Tutkimustietoa vaikeavammaisten kuntoutuksesta VAKE

Transkriptio

1 Terveysosasto Kuntoutusryhm ä Tutkimustietoa vaikeavammaisten kuntoutuksesta VAKE AVH kuntoutus Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri Sairausvakuutus- ja kuntoutusasioiden asiantuntijalääkäriryhmä Elämässä mukana, muutoksessa tukena

2 Kelan kuntoutuspalveluita saaneet AVH-diagnoosien (G46, I60 I69) osalta vuonna 2009 Toimenpide Amm. Vaikeav. Hark. Koulutus Tyk-toiminta Kunt.tarveselvitys Kuntoutustutkimus Apuvälineet, työh.valm/kok Yksilölliset kuntoutusjaksot Kurssit Neuropsyk.kuntoutus Fysioterapia Toimintaterapia Puheterapia Kehittämistoiminta Kaikki yhteensä

3 Kelan järjestämät aivohalvauspotilaiden kurssit vuonna 2010 (myönnetyt kurssit) (Tilanne ) Kurssit Lkm Kuntoutujat Omaiset Kuntoutuskurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Alueelliset työelämästä poissaolevien kurssit Tehostetun kädenkäytön -kuntoutuskurssit -kehittämishankkeen kurssit Yhteensä

4 VAKE tutkimusnäyttö Asiakaskysely Kirjallisuuskatsaus Palveluntuottajien kysely Suunnittelutahojen kysely Kuntoutussuunnitelmien analyysi

5 Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke Asiakkaan äänellä 6/2009 Asiakaskyselyt Uudenmuotoisen kuntoutuksen pilotit, AVH,MS,Näkö,CP Toimintakyvyn ja kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointimenetelmät, suosituksia (Toimia) mittaripankki 2010 Etuusohjeet Standardit uusittu 2010 Koulutukset 2009 KYKY alk.2010 Vaikeavammaisuuden määrittelyn tarkastelu Hyvä kuntoutuskäytäntö 2010 Kuntoutussuunnitelmien analyysi Kirjallisuuskatsaus Kuntoutuksen asiantuntijoiden haastattelut ja kyselyt: suunnittelutaho palvelun tuottajat

6 Tutkimusnäyttö (A-C) AVH fysioterapia A= vaikuttaa B= ilmeisesti vaikuttaa C= saattaa vaikuttaa D= luotettava näyttö puuttuu Akuutti, subakuutti ja krooninen (3kk ) vaihe Fyysisen kunnon harjoittelussa (ja fysioterapiassa) on tärkeää huomioida riittävä harjoittelun kesto, frekvenssi, intensiteetti ja toistot Nykykäytäntöjen selvitys: Käytössä on aktiivisia ja vaikuttavia menetelmiä

7 Tutkimusnäyttö (A-C) AVH fysioterapia A= vaikuttaa B= ilmeisesti vaikuttaa C= saattaa vaikuttaa D= luotettava näyttö puuttuu Kävelyharjoittelu (A-C) Lisää kävelymatkaa ja kävelynopeutta Tavallisimmin 5x/vk á 30 min Kävelyn harjoituslaitteiden käyttö (A-C) Lisää kävelyn itsenäisyyttä, nopeutta ja matkaa Kävelymatolla harjoittelu lienee yhtä tehokasta kuin elektromekaanisella kävelyn harjoituslaitteella harjoittelu Aerobinen harjoittelu (B) Lisää maksimaalista hapenottokykyä % sykereservistä á min 3x/ vk 8-12 vk ajan Progressiivinen lihasvoimaharjoittelu (B) Ilmeisesti lisää lihasvoimaa ja fyysistä aktiivisuutta % 1 RM a min 2-3x/vk 4-12 vk ajan

8 Tutkimusnäyttö (A-C) AVH fysioterapia A= vaikuttaa B= ilmeisesti vaikuttaa C= saattaa vaikuttaa D= luotettava näyttö puuttuu Osittain halvaantuneen käden tehostetun käytön kuntoutus (B-C) Ilmeisesti lisää esineiden kantamista, liikuttelua, käsittelyä, käyttöä, käytön laatua ja vähentää toimintaan kuluvaa aikaa ja vähentää itse koettuja toimintarajoitteita Akuutissa ja kroonisessa vaiheessa Alkuperäinen 6h/pv, 2vk Modifioitu: 30-60min, 3 x/vk,10 vk TAI 2-6 h,5-6 x/vk,2vk TAI 2h 5x/vk, 3vk Kaksikätinen liikeharjoittelu (C) Saattaa lisätä yläraajan toimintakykyä Robottiavusteinen yläraajaharjoittelu (D) Lisää näyttöä tarvitaan Hyöty etenkin akuuttivaiheessa

9 Tutkimusnäyttö (A-C) AVH fysioterapia A= vaikuttaa B= ilmeisesti vaikuttaa C= saattaa vaikuttaa D= luotettava näyttö puuttuu EMG-biopalautteen käyttö (B-C) Edistää yläraajan palautumista verrattuna pelkkään fysioterapiaan Saattaa vähentää AVH-kuntoutujan olkanivelen kipua Sähköstimulaation käyttö (B) Ilmeisesti vähentää halvaantuneen olkapään kipua ja subluksaatiota Bobath-harjoittelu Ei ole eroa kontrolliryhmän harjoitteluun karkeamotoriikan (A), osittain halvaantuneen yläraajan toimintakyvyn (B), tasapainon (B), kävelymatkan (B), spastisuuden (B) suhteen Kävelynopeus (B) ja itsenäinen selviytyminen (C) lisääntyvät paremmin kontrolliryhmässä.

10 Tutkimusnäyttö (B-C) AVH toimintaterapia A= vaikuttaa B= ilmeisesti vaikuttaa C= saattaa vaikuttaa D= luotettava näyttö puuttuu Sovellettavissa Suomessa (sairaala- ja laitoskuntoutus) Subakuutissa tai kroonisessa vaiheessa Ilmeisesti vähentää kokonaistilanteen heikkenemistä tai kuolleisuutta (B) Ilmeisesti lisää itsenäisyyttä itsestä huolehtimisessa (B) Ilmeisesti parantaa laajennetuista päivittäisistä toiminnoista suoriutumista (B) Vapaa-ajan toimintojen mahdollistaminen kotiympäristössä ilmeisesti edistää vapaa-ajan toimintoja (B) Kotona tapahtuva päivittäisten toimintojen harjoittaminen ei ilmeisesti edistä vapaa-ajantoimintoja (B)

11 Tutkimusnäyttö (B-C) AVH toimintaterapia A= vaikuttaa B= ilmeisesti vaikuttaa C= saattaa vaikuttaa D= luotettava näyttö puuttuu Asiakaskeskeisesti kotona toteutettu toimintaterapia saattaa lisätä itsenäisyyttä, liikkumista päivittäisissä toiminnoissa ja motorista suoriutumista (C) Kotona toteutettu tehostettu päivittäisiä toimintoja edistävä toimintaterapia saattaa parantaa laajennetuista ADL-toiminnoista suoriutumista (C) Kotona vapaa-ajan toimintoihin kohdistuva viikoittainen toimintaterapia saattaa edistää yhteisössä kulkemista (C) Vapaa-ajan toimintojen mahdollistamiseen tähtäävä toimintaterapia saattaa edistää vapaa-ajan toimintojen määrää ja toteutustiheyttä, kulkemista sekä koettua terveydentilaa (C) Vapaa-ajan toimintojen harjoitteluohjelma saattaa edistää osallistumista vapaa-ajan toimintoihin ja tyytyväisyyttä siihen, kuinka henkilökohtaiset tarpeet ja odotukset tulevat tyydytetyksi vapaa-ajan toimintojen kautta (C) Autolla ajamisen harjoittelu ajosimulaattorilla saattaa lisätä autolla ajamisen taitoa (C) Virtuaalitodellisuudessa rautatieasemalla harjoittelu ei edistäne rautatieasemalla toimimista ja pätevyyden tunnetta toimiessa (C)

12 Tutkimusnäyttö (B-C) AVH toimintaterapia A= vaikuttaa B= ilmeisesti vaikuttaa C= saattaa vaikuttaa D= luotettava näyttö puuttuu Mielikuvaharjoittelu ja päivittäisten toimintojen analysointi saattaa edistää päivittäisten toimintojen suorittamista (C) Kompensaatiostrategioiden opettaminen vaiheittain (suunnittelu, toteutus ja palaute) saattaa vähentää apraksiaa ADL-toiminnoissa (C) Saattaa edistää itsenäisyyttä ja liikkumista päivittäisissä toiminnoissa Saattaa edistää suoriutumista laajennetuista päivittäisistä toiminnoista Saattaa yleistyä ei-harjoiteltuihin tehtäviin edistäen enemmän kuin sensomotoristen vajavuuksien harjoittaminen Vaiheittain etenevä motorisen uudelleen oppimisen ohjelma (verrattaessa taitoja palauttaviin harjoituksiin) (C) Saattaa lisätä yhteisöön uudelleen integroitumista, laajennetuista päivittäisistä toiminnoista suoriutumista, motorista suoriutumista päivittäisissä toiminnoissa sekä tasapainoa Omaisen kuormittuminen saattaa vähentyä (C)

13 Tutkimusnäyttö AVH toimintaterapia Toimintaterapian tavoitteet kohdentuvat laajasti eri alueille itsestä huolehtiminen kodinhoito ja asiointi vapaa-ajan toiminnot Toimimiseen vaikuttavat taidot toimintavalmiudet fyysinen ja sosiaalinen ympäristö Käytettyjä menetelmiä: tehtävissä tarvittavia taitojen ja kompensaatiokeinoja harjoitteleminen tehtävän muokkaaminen (adaptaatio) fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön vaikuttaminen

14 Tutkimusnäyttö (C) AVH puheterapia/ nieleminen A= vaikuttaa B= ilmeisesti vaikuttaa C= saattaa vaikuttaa D= luotettava näyttö puuttuu Aktiivinen nielemisterapia saattaa vähentää komplikaatioiden ja pneumonian riskiä (C) Afasian osalta ks. Cochrane-katsaus 2010

15 Tutkimusnäyttö neuropsykologinen kuntoutus AVH A= vaikuttaa B= ilmeisesti vaikuttaa C= saattaa vaikuttaa D= luotettava näyttö puuttuu AVH Neuropsykologisen kuntoutuksen vaikuttavuutta ei arvioitu * Käypä hoito suositus (päivitettävänä) * tekijöitä ei saatu

16 Tutkimusnäyttö Nykykäytännöt Terapiat Kuntoutuksen tulisi käynnistyä aikaisemmin ja voida toteutua intensiivisemmin Kuntoutussuunnitelmien ja päätösten saamista tulisi nopeuttaa Kuntoutuspäätösten tulisi olla pidempiä Uudistettu etuusohje: tietyin edellytyksin mahdollista avoterapioissa ad 3v Laissa määritellään kuntoutussuunnitelman kestoksi vähintään 1 v ja enintään 3 vuotta Terapeutit kertoivat toimivansa asiakaslähtöisesti

17 Tutkimusnäyttö Nykykäytännöt AVH kuntoutujan fysioterapia n= 837, vastanneet 598 (62%) Terapia valtaosaltaan fyysistä harjoittelua yksilöterapiana Ohjaus itsenäiseen harjoitteluun Ohjaa ryhmiin n. 50% ICF: fysioterapeuteista 30% ei ole kuullut tai ei ymmärrä luokitusta Tärkein ammattitaitoa ylläpitävä tekijä on keskustelu toisten kuntouttajien kanssa Sidosryhmäyhteistyö puhelimitse tai sähköpostilla Yhteisiin palavereihin osallistumista pidettiin tärkeänä Kuntoutuksen päättymisen syynä ikäraja 65v

18 Tutkimusnäyttö Nykykäytännöt AVH kuntoutujan toimintaterapia n= 95, vastanneet 66 (68%) Valtaosa toteutuu todellisessa toimintaympäristössä Suoritukset ja osallistuminen alueelle kohdentuvia terapiamenetelmiä Taitojen harjoittelua, auttavia tekniikoita, kompensaatiomenetelmiä ja puutteellisten toimintavajavuuksien harjoittelua, ympäristötekijöihin ja arjen tehtäviin vaikuttamista, läheisten ohjausta ja ohjausta kotiharjoitteluun Harvemmin ryhmiin ohjausta Aikuisilla harvoin avotoimintaterapiaa, valtaosa toteutui laitosjaksolla ICF: toimintaterapeuteista 20% ei ole kuullut tai ei ymmärrä luokitusta Tärkein ammattitaitoa ylläpitävä tekijä on keskustelu toisten kuntouttajien kanssa Kuntoutuksen päättymisen syy asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai taitojen lisääntymistä ei enää havaittavissa

19 Tutkimusnäyttö Nykykäytännöt AVH kuntoutujan puheterapia n= 65, vastanneet 44 (68%) Pääasiassa vuorovaikutustaitojen edistämistä Valtaosa yksilöterapiaa vastaanottotiloissa sekä ohjaus kotiharjoitteluun ja ryhmiin Viestinnän ja vuorovaikutuksen ongelmien sekä syömis- ja nielemisongelmien tunnistaminen ja kuntoutus Tehtävien ja vastuiden työnjaon selkeyttäminen Kuntoutujan sosiaalisen ympäristön huomioiminen ohjauksen kohteena, kommunikointi on vastavuoroista Käsitteiden yhtenäistäminen Yhteistyön tiivistäminen ja parantaminen ICF: puheterapeuteista 25% ei ole kuullut tai ei ymmärrä luokitusta Tärkein ammattitaitoa ylläpitävä tekijä on keskustelu toisten kuntouttajien kanssa Kuntoutuksen päättymisen syynä ikäraja 65v tai ei enää vaikeavammainen

20 Tutkimusnäyttö Nykykäytännöt AVH kuntoutujan Neuropsykologinen kuntoutus n= 388, vastanneet 156 (50%) Yksilöterapiaa vastaanottotilassa sekä Ohjausta, neuvontaa, psyykkistä tukea sekä kongnitiivisia harjoitteita, vaihtelevasti kotiharjoitteita, harvoin läheisten ohjausta Arvioidaan suositeltavan vain osalle tarvitsevista; tyypillisesti yksilöllistä Ongelmia hahmottaminen, toiminnanohjaus, keskittyminen ja oiretiedostus AVH: tavoitteina ohjaus, kognitiiviset harjoitteet, psyykkinen tuki Läheinen, lähipiiri mukaan Puuttunut lyhytkestoinen/ ryhmämuotoinen/ moniammatillinen kuntoutus/ muiden kuntoutuksen ammattilaisten ohjaus ICF: neuropsykologeista 50% ei ole kuullut tai ei ymmärrä luokitusta ICF:n tuntevat pitivät sitä soveltuvana viitekehyksenä Kuntoutuksen päättymisen syynä tilanteen korjautuminen tai kuntoutustavoitteiden saavuttaminen

21 Tutkimusnäyttö Nykykäytännöt AVH kuntoutujan moniammatillinen laitoskuntoutus n= 23, vastanneet 13 (57%) Kaikilla terapeuteilla ei ollut riittävästi tietoa kuntoutussuunnitelmasta, muista terapioista ja tavoitteista Terveydenhuollon kollegan lausunnot harvoin käytettävissä Moniammatillisesti toteutuvat terapiat eivät yleisiä Työnjaosta, kirjaamisesta ja toisten ammattihenkilöiden neuvojen huomioimisesta sovittiin Moniammatillisen työryhmän suunnittelupalaverit koettiin hyödyllisiksi

22 Tutkimusnäyttö Asiakkaan äänellä n= 3000, vastanneita 50-60% eri ryhmissä AVH n. 14% Kelan järjestämä kuntoutus koetaan tärkeäksi, pelkona kipujen ja toimintarajoitusten lisääntyminen mikäli mahdollisuutta kelan kuntoutukseen ei ole Osa ilmaisee epäluottamusta terveydenhuollon kuntoutusta kohtaan Kelan tiedotus koettiin riittäväksi 51 % Yksilöllinen tilanne otettu huomioon 60% Toiveita: Tiedottamista parannettava Joustavuutta lisättävä Pidemmät päätökset Ikärajojen poisto

23 Tutkimusnäyttö Asiakkaan äänellä Palvelujärjestelmä ei anna riittävästi tietoa, ei neuvo eikä ohjaa tarpeeksi Kun ihminen halvaantuu joku kertoisi kaikista uusista, vaikeasti ymmärrettävistä asioista, on vaan itse tiedettävä ja pidettävä puolensa. Vammautumisen jälkeen sairaalan pitäisi ilmoittaa Kelalle, Kela voisi sopivana hetkenä käynnistää kuntoutuksen. Potilas ei siinä vaiheessa itse pysty siihen ja omaisetkin ovat yleensä vammautumisen takia aivan voimattomia. Henkilökohtaisen neuvonnan ja ohjauksen saaminen vaikeata ja vaikeutunut se palvelu on menny huonompaan suuntaan, kun et saa ihmistä sieltä kiinni// ennen oli helppo, kun oli aina se tietty ihminen, jonka luona sä asioit on pimitetty meiltä. Vasta kun olemme saaneet kuulla asioista muilta vertaisilta, olemme saaneet tietoa hakea etuuksia viranomaisilta. Puutteellinen neuvonta ja ohjaus kuntoutusasioista -> kuntoutujat keskenään eriarvoiseen asemaan

24 Tutkimusnäyttö Asiakkaan äänellä Kuntoutussuunnitelma laaditaan kiireessä Riittämätön perehtyminen asiakkaan tilanteeseen Asiakkaan ja lähiverkoston kuuleminen olisi tärkeää Aiempien selosteiden huomioiminen olisi tärkeää Suunnitelmien tulisi olla laaja-alaisempia, kokonaisvaltaisia Terapeuttien yhteistyö olisi tärkeää Kuntoutuksen tulisi olla yksilöllistä

25 Tutkimusnäyttö Asiakkaan äänellä Yhteistyö viranomaisten välillä ei aina toimi eikä yhteyshenkilöä aina ole Suunnitelma liian usein vähäisellä kuntoutuksen asiantuntemuksella Yksilölliset odotukset kuntoutuksen toteutuksesta, sisällöstä, jaksotuksesta ja laitos- ja avokuntoutuksen painotuksista kuntoutuskokemusten sekä voimavarojen mukaan erilaisia myös vamman ja vaikeusasteen ollessa sama ei paketteja

26 Tutkimusnäyttö Asiakkaan äänellä Toistuva hakuprosessi koetaan vaikeaksi (jatkuva epävarmuus tulevaisuudesta) Yhteyshenkilöä kaivataan avuksi hakemusten täyttöön Joustavuutta toivotaan lisää, myös muutospäätöksissä (esim. sairastumisen yhteydessä) Ikään perustuvat muutokset koetaan epäoikeudenmukaisiksi On opittava puhumaan kelaa Onko rajaus vaikeavammaisten lääkinnälliseen kuntoutukseen kokonaisuuden kannalta oikea? Olisiko pyrittävä Kelan toteuttamaan laaja-alaisempaan kuntoutusmuotoon, jossa myös psykososiaaliset ja kasvatukselliset näkökulmat olisivat mukana?

27 Tutkimusnäyttö Asiakkaan äänellä Suosituksia Terveydenhuolto antaa aktiivisesti ja henkilökohtaisesti tietoa (myös Kelan) kuntoutusmahdollisuuksista (tilanteen muuttuessa ja vastaanottokäynnillä) Kela tiedottaa aktiivisesti ja selkeästi Asiakkaan ja läheisen/ lähiverkoston aito kuuleminen ja kohtaaminen, riittävästi annetulla ajalla Yksilöllinen suunnitelma johon asiakas voi sitoutua Kuntoutuksen suunnittelussa oltava asiantuntemusta Joustavuus kuntoutuksen toteutuksessa Työote aina tavoitteelliseksi Kuntoutuksen yhdistäminen arkielämään Yhteistyö Hakuprosessin helpottaminen

28 Tutkimusnäyttö Kuntoutussuunnitelmat Suunnittelutahojen kysely Vastausprosentti ESH 60%, tk suuri vastauskato AVH- kuntoutussuunnitelmat perusterveydenhuollosta % Yleensä lääkärin vastaanotolla Harvoin mukana muita työntekijöitä ESH:ssa kuntoutussuunnitelmat tehdään moniammatillisesti Kuntoutuja yleensä mukana, omainen harvoin Kontrolliaikaa ja paikkaa sekä yhteyshenkilöä ei kirjata

29 Tutkimusnäyttö Kuntoutussuunnitelmat Palveluntuottajien kyselyn vastausten mukaan AVH- kuntoutujan kuntoutussuunnitelman laadintapaikka palveluntuottajien vastausten mukaan Fysioterapia: ESH 28% pth 71% Puheterapia: ESH 55% pth 43% Toimintaterapia: ESH 51% pth 48% Neuropsyk. kunt: ESH valtaosa Useimmiten kuvattu toteutussuunnitelma ja yhteystiedot Päätavoitteet kirjattu harvoin Puuttuu: terapian sisältö, jaksotus, toteutusympäristö Kirjattava paremmin: kuntoutujan voimavarat ja läheisten mahdollisuus tukea kuntoutujaa Tärkeiksi koettiin: toteutuspaikan vaihtelu, ympäristöön kohdistuvat interventiot ja sosiaaliseen verkostoon kuuluvien ohjaus

30 Tutkimusnäyttö Kuntoutussuunnitelmat Kuntoutussuunnitelmien analyysi KU207 lomaketta ei juurikaan käytetty (2%) Moniammatillinen tiimi kirjattu laatijaksi 10 %:ssa Tavoite puuttuu 30 %:ssa Toimintakyvyn kuvaus puuttuu 25%:ssa Seurantasuunnitelma puuttui 70%:ssa Voimassaoloaika puuttui 20 %:ssa Terapiakertojen määrä, terapiakerran kesto, kotikäyntisuositus puuttui 50%:ssa Ei yksilöllisiä pitkän ajan tai lyhyen ajan tavoitteita Tavoitteet yleisellä tasolla: "toimintakyvyn parantamiseksi" "kotona selviytymisen edistämiseksi" Eniten suositeltu fysioterapiaa

31 Kuntoutujat 2009 Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus Josta mm. Ammatill. koulutus yht. (5 270) Ammattikoulutus (4 270) Korkeakouluopisk. (710) TYK-toiminta (3 470) Työhönvalmennus (1 120) Kuntoutustutkimukset (1 040) Työ- ja koulutuskokeilu (840) Kuntoutustarveselvitykset (800) Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Harkinnanvarainen kuntoutus Josta mm. Kuntoutuskurssit (28 440) ASLAK (13 480) Psykoterapia (14 700) Aikuisia (10 230) Nuoret (4 480) Yksilöll. kuntoutuslaitosjakso (3 190) Sopeutumisvalmennuskurssit (3 050) Kehittämistoiminta (2 140) Kuntouttava hoito (910) TYK-toiminta (280) Josta mm. Fysioterapia (14 250) Puheterapia (4 940) Toimintaterapia (4 550) Yksilöll. kuntoutuslaitojakso (3 530) Kuntoutujia yht Sair.ryhmäkoht. kurssit (1 540) Psykoterapia (520) Kuntoutuja on voinut saada useampia kuntoutustoimenpiteitä. Yhteissummiin hänet lasketaan vain kerran Kuntoutusrahan saajia joista Kelan kuntoutujia AT/Tilastoryhmä

32 Tutkimusnäyttö Kuntoutussuunnitelmat Koulutusta tarvitaan kuntoutuksen laaja-alaisen ymmärtämisen lisäämiseksi sekä vaikuttavuudesta ja tavoitteen asettamisesta Terveydenhuolto toivoo helposti ja nopeasti täytettäviä lomakkeita (rasti ruutuun) Kelassa toivotaan sisällöltään informatiivisempia kuntoutussuunnitelmia KU207 Interaktiivinen kuntoutussuunnitelma Kehittämistyö liittyy Kelan sähköisten lääkärintodistusten kehittämiseen Kuntoutuksen sähköinen hakeminen Kehittämistyö aloitetaan tammikuussa 2011 Hakemus otetaan käyttöön helmikuussa 2012

33 Kokonaisvaltainen kuntoutussuunnitelma Perusta kuntoutujan oman motivaation ja sitoutumisen kehittymiselle Kuntoutuja saa oikean kuntoutuspäätöksen, oikeisiin asioihin Turvallisuus ja oikea-aikaisuus Tiedonkulku, yhteinen tavoite Joustava siirtyminen järjestelmien välillä, asiakasyhteistyölaki Seuranta: perusta tarkennuksille ja jatkosuunnitelmille Osa sähköistä potilaskertomusta Interaktiivinen KU207

34 Kunniamaininta VAKE- hankkeelle Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry on palkinnut Kelan Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankeen Vuoden toimintaterapiateko -maininnalla Hankkeen erityisenä ansiona on että siinä on tehty koordinoidusti yhteistyötä kuntoutuksen eri sektorien ja toimijatahojen kesken. hanke tuottaa arvokasta tutkimustietoa vaikeavammaisuudesta ja vaikeavammaisten kuntoutuksesta. hankkeessa pyritään kokeilemaan vaikeavammaisten toimintakyvyn ja kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointiin soveltuvia menetelmiä. hankkeessa otetaan kokonaisvaltaisesti vastuu koko kuntoutusprosessista. Palkinnolla liitto haluaa kiinnittää huomiota kuntoutusjärjestelmän koordinointiin jossa liiton mielestä on nykyisin hälyttäviä puutteita

35 Huomioitavia seikkoja Kuntoutuksessa keskitytään Pitkäkestoisesti toimintakyvyn turvaamiseen Mahdollisuuksien ja toimintatapojen laajaan ymmärtämiseen Luottamuksen ja motivaation kerryttämiseen Kuulemiseen ja kohtaamiseen Kuntoutujan näkemiseen kokonaisena

36 Huomioitavia seikkoja Avomuotokuntoutuksen uusia mahdollisuuksia tutkitaan piloteissa Moniammatillisen laitoskuntoutuksen katsausta ei tehty Laitoskuntoutus on moniammatillista ja intensiivistä Kuntoutuksen vaikuttavuudesta on näyttöä lisääntyvästi Kun näyttöä ei ole, se ei tarkoita että toiminta ei ole vaikuttavaa Tärkeää huomioida asiakkaan ja ammattilaisten ( näyttöön perustuva ) kokemus Kuntoutuksessa työskentelevät ovat havainneet sen vaikuttavan Aina kuntoutuksessakaan kaikki eivät a) sitoudu b) hyödy Tarkasteltava syitä ja keinoja näihin tilanteisiin

37 Suosituksia VAKE- hankkeesta Kuntoutujalle on tarjottava enemmän tietoa Yhteistyötä on tehostettava Ammattilaisten on ylläpidettävä osaamistaan Moniammatilliset resurssit on turvattava Käsitteiden käyttöä on yhtenäistettävä Dokumentointi on tehtävä hyvin Arviointia on kehitettävä Miten mitata sitä kun asiakas alkaa ymmärtää paremmin omaa tilaansa, alkaa toimia määrätietoisemmin ja tavoitteellisemmin, sopeuttaa omaa toimintaansa ympäristön toimintaan ja alkaa osallistua uudestaan itselle merkityksellisiin toimintoihin.

38 Suosituksia VAKE- hankkeesta Määritettävä kuntoutuksen vastuunjako ja järjestettävä kuntoutus ilman viivettä ICF viitekehys toimintakyvyn arviointiin Kokonaisvaltaisuus kuntoutustarpeen arviointiin Huomioitava paremmin Ei-näkyvät oireet Nyky-ympäristö Yksilötekijät Kuntoutuja/perhe ja moniammatillinen tiimi kuntoutussuunnitelman ja tavoitteiden laatimiseen, aito kuuleminen

39 Uudet vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen standardit Viitekehyksenä ovat asiakas- ja perhelähtöisyys sekä holistisuus (ICF) Standardit korostavat Yksilöllisyyttä Tasavertaisuutta ja vuorovaikutusta Kuntoutujan aktiivisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia Omaisten ja lähiverkoston kanssa tehtävää yhteistyötä Arjen ja ympäristön huomioimista: elämäntilanne, voimavarat, elinympäristö, ajankohtaiset tarpeet, muutos- ja siirtymävaiheet Perustana VAKE-tutkimuksesta saatu tieto Hyvä kuntoutuskäytäntö, asiakkaan näkökulma ja näyttöön perustuva kuntoutus

40 Avoterapiastandardi versio 6 voimassa lukien Itsenäinen kokonaisuus Vaihtoehdot ovat lisääntyneet Yksilöterapia Ryhmäterapia Monimuototerapia Päiväkuntoutus Toteutustavat ovat monipuolistuneet Tiivistäminen Jaksottaminen Vuorottelu toisen terapian kanssa Yhteistyömahdollisuudet ovat lisääntyneet

41 Avoterapiastandardi versio 6 voimassa lukien Yksilöterapia 1/2 Terapiamuodot: fysio-, musiikki-, psyko-, puhe- ja toimintaterapia sekä neuropsykologinen kuntoutus Erityismuodot: fysioterapiassa allas-, lymfa- ja ratsastusterapia toimintaterapiassa ratsastusterapia psykoterapiassa kuvataideterapia. Terapiakäynti: 45, 60, 90 tai 120 min Kotikäynti: terapia voidaan toteuttaa kokonaan tai osin kotikäynteinä. Perustellaan kuntoutussuunnitelmassa. Liikuntamuotojen kokeilu: kuntoutusta tukevaan toimintaan ohjaus, 5 kertaa/vuosi, omaiset/läheiset mukana ohjaustilanteissa.

42 Avoterapiastandardi versio 6 voimassa lukien Yksilöterapia 2/2 Omaisten ohjauskäynti, jossa lapsi ei välttämättä läsnä: alle 18-vuotiaan vanhemmille tarvittaessa enintään 10 kertaa/v. (psykoterapiassa 20). Perustellaan kuntoutussuunnitelmassa Lähiverkoston ohjaus: omaiset ja muut tarpeelliset henkilöt osallistuvat kuntoutujan terapiakäyntiin aina tarvittaessa Terapiavihko: kuntoutujan kanssa sovittu menetelmä tiedon välitykseen eri toimijoiden välillä Yhteisneuvottelut: terapeutti voi osallistua terv.huollossa kuntoutus- suunnitelman tekotilaisuuteen (max 2/v), arkiympäristössä tapahtuvaan sos.- tai terv.huollon järjestämään apuvälineen sovitukseen (max 2/v) tai päiväkodin tai koulun järjestämään HOJKS-neuvotteluun (max 2/v) Yhteistyökäynti: yksilöllistä avoterapiaa toteuttavat terapeutit voivat toteuttaa 4/v. terapiakertaa yhteiskäyntinä suunnitelmallisuuden ja kokonaisvaltaisuuden varmentamiseksi.

43 Vaikeavammaisten yksilöllisen laitosmuotoisen kuntoutusjakson standardi alkaen Moniammatillinen työryhmä on laaja ja linjan kohderyhmän tarpeiden mukainen, keskeiset työntekijät valitaan kuntoutujan tarpeiden perusteella Lähtökohtana kuntoutussuunnitelma, palveluntuottajan tekemä ennakkokysely, alkuvaiheen haastattelut ja arvioinnit sekä mahdollinen verkostokäynti Teemoista ja niiden toiminnoista valitaan ne, jotka tukevat kuntoutujan tavoitteiden saavuttamista Yhtenä teemana sopeutumisvalmennus DEPS ja OQL (ei lapset), GAS, lisäksi esimerkkejä arviointimenetelmistä

44 Vaikeavammaisten yksilöllisen laitosmuotoisen kuntoutusjakson standardi alkaen Aikuisten kuntoutujien omaisen osallistuminen enintään 5 vrk/ käyntikertaa tavoitteena lisätä osallistujien määrää yli 7-vuotiaat lapset voivat osallistua, kun se on tarpeellista ja lapsi kykenee osallistumaan ja hyötyy ohjelmasta. Lasten ja nuorten kuntoutujien omaiset voivat osallistua osan aikaa tai kokoaikaisesti Verkostoneuvottelu Kuntoutujan kotipaikkakunnalla tai video- tai puhelinneuvotteluna

45 ICF- luokituksen osa-alueet (WHO) Lääketieteellinen terveydentila (häiriö/tauti) Elimistön Suoritukset Osallistuminen toiminnot ja rakenteet Ympäristötekijät Yksilötekijät

46 ICF ja Kela ICF on yhteinen kieli ja yhteiset käsitteet, tulkinnan vaikeutta vielä on ICF on hierarkkinen luokitus ICF kuvaa toiminnallista terveydentilaa ja terveyteen liittyvää toiminnallista tilaa ICF auttaa arvioimaan mittareita ICF auttaa kansainvälistä vertailua ja kehittämistä

47 ICF ja Kela ICF on viitekehys joka sopii toimintakyvyn (tarpeet ja vahvuudet) kokonaisvaltaisen arvioinnin ja kirjaamisen sekä kuntoutuksen suunnittelun ja toteutuksen tueksi ICF sisältää listauksia huomioitavista osa-alueista useille sairauksille (core sets) helpottaa huomioimaan oleellisia asioita, muistaen yksilöllisyys ja muut vaikuttavat tekijät ICF tarjoaa minimilistan huomioitavista osa-alueista (check list) helpottaa huomioimaan oleellisia asioita, muistaen yksilöllisyys ja muut vaikuttavat tekijät ICF sisältää työkaluja jotka ovat käyttökelpoisia kuntoutuksessa (RPS-arviointilomake, toimintakyvyn profiili, tavoitteen asettaminen, kuntoutusinterventioiden suunnittelu, vaikuttavuuden arviointi)

48 ICF ja Kela ICF auttaa kuvaamaan sekä tarpeet että vahvuudet, muistin tuki Esimerkkinä puhehäiriö: Kielen toiminta kankeaa (suun rakenne s3203) Ääntämisvirheitä paljon, puhe ei ole sujuvaa, äänteiden toistamista, ääni selkeä, pystyy tuottamaan säveliä hyvin (ääni- ja puhetoiminnot b ) Puhuttujen viestien ymmärtäminen heikkoa* Ei- kielellisten viestien ymmärtäminen vahvaa piirrosten ja viestien alueella, heikkoa kehon kielen ymmärtämisen ja yleisten symbolien alueella, mutta niitä voidaan vahvistaa* Ei- kielellisten viestien tuottaminen vielä vaikeaa, tarvitsee harjoitusta* Viittomakielisten viestien ymmärtäminen ja tuottaminen: omaa edellytykset, opetus aloitetaan (*kommunikointi d , suoritukset ja osallistuminen) Tarvitsee voimakkaan valaistuksen ** Lähi- ja laajennetun perheen osallistuminen vahva, lähipiirin toimijat koulussa tarvitsevat paljon ohjausta (**ympäristötekijät e ) Sosiaalinen ja kontaktia ottava, iloinen lapsi, omaa edellytykset kommunikaation edistymiseen (yksilötekijät), haluaa oppia kertomaan kotona päivänsä tapahtumista ja ymmärtämään perheenjäsenten puhetta. Perhe toivoo em. vahvistumista, lapsen turhautumisten vähenemistä (asiakkaan/perheen arvio)

49 ICF ja Kela Kela ei edellytä ICF-koodien käyttöä vaan kokonaisvaltaista arviointia, suunnittelua, kuntoutusta ja kirjaamista hyvää tiedonkulkua kuntoutumisen ja osallistumisen tukea hyvää asiakas/perhe- ja sidosryhmäyhteistyötä asiakasläheisyyttä Erityisesti em. tarvetta vielä on ei- näkyvien oireiden, yksilö- ja ympäristötekijöiden osalta Usein kuntoutussuunnitelmasta puuttuu myös perustietoja: käveleekö henkilö vai liikkuuko pyörätuolilla, puhuuko, ymmärtääkö puhetta, pääseekö kodin ulkopuolelle jne. Kuntoutusselosteen alkusivulle tiivis yhteenveto ja välitettävät viestit, yksityiskohtaisemmat selosteet loppuun. ( vrt. perinteinen rakenne: anamneesi, status, tutkimukset, yhteenvedot, suositukset)

50 Kokonaisvaltainen kuntoutussuunnitelma Osaksi sähköistä potilaskertomusta Interaktiivinen KU207 tekeillä Perusta kuntoutujan oman motivaation ja sitoutumisen kehittymiselle Kuntoutuja saa oikean kuntoutuspäätöksen, oikeisiin asioihin Turvallisuus ja oikea-aikaisuus Tiedonkulku Joustava siirtyminen järjestelmien välillä (asiakasyhteistyölaki) Seuranta: perusta tarkennuksille ja jatkosuunnitelmille

51 Kuntoutuksen peruspilari on tavoitteiden asettaminen Jos kuntoutusta halutaan kehittää, tarvitaan sopimista tavoitteista ja tuloksista Barnes & Ward, 2000

52 GAS esimerkki (perustuen Kiresuk et al 1994) 1212xx-1234 Ville Vilkas xxx Kuntoutuskurssi, lapset neurologinen Kuntoutuslaitos xx Riisuminen xxx Ei aloita sukkien riisumista (autettava) Aloittaa itse, tarvitsee apua Riisuu sukat yksin Riisuu sukat ja kengät Riisuu lisäksi vielä housutkin + +

53 GAS koulutus Kela on kouluttanut Kelan keskeisiä työntekijöitä Kela on kouluttanut laitosmuotoisen kuntoutuksen palveluntuottajia sekä kehittämishankkeiden palveluntuottajia ja tutkijoita Kela ja AMK- yhteistyönä rakennetaan kouluttajakoulutusta, toteutus keväällä 2011 AMK- GAS- koulutus saatavilla syksystä 2011 alkaen

54 Mikä tekee kuntoutuksesta vaikuttavaa? Yksilön tarpeet, elinympäristön ja elämäntilanteen huomioiva kuntoutus Ylisvaker et al Kuntoutujan motivaation, tavoitteiden ja arvojen ymmärtäminen 2. Kuntoutuja nähdään kokonaisuutena 3. Tehtävät/harjoitteet laaja-alaisia ja osallistumiseen tähtääviä

55 Kuntoutuksen kehittämisen tavoitteita ja huomioitavia alueita KATTAVA PALVELU- VERKKO Yksilöllisyys KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU KUSTANNUS- TEHOKAS TOIMINTA Perheen tarpeet Palveluketjujen sujuvuus Asiakaslähtöiset kuntoutuspalvelut Lähellä kotia MONIPUOLISET PALVELU- MUODOT Joustavuu s Nopea reagointi Asiantuntemus YHTEISTYÖ MONIAMMA- TILLISUUS

56 ICF mukaeltu Terveydentila -dg -ennuste -tavoite Rakenne ja toiminnot -peruspilareita Suoritukset -peruspilareita Osallistuminen -päämäärä Yksilö -elämäntilanne -voimavarat -persoonallisuus, coping -yksilölliset tavoitteet Ympäristö -perheen tilanne -perheen voimavarat -ympäristön tuki -osallistumismahdollisuudet tarpeet ovat yksilölliset vaikka diagnoosi on sama

57 Lääkinnällinen kuntoutus: Kuntoutusprosessi ja asiakasläheisyys Kuntoutusprosessi Kaikki tekevät parasta laatua, erillään Palvelun tuottaja Kuntoutuminen Asiakas on tähti Asiakasläheisyys ja yhteistyö Asiakaspaketti terapia Koulu??! terapia Th Kela

58 Kuntoutuksen koulutustarpeita Tarvitaan kansallisesti yhtenevää moniammatillista kuntoutuksen koulutusta ICF- luokitus GAS (Goal Attainment Scaling) (AMK:t syksyllä 2011) Arviointikäytäntö (suosituksia Toimia.fi) Moniammatillinen tiimityö Kuntoutussuunnitelma (KU207 lomake ohjaa täyttämään tarpeelliset tiedot, interaktiivinen lomake tulossa) Asiakasläheisyys Ympäristö- ja yksilötekijät Kuntoutukseen vaikuttavina Riittävän harjoittelun mahdollistajana Näyttöön perustuva toiminta

59 KIITOS TARKKAAVAISUUDESTANNE