EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 29. huhtikuuta 2009 (19.05) (OR. en) 9241/09 PESC 545 COARM 25 ILMOITUS

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 29. huhtikuuta 2009 (19.05) (OR. en) 9241/09 PESC 545 COARM 25 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Sihteeristö Valtuuskunnat Sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä hyväksyttyyn neuvoston yhteiseen kantaan 2008/944/YUTP liittyvä käyttäjän opas Valtuuskunnille toimitetaan oheisena sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä hyväksyttyyn neuvoston yhteiseen kantaan 2008/944/YUTP liittyvä käyttäjän opas. 9241/09 mn/pm/or 1

2 SOTILASTEKNOLOGIAN JA PUOLUSTUSTARVIKKEIDEN VIENNIN VALVONTAA KOSKEVIEN YHTEISTEN SÄÄNTÖJEN MÄÄRITTÄMISESTÄ HYVÄKSYTTYYN NEUVOSTON YHTEISEEN KANTAAN 2008/944/YUTP LIITTYVÄ KÄYTTÄJÄN OPAS Saate Kaikki jäsenvaltiot ovat päättäneet noudattaa sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä hyväksyttyyn neuvoston yhteiseen kantaan 2008/944/YUTP liittyvää käyttäjän opasta, kun ne arvioivat yhteiseen puolustustarvikeluetteloon kuuluvien puolustustarvikkeiden vientilupahakemuksia. Yhteisellä kannalla pyritään myös parantamaan jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa ja lisäämään jäsenvaltioiden keskinäistä tietämystä toistensa vientivalvontapolitiikoista. Käyttäjän opas on tarkoitettu auttamaan jäsenvaltioita yhteisen kannan soveltamisessa. Se ei kuitenkaan millään tavoin korvaa yhteistä kantaa, vaan antaa yhteenvedon sovituista menettelyistä yhteisen kannan perusteiden tulkitsemiseksi ja sen artiklojen soveltamiseksi. Se on tarkoitettu ensisijaisesti maastavientilupia myöntävien virkamiesten käyttöön. Käyttäjän opas ajantasaistetaan säännöllisesti. Uusin versio on neuvoston www-sivuston sivulla Turvallisuusnäkökohtiin liittyvä vientivalvonta. 9241/09 mn/pm/or 2

3 Sisällys Sivu Luku 1 Epäämisilmoitukset ja neuvottelut Johdanto jakso: Luvan epäämisen määritelmä jakso: Epäämisilmoituksessa annettavat tiedot jakso: Epäämisilmoituksen peruuttaminen jakso: Epäämisilmoituksia ja neuvotteluja koskevat menettelyt...13 Luku 2 Luvanmyöntämiskäytänteet 1 jakso: Loppukäyttäjätodistuksia koskevat parhaat käytänteet jakso: Liittämistä ja jälleenvientiä koskevien hakemusten arviointi jakso: Toimituksen jälkeinen todentaminen jakso: Valvonnanalaisten tarvikkeiden vienti humanitaarisiin tarkoituksiin jakso: Määritelmät...23 Luku 3 Perusteita koskevat ohjeet Johdanto kaikkia perusteita koskeviin parhaisiin käytänteisiin jakso: Perusteen 1 tulkintaa koskevat parhaat käytänteet (kansainväliset velvoitteet) jakso: Perusteen 2 tulkintaa koskevat parhaat käytänteet (ihmisoikeudet) jakso: Perusteen 3 tulkintaa koskevat parhaat käytänteet (sisäinen tilanne) jakso: Perusteen 4 tulkintaa koskevat parhaat käytänteet (alueellinen vakaus) jakso: Perusteen 5 tulkintaa koskevat parhaat käytänteet (ystävien ja liittolaisten turvallisuus) jakso: Perusteen 6 tulkintaa koskevat parhaat käytänteet (terrorismiin suhtautuminen ) jakso: Perusteen 7 tulkintaa koskevat parhaat käytänteet (muualle suuntaamisen riski) jakso: Perusteen 8 tulkintaa koskevat parhaat käytänteet (kestävä kehitys)...94 Luku 4 Avoimuus 1 jakso: Vaatimukset tietojen toimittamiseksi EU:n vuosikertomusta varten jakso: Yhteinen kaavain kansallisissa kertomuksissa annettavia tietoja varten jakso: Asevientiä koskevat kansalliset selvitykset: Internet-osoitteet /09 mn/pm/or 3

4 Luku 5 Yhteisen kannan muut osanottajat 1 jakso: Luettelo muista osanottajista, yhteyspisteet ja osanottoa koskevia lisätietoja Luku 6 EU:n yhteinen puolustustarvikeluettelo EU:n yhteinen puolustustarvikeluettelo - linkki sähköiseen versioon LIITE LOMAKE 1 Neuvoston yhteiseen kantaan 2008/944/YUTP perustuva luvan epäämisilmoitus LOMAKE 2 Neuvoston yhteiseen kantaan 2008/944/YUTP perustuvan epäämisilmoituksen muutos tai peruutus LOMAKE 3 Aseiden välityksen valvonnasta hyväksyttyyn yhteiseen kantaan 2003/468/YUTP perustuva aseiden välittäjien rekisteröintihakemuksia koskeva epäämisilmoitus /09 mn/pm/or 4

5 LUKU 1 EPÄÄMISILMOITUKSET JA NEUVOTTELUT Johdanto Yhteisen kannan 2008/944/YUTP 4 artiklassa säädetään, että jäsenvaltioiden on toimitettava toisilleen yksityiskohtaisia tietoja evätyistä maastavientiluvista ja ilmoitettava perustelut luvan epäämiseen. Tietojenvaihto evätyistä maastavientiluvista on tärkeimpiä keinoja, joiden avulla jäsenvaltioiden vientivalvontapolitiikkojen tavoitteet voidaan saavuttaa ja lähentää näitä politiikkoja. Tämän luvun tarkoituksena on selkiyttää jäsenvaltioiden tehtäviä tällä alalla. Siinä otetaan myös huomioon aseiden välityksen valvonnasta hyväksytyn neuvoston yhteisen kannan 2003/468/YUTP 5 artikla, jossa säädetään, että jäsenvaltiot vaihtavat tietoja muun muassa evätyistä rekisteröintihakemuksista (soveltuvin osin). 9241/09 mn/pm/or 5

6 1 jakso: Luvan epäämisen määritelmä Yhteisen kannan 2008/944/YUTP 4 artiklan 2 kohdassa säädetään, että "lupa katsotaan evätyn, kun jäsenvaltio on kieltäytynyt antamasta lupaa asianomaisen [ ] puolustustarvikkeen myyntiin tai vientiin, jos myynti olisi muutoin tapahtunut, tai asiaa koskevan sopimuksen tekemiseen. Tätä varten ilmoituksenvaraiseksi epäämiseksi voidaan kansallisten menettelyjen mukaisesti katsoa kieltäytyminen antamasta lupaa aloittaa neuvottelut tai kielteinen vastaus viralliseen, tiettyä tilausta koskevaan alustavaan tiedusteluun." Jäsenvaltioissa on erilaisia käytänteitä siinä, missä vaiheessa yritykset kussakin maassa ottavat yhteyttä viranomaisiin vientilupa-asioissa. Jotkin jäsenvaltiot ottavat yritysten tekemät tiedustelut käsiteltäviksi vasta, kun nämä hakevat virallista maastavientilupaa. Joillakin jäsenvaltioilla taas on epävirallisia yhteyksiä teollisuuden kanssa ja ne antavat jo varhain ei-sitovia lausuntoja siitä, myönnettäisiinkö ehdotetulle vientitoimitukselle lupa Tiedustelipa yritys vientimahdollisuuksia markkinoinnin alkuvaiheessa tai juuri ennen vientitilauksen vastaanottamista, tiedustelu on täyttänyt tietyt viralliset vaatimukset ennen kuin viranomainen voi antaa siihen virallisen vastauksen ja kielteisessä tapauksessa ilmoittaa luvan epäämisestä. Ellei tiettyjä tosiseikkoja ole tiedossa, tiedustelusta voidaan keskustella vain olettamusten perusteella sen sijaan, että toimivaltainen viranomainen käsittelisi sitä hakemuksena. Viranomainen ei näin ollen voi puhelimitse esitetyn tiedustelun tai yleistietoja tai kysymyksiä sisältävän lyhyen sähköpostiviestin perusteella hyväksyä tai evätä tiettyä liiketointa Kielteisestä päätöksestä olisi ilmoitettava, kun viranomainen on evännyt kirjallisesti (sähköpostitse, faksilla tai kirjeitse) esitetyn maastavientilupahakemuksen, joka on riittävän yksityiskohtainen, jotta toimivaltaisella viranomaisella on tarvittavat tiedot ratkaisun tekemiseksi. Kirjallisessa hakemuksessa on oltava vähintään seuraavat tiedot: 9241/09 mn/pm/or 6

7 määrämaa täydellinen kuvaus asianomaisista tavaroista, myös niiden määrä ja tarvittaessa tekniset eritelmät ostaja (täsmennettävä, onko ostajana valtion laitos, asevoimien haara, puolisotilaalliset joukot vai onko ostajana yksityishenkilö (luonnollinen tai oikeushenkilö)) ehdotettu loppukäyttäjä Epäämisilmoitus olisi tehtävä myös seuraavissa tapauksissa: Jäsenvaltio peruuttaa myönnetyn maastavientiluvan. Jäsenvaltio ei myönnä maastavientilupaa yhteisen kannan alaan kuuluvalle tavaralle ja on jo antanut asianomaista vientitoimitusta koskevan epäämisilmoituksen muille kansainvälisille vientivalvontajärjestelmille. Jäsenvaltio ei ole myöntänyt maastavientilupaa toimitukselle, jota pidetään olennaisesti samankaltaisena kuin toista toimitusta, jolta toinen jäsenvaltio on aiemmin evännyt luvan ja josta tämä on tehnyt epäämisilmoituksen. Seikat, joita on erityisesti arvioitava sen ratkaisemiseksi, onko vientitoimitus "olennaisesti samankaltainen", ovat asianomaisten tavaroiden tekniset eritelmät, määrät sekä vastaanottajat ja loppukäyttäjät Seuraavassa tapauksessa luvan epäämisestä sen sijaan ei pitäisi ilmoittaa: Maastavientilupahakemusta ei ole tehty kirjallisena tai siinä ei ole kaikkia edellä 1.4 kohdassa vaadittuja tietoja Jos lupaa ei myönnetä yhteistä kantaa tiukemman kansallisen politiikan perusteella, sen epäämisestä olisi ilmoitettava "vain tiedoksi". Neuvoston sihteeristö tallentaa epäämisilmoituksen keskustietokantaan, mutta se jätetään aktivoimatta. 9241/09 mn/pm/or 7

8 2 jakso: Epäämisilmoituksessa annettavat tiedot Epäämisilmoitusjärjestelmän toimivuuden kannalta on ratkaisevan tärkeää, että luvan epäämisestä ilmoitettaessa annetaan kaikki asiaankuuluvat tiedot. Näin muut jäsenvaltiot voivat ottaa tiedot huomioon kehittäessään omaa vientivalvontapolitiikkaansa. Tässä jaksossa esitellään yhdenmukaiset lomakkeet maastavienti- ja välityslupien epäämisilmoituksia (liitteen mallilomake 1) varten ja epäämisilmoitusten muuttamista ja peruuttamista (liitteen mallilomake 2) varten Asiaankuuluvat tiedot ovat seuraavat: Tunnistenumero Ilmoituksen tehneen jäsenvaltion antama vakiomuotoinen rekisteröintinumero, joka noudattaa seuraavaa kaavaa: Vientivalvontajärjestelmän vakiolyhenne (EUARMS); ilmoituksen tehneen maan kaksikirjaiminen tunnus; vuosi (neljä numeroa); sarjanumero (kolme numeroa). Esimerkiksi EUARMS/PT/2005/007, EUARMS/ES/2003/168. Lopullinen määrämaa Maa, jossa loppukäyttäjä on (viejämaan tietojen mukaan). Ilmoituksen päivämäärä Ilmoituksen päivämäärä, jona EU-kumppaneille ilmoitetaan päätöksestä evätä lupa taikka päätöksestä muuttaa epäämispäätöstä tai peruuttaa se. 9241/09 mn/pm/or 8

9 Yhteyshenkilö lisätietoja varten Sen henkilön nimi, puhelin- ja faksinumero sekä sähköpostiosoite, joka voi antaa lisätietoja asiasta. Lyhyt kuvaus tavaroista Tekninen eritelmä, jonka avulla vastaavuutta voidaan arvioida. Sitä varten olisi tarvittaessa mainittava tekniset parametrit. Tarvittaessa olisi käytettävä ranskalais-englantilaista teknisten termien sanastoa (joka on vielä laadittava). Tavaran kuvauksen lisäksi voidaan vapaaehtoisesti antaa seuraavat tiedot: määrä arvo tavaroiden valmistaja. Valvontaluetteloviite Mainitaan ilmoituksessa tarkoitettujen tavaroiden numero EU:n yhteisen puolustustarvikeluettelon viimeisimmässä hyväksytyssä versiossa (tarvittaessa myös alanumero) tai kaksikäyttötuoteluettelossa (annetaan virallinen viite) niiden tavaroiden osalta, joita koskevan maastavientiluvan epäämisestä ilmoitetaan yhteisen kannan 6 artiklan nojalla. Ilmoitettu loppukäyttö Tiedot ilmoituksen kohteena olevan tavaran aiotusta käyttötarkoituksesta (esim. x:n varaosa, liitetään x:ään, käytetään x:nä). Jos tavara toimitetaan tiettyä hanketta varten, hankkeen nimi olisi ilmoitettava. 9241/09 mn/pm/or 9

10 Vastaanottaja ja loppukäyttäjä Näiden tietojen olisi oltava mahdollisimman yksityiskohtaisia samankaltaisuuden arvioimiseksi. Nimi, osoite, maa, puhelin- ja faksinumero ja sähköpostiosoite olisi sijoitettava erillisiin kenttiin. Epäämisen taikka epäämisilmoituksen muutoksen tai peruutuksen syyt Jos kyse on luvan epäämisestä, ilmoitetaan sovelletut yhteisen kannan 2008/944/YUTP mukaiset perusteet. Jos jokin peruste on monikohtainen (esim. 7 a, b, c, ja d), ilmoitetaan mitä kohtaa tai kohtia sovelletaan. Kun kyseessä on epäämisilmoituksen muuttaminen tai peruuttaminen, lisätään lyhyt selitys, esim. vientikielto poistettu, korvataan ilmoituksella X jne. Lisätietoja Lisätiedot, jotka voivat auttaa muita jäsenvaltioita vientitoimitusten arvioinnissa. Vapaaehtoinen. Tavaroiden alkuperämaa Maa, josta välitettävät tavarat viedään. Kohta täytetään vain ilmoitettaessa välitysluvan epäämisestä. Välittäjän nimi ja muut tiedot Niiden välittäjien nimi, osoite, maa, puhelin- ja faksinumero sekä sähköpostiosoite, joiden välityslupahakemus on evätty. Kohta täytetään vain ilmoitettaessa välitysluvan epäämisestä. 9241/09 mn/pm/or 10

11 Ilmoituksen muutettava(t) osa(t) Täsmennetään, mitä alkuperäisen ilmoituksen kohtaa muutetaan. Lisättävät uudet tiedot: Muutetun kohdan uusi sisältö. Muutoksen tai peruutuksen voimaantulopäivä Päivämäärä, jolloin päätös luvan epäämispäätöksen muuttamisesta tai peruuttamisesta tulee voimaan Aseiden välityksen valvonnasta hyväksytyn neuvoston yhteisen kannan 2003/468/YUTP 5 artiklassa sovitun mukaisesti jäsenvaltiot vaihtavat tietoja muun muassa evätyistä rekisteröintihakemuksista (soveltuvin osin). Liitteenä oleva lomake 3 on yhdenmukaistettu lomake, jolla ilmoitetaan evätyistä välittäjien rekisteröintihakemuksista. 9241/09 mn/pm/or 11

12 3 jakso: Epäämisilmoituksen peruuttaminen Epäämisilmoituksen tarkoituksena on antaa tietoja jäsenvaltion vientivalvontapolitiikasta, jotta muut jäsenvaltiot voisivat ottaa sen huomioon omissa vientilupapäätöksissään. Vaikka ei olekaan mahdollista, että jäsenvaltion epäämisilmoituskokoelma ilmentäisi aina täysin sen vientivalvontapolitiikkaa, voivat jäsenvaltiot pitää tiedot ajan tasalla peruuttamalla epäämisilmoituksia tarvittaessa Peruutusviesti lähetetään Coreun kautta mahdollisimman pian sen jälkeen, kun päätös peruuttamisesta on tehty, ja joka tapauksessa kolmen viikon kuluessa päätöksestä. Jäsenvaltio käyttää tähän tarkoitukseen lomaketta 2 (katso liite) Jäsenvaltiot tarkistavat vuosittain voimassa olevat epäämisilmoituksensa ja peruuttavat ilmoituksen, jos se ei ole enää aiheellinen kansallisessa näkemyksessä tapahtuneen muutoksen takia (päivitys), ja poistavat olennaisesti samankaltaisia vientitoimituksia koskevat päällekkäiset ilmoitukset (siistiminen) ja säilyttävät vain ne ilmoitukset, joilla on eniten merkitystä niiden oman vientivalvontapolitiikan kannalta Epäämisilmoitus peruutetaan myös seuraavissa tapauksissa: Jäsenvaltio myöntää maastavientiluvan toimitukselle, joka on "olennaisesti samankaltainen" kuin toimitus, jolta se on aiemmin evännyt vientiluvan. Tällöin sen on peruutettava aiemmin tekemänsä epäämisilmoitus. Asevientikielto on purettu. Tällöin jäsenvaltioiden on yhden kuukauden kuluessa vientikiellon purkamisesta peruutettava epäämisilmoitukset, jotka perustuivat yksinomaan vientikieltoon. Jäsenvaltio päättää, että aiemmin peruutettu vientilupa olisi saatettava takaisin voimaan (katso kohdan ensimmäinen luetelmakohta) Jäsenvaltioiden ei tarvitse peruuttaa epäämisilmoituksia, jotka on tehty yli kolme vuotta aikaisemmin. Neuvoston sihteeristö deaktivoi automaattisesti nämä epäämisilmoitukset keskustietokannassa (katso jäljempänä kohta). Deaktivoituinakin nämä epäämisilmoitukset jäävät kuitenkin tietokantaan. 9241/09 mn/pm/or 12

13 4 jakso: Epäämisilmoituksia ja neuvotteluja koskevat menettelyt Maastavientiluvat Epäämisilmoitukset: jakelu Kun jäsenvaltio ei myönnä aseille maastavienti- tai välityslupaa, sen on tehtävä epäämisilmoitus kuukauden kuluessa luvan epäämisestä Jäsenvaltiot jakavat ilmoitukset kaikille muille jäsenvaltioille käyttäen lomaketta 1. Kaikki kentät on täytettävä tai on selitettävä, miksi jotain kenttää ei ole tarpeellista täyttää. Neuvoston sihteeristö ei tallenna puutteellisia ilmoituksia keskustietokantaan Epäämisilmoitukset, peruutukset ja muutokset on aina kirjoitettava englannin tai ranskan kielellä. Ne lähetetään Coreu-viestinä kaikille jäsenvaltioille (neuvoston sihteeristö saa automaattisesti kopion viestistä). Turvaluokituksen pitäisi olla "rajoitettu jakelu" (Restricted) ja priorisoinnin "tavallinen" (normal). Epäämisilmoitukset: käsittely ja säilytys Neuvoston sihteeristö hoitaa maastavientilupien epäämisilmoitusten keskustietokantaa. Tämä ei estä jäsenvaltioita käyttämästä omia tietokantojaan, mutta epäämisilmoitusten keskustietokanta on kaikkien jäsenvaltioiden käytettävissä oleva tietolähde. Keskustietokannassa jäsenvaltiot voivat tehdä hakuja epäämisilmoituslomakkeen yksittäisiin kenttiin (ilmoituksen tehnyt maa, tarvikkeiden määrämaa, epäämisperuste, tavaroiden kuvaus jne.) tai useampaan kenttään kerralla. Keskustietokannan avulla voidaan laatia tilastoja eri kentittäin Keskustietokannan tiedot luokitellaan jakelultaan rajoitetuiksi ja kaikki jäsenvaltiot ja neuvoston sihteeristö käsittelevät niitä sen mukaisesti. Keskustietokannan kielenä on englanti. Ranskan kielellä annetut tiedot käännetään englanniksi neuvoston sihteeristössä. Tätä varten jäsenvaltiot laativat teknisten termien sanaston. 9241/09 mn/pm/or 13

14 1.4.6 Neuvoston sihteeristö tarkastaa jokaisen epäämisilmoituslomakkeen (1) varmistuakseen siitä, että siinä on kaikki keskeiset tiedot. Jos tiedot ovat riittävät, epäämisilmoitus tallennetaan keskustietokantaan. Jos ilmoituksesta puuttuu olennaisia tietoja, sihteeristö pyytää ilmoituksen tehnyttä jäsenvaltioita toimittamaan puuttuvat tiedot. Epäämisilmoituksia ei tallenneta keskustietokantaan, ellei vähintään seuraavia tietoja ole saatu: tunnistenumero määrämaa lyhyt kuvaus tavaroista (ja niitä koskeva valvontaluettelonumero) ilmoitettu loppukäyttö vastaanottajan tai loppukäyttäjän, jos eri, nimi ja maa (täsmennetään, onko ostajana valtion laitos, poliisivoimat, maa-, meri- tai ilmavoimat, puolisotilaalliset joukot vai yksityinen luonnollinen tai oikeushenkilö, ja jos epääminen perustuu perusteeseen 7, kyseisen luonnollisen tai oikeushenkilön nimi) epäämisen syyt (joissa olisi mainittava perusteen tai perusteiden numeron lisäksi myös ne seikat, joille ratkaisu perustuu) epäämisen päivämäärä (tai tieto epäämisen voimaantulopäivästä, jos se ei vielä ole voimassa) Kun neuvoston sihteeristö saa lomakkeen 2 mukaisen viestin epäämisilmoituksen peruuttamisesta, se poistaa asianomaisen epäämisilmoituksen keskustietokannasta. Kun neuvoston sihteeristö saa lomakkeen 2 mukaisen viestin epäämisilmoituksen tietojen muuttamisesta, se muuttaa tiedot, jos uudet tiedot noudattavat sovittua kaavaa Neuvoston sihteeristö tarkistaa säännöllisesti joka kuukausi, ettei mikään keskustietokannan aktiivisista epäämisilmoituksista ole yli kolme vuotta vanha. Kaikki yli kolme vuotta vanhat epäämisilmoitukset on deaktivoitava, vaikka tiedot jäävätkin tietokantaan Ennen kuin suojatun tietokannan etäkäyttö on mahdollista, neuvoston sihteeristö antaa keskimäärin kahden kuukauden välein kokoontuvan tavanomaisten aseiden viennin työryhmän (COARM-työryhmän) kokouksessa kunkin jäsenvaltion edustajalle tietolevy, jossa on keskustietokannan viimeisin versio. Mikäli jäsenvaltiot haluavat saada tietokannan päivitetyn version useammin, tietolevyt lähetetään jäsenvaltioille niiden Brysselin pysyvästä edustustosta nimetyn henkilön välityksellä. Asianmukaisia turvamenettelyjä noudatetaan. 9241/09 mn/pm/or 14

15 Neuvottelumenettelyt Kun jäsenvaltiot harkitsevat maastavientiluvan myöntämistä, niiden olisi tehtävä hakuja keskustietokannassa todetakseen, onko jokin toinen jäsenvaltio evännyt vientiluvan olennaisesti samankaltaiselta toimitukselta. Jos näin on, sen olisi neuvoteltava luvan evänneen jäsenvaltion (evänneiden jäsenvaltioiden) kanssa Jos jäsenvaltio ei ole varma, koskeeko keskustietokannassa oleva epäämisilmoitus "olennaisesti samankaltaista vientitoimitusta", sen olisi aloitettava kuuleminen tilanteen selvittämiseksi Neuvottelupyyntö lähetetään Coreu-verkoston välityksellä englannin- tai ranskankielisenä ja osoitetaan jäsenvaltiolle, joka on tehnyt asianomaisen epäämisilmoituksen, ja sen kopio lähetään kaikille muille jäsenvaltioille. Viesti noudattaa seuraavaa mallia: "[Jäsenvaltio X] olisi kiitollinen, jos se saisi lisätietoja [jäsenvaltio Y:ltä] neuvoston yhteisen kannan 2008/944/YUTP mukaisesta epäämisilmoituksesta [tunnistenumero ja määräpaikka], sillä arvioitavanamme on maastavientilupahakemus olennaisesti samankaltaiselle toimitukselle. Käyttäjän oppaan mukaisesti pyydämme toimittamaan lisätiedot [määräaika] mennessä. Jos emme ole saaneet tietoja kyseiseen päivään mennessä, katsomme, että niitä ei ole toimitettu. Lisätietoja antaa [nimi, puhelinnumero, sähköpostiosoite]" Määräaika on kolme viikkoa neuvottelupyynnön toimittamisen päivämäärästä, ellei asianomaisten kesken ole sovittu muuta. Jos neuvottelupyynnön vastaanottanut jäsenvaltio ei ole vastannut määräajassa, oletetaan, että se ei vastusta luvan myöntämistä Jos jäsenvaltion tekemä epäämisratkaisu perustui tiedustelutietoihin, se voi todeta, että "Luvan epääminen perustui arkaluonteisista lähteistä saatuihin tietoihin". Neuvotteluja pyytänyt jäsenvaltio pidättyy tällöin yleensä pyytämästä lisätietoja asianomaisesta tietolähteestä. 9241/09 mn/pm/or 15

16 1.4.15Neuvottelupyynnön vastaanottanut jäsenvaltio voi kyseisten kolmen viikon aikana pyytää määräajan jatkamista yhdellä viikolla. Pyyntö olisi esitettävä mahdollisimman pian Alustavat neuvottelut on käytävä edellä esitetyllä tavalla, mutta jäsenvaltiot voivat jatkaa neuvonpitoa millä tahansa yhteisesti sopimallaan tavalla. Neuvottelupyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion olisi kuitenkin annettava kattava selvitys epäämisen perusteista EU:n jäsenvaltiot pitävät epäämisilmoitukset ja neuvottelut luottamuksellisina. Ne käsittelevät niitä asianmukaisella tavalla eivätkä hyödynnä niitä kaupallisesti. Neuvonpidon päätyttyä Neuvotteluja pyytäneen jäsenvaltion on ilmoitettava kaikille jäsenvaltioille Coreu-verkoston välityksellä kyseistä lupahakemusta koskevasta päätöksestään ja annettava myös lyhyt selvitys perusteluistaan. Pyynnön esittäneen jäsenvaltion on lähetettävä tämä ilmoitus kolmen viikon kuluessa päätöksen tekemisestä. 9241/09 mn/pm/or 16

17 Puolustustarvikkeiden välitystä, kauttakulkua tai uudelleenlastausta ja teknologian aineetonta siirtoa koskevat luvat Kuten yhteisen kannan 1 artiklassa säädetään, kaikkia edellä esitettyjä menettelyjä, jotka koskevat epäämisilmoitusten jakelua, käsittelyä ja tallentamista sekä neuvotteluja ja neuvottelujen jälkeisiä toimia (kohdat ), olisi noudatettava myös puolustustarvikkeiden välitystä, kauttakulkua ja uudelleenlastausta sekä teknologian aineetonta siirtoa koskevien lupien epäämisilmoitusten osalta Neuvoston sihteeristön olisi tallennettava välityslupien epäämisilmoitukset tietokantaan selvästi erottuvalla tavalla. 9241/09 mn/pm/or 17

18 LUKU 2 - LUVANMYÖNTÄMISKÄYTÄNTEET 1 jakso: Loppukäyttäjätodistuksia koskevat parhaat käytänteet Loppukäyttäjätodistuksessa olisi oltava yhteiset perustiedot, sillä jäsenvaltiot voivat edellyttää sitä EU:n yhteiseen puolustustarvikeluetteloon kuuluvien tarvikkeiden viennin yhteydessä. Jäsenvaltio voi myös harkintansa mukaan edellyttää eräiden muiden tietojen sisällyttämistä Loppukäyttäjätodistuksessa olisi oltava vähintään seuraavat tiedot: viejän tiedot (vähintään nimi, osoite ja toiminimi) loppukäyttäjän tiedot (vähintään nimi, osoite ja toiminimi). Jos kyseessä on vientitoimitus yritykselle, joka myy tarvikkeet edelleen paikallisilla markkinoilla, kyseinen yritys katsotaan loppukäyttäjäksi. lopullinen määrämaa kuvaus vietävistä tarvikkeista (tyyppi, ominaisuudet) tai maininta lopullisen määrämaan viranomaisten kanssa tehdystä sopimuksesta vietävien tarvikkeiden määrä ja/tai arvo loppukäyttäjän allekirjoitus, nimi ja asema loppukäyttäjätodistuksen päivämäärä tarvittaessa loppukäyttöä ja/tai jälleenviennin kieltämistä koskeva lauseke tarvikkeiden loppukäyttöä koskeva ilmoitus 9241/09 mn/pm/or 18

19 tarvittaessa sitoumus siitä, että vietäviä tarvikkeita ei käytetä muihin kuin ilmoitettuihin tarkoituksiin tarvittaessa sitoumus siitä, että tuotteita ei käytetä kemiallisten, biologisten tai ydinaseiden kehittämiseen, valmistamiseen tai käyttöön tai tällaisten aseiden maaliinsaattamiseen käytettäviin ohjuksiin Jäsenvaltiot voivat harkintansa mukaan edellyttää muun muassa seuraavia asioita: lauseke, jolla kielletään loppukäyttäjätodistuksen kattamien tarvikkeiden jälleenvienti. Tällaisessa lausekkeessa voisi olla mm. yksinkertainen jälleenvientikielto määräys siitä, että jälleenviennin edellytyksenä on alkuperäisen viejämaan viranomaisten kirjallinen lupa määräys siitä, että jälleenvienti on sallittua ilman viejämaan viranomaisten kirjallista lupaa tiettyihin loppukäyttäjätodistuksessa mainittuihin maihin tarvittaessa välittäjän täydelliset tiedot jos tuotteiden lopullisen määrämaan hallitus antaa loppukäyttäjätodistuksen, viejämaan viranomaiset vahvistavat todistuksen, jotta allekirjoitus ja allekirjoittajan toimivalta tehdä sitoumuksia maansa hallituksen puolesta voidaan tarkistaa lopullisen vastaanottajan sitoumus toimittaa viejämaalle pyynnöstä maahantuontitodistus. 9241/09 mn/pm/or 19

20 2 jakso: Liittämistä ja jälleenvientiä koskevien hakemusten arviointi Jäsenvaltiot soveltavat yhteistä kantaa täysimääräisesti kaikkiin lupahakemuksiin ja myös lupahakemuksiin, jotka koskevat jälleenvietäviin tuotteisiin liitettäviksi tarkoitettuja tavaroita. Tällaisia hakemuksia arvioidessaan ne kuitenkin ottavat huomioon muun muassa seuraavat seikat: i) vientivalvontapolitiikka ja vientivalvontajärjestelmän tehokkuus maassa, joka liittää tavaran tuotteeseen; ii) jäsenvaltion puolustus- ja turvallisuusalan suhteiden merkitys kyseiseen maahan; iii) tavaroiden tärkeys ja merkitys suhteessa tuotteisiin, joihin ne liitetään, ja suhteessa lopullisten tuotteiden loppukäyttöön, joka voi muodostua huolenaiheeksi; iv) tavarat tai niiden merkittävät osat voidaan poistaa helposti tuotteista, joihin ne on liitetty; v) pysyvä yhteisö, jolle tavarat viedään. 9241/09 mn/pm/or 20

21 3 jakso: Toimituksen jälkeinen todentaminen Koska vientivalvonta painottuu edelleen lupamenettelyä edeltävään vaiheeseen, toimituksen jälkeinen todentaminen voi olla tärkeä lisäväline kansallisen asevientivalvonnan tehostamiseksi. Toimituksen jälkeiset toimet, kuten paikan päällä suoritettavat tarkastukset tai maahantuontitodistusten vaatiminen, ovat erityisen hyödyllisiä välineitä estettäessä muualle suuntaamista ostajamaassa tai jälleenvientiä epäsuotavissa olosuhteissa. Jotta saatavilla olevia tietoja voitaisiin käyttää yhteisesti vapaaehtoisuuden pohjalta, toimituksen jälkeistä valvontaa suorittavia jäsenvaltioita pyydetään ilmoittamaan kumppaneilleen tällä alalla saamistaan kokemuksista ja toimituksen jälkeisten toimien yhteydessä kertyneistä yleisesti kiinnostavista tiedoista. 9241/09 mn/pm/or 21

22 4 jakso: Valvonnanalaisten tarvikkeiden vienti humanitaarisiin tarkoituksiin Jäsenvaltiot voivat joissakin tilanteissa harkita EU:n yhteiseen puolustustarvikeluetteloon kuuluvien tarvikkeiden viennin sallimista humanitaarisiin tarkoituksiin, vaikka vientilupa voitaisiin muutoin evätä yhteisen kannan 2 artiklassa määriteltyjen perusteiden nojalla. Konflikteista toipuvilla alueilla voidaan tietyillä tarvikkeilla myötävaikuttaa merkittävästi siviiliväestön turvallisuuteen ja talouden jälleenrakennukseen. Tällainen vienti ei välttämättä ole ristiriidassa yhteisessä kannassa määriteltyjen perusteiden kanssa. Tällaista kuten kaikkea muutakin vientiä arvioidaan tapauskohtaisesti. Jäsenvaltiot vaativat asianmukaiset takeet, joilla estetään kyseisten tarvikkeiden käyttö vääriin tarkoituksiin, ja tarvittaessa vaativat niiden palauttamista. 9241/09 mn/pm/or 22

23 5 jakso: Määritelmät Yhteisessä kannassa sovelletaan seuraavia määritelmiä: 'Kauttakulku': siirrot, joissa tavarat (puolustustarvikkeet) pelkästään kulkevat jäsenvaltion alueen läpi. Uudelleenlastaus: kauttakulku, joka käsittää tavaroiden purkamisen ne maahan tuoneesta kuljetusvälineestä ja niiden uudelleen lastauksen (yleensä) toiseen kuljetusvälineeseen, jolla ne viedään maasta Kuten neuvoston yhteisen kannan 2003/468/YUTP 2 artiklassa täsmennetään: 'Välitystoiminnalla' tarkoitetaan sellaisten henkilöiden ja yhteisöjen harjoittamia toimia: jotka neuvottelevat sellaisista liiketoimista tai järjestelevät sellaisia liiketoimia, joihin saattaa liittyä Euroopan unionin yhteisessä puolustustarvikeluettelossa olevien tuotteiden siirto jostakin kolmannesta maasta mihin tahansa muuhun kolmanteen maahan, tai jotka myyvät tai ostavat tällaisia tuotteita taikka järjestelevät omistuksessaan olevien tällaisten tuotteiden siirtoa jostakin kolmannesta maasta mihin tahansa muuhun kolmanteen maahan 'Vientilupa' on virallinen lupa, jonka kansallinen lupaviranomainen myöntää puolustustarvikkeiden tilapäistä tai lopullista vientiä tai siirtoa varten. Vientilupia ovat: lupahakemukset, jotka koskevat varsinaista maastavientiä, myös puolustustarvikkeiden kolmansissa maissa tapahtuvaa lisensoitua valmistusta varten välityslupahakemukset kauttakulkua tai uudelleenlastausta koskevat lupahakemukset ohjelmistojen ja teknologian aineettomia siirtoja sähköisin keinoin, faksilla tai puhelimitse koskevat lupahakemukset. Koska jäsenvaltioiden kansalliset lupaviranomaiset soveltavat hyvin erilaisia menettelyjä käsitellessään hakemuksia, tietojenvaihtoa koskevat velvoitteet (esim. epäämisilmoitukset) olisi tarvittaessa täytettävä lupamenettelyä edeltävässä vaiheessa, esimerkiksi tilapäisiä lupia ja markkinointitoimia tai sopimusneuvotteluja varten. Jäsenvaltioiden lainsäädännössä säädetään tapauksista, joissa vientilupa tarvitaan. 9241/09 mn/pm/or 23

24 LUKU 3 PERUSTEITA KOSKEVAT OHJEET Johdanto kaikkia perusteita koskeviin parhaisiin käytänteisiin Parhaiden käytänteiden tarkoituksena on lisätä yhdenmukaisuutta jäsenvaltioiden välillä niiden soveltaessa yhteisen kannan 2008/944/YUTP 2 artiklassa määriteltyjä perusteita esittämällä tekijöitä, jotka on otettava huomioon vientilupahakemuksia arvioitaessa. Ne on tarkoitettu perusteiden tulkintaa koskeviksi yhteisiksi parhaiksi käytänteiksi pikemmin kuin toimintaohjeiksi. Tapauskohtainen ratkaisu on edelleen prosessin olennainen osa, ja jäsenvaltioilla on täysi oikeus soveltaa omia tulkintojaan. Parhaat käytänteet on tarkoitettu vientilupia myöntävien virkamiesten sekä muiden hallinnon osastojen ja virastojen virkamiesten käyttöön, joiden asiantuntemusta muun muassa alueellisissa, oikeudellisissa (esim. ihmisoikeuslait, kansainvälinen julkisoikeus), teknisissä sekä turvallisuus- ja sotilasasioihin liittyvissä kysymyksissä olisi käytettävä hyväksi päätöksentekoprosessissa. Parhaat käytänteet päivitetään säännöllisesti tai yhden tai useamman jäsenvaltion pyynnöstä tai yhteisen kannan 2008/944/YUTP 2 artiklassa määriteltyjen perusteiden sanamuotoon mahdollisesti tehtävien muutosten johdosta. 9241/09 mn/pm/or 24

25 1 jakso: Perusteen 1 tulkintaa koskevat parhaat käytänteet Perusteen 1 soveltaminen Neuvoston yhteistä kantaa 2008/944/YUTP sovelletaan jäsenvaltioiden kaikkeen vientiin, joka koskee sotilasteknologiaa tai puolustustarvikkeita, sekä kaksikäyttötuotteisiin yhteisen kannan 6 artiklassa säädetyn mukaisesti. Perustetta 1 sovelletaan näin ollen a priori kaikkiin vastaanottajamaihin erotuksetta. Parhaat käytänteet noudattavat kuitenkin periaatetta, jonka mukaan perustetta 1 on tarkasteltava huolellisesti, jos jäsenvaltiot tai koko yhteisö ovat vaarassa rikkoa kansainvälisiä sitoumuksiaan tai velvoitteitaan. Perusteen 1 tarkoituksena on varmistaa erityisesti, että YK:n, Etyjin tai EU:n määräämiä pakotteita taikka asesulkusopimuksia ja muita aseriisuntasopimuksia sekä muita kansainvälisiä velvoitteita noudatetaan. Kaikki vientiluvat olisi arvioitava tapauskohtaisesti, ja perustetta 1 olisi tarkasteltava, jos epäillään yhteensopimattomuutta kansainvälisten sitoumusten tai velvoitteiden kanssa Tietolähteet: Tietoja kansainvälisten sitoumusten tai velvoitteiden rikkomisen vaarasta pyydetään ensin niiltä ulkoasiainhallinnon virkamiehiltä, jotka käsittelevät kyseistä maata ja sitä koskevia asesulku-, aseriisunta- tai asevientivalvontasopimuksia. Yhtä suositeltavia ovat lausunnot jäsenvaltioiden diplomaattiedustustoilta ja muilta valtionhallinnon yksiköiltä, mukaan lukien tiedustelulähteet. EU:n yhteinen tietolähteistö sisältää EU:n edustustojen päälliköiden raportteja, EU:n epäämisiä koskevan tietokannan, EU:n seurantalistan sekä EU:n neuvoston päätelmiä ja lausumia, jotka koskevat asianomaisia maita tai turvallisuuskysymyksiä. Euroopan unionin neuvosto päivittää säännöllisesti niiden maiden luetteloa, joihin kohdistuu YK:n, Etyjin tai EU:n aseidenvientikielto, ja luetteloon voi tutustua tavanomaisia tietojärjestelmiä käyttäen. EU:n asesulkupolitiikan yleiset suuntaviivat ovat joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisessa EU:n strategiassa ja kahdenvälisten sopimusten asesulkulausekkeissa. Yhdistyneiltä Kansakunnilta ja muilta asiaankuuluvilta järjestöiltä, kuten Kansainväliseltä atomienergiajärjestöltä (IAEA) ja Kemiallisten aseiden kieltojärjestöltä (OPCW), saatavista tiedoista olisi apua määriteltäessä erityistä kansainvälistä järjestelyä tai sopimusta koskevia vaatimuksia sekä tutkittaessa, mikä vastaanottajamaan politiikka kyseisessä asiassa on. Tätä jaksoa koskevassa liitteessä 1 on keskeisten Internet-sivustojen luettelo. 9241/09 mn/pm/or 25

26 Ratkaisussa huomioon otettavat asiat Perusteen 1 mukaan maastavientilupa on evättävä, jos sen myöntäminen olisi ristiriidassa muun muassa seuraavan kanssa: a) Jäsenvaltioiden kansainväliset velvoitteet ja sitoumukset, jotka koskevat Yhdistyneiden Kansakuntien, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön ja Euroopan unionin määräämien aseidenvientikieltojen täytäntöönpanoa Jäsenvaltioiden olisi verrattava viennin ilmoitettua tai todennäköistä määränpäätä ja loppukäyttäjän sijaintipaikkaa YK:n, Etyjin ja EU:n täytäntöönpanemiin aseidenvientikieltoihin. Koska luetteloa asevientikiellon alaisista maista, muista kuin valtiollisista ryhmittymistä ja henkilöistä (kuten terroristiryhmistä ja yksittäisistä terroristeista) muutetaan jatkuvasti, olisi tilanteen muutokset otettava ehdottomasti huomioon. Niiden maiden, muiden kuin valtiollisten ryhmittymien ja henkilöiden, joihin YK:n, Etyjin ja EU:n pakotteet kohdistuvat, suhteen on pitkälti päällekkäisyyttä. Kuitenkin niiden (sekä kaksikäyttö- että sotilastarkoituksiin tarkoitettujen) tuotteiden luettelo, jotka ovat usean samaan loppukäyttäjään kohdistuvan asevientikiellon alaisia, voi vaihdella, ja asetetut rajoitukset voivat olla joko pakollisia tai ei-pakollisia. Jotta varmistettaisiin EU:n yhtenäinen tulkinta oikeudellisesti sitovien YK:n pakotteiden soveltamisalasta, asiaankuuluvat YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat sisällytetään EU-oikeuteen neuvoston yhteisinä kantoina ja tarvittaessa neuvoston asetuksina. Jos pakollisten YK:n pakotteiden tulkinnassa on epäselvyyksiä, olisi tutkittava EU:n pakoteluetteloa. Oikeudellisesti sitomattomien YK:n ja Etyjin pakotteiden osalta tulkinta kuuluu jäsenvaltioille. Kun jäsenvaltiot tekevät luvan myöntämistä koskevan ratkaisunsa, niiden olisi noudatettava tiukimpia sitovia tai niihin sovellettavia rajoituksia, jotta ne välttäisivät ristiriidan kansainvälisten velvoitteidensa kanssa. b) Jäsenvaltioiden kansainväliset velvoitteet, jotka johtuvat ydinaseiden leviämisen estämistä koskevasta sopimuksesta, biologisten ja toksiiniaseiden kieltosopimuksesta ja kemiallisten aseiden kieltosopimuksesta 9241/09 mn/pm/or 26

27 SOPIMUS YDINASEIDEN LEVIÄMISEN ESTÄMISESTÄ (NPT) Ydinsulkusopimus (NPT) on oikeudellisesti sitova sopimus. Siinä tunnustetaan osapuolina olevien valtioiden oikeus osallistua mahdollisimman täydelliseen laitteiden ja materiaalien sekä niitä koskevien tietojen vaihtoon ydinvoiman rauhanomaista käyttöä varten. Ydinsulkusopimuksen 1 artiklassa kuitenkin asetetaan ydinasevaltioille velvoite olla siirtämättä millekään vastaanottajalle ydinaseita tai muita ydinräjähteitä. Ydinsulkusopimuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaan ydinasevaltiot ja ydinaseettomat valtiot sitoutuvat olemaan toimittamatta lähtöainetta tai erityistä halkeamiskelpoista ainetta tai laitteita tai aineita, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu erityisen halkeamiskelpoisen aineen käsittelyprosessia, käyttöä tai tuotantoa varten, millekään ydinaseettomalle valtiolle rauhanomaisia tarkoituksia varten muutoin kuin näiden aineiden ollessa asianmukaisen (IAEA:n) valvonnan alaisina. Ydinsulkusopimuksen 1 ja 3 artiklan soveltamisalaan kuuluvat tuotteet, aineet ja laitteet: ydinaseet tai muut ydinräjähteet lähtöaine tai erityinen halkeamiskelpoinen aine laitteet tai aineet, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu erityisen halkeamiskelpoisen aineen käsittelyprosessia, käyttöä tai tuotantoa varten. Ydinsulkusopimuksessa ei ole määritelmää tai erityistä yksityiskohtaista luetteloa edellä mainituista laitteista tai tuotteista. Yhdistyneiden Kansakuntien aseidenriisuntatutkimusinstituutin (UNIDIR) 1 julkaisussa annetaan ydinaseista ja muista ydinräjähteistä seuraava määritelmä: ydinase on ase, joka koostuu ydinräjähteestä ja laukaisujärjestelmästä; ydinräjähde on laite, joka vapauttaa energiaa ydinfission tai fissio- tai fuusioreaktion avulla (ydinräjähteiden laukaisujärjestelmänä voivat olla lentopommit, ballistiset ja risteilyohjukset, merimiinat ja torpedot sekä maamiinat). Lähtöaineen tai erityisen halkeamiskelpoisen aineen määritelmä löytyy IAEA:n perussäännöstä (20 artikla). Tärkeää tietoa ydinmateriaaleista ja niihin liittyvistä kaksikäyttötuotteista ja -teknologioista on seuraavissa luetteloissa: ydinalan viejämaiden ryhmän ja Zangger-komitean valvontaluettelot, EU:n yhteinen puolustustarvikeluettelo (luokka 7a), kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian vientiä koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1334/2000 oleva liite I sekä asiaan liittyvät neuvoston asetukset, joissa asetetaan pakotteita tietyille maille. 1 Coming to terms with security, A Lexicon for Arms Control, Disarmement and Confidence Building (2004), UNIDIRin julkaisuja. 9241/09 mn/pm/or 27

28 Kun jäsenvaltiot harkitsevat luvan myöntämistä ydinsulkusopimuksen alaisille tuotteille ja teknologioille, niiden olisi otettava huomioon, onko määrämaa ydinsulkusopimukseen kuuluva valtio ja toteutuuko tarpeellinen IAEA:n valvonta siellä. BIOLOGISIA JA TOKSIINIASEITA KOSKEVA YLEISSOPIMUS (BTWC) Biologisten aseiden kieltosopimus (BTWC) on oikeudellisesti sitova sopimus, jolla kielletään biologisten ja toksiiniaseiden kehittäminen, tuotanto, varastointi, hankkiminen ja hallussa säilyttäminen sekä niiden levittämisjärjestelmät. On kuitenkin pantava merkille, että yleissopimuksen 10 artiklan mukaan sopimusvaltioilla on oikeus osallistua rauhanomaiseen käyttöön liittyvien laitteiden, aineiden sekä niitä koskevien tietojen mahdollisimman laajaan vaihtoon. Biologisten aseiden kieltosopimuksen soveltamisalaan kuuluvat (1 artikla): sen tyyppiset tai sellaiset määrät mikrobi- tai muita biologisia agensseja tai mitä alkuperää tahansa olevia tai millä menetelmällä tahansa tuotettuja toksiineja, joita ennaltaehkäiseviin, suojaaviin ja muihin rauhanomaisiin tarkoituksiin nähden ei voida pitää oikeutettuina aseet, laitteet tai välineet agenssien tai toksiinien levittämiseksi, joiden tarkoituksena on käyttää näitä agensseja tai toksiineja vihamielisiin tarkoituksiin tai aseelliseen selkkaukseen. Biologisten aseiden kieltosopimuksessa ei ole yksityiskohtaista luetteloa edellä mainituista tuotteista. EU:n yhteisessä puolustustarvikeluettelossa ( 7), Australian ryhmän valvontaluetteloissa sekä kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian vientiä koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1334/2000 liitteessä I on asiaa koskevia tietoja. Kun harkitaan luvan myöntämistä biologisten aseiden kieltosopimuksen alaisille tuotteille ja teknologioille, olisi otettava huomioon, että kieltosopimuksen mukaisesti vientilupahakemukset, jotka koskevat sen tyyppisiä tai sellaisia määriä biologisia agensseja, joita ei voida perustella ennaltaehkäiseviin, suojaaviin ja muihin rauhanomaisiin tarkoituksiin nähden, hylätään (mahdollisia rauhanomaisia tarkoituksia voisivat olla tautien torjunta ja kansanterveyttä edistävät toimenpiteet) kaikkien sellaisten tavanomaisten aseiden, sotilaskäyttöön kuuluvien laitteiden tai levittämisvälineiden välittäminen, jotka on tarkoitettu biologisten agenssien käyttämiseen vihamielisiin tarkoituksiin tai aseelliseen konfliktiin, on kielletty. 9241/09 mn/pm/or 28

29 KEMIALLISTEN ASEIDEN KIELTOSOPIMUS (CWC) Kemiallisten aseiden kieltosopimus (CWC) on oikeudellisesti sitova sopimus, jolla kielletään kemiallisten aseiden kehittäminen, tuotanto, varastointi, siirto ja käyttö ja jossa määrätään myös niiden hävittämisestä aikanaan. Samalla siinä korostetaan sopimusvaltioiden oikeutta osallistua tieteellisiä tietoja, kemikaaleja ja laitteita koskevaan kansainväliseen vaihtoon tarkoituksissa, joita ei kielletä yleissopimuksessa. CWC:n II artiklassa kemialliset aseet on määritelty tarkoittamaan seuraavia joko yhdessä tai erikseen: myrkylliset kemikaalit (kemikaalit, jotka voivat aiheuttaa kuoleman tai väliaikaisen vammautumisen) ja niiden lähtöaineet, paitsi jos niitä käytetään tarkoituksiin, joita ei kielletä tässä yleissopimuksessa ammukset ja laitteet, jotka on nimenomaisesti suunniteltu aiheuttamaan kuoleman tai muun vamman edellä tarkoitettujen myrkyllisten kemikaalien myrkyllisillä ominaisuuksilla, jotka vapautuisivat tällaisten ammuksien ja laitteiden käytön seurauksena välineistö, joka on nimenomaisesti suunniteltu suoraan käytettäväksi yhdessä edellä tarkoitettujen ammusten ja laitteiden kanssa. CWC:hen kuuluu kattava kemikaaliliite, joka on erottamaton osa sopimusta. EU:n yhteisessä puolustustarvikeluettelossa ( 7), Australian ryhmän valvontaluetteloissa ja kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian vientiä koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1334/2000 liitteessä I on myös asiaa koskevia tietoja. Tehdessään ratkaisua CWC:n piiriin kuuluvia tuotteita koskevan luvan myöntämisestä jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon seuraavat seikat (luettelo ei ole tyhjentävä): Sopimuspuolten yleisenä velvoitteena on kieltää kemiallisten aseiden kieltosopimuksen II artiklassa tarkoitettujen kemiallisten aseiden siirto. CWC:n kemikaaliliite sisältää kolme kemikaaliluetteloa ('Schedules'). Kemikaaliluetteloita 1-3 koskevan siirtojärjestelyn yksityiskohdat on esitetty CWC:n todentamisliitteen VI-VIII osissa. Koska EU:n yhteisen puolustustarvikeluettelon ( 7 -luettelon) ja CWC:n luetteloiden välillä on päällekkäisyyttä, olisi ensimmäiseksi selvitettävä, esiintyykö kyseinen 7 -luettelossa oleva kemikaali tai lähtöaine CWC:n luetteloissa. Jos on kyse CWC:n luettelossa olevaa kemikaalia koskevasta vientihakemuksesta, olisi noudatettava CWC:n todentamisliitteen asianomaisessa osassa esitettyjä siirtomääräyksiä. CWC:ssa ei kielletä tutkimukseen, lääketieteeseen, farmasiaan tai suojeluun liittyvää toimintaa. 9241/09 mn/pm/or 29

30 c) Jäsenvaltioiden sitoumus kaikentyyppisten jalkaväkimiinojen viennistä pidättymiseen Kattavin jalkaväkimiinoja koskeva kansainvälinen väline on vuonna 1997 tehty jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämistä ja niiden hävittämistä koskeva yleissopimus (ns. Ottawan yleissopimus). Yleissopimukseen liittyneet valtiot sitoutuivat muun muassa siihen, että jalkaväkimiinoja voidaan viedä maasta ainoastaan hävittämistarkoituksessa. Lisäksi ne sopivat, etteivät auta, rohkaise tai kehota millään tavalla ketään ryhtymään toimintaan, joka on kielletty sopimusvaltiolta. Jotkut valtiot ovat ilmoittaneet soveltavansa jalkaväkimiinoja koskevaa vientimoratoriota, vaikkeivät olekaan Ottawan yleissopimuksen sopimuspuolia. Tehdessään kansainvälisten sitoumustensa mukaista ratkaisua vientiluvan myöntämisestä jäsenvaltioiden, jotka ovat Ottavan yleissopimuksen sopimuspuolia tai jotka ovat vaihtoehtoisesti tehneet poliittisen sitoumuksen jalkaväkimiinojen viennistä pidättäytymisestä, on kiellettävä kyseinen maastavienti, paitsi jos sen katsotaan tapahtuvan hävittämistarkoituksessa. d) Jäsenvaltioiden sitoumukset Australian ryhmän, ohjusteknologian valvontajärjestelyn, Zanggerkomitean, ydinalan viejämaiden ryhmän, Wassenaarin järjestelyn ja ballististen ohjusten leviämisen estämistä koskevan Haagin käytännesäännöstön puitteissa Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1334/2000, joka annettiin 22. kesäkuuta 2000, säädettiin kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian vientiä koskevasta yhteisön järjestelmästä. Asetuksen liitteessä on luettelo kaikista vientivalvonnan piiriin kuuluvista tuotteista sekä luettelo vaarallisimmista kaksikäyttötuotteista, joihin sovelletaan vielä tiukempia sääntöjä. Näitä luetteloita voitaisiin käyttää viitteenä suurimmalle osalle niitä tuotteita, joita käsitellään Australian ryhmän, ohjusteknologian valvontajärjestelyn, Zangger-komitean, ydinalan viejämaiden ryhmän, Wassenaarin järjestelyn ja ballististen ohjusten leviämisen estämistä koskevan Haagin käytännesäännöstön puitteissa. AUSTRALIAN RYHMÄ (AG) Australian ryhmä (AG) on epävirallinen järjestely. Osallistujat eivät sovi oikeudellisesti sitovista velvoitteista. Osallistujien välisen yhteistyön tehokkuus riippuu yksinomaan niiden sitoutumisesta kemiallisten ja biologisten aseiden leviämisen estämistä koskeviin tavoitteisiin ja kemiallisten ja biologisten aseiden leviämisen estämiseen tähtäävistä kansallisista toimenpiteistä. 9241/09 mn/pm/or 30

31 Jäsenten sitoutumisen perustana on AG:n harjoittama "vesittämisen" estäminen, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteinen lähestymistapa kemiallisten ja biologisten aseiden viennin valvontaan. Jos yksi jäsen kieltää AG:n luetteloon kuuluvan tuotteen viennin kemiallisten ja biologisten aseiden leviämisen estämistä koskevin perustein, on sovittu, etteivät muutkaan jäsenet hyväksy olennaisesti samanlaisia vientilupahakemuksia ennen, kuin ovat kuulleet alkuperäisen kiellon antanutta jäsentä. AG:n valvomien kemikaalien tai biologisten aineiden siirtoon olisi annettava lupa ainoastaan silloin, kun viejäjäsenvaltio on varmistunut siitä, ettei loppukäyttö liity kemiallisiin tai biologisiin aseisiin. Tehdessään ratkaisua siirtoa koskevan luvan myöntämisestä jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon seuraavat seikat (luettelo ei ole tyhjentävä): Mikä on siirron merkitys kemiallisten tai biologisten aseiden mahdollisen kehittämisen, tuotannon tai varastoinnin osalta? Sopiiko siirrettäväksi tarkoitettu laite, materiaali tai siihen liittyvä teknologia ilmoitettuun loppukäyttöön? Onko olemassa suuri vaara käyttää aineita kemiallisia tai biologisia aseita koskeviin ohjelmiin? Onko loppukäyttäjältä kielletty aikaisemmin siirto tai onko loppukäyttäjä käyttänyt aikaisemmin myönnettyä siirtoa tarkoituksiin, jotka ovat leviämisen estämistä koskevien tavoitteiden vastaisia? Onko syytä epäillä, että vastaanottajat ovat olleet mukana laittomissa hankinnoissa? Onko syytä epäillä tai tiedetäänkö, että vastaanottajavaltio on toteuttanut tai toteuttaa kemiallista tai biologista sodankäyntiä koskevia ohjelmia? Pystyykö loppukäyttäjä siirretyn tuotteen turvalliseen käsittelyyn ja varastointiin? Ovatko vietävät tuotteet tarkoitettu jälleenvientiin? Jos tuotteet jälleenviedään, vastaanottavan hallituksen olisi asianmukaisesti tarkastettava ne, ja olisi saatava riittävät takeet sen suostumuksesta ennen jälleenvientiä kolmanteen maahan. Onko vastaanottajavaltiolla tai välittävillä valtioilla tehokkaat viennin valvontaa koskevat järjestelmät? Onko vastaanottajavaltio kemiallisten aseiden kieltosopimuksen tai biologisia ja toksiiniaseita koskevan yleissopimuksen sopimuspuoli ja noudattaako se näiden sopimusten mukaisia velvoitteita? Tukevatko vastaanottajavaltion hallituksen toimet, lausunnot ja politiikat kemiallisten ja biologisten aseiden leviämisen estämistä ja noudattaako vastaanottajavaltio leviämisen estämistä koskevia kansainvälisiä velvoitteitaan? 9241/09 mn/pm/or 31

32 OHJUSTEKNOLOGIAN VALVONTAJÄRJESTELY (MTCR) Ohjusteknologian valvontajärjestely (MTCR) on epävirallinen järjestely niiden maiden välillä, joilla on samat tavoitteet joukkotuhoaseiden kuljetukseen pystyvien miehittämättömien kantojärjestelmien leviämisen estämisen osalta ja jotka pyrkivät koordinoimaan vientilupia koskevat kansalliset toimensa näiden järjestelmien leviämisen estämiseksi. MTCR perustuu siihen, että noudatetaan vientipolitiikkaa koskevia yhteisiä suuntaviivoja (ohjusteknologian valvontajärjestelyn suuntaviivat), joita sovelletaan valvottavien tuotteiden yhteiseen luetteloon (ohjusteknologian valvontajärjestelyn laite-, ohjelmisto ja teknologialiite) Kukin jäsenvaltio on pannut täytäntöön suuntaviivat kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti ja siirtohakemuksia koskevat päätökset tehdään kansallisella tasolla. Arvioitaessa liitteessä mainittuja tuotteiden siirtoja koskevia hakemuksia jäsenvaltioiden on otettava huomioon seuraavat seikat: huoli joukkotuhoaseiden leviämisestä vastaanottajavaltion ohjus- ja avaruusohjelmien kehitystaso ja tavoitteet siirron merkitys joukkotuhoaseiden kantojärjestelmien (muiden kun miehitettyjen ilma-alusten ) kehittämispotentiaalin osalta arvio siirrettävien tuotteiden loppukäytöstä. Jos siirto voisi edistää joukkotuhoaseiden kantojärjestelmän kehittämistä, siirrot hyväksytään vasta sitten, kun vastaanottajavaltion hallitukselta on saatu riittävät takeet siitä, että: tuotteita käytetään vain ilmoitettuun tarkoitukseen ja että käyttöä ei muuteta eikä tuotteita muuteta tai jäljennetä ilman luvan antaneen hallituksen etukäteissuostumusta tuotteita taikka niiden jäljennöksiä tai johdannaisia ei siirretä eteenpäin ilman luvan antaneen hallituksen suostumusta asianomaisten monenvälisten sopimusten sovellettavuus vaara valvottujen tuotteiden joutumisesta terroristiryhmien ja yksittäisten terroristien käsiin. Jos yksi jäsenvaltio on tehnyt kielteisen päätöksen olennaisesti samanlaisen siirron osalta, on sovittu, etteivät muutkaan jäsenet hyväksy olennaisesti samanlaista vientilupahakemusta kuulematta ensin alkuperäisen kielteisen päätöksen tehnyttä jäsentä. 9241/09 mn/pm/or 32

33 YDINALAN VIEJÄMAIDEN RYHMÄ (NSG) Ydinalan viejämaiden ryhmä (NSG) on epävirallinen järjestely, jonka jäsenet pyrkivät estämään ydinaseiden leviämisen panemalla täytäntöön ydinalan vientiä ja ydinalaan liittyvää vientiä koskevat suuntaviivat. Kukin osallistuva hallitus panee täytäntöön NSG:n suuntaviivat kansallisten lakien ja käytäntöjen mukaisesti. Vientihakemuksia koskevat päätökset tehdään kansallisella tasolla kansallisten vientilupavaatimusten mukaisesti. Pääperiaatteena on, että ydinalan viejämaiden ei pitäisi antaa lupaa siirtoihin, jotka koskevat liitteessä tarkoitettuja laitteita, materiaaleja, ohjelmia tai niihin liittyvää teknologiaa, jos: niitä käytettäisiin ydinaseettomassa maassa toimintaan, joka liittyy ydinräjähteisiin tai ydinmateriaalivalvonnan piiriin kuulumattomaan ydinpolttoainekiertoon yleensä silloin, kun on olemassa liian suuri vaara siitä, että ne joutuvat tällaiseen käyttöön tai kun siirrot ovat ydinaseiden leviämisen estämistä koskevan tavoitteen vastaisia kun on olemassa liian suuri vaara niiden joutumisesta ydinterrorismin käyttöön. Harkitessaan luvan myöntämistä ydinalan siirroille tai ydinalaan liittyville siirroille NSG:n suuntaviivojen mukaisesti jäsenvaltioiden olisi harkittava asiaa tarkoin perusperiaatteen noudattamiseksi ja otettava huomioon muun muassa seuraavat seikat: Onko vastaanottajavaltio ydinsulkusopimuksen tai ydinaseet Latinalaisessa Amerikassa kieltävän sopimuksen tai vastaavan kansainvälisen oikeudellisesti sitovan ydinsulkusopimuksen sopimuspuoli ja onko sillä voimassa IAEA:n ydinmateriaalivalvontasopimus, jota sovelletaan sen ydinenergian rauhanomaiseen käyttöön? Onko vastaanottavalla valtiolla, joka ei ole ydinsulkusopimuksen ja ydinaseet Latinalaisessa Amerikassa kieltävän sopimuksen tai samanlaisen kansainvälisen oikeudellisesti sitovan ydinsulkusopimuksen sopimuspuoli, ydinmateriaalivalvonnan piiriin kuulumatonta ydinpolttoainekiertoon liittyvää toimintaa, joka ei kuulu IAEA:n ydinmateriaalivalvontajärjestelmän piiriin? Sopiiko siirrettävä ydinteknologia ilmoitettuun loppukäyttöön ja sopiiko ilmoitettu loppukäyttö loppukäyttäjälle? Onko siirrettävää ydintekniikkaa tarkoitus käyttää uudelleenprosessointi- tai rikastamislaitosta koskevaan tutkimukseen tai tällaisen laitoksen kehittämiseen, suunnitteluun, valmistamiseen, rakentamiseen, toimintaan tai ylläpitoon? Tukevatko vastaanottajavaltion hallituksen toimet, lausunnot ja politiikat kemiallisten ja biologisten aseiden leviämisen estämistä ja noudattaako vastaanottajavaltio leviämisen estämistä koskevia kansainvälisiä velvoitteitaan? 9241/09 mn/pm/or 33