Maailma on historian aikana ensin laajentunut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maailma on historian aikana ensin laajentunut"

Transkriptio

1 Terveys, tiede ja tulevaisuus SARS, huumeet ja Golf-virran suunta Globalisaatio vaikuttaa kaikkeen myös terveyteen Jussi K. Huttunen Ihmisten ja kansojen välisten yhteyksien lisääntyminen, nopeutuminen ja syveneminen vaikuttaa kaikkeen, myös terveyteen. Tartuntataudit leviävät nopeasti. Ympäristön saasteet kulkevat maasta toiseen. Hyvät ja huonot terveyteen vaikuttavat tavat yhtenäistyvät. Rahan ja talouden merkitys kasvaa. Eniten tulevaisuuteen vaikuttaa kuitenkin tiedon globaalistuminen. Sairauksien syyt selvitetään ja keinoja niiden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi kehitetään maailmanlaajuisena yhteistyönä. Rikkaiden maiden vastuu muusta maailmasta on suuri. Köyhimpien maiden ongelmat voidaan ratkaista vain kaikkien maailman maiden yhteisin ponnistuksin. Maailma on historian aikana ensin laajentunut ja sitten supistunut. Esi-isämme lähtivät satatuhatta vuotta sitten Afrikasta valloittamaan maailmaa, asuttivat nykyisen Lähi-idän ja vaelsivat Eurooppaan, Aasiaan, Australiaan ja Amerikkaan. Välillä mantereiden yhteydet katkesivat mutta syntyivät uudelleen suurten löytöretkien aikana. Sen jälkeen maailma on pienentynyt kiihtyvällä vauhdilla. Kun Marco Polo teki matkaa Pohjois-Italiasta Pekingiin 1300-luvulla kolme vuotta, lentää Alitalia saman matkan tänään kuudessa tunnissa. Maailma on kylä, kuten tuttu hokema sanoo. Ajan ja etäisyyksien supistuminen vaikuttaa kaikkeen, myös terveyteen. Tartuntataudit leviävät nopeasti, mutta samalla mahdollisuudet hallita niitä kansainvälisellä yhteistyöllä paranevat. Ympäristösaasteet kulkevat maasta toiseen, mantereelta toiselle ja valtamerestä valtamereen. Tavat ja tottumukset yhtenäistyvät: hampurilaiset, huumeet ja hölkkääminen ovat arkea Kainuusta Kaliforniaan. Vapaakauppa ja kansainvälinen verokilpailu vähentää verotuloja, ja julkisia terveyspalveluja joudutaan vähentämään. Duodecim 2004;120:

2 Globalisaatiolla on monta määritelmää (Therborn 2000, Deacon 2003). Yhdelle se tarkoittaa kansainvälistymistä, toiselle länsimaisen kulttuurin leviämistä, kolmannelle kaupan esteiden kaatumista ja rahan ylivaltaa. Kaikille määritelmille yhteisiä sisältöjä ovat ihmisten välisten yhteyksien lisääntyminen, nopeutuminen ja syveneminen. Kaikki ovat yhtä mieltä myös siitä, että globalisaatiolla on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia ihmisten elämään ja terveyteen (Feachem 2001, Frenk ja Gomez-Dantes 2002, Rischard 2002). Tarkastelen seuraavassa globalisaation ja terveyden välisiä yhteyksiä esimerkkien kautta. Monet niistä kertovat ongelmista ja uhista, mutta monet myös mahdollisuuksista. Parhaiten voimme edistää ihmiskunnan terveyttä yhdistämällä tietomme ja taitomme ja tekemällä rohkeasti yhteistyötä yli rajojen. Mistä terveys tulee? Globaalisella tasolla terveyteen vaikuttavat lukemattomat tekijät. Sosioekonomisten ja psykososiaalisten tekijöiden merkitys on vasta selviämässä. Fyysisen elinympäristön vaikutukset terveyteen ovat sekä epäsuoria että välittömiä. Elämäntavat tupakka, alkoholi, huumeet, epäterveellinen ravinto ja liikunnan puute ovat tärkeitä rappeutumissairauksien syitä. Sikiökauden ja varhaislapsuuden aikaiset altistukset vaikuttavat myöhempään terveyteen enemmän kuin on osattu kuvitella. Terveysjärjestelmän eli ehkäisevän ja hoitavan terveydenhuollon merkitys kasvaa koko ajan lääketieteen edistyessä. Rahan ja talouden merkitys on suuri: mitä rikkaampi kansa, sen paremmin se pystyy edistämään ja ylläpitämään kansalaistensa terveyttä (Mathers 2001). Mutta vaikutus kulkee myös toiseen suuntaan. Terveys parantaa kansakunnan mahdollisuuksia menestyä. Mitä terveempi väestö, sen paremmin se selviää kansainvälisessä kilpailussa (World Health Organization 2002). Siten ei ole yllättävää, että terveyden elinajan odotteella mitattuna ja bruttokansantuotteen välillä vallitsee voimakas yhteys (kuva). Mitkä tekijät ovat eniten edistäneet ihmiskunnan terveyttä viimeisten sadan vuoden aikana? Kärjessä ovat riittävä ravitsemus, puhdas juomavesi, toimiva hygienia, rokotukset ja koulutus. Myönteisestä kehityksestä huolimatta monien köyhimpien maiden pahimmat terveysongelmat ovat edelleen nälkä, puhtaan veden puute ja olematon äitiys- ja lastenhuolto. Näiden ongelmien rinnalle ovat nousemassa elämäntapasairaudet: lihavuus, diabetes, sepelvaltimotauti ja tupakkasairaudet. Elinajan odote Ostovoimalla korjatut tulot henkeä kohti Yhdysvaltain dollareina (logaritminen asteikko) Kuva. Elinajan odotteen ja kansantulon välinen suhde (World Bank 1999, Bloom ja Canning 2000). 656 J. Huttunen

3 Suuret tartuntatautiepidemiat globalisaation airut Kulkutaudit alkoivat levitä epidemioina, kun ihminen asettui aloilleen viljelemään maata ja kasvattamaan kotieläimiä. Taudinaiheuttajia siirtyi kotieläimistä ihmisiin, ja osaa levitti rotta, kylien ja kaupunkien ovela vapaamatkustaja. Kaupan ja liikenteen mukana mikrobit levisivät yhteisöstä toiseen. Lapset kestivät usein infektioita aikuisia paremmin. Katastrofi syntyi, kun yhteisöön levisi mikrobi, jota väestö ei ollut aikaisemmin kohdannut. Tartuntatautiepidemiat ovat kulkeneet yhä uudelleen yli tunnetun maailman (Huttunen 1994). Isorokosta on mainintoja Euroopasta ja Aasiasta 300-luvulta lähtien. Sen vaikutukset vastustuskyvyttömissä väestöissä olivat hirvittäviä. Espanjalaisten konkistadorien uuden ajan alussa Väli- ja Pohjois-Amerikkaan tuomat isorokkoja tuhkarokkoepidemiat tappoivat kolme neljäsosaa intiaaniväestöstä. Epidemian ansiosta valloittajat pystyivät alistamaan alkuperäisväestön nopeasti valtaansa. Historian tunnetuin kulkutauti on musta surma, ruttobakteerin aiheuttama ja mustarotan levittämä tauti, joka levisi 1300-luvulla useina aaltoina yli Euraasian. Musta surma tappoi kaksi kolmannesta Euroopan väestöstä. Väestön supistuessa palkkatyöläiset ja vuokraviljelijät korvasivat maaorjat ja feodaalijärjestelmä romahti. Palkkojen maksamiseen tarvittiin rahaa, ja raha teki mahdolliseksi työvoiman ja pääoman liikkumisen, maatilojen oston ja myynnin kaikki muutoksia, jotka ennakoivat uutta aikaa. Globalisaatio toi Vanhalle mantereelle myös kupan. Suositun teorian mukaan syfilis siirtyi laamoista intiaaneihin ja kulkeutui Kolumbuksen merimiesten mukana Eurooppaan. Vuonna 1495 Napolissa puhkesi epidemia, joka levisi Musta surma. Ihmisiä kadulla auttamassa ruttoon sairastuneita. sieltä ympäri Euroopan. Eri puolilla maanosaa sitä kutsuttiin napolintaudiksi, espanjantaudiksi, ranskantaudiksi tai puolantaudiksi. AIDS 20. vuosisadan kuppa siirtyi eläimestä ihmiseen joskus viime vuosisadan puolivälissä ja on sen jälkeen levinnyt maapallon joka kolkkaan. Sairastuneita on yli 50 miljoonaa, eikä epidemian loppua ole näkyvissä. Yhteisvoimin kulkutauteja vastaan Ihminen oli menneinä aikoina voimaton kulkutautien edessä. Ne levisivät yli mannerten, katosivat välillä ja palasivat uudelleen. Osa»kesyyntyi» (kuten ilmeisesti tapahtui kupalle) ja osa ei olosuhteiden muuttuessa enää levinnyt epide- Kuva: National Library of Medicine, History of Medicine Division SARS, huumeet ja Golf-virran suunta 657

4 miana. Ruton arvellaan hävinneen tautia levittäneen mustarotan mukana. Teollisuusyhteiskuntien»valkoinen surma» tuberkuloosi väistyi elintason kohotessa ja asuinolojen parantuessa. Viimeisten vuoden aikana tilanne on muuttunut. Ihminen on löytänyt keinoja tartuntatautien torjuntaan. Tartuntatauteja aiheuttavien mikrobien tunnistaminen, diagnostiikan kehittäminen, rokotteet ja mikrobilääkkeet perustuvat kansainvälisen tiedeyhteisön työhön. Tutkimustyön tuloksia on sovellettu käytäntöön kehittyneissä maissa ja vähitellen myös kehitysmaissa. Kehitysmaissa avainasemassa ovat olleet paikallisten toimijoiden lisäksi kansainväliset järjestöt, erityisesti Maailman terveysjärjestö (Lee 2003). Maailmanlaajuiset ponnistukset ovat tuottaneet monta näyttävää tulosta. Isorokko juurittiin vuoteen 1976 mennessä koko maapallon kattavan rokotusohjelman avulla. Polio onnistutaan todennäköisesti hävittämään vuoteen 2015 mennessä ja tuhkarokko pian sen jälkeen. Epäonnistumisiakin on ollut monta. Tuberkuloosi on hallinnassa kehittyneissä maissa mutta riehuu vielä kehitysmaissa ja IVY-maissa. AIDS leviää edelleen Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Neuvostoliitosta itsenäistyneissä maissa, Intiassa, Kiinassa ja Kaakkois-Aasiassa. Elinympäristön ongelmat koskevat koko maailmaa Elinympäristön aiheuttamat terveysongelmat eivät tunne rajoja (Tuomisto 2003). Teollisuuden ja liikenteen pienhiukkaset kulkevat ilmavirtojen mukana maasta toiseen. Itämeren silakka sisältää niin paljon dioksiineja, että Euroopan unioni rajoitti sen käyttöä kalaravinnon kiistattomista terveyshyödyistä huolimatta. T v sernobylin ydinvoimalaturma levitti radioaktiivisia aineita yli Euroopan, mutta onneksi niin vähän, että terveyshaitat jäivät pieneksi. Freonipäästöt ovat tuhonneet osan ilmakehän otsonikerroksesta, ja ihosyövän vaara on kasvanut sekä eteläisellä että pohjoisella pallonpuoliskolla. Kaupan vapautuessa ja jakeluteiden ja säilytysaikojen pidentyessä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvät riskit kasvavat. Hullun lehmän tauti saatiin hallintaan vain ennennäkemättömän tiukoin kansallisin ja kansainvälisin toimenpitein. Belgian dioksiinikatastrofin syyt onnistuttiin selvittämään, ja sen yhtenä seurauksena elintarviketeollisuuden laatujärjestelmiä on parannettu ainakin EU:n alueella. EU ja Yhdysvallat kiistelevät hormonilihan ja muuntogeenisen viljan aiheuttamista ongelmista, mutta taustalla on vähintään yhtä paljon huoli kauppapolitiikasta kuin ihmisten terveydestä. Suurimman elinympäristöstä johtuvan terveysuhan aiheuttaa energiantuotanto. Jos koko maailma suurentaa energiankäyttönsä teollisuusmaiden tasolle, energian kulutus moninkertaistuu. Fossiilisten polttoaineiden käyttö lisää ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuutta. Ilmaston muutosta ja sen yhteyttä öljyn ja kivihiilen polttoon ei kukaan enää aseta kyseenalaiseksi. Kiistaa käydään sen sijaan siitä, mitä ilmaston lämpenemisestä seuraa ja miten se vaikuttaa ihmiskunnan hyvinvointiin. Kasvihuoneilmiö kohtelee eri tavoin maapallon eri maita. Osa voittaa, mutta suurempi osa häviää. Sateet jakautuvat uudelleen ja monet hedelmälliset alueet voivat aavikoitua. Oma ilmastomme näyttää ainakin aluksi lämpenevän. Muutoksella on terveysvaikutuksia, vaikka todennäköisesti vähäisiä. Malaria saattaa palata takaisin ja punkkien mukana leviävät virustaudit voivat yleistyä. Myös katastrofin mahdollisuus on olemassa. Jos ilmaston muutos kääntää Golfvirran suunnan, mannerjää voi peittää alleen koko Suomen. Kroonisetkin sairaudet maapalloistuvat Myös krooniset sairaudet leviävät epidemioina supistuvassa maailmassa (Beaglehole ja Yach 2003). Syynä eivät ole mikrobit vaan elämäntavat, jotka tarttuvat väestöstä toiseen. Elämäntapojen globaalistumiseen on monta syytä: samansuuntaiset yhteiskuntamuutokset, kansainvälinen yhteistyö, tehostunut tiedonvälitys ja kansainvälinen teollisuus. Hyötyliikunta vähenee automaation ja autoistumisen seurauksena. Pikaruokaketjut ja virvoitusjuomateollisuus lisäävät kovien rasvojen, nopeasti imeytyvien hiilihydraattien ja suolan kulutusta. Lihavuus ja dia- 658 J. Huttunen

5 on kaikin keinoin pyrittävä vähentämään. Esimerkkejä tehokkaista toimenpiteistä ovat matalan kynnyksen palvelut, joihin liittyy terveysneuvontaa, ja likaisten käyttövälineiden vaihtaminen puhtaisiin. Tämän toiminnan laajentamista haittaavat asenteet, joiden mukaan huumeiden käyttö nähdään ensisijaisesti rikollisena toimintana. Monikansallisten yritysten vastuu rokote- ja lääkehuollosta betes yleistyvät kaikkialla. Tupakkasairauksista on tulossa köyhien maiden vitsaus teollisuuden siirtäessä markkinointiponnistuksensa kehitysmaihin (de Beyer ja Brigden 2003). Yksi tärkeimmistä globaalistumisen aiheuttamista terveysongelmista ovat huumeet (Bentham 1998). Niiden välittömät terveysvaikutukset ovat selvästi pienempiä kuin alkoholin ja tupakan, mutta niiden muut yhteiskunnalliset vaikutukset paljon suurempia. Rikollisuus, väkivalta ja pelko ovat osa arkea niissä yhteiskunnissa, joissa huumeita käytetään runsaasti. Huumeet, prostituutio ja sukupuolitaudit kulkevat käsi kädessä. Huumeita on aina käytetty, ja niiden aiheuttamat haitat ovat vaihdelleet eri kulttuureissa eri aikoina. Tämän päivän epidemia johtuu kehittyneiden maiden politiikan epäonnistumisesta ja kansainvälisten rikosjärjestöjen huumemafian menestyksestä. Eräissä Keski-Aasian maissa huumeitten viljely ja välittäminen ovat tärkeä osa kansantaloutta. Vietnamin ja Afganistanin sodat, Neuvostoliiton hajoaminen ja kansainvälinen terrorismi ovat omalta osaltaan pahentaneet ongelmaa. Huumeongelma voidaan ratkaista vain kaikkien maailman maiden yhteisillä ponnistuksilla. Avainasemassa on kaksi toimintalinjaa. Huumeiden viljeleminen, välittäminen ja myynti tulee tehdä taloudellisesti kannattamattomaksi. Huumeiden käytöstä johtuvia terveyshaittoja Uuden vuosituhannen suureksi haasteeksi on nousemassa rokote- ja lääkehuolto. Kansainvälinen rokoteteollisuus monopolisoituu, ja sen ensisijaiset markkinat ovat rikkaissa teollisuusmaissa. Se ei ole kiinnostunut tuottamaan halpoja rokotteita eikä kehittämään rokotteita, joilla on käyttöä vain kehitysmaissa. Kehitysmaiden oma rokotetuotanto ja rikkaiden maiden, kansainvälisten järjestöjen, lahjoittajien ja rokoteteollisuuden yhteistyö ovat keinoja, jotka tekevät mahdolliseksi uusien rokotteiden kehittämisen (Ollila 2003). Lääkehuollon haasteet ovat samanlaisia mutta eivät identtisiä. Vaikka tutkiva lääketeollisuus yhdistyy yhä suuremmiksi monikansallisiksi yrityksiksi, on kilpailu lääkekaupassa kovempaa kuin rokoteteollisuudessa. Kilpailu pitää sekä patentilla suojattujen uusien lääkkeiden että patenttisuojansa menettäneiden vanhojen lääkkeiden hinnat kohtalaisen hyvin kurissa. Useimpia kehitysmaiden tarvitsemia peruslääkkeitä on edelleen tarjolla kohtuulliseen hintaan. Yksi rikkaiden maiden terveydenhuollon kustannuskriisin syy ovat uudet yhä useampaan sairauteen tehoavat lääkkeet. Suomen lääkemenojen on ennustettu kahdentuvan seuraavien kymmenen vuoden aikana nykyisestä noin puolestatoista miljardista eurosta yli kolmeen miljardiin euroon. Lääkemenot ylittävät silloin kaikki perusterveydenhuollon kustannukset. Läpimurto jonkin yleisen sairauden kuten eturauhas- tai keuhkosyövän lääkehoidossa kirjaimellisesti räjäyttäisi pankin. Köyhien maiden ongelmaksi on noussut patenttisuoja, joka vaikeuttaa uusien AIDS-, tuberkuloosi- ja malarialääkkeiden käyttöä kehi- SARS, huumeet ja Golf-virran suunta 659

6 tysmaissa (Koivusalo 2003). Maailman kauppajärjestö on äskettäin tehnyt yrityksen näiden esteiden poistamiseksi. Neuvotteluissa löydettiin joitakin keinoja, joilla helpotetaan kaikkein köyhimpien maiden mahdollisuuksia hoitaa vakavia kansanterveydellisiä ongelmia ei-kaupallisesti ja patenttisuojasta riippumatta (Pollock ja Price 2003). Paljon lisätyötä kuitenkin tarvitaan, ennen kuin kaikki kehitysmaiden lääkehuoltoon liittyvä ongelmat on ratkaistu. Maailmankauppa ja terveys Maailmankaupan vapautuminen vaikuttaa syvällisesti terveyteen (Bettcher ym. 2000). Yritysten lisääntyvästä liikkuvuudesta johtuva verokilpailu vähentää mahdollisuuksia tuottaa julkisia terveyspalveluja. Markkinointi ja mainonta lisääntyvät. Terveydelle haitallisten tuotteiden markkinat siirtyvät vähäisemmän säätelyn alueille, erityisesti kehitysmaihin. Tehokkuusvaatimukset muuttavat tuotantotapoja ja työelämän rakenteita. Elintasoerot kasvavat ja epävarmuus tulevaisuudesta lisääntyy. Maiden väliset rajat kaatuvat. Euroopan unioni on laajentumassa 25 maan ja 450 miljoonan asukkaan sisämarkkina-alueeksi, jolla ihmiset, työ, tavarat, palvelut ja pääoma liikkuvat vapaasti. Samanlainen kehitys on tapahtumassa Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Aasiassa ja joskus tulevaisuudessa myös Afrikassa. Kaupan esteitä puretaan hitaasti mutta varmasti Maailman kauppajärjestön prosessissa. Kehitys vaikuttaa monella tavalla kansakuntien terveyteen ja mahdollisuuksiin toteuttaa omaehtoista terveyspolitiikkaa. Euroopan integraatiolla on runsaasti vaikutuksia suomalaisten terveyteen ja terveyspolitiikkaan. Unionilla on toimivaltaa terveyden edistämisessä, sairauksien ehkäisyssä ja lääkehuollossa, mutta terveyspalvelujen järjestämisestä päättävät jäsenvaltiot toistaiseksi itse. Komissio ja osa jäsenvaltioista haluaisivat laajentaa toimivaltaansa myös tälle alueelle, mutta erityisesti Pohjoismaat ja Iso-Britannia ovat sitä vastustaneet. Hyvä esimerkki integraation epäsuorista terveysvaikutuksista ovat vaikutukset alkoholin kulutukseen. Välimeren maille alkoholipolitiikka on maataloutta, meille terveyttä. Alkoholin maahantuontia koskevien esteiden poistuminen on jo pakottanut Suomen alentamaan radikaalisti alkoholiveroa. Tämän seurauksena alkoholin kokonaiskulutus ja alkoholin aiheuttamat terveyshaitat kasvavat %. Tavaroiden, palvelujen, työvoiman ja pääoman vapaa liikkuminen vaikuttaa voimakkaasti Suomen talouteen. Työtä siirtyy matalien verojen Viroon ja matalan palkkatason Kiinaan ja Intiaan. Palkka- ja yhtiöverotusta joudutaan keventämään, mutta tästä huolimatta työttömyys kasvaa. Verotulot pienenevät, ja rahat eivät enää välttämättä riitä nykytasoisiin peruspalveluihin. Edessä ovat yhteiskuntasektoreiden välinen kilpailu voimavaroista ja kipeät valinnat siitä, mitä tehdään ja mitä jätetään tekemättä. Asialla on myös kääntöpuolensa. Työn uudelleen jakaminen maapallolla antaa monelle köyhälle maalle mahdollisuuden kehittyä ja menestyä. 660 J. Huttunen

7 Markkinoiden maailmasta ei voi hypätä ulos. Tai kyllä voi, mutta silloin kansantuote romahtaa ja menetetään mahdollisuudet ylläpitää korkeatasoisia ja kaikkien kansalaisten saatavilla olevia peruspalveluita. Suomi on toistaiseksi ollut globaalistumisen nettohyötyjä: menestyksemme perustuu kansainväliseen kauppaan ja tiedeja kulttuuriyhteistyöhön. Ilman vientiteollisuutta paperia ja kännyköitä emme olisi pystyneet ylläpitämään hyvinvointiyhteiskuntaa sen nykyisessä muodossa. Tiedon vallankumous Mikään yksittäinen tekijä ei ole vaikuttanut maailman muuttumiseen yhtä paljon kuin tiedon lisääntyminen ja tiedon saattaminen yhä suurempien ihmisryhmien käyttöön. Tiede ja tutkimus ovat kaikista yhteiskunnan alueista kansainvälisimpiä. Sairauksien syyt ja keinot sairauksien ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi löydetään kansainvälisellä yhteistyöllä, jonka tulokset ovat kaikkien käytössä. Haasteena ovat köyhimmät maat ja köyhimmät ihmiset. Uudenaikainen tietotekniikka ei auta, jos kansalaisilta puuttuu luku- ja kirjoitustaito. Loistava esimerkki maailmanlaajuisen tutkimusyhteistyön merkityksestä on SARS, tämän vuosisadan ensimmäinen uusi kulkutauti. SARSin aiheuttava virus siirtyi runsas vuosi sitten ihmiseen Kiinassa ja levisi muutamassa kuukaudessa kansainvälisen matkailun mukana kymmeniin maihin (Peiris ym. 2003). Tauti aiheutti maailmalaajuisen paniikin, heilutti pörssikursseja ja uhkasi maailmantaloutta. Tiedeyhteisön yhteisin ponnistuksin virus eristettiin, ja muutamassa viikossa oli käytössä testi taudin toteamiseksi. Laajoin kansainvälisin toimin epidemia saatiin hallintaan ainakin väliaikaisesti. Moderni tietotekniikka on lisännyt, nopeuttanut ja syventänyt ihmisten ja kansojen välisiä yhteyksiä. Yhtenäistyvät hoitokäytännöt perustuvat tuoreimpaan mahdolliseen tutkimustietoon, meta-analyyseihin ja Cochrane-katsauksiin. Internetin avulla terveyttä koskeva tieto on kaikkien käytössä. Potilas hakee vaivaansa koskevan tiedon vaivatta netistä mutta joutuu myös ottamaan enemmän vastuuta valinnoistaan. Potilas-lääkärisuhde muuttuu entistä tasa-arvoisemmaksi yhteistyöksi sairauden hoitamiseksi ja oireiden lievittämiseksi. Tiedottamisen ja tiedon suhde muuttuu. Oikean tiedon löytäminen markkinointiviestien ja»epätiedon» joukosta muuttuu yhä vaikeammaksi. Rikkaiden maiden vastuu Globaalistumisen vaikutukset eri maiden ja kansojen terveyteen ja hyvinvointiin ovat erilaisia. Rikkaat teollisuusmaat ovat hyötyneet kansainvälisestä kaupasta ja yhteistyöstä. Tilanne muuttuu kuitenkin koko ajan. Tuotantoa siirtyy Pohjois-Amerikasta ja Länsi-Euroopasta matalan palkkatason maihin, ja näiden maiden elintaso kohoaa. Köyhimmät kehitysmaat eivät tästä kehityksestä kuitenkaan hyödy, ja elintasokuilu rikkaiden ja köyhien maiden välillä syvenee. Rikkaiden teollisuusmaiden vastuu muusta maailmasta on suuri. Köyhimpien maiden ongelmat voidaan ratkaista vain kansainvälisellä yhteistyöllä, johon osallistuvat kaikki maailman maat, YK-järjestöt ja vapaaehtoisjärjestöt. Terveyden kannalta tärkeitä globaalisia toimijoita ovat Maailman terveysjärjestö (WHO), YK:n lastenrahasto (UNICEF), Kansainvälinen työjärjestö (ILO), Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD), YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) ja Maailmanpankki. Vapaaehtoisjärjestöistä tärkein on Kansainvälinen Punainen Risti, mutta myös monien kansalaisjärjestöjen työpanos on suuri. Terveysalan kansainvälisen yhteistyön ongelmina ovat toimijoiden suuri lukumäärä ja toiminnan pirstaleisuus ja monimutkaisuus. WHO:n vahvuutena on järjestön asiantuntemus ja heikkoutena ovat niukat ja usein olemattomat voimavarat (Lee 2003). Maailmanpankilla on paljon rahaa mutta usein vähemmän asiantuntemusta. Kehitysmaissa kohdataan usein painajaismaisia tilanteita: kansainväliset toimijat antavat ristiriitaisia neuvoja, avustusjärjestöjen toiminta on koordinoimatonta, ja voimavarat käytetään hankkeisiin, joiden vaikutus väestön terveyteen on vähäinen, lyhytaikainen tai olematon. SARS, huumeet ja Golf-virran suunta 661

8 Kiistaa käydään jatkuvasti myös siitä, tulisiko kehitysmaiden rajalliset resurssit käyttää terveydenhuollon perusrakenteiden ja osaamisen kehittämiseen vai yksittäisten tautiohjelmien toteuttamiseen. Tautiohjelmiin on helpompi hankkia rahaa, mutta niiden vaikutukset eivät ole pysyviä, jos terveyspolitiikka ei ole kunnossa, koulutus on järjestämättä ja maasta puuttuu toimiva perusterveydenhuolto. Vanhan afrikkalaisen viisauden mukaan ihmisiä ei auteta lahjoittamalla heille kalaa vaan opettamalla heidät kalastamaan. Lopuksi Globalisaatiossa ei ole mitään uutta. Se on alkanut vuosisatoja sitten ja jatkuu kauas tulevaisuuteen. Ihmisten väliset yhteydet lisääntyvät, nopeutuvat ja syvenevät jatkuvasti. Globalisaatio vaikuttaa kaikkeen inhimilliseen kanssa- käymiseen ja jokaiseen ihmiseen maapallolla. Sen vaikutukset ovat enimmäkseen myönteisiä. Kaikkien ihmisten ja kaikkien kansakuntien yhteisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että kielteiset vaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi. Rikkaiden maiden tulee kantaa vastuunsa köyhien maiden ongelmista, vahvojen heikoista. Miten Suomi ja sen terveydenhuolto selviävät globalisaation myrskyissä? Lähtökohdat ovat hyvät. Valtionvelka on pieni. Koulutustaso on korkea ja teknologia edistynyttä. Palvelujärjestelmä on tehokas, korruptiota ei ole, ja poliittiset ristiriidat ovat vähäisiä. Meillä on runsaasti sosiaalista pääomaa, joka auttaa meitä hyödyntämään muita vahvuuksiamme. Me selviämme edessä olevista muutoksista paremmin kuin useimmat muut. Meidän tulee tehdä työtä kaikkien maailman väestöjen hyväksi. Samalla kun autamme muita, autamme myös itseämme. Kirjallisuutta Beaglehole R, Yach D. Globalisation and the prevention and control of communicable diseases: the neglected chronic diseases of adults. Lancet 2003;362: Bentham M. The politics of drug control. London: MacMillan Press, Bettcher DW, Yach D, Guidin CE. Global trade and health: key linkages and future challenges. Bull World Health organ 2000;76: Bloom DE, Canning D. The health and wealth of nations. Science 2000;287: De Beyer J, Brigden LW, toim. Tobacco control policy strategies, successes and setbacks. Washington DC: World Bank, Deacon B. Global social governance reform: from institutions and policies to networks, projects and partnerships. Kirjassa: Deacon B, Ollila E, Koivusalo M, Stubbs B. Global social governance. Themes and prospects. Helsinki: Hakapaino Oy, 2003, s Feachem RGA. Globalisation is good for your health, mostly. BMJ 2001; 323: Frenk J, Gomez-Dantes O. Globalisation and the challenges to health systems. BMJ 3002;325:95 7. Huttunen JK. Sairauksien nousu ja tuho. Duodecim 1994;110: Koivusalo M. The impact of WTO agreements on health and development policies. Kirjassa: Deacon B, Ollila E, Koivusalo M, Stubbs B, toim. Global social governance. Themes and prospects. Helsinki: Hakapaino Oy, 2003, s Lee Jong-wook. Global health improvement and WHO: shaping the future. Lancet 2003; Mathers CD, Sadana R ym. Healthy life expectancy in 191 countries, Lancet 2001;357: Ollila E. Health related public-private partnership and the United Nations. Kirjassa: Deacon B, Ollila E, Koivusalo M, Stubbs B. Global Social Governance. Themes and prospects. Helsinki: Hakapaino Oy, 2003, s Peiris JS, Yuen KY, Osterhaus AD, Stohr K. The severe acute respiratory syndrome. N Engl J Med 2003;349: Pollock AM, Price D. New deal from the World Trade Organisation. BMJ 2003;327: Rischard JE. High noon: twenty global problems, twenty years to solve them. Oxford: Perseus Books, Therborn G. Globalization: dimensions, historical waves, regional effects, normative governance. Int Sociology 2000;15. Tuomisto J. Ympäristölääketiede ja ympäristönterveydenhuolto. Kirjassa: Koskenvuo K, toim. Sairauksien ehkäisy. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2003, s World Bank. World Development Indicators Washington DC: World Bank, World Health Organization. Macroeconomics and Health: Investing in Health for Economic Development. Saatavilla: cmhreport (October 2002). JUSSI K. HUTTUNEN, LKT, päätoimittaja Aikakauskirja Duodecim Kalevankatu 11 A Helsinki 662

Globaalin kehityksen epävarmuus

Globaalin kehityksen epävarmuus Globaalin kehityksen epävarmuus Metsäalan tulevaisuusseminaari, 1.11.2007 Jukka Pirttilä Tutkimuskoordinaattori Palkansaajien tutkimuslaitos Puheen rakenne Kyse talouden globalisaatiosta: kansallisten

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta. Mika Mäkinen 26.5.2015

Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta. Mika Mäkinen 26.5.2015 Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta Mika Mäkinen 26.5.2015 Bank of America and Merill Lynch (2014): A severe pandemic could kill 360mn and hit global GDP by 5% Pandemian määritelmä Uusi taudin aiheuttaja

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Katsaus maailman tulevaisuuteen

Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus tulevaisuuteen Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Miltä tulevaisuus näyttää Silmäys nykyisyyteen Ikuisuuden perspektiivi Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Tulevaisuudentutkimus

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa

Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa Heikki S. Vuorinen LKT, lääketieteen historian dosentti Tampereen yliopisto ja Helsingin yliopisto heikki.vuorinen@helsinki.fi RUTON LEVINNEISYYS KÄSITYS

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja terveys: uhka vai mahdollisuus? Juha Pekkanen, prof Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ensi viikosta: Helsingin Yliopisto)

Ilmastonmuutos ja terveys: uhka vai mahdollisuus? Juha Pekkanen, prof Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ensi viikosta: Helsingin Yliopisto) Ilmastonmuutos ja terveys: uhka vai mahdollisuus? Juha Pekkanen, prof Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ensi viikosta: Helsingin Yliopisto) Ilmastonmuutos ja terveys Huomoitava Ilmastonmuutokset vaikutukset

Lisätiedot

10.9.2013. UEF, Kuopio

10.9.2013. UEF, Kuopio 10.9.2013 UEF, Kuopio Kansanterveyttä pelaamalla? Pari perustelua Kevät Kuopion Valkeisenlammelta Silti Suomessa moni asia mietityttää, ja tulevaisuuteen liittyy huolia: talouden kehitys? väestön nopea

Lisätiedot

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA MITÄ SE ON? "HISTORY OF MEDICINE & HEALTH" SAIRAUKSIEN JA NIIDEN HALLINNAN HISTORIAA

Lisätiedot

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla VII: Eurooppalaisten vuosisata Risto Marjomaa https://alma.helsinki.fi/doclink/16989 Alma: Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen

Lisätiedot

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa Reino Hjerppe Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa 1960-LUVULLA PUHUTTIIN VÄESTÖRÄJÄHDYKSESTÄ PELÄTTIIN MAAPALLON VÄESTÖN KASVAVAN HALLITSEMATTOMAN SUUREKSI VÄESTÖN KASVU OLI

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN ERI AIKAKAUSINA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN ERI AIKAKAUSINA TERVEYDEN EDISTÄMINEN ERI AIKAKAUSINA MITEN TERVEYTTÄ ON PARANTANUT Suonenisku eli venesektio Verenseisautus? Miten ennen vanhaan ehkäistiin sukupuolitauteja? venesektio, venisektio, venaesectio, venisectio,

Lisätiedot

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - info 13.2.2013 Maajohtaja Timo Vuori Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi 1. Maailmantalouden tila ja suunta World Economic Survey Q 1 2013 2. Kasvun eväitä kansainvälisestä kaupasta European Council

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Miten globalisaatio vaikuttaa kansantalouden tilastointiin? UNECE:n Globalisaatio-ohjekirja Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Mitä

Lisätiedot

Väestönkasvu. Paljonko meitä on Maapallolla? Netistä löytyy paljon laskureita (joiden lukemat eroavat toisistaan jopa sadoilla miljoonilla)

Väestönkasvu. Paljonko meitä on Maapallolla? Netistä löytyy paljon laskureita (joiden lukemat eroavat toisistaan jopa sadoilla miljoonilla) Väestönkasvu Paljonko meitä on Maapallolla? Netistä löytyy paljon laskureita (joiden lukemat eroavat toisistaan jopa sadoilla miljoonilla) Väestönkasvun taitekohdat 1. Maatalouden vallankumous (n. 10 000

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2019 Kehitysyhteistyötutkimus 1999 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista?

Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista? Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista? Anna-Maria Mäki-Kuutti, tutkija Tampereen yliopisto, COMET Ehkäisevän työn päivät Lahti 25.9.2014 Sisältö Mistä puhumme,

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Terveys ja hyvinvointi

Terveys ja hyvinvointi Terveys ja hyvinvointi 1. Henkilökohtainen lääketiede/personalized medicine 2. Hoitojen yksilöillistyminen (personalized medicine) ja julkinen terveydenhuolto 3. Personalized nutrition, in particular the

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari

Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari Hannu Piekkola Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari 17.9.2009 Vaasa 13.00 SEMINAARIN AVAUS JA ALUSTUS Johtaja Jouko Havunen ja kansantaloustieteen professori Hannu Piekkola, Vaasan yliopisto (tilaisuuden

Lisätiedot

Innovatiivinen lääketeollisuus - terveydenhoidon kehityksen työkalu ja kasvua tuottavaa elinkeinoa.

Innovatiivinen lääketeollisuus - terveydenhoidon kehityksen työkalu ja kasvua tuottavaa elinkeinoa. Innovatiivinen lääketeollisuus - terveydenhoidon kehityksen työkalu ja kasvua tuottavaa elinkeinoa. 27.9.2014 Farmasialiitto, ajankohtaista lääketeollisuudesta Jussi Merikallio, Lääketeollisuus Lääketeollisuuden

Lisätiedot

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylätoiminta on kylän asukkaiden vapaaehtoista yhteistyötä omien elinolojensa kehittämiseksi. Elintärkeää on yhteistyö:

Lisätiedot

Johdattelu skenaariotyöskentelyyn. Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner

Johdattelu skenaariotyöskentelyyn. Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner Johdattelu skenaariotyöskentelyyn Tapio Huomo, Toimitusjohtaja HMV PublicPartner 1.-2.6.2010 Majvik 1 Skenaariotyöskentelyn tausta ja tavoitteet Virittäydytään työskentelyyn World Economic Forumin WEF)

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON JA KOULUTUKSEN MAHDOLLISUUDET KIINASSA Upseerikerho, Kouvola 30.10.2012

TERVEYDENHUOLLON JA KOULUTUKSEN MAHDOLLISUUDET KIINASSA Upseerikerho, Kouvola 30.10.2012 TERVEYDENHUOLLON JA KOULUTUKSEN MAHDOLLISUUDET KIINASSA Upseerikerho, Kouvola 30.10.2012 TtT, yliopettaja Tiina Nurmela 1 1 Tausta Koulutus Suomen valtti (PISA -kuuluisuus) Koulutusviennin mahdollistava

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Missä metsäsektorimme on nyt, ja minne se on menossa?

Missä metsäsektorimme on nyt, ja minne se on menossa? Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Suomenlinna 19.11. 2007 Missä metsäsektorimme on nyt, ja minne se on menossa? Risto Seppälä Suomen metsäsektorin tähänastiset kulmakivet Tuotteiden kysynnän kasvu lähimarkkinoilla

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

Asiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä.

Asiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä. Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM201501182 TUO10 Seppänen Erkki(UM) 30.09.2015 Asia Komission päätösesitys Maailman kauppajärjestön TRIPSneuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013

Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013 Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013 Jouko Isolauri 7.5.2013 1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON HENKILÖKUNTA 1000 ASUKASTA KOHTI Norja 105,3 Australia 57,5 Slovakia 28,5 Tanska 93,9 Saksa 55,8 Espanja

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

KARTTAVARASTO: SISÄLLYSLUETTELO

KARTTAVARASTO: SISÄLLYSLUETTELO MAAILMA: YLEISKARTTA YLEISKARTTA 1 Maanosien nimet LUONTO JA YMPÄRISTÖ Mannerlaattojen liikkeet virrat Luonnon- ja rakennelmaennätykset Saastuneimmat kaupungit Luonnonuhat Aavikoitumisuhat Köppenin ilmastoalueet

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi.

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi. TALOUSTUTKIMUS OY 20141229 11:28:59 TYÖ 000012172.12 TAULUKKO 41015 ss VER % Telebus vko 51A-52A/2014 Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Globalisaatio, velkakriisi ja talouskasvu: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Globalisaatio, velkakriisi ja talouskasvu: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Globalisaatio, velkakriisi ja talouskasvu: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Esityksen rakenne 1) Talouskasvu ja suhdannevaihtelut 2) Globalisaatio 3) Velkakriisi 4) Suomen talouskasvu 5) Miten Suomen käy?

Lisätiedot

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA

Lisätiedot

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

ONKO TYÖELÄMÄSSÄ VARAA KOHTUUTEEN? Puheenvuoro Liideri-ohjelman aamukahvitilaisuudessa 24.9. 2014

ONKO TYÖELÄMÄSSÄ VARAA KOHTUUTEEN? Puheenvuoro Liideri-ohjelman aamukahvitilaisuudessa 24.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija ONKO TYÖELÄMÄSSÄ VARAA KOHTUUTEEN? Puheenvuoro Liideri-ohjelman aamukahvitilaisuudessa 24.9. 2014 Kohtuullisia toiveita ILO:n mukaan kaikilla työikään kasvavilla kansalaisilla

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin

Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin Bykachev Kirsi, projektipäällikkö Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Addressing challenging health inequalities of children and youth between two Karelias (AHIC), 2013 2014 Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin

Lisätiedot

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa

Lisätiedot

TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015

TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015 TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015 Tutkimuksen toteutus Tutkimus kattoi 5 Pohjoismaata, joissa haastateltiin yhteensä 4586 yksityishenkilöä

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT Jussi Huttunen Tampere 20.4.2016 LÄÄKETIETEEN MEGATRENDIT Väestö vanhenee ja sairauskirjo muuttuu Teknologia kehittyy - HOITOTEKNOLOGIA - tietoteknologia Hoito yksilöllistyy

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus

Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus Kuolleiden lukumaara 7.5.2010 H1N1 pandemic 2009 Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus Pasi Penttinen, European Centre for Disease Prevention and Control 22 April 2010, Helsinki, Suomi Virallisesti ilmoitetut

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Valuutta-alueen hyödyt ja haitat: Optimaalisen valuutta-alueen teoria

Valuutta-alueen hyödyt ja haitat: Optimaalisen valuutta-alueen teoria Valuutta-alueen hyödyt ja haitat: Optimaalisen valuutta-alueen teoria Matti Estola Itä-Suomen yliopisto Lähteet: De Grauwe, P. Economics of Monetary Union. Oxford University Press, 2000. Mundell, R. A

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Kalaterveystilanteen hallinta elinkeinon kasvaessa

Kalaterveystilanteen hallinta elinkeinon kasvaessa KESTÄVÄ VESIVILJELY JA KALAKANTOJEN MONIPUOLINEN HOITO JA HYÖDYNTÄMINEN WORKSHOP 25.-27.10.2011, Savonlinna Kalaterveystilanteen hallinta elinkeinon kasvaessa Anna Maria Eriksson-Kallio DVM, M Aq Med Kalajaosto

Lisätiedot

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä

Lisätiedot

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kansallinen asiantuntijalaitos, joka tarjoaa luotettavaa tietoa terveys- ja hyvinvointialan

Lisätiedot

Teknologian muutos lupailee onnea, arkea ja kauhua terveyden ja hyvinvoinnin tulevaisuuteen

Teknologian muutos lupailee onnea, arkea ja kauhua terveyden ja hyvinvoinnin tulevaisuuteen Teknologian muutos lupailee onnea, arkea ja kauhua terveyden ja hyvinvoinnin tulevaisuuteen SOTERKO-teknologiaennakoinnin julkistus 23.9.2013 Tutkimusprofessori Jussi Simpura,THL www.soterko.fi SOTERKON

Lisätiedot

URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa. Maailman vesipäivän seminaari, 23.3.

URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa. Maailman vesipäivän seminaari, 23.3. URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa Maailman vesipäivän seminaari, 23.3.2011, Helsinki Jarmo J. HUKKA Senior Consultant Water and Environment

Lisätiedot

Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut

Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut Kaikki lapset kouluun Schools for Africa Alakoulut Tulosta nämä muistiinpanot erikseen, et voi lukea niitä esityksen aikana näyttöruudulta! Ohjeita F5 = aloita diaesitys = siirry eteenpäin nuolinäppäimillä

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuuden kustannuksia Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuus Monien sairauksien riskitekijä Väestötasolla nopeasti yleistyvä ongelma Taloudellisista vaikutuksista lisääntyvästi

Lisätiedot