Kansanedustaja Raimo Piiraisen eduskuntakuulumiset Kesä Puh

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansanedustaja Raimo Piiraisen eduskuntakuulumiset Kesä 2014. Puh. 050-5121 587 raimo.piirainen@eduskunta.fi www.raimopiirainen.fi"

Transkriptio

1 Rami press Kansanedustaja Raimo Piiraisen eduskuntakuulumiset Kesä 2014 Puh SDP:n ääni kuului vahvana hallitusneuvotteluissa Ay-liike kaiken surkeuden perustana? Henkilöstövaihdosten myötä käydyt hallitusneuvottelut sujuivat SDP:n tavoitteiden mukaisesti. Tämä on vahva viesti äänestäjiltä saadun palautteen konkretisoimisesta puolueen linjan terävöittämiseksi. Ay-liikkeen parjaamisesta on tehty suoranainen muotivillitys. Ajatus edunvalvonnan alasajosta on varmin tae edistää orjatyövoiman käyttöä ja pulskistaa lakimiesten lompakkoa. Rahaa työllisyyteen Yksi SDP:n voimakkaasti ajamista asioista hallitusneuvotteluissa oli työllisyyden vahvistaminen. Rakentamalla ja infraa kunnostamalla työllistetään nopeasti, mutta samalla vahvistetaan myös kilpailukykyämme tulevaisuudessa. Pienituloisten puolella Lapsilisätarkistus sai suuren huomion kevään keskusteluissa. Kannatan edelleen lapsilisien poistamista hyvätuloisilta. Antti Rinteen johdolla käydyissä neuvotteluissa pienituloisille lapsiperheille mahdollistetaan vaalilupausten mukaiset verovähennykset. Yhtenäinen SDP paras tae hyvinvointivaltiolle Puoluekokous herätti monenlaisia tunteita jäsenten keskuudessa. Ilo uudesta tuntui kielletyltä ja pettymystä purettiin sosiaalisessa mediassa paikoin railakkaastikin. Toivon suven siloittavan säröt ja väen käyvän yksituumaisin aatoksin politiikan epäilemättä kiivaaseen syksyyn ja kevään 2015 vaaleihin. Hyvää kesää kaikille!

2 Terveisiä eduskunnasta Kevät 2014 oli suomalaisessa politiikassa mielenkiintoista aikaa ja useita edunvalvontavääntöjä tehtiin. Parjattu sote-soppakin saatiin kypsäksi. Vuodesta 2017 alkaen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä vastaavat viisi sote-aluetta. Kunnat osallistuvat sote-alueen hallintoon. Sote-alue päättää kokonaisuutena, miten palveluiden järjestämisen työnjako toteutetaan alueen kuntien ja kuntayhtymien välillä. Nyt kuntalaiset ovat paikoin kovasti tyytymättömiä terveyspalveluihin. Tympiihän se, jos joutuu juoksemaan terveyspalveluiden perässä paikasta toiseen ja palveluihin pääsy voi kestää kohtuuttoman kauan. Näihin kuntalaisten arkipäivän ongelmiin sote-uudistuksella puututaan. Sote-uudistuksen kärkenä tulee olemaan terveyskeskusten toiminnan vahvistaminen, tästä uudistusta valmistellut työryhmä oli yksimielinen. Kun terveyskeskukset pystyvät vastamaan monipuolisesti kysyttyihin palveluihin, se vähentää erikoissairaanhoitoon lähettämisen tarvetta. Tästä syntyy kunnille merkittävät säästöt. Yksi tämän vaalikauden kiistakapula on nykyisenlainen Metsähallitus, jota SDP:n eduskuntaryhmä asettui tiukasti puolustamaan. Nyt ollaan tilanteessa, että Metsähallituksen organisaatiouudistus ei etene. SDP:n eduskuntaryhmä totesi yksimielisesti, ettei SDP ole mukana uudistuksessa, jossa Metsähallituksen metsäosasto yhtiöitetään ja meidän kansallisomaisuutemme olisi markkinatalouden riiston kohteena. Lisäksi esitetyssä uudistuksessa Eduskunnan vaikutusmahdollisuus heikkenisi liki olemattomiin. Ministeriön esityksen yhtenä selvitettynä asiana on taloudellisten vaikutusten arviointi, johon myös valtiovarainministeriön tuore lausunto viittaa. Valtiovarainministeriö lausuu asiasta seuraavaa, Valtiovarainministeriö vaatii, että lakiesitykseen sisältyvät saamelaisten kotiseutualuetta koskevat erityissäännökset on jätettävä pois metsähallituslaista, koska niiden taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia ei ole selvitetty riittävästi. Tärkeintä on kuitenkin Metsähallituksen säilyttäminen yhtenä kokonaisuutena, mikä mahdollistaa hyvän yhteistoiminnan talousmetsien ja luontopalveluiden kesken. Metsähallituksen kilpailuneutraliteetin varmistamiseksi on tehtävä konkurssisuojan ja veroedun poistaminen. Näillä muutoksilla Metsähallitus voisi jatkaa toimintaansa edelleen kansallisomaisuutemme haltijana. Uusi maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo on nyt paljon vartijana. Toivon, että Orpo kunnioittaa vuoden 2011 säätytalon päätöstä, jossa todetaan yksiselitteisesti, että valtion maiden ja vesien kokonaishallinta säilytetään metsähallituksella. Kun SDP ja kokoomus valitsivat uudet puheenjohtajat ja vastuuministerit, suomalaisessa politiikassa kääntyi uusi lehti. SDP:n Antti Rinne lähti toteuttamaan heti puheenjohtajakisassa lupaamaansa sosialidemokraattista kasvu- ja työllisyyspolitiikka. Minihallitusneuvottelut sujuivat ennakkoodotuksiin nähden yllättävän sopuisasti ja neuvottelutulos sai laajalti kiitosta. Kasvuun ja työllisyyteen panostetaan nyt tuntuvasti lisää. Monet nyt linjatut ja myöhemmin budjettiriihessä hyväksyttävät hankkeet tarjoavat nopeasti työtä ja toimeentuloa ympäri maata. Uusi hallitus kääntää valtiovarainministeri Antti Rinteen aloitteesta lujalla otteella Suomea uuteen kasvuun.

3 Erityisen tyytyväinen olen lapsiperheiden huomioimiseen. Kehysriihen jälkeen pidin lapsilisien leikkausta huonona esityksenä ja korostin tarvetta tehdä lapsiperheitä koskevia lisäpäätöksiä. Nyt tämä toteutuu. Pienituloisia lapsiperheitä tuetaan tekemällä verotukseen kohdennettu 70 miljoonan euron vähennys. Olen useissa yhteyksissä kertonut, että liikennehankkeet ovat parasta elvytystä ja teollisuutemme talouden tukemista. Tarvitsemme jatkossakin sekä toimivia pääväyliä että alue- ja paikallistiestöä, jotka pystyvät kantamaan myös elinkeinoelämän tarpeita vastaavat raskaat kuormat. On tärkeää, että maamme liikenneverkko pidetään laadukkaana, jotta hyvällä liikenneverkolla ja toimivilla kuljetusketjuilla pystytään kompensoimaan Suomen maantieteellisestä sijainnista vientiteollisuudelle aiheutuvia kilpailurasitteita. Perusväylän kunnossapidossa on kysymys myös liikenneturvallisuudesta, jossa on aina kehitettävää. Joulukuussa 2013 tein eduskunnalle toimenpidealoitteen (TPA 52/2013), jossa esitin yritysten verovelkarekisterin rajan nostamista 5000 eurosta euroon. Valtiovarainvaliokunta hyväksyi yritysten verovelkarekisteriä koskevan esityksen toimenpidealoitteeni mukaisesti. Valtiovarainvaliokunta oli kanssani samaa mieltä siitä, että alkuperäinen 5000 euron raja oli aivan liian matala. Minusta on tärkeää, ettei hyvää tarkoittava rekisteri vahingoita rehellisten yrittäjien liiketoimia ja elämää. Nytkin on paljon yrittäjiä, jotka esimerkiksi sairauden tai jonkin muun yllättävän vastoinkäymisen seurauksena ovat ajautuneet vaikeuksiin ja tulleet kirjatuiksi joihinkin rekistereihin. Uudistuksen yhteydessä on otettava huomioon myös tilapäisissä maksuvaikeuksissa olevien yritysten tarpeet. Tämä on perusteltua myös Verohallinnon perintätoimien näkökulmasta. Uudet säännökset tulevat voimaan todennäköisimmin ensi vuoden alusta, kun Verohallinto on saanut muutosten vaatimat tietojärjestelmämuutokset valmiiksi. Suomalainen petopolitiikka on noussut keskusteluun lähinnä susien aiheuttamien porotalousvahinkojen ja ihmisten kokeman elintilan kapenemisen myötä. Kehitys on ollut huolestuttavaa, kun EUohjauksessa tapahtuva suurpetopolitiikka on ajautunut törmäyskurssille petojen vaikutusalueella elävien ihmisten kanssa. Lakien ja asetusten pitää vastata säätelyn kohteena olevien kansalaisten oikeuskäsitystä. Petopolitiikassa tämä yhteensopivuus taitaa olla nyt hukassa, ja ristiriitojen seurauksista on saatu lukea monia uutisia. Ketäpä ei ottaisi pannuun, jos perheen koira joutuu suden suuhun. Tilannetta ei voi kuitenkaan mitenkään silotella, jos ihmiset ottavat oikeuden omiin käsiinsä. Esimerkiksi Pohjanmaalla ja Savossa on tullut ilmi laittomia susijahteja. Suomalaisessa petopolitiikassa on selvästi jotain pielessä ja tähän lainlaatijoiden tulee puuttua. Kemera-tuki jatkuu vuoden 2014 loppuun asti nykyisillä ehdoilla. Kemeran riittävyyden varmistamiseksi vuoden 2014 budjettiin lisättiin valtiovarainvaliokunnan maatalousjaoston esityksestä 20 miljoona euroa. Sillä rahalla on pystytty työllistämään ja saamaan raaka-ainetta metsistä teollisuuden tarpeisiin. Samanaikaisesti maa- ja metsätalousministeriö valmistelee pienpuun uutta energiatukea. Sen tavoitteena on lisätä pienpuun energiakäyttöä ja turvata pienpuuhakkeen saatavuus lämpö- ja voimalaitoksille. Energiatuen avulla saadaan metsistä liikkeelle sinne muutoin jäävä puu. Tämä edistää samalla metsien terveydentilaa ja puuston parempaa arvokasvua. Raimo Piirainen, kansanedustaja (sd)

4 Kajaaniin Vappupuhe Hyvää Työväen juhlapäivää hyvät kuulijat Tervetuloa tähän Kainuun ammatillisen paikallisjärjestön ja Kajaanin Sosialidemokraattien sekä Kainuun vasemmiston yhteiseen vappujuhlaan! Vappu on edelleen yksi suomalaisten suosikki juhlapyhien joukossa. Perinne kevään aloittavasta juhlasta on arvokas ja kansalaiset yhteen kokoava voima. Vapun suosio näkyy tälläkin ja me kaikki olemme tekemässä tätä yhteistä juhlaamme. Vapun osalta on sanottava, että suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan arkkitehti, sosialidemokraattinen liike on eri aikoina ollut mukana jalostamassa vappuperinnettä koko kansan juhlaksi. On ilo todeta tämän kansanperinteen olevan voimissaan.

5 Viime vuosina monet oikeiston ajamat arvot ovat saaneet lisää voimaa ja yleistä hyväksyntää. Eläkeiän leikkaaminen, poskettomat bonusjärjestelyt, sairaslomalaisten työehtojen heikennykset, saksalaisen matalapalkkatyömallin ihannointi ja monet muut tavallisen duunarin arkeen haitallisesti vaikuttavat asiat, ovat olleet esillä lehtien pääkirjoituksissa ja näitä niin sanotut asiantuntijat vieläpä oikeaksi todistelevat. Ammattiyhdistysliike sekä poliittinen vasemmisto SDP sen etunenässä ovat olleet pakotettuja puolustustyöhön. Tämä on vienyt energiaa oman poliittisen vaihtoehdon esittämiseltä. Nyt Sosialidemokraatit ovat päättäneet iskeä takaisin. Toukokuussa SDP:n puoluekokouksesta käynnistyy mittava Vasemmiston tulevaisuus - hankekokonaisuus, jonka tavoite on palauttaa SDP suomalaisen politiikan ajatusjohtajaksi. Osana tätä kirkastamme SDP:n esittämiä vaihtoehtoja ja luomme uusia. Osana tätä tuomme esityksemme paremmin ihmisten tietoisuuteen. Osana tätä luomme uuden polun koko työväenliikkeen uudelle tulemiselle. Vasemmistolainen politiikka, hyvinvointiyhteiskunta on ollut suuressa kansansuosiossa. Nyt on aika jatkaa uudella voimalla tätä kehitystyötä. Hyvät kuulijat, Suomen taloudellinen tilanne on ollut heikko. Vertailua tilanteeseen voi hakea lähinnä 1990-luvun lamasta. Tuolloin maan talous toipui kolmessa vuodessa, nyt talouskriisiä on jatkunut jo kuusi vuotta. Mutta nyt näkyy valoa tunnelin päässä. Metsäteollisuuden ja koko Suomen talousnäkymät vahvistuivat, kun Metsä Group ilmoitti valmistelevansa 1,1 miljardin jätti-investointia uuteen sellu- ja biotuotetehtaaseen. Näillä näkymillä maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas käynnistyy vuonna Investointi on tuomassa vientituloja lisää puolimiljardia vuosittain ja 2500 pysyvää työpaikkaa. Tehtaan rakentamisvaihe työllistäisi henkeä. Tätä Suomi tarvitsee, investointeja ja uskoa tulevaisuuteen. Äänekosken tehtaasta toivotaan esikuvaa, joka synnyttää bio- ja metsäklusterin lisäinvestointeja ympäri Suomea. Epäilemättä Suomen metsävarannot mahdollistavat uusia biojalostamoita. Tämä yhdistettynä siihen määrätietoiseen työhön, jota on tehty biotalouden edistämiseksi antaa luvan odottaa jatkoa. Ja biotalouden jatkoa on tulossa juuri Kainuuseen. Onhan Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myöntänyt tänä keväänä St1 Biofuels Oy:lle ympäristöluvan uudelle bioetanolitehtaalle Renforsin Rannan teollisuusalueella Kajaanissa ja toiminnanaloittamisluvan. Sellupohjaista etanolia liikennekäyttöön valmistavan laitoksen hankesuunnittelu etenee ja yhtiön tavoitteena on viimeistellä investointipäätös kesään mennessä, jolloin tuotanto voisi alkaa vuosien vaihteessa. Tämän projektin työllistävä vaikutus suunnittelu- ja rakennusaikana on noin 200 henkilötyövuotta. Valmistuttuaan Kajaanin etanolitehdas työllistäisi suoraan ja välillisesti runsaat 30 henkilöä. Hyvät kuulijat, Valtioneuvostossa on tehty tällä vaalikaudella suuria uudistuksia. Yksi uudistus on ollut hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän jo hyväksymä valtionosuuslainsäädännön uudistaminen. Uudistuksen myötä valtionosuuskriteerien määrää vähennetään nykyisestä 50:stä 11:een. Nykyistä järjestelmää on pidetty vaikeana hallinnoida, sekavana sekä vanhentuneena. Kainuun kannalta uudistusta voidaan pitää onnistuneena. Viime hetken tuunaukset syrjäiseen sijaintiin ja ikääntymiskertoimeen vaikuttivat positiivisesti Kainuun valtionosuuksien määrään. Tärkeää oli myös kurssimuutos SDP:n ajamalle linjalle vesivoimaloiden ja tuulivoimaloiden kiinteistöveron tuotosta. Pohjois-Suomessa tuotto jää edelleen kokonaan kunkin voimalaitoksen sijaintikuntaan. Suomalaisten hyvinvoinnin kannalta tärkeää oli sopia sosiaali- ja terveysuudistuksen suuntaviivat. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on suurin hyvinvointipalvelujen eteen tehty uudistus sitten kansanterveyslain. Uudistuksen kärkenä on tuottaa kaikille suomalaisille tasa-arvoiset hyvinvointipalvelut. Jotta vaatimus palvelujen tasa-arvoisuudesta voi toteutua, se tarkoittaa satsauksia nimenomaan julkiseen terveydenhuoltoon. Vierastan Jyri Häkämiehen esitystä yksityisistä terveysasemista, jotka jakaisivat yhteiskunnan hyvinvointipalveluja osaltaan rahapussin paksuuden mukaan.

6 Hyvät kuulijat, Yritykset tekevät investointipäätöksensä ja poliittiset päättäjät luovat puitteet. Nyt päättäjien on syytä olla tyytyväisiä. Tuoreiden investointipäätöksen taustalta löytyy hallituksen elinkeino- ja kasvupoliittisia päätöksiä, joiden tarkoitus on tehdä Suomesta houkutteleva ja kilpailukykyinen investointikohde. Metsä Fibren hallituksen puheenjohtaja Kari Jordan on ilmoittanut reilusti, että vuoden alusta voimaan tullut yhteisöveron alennus edisti päätöstä ryhtyä rakentamaan tehdasta. Vaikka nyt on syytä iloita investointipäätöksistä, jotka tuovat työtä suomalaisille, syytä tavattomaan henkselien paukutteluun ei ole. Tämän päivän taloustilanteessa on paljon yhtäläisyyksiä 20 vuotta sitten tehtyihin maan talouden pelastustoimiin. Siinä missä Lipposen ensimmäinen hallitus keskustan ja kokoomuksen porvarihallituksen jäljiltä sai edeltäjältään perinnöksi kohoavan valtion velkaantuneisuuden, oli tilanne taas sama keskustan ja kokoomuksen porvarihallituksen jälkeen. Kun tuolloin uusi hallitus sai perinnökseen kohoavan joukkotyöttömyyden, oli tilanne sama tämän hallituksen aloittaessa. Aina kun Suomessa on ollut keskustan ja kokoomuksen yhteishallitus on maan talous ja valtion kassa saatu ammottamaan tyhjyyttä. Ja aina Sosialidemokraatit ovat astuneet vaikeaan tilanteeseen ja siivonneet nuo porvarihallituksen sotkut. Hyvät kuulijat, Sosialidemokraatit eivät hyväksy ajatusta, että jokainen on oman onnensa seppä. Vahva julkinen talous ja kattavat julkiset palvelut ovat kaikkien, mutta erityisesti yhteiskunnan heikompiosaisten turva. Tätä ensisijaista turvaa tarjoavat kattavat ja laadukkaat julkiset palvelut, joita tulonsiirrot täydentävät. Kun maan taloutta on laitettu kuntoon, on tätä tärkeää arvovalintaa noudatettu. Meidän on tehtävä hartiavoimin työtä maan talouden pelastamisessa. Talouden elvyttävä työlinja on avainsana uusien työmahdollisuuksien luomisessa. Keskeisimmät työpanostukset liittyvät uutta kasvua ja tulevaisuutta luoviin osaamis- ja innovaatioinvestointeihin sekä nopeasti työllistäviin liikenne- ja asuntorakentamishankkeisiin. Itä-Suomessa kuutostietä parannetaan ja hankelistalla on myös Kajaani-Oulu valtatien kunnostaminen ja myös monet pienemmät liikennehankkeet toteutetaan. Aikuisten koulutustason nostamiseen osoitetaan uusia määrärahoja, ja lisäksi kasvavien yritysten innovaatio- ja tutkimusrahoitukseen tehdään merkittäviä lisäpanostuksia. Arvoisat vapun juhlijat, Työvoima Suomessa vähenee ja samanaikaisesti huoltosuhde heikkenee. Siksi meidän on tuettava samanaikaisesti kahta talouskasvun tekijää; työn tuottavuuden kasvua ja työhön osallistumisen astetta. Tarvitaan talouskasvua. Yksi talouskasvun tekijä hallitusohjelmassa on ollut tukea työttömiä. Asumistuen 300 euron suojaosa tulee käyttöön 2015 syyskuun alussa. Uudistus lisää merkittävästi ihmisten mahdollisuuksia vastaanottaa työtä. Jo aiemmin päätettiin työttömyysturvan puolisoiden tuloharkinnasta luopumisesta ja työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea on korotettu 100 /kk. Työttömien kansalaisten mahdollisuus ottaa pieninkin työ on nyt helpotettu merkittävästi. Näillä päätöksillä sosialidemokraatit vahvistavat tulevan talouskasvun pohjaa, joka tuo ihmisille uusia työmahdollisuuksia. Erityisen tärkeää on tarjota tukea ja turvaa niille, joilta irtisanomiset ja lomautukset ovat vieneet työn. Muutosturvan toimintamallia on toteutettu vuodesta 2005 lähtien. Sillä on autettu työllistymistä uuteen työhön mahdollisimman nopeasti yritysten irtisanomis- ja lomautustilanteissa. Muutosturvaa pitää edelleen syventää. Muutosturvan kehittämisessä ja työvoimapolitiikassa yleisemminkin on kiinnitettävä erityinen huomio kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin, eli vailla käyttökelpoista ammattitutkintoa oleviin sekä ikääntyneisiin. Heidän asemaansa on määrätietoisesti parannettava. Vaatimattoman talouskasvun ja vientiteollisuuden vaikeuksien johdosta rakennetyöttömien määrä on edelleen kasvanut. Yhteiskunnan ei pidä hyväksyä tätä kehitystä. Pitkään tai toistuvasti työttömänä olleita ei saa unohtaa. Myös erityisryhmät, kuten maahanmuuttajat ja osatyökykyiset, on huomioitava nykyistä paremmin. Koko työvoimapotentiaali on siis saatava työmarkkinoiden käyttöön työurien pidentämiseksi.

7 Hyvät kuulijat, Yksi hallituksen kärkihankkeista, nuorisotakuu, on saanut hyvän vastaanoton nuorilta. Nuoret kertovat, että nuorisotakuu on osunut kohdalleen. Koulutusta ja työtä vailla olevien alle 25-vuotiaiden mielestä nuorisotakuu on auttanut selkiyttämään tulevaisuuden suunnitelmia ja lisännyt motivaatiota hakea ja päästä koulutukseen ja työhön. Toisen asteen koulutuksen ja valmistavien koulutusten ulkopuolelle jää joka vuosi tuhansia nuoria. Merkittävä osa näistä nuorista ei missään vaiheessa aloita toisen asteen koulutusta. Suomen oppivelvollisuusikä ja oppivelvollisuus on tällä hetkellä Euroopan lyhimpiä. Kuulumme niihin harvoihin eurooppalaisiin maihin, joissa oppivelvollisuusikää ei ole vuosikymmeniin pidennetty. Tähän on saatava nyt korjaus, ja näin tapahtuu. Nyt päätetty vuoden pidennys luo yhden vuoden ohjaavan ja valmistavan jakson, joka puuttuu nimenomaan niiden nuorten ongelmiin, jotka eivät jatkaisi muuten opintojaan. Kynnys madaltuu, ja uudistus edistää myös nuorisotakuun toteutumista. Nuorisotakuun ansiosta myös resursseja ja verkostotyötä on lisätty. Esimerkiksi nuorten työllistämispalveluiden saatavuus ja toimivuus on parantunut nuorisotakuun voimassa olon aikana. Tämä on ollut mahdollista nuorisotakuuseen sijoitettujen lisämäärärahojen ansiosta. Näillä sanoilla toivotan Teidät tervetulleiksi tähän Vappujuhlaan!

8 Valtiopäivätoimet kevät 2014 KIRJALLINEN KYSYMYS 437/2014 vp Tarkistamaton versio 1.1 KK 437/2014 vp - Raimo Piirainen /sd Narkolepsiaan sairastuneiden tukeminen ja lääketehtaan korvausvastuu Eduskunnan puhemiehelle Tutkimuksissa on todettu, että Pandemrix-rokotteen ja lapsilla sekä nuorilla vuonna 2010 lisääntyneen narkolepsian välillä on selvä syy-yhteys. Julkisuudessa on ollut myös esillä, että aikuisväestöä olisi sairastunut tautiin Pandemrix-rokotteen vuoksi. Narkolepsiaan sairastuneet tarvitsevat hoitoa heti oireiden ilmaannuttua. Ministeriö on suositellut, että narkolepsian hoidon linjaukset ja yhteensovittaminen toteutuvat yliopistosairaaloiden kautta, joissa on paras osaaminen asiassa. Tavoitteena on, että yliopistosairaalat vastaavat hoidon kokonaisuudesta, jolloin hoitoa ja kontrolleja voidaan toteuttaa omassa keskussairaalassa ja kuntoutusta omassa terveyskeskuksessa. Julkisuuteen tulleet narkolepsiaan sairastuneiden lasten vanhemmat ovat kuitenkin kokeneet, että he ovat saaneet liian vähän tukea ja myös ymmärtämystä lapsen oireillessa. Narkolepsia on harvinainen sairaus, ja on surullista, että osa lapsistamme on sairastunut tautiin terveyden turvaamiseen tarkoitetun rokotteen vuoksi. Julkisuudessa on ollut esillä tietoa, että lääkevalmistajan vain yhden tehtaan rokote olisi aiheuttanut sairastumisen. Pandemrix-rokotteessa on ollut siis selvä virhe. Kuluttajan oikeuksia turvaavan lainsäädännön mukaan tuotteen virheestä vastaa myyjä, mutta myös aikaisempi myyntiporras on vastuussa tuotteesta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä sosiaali- ja terveysministeriö tekee narkolepsiaan sairastuneiden lasten ja perheiden aseman parantamiseksi ja onko ministeriö selvittänyt lääketehtaan korvausvastuun virheellisestä tuotteestaan? Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 2014 Raimo Piirainen /sd Ministeri ei ole vielä vastannut kysymykseen.

9 KIRJALLINEN KYSYMYS 182/2014 vp Tarkistettu versio 2.0 KK 182/2014 vp - Raimo Piirainen /sd ym. Ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö linja-autoliikenteessä Eduskunnan puhemiehelle Työsuojeluviranomaiset suorittavat työsuojelutarkastuksia yrityksiin, joissa tarkistetaan mm. työaikakirjanpito, ulkomaalaisten työntekijöiden työteko-oikeuden tietojen säilyttäminen työpaikalla ja ulkomaalaisen työtekijän työteko-oikeuden varmistaminen, mikä on työnantajan velvollisuus. Työsuojelutarkastuskertomuksessa (13/ Onnibus Oy) työsuojelutarkastajat havaitsivat useita puutteita, jotka johtivat kehotukseen, toiminnan harjoittajalle annettuihin toimintaohjeisiin ja tiedoksiantoon Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston työlupayksikköön. Kehotukseen johtivat seuraavat puutteet: Työnantajalla ei ollut esittää työpaikalla säilytettäväksi määrättyjä ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeuden perusteita eikä työnantajalla ollut esittää työaikakirjanpitoa. Toiminnan harjoittajalle annettavat toimintaohjeet olivat seuraavat: Työnantaja ei ollut varmistunut siitä, että palvelukseen tulevalla ja palveluksessa olevalla ulkomaalaisella on työnteko-oikeus Suomessa. Tarkastuksessa havaittiin, että ulkomaalaisille työntekijöille on maksettu pienempää tuntipalkkaa kuin sovellettavan työehtosopimuksen mukaan on maksettava. Ulkomaalaisille työntekijöille ei ollut maksettu työaikalain (605/1996 ) ja sovellettavan työehtosopimuksen mukaista korotettua palkkaa tehdyistä ylityötunneista. Näin ollen ulkomaalaiset työntekijät oli asetettu epäedulliseen asemaan. Koska ulkomaalaisten työntekijöiden työehdot poikkesivat linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksesta, tarkastuskertomus oli lähetetty tiedoksi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston lupayksikköön. Työsuojeluviranomainen voi määrätä valvontatoimenpiteen tehostamiseksi uhkasakon, teettämis- tai keskeyttämisuhan. Kehotuksen noudattamatta jättäminen voi johtaa työsuojeluviranomaisen velvoittavaan päätökseen, jolloin työsuojeluviranomainen voi määrätä tehosteeksi uhkasakon, teettämis- tai keskeyttämisuhan. Työsuojeluviranomaisen ilmoitus työ- ja elinkeinotoimistolle tehdään työ- ja elinkeinotoimiston toimenpiteitä varten. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Katsooko hallitus työsuojelutarkastuksissa havaittujen puutteiden sanktioiden olevan riittäviä ja mitä hallitus aikoo tehdä, jotta linja-autoliikenteessä rehottava ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö ja sovellettavien työsopimusehtojen rikkominen saataisiin kuriin? Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2014 Raimo Piirainen /sd Merja Kuusisto /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Piiraisen /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 182/2014 vp:

10 Katsooko hallitus työsuojelutarkastuksissa havaittujen puutteiden sanktioiden olevan riittäviä ja mitä hallitus aikoo tehdä, jotta linja-autoliikenteessä rehottava ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö ja sovellettavien työehtosopimusten rikkominen saataisiin kuriin? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Osana harmaan talouden torjuntaa työsuojeluvalvonnassa varmistetaan lainsäädännön noudattaminen erityisesti niin, että työnantajat noudattavat työsuhteissa lainsäädännössä edellytettyjä vähimmäisehtoja ja käyttävät vain sellaista työvoimaa, jolla on työnteko-oikeus Suomessa. Työsuojeluviranomainen valvoo työsuhteen ehtoja koskevien säännösten noudattamista, mutta ei toimi työsuhteen osapuolten edunvalvontatehtävissä. Viranomaisvalvontaan palkkauskysymyksissä kuuluu muun muassa ohjeiden ja neuvojen antaminen työsuhteen osapuolille palkkauksen perusteista sekä ohjeiden antaminen osapuolille siitä, miten ongelmatilanteissa tulisi menetellä. Työsuojeluviranomaisen ja -tarkastajan toimivaltuudet palkkauksen oikeellisuuden valvonnassa ja tilanteen korjaamisessa valvonnan keinoin ovat rajalliset. Suomessa ei ole lakiin kirjattua vähimmäispalkkaa. Vähimmäispalkka määritellään työehtosopimuksissa kullekin alalle erikseen. Kun linja-autoliikenteen kustannuksista noin puolet on palkkakuluja ja siihen liittyviä muita kustannuksia, palkalla on ratkaiseva merkitys henkilökuljetuksista kilpailtaessa. Palkkauksen alittaessa vähimmäismääräykset, työsuojelutarkastaja voi antaa työnantajalle toimintaohjeen työsopimuslain ja yleissitovan työehtosopimuksen noudattamisesta. Palkkasaatavan maksaminen ja vaatimuksen oikeellisuus voidaan ratkaista sitovasti yksityisoikeudellisena työntekijän ja työnantajan välisenä riita-asiana yleisissä tuomioistuimissa. Vain niissä tapauksissa, joissa on kyseessä niin ilmeinen alipalkkaus, että toiminnan voidaan todennäköisin perustein arvioida olevan samalla myös rikoslain tarkoittamaa työsyrjintää tai kiskonnantapaista työsyrjintää, työsuojeluviranomainen ilmoittaa asiasta poliisille. Rikosasian yhteydessä käsitellään usein vaatimus menettämisseuraamuksen tuomitsemisesta (konfiskaatio, jossa rikoksen tuottama taloudellinen hyöty tuomitaan valtiolle menetetyksi). Menettämisseuraamus voi vaikuttaa varsinaista rangaistusseuraamusta tehokkaammin. Ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeutta koskevan tiedon säilyttämistä ja työaikakirjanpitoa koskevien työnantajan velvollisuuksien valvonnassa työsuojeluviranomaisen ja -tarkastajan toimivaltuudet ovat palkkavalvontaa tehokkaammat. Esimerkiksi työaikakirjanpidon laiminlyönti voi johtaa viime kädessä työsuojeluviranomaisen työnantajaa velvoittavaan päätökseen, jota voidaan tehostaa uhkasakolla. Rehelliseen yritysten väliseen kilpailuun kuljetuksista ja toisaalta työehtosopimusten noudattamiseen on mahdollista vaikuttaa myös kuljetuksen tilaajan kautta. Toisin kuin henkilöliikenteessä, tavaraliikenteeseen on toteutettu ns. yleisestä tilaajavastuulaista (1233/2006) erillinen kuljetuksen tilaajan selvitysvelvollisuus, johon kuuluu myös kielto tehdä kuljetussopimusta, jos tilaaja tietää tai hänen pitäisi tietää, ettei kuljetuksen suorittaja aio täyttää lakisääteisiä velvoitteitaan työnantajana. Lain noudattamista valvovat poliisi ja tulli. Yleisen tilaajavastuulain noudattamista sen sijaan valvoo työsuojeluviranomainen. Vuositasolla työsuojelutarkastuksia kuljetusyrityksiin tehdään noin tuhat. Riippumatta siitä, onko kuljettaja ulkomaalainen vai Suomen kansalainen, valvontahavaintojen mukaan kuljetusalalla maksetaan melko usein vähemmän palkkaa kuin alalla sovellettava työehtosopimus edellyttää. Henkilöliikenteessä ongelmia havaitaan tavaraliikennettä vähemmän. Työsuojeluvalvonnassa kuluvan vuoden alusta lähtien käynnissä olleen valtakunnallisen kuljetusalan harmaan talouden torjunta -hankkeen tarkastuksista 13 prosentissa on havaittu, ettei työnantaja maksa työntekijöille alan työehtosopimuksen mukaista vähimmäispalkkaa. Valvontahanke jatkuu vuoden 2015 loppuun. Työsuojeluvalvonnassa havaittujen puutteiden sanktioinnin riittävyys ja tehokkuus riippuu kulloinkin laiminlyödystä asiasta. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman harmaan talouden torjunnan yhtenä tavoitteena on "vahvistaa työsuojeluviranomaisten mahdollisuutta tarkastaa se, että palkkaus on lainsäädännön ja työpaikkaa koskevan työehtosopimuksen mukainen." Tähän liittyen sosiaali- ja terveysministeriössä on selvitetty valvonnan kehittämisvaihtoehtoja. Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 2014 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

11 KIRJALLINEN KYSYMYS 175/2014 vp Tarkistettu versio 2.0 KK 175/2014 vp - Raimo Piirainen /sd Patentin käsittelyn määräajan säätäminen lailla Eduskunnan puhemiehelle Yleisen mielipiteen mukaan keksinnöt ovat arvokkaita turvaamaan Suomen tulevaisuutta. Yhteiskunta järjestää monenlaisia kilpailuja ja antaa palkintoja ja kunniamerkkejä luovasta työstä. Palkitsemisen jälkeen kilpailun järjestäjien kiinnostus loppuu eikä kukaan kysy, miten keksintö etenee. Kun yhteiskunta kerran palkitsee, sen pitäisi huolehtia, että varteenotettavat keksinnöt tutkitaan ja viedään eteenpäin. Usein keksijällä on olemassa ja ideoinnissa jo uusia keksintöjä, mutta niiden etenemisen esteenä on, että rahat ja voimat ovat lopussa. Ne ovat menneet jo siihen palkittuun keksintöön. Eräs keksijä Kainuusta on jättänyt Suomen patenttihakemuksen marraskuussa 2010 ja on nyt odottanut sitä jo yli kolme vuotta. Hän on myös maksanut patenttimaksuja Patentti- ja rekisterihallitukselle jo neljältä vuodelta, mutta patenttia ei ole kuulunut. Hakemuksen välipäätöksistä käy ilmi, että keksinnölle on mahdollista myöntää patentti. Keksijä ja hänen valtuuttamansa patenttitoimisto ovat olleet patenttia käsittelevään virkamieheen yhteydessä useaan kertaan puhelimella, ja aina on luvattu, että hakemus otetaan käsittelyyn ihan lähiaikoina. Keksinnön kaupallistamisen elinehto on patentti, josta on dokumentti eikä suullinen lupaus. Miten on mahdollista, että valtion virkamies voi siirtää hakemusta pinosta toiseen vuosikausia? Yksittäisen keksijän kannalta tilanne on toivoton. Epätietoisuus ja useat lupaukset vastauksesta tuottavat pettymystä pettymyksen jälkeen ja voivat käydä keksijän terveyden päälle. Patentti- ja rekisterihallitus ilmoittaa nettisivuillaan patenttien keskimääräiseksi käsittelyajaksi 2-2,5 vuotta. Kun patentti myönnetään, se tulee taannehtivasti voimaan tekemispäivästä alkaen. Hakemusaika on siis ehdollista suojaa. Jos sinä aikana joku loukkaa sittemmin myönnettävää patenttia, häneltä voi vaatia korvausta loukkauksesta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Koska patentin käsittelyn määräaikaa ei ole säädetty laissa, niin onko hallitus valmis sellaisen säätämään? Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 2014 Raimo Piirainen /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Piiraisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 175/2014 vp: Koska patentin käsittelyn määräaikaa ei ole säädetty laissa, niin onko hallitus valmis sellaisen säätämään? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Patenttijärjestelmän tavoitteena on edistää innovaatioiden ja keksintöjen syntyä ja hyödyntämistä. Samalla se tukee teknisen tietämyksen leviämistä niin, että tutkimus- ja tuotekehityspanostukset käytetään aidosti uusien teknisten ratkaisujen kehittämiseen. Patentti antaa määräaikaisen yksinoikeuden keksinnön ammattimaiseen hyödyntämiseen. Patentin myöntämisen edellytyksenä on, että hakemuksessa esitetty ratkaisu on uusi, keksinnöllinen ja teollisesti hyödynnettävissä. Patentti- ja rekisterihallitus käsittelee hakemukset ja myöntää kansalliset patentit. Patentti- ja rekisterihallituksen tavoitteena on tuottaa korkealaatuisia palveluita ja palvella asiakkaita entistä paremmin ja nopeammin. Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa vuosittain toiminnalle kehittämistavoitteita tulossopimusten kautta.

12 Patentin saamisen edellytykset ovat korkeat ja Patentti- ja rekisterihallituksen tehtävänä on varmistua edellytysten täyttymisestä ennen yksinoikeuden myöntämistä. Patentoitavuustutkimuksen korkea laatu on niin patentinhakijan kuin muidenkin etu. Patentinhaltija voi luottaa patentin pysyvyyteen ja muut yritykset siihen, että niiden toimintavapautta ei rajoiteta patenteilla, jotka eivät täytä yksinoikeuden myöntämisen edellytyksiä. Patentoitavuustutkimuksen laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. Patenttihakemuksen käsittelyyn sisältyy useita vaiheita, ja virasto käy hakijan kanssa kirjeenvaihtoa hakemuskäsittelyn aikana. Osittain hakemuksen käsittelyaikaan vaikuttaa myös hakijan toimenpiteiden joutuisuus hakemuskäsittelyn aikana. Kansainvälisen käytännön mukaisesti viraston hakijalle antamat vastausajat ovat 2-6 kuukautta. Hakemuskäsittelyn kokonaisaikaan vaikuttaa myös se, kuinka monta välipäätöstä asiassa joudutaan antamaan. Tällä hetkellä Patentti- ja rekisteriviraston patenttihakemuksen keskimääräinen käsittelyaika on noin 2,5 vuotta, mikä on kansainvälisessä vertailussa lyhyt. Esimerkiksi Euroopan patenttivirastossa keskimääräinen käsittelyaika on 7 vuotta. Patentoitavuuden edellytykset ovat yhtenäiset Euroopan tasolla ja patentoitavuustutkimukselle on asetettu kansainväliset kriteerit. Tutkimusten vaativuus ja niihin tarvittava aika vaihtelee tapauskohtaisesti ja eri tekniikan alojen välillä. Edellä mainituista syistä johtuen valtioneuvosto ei pidä mahdollisena asettaa lainsäädännöllä määräaikaa hakemuskäsittelylle. Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2014 Työministeri Lauri Ihalainen KIRJALLINEN KYSYMYS 45/2014 vp Tarkistettu versio 2.0 KK 45/2014 vp - Raimo Piirainen /sd Kuusamon reittilennot Eduskunnan puhemiehelle Kuusamo elää matkailusta. Kuusamoon tullaan puhtaan luonnon ja kansallismaisemien takia. Luontomatkailu sekä hiihtoturistit tuovat Kuusamoon euroja ja työpaikkoja. Matkailuala pitää yllä kunnan taloutta ja ilman matkailua Kuusamo olisi taantuva kunta. Matkailu tuo työvoimavaltaisena alana valtiolle ja kunnalle ansio-, arvonlisä- ja valmisteveroja. Matkailun edelleen kehittymisen edellytyksenä ovat toimivat liikenneyhteydet. Valitettavasti SAS ja Blue1 ovat vähentäneet tai muuttaneet lentoaikataulujansa matkailua Kuusamoon heikentävällä tavalla. Reittilentojen tarjonnan vähennys vaikuttaa suoraan Kuusamon matkailualaan. Näin ollen valtio-omisteisella yhtiöllä Finnairilla on yhä tärkeämpi rooli Kuusamon tavoitettavuudessa ja reittilentoliikenteen riittävän kapasiteetin varmistamisessa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko Finnair tukea Kuusamon matkailua ja valtio-omisteisena yhtiönä lentää muiden lentoyhtiöiden lopettamat vuorot? Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2014 Raimo Piirainen /sd

13 Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Piiraisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 45/2014 vp: Aikooko Finnair tukea Kuusamon matkailua ja valtio-omisteisena yhtiönä lentää muiden lentoyhtiöiden lopettamat vuorot? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Suomalaisen matkailun kehittäminen on myös Finnairille tärkeää. Yhtiö on parin viime vuoden aikana tiivistänyt yhteistyötään suomalaisten matkailuyrittäjien kanssa muun muassa Lapin ja Kuusamon alueella. Yhtiö osallistuu myös työ- ja elinkeinoministeriön hiljattain aloittamaan matkailun kärkihankkeeseen. Kehittämällä kansallista liikennestrategiaa ja matkailustrategiaa niin, että ne tukevat toisiaan vahvasti, saadaan aikaan kansantalouden kannalta parhaat tulokset. Tuore esimerkki Finnairin ja Lapin sekä Kuusamon matkailuelinkeinon yhteistyöstä on tammikuussa solmittu kolmivuotinen yhteistyösopimus. Sopimus pitää sisällään sekä lentokapasiteetin lisäämisen että matkailukenttien lentojen ja Finnairin ulkomaanverkoston liikenteen yhteensovittamisen niin, että matkaketjut saadaan aikaisempaa sujuvammiksi. Kuusamoon lisätään 38 vuoroa talvikaudeksi 2014/2015, jolloin Kuusamoon on päivittäinen lento myös marraskuun ja tammikuun aikana. Lisäksi mahdollisista Rukan hiihdon/mäenlaskun maailmancupin lisälennoista päätetään erikseen. Kuusamon aikataulut puolestaan sovitetaan tiettyjen päivien osalta niin, että jatkoyhteydet ulkomailta Kuusamoon toimivat hyvin molempiin suuntiin. Finnair seuraa matkustajamäärien kehitystä ja lentoliikenteen sujuvuutta sekä kapasiteetin määrää tarkoin. Yhtiön ilmoituksen mukaan, mikäli koneet täyttyvät, on jopa mahdollista suurentaa konekokoa seuraavia kausia varten. Lisäksi yhteistyösopimus pitää sisällään myös Kuusamon alueen markkinointia ulkomaisille matkanjärjestäjille. Tältäkin osin käytännön toimien suunnittelu on jo alkanut. Lentojen määrä ja koneiden koko määräytyvät kuitenkin viime kädessä liiketaloudellisten seikkojen perusteella. Finnair ei voi ylläpitää reittejä, joilla ei ole riittävästi kysyntää ja jotka siten tuottaisivat jatkuvasti tappiota lisäten entisestään rakennemuutostarpeita. Taloudellinen vastuu on merkittävä osa yritysvastuuta, sillä vain kannattavalla toiminnalla turvataan yrityksen tulevaisuus kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Onkin siis tärkeää löytää yhteistyössä taloudellisesti kestäviä mahdollisuuksia lisätä lentomatkustusta ja matkailua Kuusamon alueelle ja alueelta. Kotimainen ja kansainvälisesti menestyvä lentoyhtiö on Suomelle elintärkeä asia. Kokonaisuuden kannalta kotimainen matkustus ja esimerkiksi Aasian liikenne muodostavat yhtiön tulevaisuuden kannalta tärkeän kokonaisuuden. Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 2014

14 KIRJALLINEN KYSYMYS 38/2014 vp Tarkistettu versio 2.0 KK 38/2014 vp - Raimo Piirainen /sd Finnairin vuokratyöntekijöiden työluvat Eduskunnan puhemiehelle Kysyin aikaisemmin kirjallisella kysymyksellä (KK 1088/2013 vp ) Finnairin vuokratyöntekijöiden työlupamenettelystä. Kysymyksessä tiedustelin, onko ulkomaalaislain ja työsopimuslain hengen mukaista, että suomalaisia työntekijöitä vaihdetaan ulkomaalaisiin vuokratyöntekijöihin, ja hyväksyykö valtio pääomistajana Finnairin menettelytavan kyseessä olevassa työlupamenettelyssä? Finnair on kertonut henkilökunnalleen avoimesti tällä järjestelyllä kiertävänsä suomalaisia työehtoja ja työlainsäädäntöä, joilla estetään suomalaisten työllistyminen keinotekoisella työpaikan siirtämisellä Yhdysvaltoihin, vaikka kyseessä on suomalainen työpaikka ja suomalainen työ. Saamani tiedon mukaan Uudenmaan TE-toimisto on antanut nyt myönteiset osaratkaisut Finnairin hakemiin työlupiin New Yorkin reitin yhdysvaltalaisille matkustamotyöntekijöille. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten on mahdollista, että Suomen lainsäädäntö sallii työlupien myöntämisen, vaikka Finnair lomauttaa omia työntekijöitä, jotka voisivat tehdä saman työn, TE-toimiston osaratkaisuun viitaten, mikä taho tai kuka on antanut ulkomaalaislain mukaisen työnantajan vakuutuksen suomalaisten minimityöehtojen ja työlainsäädännön noudattamisesta soveltuvin osin ja mikä merkitys ko. vakuutuksella on, jos tilaajayritys Finnair kertoo jo etukäteen, ettei tule toimimiaan vakuutuksen mukaisesti? Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 2014 Raimo Piirainen /sd

15 Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Piiraisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 38/2014 vp: Miten on mahdollista, että Suomen lainsäädäntö sallii työlupien myöntämisen, vaikka Finnair lomauttaa omia työntekijöitä, jotka voisivat tehdä saman työn, TE-toimiston osaratkaisuun viitaten, mikä taho tai kuka on antanut ulkomaalaislain mukaisen työnantajan vakuutuksen suomalaisten minimityöehtojen ja työlainsäädännön noudattamisesta soveltuvin osin ja mikä merkitys ko. vakuutuksella on, jos tilaajayritys Finnair kertoo jo etukäteen, ettei tule toimimiaan vakuutuksen mukaisesti? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työntekijän oleskeluluvasta säädetään ulkomaalaislaissa (301/2004). Ulkomaalaislain 70 :n mukaan työntekijän oleskelulupa -järjestelmän tarkoituksena on tukea työvoiman saatavuutta suunnitelmallisesti, nopeasti ja joustavasti ottaen huomioon työnantajien ja ulkomaalaisten työntekijöiden oikeusturva sekä työmarkkinoilla jo olevan työvoiman mahdollisuus työllistyä. Ulkomaalaislain mukaan työ- ja elinkeinotoimiston tehtävänä on tehdä osapäätös luvan myöntämisen työvoimapoliittisista edellytyksistä Maahanmuuttovirastolle, joka päättää työntekijän oleskeluluvan myöntämisestä. Työ- ja elinkeinotoimistolle ei ole ulkomaalaislaissa annettu oikeutta vapaaseen tarkoituksenmukaisuusharkintaan. Ulkomaalaislain 73 :n mukaan keskeisimmät asiat työ- ja elinkeinotoimiston harkinnassa ovat: selvittää tarkoitettuun työhön sopivan, työmarkkinoilla käytettävissä olevan työvoiman saatavuus kohtuullisessa ajassa (ns. saatavuusharkinta), varmistaa, että työnantajan hakemukseen liittämät työehtoja koskevat selvitykset ja vakuutus on annettu. 1) Saatavuusharkinta. Syksyllä 2013 yhteensä 20 ulkomaan kansalaista haki työntekijän oleskelulupia työskennelläkseen Adecco USA:in palveluksessa Finnair Oyj:n reittilennoilla reitillä New York - Helsinki - New York. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto antoi kaikkiin hakemuksiin kielteiset osapäätökset, koska se ei voinut varmistua siitä, oliko tehtäviin saatavilla sopivaa työvoimaa työmarkkinoilta vai ei. Työnantaja ei pyynnöstä huolimatta ilmoittanut avoimia paikkoja haettavaksi työ- ja elinkeinohallinnon tietojärjestelmään. Maahanmuuttoviraston tekemien kielteisten työntekijän oleskelulupapäätösten jälkeen Adecco Finland Oy avasi työpaikkailmoituksen marraskuussa Työ- ja elinkeinohallinnon tietojärjestelmässä julkaistussa englanninkielisessä ilmoituksessa haettiin New Yorkista käsin toimivaa matkustamohenkilöstöä (Flight Attendants based in New York JFK) Finnairin reitille New York JFK - Helsinki - New York JFK. Työnantajaksi ilmoituksessa mainittiin Adecco USA. Henkilöstöltä edellytettiin mahdollisuutta ja lupaa työskennellä Yhdysvalloissa. Ennen kuin haku avoimiin työpaikkoihin umpeutui , Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto teki yhteensä 52 työtarjousta tietojärjestelmään työttömäksi tai lomautetuksi rekisteröidyille alan työnhakijoille. Työtarjoukset lähetettiin niille työnhakijoille, joiden arvioitiin täyttävän työpaikkailmoituksessa mainitut kriteerit. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston saaman palautteen mukaan useimmat työtarjouksen saaneista ilmoittivat, etteivät aio hakea työpaikkaa. Yleisin peruste oli vaatimus asemapaikasta ja työluvasta Yhdysvalloissa. Osa hakijoista ilmoitti hakevansa paikkaa. Työnantaja Adecco USA lähetti Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistolle selvityksen rekrytoinnin tuloksista. Selvityksen mukaan työnantajan rekrytointitarve alan tehtäviin oli yhteensä 38 henkilöä. Suomesta paikkaa haki yhteensä 79 hakijaa, joista 18 hylättiin tai ei saapunut työhaastatteluun, 39 ei täyttänyt perusvaatimuksia eli heiltä puuttui peruskoulutus matkustamohenkilökunnan tehtäviin tai heillä ei ollut työkokemusta alan työstä, 4 ei täyttänyt perusvaatimuksia muista syistä, 13 täytti vaatimukset ja tulivat valituiksi.

16 Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston käsityksen mukaan Suomesta palkatuista 13 henkilöstä seitsemän oli ollut työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa ja heistä viisi oli saanut työ- ja elinkeinotoimistolta työtarjouksen. Joulukuussa 2013 Suomen New Yorkin edustustossa laitettiin vireille 20 työntekijän oleskelulupahakemusta edellä mainittuun työhön Adecco USA:n palvelukseen. Kyseessä olivat samat 20 henkilöä, jotka jo aiemmin syksyllä olivat hakeneet työntekijän oleskelulupaa samaan työhön. Oleskelulupahakemuksia käsiteltäessä on tullut ottaa huomioon myös se, että kyseessä olevan matkustamohenkilökunnan työnantajana toimii Adecco USA. Finnair Oyj:n lomautukset eivät siten muodostaneet estettä myöntää oleskelulupia Adecco USA:n palvelukseen tuleville työntekijöille, vaikka työntekijät olisikin ollut tarkoitus vuokrata Finnair Oyj:n käyttöön. Adecco USA:n ja Finnair Oyj:n välisen työvoiman vuokrausta koskevan sopimuksen työoikeudellinen arviointi kuuluu viime kädessä tuomioistuimelle, joka voi kanteen perusteella tutkia muun muassa sitä, onko Finnair Oyj työvoiman vuokraussopimuksella rikkonut työn tarjoamisvelvollisuutta lomautettuihin työntekijöihinsä nähden. Työntekijän oleskelulupia käsitellessään Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto saattoi näin ollen pitää selvitettynä, että haettuun tehtävään ei ollut saatavilla sopivaa työvoimaa Suomesta. 2) Työehtoja koskevat selvitykset ja vakuutus. Työ- ja elinkeinotoimiston tulee ulkomaalaislain nojalla myös varmistaa, että työnantaja on liittänyt lupahakemukseen vakuutuksen siitä, että työehdot ovat voimassa olevien säännösten ja asianomaisen työehtosopimuksen mukaiset. Jos alalla ei ole normaalisitovaa tai yleissitovaa työehtosopimusta, työ- ja elinkeinotoimiston tulee varmistua siitä, että ehdot vastaavat työmarkkinoilla vastaavissa tehtävissä toimiviin työntekijöihin noudatettavaa käytäntöä. Työnantaja Adecco USA oli liittänyt vakuutuksen työntekijän oleskelulupahakemuksiin. Ulkomaalaisen edellytykset oleskella ja tehdä työtä Suomessa ja suomalaisessa aluksessa ratkaistaan ulkomaalaislain nojalla. Kansainvälisluonteisissa työsuhteissa sovellettava lainsäädäntö puolestaan määräytyy eri tekijöiden, kuten työntekopaikan, työntekijän ja työnantajan kotipaikan sekä sen perusteella, mihin valtioon työnteolla on läheisin liittymä. Suomen ulkomaalaislain soveltaminen ei näin ollen automaattisesti merkitse sitä, että työsuhteessa olisi sovellettava Suomen työlainsäädäntöä, vaan sovellettavaksi voi tulla myös toisen valtion työlainsäädäntö. Esimerkiksi lentoliikenteessä sovellettava työlainsäädäntö määräytyy viime kädessä tapauskohtaisesti Rooma I -asetuksen mukaan. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston osapäätökset työntekijän oleskelulupahakemuksiin eivät sisältäneet ratkaisua siihen, onko Finnair Oyj toiminut valtion omistajapoliittisen periaatepäätöksen edellyttämällä tavalla henkilöstöratkaisuissaan. Tämä kysymys on ratkaistava osana valtion omistajapolitiikkaa. Toinen vastaisuudessa ratkaistava asia on se, onko työntekoa varten myönnettäviin oleskelulupiin liittyvä tarveharkinta soveltamisalaltaan riittävän laaja toteuttaakseen työntekijän oleskelulupa -järjestelmän tarkoitusta. Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2014 Työministeri Lauri Ihalainen

17 KIRJALLINEN KYSYMYS 10/2014 vp Tarkistettu versio 2.0 KK 10/2014 vp - Raimo Piirainen /sd Siikajokilaakson tulvasuojelu Eduskunnan puhemiehelle Suomessa on viime vuosina monin paikoin kärsitty voimakkaista tulvista, jotka ovat aiheuttaneet merkittävää taloudellista vahinkoa. Erityisen hankala tilanne on ollut Siikajokilaaksossa, jossa tulvat vaikeuttavat vuosittain alueen yritysten ja elinkeinonharjoittajien toimintaa. Tulvien seuraukset ovat alueella taloudellisesti merkittäviä. Siikajokivarressa sijaitseva Mankilan kylä on muun muassa kärsinyt toistuvista tulvavahingoista. Alueella asuu noin 300 ihmistä, joiden arkeen tulvat vaikuttavat. Vuoden 2012 elokuussa Siikajoki tulvi jälleen yli uoman peittäen alleen noin hehtaaria viljelyksiä. Vuoden 2014 vaihdetta Mankilan kylässä vietettiin veden saartamana. Tällöin veden alle jäi noin hehtaaria viljelysmaata. Viimeisimmän tulvan tuhot eivät vielä ole täysin tiedossa, koska vedet ovat jäätyneinä edelleenkin pellolla. Tulviessaan Siikajoki katkaisee Mankilan kylällä teitä. Liikenneyhteyksien katkeaminen vaikuttaa suoranaisesti ihmisten arkeen sekä vaarantaa muun muassa pelastustoiminnan alueella. Tie menee jopa 1,5 km:n matkalta veden alle, joten pienestä ongelmasta ei ole kyse. Tulvimiset ovat yleensä kestäneet noin 1-1,5 viikkoa. Teiden korottamiseksi on olemassa valmiit suunnitelmat, mutta rahaa kunnostukseen ei ole. Liikenneyhteyksien kannalta tien korjaaminen olisi välttämätön toimenpide. Tulvimiseen on paikallisten asukkaiden mukaan monia syitä. Yksi syy on Uljuan altaan säännöstely. Uljuan altaan pinta-ala on 28 km2. Altaan tilavuus on 150 miljoonaa m2. Pelivaraa tulvasuojeluun rakennetussa altaassa siis on. Altaan täyttöä säännöstellään ympäristöluvan mukaisilla rajoilla. Kuitenkin säännöstely pohjautuu pitkälti sähköntuotannon optimoimiseen. Siikajokea on kunnostettu kuluvanakin kesänä kalatalouden näkökulmasta. On hyvä, että ympäristönsuojeluun panostetaan. Tässä asiassa kuitenkin on hieman ristiriitoja: Jokeen on tehty pohjapatoja kalojen kutu- ja suojapaikoiksi. Pohjapatojen epäillään nyt kuitenkin pahentavan tulvia. Pelloille tulviessaan vesi huuhtoo jokeen runsaasti ravinteita ja hienoainesta. Maataloudessa EU:n myötä on paneuduttu erittäin tarkasti ympäristön suojeluun. Vesistöjen äärellä pitää olla mm. suojakaistat, jotta ravinteet eivät huuhtoudu vesistöihin. Suojakaistat menettävät merkityksensä, kun vesi nousee pellolle. Suoranaiset vahingot maksavat alueen viljelijöille huomattavia summia. Vahingot nousivat vuoden 2012 syystulvassa jopa yli 2 miljoonaan euroon. Satovahinkokorvauksina maksettiin tästä summasta noin yksi kymmenesosa eli noin euroa. Viljelijöille aiheutuneet satovahingot eivät suinkaan ole ainoa vahinko, jota tulvista johtuu. Valtio luopuu lähiaikoina tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta. Korvausta voi jatkossa saada vakuutuksien kautta, mutta yleensä ottaen Mankilan kylän tapauksessa ei vakuutuksesta ole kuitenkaan hyötyä tulvien toistuvuuden vuoksi. Tulvien toistuvuuden takia vahinkoa ei katsota yllättäväksi ja äkilliseksi. Paikalliset asukkaat pitävät tilanteen yhtenä ratkaisuna, että Uljuan altaan säännöstelyrajat muutettaisiin vastaamaan nykypäivää. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta Siikajokilaaksoa ja sen asukkaita voidaan suojella toistuvilta tulvilta? Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 2014 Raimo Piirainen /sd

18 Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Piiraisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 10/2014 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta Siikajokilaaksoa ja sen asukkaita voidaan suojella toistuvilta tulvilta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteuttaa maa- ja metsätalousministeriön myöntämällä rahoituksella hanketta "Siikajoen tulvariskien hallinta ja säännöstelyn kehittäminen". Hanke on edennyt aikataulussaan ja valmistuu vuoden 2014 aikana. Hankkeessa on laadittu tulvavaarakartat ja laaditaan vielä tulvariskikartat Siikajokivarresta. Siinä on myös tarkasteltu esimerkiksi vesien pidättämismahdollisuuksia valuma-alueella tulva-aikaisen virtaaman pienentämiseksi. Keskeisintä Siikajokivarren ja Mankilan tulvasuojelun kannalta on Uljuan tekojärven säännöstelykäytännön ja lupaehtojen tarkastelu. Jo nyt voidaan päätellä, että säännöstelykäytäntöä muuttamalla nykyisen säännöstelyluvan puitteissa voitaisiin Mankilan alueen tulvasuojelua parantaa erityisesti kesätulvien aikaan. Kevään tulvatilanteisiin säännöstelykäytännön muutoksella ei olisi vaikutusta, sillä kevättulvien leikkaamisessa Uljuan säännöstely on toiminut suunnitellusti koko olemassaolonsa ajan. Nykyistä suurempi varautuminen yllättäviin tulvatilanteisiin tarkoittaa käytännössä sitä, että Uljuan vedenpintaa pidettäisiin nykyistä alempana. Tämä aiheuttaa vesivoimantuotannon menetyksiä, jotka ovat suhteellisesti suurimmat talvitulviin varautumisen aikana. Vedenpinnan aleneminen vaikuttaisi myös maisemaan ja virkistyskäyttömahdollisuuksiin. Vesivoimataloudellisten tappioiden suuruutta suhteessa tulvavahinkoihin selvitellään osana säännöstelyn kehittämistyötä. Eri tekijöiden vaikutusten arvioinnin perusteella saadaan kokonaiskäsitys säännöstelykäytännön muutoksen hyödyistä ja haitoista sekä siitä, miten tulviin varautumista voidaan parantaa Uljuan altaan avulla. Uljuan säännöstelykäytännön muutoksilla ei tulvaongelmia alueelta voida kuitenkaan kokonaan poistaa, sillä merkittävä määrä tulvavesistä tulee muualta kuin Uljuan valuma-alueelta. Tämän vuoksi kehittämistyössä tarkastellaan kattavasti myös muita mahdollisuuksia ja niiden vaikutuksia. Kehittämistyössä on myös otettava huomioon vesistö kokonaisuutena, sillä Mankilan laajan alueen tulvasuojelun parantamisesta ei saisi aiheutua tulvavahinkojen lisääntymistä alapuolisessa vesistössä sijaitseville tiheämmin asutuille alueille. Tästä syystä ensisijaisia toimenpiteitä ovat Uljuan altaan varastointikyvyn lisääminen ja muu vesien pidättäminen valumaalueella. Teiden korottaminen Mankilan alueella siten, että niillä ei padoteta ja siirretä ongelmia toisaalle, on haastavaa. Siikajoen alueen tulvaherkkyys on ollut pitkään tienpitäjän tiedossa ja 2000-luvun alussa maanteiden korotuksia on myös osittain toteutettu. Meneillään olevassa hankkeessa päivitetään ja priorisoidaan maanteille kohdistuvat toimenpidetarpeet siten, että välttämättömyyspalvelut alueen asukkaille voidaan turvata. Toimenpiteitä toteutetaan hankkeen valmistuttua rahoitusmahdollisuuksien puitteissa. Siikajoki on liettynyt vuosien saatossa ja etenkin kesäaikaan kasvillisuuden aiheuttama padotus uomassa on suuri. Siikajoen kalataloudellisten kunnostusten yhteydessä on näitä purkautumiskykyä heikentäviä liettymiä uomasta poistettu. Kunnostuksia tehdessä uomaan on virtapaikkojen kiveämisen ohella rakennettu suisteita, joilla ei ole lupakäsittelyvaiheessa todettu olevan Siikajoen tulvariskiä lisäävää vaikutusta. Kunnostusten vaikutusta vedenkorkeuksiin tarkkaillaan lupaehtojen mukaisesti. Tarkkailun perusteella kunnostusten vaikutukset tulva-aikaisiin vedenkorkeuksiin ovat muihin vaikuttaviin tekijöihin verrattuna vähäisiä. Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 2014 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

19 Kirjoitukset keväällä 2014 Talouteen vauhtia elvyttämällä Tätä kolumnia kirjoittaessani hallituspuolueet ovat parhaillaan koolla minihallitusohjelma neuvotteluissa, jossa samassa neuvottelupöydässä istuvat ensimmäistä kertaa kokoomuksen uusi puheenjohtaja ja tuleva pääministeri Alexander Stubb sekä sosialidemokraattien uusi puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Antti Rinne. Suomen uusilla vastuuministereillä on vaativa tehtävä edessä. Maan talouteen pitää viitoittaa kasvun tie ja tämän pitää tapahtua sopuisasti. Neuvottelujen tulos tulee olemaan myös mittari uuden hallituksen toimintakyvystä. Alexander Stubbin poliittiset linjaukset ovat olleet erittäin oikeistolaisia. Kun neuvottelupöydän toisella puolella istuu Antti Rinne, joka on niittänyt mainetta piinkovana neuvottelijana, on odotettavissa neuvottelut jotka saattavat vaatia useamman päivän. Molemmilla osapuolilla on omat tavoitteensa ja lisävärin siihen antaa pienpuolueet, jotka pyrkivät saamaan hallitusohjelmaan jotain heille tärkeää. Neuvottelujen yksi mahdollinen kiistakapula on oppivelvollisuusiän nostaminen, jonka peruuttamista Alexander Stubb on esittänyt. Nuorten syrjäytyminen on todella vakava ongelma. Se on ongelma nuorten ja yhteiskunnan kannalta. Siksi syrjäytyminen pitää pysäyttää ja huolehtia siitä, että jokainen nuori löytää paikkansa. SDP esitti kesällä 2013 oppivelvollisuusiän pidentämistä kattamaan toisen asteen opintojen tai niihin valmistavan koulutuksen ensimmäisen vuoden. Tällä varmistetaan, että jokainen nuori vähintään aloittaa toisen asteen opinnot tai osallistuu niihin valmentavaan koulutukseen. Oppivelvollisuuden pidentäminen ei tarkoita perusopetuksen pidentämistä, vaan toisen asteen koulutuksen ensimmäisen vuoden, tai siihen valmistavan koulutuksen asettamista velvoittavaksi. Antti Rinne on liputtanut elvyttävän kasvu- ja työllisyyspolitiikan puolesta. Linjaus on oikea, koska Suomi tarvitsee taloutta ja työllisyyttä tukevia toimia. Hallitus päätti kehyspäätöksen yhteydessä 600 miljoonan euron kasvupaketista. Se on hyvä alku, mutta ei riittävä. Suomi tarvitsee vielä toisen kasvupaketin. Valtiovarainministeriö alensi bkt:n kasvuennustetta tälle vuodelle ja arvio ensivuodelle on 1,4 %. Lisäksi tarvitsemme toimenpiteitä, joilla voidaan vahvistaa talouden kestävää uusiutumista. Tarvitsemme toimenpiteitä, joilla voimme synnyttää niitä ratkaisuja ja tuotteita, joilla vastataan nopeasti muuttuvan maailman tarpeisiin. SDP painottaa elvyttämisessä investointihankkeita, joita ovat muun muassa rakennus- ja liikennehankkeet. Ne tuovat työtä nopeasti ja vahvistavat tulevaisuuden kasvun edellytyksiä. Liikennehankkeiden perustaminen on perusteltua jo syntyneen korjausvelan näkökulmasta. Korjausvelan arvioidaan olevan jopa 2,5 miljardia euroa. Lisäksi korjausvelka kasvaa kiihtyvällä vauhdilla, kun väylien raskaat rakenteet, kuten sillat, ehtivät rapistua riittävän huonoon kuntoon tarvittavien ylläpitokorjausten puutteessa. Nyt on oikea aika investoida infrarakentamiseen. Väyliin investointi on nyt edullista, yrityksillä ei ole tilauksia, se mahdollistaa samalla rahalla enemmän. Julkisilla investoinneilla on lisäksi merkittävä kumulatiivinen vaikutus yksityisiin investointeihin.

20 On liikenneinvestointien aika Kokoomus sai viikonvaihteessa Alexander Stubbista puheenjohtajan, jonka poliittiset linjaukset ovat erittäin oikeistolaisia. Minihallitusneuvotteluissa pöydän toisella puolella istuu valtiovarainministeri ja demareiden uusi puheenjohtaja Antti Rinne, joka on niittänyt mainetta piinkovana neuvottelijana. Odotettavissa on neuvottelut jotka saattavat vaatia useamman päivän. Molemmilla osapuolilla on omat tavoitteensa ja lisävärin siihen antaa pienpuolueet, jotka pyrkivät saamaan hallitusohjelmaan jotain heille tärkeää. Valtiovarainministeri Antti Rinne on kertonut ajavansa kasvu- ja työllisyysohjelmansa mukaisia muutoksia minihallitusneuvotteluihin. Linjaus on oikea, koska Suomi tarvitsee taloutta tukevia piristysruiskeita. Kun Euroopan keskuspankki päätti laskea pankkien talletuskoron negatiiviseksi, on tämä nähtävä sellaiseksi viestiksi, että Euroopan talouskriisi ei ole vielä suinkaan ohi. Nyt on elvyttävän eurooppalaisen talouspolitiikan aika, joka synnyttää tärkeää työtä myös suomalaisille. Liikennehankkeet ovat parasta elvytystä ja teollisuutemme talouden tukemista. Tarvitsemme jatkossakin sekä toimivia pääväyliä että alue- ja paikallistiestöä, jotka pystyvät kantamaan myös elinkeinoelämän tarpeita vastaavat raskaat kuormat. On tärkeää, että maamme liikenneverkko pidetään laadukkaana, jotta hyvällä liikenneverkolla ja toimivilla kuljetusketjuilla pystytään kompensoimaan Suomen maantieteellisestä sijainnista vientiteollisuudelle aiheutuvia kilpailurasitteita. Perusväylän kunnossapidossa on kysymys myös liikenneturvallisuudesta, jossa on aina kehitettävää. Valitettavasti Suomen tiestö rapautuu ja olemme rahapulan vuoksi vajoamassa takaisin sorakauteen. Useissa maakunnissa on teitä, jotka pitäisi nopeasti kunnostaa ja uudelleenpäällystää. Nyt näitä teitä odottaa rahapulan vuoksi kuitenkin toisenlainen kohtalo. Uudelleen päällystämisen sijaan teitä ollaan palauttamassa 60-luvun soraränneiksi. Myös jokavuotiset nopeusrajoitukset useiden satojen kilometrien matkalta rautateillä, kaipaa välitöntä korjausta. Liikenneväylien korjausvelan määrästä esitetyt arviot vaihtelevat 2 miljardista eurosta jopa 2,5 miljardiin euroon. Korjausvelan määrä kasvaa kiihtyvällä vauhdilla, kun väylien raskaat rakenteet, kuten sillat, ehtivät rapistua riittävän huonoon kuntoon tarvittavien ylläpitokorjausten puutteessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta on todennutkin, että väylien kunnon heikentyminen johtaa tilanteeseen, jossa ei pystytä enää toteuttamaan suunnitelmallisia parannustoimia ja rahoituksen kohdentamista, koska käytettävissä oleva raha menee olennaiselta osin välitöntä toteuttamista edellyttäviin korjaustoimenpiteisiin. Nyt on viimeinen hetki kääntää rattia ja tehdä tarvittavat korjausliikkeet maamme liikenneväylien hyväksi. On hyvä, että Liikenne- ja viestintäministeriö on perustanut parlamentaarisen työryhmän kartoittamaan vaihtoehtoja liikenneverkon korjausvelan vähentämiseksi. Työryhmä laatii yhteisen tilannekuvan liikenneverkkojen tilasta ja tekee ehdotuksen perusväylänpidon ja liikenneverkon kehittämisen tarkoituksenmukaisesta rahoitustasosta pitkällä aikavälillä. Liikenne- ja viestintävaliokunta korostaa, että työryhmän toimeksianto on erityisen tärkeä liikenteen tulevaisuuden kannalta

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Työperäisen maahanmuuton monet kasvot Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Suurimmat kansalaisuusryhmät Suomessa 2011 (pysyvästi maassa asuvat) Maa Henkilöitä Osuus ulkomaiden

Lisätiedot

Työsuojeluvalvonnoissa esille tullutta parannettavaa marjatiloilla

Työsuojeluvalvonnoissa esille tullutta parannettavaa marjatiloilla Työsuojeluvalvonnoissa esille tullutta parannettavaa marjatiloilla 28.1.2014 Marjanviljelijän työvoima- ja palkkapäivä, Suonenjoki Itä-Suomen aluehallintovirasto, Merja Laakkonen 28.1.2014 1 Työnteko-oikeudesta

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 44/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 7 :n ja 4 luvun :n sekä työttömyysturvalain 8 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Ulkomaisen työvoiman valvonta

Ulkomaisen työvoiman valvonta Ulkomaisen työvoiman valvonta Tarkastustoiminnan esittely 13.3.2013 HAPKE-hankkeen koulutustilaisuus, Kajaani Itä-Suomen aluehallintovirasto, Merja Laakkonen 21.2.2013 1 Valvonnan resurssit Työsuojelun

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta Annettu Naantalissa 10 päivänä elokuuta 1984 Laki kansalaisuuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä säädetyllä tavalla, muutetaan 28 päivänä

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Ulkomaiset yritykset tulevat 1 Puheenvuoron aiheet Kilpailuasetelma yritysten välillä Kilpailu työpaikoista Lainsäädäntö ja työehtosopimukset Päättäjien toimenpiteet

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Yleistä - Laki osaamisen kehittämisestä Työmarkkinajärjestöt sopivat maaliskuussa 2013 osaamisen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526)

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526) 1 of 5 21/03/2011 11:41 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1967» 29.12.1967/656 29.12.1967/656 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki oikeudesta

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Hallituksen esitykset kustannuskilpailukyvyn. 8.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä

Hallituksen esitykset kustannuskilpailukyvyn. 8.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä Hallituksen esitykset kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi a a s 8.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä Syyskuun aikataulu 31.8. 8.9. 9. 10.9 28.9. 30.9. Kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanon päälinjat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Selvityksen tarkoitus 1. Helmikuussa näytti mahdolliselta, että pääministeri Stubbin hallituksen esityksenä kaikkien puolueiden hyväksymä

Lisätiedot

28.1.2014. Pauliina Kovanen

28.1.2014. Pauliina Kovanen 28.1.2014 Pauliina Kovanen Tarvittaessa ei palkanmaksua ilmoitus verohallintoon TVR:lle myös kausityönantajailmoitus Joulu-tammikuu: Kokonaispalkkojen ilmoitus vakuutusyhtiöille (työttömyysvakuutus TVR,

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko TE-palvelut työnantajille 1 Ilmoita avoin työpaikka Paikan ilmoittaminen verkossa, te-palvelut.fi Kun teet työnantajana yhteistyösopimuksen TE-toimiston kanssa, saat omalta TE-toimistoltasi käyttöösi verkkopalvelutunnukset

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU KILPAILUOHJE 10.1.2006 PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU Koko kansan tietoyhteiskunta ja pääministerin parhaat käytännöt - palkinto Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on koko kansan

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto on antanut 5.3.2015 päivätyn selvityksen.

Työ- ja elinkeinotoimisto on antanut 5.3.2015 päivätyn selvityksen. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 25.09.2015 Dnro OKV/2201/1/2014 1/5 ASIA Neuvonta työttömyysetuutta koskevassa asiassa KANTELU Kantelija arvostelee 29.12.2014 oikeuskanslerille osoittamassaan kantelussa työ- ja elinkeinotoimiston

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS Sivu 1/2 TALOYHTIÖ Asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite Huoneiston numero OSAKAS Huoneiston osakkeenomistajan nimi ja puhelinnumero

Lisätiedot

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos

Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt. Tarja Kröger Hallitusneuvos Työelämän sääntely ja hyvän työpaikan pelisäännöt Tarja Kröger Hallitusneuvos Mistä työelämän sääntely rakentuu? A. Työlainsäädäntö B. Alakohtaiset työehtosopimukset Normaalisitovat työehtosopimukset Yleissitovat

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 118/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrittäjän eläkelain 115 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yrittäjän eläkelakia. Muutos koskisi

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

HARMAA TALOUS JA ULKOMAINEN TYÖVOIMA. Erkki Laukkanen SAK:n työympäristöseminaari, 23.3.2013

HARMAA TALOUS JA ULKOMAINEN TYÖVOIMA. Erkki Laukkanen SAK:n työympäristöseminaari, 23.3.2013 HARMAA TALOUS JA ULKOMAINEN TYÖVOIMA Erkki Laukkanen SAK:n työympäristöseminaari, 23.3.2013 HARMAA TALOUS VUONNA 2008 (HARMAA HIRVI, 2010) Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaaman tutkimuksen mukaan harmaan

Lisätiedot

Ulkomaalaisten lupa-asiat. Ylitarkastaja Pentti Sorsa Maahanmuuttovirasto, Maahanmuuttoyksikkö 21.5.2012

Ulkomaalaisten lupa-asiat. Ylitarkastaja Pentti Sorsa Maahanmuuttovirasto, Maahanmuuttoyksikkö 21.5.2012 Ulkomaalaisten lupa-asiat Ylitarkastaja Pentti Sorsa Maahanmuuttovirasto, Maahanmuuttoyksikkö 21.5.2012 Viisumi vai oleskelulupa? Viisumi on maahantulolupa lyhytaikaista ja tilapäistä, enintään kolme kuukautta

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

HE 254/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalain

HE 254/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalain HE 254/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 ja 6 luvun väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Työhaastattelut ja henkilöarvioinnit. Sari Anetjärvi

Työhaastattelut ja henkilöarvioinnit. Sari Anetjärvi Työhaastattelut ja henkilöarvioinnit Sari Anetjärvi Työhaastattelu Virkaan tai työsuhteeseen hakijoiden haastattelun tarkoituksena on selvittää heidän soveltuvuuttaan tehtävään ja syventää tietoa heidän

Lisätiedot

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 42 16.11.1999 LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ 1. Lausuntopyyntö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä pyytää kuntajaostolta

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet Pertti Lindberg Työmarkkinaseminaari 20110915 Energia-alan hankinta ja kilpailutus Energiateollisuus

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 41/10/2 Dnro PSAVI/79/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.7.2010 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 41/10/2 Dnro PSAVI/79/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.7.2010 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 41/10/2 Dnro PSAVI/79/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.7.2010 1 ASIA LUVAN HAKIJA Tikkalansalmen raittisillan rakentamisajan jatkaminen, Sotkamo Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Hankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset

Hankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset Hankekoulutus 2011 Tuettava toiminta, hyväksyttävät Tuen myöntämisen edellytykset Hanke on valtakunnallisen sekä paikallisen ohjelman mukainen Hanke antaa hakijalle mahdollisuuden sellaisiin toimenpiteisiin,

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 668/2013 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 668/2013 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 2013 668/2013 Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 2013 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015. Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä. Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI

YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015. Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä. Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015 Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 1 Työsuojeluviranomaisen tehtävät ja toimivalta 22 Lain

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

This document was produced from http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111279 (accessed 11 Dec 2012)

This document was produced from http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111279 (accessed 11 Dec 2012) This document was produced from http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111279 (accessed 11 Dec 2012) 1279/2011 Annettu Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2011 Sisäasiainministeriön asetus Maahanmuuttoviraston

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 16.11.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 Yhteistoimintalain soveltamisedellytykseksi säädettyä henkilöstömäärää laskettaessa oli otettava huomioon

Lisätiedot

Työskentely ja työnhaku ulkomailla

Työskentely ja työnhaku ulkomailla Työskentely ja työnhaku ulkomailla Miksi lähteä töihin ulkomaille? Uudet haasteet Opit uutta Työskentelytavat, kommunikointi, kulttuuri, kieli Verkostoidut Työkokemus Työkokemus ulkomailta on sinulle eduksi

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 15.2.2012 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisistä

Lisätiedot

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE Yleistä palvelusetelistä: Palveluseteli on yksi kuntien käytössä oleva varhaiskasvatuksen järjestämistapa. Hausjärvellä varhaiskasvatuksen palvelusetelin

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa (TE-toimistojen kommentit omana kohtanaan lausunnon lopussa):

Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa (TE-toimistojen kommentit omana kohtanaan lausunnon lopussa): LAUSUNTO KASELY/498/00.02.00/2012 10.8.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö Viite Asia TEMin lausuntopyyntö; luonnos hallituksen esitykseksi laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta sekä eräiden siihen

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Case Valmet Power Työsuhdekeksintö- ja patenttiriita. Pirta Tiiro ja Jyrki Nikula Kolster Oy Ab

Case Valmet Power Työsuhdekeksintö- ja patenttiriita. Pirta Tiiro ja Jyrki Nikula Kolster Oy Ab Case Valmet Power Työsuhdekeksintö- ja patenttiriita Pirta Tiiro ja Jyrki Nikula Kolster Oy Ab TAUSTAA: TYÖSUHDEKEKSINTÖLAKI Laki on vuodelta 1967 (muutoksia 1988, 2000 ja 2006) Säännökset hyvin vaikeaselkoisia

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, ulkomaalaislain muuttamisesta annetun lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 46/10/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2010

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 46/10/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2010 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 46/10/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Toppilan sataman toiminnan lopettamista koskevan määräajan jatkaminen, Oulu Oulun kaupunki / Oulun

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1995 Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan hyödyllisyysmallioikeudesta 10 päivänä toukokuuta 1991

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10. Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Henkilöasiakkaita yht. 559 500 (30.8.2014) 319

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia.

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Opintotukea myönnettäessä sovellettavia vanhempien

Lisätiedot

Miten yritysten tulee toimia?

Miten yritysten tulee toimia? 20.2.2013 Hyvä jäsenyritys! Matkustajien oikeuksia koskeva asetus voimaan 1.3.2013 Matkustajien oikeuksia koskeva EU-asetus astuu voimaan myös Suomessa 1.3.2013. Asetus on sellaisenaan sovellettavaa oikeutta

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot