiin ja muutostöihin liittyvä osaaminen saadaan aikaiseksi säästöjä. Keskittämällä voidaan saavuttaa hyötyjä valtion tuottavuusnäkökulmasta, koska näin vältytään samantyyppisten asioiden käsittelyn päällekkäisyydeltä eri viranomaisissa. Lisäksi vähennetään virheellisistä apuvälinevalinnoista ja automallivalinnoista johtuvia kustannuksia. Kustannussäästöjä voidaan saavuttaa myös sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaisissa kuljetuspalveluissa ja avustamisessa. Auton hankinnasta tulee keskittämisen myötä paremmin hallittava kokonaisuus. Kunnallinen sosiaalisektori pääsee eroon alueesta, jota ei ole mahdollista sieltä hallita. Saadaan aikaiseksi resurssien ja rahoituksen parempi hyötysuhde. Sosiaalityöntekijöiden aikaa säästyy enemmän ennalta ehkäisevään työhön, kuten palvelusuunnitelmien tekoon, kotikäynteihin, ohjaukseen ja neuvontaan. Lopputuloksena on selkeä, toimiva, yksinkertainen, tehokas ja yhdenvertainen järjestelmä, jolla taataan vammaisten henkilöiden yhdenvertainen mahdollisuus liikkumiseen. Alueellinen tasa-arvo mahdollistuu, kun kuntien taloudellinen tilanne ei vaikuta auton hankinnan ja käytön tukemisessa. 9.4 Kohderyhmämäärittelyä ja tuen määräytyminen Auton hankintatukijärjestelmän kohderyhmää ei tule määritellä diagnoosikeskeisesti, lääketieteellisesti, vaan kuten vammaispalvelulaissa, 2 on määrittely; vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämäntoiminnoista. VPL:ssä ei ole suljettu mitään vammaisryhmää lain soveltamisen ulkopuolelle. Vaikeavammaisuutta tulee arvioida yksilöllisesti suhteessa henkilön olosuhteisiin tai elinympäristöön sekä ottaa huomioon haettava tukitoimi tai palvelu. Vammaisten autoilun tukijärjestelmään ei tulisi ikärajoituksia eikä varallisuusharkintaa. Liitteenä ehdotus kohderyhmämäärittelystä ja tuen määräytymisestä (Liite 5).

17 17 (27) 9.5 Leasing ja sosiaalinen luotto Vamman tai sairauden kannalta tärkeintä on sopivan ja toimivan auton käyttöön saaminen. Se voidaan myös toteuttaa leasing sopimuksella. Tällöin yhteiskunnan tuen tulee kattaa ainakin lisätarpeen perusteella aiheutuva osa kuukausimaksusta. Leasingin lisäksi autoon tulee saada sairauden tai vamman edellyttämät tarpeelliset apuvälineet ja muutostyöt. Tulevaisuudessa voitaisiin myös harkita erilaisia vaihtoehtoja autoon liittyvien apuvälineiden korvaamiseen. Jo tänä päivänä on mahdollista hankkia eri leasing- ja rahoitusmenetelmillä auton apuvälineitä suurimmilta yrityksiltä. Tämä voisi olla mahdollisuus tasata menoja vuosittain ja mahdollistaa tarvittaessa isommatkin hankkeet. Hankintatuesta huolimatta auton hankinta saattaa olla pienituloiselle suuri taloudellinen rasite. Sosiaalinen luotto olisi varteenotettava vaihtoehto erityistapauksissa, joissa vamman takia joudutaan esimerkiksi hankkimaan isompi ja kalliimpi auto. Laissa sosiaalisesta luototuksesta ( /1133) 1 :ssä todetaan, että Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää henkilön ja perheen itsenäistä suoriutumista. Auton hankinnan tukemiseksi myönnetty sosiaalinen luotto olisi mahdollista jo nykyisenkin lainsäädännön pohjalta. 10 EHDOTETUT TOIMENPITEET Hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus on sitoutunut tekemään selvityksen auton hankintatukijärjestelmään liittyen. Esitämme, että selvitys tehdään. ovat valmiita osallistumaan selvityksen tekoon. Esitämme poikkihallinnollisen työryhmän perustamista, jossa olisi mukana myös vammaisjärjestöjen edustus. Työryhmä tekisi selvityksen nykytilasta ja kehittämistarpeista sekä laatisi siltä pohjalta ehdotuksen uudeksi järjestelmäksi hallituksen esityksen muodossa.

18 18 (27) ERI VAMMARYHMIEN TARPEITA AUTOILUUN LIITTYEN LIITE 1. 1(3) Tämä ei ole tyhjentävä diagnoosilista. Tässä liitteessä tarkastelemme auton tarvetta eri vammaisuuden näkökulmista katsoen. Henkilö, jolla on vaikeuksia liikkumisessa Vaikeudet liikkumisessa voivat johtua erilaisista syistä, joita ovat esimerkiksi CPvammaisuus, lihassairaudet, synnynnäisten raajojen ja tukielinten epämuodostumat, raajan tai raajanosan puutokset, kasvu- ja luutumishäiriöit, keskushermoston sairaudet, kasvaimet, selkäytimen vauriot, lapsuusiän reuma, tapaturmat ja joskus leikkaukset. Neurologinen vamma ei ole aina päällisin puolin yhtä havaittavissa kuin tuki- ja liikuntaelinvamma, mutta sekin voi vaikeuttaa henkilön liikkumista sekä estää käyttämästä julkisia liikennevälineitä. Liikkumis- ja toimimisrajoite voi olla pysyvä, etenevä tai vaihteleva ja sillä on monenlaisia vaikutuksia elämään ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Vammainen henkilö saattaa käyttää joitakin liikkumisen apuvälineitä, kuten keppiä, rollaattoria, pyörätuolia tai sähköpyörätuolia. Apuvälineiden käyttäjä voi tarvita apuvälineitä auton sisälle pääsyyn, auton ajamiseen sekä apuvälineiden saamiseksi auton kyytiin, kuten katolla olevan pyörätuolihissin. Lisäksi hän saattaa tarvita lisätilaa, jotta apuvälineet mahtuvat autoon. Vammainen henkilö saattaa tarvita apua autoon siirtymisessä sekä apuvälineiden lastaamisessa autoon. Ajokykyä ja ajamisen apuvälineitä määriteltäessä tärkeässä asemassa on usein moniammatillinen tiimi ja simulaattorilla tehtävä arviointi, jotta nähdään, miten henkilö pystyy parhaiten ajamaan autoa ja millaisia apuvälineitä hän tarvitsee auton ajamiseen. Lisäksi neurologisen vamman vaikutuksia arvioitaessa korostuu terveydenhuollon asiantuntijuus, kun on esimerkiksi arvioitava, miten vamma vaikuttaa lihaksien toimintakykyyn rasituksessa. On myös huomioitava, että autoa käyttävä vammainen henkilö ei välttämättä tarvitse muuta apuvälinettä, jos hän pystyy kävelemään lyhyen matkan autoon ja autolta pois. Useimmiten julkisten liikennevälineiden käyttö on hankalaa tai mahdotonta vammaiselle ihmiselle, sillä suomalainen julkisen liikenteen kalusto on edelleen esteellistä. Erityisesti haja-asutusalueella esteetöntä liikennekalustoa ei välttämättä ole ollenkaan, ja matka pysäkille on esteellinen. Lisäksi kuten aikaisemminkin on todettu, vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelumatkat riittävät hädin tuskin kaupassa käyntiin. Näkövammainen henkilö Näkövammaisilla henkilöillä tarkoitetaan heikkonäköisiä, vaikeasti heikkonäköisiä ja sokeita henkilöitä. Vaikeasti heikkonäköisillä ja sokeilla vaikeudet liikkumisessa ovat merkittäviä ja he tarvitsevat yleensä kaikessa liikkumisessa ja asioinnissa saattajan/avustajan ellei kysymyksessä ole tuttu ja näkövammaisten kannalta turvallinen reitti. Näkövammainen henkilö ei yleensä pysty käyttämään julkisia joukkoliikennevälineitä ilman saattajaa. Näkövammainen henkilö ei hahmota ympäristöä, ei pääse pysäkille ilman saattajaa, eikä osaa pysäyttää oikeaa linja-autoa tai jäädä pois pysäkiltä, eikä näe/tunnista lähestyvää ajoneuvoa, pyöriä ja ihmisiä. Hän ei pysty lukemaan aikatauluja tai opasteita. Lisäksi eri valaistusolosuhteet vaikuttavat liikkumiseen. Hämärässä ja pimeällä liikkuminen on

19 LIITE 1. 2(3) vaikeampaa kuin hyvässä valaistuksessa. Kuulonäkövammainen henkilö ei pysty hyödyntämään kuulon kautta tulevaa tietoa, eikä kommunikoimaan muiden ihmisten kanssa. 19 (27) Vammaispalvelulain mukaisilla kuljetuspalvelumatkoilla ei pystytä vastaamaan myöskään näkövammaisen henkilön liikkumistarpeeseen. Perillä/paikan päällä näkövammainen tarvitsee aina asioimiseen avustajan/saattajan apua. Näkövammainen ei itse kuljeta autoa, joten kuljettaja toimii samalla avustajana esimerkiksi asioinnissa. Henkilö, jolle on tehty sydämen tai keuhkon siirto Ongelma on ollut se, että siirtodiagnoosilla ei ole saanut veronpalautusta tai huojennusta. Siirron odotusvaihe voi olla pitkä ja henkilön kunto heikko. Odotusvaiheessa itsenäinen liikkuminen ilman autoa ei ole mahdollista. Siirron jälkeen immuunivaste on alentunut, eikä liikkumista julkisilla kulkuvälineillä aina pidetä suositeltavana. Alentunut immuunivaste jää hiukan korostuneeksi lopun ikää, mutta siirron jälkeiset 6-12 kk ovat kriittisimmät, erityisesti influenssaepidemioiden aikana. Mikäli henkilölle jää siirron jälkeen syystä tai toisesta liikuntarajoitteita, auto on liikkumisen kannalta erityisen tärkeä apuväline. Pitkäaikaiskomplikaationa krooninen rejektio aiheuttaa sydämen verisuonituksen pitkittäiskaventumaa, jota ei yleensä invasiivisin toimenpitein voida auttaa. Suorituskyky alenee hitaasti, mutta autolla ajaminen on pitkään mahdollista ja välttämätöntäkin. Vastaavanlainen pitkäaikainen keuhkojen toiminnan aleneminen keuhkosiirrokkailla aiheuttaa saman tilan. Näissä tapauksissa olisi perusteltua saada tukea auton hankintaan. Molemmissa ryhmissä potilas on saattanut palata työelämään ja oman auton käyttö helpottaa työelämässä pysymistä. Hengityssairas henkilö Vaikeat hengityssairaudet rajoittavat merkittävästi sairastuneen toimintakykyä ja aiheuttavat ongelmia esimerkiksi selviytymisessä päivittäisistä asioinneista. Hengityssairauksista voimakkaimmin yleistyy keuhkoahtaumatauti. Se etenee hitaasti ja tunnistetaan tyypillisesti vasta sitten, kun keuhkojen toimintakyky on jo merkittävästi heikentynyt. Vaikeassa keuhkoahtaumataudissa sairaus johtaa hengityskapasiteetin voimakkaaseen huononemiseen, minkä vuoksi jo lyhyen matkan käveleminen aiheuttaa hengenahdistusta ja rajoittaa liikkumista kodin ulkopuolella. Hapensaannin vajaus heikentää yleiskuntoa ja alaraajojen lihasvoimaa. Se saa aikaan kierteen, jossa sairastuneen liikkumiskyky heikkenee ja aiheuttaa vähitellen syrjäytymistä. Vastaavanlaista toimintakyvyn haittaa esiintyy myös muilla vaikeata tai harvinaista hengityssairautta sairastavilla. Vaikeaa hengityssairautta sairastavan elimistön hapenpuutetta korjataan kotihappihoidolla. Se lisää elämänlaatua ja mahdollistaa liikkumisen omalla autolla. Vaikeaa hengityssairautta sairastava, joka on herkistynyt tai jonka vointi vaihtelee voimakkaasti, oireilee hajuista, tuoksuista, homeista ja eläinpölyistä ja ne estävät liikkumisen julkisissa kulkuvälineissä. Vakavia hengityssairauksia sairastavien lasten vanhemmat tarvitsevat oman auton, jotta he

20 LIITE 1. 3(3) 20 (27) pystyvät kuljettamaan lapsiaan. Infektioherkkyyden vuoksi esim. bronkopulmonaalista dysplasiaa (BPD) sairastavien lasten kuljettamiseksi on tarpeen. Periytyvä, harvinainen aineenvaihduntasairaus Kystinen fibroosi (CF) on pitkäaikainen, etenevä ja vakava sairaus. Se ilmenee varhaisessa lapsuudessa. Sairaus aiheuttaa vaurioita keuhkojen lisäksi myös useissa eri sisäelimissä. Erilaiset hoito- ja terapiakäynnit ovat säännöllisiä ja jatkuvia. Vanhemmat osallistuvat päivittäin kiinteästi lapsen hoitoon, johon kuuluvat keskeisesti myös erilaiset hoitolaitteet ja apuvälineet. Oma auto on tärkeä säännöllisten ja välttämättömien hoito- ja terapiakäyntien mahdollistamiseksi. Vaikeasti hengityssairas tarvitsee tukea toimintakyvyn säilyttämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. On tärkeää tukea mahdollisuuksia itsenäiseen elämään, osallistumiseen, omien asioiden hoitamiseen ja liikkumiseen niillä edellytyksillä, joita sairastuneella on.

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka

Postinumero ja -toimipaikka SOMERON KAUPUNKI VAMMAISPALVELU Turuntie 46 B 31400 SOMERO VAIKEAVAMMAISEN KULJETUSPALVELU HAKEMUS/TARKISTUS Saapumispäivä.. Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun hakeminen Täyttäkää hakemuslomake

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 2 Kuljetuspalvelun tavoite ja laajuus Kuljetuspalveluiden tavoitteena on edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Vammaispalvelulain nojalla voidaan kuljetuspalvelua ja siihen liittyvää saattajapalvelua järjestää henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa Ylöjärven kaupunki Vammaispalvelu Kuruntie 10 33470 Ylöjärvi p. 03 565 30 000 Kuljetuspalveluhakemus Asiakastiedot matkapalvelukeskusta varten Pvm 1 HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet (Alleviivatkaa kutsumanimi)

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

KULJETUSPALVELU HAKEMUS

KULJETUSPALVELU HAKEMUS 1 Vammaispalvelulain mukaan vaikeavammaisille: Sosiaalihuoltolain mukaan: Hakemuksen saapumispvm. / 200 vapaa-ajan matkat, enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk Kokkolan kaupungin ja lähikuntien alueilla,

Lisätiedot

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus (CRPD) suunnannäyttäjänä CRPD viitoittaa uudenlaista ajattelutapaa

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8. VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.2009 Kumoaa Vammaisten henkilöiden määrärahasidonnaisten palveluiden ja

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Lakimies Mika Välimaa, Kynnys ry Salo, 27.2.2014 1 Lait ja asetukset Sosiaalihuoltolaki Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380

Lisätiedot

Oikeus henkilökohtaiseen apuun

Oikeus henkilökohtaiseen apuun Oikeus henkilökohtaiseen apuun Kenellä on oikeus henkilökohtaiseen apuun? Henkilöllä oltava pitkäaikainen tai etenevä vamma tai sairaus Voimavarat avun tarpeen määrittelyyn Ikääntyneet ja henkilökohtainen

Lisätiedot

VPL KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE LÄHTIEN Sosiaali- ja terveyslautakunta

VPL KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE LÄHTIEN Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Vanhus- ja vammaispalvelut VPL KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.7.2016 LÄHTIEN Sosiaali- ja terveyslautakunta 13.6.2016 Sisällys ERITYISEN JÄRJESTÄMISVELVOLLISUUDEN

Lisätiedot

Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) Kalajoentie 5 85100 Kalajoki HAKEMUS JA ARVIOINTI / TARKISTUS. Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin

Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) Kalajoentie 5 85100 Kalajoki HAKEMUS JA ARVIOINTI / TARKISTUS. Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiosoite Ammatti Postinumero ja -toimipaikka Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin Sähköpostiosoite

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011

VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 1. YLEISET PERUSTEET Vammaispalvelulain soveltamisen tavoitteena on a) edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta päättää hyväksyä 1.1.2014 alkaen seuraavat kuljetuspalveluiden myöntämisperusteet ja laskutusohjeet.

Sosiaalilautakunta päättää hyväksyä 1.1.2014 alkaen seuraavat kuljetuspalveluiden myöntämisperusteet ja laskutusohjeet. Asia 5 67 Kuljetuspalveluiden myöntämisperusteet 1.1.2014 alkaen Kuljetuspalvelut ovat osa vanhus- ja vammaispalvelua. Palvelun myöntäminen perustuu kullekin hakijalle tehtävään palveluntarpeen arviointiin.

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS

KULJETUSPALVELUHAKEMUS KANGASALAN KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus Vammaispalvelut / kotihoito PL 50 36201 Kangasala Asiakastiedot matkapalvelukeskusta varten HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet (alleviivatkaa kutsumanimi) Hakemus

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv

KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv vaikeavammainen hakija VpL 2, VpA 5 Kuljetuspalveluun (VpA 5 ) oikeutetulla on mahdollisuus saada välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään

Lisätiedot

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013)

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) ry toteuttaa, RAY rahoittaa Projektitiimi: Tiina Lappalainen projektipäällikkö,

Lisätiedot

Liite 3 / johtokunta 17.11.2014 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.1.2015 ALKAEN

Liite 3 / johtokunta 17.11.2014 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.1.2015 ALKAEN Liite 3 / johtokunta 17.11.2014 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN TOIMINTAOHJE 1.1.2015 ALKAEN Tämä toimintaohje kumoaa Sosiaalihuoltolain mukaisesta kuljetuspalvelusta 1.1.2013 voimaan tulleen

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut (Työntekijä täyttää) Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Osoite Ammatti Puhelinnumero Hakijan kanssa samassa taloudessa / kiinteistössä asuvat Henkilöiden

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 19.12.2013 220. KULJETUSPALVELUIDEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2014 ALKAEN Pellon kunnassa

Perusturvalautakunta 19.12.2013 220. KULJETUSPALVELUIDEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2014 ALKAEN Pellon kunnassa 1 Perusturvalautakunta 19.12.2013 220 KULJETUSPALVELUIDEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2014 ALKAEN Pellon kunnassa 2 SISÄLLYS 1. VAIKEAVAMMAISTEN HENKILÖIDEN KULJETUSPALVELU 1.1. Kenelle? 1.2. Myönnettävät matkat

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Vamma tai sairaus. Millaisia vaikeuksia teillä on liikkumisessa (sisätiloissa ja ulkona)? Kuinka pitkän kokonaismatkan jaksatte kävellä?

Vamma tai sairaus. Millaisia vaikeuksia teillä on liikkumisessa (sisätiloissa ja ulkona)? Kuinka pitkän kokonaismatkan jaksatte kävellä? KULJETUSPALVELUHAKEMUS LAPINJÄRVEN KUNTA Sosiaalitoimisto Lapinjärventie 20 Saapunut / 20 07800 Lapinjärvi puh. (019) 510 860 Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetus fax (019) 610 124 HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Saapunut: Äidinkieli suomi ruotsi viittoma muu, mikä?

Saapunut: Äidinkieli suomi ruotsi viittoma muu, mikä? 1(5) Saapunut: Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua voi saada vaikeavammainen henkilö, jolla on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei voi vammansa tai sairautensa vuoksi

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

Kokemuksia kuljetuspalveluiden ja julkisen liikenteen toimivuudesta, Kuljetuspalvelut Osallisuutta mahdollistavia palveluita

Kokemuksia kuljetuspalveluiden ja julkisen liikenteen toimivuudesta, Kuljetuspalvelut Osallisuutta mahdollistavia palveluita Kokemuksia kuljetuspalveluiden ja julkisen liikenteen toimivuudesta, Kuljetuspalvelut Osallisuutta mahdollistavia palveluita Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 17. 18.1.2013, Helsinki, Elina Akaan-Penttilä,

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Asiakastietonne rekisteröidään sosiaali- ja terveystoimen asiakastietojärjestelmään.

Asiakastietonne rekisteröidään sosiaali- ja terveystoimen asiakastietojärjestelmään. KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (7) Asiakastietonne rekisteröidään sosiaali- ja terveystoimen asiakastietojärjestelmään. 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite:

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Tilanteessani ei ole tapahtunut muutosta edellisen hakemukseni jälkeen vaan samat perustelut palvelujen hakemiselle ovat voimassa

Tilanteessani ei ole tapahtunut muutosta edellisen hakemukseni jälkeen vaan samat perustelut palvelujen hakemiselle ovat voimassa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Perhepalvelut Vammaispalvelut Vaikeavammaisen kuljetuspalveluhakemus Käsittelijä Saapunut Päätös Kotikäynti Matkamäärä Ajalle Hakijan tiedot Etu- ja sukunimi

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET MÄÄRÄRAHASIDONNAISIA TUKITOIMIA JA PALVELUITA KOSKEVA OHJE 1.1.2012 ALKAEN

VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET MÄÄRÄRAHASIDONNAISIA TUKITOIMIA JA PALVELUITA KOSKEVA OHJE 1.1.2012 ALKAEN 14.12.2011 169 Liite 3 VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET MÄÄRÄRAHASIDONNAISIA TUKITOIMIA JA PALVELUITA KOSKEVA 1.1.2012 ALKAEN Voimassa: 1.1.2012 alkaen toistaiseksi 1. Yleistä määrärahasidonnaisista tukitoimista

Lisätiedot

Kuljetuspalvelumatkoja ei saa käyttää terveyskeskus- tai sairaalakäynteihin, jotka ovat korvattavissa sairausvakuutuslain nojalla.

Kuljetuspalvelumatkoja ei saa käyttää terveyskeskus- tai sairaalakäynteihin, jotka ovat korvattavissa sairausvakuutuslain nojalla. 1 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Hakemus on saapunut Kuljetuspalvelumatkoja ei saa käyttää terveyskeskus- tai sairaalakäynteihin, jotka ovat korvattavissa sairausvakuutuslain nojalla. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi

Lisätiedot

Kuljetuspalveluhakemus Vammaispalvelulain mukaisen vaikeavammaisen kuljetuspalvelun hakeminen

Kuljetuspalveluhakemus Vammaispalvelulain mukaisen vaikeavammaisen kuljetuspalvelun hakeminen Vammaispalvelulain mukaisen vaikeavammaisen kuljetuspalvelun hakeminen Täyttäkää tämä hakemuslomake huolelli sesti ja vastatkaa jokaiseen kohtaan. Hakemuksessa tulee selvittää minkälaisia jokapäi väiseen

Lisätiedot

Tulevaisuuden vammaispalvelut

Tulevaisuuden vammaispalvelut Tulevaisuuden vammaispalvelut Anu Autio, Juha-Pekka Konttinen ja Stina Sjöblom 13.3.2014 Tulevaisuuden vammaispalvelut 1 Vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävät 1. Sovittaa yhteen nykyinen vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen 1. Yleistä... 2 1.1 Vammainen henkilö... 2 1.2 Palvelujen järjestämisvelvollisuus... 2 1.3 Palvelujen

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

IKAALISTEN SOSIAALI - JA TERVEYSLAUTAKUNTA Vammaispalvelut PL 33 39501 Ikaalinen Saapumispäivämäärä:

IKAALISTEN SOSIAALI - JA TERVEYSLAUTAKUNTA Vammaispalvelut PL 33 39501 Ikaalinen Saapumispäivämäärä: IKAALISTEN SOSIAALI - JA TERVEYSLAUTAKUNTA Vammaispalvelut PL 33 39501 Ikaalinen Saapumispäivämäärä: 1 (7) + liite VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja

Lisätiedot

Kuinka tunnistaa syrjintä?

Kuinka tunnistaa syrjintä? Kuinka tunnistaa syrjintä? Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Uutta lainsäädäntöä Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 14.2.2014 Taltionumero 482 Diaarinumero 2669/3/12 1 (6) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle henkilölle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus A Päätös,

Lisätiedot

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Rakennusfoorumi, 01.09.2015, Rakennustietosali - Helsinki Henrik Gustafsson, Invalidiliiton lakimies 1 Yleistä ihmis- ja perusoikeuksista Perustavanlaatuisia oikeuksia,

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro, Joukkoliikenteen ja muiden julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistämisestä, selvitysmies Juhani Paajanen, LVM.

Kommenttipuheenvuoro, Joukkoliikenteen ja muiden julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistämisestä, selvitysmies Juhani Paajanen, LVM. Kommenttipuheenvuoro, Joukkoliikenteen ja muiden julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistämisestä, selvitysmies Juhani Paajanen, LVM. Helppo Liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve

Lisätiedot

ASUNNONMUUTOSTÖIDEN TOTEUTUKSEN TOIMINTAMALLI REMO HANKKEEN KOKEMUKSIA

ASUNNONMUUTOSTÖIDEN TOTEUTUKSEN TOIMINTAMALLI REMO HANKKEEN KOKEMUKSIA ASUNNONMUUTOSTÖIDEN TOTEUTUKSEN TOIMINTAMALLI REMO HANKKEEN KOKEMUKSIA VAMMAISTYÖN ALUEELLINEN KEHITTÄMISPÄIVÄ PROPELLIPÄIVÄ 10.9.2008 Mirja Willberg FT, Palvelupäällikkö Taustaa palveluntuottajan/toimijan

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

12.4.2011 HUITTISTEN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUOHJEET 2011

12.4.2011 HUITTISTEN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUOHJEET 2011 HUITTINEN PTLTK 12.4.2011 HUITTISTEN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUOHJEET 2011 Perusturvalautakunta HUITTISTEN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.5.2011 ALKAEN VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET...

Lisätiedot

Vammaisfoorumin ja Varsinais- Suomen TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille!

Vammaisfoorumin ja Varsinais- Suomen TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille! Vammaisfoorumin ja Varsinais- Suomen TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille! Varsinais-Suomen TE -toimisto, Turku 17.9.2015 Henrik Gustafsson, lakimies, ry 1 Syrjinnän kielto työelämässä

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET ENONTEKIÖN KUNNASSA

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET ENONTEKIÖN KUNNASSA Perusturvaltk. 24.3.2014 32 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET ENONTEKIÖN KUNNASSA kuva Anne-Maria Näkkäläjärvi SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET

Lisätiedot

HAKEMUS Vaikeavammaisten henkiöiden kuljetuspalvelu

HAKEMUS Vaikeavammaisten henkiöiden kuljetuspalvelu HAKEMUS Vaikeavammaisten henkiöiden kuljetuspalvelu Kuljetuspalvelua saavat VAIKEAVAMMAISET henkilöt, joilla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja jotka eivät vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.2.2013 ALKAEN

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.2.2013 ALKAEN 1 Yhall 22.1.2013 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN KULJETUSPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.2.2013 ALKAEN 1 YLEISTÄ Kuljetuspalveluja voidaan järjestää sosiaalihuoltolain (710/1982) ja vammaispalvelulain (380/1987)

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

LOHJA 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT 2. KULJETUSPALVELU JOTA HAETAAN 1 (7) KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI

LOHJA 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT 2. KULJETUSPALVELU JOTA HAETAAN 1 (7) KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI LOHJA Perusturvakeskus Vammaispalvelu Kalevankatu 4, 08100 Lohja 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (7) Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero: Puhelin

Lisätiedot

1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA

1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA 1 Liite n:o 3, Perusturvalautakunta 27.1.2010 10 1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

VALAS2015 2104Luonnos

VALAS2015 2104Luonnos KYSELY VAMMAISIA HENKILÖITÄ KOSKEVAN SOSIAALIHUOLLON ERITYISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN MUISTIOSTA (http://stm.fi/lausuntopyynnot) VALAS2015 2104Luonnos 1. Taustatiedot 1. Vastaajatahon

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

HAKEMUS. Sosiaalihuoltolain mukaisella kuljetuspalvelulla edistetään kuntalaisen omatoimista suoriutumista ja itsenäistä asumista.

HAKEMUS. Sosiaalihuoltolain mukaisella kuljetuspalvelulla edistetään kuntalaisen omatoimista suoriutumista ja itsenäistä asumista. HAKEMUS 1 TUUSULAN KUNTA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA SAAPUNUT / 20 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU Sosiaalihuoltolain mukaisella kuljetuspalvelulla edistetään kuntalaisen omatoimista suoriutumista

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO

SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan vammaispalvelulaissa henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta arviolta

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS Hakemus saapunut: HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Ammatti ( eläkeläinen) Koulutus Perhesuhteet avioliitossa asumuserossa/erillään

Lisätiedot

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten kohdata vammainen ihminen käytännön toimin helpottaa hänen osallisuuttaan seurakunnassa aloittaa vammaistyö seurakunnassa Tiesitkö? Miljardi (1 000

Lisätiedot

9.10 9.10.2012 VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET

9.10 9.10.2012 VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET PYSYVÄISOHJE 1 (5) VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET Voimassa: 1.11.2012 alkaen toistaiseksi 1. Yleistä asunnonmuutostöistä 2. Vaikeavammainen henkilö

Lisätiedot

VATES-päivät 2014: Dialogin paikka!

VATES-päivät 2014: Dialogin paikka! VATES-päivät 2014: Dialogin paikka! Arcada, Helsinki 9.4.2014 Henrik Gustafsson, lakimies, ry 1 Syrjinnän kielto työelämässä Perustuslaki 6 - yhdenvertaisuus: ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Liite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1.

Liite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1. Liite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1.2016 alkaen 1. TAVOITE JA MÄÄRITTELY Sosiaalihuoltolain (1301/2014 23) mukaista

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013

APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013 APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013 Sairaala-, kuntoutusja hoivapalvelut; Kuntoutuksen osaamiskeskus Kuntoutussuunnittelu Apuvälinepalvelut

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS

VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS Henkilökohtainen apu ja palvelusuunnittelu Tampere 1.6.2009 johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Vammaispalvelulain uudistus Osa vammaislainsäädännön

Lisätiedot

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Palvelusuunnitelma prosessina (laaja tulkinta) Palvelusuunnitelma lomakkeena tai sähköisenä järjestelmänä (suppea tulkinta) Ajattelutavan

Lisätiedot

Kiitos, että sain tulla mukaan hienoon tapahtumaanne. Päivien teemat: oikeus omiin vahvuuksiin ja haaveista totta, ovat meille kaikille tärkeitä.

Kiitos, että sain tulla mukaan hienoon tapahtumaanne. Päivien teemat: oikeus omiin vahvuuksiin ja haaveista totta, ovat meille kaikille tärkeitä. Peruspalveluministeri Susanna Huovinen LUOTA MUHUN -konferenssi 14.-15.5.2014 Helsinki Congress Paasitorni Järjestäjä Kehitysvamma-alan neuvottelukunta yhdessä alan järjestöjen kanssa Ke 14.5.2014 klo

Lisätiedot