MVL:n 70-vuotisjuhlaja liittokokousristeily Tukholmaan s. 10

Transkriptio

1 MEIJERIALAN AMMATTILAISTEN LEHTI Jäsenet juhlivat liittoaan: MVL:n 70-vuotisjuhlaja liittokokousristeily Tukholmaan s. 10 TKL YHDISTYY MVL:ÄÄN S 16 VIERUMÄKI UUSI JÄSENETU S. 26

2 MEIJERIALAN AMMATTILAISTEN JÄSENLEHTI 64. vuosikerta JULKAISIJA Meijerialan Ammattilaiset MVL ry TOIMITUKSEN OSOITE Kalevankatu 54 C, Helsinki puhelin: (09) sähköposti: PÄÄTOIMITTAJA Juha Yli-Kovanen puh: (09) sähköposti: TOIMITUSSIHTEERI Tarja Rauhala puh: (09) sähköposti: KERHOJEN TIEDOTUSVASTAAVAT Tuula Kortesmäki, Etelä-Pohjanmaa Jaana Stenholm, Helsinki Irene Ruokonen, Herajoki Teemu Tuominen, Hämeenlinna Eini Halmetoja, Keski-Pohjanmaa Satu Kangassalo, Keski-Suomi Pentti Määttä, Kuusamo Johanna Puustinen, Kymi-Karjala Johanna Moilanen, Oulu Hannu Ainasoja, Pohjois-Pohjanmaa Hanna Anttila, Satakunta Minna Räsänen-Käki, Savo Desirée Engström, Österbottniska Taru Nykänen, MVL opiskelijat H-linna Sofia Kansikas, Meijeri-insinöörit MVL ry Heikki Lammela, eläkeryhmä Ilmestyy seuraavan kerran PAINO Kirjapaino Uusimaa, Porvoo ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Aikakauslehtien liiton jäsen KANSIKUVA MVL oli näkyvästi esillä Silja Symphonyn Promenadella juhlaristeilyllä Painotuote Tässä lehdessä Päätoimittajalta 4 Ajassa 6 Ajankohtaista: Maan hallituksen esitykset koskettaisivat toteutuessaan myös meijerialaa Työllisyys- ja kasvusopimus jatkuu MVL ja ETL neuvottelevat palkkaratkaisusta TKL:n terveys- ja kuntolomat yhdistyy MVL:ään Etelän alueen valtuustopaikka avoinna Valio takaisin Elintarviketeollisuusliittoon 7 Järjestöpäällikkö: Työlainsäädäntö suojelee 8 Työmarkkinoilta: Sadat tuhannet osallistuivat palkansaajien mielenilmaukseen Kuinka moni tekee sunnuntaityötä? 10 Jäsenet juhlivat liittoaan MVL:n 70-vuotisjuhla- ja liittokokousristeily Tukholman 12 MVL:n 70. liittokokous: Järjestötoiminta on iloinen, ammatillinen ja turvallinen asia 14 Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:n toimintasuunnitelma vuodeksi TKL:n vuosikokous: TKL yhdistyy MVL:ään 19 Meijereistä: Valion Seinäjoen tehdas 50 vuotta Osuuskunta Maitomaa juhli 100-vuotista taivaltaan 20 Maailmalta 22 Pohjoismaista yhteistyötä: NMR:n toiminta muuttuu 24 Maidosta: Euroopan maitokriisi saatava hallintaan Juuston suosio jatkaa kasvuaan Arla Foods hakee kasvua Afrikan ja Aasian markkinoilta Mitä Suomessa syötiin vuonna 2014? 26 Uusi jäsenetu: Vierumäki monipuolinen liikunta- ja vapaa-ajankeskus 28 Kesäduunari-neuvoja: Nuoret eivät tunne työelämän pelisääntöjä 29 Kerhojen neuvottelupäivät: Tekstiviestipalvelua ja 70-vuotisjuhlien suunnittelua 30 Kerhojen kokouskutsuja 32 Liiton jäsenetukohteet 33 Merkkipäiviä In memoriam 8 Työmarkkinoilla kiivas syksy 22 NMR:n toiminta muuttuu 25 Arla Foods hakee kasvua kehittyviltä markkinoilta 30 Kerhot kutsuvat syyskokouksiinsa 32 Muista liiton jäsenetukohteet 2 MAITOTALOUS

3 PÄÄTOIMITTAJALTA Sopimusvapautta tarvitaan Suomen hallituksen esitys työehtojen heikentämiseksi ja palkkojen laskemiseksi on saanut kahdenlaisen vastaanoton. Toiset ovat sitä mieltä, että pakkohan jotakin on tehdä, ja että voisimme palkansaajina vähän antaa periksi jossakin. Toisille taas ajatus on ollut mahdoton ymmärtää, miten ylityökorvausten alentamisella tai pyhätyökorvausten vähentämisellä luotaisiin Suomeen kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Tämä yhtälö ei ole avautunut minullekaan. Mutta vielä edellä mainittuja korvausten vähentämisiä isompi asia on viedä palkansaajaliikkeeltä sopimusvapaus hallituksen esittämillä pakkolaeilla. Työehdoista sopiminen on viime kädessä työntekijän ja työnantajan välinen asia, johon maan hallitus ei saa puuttua. MVL on ainoa liitto, joka ajaa meijerialan ammattilaisten asiaa. Nyt eletään sellaisten valtarakenteiden muutosten alkuaikaa, joka saattaa näyttäytyä tulevien sukupolvien työehtojen heikentymisenä jopa niin, että tulevaisuudessa saatetaan joutua keskustelemaan yhteiskuntarauhasta. Nykyään tuntuu olevan poliittisesti ja yhteiskunnallisesti hyväksyttyä murtaa palkansaajaliikkeen asemaa niin paljon kuin mahdollista. Väitetään, että ammattiyhdistysliikkeestä eroon päästyä yhteiskunnassa kaikki muuttuu jälleen hyväksi. Mielestäni historia todistaa jotakin muuta. Palkansaajat, lue ammattiyhdistysliike, on kehittänyt yhteiskuntaa vastuullisesti ja rauhanomaisesti ja kaikkia osapuolia huomioiden. Tästäkö siis halutaan nyt eroon? Maan hallituksellako on nyt kaikki valta ja ennen kaikkea taito osata ratkaista maan ja työpaikkojen ongelmat yksinkertaisesti vain lakeja säätämällä? Tämä on komediaa, jota tulevat sukupolvet tulevat ihmettelemään ja kysymään, miksi näin tehtiin. Tässä tilanteessa MVL:n hallinto, yhdysmiehet ja jäsenistö joutuvat suitsimaan itseään ja miettimään, miten tärkeätä meille on se, että voimme jatkossakin vapaasti olla liittomme jäseniä ja että voimme tulevaisuudessakin itse neuvotella omista työntekemisen ehdoista! TKL:n terveys- ja kuntolomat ry fuusioituu MVL:ään Elokuun viimeisenä viikonloppuna TKL:n terveys- ja kuntolomat ry:n vuosikokous päätti, että TKL lopettaa toimintansa ja yhdistyy Meijerialan Ammattilaisiin. Tavoitteena yhdistymisessä oli saada kaikki MVL:n jäsenet TKL:n jäsenetujen piiriin. TKL:llä on Levillä 20 rivitalohuoneistoa sekä neljä lomahuoneistoa Levin Origossa sekä Rönnäsissä Porvoon lähistöllä on mökkikylä, Rönnäsin Kausikämpät. Tähän asti vain muutama kymmenen työelämässä mukana olevaa MVL:n jäsentä on ollut TKL:n jäsenetujen piirissä. Ensi vuoden aikana fuusion toteuduttua saamme kaikki liittomme jäsenet hyvien lomaetujen piiriin. Tämä hoidetaan MVL:n omistaman MVL Lomat Oy:n kautta. Juha Yli-Kovanen Avtalsfrihet behövs Förslaget av Finlands regering att försvaga arbetsvillkoren och sänka lönerna har fått två olika bemötanden. En del har varit av den åsikten att vi måste göra någonting och att vi löntagare gott kunde ge med oss lite åtminstone på någon punkt. För andra har det varit obegripligt hur man genom att sänka övertidsersättningen eller helgtillägget skulle kunna skapa tiotusentals nya arbetstillfällen i Finland. Hur denna ekvation går ihop kan inte jag heller förstå. Något som är ännu större än att skära i ovan nämnda ersättningar är att beröva löntagarrörelsen avtalsfriheten genom regeringens föreslagna tvångslagar. Det är i sista hand arbetstagaren och arbetsgivaren som ska besluta om anställningsvillkor och detta är ingenting landets regering borde lägga sig i. MVL är det enda förbundet som verkar för alla yrkesverksamma inom mejeribranschen. Vi lever nu i början av en tid då maktstrukturer förändras. Detta kan komma att visa sig i form av försvagade arbetsvillkor för kommande generationer till och med i så pass stor grad att vi i framtiden kan tvingas diskutera samhällsfreden. I dagens läge verkar det vara politiskt och samhälleligt accepterat att montera ner löntagarrörelsens ställning så mycket som möjligt. Det påstås att så fort man gjort sig av med fackföreningsrörelserna kommer allt att bli bra igen i samhället. Jag anser att historien tydligt visar motsatsen. Löntagarna, läs fackföreningsrörelserna, har utvecklat samhället på ett ansvarsfullt och fredligt sätt med beaktande av alla parter. Är det detta vi nu vill göra oss av med? Har landets regering nu plötsligt all makt och framför allt all kunskap för att kunna lösa landets och arbetsplatsernas problem enbart genom ren lagstiftning? Detta är en fars som kommande generationer kommer att förundras över och fråga sig varför man gjorde så här. I detta läge blir MVL:s styrelse, kontaktpersoner och medlemmar tvungna att rannsaka sig själva och fundera över hur viktigt det är för oss att vi även framöver har friheten att vara medlemmar i vårt förbund och att vi även i framtiden själva får förhandla om våra egna arbetsvillkor! TKL:n terveys- ja kuntolomat ry fusioneras med MVL Sista helgen i augusti vid årsmötet i föreningen TKL:n terveys- ja kuntolomat ry beslutades att TKL upphör med sin verksamhet och fusioneras med Meijerialan Ammattilaiset. Syftet med fusionen är att få TKL:s medlemsförmåner att omfatta alla MVL:s medlemmar. TKL har 20 radhuslägenheter i Levi, fyra semesterlägenheter i Origo i Levi samt stugbyn Rönnäsin Kausikämpät i Rönnäs i närheten av Borgå. Hittills har endast ett tiotal av MVL:s medlemmar som är i arbetslivet omfattats av TKL:s medlemsförmåner. Nästa år efter att fusionen har slutförts omfattas alla medlemmar i vårt förbund av dessa fina semesterförmåner. Detta kommer att skötas via MVL Lomat Oy som ägs av MVL. MAITOTALOUS

4 AJASSA Naisten palkkapäivää vietetään perjantaina Päivän idea perustuu naisten ja miesten vuosipalkkojen väliseen eroon, joka lasketaan Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin perusteella. Miesten säännöllisen työajan keskipalkka oli Tilastokeskuksen mukaan kuluvan vuoden 2. neljänneksellä 3634 euroa ja naisten 3031 euroa. Naisten palkka on tänä vuonna siis 83,4 % miesten palkoista. Palkkaero on supistunut hieman, sillä viime vuonna osuus oli 83,1 %. Myös palkkapäivä siirtyi siis yhden päivän eteenpäin ja laskennallisesti samapalkkapäivä osuisikin sunnuntaihin Naisten palkkapäivän vietolla STTK haluaa konkretisoida sukupuolten välisen palkkaeron kehitystä. Tämä työelämän tasa-arvo- ongelma on osoittautunut erittäin sitkeäksi, sillä palkkaero laahaa lähes paikallaan. Päivää vietetään eri puolilla Suomea monenlaisin tapahtumin. Naisten palkka on tänä vuonna 83,4% miesten palkoista. Mikä fiilis? -kampanjan toinen vaihe käynnistymässä Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK toteuttavat vuosina kampanjan, jonka tavoitteena on ammatillisen järjestäytymisen edistäminen. Kampanjan toinen vaihe on , josta kaksi ensimmäistä viikkoa on vahvaa näkymistä eri medioissa. Keskusjärjestöjen yhteinen tavoite on kampanjan myötä nostaa esiin ammattiliittojen rooli 2020-luvun työelämässä sekä herättää keskustelua ay-liikkeen työn merkityksestä sekä toimintatavoista suomalaisessa yhteiskunnassa. Kampanjalla tavoitellaan myönteisen mielikuvan vahvistamista ammattiliitoista ja niiden tehtävistä. Tavoitteena on myös uudistaa ja ajanmukaistaa itse ay-liikettä ja sen toimintatapoja Keilailun Ay- SM MVL:n uusi jäsenetukohde marraskuun alusta. Lue lisää s. 26 alkaen. Squash & Bowling Center, Seinäjoki Lisää: 4 MAITOTALOUS

5 Työsuojeluvaalit meijerityöpaikoilla marras-joulukuussa Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään 10 työntekijää, valitaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Työpaikalla, jossa työskentelee vähintään 20 työntekijää, on perustettava lisäksi työsuojelutoimikunta. Työsuojeluhenkilöiden toimikausi on kaksi seuraavaa vuotta eli Paikallisesti voidaan sopiva myös pidemmästä, enin- tään neljän vuoden toimikaudesta. Vaaliin ovat oikeutettuja osallistumaan kaikki ne työpaikan työntekijät ja toimihenkilöt, jotka ovat työsuhteessa vaalipäivänä mukaan lukien osa- ja määräaikaiset sekä esim. lomautetut tai vanhempainvapaalla olevat työntekijät. Seuraa työpaikkasi ilmoittelua! MVL:n tekstiviestipalvelu myös kerhojen käyttöön MVL:n otti kesän lopulla käyttöön uuden tekstiviestipalvelun. Sen avulla on tarkoitus viestiä jäsenille MVL:n ajankohtaisista asioista. Nyt myös kerhot voivat käyttää tekstiviestipalvelua kerhotiedottamiseen. Jos et vielä ole tilannut itsellesi MVL:n ja kerhojen tekstiviestipalvelua, voit tilata sen osoitteesta Voit myös perua tekstiviestipalvelun samassa osoitteessa. Lisää tekstiviestipalvelusta s. 29. MAITOTALOUS

6 AJANKOHTAISTA Maan hallituksen esitykset koskettaisivat toteutuessaan myös meijerialaa MEIJERIALAN Ammattilaiset MVL ry ei hyväksy työntekijöiden työehtoja heikentäviä ratkaisuja, joita Suomen hallitus on esittänyt maan kilpailukyvyn parantamiseksi. Hallituksen esitykset koskettaisivat toteutuessaan oleellisesti meijerialan ammattilaisten työehtoja. Hallituksen esittämien toimien vaikutukset meijerialan ammattilaisiin: - sunnuntailisä laskisi 100 %:sta 75 %:iin - ylityölisät (mukaan lukien pitkän päivän korvaus) puolittuisivat 100 %:sta 50 %:iin - sairauspäivien korvaustasoa alennetaan niin, että ensimmäinen päivä on vastaisuudessa palkaton ja päiviltä 2 9 maksetaan 80 prosenttia palkasta; ensimmäisen sairauspäivän karenssi kannustaisi lyhyissä sairauslomissa sairaana töihin tulemisen tai pidempiin sairauslomiin - arkipyhät, loppiainen ja helatorstai, muuttuisivat kokonaan palkattomiksi myöhemmin sisään tehtäviksi vapaapäiviksi - muutokset astuisivat voimaan jälkeen. MVL ei usko, että hallituksen esitykset parantavat meijeriteollisuuden kilpailukykyä. Pakottavalla lainsäädännöllä murskataan suomalainen sopimusjärjestelmä. Edessä on Margaret Thatcherin aikaan verrattava yritys muuttaa ay-liikkeen kannattama kolmikantajärjestelmä. Hallituksen esitys on painajaismainen ehdotus siirtyä yhteiskunnassa viime vuosisadan alun olosuhteisiin. Se ei ole mikään leikin asia. MVL selvittää tilannetta yhdessä muiden elintarvikealojen liittojen ja keskusjärjestö STTK:n kanssa Työllisyys- ja kasvusopimus jatkuu MVL ja ETL neuvottelevat palkkaratkaisusta MVL sopi ETL:n kanssa mukanaolosta Työllisyys- ja kasvusopimuksessa Tällöin sovittiin myös sopimuksen ensimmäisen vaiheen jälkeen seuraavasta päätöspäivästä sopimuksen jatkosta. Sopimuksen jatkosta sovittiin keskusjärjestöissä kesäkuussa 2015 ja aiemmin sovitun mukaisesti MVL on sitoutunut tuohon ratkaisuun. Jatkon osalta liitoille jäi sovittavaksi ainoastaan palkkaratkaisun soveltaminen omiin järjestelmiin. MVL aloitti neuvottelut ETL:n kanssa yleiskorotuksesta, jonka suuruus on 14,67 euroa kuukaudelta kuitenkin vähintään 0,39 prosenttia. Korotukset on laskettu MVL:n sopimusten keston, 11 kuukautta, , mukaan. Ensimmäisessä neuvottelussa keskusteltiin palkkaratkaisun soveltamisesta Meipake-järjestelmään siten, ettei järjestelmään syntyisi ns. ilmatiloja. Neuvottelut jatkuvat syksyn 2015 aikana ja tuleva ratkaisu koskee myös Valion meijereitä alkaen. Ratkaisusta tiedotetaan MVL:n kotisivujen kautta. Valio takaisin Elintarviketeollisuusliittoon TKL:n terveys- ja kuntolomat ry yhdistyy MVL:ään TKL:N toiminta päättyy ja sen liiketoiminnot siirtyvät vähitellen MVL Lomat Oy:lle. Yhdistymisesta päätettiin TKL:n vuosikokouksessa Yhdistyminen selkiyttää ja yksinkertaistaa MVL:n jäsenetuvalikoimaa. TKL:n (ennen Terveyskylpyläliitto) toiminta käynnistyi 1950-luvulla MVL:n sisällä, josta se myöhemmin eriytettiin omaksi yhdistyksekseen. - MVL perusti aikanaan TKL:n ja nyt taas MVL:n jäsenten tahto toteutui, kun TKL palasi kotiin. Ympyrä sulkeutui. Yhdistymisen tavoitteena oli saada kaikki MVL:n jäsenet TKL:n jäsenetujen piiriin. Tähän asti vain muutama kymmenen työelämässä mukana olevaa MVL:n jäsentä on ollut TKL:n jäsenetujen piirissä. Ensi vuoden aikana saamme kaikki liittomme jäsenet hyvien lomaetujen piiriin, MVL:n toiminnanjohtaja Juha Yli-Kovanen kertoo. TKL:llä on Levillä 20 rivitalohuoneistoa sekä neljä lomahuoneistoa Levin keskustassa. Lisäksi Rönnäsissä Porvoon lähistöllä on mökkikylä Suomen lahden rannalla. TKL:n jäsenyys lakkaa yhdistyksen purkautumisen kautta ja jatkossa ei enää ole olemassa yhdistystä tai sillä jäseniä. Jatkossa lomaedut hoidetaan MVL:n omistaman MVL Lomat Oy yhtiön kautta. Etelän alueen valtuustopaikka avoinna MVL:N valtuuston etelän alueen edustajien määrä väheni, kun Tiina Komulaisen jättämä eroilmoitus hyväksyttiin valtuuston kokouksessa Etelän alueen paikka jää avoimeksi vuoden 2016 liittokokoukseen saakka. VALIO on liittynyt uudelleen Elintarviketeollisuusliitto ry ETL:n jäseneksi. Valio erosi vuonna 2012 ETL:n jäsenyydestä, kun se perusti Maidonjalostajien ja meijeritukkukauppiaiden liitto ry:n (M 2 L) edunvalvontaa hoitamaan. Kaikki Valion ja M 2 L:n solmimat työehtosopimukset päättyvät nykyisten sopimuskausien päättyessä, ja Valio siirtyy ETL:n neuvottelemien sopimusten alle. Nykyiset M 2 L:n solmimat työehtosopimukset tullaan irtisanomaan syksyn 2015 aikana. Valio jatkaa yhteiskunnallista vaikuttamista edelleen myös M 2 L:n kautta. 6 MAITOTALOUS

7 JÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ Työlainsäädäntö suojelee Työlainsäädäntö on lähtökohtaisesti säädetty suojelemaan työntekijää ja työntekijän terveyttä mm. asettamalla rajat säännölliselle työajalle ja työolosuhteille vaarantamatta työntekijän terveyttä ja työkykyä. Maamme hallitukset ovat jo parin vuosikymmenen ajan puhuneet eläkepommeista ja työurien pidentämisistä. Nykyinen hallitus pakottavilla työlainsäädännön uudistusaikeillaan näyttää vähät välittävän työurien pidentämisestä tai työikäisten terveydestä. Parhaana osoituksena lienee suunniteltu sairauspäiväkarenssi, mikä kannustaa lyhyissä sairaustapauksissa tulemaan töihin ja pahimmillaan tartuttamaan infektion koko työyhteisöön ja mikä pahinta meijerialalla, vaarantamaan koko meijerin tulevaisuuden ja toimintakyvyn! Nykyisen hallituksen toimet osoittavat sen ymmärtämättömyyden ja osaamattomuuden toimia neuvottelijana, sopijana tai maamme teollisuuden eri alojen edustajana ja kilpailukyvyn luojana. Kilpailukykyä on vaikea nähdä luotavan lisäämällä pakottavia ja työmarkkinoita rajoittavia säännöksiä samaan aikaan kun paikallista sopimista ja joustoja halutaan lisättävän. Keppiä tarjoten voi saada lopulta vain keppiä. Kilpailukykyä voidaan luoda uusilla ideoilla, jotka syntyvät pakottamatta ja palkiten. Sopimusyhteiskunnan purkamisella saadaan taatusti aikaan levottomat ja arvaamattomat työmarkkinat. Tähän asti liitot ovat yhteisesti sopineet alan pelisäännöistä ja samalla sitoutuneet työrauhaan, mikä on antanut mahdollisuuden ennakoida palkkakehityksen ja niiden kustannusvaikutuksen ja toimitusvarmuuden. Ilmeisesti nykyinen hallituksemme on sitä mieltä, että hallitsematon palkkakehitys ja sitoutumattomuus työrauhaan edistävät maamme kilpailukykyä? Suomen kilpailukyvyn lisäämiseksi maahamme tarvitaan lisää työpaikkoja. Kuinka monta työpaikkaa maamme hallitus luo meijerialalle alentamalla sunnuntailisiä tai pitkänpäivän korvauksia ja kannustamalla porukan sairaana töihin? Arvaukseni on, ettei yhtäkään työpaikkaa tule. Entä kilpailukyky, minkä suhteen alan pitää kilpailla, jotta kilpailukykyyn vaadittu 5 prosentin loikka määritellään ja saavutetaan? Väitän, että näillä muutoksilla kannustetaan työnantajia palkkaamaan vähemmän väkeä, koska ylityöt halpenevat ja muuttuvat kannattavammaksi, vuosityöaikaa saadaan lisättyä nykyisestä ja sairaana kannustetaan töihin. On syytä kysyä, ollaanko työlainsäädäntöä purkamassa sen alkuperäisestä tarkoituksesta jonkin muun kuin työntekijän hyväksi? Meijerialalla palkkakustannukset ovat koko toiminnasta alle 10 prosentin luokkaa. Palkkakustannuksilla haettuna 5 prosentin kilpailukyky tarkoittaa siis alalla yli 50 prosentin palkkakustannusten säästöä. Minä en ole valmis tähän kehitykseen, oletko sinä? Kuinka pitkälle me olemme valmiita sietämään tyhjiä lupauksia työllisyydestä ja hyvinvoinnistamme? Mielenkiintoista työmarkkinasyksyä odotellen. Tomi Seppä Juhlamuistoja! TOUKOKUUSSA nosteltiin maljoja MVL:n 70-vuotisjuhlaseminaarissa Helsingissä. Tämän sekä 3/2015 Maitotaloudessa julkaistut seminaarikuvat kuvasi Olli Häkämies. MAITOTALOUS

8 TYÖMARKKINOILTA Lähes palkansaajaa eri puolilla Suomea osallistui SAK:n, Akavan ja STTK:n mielenilmaukseen. Työnseisauksilla vastustettiin hallituksen suunnitelmaa heikentää työehtoja. Sadat tuhannet osallistuivat palkansaajien mielenilmaukseen Helsingin Rautatientorilla pidettyyn päätapahtumaan kokoontui poliisin arvion mukaan yli ihmistä. Hallitus kertoi syyskuun alkupuolella aikeistaan toteuttaa suoraan lainsäädännöllä ylityö- ja sunnuntaikorvauksien leikkaamisen, sairausloman palkattoman karenssipäivän sekä palkattomat arkipyhät ja vuosilomaoikeuden rajoittamisen. Lisäksi hallituksen kaavailemat pakkolait estäisivät työnantaja- ja palkansaajaliittoja sopimasta työehtosopimuksissa lakia paremmista työehdoista. SAK:n, Akavan ja STTK:n puheenjohtajat korostavat, että työntekijäjärjestöjen on mahdotonta hyväksyä hallituksen palkansaajiin kohdistamia pakkotoimia tai aikei- ta rajoittaa työmarkkinajärjestöjen vapaata neuvotteluoikeutta. Hallituksen esitys on äärimmäisen epäoikeudenmukainen, kun siinä kilpailukykyloikan maksajiksi laitettaisiin pieni- ja keskituloiset, erityisesti naiset ja vuorotyötä tekevät, puheenjohtajat korostavat. Mielenilmauksen järjestäjät SAK, Akava ja STTK muistuttavat, etteivät ne vastusta talouden saattamista kuntoon. Järjestöt korostavat, että mahdollisten toimien on kuitenkin oltava tasapuolisia ja niistä on neuvoteltava kaikkien työmarkkinaosapuolien kanssa. KUVA STT LEHTIKUVA 8 MAITOTALOUS

9 Mieltään osoittaville satoi tukea maailmalta Mieltään ilmaisseille suomalaisille tarjottiin kannustusta eri puolilta maailmaa. Muun muassa 50 miljoonaa teollisuusalojen palkansaajaa ympäri maailmaa edustava IndustriAll Global Union ilmaisi tukensa suomalaisille palkansaajille. Tukeaan osoittivat myös 12 miljoonaa elintarvike-, majoitus- ja ravitsemisalan työntekijää edustava IUF ja lähes 7:ää miljoonaa työntekijää edustava teollisuusalojen Euroopan kattojärjestö IndustriAll European Trade Union. Myös 43 miljoonaa palkansaajaa edustava Euroopan Ammatillinen yhteisjärjestö EAY ilmoitti tuestaan suomalaisille palkansaajille. Pohjoismaisten palkansaajajohtajien mukaan tilanne Suomessa on poikkeuksellinen. Pohjolan ammatillinen yhteisjärjestö PAY edustaa noin 9:ää miljoonaa palkansaajaa. PAY onkin ilmoittanut, ettei se hyväksy Suomen hallituksen toimia. - Suomen hallituksen julkistamat toimet kilpailukyvyn parantamiseksi romuttavat pohjoismaisen mallin mukaisen sopimisen ja vaarantavat koko vapaan sopimusoikeuden. Suomen hallitus rajoittaa työmarkkinajärjestöjen vapaata neuvotteluoikeutta. Se ei ole hyväksyttävää. Lisäksi tukea tuli runsaasti eri maiden keskusjärjestöiltä ja ammattiliitoilta. Tilanne lehden painoon mennessä: Maitotalouden painoon mennessä syyskuun lopulla tilanne oli se, että neljäs lisäkierros oli käynnistymässä työnantaja- ja palkansaajakeskusjärjestöjen yhteiselle esitykselle. Hallitus antoi työmarkkinakeskusjärjestöille lisäaikaa kilpaileville toimenpide-esityksille, ehtona että viiden prosentin leikkaukset toteutuvat. Maan hallitus muutti myös omaa esitystään siten, että sunnuntailisien ja ylityökorvausten suunnitellut leikkaukset korvattaisiin pienentämällä lomarahaa 30 prosentilla. Lisäksi säädösten pakottavuus säädettäisiin määräaikaisella kolmevuotisella lailla. STTK:laisen Toimisten perheen talouden muutos hallituksen kilpailukykypaketin jälkeen Maan hallitus esittää, että arkipyhät (loppiainen ja helatorstai) muutetaan palkattomiksi vapaapäiviksi, sairauspäivistä ensimmäinen olisi palkaton ja sen jälkeen korvaus 80 % sairauslomapäivästä, ylityökorvausten puolittamista, sunnuntaikorvausten alentamista 100 %:ista 75 %:iin sekä vuosilomien lyhentämistä maksimissaan 30 työpäivään. Nämä toimenpiteet yhteensä leikkaisivat noin 3,3 % esimerkissä olevan Toimisten toimihenkilöperheen bruttotuloista. Perheen työssäkäyvät vanhemmat eivät tekisi esimerkissä arkipyhiä ns. sisään, vaan pitäisivät ne palkattomina vapaina. Laskelma on tehty kahdella sairauspäivällä täydellä omavastuulla ja vii- dellä sairauspäivällä 20 % omavastuulla. Toimisten perheessä on kaksi keskituloista työssäkäyvää vanhempaa (n eur/kk) ja kaksi alaikäistä lasta. Verotuksessa on huomioitu ainoastaan tulojen pienentymisen aiheuttama progression keventyminen. Toimisten perheen tulot alenisivat bruttona 2475 euroa vuodessa ja nettona 1370 euroa vuodessa. Tämä tarkoittaisi n. 115 euron menetystä kuukaudessa Toimisten perheessä. Jos oletetaan, että inflaatio on 1,2 % vuonna 2017 niin, nettoreaaliansiot alenisivat perheellä n. 3,8 % vuodessa (muuta ansiotason nousua ei huomioida). Tällä ostovoiman leikkauksella olisi huomattava negatiivinen vaikutus kotimaiseen kulutuskysyntään ja työllisyyteen. Kuinka moni tekee sunnuntaityötä? Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan viime vuoden aikana keskimäärin noin 11 prosenttia palkansaajista työskenteli sunnuntaisin. Prosentti kasvaa lähes neljännekseen, jos mukaan lasketaan sunnuntaityötä myös satunnaisesti tai aika ajoin enemmän tai vähemmän säännöllisesti tekevät palkansaajat. Keskimäärin joka viikko sunnuntaityötä tekee noin palkansaajaa. Heistä reilu puolet (56 %) oli naisia vuonna Sunnuntaityötä tekevistä enemmistö, 64 prosenttia, työskenteli yksityisellä sektorilla, kunnissa 29 prosenttia ja loput 6 prosenttia valtiolla. Valtion leivissä sunnuntaisin ahertavista valtaosa on poliiseja, rajavartijoita ja armeijan henkilökuntaa. Selkeästi eniten sunnuntaityötä tehdään terveys- ja sosiaalipalveluissa. Sunnuntaityötä tekevistä jopa 28 prosenttia työskentelee tällä toimialalla, mikä tarkoittaa noin palkansaajaa. Seuraavaksi yleisintä sunnuntaityö on kaupan alalla (12 %), jossa työskentelee noin palkansaajaa. Lisäksi sunnuntaityöntekijöitä on teollisuuden, majoitus- ja ravitsemusalan sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialoilla. Sunnuntaityötä tekevissä isomman joukon muodostavat ne, joiden normaaliin työaikaan kuuluu myös sunnuntaisin työskentely. Esimerkiksi sairaaloissa, kaupoissa ja tehtaissa toiminta jatkuu, oli sitten arki tai pyhä. Juuri näitä palkansaajia hallituksen kaavailema leikkaus koskisi. Toinen, pienempi joukko koostuu niistä, jotka työskentelevät sunnuntaisin ilman erilliskorvausta tehden joko töitä, joita eivät ehtineet normaalin työajan puitteissa tehdä, tai valmistellen seuraavaa viikkoa. Sunnuntaityötä tekevät varsin eri-ikäiset eri toimialoilla. Karkeistaen voi sanoa, että kaupan sekä majoitus- ja ravintola-alan sunnuntaityötä pakertavista valtaosa on nuoria naisia, vain joka viides on vuotias. Terveys- ja sosiaalipalveluissa sen sijaan lähes puolet sunnuntaityötä tekevistä on vuotiaita. Sama tilanne on teollisuudessa työskentelevillä miehillä. (Lähde Tilastokeskus, Tieto&Trendit, Sunnuntaityö- kuka sitä tekee?) MAITOTALOUS

10 TEKSTI TARJA RAUHALA Meijerialan Ammattilaisten 70-vuotisjuhlavuosi huipentui jäsenten juhlaan, kun Meijerialan Ammattilaisten liittokokousviikonloppua vietettiin lähes kolmesataapäisen juhlaväen voimin Helsinki-Tukholma-Helsinki risteilyllä. Risteilyaluksena toimi m/s Silja Symphony. MVL:n 70 vuotisjuhla- ja liittokokousristeily Tukholmaan Perjantain ohjelma alkoi yhteisellä tervetulotilaisuudella. Laivan Atlantis Palacen tilat täyttyivät juhlaväestä hienosti. Tervetulotilaisuuden jälkeen alkoivat aluekokoukset, joissa niissäkin tänä vuonna oli runsaasti osanottajia. Aluekokouksissa käytiin perinteisesti läpi liittokokouksen esityslistalla olevia päätettäviä asioita. Perjantai-illan ohjelma päättyi Buffet-illalliseen. Lauantain ohjelmaan kuuluivat aamupäivällä pidetty yhdysmieskokous sekä juhlaliittokokous. Virallisen osuuden ja lounaan jälkeen juhlaristeilijät saivat laittaa jalalla koreasti juhlapäivätansseissa. Tanssien tahdeista vastasi Helsingin Palokunnan Soittokunnan kvintetti. Liittokokousristeilyn yhteistyökumppaneiden näyttelytila oli avoinna juhlaristeilijöille koko päivän ajan. Päivän lopuksi juhlaristeilijät saivat terveiset liittovaltuuston kokouksesta porilaiselta liittooravalta, ay-jyrsijä Salme Pasilta. Hiuka pehmeet touhuu! Helsingin Palokunnan Soittokunnan kvintetti tanssitti juhlapäivätanssijoita. 10 MAITOTALOUS

11 Juhlaristeilijät saivat tutustua risteilyllä mukana olleiden yhteistyökumppaneiden näyttelypisteisiin ennen ja jälkeen liittokokousta. Eliel Saarisen tie Helsinki Eliel Saarisen tie Helsinki Eliel Saarisen tie400 2 Cryovac: Helsinki cryovac.finland@sealedair.com 198 Eliel Saarisen tie400 2 Cryovac: Helsinki cryovac.finland@sealedair.com Cryovac: Diversey: Diversey: myynti@sealedair.com Cryovac: Diversey: Diversey: Liittokokouspäivä päättyi liitto-oravan, ay-jyrsijä Salme Pasin tuomiin terveisiin liittovaltuuston kokouksesta. Sillai kai! myynti@sealedair.com Eliel Saarisen tie Helsinki Eliel Saarisen tie400 2 Cryovac: Helsinki cryovac.finland@sealedair.com Cryovac: Diversey: Diversey: myynti@sealedair.com Sealed Airin arvontaan risteilyllä osallistuneiden kesken arvotut tuotepaketit saivat Kaisu-Leena Konttinen, Osuuskunta Maitomaa Suonenjoki, Päivi Kuivamäki, Valio Oy Seinäjoki, Juha Koivisto, Osuuskunta Satamaito Pori, Niina Seppälä, Valio Oy Riihimäki ja Tapani Mäkinen, Valio Oy Riihimäki. Onnittelut voittajille! MAITOTALO US

12 TEKSTI TARJA RAUHALA Juhlaliittokokous alkoi perinteisesti lippujen sisääntulolla, tällä kertaa myös lippufanfaarien säestyksellä. Helsingin Palokunnan Soittokunnan kvintetti esitti ennen kokouksen alkua sikermän tunnetuista merihenkisistä kappaleista. MVL:n 70. liittokokous: Järjestötoiminta on iloinen, ammatillinen ja turvallinen asia Valtuuston puheenjohtaja Paula Kyyrönen toivotti liittokokousväen tervetulleeksi ja kiitti, että niin moni on tullut paikalle, sillä moni oli matkannut pitkänkin matkan halki Suomen. Paula Kyyrönen kertoi lyhyesti liiton alkutaipaleesta. Perustava kokous pidettiin pian sodan päättymisen jälkeen Tampereella. Aluksi MVL:n toiminta keskittyi jäsenhankintaan ja toiminta verhottiin aatteellisen yhteistoiminnan nimeen. Jäsenyyttä yhdistyksessä saatettiin jopa joutua selittelemään meijerien omistajille irtisanomisen pelossa. - Tänään kuitenkin juhlimme 70-vuotiasta järjestöämme, enkä usko kenenkään ajattelevan, että järjestötoiminnasta muuta kuin, että se on iloinen, ammatillinen ja turvallinen asia. Onnittelut meille jokaiselle!, Paula Kyyrönen onnitteli. Hän otti puheessaan kantaa myös menneen vuoden aikana tapahtuneisiin irtisanomisiin meijerialalla. Valion irtisanomiset koskivat yli sataa meijerialan ammattilaista. - Olemme liitossa ja liiton hallinnossa tosi pahoillamme, että osa jäsenistämme on menettänyt työpaikkansa. Valion YT-kutsussa kirjattiin koko konsernin kattava kustan- nussäästöohjelma, joka käytännössä voi tarkoittaa mitä tahansa muutoksia mukaan lukien irtisanomiset. Arviomme on, että meijerialan ammattilaisiin ja muihin työntekijöihin kohdistuneet irtisanomiset eivät pelasta yrityksen taloudellista tilannetta, Paula Kyyrönen totesi. Hän kertoi myös liiton kahden työehtosopimuksen Elintarviketeollisuusliiton (ETL) ja Maidonjalostajien ja meijeritukkukauppiaiden liiton M 2 L:n tilanteen muuttuvan vuoden 2016 helmikuussa. M 2 L:n sopimusta noudattava Valio on taas palannut ETL:n jäseneksi ja siksi MVL:n työehtosopimus M 2 L:n kanssa tulee päättymään Sen jälkeen kaikkiin jäseniimme tullaan noudattamaan ETL:n työehtosopimusta, joka on voimassa tammikuun 2017 loppuun. Liittokokous täydensi valtuustoa Liittokokous täydensi valtuustoa. Valtuustossa jatkamaan kaudella valittiin erovuorossa olleet meijeristi Jaana Stenholm (Valio Oy Helsingin mehutehdas) etelän alueelta, maidonkäsittelijä Sami Talo (Valio Oy Lapinlahti) idän alueelta ja meijeriteknikko MartinVirta (Valio Oy Seinäjoki) lännen alueelta. MVL:n jäsenet täyttivät laivan Atlantis Palacen tilat. Vuoden 2014 tilit ja toiminta vahvistettiin Liittokokous vahvisti vuoden 2014 tilinpäätöksen, ja myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille vuoden 2014 tileistä ja toiminnasta. Samoin kokous hyväksyi liiton toimintasuunnitelman vuodeksi Valtuuston palkkiot entisellään Liittokokous säilytti valtuuston jäsenten palkkiot entisellään. Valtuuston jäsenen kokouspalkkio on 75 euroa ja valtuuston pu- 12 MAITOTALOUS

13 heenjohtajan kuukausipalkkio on 240 euroa. Lisäksi valtuuston jäsenille korvataan päivärahat ja matkakulut valtion matkustusohjesäännön mukaisesti. Tilin- ja toiminnantarkastajat jatkavat Liiton varsinaisena tilintarkastajana jatkaa HTM Helge Natunen Kuopiosta. Hänen henkilökohtaisena varatilintarkastajana jatkaa HTM Arto Viinikka Seinäjoelta. Liiton toiminnantarkastajana jatkaa meijeristi Hannu Latomäki Seinäjoelta ja hänen varahenkilönään jatkaa tradenomi Marja Tastula Kaustiselta. Jäsenmaksut ja kerhopalautukset ennallaan Liittokokous päätti pitää jäsenmaksut ennallaan. Liittymismaksua ei peritä. Työelämässä mukana olevan jäsenen jäsenmaksu vuonna 2016 on 1,2 % verotettavasta ansiosta. Eläkeläisjäsenen vuosimaksu on 40 euroa eikä jäsenmaksua peritä yli 70-vuotiailta lainkaan. Liittokokous päätti pitää myös MVL:n kerhoille palautettavan jäsenmaksuosuuden ennallaan. Työelämässä mukanaolevan jäsenen jäsenmaksupalautus kerholle on 22 euroa ja eläkeläisen jäsenmaksupalautus on 10 euroa jäsenmaksun maksaneelta. Hannu Salo kunniajäseneksi Liittokokous kutsui pitkään liiton hallinnos- MAITOTALOUS

14 Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:n toimintasuunnitelma vuodeksi 2016 Toiminnan tarkoitus Liiton toiminnan tarkoituksena on parantaa, kehittää ja valvoa meijerialan ammattilaisten työehtoja. MVL on menestyvä, vahva ja luotettava ammattijärjestö, joka takaa jäsentensä aseman meijeriteollisuudessa. Meijerialan Ammattilaiset MVL on ainoa liitto, joka ajaa meijerialan ammattilaisten asiaa. sa mukana olleen koneteknikko Hannu Salon liiton kunniajäseneksi kiitoksen osoituksena ansiokkaasta toiminnastaan Meijerialan Ammattilaisten järjestötyössä. Yhteiskuntasopimus kaatui, mutta asiat jäivät STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toi liittokokoukseen tuoreet kuulumiset tuolloin juuri päättyneistä yhteiskuntasopimusneuvotteluista. Sopimus kaatui, mutta asiat jäivät, Palola totesi. Palolan mukaan työajan pidentäminen ei ratkaisisi Suomen ongelmia, joista isoimmat ovat talouden taantuma ja surkea työllisyystilanne. Koska yhteiskuntasopimusta ei saatu aikaan, maan hallitukselta oli tulossa omat esityksensä tilanteen ratkaisemiseksi. Palola valoi kuitenkin uskoa ankeiden ja synkkien näkymien ratkaisemiseen toteamalla, että suomalaiset ovat parhaimmillaan tiukan paikan edessä. Liittokokouksen puheenjohtajana toimi meijeri-insinööri Jussi Viitala Haapavedeltä. Lipunkantajina ja airueina toimivat meijeri-insinööriopiskelijat. Työehtosopimus Meijerialan erikoiskoulutettujen ja teknisten toimihenkilöiden omat työehtosopimukset ja palkkausjärjestelmä ovat liiton toiminnan perusta. Työllisyys- ja kasvusopimusta noudattava ETL:n kanssa sovittu työehtosopimuskausi päättyy Toinen voimassa oleva, M2L:n kanssa sovittu työehtosopimuskausi päättyy Syksyllä 2016 aloitetaan tunnustelut TES:n jatkamisesta ETL:n kanssa. Tavoitteena on turvata meijerialan ammattilaisille yleissitova työehtosopimus myös jatkossa. Koulutus Meijerialan Ammattilaisten järjestökoulutuksella lisätään yhdysmiesten ja jäsenten valmiuksia työpaikkatason edunvalvonnassa. MVL toimii aktiivisesti meijerialan ammatillisen koulutuksen kehitystyössä. Uusien jäsenten koulutus toteutetaan oppilaitoksissa ja kerhojen tapahtumien yhteydessä. Viestintä Viestinnällä vahvistetaan Meijerialan Ammattilaisten toimintaa menestyvänä ammatti-järjestönä, joka tuntee jäsenistön vahvuudet ja osaa hyödyntää niitä. Vuonna 2016 Maitotalous ilmestyy viisi kertaa. Lisäksi julkaistaan Meijerikalenteri Verkkoviestinnän kehittämistä jatketaan. Virkistys- ja harrastustoiminta Meijerialan Ammattilaiset järjestää jäsenille kohdistuvia tapahtumia vuoden 2016 aikana. Liitto tukee kerhojen omaa paikallistason toimintaa sekä taloudellisesti että tarjoamalla muuta tukea paikallisten tapahtumien järjestämiseen. Painopisteenä kerhotoiminnassa vuonna 2016 on kerhotoiminnan lisääminen ja ajankohtaisten teemojen pohjalta käytävän keskustelun lisääminen kerhojen kokouksissa. Liitto tukee myös jäsentensä virkistystoimintaa ja kerhojen yhteisiä tilaisuuksia. Talous MVL:n taloudenhoidon tavoitteena on taata järjestön itsenäinen ja sitoutumaton asema järjestötoiminnan kaikissa tilanteissa. Omaisuuden vakavaraisuus varmistetaan riittävällä sijoitusten hajauttamisella. Tulonlähteinä ovat jäsenmaksut sekä sijoitus- ja vuokraustoiminnan tuotot. 14 MAITOTALOUS

15 Meijeriteknikko Martin Virta, maidonkäsittelijä Sami Talo ja meijeristi Jaana Stenholm jatkavat valtuustossa kaudella Etelä MVL:n valtuusto Puheenjohtaja Paula Kyyrönen, Lapinlahti (toimikausi ) Etelä (Helsinki, Herajoki, Häme, Satakunta): Meijeriteknikko Tiina Forsvik, Turenki ( ) Meijeristi Niina Seppälä, Riihimäki ( ) Meijeristi Marja Pietiläinen, Hämeenlinna ( ) Meijeristi Jaana Stenholm, Vantaa ( ) Länsi Itä (Kymi-Karjala, Savo): Meijeri-insinööri Anni Alakotila, Joensuu ( ) Meijeristi Kaija Määttänen, Joensuu ( ) Maidonkäsittelijä Sami Talo, Lapinlahti ( ) Länsi (Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Österbotten): Meijeristi Satu Kangassalo, Jyväskylä ( ) Meijeristi Teuvo Riihimäki, Seinäjoki ( ) Meijeriteknikko Martin Virta, Vöyri ( ) Pohjoinen (Keski-Pohjanmaa, Kuusamo, Oulu, Pohjois-Pohjanmaa): Meijeristi Eini Halmetoja, Nivala ( ) Meijeristi Tarmo Tyni, Kuusamo ( ) Sähköasentaja Markku Riipinen, Oulainen ( ) Pohjoinen Itä Aluekokouksissa käytiin läpi liittokokouksessa päätettäviä asioita. MAITOTALOUS

16 TEKSTI EIJA KOUSA TKL:n terveys-ja kuntolomat ry:n vuosikokouksessa tehtiin historiallinen päätös sen yhdistymisestä MVL:ään. TKL:n toiminta päättyy ja sen liiketoiminnot siirtyvät vähitellen MVL:n omistamalle MVL Lomat Oy:lle. TKL:n vuosikokous: TKL yhdistyy MVL:ään Vuosikokous hyväksyi yhdistymispäätöksen yksimielisesti. Yhdistymiseen liittyen vuosikokouksessa päätettiin myös TKL:n terveys- ja kuntolomat ry:n sääntömuutoksesta koskien yhdistyksen lakkauttamista. Sääntömuutos hyväksyttiin äänin 52 jaa sekä yksi tyhjä. Samanlainen äänestystulos saatiin, kun vuosikokous äänesti TKL:n omaisuuden siirtämisestä sekä yhdistyksen lakkauttamisesta. Puheenjohtajana kokouksessa toimi meijeriteknikko Tarja Loppi Joensuusta ja sihteerinä yhdistyksen toimistonhoitaja, meijeriteknikko Eija Kousa. Kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valittiin meijeristi Desirée Engström Kaitsorista ja meijeristi Markus Ojanperä Riihimäeltä, ääntenlaskijoiksi valittiin meijeristi Liisa Multanen Porista ja meijeristi Tiina Parviainen Siilinjärveltä. Tilit ja toiminta hyväksyttiin jäsenmaksut poistuvat Vuosikokouksessa hyväksyttiin ja vahvistettiin TKL:n toimintakertomus sekä tilinpäätös vuodelta Lisäksi päätettiin, ettei jäsenmaksuja vuonna 2016 enää peritä. Hallituksen jäsenet sekä tilin- ja toiminnantarkastajat jatkavat TKL:n hallituksen jäseniksi vuosiksi valittiin uudelleen meijeristi Hanna Anttila Ulvilasta sekä meijeristi Arja Isola Muhokselta. TKL:n hallituksen varajäseneksi seuraavaksi kolmeksi vuodeksi valittiin meijeriteknikko Martin Virta Vöyriltä. Muut hallituksen jäsenet kaudella ovat meijeristi Kari Harsia Seinäjoelta, varastonhoitaja Eero Hynynen Riihimäeltä, meijeriteknikko Eija Saharinen Jämsästä sekä meijeristi Juha Tikkanen Suonenjoelta. Tilintarkastajiksi ensi vuodelle valittiin Päätös TKL:n lakkauttamisesta oli yksimielinen. 16 MAITOTALOUS

17 TEKSTI MATTI KANGASALUSTA KUVAT REIJO MÄKINEN HTM Helge Natunen Kuopiosta ja varalle HTM Arto Viinikka Seinäjoelta. Toiminnantarkastajaksi valittiin laborantti Paula Kyyrönen Lapinlahdelta ja varalle tradenomi Marja Tastula Kaustiselta. TKL:n vuosikokokoukseen Tapahtumatalo Bankissa Helsingissä osallistui 53 yhdistyksen jäsentä. MVL Eläkeryhmän vuosikokoukseen osallistui 34 jäsentä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Matti Kangasalusta ja sihteerinä Eija Kortesniemi. TKL:n puheenjohtaja meijeristi Juha Tikkanen kertoi avauspuheessaan TKL:n lähiajan tapahtumista sekä tulevaisuuden suuunnitelmista, liittyen TKL:n fuusioon MVL:n kanssa. Meijeriteknikko Tarja Loppi toimi vuosikokouksen puheenjohtajana, kuten monina aikaisempinakin vuosina MVL Eläkeryhmä mukana liiton 70-vuotisristeilyllä Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:n 70-vuotisjuhlahumussa näkyi myös runsaasti MVL:n järjestöveteraaneja, jotka ovat olleet omana aikanaan vaikuttamassa liiton toimintaan menneinä vuosikymmeninä. Oman vuosikokouksensa MVL Eläkeryhmä piti heti laivamatkan alkuvaiheessa perjantaina Kokoukseen osallistui 34 jäsentä. Vuosikokous hyväksyi MVL Eläkeryhmän toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen Vastuuvapaus myönnettiin yksimielisesti tilivelvollisille. Vuosikokouksessa päätettiin jatkaa hyväksi havaittua toimintavalikoimaa myös tulevana toimintavuonna Tampereen Kylpylään mennään helmikuussa; Mummot, paapat ja mukelot tapahtuma pyritään järjestämään kesäkuun alussa ja kevään ulkomaanmatka suuntautuu Prahaan ja sen ympäristöön. Ulkomaanmatkaajat tullaan arpomaan, jos halukkaitten määrä ylittää matkalle varatun 40 paikan määrän. Tapahtumista enemmän Maitotalous 5/2015 ja eläkeryhmän kotisivuilla. Toimikunta MVL-Eläkeryhmän toimikunnan jäsenmäärä pidetään entisellään eli puheenjohtaja + kuusi jäsentä. Puheenjohtajan kaksivuotista toimintakautta jatkaa meijeriteknikko Heikki Lammela Jokioisilta. Toimikuntaan valittiin tuotantoneuvoja Eija Kortesniemi Porista, meijeriteknikko Marja- Liisa Mäkelä Juvalta sekä meijeriteknikko Matti Kangasalusta Vantaalta. Toiminnantarkastajaksi valittiin agrologi Antti Pönkkö Oulusta ja varalle meijeriteknikko Pentti Virmavaara Helsingistä. Eläkeryhmän tiedotusta jatketaan Maitotalous-lehdessä ja MVL:n kotisivujen kautta. MAITOTALOUS

18 Järjestösi jäsenetuna LAPSEN TAPATURMAVAKUUTUS NOIN 3 /kk Hanki nyt lapsellesi turvapaketti, joka on voimassa aina ja kaikkialla maailmassa. Vakuutus kattaa kaiken vapaa-ajan ja myös kilpaurheilun, aina ilman omavastuuta. Saat vakuutuksen Ifistä, tai vielä 10 % edullisemmin osoitteesta inka > u k o s t a K A T N A R A T MER TAA KANNIIUKKSUMAAN LAPSIA L K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA 18 MAITOTALO U S lapsenturva.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva

19 MEIJEREISTÄ TEKSTI: MINNA RÄSÄNEN-KÄKI Valion Seinäjoen tehdas 50 vuotta Valion Seinäjoen tehdas juhli 50 vuoden tuotannollista taivaltaan pienimuotoisesti henkilöstön kesken ja vihkimällä käyttöön tehtaan tuoreimman investoinnin, uuden pesukeskuksen. Seinäjoen tehdas on tuotteistoltaan Valion monipuolisimpia tuotantolaitoksia ja suurin maidonjalostusmäärältään. Seinäjoen tehdas vastaanotti lähes 490 miljoonaa litraa maitoa vuonna 2014 noin 1150 eteläpohjalaiselta maitotilayrittäjältä. Seinäjoella valmistetaan kaikki Valion rasvatuotteet, rahkat, raejuustot ja tehojuomia. Lisäksi tehdas on Valion maitojauheiden ensisijainen valmistuspaikka. Jo 50 vuotta sitten silloinen Maitojalosteen nimellä tunnettu tehdas perustettiin valiolaiseksi voitehtaaksi. Toiminta käynnistyi maitojauheen kuivaamisella. Voikirnut pyörähtivät käyntiin Tehdas vihittiin käyttöön Vuosien varrella Seinäjoella on valmistettu monenlaisia tuotteita: pakattua maitoa, viiliä, piimiä ja jogurtteja sekä mehuja. Maidon pakkaus lopetettiin 1990-luvun alkupuolella. Rahkojen ja raejuustojen valmistuksen Valio keskitti Seinäjoelle 2000-luvun alussa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Valio on investoinut Seinäjoelle mm. uudistetun voitehtaan, energiatehokkuutta parantavan lämpöpumppujärjestelmän ja uuden rahkan valmistuslinjan. Osuuskunta Maitomaa juhli 100-vuotista taivaltaan Sekä päiväjuhlassa että iltajuhlassa nautittiin Ravintola Mikon loihtimaa herkullista ruokaa buffetista. Mennyt kesä oli Osuuskunta Maitomaalla yhtä juhlaa, tai ainakin juhliin valmistautumista. 100-vuotisjuhlallisuudet avattiin heinäkuun alussa Suonenjoen Mansikkakarnevaaleilla meijerin työntekijöiden ja maidontuottajien yhteisellä osallistumisella karnevaalien avajaiskulkueeseen näyttävällä kokoonpanolla. Varsinaista 100-vuotisjuhlien pääjuhlaa vietettiin Suonenjoella Yrityspuisto Futurialla. Juhla järjestettiin kaksiosaisena, päiväjuhlana ja iltajuhlana, jotta mahdollisimman monella oli tilaisuus osallistua juhlavuoden päätapahtumaan. 100-vuotisjuhlien muistamiset ohjattiin Kuopion Yliopistollisen sairaalan aistielinsairauksien lapsipotilaiden hyväksi. 100-vuotisjuhlavuosi jatkuu Maitomaalla ahkeran työn merkeissä. Maitolähettiläs Anni Lehtonen ja juhlapuhuja Mato Valtonen. MVL:n onnittelut 100 vuotiaalle meijerille veivät valtuuston puheenjohtaja Paula Kyyrönen ja hallituksen puheenjohtaja Kari Harsia. KUVAT: RAUNO KONTTINEN, VESA TOIVANEN/MEDIAVESA KY MAITOTALOUS

20 MAAILMALTA KOONNUT MARTIN VIRTA Lactalis osti enemmistön turkkilaisesta Ak Gidasta RANSKALAINEN meijerijätti Lactalis on ostanut 80 % osuuden turkkilaisen Ak Gida meijerin osakkeista. Ak Gidan tuotevalikoima on laaja, se valmistaa muun muassa UHT-tuotteita, jogurttia, tuorejuustoa ja cheddaria. Ak Gidalla on pitkät perinteet ja se on ennestäänkin ollut markkinajohtaja Turkissa. Uusi meijeriyhdistys Ruotsiin RUOTSIIN perustettiin keväällä 2015 uusi meijeriyhditys. Svensk Mjölkiin kuuluva Den glade Bonden -yhdistyksen tavoitteena on saada parempaa hintaa tuottajille myymällä maitoa suoraan keskusliikkeisiin. Yhdistyksessä on nyt 50 jäsentä. Vielä on epävarmaa, paljonko maitoa nämä voivat toimittaa; tämänhetkinen arvio on miljoonaa kiloa. Intia auttaa Mongoliaa INTIALAINEN meijeriyritys Amul on tehnyt sopimuksen mongolialaisen Gujarat Cooperative Milk Marketing Rederationin kanssa maan maidontuottajien maidonkeräilyn tehostamiseksi. Ensisijaisesti Amul auttaa mongolialaisia tuottajia ja painottaa, etteivät osallistu taloudellisiin investointiin. Autettavia kohteita ovat Bayankhongorin ja Ovorkhangain provinssit sekä Ulan Batorin ja Darkhanin kaupungit. Jäätelöä ikäihmisille JAPANIN suurin meijeri Meiji panostaa tuotekehityksessään ikäihmisiin. Meijeri on tuonut markkinoille varta vasten ikäihmisille suunnatun urheilujuoman, joka sisältää vähemmän rasvaa ja kaksi kertaa enemmän proteiinia kun tavanomaset maitojuomat. Syynä tähän on ikäihmisten osuuden kasvu Japanissa. Viimeisin uuden prosessimenetelmän kautta kehitetty ja markkinoille tuotu tuote on jäätelö, jossa on vähemmän sokeria ja rasvaa, eikä silti maistu suolaiselta. Tavanomaisella tuotantomenetelmällä tuotetun jäätelön maku olisi ollut suolainen. Maitohappobakteereita vilustumisoireisiin VUONNA 2011 Chr. Hansen aloitti tutkimuksen maitohappobakteereiden vaikutuksista influenssarokotteeseen ja keuhkoputken vaivoihin. Osalle vilustumisoireista kärsineille annettiin juomaa, joka sisälsi miljardi bakteeria tyypiltään L. Casei 431, osalle taas annettiin plasebojuomaa. Bakteeriannoksen saaneet olivat keskimäärin viisi päivää sairaana ja plasebojuomaa saaneet olivat kahdeksan päivää sairaana. Tutkimukseen osallistui noin 1100 henkilöä Tanskassa ja Saksassa. Maitotrendejä 2015 SOSIAALINEN media DairyReport.com on ennustanut muutamia kuumia trendejä vuodelle Näitä ovat esimerkiksi jäähdytetyt jogurttituotteet, uudet tuorejuustot, skandinaaviset skyr-tuotteet sekä ranskalais-vietnamilaiset jogurttituotteet, joita valmistetaan karamellisoidusta maidoista ja sokerista ennen jogurttihapatteen lisäystä. Maitojauheen myynti laskussa Kiinassa RABOBANKIN raporista käy ilmi, että maitojauheen myynti äidinmaidonkorvikkeeksi Kiinassa laskee roimasti tänä vuonna eikä edellisvuoden kysyntä ei tule nopeasti takaisin. Raportin mukaan myynninkasvu on ollut rajua, jopa 16 % aikavälillä , sisältäen sekä koti- että ulkomaan myyntiä. Kiinan syntyvyyspolitiikka eli yhden lapsen politiikkaa ei enää noudeta niin ankarasti. Maitojauheen myynninkasvu voi olla vähän maltillisempaa n. 7-8 % vuoteen Kiina investoi myös itse uusiin tuotantolaitoksiin. Äidinmaitokorvikkeen valmistuksen ennustetaan olevan vuonna 2016 noin tonnia, mikä vastaa 65 % vuoden 2013 myynnistä/kulutuksesta. Kolot katosivat emmentaljuustoista SVEITSILÄINEN emmentaljuusto on tunnettu pähkinänmaustaan ja isoista koloistaan. Nyt on todettu, että kolot ovat vähentyneet 15 vuoden ajalta. Sveitsiläinen tutkimuksen mukaan kolot muodostuvat heinän pienistä mikroskooppisen kokoisista partikkeleista. Nykyisenlaisessa modernisoidussa maidontuotannossa nämä pienet partikkelit eivät joudu maitoon, siksi kolot vähenevät! 20 MAITOTALOUS

21 Miljoonatappiot First Milkille BRITTILÄINEN osuuskunta First Milk oli 230 miljoonaa Tanskan kruunua tappiolla vuonna Tämän viestin antoi toimitusjohtaja Mike Gallacher osuuskunnan 1300 jäsenille. First Milk on Arlan suurin osuuskunta brittimarkkinoilla. Seniorit tuleva markkina ELINTARVIKETEOLLISUUS, etenkin länsimaissa, häviää miljardeja, kun se ei kehitä ja markkinoi riittävästi runsaasti proteiineja sisältäviä elintarvikkeita ikäihmisille, tutkija Lauren Bandy Euromonitor Internationalista kertoo. Vauvoille ja lapsille kehitettyjä tuotteita tuodaan jatkuvasti markkinoille, mutta ei ikäihmisille suunnattuja tuotteita. Yli 65 vuotiaita on kolme kertaa enemmän kuin 0-4 vuotiaita lapsia. Vuonna 2014 maapallolla oli 620 miljoonaa yli 65 vuotiasta. Ennuste vuodelle 2030 on yli miljardi. Maidon hinta laskee Uudessa-Seelannissa MEIJERIYRITYS Fonterra on joutunut alentamaan maidonhintaa jo viidennen kerran vuoden 2014 toukokuun jälkeen. Silloin hinta oli 33,72 Tanskan kruunua (DKK) per kuivaainekilo. Nyt hinta on 21,2 DKK. Odotukset kaudelle 2015/2016 on noin 25,15 DKK, mutta esimerkiksi hinta oli 17,50 DKK. Valtava maidon hinnanlasku maitopörssissä Uudessa-Seelannissa on johtanut siihen, että esimerkiksi Fonterra irtisanoo noin 500 työtekijää. Tällä se säästää noin 268 miljoonaa DKK vuodessa. Meijeriyritys Fonterra on joutunut alentamaan maidonhintaa jo viidennen kerran 2014 vuoden toukokuun jälkeen. Navetan ovet kiinni Ruotsissa 145 ruotsalaista maidontuottajaa on lopettanut maidontuotannon ensimmäisen puolen vuoden aikana vuonna vuotta sitten Ruotsissa oli noin maidontuottajaa, nyt kesäkuussa 2015 maidontuottajia on Osa syynä tähän on maitotilojen koon ja tehokkuuden kasvu. Maidon hinta nousee! MAIDON hinta nousi 18. elokuuta Global Dairy Trade pörssissä. 14,8 %:n hinnannousu oli ensimmäinen nousu viiteen kuukauteen. Maltti on valttia tämän ilahduttavan uutisen kanssa, mutta varovaiseen optimismiin on aihetta. Vanhoja lehmärotuja tutkitaan NATURMAELK ja sen kuusi maidontuottajaa osallistuu Aarhusin yliopiston nelivuotiseen tutkimukseen, jossa verrataan vanhojen lehmärotuja, kuten tanskalaista punaista rotua ja Jysk-rotua. Tutkimuksessa tutkitaan lehmien maidonkoostumusta, kuten rasvaa ja proteiineja sekä minkälaisia geenejä nämä lehmät kantavat. Ehkä näiden lehmärotujen maito soveltuu erityyppisten luomumaitotuotteiden valmistukseen.