TÖRRÖNKANGAS, RIEKINKANGAS JA KIRKONSEUTU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TÖRRÖNKANGAS, RIEKINKANGAS JA KIRKONSEUTU"

Transkriptio

1 TÖRRÖNKANGAS, RIEKINKANGAS JA KIRKONSEUTU O S A Y L E I S K A A V A Selostus 12/2014 Mäkelininkatu 17 A, Oulu Puh Fax PUDASJÄRVI Hyväksytty kaupunginhallituksessa _._.20 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa _._.20

2 2 Pudasjärven rantaa uimarannan seutuvilla Kansikuva: Etualalla Kontiotuotteen tehdasalue ja Ranuantie, niiden takana pienteurastamo, ammattioppilaitoksen hevostalouslinjan rakennuksia ja Törrön peltoja. Leirintäalueelle menevän tien vasemmalla puolella näkyy hiihtostadionina käytetty entinen maa-aineisten ottoalue ja oikealla harjoitusravirata. Kannen kuva ja muut viistoilmakuvat Pudasjärven kaupunki Tiekuvat POPELY (ent. Tiehallinto, Oulun tiepiiri) Kirkonseudun rakennusinventointikuvat Osuuskunta Aura, Teija Ylimartimo Kirkon ja Riekin valokuvat Markku Nissi Muut kuvat Sweco Ympäristö OY / Aija Degerman, Juho Peltoniemi ja Kristiina Strömmer 2

3 Sisällys: I KAAVATYÖN TAUSTA JA SUUNNITTELUN VAIHEET Kaavatyön taustasta ja tarkoituksesta Suunnittelualue Suunnittelun vaiheet ja päätöksenteko II TAVOITTEET III TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA SELVITYKSET Suunnittelutilanne LTK -kehittämissuunnitelman maankäytön yleissuunnitelmat Luonnonympäristö Maaperä ja kallioperä Vesistöt ja tulva Pohjavesi ja maaperä Kasvillisuus ja arvokkaat luontotyypit Maisema Rakennettu ympäristö Muinaisjäännökset Pudasjärven historiaa ja vanhojen karttojen analyysi Kulttuurihistoriainventoinnit ja -kohteet Nykyinen maankäyttö Nykyiset virkistysalueet, ulkoilureitit ja liikuntapaikat Liikenne Yhdyskuntatekninen huolto Elinkeinot ja palvelut Maanomistus Maankäyttöä rajoittavat tekijät ja soveltuvuus rakentamiseen IV OSAYLEISKAAVA Suunnittelun tarpeesta Yleiskaavan rakenteesta Aluevaraukset, yleiskaavamerkinnät ja mitoitus Yleiskaavan toteuttamisen vaikutukset Suhde valtakunnallisiin ja maakunnallisiin tavoitteisiin ja suunnitelmiin Ympäristövaikutukset Kaavan toteuttaminen ja seuranta... 88

4 4 Erilliset raportit - Pudasjärvi Jyrkkäkoski, luontoselvitys (Ympäristötaito Oy/ Aija Degerman, 2004) - Pudasjärvi Jyrkkäkoski. Osayleiskaava-alueen inventointi (Muinaisjäännösten inventointi, Juha-Pekka Joona 2004) - Törrönkangas Pudasjärvi. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten inventointi (Ympäristötaito Oy/ Juho Peltoniemi ja Kristiina Strömmer 2006) - Kurenalan rakennusinventointi Kirkonkylän Riekinrantaa koskeva osuus. (Osuuskunta Aura, Teija Ylimartimo) Perusselvityskartat: 1. Kasvillisuus (Riekinkankaalle ja Kirkonsedulle laajennettu suunnittelualue, Airix Ympäristö Oy 2009) 1: Maisemarakenne (Riekinkankaalle ja Kirkonsedulle laajennettu suunnittelualue, Airix Ympäristö Oy 2009, laajennus 2010 ja 2013) 1: Maisemakuva (Riekinkankaalle ja Kirkonsedulle laajennettu suunnittelualue, Airix Ympäristö Oy 2009, laajennus 2010 ja 2013) 1: Lähdeaineistona lisäksi: Pohjois-Pohjanmaan liitto. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava (maakuntavaltuusto hyväksynyt , vahvistettu ) ja 1. vaihekaavaehdotus 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan kiinteät muinaisjäännökset, osa 4. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Pohjavesien suojelusuunnitelma. Törrönkangas. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Museoviraston verkkopalvelut: RKY2009 ja muinaisjäännösportaali Raili Rytkönen. Suur-Iin historia Kajaani ISBN X Jouko Vahtola. Pudasjärven seurakunnan historia. Pudasjärvi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat. Alueelliset ympäristöjulkaisut 44. Oulu. Toim. Maarit Vainio ja Hannele Kekäläinen. Iijoen rantaosayleiskaavan luontoselvitykset (Kirkon länsipuolinen alue, AIRIX Ympäristö Oy) Eino Riekki ja Jouko Vahtola. Pudasjärvi, kehittyvä kunta Koillismaalla. Pudasjärvi Lentokenttä Törrönjoki Kirkonseutu kehittämissuunnitelman maankäytön ja maiseman yleissuunnitelmat Airix Ympäristö Oy: - Suunnittelualueen itäosa (A3, Hevoskylän osa-alue A), 1: Suunnittelualueen keskiosa (A3, Ulkoilualue, osa-alue B) 1: Suunnittelualueen länsiosa (A3, Hamppulampi Kirkonseutu - perinnekylä osa-alue C) 1: Suurennus perinnekylä - Kirkonseutu -alueelta (A3), 1: Suunnittelualueen pohjoispuolelle suuntautuvat reitit (A3, osa-alue D) 1: Havainnekuva Perinnekylän alue (A3), ei mittakaavassa Pöyry Finland Oy. Lentokenttä Törrönjoki Kirkonseutu kehittämissuunnitelma. Osaraportti B,

5 5 Lentokenttä Törrönjoki Kirkonseutu kehittämissuunnitelmaan liittyvä arkeologinen tarkistuskäynti Jyrkkäkosken leirintäalueella (tarkistuskertomus). Pohjois- Pohjanmaan Museo, Mika Sarkkinen Yleiskaavaa on laadittu työnumeroilla (luonnosvaihe) ja E25280 (koko suunnittelualueen luonnosvaiheen 2. kuuleminen ja ehdotusvaihe). Tämä selostus liittyy päivättyyn yleiskaavakarttaan.

6 6 I KAAVATYÖN TAUSTA JA SUUNNITTELUN VAIHEET 1.1 Kaavatyön taustasta ja tarkoituksesta Yleiskaavoituksen tarkoituksena on yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaava on keskeinen suunnitelma, jolla esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja suunnataan voimavarat järkevästi. Tämän osayleiskaavan tavoitteena on ohjata Törrönkangas - Riekinkangas Kirkonseutu -alueen rakentamista ja maankäyttöä ohjevuoteen 2025 asti. Rakennettuna ympäristönä suunnittelualueeseen kuuluvat mm. Kontiotuotteen laaja tehdasalue ja Rauhalankankaan asuntoalue, ammattikorkeakoulu ja siihen liittyvät hevostalouden vaatimat toiminnot, Riekinkankaan taajama-alue, sekä Pudasjärven kirkon ympäristö vanhoine rakennuksineen. Erityisesti Jyrkkäkosken alueella, Törrönkankaalla, sekä Kivarinjoen ja Pudasjärven rannalla on laajoja kaupungin asukkaiden käyttämiä ulkoilu-, urheilu- ja virkistäytymisalueita. Pudasjärven lentokenttä on kansainvälisestikin tunnettu ilmailuharrastuspaikka ja kentän alueella on järjestetty moottoriajoneuvojen testiajoja sekä moottoriurheilutapahtumia. Virkistysalueet ja lentokenttä sijoittuvat pääosin vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle, mikä on haasteellista toimintojen kehittämisen kannalta. Aluekokonaisuutta kehitetään erityisesti monipuolisena virkistys- ja matkailupalveluiden alueena, sekä merkittävänä työpaikka-alueena. Suunnittelualue sisältää osan valtakunnallisesti arvokkaasta kulttuurimaisema-alueesta, johon rakennettuna kohteena sisältyy Pudasjärven kirkkomaisema (RKY2009), sekä Natura 2000 verkostoon kuuluvaa rantaa. Tavoitteena onkin säilyttää ympäristön arvokkaita ja positiivisia ominaisuuksia sekä kulttuurihistoriaa tuleville sukupolville. Alueen itä- ja keskiosat käsittänyt osayleiskaava on vanhentunut, eikä ohjaa rakentamista ja muuta tarkempaa suunnittelua. Yleiskaavan tarkistamistarvetta aiheuttavat myös kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden ja alueiden suojelutarpeet, maakuntakaavan asettamien tavoitteiden esittäminen konkreettisemmalla tasolla, sekä erilaiset alueeseen kohdistuvat hankkeet, kuten LTK -kehittämishanke. Suunnittelualuetta koskien laadittiin vuoden 2012 lopulla valmistunut Lentokenttä - Törrönjoki - Kirkonkylä (LTK) -kehittämissuunnitelma ja siihen liittyvät maankäytön ja maiseman yleissuunnitelmat, jotka tähtäsivät erityisesti matkailun kehittämiseen (Pöyry 2012). Muita tärkeimpiä suunnittelualuetta koskevia suunnitelmia ja selvityksiä ovat pohjavesien suojelusuunnitelma, muinaisjäännösten ja kulttuuriympäristön inventoinnit, päätös valtakunnallisesti merkittävistä maisema-alueista, sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu Maakuntakaavan muutos on vireillä. Turvetuotantoalueita sekä maakunnallisesti merkittäviä kaupallisia palveluita koskeva 1. vaihekaava on vahvistettavana Ympäristöministeriössä. Lisäksi tärkeitä lähtöaineistona käytettyjä suunnitelmia ovat Pudasjärven kaupungissa hyväksytyt erilaiset suunnitelmat sekä ohjeet ja määräykset (mm. rakennusjärjestys ja jätehuoltomääräykset). 1.2 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Pudasjärven pohjoispuolella. Törrönkankaan osa-alue sijaitsee Kivarinjoen/Kivarijärven ja Pudasjärven välissä noin 2,5-5 km etäisyydellä kaupungin keskustaajaman Kurenalan valtatien pääliittymästä. Suunnittelualueen Riekinkankaan ja Kirkonseudun osa-alueet sijaitsevat suunnittelualueen länsiosassa, mistä keskustaajaman Kurenalan pääliittymään on noin 6,5-8 km.

7 7 Alueen halki kulkee Pudasjärvi-Ranua-Rovaniemi maantie, jonka eteläpuolella Rauhalankankaalla, kuten myös Kirkonseudulla, on taajamatyyppistä haja-asutusta. Rauhalankankaalla on ammattioppilaitoksen tiloja ja Kontiotuotteen teollisuusalue. Ranuantien pohjoispuolella sijaitsee lentokenttä, laaja ulkoilu-/virkistysalue ja leirintäalue, ammattioppilaitoksen hevostaloustoiminnot, sekä kaupungin asumispalveluita. Pudasjärven pohjoispuolitse kulkee maatie kirkolle ja hautausmaalle. Jyrkkäkosken leirintäalueelle johtavan tien varressa, yksityisten hevostallien yhteydessä on myös muutama asunto. Alueella on myös virkistys- ja ulkoilualueena toimivaa metsätalousaluetta ja entistä maa-ainesten ottoaluetta. Alue on kunnan vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta. Kaupungin päävedenottamo sijaitsee Törrönkankaalla. Pudasjärvi ja sen itäosan rannat ja jokisuistot ovat Natura-aluetta. Kivarinjoki Suunnittelualueen likimääräinen rajaus Törrönkankaan pohjavesialueen raja Pohjaveden varsinainen muodostumisalue Kivarijärvi Ranuantie, kantatie 78 Törrönjoki Suunnittelualueen keskeiset osat pohjavesialueella Pudasjärvi (järvi ja tulvaniityt ovat Natura-aluetta). Järven vedenkorkeus vaihtelee, tulva-ajan + 110,50 ja kesäveden +106,50 välillä (NN) Kaupungin keskustaajama Kurenala sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä suunnittelualueen kaakkoisrajalta. Suunnittelualuetta on suunnitteluprosessin aikana laajennettu useaan otteeseen. Aluksi suunnittelu kohdistui vain Jyrkkäkosken ympäristöön ja Törrönkankaan pohjavesialueen keskeisiin osiin. Myöhemmät laajennusalueet ovat lentokenttä ja Kivarinjoen ranta-alueet, Pudasjärven uimaranta, Riekinkangas ja osa kirkonseudusta, sekä Kirkonkylän rekisterikylän ranta-alueet Iijokivarren yleiskaavan rajaan asti. 1.3 Suunnittelun vaiheet ja päätöksenteko Hankkeen vireilletulo, perusselvitys-, tavoite- ja luonnosvaihe Työ on aloitettu yleissuunnitteluna Jyrkkäkosken alueella. Kunta valitsi kesällä 2002 suunnittelijaksi Air-Ix Ympäristötaito Oy:n (nyk. Sweco Ympäristö Oy). Suunnittelun tarve liittyi aluksi lähinnä aloitteeseen golfkentän perustamiseksi Jyrkkäkosken ulkoilumetsäalueelle. Tässä yhteydessä havaittiin tarve laajemminkin sovit taa yhteen alueella jo olevia lukuisia, osin ristiriitaisiakin toimintoja ja tulevaisuuden tarpeita sekä aluevarauksia. Pudasjärven kunnan kanssa sovittiin, että suunnittelua viedään eteenpäin niin, että maankäytön yleissuunnittelu on mahdollista viedä loppuun Jyrkkäkosken yleiskaavana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä , suunnittelun tavoitteita ja alustavia suunnitelmia esiteltiin yleisötilaisuudessa ja viranomaisneuvottelu pidettiin Viranomaisneuvottelun palautteen johdosta suunnittelualuetta päätettiin laajentaa

8 8 Törrönkankaalle ja Pudasjärven ranta-alueelle niin, että se pitää sisällään kaupungin omistaman uimarannan. Yleiskaava-alueen nimeksi sovittiin Törrönkangas. Seuraavana vuonna suunnittelu keskeytettiin reilun kahden vuoden ajaksi kun kaupungin resurssit suunnattiin laajan keskustaajaman eteläosan asemakaavamuutoksen laatimiseen. Tämän jälkeen laadittiin laajennetulle suunnittelualueelle luontoselvitykset ja muinaisjäännösten inventointi. Alustava Törrönkankaan osayleiskaavaluonnos valmistui vuoden 2005 lopulla ja siitä järjestettiin ennakkoon kuulemistilaisuus alueen toimijoille Luonnosta korjattiin palautteen pohjalta ja se asetettiin luonnoksena nähtäville v. 2007, samaan aikaan Kurenalan - Riekinkankaan yleiskaavan kanssa, joka käsitti suunnittelualueeseen länsi- ja lounaispuolelta rajoittuvat alueet. Kaavaluonnoksessa varattiin alueita mm. virkistystoiminnoille, matkailulle, Pudasjärven lentokentälle ja ammattioppilaitokselle. Palautteen pohjalta alettiin valmistella alustavaa osayleiskaavaehdotusta. Osayleiskaavaluonnos 2007 Kaavaprosessiin liittyy useita suunnittelualueen laajennuksia, joiden tarve on todettu prosessin aikana. Suunnittelualueen laajuus on nyt noin 961 ha kun se suunnittelun alkaessa oli n. 350 ha. Prosessia vietiin aikataulullisesti eteenpäin yhdessä Kurenalan-Riekinkankaan osayleiskaavan kanssa, joka käsitti Pudasjärven kaupungin keskustaajama-alueen, sekä vanhan Kirkonkylän. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ( alkaen ELY-keskus) esityksestä Riekinkankaan ja Kirkonkylän alueet käsittävä osa yhdistettiin Törrönkankaan yleiskaavaan ja luonto- ja maisemaselvitykset laajennettiin käsittämään koko suunnittelualuetta. Yleiskaava päätettiin myös laatia suunnittelualueen laajennuksen osalta MRL 72 :n mukaisesti niin, että osayleiskaavaa voidaan käyttää rantavyöhykkeellä rakennusluvan perusteena. Asiaa koskeva työpalaveri pidettiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa Laajennusosa oli erikseen luonnoksena nähtävillä ja siitä pidettiin esittelytilaisuus maanomistajille ja muille osallisille Kaupunki pyysi myös viranomaisilta uudet lausunnot Yleiskaavaehdotusta alettiin laatia yhdistetyltä Törrönkangas-Riekinkangas-Kirkonkylä -alueelta keväällä MRL 72 aluetta päätettiin lisäksi laajentaa Karvalammelle asti ja valmistelua jatkettiin tältä pohjalta.

9 9 Iijokivarren osayleiskaavan selvitykset ulottuivat osittain kirkonseudulle, mutta kyseinen alue siirrettiin keväällä 2012 käsiteltäväksi Törrönkangas Riekinkangas Kirkonkylä yleiskaavan yhteydessä, käsittämään koko Kirkonkylän rekisterikylän ranta-alue. Osayleiskaavaluonnoksen laajennusalueet 2009 (kuva vasemmalla) luonnos ja edellisen ) jatkeena itään Leililahden ranta maantien ja Pudasjärven välissä2012 (kuva oikealla). (alustava luonnos ) Osayleiskaava-alueelle kohdistui vv laaja kehittämishanke, jonka tulokset haluttiin viedä yleiskaavasuunnitelmaan. Kyseinen EU-hanke, Lentokenttä Törrönjoki kirkonseutu - kehittämissuunnitelma (LTK-kehittämissuunnitelma) valmistui ja hyväksyttiin loppuvuodesta Viranomaisneuvottelussa päätettiin viedä kaava vielä valmisteluvaiheen kuulemiseen, koska esim. LTK-suunnittelusta ja laserkeilaukseen perustuvasta uudesta tulvaalueselvityksestä johtuen suunnitelmaan oli tulossa muutoksia. Työneuvottelu yleiskaavamerkinnöistä pidettiin ELY-keskuksessa Suunnittelualueen nimeksi vakiintui Törrönkangas - Riekinkangas - Kirkonseutu osayleiskaava Edellä kuvatusti laajennettu osayleiskaavaluonnos asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Kaavaluonnos pidettiin nähtävillä myös internetissä osoitteessa Nähtävilläolon yhteydessä pidettiin kaavakokous ja esittelytilaisuus Ehdotusvaihe Yleiskaavaluonnosta tarkennettiin saatujen lausuntojen ja mielipiteiden johdosta keväällä Ehdotusvaiheessa neuvoteltiin erityisesti uuden pohjavedenottamon aluevarauksesta ja pohjaveden suojelua koskevista määräyksistä. Ennen yleiskaavaehdotuksen valmistumista pidettiin viranomaisneuvottelu ja tämän johdosta tehtiin muutoksia kaavakarttaan, selostukseen ja luonnosvaiheen vastineisiin. Yleiskaava asetettiin virallisesti nähtäville 30 päivän ajaksi

10 10 II TAVOITTEET Törrönkankaan ja Jyrkkäkosken alueen maankäytön yleissuunnittelun käynnistyminen johtui tarpeesta sovittaa yhteen alueella jo olevia lukuisia, osin ristiriitaisiakin toimintoja ja tulevaisuuden tarpeita sekä aluevarauksia. Riekinkankaan ja Kirkonseudun osalla on puolestaan tarpeen tarkastella nykyisen rakenteen täydennysrakentamismahdollisuuksia ja suhdetta kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön Pudasjärven kirkon ympäristössä (RKY2009) ja valtakunnallisesti arvokkaalla Aittojärvi-Kyngäs maisema-alueella. Suunnittelualue on pääosin vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta. Kyseessä on myös erittäin merkittävä virkistysalue keskustaajaman tuntumassa. Alueen kehittämisestä lähivirkistysalueena on tehty valtuustoaloite jo vuonna Aloitteeseen liittyi tuolloin ajatus golfkentän rakentamisesta Jyrkkäkosken alueelle, mutta ajatuksesta luovuttiin mm. pohjaveden suojelutavoitteiden vuoksi. Virkistyskäyttöön ja matkailuun liittyviä tavoitteita on selvitetty Lentokenttä Törrönjoki kirkonseutu kehittämissuunnittelun ja siihen liittyvien maankäytön ja maiseman yleissuunnitelmien laatimisen yhteydessä vv Alueen käyttöä rajoittavat mm. nykyinen lentokenttätoiminta (melu), Pudasjärven ja Kivarijärven rantojen tulvauhan alaiset alueet, pohjavesien suojelu ja muu nykyinen maankäyttö, joista tärkeimpinä voi mainita Kontiotuotteen teollisuusalueen, sekä ammatillisen koulutukseen varatut alueet (erityispiirteenä hevostalouteen ja matkailuun liittyvä koulutus). Kaupungin kehittämisen kannalta on tärkeää, että yleiskaava palvelee joustavasti tulevaisuuden tarpeita. Pohjaveden suojelu korostui entisestään kaavan ehdotusvaiheessa, jolloin varattiin alue uutta pohjavedenottamoa varten, muutettiin aluevarauksia pohjavedenottamovarauksen lähialueella ja tarkennettiin pohjavesialuetta koskevia kaavamääräyksiä sekä muita ympäristön suojelua koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Alue varataan lähinnä nykyisten toimintojen kehittämiselle ja monipuoliselle virkistys- ja matkailutoiminnoille. Alkuvaiheen golfkentän perustamisajatuksesta luovuttiin jo yleissuunnitteluvaiheessa , koska se olisi vakavasti uhannut pohjaveden laatua ja olevat virkistys- ja maankäyttötoiminnot - kuten päivittäin käytetty ulkoilu- ja hiihtourheilualue, sekä hevostalouteen erikoistunut ammattioppilaitos - olisivat kärsineet. Lähtötietoina on selvitetty erikseen luonnonympäristö, maisematekijät ja muinaisjäännös- sekä kulttuurihistoriakohteet, ja tulvauhan alaiset alueet. Pohjaveden suojelua koskevat perustiedot on saatu pohjaveden suojelusuunnitelmasta ja kaupungin päävedenottamoa koskevasta Pohjois- Suomen vesioikeuden päätöksestä. Suunnittelualueelta on saatu laserkeilausaineistoa ja uusi pohjakartta, joiden pohjalta on pystytty aiempaa paremmin arvioimaan tulvauhan alaisia alueita. Tavoitteena on, että ympäristöarvot otetaan huomioon ja säilytetään. Luonnonympäristöä koskevat päätavoitteet on johdettavissa luonnonsuojelulaissa, metsälaissa ja vesilaissa sekä eri suojeluohjelmissa esitetyistä tärkeistä elinympäristöistä, suojeltavista luontotyypeistä, uhanalaisista lajeista ja pohjaveden suojelusta. Suunnittelualue rajoittuu Pudasjärven Natura-alueeseen (järvi ja tulvaniityt ovat Natura-aluetta). Olevat toiminnot ovat osittain ristiriidassa pohjaveden suojelun kanssa. Pohjavesialueella on mm. lentokenttä, laajaa hevostallitoimintaa reitteineen, teollisuutta ja hautausmaa. Kaavan ehdotusvaiheessa kohosi esiin tarve varata Törrön harjualueelta kokonaan uusi Pudasjärven kaupungin vesihuollon tulevaisuudessa turvaava pohjavedenottamo. Tämä tavoite otettiin huomioon muuttamalla aluevarauksia ja kaavamääräyksiä sekä ottamon alueella että muualla harjualueella, pohjaveden suojelun kannalta tärkeillä osilla.

11 11 Voimassa oleva maakuntakaava ja siinä esitettyjä tavoitteita Maakuntakaavassa suunnittelualueen tavoitteellinen maankäyttö on pääosin taajamatoimintojen aluetta A, millä osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikka-alueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajentumisalueita. Maakuntakaava 2005, ote Alueelle on lisäksi osoitettu Pudasjärven lentokenttä, pohjavesialue, Ranualle ja Rovaniemelle johtava kantatie ja moottorikelkkailureitit Syötteen, Yli-Iin ja kirkonkylän-oulun suuntiin. Pudasjärven itäosa on osoitettu Natura-2000 verkostoon kuuluvaksi luonnonsuojelualueeksi. Lisäksi alue kuuluu osana seuraaviin laajempiin kehittämisen kohdealueisiin: - Iijokilaakso kuuluu maaseudun kehittämisen kohdealueeseen mk-1, jonka suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon, vesistön vedenlaadun turvaamiseen ja ulkoilureitistöjen kehittämiseen. Tulvan aiheuttamat rajoitukset tulee ottaa huomioon. Maaseutuasutuksen alueita kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Alueita kehitetään jokiluontoon ja -maisemaan perustuvana sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin ja -kohteisiin tukeutuvana asumis-, virkistys- ja vapaa-ajan alueena ja luontomatkailuvyöhykkeenä, eri tavoitteet yhteen sovittaen. Loma-asutuksen ja matkailupalvelujen suunnitelmallisella kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. Iijokilaaksossa Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon, vesistön vedenlaadun turvaamiseen ja ulkoilureitistöjen kehittämiseen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee määritellä tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle. Luonnon monikäyttöalue -merkinnällä osoitetaan virkistyskäytön kannalta kehitettäviä, arvokkaita luontokohteita sisältäviä aluekokonaisuuksia. Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota luontoalueiden virkistyskäyttömahdollisuuksien edistämiseen, niiden välisten reitistöjen muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen. - Arvokkaalla vesistöalueella osoitetaan lohikannan elvytysohjelmaan sisältyvien jokien pääuomat ja uhanalaisen eliölajiston kannalta erityisen arvokkaita virtavesistöjä. - Jokilaaksoon on osoitettu viheryhteystarve, jolla osoitettaan tavoitteellisia ulkoilun runkoreitistöjä viheralueineen. Merkintään sisältyy sekä olemassa olevia että kehitettäviä ulkoilu-, pyöräily-, melonta- ym. reittejä. Suunnittelulla tulee turvata virkistysalueiden ja -

12 12 reittien seudullinen jatkuvuus ja kehittäminen sekä liittyminen virkistyskeskuksiin, suojelualueisiin ja kulttuuriympäristöihin. Maakuntakaavan muutosehdotus (1.-vaihekaava) Ote maakuntakaavojen yhdistelmäkartasta 2013 (ei vahvistettu). Voimassa oleva maakuntakaava täydennettynä 1. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa esitetyillä asioilla. Pohjois- Pohjanmaan Liitto Maakuntakaavan uudistuksen 1. vaihekaavan ehdotuksessa suunnittelualueelle on osoitettu pohjavesialue, lentopaikka, arvokas maisema-alue ja asumisen sijoittuminen merkinnällä A Taajamatoimintojen alue. Suunnittelumääräyksissä edellytetään esimerkiksi, että yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota mm. ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Yksityiskohtaisempiin kaavoihin tulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisen sopeuttamisesta rakennettuun ympäristöön. Alueiden käytön suunnittelussa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Taajaman merkittävä laajentaminen päätien toiselle puolelle yksityiskohtaisempaan kaavaan perustuen edellyttää turvallisten yhteyksien järjestämistä päätien poikki. Maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon tulvariskialueet ja tulvien hallintasuunnitelmat sekä varautua sään ääri-ilmiöiden vaikutuksiin. Pudasjärven lentopaikkaa koskevan suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon valtakunnallisen harrastusilmailun ja tilauslentoliikenteet tarpeet, ja lentokentän ympäristön yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee ottaa huomioon lentomelun vaikutukset. Suunnittelualueen pohjoispuolelle on osoitettu turvetuotantoalueita merkinnöillä EO-tu = Turvetuotantoalue ja tu-1= Turvetuotantoon soveltuva alue. Merkinnällä osoitetaan turvetuotantoon soveltuva alue, sekä tu-2= Turvetuotantoon soveltuva alue. Merkinnällä osoitetaan suoalueita, jotka soveltuvat pääosin turvetuotantoon. Alueilla tai niiden lähellä on säilyneempiä osia, joiden luontoarvot on tarpeen ottaa huomioon turvetuotannossa. Esitetyt turvetuotantoalueet sijaitsevat ainakin osittain Kivarinjoen valuma-alueella ja saattavat näin vaikuttaa rantojen virkistyskäyttöön, mm. vedenlaatuun ja kalastusmahdollisuuksiin. Maakuntakaavan vesistövaikutusten monitavoitearvioinnissa Kivarinjoen riskiluokka on neliportaisella arviointiasteikolla toiseksi suurin, eli 3. Soiden käyttöön liittyen on annettu suunnittelumääräyksiä, jotka koskevat

13 13 Kivarinjoen vesistöaluetta (61:14). Soiden ja turvemaiden käyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että voimassa olevassa Oulujoen Iijoen vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelmassa esitetyt vesien tilaa koskevat tavoitteet saavutetaan. Valuma-alueilla turvetuotanto on vaiheistettava voimakkaasti ja vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kivarinjoen valuma-alueella turvetuotannon vaiheistamisella on pyrittävä myös porotaloudelle aiheutuvien haittavaikutusten lieventämiseen. Lisäksi maakuntakaavan 1. vaihekaavan ehdotuksessa on osoitettu tulvasuojelun kannalta erityisiä alueita, joista suunnittelualuetta lähin sijaitsee Kurenalan keskustassa. Alueiden määrittelyyn on vaikuttanut tulvauhan alaisella alueella olevien toimintojen ja asukkaiden määrä, ja tulvauhan alaisia alueita on muuallakin. Suunnitteluaikana esille tulleita osallisten ja kaupungin tavoitteita Osallisten tavoitteena on järjestetyissä luonnosvaiheen kaavakokouksissa ja mielipiteissä tullut esille mm: - Ensimmäisessä yleisötilaisuudessa esitettiin alueelle rakennettavaksi golfkenttää. Toisaalta esitettiin, että liikuntaa harrastaville ihmisille on tärkeintä säilyttää alueen reitit ja liikuntapolut ja että pohjavesialuetta ei tulisi rasittaa nykyistä enempää, eikä golf myöskään siten sovellu alueelle. Törrönkankaan männikköä ja puustoa pitäisi säilyttää. - Leirintäalueella on kehittämistarpeita, jotka ainakin aluksi kohdistuvat nykyiselle toimintaalueelle. Leirintäalueen vuokranneella yrittäjällä on toiveita laajentamisvarauksesta. - Hevosharrastajat ja ammattioppilaitos toivovat, että suunnittelussa otetaan huomioon hiittisuora lentokentän eteläreunalla. Hiittisuoraa pitäisi siirtää kauemmas kentän aidasta pöly- ym. haittojen pienentämiseksi. Hevosharrastajat haluaisivat rakentaa vanhan valimon montun halki hevosradan. Hevoset ja moottoriajoneuvot eivät sovi samoille alueille. Maatalousoppilaitoksen mukaan hevosten ajoreitin säilyttäminen ja kehittäminen Törrönkankaalla on toivottavaa. Pääsy harjoitusraviradalle on tärkeää. Harjoitusraviradan kunnossapidosta on toivottu laajaa yhteistyötä. - Luonnosvaiheen kuulemisessa Ammattioppilaitos esitti harjoitusraviradan siirtämistä keskemmäs harjualueelle.- maanotossa syntyneelle hiekkakuoppa-alueelle. Perusteluna olivat mm. nykyisen suolle rakennetun ja välillä kevättulvassa käyvän raviradan kunnossapidon kustannukset. - Alueen asukkaat pitävät lentotoiminnan ja ajoneuvoliikenteen aiheuttamaa melua häiritsevänä. Kantatien ja kv-väylän väliin toivottiin meluaitaa. Lentokoneiden noususuunta vaikuttaa lentomeluun. Vaikuttamalla noususuuntaan, voidaan vaikuttaa myös melun määrään. Noususuunta-asia ei ole ratkaistavissa yleiskaavalla. - Kontiotuotteella on laajentamistarpeita, jotka halutaan suunnata kaakkoon, pois pohjavesialueelta. - Fortum Heat on neuvotellut Kontiotuotteen tehtaan yhteyteen kaavaillun pellettitehtaan rakentamisesta. Hanke hyödyntäisi raaka-aineena pääosin Kontiotuotteen kutterinpurua sekä jonkin verran energiapuuta. Tehtaassa ei käytetä mahdollista pinnan tärkkelystä ja voitelu- /hydrauliikkaöljyä lukuun ottamatta mitään lisäaineita. - Vanha lämpölaitos tultaneen saneeraamaan. - Ammattioppilaitos haluaa jättää laajentumisvaraa nykyisen tontin pohjoisosaan. - Lentokentän yhteydessä saatetaan tarvita puolustusvoimien ja muun ilmailun vaatimia lisäalueita. - Suunnittelualueelle toivottiin lisää rantarakennuspaikkoja. - Vanhan Kirkkotien käyttöönotto kevyen liikenteen reittinä sai kuulemisten yhteydessä sekä arvostelua että kannatusta. - Pudasjärven Vesiosuuskunta esitti luonnosvaiheen kuulemisen palautteessa ( ) Törrönkankaan pohjavesialueelle uuden aluevarauksen varavedenottamoa varten, sekä tähän liittyen muutoksia virkistys- ja matkailutoimintojen reitti- ja aluevarauksiin. - Käytiin laajat keskustelut pohjaveden ja ympäristön suojelua koskevista aluevarauksista, kaavamerkinnöistä ja määräyksistä Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskuksen, Pudasjärven

14 14 Vesiosuuskunnan, Pudasjärven kaupungin ja konsultin kesken keväällä 2014, viranomaisneuvottelussa , sekä ennen ehdotuksen nähtäville asettamista. Kaupungin ja virkamiesten tavoitteena ja mielipiteenä on tullut esille mm: - Lentokenttäalueen rakentaminen ei saisi perustua yksittäisiin rakennuslupahakemuksiin, vaan toimijoita pitäisi velvoittaa laatimaan laajempi käyttösuunnitelma. - Lentokentän rakentamisalueilla, matkailutoimintojen alueilla ja niihin liittyvillä virkistys- ja vapaaajan toimintojen alueilla, hevosurheilualueilla ja Oulun seudun ammattiopiston alueella, sekä teollisuus- ja työpaikka-alueilla on laajalti tarkemman suunnittelun tarvetta (esim. asemakaava). - Oleville toiminnoille pitäisi taata tulevaisuuden toimintamahdollisuudet. Erityisesti Kontiotuote on Pudasjärven työllisyyden kannalta tärkeä työnantaja. - Tärkeimpiä asioita Törrönkankaan maankäytössä on pohjavesien suojelu. - Törrönkankaan alue pitäisi säilyttää ja kehittää yleisenä ulkoilualueena. - Asumiseen varattuja alueita ei ole tarpeen lisätä tälle alueelle. - Lentokenttä Törrönjoki Kirkonseutu (LTK) suunnittelun yhteydessä tulivat esille suunnitteluhankkeen laajan ohjausryhmän tavoitteet ja erityisesti LTK-suunnittelun tuloksena laadittujen maankäyttösuunnitelmien tarkentamat tavoitteet Riekinkankaan - Kirkonseudun laajennuksen yhteydessä: - kaavan käyttäminen ranta-alueella suoraan rakennusluvan perustana MRL 72 :n mukaisesti Viranomaisten tavoitteena ovat erityisesti alueen arvokkaiden ominaisuuksien ja luonnonvarojen säilyttäminen, ympäristöhaittojen ehkäisy, osittain ristiriitaistenkin maankäytön tavoitteiden yhteen sovittaminen, sekä maakuntakaavan tavoitteiden edistäminen yleiskaavoituksen keinoin. Kaupungin ja viranomaisten tavoitteiden välillä ei ole isoja ristiriitoja. Suunnittelualuetta laajennettiin useaan otteeseen. Ennen luonnosvaiheen ensimmäistä nähtäville asettamista aluetta laajennettiin viranomaisten esityksestä koskemaan Pudasjärven rannat uimarannalle asti. Luonnosvaiheen nähtävilläolon jälkeen kaava-alueeseen liitettiin ELY-keskuksen esityksestä Riekinkankaan-Kirkonkylän yleiskaava-alue, joka oli erillisenä osana nähtävillä Kurenalan yleiskaavan kanssa. Tämän jälkeen, Iijokivarren rantayleiskaavan perusselvitysten laatimisen jälkeen, siirrettiin suunnittelualueesta Kirkonkylän länsiosa käsiteltäväksi Törrönkangas Riekinkangas Kirkonseutu osayleiskaavan yhteydessä. Alueen toimijoiden ja viranomaisten tavoitteita täydennettiin ideoimalla Lentokenttä Törrönjoki Kirkonseutu alueen toimintoja ja maankäyttöä. Kaava-alueen laajentamisesta ja lähtötietojen sekä tavoitteiden täydentymisestä johtuen koko lopullisen suunnittelualueen käsittävä kaavaluonnos päätettiin ELY-keskuksen suosituksesta laittaa uudelleen luonnoksena nähtäville vuoden 2013 lopulla. Tässä valmisteluvaiheen kuulemisessa ja ennen ehdotusvaihetta pidetyssä viranomaisneuvottelussa keskusteltiin viranomaisten tavoitteista; mm. valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rakentamistavasta, muinaisjäännöskohteiden laajuudesta ja historiallisen ajan muinaisjäännöksistä (vanha kirkkotie), sekä tarkennettiin pohjaveden suojelua, ympäristönsuojelua ja ympäristön hoitoa koskevia kaavamääräyksiä. Pohjaveden suojelusta ja uudesta pohjavedenottamosta käytiin vuoden 2014 lopussa laajat keskustelut konsultin, kaupungin ja Pudasjärven Veden kesken.

15 15 III TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA SELVITYKSET Suunnittelun lähtökohtia on nykyisten toimintojen yhteen sovittaminen ja tärkeiden toimintojen kehittymismahdollisuuksien varmistaminen, sekä alueen ominaisuuksien hyödyntäminen erityisesti matkailussa ja vapaa-ajanpalveluissa. Osalle aluetta laadittiin vuoden 2012 loppupuolella valmistunut Lentokenttä Törrönjoki Kirkonkylä (LTK) kehittämissuunnitelma, jonka lähtökohtana oli matkailun kehittäminen. Lähimpänä kaupungin keskustaajamaa on maankäyttöä Ranuantien eteläpuolella teollisuutta ja olevaa asutusta, ja tien pohjoispuolella vanhainkoti, viljelty komea peltoaukea, ammattioppilaitos, lentokenttä meluhaittoineen ja aktiivisessa käytössä olevaa virkistys- ja talviurheilualuetta. Alkuvaiheen yleisötilaisuuden ja muiden lähtökotien perusteella voi sanoa, että Törrönkankaalle ei ollut paineita lisätä asutusta, hevosurheilutoimintaan liittyvää asumista lukuun ottamatta. Tällä osa-alueella yksityisen maanomistus asumiseen sopivilla rakentamattomilla alueilla on suhteellisen vähäistä ja asumista häiritsee erityisesti teollisuustoiminta ja ajoittainen lentomelu. Pudasjärven Naturaan kuuluvat suorannat eivät tällä osa-alueella ole käytettävissä rakentamiseen. Uimarannan Riekinkankaan osa-alueella on enemmän yksityisen maita ja rantavyöhyke ei kuulu Naturaan Karvalampea ja sen lähiympäristöä lukuun ottamatta. Alueelle on maantien ja rannan väliselle alueelle jo rakentunut tiivis asumiskylä välille kotiseutumuseo uimaranta. Rakentamista ja alueen käyttöä rajoittavia tekijöitä ovat luonnonarvot ja luonnonvarat (Naturaalue, tärkeät pohjavesialueet), kulttuuriympäristöarvot (valtakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema, RKY2009), ympäristöhaitat (tieliikennemelu, lentomelu, entiset maa-ainesten ottoalueet, hevostalous ja teollisuusalue), sekä tulvauhan alaiset alueet. 3.1 Suunnittelutilanne Suunnittelua ohjaa yleispiirteinen Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, jota ollaan uudistamassa vaihekaavojen avulla. Ympäristöministeriö vahvistanut Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan Maakuntakaavan sisältö ja tavoitteet on selvitetty tavoitteet -osassa. Mm. turvetuotantoa, tuulivoimaa ja maakunnallisesti merkittäviä kaupallisia palveluita koskeva 1. vaihekaava on vahvistettavana ympäristöministeriössä. Ote vanhasta Kurenalan yleiskaavasta Suunnittelualueen itä- ja keskiosat (Riekinkangas Törrönkangas -välillä) ovat sisältyneet Kurenalan osayleiskaavaan vuodelta 1984 (kv hyv ), jossa alueelle on esitetty mm. lentokenttä (LL, alue ulottuu nykytilanteesta poiketen Ranuantiehen asti), Jyrkkäkosken uimaranta- ja leirintäalue (VV, RT), urheilu- ja retkeilyaluetta (VU, VR) ja niille tarkoitettuja paikoitusalueita (LP), teollisuusaluetta (T), julkisten palvelujen aluetta (PY), puolustusvoimille varattu alue (EP, nykyistä virkistysaluetta) ja täydennysrakentamisalueita (AT-1, toteutettu). Yleiskaava on vanhentunut, eikä ohjaa enää riittävästi rakentamista tai tarkempaa suunnittelua. Alue on toteutettu osittain yleiskaavasta poiketen, mm. virkistyskäyttötoiminnoilla ei ole nykyistä laajuutta ja painoarvoa. Osayleiskaavan tarkistus on ollut vireillä 1990-luvun alusta alkaen, mutta laaditut suunnitelmat ovat jääneet virallistamatta. Kurenalan osalta yleiskaavan muuttaminen on ehdotusvaiheessa ja kaava valmistunee vuoden 2015 keväällä.

16 16 Suunnittelualueelle ei ole laadittu asemakaavoja. Törrönkankaalle ja sen länsipuolella sijaitsevalle Auralankankaalle on laadittu pohjavesialueiden suojelusuunnitelma vuonna Törrönkankaalla sijaitsevaa vedenottamoa koskee Pohjois- Suomen vesioikeuden päätös ja siinä asetetut ehdot. Pudasjärven tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma on laadittu vuonna 1993 ja se on päivitetty v Suunnitelmien suositusten perusteella Ranuantien nopeusrajoitus on Kontiotuotteen - Jyrkkäkosken sekä kirkon kohdalla ja Mikanharjuntien liittymän ympäristössä 60 km/h. Ranuantien eteläpuolelle on toteutettu kevytliikenneväylä kirkolle johtavan Siuruantien liittymään asti. Toimenpideluettelossa on kiireellisyysluokan III hankkeena mainittu kevyen liikenteen väylän toteuttaminen kirkolle johtavalle Siuruantielle välille Ranuantie Mikanharjuntie. Suunnittelualueelle on laadittu vv Lentokenttä Törrönjoki kirkonseutu kehittämissuunnitelma ja siihen liittyvät maankäytön ja maiseman yleissuunnitelmat (katso kohta 3.2). Pudasjärven Vesi on alustavasti suunnitellut uutta pohjavedenottamoa Törrönkankaan pohjavesialueelle. Suunnitelmat eivät ole toistaiseksi edenneet yleiskaavassa esitettävää aluevarausta pidemmälle. 3.2 LTK -kehittämissuunnitelman maankäytön yleissuunnitelmat Lentokenttä Törrönjoki kirkonseutu kehittämissuunnitelmaan (jatkossa LTK-suunnitelma) liittyvät maankäytön ja maiseman yleissuunnitelmat laadittiin vv Yleissuunnitelmassa on käsitelty mm Jyrkkäkosken tapahtuma- ja vapaa-ajan alueen kehittämisen tavoitteet, suuntaviivat ja käytännön toimenpiteet vuosille Lisäksi suunnitelmassa käsitellään muun muassa toimintojen ja rakentamisen sijoittelua, mitoitusta sekä maisemallisten tekijöiden kehittämistä. Suunnitelman laatimisen jälkeen on paikallinen vesiyhtiö esittänyt uuden pohjavedenottamon varaamista Törrönkankaan keskeiselle alueelle, mikä aiheuttaa muutostarvetta kehittämissuunnitelmaan. Samoin kaupungin liikuntatoimi on täydentänyt ja muuttanut LTK-suunnitelman latuverkkoa, mikä puolestaan vaikuttaa hevosreitteihin ja hevosten kuntoharjoitteluun tarkoitettuun leirintäalueen eteläpuoliseen alueeseen. Toimintojen ja reittien sijainnit osoitetaan yleiskaavassa. Keskeisiä LTK-suunnitelman kehittämisen kohteita ovat mm: Lentäjän kylän ja ilmailutoiminnan vetovoiman vahvistaminen pohjoisen alueen merkittävänä ilmailun vapaa-ajan, tapahtumien sekä kurssi- ja koulutustoiminnan keskuksena Moottoriurheilutapahtumien voimakas kehittäminen, ajoharjoittelun- ja testaustoiminnan aktivointi sekä moottorielämystoiminnan käynnistäminen matkailutuotteena Hevosläheisen asumisen ja yhteisön muodostaminen, hevosurheilutapahtumien kehittäminen, yrityslähtöisen ratsastus- ja valmennuskeskuksen muodostaminen, ravi- ja ratsastusolosuhteiden parantaminen sekä erikoistuminen eläin-, luonto- ja ympäristöavusteisiin hoitomuotoihin (ns. green care toimintamalli) Jyrkkäkosken huvikeskuksen ja leirintäalueen yhteiskäytön ja toiminnallisuuden vahvistaminen sekä majoituskapasiteetin laadun parantaminen ja majoitustarjonnan lisääminen alueellisena palvelukeskittymänä Kirkon ja kotiseutumuseon yhtenäisalueen toteuttaminen Perinnekyläteemalla, jonka sisältöä kehitetään elämykselliseksi käyntikohteeksi ja alueen elävöittäminen uusilla palvelusisällöillä, tapahtumilla ja tuotteilla Ulkoilu- ja virkistysolosuhteiden parantaminen vetovoimaisena oppimis- ja vapaaajanviettoympäristönä Keskittyminen kunkin painopisteen kärkitapahtumien kehittämiseen sekä muiden suurtapahtumien lisäämiseen alueella Matkailun ja vapaa-ajantoiminnan edistämiseen käytettävien pääomien aktivointi alueelle Paikallisen yritystoiminnan käynnistäminen ja edistäminen Yhteistyön ja osaamisen kehittäminen

17 Lentäjän kylä, Jyrkkäkosken huvialue ja leirintäalue (LTK-suunnitelma) 17 Lentäjän kylä ja Jyrkkäkosken keskeiset alueet LTK-suunnitelman maankäyttösuunnitelmat / AIRIX Ympäristö Oy Vasemmalla näkyvä Lentäjän kylän rakennusryhmä on kaupungin ja vesiyhtiön keskeisissä neuvotteluissa esitetty poistettavaksi tai sijoitettavaksi kauemmas pohjaveden suojelun kannalta herkkänä pidetyltä alueelta. Lentäjän kylän lounaispuolelle ollaan varaamassa aluetta uutta pohjavedenottamoa silmällä pitäen. Ottamovarauksesta johtuen kyseiselle alueelle LTK-suunnittelussa esitetyt toiminnot joudutaan järjestelemään uudestaan. Toimintojen aluevaraukset tutkitaan yleiskaavaehdotuksessa. Hevoskylä, sekä reitistöt ja toiminnot suunnittelualueen itäosassa (LTK-suunnitelma) Hevoskylän keskiosa LTK-suunnitelman maankäyttösuunnitelmat / AIRIX Ympäristö Oy Kuvan keskellä näkyvä harmaa rakennusryhmä on OSAOn hevosalan koulutukseen varattu alue talleineen ja maneeseineen. Oikealla alhaalla Vanha Törrö, johon kaavaillaan ratsastuskoulua. Uudet talli- ja maneesivaraukset on esitetty punaruskealla värillä. Ammattioppilaitoksen kahdella tallilla ja lähiympäristön yksityistalleilla oli v tallitilat noin 70 hevoselle.

18 18 Hevoskylää koskevat merkinnät ja muut reitistöt suunnittelualueen itäosalla. Toimintoja koskeva numerointi on esitetty oheisilla kartoilla punaisin ympyröin ja hevosreitit punaisella katkoviivalla. Hevoskylän pohjoisosa ja Vanha Törrö LTK-suunnitelman maankäyttösuunnitelmat / AIRIX Ympäristö Oy. Kaupunki on sittemmin suunnitellut uutta valaistua latua hevosten voima-/kuntoharjoittelualueelle (8b), jonka toiminnot suunnitellaan eri paikkaan yleiskaavan ehdotusvaiheessa. Hevoskylän pohjoisosassa harjoitusravirataa parannetaan rakentamalla etusuora leveämmäksi ja tekemällä uusi radan takasuoraan liittyvä hiittisuora. Varustusta parantavat valjaskatokset, verryttely-ympyrät, kahvioja katsomorakenteet, pysäköintialue, ratsastuskentät ja tarha-/katosrakenteet vieraileville hevosille. Hevosreittejä suunnataan myös uuden sillan kautta Kivarinjoen yli pohjoispuolen maastoon. Ratsastuskoulun uudisrakennukset sijaitsevat Törrön pohjoispuolella pohjavesialueen rajan tuntumassa. Vanha Kirkkotie on osoitettu hevosreitiksi ja entisen lossin paikalla on silta. Suunnittelualueen ulkopuolelle Törrönjoen itärannalle kaavailtiin hevosläheistä asumista. Avoimet maisemallisesti arvokkaat pellot säilyvät laidunmaana.

19 19 Törrönkankaan ulkoilualueen keskeiset osat, vapaa-ajan liikunta (LTK-suunnitelma) Ulkoilualueen keskeiset osat LTK-suunnitelman maankäyttösuunnitelmat / AIRIX Ympäristö Oy Keskeiselle ulkoilualueelle nykyisten latu-ulkoilureittien ja hevosreittien lisäksi frisbeegolfrata (valkoinen reitti), BMX- (2) ja maastopyörärata (3), sekä seikkailualue.(4). Uudesta pohjavedenottamovarauksesta johtuen kyseiselle alueelle LTKsuunnittelussa esitetyt toiminnot joudutaan järjestelemään uudestaan. Toimintojen aluevaraukset tutkitaan yleiskaavaehdotuksessa. Perinnekylä (LTK-suunnitelma) Ulkoilu- ja hevosreitit Kirkonseudun perinnekylä LTK-suunnitelman maankäyttösuunnitelmat/ AIRIX Ympäristö Oy Perinnekylä rakentuu kotiseutumuseon, kirkon hautausmaan, sekä muiden kulttuurihistoriallisten kohteiden (Riekki - Paavola, kirkonseudun aitat) ympärille toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Kotiseutumuseossa esitellään myös savottahistoriaa ja peltoalueen reunametsikköön sijoittuvia alueelle tyypillisiä karjasuojia. Porosafarit ja maastoratsastajat käyttävät museoalueen eteläosan vanhoja polkuja ja tienpohjia. Kirkon ja sen edustan aukion kohdalta avataan Kirkonseutu näkymiä osayleiskaava vesistöön kohti E25280 Hilturannan Pudasjärvi Törrönkangas - Riekinkangas - pappilaa. Pudasjärven rantaan osoitetaan yhteys ja järjestetään rantautumispaikka kirkkoveneille.

20 20 Moottoriurheilu (Moto-kylä ja reitistöt. LTK-suunnitelma) Motokylän lay-out kaavio Pöyry 2013 Lentokentän käyttöä moottoriurheiluja testaustoimintaan on tarkoitus laajentaa. Ns. Motokylä lentokentän länsipäässä sijaitsee lentokentän ja sen mahdollisella kiitoradan laajenemisalueella. Moottorikelkkareittiyhteys alueelle osoitetaan tästä suunnitelmasta poiketen yleiskaavassa suunnittelualueen pohjoispuolitse, Syötteelle kulkevalta reitiltä. Ulkoilualueen keskeiset osat LTKsuunnitelman maankäyttösuunnitelma / AIRIX Ympäristö Oy Suunnittelualueen länsiosalle on kaavailtu Vanhan Kirkkotien käyttämistä osana kevyen liikenteen reittiä. Perinnekylän hevos- /pororeitistöt Vanhasta Törröstä lintutornin ja nuorisoseurantalon kautta, kotiseutumuseon ja Hamppulammen suuntaan hyödyntäisivät vanhoja tienpohjia ja polkureittejä. Kaupungin omistaman Riekinkankaan ja suoalueiden reunaa hyödynnettäisiin myös reitistöjen sijoittamisessa. Suunnittelualueen pohjoispuolelle Kivarinjoen rannalle suuntautuu kalastuksessa ja vaellus /maastoratsastuksessa käytettäviä reittejä Rytilammen suuntaan (Törröstä lammelle n. 6 km). Myös moottorikelkkareitti lentokentälle kulkisi näistä LTK-suunnitelmista poiketen tätä kautta, soita ja kaupungin omistamia maita hyödyntäen..

21 Luonnonympäristö Yleiskaavatyön osana on tehty erillinen luontoselvitys, jonka pääkohdat esitellään tässä selostuksessa Maaperä ja kallioperä Kallioperältään alue kuuluu ns. pohjagneissialueeseen. Pohjagneissialueelle ominaisia ovat piihappoiset kivilajit, jotka ovat valtaosaltaan gneissimäisiä kvartsidioriitteja ja granodioriitteja. Törrönkankaan ja Auralankankaan harjumuodostumat kuuluvat osana laajaan Yli-Iin Tannilan Hossan saumaharjuun. Törrönkankaan harjulaajentuman keskiosissa aines on pääasiassa kivistä soraa (maaperäkartan vihreät alueet). Lievealueet muodostuvat karkeasta ja hienosta hiekasta (keltainen). Törrönjoen ympäristössä ja Jyrkkäkosken pohjoispuolella maaperä on hiekkamoreenia (violetti). Soiden ja soistumien kohdalla on saraturvetta (ruskea). Harjualueella on ollut toimintoja, joiden jäljiltä maaperä saattaa olla pilaantunut, kuten Koillis- Pohjan Sähkö Oy:n pylväsvarasto, harjoitusraviradan lähellä sijainnut kaatopaikka ja luvulla alueella toiminut Nikulan saha. Alueet on osoitettu kaavakartalla saa merkinnällä. Harjualueelta on otettu maa-aineksia laajoilta alueilta. Osa ottoalueiden hiekkakuopista on muotoiltu paremmin ulkoilukäyttöön ja hiihtotapahtumien järjestämiseen sopiviksi. Maa-ainesten ottoluvat ovat päättyneet vuosina 2004 ja Maa-ainesten ottoalueiden muotoilu ja metsittäminen on osittain tekemättä. Näiden jälkitöiden tekeminen on tärkeää paitsi pohjaveden suojelemiseksi, myös alueen virkistyskäytön ja maiseman parantamiseksi Vesistöt ja tulva Pudasjärvi on Iijoen järvilaajentuma. Iijoki on yksi Pohjanmaan suurimmista joista ja kuudenneksi suurin jokivesistö Suomessa. Iijoen vesistö-alueen kokonaispinta-ala on km 2. Vesistön keski- ja yläosat on suojeltu koskiensuojelulailla. Pudasjärvi kuuluu Natura 2000 verkostoon. Joen keskivirtaama on vuosien välillä ollut 174 m 3 /s. Joen pääuoman kokonaispituus on 340 km ja korkeusero latvaosien ja merenpinnan välillä 250 m. Järvisyysprosentti vesistöalueella on 5,7 %.Suurimpia sivujokia ovat Iijoen alajuoksulta lukien Siuruanjoki, Livojoki, Korpijoki ja Kostonjoki. Valuma-alueen suurimpia järviä ovat Iijärvi (20,5 km 2 ), Kostonjärvi (43,7 km 2 ), Jongunjärvi (25,9 km 2 ), Puhosjärvi (23,7 km 2 ), Tyräjärvi (24,5 km 2 ), Irnijärvi (32,4 km 2 ) ja Livojärvi (33 km 2 ). Iijoki on menneinä aikoina toiminut merkittävänä puutavaran kuljetusreittinä ja sen koskia on perattu voimakkaasti. Uittoperinne loppui Iijoella vasta vuonna Uiton loppumisen jälkeen koskien kunnostus aloitettiin heti ja kunnostusten jälkeen koskiala on kasvanut 90 %:iin ennen perkauksia

22 22 vallinneesta tilanteesta. Iijoen siirtyminen voimatalouskäyttöön tapahtui vuonna Joen alaosa on rakennettu 70 km:n matkalta ja joessa on viisi voimalaitosta. Iijoen vesi on humuspitoista, väriltään melko tummaa ja ravinteikkuudeltaan lievästi rehevää. Veden kyky vastustaa happamoitumista on tulvakausia lukuun ottamatta hyvällä tai erinomaisella tasolla. Kevättulvalla veden happamuustaso laskee ph 6 tuntumaan. Iijoen pääuoma on luokiteltu vedenlaadultaan hyväksi. Iijoen alueen merkittävimmät järvet ovat melko vähäravinteisia ja niiden vedenlaatu on hyvä. Pudasjärven pinnan korkeusvaihtelut voivat olla huomattavia kevättulvien aikaan. Esimerkiksi vuosien havaintosarjan korkein vesipinta oli 110,9 m ja alin 106,25 m (N 43 ). ELYkeskuksen mukaan tulvavahingoille alttiiden rakenneosien alin korkeus tulee olla vähintään korkeuden N ,80 yläpuolella. Suurin osa Iijoen vesistöalueen ravinnekuormituksesta muodostuu maa- ja metsätalouden hajakuormituksesta. Merkittävin fosforikuormituksen lähde on maatalous. Typpikuormituksesta suurin osa tulee ilmalaskeumana. Typen osalta vesistöalueen pahimpia pistekuormittajia ovat taajamat, kalankasvatuslaitokset ja turvetuotanto. Kevättulva Pudasjärven rannalla Kotiotuotteen kohdalla. Taustalla Vanhan Törrön pellot ja Kivarijärvi, jonka vesi on kohonnut raviradan alueelle. Pudasjärven kaupunki Pudasjärven, Törörnjoen, Kivarijärven ja Kivarijoen Pudasjärvi alajuoksun Törrönkangas tulvauhan - Riekinkangas alainen - Kirkonseutu alue arvioituna osayleiskaava kerran 50-vuodessa E25280 tapahtuvalle tulvalle. Maanmittauslaitos 2013

23 23 Törrönjoki, Kivarijärvi ja Kivarinjoki Jyrkkäkosken pohjoispuolella virtaa Kivarijärveen laskeva Kivarinjoki. Kivarijärvi on yhteydessä Pudasjärveen ja muuhun Iijoen vesistöön Törrönjoen välityksellä. Yleisötilaisuuksissa saadun tiedon mukaan Kivarinjoen kalakantaan kuuluu harjus ja Kivarijärvessä on puolestaan muikkua ja siikaa. Lännessä kapea Kemettioja laskee suunnittelualueen ulkopuoliselta suoalueelta Karvalampeen ja edelleen Pudasjärveen. Näkymä Törrönjoelle. Alakuvassa näkymä Karvalammelle Pohjavesi ja maaperä Harjumateriaalin hyvän vedenjohtavuuden takia suunnittelualueella muodostuu pohjavettä. Törrönkangas ja sen länsipuolella sijaitseva Auralankangas ovat pohjaveden muodostumisaluetta ja kaupungin keskustaajaman vedenhankinnan kannalta tärkeää 1-luokan pohjavesialuetta.

24 24 Pudasjärven rannan lähellä sijaitseva Törrönkankaan vedenottamo on toinen keskustaajaman päävedenottamoista. Varavedenottamo on sen koillispuolella Ranuantien pohjoispuolella, noin 120 m etäisyydellä maantiestä. Vedenottamoille on määritelty suojavyöhyke, joka on esitetty kaavakartalla. Törrönkankaalla sijaitsevaa vedenottamoa koskee Pohjois-Suomen vesioikeuden päätös ja siinä asetetut ehdot. Lähes koko tarkastelualue, itäpäätä ja lentokentän länsipäätä lukuun ottamatta, sijoittuu pohjaveden muodostumisalueelle. Pohjaveden muodostumisalue tarkoittaa aluetta, jolla maaperään imeytyvä ja pohjavedeksi muodostuva vesi virtaa vedenottamolle. Pohjaveden suojelusuunnitelmassa esiintyvä pohjaveden muodostumisalue esitetään kaavakartalla. Oulun yliopistossa on tehty opinnäytetyönä virtausmalli, jonka avulla tullaan arvioimaan pohjavesien kestävää käyttöä muuttuvassa ilmastossa ja tarkastellaan mm. pinta- ja pohjaveden vuorovaikutusta sekä virtauskentän muuttumista eri vuodenaikoina ja erilaisina hydrologisina vuosina. (Jarkko Okkonen, Oulun Yliopisto) Pohjaveden tasot ja virtaussuunnat. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Mp = maanpinta Vp = pohjaveden pinta Maa-aineksia on otettu erityisesti harjun karkearakeiselta ydinosalta, jossa pohjavesi maan sisällä virtaa parhaiten ja jolla vedenottamot sijaitsevat. Pohjaveden suojelusuunnitelman tietojen mukaan pohjaveden päävirtaussuunta on itäkoillisesta länsilounaaseen. Harjumuodostuma kerää vettä myös Pudasjärvestä tulva-aikaan, jolloin Törrönkankaan vedenottamoa ei käytetä. Yleisötilaisuuksissa saatujen tietojen mukaan raviradan lammen kohdalla on lähde (maaperäkartan ruskea suoalue), joten harju purkanee vettä jonkin verran myös Kivarijärven suuntaan.

25 25 Maaperäkartassa on esitetty vihreällä karkeasta hiekasta ja keskihiekasta muodostunut alue, joka johtaa hyvin pohjavettä. Oulun yliopiston Vesi- ja ympäristötekniikan laboratoriolle on laadittu opinnäytetyö Ilmastonmuutoksen ja pohjaveden oton vaikutuksesta pinta- ja pohjaveden vuorovaikutukseen, jonka yhteydessä alueella on tehty kairauksia ja maatutkaluotauksia (Jarkko Okkonen 2009, WRM Systems Oy ja Oulun yliopisto). Lähtötiedoissa sadannaksi Pudasjärvellä aikavälillä on arvioitu n. 600 mm/vuosi, mikä kasvaisi edelleen vv n. 668 mm:iin. Pohjaveden muodostuminen vastaavilla aikaväleillä olisi 280mm/vuosi ja 350 mm/vuosi. Ilmaston lämpenemisen seurauksena routaantuminen tulee olemaan nykyistä vähäisempää ja pienempi osuus sateesta tulee lumena. Lumen sulaminen ei ole enää yhtäkkinen tapahtuma ja lumesta sulavaa vettä on nykyistä vähemmän. Em. tekijöistä johtuen pohjavettä arvioidaan muodostuvan selvästi nykyistä enemmän myös talvikuukausien aikana, lumen sulamisesta johtuvan Pudasjärven tulvahuipun arvioidaan madaltuvan ja vedenkorkeuden ennakoidaan pysyvän korkeana erityisesti talvikuukausina. Opinnäytetyössä on mallinnettu pohjavesialueen maaperäkerroksia ja arvioitu mahdollisia muutoksia virtauskentässä. Nykytilanteessa keväisin on esiintynyt veden virtausta järvestä ottamolle ja tämä tilanne saattaa yleistyä. Pohjavesialueen maaperämallinnus (Okkonen)

26 26 Alueella on tai on ollut pohjaveden suojelusuunnitelman mukaan monia pohjaveden laatua uhkaavia tekijöitä. Osa toiminnoista on sen laatuisia, että niitä ei ole kustannussyistäkään mahdollista siirtää muualle. Tällaisia ovat muun muassa lentokenttä, Ranuan-Rovaniemen suuntaan johtava maantie, vanhan sahan alueella toimintansa aloittanut Kontiotuotteen talotehdas, sekä yksityisten toimijoiden hevostalous ja hevostalouteen erikoistunut ammattioppilaitos, joista viimemainittuja varten on toteutettu mm. harjoitusravirata ja hevosreittejä. On mahdollista, että pohjavesialueen maaperä on paikoitellen pilaantunut jo poistuneiden toimintojen johdosta. Alueella on sijainnut Koillis-Pohjan Sähkö Oy:n pylväsvarasto, harjoitusraviradan lähellä sijainnut kaatopaikka ja 1970-luvulla alueella toiminut Nikulan saha. Edellä mainituista jo lakanneista toiminnoista on pohjaveden suojelusuunnitelman mukaan ilmeisesti kuitenkin vain suhteellisen vähäisessä määrin päässyt haitallisia aineita pohjaveteen. Pohjaveden pilaantumisriski on otettava huomioon maankäytön suunnittelussa Kasvillisuus ja arvokkaat luontotyypit Kasvillisuus Alueen kasvillisuutta on kartoitettu useammassa otteessa suunnittelualueen laajentamiseen liittyen. Länsi- ja pohjoisosan kasvillisuus on kartoitettu 2004, Karvalammen ympäristön ja uimarannan kasvillisuus 2007 ja Riekinkankaan osa-alueen kasvillisuus Riekinkankaalta ei tarkistusmaastokäynnillä löytynyt luonnonsuojelullisesti merkittäviä kohteita. Osa Iijokivarren rantayleiskaavan suunnittelualuetta siirrettiin tämän jälkeen Törrönkangas - Riekinkangas Kirkonseutu osayleiskaavaan. Kirkonseudun länsiosan luontoselvitys on tehty Iijokivarren rantayleiskaavatyön yhteydessä, eikä suunnittelualueelta ole siinä yhteydessä löytynyt huomioon otettavia luontokohteita. Luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä elinympäristöjä olivat Natura-alueeseen liittyvät Hietajoen ja Törrönjoen suiston tulvaniityt (luonnonsuojelulaki), Kivarinjoen ja Kivarijärven tulvaniityt (luonnonsuojelulaki), Kivarinjokivarren ruoho- ja heinäkorpi (metsälaki), Kemettiojan varsi (metsälaki) ja uimarannan ympäristössä sijaitseva hiekkaranta ja tulvaniitty (luonnonsuojelulaki).

27 27 Kasvillisuuskartta 2009 Arvokkaista elinympäristöistä, suojelualueista ja uhanalaisista lajeista Natura-alueet Pudasjärven Natura-alueen suistosaaristo tulvaniittyineen on ainutlaatuinen. Pudasjärven Natura-alueella esiintyvät Luontodirektiivin luontotyypeistä: tulvaniityt, vaihettumissuot ja rantasuot, puustoiset suot, ja tulvametsät. Pudasjärven suistosaaristossa on sisämaan tulvaniitty- ja tulvametsäalue, joka on laajuudessaan merkittävä. Tulvaniityt ja -metsät vaihettuvat ilman selviä rajoja luhtanevoihin ja pensaikkoluhtiin. Tulvametsät ovat paikoin hyvin reheviä. Pudasjärveen laskevien jokien suistoissa on suistosaarten ja -niemekkeiden kärjissä tulvaniittyjä, jotka ovat ainoat jäljellä olevat avoimina säilyneet niityt. Tulvaniittyjen niitto loppui 1970-luvun puolivälissä. Pudasjärven tulvaniityt ja Hietajokisuu sekä Mursulammen saarten tulvaniityt on luokiteltu paikallisesti arvokkaiksi perinnemaisemiksi. Järven pohjoisrantaa hallitsevat hiekkaiset rannat. Järvi on lintuvesiensuojeluohjelmassa luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Alueen suojelu toteutetaan lakisääteisenä luonnonsuojelualueena ja vesialueiden vesilain tai luonnonsuojelulain nojalla. Luonnonsuojelulain, metsälain ja vesilain tarkoittamat arvokkaat luontotyypit Selvitysalueella on laaja hiekkaranta Pudasjärven rannalla, joka on mahdollinen luonnonsuojelulain tarkoittama luontotyyppi, luonnontilainen hiekkaranta. Hiekkaranta on luonnontilainen lukuun ottamatta uimarannan aluetta. Mahdollisia metsälain mukaisia erityisen arvokkaita elinympäristöjä selvitysalueella on ruoho- ja heinäkorpi selvitysalueen pohjoisosassa Kivarinjoen rannassa ja Kirkkosuolta Pudasjärven Karvalampeen laskevan Kemettiojan puronvarsi. Kirkkosuolla Kemettiojaa on kaivettu laskuojaksi, mutta tien itäpuolella Kemettioja on luonnontilainen. Suunnittelualueella esiintyy Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat -raportissa mainitut perinnebiotoopit Pudasjärven tulvaniityt ja Hietajokisuu sekä Mursulammen saarten tulvaniityt, jotka on luokiteltu paikallisesti arvokkaiksi perinnemaisemiksi. Suunnittelualueella ei esiinny uhanalaisia putkilokasvilajeja. Kivarinjoen rannassa Jyrkkäkoskella on silmälläpidettävän taantuneen tulvasammalen (Myrinia pulvinata) esiintymä, jonka tarkemmasta sijainnista ei ole tietoa. Muita luonnon kannalta arvokkaita kohteita ovat Pudasjärven rannan tulvametsät Natura-alueen ulkopuolella. Suunnittelualue rajoittuu itä-kaakkoisosaltaan Kivarijärveen ja Kivarinjokeen, sekä eteläosaltaan Pudasjärveen.

28 28 Tulvaniittyä Kivarijärven rannalla. Joutsenia Pudasjärvellä. Pudasjärven rantaa Muut luontoarvot ja säilyttämisen arvoiset alueet Suunnittelualueen reunaosilla (erityisesti kirkon ja lentokentän pohjoispuolella) on muutamia ojittamattomana säilyneitä soita, jotka suositellaan säilytettäväksi mahdollisimman luonnontilaisina. Suunnittelualueen metsillä ja soilla, sekä vesistöillä on merkitystä kaupungin ja lähialueen asukkaille niin virkistysalueena kuin luonnontuotteiden lähteenä (marjat, sienet, riista, kalastus). Toimiva ekosysteemi tuottaa myös pohjaveden kaupungin asukkaiden tarpeisiin.

29 Maisema Maisema tarkoittaa aluetta sellaisena kuin ihmiset sen mieltävät. Maiseman ominaisuudet johtuvat luonnon ja ihmisen toiminnasta ja vuorovaikutuksesta. Maiseman perusrungon muodostavat maaja kallioperä, pinnanmuodot ja ilmasto-olosuhteet, jotka puolestaan määrittävät vesiolosuhteet ja kasvillisuuden. Kirkonseudun Törrönkankaan väliselle alueelle ovat ominaisia harjualueet vedenjakajineen, tulvarannat ja vesistönäkymät, kulttuurihistoriallisesti arvokas maisema-alue kohteineen ja myös voimakkaasti muokatut ympäristöt, kuten Kontiotuotteen teollisuusalue, maaaineisten ottoalueet ja lentokenttä. Maisemarakenne Maanpinnan muodot muodostavat suunnittelualueen maiseman perusrakenteen. Ote Karttatien vinovarjosteesta, Kuvan taustalla näkyy maastokartan tiestö ja harmaalla ohuella viivalla päävedenjakajat. Kivarinjärven pohjoisrantaa Jyrkkäkosken kautta Törrönkankaallle ja edelleen Riekinkankaalle, kirkolle ja Auralankankaalle ulottuva harjuselänne näkyy selvästi. Lentokentän seutu muodostaa vedenjakajan, jonka eteläpuolelta pintavedet johtuvat Kemettiojan kautta Pudasjärveen. Ote Karttatien vinovarjosteesta, Edelliseen Pudasjärvi karttaan Törrönkangas on lisätty - Riekinkangas kulttuuriympäristökohteet - Kirkonseutu osayleiskaava (sininen viivoitus), E25280 valtakunnallisesti arvokkaat rakennuskohteet (vihreä neliö, Pudasjärven kirkko ja tapuli), muinaisjäännöskohteet (punaiset pallot ja/tai punainen vinoviivoitus), sekä Pudasjärven Natura-alue (tummanharmaa). Harjuselänteen rantaalueet ovat olleet myös muinaisille asukkaille mieleisiä paikkoja.

30 30 Ote maisemarakennekartasta 2010, laajennusosa Maaston korkeussuhteet on esitetty N60-järjestelmässä. Päävedenjakajien väliin jää Kemettiojan laaksoalue ja Ranualle ja Rovaniemelle johtava maantie. Maiseman rungon muodostavat harjualueet eivät loivapiirteisinä erotu kovin selvästi maisemakuvassa. Vedenjakajat asettuvat toisaalta pohjavesialueen ydinosille Törrönkangas Riekinkangas Kirkonseutu Auralankangas linjalle ja toisaalta rakennetun lentokentän kohdalle. Harjun korkeimmilla alueilla on entisiä maa-ainesten ottoalueita, joiden maaperä on karkeaa ja keskikarkeaa hiekkaa (vrt 3.33 Pohjavesi ja maaperä). Alavia, tulvauhan alaisia Pudasjärven ranta-alueita on Leililahdessa, kotiseutumuseon kohdalla niemenkärjessä, Karvalammen ja Törrönjokisuun välillä, sekä Kivarijärven rannalla ja Kivarinjoen pohjoisrannalla, katso luku 3.32 Vesistöt ja tulva. Alavat rannat on osoitettu myös kaavakartalla tulvauhanalaisina. Maisemakuva Maisema-alueen arvokkain helmi on RKY2009 kohde Pudasjärven Kirkkomaisema, johon sisältyy kirkko, tapuli, hautausmaa aitoineen, aittoja kirkon länsipuolella, kotiseutumuseo ja useita muitakin kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuskohteita. Alueella on järvinäkymät mahdollistava peltoaukea kirkon, museon ja rannan välissä. Maisema-alue ja kirkkomaisema sisältävät myös tavanomaisempaa pientaloasutusta Riekinkankaan-Kirkonseudun taajamoituneella alueella.

31 31 Ote maisemakuvakartasta 2010, laajennusosa 2013 Maisemakuvan kannalta tärkeä kokonaisuus on valtakunnallisesti merkittävä Aittojärvi-Kyngäs maisema-alue. Pohjois-Pohjanmaan liitto on esittämässä maisema-alueen rajauksen tarkennusta uuden inventoinnin perusteella. Pudasjärven kirkonkylä ja Hilturanta, jotka kuuluvat RKY2009 kokonaisuuteen Pudasjärven kirkkomaisema, eivät selvityksen mukaan hahmotu osaksi maisema-aluetta, joten hyväksymispäätöstä odottavassa inventoinnissa Aittojärvi-Kyngäs maisema-alue ei ulotu Kirkonseudulle. Inventointityö jatkuu maakunnallisesti arvokkaiden kohteiden osalta. Pohjois-Pohjanmaan liiton ehdotus valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi ( Pohjois-Pohjanmaan liitto 2014) Merkittäviä ovat myös muut vesistö- ja peltonäkymät, kuten vanhan Törrön ja maantien välinen laaja peltoaukea reunapuustoineen, ja näkymät Pudasjärvelle, Törrönjoelle ja Kivarinjoelle yleisessä käytössä olevilta teiltä ja alueilta. Lisäksi maisemakuvassa erottuvat positiivisina asioina tienvarsia ja peltoa rajaava vankka puusto sekä laaja hiekkaranta. Maaperä (vrt. luku 3.33) on pääosin karkeahkoa hiekkaa, mikä ilmenee maisemassa mäntymetsänä. Harjualueen ulkoilupolut kulkevat miellyttävässä kangasmaastossa, puoliavoimessa maisematilassa. Ojittamattomia ja osittain avoimia soita on kirkon ja lentokentän pohjoispuolella (Kirkkosuo ja Kaahainsuo). Maisematilaltaan sulkeutuneempaa, ei-luonnontilaista suota on myös raviradan ympäristössä Kivarijärven rannan tuntumassa.

32 32 Kirkon ympäristö (kirkko, tapuli, Riekin ja Paavolan pihapiirit) sekä Törrön ja entisen vanhainkodin rakennukset ovat kauas näkyviä positiivisia maamerkkejä. Parantamista kaipaavia alueita ovat kunnostamattomat maa-ai nesten ottoalueet ja viimeistelemätön tehdasalue, joka kaipaisi esimerkiksi puustorajausta tien puolelle. Lentokenttä jää piiloon ohikulkijoi- den ja ulkoilijoiden katseelta. Kirkon ympäristössä olisi maisemakuvan ja viihtyisyyden kannalta suositeltavaa avata näkymiä kirkon mä eltä Pudasjärven järvenselälle. Vanha Kirkkotie on Museoviraston mukaan luokiteltavissa historiallisen ajan muinaisjäännökseksi. Sen ympäristö on kaunista maalaismaisemaa missä vaihtelevat hoidetut pelto- ja laidunalueet sekä varttuneet metsiköt. On syytä säästää tien säilyneitä osia ja käyttää Vanhaa Kirkkotietä soveltuvin osin, tien leveys ja luonne säilyttäen kevyen liikenteen yhteytenä tai muuna reittiyhteytenä. Vanhaa Kirkkotietä Törröstä länteen, kohti ammattioppilaitoista. Tie Törrön pihapiiristä pohjoiseen kaartaa vasemmalle vanhalle maantielle. Maantie jatkuu nurmettuneena kuvassa oikealle, kohti Törrönjoen rantaa. Suunnittelualueen kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennuskohteet sijoittuvat Vanhan Kirkkotien lähiympäristöön. Näiden lisäksi alueella on mittasuhteiltaan maltillista 60-luvun rakennuskantaa Rauhalankankaalla ja uudempaa rakennuskantaa Riekinkankaan kohdalla Pudasjärven ranta-alueella (Riekinrannalla). Kuvassa 1960-luvun rakennus Siuruantien varresta.

33 Rakennettu ympäristö 3.51 Muinaisjäännökset Historiasta ja muinaisjäännöksistä Muinaisjäännöskohteita on aiemmissa inventoinneissa löytynyt lähinnä Pudasjärven pohjoisrannalta, rannan tuntumasta. Alueella tehtiin syksyllä 2004 täydentävä inventointi, jossa maa-ainesten ottoalueelta löytyi kiviladelma ja Kivarinjoen tuntumasta kolme kuoppakohdetta. Myös aiemmin perusinventoinneissa löytyneet kohteet tarkistettiin maastossa. Kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi alueelta on tehty kaksi irtolöytöä, putkellinen keihään kärki ja silmäkirves Törrön tilan mailta (tarkkoja löytöpaikkoja ei tunneta). Inventoinnista on laadittu erillinen raportti (Juha-Pekka Joona 2004). Jyrkkäkosken alueen muinaisjäännökset on tarkistettu vuonna 2011 (Mika Sarkkinen). Museoviraston viranomaisneuvottelussa (2014) ilmoittaman kannan mukaan myös Vanha Kirkkotie on muinaisjäännökseksi luettava, säilytettävä kohde. Samassa neuvottelussa todettiin, että Kotiseutumuseo-kohde (Pudasjärven vesialueella) on hävinnyt, eikä sitä enää kohteena esiinny Museoviraston muinaisjäännösrekisteritietokannassa. Koska alueelta on tehty irtolöytöjä, kohde säilytetään museoviranomaisen suosituksesta kaavakartalla. Muiden irtolöytökohteiden, kuten Rauhalan, Nuorisoseuran törmän ja Törrön navettapellon löytöpaikkoja ei merkitä kaavakartalle kiinteinä muinaisjäännöksinä. Myös joidenkin muiden kohteiden merkintätavat muinaisjäännösrekisterin kartoilla ovat muuttuneet vuoden 2014 aikana niin, että kohdemerkinnän lisäksi on osoitettu aluerajausmerkintöjä. Eri inventoinneista kerätyt tiedot on esitetty yleiskaavasuunnitelman kaavakartalla. Kiinteät muinaisjäännökset Museoviraston tietokannasta 2013 ja 2014 Kuoppakohteista Jyrkkäkosken/Hautakankaan kuopat on tunnistettu pyyntikuoppajärjestelmäksi. Osa kohteista on vyöhykemäisiä, kuten esimerkiksi Leililahti ja Riekinkangas E. Museoviraston muinaisjäännösrekisteri 2013 ja alla 2014 Museoviraston muinaisjäännösrekisteri 2013 ja alla 2014

34 34 Kohdekuvaukset Museoviraston muinaisjäännösrekisteri 2014 Jyrkkäkosken leirintäalue: Kivarijärveen laskevan Kivarinjoen suun etelärannalla sijaitsevan Törrönkankaan koillisosassa rantavallilla on inventoinnissa vuonna 2004 havaittu neljä kuoppaa, joista yksi arvioitiin myöhäiseksi muut ovat ilmeisesti pyyntikuoppia. Ne sijaitsevat leirintäalueen matkailuvaunualueella ja ovat kooltaan noin 2 x 1-1,5 m ja noin cm syviä. Kolmessa kuopassa todettiin paksu huuhtoutumiskerros, joka puuttui yhdestä. Mahdollisesti ne ovat osa pyyntikuoppajärjestelmää. Hieman idempänä joen pohjoispuolella on viisi samantyyppistä kuoppaa (kohde Hautakangas). Vuoden 2011 tarkastuksen perusteella kaikkiaan 4 kuoppaa on todettu muinaisjäännöksiksi (ks. alakohteet 1-4). Lisäksi alueella todettiin lähinnä tuulenkaadon aiheuttamia luontaisia kuoppia tai painanteita Hautakangas: Mahdollisia pyyntikuoppia kahdessa ryhmässä Kivarijärven luoteispäähän laskevan Kivarinjoen pohjoisrannalla, jokisuusta noin 200m länsiluoteeseen. Ryhmissä kuopat ovat noin 10 m päässä toisistaan ja ryhmien välinen etäisyys on noin 60 m. Ne ovat m jokirannasta, rannalle johtavan tien molemmin puolin. Tien länsipuolella ovat kuopat A-C, itäpuolella D-E. Ne ovat samalla kapealla terassilla jokirannan terassin yläpuolella. Maaperä on hiekkaa. Kuopat ovat kooltaan vaihtelevia (noin 1,5-2,5 m halkaisijaltaan, pyöreähköjä tai soikeita. Syvyyttä niillä on noin cm. Ne lienevät muodostaneet pyyntikuoppajärjestelmän tai osan sellaista. Kuoppa-alueen laajuus on noin 100 x 40 m. Tien länsipuolella on peruskartan mukaan myös tervahauta, jota ei kuitenkaan mainita 2004 raportissa. Joen vastarannalla etelässä on neljä kuoppaa. Myllykangas: Pudasjärven keskustan pohjoispuolella sijaitsevan Kivarinjoen pohjoisrannalla, noin 40 m jokirannasta ja vanhasta jokiuomasta pohjoiseen on tasaisella kapealla terassilla jyrkän rinteen päällä kuoppa hiekkamaastossa. Kuoppa on soikeahko, kooltaan 2 x 2,5 m ja noin 40 cm syvyinen. Sen keskellä on vahva huuhtoutumiskerros. Tästä 65 m länteen on toinen, ilmeisen myöhäinen kuoppa ilman huuhtoutumiskerrosta. Museoviraston muinaisjäännösrekisteri 2014 Museoviraston muinaisjäännösrekisteri 2013 Kohdekuvaukset Museoviraston muinaisjäännösrekisteri 2014 Törrönkangas: Pudasjärven ja Kivarijärven välissä sijaitsevan Törrönkankaan hiekkakuopalle vievän tien länsipuolella noin 100 m ja hiekkakuopan eteläreunasta noin 40 m sijaitsee melko tasaisella kivisellä alueella kehämäinen kivirakennelma. Se on pyöreä ja kooltaan 6 x 5,5 m. Kehävallin korkeus on cm. Rakenteen keskellä on soikea kuoppa, kooltaan 3,5 x 2 m ja n. ½ m syvä. Kuopan pohja on kokonaan kivien peitossa. Vallikivet ovat cm kokoisia. Rakenne on sammalen peittämä, isommat kivet vain jäkäläpeitteisiä. Kivirakennelman ikä ja tarkoitus on epäselvä. Rakenteesta noin 12 m pohjoiskoilliseen on pieni kuoppa, kooltaan 1,5 x 1 m ja 0,6- - 0,7 m syvä. Se on ilmeisen moderni samoin kuin ympäristön sitä epämääräisemmät kuopat. Karvalampi: Kohde sijaitsee Pudasjärven kirkosta n. 2,5 km itään, Pudasjärven koilliskulmassa olevien lampien väliin jäävällä niemekkeellä, jyrkän rantatörmän päällä. Alue on männikkökangasta. Niemen halki johtaa vanha kirkkotie. Karvalammen etelärannalla on n. 50 x 50 m alalla puolentusinaa muodoltaan vaihtelevaa kuoppaa, joiden halkaisija tai ala on n. 3-4 x 3-5 m ja syvyys n. 50 cm. Näistä n. 200 m länteen kankaan itäreunalla on pari epämääräistä (nuorempaa) kuopannetta. Riekinkangas E: Kohde sijaitsee Pudasjärven pohjoisrannalla Karvalammesta n.300 m lounaaseen. Hiekkaisella mäntykankaalla n. 1 m:n korkuisen rantatörmän päällä. Paikalla on uimaranta. Asuinpaikasta kertovia Pudasjärvi löytöjä Törrönkangas - Riekinkangas - Kirkonseutu osayleiskaava E25280 voi havaita törmän päällä ja veden kuluttamassa törmässä pesäkkeinä n. 150 m:n matkalla. Uloimmillaan kvartsia havaittiin törmän taitteesta n. 30 m:m matkalla rannasta (pohjoiseen). Museoviraston muinaisjäännösrekisteri 2014

35 35 Museoviraston muinaisjäännösrekisteri 2013 Museoviraston muinaisjäännösrekisteri 2014 Museoviraston muinaisjäännösrekisteri 2013 Kohdekuvaukset Museoviraston muinaisjäännösrekisteri 2014 Riekinkangas: Kohde sijaitsee Pudasjärven kirkosta n. 1,8 km itään, Pudasjärven pohjoisrannalla, Karvalammesta n. 750 m länsilounaaseen. Alavan rantahietikon yläpuolella on runsaan metrin korkuinen jyrkkä rantatörmä. Törmän leikkauksesta on tavattu kivetty liesi ja sen yhteydestä kvartsiesine sekä palanutta luuta. Törmän päällä on myös havaittu kolme pyöreää painannetta, jotka saattavat olla asumuspainanteita. Ent. leirialue: Kohde sijaitsee Pudasjärven kirkosta n. 1,6 km itään, Karvalammesta n. 1 km länsilounaaseen, Pudasjärven pohjoisrannalla. Entisen leirintäalueen rannassa olevan laavun kohdalta, umpeenkasvavalta rantahiekalta on tavattu asuinpaikkaan viittaavina löytöinä kvartsiesineitä ja iskoksia, kivilaji-iskoksia ja palanutta luuta. Riekki (Helmiranta): Kohde sijaitsee Pudasjärven kirkosta noin 170 metriä etelälounaaseen, tapulin kohdalta Pudasjärven rantaan johtavan tien länsipuolella, noin 230 metriä Riekin asuinrakennuksesta kaakkoon. Inventoinnissa 1982 veden vaivaamalta hietikolta paikannettiin kivikautisia asuinpaikkalöytöjä: retusoidun piiesineen katkelma, kvartsikaavin, piilastu, kvartsi-iskoksia sekä palanutta luuta. Löydöt poimittiin n. 10 x 5 m:n alalta. Piiesineen katkelman löytöpaikan luona näkyi hietikolla kasa palaneita liesi-(?) kiviä. Paikalla kasvaa pensaikkoa ja heinää. Sittemmin (1984) löytöalueen tontille on enemmän sisämaahan rakennettu kevytperustainen loma-asunto, mutta tontti on ollut pitkälle luonnontilainen. Kohteen laajuuden selvittäminen edellyttää koetutkimuksia. Leililahti Kohde sijaitsee Pudasjärven kirkosta n. 450 m länsilounaaseen, Pudasjärven länsiosan pohjoisrannalla, Leililahdesta n. 400 m koilliseen ja Päivärannan tilan päärakennuksesta noin 70 metriä etelään. Alue on peltojen ja järven väliin jäävää petäjikköistä rantatörmää ja hietikkoa. Kohteen länsiosan yläpuoli on laitumena, itäpäässä on uudehko vuokramaalla oleva mökki. Alue on petäjikköistä rantatörmää ja rantahietikkoa. Paikalta on tavattu pesäkkeellisesti kvartsi- ja kivilaji-iskoksia vajaat 200 m pitkältä rannanmyötäiseltä vyöhykkeeltä rantatörmän alapuolella. Asuinpaikan ulottuminen törmälle on ilmeistä mutta selvittämättä. Museoviraston muinaisjäännösrekisteri 2014

36 Pudasjärven ja suunnittelualueen historiasta Pudasjärven historiaa kivikaudelta 1900-luvun alkuun ( Pudasjärven kaupungin nettisivut 2009) Ennen saamelaisasutusta Iijoen keskijuoksua asutti metsänriistaa ja kalaa pyydystävä kivikauden väestö. Saamelaisten ajalta ovat peräisin monet paikannimet, kuten Lapinniemi, Puhos, Kollaja, Jaurakka ja Iijoki (Idjajohka = Yöjoki). Noin tuhat vuotta sitten hämäläiset tulivat pyyntiretkilleen Iijokilaaksoon. Saamelaisasutus alkoi hiljalleen vetäytyä kohti pohjoista 1200-luvulla Perämeren rannikkoasutuksen vakiinnuttua alueesta tuli rannikon asukkaiden ns. eräalue. Pohjalaiset ja vienalaiset käyttivät Iijokea kulkureittinä kauppa- ja vainoretkillään. Runsaasti saaria ja putaita sisältänyt vesistö sai nimen Pudasjärvi luvulla tuli Ii- ja Livojokien varsille kymmenkunta savolaista alkuperää olevaa perhettä hyvien kaskimaiden houkuttelemana Pudasjärvi muodostettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi luku oli Isonvihan jälkeen suotuisan kehityksen vuosisata. Asutus levisi vesistöjen varsille ja syntyivät nykyiset pääkylät käytyjen Kustaa III:n sotiin osallistuneen vapaaehtoiskomppanian lipusta sai alkunsa vaakuna-aihe karhu luvun katovuodet koettelivat aluetta, joten olki- ja pettuleipään oli turvauduttava. Väkiluku oli kuitenkin seitsenkertaistunut 120 vuoden aikana. Harva asutus varjeli kulkutaudeilta ja syntyvyysluvut olivat korkeat seurakunnallisen ja kunnallishallinnon eriytymisen seurauksena perustettiin Pudasjärven kunta aloitti kansakoulu toimintansa Pudasjärvellä. Pitäjän laajuus ja harva asutus tekivät kiertokoulun kuitenkin kauan tarpeelliseksi; viimeinen kiertokoulu lakkasikin toimimasta vasta 1952, mikä lienee myöhäisin ajankohta Suomessa. Peruskouluun siirryttiin v luvulle saakka Pudasjärven väestö sai toimeentulonsa pääasiallisesti metsästyksestä, kalastuksesta, poronhoidosta, sekä maa- ja metsätaloudesta. Pitäjä olikin tärkeä voin ja tervan tuottaja luvun lopulla alkoi sähköistäminen luvulle saakka kuntalaisia työllistivät teiden ja siltojen rakentaminen. Kuitenkin vielä saman vuosikymmenen aikana alkoi voimakas poismuutto, koska maa- ja metsätalousvaltainen pitäjä ei pystynyt tarjoamaan töitä suurille ikäluokille. Alueen rakentamisen historia on selvitetty luvussa 3.53, Kulttuurihistoriainventoinnit ja -kohteet. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan miljöön lisäksi suunnittelualueen historian kannalta on kiinnostavaa, että saksalaiset rakensivat toisen maailmansodan aikana Pudasjärvelle lentokentän. Kenttä jäi sodan jälkeen joksikin aikaa käyttämättömäksi. Pudasjärven lentopaikka on sittemmin ollut ilmavoimien käytössä ja hyvistä nousevista ilmavirtauksista johtuen myös pienkoneilmailun, sekä ilmailu-, laskuvarjo- ja lennokkikerhojen käytössä. Kentän historiasta (lähde Pudasjärven kaupungin nettisivut) Kentällä on toisen maailmansodan aikana ollut neljä erisuuntaista, n metrin pituista sorapintaista kiitotietä. Kenttää käytti saksalainen Kommando Flughafenbereich 27/III Rovaniemi varatukikohtanaan. Maahan kaivetut lentokoneitten sirpalesuojat ovat edelleen nähtävissä maastossa. Suomen valtio lunasti alueen 10.lokakuuta 1944 annetun lain mukaisesti käytettäväksi puolustustarkoituksiin lentokenttäalueena. Sodan jälkeen kenttä jäi käyttämättömäksi ja metsittyi. Oulun Ilmailukerho sai 1950-luvulla Puolustusministeriöltä luvan käyttää kenttää kerhonsa harrastustoimintaan. Toiminnan laajetessa Ilmailuhallitus vaati kenttää hyväksyttäväksi yleiseksi lentopaikaksi. Nykyisen kentän suunnittelu käynnistyi vuonna 1984, rakentaminen alkoi 1988 ja kenttä valmistui syksyllä Rakentamisaikainen toimistorakennus jätettiin ns. asemarakennukseksi joka nykyisin toimii lähinnä harrasteilmailun lennonvalmistelutilana. Vuoden 2002 aikana Pudasjärven kaupunki rakensi Pohjois- Pohjanmaan TE-keskuksen tuella lentokenttävaloja sekä mittarilentolaitteita varten laiterakennuksen. Vuonna 2003 valmistuivat kaapeliputkitukset kenttävaloille.

37 Vanhojen karttojen analyysi Ote Claes Claessonin lääninkartasta vuodelta 1648 Vanhojen historiallisen ajan karttojen analyysissä on käytetty digitaalisesti saatavilla olevaa karttaaineistoa, jota on täydennetty tuoreemmalla maantiekartta-aineistolla. Jo Claes Claessonin kartassa vuodelta 1648 näkyy kirkko Riekinkankaalla. Järven eteläpuolella karttamerkintöinä näkyvät mm. Tuulijärvi, Kaakkurilampi, Ontamojärvi jne. (Tylijerfvi, Kakurjlambi, Ondamojerfvi). Nykyinen kirkko valmistui Kartalla ei ole esitetty teitä, mutta kylläkin joet. Myös Kivarijoki on esitetty Pudasjärvestä (Pudasjerf) koilliseen lähtevänä. Tarkemmissa Claes Claessonin maakirjakartoissa vuodelta 1648 esiintyvät kirkonseutu, Riekin talo ja Törrön talo. Karttoihin liittyy Notarum Explicatio -selitysosa. Vasemman puoleisessa kuvassa näkyy kirkko, kirkkotarha ja luuhuone? tai tapuli, sekä Riekin talo niittyineen ja peltoineen. Alueen elinolosuhteista kertoo, että Notarum Pudasjärvi Explication Törrönkangas mukaan - Riekinkangas Reki talo - on Kirkonseutu laitettu verolle osayleiskaava ¼ manttaalista, E25280 humalatarhassa on 100 salkoa ja kalastus on hyvää Pudasjärvessä. Metsää ja laidunmaata yltä kyllin. Oikealla Törrö, jonka selityksessä lukee Eskell Törröis Hemman, ¼ mantaalia. Heikki Rantatupa, Vanhakartta 2014, foliot 21 ja 25.

38 38 Claes Claessonin maakirjakartoissa löytyy myös kartta Pudasjärven etelärannan tulvaniityistä, jotka on jaettu eri talojen nautinta-alueisiin. Kuvan keskellä on Kirkkojoki, joka laskee Karjalanniemeien ja Karsikkosaaren välitse Pudasjärveen. Törrön niityt on merkitty kirjaimella C, Riekin niittyjen pitäisi löytyä kirjaimella D. Heikki Rantatupa, Vanhakartta 2014, foliot Maakirjakarttoja pienempään mittakaavaan laaditussa Gyldenin kartastossa (laadittu ) Pudasjärven keskustan Kurenalan alueella näkyy Kuusamoon johtavan maantien ja Iijoen pääuoman muodostamien liikenneväylien risteyskohdassa runsaasti asutusta. Tien ja joen kaakkoisneljänneksessä on osoitettu viisi (Lievet), lounaisneljänneksessä kolme (Munsu po. Mursu), luoteisneljänneksessä kolme (Nynäs) ja koillisneljänneksessä yksi (Nyytäjä) talon tai torpan paikkaa. Näistä yläjuoksun suuntaan sijaitsee Kurjen ja Pirin asutuskeskittymä. Yleiskaavan suunnittelualueella Gyldenin kartaston mukaan Vanha Kirkkotie on ylittänyt Törrönjoen Törrön pohjoispuolelta, ylittänyt Karvalammen salmen ilmeisesti Tuohimaan talouskeskuksen eteläpuolelta (kartan piste ja T-merkintä) ja kulkenut järven tuntumassa kohti kirkkoa ja Riekin taloa, josta tie on haarautunut Könkään ja Martimon suuntiin. Edellä mainittujen talojen lisäksi suunnittelualueella on Riekinkankaan kohdalle merkitty yksi talouskeskus (kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet ja maisema-alueet, katso luku 3.53). Kivarijärvi ja Kivarinjoki lampineen ovat tarkkaan kuvattuja, joten niillä on varmasti ollut merkitystä ainakin kalastuksen ja metsästyksen kannalta. Vanhan Kirkkotien säilynyt osa on Muinaismuistolain (295/1963) tarkoittama kiinteä muinaisjäännös, jonka linjaus ja leveys tulee säilyttää. Muinaisjäännöksen säilyminen edellyttää tielinjauksen aukipitämistä, mikä luontevasti tapahtuu esim. ulkoilu-, hiihto- tai ratsastusreittinä käyttäen.

39 39 Ote Gyldenin kartastosta (laadittu ) Pudasjärven alueelta. Maantiekartassa vuodelta 1927 (1: ) Ranualta Kurenalle johtava maantie kulkee kirkonkylän kautta. Tie näyttäisi kulkevan Tuohimaan pohjoispuolelta ja kaartavan Törrönkankaan selänteen eteläreunaa mukaillen nykyisen Ranuantien paikkeille ja tästä edelleen ammattioppilaitoksen alueen kautta Vanhan Törrön pohjoispuolelle ja Törrönjoen ylitse Kuusamon suuntaan Kivarijärven lähituntumassa. Törrönjoki on aikoinaan ylitetty lossin avulla. Vanha tie Pudasjärven kirkolle on kulkenut suoraan Karvalammen kannaksen kohdalta ja edelleen Ranualle on kulkenut kirkon ohi. Törrönjoen lossi kirjasta Suur-Iin historia (kuva Reino Räisäsen kokoelmista). Törrönjoki tulvii keväisin, oikealla lossipirtti. Teiden kulku ja sen aikaiset rakennukset näkyvät vanhalle - luultavasti 1960-luvun - karttapohjalle tulostetusta maaperäkartasta. Kartalla näkyy v rakennettu vanhainkoti ja muutamia rakennuksia Rauhalankankaalla, mutta ei Ranuantien oikaisua ja sen pohjoispuolelle toteutettuja ammattikoulun rakennuksia eikä lentokenttää. Kirkolle ja Ranuan - Rovaniemen suuntaan johtava maantie kiertää Karvalammen pohjoispuolelta, mutta Vanha Kirkkotie näkyy edelleen selvästi kartalla. Se lienee toiminut oikoreittinä tulva-aikojen ulkopuolella.

40 40 Ote maantiekartastosta 1927 Ote maaperäkartasta. Pohjakartasta käy ilmi, että Ranualle johtava maantie on 1960-luvun alussa kulkenut kirkon kautta. Vanha kirkkotie on ylittänyt Törrönjoen Törrön talon pohjoispuolelta ja oikaissut Karvalammen kannaksen kautta. Törrönjoki keväällä vanhan maantien kohdalla. Vesi on lumien sulamisen jälkeen edelleen korkealla. Lossi on kulkenut vastarannan metsässä näkyvän aukon Pudasjärvi kohdalle. Törrönkangas - Riekinkangas - Kirkonseutu osayleiskaava E25280

41 41 Yllä olevissa kuvissa näkyy Vanhan Kirkkotien tielinjaus Törröstä kohti ammattioppilaitosta ja Kivarinjokea (alempi kuva). Vanhan Kirkkotien säilynyt osa on Muinaismuistolain (295/1963) tarkoittama kiinteä muinaisjäännös. Vanhoja tielinjauksia suositellaan käytettäväksi ulkoilu-, hiihto- tai ratsastusreittinä. Tien linjaus ja leveys tulee säilyttää. Reittien toteuttaminen edellyttää reittitoimitusta tai sopimusta maanomistajien kanssa. Mahdolliset kulku- ja tierasiteoikeudet säilyvät, ellei reittitoimituksissa muuta erikseen sovita Kulttuurihistoriainventoinnit ja -kohteet Suunnittelualueen länsiosa kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen Aittojärvi-Kyngäs maisemaalueeseen ja Pudasjärven kirkkomaiseman rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY2009). Pudasjärven kirkkomaisemaa kuvataan Museoviraston tietokannassa seuraavasti: Pudasjärven kirkonkylän hyvin säilynyt ja rakennushistoriallisesti arvokas rakennuskanta on keskittynyt Pudasjärven rannoille, rantaviivaa noudattelevan maantien molemmille puolille. Järven pohjoisrannalla, kylärakenteen keskipisteenä on 1780-luvulla rakennettu Yli-intendentivirastossa piirretty yleishahmoltaan uusklassillinen puukirkko, kirkkotarhan tuntumassa yksi Pohjanmaan parhaiten säilyneistä renessanssikellotapuleista vuodelta 1761 ja kirkkotarhan porttirakennus samalta ajalta. Kirkkotarhaa reunustaa maassamme harvinainen katettu hirsiaita. Kirkon länsipuolen kulttuurimaisemassa ovat Riekin ja Paavolan tilojen rakennusryhmät sekä kirkosta kaakkoon Pudasjärven kotiseutumuseo. Museoalueella on lainajyvämakasiini sekä parisen kymmentä eri puolilta Pudasjärveä siirrettyä rakennusta. Kurenalan ja Riekinkankaan alueet käsittävässä rakennusinventoinnissa kuvataan Pudasjärven rakennushistoriaa seuraavasti: Pudasjärven ja Kurenalan alueen asutuksen juuret ovat 1500-luvun lopulla. Ensimmäinen kirkko rakennettiin Riekinkankaalle 1600-luvun puolenvälin tienoilla luvulle tultaessa asutus oli vakiintunut ja sen rungon muodostivat talollisten tilat ja muutamat suuret perintötalot: mm. Harju, Hiltula, Kurki, Mursu/Isomursu, Pietarila, Päkki, Rissanen, Selpakka ja Törrö. Tämä vanhin asutus on sijoittunut pääasiassa Iijoen ja Pudasjärven rannoille. Vuosisadan loppupuolelta alkaen Kurenalus muuttui kunnan selväksi keskukseksi ja väkiluku kasvoi 1920-luvulle tultaessa jo lähes viiteen sataan. Verotalojen lisäksi alueelle oli syntynyt kymmeniä torppia ja mäkitorppia. Kirkonkylä Riekinrannalla sinnitteli tärkeänä

42 42 paikkana vielä 1900-luvun alkupuolelle asti, mutta jäi vuosisadan puolivälissä auttamattomasti syrjään. Kurenalan rakennuskannassa on selvästi näkyvissä lukujen vaihteen kasvu. Taajama-alueella on useita tuolloin perustettujen mäkitupien pohjalta syntyneitä pihapiirejä, joista oman rakennusryhmänsä muodostavat 1920-luvulla rakennetut aikakaudelleen tyypilliset pienet mansardikattoiset asuinrakennukset pihapiireineen ja 1930-lukujen asutuslakien myötä suurin osa näistä mäkitorpista itsenäistyi. Asuintalojen lisäksi kunnan keskukseen oman osansa toivat erilaiset palvelut: maakaupat ja kauppaliikkeet, osuustoiminta, verstaat, seurantalot, majapaikat jne., jotka vaativat omat erityiset rakennuksensa. Voimakkaan leiman Kurenalle lukujen vaihteesta 1930-luvun lopulle antoivat puutavarayhtiöt ja muu metsä- ja uittotöihin liittyvä toiminta. Kaikilla Pudasjärven alueella toimineella yhtiöillä tai yhteisöillä oli omat konttorinsa ja piirityönjohtajiensa asunnot Kurenalan ympäristössä. Suurin osa näistä on vielä jäljelläkin: Kajaani-yhtiön, Kemi-yhtiön, Oulu-yhtiön, RaaheOy:n/Rauma-Repolan ja Iijoen uittoyhdistyksen rakennukset. Piiripäälliköiden lisäksi monet pienemmät pomot asuivat alueella, joten osa mäkitorppien asukkaista oli tätä väestöä. Seuraava rakentamisajankohta oli Kurenallakin jälleenrakennuskausi, luvut, jolloin perustettiin lukuisia uusia pihapiirejä, etenkin nykyisten Jukolantien, Kauppatien, Jonguntien ja Iikantien varsille. Riekinranta sen sijaan jäi ajankohdan rakentamisen ulkopuolelle lähes kokonaan. Pohjois-Pohjanmaan liiton luetteloimia kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita ovat Riekinranta (kirkon ja kotiseutumuseon lisäksi mm. Riekin ja Paavolan talot), Pudasjärven kirkko, tapuli ja vanha hautausmaa, sekä Pudasjärven kotiseutumuseo. Maastokäynneillä tarkistettiin paikallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset kohteet, Vanha Törrö ja vanhainkoti. Yleiskaavatyön yhteydessä inventoitiin lisäksi paikallishistorian kannalta kiinnostavat kohteet kirkolle johtaneen vanhan maantien varressa: Tuohimaa, Toivola ja Siuruainen (Nikula). Lisäksi alueella on muutamia luvun asuinrakennuksia, jotka eivät muodosta yhtenäistä kokonaisuutta. Kulttuurihistoriallisista kohteista on laadittu erilliset raportit inventointikortteineen Kirkonseutu- Riekinkangas alueelle ja Karvalampi Törrönkangas alueelle. Tähän selostukseen on otettu otteita raporteista. Törrö Karvalampi -alue Vanha Törrön tila Vanha Törrö mainitaan Pudasjärven seurakunnan historiassa (Vahtola 1981) Seurakunnan ensimmäisen kappalaisen Daniel Anglenius otti 1600-luvun puolivälissä veroa vastaan asuttavakseen autiona olleen ¼ manttaalin Törrön kruununtilan. Vanha Törrö. Kuva kirjasta Suur-Iin historia. Kuva on alunperin Reino Räisäsen kokoelmista. Kuvasta näkyy, kuinka Törrönjoki tulvii keväisin. Oikealla näkyvä lossipirtti hävitettiin huonokuntoisena vuonna 1999, jolloin se valitettavasti poltettiin palokunnan harjoituskohteena. Suur-Iin historian mukaan 1880-luvun lopulla tuli esiin kuvernöörin esitys vaivaiskodin perustamisesta Pudasjärvelle. Esitys hylättiin vuonna 1888, mutta asiaa pohdittiin uudelleen 1. maailmansodan aikana. Kunta osti tilan 1917 ja v asetettiin valiokunta suunnittelemaan kunnalliskotia. Tämän tuloksena perustettiin samana vuonna Törrön työkoti, joka seuraavana vuonna muutettiin kunnalliskodiksi. Tila on ollut myöhemmin myös sairaalana. Törrön tilalle on rakennettu uusi päärakennus.

43 43 Vanhainkoti on ollut samalla maatila, jolla on maanviljelyn ja karjanhoidon harjoittamiseen tarvittavat rakennukset ja omat pellot. Pihapiiri on rakennettu mäenkumpareelle joen rantaan. Törrönjoen yli pääsi lossilla. Pihapiirin pohjoispuolella on aikoinaan ollut lossipirtti. Kuusamon - Ranuantie on myöhemmin oikaistu. Törrön tila palveli kunnalliskotina vuosina Pudasjärven lentopaikka on kuulunut Törrön tilaan. Kenttä on rakennettu toisen maailmansodan aikana. Kentällä on ollut neljä erisuuntaista, n metrin pituista sorapintaista kiitotietä. Kenttää käytti saksalainen Kommando Flughafenbereich 27/III Rovaniemi varatukikohtanaan. Maahan kaivetut lentokoneiden sirpalesuojat ovat edelleen nähtävissä maastossa. Törrön pihapiirin rakennuksia. Tila toimii nykyään toimii asumispalveluyksikkönä.

44 44 Pakolaisten vastaanottokeskus (ent. Helmikoti) Helmikoti valmistui vuonna 1959 vanhainkodiksi korvaamaan Törrön kunnalliskodin. Helmikodissa oli aluksi 105 potilaspaikkaa. Asukkaat olivat virkeitä liikuntakykyisiä vanhuksia. He pystyivät esimerkiksi tulemaan itse ruokalaan syömään ja syksyisin vanhukset lähtivät mielellään hoitajien kanssa marjametsään. Vanhainkodin asukkaat ja asukkaiden tarpeet ovat muuttuneet ja sen myötä myös rakennusta on muutettu. Vielä 2000-luvun puolivälissä rakennuksessa on 68 potilaspaikkaa ja koti oli tarkoitettu pääasiassa vanhuksille, jotka ovat pitkäaikaisen laitoshoidon tarpeessa. Suurimmat rakennukseen kohdistuvat remontit ovat olleet hissin lisääminen, sekä yksityisten vessojen rakentaminen joka huoneeseen. Aikaisemmin vanhainkodissa oli yhteisvessat käytävällä. Myös sisätilojen lattia-, katto- ja seinäpintoja on uusittu. Osa potilashuoneista on muutettu toimistotiloiksi ja rakennuksesta on myös remontoitu ikkunoita. Aikaa myöten Helmikoti ei vastannut nykyaikaisen vanhustenhoidon tarpeisiin ja rakennus muutettiinkin pakolaisten vastaanottokeskukseksi. Tuohimaa Tuohimaan tila on erotettu Törrön tilan maista 1920-luvun puolivälissä. Tilan rakensi kirvesmiehenä toiminut Heikki Tuohimaa. Ensimmäinen päärakennus oli pieni hirsinen huone, jossa ei ollut erillisiä kamareita. Päärakennuksen lisäksi pihamaalle rakennettiin tarpeelliset talousrakennukset: pieni hirsinen navetta, talli, heinälato, sauna, liiteri sekä puoji. Navetta sijaitsi vastapäätä päärakennusta. Vuonna 1942 Tuohimaan pirtti paloi ja tilalle täytyi saada pikaisesti uusi päärakennus. Tuohimaan uudeksi päärakennukseksi ostettiin Hoikkasuolla Törrön viljelyksillä taukotupana toiminut hirsirakennus. Tätä aikaisemmin hirsirunko oli toiminut Kynkään kansakoululla autotallina ja sitä aikaisemmin se oli ollut Rytingin Sarakylällä. Uusi päärakennus rakennettiin samalle paikalle missä aikaisempikin oli ollut. Myös tässä rakennuksessa oli aluksi vain yksi huone, jossa koko perheenväki asui. Päärakennuksen kamari rakennettiin vasta vuonna Kamarin ikkunat rakennettiin pirtin ikkunoiden mallin mukaisesti kuusiruutuiseksi.

45 45 Valokuvia Tuohimaan tilalta Tuohimaan tilan navetta oli pieni: navettaan mahtui vain kolme lehmää luvulla rakennetun navetan paikalle tehtiin uusi hirsinavetta 40- tai 50-luvulla. Lehmistä luovuttiin allergian takia vuonna 1962, jonka jälkeen navetta oli tyhjillään vuosikymmeniä. Navetta purettiin 90-luvun alussa, siitä säästettiin vain lautainen heinälato, joka odottaa kunnostusta pihan perällä. Navetan paikalle rakennettiin varasto vuonna Varaston ovet ja ikkunat on kierrätetty puretuista koulurakennuksista, minkä vuoksi varaston ulkoilme näyttää 60-lukuiselta luvun alkupuolella rakennettiin navetan kanssa kulmittain olleen tallin jatkeeksi pieni yhden huoneen käsittävä asuinrakennus, sekä autotalli. Päärakennus on remontoitu 80-luvun lopulla, jolloin sisäseiniin laitettiin lastulevyt ja lattia päällystettiin muovilla. 90-luvun alussa rakennettiin päärakennuksen kuistin kohdalle märkätilasiipi, jossa on vesivessa ja suihku. Samalla saatiin sisälle juokseva vesi. Saunan kupeessa sijaitseva kaivo on vielä kuitenkin aktiivisesti käytössä. Talon alkuperäisen pärekaton päälle on laitettu kattohuovat, jotka on myöhemmin peitetty vielä peltikatolla. Pirtti lämmitetään vieläkin puulämmitteisesti 1940-luvulla rakennetulla tiilisellä muurilla. Kamarin muuri on 50-luvulta. Tuohimaan myöhemmin rakennetut naapuritalot on linjattu Tuohimaan mukaan: kulmittain Ranuantiehen nähden. Viljala Viljala on vanha asumaton tila kirkonkylälle johtavan maantien luoteispuolella. Rakennukset ovat päässeet huonoon kuntoon, eikä niitä enää liene mahdollista korjata.

46 46 Yllä Viljalan päärakennus Toivola Toivolan tila on rakennettu vuonna Vuonna 1918 sen osti kirvesmies Robert Saarikoski. Pihapiiriin kuului tuolloin päärakennuksen lisäksi navetta, sekä talli. Päärakennuksessa on pirtin lisäksi pieni kamari. Toivolassa asuttiin pysyvästi luvun puoliväliin saakka, jonka jälkeen se on ollut kesäasuntona. Toivola Toivolassa on oman väen lisäksi asunut tilapäisesti uittomiehiä ja 1930-luvun lopulla lentokentän tekijöitä. Talossa ei ollut omia hevosia, joten vieraat saattoivat pitää hevosiaan tallissa. Navetta oli pieni, sinne mahtui kolme lehmää talon omiin tarpeisiin. Tilan lehmät laitettiin pois 1960-luvulla. Navetta oli sen jälkeen tyhjillään, kunnes se purettiin 80-luvun puolivälissä. Kun Toivola muutettiin kesäpaikaksi, suljettiin kaksi sen ikkunoista ja kamarin ikkunaa laajennettiin. Pirtin ikkunat ovat alkuperäisiä kuusiruutuisia ikkunoita. Pirtti paneloitiin 80-luvulla ja samoihin aikoihin rakennettiin järven puolelle terassimainen kuisti. 80-luvulla talon pärekaton päälle levitettiin kattohuovat. Tilan rakennuksiin kuuluu myös heinälato ja 90-luvulla rakennettu rantasauna. Riekinkangas-kirkonseutu alueen aiempi inventointi ja kohteet Inventointikohteet on raportoitu Kurenalan osayleiskaavan selvityksen yhteydessä, mistä selviävät muös tarkemmat kohdetiedot. Inventoinnin suunnittelualueelle sijoittuvat kohteet ovat Pudasjärven kirkkomaisema, kotiseutumuseo, Selpakka, Mäkelä, nuorisoseurantalo Havula, sekä Riekki - Paavola pihapiireineen. Kirkkomaisemaa, kotiseutumuseota ja Riekki Paavolaa ei ole inventoitu, mutta ne kuuluvat RKY 2009 kohteeseen. Riekin ja Paavolan talot kirkon lähiympäristössä Markku Nissi

47 47 Pudasjärven kirkko ja kirkkomaisema. Yllä kirkko ja tapuli, ja alla tapuli maantieltä Markku Nissi. Alla oikealla kirkko idästä ( Museovirasto 2013) Kotiseutumuseo. Vasemmalla kotiseutumuseon päärakennus ja oikealla aittoja. Kuvat LTK-hankkeen maankäytön yleissuunnitelmaselostuksesta AIRIX Ympäristö Selpakka. Vasemmalla pihapiiri luoteesta, oikealla L:n muotoinen päärakennus lounaasta. ( Teija Ylimartimo)

48 48 Mäkelän pihapiiri. Oikealla seudulle tyypillinen vanha kesänavetta, joka sijaitsee pihatien varressa. ( Teija Ylimartimo) Riihelä. Vasemmalla pihapiiri lounaasta, oikealla pohjoisesta. ( Teija Ylimartimo) Nuorisoseurantalo Havula. Vasemmalla pihapiiri lännestä, oikealla seurantalo luoteesta. ( Teija Ylimartimo)

49 Nykyinen maankäyttö Suunnittelualueella sijaitsevat mm.: - Pudasjärven lentokenttä - Kontiotuote Oy:n hirsitalotehdas (n. 300 työntekijää) - OSAO:n Pudasjärven yksikkö: Yksikkö on entiseltä nimeltään Pudasjärven ammattioppilaitos. Se on kuulunut Oulun seudun ammattiopistoon vuodesta 2009 lähtien. Yksikkö tarjoaa luonnonvara-, sosiaali- ja terveysalan-, matkailu- prosessi- ja sähköalan opintoja. Pudasjärven yksiköstä voit valmistua hevostenhoitajaksi, ratsastuksenohjaajaksi, lähihoitajaksi, matkailupalveluiden tuottajaksi, prosessinhoitajaksi tai sähköasentajaksi. - Kirkko ja hautausmaa - Kotiseutumuseo - Uimaranta - Entinen nuorisoseurantalo - Riekinkankaan taajama-alue, jossa on sekoittuneena vanhempaa rakennuskantaa ja suhteellisen uusia ja kookkaita pientaloja luvulta - Rauhalankankaan pääosin 1960-luvulla rakentunutta asuinaluetta - Poro- ja nautateurastamo - Pakolaisten vastaanottokeskus, ent. vanhainkoti - Lämpökeskus - Jyrkkäkosken leirintäalue ja entinen huvikeskus, sekä Törrönkankaan virkistystoiminnot - Matkailuun ja hevostalouteen erikoistunut ammattioppilaitos. Hevostalouteen liittyviä harrastus- ja valmennustoiminnassa käytettyjä rakenteita alueella ja lähiympäristössä ovat: - ravi- ja ratsastusreitistöt noin 10 km - maneesi (22 m x 60 m) - kilpa- ja harjoituskenttä - harjoitusravirata (1000 m), hiittisuora - maastoesterata - tarha- ja laidunalueet - tilat hevosten hoitoon, pesulle, kengitykseen ja rehujen varastoinnille - OSAOn 42 hevosen talli - yksityisiä talliyrityksiä 5 kpl (n. 25 karsinapaikkaa) 3.55 Nykyiset virkistysalueet, ulkoilureitit ja liikuntapaikat Suunnittelualueella on kaupungin ja lähiseudun asukkaiden aktiivisessa käytössä mm. hiihtokeskus, ulkoilureitistöt, hevosreitit, ravirata, uimaranta, Jyrkkäkosken leirintäalue ja ammattioppilaitoksen tarjoamat hevosurheiluun käytettävät tilat. Uimaranta Pudasjärven rannalla sijaitsevalla uimarannalla on varusteena pukukopit ja lintutorni alueen länsiosalla. Pudasjärven uimarannan lisäksi Kivarinjoessa on uimapaikka lentäjien saunan alapuolisessa suvannossa.

50 50 Jyrkkäkosken maastohiihtokeskus ja ulkoilualue Alueella sijaitsee Pudasjärven maastohiihtokeskus, 3 ja 6 km valaistut ladut ja 7,5 km latureitti. Suunnistusta varten alueella on kiintorastiverkosto. Ulkoilureitit/hiihtoladut pidetään ympärivuotisesti kunnossa. Valaistut reitit 3 km ja 5 km ovat 6 metriä leveitä ja kuori/puru/hake päällysteisiä. Vaikeusasteeltaan 3 km on helppo ja 5 km keskivaikea. 7.5 km reitti on 6/4 metriä leveä kuori/puru päällysteinen ja vaikeusasteeltaan keskivaikea. Alueella sijaitsee myös teräsrakenteinen K-35 hyppyrimäki. Alueen runsasta metsätie- ja polkuverkostoa käytetään laajemminkin ulkoiluun, ratsastukseen ja hevosurheilukeskittymän harjoitusreitteinä. Hiittisuora on tehty aidatun lentokenttäalueen rajan viereen. Pudasjärven lentokenttää käytetään harrasteilmailuun ja harjoitusajoratana (katso kohta Liikenne). Myös Pudasjärven Kennelkerhon agilityesteet sijaitsevat lentokenttäalueella. Polku- ja reittiverkoston runsaus Törrönkankaalla käy selkeästi ilmi peruskarttatiedoista. Törrönkankaan keskeinen alue on kaupungin omistuksessa. Maanmittauslaitos 2014

51 51 Hevosurheilu Pudasjärven ammattioppilaitos on erikoistunut hevostalouden ja matkailualan opettamiseen. Koululla on maneesi ja hevostallit. Alueella on aktiivisia raviharrastajia. Hiittisuora on tehty aivan lentokentän aidan tuntumaan ja sitä on tarvetta siirtää hieman kauemmas. Yksityisiä hevostalleja suunnittelualueella on neljä. Suunnittelualueella on nykyään tallitiloja yli 70:lle hevoselle. Ratsastusreitit sijaitsevat lentokentän ja Ranuantien välisellä alueella ja harjoitusravirata Kivarijärven rannan tuntumassa. Yksityistalli Jyrkkäkoskentien varressa. Jyrkkäkosken huvikeskus ja leirintäalue Jyrkkäkosken huvialueelle rakennettiin avotanssilava v Vanhan avotanssilavan tilalle tehtiin katettu tanssilava v Seuraavana vuonna huvialueen viereen alkoi nousta kelohongasta tehty mökkikylä ja vuonna 1978 Pudasjärven kunta rakensi aivan huvialueen naapuriin leirintäalueen, Pudasjärvi Campingin. Kunta päätti vuokrata koko alueen Pudasjärven Urheilijat ry:lle. Vuonna 1984 rakennettu Jyrkkäkosken huvikeskus oli 1980-luvulla suosittu tapahtuma- ja tanssipaikka. Alueella on myös tenniskenttä. Toiminta hiipui ja 2000-luvulla alueella on järjestetty lähinnä yksityistapahtumia. Muut virkistyspalvelut Suunnittelualueen metsillä ja soilla, sekä vesistöillä on merkitystä kaupungin ja lähialueen asukkaille niin virkistysalueena kuin luonnontuotteiden lähteenä (marjat, sienet, riista, kalastus). Toimiva ekosysteemi tuottaa myös pohjaveden kaupungin asukkaiden tarpeisiin Liikenne Maantieliikenne Suunnittelualueen halki kulkee Ranualle ja edelleen Rovaniemelle johtava kantatie, maantie no 78 ja tästä kirkolle erkaneva maantie no 855, joka johtaa edelleen Siuruanjokivartta Iin Olhavaan. Maantien 78 liikennemäärä vuonna 2010 oli tien itäosalla 2400 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärät ovat nousseet noin 20% vuodesta 2004, jolloin KVL oli Maantien länsiosalla kirkolle vievään liittymään asti KVL on 1800 ajon./vrk. (v ajon) ja edelleen Ranuan suuntaan 1200 ajon./vrk (v. 2004, 930). Kirkolle johtavalla Siuruantiellä ajoneuvoja on keskimäärin 790 ajon/vrk (v. 2004, 666). Maantien 78 eteläpuolelle on rakennettu kevytliikenneväylä kirkolle johtavan Siuruantien liittymään asti. Mikanharjuntie yhdistää kirkonseudun Ranuantiehen. Maantien varressa on 55 dba päivämelualuetta, jonka laajuus v liikennemäärillä on arvioitu alla olevassa taulukossa. Melualueen leveys riippuu mm. liikennemääristä, nopeusrajoituksesta ja raskaan liikenteen osuudesta, eikä sitä epätarkkuuden johdosta tulla merkitsemään lopulliseen kaavakarttaan. Liikennemäärät, KVL 2010 ( POPELY)

52 52 Oulun tiepiirin aikoinaan tekemä arvio perustuu vuoden 2001 liikennemääriin, ja on mahdollista, että melualueen leveys tulee olemaan ennakoitua suurempi. Kyseessä on Tiehallinnon laskema teoreettinen melualue, jota laskettaessa käytetään seuraavanlaista teoreettista ympäristöä: Tie on suora ja äärettömän pitkä, tiepenkereen korkeus on yksi metri, maasto on avoin ja tasainen, maaston pinta on pehmeä, laskentapisteen korkeus on kaksi metriä. Jos ympäristö poikkeaa laskennassa käytetystä teoreettisesta tilanteesta, niin myös melualueen leveys poikkeaa lasketusta leveydestä. tiejakso Kvl 2001 Raskas liikenne 2001 Arvioidun teoreettisen melualueen leveys (65 db) tien keskilinjasta 2020 Kuusamontieltä Kontiotuotteen liittymään m 80 m Kontiotuotteen liittymästä Siuruantien liittymään m 60 m Arvioidun teoreettisen melualueen leveys (55 db) tien keskilinjasta 2020 Ajoneuvoliikenneolosuhteiden parantamistarpeita on Törrön liittymässä, josta on jyrkähkö nousu ja huonohko näkemä maantielle. Kirkonseudulla ajoneuvoliikenne aiheuttaa kunnossapito-ongelmia kulttuurihistoriallisesti valtakunnallisesti arvokkaalle kirkon tapulille. Törrön liittymä. Kuva Tiehallinto, Oulun tiepiiri. Kevyt liikenne Ranuantien (mt 78) varressa kulkee jalankulku-pyörätie Kurenalan keskustasta kirkonkylälle johtavan maantien liittymään asti. Kirkonseudulle johtavan Ilmakuvassa Ranuan maantie, ammattiopiston, Törrön pellot ja Törrönjoki. Lentoliikenne Saksalaiset rakensivat toisen maailmansodan aikana Pudasjärvelle lentokentän, joka jäi sodan jälkeen käyttämättömäksi kunnes Oulun ilmailukerho sai sen käyttöönsä 1950-luvulla. Pudasjärven lentopaikka on pienkoneilmailun, ilmailu-, laskuvarjo- ja lennokkikerhojen ja ilmavoimien

53 53 käytössä. Seutu on tunnettu hyvistä nousevista ilmavirtauksista, jotka suosivat purjelentoharrastusta ja vapaasta ilmatilasta, joka suosii harrasteilmailua. Nousuja ja laskuja kentälle on n /v. Kenttää hallinnoi Pudasjärven kaupunki. Lentokenttä on ollut pääasiassa ilmailuharrastajien ja puolustusvoimien käytössä. Ilmailukeskuksessa ei tätä nykyä ole säännöllistä liikennettä ja se on talvisin suljettu lentoliikenteeltä. Kiitoalueen pituus on 2120 m ja tasattu leveys m. Kiitoalueen pidentämishanke (2500 m) on ollut vireillä ilmavoimien tarpeista johtuen ja mahdollisia Syötteen charterlentoja varten. Charterlentoajatuksesta on toistaiseksi luovuttu. Pudasjärven kaupunki rakensi Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen tuella kerrosalaltaan 317 m²:n suuruisen koulutus- ja majoitustilarakennuksen asematason eteläpuolelle. Rakennuksessa on 30 hengen kokous- ja koulutustila, 7 kpl. 3-5 hengen huonetta, sauna ja keittiö, jossa ruokailu- ja ruoanvalmistusvälineet 30 hengelle. Kantatie 78:n parantamisen yhteydessä Tielaitos rakensi tielle 1,5 km:n pituisen nousutien (varalaskupaikan) n. 2 km:n etäisyydelle kiitotien länsipäästä. Samalla Tielaitos rakensi rullaustieyhteyden länsipään hälytyspaikoilta kantatielle. Kentällä on järjestetty v lähtien kesätapahtuma Sunny Nights Rally, jossa oli osanottajia myös Saksasta. Yleisöpäivänä kävijämäärä kohosi vuonna 2006 yli 6000 kävijän. Lisäksi kentällä järjestetään autotestausta ja ajoharjoittelua, sekä ennakoivan ajon kursseja. Myös moottorikelkkailijat ovat olleet kiinnostuneita ajoharjoittelu- ja huoltomahdollisuuksista. Kentän historiasta (lähde Pudasjärven kaupungin nettisivut) Kentällä on toisen maailmansodan aikana ollut neljä erisuuntaista, n metrin pituista sorapintaista kiitotietä. Kenttää käytti saksalainen Kommando Flughafenbereich 27/III Rovaniemi varatukikohtanaan. Maahan kaivetut lentokoneitten sirpalesuojat ovat edelleen nähtävissä maastossa. Suomen valtio lunasti alueen 10.lokakuuta 1944 annetun lain mukaisesti käytettäväksi puolustustarkoituksiin lentokenttäalueena. Sodan jälkeen kenttä jäi käyttämättömäksi ja metsittyi. Oulun Ilmailukerho sai 1950-luvulla Puolustusministeriöltä luvan käyttää kenttää kerhonsa harrastustoimintaan. Ilmailukerho kunnosti kenttää harrasteilmailun vaatimusten mukaiseksi. Toimintaansa varten kerho rakensi alueelle kerhorakennuksen, lentokonekatoksen, majoittumistilat sekä Kivarinjoen rantaan rantasaunan. Toiminnan laajetessa ja muidenkin kuin kerholaisten tultua kentän käyttäjiksi, Ilmailuhallitus vaati kenttää hyväksyttäväksi yleiseksi lentopaikaksi. Kentälle laadittiin kunnan toimesta parantamissuunnitelma. Nykyisen kentän suunnittelu käynnistyi vuonna Hankkeessa olivat mukana kunnan lisäksi Puolustusministeriö, Ilmavoimien esikunta ja Ilmailulaitos. Puolustusministeriö hankki omistukseensa lisäalueita, jolla on mahdollistettiin nykyisten mitoitusten mukaisen kentän rakentaminen. Suunnitelma sisälsi metrin pituisen kiitotien rakentamisen kiitotieluokituksen. Kentän rakentaminen alkoi talvella ja kenttä valmistui vähäisiä viimeistelytöitä lukuun ottamatta syksyllä Kiitotie rakennettiin suunnitellun metrin sijaan metrin pituisena. Uuden kentän avajaiset pidettiin 31.elokuuta Rakentamisaikainen toimistorakennus jätettiin ns. asemarakennukseksi joka nykyisin toimii lähinnä harrasteilmailun lennonvalmistelutilana. Vuoden 2002 aikana Pudasjärven kaupunki rakensi Pohjois- Pohjanmaan TE-keskuksen tuella lentokenttävaloja sekä mittarilentolaitteita varten laiterakennuksen. Vuonna 2003 valmistuivat kaapeliputkitukset kenttävaloille. Valokuva kaupungin nettisivuilta 2000-luvun puolivälistä. Kentän itäpää Midnight Rally -tapahtuman aikana.

54 Yhdyskuntatekninen huolto Alueen rakennettu osa on pääosin kunnallisteknisten verkostojen piirissä. Viemäri ulottuu paineviemärinä Riekinkankaan taajamoituneelle alueelle nuorisoseurantalo Havulan tienoille, mutta ei kotiseutumuseolle ja kirkolle asti. Törrönkangas-Jyrkkäkoski -alueella lentokentän rakennukset ovat viemärin piirissä, mutta viemäri ei vielä ulotu camping-alueelle eikä kaikille yksityisille hevostallien ja eläinhoitajien asuntojen alueelle, lukuun ottamatta uusinta välittömästi ammattioppilaitoksen pohjoispuolelle rakennettua tallia. Pudasjärven Vesiosuuskunnan toiminta-alue yhdistyy tulevaisuudessa Aittojärven alueeseen Kaupungin keskustan vesihuoltoa varten Pudasjärven Vesiosuuskunnalla on kaksi vedenottamoa; Törrökankaan vedenottamo Törrökankaan pohjavesialueella ja Auralankankaan vedenottamo suunnittelualueen ulkopuolella Auralankangas-Riekinkankaan pohjavesialueella. Törrönkankaan alueella on myös varavedenottamo, jota on käytetty keväisin, kun päävedenottamon vedenlaatu saattaa heiketä Pudasjärven tulviessa. Varaottamoa ei nykytiedon mukaan olla ottamassa laajempaan käyttöön. Sen sijaan on tutkittu kokonaan uuden vedenottamon paikkaa varavedenottamon koillispuolella sijaitsevalta entiseltä maa-aineisten ottoalueelta. Törrönkangas - Auralankangas alueen pohjaveden suojelusuunnitelma on tehty Pohjois-Suomen vesioikeus on vahvistanut Törrönkankaan vedenottamon suojaaluemääräykset vuonna 1972 (PS VEO, nro 40/72/I). Törrönkankaalta vettä saa ottaa 1500 m3/d, vuonna 2012 on otettu vettä m 3 /a. Auralankankaan ottamon vesi johdetaan Törrönkankaalle käsiteltäväksi (lupa 1500 m 3 /d, vuonna 2012 otettu m 3 /a). Törrönkankaalla on lämpökeskus maantien eteläpuolella ja se palvelee mm. ammattioppilaitoksen tiloja suunnittelualueen itäosassa. Kaukolämpölinja suuntautuu kaupungin keskustaa kohti. Suunnittelualueella sijaitsee pää asiassa ilmajohtona rakennettua 20 kv keskijänniteverkostoa. Muuntamot ovat pylväs- ja puistomuuntamoita. Keskijänniteverkko Törrönkangas-Rauhalankangas -alueella

55 Elinkeinot ja palvelut Kontiotuote on erittäin merkittävä työnantaja koko Pudasjärven kaupunkia ajatellen, työpaikkojen määrä on ollut 2010-luvulla noin Kontiotuote on maailman suurin hirsitalotehdas ja on tuottanut vuosittain yli 1600 hirsirakennusta. Toiminta on laajentunut vuosi vuodelta ja yleiskaavassa tulee varautua laajennuksiin. Kontiotuotteen tehdasalue. Tehtaan oikealla puolella Oulun seudun ammattiopiston rakennuksia. Etualalla Ranuantien pohjoispuolelle rakennettu tehtaan konttorirakennus ja ulkoilualuetta. Taustalla Pudasjärveen laskevan Törrönjoen suistoa, joka on Natura-aluetta. Kontiotuote Oyn nettisivut 2014 Työpaikkoja tarjoavat myös Oulun seudun ammattiopiston Pudasjärven yksikkö, pakolaisten vastaanottokeskus, pienteurastamo ja Törrön tilalla toimiva asuntola, kotiseutumuseo ja kirkon toiminnot. Pienteurastamossa on myös suoramyyntitoimintaa. Kesäisin työllistää myös Jyrkkäkosken leirintäalue. Lentokentän pitäjä on Pudasjärven kaupunki. Suunnittelualueella sijaitsee Pudasjärven keskusta-alueita palveleva vedenottamo. Suunnittelualueella on tarjolla runsaasti luontoon liittyviä vapaa-ajan palveluita. Kaupunki ylläpitää lentokenttää, latu- ja kiintorastiverkostoa. Yksityiset hevosharrastajat ja ammattiopisto pitävät yllä hevosreittejä, harjoitusravirataa, maastoesterataa, laidun- ja tarha-alueita, sekä hevostalleja ja maneesia. Jyrkkäkosken huvialueen toiminta on taantunut, mutta sitä aletaan kehittää kokonaan uudelta ja laajemmalta pohjalta. Suunnittelualueen vapaa-ajan ja matkailupalveluiden kehittämiseksi on laadittu LTK-kehittämissuunnitelma, jota on selostettu tavoiteosiossa. Kunnalliset ja kaupalliset palvelut sijaitsevat Kurenalla, noin 3 km etäisyydellä suunnittelualueen lounaisosasta ja n. 8 km etäisyydellä kirkolta. Suunnittelualueella harjoitetaan maa- ja metsätaloutta. Peltoalueet sijaitsevat Kikronseudun vanhan asutuksen yhteydessä ja Törrön, sekä ammattioppilaitoksen ympäristössä. 3.7 Maanomistus Pudasjärven kaupunki omistaa alueen keskeiset osat. Yksityismaita on lähinnä Ranuantien eteläpuolella, Oulun seudun ammattiopiston (OSAO) alueella, Myllykankaalla ja kirkolle johtavan Siuruantien eteläpuolella.

56 56 Pudasjärven kaupungin omistamat maat on kartalla esitetty harmaalla. Riekinkankaalla kaupungin maanomistus ulottuu kuva-alueen ulkopuolelle 3.8 Maankäyttöä rajoittavat tekijät ja soveltuvuus rakentamiseen Suunnittelualue on pääosin vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta. Rakennettu alue on viemärin piirissä lukuun ottamatta harjoitusraviradan ympäristöä, sekä kotiseutumuseon ja kirkon ympäristöä ja Riekinrantaa nuorisoseurantalo Havulan länsipuolella. Suunnittelun lähtökohtana on koko alueella pohjaveden suojelu ja että kaikki asutus ja jätevesiä tuottavat toiminnot liitetään yleiseen viemäriin, joten pohjavesialue ei varsinaisesti rajoita rakentamista lukuun ottamatta mahdollisesti pohjaveden suojelun kannalta erityisen herkkiä alueita lähellä uutta pohjavedenottamovarausta, joilta pohjaveden virtaus suuntautuu välittömästi ottamolle. Maankäyttöä rajoittavat tekijät ja toiminnot Soveltuvuutta rakentamiseen rajoittavat - Tulvauhan alaiset alueet Alueet perustuvat laserkeilausaineistoon ja ne on esitetty osayleiskaavan luonnos kartalla. Selkeän kuvan tulvauhan alaisuudesta saa Maanmittaushallinnon paikkatietoaineistosta, josta on valittavissa uhka eripituisille ajanjaksoille arvioituna. Yleiskaavatöissä on yleisesti käytetty kerran 50 vuodessa tapahtuvaksi arvioitua tulvaa. Pudasjärven tulvauhan alainen alue arvioituna kerran 50-vuodessa tapahtuvalle tulvalle. ( Maanmittaushallitus 2013)

57 - Lentoliikenteen - Kyseessä 57 - Melualueet. Maantieliikenteen melualue. Teoreettinen melualue 55dBA.. Melualueen leveys riippuu liikennemäärästä, ajonopeudesta ja raskaan liikenteen osuudesta sekä seudun liikennemäärien arvioidusta kasvusta. on Tiehallinnon laskema teoreettinen melualue, jota laskettaessa käytetään seuraavanlaista teoreettista ympäristöä: Tie on suora ja äärettömän pitkä, tiepenkereen korkeus on yksi metri, maasto on avoin ja tasainen, maaston pinta on pehmeä, laskentapisteen korkeus on kaksi metriä. Jos ympäristö poikkeaa laskennassa käytetystä tilanteesta, niin myös melualueen leveys poikkeaa teoreettisen ympäristön mukaisesti lasketusta leveydestä. melualue kattaa suunnittelualueen pohjoisosan ja ulottuu kiitotien molemmissa päissä laajalti suunnittelualueen ulkopuolelle (vaikutusalueen arviointi, Pöyry-yhtiöt 2004). Lentopaikka on ollut talvella suljettu, joten meluhaittoja on nykytilanteessa kesäisin. Erityisesti purjelentokoneiden vetäminen ja sotilaslentokoneiden harjoituslennot aiheuttavat melua. Hevostallien toiminnan turvaamiseksi tarvittava suojaetäisyys häiriintyviin kohteisiin. Suojaetäisyyttä tarvitaan erityisesti hajuhaittojen välttämiseksi, 5-15 hevosen talleilla ei uutta asutusta tai muuta häiriintyvää toimintaa tule sijoittaa alle 100 m etäisyydelle talleista. Ammattioppilaitoksen tallien läheisyydessä, missä hevosten määrä on n. 45 ja edelleen kasvava, suojaetäisyydeksi suositellaan n. 200 m. Haluttuja suojaetäisyyksiä kuvaavat ympyrät alla olevalla kartalla.

58 58 Törrönkankaan hevosurheilukeskittymä. Hevostallien suojaetäisyydet yleiskaavan ehdotusvaiheen (2014) suunnitelmakartalla. Merkinnät on korostettu tässä kuvassa punaisella katkoviivalla. - Kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö erityisesti Pudasjärven kirkkomaiseman maisemapeltojen kohdalla - Muut kauniit, säilyttämisen arvoiset peltoaukeat ja peltonäkymät - Arvokkaiden luontokohteiden muodostamat kokonaisuudet. Kevättulvaa Kivarijärvellä, Kivarinjoen suulla. Alueella esiintyy luonnonsuojelulain tarkoittamaa tulvametsää. - Tulvauhan alaiset alueet Pudasjärven Törrönjoen ja Kivarijärven alavilla rantaosuuksilla. - Maisemakuvallisesti merkittävät pienehköt lähimetsät - Tärkeä pohjavesialue ja kaavaillun uuden päävedenottamon lähialue. (Ei uusia rakennuksia ilman, että liitytään yleiseen viemäriin. Olevat rakennukset pitää liittää viemäriin sitä mukaa kun viemäri rakennetaan lähistölle. Kaavaillun uuden

59 59 päävedenottamon lähiympäristössä, pohjaveden virtauksen kannalta herkillä suunnilla rajoitetaan rakentamista.) - Etäisyys olevista kokoojateistä, runkoviemäristä ja pumppaamoista Etäisyyden piteneminen merkitsee esim. korkeampia viemäröinti- ja kunnossapitokustannuksia. - Etäisyys olevista palveluista Etäisyys huonontaa palveluiden saatavuutta. Käytännössä palvelut haetaan Kurenalta, kaupungin keskustasta. Ranuantien varressa on olemassa keskustaan vievä pyörätie esimerkiksi koululaisten käyttöön, mutta etäisyyttä on sen verran, että ostoksilla käytäneen henkilöautolla.

60 60 IV OSAYLEISKAAVA 4.1 Suunnittelun tarpeesta Suunnittelun yhtenä lähtöajatuksena on että olevat toiminnot säilyvät ja niiden kehittämiselle varataan mahdollisuuksia. Laajentamis-/kehittämishankkeiden yhteydessä huolehditaan pohjaveden suojelusta ja pääsääntöisesti laaditaan tarkempia käyttösuunnitelmia ja asemakaava rakennuslupien myöntämisen pohjaksi. Laajentamistarpeita on lähinnä ulkoilu- ja virkistystoiminnoilla, Kontiotuotteella, lentokentän ja Jyrkkäkosken alueen kehittämisellä, leirintäalueella ja hevostalouteen liittyen. Ammattioppilaitos kehittää edelleen hevostalouden ja matkailualan opetusta ja hevosurheilutoiminta on muutenkin alueella kasvava käyttömuoto. Asukastilaisuudessa toivottiin mm. lisää ratsastus- ja ajoreittejä. Camping-alueella olisi tarvetta laajentaa lomamökkialuetta ja kehittää erilaisia virkistysreittejä yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Lähtökohtana on, että uusia pohjaveden laatua uhkaavia toimintoja ei sijoiteta pohjavesialueelle. Koska alue on etäällä palveluista, ei merkittävien asuinalueiden lisääminen keskeisille pohjavesialueille ole muutenkaan mielekästä. Ranta-alueen rakentamismahdollisuuksia on kuitenkin jo tasapuolisuussyistä tarpeellista tarkastella MRL 72 perustuen. Samoin matkailu-, urheilu- ja virkistyspalveluiden kehittäminen edellyttää rakentamista ja vanhojen rakenteiden uusimista Kivarijoen etelä-länsirannalla, sekä hevosurheilutoimintoihin liittyen. 4.2 Yleiskaavan rakenteesta ja toiminnoista Suunnittelualueen virkistystoiminnot ja pohjavedenotto (ET-1) keskittyvät harjualueelle, joka näkyy kaavakartalla leveänä vihreänä vyöhykkeenä. Muut toiminnot ovat keskittyneet Ranuantien, Siuruantien ja raviradalle johtavan kulkutien tuntumaan. Ranualle johtavan maantien pohjoispuolta hallitsevat lentokenttäalue (LL-1) ja siihen liittyvä moottoriurheilualue (E-1), laajat urheilu- ja virkistyspalveluiden alueet ja metsätalousalueet (VU-1, VV, VR, VUH, MU, M). Matkailupalvelualue (R-1) ja siihen liittyvä, saunamaailmalle ja kansainvälisen lentoharrastajatoiminnan majoitukselle varattu alue (R-2) sijoittuvat Kivarijoen maisemiin, entistä Jyrkkäkosken huvikeskuksen aluetta ja leirintäaluetta täydentäen. LTK-suunnitelmaan perustuen kehitetään reitistöjä ja laajennetaan Kivarinjokivarressa perinteisesti ollutta matkailupalvelualuetta ja liitetään lentokenttäalueeseen laajoja moottoriurheiluun varattuja alueita. Ote yleiskaavaehdotuksesta

61 61 Ote yleiskaava-alueen itäosasta. Ranuantien varressa nykyinen ja uusi rakentaminen keskittyy tien lounaispuolelle. Ranuantien rannan puolella on osittain pohjavesialueella sijaitseva Kontiotuotteen teollisuusalue (TY) ja sen laajennusalue (T). Ammattiopiston alue on osoitettu työpaikoille ja julkisluonteisille palveluille (TP/PY). Lähiympäristössä sijaitsee lämpökeskus (ET), käytössä oleva päävedenottamo (ET-1) sekä olemassa oleva asuinalue (AP). Rannat ovat retkeily- ja ulkoilualuetta (VR/s) ja Pudasjärven puolella myös Natura- ja luonnonsuojelualuetta (SL). Ranuantien pohjoispuolella sijaitsevat pienteurastamo ja Kontio- tuotteen toimistorakennus (TP), sekä varavedenottamo ja varaus uudelle päävedenottamolle (ET-1). Ranuantien varressa on olemassa kevyen liikenteen yhteys kirkolle johtavan Siuruantien liittymään asti, kulkien länsiosaltaan vähäliikenteistä tonttikatua pitkin. Uusi kevyen liikenteen alikulku on osoitettu Kontiotuotteen kohdalle, koska tehtaan toimistotilat sijoittuvat maantien pohjoispuolelle. Yleiskaavassa kevytliikenneyhteys on esitetty jatkettavaksi kirkolle Siuruantien varressa ja Jyrkkäkoskentien vartta lentokentän itäpäähän johtavan (Rytilammelle jatkuvan) tien varteen matkailu- ja virkistyspalveluita palvelevan yhteisen keskuksen tarpeisiin. Kirkon suuntaan on kevytliikenne- ja ulkoiluyhteytenä käytettävissä myös Vanha Kirkkotie. Suunnittelualueen itäosassa Ranuantien koillis-pohjoispuolelle on yleiskaavalla osoitettu ulkoilualuetta (VU-1, VR) pohjavedenottamovarauksineen (ET-1), sekä maisemallisesti arvokas peltoaukea (MT/s). Niiden takana Oulun seudun ammattiopiston hevostalouden opetukseen erikoistuneen yksikön (PY) vieressä sijaitseva Vanhan Törrö on varattu hevosyritystoiminnalle (RHU). Alue liittyy olemassa olevan harjoitusraviradan kehitettävään alueeseen (VUH) ja hevosharrastajien tallija asuinalueeseen (AE). Törrönjokivarressa Vanhan Törrön eteläpuolella sijaitsee pakolaisten vastaanottokeskus (PY) ja jonkin verran asutusta. Suunnittelualueen keskiosassa Ranuantien pohjoispuolella on ulkoilualuetta (VU-1, VR, MU) ja lentokenttäalueeseen (LL-1) liittyvä moottoriurheilualue (E-1). LTK-suunnitelman mukaan lentokentän länsipäässä, mahdollisella kiitoradan laajenemisalueella ja näihin liittyvällä E-1-alueella lisätään moottoriurheilu- ja testaustoimintaa (ns. Motokylä). Siuruantie johtaa kirkonseudulle, uimarannalle (VV), Siuruantientien alkupään on muutamalle asuinrakennukselle ja Riekinrannan asutukselle (AP). Ranuantien ja Siuruantien välinen alue on maa- ja metsätalousaluetta (M), jolle sijoittuu maastoratsastusreitti Hamppulammen ja kirkonseudun suuntaan. Metsätalousalueella kaupungin omistaman Riekinkankaan pohjoispuolella on suoalue, jonka ojittamattomat osat (suo) suositellaan säilytettäväksi ojittamattomina. Yleiskaava-alueen keskiosa.

62 62 Erityisesti Kemettiojan alajuoksu ja suisto, Kivarinjoen suualue (luo) ja Pudasjärven ranta Natura- ja luonnonsuojelualueineen sekä hiekkarantoineen ja tulvametsineen (nat, SL, luo) ovat arvokkaita luonnon suojelun ja monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta. Pudasjärven rantatörmä ja Kivarinjoen suu ovat olleet myös muinaisten asukkaiden käytössä, ja näillä alueilla on muinaisjäännöskeskittymä (sm). Kirkonseutu suunnittelualueen länsiosassa sisältyy valtakunnallisesti arvokkaaseen Aittojärvi- Kyngäs kulttuurimaisemaan (ma-1) ja Pudasjärven kirkkomaisema kulttuuriympäristöön (RKY 2009, turkoosi ruuturasteri). Kaavamääräyksen mukaan ma-1 -alueen täydennysrakentamisessa tulee edistää luonto-, maisema- ja kulttuuriperintöarvojen säilymistä esimerkiksi sijoittamalla uudet pihapiirit niin, etteivät ne peitä näkymiä vesistöihin ja pelloille eivätkä sijoitu häiritsevän lähelle vanhoja, arvokkaita pihapiirejä. Uudet rakennukset tai rakennuspaikat tulee rajata maisemallisesti arvokkaista pelloista puu- ja pensasvyöhykkeellä. Maisemaa muuttava maanrakennustyö edellyttää maisematyölupaa (toimenpiderajoitus MRL 43 ). Kirkon kohdalla on tärkeä maisemapelto (MA). Erillisten yleiskaavamääräysten mukaan rantapuustoa ja pensaita voidaan harventaa näkymien avaamiseksi vesistöön. Lähempänä kirkkoa (PY-3/s) ja hautausmaata (EH-1 ja sen ehdollinen laajennusvaraus EH) kotiseutumuseon (PY-4/s) vieressä sijaitseva vanhan asutuksen alue on osoitettu maaseutumaisen kyläasutuksen alueeksi (AT-4/s), jolla ympäristö tulee säilyttää (/s). Asumisen lisäksi alueelle voi sijoittua kylää tukevia elinkeinoja, kuten esimerkiksi matkailupalveluita ja pienimuotoista maatalouteen liittyvää toimintaa. Asutus on laajentunut taajamanomaisesti Riekinkankaan ranta-alueelle, joka on osoitettu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP). Pudasjärven ranta-alueelle Kemettiojan ja Karvalammen länsipuolella on tehty MRL 72 :n mukainen mitoitustarkastelu, jonka mukaiset rakennuspaikat on sovitettu ryppääksi yhteen olevan asutuksen kanssa. Ote yleiskaava-alueen länsiosasta. Tavoitetilana kaavakartalla on esitetty Siuruantien läpiajoyhteyden katkaisu kirkon kohdalla ja maantieyhteyden korvaaminen yhteydellä Mikanharjuntien kautta Ranuantielle, sekä kevyen liikenteen yhteyksiä kirkon suuntaan on kehitetty. Myös suunnittelualueen ulkopuolella on tässä tapauksessa tarpeen tehdä parantamistoimenpiteitä. Mikanharjuntien oikaisun liittymisestä Ranuantiehen onkin esitetty muutamia suunnittelualueen ulkopuolelle sijoittuvia linjausvaihtoehtoja. Teknisen huollon osalta yleiskaavakartalla on esitetty olemassa olevat vesijohdot, paineviemärinä toteutettu kokoojaviemäri, kaukolämpölinjat ja 20 kv sähkölinjat. Tie- ja reittiverkoston osalta yleiskaavakartalla on esitetty nykyinen verkosto ja maankäytön johdosta tarvittavat yhteyksien täydennykset, mukaan lukien Kontiotuotteen kohdalle sijoittuva uusi alikulku ja reittien tarvitsemat uudet sillat tai lossit Kivarinjoen ja Törrönjoen yli.

63 Aluevaraukset ja yleiskaavamerkinnät Olemassa olevat tai kehitettävät alueet on merkitty kaavakartalle kokonaan värillisinä alueina. Uusilla alueilla pohjaväri on valkoinen ja tunnusväri kiertää alueen reunoilla. Aluevaraukset, kaavamerkinnät ja erilliset kaavamääräykset on koottu tähän teemoiksi ja MRL 72 :n mitoitus on esitetty omassa luvussaan. Kehittämistavoitteet Kaavakartalla esitettyinä kehittämistavoitteina ovat kevyen liikenteen yhteystarve Ranuantien varren pyörätieltä Kirkonseudulle. Osalla matkaa yhteytenä voi toimia myös Vanha Kirkkotie. Ranuantien varressa on tavoitteena suojata tien reunavyöhyke mahdollisten kemikaalionnettomuuksien varalta ja parantaa vanhainkodille johtavan tien jyrkkää liittymää. Asemakaavan laatimista suositellaan lentokentän kaakkoisosan, Jyrkkäkosken, Törrön ja Kontiotuotteen teollisuusalueen käsittävälle aluekokonaisuudelle. Kehittämistavoitteita on esitetty myös kohde ja viivamerkinnöissä, sekä yleiskaavamääräyksissä. Alueiden erityisominaisuudet, arvokkaat alueet ja rakentamista rajoittavat tekijät Arvokkain Natura-alue toteutetaan luonnonsuolelulain nojalla. Natura-alueiden lisäksi kaavakartalla on osoitettu luon non monimuotoisuuden kannalta eri tyisen tärkeäksi alueeksi (luo) luonto kartoituksessa löytyneitä merkittäviä luontokohteita ja suositeltu ojittamattomien suoalueiden säilyttämistä. Arvokkaat luontotyypit on indeksin avulla yksilöity. Lisäksi alueiden käytöstä ja hoidosta on annettu erillisiä yleiskaavamääräyksiä.

64 64 Ohjeellinen tulvauhanalainen alue perustuu ELY-keskuksen määrittelemään tulvauhan alaiseen alueeseen ja laserkeilausaineistoon. Tulvauhan alaisilla alueilla on määritelty tulvavahingolle alttiiden rakennusosien alin korkeusasema. Kaavakartalle on kirjattu myös vuoden tulvan huippukorkeudet. Tärkeät pohjavesialueet on osoitettu pv-merkinnöllä. Pohjavesialuerajauksen li säksi kaava kar talla on esitetty havainnollistavina merkintöinä vahvistetut vedenottamon lähi- ja kaukosuojavyöhykkeet. Merkintöjen keskeinen sisältö on kirjoitettu auki kaavamerkintöihin ja pohjaveden suojelua koskevat tarkemmat määräykset on esitetty yleiskaava määräyksissä. Tulvauhan alaisia alueita koskeva erillinen yleiskaavamääräys sisältää rakentamista koskevia ohjeita. Tiedot tulvauhanalaisista alueista ja alimmista rakentamiskorkeuksista perustuvat ELYkeskukselta saatuihin tietoihin ja laserkeilausaineistoon. Osayleiskaavassa on esitetty myös erillisiä jätevesien käsittelyä ja haitallisten aineiden varastointia, sekä pohjaveden suojelua koskevia kaavamääräyksiä.

65 65 Kulttuuriympäristöltään arvokkaina alueina on esitetty maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä Aittojärvi-Kyngäs alue ja rakennettuna kulttuuriympäristönä (RKY2009) Pudasjärven kirkkomaisema. Pohjois-Pohjanmaan liitto on tarkentamassa valtakunnallisesti merkittävän maisema-alueen rajausta tarkennusinventoinnin perusteella, ja myös maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet inventoidaan ja rajataan myöhemmin tässä tarkennustyössä uudelleen. Pudasjärven kirkonkylä, joka kuuluu RKY2009 kokonaisuuteen Pudasjärven kirkkomaisema, ovat rajausehdotuksen mukaan mahdollisesti jäämässä valtakunnallisesti merkittävän alueen ulkopuolelle. Alueella voi kuitenkin katsoa olevan paikallisia ja mahdollisesti myös maakunnallisia maisema-arvoja, joten maiseman hoito valtakunnallisesti merkittäviä alueita koskevien kaavamerkintöjen ja määräysten edellyttämällä tavalla on perusteltua myös maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävillä alueilla.

66 66 Laajat aluerajaukseltaan epämääräiset muinaisjäännöskohteet on osoitettu kolmella kohdemerkinnällä. Keskimmäinen osoittaa kohteen koordinaatit ja muut kaksi on sijoitettu kohteen molempiin päihin. Viranomaisneuvottelussa v sovittiin, että yleiskaavakartalla käytetään tätä luonnosvaiheessa käytettyä merkintätapaa, josta käy ilmi, että muinaisjäännöskohteet eivät ole tarkasti rajattavissa. Kaavaluonnosvaiheen jälkeen vuonna 2014 Museovirasto on määritellyt joillekin kohteille piste mäisen merkinnän lisäksi aluerajauksen. Pudasjärven ranta-alueilla tulvat ja rantavoimat ovat saattaneet peittää ja hajottaa muinaisjäännöksiä ja aluerajauksen ympäristössäkin on suosi teltavaa tarkastella merkkejä muinaisjäännöksistä ja pyytää tarvittaessa maankäyttö suun nitelmista Museoviraston lausunto. Samoin Museovirasto on poistanut kulttuuriympäristön rekisteriportaalin muinaisjäännösrekisteristä vesialueella sijainneen, hävinneeksi katsotun kohteen Kotiseutumuseo. Kyseinen kohde on kuitenkin em. viranomaisneuvottelussa esitetty säilytettäväksi osayleiskaavassa, koska alueelta saattaa edelleen löytyä jälkiä muinaisesta toiminnasta. Vanhan Kirkkotien säilyneet osat on osoitettu turkoosilla viivalla. Kyseessä on kiinteä muinaisjäännös. Tielinjauksen säilyttämiseksi tietä suositellaan kaavamerkinnässä käytettäväksi perinteiseen tapaan esim. jalan, hiihtäen, pyörällä tai ratsain kulkemiseen. Tien linjaus ja leveys tulee kunnossapidon yhteydessä säilyttää. Ulkoilu-, hiihto- tai ratsastusreittien toteuttaminen edellyttää reittitoimitusta tai sopimusta maanomistajien kanssa. On mahdollista, että vanhalla tiellä on edelleen tieoikeuksia tai rasitteita. Mahdolliset kulku- ja tierasiteoikeudet säilyvät, ellei reittitoimituksissa muuta erikseen sovita. Arvokkaat rakennukset ja muinaisjäännöskohteet on esitetty kohdemerkinnöillä. Muinaisjäännöskohteet esitettiin kaavakartalla joko yhdellä, tai kuten tässä alueeltaan laajana, kolmella kohdemerkinnällä.

67 67 Pohjavesialueiden ja tulvauhan alaisten alueiden lisäksi ympäristön rajoite-, häiriö- ja uhkatekijöitä on yleiskaavakartalla esitetty seuraavilla merkinnöillä: Rakentamisrajoituksia aiheuttavat mahdollisesti pilaantuneet maa-ainekset sekä lentoliikenteen aiheuttamat meluhäiriöt. Lentomelun ei kuitenkaan voi katsoa vaikuttavan kovin haitallisesti lentoharrastajille varattuihin lomarakentamis- ja majoitusalueisiin. Lentokentän meluvaikutukset syntyvät pääosin satunnaisen sotilaslentokäytön yhteydessä ja silloin kun alueella on vilkasta lentoharrastustoimintaa. Tieliikenteen osalta meluntorjuntatarvetta esiintyy Ranuantien varressa olevalla asuinalueella. Rajaus perustuu Tiehallinnon teoreettisiin laskelmiin, eikä ole täsmällinen. Lentoliikenteen osalta melualue perus tuu nykyisen kaltaiseen käyttöön. Elinkeinot ja työpaikat Työpaikka-alueena (TP) on osoitettu Kontiotuotteen konttorialue ja sen mahdollinen laajennus, sekä samalla alueella sijaitseva suoramyyntiä harjoittava pieni poroteurastamo. Työpaikkojen ja julkisten palvelujen ja hallinnon alueena (TP/PY) on osoitettu ammattiopiston alue Kontiotuotteen vieressä. Merkinnällä on tarkoitus antaa mahdollisuuksia koulutukseen liittyvään yritystoimintaan. Teollisuusaluetta on suunnittelualueella vain Kontiotuotteen alueella. Pohjavesialueen puolella sijaitseva Kontiotuotteen teollisuusalueen osa on osoitettu merkinnällä TY. Yleiskaavan tavoitteena on, että mahdollisesti pohjavettä uhkaavat teolliset toiminnot sijoitettaisiin pohjavesialueen ulkopuolelle (T). Uutena hankkeena kaavan luonnosvaiheessa oli esillä myös pellettitehtaan ja pienvoimalaitoksen perustaminen Kontiotuotteen laajennusalueelle yhteishankkeena Fortum Heat:in ja kaupungin kanssa. Hanke on mahdollista toteuttaa teollisuusalueen laajennusosalle (T).

68 68 Palvelut ja matkailu Palveluiden ja matkailualueiden kehittäminen tapahtuu Lentokenttä-Törröjoki-Kirkonseutu (LTK) maankäyttösuunnitelmien periaatteita noudattaen. LTK-suunnitelman mukaisia matkailun kehittämisen painopistealueita ovat: - lentokenttä (LL-1) ja siihen liittyvä Lentäjän kylä (R-1) ja moottoriurheilualue (E-1), - Jyrkkäkosken huvikeskus ja leirintäalue (R-1) - harjoitusraviradan (VUH), ammattioppilaitoksen (PY) ja Vanhan Törrön (RHU) muodostama hevosurheilukeskus, sekä - kirkonseudulla sijaitsevan kotiseutumuseon (PY-4/s) ja sen mahdollisen laajennusalueen (MU/s), kirkon (PY-3/s) ja Havulan (P-3) muodostama perinnekylä. Näitä alueita sekä niiden välisiä reittejä ja virkistysalueita kehitetään LTK-suunnitelmaan perustuen. Törrönkankaan alueelle (VU-1) on osoitettu ulkoilureittejä ja ulkoilukäyttöä palvelevia rakennelmia. Jyrkkäkosken matkailukeskus, saunamaailma ja leirintäalue on yhdistetty yhdeksi toimintojen laajentamisen mahdollistavaksi kokonaisuudeksi merkinnöillä R-1 ja R-2. Lentäjän kylän toimintoja ei pohjavedensuojelusyistä ja uudesta ottamovarauksesta johtuen voitu esittää LTK-suunnitelmissa esitetyllä tavalla. Näitä toimintoja on yleiskaavassa ajateltu sijoitettavan saunamaailman ja matkailualueen yhteyteen. Nykyistä pienten mökkien aluetta (rm) voi kehittää tarkemman suunnittelun avulla. Loma- ja matkailutoiminnot ja niiden kehittäminen liittyvät suoraan lentokenttäalueen LL-1 toimintaan. Lentokenttä ympäristöineen tarjoaa mahdollisuuksia ajoneuvojen testaustoiminnalle (Moottoriurheilualue E-1)ja antaa toisaalta eurooppalaisille lentoharrastajille mahdollisuuden hyödyntää seudun suhteellisen vapaata ilmatilaa ja yhdistää harrastukseen lomailu perheen tai kaveriporukan. Koska lentokentän käyttö on ajoittaista, voidaan majoitus- ja ohjelmapalveluita tarjota muillekin, esim. moottoriurheilutapahtumien tai maastoratsastus- ym. valmennusleirien yhteydessä. Matkailupalvelukokonaisuuden asiakaspalvelut on ajateltu keskitettäväksi Jyrkkäkosken entisen huvikeskukseen, mikä on yleiskaavakartalla osoitettu kohdemerkinnällä Matkailukohde. Palvelu- ja matkailurakentaminen vaatii asemakaavan tai tarkan käyttösuunnitelman laatimisen koko rm-, R-1 ja R-2 -alueille. Ammattioppilaitoksen palvelutoimintoja kehitetään PY ja TP/PY-alueilla. Matkailupalveluna kehittyvälle hevosharrastukselle ja hevosurheilulle on varattu ammattioppilaitoksen ja raviradan ympäriltä aluetta ratsastuskoululle. Vanha Törrö osoitetaan matkailua ja hevosurheilua palvelevien rakennusten alueeksi, joka voi sisältää toimintaan liittyviä majoitus ja asuntotiloja (RHU, RHU/s). Alueella tulee säilyttää Törrön tilan vanhat rakennukset ja niiden ympäristö (/s). Raviradan laajennukselle hiittisuorineen ja hevosreitteineen varataan aluetta merkinnällä VUH. Uudet hevosreitit yhdistävät alueen tulevaisuudessa Kivarijärven eteläpuolisiin ja Kivarinjoen pohjoispuolisiin alueisiin (katso Virkistys- ja urheilupalvelut).

69 69 Kotiseutumuseon alueesta (PY-4/s) on tarkoitus kehittää matkailukohde tapahtumineen ja perinnetyönäytöksineen LTK-kehittämissuunnitelman periaatteita toteuttaen. Alueelle voidaan siirtää tai rakentaa täydentäviä rakennuksia, kuten esimerkiksi perinteisiä eläinsuojia maisemapellon tuntumaan ja uusi opastuskeskus. Kotiseutumuseolle on varattu laajenemisaluetta myös kirkkoa palvelevan pysäköinnin ja uuden keskusrakennuksen rakentamista varten. Kokonaisuutta rikastavat kirkko (PY-3/s), Riekki-Paavola taloryhmä (AT-4/s) ja nuorisoseurantalo Havula (P-3), joiden käyttöä yhteisissä tapahtumissa ja matkailupalveluissa pyritään edistämään. Kotiseutumuseon ympäristöä rikastavat arvokas maisema ja edellä mainitut rakennuskohteet. Havula on osoitettu käytettäväksi matkailupalvelutoimintaan merkinnällä P-3. Merkintä edellyttää vanhan Havulan säilyttämistä, mutta antaa lisäksi alueen laajuutta hyödyntäen mahdollisuuden myös täydennysrakentamiseen. Vanha Kirkkotie on kulkenut Törröstä Havulan ja Selpakan kautta kirkolle ja edelleen Riekin alueelle. Yhteyden säilyneitä osia voidaan käyttää perinnereittinä esimerkiksi ulkoiluun, pyöräilyyn ja talvella rekiajeluun. Muita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita kotiseutumuseon ympäristössä ovat kirkon komea tapuli ja kirkkotarha (EH/s) ja Selpakka-Mäkelä taloryhmä (AT-4/s).

70 70 Asuminen ja loma-asuminen Asumiseen ja loma-asumiseen varatut alueet ovat pääosin olemassa olevia. Taajamamaista pientaloasutusta on Rauhalankankaalla ja Riekinkankaalla (AP) sekä Kirkonseudulla (AP, AT- 4/s), jossa erityisesti viimeksi mainitulla on osalla aluetta sekoittuneena kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuskohteita ja tavanomaista pientaloasutusta. Kirkon kohdalla ja sen länsipuolella asutus on maaseutumaisempaa (AM, AT-4/s ja AT-4) ja alueella harjoitetaan myös maataloutta. Tällä alueella ja Karvalammen kohdalla on myös joitakin loma-asuntoja (RA-2). Karvalammen länsipuolella rakentamismahdollisuudet on osoitettu MRL 72 :n mukaisesti emätilatarkastelun ja rantamitoituksen avulla (katso 4.4 Mitoitus).

71 71 Pudasjärven ranta-alue, jota MRL-72 :n mukainen mitoitus koskee, on osoitettu aluerajauksella, ja mitoituksen mukaiset rakennuspaikat kohdemerkinnöillä. Raviradan ja ammattioppilaitoksen lähialueella on eläinhoitajien asuntojen ja eläinsuojien alue, joka on pääosin jo rakennettua aluetta. Alueella mahdollistetaan hevosharrastajien asuminen niin, että he voivat pitää silmällä jatkuvaa huolenpitoa tarvitsevista hevosista. Myös Pudasjärven lentokentän alueelle (LL-1) saa rm-rajauksella osoitetulle alueen osalle toteuttaa pääkäyttötarkoitusta tukevia rakennuksia, kuten majoitustiloja ja varastoja. Toimintojen sijoittaminen edellyttää liittymistä yleiseen viemäriin, vesiensuojelutoimenpiteiden suunnittelua ja toteuttamista, sekä yleiskaavaa tarkemman käyttösuunnitelman tai asemakaavan laatimista. Ilmailuliikenne ja moottoriurheilu Lentokentän aluetta on laajennettu siten, että kiitorata voidaan tarvittaessa pidentää 2500 metriin. Tämä saattaa edellyttää harkinnanvaraista ympäristövaikutusten arviointia. Lentokentän estevapaat vyöhykkeet on määritelty kartalla nykyisen käytön perusteella ja ne päivitetään ehdotusvaiheessa riittäviksi ilmailumääräyksen tavoitellun luokan mukaan. Ajatuksena on, että ei suljeta pois kentän laajentamismahdollisuutta esimerkiksi mastojen rakentamisella. Osalla lentokenttäalueesta tai sen välittömässä läheisyydessä saattaa olla puolustusvoimien (Lapin lennosto) maankäyttötarpeita, jotka pitää tarkemman käyttösuunnitelman tai asemakaavan laatimisen avulla sovittaa yhteen majoitus- ja vapaa-ajan palveluiden kanssa. LTK-suunnitelmassa on lentokenttäalueelle ja sen laajennusalueelle, sekä alueen länsiosan ja Ranuantien väliselle alueelle osoitettu moottoriurheilutoimintoja (E-1). Lentokenttäalueelle on alueen osana osoitettu nykyinen kunnostettava mökkialue ilmailuharrastajien käyttöön (rm). LTK-suunnitelman Lentäjän kylä -toimintoja ei pohjaveden suojelullisista syistä pystytty merkitsemään suoraan tämän alueen jatkeeksi merkinnällä R-1, mutta vastaavaa rakentamista

72 72 voidaan jonkin verran sijoittaa saunamaailman alueelle ja Jyrkkäkosken matkailupalvelu-/leirintä -alueelle (R-2 ja R-1). Kulttuurihistoria ja muinaisjäännökset Kulttuurihistoriallisesti merkittävät säilytettävät kohteet ja alueet on esitetty seuraavilla merkinnöillä. Näiden lisäksi kirkon ja hautausmaan kohteet, jotka on rakennettu ennen vuotta 1917, ovat kirkkolain nojalla suojeltuja. Merkinnöissä ja erillisissä kaavamääräyksissä on annettu muutamia rakennustapaa ja maiseman hoitoa koskevia määräyksiä, joita olisi tarpeen täydentää ehdotusvaiheessa tarkemmilla rakennus- ja korjaustapaohjeilla.

73 73 Julkiset palvelut ja opetustoiminta OSAOn Pudasjärven yksikkö on osoitettu merkinnällä PY ja Kontiotuotteen viereiseltä osaltaan merkinnällä TP/PY, millä halutaan tuoda esiin mahdollisuus vähäisen opetukseen liittyvän yritystoiminnan harjoittamiseen. Hevostalouden opetukselle on varattu hieman laajennusvaraa. Pudasjärven kirkko ja siihen liittyvä hautausmaa (PY-3/s, EH/s) ovat kirkkolain mukaan suojeltuja. Kotiseutumuseon aluemerkintä (PY4/s) on käsitelty matkailua palvelevien alueiden yhteydessä. Hautausmaan mahdollinen laajenemisalue on esitetty ohjeellisella merkinnällä. Toteuttamisen ehtona on pohjavesiolosuhteiden tarkempi selvittäminen ja ympäristölupa. Virkistysalueet, reitit ja viheryhteydet, virkistyskohteet Kaupungin omistamalle Törrönkankaan urheilu- ja virkistyspalvelujen alueelle (VU-1) on osoitettu olemassa olevaan reitistöön perustuen runsaasti ulkoilu- ja latureittejä, sekä ulkoilukäyttöä ja matkailua palvelevia rakennelmia. Valaistu latu-/ulkoilureitti on merkinnöissä eroteltu muista

74 74 latu-/ulkoilureiteistä. Kivarinjokea käytetään melontaan ja kalastukseen, jokivarteen on osoitettu reittejä ja levähdyspaikkoja melojien, kalastajien ja vaellusratsastajien käyttöön. Luonnosvaiheessa merkintöjä on osoitettu jonkin verran myös suunnittelualueen ulkopuolelle LTK-hankkeen maankäyttösuunnitelmiin perustuen. Nämä eivät vahvistu yleiskaavalla. Uusia reittiyhteyksiä on osoitettu Kurenalan ja Syötteen suuntaan, Kellokankaalle, sekä Kivarinjoen, Kivarijärven ja Törrönjoen varteen missä aukeaa kauniita vesistönäkymiä. Alueella olevaan ammattioppilaitoksen hevostalous- ja matkailulinjaan, Vanhaan Törröön kaavailtuun ratsastuskouluun, eläinten pitoon liittyviin rakennuspaikkoihin ja yhteiskäyttöiseen harjoitusravirataan liittyy ratsastus- ja hevosajoreittejä. Maasto- ja vaellusratsastukselle on osoitettu uusia reittejä Törrönkankaan ulkopuolelle Vanhan Törrön ympäristöön ja yhteyksinä Kivarinjoen pohjoispuolelle ja Kirkonseudun perinnekylän suuntaan. Osa reiteistä ja kevyen liikenteen yhteyksistä vaatii joen ylityksen tai maantien alikulun. Törrönjoen itäpuolelle kaavaillulle hevosläheisen asumisen alueelle ja Kivarinjoen yli jokivarteen sekä Syötteen suuntaan suuntautuvia reittejä varten on osoitettu kevytliikennesillat. Niitä hyödyntää myös Kivarinjokivarteen on osoitettu esteetön ulkoilureitti, joka luontoarvoista johtuen saattaa esitetyssä laajuudessa vaatia vesi- tai luonnonsuojelulain mukaisen poikkeusluvan. Olevilta moottorikelkkailureiteiltä on osoitettu yhteys lentokenttäalueelle yhteystarvemerkinnällä.

75 75 Kaavakartalla on uimapaikat osoitettu aluemerkinnällä (VV) ja/tai symbolilla. Venevalkamat ja muut virkistyskohteet on osoitettu symbolein. Ulkoilureittejä täydentävät kevyen liikenteen reitit teiden varsilla. Virkistykseen ja ulkoiluun käytetään varsinaisten virkistysalueiden lisäksi vesialueita (W) ja metsätalousalueita jokamiehenoikeuden nojalla. Luonnon- ja maisemansuojelua koskevat merkinnät ja määräykset Suunnittelualueen arvokkaimmat luontoalueet sisältyvät Pudasjärven Natura-alueeseen ja ne on lisäksi merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL). Luonnonsuojelulain, metsälain ja vesilain tarkoittamat arvokkaat luontotyypit on osoitettu luo-merkinnällä, ja muut säilyttämisen arvoiset ojittamattomat suot suo-merkinnällä. Maisemansuojelullisesti tärkeät alueet on osoitettu erityisominaisuus-merkinnällä ma-1 ja merkittävänä rakennettuna ympäristönä RKY2009 ja maisemapeltona (MA). Maiseman rajaamiseksi rakennettavien kohteiden suuntaan on osoitettu suojavihervyöhyke (ev).

76 76 Maa- ja metsätalousalueet Pudasjärven kirkkomaisemassa sijaitsevat maisemapellot on osoitettu säilytettäviksi merkinnällä MA. Myös Ranuantien varressa oleva maisemallisesti merkittävä pelto on osoitettu säilytettäväksi (MT/s). Törrön ympäristön muut peltoalueet jäävät viljellyiksi tai hevoslaitumiksi. Hevostoimintaan liittyvät isot rakennukset tulisi sijoittaa maantieltä katsottuna metsän suojaan tai osaksi olevaa rakennetta ja maisemoida tarpeen mukaan puuistutuksin. Osalla metsätalousalueista on tarvetta ohjata kulkijat oleville metsäteille tai muille rakennettaville reiteille (MU).

77 77 Maa- ja metsätalousalueet ja virkistysalueet, joilla on erityisiä luontoarvoja, on pääsääntöisesti merkitty lisäindeksillä /s. Esimerkiksi kirkon länsipuolella oleva MY-alue tulee säilyttää. Silloin, kun alueella on erityistä käyttöä, on /s indeksi selitetty suoraan pääkäyttömerkinnän yhteydessä. Tästä on esimerkkinä kotiseutumuseon lähiympäristö MU/s, missä alueelle on tarkoitus toteuttaa museon toimintaan liittyviä rakennuksia. Kevyt liikenne, maantiet ja kokoojakadut Kirkolle johtavan tien varteen tulee rakentaa kevytliikenneyhteys ja Ranuantien varressa tulee huolehtia pohjaveden suojaamisesta mahdollisten kemikaalionnettomuuksien yhteydessä, sekä parantaa Törrön liittymän liikenneturvallisuutta. Vanha Kirkkotie on esitetty otettavaksi uudelleen käyttöön kevyen liikenteen yhteytenä ja perinnereittinä, jota pitkin voidaan järjestää esimerkiksi poro- tai hevosrekiajeluita taikka vaellusratsastusta. Pohjavesialueet, erityisalueet ja yhdyskuntateknisen huollon alueet Kaavakartalla on esitetty tärkeimmät yhdyskuntatekniset alueet, kuten vedenottamo ja varavedenottamo, sekä lämpövoimala. Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksen mukaiset pohjavesialueet ja suojavyöhykkeet on esitetty kaavamerkinnöissä, mikä helpottaa vaikutusten arviointia. Suunnittelualueella on muutamia vanhoja maa-ainesten ottoalueita (eo), joilla otto on loppunut ja jotka tulisi kunnostaa virkistys- tai metsätalouskäyttöön. Tulvauhanalaiset alueet on määritelty ELY-keskukselta saatujen tulvavahingoille alttiiden rakennusosien vähimmäiskorkeuden ja laserkeilausaineiston perusteella.

78 Mitoitus MRL 72 :n mukainen mitoitus Pudasjärven rantaa Karvalammelta länteen tarkasteltiin myös MRL 72 :n mukaisen rantamitoituksen avulla, jonka tavoitteena on antaa rakentamismahdollisuudet niille maanomistajille, jotka eivät ole näitä mahdollisuuksia hyödyntäneet, ja parantaa näin maanomistajien tasapuolista kohtelua. Mitoitusta varten ranta jaettiin tarkastelujaksoihin. Rantaviivan muuntoperusteena on, että rantaviiva mitataan kaavan pohjakartalta. Jos rantaviiva on selkeä lahti tai niemi (ei tarkoita rantaviivan loivahkomuotoista aaltoilua) pienennetään näin saatua rantaviivaa seuraavasti: - alle 100 m levyiset lahdet, kerroin on 0,25 - alle 100 m levyiset niemet, kerroin on m levyiset niemet tai m levyiset lahdet, kerroin 0, m levyiset niemet tai m levyiset lahdet, kerroin 0,75 Eteläsavon esimerkki rantaviivan muuntamisesta Alueen itäosa - pysyvä asuminen ja loma-asuminen Alueen itäosassa on Natura-rantaa, johon liittyy luonnonsuojelulain arvokkaita luontotyyppejä, kuten hiekkaranta (luo-4, käytetty uimarantana) ja tulvametsä tai niitty (luo-3). Lisäksi alueella on rannan tuntumassa kiinteitä muinaisjäännöksiä. Osa ranta-alueesta on myös tulvauhan alaista aluetta. Edellä mainitut ominaisuudet estävät käytännössä uudisrakentamisen rannan tuntumaan. Tästä huolimatta kyseisen rannan osalle tehtiin koemitoitus 6 loma-asuntoa/km, lähinnä yksityisten maanomistajien tilanteen tarkistamiseksi siltä varalta, että heillä on rantavyöhykkeen takana ranta-aluetta, jolle rakennuspaikat voidaan siirtää. Alueella on yksi vanha loma-asunnon rakennuspaikka. Pääosa rantavyöhykkeestä on kaupungin omistuksessa. Rantakaista yksityisten tilojen ja järven välissä on kaupungin maata ja perustetun suojelualueen osalta valtion maata. Koelaskelmassa yksityisen mitoitusrantaviivaksi laskettiin Karvalammen puolella lammen pienuudesta johtuen ¼. Tilat 104:1 ja 104:2 ovat samojen maanomistajien omistuksessa ja tuottaisivat rantaviivaltaan yhteen laskettuna ja ylöspäin pyöristettynä yhden uuden rakennuspaikan. Yleiskaavan luonnosvaiheessa oli Siuruantien puolelle osoitettu kuivan maan rakennuspaikkoja tiloille 104:1, 104:2 ja 104:6, koska uusia rantarakennuspaikkoja ei tuolloin ympäristösyistä katsottu olevan mahdollista osoittaa. Muinaisjäännöskohteen laajuuden tarkentuessa ehdotusvaiheessa tulkittiin, että tilojen 104:1 ja 104:2 rantavyöhykkeellä sijaitsevista palstoista idemmällä palstalla on n m 2 muinaisjäännösalueen ulkopuolista aluetta, joka ei ole tulvauhan alainen. Rakennuspaikka osoitettiin tälle alueelle ja kuivan maan rakennusrypäs poistettiin. Samassa ryppäässä naapuritilalle 104:6 osoitettu yksittäinen rakennuspaikka siirrettiin tässä yhteydessä uimarannalle johtavan tien pohjoisreunalle, mikä maanomistajan palautteen mukaan olisi mieluisampi rakennuspaikka. Kuivan maan rakennusrypäs luonnosvaiheen kaavakartalla (vasemmalla) ja ehdotusvaiheen kaavakartalla (oikealla).

79 79 Alueen taajamoitunut keskiosa - pysyvä asuminen ja loma-asuminen Alueen keskiosalle kotiseutumuseon ja uimarannan väliselle alueelle (Riekinkangas) on Siuruantien ja rannan väliin rakentunut suhteellisen tiheä taajamoitunut asuinalue, jolla sijaitsee sekä tavanomaista pientaloasutusta että kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuskohteita. Alueen länsipäässä on yksi loma-asunnon rakennuspaikka, joka sijaitsee suurimmaksi osaksi tulvauhan alaisella alueella. Tulvauhan alaisella alueella olevia rakennuksia saa pitää kunnossa, mutta uuden rakennukset tai muu uudisrakentamiseen verrattavissa oleva korjausrakentaminen tulee tehdä niin, että tulvavahingoille alttiit rakennusosat sijaitsevat vähintään korkeudella +111,80 (N60). Pääosa tästä taajamoituneesta alueesta sijaitsee voimassa olevan valtioneuvoston päätöksen mukaisella Aittojärvi Kyngäs -maisema-alueella, jonka arvoluokitus on ilmeisesti muuttumassa. Alueen länsipää sijaitsee Pudasjärven kirkkomaiseman kulttuuriympäristössä (RKY2009) tosin maisemakuvaltaan peitteisellä alueella. Alueelle on myönnetty rakennuslupia niin, että tilan (30-) 40 metrin rantaviivaa kohden on myönnetty yksi rakennuslupa, ilman että tilalle jää vapaata rantaa. Tiheimmin rakennetuilla emätiloilla laskennallinen mitoitus on jopa 23 as/km. Ranta-aluetta ei voida mitoittaa sillä perusteella, että kaikki tilat saisivat esimerkiksi lähes toteutuneen maksimimitoituksen mukaisen määrän rakennuspaikkoja, eikä kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten pihapiiriin osoiteta enää lisää rakennuspaikkoja. Tasapuolisuusnäkökohta huomioiden tälle alueelle osoitetaan uusi rakennuspaikka niille emätilasta erotetuille tiloille (tai emätiloille), joilla ei vielä ole rakennuspaikkaa, kun vapaata rantaviivaa on n. 80 metriä. Edellä mainitulla perusteella myös kahdelle kaupungin omistamalle tilalle (20:32 ja 114:0) olisi osoitettavissa rakennuspaikat Natura- tai luo-rannan ulkopuoliselle rantaosuudelle. Pudasjärven vapaa ranta sijoittuu kaupungin maalle, mikä jätetään jatkossakin rakentamisesta vapaaksi kaikkien alueen ja kaupungin asukkaiden käyttöön. Vapaa rantaan pääsy järjestetään lisäksi nuorisoseurantalo Havulan kohdalta.

80 80 Suunnittelualueen taajamoituneen keskiosan rantapituudet, jotka ovat olleet tasapuolisuusharkinnan perusteena Alueen taajamoitunut keskiosa, palvelujen ja hallinnon alue P-3 Edellä käsitellyllä Pudasjärven rantamitoitusalueen keskiosalla sijaitse kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskohde, nuorisoseurantalo Havula, jolla on (UPMn maalla) rantaviivaa n. 315 m. Rantaviivan pituus ja alueen laajuus mahdollistaa alueen käytön matkailu-, majoitus- tai palvelutiloina. Yleiskaavassa osoitetaan käyttötarkoituksen P-3 mukaista lisärakennusoikeutta niin, että alueella voidaan harjoittaa LTK-suunnitelman toteuttamista tukevaa matkailuliiketoimintaa. Tämän Pudasjärven kirkonkylän nuorisoseuran omistaman maan etäisyys rannasta on n metriä, mikä mahdollistaa myös P-3 merkintään sisältymättömän rannan käytön virkistykseen (MU).

81 81 Rakentamisen sijoittuminen suunnittelualueen itä- ja keskiosalla. Rantamitoituksen mukaiset olevat vakituisen asumisen rakennuspaikat on osoitettu kokonaan punaisilla neliöillä ja uudet punaisilla avoneliöillä. Rantamitoituksen mukaiset loma-asuntojen rakennuspaikat on osoitettu vastaavilla kolmiosymboleilla. Rantamitoitusalueen ulkopuolelle osoitetut pysyvän asumisen rakennuspaikat on osoitettu ruskealla neliösymbolilla. Alueen länsiosa Alueen länsiosa sijaitsee kirkon ympäristön ja kotiseutumuseon maisemapeltojen ja vanhan asutuksen kohdalla, sekä Leilahden rannalla. Alueella on tarvetta avata näkymiä maisemapellon kohdalta kirkonmäeltä Pudasjärven selälle. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat Riekin ja Paavolan talot pihapiireineen sijaitsevat alueella kirkon lähiympäristössä. Tiloista on erotettu kolme lomarakennuspaikkaa, jotka sijaitsevat tulvauhan alaisella alueella. Tulvauhan alaisella alueella olevia rakennuksia saa pitää kunnossa, mutta uuden rakennukset tai muu uudisrakentamiseen verrattavissa oleva korjausrakentaminen tulee tehdä niin, että tulvavahingoille alttiit rakennusosat sijaitsevat vähintään korkeudella +111,80 (N60). Kirkonseudun kyläalue harvenee tästä edelleen länteen mennessä. Leililahden ranta-alue on leveälti alavaa ja tulvauhan alaista aluetta. Vasta noin metrin etäisyydellä rannasta (noin 150 metrin päässä Siuruantiestä rannan suuntaan) ollaan tulvauhan alaisen alueen ulkopuolella. Kirkonseudun maisemapelloista ja leveästä tulvauhan alaisesta alueesta johtuen mitoituslukuna käytetään 6 /km. Osalla tiloista mitoituksen mukainen rakentamisen määrä on jo ylittynyt. Mitoituksen mukaiset rakennuspaikat siirretään pääsääntöisesti tulvauhan alaisen alueen ulkopuolelle. Peltoihin liittyvät uudet paikat osoitetaan pysyvän asumisen mahdollistaviksi. Mitoituksen mukaiset kirkon tavoitellun vesistönäkymän kohdalle sijoittuvat rakennuspaikat ovat saman maanomistajan hallussa, ja ne siirretään ryppäänä osaksi jo taajamoitunutta alueen keskiosaa. Lisäksi nämä rakennuspaikat erotetaan kirkon kotiseutumuseon maisemapellosta suojapuustovyöhykkeellä. Kyseiset rakennuspaikat sijaitsevat rannan tulvauhan alaisen alueen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan avoimen maisematilan välissä. Kulttuurimaisema-arvoista johtuen rakennukset pyritään sijoittamaan mahdollisimman etäälle kirkosta ja Riekistä, mikä tarkoittaa, että poikkeuksena aiemmin esitettyyn periaatteeseen nämä uudet rakennuspaikat jäävät osittain tulvauhan alaiselle alueelle. Tällainen sijoittaminen on kompromissi, jota ei sovellettaisi ilman tarvetta ottaa erityiset kulttuurimaisema-arvot huomioon. Pihapiiri ja rakennusalue pystytään näidenkin rakennusten osalta suhteellisen vähäisen maanpinnan korotuksen avulla toteuttamaan tulvauhan alaisen alueen yläpuolelle. Koska rakennusten lähiympäristö on peltoa, voidaan pinnan muotoilu tehdä loivasti ja luonnonmukaisesti puuston estämättä.

82 82 Rakentamisen sijoittuminen suunnittelualueen länsiosalla. Uudet rakennuspaikat on osoitettu avoneliöillä ja lomaasuntojen osalta avokolmioilla.

Lausunto / Törrönkangas Riekinkangas - Kirkonseutu osayleiskaavaehdotuksesta

Lausunto / Törrönkangas Riekinkangas - Kirkonseutu osayleiskaavaehdotuksesta Viranomaislautakunta 58 15.07.2015 Lausunto / Törrönkangas Riekinkangas - Kirkonseutu osayleiskaavaehdotuksesta VIRANOMA 58 Pudasjärven kaupungin maankäyttöinsinööri Markku Mattinen on pyytänyt Pudasjärven

Lisätiedot

P u d a s j ä r v i. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL 63 ), päivitys 25.6.2015. likimääräinen raja. Kirkonkylä.

P u d a s j ä r v i. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL 63 ), päivitys 25.6.2015. likimääräinen raja. Kirkonkylä. P u d a s j ä r v i Törrönkan gas-riekinkan gas-kirkonseutu o sayleiskaava 2025 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL 63 ), päivitys 25.6.2015 Kirkonkylä Suunni tt elualueen j a sen laajennukse n

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava

Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Konginkangas Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava Pyyrinlahden kylän tiloille Laajaniemi 2:223 ja Leppäranta 2:195. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kuopion kaupunki 1/6 KUOPION KAUPUNKI SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS alue sijoittuu Tahkovuoren rinnealueen pohjoispuolelle Syvärin rannalle.

Lisätiedot

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 KAAVAMUUTOKSEN KOHDE, TARKOITUS JA TAVOITTEET Mustikkakankaan teollisuusalue sijaitsee

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HAUTAUSMAA-ALUE. Vastaanottaja Ähtärin kaupunki

ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HAUTAUSMAA-ALUE. Vastaanottaja Ähtärin kaupunki Vastaanottaja Ähtärin kaupunki Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HAUTAUSMAA-ALUE ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Juankosken kaupunki 1/6 JUANKOSKEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS Tikanniemen ranta-alueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Juankosken asemakaava-aluetta Tikanniemessä.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 OAS 1 (5) TUUSNIEMEN KUNTA KESKITIEN ASEMAKAAVA JA HARJUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nilsiä, Tahkovuori 1/6 NILSIÄ, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS OLD COURSE- GOLFALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Valkamalahdentietä ja golfaluetta Tahkovuoren

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI MAKKARAMÄKI, ns. Karusellin alue Ak 5169 16.8.2011 ASEMAKAAVA Kankaanpään 10. kaupunginosan (Makkaramäki) osa aluetta, ns. Karusellin aluetta

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014, tark.8.5.14, tark. 8.8.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (6) KONNEVEDEN KUNTA ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Maankäyttö-

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos (Peräpellontien katualue) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26016 Turku, 4.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 208, 209, 212, 213 JA 214

TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 208, 209, 212, 213 JA 214 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy KÄRSÄMÄEN KUNTA TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 208, 209, 212, 213 JA 214 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 208 TONTIT 1 JA 2. P26369

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 9.12.2015 Haapajärven kaupunki OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SAMULINPUISTON ASEMAKAAVAMUUTOS Asemakaavan muutos koskee osaa Haapajärven Ronkaalan kaupunginosan korttelista 215 ja siihen liittyvää

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY tark. 30.9.2014 25.10.2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KOSKIEN RANTA-ASEMAKAAVAA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOSTA KEU- RUUN KAUPUNGISSA TILOJEN 249-411-2-229, 249-411-2-247,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS) ISO- JA PIENI VATJUJÄRVI HAAPAVESI OSAYLEISKAAVA kaava-alueen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS) 2.1.2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

Heikkilän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Heikkilän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Hämeenkosken kunta Heikkilän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1510012986 7.11.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä

Lisätiedot

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan laadinnan yhteydessä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI FCG Planeko Oy JÄMSÄN KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI 9.4.2008, TARK. 27.6.2008, TARK 17.5.2013 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA sivu 1(5)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA sivu 1(5) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA sivu 1(5) PYHÄNNÄN KUNTA LEIVISKÄNKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS, PERIOJANTIEN POHJOISOSA JA KORTTELIT 202 JA 209 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.3.2015

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 29. PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS

VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS 1 LIITE 1 JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNTA 180-03-01-038 VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA JA LAAJENNUKSELLA MUO- DOSTUU KORTTELIT 127 (OSA), 166-171 SEKÄ VIRKISTYS-, ERITYIS-

Lisätiedot

RISTEEN JA ÄMMÄNSAAREN OSA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

RISTEEN JA ÄMMÄNSAAREN OSA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 25.1.2013 VASTINEET 1 (7) SUOMUSSALMEN KUNTA RISTEEN JA ÄMMÄNSAAREN OSA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Valtatien 5 ja Kyröntien (mt 892) liikennealue, sekä Risteen korttelin 1005 autopaikkojen korttelialue

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223c Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Alue ja suunnittelun kohde Asemakaavoitus koskee pääosin Säkylän kunnan Isosäkylän kylässä olevaa rantaaluetta

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS.

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.4.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.4.2013 22.4.2013/LSa, VLe OAS 1 (10) JUANKOSKEN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.4.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö-

Lisätiedot

Hausjärvi Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.9.2011, tarkistettu 13.6.2012

Hausjärvi Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.9.2011, tarkistettu 13.6.2012 Hausjärvi Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.9.2011, tarkistettu 13.6. Asemakaava ja asemakaavan muutos Oitti, Manassenpelto Asemakaava-alueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN KUNTA Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 21.03.2014 Päivitetty 14.02.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi14022015.doc Osallistumis-

Lisätiedot

Naapureiden kuuleminen: Hakija on toimittanut naapurikiinteistöjen omistajien suostumukset poikkeamiseen (MRL 173 ).

Naapureiden kuuleminen: Hakija on toimittanut naapurikiinteistöjen omistajien suostumukset poikkeamiseen (MRL 173 ). ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Poikkeamishakemus Diaarinumero: 237/605/2014 Hakija: Jaakko Heiskari, Tiina Väisänen Tila: Ryhtyli Kiinteistötunnus: 859-401-153-0 Kylä: Tyrnävä Haettava poikkeaminen: Haetaan

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.1 SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662.30 PÄIVÄYS: 16.12. 2013, TARK. 9.4. 2014 Sweco Ympäristö Oy S w e co Y m p ä r is t ö O

Lisätiedot

Vaihelan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

Vaihelan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Vaihelan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Aloite Naantalin kaupunki 7.2.2011, päiv. 1.6.2012 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Naantalin kaupungissa Velkuanmaan Pohjakylässä.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA NASTOLAN KIRKONKYLÄ, OSAYLEISKAAVA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Villähteen Kukkasen ja Pikku-Kukkasen järvien

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kouvolan kaupunki Maankäytön suunnittelu Liite 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HAANOJAN ALUE Pvm. 29.8.2014 Kaupunginosa 8. Kankaro Asemakaava koskee tilan 286-402-36-2 osaa Asemakaavan muutos

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS) HAAPAVESI Kynttilän yrityspuisto kortteli 111 ASEMAKAAVAN MUUTOS suunnittelualueen alustava rajaus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS) 19.2.2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 12.3.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 12.3.2013 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (4) LIEKSAN KAUPUNKI, KOLI PURNULAHDEN OSITTAINEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 12.3.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015 KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223d Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA-ALUE

Lisätiedot

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) Tampere / J. Mäkelä 27.8.2008 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Tässä suunnitelmassa esitetään kaavoitushankkeen

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA hyväksytty 23.4.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin (03) 888

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

1 SUUNNITTELUALUE 2 ALOITE

1 SUUNNITTELUALUE 2 ALOITE 82121904 Hausjärven kunta Puutarhakylän ranta-asemakaavan muutos ja ranta-asemakaavan laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 26.3.2009, päivitetty 14.8.2009 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelukohde

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 6 ) RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT 1 ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 3.8.2015 Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nahinlahden alue, 7. (Myllykylä) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä

Lisätiedot

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa.

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa. SULKAVAN KUNTA SULKAVAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYNÄMÄEN KUNTA 1.1 KATTELUKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E27437 PÄIVÄYS: 8.1. 2015, TARK. 4.9. 2015 Sweco Ympäristö Oy MYNÄMÄEN KUNTA Katteluksen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ALUERAJAUS ORTOKUVA Tasot: Ilmakuva_Forssa_Tammela, Merger Pvm: 28.11.2013 13:41 1 Kohde Osayleiskaava: Kojo. Osayleiskaavan tarkoitus Osayleiskaavan tarkoituksena on tutkia Kojon kyläalueen täydennysrakentamista

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1/5 NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 184, 185 JA 307 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee kortteleita 184,

Lisätiedot

Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kymijoentie, Kymintie ja Kierikkalankatu

Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kymijoentie, Kymintie ja Kierikkalankatu 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJEKTI NRO OSOITE Asemakaava ja asemakaavan muutos 0313 Kymijoentie, Kymintie ja Kierikkalankatu ilmakuva asemakaava-alueesta ALOITE Pekka Kierikka, Kotkan

Lisätiedot

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.10.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 1 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

RANTA-HOVIN ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTA-HOVIN ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA RANTA-HOVIN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 71, MAA-JA METSÄTALOUSALUE JA LÄHIVIRKISTYSALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 4.3.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS

Lisätiedot

PARKANON KAUPUNKI, ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PARKANON KAUPUNKI, ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PARKANON KAUPUNKI, ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.8.2008, 3.10.2008, 6.2.2009, 1.10.2009. 27.10.2010. SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 1 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot