TALOUSARVIOESITYS VASTUUALUEET Sosiaali- ja terveyslautakunta

Transkriptio

1 TALOUSARVIOESITYS VASTUUALUEET Sosiaali- ja terveyslautakunta

2 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Vastuualueet: Hallinto Avoterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Tuettu kotona asuminen Asumispalvelut Lasten ja perheiden palvelut Vammaishuollon palvelut Aikuissosiaalityö Mielenterveys- ja päihdepalvelut Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelujen laatua koskevan tiedon välittäminen eri tiedotuskanavia hyödyntäen. Kyllä/ei Asiakaskyselyjen tulosten yhteen vedot ja asioiden käsittelyajat Päätöksenteko Muistutus Talousarvio Talouden seuranta Keskeisten prosessien sujuvuuden kehittäminen 3 x vuodessa Oikaisuvaatimusten viivytyksetön käsittely Muistutusten käsittely 1 kk sisällä Keskeiset prosessit on päivitetty Tulosalueen keskeiset muutokset ja toimenpiteet suunnittelukaudella Talousarvion toteutumista seurataan tehostetusti. Kuntastrategia ja hyvinvointikertomus ohjaavat palvelujen kehittämistä. Laadunhallintatyöskentely etenee suunnitelman mukaisesti ja sosiaali- ja terveyspalvelujen laatujärjestelmän laaduntunnustusauditointi on keväällä Osallistutaan maakunnan Siun sote hankkeeseen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tietosuoja käytäntöjä kehitetään. Lisätään yhteistyötä järjestöjen kanssa. Sote johtoryhmän kokoukset 3 4/kk 3 4/kk 25 /vuosi Laatutyöryhmän kokoukset

3 Avoterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja ympäristöterveydenhuolto Kuntalaiset saavat tarvitsemansa terveyspalvelut terveysongelmiinsa, väestön terveydentila paranee. Kelan sairastavuusindeksi Indeksi pysyy samana kuin v (111,4) tai laskee Terveysneuvonnassa terveystarkastukset toteutuvat eri ikäkausina valtakunnallisten suositusten ja asetuksen mukaisesti Suun terveydenhuollossa terveystarkastukset toteutuvat 5- ja 12- vuotiaille asetuksen mukaisesti Äitiysneuvola Lastenneuvola Kouluterveydenhuolto 100% 100% 100% Naisten ikäryhmätarkastukset: kutsuttuja 612 naista ikäryhmätarkastuksiin osallistuu 75% kutsutuista DMF indeksi Indeksi pysyy 5- vuotiailla tasolla 0,7 ja 12-vuotiailla tasolla 1,6 tai indeksi laskee Vastaanoton sairaanhoitajan toiminta vakiinnutetaan Viinijärvellä ja Ylämyllyllä. Kehitetään vastaanoton toimintaa mm. hoidon saatavuuteen ja potilaan neuvontaan sekä ohjaukseen liittyvissä asioissa lisäämällä henkilöstöä yhdellä lähihoitajalla. Hammashuollon palvelut keskitetään pääsääntöisesti Ylämyllylle. Tavoitteena on saada kaikki hammaslääkäreiden tehtävät täytettyä. Työterveyshuolto ostetaan edelleen ostopalveluna. Välinehuolto ostetaan suunnitelmakaudella Joensuun kaupungilta. Työttömien terveystarkastuksia lisätään kuluvan vuoden aikana. Jatketaan vuonna 2015 aloitettuja veteraanien koteihin tehtäviä kotikäyntejä. Asiakkaita ohjataan osallistumaan eri potilasjärjestöjen toimintaan mukaan. Ympäristöterveydenhuollon palvelut ostetaan edelleen Joensuun kaupungin ympäristöterveydenhuollolta. Ylilääkäri on Liperin kunnan epidemiaselvitystyöryhmän jäsen. Erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palvelut ostetaan Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymältä vuoden 2016 ajan. Liperi osallistuu Siun sote- hankkeen kehittämistyöhön vuonna 2016 osaltaan mahdollistaen maakunnallisen sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistämisen vuoden 2017 alusta. Terveysneuvonta (hoitohenkilöstön käynnit) Äitiys- ja perhesuunnittelu Lastenneuvola Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Aikuisneuvola Lääkäreiden vastaanotto (lääkärien ja hoitajien käynnit) Hammashuolto (käynnit) Kuntoutus

4 Tuettu kotona asuminen Säännöllisen kotihoidon piirissä yli 75 vuotiaiden määrä pysyy samana tai kasvaa Säännöllisessä kotihoidossa olevat 75 v täyttäneet % vastaavanikäisestä Säännöllisessä kotihoidossa 75 v. >13 % 75 v täyttäneiden omaishoidontuen asiakkaiden määrä pysyy samana tai kasvaa Palvelusetelin käytön laajentaminen väestöstä 75 v täyttäneiden omaishoidontuen saajien määrä vastaavanikäisestä väestöstä Palveluseteliasiakkaiden määrä 75 v täyttäneitä omaishoidontuen saajia > 3% Vanhuspalvelulain mukaiset omavalvontasuunnitelmat ovat käytössä. Palveluohjauksen kohdentaminen erityisesti riskiryhmiin kuuluville ikääntyneille kuntalaisille. Omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastusten toteuttaminen yhteistyössä terveysneuvonnan kanssa. Palveluseteli otetaan käyttöön omaishoidontuen vapaapäivien järjestämisessä. Osastolta kotiutuvien asiakkaiden kotikuntoutuksen edistäminen. Aktiivinen, viikoittain toistuva yhteistyö järjestöjen, seurakuntien ja kunnan muiden hallintokuntien kanssa erilaisten tapahtumien muodossa edistää ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä. 12 Kotipalvelun käynnit yht - Ympäristö - Palvelutalot Kotipalvelun tunnit yht - Ympäristö - Palvelutalot Kodinhoitoavun asiakkaat v v v - Yli 85 v - Vammaistaloudet Muut Kotisairaanhoidon käynnit Päivätoiminnan käyttöpäivät Omaishoidontukiasiakkaat (vuoden aikana) Palveluseteliasiakkaat (vuoden aikana)

5 Asumispalvelut Tehostetussa palveluasumisessa yli 75 vuotiaiden määrä pysyy samana tai kasvaa Tehostetussa palveluasumisessa olevat 75 v. täyttäneet % vastaavanikäisestä väes- Tehostetussa palveluasumisessa 75 v. 7 % tai yli Pitkäaikaislaitoshoidossa yli 75 vuotiaiden määrä vähenee Terveyskeskussairaalan hoitojaksojen pituus pysyy samana tai lyhenee töstä Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 v täyttäneet % vastaavanikäisestä väestöstä Hoitojaksojen pituus Pitkäaikaisessa laitoshoidossa 75v 2% tai alle 10 päivää tai alle Taloussuunnittelukauden aikana palvelurakennetta muutetaan siten, että sosiaalihuollon pitkäaikainen laitoshoito puretaan. Samanaikaisesti lisätään tehotettua palveluasumista, palveluasumista (eiyöaikaista hoitoa) ja kotihoitoa. Terveyskeskussairaalassa ja kotihoidossa tehostetaan kuntoutuskäytänteitä kotona asuvien tukemiseksi. Vanhuspalvelulain mukaiset omavalvontasuunnitelmat ovat käytössä. Järjestöyhteistyötä tehdään asumispalveluissa monien eri tahojen kanssa. Yhteistyön tiiviys ja sisältö vaihtelevat asiakkaiden tarpeiden ja järjestöjen mahdollisuuksien mukaan. Järjestötoiminta edistää osaltaan asiakkaiden hyvinvointia sekä tukee heidän fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyään. Tehostettu palveluasuminen - Sarastus asukkaat / asumispäivät 25 / / / Hopeinen kuu asukkaat / asumispäivät 7 / / / Hopeinen kuu vuorohoitopaikat / hoitopäivät 4 / / / Laitoshoito - Terveyskeskussairaala paikat / hoitopäivät 30 / / / Iltarusko paikat / hoitopäivät 25 / / / Perhehoidon asiakkaat (vuoden aikana)

6 Lasten ja perheiden palvelut Asiakas kokee kokonaistilanteensa parantuneen työskentelyn aikana Ratkaisut lastensuojelutarpeen selvittämisestä toteutuvat 7 arkipäivän määräajassa Lastensuojelutarpeen selvitykset toteutuvat 3 kk:n määräajassa Perhekeskuksen palvelu pystytään tarjoamaan nopeammin kuin hoitotakuu edellyttää Yhteinen palvelusuunnitelma edistää asiakkaan tilannetta sekä asiakkaan itsensä että työntekijöiden kokemana Lasten lakisääteisten kuntoutusten painopiste on varhaisessa tuessa Lasten- ja nuortenpsykiatrian sekä lastenneurologian kustannukset pienenevät Painopiste siirtyy varhaisempaan tukeen ja ydinprosessiajattelun mukainen viimesijainen turva vähenee Vaikuttavuuskysely, asteikko arkipäivässä toteutuneiden ratkaisujen määrä, % kaikista ratkaisuista 3 kk:ssa toteutuneiden selvitysten toteutuminen, % kaikista selvityksistä Jonotusaika (keskiarvot) Tehtyjen suunnitelmien lukumäärä, kuntakokeilun indikaattorit Alle kouluikäisten kuntoutusta saavien lasten lukumäärä suhteessa kaikkiin kuntoutettaviin lapsiin (%) Kustannukset, poliklinikkakäynnit, hoitovuorokaudet Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0 17 v. määrä suhteessa vastaavan ikäisiin Loppukyselyn ka on 1,5 numeroa suurempi kuin aloituskyselyn ka 100 % 100 % perheneuvola < 20 vrk, psykologiset testit < 150 vrk, koulukuraattori < 14 vrk, puhe- ja toimintaterapiaarvio < 90 vrk, perhetyö < 20 vrk >7 Likertasteikolla (1-4) KA > 2 Alle kouluikäisten suhteellinen määrä kuntoutuksensaajista on suurempi kuin vuonna 2015 Kustannukset, poliklinikkakäyntienmäärät ja hoitovuorokausien määrä on pienempi kuin vuonna 2015 < 1,5 Ydinprosessiajattelu sisäistetään Henkilöstökysely Loppuarvion ka. on 1,5 numeroa suurempi kuin alkuarvion ka. 6

7 Lastensuojelun tavoitteena on avohuollollisilla tukitoimilla ja perhekuntoutuksella vähentää pitkäaikaista lastensuojelun tarvetta. Lastensuojelun painopisteenä on lakisääteisissä määräajoissa pysyminen. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä kolme on kouluttautumassa perhearviointiin, joka on perheen toimintakyvyn, voimavarojen, vahvuuksien ja vaikeuksien arviointimenetelmä. Tämän menetelmän käyttöönotto tehostaa lastensuojelutarpeen selvitysten tekemistä ja avohuoltoa. Nuorten päihdeprosessia kehitetään yhteistyönä mielenterveys- ja päihdepalvelujen, perhekeskuksen, koulun oppilashuollon ja aikuissosiaalityön kanssa. Lapsia huostassa vuoden aikana, sis. kiireelliset sijoitukset Lapsia avohuollon tukitoimissa vuoden aikana Huostaanotettuja perhehoidossa, lapset / 11 / / / hoitopäivät Huostaanotettuja laitoshoidossa ja ammatillisissa 12 / / / perhekodeissa, lapset / hoitopäivät Perhekeskuksen käynnit Perhehoito, / hoitopäivä Laitoshoito, / hoitopäivä Vammaishuollon palvelut Asiakaskyselyt toteutetaan Asiakastyytyväisyys ka > 3 Vammaispalvelupäätökset tehdään viimeistään 3 kk:n kuluessa yhteydenotosta Palvelutakuu toteutuu, % 100 % Asiakkaille laaditaan yksilölliset monialaiset palveluntarvearvioinnit /palvelusuunnitelmat. Asiakkailla yksi palvelusuunnitelma Henkilökohtaisen avun kustannusten kasvua hillitään lisäämällä avun järjestämisen vaihtoehtoja Tehtyjen moniammatillisten palveluntarvearvioiden, palvelusuunnitelmien määrä Kustannukset/ v Kustannukset/ asiakas 100 % asiakkuuteen tulevat asiakkaat Kustannukset v Kunnan omana toimintana järjestettävän henkilökohtaisen avun mallia kehitetään ja jalkautetaan yhteistyössä työllisyyspalvelujen kanssa. Talousarviossa vuodelle 2016 on varauduttu neljän henkilökohtaisen avustajan henkilöstömenoihin ja palkkatukeen. Vaikeasti kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnan tarpeisiin vastataan päivittämällä Uuden Toimelan tilat tarpeita vastaavaksi. Kehitysvammalaki ja vammaispalvelulaki yhdistyvät taloussuunnittelukauden aikana. Uusi laki muuttaa vammaisten ja kehitysvammaisten palveluja ja palvelurakennetta. Vammaispalvelujen tulee kehit- 7

8 tää ja muokata palvelurakenne uuden lain mukaiseksi. Vammaispalvelujen asiakkaille ja heidän omaisilleen tulee pystyä tarjoamaan riittävästi tukea ja palveluohjausta tulevassa muutoksessa. Kehitysvammahuollon vuosille laaditun alueellisen suunnitelman toteuttamista jatketaan. Ohjelmaa päivitetään ja laaditaan suunnitelma vuoteen 2020 saakka. Vammaishuollon omaa toimintaa kehitetään tulevien asiakkaiden palveluntarvetta vastaavaksi, jolloin tulevia laitoshoidon sijoituksia voidaan välttää. Vammaispalveluja saaneet asiakkaat Palveluntarpeen arviointi kotikäynnit Henkilökohtaisen avun kaikki asiakkaat / asiakkaat kunnan avustajakeskuksen kautta 51 / Kehitysvammaisten asumisen ostopalvelut: 29 / / / asiakkaat/ hoitopäivät Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta: - oma toiminta asiakkaat / päivät 58 / / / ostopalvelut, asiakkaat / päivät 12 / / / 958 Asumisen ohjaus, asiakkaat / käynnit 28 / / / Aikuissosiaalityö Sosiaalityön asiakas kokee kokonaistilanteensa parantuneen työskentelyn aikana Vaikuttavuusmittari, asteikko 4-10 Lopetuskäynnin ka. on 1,5 numeroa suurempi kuin Toimeentulotukihakemukset käsitellään seitsemän arkipäivän määräajassa Työllistämis-, aktivointi- ja kuntoutustoimia lisätään ja niiden sisältöä kehitetään Työmarkkinatuen kuntaosuus piene- Määräaika toteutuu, % hakemuksista Keskimääräinen käsittelyaika, pv Yli 300 pv työttömänä olleiden aktivointiaste Kustannukset/v, aloituskäynnin ka. 100 % 4 pv >40 % v nee vuodesta 2015 henkilöitä, ka/kk Ydinprosessiajattelu sisäistetään Henkilöstökysely Loppuarvion ka. on 1,5 suurempi kuin alkuarvion ka. Osallistutaan nuorisotakuun kuntakokeiluun ja yhteisen palvelusuunnitelman laadintaan. Pitkäaikaistyöttömien palveluprosesseja sekä työllisyyden hoitoa yhdessä muiden toimijoiden kanssa kehitetään osallistumalla aktiivisesti TYÖTÄ! -hankkeeseen. Aktivointiprosessi kuvataan ja mallinnetaan, jonka avulla saadaan yhteinen tieto toimijoille ja yhteistyökumppaneille. Kuntouttavan työtoiminnan toimijoiden rooleja ja vastuita määritellään. Kuntouttavalle työtoiminnalle sekä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille asetetaan 8

9 toiminnan tavoitteet ja mittarit. Seurataan kuntouttavasta työtoiminnasta siirtymiä palkkatuelle, työhön, koulutukseen, kuntoutukseen ja eläkeselvittelyyn. Rakenteellisen sosiaalityön keinoin vaikutetaan asunnottomuuden ja vuokravelkojen syntymisen ehkäisyyn. Perustoimeentulotuki siirtyy vuoden 2017 alusta KELA:lle. Kunnan palvelujen piiriin jäävät edelleen täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki, joiden painopiste sosiaalityön välineenä korostuu. Aikuissosiaalityön tehtävänkuvia ja työn sisältöjä uudistetaan. Sosiaalityön painopiste siirtyy sosiaaliseen kuntoutukseen, kuntouttavan työtoiminnan koordinointiin ja sen sisältöjen suunnitteluun sekä sosiaalisen näkökulman esille tuomiseen eläköitymisprosesseissa. Vuoden 2016 aikana asiakkaita ohjataan ja valmennetaan toimeentulotuen siirtymiseen KELA:lle. Aikuissosiaalityön ja Kelan välille luodaan toimiva ja asiakkaiden hyvän palvelun ja ohjautumisen turvaava yhteistyömalli. Toimeentulotukipäätösten sisältöä selkeytetään asiakkaita kuullen. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet Perustoimeentulotukimenot / asukas /as / as / as Täydentävän toimeentulotuen menot Ennaltaehkäisevän toimeentulotuen menot Työmarkkinatuen kuntaosuus /asukas Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat / toimintapäivät 145 / / Asiakas kokee kokonaistilanteensa parantuneen työskentelyn aikana Vaikuttavuusmittari, asteikko 4-10 Lopetuskäynnin ka. on 1,5 numeroa suurempi kuin aloituskäynnin ka. Asiakas pääsee palveluun 1-14 päivän Jonotusaika 14 vrk kuluessa yhteydenotosta Yhteinen palvelusuunnittelu lisääntyy Suunnitelmien >10 suunnitelmaa Aikuispsykiatrian ja yleissairaalapsykiatrian kustannukset pienenevät suhteessa oman mielenterveys- ja päihdetyön menoihin määrä Kustannukset, poliklinikkakäynnit, hoitovuorokaudet /työntekijä v Ydinprosessiajattelu sisäistetään Henkilöstökysely Loppuarvion ka. on 1,5 suurempi kuin alkuarvion ka. Mielenterveys- ja päihdepalvelut on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen palvelu, mikä toteuttaa eri lakien mukaista mielenterveys- ja päihdetyötä. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain mukaan yksikön tulee laatia asiakkaasta yhteinen toteuttamiskertomus, tarvittaessa yhteinen palvelusuunnitelma ja muut asiakirjat, 9

10 mitkä tallennetaan sosiaalihuollon asiakasrekisteriin. Lääketieteellistä hoitoa koskevat tiedot tallennetaan potilasrekisteriin. Tämä vaatii tietojärjestelmien uudelleenmäärittelyä. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen monialainen tiimi kehittää avohoidon prosessia sujuvaksi ja vaikuttavaksi yhdessä asiakkaan ja hänen verkostonsa sekä erikoissairaanhoidon ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Lääketieteellinen, hoitotieteellinen ja sosiaalitieteellinen näkökulma yhdistyvät palvelutarpeen arvioinnissa ja palvelujen toteutuksessa asiakkaan kokonaisvaltaiseksi parhaaksi. Prosessien omistajat huolehtivat omien prosessiensa kehittämisestä ja monialaisista hallinnon rajat ylittävistä prosessiarvioinneista. Sisäinen työnohjaus toimii ja ulkoinen yksilötyönohjaus mahdollistetaan kaikille työntekijöille. Nuorten päihteettömyyden ja mielenterveyden edistäminen ja mielenterveys- ja päihdehoidon prosessi kuvataan ja sujuvoitetaan yhteistyönä perhekeskuksen, lastensuojelun, koulun oppilashuollon ja aikuissosiaalityön kanssa. Tehdään suunnitelma psykogeriatristen asumispalvelujen tuottamisesta omana toimintana. Mielenterveys- ja päihdehoito, oma toiminta Kotiin annettava tuettu asuminen, asiakkaat 35 / / / 594 / käynnit Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut asiakkaat / hoitopäivät / hoitopäivä 39 / / / Päihdekuntoutujien asumispalvelut asiakkaat / hoitopäivät / hoitopäivä Päihdelaitoskuntoutus asiakkaat / hoitopäivät / hoitopäivä 8 / / / / / /