Toiminnanharjoittajaa sitouttava ratkaisuosa sisältää ympäristölupamääräykset, joihin toiminnanharjoittajan on erittäin tärkeätä perehtyä.

Transkriptio

1 Helsingissä, KORKEIN HALLINTO-OIKEUS VIITE: Selityspyyntö, dnro 1124/1/13, ASIA: Selitys Talvivaara Sotkamo Oy:n valitukseen Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo, että Talvivaara Sotkamo Oy toimii vastoin ympäristölupaansa. Suomen luonnonsuojeluliiton vireillepanon jälkeen ympäristöluvan vastaisuudet ovat edelleen lisääntyneet. Kaikki vireillepanon perusteet ovat edelleen voimassa ja perusteita on tullut lisää. Näistä syistä Suomen luonnonsuojeluliitto pitää Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä oikeana. Suomen luonnonsuojeluliitto toistaa vaatimuksen, että Talvivaara Sotkamo Oy:n toiminta on keskeytettävä välittömästi siihen asti, kunnes toiminta on ympäristöluvan mukaista tai ympäristölupa on uudistettu. Suomen luonnonsuojeluliitto ei katso tarpeelliseksi toistaa alkuperäisessä valituksessaan esitettyjä asioita. Sen sijaan seuraavassa on lueteltu ne seikat, jotka vireillepanon ajankohtana tai sen jälkeen edellyttävät toiminnan keskeyttämistä. Talvivaara Sotkamo Oy:n (myöhemmin Talvivaara) ympäristölupa on laadittu normaalisti ja siinä on otettu huomioon yhtiön hakemuksessa esittämät toiveet. Internet-sivustolla ymparisto.fi on seuraava kuvaus ympäristölupapäätöksen sisällöstä: Kertoelmaosa, asian käsittely ja ratkaisuosa Päätöksessä kertoelmaosa sisältää kuvauksen toiminnasta, sen ympäristövaikutuksista ja toimintapaikan ympäristöstä. Asian käsittelyosa on yhteenveto hakemuksesta lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyistä vaatimuksista Ratkaisuosa sisältää luparatkaisun, määräykset ja niiden perustelut. Toiminnanharjoittajaa sitouttava ratkaisuosa sisältää ympäristölupamääräykset, joihin toiminnanharjoittajan on erittäin tärkeätä perehtyä. Luvansaajan tulee noudattaa hakemusta ja annettuja lupamääräyksiä. Lupaehtoja valvovan henkilön kanssa tulee keskustella uuden luvan tarpeesta jos toiminta muuttuu. Talvivaara ei ole saanut toimintaansa ympäristöluvan mukaiseksi. Sen toiminta poikkeaa oleellisesti siitä, mitä luvan kertoelmaosassa on kuvattu. Kertoelmaosan toiminta on suunnilleen sen mukaista, millaiseksi toiminta on arvioitu ympäristövaikutusten arvioinnissa ja arvioitaessa toiminnasta aiheutuvia haittoja. Yhtiö on kuitenkin useissa kohdissa muuttanut toimintaansa siten, että toiminnan haitat ovat oleellisesti lisääntyneet. Yhtiö on laiminlyönyt lain mukaisen velvoitteen hakea luvan muutosta. Siltä osin, kuin toiminta on muuttunut luvan kertoelmaosasta, yhtiö toimii ilman ympäristölupaa. Yhtiö on käyttänyt ympäristönsuojelulain poikkeustilannepykälää (62 ) sellaisella tavalla, jossa oikeampi menettely olisi ollut ympäristöluvan muutos. Ilmoituksissaan poikkeustilanteista yhtiö on kertonut, miten se poikkeaa luvasta. Kainuun ELY-keskus on osittain antanut luvan ilmoituksen mukaiseen toimintaan. Kun hallinto-oikeus on kumonnut ELY-keskuksen päätöksen sillä

2 perusteella, että asia olisi ollut käsiteltävä ympäristölupamuutoksena, yhtiön ilmoitusta poikkeamisesta voidaan pitää tunnustuksena siitä, että se on rikkonut ympäristölupaansa. Eräs oleellisimmista ympäristöluvasta poikkeamisista on ollut luvan kertoelmaosassa esitetyn jätevesien sulfaattipitoisuuden 170 milligrammaa litrassa ylitys. Kun jätevesissä on jatkuvasti ollut yli 1000 milligrammaa litrassa ja ajoittain yli 5000 milligrammaa litrassa sulfaattia ja, sulfaattipitoisuudesta on aiheutunut oleellista haittaa alapuolisissa vesistöissä olisi rajan ylitys ehdottomasti edellyttänyt ympäristöluvan muutosta. Siihen asti, kun muutoshakemus on käsitelty ja hyväksytty, toiminta on selkeästi ympäristöluvan vastaista. Ympäristöluvassa annetaan ratkaisuosassa määräyksiä sellaista toimintaa varten, joka on kuvattu kertoelmaosassa. Ympäristöluvassa ei ole tarvinnut antaa rajaa sulfaattipäästöille, koska lupa on annettu vain sellaiselle toiminnalle, jossa sulfaattipäästöjen pitoisuus on 170 mg/l. Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo Talvivaara Sotkamo Oy:n poikkeavan ympäristöluvastaan myös seuraavilla tavoilla: Määräys 64: Kaivoksen ympäristönsuojelurakenteiden ja muiden rakenteiden, joiden vauriot voivat aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa (mm. padot, läjitysalueet, altaiden tiivistysrakenteet, putkilinjat, vesien käsittelyjärjestelmät, kemikaalien ja tuotteiden täyttö- ja tyhjennyspaikat), kunto on tarkastettava säännöllisesti ja todetut vauriot korjattava viipymättä. Kipsisakka-altaat on edellä mainitun määräyksen perusteella korjattava viipymättä. Lupa ei anna mahdollisuutta jättää vaurioita korjaamatta. Yhtiö on suunnitellut vaurioituneen kipsisakka-altaan sulkemista ja ottamista muuhun käyttöön. Se edellyttää ympäristöluvan muutosta. Viipymättä tarkoittaa, että työ olisi pitänyt aloittaa välittömästi. Kun yhtiö on marraskuisen vuoden jälkeen jatkanut altaiden käyttöä, tekoa voidaan pitää törkeänä. Määräys 66: Liuosveden keräysaltaille on rakennettava niiden kanssa vastaavan tilavuuden omaavat varoaltaat. Maanvaraisten varoaltaiden tiiveys on varmistettava 1,5 mm:n HDPE-muovista tehtävällä keinotekoisella eristeellä. Suotovesi- ja liuosaltaiden pumppausjärjestelyt on toteutettava niin, että altaat voidaan tarvittaessa tyhjentää niiden kunnon tarkistamiseksi ja mahdollisten tiivistysrakenteen vaurioiden korjaamiseksi. Yhtiöllä ei ole liuosvedelle riittävää varoallastilavuutta. Yhtiö on kasvattanut liuoskierrossa olevaa liuoksen määrää kasvattamatta varoaltaita. Yhtiö ei pysty tyhjentämään altaita niiden tarkistamiseksi. Valituksessaan Talvivaara toteaa, että Vaasan hallinto-oikeuden olisi tullut perustaa päätöksensä Suomen luonnonsuojeluliiton valituksen tekohetkellä vallitsevaan tilanteeseen. Tällainen tilanne oli olemassa jo siinä vaiheessa. Määräys 87: Uomien muutokset on tehtävä rakentamalla uusi uoma, joka on mitoitettu yläpuolisen valumaalueen laskennallisten virtaamien mukaan. Alueilla, joissa uusi uoma kulkee hienoainespitoisella kivennäismaalla tai suoalueella ja virtausnopeus nousee suureksi, on uoma kivettävä ja tarvittaessa tehtävä putousportaita. Vedet saa johtaa uuteen uomaan vasta, kun se on valmiiksi rakennettu. Rakennettavia uusia uomia koskevat suunnitelmat on toimitettava Kainuun ympäristökeskukselle 3 kuukautta ennen rakentamisen aloittamista. Ylä-lumijärven ohittavat uomat on rakennettu tuon määräyksen vastaisesti. Määräys 88:

3 Luvan saaja saa johtaa Kolmisopesta ja Nuasjärvestä kaivokselle toiminnassa tarvittavaa käyttövettä yhteensä enintään m 3 tunnissa (n. 1,1 m 3 /s). Otettavan veden määrä on pidettävä mahdollisimman pienenä prosessiveden tehokkaalla kierrätyksellä. Vedenottolaitteet tulee rakentaa siten, että toiminnasta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa vesistölle ja sen käytölle. Imuputki on varustettava kalojen kulun estävällä välppärakenteella tai vastaavalla. Otettavan veden määrää ei ole pidetty mahdollisimman pienenä. Prosessivettä on kierrätetty tehottomasti. Yhtiöllä on olemassa ro-laitteet, mutta niitä ei käytetä. Jatkuva vedenotto järvestä on aiheuttanut yhtiölle ongelmia vesitaseessa. Se on väittänyt vesitaseongelmaa poikkeustilanteeksi ja tyhjentänyt jätevesiään vesistöihin luvan vastaisesti. Vaasan hallinto-oikeus on välipäätöksissään (dnro 02144/12/5139) todennut, että vesitaseongelmat ovat yhtiön itse omalla toiminnallaan aiheuttamia. Tämä poikkeama ympäristöluvasta on tapahtunut ennen Suomen luonnonsuojeluliiton valitusta. Kipsisakka-altaassa tapahtui vuoto marraskuussa 2012 ja uudelleen huhtikuussa On mahdollista, että kipsisakka-altaat vaurioituivat siten, ettei niitä voi käyttää ympäristöluvan mukaisella tavalla. Yhtiö ei voi toimia poikkeamatta ympäristöluvan määräyksistä numero 5, 6, 7 ja 8. Ympäristöluvan määräys nro 29 erittelee läjitettäviä jätteitä. Siinä kipsisakka on merkitty jätekoodilla, joka ei ole vaarallisen jätteen koodi. Kipsisakka-allas on tarkoitettu vaarattoman kipsijätteen säilytykseen. Määräys 44 määrää, että erilaiset jätteet on sijoitettava eri alueille. Määräyksessä on erikseen liuotuksen jäännösmineraalit ja ne ovat haitallisia. Niiden loppusijoitusta koskee lupamääräys 41 (koskee määräyksen 29 mineraalipitoisia jätteitä, * ja Liuotuksen jäännösmineraalit *).. Ne altaat, joita Talvivaara nimittää kipsisakka-altaiksi, ovat todellisuudessa lupamääräyksen 41 mukaisia metallitehtaalta syntyvien mineraalipitoisten sakkojen kaatopaikka-aluetta ja luokitukseltaan ongelmajätteiden kaatopaikkaa. Altaissa on jäteluettelon kohdan * Muut jätteet, jotka sisältävät vaarallisia aineita mukaista jätettä. (Viite: TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2012 Osa V Jätejakeiden tarkkailu sekä TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2012 Osa V Jätejakeiden tarkkailu ) Yhtiö on rakentanut kipsisakka-altaiksi nimittämänsä altaat siten, kuin ne olisivat vaarattoman kipsijätteen loppusijoitusta varten. Ympäristöluvan määräys 45 mukaan altaaseen saa sijoittaa tavanomaista jätettä (määräys 29, kipsisakka ). Kun yhtiö on sijoittanut kyseiseen altaaseen mineraalipitoisia sakkoja (määräys 29, mineraalipitoiset jätteet, *), se on rikkonut ympäristölupaansa. Rikkomusta on pidettävä törkeänä, koska allas on vuotanut useita kertoja ja yhtiö on jatkanut ongelmajätteen sijoittamista senkin jälkeen tavanomaisen jätteen sijoituspaikkaan. Ympäristöluvan mukaan yhtiöllä tulee olla erikseen loppusijoituspaikka sellaisille sakoille, jotka sisältävät ongelmajätteitä. Kipsisakka-altaat eivät ole olleet luvan mukaisia vuosiin. Yhtiö on anonut lupaa muuttaa jäteveden juoksutusta niin, että jäteveden ei tarvitsisi ympäristöluvan mukaisesti kiertää kipsisakka-altaan kautta vaan että sen voisi päästää vesistöön suoraan loppuneutraloinnissa. Perusteena yhtiö on käyttänyt väitettä, että jätevesi olisi puhtaampaa suoraan loppuneutraloinnista kuin kipsisakkaaltaasta. Perustelu saattaa olla totta. Se kuitenkin johtuu siitä, että kipsisakka-altaassa on sellaista jätettä, joka on jäteluettelon mukaan vaarallista jätettä (mineraalipitoisia jätteitä, * ja Liuotuksen jäännösmineraalit *). Yhtiö on siis itse aiheuttanut tilanteen, jossa se on säilönyt vaarattoman jätteen säilyttämiseen tarkoitetussa kipsisakka-altaassa vääränlaista jätettä ja sen jälkeen todennut, että vääränlainen jäte pakottaa poikkeamaan ympäristöluvasta siten, että vesi johdetaan suoraan loppuneutraloinnista jälkikäsittely-yksikköön.

4 Yhtiön kipsisakka-altaasta ottamat vesinäytteet osoittavat, että kipsisakka-altaassa on sellaista jätettä, jota siellä ei saa olla. Kipsisakka-allas on rakennettu vain sellaisten määräysten mukaan, jotka pätevät vaarattomalle jätteelle. Altaan vuoto marraskuussa 2012 aiheutti merkittävän päästön. Päästön haitta oli seurausta siitä, että Talvivaara oli ohjannut ympäristöluvan vastaista sakkaa ja nesteitä altaaseen. Nesteen happamuus on todennäköisesti ollut vaikuttamassa vuotoon ja siitä aiheutuneeseen haittaan (liuottanut sakasta uudelleen jo sedimentoituneita haitallisia aineita vuotaneeseen veteen). Kun allas on ympäristöluvan mukaan vain vaarattomalle kipsisakalle, sinne ei olisi saanut missään vaiheessa sijoittaa prosessivesiä. Prosessivesien säilyttämistä varten altaiden tulisi olla rakennettu tiiviisti. VTT:n raportti (kevät 2013) toteaa Talvivaaran oman ilmoituksen mukaan, että sellainen rakenne, mitä kipsisakka-altaassa on, vuotaa aina. Rakenne on siis ollut täysin sopimaton millekään muulle kuin vaarattomalle kipsisakalle. Altaan käyttö on ollut ympäristöluvan vastaista jo ennen Suomen luonnonsuojeluliiton vireillepanoa. Altaan käyttötavat rikkovat määräyksiä Yhtiö ei voi toimia poikkeamatta ympäristöluvan määräyksistä numero 5, 6, 7 ja 8. Kipsisakkaaltaat eivät ole sellaisessa tilassa, että niitä voisi käyttää. Yhtiö poikkeaa myös määräyksistä 62, 63, 64, 66, 77, 78, 87 ja 88. Määräystä 77 ja 87 on rikottu ainakin keväällä 2013 rakennettaessa Ylä-Lumijärven ohitusuomaa. Muita määräyksiä on rikottu jo ennen Suomen luonnonsuojeluliiton vireillepanoa. Yhtiön toiminta on aiheuttanut alapuolisten vesistöjen pilaantumista. Yhtiön itse suorittamat ympäristöluvan mukaiset tarkkailuseurannat ovat osoittaneet, että vesistöissä eräiden metallien pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista esitetyt rajat. Mittaukset osoittavat myös, että vesistöt ovat selkeästi kerrostuneet kemiallisesta ja siitä on ollut seurauksena merkittävä ekosysteemimuutos. Lähimpien järvien (Kivijärvi ja sen yläpuoliset järvet Vuoksen vesistössä ja ainakin Salminen ja Kalliojärvi Oulujoen vesistössä) syvänteisiin on muodostunut täysin hapettomia alueita ja niistä on happea vaativa elämä hävinnyt ja mm. kalat eivät pysty niissä lisääntymään. Se on myös aiheuttanut selkeän riskin sisäisille kemiallisille ja mikrobiologisille reaktioille mm. rikkivedyn synnylle. Sulfaattikuorman jatkuessa tämä riski koko ajan kasvaa. Talvivaaran laajennuksen ympäristölupahakemuksen liitteessä 12 (Arvio Talvivaaran kaivoksen vesistövaikutuksista ) todetaan seuraavaa: "Purkuvesistön happamuustilanteeseen vaikuttavat paitsi poistovesien happamuus, myös vesistössä itsessään tapahtuvat fysikaalis-kemialliset prosessit. Hapon muodostus ja happamuuden vaihtelu johtuvat paljolti vesistössä tapahtuvista hapetus- ja pelkistysreaktiosta, jotka kytkeytyvät vesistön happitilanteeseen ja sen vaihteluun sekä mm. raudan ja rikin kemiaan. Alusveden ollessa hapetonta tai hyvin vähähappista, hapettomasta, pelkistävissä oloissa olevasta sedimentistä vapautuu veteen mm. rautaa, fosforia ja mangaania. Rauta liukenee tällöin veteen kahdenarvoisena ferrorautana. Raudan osalta kriittisenä kynnysarvona pidetään yleensä tasoa +200 mv. Olosuhteiden muuttuessa esimerkiksi kevään tai syksyn täyskiertojen aikana hapekkaita vesiä tunkeutuu alusveteen. Tällöin hapekkaiden ja hapettomien vesien rajapinnassa alkaa mm. raudan ja rikkiyhdisteiden hapettuminen, joka voi saada nopeasti koko vesimassan ph:n laskemaan hyvin alhaisiin lukemiin, ilmenee voimakas happamoitumispiikki. (mm. Räisänen 2007)." Juoksutettu jätevesi on erittäin happipitoista, koska sen käsittely sekoittaa vettä. On mahdollista, että järviin tuleva, kylmä, suolapitoinen vesi tunkeutuu syvänteissä olevan hapettomien vesien joukkoon. Edelleen samassa arvioinnissa todetaan: "Yleisesti voidaan sanoa, että riski äkkinäiselle happamoitumispiikille vesistössä on olemassa, kun veden laadussa ja vesistön vuosikierrossa on havaittavissa esimerkiksi seuraavia tapahtumia:

5 1) Vesistö kerrostuu voimakkaasti 2) Happitilanne heikkenee alusvedessä tai koko vesirungossa 3) Vedessä on runsaasti rautaa ja muita metalleja, rikkiä, ammoniumtyppeä ja orgaanista ainesta 4) Veden puskurikyky on heikko tai loppunut kokonaan 5) Vesistö hapettuu nopeasti ja tehokkaasti esim. täyskierron aikana 6) Pelkistävät olosuhteet" Olosuhteet äkkinäiselle happamoitumispiikille ovat erittäin suotuisat voimakkaiden juoksutuksen tilanteessa, sillä kaikki edellä mainitut kuusi kohtaa ovat voimassa. Yhtiö on poikennut selvästi suurimmasta sallitusta juoksutusnopeudesta 7 % Kalliojoen virtaamasta. Vaasan hallinto-oikeus on välipäätöksessään todennut, että kyseistä juoksutusnopeutta on noudatettava etelään päin tapahtuvissa juoksutuksissa huolimatta mahdollisista juoksutusmäärien ylityksistä. Yhtiö on tahallaan ylittänyt sallitut juoksutusnopeudet ja toiminnallaan todennäköisesti aiheuttanut merkittävää haittaa Vuoksen vesistön suunnalla. Kainuun ELY-keskus on valvova viranomainen. Sen on täytynyt olla tietoinen yhtiön toiminnasta ja ympäristöluvasta poikkeamisista. Hylätessään vireillepanoa se on jättänyt ottamatta huomioon esimerkiksi kipsisakka-altaan väärän käyttötavan. Kainuun ELY-keskus on vedonnut siihen, että tilanne on parantumassa. Samaan aikaan Talvivaara on tiedotteissaan todennut, että vesitaseongelmat ovat pahenemassa ja tehnyt pyyntöjä saada poiketa ympäristöluvasta. Tilanne Talvivaaran alueella on pahentunut jatkuvasti ja samalla haitat ovat lisääntyneet. Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo, että Kainuun ELY-keskuksen päätös hylätä vireillepano on ollut väärä. Vaasan hallinto-oikeuden päätös on pysytettävä voimassa. Samalla Suomen luonnonsuojeluliitto pyytää, että Korkein hallinto-oikeus välittömästi keskeyttäisi Talvivaara Sotkamo Oy:n toiminnan siihen asti, kunnes se voi toimia ympäristöluvan mukaisesti. Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Risto Sulkava puheenjohtaja Eero Yrjö-Koskinen toiminnanjohtaja