LOUNAS TÄRKEIN ATERIA ON TYÖPÄIVÄN. nimittäin kotipizzalounas ma pe klo JUOMA KAUPAN PÄÄLLE! Mäntän klubi uudistui. 10 kysymystä pääministerille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOUNAS TÄRKEIN ATERIA ON TYÖPÄIVÄN. nimittäin kotipizzalounas ma pe klo 11 14 JUOMA KAUPAN PÄÄLLE! Mäntän klubi uudistui. 10 kysymystä pääministerille"

Transkriptio

1 Mäntän klubi uudistui 10 kysymystä pääministerille 02 Helmikuu 2011 LOUNAS ON TYÖPÄIVÄN TÄRKEIN ATERIA nimittäin kotipizzalounas ma pe klo Hyödynnä Kotipizzan maittavat lounastarjoukset! JUOMA KAUPAN PÄÄLLE! Tilaa myös pizzat ja muut herkut kokouksiin ja palaverihin! Yrittäjä! Kysy laskutussopimusta ja "pizza perille palvelua" lähimmästä kotipizza myymälästä, osa myymälöistä myös toimittaa pizzat yritykseesi. Kotipizza Aleksanterinkatu, Kotipizza Duo kauppakeskus Hervanta, Kotipizza Elo kauppakeskus Ylöjärvi, Kotipizza Ideapark, Kotipizza Kangasala, Kotipizza Kaukajärvi, Kotipizza Lempäälä, Kotipizza Linnainmaa, Kotipizza Neste Nokia Nuijamiestentie, Kotipizza Neste Teiskontie, Kotipizza Pirkkala, Kotipizza Pispala, Kotipizza Sammonkatu, Kotipizza Teboil Ylöjärvi, Kotipizza Teiskontie 25, Kotipizza Tesoma, Kotipizza Turtola.

2 2 Pääkirjoitus Mistä töitä työttömille nuorille? Nuoret tarvitsevat kipeästi töitä ja kokemuksia toimivasta työelämästä. Ilman työtä jäävä nuori on vaarassa syrjäytyä monella tavalla yhteiskunnan pelisäännöistä. Nuori oppii helposti, että työtä tekemättäkin voi elämässä pärjätä. Tietenkin työttömät jäävät vaille ansiotuloja, mutta heiltä jäävät myös kokematta normaalit työhön liittyvät tavat ja ihmissuhteet. Yhteiskunnan laidalle ajautuminen suistaa pahimmillaan nuoren rikollisuuteen tai muihin mielen häiriöihin. Jos työnteko tai opiskelu ei nuorta kiinnosta, on pitkäaikaistyöttömyyteen ja syrjäytymiseen johtava kierre valmis. Nuorten työttömyys on tulevaisuuden kannalta todellinen uhka. Jokaisesta ikäluokasta yli 10 prosenttia jää ilman peruskoulun jälkeistä opiskelu- tai työpaikkaa. Alle 25-vuotiaita työttömiä on tällä hetkellä yli Pirkanmaalla työttömyys ja vakava syrjäytymisvaara koskevat lähes alle 25-vuotiasta. Tämän ikäisillä pitäisi kaikilla olla joko työ- tai opiskelupaikka. Nyt liian moni nuori ajelehtii irrallaan vailla säännöllistä elämänrytmiä. Nuorten työttömyyden pahenevan kierteen katkaiseminen vaatii tahtoa. Sekä kodin ja koulun että yritysten ja julkisen sektorin pitäisi panostaa riittävästi tämän kierteen ehkäisyyn ennakolta. Muutos ei tapahdu hetkessä, mutta jokainen työhön edes osa-aikai- Nuorelle on tärkeää saada ansioluetteloonsa se ensimmäinen merkintä sesti palkattu nuori on askel oikeaan suuntaan. Nuorille on saatava nykyistä enemmän harjoittelupaikkoja ja kesätöitä. Lyhytkin työkokemus avaa ovia jatkossa uusiin työpaikkoihin ja mahdollisiin jatkokoulutuksiin. Kaikki työ on arvokasta, ja kesätyöt ovat osa työn tekemisen oppimista. Suomen lasten ja nuorten säätiön tutkimuksen mukaan 85 prosenttia alle 25-vuotiaista opiskelijoista aikoo hakea töitä. Työhalukkuutta onneksi on, ja nuorten puheet paskaduuneista voidaan jättää omaan arvoonsa. Tärkeintä onkin nyt löytää nuorille riittävästi työpaikkoja. Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa tänään järjestetyllä Rekrytorilla oli mukana ennätysmäärä yrityksiä, jotka tarjosivat kesätöitä, harjoittelupaikkoja tai vakituisia työsuhteita nuorille. Tampereen kauppakamari julkisti samalla yrityksille tehdyn kesätyöpaikkakyselyn. Joukko Pirkanmaan rekrytointitapahtumien järjestäjiä on myös perustanut yhteisen poolin, jonka ideana on tarjota työ- ja opiskelupaikan hakijoille kattavasti tietoa työnhakumahdollisuuksista. Kaikki tämä osoittaa, että yhteistä tahtoa Pirkanmaalta onneksi löytyy. Pirkanmaan Yrittäjät on päättänyt tukea nuorten työllistymistä. Yrittäjien perinteinen Kevätkaronkka, joka viime vuonna keräsi lähes 3000 yrittäjää Lempäälän Ideaparkiin, on tänä vuonna maksullinen. Kevätkaronkan tuotolla autetaan yrityksiä palkkaamaan nuoria kesätöihin. Onnistuneessa Ketään ei sanota irti kampanjassa pirkanmaalaiset yrittäjät osoittivat tahtonsa taistella taantumaa vastaan. Nyt tarvitaan samanlaista yhteishenkeä myös nuorten työllistämisessä. Tässäkin asiassa Pirkanmaa voi jälleen näyttää mallia muulle Suomelle! Pienet yritykset ovat pitäneet Pienet yritykset ovat selviytyneet talouden kriisistä yllättävän hyvin. Työpaikkojen menetykset jäivät pelättyä pienemmiksi, ja loppukesästä alkanut työllisyyden paraneminen on ollut yllättävän nopeaa. Taantumavuonna 2009 yksityisen sektorin työpaikkojen säilyminen oli lähes yksinomaan pienten yritysten varassa. Parhaiten työpaikat säilyivät 5 19 henkeä työllistävissä yrityksissä. Sen sijaan suurin suhteellinen ja myös absoluuttinen pudotus työpaikkojen määrässä tapahtui yli 500 hengen suuryrityksissä luvun aikana yrityksiin on syntynyt yhteensä työpaikkaa, joista pk-yrityksiin ja vain suuyrityksiin. Eniten uusia työpaikkoja, , syntyi alle neljän henkilön yrityksiin. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen yritysrekisteristä, jossa yritysten henkilöstön määrät on muunnettu kokopäivätoimisiksi työpaikoiksi. Kulunut vuosikymmen on osoittanut, että talouden hyvinä ja myös huonoina aikoina työllisyys on ollut pienten ja keskisuurten yritysten varassa. On luultavaa, että sama tahti on askelten myös jatkossa. Jari Jokilampi päätoimittaja HELMIKUU 2011 SISÄLTÖ s s. 44 Fysioterapeutti pistää yrittäjät kuntoon s. 6 EK: Veronkorotukset olisivat myrkkyä Suomelle s. 8 Kymmenen kysymystä: pääministeri Mari Kiviniemi s. 10 Motive Systems etsii osaajia s. 14 Sihti Oy kolminkertaisti liikevaihtonsa kahdessa vuodessa s. 15 Ruoveden Herkku on kulinaristin aarreaitta s Puoluevaikuttajat mukana yrittäjien laivareissulla s Kaikenkarvaisia asiakkaita s. 27 Tampereen yökerhoelämä keskittyy kosken itäpuolelle s. 35 ja 37 Lounasvieraana yrittäjäneuvos Kari Kantalainen s. 44 s Kerran kuukaudessa ilmestyvä talouselämän ja yritteliäisyyden erikoislehti Jakelulevikki kpl Jakelu: Tampereen Ykkösjakelut Oy Suomen Posti Oyj Toimitus Vastaava päätoimittaja Jari Jokilampi Toimitussihteeri Ville Kulmala Markkinointi Ilmoitusmyynti Media-Linkki Oy Seppo Salovaara (03) Yrityspalvelusivut Alueteemat Opasmedia Oy Sumeliuksenkatu 18 B Liisa: (03) Ulkoasu Ilmoitukset Ylö-Taitto Oy Hannu Husu Sivutaitto Resoluutiopiste Oy Jarmo Mäkinen Julkaisija Pirkanmaan Yrittäjä Oy Toimitusjohtaja Jari Jokilampi Painopaikka Alma Manu Oy, Tampere 2011

3 Pirkanmaan Yrittäjät ry:n julkaisu P I R K A N M A A N Helmikuu 2011 Suomen verotus on jo nyt erittäin ankaraa, ja kokonaisveroasteen nostaminen on vaarallinen s. 23 tie hoitaa julkistalouden ongelmia. Toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen Elinkeinoelämän keskusliitto Kasvuyrittäjä teilaa verouudistuksen Hetemäen työryhmän ehdotus kokonaisverouudistuksesta on aiheuttanut harmaita hiuksia yrittäjille pitkin syksyä. Ehdotuksen tuomitsee jyrkästi myös kasvuyrittäjä Aulis Asikainen. Reilut 300 henkeä työllistävän suunnittelutoimisto Comatec Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja soimaa esitystä putkinäköiseksi. Asikaisen on vaikea keksiä esityksestä hyvää sanottavaa. Hänen mukaansa esityksen vaikutuksia on mietitty aivan liian lyhyellä aikajänteellä. Hetemäen työryhmän tehtävä oli optimoida verotus juuri tähän hetkeen niin, että valtio saisi mahdollisimman nopeasti rahaa kirstuun. Nyt tehty ehdotus kuitenkin hidastaisi yritysten kasvuhaluja. Pitkällä aikavälillä kilpailukykyinen yritysvero tuottaisi runsaasti enemmän verotuloja valtiolle, kuten 1990-luvun suuressa verouudistuksessa nähtiin, Asikainen tiivistää. Tuolloin kannustava verotus vauhditti kansantalouden poikkeuksellisen vahvaan kasvuun ja loi yrityksille edellytykset investoida ja kansainvälistyä. Yrittäjäriski unohtui Yrittäjää harmittaa erityisesti, että yritystoimintaan liittyviä riskejä ei oteta ehdotuksessa huomioon lainkaan. Yritystoiminnalle pitää saada verokannuste riskien ja vastuun ottamisen vastapainoksi. Jos ehdotus menisi tällaisenaan läpi, ei yrittäjälle olisi tarjolla pienintäkään porkkanaa riskinottoon. Tämä puolestaan olisi omiaan passivoimaan yritysten kasvuhaluja. Esityksessä pienten ja keskisuurten yritysten jakamia osinkoja pidetään yhtä riskialttiina kuin valtion velkapapereita. Miksi yrittäjä siis lähtisi kehittämään tai kasvattamaan toimintaansa, jos samat tulot saadaan makuuttamalla rahat tilillä? Tällä esityksellä ei ainakaan lisätä yrittämisen motivaatiota päinvastoin. Yrittäjää haetaan vain yli varojensa elävän hyvinvointivaltion maksumieheksi.valitettavan lyhytnäköistä politiikkaa, Asikainen jatkaa. Verokilpailu on tosiasia Myös työllisyysvaikutukset loistavat esityksessä poissaolollaan, vaikka jokainen kasvuyrityksen luoma uusi työpaikka koituisi valtion hyödyksi tuloverotuksen kautta. Jos työpaikat siirtyvät ulkomaille, jää valtio nuolemaan näppejään. Valtioiden välinen verokilpailu on tosiasia. Esimerkiksi Virossa on jo nyt käytössä 20 prosentin tasavero. Mikäli Suomen verotusta muutetaan nykyistä epäedullisemmaksi, on hyvin todennäköistä, että yritystoimintaa siirtyy kasvavassa määrin edullisemman vero- ja kustannustason maihin. Osittain näin on käynyt jo nykymallissakin, Asikainen kertoo. Myös Comatec on avaamassa tänä vuonna etelänaapuriin omaa toimipistettään. Toimitusjohtajan mukaan Viroon ei kuitenkaan mennä veroetujen vuoksi vaan siksi, että Comatecilla on maassa vireillä useita isompia projekteja. Kasvua haetaan nyt viennistä, mutta ydintoiminnot säilyvät jatkossakin Suomessa luku yhtä kasvua Comatecia voidaan pitää sanakirjaesimerkkinä kasvuyrityksestä. Etenkin 2000-luvulla yrityksen kasvutahti on ollut huikeaa. Tampereella pääkonttoriaan pitävällä yrityksellä on yhdeksän toimipistettä ympäri Suomea. Niitä on paitsi perustettu itse, niin myös hankittu liiketoimintakauppojen kautta. Kokonaisuudessaan yrityksen liikevaihto on kasvanut vuosituhanteen vaihteen 1,24 miljoonasta eurosta viime vuoden runsaaseen 16,6 miljoonaan. Comatec on saanut tunnustusta menestyksestään, sillä se palkittiin vuonna 2007 valtakunnallisella yrittäjäpalkinnolla. Taantuma on taltutettu Lama näkyi selkeästi myös suunnittelutoimiston toiminnassa toimeksiantajien eli teollisuuden tilauskysynnän pysähtyessä kertaheitolla lähes tyystin. Comatecin liikevaihto laski kahden viime vuoden aikana noin 25 prosenttia vuoden 2008 tasosta. Jyrkintä alamäki oli yrityksen Tampereen toimistolla, missä liikevaihto tippui noin 45 prosenttia. Nyt tahti on onneksi toinen. Vuosi on alkanut vilkkaasti ja liikevaihdon on budjetoitu kasvavan noin 30 prosenttia vuoden 2008 tasosta. En pidä mahdottomana, että pääsisimme tänä vuonna jopa 40 prosentin kasvuvauhtiin, Asikainen sanoo. Osaajia etsitään Vuosituhannen vaihteessa yritys työllisti 50 henkeä, mutta jo vuoteen 2005 mennessä henkilöstön määrä oli kolminkertaistunut. Tällä hetkellä töitä yritykselle tekee 300 henkilöä. Asikaisen mukaan lukua on tarkoitus kasvattaa tänä vuonna jopa 350 työntekijään. Tällä hetkellä Comatecissa on joihinkin tehtäviin jopa pulaa osaavasta työvoimasta. Parhaillaan haemme esimerkiksi osastopäällikköä sekä myyntipäällikköä. Myös kesätyöläisiä aiotaan nyt palkata kahden taukovuoden jälkeen, Asikainen vinkkaa. Insinööritoimisto Comatec Oy Toimitusjohtaja Aulis Asikaisen mukaan verouudistus estää yritysten kasvuja. Hetemäen työryhmän esitystä mies moittii muutenkin putkinäköisyydestä. Aloitti toimintansa Tampereella vuonna Alansa johtava kone- ja laitesuunnitteluun erikoistunut asiantuntijaorganisaatio. Neljä toimialuetta; liikkuvien työkoneiden, tuotantolaitteiden, liikennevälineiden ja kattilalaitosten suunnittelu. Comatecille on myönnetty valtakunnallinen yrittäjäpalkinto vuonna Vuodesta 1968 lähtien jaettu palkinto on jaettu koko historian aikana suunnittelutoimistolle ainoastaan kaksi kertaa.

4 4 Yrittäjien asiantuntijapalveluiden seulomiseen nyt työkalu Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemasta tutkimuksesta selviää, että yrityspalveluiden merkitystä pidetään tärkenä yrityksen kaikissa kehitysvaiheissa. Ongelmana on usein juuri oikeanlaisten tukipalvelun löytäminen. Viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin 2 3 vuotta toimineiden yritysten tuki- ja neuvontapalveluiden tarpeita. Tutkimuksesta selvisi muun muassa se, että yrityspalveluiden tuntemus on kokonaisuutenaan heikkoa, etenkin nuorten yritysten osalta. Uusina kehittämispalveluina toivottiin erityisesti kriisineuvontaa ja mentorointitukea. Tukipalveluita on tarjolla, mutta niitä ei usein joko osata tai ehditä hakea. Tarjontaa on paljon. Nyt seulomiseen on olemassa työkalu. PisnesKoutsi tulee yrittäjän tykö ja auttaa huomaamaan, mikäli yrityksessä on tarvetta erilaisille kehittämistoimille. Palvelun kautta yrittäjä saa monipuolista, ohjaavaa neuvontaa, sanoo liiketoiminnan kehittäjä Pertti Rantamäki. Maksuton palvelu Liiketoiminnan kehittämisen neuvontapalvelu, Pisnes- Koutsi on ELY-keskuksen rahoittamaa ja se on osa Pirkanmaan Buustia. Se tarjoaa luottamuksellista apua ja pyrkii löytämään ratkaisun kulloinkin käsillä olevaan tilanteeseen. Uusi palvelu on suunnattu liiketoiminnan kehittämisestä kiinnostuneille, erityisesti yksinyrittäjille. Keskeistä palvelussa on henkilökohtainen neuvonta. Neuvonta-apu on maksutonta ja tarkoitettu pirkanmaalaisille yrityksille. Liiketoiminnan kehittämisen neuvontapalvelun kautta yrittäjä pyritään ohjaamaan juuri oikeiden asiantuntijoiden luokse.yrittäjien toivotaan ottavan yhteyttä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa jo ennen kuin ongelmia tai kehittämistarpeita ilmenee. Palvelun kautta yrittäjä osaa hakea apua varmemmin oikealta taholta, oli kyseessä sitten vaikkapa Pirkanmaan Buustin, ELY -keskuksen, Finnveran tai yksityisen konsulttitoimiston tarjoama palvelu. Kartoitamme yrityksen nykytilannetta ja mietimme vaihtoehtoisia etenemistapoja yhdessä yrittäjän kanssa. Todella tärkeää on, että yrittäjältä löytyy oma tahtotila sekä kyky viedä asioita eteenpäin. Meidän tehtävämme on auttaa yritystä huomaamaan, jos palveluille on tarvetta. Yrittäjän ei välttämättä tarvitse seuloa palveluita itsekseen, vaan hänellä on mahdollisuus keskustella maksutta asiantuntijoiden kanssa. Keskustelut eivät sido yrittäjää mihinkään. 0 Me olemme neutraali taho, jonka puoleen yrittäjä voi kääntyä, kun tuntuu, että kenkä puristaa. Monesti yrittäjä toiminnastaan kertoessaan jäsentelee samalla omia ajatuksiaan ja tilannettansa. Nyt on olemassa joku, joka kuuntelee, Rantamäki lausuu. Älä jää tuuliajolle Hanke tavoittelee yritystoiminnan alkuvaiheen ohittaneita, kasvuhakuisia yrityksiä. Suurin osa yrityksistä on käyttänyt esimerkiksi Ensimetrin palveluita, mutta tarvetta kertaukselle saattaa silti löytyä. - Viesti ja henki on se, että käyntiinajon jälkeen yhtäkään yritystä ei haluta jättää tuuliajolle. Toisilla vauhti on saattanut jo hyytyä, toisia pitäisi jopa hillitä, jotta kas- vu olisi hallittua ja turvallista, liiketoiminnan kehittäjä Simo Setälä huomauttaa. Hän aloittaa neuvontapalvelussa maaliskuun alussa. Setälällä on vahvaa kokemusta yritystoiminnasta. Hän kannustaa yrittäjiä kiinnittämään huomiota firmansa terveystekijöiden hallintaan ja luottokelpoisuuden ylläpitämiseen. Tähän löytyy muun muassa useita vaihtoehtoisia tuettuja konsultointiohjelmia. Tuloksellista toimintaa alusta alkaen Liiketoiminnan kehittämisen neuvontapalvelu on ollut sähköpostitse ja puhelimitse yhteydessä pirkanmaalaisiin yrityksiin sekä tavannut yrittäjiä tammikuun puolesta välistä lähtien. Jo 50 ensimmäiselle tehty testikierros on osoittanut, että yrittäjillä on paljon kehittämistarpeita ja -ideoita. Useilla kontaktoiduista yrityksistä kehittämistilanne on hahmottunut jo ensimmäisen neuvontakerran aikana, ja heidät on voitu ohjata onnistuneesti eteenpäin erilaisiin asiantuntijapalveluihin. Palaute on ollut erittäin myönteistä myös kehittämispalveluja tarjoavilta asiantuntijoilta tämän kaltaisen toiminnan aloittamisesta. PisnesKoutsi-palvelun kautta tullut asiakas tietää paremmin, mitä tarvitsee ja osaa käyttää asiantuntijaa tehokkaammin hyödykseen. Hanke on käynnissä tämän vuoden ajan. Siitä saaduilla kokemuksilla on muun muassa tarkoitus jatkossa suunnata ELY-keskuksen tulevia hankkeita. Yrittäjät toivovat palveluita juuri oikeaan aikaan ja tarpeeseen. Me olemme käytettävissä, ja meillä on koko verkosto käytössämme, Pertti Rantamäki muistuttaa. Pertti Rantamäen (vas.) ja Simo Setälän mukaan PisnesKoutsien toiminnan tarkoitus on antaa neuvonta-apua ja löytää ratkaisuja kulloinkin käsillä olevaan tilanteeseen. Keskeistä palvelussa on luottamuksellinen, henkilökohtainen neuvonta.

5 5

6 6 Pirkanmaan Yrittäjien fysioterapeutti Matleena Haavisto pystyy tarvittaessa ohjaamaan yrittäjiä myös kuntosalilaitteiden käytössä. Nyt liikutaan Työhyvinvoinnin edistäminen kannattaa, siitä hyötyvät kaikki osapuolet: työntekijät, työnantaja ja koko yhteiskunta. Panostukset työhyvinvointiin voi saada jopa kymmenkertaisina takaisin! HyPi eli Hyvinvoiva Pirkanmaa on yrittäjien hyvinvointia ja jaksamista edistävä palvelu. Pähkinänkuoressa palvelun tavoitteena on Pirkanmaan alueen yrittäjien yleisen hyvinvoinnin ja työssäjaksamisen edistäminen. Kevään aikana fysioterapeutti Matleena Haavisto antaa yrittäjien käyttöön oman ammattitaitonsa. Hän tulee muun muassa kiertämään pirkanmaalaisissa paikallisyhdistyksissä kertomassa hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyvistä asioista. Haavisto muistuttaa, että omaan hyvinvointiin ja vaivojen ennaltaehkäisyyn pystytään vaikuttamaan hyvin pienillä asioilla. - Elämäntapoja ei ole koskaan liian myöhäistä muuttaa. Omaan jaksamiseen voi vaikuttaa pienillä asioilla. Pysyvän elämänmuutoksen saavuttamiseksi tulisi kuitenkin olla riittävän motivoitunut. Valittavana 8 pakettia Yrittäjille on tarjolla erilaisia työhyvinvointipaketteja, joista paikallisyhdistykset voivat valita itseään eniten kiinnostavan setin. Valittavana on kahdeksan pakettia.hyvinvointipaketit räätälöidään aina tarpeiden ja kiinnostuksen mukaan puolesta Monien mahdollisuuksien Neuvostoliitto Neuvostoliitto on suuri ja mahtava, sen sai kirjeenvaihtajamme taas kerran kokea tunnustelumatkallaan, jonka kohteena oli eräs Euroopan kaupungeista kaunein, tsaarien rakentama Leningrad. Vierailu teki kirjeenvaihtajan vakuuttuneeksi siitä, että Neuvostoliitto on suuri ja mahtava myös kauppakumppanina. Vaalimaalta itään alkavat markkinat, joilla todella tuntuisi riittävän kysyntää myös suomalaisille laatutuotteille. Matka noille markkinoille ei edes ole kovin pitkä, joskin ehkä jonkin verran mutkallinen. Ainakaan turhien ennakkoluulojen vuoksi ei idänkaupan mahdollisuuksia tunnista aina neljän tunnin mittaisiksi. Lisätietoa löytyy Pirkanmaan Yrittäjien nettisivuilta. - Paketteja rakentaessa nojauduin tutkimukseen, jossa yrittäjät kertoivat työhyvinvointiinsa vaikuttavista seikoista. Mietin fysioterapeuttina niitä asioita, mitä olisi tärkeää ottaa hyvinvoinnin kannalta huomioon, Haavisto esittää. Paketteihin voidaan sisällyttää luento-osion lisäksi myös toiminnallinen liikuntasetti. Luentopaketit ovat ilmaisia, mutta yhteistyössä paikallisyhdistyksen ja liikunta-alan yrittäjän kanssa rakennettava liikuntaosio voi olla maksullinen. - Yrittäjät voivat vaikuttaa liikuntasetin sisältöön. Siihen voi kuulua mahdollisuuksien mukaan vaikkapa ryhmäliikuntaa, pelejä, kuntosaliohjausta tai mitä ikinä yhdistyksissä katsotaankaan tarpeellisiksi. Tilaisuudet voidaan järjestää aamulla, päivällä tai illalla tilaajan toiveiden mukaisesti. Varauksia vastaanotetaan koko ajan Haavisto odottaa ensimmäisiä tilaisuuksia innosta puhkuen. Hän kui- kannata yhdenkään pirkanmaalaisen yrityksen jättää käyttämättä. Halua ja kiinnostusta tuntuisi naapurillamme riittävän. Jos taas vientimatkan mutkat pelottavat, on meillä Leningradissa ainakin kaksi hyvää ystävää, jotka ovat luvanneet auttaa. Seppo Sipari on Suomalais-Neuvostoliittolaisen kauppakamarin Leningradin edustuston toimija, Viktor Gladkov sen toimeenpaneva sihteeri. He ovat valmiina auttamaan jokaista idänkaupasta kiinnostunutta yrittäjää. Mitään mahtavia asiapaperipinoja tai venäjänkielisiä neliväriesitteitä ei suomalaisyritys ainakaan aluksi tarvitse. Tuoteideasta tenkin toivoo, etteivät tilaisuudet menisi pelkäksi yksinpuheluksi. - En halua tulla tilaisuuteen yksipuolisesti jakamaan tietoa. Tärkeintä olisi vuorovaikutuksen säilyttäminen. Tarkoitus olisi miettiä yhdessä keinoja hyvinvoinnin parantamiseksi. Kaikki jutut eivät välttämättä sovi jokaiselle, mutta vinkkejä löytyy varmasti jokaisen tarpeisiin, Matleena vinkkaa. Työhyvinvointiin liittyvät luennot kestävät kevääseen 2011 saakka. Varauksia otetaan koko ajan vastaan. Jäsenyritykset voivat varata luentoja myös omille työntekijöilleen. Työhyvinvointipaketit löytyvät Pirkanmaan Yrittäjien nettisivuilta. Paketit räätälöidään paikallisyhdistysten tarpeiden mukaisiksi. Avainasemassa on ennaltaehkäisy, viime joulukuussa Tampereen ammattikorkeakoulusta fysioterapeutiksi valmistunut Haavisto kertoo. Ennen nykypestiään Haavisto on työskennellyt muun muassa yksityisessä fysioterapiayrityksessä ja fysioterapeuttina neurologisessa kuntoutuksessa. Valittavat hyvinvointipaketit: Hyöty- ja terveysliikunnan vaikutukset työhyvinvointiin Unen merkitys työssä jaksamiselle ja terveydelle Työergonomia Tyypillisimmät työssäkäyvien tuki- ja liikuntaelinvaivat, niiden hoito ja ennaltaehkäisy Painonhallinnan merkitys työkyvylle ja työssä jaksamiselle Jaksaminen Rentoutuminen Sydämen hyvinvointi Pirkanmaan Yrittäjissä parannetaan työhyvinvointia koko vuoden Hyvinvoiva Pirkanmaa ASLAK-kuntoutus - Varhaiskuntoutusta työikäisille Syksyllä tullaan järjestämään työhyvinvointiin liittyviä seminaareja Myös useat paikallisyhdistykset huolehtivat jäsentensä kuntoutuksesta järjestämällä työhyvinvointiin ja jaksamiseen liittyviä tempauksia Eri hyvinvointiteemoja julkaistaan kuukausittain jäsentiedotteessa tai vientihaluista kannattaa ensimmäisessä vaiheessa kertoa kirjeellä ja senkin voi kirjoittaa sujuvasti suomeksi. Sipari ja Gladkov lupasivat kirjeenvaihtajallemme, että jokaisen tällaisen yhteenoton pohjalta he ovat valmiina tutkimaan tuotteen mahdollisuuden ja antamaan asiantuntevan vastauksensa sekä ehdotuksensa tarpeellisista jatkotoimenpiteistä. Tuote, jonka kysyntä länsimarkkinoilla on valtava, saattaa syystä tai toisesta jättää neuvostoliittolaisen ostajan kylmäksi. Toisaalta kiinnostusta saattaa löytyä sellaisistakin tuotetta kohtaan, joka ei länsimarkkinoilla ole onnistunut herättämään kysyntää. Viipyileviä katseita Joskus 60-luvun lopulla Roy Orbison lauleskeli hienoa biisiä Pretty Woman. Suomeksi sen levytti noihin aikoihin Eero, Jussi & The Boys nimellä Kaunis Nainen. Mutta jos laulaisi levylle tänään, saattaisi tulla hankaluuksia. Nykyään näyttää nimittäin siltä, että naista ei saa Suomessa sanoa kauniiksi. On sitä sukupuolista häirintää. Keskon pääjohtaja Matti Halmesmäki tuli Kaupan Päivän tilaisuudessa pitämässään esityksessä maininneeksi mm., että pääministeri Mari Kiviniemi voisi olla pääministerin lisäksi kokovartaloministeri, sen verran edustavan kokokuvan hänestä saisi. Tuskin Kiviniemi lausahdusta pahakseen pani, koska se kohteliaisuudeksi oli selvästi tarkoitettu. Eikä Halmesmäki edes ollut väärässä. Mutta jotkut pahoittivat siitä mielensä. Seksuaalista häirintäähän tuo selvästi. Asiasta jyrähti tasa-arvoministeri Wallin. Ja monet muut. Viestintätoimisto Pohjoisrannan seniorikonsultin mielestä tapahtui perustavaa laatua oleva moka. Ja Halmesmäen olisi heti pyydettävä moista näkemystään julkisesti anteeksi. Kuten hän sitten tekikin. Naista ei saa sanoa kauniiksi. Eikä kuulemma ainakaan julkisesti. Kesko on jossain määrin sovinistinen yritys, tietää kyseinen seniorikonsultti. Ja tämän jos minkä muistaa varmasti myös Audi-mies Kiesi, joka tuli aikanaan maininneeksi, että vähintään kuuden sentin korot ovat naisella kauniit. Potkuthan sellaisesta kommentista seurasi kauhean kalabaliikin jälkeen. Lipposta saa sanoa Moosekseksi ja järkäleeksi ja Kataista Jyrkiboyksi. Stubbin hammasrivistö välähtelee milloin missäkin mediassa. Olisiko tasa-arvoministeri Wallin jyrähtänyt, jos Stubbia oli sanottu kokovartaloministeriksi? Miehellä kun on kroppa aika timmissä kunnossa. Vanhasta sanottiin aikanaan Euroopan seksikkäimmäsi miespoliitikoksi. Europarlamentaarikko Jaakonsaari sanoo, että Timo Soiniin suhtaudutaan kuin isoon vauvaan. Kun Katainen kylmien tultua kietaisi kaulaansa huivin, tiesi tyyliasiantuntija valaista asiaa kommentilla: Vaikuttaa siltä, että tämä on metroseksuaalinen kannanotto ja pesäeron ottaminen perussuomalaisten leiriin hyppääviin äänestäjiin. Ilmeisesti tarkoituksena on kosiskella urbaanimpaa yleisöä eli metroseksuaalien, vähemmistöjen ja nuorten ääniä. Ei ole kuulunut tyyliasiantuntijan anteeksipyyntöjä. Viipyileviä katseita on kohdattu myös työ- ja elinkeinoministeriössä. Vuosikausia on siellä kuulemma kärsitty seksuaalista häirintää. Onpa kuultu jokunen kaksimielinen vitsikin. Silmiin katsomiseen puututtiin eduskunnassa jo jokin aika sitten. Sellaista oli kuulemma joku herraporukka eduskunnassakin harrastanut. Muuallakin on syytä muistaa, että naisen kanssa puheltaessa on katseen suuntauduttava seiniin, kattoon tai lattiaan, ei silmiin. Seiniin katsottaessa on varmistettava, että seinän vierustalla ei ole ketään naiseksi tunnistettavaa. Viipyilevän katseen määritelmä on otettava heti tulevan eduskunnan käsittelyyn. Jotta tiedetään, montako sekuntia selvitään ilman seuraamuksia ja julkisia anteeksipyyntöjä. Huumori on syytä jättää vain asiantuntijoille. Naista ei siis saa kehua. Ei vartaloa, silmiä, suuta, hiuksia eikä asusteita. Totuutta on erityisesti vältettävä. Vaikka kehuisikin. Ja varsinkin jos kehuu. Seksiähän sitä selvästi silloin ollaan vonkaamassa. Mutta kun muija kotona kysyy, että onko hän lihonut, silloin on pakko vastata, ja siihen on vain yksi oikea vastaus. Et rakkaani. Jokainen vähänkin parisuhteesta kokemusta hankkinut tietää mitä tapahtuu, jos silloin kertoisi totuuden. Varovainen on siis oltava naisen kanssa jopa kysyttäessä. Mutta ihmettelen minä, millaisia konsteja sitä nykyajan julppi oikein naisen iskeäkseen tarvitsee. Jopa seksiäkin kun mieli tekisi. Niin kuin normaalilla heteromiehellä aina tekee. Vai onko sittenkin niin, että se virtuaaliseksi alkaa olla se ainoa turvallinen tapa. Netissä. YouTubeissa, Facebookeissa ja Twittereissä. Ja naisten on varmaankin turvallisinta täälläkin pukeutua burkhaan, etteivät tulisi häirityiksi ainakaan ulkomuotonsa ja asunsa vuoksi. Seksuaalisesti. Siitähän sitä on jo näyttöä maailmalta. Siihen taitavat nämä femakot pyrkiäkin. Siihen tasa-arvoon. Niiden afgaanikanssasisartensa rinnalle. Soittelin työasioissa erään firman johtajalle. Tervehdittyään ystävällisesti, hän kysäisi kiireessään, että mitä mielessä. Vastasin, että ihan sama kuin hänelläkin, mutta työasioista puhua pitäisi. Puhuttiin. Mutta varovasti. Se perinteinen kaksimielinenkin jäi tällä kertaa kertomatta. Ettei olisi päätynyt vääriin korviin. Meillä tai heillä. Varmuuden vuoksi. Olisi muutoin saattanut saada itse niitä viipyileviä katseita. Ilman lähestymistarkoitusta. YLE TV2:n Työpahoinvointi-illassa esiintynyt Jama Jama veti jälleen pisteet kotiin. Suosikkimyyjän asenne työntekoon on kunnossa. Tampereella on jo pitkän aikaa käytetty sanontaa Nysse tulee. Menneen talven aikana fraasi on otettu käyttöön myös raideliikenteessä, tosin hieman muokattuna muodossa Josse tulee.

7 7 Yrittäjälehden lukijakilpailu Yrittäjän Iltakoulu Tampereella Etsi Ykä Yrittäjä Voit voittaa Pirkanmaan Yrittäjien puisen seinäkellon. Tammikuun numeron Ykä-visassa Pirkanmaan Yrittäjien puisen seinäkellon voitti J-P Kaipainen Tampereelta. Tammikuun vastaukset olivat: s. 18 Tampere-talo, s. 38 Hotel Ellivuori, s. 39 OP-Pohjola/TSOP Lähes kolmesataa pirkanmaalaista yrittäjää kokoontui tammikuun viimeisenä päivänä Tampere-taloon Tapiolan ja Pirkanmaan Yrittäjien yhdessä järjestämään Yrittäjän Iltakoulu -tapahtumaan. Tampereella järjestetty tapahtuma oli lähtölaukaus 25 paikkakunnalla helmi-maaliskuussa järjestettävälle koulutustapahtumalle. Pirkanmaan Yrittäjälehden lukijakilpailussa sinun tehtäväsi on löytää kolme Ykä Yrittäjä hahmoa. jotka on sijoitettu tämän lehden kolmeen eri ilmoitukseen. Kun olet löytänyt kaikki Ykät, täytä alla oleva kuponki ja postita se Pirkanmaan Yrittäjien toimistoon mennessä. Voit myös vastata internetissä osoitteessa 1.Ykä löytyi sivu/ilmoitus postimerkki 2.Ykä löytyi sivu/ilmoitus Yrittäjän iltakoulun tavoitteena on tarjota yrittäjälle työkaluja jaksamiseen ja yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen sekä mahdollisuuden verkostoitua muiden yrittäjien kanssa. Tapahtuman tämän vuoden teemoiksi on valittu Tulevaisuuden luova yrittäminen, Yrittäjän fyysinen ja henkinen hyvinvointi sekä Luova johtaminen ja vuorovaikutustaidot. Yrittäjän iltakoulun tämän vuoden teemat ovat ajankohtaisia, sillä vastuu yrittäjän henkisestä, fyysisestä mutta myös taloudellisesta hyvinvoinnista on yrittäjällä itsellään, sanoo tilaisuudessa puhunut Tapiolan paikallisjohtaja Sakari Viitanen.Viitanen muistuttaa, että yrittäjän on itse huolehdittava niin omasta, yrityksensä kuin perheensäkin talouden turvaamisesta sairauden tai tapaturman kohdatessa. Asiasta on puhuttu paljon, mutta ei ehkä kuitenkaan riittävästi. Yrittämisessä on riskinsä, mutta niitä voi hallita, Sakari Viitanen painottaa. 3.Ykä löytyi sivu/ilmoitus nimi: osoite: postino: puhelin: Pirkanmaan Yrittäjät ry PL Tampere

8 8 EK: Veronkorotuksia ei nyt kaivata Yritysten kilpailukyvystä huolehtiminen on erittäin tärkeää, sillä talouskasvun kautta syntyy työtä ja työpaikkoja, jotka puolestaan mahdollistavat koko hyvinvointiyhteiskunnan olemassaolon, Mikko Pulkkinen sanoo. EK vauhdittaisi kasvua alentamalla yhteisöverokantaa. Suomen verotus on jo nyt erittäin ankaraa, ja kokonaisveroasteen nostaminen on vaarallinen tie hoitaa julkistalouden ongelmia. Kireä verotus tukahduttaa kasvua ja johtaa uusien veronkiristysten kierteeseen, Pulkkinen perustelee. Suomi altavastaajana verokilpailussa EK:n toimitusjohtajan mukaan Suomi on menettänyt monia aiempia kilpailuvalttejaan kansainvälisillä markkinoilla. Työvoimakustannukset ovat nousseet meillä jyrkästi, ja myös veroetu on historiaa. Vuonna 1993 Suomen yhteisöverokanta oli vielä Euroopan alhaisimpia. Se antoi meille merkittävän kilpailuedun, jonka olemme kuitenkin nyt menettäneet. Suomen tuolloinen myönteinen talouskehitys todisti, että yritysverotuksella on oleellinen merkitys kasvulle. Elinkeinoelämän etujärjestön päällimmäisenä verotavoitteena onkin yhteisöverokannan alentaminen 20 prosenttiin nykyisestä 26 prosentista. Suomen Yrittäjien kiivaasti vastustamaan Hetemäen työryhmän loppuraporttiin toimitusjohtaja ei ota suoraa kantaa, sillä EK:n virallinen julkilausuma veroehdotuksesta julkaistaan vasta myöhemmin. Pääomaverotusta ei pitäisi kiristää, mutta suoraan emme vaadi myöskään sen alentamista, Pulkkinen muotoilee. Suomalainen työskentelee vain 32 vuotta Elinkeinoelämän keskusliiton avaintavoitteisiin kuuluu myös nykyisen työllisyystason reipas nostaminen. Seuraavan kymmenen vuoden aikana tavoitteena on nostaa työllisyyttä kymmenellä prosentilla 78 prosenttiin. Työuria pitäisi pidentää niin alusta, keskeltä kuin lopustakin. Tämä edellyttää EK:n mukaan koulutusaikojen, työttömyysjaksojen ja muiden työstä poissaoloaikojen lyhentämistä sekä eläkkeellesiirtymisiän nostamista useilla vuosilla. Myös osa-aikaeläke ja varhennettu vanhuuseläke tulisi lopettaa. Todellinen eläkkeellesiirtymisikä on nykyään 59, mikä on todellinen ongelma. Nyt on otettava käyttöön kaikki mahdolliset keinot. 65 vuoden joustava alin eläkeikä riittää, kunhan päätös saadaan aikaan nopeasti, Pulkkinen kommentoi. Ehdotustaan EK on perustellut pidentyneellä eliniänodotteella. Elinkeinoelämän keskusliiton mielestä verotuksen kiristäminen olisi myrkkyä Suomen kansainväliselle kilpailukyvylle. Tämä tuli selväksi, kun EK:n toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen esitteli pirkanmaalaisille kansanedustajaehdokkaille elinkeinoelämän tavoitteita seuraavalle hallituskaudelle. Työurien pidentämiseen pitäisi nyt käyttää kaikki mahdolliset keinot. Kuva: Piia Arnould Nykyään eläkevuodet ovat terveitä vuosia, joten mielestäni on kohtuullista, että niistä puolet voidaan käyttää työntekoon. Tällä hetkellä suomalaiset työskentelevät eliniästään 32 vuotta, kun esimerkiksi Ruotsissa töissä ollaan keskimäärin kolme vuotta enemmän. Harmaantuva Suomi Pidemmällä tähtäimellä toimitusjohtaja maalailee kuvaa orastavasta työvoimapulasta. Suomessa on Euroopan nopeimmin vanheneva väestö, mikä lisää jatkossa palvelutarvetta huomattavasti. Tämä on epäyhtälö, kun samanaikaisesti työmarkkinoille tulijoiden määrä supistuu. Etenkin hoiva- ja hoitoalalle vaaditaan tulevaisuudessa huomattava määrä tekijöitä myös rajojemme ulkopuolelta. Ympäristöasioista uusi vientivaltti? Menestyspotentiaalia EK näkee Suomen korkeatasoisessa eko-osaamisessa. Sitä pitäisi etujärjestön mukaan nyt kehittää rohkeasti. Uuden hallituksen ohjelmassa on määriteltävä selkeästi, miten luonnonvarat ja korkeatasoinen osaaminen yhdistetään kansalliseksi menestystekijäksi. Uusi, samoin kuin jo olemassa oleva liiketoiminta tarvitsee kilpailukykyisen ja investointeihin kannustavan toimintaympäristön. Hinta tai määrät eivät voi olla näin pienen maan menestystekijöitä. Menestyvien yritysten Suomi vaatii jatkossakin huippuosaamista, joten meidän pitäisi ottaa mahdollisimman nopeasti käyttöön esimerkiksi t&ktoiminnan verokannustin, Pulkkinen toteaa. Vaalikiertue vierailee seitsemässä kaupungissa Toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen vieraili Tampereella helmikuun alussa tapaamassa pirkanmaalaisia kansanedustajaehdokkaita. EK:n järjestämässä keskustelutilaisuudessa pohdittiin sekä yritystoiminnan että koko yhteiskunnan keskeisiä haasteita seuraavalla vaalikaudella. Technopoliksessa järjestettyyn tilaisuuteen osallistui viitisenkymmentä eduskuntavaaliehdokasta. EK järjestää vastaavanlaisia tilaisuuksia vaalikeväänä seitsemässä kaupungissa. Suomeen tarvitaan innovatiivista liiketoimintaa. Siinä missä vanhaa teollisuutta jää putken toisesta päästä pois, toisesta päästä pitää saada uutta tilalle, sanoo toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen.

9 9

10 10 Mari Kiviniemi 1. Mikä on suhteenne Pirkanmaahan? Miten tuttu maakunta on kesäpirkanmaalaiselle? Minulla on useampia yhteyksiä Pirkanmaahan. Äitini on kotoisin Kangasalta, jossa tuli erityisesti lapsena vietettyä paljon aikaa mummolassa. Aikuisiällä puolestaan mieheni suvun kesäpaikasta Valkeakoskella on tullut perheellemme tärkeä paikka viettää aikaa yhdessä. 2. Mikä sai Teidät aikanaan lähtemään mukaan politiikkaan? Olin nuorena erittäin kiinnostunut yhteiskunnallisesta keskustelusta. Siihen varmasti osaltaan vaikutti se, että kotona politiikka oli puheissa läsnä erittäin paljon. Saksassa vietetyn vaihto-oppilasvuoden aikana sain jonkinlaisen herätyksen. Arkipäivän asiat saivat uudet mittasuhteet ja merkityksen hieman kauempaa katsottuna. Syntyi halu vaikuttaa. 3. Jos olette vaalien jälkeen edelleen pääministeri, mitkä ovat yrittäjyyden edistämisen kannalta tärkeimmät tehtävät ja keskeisimmät linjaukset? Pienyrittäjyyden arjen tukeminen byrokratiaa vähentämällä, verotuksen kannustavuudesta kiinni pitämällä ja työntekijöiden palkkausta helpottamalla. 4. Minkälaisilla toimen - piteillä kasvuyrittäjyyttä voidaan tukea? On varmistettava osaavan henkilökunnan saatavuus. Tässä oikein kohdennettu koulutus on keskeisessä asemassa. Yritysten rahoitusmahdollisuuksiin vaikuttaa yleistalouden kunto.yrittäjyyteen tulee olla kannusteita kuten innovaatiokannustin. Kasvuhakuinen yritys on oikeutettu kannustimeen, joka antaisi yritykselle osan innovaatiotoiminnan kuluista hyvityksensä. 5. Onko Pirkanmaalla mielestänne ministerivaje? Miksei mielestänne Pirkanmaalta ole ollut ministeriä moneen vuoteen? Ministerivalintoihin vaikuttavat monet tekijät. On varmasti puhdasta sattumaa, ettei Pirkanmaalta ole minkään puolueen ministeriä valittu viimeisten vaalikausien aikana. 6. Mikä on Teidän henkilökohtainen suhteenne yrittämiseen? Olen kasvanut yrittäjäperheessä ja naimisissa yrittäjän kanssa eli suhde on hyvin läheinen. Olen nähnyt yrittäjyyden haasteet ja ilot hyvin läheltä. 7. Onko yrittäjäjärjestö Teille tuttu? Yrittäjäjärjestö on tullut tutuksi kumppaniksi kansanedustaja- ja ministerityössä hyvänä sparrauskumppanina ja edunvalvontajärjestönä. 8. Mitkä asiat näette suomalaisen elinkeino - elämän suurimpina uhkatekijöinä? Osaavan henkilökunnan saatavuus, talouteen Suomen ulkopuolelta kohdistuvat uhat ja työn hinnan karkaaminen. 9. Yrittäjät pitivät Hetemäen verouudistusehdotusta epäonnistuneena ja myös Te olette kritisoinut sitä. Mitkä asiat työryhmän loppuraportissa Teitä arveluttavat? Keskusta ei hyväksy Hetemäen esitystä. Ensinäkin se vaikuttaisi rankimmin kaikkein heikko-osaisimpiin. Toiseksi se verottaisi liian paljon riskiä ottavaa ja työpaikkoja luovaa yrittäjyyttä. Erityisen tärkeä on verokannustin pieni- ja keskisuurille yrityksille. 10. Luette paljon. Mikä kirja Teillä on parhaillaan kesken? Luen tässä tehtävässä paljon työhön liittyviä asiakirjoja ja papereita. Siksi minulla on useampia kirjoja kesken. Muun muassa. Olli Jalosen Poikakirja. Kuva: Lehtikuva Oy/Valtioneuvoston kanslia

11 Laura Hagman Talenom Konsultointipalvelut Oy Lakilaari 11 Olen rakennusalan yrittäjä Pirkanmaalla. Olen ollut mukana yrittäjien kanssa käydyissä keskusteluissa keväällä muuttuvasta rakennusalan arvonlisäverotuksesta. Mikä on pääpiirteissään muutoksen sisältö? Rakennusalan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta koskevat säännökset tulevat voimaan Tämä käännetty arvonlisäverovelvollisuus tarkoittaa, että tiettyjen rakentamispalvelujen myyntitilanteessa verovelvollinen on myyjän sijaan ostaja. Käännetyn verovelvollisuuden tarkoituksena on estää tilanteet, joissa ostaja vähentää arvonlisäveron, jonka myyjä jättää tilittämättä valtiolle. Uusien säännösten tultua voimaan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta on sovellettava aina, kun seuraavat edellytykset täyttyvät: 1. Palvelu on rakentamispalvelua tai työvoiman vuokrausta rakentamispalvelua varten. 2. Ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka toiminnassaan muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua tai vuokraa työvoimaa rakentamispalvelua varten. Selvyyden vuoksi todettakoon, että rakennuspalvelun myyntiin yksityishenkilölle ei sovelleta käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta. Rakentamispalvelua ovat kiinteistöön kohdistuvat palvelut, jotka liittyvät esimerkiksi maa- ja vesirakentamiseen, maapohja- ja perustustöihin, rakennustyöhön, rakennusasennukseen, rakennuksen viimeistelyyn, rakennuskoneiden vuokraukseen, kun samalla vuokrataan kone ja sen käyttäjä, rakennussiivoukseen tai työvoiman vuokraukseen rakentamispalvelua varten. Rakentamiseksi sen sijaan ei katsota esimerkiksi tuotantotoiminnassa käytettävien koneiden ja laitteiden asentamista ja pystyttämistä, viheralueiden istutusta ja hoitoa sekä arkkitehtipalveluja. Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus koskee vain palvelun myyntiä, ei tavaran myyntiä. Huomioon on kuitenkin otettava se, että jos rakentamispalveluun sisältyy myös materiaalia, sitä kuitenkin pidetään yhtenä kokonaisuutena ja rakentamispalvelun myyntinä. Arvonlisäverolaissa ei ole vaatimuksia sille, että myyjän tulisi harjoittaa tietynlaista toimintaa, jotta käännetty arvonlisäverovelvollisuus soveltuisi. Ratkaisevaa on palvelun laji ja ostajan edellytysten täyttyminen. Käännetty arvonlisäverovelvollisuus soveltuu siten sellaisiinkin tilanteisiin, kun yritys, joka ei normaalisti toimi rakennusalalla, myy palveluja edellytykset täyttävälle ostajalle. Myyjän toimialaluokituksella ei siten ole merkitystä. Jos rakentamispalvelun myyntiin sovelletaan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta, myyjä antaa ostajalle laskun, joka sisältää yleiset laskumerkinnät. Laskuun ei tällöin merkitä verokantaa eikä veron määrää. Lisäksi laskussa on oltava ostajan Y- tunnus ja tieto siitä, että ostaja on veronmaksuvelvollinen. Uusia rakentamispalvelujen käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan, kun veronsuorittamisvelvollisuus on syntynyt tai sen jälkeen. Uusia säännöksiä ei kuitenkaan sovelleta sellaisiin keskeneräisiin palveluihin, joiden toimittaminen on alkanut ennen Esimerkiksi sopimuksen tekoajankohdalla ei ole merkitystä, vaan ratkaisevaa on, milloin rakentamiseen liittyviin toimenpiteisiin on ryhdytty. Lisätietoja saa verohallinnon ohjeesta Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus alkaen.

12 12 Toistuvien määräaikaisten työsopimusten perusteetonta käyttöä pyritään rajoittamaan Tämän vuoden alussa voimaantulleen työsopimuslain muutoksen myötä on tarkennettu määräaikaisen työsopimuksen solmimisen edellytyksiä. Muutoksen jälkeen toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei olisi sallittua, jos määräaikaisten sopimusten lukumäärän, yhteenlasketun kestoajan tai niiden muodostaman kokonaisuuden perusteella työnantajan työvoiman tarve kyseisessä työssä arvioidaan pysyväksi. Tulkintalinjaa on haluttu tiukentaa ja nyt tämä asia on kirjattu suoraan lakiin. Yksittäisen määräaikaisen sopimuksen solmimisen edellytyksenä olevaa perustellun syyn vaatimusta ei tässä yhteydessä muutettu. Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen on entiseen tapaan sallittua esimerkiksi sijaisuuden, harjoittelun tai muun näihin rinnastettavan syyn perusteella. Toisaalta työnantajalla voi olla yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä peruste, jonka johdosta työtä on tarjolla vain määräaikaisesti. Jo ennen puheena olevaa lakimuutosta voimassa olevan lain perusteluissa määräaikaisen työsopimuksen solmimisperusteita on tarkasteltu työnantajan työvoimatarpeen pysyvyyden kannalta. Jos työnantajalla on pysyvä työvoiman tarve, määräaikaisten työsopimusten käyttöä ei ole ennenkään pidetty sallittuna. Vaatimus koskee jo ensimmäistä määräaikaista työsopimusta. Kuva: Jouko Järvinen Toistuvien määräaikaisten sopimusten tekeminen edellyttää lisäksi, että kullekin määräaikaiselle sopimukselle on olemassa perusteltu syy, ja että työnantajan työvoiman tarve ei kyseisessä tehtävässä ole pysyvä. Työnantaja ei saa näin ollen pyrkiä kiertämään toistaiseksi voimassa oleviin työsopimuksiin liittyvää irtisanomissuojaa toistuvilla määräaikaisilla sopimuksilla. Huomattavaa on, että määräaikaisen sopimuksen solmimisedellytyksiä koskevia rajoituksia sovelletaan kaikissa tehtävissä ja kaikilla toimialoilla, myös henkilöstövuokrausalalla. Työsopimuslain työsopimuksen kestoaikaa koskevat säännökset on jo aikanaan laadittu siten, että toistaiseksi voimassa olevat sopimukset ovat ensisijaisia määräaikaisiin sopimuksiin nähden. Työsopimuslain lähtökohtana on, että työsopimus voidaan tehdä määräaikaisena ainoastaan silloin, jos sopimuksentekohetkellä arvioidaan, että sopimuksessa määriteltyä työtä ei ole määräaikaisen sopimuksen päätyttyä enää tarjolla. Kysymys on siis tietystä työkokonaisuudesta tai ajallisesti rajatusta tehtävästä, jonka jälkeen työtä ei todennäköisesti enää ole tarjolla eli työvoiman tarve ei siis ole pysyvä. Edes epävarmuus tarjottavan työn riittävyydestä ei yksinomaisena perusteena ole hyväksyttävä syy käyttää määräaikaisia sopimuksia. Jos yrityksen mahdollisuudet tarjota työtä esimerkiksi tilauskannan heikkenemisen vuoksi vähenevät, työnantajan tulee sopeuttaa työvoiman tarpeensa ensisijaisesti lomautusta, osaaikaistamista tai työsuhteen päättämisiä käyttäen. Uudessa säännöksessä ei määritellä peräkkäisten määräaikaisten sopimusten hyväksyttävää enimmäislukumäärää tai vähimmäiskestoa nimenomaisesti, vaan määräaikaisen työsopimuksen solmimisedellytyksiä harkitaan kokonaisarvioinnilla ottaen huomioon työnantajan käyttämien määräaikaisten sopimusten kokonaismäärä ja -kesto. Jos työnantajan toiminta kokonaisuudessaan tai joidenkin osa-alueiden osalta on perustunut kauan toistuviin määräaikaisiin sopimuksiin, se on yleensä osoitus toiminnan edellyttämän työvoimatarpeen vakiintumisesta. Työvoimatarpeen pysyvyyttä arvioitaessa voidaan ottaa huomioon myös muun muassa työnantajan toiminnan laajuus ja vakiintuneisuus sekä yrityksen asiakaskunta ja sen vakiintuneisuus. Lakimuutoksella ei estetä tai rajoiteta määräaikaisten työsopimusten perusteltua käyttämistä. Useissa tapauksissa niiden käyttäminen on edelleen välttämätöntä yrityksen toiminnan järjestämiseksi tarkoituksenmukaisella tavalla. Uudistuksen nimenomaiseksi tavoitteeksi on kuitenkin kirjattu tarkoitus vähentää perusteettomia määräaikaisia työsopimuksia, erityisesti perusteetonta toistuvien määräaikaisten sopimusten käyttöä. Tämä tarkoittaa sitä, että käytettäessä toistaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia työsuhde voidaan katsoa aiempaa herkemmin toistaiseksi voimassaolevaksi. Näin ollen erityisesti sellaisten yritysten, joissa on käytetty pitkäaikaisia ja laajoja sijaisjärjestelyjä tulee varautua siihen, että mahdollisesti ainakin osa sijaisten työsuhteista tullaan jossain vaiheessa katsomaan toistaiseksi voimassaoleviksi. Samalla on syytä huomioida, että näiden työsuhteiden päättämiseen on noudatettava lainmukaista irtisanomismenettelyä irtisanomisaikoineen. Pekka Paldanius asianajaja

13 13

14 14 Työpankki kokoaa taitajat yhteen Tammikuussa verkossa avautui täysin uusi rekrytointikanava tulevaisuuden avainosaajien tavoittamiseen. Hakukanavassa uusia haasteita etsivät nuorkauppakamarin jäsenet. Projektipäällikkö Sanna Wänskän mukaan Työpankki on helppokäyttöisyydessään oiva väline osaavan työvoiman löytämiseen. Tammerkosken Nuorkauppakamari ry lanseerasi kotisivuilleen tammikuussa rekrytointipalvelun, jonka nimi on kaikessa selkeydessään Työpankki. Yhdistyksen ylläpitämän, ja käyttäjille täysin maksuttoman palvelun tavoitteena on saada työnhakijat ja työnantajat kohtaamaan. Projektipäällikkö Sanna Wänskän mukaan Työpankki tarjoaa erinomaisen väylän löytää päteviä tekijöitä nopealla aikataululla. Työnhakija voi puolestaan laittaa palveluun työnhakuilmoituksen joko omalla nimellään tai anonyymisti. Tekijöitä isolla T:llä Vänskän mukaan idea palveluun syntyi nuorkauppakama- rilaisten omasta halusta löytää uusia työmahdollisuuksia. Kamarin sisäinen rekrytointiliikenne synnytti ajatuksen laajemmasta foorumista. Kamarilaisten lisäksi foorumi palvelee kuitenkin myös työnantajia, Wänskä taustoittaa. Työpankin kehitystyö alkoi viime syksynä ja valmiiksi palvelu saatiin tammikuussa. Palvelun helppokäyttöisyyden uskotaan tuovan esille myös työpaikkoja, jotka muuten saattaisivat jäädä julkaisematta. Palveluun otetaan vastaan ilmoituksia kaikista avoimista työpaikoista. Työnantajalle etu on myös se, että palkatessaan kamarilaisen hän saa varmasti tekijän isolla T:llä, Wänskä markkinoi. Nyt lanseerausvaiheessa pankkiin vastaanotetaan ilmoituksia Pirkanmaalta, mutta jatkossa toiminta voi hyvinkin kasvaa. En pidä mahdottomana, että jatkossa kyseessä voisi olla myös koko Suomen laajuinen foorumi, Wänskä visioi. Työpankkiin voi käydä tutustumassa osoitteessa Palkittu ohjelmistotalo hakee työntekijöitä Tamperelaisen Motive Systemsin viime vuosien voimakas kasvu näkyy niin liikevaihdossa kuin M-Files-ohjelmiston myyntilaajuudessa: Yrityksen liikevaihto on viimeisen viiden vuoden aikana yli kuusinkertaistunut, ja vuoden 2010 liikevaihto nousi 4,2 miljoonaan euroon. Arkkitehti- ja insinööritoimistona aloittanut Motive Systems Oy vaihtoi toimialaa syksyllä M-Files on ollut markkinoilla 2005 vuoden alussa. Nyt yritys on rekrytoimassa uutta henkilöä myyntiin, konsultointiin ja tuotekehitykseen. Räätälöityä palvelua asiakaslähtöisesti Adecco on maailman johtava henkilöstöpalveluyritys. Adeccolla on toimipisteitä yli 60 maassa yhteensä 6000, joista noin 170 Pohjoismaissa. Suomessa Adecco on toiminut vuodesta 1997 ja palvelemme 10 toimipisteessä ympäri Suomen. Toteutamme joustavia ja monipuolisia henkilöstövuokraus-, rekrytointi- ja soveltuvuusarviointiratkaisuja. Rekrytoimme ja välitämme määräaikaisia ja vakituisia osaajia johto- ja asiantuntijatason sekä suorittavan tason tehtäviin. Tavoitamme päivittäin laajan kirjon eri alojen ammattilaisia ja tulevaisuuden kykyjä. Haemme ennakkoluulottomasti ratkaisuja myös muuttuvien työmarkkinoiden haasteisiin. Adecco Finland Oy Hallituskatu 7, Tampere Korkeakoulunkatu 10, Tampere +358(0) Liiketoiminnan kasvu tarkoittaa myös kasvavaa henkilökunnan tarvetta. Motive Systems on rekrytoimassa lähikuukausina uutta henkilöä myyntiin, konsultointiin ja tuotekehitykseen. Pyrimme kasvattamaan yrityksen toimintaa, mutta Suomessa ongelmana on oikeiden henkilöiden tavoittaminen, Motive Systems Oy:n toimitusjohtaja Antti Nivala harmittelee. Henkilökuntaa on haettu muun muassa Aamulehden, Helsingin Sanomien ja rekrytointikonsulttien kautta. Yritys on käyttänyt apuna myös oppilaitosten sähköisiä ilmoitustauluja sekä työvoimatoimistoa. Myös puskaradio toimii, sillä yrityksen työntekijät kertovat tuttavilleen positiivisista kokemuksistaan. Vaihtuvuus on meillä pientä, koska pystymme tarjoamaan työntekijöillemme hyvät olosuhteet. Toimintaansa laajentavaan yritykseen on aina hyvä tulla töihin. Kyvykkäille ihmisille löytyy varmasti sopiva rooli, Nivala lisää. Kasvuvauhdin ylläpitäminen vaatii ponnisteluita Monia kiinnostaa mahdollisuus vaikuttaa palkkaan. Suurin osa tehtävistä on sidottu bonuksien ja provisioiden kautta henkilökohtaiseen suoriutumiseen. Ansiotaso on tätä kautta parempaa kuin monessa muussa työpaikassa. Hyvien työsuoritusten kautta ansiotaso saattaa nousta huomattavasti, Jussi Salmi Motive Systems Oy:n konsultointipalveluista kertoo. Motive Systems hakee Tampereelle ja pääkaupunkiseudulle neljää dokumenttien hallinnan konsulttia sekä kahta myyntipäällikköä ja kahta avainasiakkuuspäällikköä myyntitiimin uusasiakkuushankintaan. Lisäksi yritys hakee channel account managereita, jotka palvelevat jälleenmyynti- ja kumppaniverkostoa. Kaikkia tehtäviä yhdistää riittävä tekninen osaaminen ja myynnillinen asenne. Henkilöiden tulisi ymmärtää myös asiakkaiden liiketoimintaa sekä B to B myyntiä ja dokumenttien hallintaa, Salmi sanoo. Tampereen lisäksi yrityksellä on toimipisteet Vantaalla ja Turussa sekä tytäryhtiö Dallasissa. Yritys työllistää yli 50 henkeä, joista 35 henkilöä työskentelee Tampereella. Valtaosa työntekijöistä on suorittanut tekniikan tai kaupallisen alan ylemmän korkeakoulututkinnon. Monet työntekijöistä ovat vastavalmistuneita tai opintojensa loppusuoralla olevia. Nopea ja helppokäyttöinen Motive Systemsin liiketoiminta perustuu täysin M-Filesiin. Ohjelmistoa myydään ja markkinoidaan Suomessa sekä ulkomailla. Tyypillisimmin asiakasyrityksessä on Toimitusjohtaja Antti Nivala ja konsultointipalveluiden johtaja Jussi Salmi suhtautuvat luottavaisin mielin tulevaisuuteen. noin M-Filesin käyttäjää, Antti Nivala kertoo. M-Filesia käyttää yli käyttäjää asiakasorganisaatiossa yli 70 maassa. Suomessa Motive Systemsillä on noin 400 asiakasyritystä, joista Pirkanmaalla toimii useita kymmeniä. Aikaisemmin pienempien yritysten dokumentinhallintaan ei ollut kunnollisia vaihtoehtoja. M-Files on alhaisten kustannusten ja käyttöönoton helppouden vuoksi pienempienkin yritysten saatavilla. M-Files on nopeasti käyttöönotettava ja helppokäyttöinen dokumenttienhallintaohjelma, Nivala vakuuttaa. Hän huomauttaa, että pkyrityksissä dokumentit varastoidaan usein kiintolevyille, verkkolevyille ja pahimmissa tapauksissa kannettaville tietokoneille. Luottamuksellisten dokumenttien säilyttäminen omalla tietokoneella on aina riskialtista. Palvelintasolla tyypillinen ongelma on kunnollinen varmuuskopiointi. Henkilökohtaisia työasemista ja kannettavista ei yleensä oteta varmuuskopioita. Jos tieto häviää, niiden palauttaminen voi olla hankalaa. M-Filesissa dokumentit voidaan säilöä joko pilvipalvelimelle tai organisaation omissa tiloissa oleville palvelimille, jolloin tiedot ovat tarvittaessa yrityksen kaikkien tahojen saatavissa. Ohjelma integroituu virtuaaliseksi levyasemaksi Windows -käyttöjärjestelmään. Tiedostoja ei tarvitse kauaa etsiä. Dokumenttia luotaessa ohjelma kysyy sarjan siihen liittyviä metatietoja, joita voidaan myöhemmin käyttää hakusanoina dokumenttia haettaessa. M-Files toimii tarvittaessa asiakasrekisterinä, mikäli yrityksessä ei sellaista jo ennestään ole käytössä. Järjestelmän pitää olla helppokäyttöinen. Valtaosa kilpailevista järjestelmistä edellyttää, että tiedosto tai dokumentti tallennetaan ensin tietokoneelle ja vasta sitten tiedostonhallintaohjelmaan. M-Filesissa ei tarvitse miettiä, minne dokumentti tallennetaan. Alun perin arkkitehti- ja insinööritoimistona vuonna 1989 aloittanut Motive Systems vaihtoi toimialaa syksyllä M-Filesia ohjelmistotalo kehitti vuosina ja 2005 vuoden alussa tuote saatiin markkinoille. Vuoden kuluttua ohjelman vaikutus alkoi näkyä yrityksen liikevaihdossa. Viime vuonna yrityksen liikevaihto oli 4,2 miljoonaa euroa.

15 15 Yksi ovi, monta huonetta Henkilöstövuokrausfirmoja löytyy Suomesta useita satoja. Myös suorahakuihin ja rekrytointeihin erikoistuneita yrityksiä löytyy koko joukko. Rekrytointeihin, henkilöstövuokraukseen ja suorahakuihin erikoistunut Sihti Oy on siitä poikkeuksellinen, että se toimii yhden luukun periaatteella. Täältä löytyy yksi ovi, mutta monta huonetta. Teemme suorahakuja, rekrytointia, henkilöstönvuokrausta ja tarjoamme koulutusta ja valmennusta sekä soveltuvuusarviointeja. Suomesta ei löydy montaa rekrytointialan yritystä, josta löytyy ammattitaitoinen osasto kaikkiin näihin palveluihin, kiteyttää Sihti Oy:n toimitusjohtaja Jukka-Pekka Annala. Sihdiltä löytyy toimipisteitä Tampereen lisäksi Helsingistä ja Hämeenlinnasta. Annalan mukaan tänä vuonna on tarkoitus avata kaksi uutta toimipistettä Suomeen. Yritys toimii pääasiassa Suomen rajojen sisäpuolella, mutta suorahakuja se tekee jonkin verran myös ulkomaille. Teemme kansainvälisiä suorahakuja lähinnä Euroopan alueella, hän kertoo. Suomen paras työpaikka Vuoden 2009 alussa käynnistetyn firman liikevaihto oli perustamisvuonna 2,7 miljoonaa euroa, kun se viime vuonna kipusi jo noin 8 miljoonaan euroon. Liikevaihdon kolminkertaistaminen on vaatinut kenttäjohtaja Jori Vileniuksen mukaan huomattavia ponnistuksia. Tulokset ovat vaatineet isoja puhelinlaskuja, pitkää pinnaa ja vahvapohjaisia jalkineita. Se on vaatinut myös äärimmäisen hyvän työntekijäporukan. Onnistuneiden rekrytointien kautta viidakkorumpu on soinut, ja luottamus meihin kasvanut. Työntekijät arvostavat sitä, että olemme luotettava toimija, noudatamme työehtosopimuksia ja maksamme reilua palkkaa, Vilenius summaa. Tampereen toimipisteessä työskentelee 11 toimihenkilöä, Helsingissä neljä ja Hämeenlinnassa yksi. Myös henkilökunnan viihtyvyyttä pyritään parantamaan tarjoamalla työpaikkakoulutusta ja -liikuntaa sekä virikepäiviä. Missio on, että muutaman vuoden päästä Sihti olisi Suomen paras työpaikka. Pääasiassa henkilöstövuokrauspuolella toimiva Jori Vilenius tuntee kentän. Ennen Sihtiin siirtymistään hän työskenteli Firabelissä ja Varamiespalvelussa Pirkanmaan alueen vetäjänä. Puhelimet alkavat soida heti aamusta. Miehiä pitää saada kentälle. Silti ei voi sanoa, että asiakasyritykset olisivat liian vaativia. He luottavat siihen, että saavat meiltä osaavia tekijöitä napakalla aikataululla. Ei sen kummempaa. Henkilöstövuokrauspuolella nopeus on valttia, sillä työmailla ei ole aikaa odotella työntekijöitä. Perusta kuntoon Sihdin tyypillisiä asiakkaita ovat rakennus- ja teknologiateollisuuden sekä logistiikan ja toimistopuolen yritykset. Pirkanmaalla syntynsä nähneellä Sihti Oy:llä on ollut koko historiansa aikana 224 asiakasyritystä. Asiakasyrityksiä löytyy kaiken kokoisia, isoista pörssiyhtiöistä yhden hengen toiminimiin. Avustava toimintamme rekrytointiasioissa antaa yrittäjälle vapauden keskittyä omaan osaamisalueeseensa. Pyrimme olemme kokonaisvaltainen kumppani sekä pk-yrityksille että isommillekin toimijoille, Vilenius kertoo. Sihti auttaa yrityksiä myös muun muassa rekrytointitarpeiden ennakoinnissa ja yritysvalmennuksessa. Annalan mukaan firmoissa ollaan tällä hetkellä tarkkoja ja harkitsevia rekrytointien suhteen. Tällä hetkellä suositaan vuokratyösuhteita, sillä yrityksissä halutaan varmuus siitä, että talous elpyy kunnolla. Pätevän työvoiman löytäminen on tällä hetkellä suhteellisen helppoa, mutta jatkossa se tulee vaikeutumaan. Ne yritykset, jotka ovat hoitaneet perustan kuntoon, tulevat olemaan vahvoilla, Annala arvioi. Jori Vilenius arvioi, että noin kolmasosa vuokratyöntekijöistä ottaa yhteyttä Sihtiin suositusten perusteella. Käytäntö on yleinen esimerkiksi rakennus-, teknologiaja logistiikka aloilla. Hakijat lähettävät yhä enenevissä määrin CV:itä, mistä on syntynyt eräänlainen lumipalloefekti. Myös työnantajilta tulee enemmän yhteydenottoja. Pyörää keksimässä Vaikka olen tehnyt rekrytointeja vuodesta 1997 lähtien, vasta nyt olen saanut hieman pintaa syvällisemmän käsityksen alasta. Sihdin kautta on löytynyt halua kehittyä ja keksiä uusia toimintatapoja sekä tarjota asiakkaille hyviä rekrytointivaihtoehtoja, kyseenalaistaa jo olemassa olevia malleja, Jukka-Pekka Annala arvioi. Jukka-Pekka Annala on psykologi, joka on toiminut alalla pitkään muun muassa eri asiantuntijaorganisaatioiden parissa. Ala muuttuu jatkuvasti. Jos nyt laittaa perinteiseen mediaan haun, syntyy tuloksia. Parin vuoden päästä tilanne voi olla kokonaan toinen. Olemme käyneet hedelmällistä vuoropuhelua yritysten johdon ja henkilöstöammattilaisten kanssa siitä, mitä keinoja voidaan tulevaisuudessa hyödyntää, Jukka- Pekka Annala sanoo. Sekä Annala että Vilenius ovat sitä mieltä, että avainasemassa on asiakasyritysten tarpeiden ymmärtäminen. Rekrytoinnin osaajilta vaaditaan yhä enemmän Sihti Oy auttaa yrityksiä myös muun muassa rekrytointitarpeiden ennakoinnissa ja yritysvalmennuksessa. Toimitusjohtaja Jukka-Pekka Annalan ja kenttäjohtaja Jori Vileniuksen mukaan onnistuneiden rekrytointien kautta luottamus yritykseen on kasvanut. asiakkaan bisneksen tuntemusta ja kykyä kommunikoida eri alojen osaajien kanssa. Viime kuussa Sihti nimitti Tampereen toimipisteeseen rekrytointi-insinöörin. Tehtävä ja titteli ovat ainutlaatuisia rekrytointialalla, sillä tekniikkataustan omaava rekrytointi-insinööri osallistuu Sihdin tehdasautomaatiotekniikan ja konepajateollisuuden ammattilaisten sekä vuokratyöntekijöiden rekrytointeihin. Hän toimii myös konepajateollisuuden ja tehdasautomaatioalan asiakkaiden yhteyshenkilönä. Työilmapiiri on ollut erittäin motivoiva ja sen kautta on tullut positiivisia onnistumisia. Olemme saaneet hyviä toimeksiantoja ja pystyneet täyttämään paikkoja sekä vakituiseen työsuhteeseen rekrytoimalla että vuokratyövoiman kautta. Tällä hetkellä konepaja- ja teknologiateollisuuden puolella rekrytoinnin ja työvoiman tarve on kasvanut, kertoo rekrytointi-insinööri Mika Ahonen. Sihtiläisten missiona on, että muutaman vuoden päästä yritys tarjoaisi Suomen parhaan työpaikan.

16 16 Seuraava Pirkanmaan Yrittäjä ilmestyy Varaa ilmoitustilasi (03)

17 17 Herkkukaupassa suu napsaa Ruoveden Jäminkipohjassa sijaitseva Ruoveden Herkku on tarjonnut makunautintoja asiakkailleen jo lähes 20 vuotta. Sijainti Ruovedellä on ahkerasti markkinoita kiertävälle yritykselle hyvä. Jäminkipohjan kylä Ruovedellä on alkuvuodesta itse rauhallisuus. Vieressä kulkevalla 66-tiellä kyllä riittää liikennettä, mutta itse kylänraitilla autot ja ihmiset loistavat poissaolollaan. Lumista kylätietä pitkin on jäljistä päätellen kulkenut vain muutama auto sekä pari potkukelkkaa. Myös Ruoveden Herkun myymälässä ja tuotantotiloissa vietetään juuri nyt vuoden hiljaisinta aikaa. Myymälä on auki ainoastaan sopimuksesta ja tuotantokin pysähtyy alkuvuonna hetkeksi. Juuri tammi- ja helmikuu ovat meille ehdottomasti hiljaisimmat. Sitten maaliskuusta toiminta taas lähtee vilkastumaan, kun markkinakausi alkaa. Myymälän kannalta kesä on tietysti kulta-aikaa, yrittäjä Jarmo Keinonen kertoo. Ykköstuotteena sinappi Jos nyt yrityksessä onkin hiljaista, pari kuukautta sitten asia oli päinvastoin. Silloin yrityksessä huhkittiin pitkää päivää, sillä joulu on Herkun parasta sesonkiaikaa. Etenkin yrityksen konjakkisinappi kuuluu joulupöytään kuin vesi järveen. Lippulaivatuotettaan yritys on valmistanut ja kaupannut perustamisvuodesta 1993 lähtien. Nykyään sitä lähtee maailmalle vuodessa purkillista. Yksi isoista asiakkaista on Kesko, jonka Pirkka-konjakkisinapin valmistaa yksinoikeudella juuri Ruoveden herkku. Myös salaatinkastikkeet ovat kuuluneet sittemmin huomattavasti paisuneeseen tuotekirjoon alusta alkaen. Vuosien saatossa niiden rinnalle on nostettu lukuisia uusia tuotteita, kuten majoneeseja sekä kattava valikoima erilaisia valkosipuliherkkuja. Viimeinen oma isompi tuoteperhelisäys ovat pari vuotta sitten myyntiin tulleet kurkkusalaatit. Ne ovat yrityksen omista tuotteista ainoat, jotka valmistetaan muualla. Niiden tuotannosta vastaa Haapamäellä sijaitseva Taatilan tila. Jo kaksi vuotta kestänyt yhteistyö toimii hyvin. Ensimmäisenä vuonna purkkeja valmistutettiin , viime vuonna jo tuplasti enemmän, yrittäjä kertoo. Unioni lopetti kalanjalostuksen Alkuvuosina omiin tuotteisiin lukeutuivat myös silakkajalosteet. Suomen liittyessä unioniin niiden valmistus kuitenkin päättyi kuin seinään. Minun olisi täytynyt tehdä tuolloin noin markan investoinnit, sillä direktiiveihin kuului esimerkkisi pihojen asfaltointi, lastausalueiden kattamiset ja niin poispäin. Kyllä siinä yksinyrittäjä joutui nostamaan kädet pystyyn ja keskittymään aivan muihin tuotteisiin, yrittäjä muistelee. Kala- ja lihaherkut kuuluvat tosin edelleen yrityksen myyntituotteisiin. Niitä ostetaan myyntiin ympäri Suomea sijaitsevilta pientuottajilta. Myynnissä onkin todellisia erikoisuuksia, vai mitä sanotte esimerkiksi purkista ilveksen lihaa? Myös mausteiden myynti on vilkasta. Tänä päivänä valikoimaan kuuluu noin parisataa erilaista maustetta. Osa yr- teistä ja siemenistä on kotimaisia, mutta leijonanosa mausteista tuodaan ulkomailta, kuten myös muutama vuosi sitten yrityksen edustukseen ottamat espanjalaiset oliivit. Miltä kuulostaa purkki ilveksen lihaa? Keinonen epäilee, että tuotteen kova myynti selittyy ainakin osaksi tamperelaisten asiakkaiden kiekkohulluudella. Ruoveden Jäminkipohjassa sijaitsevan herkkupuodin yrittäjä Jarmo Keinonen on kasannut hyllynsä täyteen makunautintoja. Kädessä on espanjalaisia oliiveja, joiden markkinoinnin yritys aloitti muutama vuosi sitten. Kesämatkaajat tuotekehityksen tukena Ruovedellä sijaitseva kauppatila ei ole suuri, mutta tuotteita se on tulvillaan. Monelle siitä on tullut pakollinen pysähdyskohde. Kesäisin vierailijoiden määrät lasketaan sadoissa, ja nyt niin rauhallinen pihanäkymä on tyystin erilainen. Yrittäjän mukaan Jäminkipohjan kauppa on tärkeä myös tuotekehitysmielessä, sillä siellä hän saattaa testauttaa kehitteillä olevia uutuuksiaan asiakkailla. Moni valmistuspäätös onkin tehty juuri Jäminkipohjan koemaistajaisten perusteella. Parhaillaankin kypsymässä on muutama tuoteidea, kuten esimerkiksi curryvoi ja hillosipuleihin liittyviä kehitysideoita. Tulos tehdään toreilla Oma myyntipisteensä yritykseltä löytyy myös Tampereen ja Oulun kauppahalleista. Liikevaihdosta suurin osa saadaan kuitenkin turuilta ja toreilta. Vuoden aikana yritys osallistuu itse noin sataan messu- ja markkinatapahtumapäivään. Käytännössä meidän liikevaihdostamme jopa 70 prosenttia saadaan juuri näistä tapahtumista, yrittäjä kertoo. Kaikkia keikkoja ei tehdä pelkästään omin voimin, vaan yrityksellä on lisäksi kolme suurempaa yhteistyökumppania. Markkinasesonki alkaa oikeastaan maaliskuussa ja kestää sitten aina jouluun asti. Huikeita ajomääriä Herkkuvalmistajaksi yrittäjä Jarmo Keinonen hyppäsi pitopalvelupuolelta. Yhden miehen yrityksenä alkanut herkkukauppa työllistää nykyään kaksi täyspäiväistä henkilöä, mutta sesonkiaikaan yrityksessä on töissä kymmenenkin henkeä. Henkilökunnan suhteen olen ollut todella onnekas. Parempaa porukkaa en olisi voinut töihin löytää, Keinonen kiittelee. Yrittäjän oma työmatka ei ole järin pitkä, sillä yrittäjän keittiöstä matkaa kauppaan on noin kolme askelta, tuotan- Nykyään yrityksen tuotevalikoimaan kuuluu noin 200 erilaista maustetta. totiloihin pääsyyn niitä vaaditaan kymmenkunta. Toisaalta iso osa Keinosen ajasta kuluu tien päällä sekä myyntitehtävissä että raaka-aine kuljetuksissa. Kilometrejä kertyy mittariin kiireisimpinä aikoina enemmän kuin monella ammattiautoilijalla. Välillä päätyöni tuntuukin olevan ajaminen. Taisin tehdä ennätykseni nyt joulukuussa, kun mittariin kertyi yhdessä viikossa reilut kilometriä. Ruovesi soveltuu yrittäjän mukaan toiminnan tukikohdaksi hienosti. Sijaintimme on näiden hommien kannalta hyvin keskeinen. Täältä on 240 kilometrin säteellä niin Turku, Helsinki kuin esimerkiksi Varkauskin, yrittäjä kertoo. Lisätilaa keväällä Yrittäjän visiona on maltillinen kasvu. Kevään aikana on tarkoitus laajentaa tuotantoja varastotiloja parilla sadalla neliöllä. Myynnillisesti yrittäjä näkee kasvumahdollisuuksia varsinkin nettimyynnissä. Sen osuus on vielä pieni, mutta jatkuvasti kasvava. Olemme hyötyneet siitä, että olemme esillä tapahtumissa ympäri Suomea. Tavallisten kauppojen hyllyiltähän tuotteitamme ei juuri löydy. Internetin kautta on helppo saada herkkuja, asuipa sitten missä päin Suomea tahansa, yrittäjä markkinoi.

18 18 Talvikauteen uusissa Ruovedellä vaikuttava VK-Motors muutti joulukuussa uusiin toimitiloihin. Aivan 66-tien kupeeseen noussut toimitila tuplasi konemyyntiin erikoistuneen liikkeen pinta-alan. Konekauppaa tehdään perheessä jo toisessa polvessa. Perheyrittäjä Ville Kaikkonen uskoo, että kasvua saadaan jatkossa venekaupasta. Yamahan perämoottorit ovat kuuluneet yrityksen valikoimaan jo pitkään, mutta nyt uusien tilojen myötä sisätiloihin mahtuvat myös itse veneet. Kaikkosen perheessä konemyynti alkoi vuonna 1980 Virroilla silloisen K-Rauta I.Kaikkosen toimesta. Rautakauppias Iikka Kaikkonen sai apuvoimaa läheltä, sillä perustajan poika Ville Kaikkonen on ollut perheyrityksen toiminnassa mukana poikavuosista lähtien. Vuonna 1997 rautakaupan rinnalle perustettiin oma itsenäinen, puhtaasti konemyyntiin erikoistunut VK- Motors Oy, jonka toimitusjohtajana on alusta alkaen toiminut nuorempi Kaikkonen. Vuonna 2000 VK-Motors muutti omiin toimitiloihinsa Ruoveden keskustaan. Yrityksen tarina on lukujen valossa mukavaa luettavaa. Liikevaihto on kehittynyt vuosien varrella hyvin, ja henkilökunnan määräkin on kasvanut alkuperäisestä kolmesta kahdeksaan. Laaja tuotekirjo Yrityksen tekemä konekauppa alkoi aikanaan moottorikelkoilla. Ne ovat edelleen tärkeässä osassa myyntiä, mutta niiden rinnalle on saatu myös lukuisia uusia tuoteryhmiä. Nykyään VK-Motorsin valikoimaan kuuluvat esimerkiksi moottoripyörät, mopot, mönkijät, pienkoneet, peräkärryt, veneet, perämoottorit sekä vesijetit. Lajikemäärää pullistavat tietysti niihin liittyvät varaosat sekä oheistarvikkeet, kuten vaikkapa kypärät tai ajo- ja työvaatteet. Laaja tuotekirjo tarkoittaa, että kausivaihteluiden merkitys ei ole yritykselle niin suuri kuin esimerkiksi puhtaasti moottoripyöriin erikoistuneella kaupalla. Onhan selvää, että kesäisin moottorikelkkojen menekki ei ole kummoinen, ja toisaalta harva lähtee veneostoksille keskellä sydäntalvea. Mönkijät kuitenkin edustavat poikkeusta, sillä niitä myydään varsin tasaisesti ympäri vuotta. Sen kuitenkin olemme havainneet, että aivan keskikesällä niitä ei juuri osteta. Muuten niitä kyllä myydään ympärivuotisesti, Kaikkonen sanoo. Mönkijöitä ostetaan hyötykäyttöön Yksittäisistä tuoteryhmistä parhaiten kaupaksi käyvät nyt mönkijät ja moottorikelkat. VK-Motors onkin useana vuonna palkittu koko Suomen suurimpana Yamaha ATV -jällenmyyjänä. Etenkin mönkijöiden myynti on ollut kovassa kasvussa. Parhaimmillaan niitä on kaupattu vuoden aikana runsaat 140 kappaletta. Niistä 95 prosenttia ostetaan hyötykäyttöön esimerkiksi metsänhoitoon tai pihanhoitoon. Monesti niiden ostajat perustelevat päätöstään niiden kompaktilla kokoluokalla, eikä ole tavatonta, että vaihdossa meille tarjotaan traktoreita, yrittäjä kertoo. Toimitusjohtajan mukaan heillä asioidaan noin sadan kilometrin säteellä. Tamperelaisten osuus on vahva. Ovea kuluttavat ahkerasti myös kesämökkiläiset, joita kunnassa riittää. Kesäisinhän Ruoveden asukasluku kokolailla tuplaantuu, yrittäjä kertoo. Tuplasti tilaa Joulukuun 10. avautuneen toimitilan selkeä vahvuus on sijainti. Siinä missä aikaisempi toimipiste sijaitsi Ruoveden keskustassa, ollaan nyt vilkkaasti liikennöidyn 66-tien välittömässä läheisyydessä. Isommat tilatkin kiinnostivat. Nyt tilaa on tuplasti aikaisempaan verrattuna. Saamme nyt aikaisempaa enemmän tuotteitamme esille sisätiloihin. Tästä syystä olemme nyt voineet panostaa vahvasti esimerkiksi venemyyntiin, Toimitusjohtaja kertoo ja vinkkaa, että yritys tarjoaa Näsijärven veneilijöille myös huolto- ja talvivarastointipalveluita. Myös kaivattua huoltotilaa saatiin rutkasti lisää. Reilun tuhannen neliön hallista sille on nyt pyhitetty noin 300 neliötä. Liikevaihdosta huoltojen osuus on viidesosa. Historian paras joulukuu Hänen mukaansa nyt toteutunut muutto oli mietinnässä jo tovin. Tonttikin oli hankittu jo muutama vuosi sitten. Isoa investointia kuitenkin sysättiin taantuman alkaessa tulevaisuuteen. Lamasta yritys selvisi kuivin jaloin, ja liikevaihdon lasku jäi monta kilpailijaa loivemmaksi. Etenkin moni pienkonekauppias joutui taantu- Uusista moottorikelkoista halvimmat kustantavat noin 7500 euroa. Tyyriimmistä huippukelkoista joutuu jo pulittamaan noin euroa. Yrityksen kaikki työntekijät muuten ovat itsekin innokkaita kelkkamiehiä. Onpahan yrityksessä töissä moottorikelkkaenduron entinen Suomen mestarikin. Täyden palvelun konetalosta löytyvät myös kaikkien edustettavien tuotteiden jälkimarkkinointi ja huoltopalvelut saman katon alta.

19 19 tiloissa Ruovesi on järjestäytymisasteeltaan numero yksi Ruovesiläiset yrittäjät voivat ylpeillä järjestäytymisasteella, joka on selvästi koko maakunnan korkein. Ruovedellä toimivista yrityksistä peräti 70 prosenttia kuuluu Pirkanmaan Yrittäjiin. Vertailun vuoksi mainittakoon, että esimerkiksi Tampereella lukema on puolet pienempi, 35 prosenttia. Asentaja Pentti Kivelä huoltaa mönkijää. Ne ovat käyneet komeasti kaupaksi myös taantumassa. massa pistämään pillit pussiin. Uskon, että meillä oli apua liikkeen pitkästä historiasta, sillä meillä on alalta kokemusta jo 30 vuotta, yrittäjä kertoo. Nyttemmin koko alan tilanne näyttää paremmalta, sillä konekauppa kokonaisuudessaan on nyt hyvässä vedossa. Omaa kieltänsä kertoo sekin, että päättynyt joulukuu oli yrityksen historian paras. Toki avajaiset varmasti toivat oman lisänsä myyntiin, mutta muutto myös vei paljon aikaa ja voimavaroja. Lopputulokseen voidaan olla erittäin tyytyväisiä, ja suhtaudumme tulevaisuuteen muutenkin hyvin optimistisesti, konekauppias kertoo. Sen verran taantuma on kuitenkin ihmisten ostotottumuksia muuttanut, että ihmiset ovat entistä hinta- ja etenkin laatutietoisempia. Sellaiset niin sanotut Kiina-ilmiöt ovat jääneet pois. Mitä tahansa ei enää osteta, vaan tuotteilta vaaditaan kestävyyttä, yrittäjä kertoo. Astetta eksoottisempi tuote. Tämän videokameran voi asentaa vaikkapa kypärään. Samaa laitetta käytetään esimerkiksi ralliautoilun incar-taltiointiin. Paikallisjärjestö kasvatti jäsenistöään tuntuvasti myös viime vuonna. Siinä missä tavoitteeksi oli asetettu 125 jäsentä, oli loppuvuoden jäsenmäärä peräti 146, ja tämän vuoden alkupuolella 150 jäsenyrityksen rajakin on jo rikottu. Aktiviteettejä moneen makuun Ruoveden Yrittäjien puheenjohtaja, kirjakauppias Mika Kauppinen, miksi järjestön suosio on teillä näin suuri? Ylipäätänsä Ruovedellä suhtaudutaan positiivisesti yrittäjiin ja yrittäjyyteen. Olemme myös koettaneet järjestää mahdollisimman moneen makuun sopivaa ohjelmaa liikunnallisista aktiviteeteista ja yrittäjien illanvietoista koulutuksiin sekä koko perheen kylpyläreissuihin, Kauppinen kertoo. Myös yhteistyössä kunnan kanssa toteutetut aamukahvitapaamiset ovat saaneet kiitosta jäsenistöltä. Meillä on kunnanjohtajan sekä elinkeinoasiamiehen kanssa aamiaistapaamisia, jotka mahdollistavat meille suoran kanavan vaihtaa kuulumisia päivänpolttavista asioista, kirjakauppayrittäjänä työskentelevä Kauppinen kertoo. Vuonna 2009 Pirkanmaan Yrittäjät ry palkitsi Ruoveden Yrittäjät (sarja jäsenyritystä) Pirkanmaan parhaaksi yhdistykseksi. Yli 50 prosentin järjestäytymisasteeseen päästään Pirkanmaalla seitsemässä kunnassa. Ruoveden lisäksi yli 50 prosentin järjestäytymisasteeseen ovat päässeet paikallisjärjestöt Punkalaitumella,Vesilahdessa, Urjalassa, Ikaalisissa, Orivedellä sekä Juupajoella.

20 20

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen arvioi kuntarakenneuudistuksen vaikutuksia kuntatalouteen.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen arvioi kuntarakenneuudistuksen vaikutuksia kuntatalouteen. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA JA VEROTUS TEEMANA KAUPAN PÄIVÄSSÄ 22.01.2013 Keskon järjestämään 16. Kaupan päivään osallistui maanantaina 21. tammikuuta Helsingissä noin 600 kaupan ja teollisuuden avainhenkilöä.

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

KOHTI KESÄÄ - KASVUA JA HYVINVOINTIA SUOMEN MYYMÄLÄKALUSTE OY

KOHTI KESÄÄ - KASVUA JA HYVINVOINTIA SUOMEN MYYMÄLÄKALUSTE OY KOHTI KESÄÄ - KASVUA JA HYVINVOINTIA SUOMEN MYYMÄLÄKALUSTE OY SANNA-MARI HYNNINEN, TOIMITUSJOHTAJA, KESKI-SUOMEN YRITTÄJÄT 10.5.2016 1 LÄHES 4000 JÄSENYRITYSTÄ 28 PAIKALLISYHDISTYSTÄ YRITTÄJIEN VERKOSTO,

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (5) Päätöshistoria 22.04.2014 469 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Työnhaun lähtökohtia. mitä osaat. mitä haluat. millä ehdoilla

Työnhaun lähtökohtia. mitä osaat. mitä haluat. millä ehdoilla Työnhaun lähtökohtia mitä osaat mitä haluat millä ehdoilla Työpaikat haussa.. Avoimet paikat julkinen haku Kaikki näkee, kaikki hakee Kilpailutilanne Hakemuksia paljon Avoimet paikat ei julkinen Tieto

Lisätiedot

Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan.

Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan. Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan. Timo Juurakko projektipäällikkö Juha Torvinen yritysasiantuntija Tilannekuvaa Valtakunnallinen omistajanvaihdosbarometri

Lisätiedot

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas Työnhaku 2.0 A s i a n t u n t i j a b r ä n d i v e r k o s s a, t y ö n h a k u s o m e s s a j a v i s u a a l i n e n C V 11.2.2016 Sanna Saarikangas Mitä? Ohjelmassa Miten ja miksi työnhaku on muuttunut

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.1.2015 Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.12.2014) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli joulukuun 2014 lopussa 38529 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Tekoja yrittäjyyden puolesta. Päijät-Hämeen Yrittäjät Miikka Venäläinen

Tekoja yrittäjyyden puolesta. Päijät-Hämeen Yrittäjät Miikka Venäläinen Tekoja yrittäjyyden puolesta Päijät-Hämeen Yrittäjät Miikka Venäläinen 1 Suomen Yrittäjät Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

MISSIO VISIO ARVOT. Työtä lääkealan toimijoiden ja työntekijöiden tavoitteiden saavuttamiseksi ILO INHIMILLISYYS INNOVATIIVISUUS

MISSIO VISIO ARVOT. Työtä lääkealan toimijoiden ja työntekijöiden tavoitteiden saavuttamiseksi ILO INHIMILLISYYS INNOVATIIVISUUS ARVOT MISSIO VISIO ILO INHIMILLISYYS INNOVATIIVISUUS Työtä lääkealan toimijoiden ja työntekijöiden tavoitteiden saavuttamiseksi Toiminta-alueensa suurin lääkealan asiantuntijapalveluiden tuottaja, farmaseuttisen

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Helmikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä )

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Helmikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.3.2016 Helmikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 29.2.2016) Työttömyyden vuositasomuutos kääntyi uudelleen kasvuun Pirkanmaan TE-toimistossa oli helmikuun

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective)

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) Country Specific Questionnaire Finland PARENTS OF CHILDREN BETWEEN 6 17 Q0. Onko taloudessanne

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test suomi svenska (https://oma.yrityssuomi.fi:443/entrepreneur-test? p_p_id=82&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column- 1&p_p_col_count=1&_82_struts_action=%2Flanguage%2Fview&_82_redirect=%2Fentrepreneur-test&_82_languageId=sv_SE)

Lisätiedot

ZA5895. Flash Eurobarometer 378 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5895. Flash Eurobarometer 378 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA89 Flash Eurobarometer 78 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL 78 Traineeship - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99')

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Opin oven ja Savon Yrittäjien yhteistyö

Opin oven ja Savon Yrittäjien yhteistyö Opin oven ja Savon Yrittäjien yhteistyö Mia Hakulinen 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden pyörittämisessä Yritysten lukumäärän (263 001 kpl) jakautuminen kokoluokittain vuonna 2008 Keskisuuret

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä )

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 27.1.2016 Joulukuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.12.2015) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli joulukuun 2015

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Tutkimuksesta Keva seuraa toimintaympäristönsä keskeisiä ja ajankohtaisia muutoksia säännöllisesti toteutettavalla tutkimuksella. Otos: kuntaorganisaatiot, joissa on

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Helmikuun työllikatsaus 2/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.3.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevia työnhakijoista oli Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet Urheiluseuran varainhankinnan perusteet 1. Käsitteet yleishyödyllisyys yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminta, liiketoiminta 2. Tulovero Yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta.

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS.

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. Yrittäjyysvalmiuksien kehittymisen edistäminen tekniikan yliopistokoulutuksessa Yhteenveto Marko Oksasen diplomityöstä sekä kampuskiertueesta 2013-2014 Pirre Hyötynen, Tekniikan

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tammikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä )

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tammikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 23.2.2016 Tammikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 29.1.2016) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli tammikuun 2016

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat tammikuu joulukuu tammikuu tammikuu 2017/2016

Uudet avoimet työpaikat tammikuu joulukuu tammikuu tammikuu 2017/2016 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.2.2017 Tammikuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.1.2017) Työttömyys aleni reippaasti sekä vuosi- että kuukausitasolla Pirkanmaalla oli tammikuun 2017

Lisätiedot

Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua

Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.10.2013 Tilannekatsaus 30.9.2013 Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua Pirkanmaan TE-toimiston alueella oli

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen 200 000 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: 200 000 uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite -

Lisätiedot