Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 620/2004 vp Liikenne- ja ansiolentäjäkoulutukseen osallistuvien epätasa-arvoinen kohtelu Eduskunnan puhemiehelle Finnair on jo vuosia saanut opetusministeriöltä tukea lentäjäkoulutukseensa ja siihen liittyviin laitehankintoihin. Finnair kouluttaa lentäjiä käytännössä vain Finnairille. Suomessa toimii myös muita lentoyhtiöitä, joiden lentäjät saavat koulutuksensa pääsääntöisesti joko yksityisessä koulussa Suomessa tai ulkomailla. Muiden lentoyhtiöiden tulevat lentäjät joutuvat maksamaan koulutuksensa itse ilman koulun saamia valtion tukia. Näin opetus muissa kuin Finnairin kouluissa tulee maksamaan suhteettoman paljon. Lisäksi näissä yksityisissä kouluissa opiskelijat joutuvat maksamaan täyden arvonlisäveron, joka nousee tuhansiin euroihin. Lisäksi nämä yksityisissä kouluissa opiskelevat nuoret jäävät ilman opintotukea. Valtion tulisi turvata kansalaisille yhtäläinen mahdollisuus koulutukseen ja eri kouluissa opiskelevien oppilaiden tasapuolinen kohtelu sekä poistaa epätasa-arvoinen arvonlisäverotus. Liikennelentäjän koulutus on yleiseurooppalaisten määräysten mukaan tarkoin kontrolloitua ja samantasoista kaikissa lentokouluissa ympäri Eurooppaa. Koulutus päättyy samoihin ilmailuviranomaisen päättökokeisiin. Miten on mahdollista, että sekä Kela että opetusministeriö voivat toimillaan suosia vain yhden yhtiön lentäjäkoulutusta? Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että eri kouluissa opiskelevien tulevien liikennelentäjien vero- ja opintotukikohtelu on tasapuolista? Helsingissä 20 päivänä elokuuta 2004 Raija Vahasalo /kok Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raija Vahasalon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 620/2004 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että eri kouluissa opiskelevien tulevien liikennelentäjien vero- ja opintotukikohtelu on tasapuolista? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Finnair Oyj:llä on oma ammatillinen erikoisoppilaitos, joka kouluttaa pääsääntöisesti yhtiön omaa henkilöstöä kuten muutkin teollisuuden ja kaupan alan erikoisoppilaitokset. Toimintaansa yhtiö saa valtion rahoitusta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) nojalla kuten muutkin opetusministeriön ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 5 :n (631/1998) nojalla myöntämällä koulutuksen järjestämisluvalla toimivat ammatilliset erikoisoppilaitokset. Suomen ilmailuopisto on valtakunnallinen ammatillinen erikoisoppilaitos, joka kouluttaa ammattilentäjiä kaikkien Suomessa toimivien lentoyhtiöiden tarpeisiin. Se saa toimintaansa valtion rahoitusta edellä mainituin perustein. Suomen ilmailuopistoa ylläpitää Suomen ilmailuopisto Oy, jolle opetusministeriö on myöntänyt koulutuksen järjestämisluvan. Luvan myöntämisen edellytyksenä lainsäädännön mukaan on mm, että yhtiö ei jaa voittoa osakkailleen. Tämän lisäksi maassa toimii kaupallisella pohjalla muutama lentokoulu, joka harrastajalentäjien ohella kouluttaa myös ammattilentäjiä. Opintotukea voidaan myöntää paitsi Suomen ilmailuopiston opiskelijoille myös yksityisten lentokoulujen opiskelijoille silloin, kun oppilaitoksella on Ilmailulaitoksen antama koulutuslupa ammattilentäjien kouluttamiseen. Myös ulkomaisessa oppilaitoksessa annettavaan lentäjäkoulutukseen myönnetään opintotukea, kun koulutus on yleiseurooppalaisten määräysten mukaista ja oppilaitos on julkisen valvonnan alainen. Tällä hetkellä kolmessa suomalaisessa yksityisessä lentokoulussa on opintotukea saavia opiskelijoita. Opintotukilain mukainen opintotuki on samansuuruinen kaikissa opintotuen piiriin kuuluvissa oppilaitoksissa. Opintotuki on tarkoitettu toimeentulomenojen kattamiseen. Lukukausimaksuihin tai muihin oppilaitoksen perimiin maksuihin ei voida myöntää opintotukea. Arvonlisäverolain (1501/1993) mukaan veroa suoritetaan periaatteessa kaikesta liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta tavaroiden ja palvelujen myynnistä. Lain 39 :n mukaan veroa ei kuitenkaan suoriteta koulutuspalvelun myynnistä. Lain 40 :n mukaan koulutuspalvelulla tarkoitetaan yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, korkeakouluopetusta sekä taiteen perusopetusta, jota lain nojalla järjestetään tai jota lain nojalla avustetaan valtion varoin. Verottoman koulutuksen järjestäjänä voi olla julkinen tai yksityinen yhteisö. Lain tarkoituksena on vapauttaa verosta sellainen koulutus, jota järjestetään yhteiskunnan kulloinkin hyväksymien koulutustavoitteiden toteuttamiseksi. Tämän mukaisesti vain lainsäädäntöön perustuva koulutus on jätetty arvonlisäverotuksen ulkopuolelle. Muu kuin lakisääteinen koulutus on sitä vastoin verollista. Tällaista koulutusta on liiketaloudellisin perustein järjestetty koulutus sekä erilainen harrastustoimintaan liittyvä koulutus. Verottoman koulutustoiminnan rajaaminen lakisääteiseen koulutukseen on johdonmukainen ja 2

3 Ministerin vastaus KK 620/2004 vp Raija Vahasalo /kok selkeä tapa määritellä verovapauden ulottuvuus ja se koskee kaikkia koulutuspalveluja. Liiketaloudellisin perustein tapahtuvan koulutuspalvelujen myynnin säätäminen verottomaksi yleisesti ei ole perusteltua. Jollakin yksittäisellä koulutussektorilla ei myöskään ole syytä soveltaa tästä periaatteesta poikkeavia sääntöjä. Jotta yksityisten koulujen antama lentäjäkoulutus voitaisiin vapauttaa verosta, koulutuksen tulisi olla lakisääteistä. Nykyisissä olosuhteissa liiketaloudellisin perustein harjoitetun liikennetai ansiolentäjäkoulutuksen verovapaus ei ole perusteltua. Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 2004 Kulttuuriministeri Tanja Karpela 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 620/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Raija Vahasalo /saml: Vilka åtgärder avser regeringen vidta så att blivande trafikflygare som studerar i olika skolor blir jämlikt behandlade i fråga om skatter och studiestöd? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Finnair Abp har en egen särskild yrkesläroanstalt som i regel utbildar bolagets egen personal, så som också andra särskilda yrkesläroanstalter inom industrin och handeln. För verksamheten får bolaget statsfinansiering med stöd av lagen om finansiering av undervisnings- och kulturverksamhet (635/1998) liksom andra specialyrkesläroanstalter som drivs på basis av undervisningsministeriets tillstånd att ordna utbildning med stöd av 5 i lagen om yrkesinriktad vuxenutbildning (631/1998). Suomen ilmailuopisto är en riksomfattande särskild yrkesläroanstalt, som utbildar yrkespiloter för alla behövande flygbolag i Finland. Institutet får statsfinansiering för verksamheten på ovan nämnda grunder. Suomen ilmailuopisto drivs av Suomen Ilmailuopisto Oy, som beviljats tillstånd att ordna utbildning av undervisningsministeriet. Ett villkor för att tillstånd skall beviljas är enligt lagstiftningen att bolaget inte delar ut vinst till aktieägarna. I landet finns dessutom några kommersiella flygskolor som utöver amatörpiloter också utbildar yrkespiloter. Studiestöd kan utöver Suomen ilmailuopistos studerande också beviljas studerande i privata flygskolor, om läroinrättningen har tillstånd av Luftfartsverket att utbilda yrkespiloter. Också får pilotutbildning vid en utländsk läroinrättning beviljas studiestöd, om utbildningen följer de allmäneuropeiska bestämmelserna och läroinrättningen står under offentlig tillsyn. För tillfället har tre finska privata flygskolor studerande som får studiestöd. Enligt studiestödslagen är studiestödet lika stort i alla läroanstalter som omfattas av stödet. Studiestödet är avsett att täcka utgifter för försörjningen. För terminsavgifter eller andra avgifter till läroinrättningen kan inte beviljas studiestöd. Enligt mervärdesskattelagen (1501/1993) skall mervärdesskatt i princip betalas på all rörelsemässig försäljning av varor och tjänster. Enligt 39 betalas skatt dock inte på försäljning av utbildningstjänster. Med utbildningstjänst avses enligt 40 allmänbildande utbildning och yrkesutbildning, högskoleundervisning samt grundundervisning i konst som ordnas med stöd av lag eller som med stöd av lag understöds med statens medel. Den som ordnar skattefri utbildning kan vara ett offentligt eller privat samfund. Syftet i lagen är att befria sådan utbildning från skatt som ordnas för att de utbildningsmål som samhället för tillfället godkänner skall uppnås. I enlighet med detta står endast utbildning som grundar sig på lagstiftning utanför mervärdesskatten. Annan än lagstadgad utbildning är däremot skattepliktig. Sådan utbildning är utbildning som ordnas på affärsmässiga grunder samt olika slag av utbildning som hänför sig till fritidsintressen. Att den skattefria utbildningsverksamheten begränsas till lagstadgad utbildning är ett konsekvent och tydligt sätt att definiera skattefrihetens räckvidd och begränsningen gäller alla utbild- 4

5 Ministerns svar KK 620/2004 vp Raija Vahasalo /kok ningstjänster. Att föreskriva skattefrihet för försäljning av utbildningstjänster som sker på företagsekonomiska grunder är inte motiverat. Det är inte heller skäl att på någon privat utbildningssektor tillämpa bestämmelser som avviker från detta. För att pilotutbildning i privata skolor skall kunna befrias från skatt, måste utbildningen vara lagstadgad. Under nuvarande omständigheter är skattefrihet för trafik- och yrkespilotutbildning som ordnas på företagsekonomiska grunder inte motiverad. Helsingfors den 14 september 2004 Kulturminister Tanja Karpela 5