Päivitykset RIL ohjeen 2. korjattuun painokseen

Transkriptio

1 1 (19) Päivitykset RIL ohjeen. korjattuun painokseen Päivitetty ohje numeroidaan uudella vuositunnuksella: RIL Lisätään S-kirjain niihin kuviin, jotka eivät ole Eurokoodi 5:stä. s. 4 viittaus versioon EN :004/AC:006 korjataan muotoon: EN :004+AC:006+A1:008 s. 10 Ohjeen käyttö -kohdassa " mennessä ilmoitetut korjaukset" muutetaan muotoon: mennessä ilmoitetut korjaukset s kohdassa 1. kaikki muut viittaukset paitsi ISO 631-:1989 ja EN 1990:00 muutetaan päiväämättömiksi (standardien vuosiluvut poistetaan). Poistetaan listalta kokonaan standardi EN (pyörä puutavara). Standardi EN poistetaan ja korvataan standardilla: EN 1036 Continuously hot-dip coated strip and sheet of structural steels. Technical delivery conditions. (SFS-EN 1036 Jatkuvatoimisella kuumaupotusmenetelmällä pinnoitetut ohutlevyrakenneteräkset. Tekniset toimitusehdot). s. 19 standardiluettelon jälkeen esitetty keskeneräisiä standardeja koskenut ohjeistus poistetaan (kaikki viitestandardit on vahvistettu) s. 3 kohdan.1 kolmas kappale poistetaan ja korvataan seuraavasti: Standardin SFS-EN 1990 kohdassa.1(5) esitetty vaatimus jatkuvan sortuman rajoittamisesta otetaan huomioon SFS-EN standardin Suomen kansallisessa liitteessä vahvistetun ohjeen "Rakennusten suunnittelu määrittelemättömästä syystä aiheutuvan paikallisen vaurion seuraamusten varalta" mukaisella onnettomuustilanteen suunnittelulla. Suunnittelussa noudatetaan kohteen vaativuuden mukaisesti seuraavia toimenpiteitä: - Erillistä jatkuvan sortuman tarkastelua ei tarvitse tehdä seuraamusluokan CC1 rakennuksille eikä asuinrakennuksille, joissa on enintään kaksi maanpäällistä kerrosta. - Seuraamusluokan CC 3-4 kerroksisissa puukerrostaloissa tai rakennuksissa, joiden korkeus on enintään 16 m, käytetään vaakasiteitä tai välipohjat ankkuroidaan seiniin. - Muissa seuraamusluokan CC rakennuksissa joko a) käytetään sortumisen estämiseen mitoitettuja vaaka- ja pystysiteitä ja pystyrakenteet sidotaan välipohjaan tai b) tarkistetaan, että kun rakennuksesta ajatellaan poistetuksi mikä tahansa pilari, palkki tai kantavan seinän lohko, rakennus ei menetä stabiliteettiaan eikä paikallinen vaurioituminen ylitä hyväksyttävää rajaa. Mikäli tällaisesta ajatellusta pilareiden tai seinälohkojen poistamisesta seuraa hyväksyttävän rajan ylittävä vaurio, niin tällaiset rakenneosat suunnitellaan avainasemassa olevina rakenneosina onnettomuuskuormalle A d = 50 kn, joka vaikuttaa rakenneosaan vaakasuunnassa kerroksen puolivälissä. - Seuraamusluokan CC3 rakennuksissa tehdään järjestelmällinen riskinarviointi (ks. RIL ). Riskinarvioinnin tuloksesta riippumatta rakenteiden tulee täyttää edellä olevassa kohdassa b) esitetyt vaatimukset. Huom. Seuraamusluokat on esitetty taulukossa.1. Onnettomuustilanteen kuormitusyhdistely tehdään kaavojen (.1.4S) ja (.1.5S) mukaan. Onnettomuuskuormille käytetään hetkellistä aikaluokkaa (taulukko.4). Onnettomuusyhdistel materiaalin osavarmuusluku γ M = 1,0 (taulukko.10).

2 (19) Sidevoimat eri seuraamusluokissa, kantavan seinän lohkopituudet sekä muut vastaavat ohjeet esitetään SFS-EN standardin Suomen kansallisen liitteen jäljessä olevassa ohjeessa: "Rakennusten suunnittelu määrittelemättömästä syystä aiheutuvan paikallisen vaurion seuraamusten varalta". s. 6 täydennetään taulukossa.1 seuraamusluokan CC3 esimerkeissä esitetty toinen ranskalainen viiva muotoon: - konserttisalit, teatterit, urheilu- ja näyttelyhallit, katsomot (yli 1000 henkeä) s. 8 korjataan kaava (.) muotoon: u fin = ufin,g + ufin,q,1 + ufin,q, i (.) s. 45 Taulukossa 3.1 lastulevyn luokkamerkinnät EN 31-4, -5 sekä EN 31-6 ja -7 korvataan tyyppimerkinnöillä P4, P5, P6 ja P7. s. 46 poistetaan Taulukosta 3. viittaus standardiin EN s. 46 Taulukossa 3. "lastulevy" -rivin "standardit" -solu korjataan muotoon: EN 31: P4 ja P5 EN 31: P6 ja P7 s. 46 poistetaan viittaus standardiin EN korjaamalla luvun 3. ensimmäinen kappale muotoon: Sahatavaran tulee olla standardin mukaista. Sormijatkosten tulee olla standardin EN 385 mukaisia. s. 47 poistetaan viittaus standardiin EN korjaamalla luvun 3. viimeinen kappale muotoon: Suomalaisen pyöreän puutavaran lujuusluokaksi voidaan olettaa C30. (Ympäristöministeriön tiedote ). s. 49 lisätään kaavan (3.) symboliselityksen jälkeen tulkintaohje: Kokovaikutuskerrointa k h ei käytetä liimapuun paksuussuunnan taivutuksessa. s. 49 lisätään kohdan 3.3 loppuun huomautus: Epähomogeenisen liimapuun liitosmitoituksessa saadaan käyttää taulukossa 3.4 esitettyjä tiheyksiä, vaikka liitos sijaitsee poikkileikkauksen keskialueella. s. 50 päivitetään taulukossa 3.5 seuraavat kertopuun lujuusarvot Kerto-Q Paksuus 1-4 mm Puristus poikittain lappeellaan f c,90,flat,k, Kerto-Q Paksuus 7-69 mm Puristus poikittain lappeellaan f c,90,flat,k, s. 50 tarkennetaan taulukossa 3.5 liukumoduulin symbolit seuraavaan muotoon: G edge,mean G edge,0.05

3 3 (19) s. 57 lisätään sivun viimeiseen kappaleen loppuun seuraava huomautus: Työmaalla ilman ulkopuolista laadunvalvontaa tehtävän liimauksen hyödyntämisaste käyttörajatilan taipuma- ja värähtelymitoituksessa rajoitetaan 50 %:iin täydellisestä liittovaikutuksesta (ks. esimerkki kohdassa B.4.). s. 59 Taulukon 4.1 tekstissä viittaus EN korjataan viittaukseksi standardiin: EN 1036 s kohta poistetaan ja korvataan seuraavasti Syysuuntaa vastaan kohtisuora puristus Seuraavan ehdon tulee olla voimassa: σ (6.3) c,90, d kc, fc,90,d σ c,90,d f c,90,d k c, kosketuspinnalla vaikuttavan puristusjännityksen mitoitusarvo puristuslujuuden mitoitusarvo syysuuntaa vastaan kohtisuorassa puristuksessa on tukipainekerroin Huom. Tukipainekerroin k c, ei koske levytuotteita (ks. kohta 6.1.1). Tukipainekertoimen k c, arvo lasketaan kaavalla: l c,90,ef k c, = kc,90 (6.4S) l l kosketuspinnan pituus puun syiden suunnassa l c,90,ef tehollinen kosketuspinnan pituus k c,90 on kerroin, jonka avulla otetaan huomioon kuorman sijainti, puun halkeamismahdollisuus ja puristuman suuruus. Tehollinen kosketuspinnan pituus l c,90,ef määritetään lisäämällä kosketuspinnan pituuteen l molemmin puolin 30 mm kuitenkin enintään a, l tai l 1 / (katso kuva 6.). Kerto-Q:n syrjäpinnalla l c,90,ef = l. Kuva 6. Tehollinen kosketuspinnan pituus. Kertoimelle k c,90 käytetään arvoa 1,0, paitsi seuraavissa tapauksissa edellyttäen, että kuvan 6.3 mukainen puristuspintojen välinen etäisyys l 1 > h: - k c,90 = 1,5 havupuisella sahatavaralla

4 4 (19) - k c,90 = 1,5 havupuisella liimapuulla - k c,90 = 1,3 Kerto-Q:n syrjäpinnalla - k c,90 = 1,4 Kerto-LVL:n lapepinnalla Sauvoille, joiden korkeus muuttuu, kertoimen k c,90 määrityksessä käytettävä h -mitta on poikkileikkauksen korkeus tarkasteltavan kosketuspinnan keskikohdalla. Tukipainekerroin k c, pätee myös leimapaineelle, joka ei vaikuta koko sauvan leveydellä b. 1) a l l 1 b h ) l l 1 Kuva 6.3. Tukipaine 1) jatkuvalla tuella lepäävän sauvan kuormituspisteissä ja ) palkin tukipinnoilla tai kuormituspisteissä. Tapauksessa ) palkin epätasaisesti jakautunut kuormitus tai esim. tukipisteiden kohdalla vaikuttavat pistekuormat eivät aseta rajoituksia tehollisen tukipinnan pituudelle tai k c,90 kertoimen käytölle. Tukipainekestävyyttä voidaan korottaa esimerkiksi naulalevy- tai ruuvivahvistuksella. Tällöin tukipainekestävyys määritetään ilmoitetun laitoksen kyseiselle liittimelle vahvistaman erillisen tukipainekestävyyden mitoitusohjeen mukaan. s. 69 seuraava lisäys kohtaan sijoitettuna ennen kuvaa 6.5 esitettyjen tekstien perään Taivutettujen sauvojen leikkauskestävyysmitoituksessa on otettava huomioon halkeamien vaikutus käyttämällä poikkileikkaukselle tehollista leveyttä: b ef = k cr b (6.13a) b on tarkasteltava sauvan leveys. Lämmitetyissä sisätiloissa tai vastaavissa kosteusoloissa k cr = 0,67 sahatavaralle ja liimapuulle yleensä k cr = 1,0 kosteuden siirtymistä estävällä pintakäsittelyllä käsitellylle puulle k cr = 1,0 standardien EN ja EN mukaisille puutuotteille (puulevyt ja LVL) Pysyvästi käyttöluokkaa tai 3 vastaavissa kosteusoloissa oleville puurakenteille saadaan käyttää arvoa k cr = 1,0. Esimerkiksi säänkestävää -kertaista lakkausta voidaan pitää tässä yhteydessä mainittuna kosteuden siirtymistä estävänä pintakäsittelynä.

5 5 (19) s. 70 korjataan kuva 6.7 muotoon: s. 76 täydennetään sivun viimeinen virke muotoon: Jos palkkia rasittaa puristusvoiman N c ja vahvemman suunnan taivutusmomentin M y yhdistelmä ja palkin kiepahduskerroin k crit < 1, osoitetaan, että jännitykset täyttävät seuraavan ehdon s. 77 korjataan kaava (6.35) ja siinä käytettyjen symbolien määritelmät seuraavasti: σ kcrit f m,d m,d + k σ c,z c,0,d f c,0,d 1 (6.35) σ c,0,d puristusjännityksen mitoitusarvo puun syysuunnassa f c,0,d on puristuslujuuden mitoitusarvo puun syysuunnassa k c,z on poikittaissuunnan nurjahduskerroin, ks. kohta 6.3. ja muut symbolit kuten kaavassa (6.33). s. 78 lisätään taulukkoon 6.3 alimmaiseksi riviksi ulokkeelle yksi kuormituksen tyyppi lisää: Uloke Vakiomomentti,0 s. 78 tarkennetaan taulukon 6.3 alaviitteen viimeinen virke muotoon: Jos määräävä kuormitus vaikuttaa palkin puristetun reunan korkeudella, tehollisen pituuden l ef arvoa suurennetaan mitan h verran, ja sitä voidaan pienentää mitan 0,5h verran, jos määräävä kuormitus vaikuttaa vedetyn reunan korkeudella. s. 78 lisätään taulukon 6.3 jälkeen seuraava tulkintaohje: Ulokkeella kertoimen l ef /l arvot 0,5 ja 0,8 edellyttävät, että uloke on tuella jäykästi tuettu. Koska puurakenteilla jäykän tuennan aikaansaaminen on vaikeaa (esim. puupalkin pää betonissa), on suositeltavaa käyttää taulukossa 6.3 esitetyissä tasaisesti jakautuneen kuorman ja ulokkeen vapaassa päässä olevan pistekuorman tapauksissa kerrointa 1,0. Tällöinkin edellytetään, että ulokkeen vapaan pään ylä- ja alareuna ovat sivusuunnassa tuetut eli ulokkeen vapaan pään sivusuuntainen vääntyminen on estetty. s. 78 täydennetään sivun viimeisessä kappaleessa esitetty tulkintaohje seuraavaan muotoon: Jos palkki on kiepahdustuettu sivusuunnassa puristetulta reunalta välein a, kaavoissa (6.31) ja (6.31.1S) voidaan käyttää tehollisena pituutena mittaa l ef = a + h, kun kuormitus vaikuttaa palkin puristetulla reunalla ja mittaa l ef = a - 0,5h, kun määräävä kuormitus vaikuttaa vedetyllä reunalla.

6 6 (19) s. 81 lisätään kaavan (6.41) symboliselityksen jälkeen ohje: Kaavan (6.41) mukaisen ehdon tulee täyttyä myös muilla kaarevilla liimapuurakenteilla, kuten kaaripalkeilla, mahapalkin kaarevalla reunalla ja kaarevan kolminivelkehän nurkassa. s. 81 kaavan (6.49) symbolin r in selityksessä korjataan kuvaviittaus seuraavasti: r in sisäpuolinen kaarevuussäde kuvan 6.1 mukaisesti s. 8 kaavaa (6.53) ennen oleva teksti korjataan muotoon: Kun leikkausjännitys ja syysuuntaa vastaan kohtisuora veto vaikuttavat samanaikaisesti, tarkistetaan seuraavan ehdon voimassaolo: s. 86 poistetaan lamellirakenteisien puukansien k sys lukuja käsittelevä kuva s. 86 poistetaan kohdan 6.6 viimeinen kappale (kuvaan 6.15 liittyvä selitys). s. 86 päivitetään kohdan 6.7S ensimmäisen kappaleen viimeinen lause muotoon: Tämä ohje perustuu DIN 105:008-1 mukaiseen mitoitusmenetelmään. s. 87 korjataan sivun yläosassa esitetty taulukko seuraavaan muotoon: l v > h l Z > 1,5h, kuitenkin > 300 mm l A > h / h ro > 0,35h h ru > 0,35h a < 0,4h h d < 0,15h pyöreillä Ød < 0,3h 1) 1) Ei esitetty DIN 105:ssa s. 87 korjataan kaava (6.64S) muotoon Ft,90,d σ t,90,d = ft,90,d (6.64S) 0,5 b k l t,90 t,90 b palkin paksuus k t,90 = min{1; (450/h) 0,5 } jossa palkin korkeus h millimetreinä on puun poikittaisen vetolujuuden mitoitusarvo ja f t,90,d s. 87 lisätään sivun loppuun seuraava ohje: Suurempia reikiä voidaan tehdä vahvistamalla palkki reiän vierestä esimerkiksi ruuveilla, liimatangoilla tai palkin pintaan liimattavilla vanereilla. DIN 105:008 standardissa on esitetty vahvistettujen reikien mitoitusmenetelmä. s. 90 täsmennetään taulukon 7. alaviitettä ) seuraavasti: ) Koskee suoria ja esikorotettuja rakenteita, mutta ei tukipisteiden välillä kaarevia tai taitteellisia kannattimia. s. 90 lisätään kohdan 7. loppuun tulkintaohje: Pääkannatin on tuettu suoraan pystyrakenteilla tai seinälinjoilla sijaitsevilla aukkopalkeilla. Useiden risteävien toistensa varaan tuettujen kannattimien tapauksessa yleensä vain yksi (usein alimmainen) on käsiteltävä pääkannattimena ja muut ovat orsia/toisiokannattimia.

7 7 (19) s. 9 lisätään pintalevyllä ja kelluvalla lattialla sallittavaa lisätaipumaa käsittelevän kappaleen jälkeen seuraavat lisäohjeet: Kokonaispainuma saa olla palkkien välissä vaikuttavan 1 kn pistevoiman kohdalla enintään (k. 0,5 + 0,5) mm. Kelluvalla lattialla kokonaispainuma saa olla palkin kohdalla vaikuttavan 1 kn pistevoiman kohdalla vastaavasti enintään (k. 0,5 + 0,5) mm. Julkaisussa VTT Tiedotteita 14 (00) on esitetty lattioiden vaatimustasoihin ja käyttötarkoituksiin perustuva luokitus ja suositus niissä noudatettavista värähtelymitoituskriteereistä. s. 93 täydennetään sivun viimeinen kappale muotoon: Värähtelymitoituksen laskentaan on tehty yleisiä ohjelmia, joissa otetaan huomioon mm. poikittaisjäykisteiden vaikutus. Näitä ovat mm. Puuinfon verkkosivulta ( ladattava puuvälipohjan värähtelymitoitusohjelma sekä Metsäliiton Puutuoteteollisuuden verkkosivulta ( ladattava Finnwood-mitoitusohjelma. s. 98 korjataan sivun viimeisessä kappaleessa standardiviittaus muotoon: EN s. 101 kohdan 8.3.0S toiseksi viimeisen kappaleen viimeinen lause korjataan muotoon: jonka ominaisarvo f ax,k > 4,5 N/mm puun tiheydellä ρ k = 350 kg/m 3 RH65:n vakio-olosuhteissa. s. 103 Lisätään taulukkoon 8.1 viittaavan kappaleen ensimmäisen virkkeen loppuun sulkuihin huomautus: (arvoja on pyöristetty) s. 104 Lisätään viimeisen kappaleen ensimmäiseen lauseeseen viittaus kuvaan 8.7a: Naulavälien ja reunaetäisyyksien minimiarvot on esitetty kuvissa 8.7 ja 8.7a. s. 105 Lisätään kuvan 8.7 jälkeen uusi kuva: Kuva 8.7a Puristetun vinonaulaliitoksen minimietäisyydet.

8 8 (19) s. 105 sivun toiseksi viimeinen kappale korjataan ja täydennetään muotoon: Jos puutavaran ominaistiheys ρ k > 500 kg/m 3 tai naulan paksuus d > 6 mm, on nauloille esiporattava reiät. s. 106 lisätään kohdan loppuun seuraavat ohjeet: LVL:n syrjäpintaan viilutason suuntaisesti naulatuissa liitoksissa kuvassa 8.7 esitettyjä pienimpiä sallittavia etäisyyksiä korotetaan kertoimella 1,4 ja LVL:n paksuuden tulee olla naulaussuunnassa vähintään 14d t = max ρ (8.19) k (13d 30) 00 ρ k puun tiheyden ominaisarvo [kg/m 3 ] d naulan paksuus [mm] Tämän lisäksi Kerto-Q-LVL:n syrjäliitoksissa naulaliitoksen leikkauskestävyyttä pienennetään vielä kertoimella k ef = 1-0,03(0d - a 1 ) (8.19S) a 1 on naulaväli Kerto-Q:n pintaviilujen syysuunnassa. s. 108 kohdan 8.3. kolmas kappale korjataan muotoon: Jos poikittaisella kuvioinnilla varustetun naulan ulosvetolujuusparametrin ominaisarvo f ax,k < 4,5 N/mm määritettynä RH65:ssä ρ k = 350 kg/m 3 puun tiheydellä, mitoituksessa noudatetaan sileävartisten naulojen ohjeita. s. 108 Korjataan kolmanneksi viimeisen kappaleen ensimmäinen lause muotoon: Kärjen puoleisen tunkeuman tulee olla vähintään 1d sileävartisille ja 8d profiloiduille nauloille. s. 111 kohdan 8.3. viimeinen kappale korjataan muotoon: Vinonaulauksessa kuvan 8.8 b) mukaisen reunaetäisyyden tulee olla vähintään 10d ja liitoksessa tulee olla vähintään naulaa sijoitettuna symmetrisesti puun molemmin puolin. Tällöin kuvan 8.8 b) mukaisen vedetyn liitosvoiman katsotaan aiheuttavan nauloihin ainoastaan pituussuuntaisen kuormituksen. Päätypuun vinonaulaliitoksella ei katsota olevan vetokestävyyttä (vrt. kuva 8.7a). s. 11 kohtaan 8.5 lisätään maininta (lause kappaleen loppuun): Tämä ohje ei koske LVL:n syrjäpintaan viilutason suuntaisesti asennettavia pulttiliitoksia. s.113 korjataan taulukon 8.3 viides vaakasarake seuraavasti: a 3c 90 < α < α < α < 70 ( sinα ) d 4d sin α ( ) d 4d 4d 4d

9 9 (19) s. 118 poistetaan sivun viimeinen virke ja korvataan se seuraavasti: Kansiruuveille esiporataan reiät. Ilman esiporausta saadaan käyttää vain havupuuhun ruuvattavia d < 6 mm kansiruuveja. s. 119 Korjataan kohdan S viimeinen kappale muotoon Kansiruuvien sileän varren osalle puuhun esiporataan reikä, jonka halkaisija D = d mm. Kansiruuvien kierreosalle esiporataan reikä, jonka halkaisija on havupuulla ja puulevyillä 0,6...0,75d ja lehtipuutavaralla 0,7...0,85d. s. 119 poistetaan kohdan S toisen kappaleen viimeinen virke ja kolmas kappale ja korvataan ne uudella kappaleella seuraavasti: Jos porakärjettömän itseporautuvan ruuvin halkaisija d > 8 mm tai varren sileän osan halkaisija on suurempi kuin 6 mm, tulee ruuvit esiporata. Esiporausta käytettäessä reiän halkaisija on koko ruuvipituudella 0,5...0,7d kuitenkin enintään ruuvin kierteisen osan sisähalkaisija d i. s. 10 kohta 8.7. poistetaan ja korvataan seuraavasti: 8.7. Pituussuunnassaan kuormitetut ruuvit Pituussuunnassaan kuormitettujen ruuviliitosten mitoituksessa tarkistetaan seuraavat murtumistavat: - ruuvin kierteisen osan ulosvetokestävyys kärjen puoleisessa puussa (f ax ) - ruuvin kannan läpivetokestävyys (f head ) tai kierteisen osan ulosvetokestävyys kannan puolella (f ax ) - ruuvin vetokestävyys (f tens ) - ruuvin nurjahtaminen puristuskuormituksessa - liitosalueen murtuminen ruuviryhmän mukana (esim. poikittainen veto ruuvien kärkien tasolla tai päätypuuliitoksissa lohkeamismurtuminen). Poikittainen veto tarkastetaan kohdan mukaan. Huom. Pituussuunnassaan kuormitetun ruuviliitoksen murtuminen on yleensä tyypiltään hauras, eli murtotilassa syntyvä muodonmuutos on pieni ja siksi jännitysten uudelleen jakautumisen mahdollisuus on rajallinen. Pituussuunnassaan kuormitettujen ruuvien kuvan 8.7. mukaiset liitinvälien ja reunaetäisyyksien vähimmäisarvot on esitetty taulukossa 8.4. Ruuvikohtaisia pienempiä reunaetäisyyksiä voidaan käyttää CE-merkinnässä tai ruuvin EN 1995:n mukaista suunnittelua koskevassa VTT:n lausunnossa annettujen erillisohjeiden mukaan (esim. porakärkiruuvit). Taulukossa 8.4 esitetyt arvot eivät koske LVL:n viilutason suuntaisia ruuveja (LVL:n syrjä- ja päätyliitokset). Kärjenpuoleisessa puussa kierreosan vähimmäistunkeuma on 6d.

10 10 (19) Kuva 8.7. Ruuvivälien sekä reuna- ja päätyetäisyyksien määrittely. Taulukko 8.4. Pituussuunnassaan kuormitettujen ruuvien minimietäisyydet. Ruuviväli puun syiden suuntaan a 1 Ruuviväli kohtisuoraan syysuuntaa vastaan a Päätyetäisyys a 3 Reunaetäisyys a 4 7d 5d 10d 4d Käytettäessä EN 1459 mukaisia ruuveja, joiden halkaisija d = mm ja sydänmitta d i < 0,75d, ruuviliitoksen ulosvetokestävyyden ominaisarvo F ax,α,rk = n ef f ax,k d l ef k 1, cos α + sin d α (8.38) f ax, k, 5 0,5 0,1 0,8 ef k = 0 d l ρ [N/mm ] (8.39) d k d = min 8 (8.40) 1 f ax,k ruuvin ulosvetolujuusparametrin ominaisarvo kohtisuorassa syysuuntaa vastaan [N/mm ] n ef ruuvien tehollinen lukumäärä, ks. kaava (8.41) l ef ruuvin kierteistetyn osuuden tunkeumasyvyys tarkasteltavassa liitospuussa [mm] ρ k puutavaran ominaistiheys [kg/m 3 ] α ruuvin kulma syysuuntaan nähden, kun α > 30

11 11 (19) Kun kaavaan (8.38) liittyvät ruuvin ulko- ja sisähalkaisijaa koskevat vaatimukset eivät täyty, ruuviliitoksen ulosvetokestävyyden ominaisarvo a 0,8 nef fax,kd l ef ρk F ax,α,rk = [N] (8.40a) 1, cos α + sin α ρ f ax,k [N/mm ] on ruuville ilmoitettu EN 1459 mukainen ulosvetolujuusparametrin ominaisarvo puun tiheydellä ρ a kohtisuorassa syysuuntaa vastaan ja muut symbolit on selitetty edellä. Kun 4 mm < d < 6 mm, voidaan kaavassa (8.40a) käyttää kohdan S mukaisien itseporautuvien ruuvien ulosvetolujuusparametrille arvoa ef 0, [ N/mm ] 8d ρk f ax, k = (8.40S) l 30 d ruuvin halkaisija [mm] l ef kierteisen osan tunkeumapituus tarkasteltavassa liitospuussa [mm] ρ k tarkasteltavan liitospuun ominaistiheys [kg/m 3 ] (tällöin kaavassa (8.40a) ρ a = ρ k ) Ruuviliitoksen läpivetokestävyyden ominaisarvo 0,8 F ax, α,rk ρk = neffhead,kdh ρa (8.40b) F ax,α,rk läpivetokestävyyden ominaisarvo syysuuntaan nähden kulmassa α, kun α > 30 f head,k ruuville ilmoitettu EN 1459 mukainen kannan läpivetolujuusparametrin ominaisarvo puun tiheydellä ρ a d h ruuvin kannan halkaisija ja muut symbolit on selitetty edellä. Ruuviliitoksen vetolujuuskestävyyden ominaisarvo F = (8.40c) t, Rk nefftens,k f tens,k ruuville ilmoitettu EN 1459 mukainen vetomurtokestävyyden ominaisarvo n ef ruuvien tehollinen lukumäärä, ks. kaava (8.41) Ruuvin varren suuntaisesti kuormitetussa liitoksessa ruuvien tehollinen lukumäärä 0,9 n ef = n (8.41) n on yhdessä toimivien ruuvien lukumäärä liitoksessa. Kerto-LVL:n syrjäliitoksissa, joissa ruuvi on viilutason suunnassa ja kohtisuorasti pintaviilujen syysuuntaan nähden, voidaan pituussuuntaan kuormitettujen itseporautuvien ruuvien minimiväleinä ja -etäisyyksinä käyttää seuraavia arvoja: - a 1 = 10d ruuviväli syysuuntaan, - a 3 = 1d päätyetäisyys ja - a 4 = 5d reunaetäisyys LVL:n lapepintaan. Kun itseporautuvan ruuvin halkaisija 4,5 mm < d < 7 mm ja sisähalkaisija d i < 0,7d, voidaan em. Kerto-LVL:n syrjäiiitoksissa ulosvetokestävyys laskea kaavalla (8.38) seuraavilla sijoituksilla:

12 1 (19) 0, - 8d ax, k = 10,0 N/mm l ef f (8.4S) - α = 90 - k d =1. s. 11 kohta 8.7.4S poistetaan ja korvataan seuraavasti: 8.7.4S Vinoruuviliitokset Nämä ohjeet koskevat kuvan 8.1 mukaisia yksileikkeisiä vinoruuviliitoksia, joissa käytetään kohdassa S määriteltyjä itseporautuvia ruuveja, kun ruuvi muodostaa α = suuntakulman sekä kuormitussuunnan että puun syysuunnan kanssa. Kuvan 8.1b mukaisessa pelkästään vedetyistä vinoruuveista koostuvassa liitoksessa kannan puoleinen osa (t 1 ) voi olla myös teräslevyä edellyttäen, että ruuvin kanta tukeutuu ympäriinsä teräslevyyn. Erillisiä vinoruuviliitostyyppikohtaisia tai ruuvikohtaisia näistä poikkeavia tai näitä täydentäviä vinoruuviliitosten suunnitteluohjeita voidaan käyttää, jos ne on vahvistettu eurooppalaisella teknisellä hyväksynnällä (ETA) tai VTT:n lausunnolla EN 1995:n mukaiseen mitoitukseen soveltuviksi. Ristiruuviliitos muodostuu kuvan 8.1 a)-kohdan mukaisesti symmetrisistä ruuvipareista, joista toinen ruuvi on vedetty ja toinen puristettu. Ristiruuviliitoksen leikkauskestävyyden ominaisarvo 0,9 p C,k T,k ( R R ) cosα k R = n + (8.81S) n p on ruuviparien lukumäärä liitoksessa α on ruuvauskulma (ks. kuva 8.1) Ruuvin puristuskestävyys R C,k ax, f α ax, = min f α 0,8 f, 1,k,,k d l d l t ens, k g, 1 g, ja ruuvin ulosvetokestävyys (a) (b) (c) (8.8S) R T,k f = min f f ax, α,1,k ax, α,,k tens,k d l d l g,1 g, + f head,k h ρk d ρ a (a) (b) (c) (8.83S) f ax,α,1,k ruuvin ulosvetolujuusparametrin ominaisarvo kannan puoleisessa puussa kulmassa α syysuuntaan nähden (ks, kohta 8.7.) [N/mm ] f ax,α,,k ruuvin ulosvetolujuusparametrin ominaisarvo kärjen puoleisessa puussa kulmassa α syysuuntaan nähden (ks, kohta 8.7.) [N/mm ] d l g,1 l g, f tens,k ruuvin kierreosan ulkohalkaisija (nimellispaksuus) [mm] ruuvin kierteisen osan pituus kannan puoleisessa puussa [mm] ruuvin kierteisen osan pituus kärjen puoleisessa puussa [mm] ruuvin vetomurtokestävyyden ominaisarvo [N] f head,k ruuvin kannan läpivetolujuusparametrin ominaisarvo [N/mm ]

13 13 (19) d h ruuvin kannan halkaisija [mm] ρ k kannan puoleisen puun ominaistiheys [kg/m 3 ] ρ a puun tiheys, jolle f head,k on ilmoitettu [kg/m 3 ] a) b) F F t t α α α t 1 t 1 Kuva 8.1. Vinoruuviliitos: a) ristiruuviliitos ja b) vetoruuviliitos. Pelkästään vedetyistä vinoruuveista kuvan 8.1 b)-kohdan mukaisesti koostuvan vetoruuviliitoksen leikkauskestävyyden ominaisarvo 0,9 k T,k R = n R (cosα + μ sinα) (8.84S) n ruuvien lukumäärä liitoksessa, R T,k on kaavan (8.83S) mukainen ruuvin vetokestävyyden ominaisarvo, µ on liitososien välinen liikekitkakerroin, jolle voidaan käyttää seuraavia arvoja: - µ = 0,6 kun liitospinnat ovat pinnoittamatonta höylättyä havupuuta - µ = 0,3 teräslevyn ja höylätyn havupuun välisissä liitoksissa - µ = 0,4 kun molemmat liitospinnat ovat käsittelemätöntä LVL:ää (ei pinnoitusta, höyläystä tai hiontaa). Teräslevyllisessä liitoksessa R T,k määritetään kaavan (8.83S) lausekkeista (b) ja (c). Liitospuiden paksuuden t on oltava vähintään 5d t = max ρ (8.85S) k (10d 30) 400 d on ruuvin nimellispaksuus [mm] ja ρ k on liitospuun ominaistiheys [kg/m 3 ]. Jos porakärjettömän ruuvin halkaisija d > 8 mm, tulee ruuvit esiporata. Esiporausta käytettäessä reiän halkaisija on koko ruuvipituudella 0,5...0,7d kuitenkin enintään ruuvin kierteisen osan sisähalkaisija d i.

14 14 (19) Yleiset vinoruuviliitosten liitinvälien ja -etäisyyksien vähimmäisarvot on esitetty taulukossa 8.4. Ristiruuviliitoksille nämä arvot pätevät, kun ruuviparin vedetyt ja puristetut ruuvit sijoitetaan erillisiin puun syysuuntaisiin riveihin siten, että ko. rivien välinen etäisyys a = 4d ja ruuviparin kantojen välinen limitysetäisyys on puun syysuunnassa enintään 3t 1. Vinoruuviliitoksen kaikkien ruuvien on oltava samanlaisia ja samankokoisia. Liitoksen kaikki ruuvit asennetaan samassa suuntakulmassa α. Ruuvit tulee sijoittaa liitosvoimaan nähden keskeisesti. Ruuvit ruuvataan niin syvälle, että ruuvin kanta vastaa koko pohjapinnaltaan puuhun tai tulee teräslevyllisessä liitoksessa kontaktiin teräslevyn kanssa. Ruuvauksessa liitososien tulee puristua yhteen siten, että niiden väliin ei jää rakoa. s. 131 kohdan 9.1. toisen kappaleen viimeinen lause korjataan muotoon: Tehollisen laipan leveyden b ef arvot määritetään seuraavasti: s. 13 taulukon 9.1 selitysteksti korjataan muotoon: Taulukko 9.1. Laipan toimivan leveyden b c,ef ja b t,ef enimmäisarvot. s. 133 korjataan kohdan 9.1. viimeinen virke muotoon: Esimerkiksi kotelorakenteinen seinä tai katto taipuu, jos toinen laippalevy turpoaa kostumisen vuoksi. s. 14 selvennetään kuvaa 9.7 poistamalla käyristä nystyrät ja esittämällä käyrät ainoastaan alueelle c/a > 1: Tero Lahtela toimittaa kuvan Kuva 9.7. Lommahduskerroin k, kun tarkasteltava levyosa on kiinnitetty kaikilta reunoilta välein a x c, c > a. (s. 149 kohta S Jäykistysseinien yleinen mitoitusmenetelmä ml. kuvat 9.13 ja 9.14 poistetaan ja korvataan uudistetulla mitoitusmenetelmällä: käsittelyssä oleva Tero Lahtelan laatima ehdotus) s. 156 taulukossa 10.1 täydennetään esiporattavan ruuvin sallittu D ja alaviite seuraavasti: Esiporattava puuruuvi ) puu Sallittu D: 0,5..0,7d < d i ) Esitetty suunnitelmassa esiporattavaksi; puutavaralla aina jos porakärjetön puuruuvi, jonka d > 8 mm tai sileän varren halkaisija > 6 mm. s. 157 kohdan ensimmäisen kappaleen toinen virke korjataan muotoon Havupuuhun ja puulevyihin kiinnitettäviä kansiruuveja ei tarvitse kuitenkaan esiporata, jos ruuvin halkaisija d < 6 mm. s. 178 korjataan sivun neljännessä kappaleessa EN viittaus seuraavaan muotoon: - EN 1990:00 Eurocode - Basis of design (SFS-EN 1990, Eurokoodi - Rakenteiden suunnitteluperusteet) s. 189 korjataan taulukossa B.3.1 merkintä Lastulevy EN ) muotoon Lastulevy P4 1)

15 15 (19) s. 189 korjataan taulukossa B.3.1 merkintä Lastulevy EN ) muotoon Lastulevy P6 1) s. 190 taulukossa B.3. "lastulevy" -rivin "standardit" -solu korjataan muotoon: EN 31: P4 EN 31: P6 s. 190 poistetaan viittaus standardiin EN korjaamalla luvun B.3.3 ensimmäinen kappale muotoon: Sahatavaran tulee olla standardin mukaista. Sormijatkosten tulee olla standardin EN 385 mukaisia. Suomalaisen pyöreän puutavaran lujuusluokaksi voidaan olettaa C30. s. 191 päivitetään taulukossa B.3.4 seuraava kertopuun lujuusarvo Kerto-Q Puristus poikittain lappeellaan f c,90,flat,k, s. 191 tarkennetaan taulukossa B.3.4 liukumoduulin symboli seuraavaan muotoon: G edge,mean s. 194 taulukon B.3.6 tekstissä EN korjataan viittaukseksi EN 1036 s. 195 täsmennetään taulukon B.4.1 alaviitettä ) seuraavasti: ) Koskee suoria ja esikorotettuja rakenteita, mutta ei tukipisteiden välillä kaarevia tai taitteellisia kannattimia. s. 199 kohta B.5.1 ml. kuvat B.5.1, B.5. ja B.5.3 poistetaan ja korvataan seuraavasti B.5.1 POIKITTAINEN PURISTUS Syysuuntaan nähden kulmassa α vaikuttavien puristusjännitysten (ks. kuva B.5.1) tulee täyttää ehto: fc,0,d σc, α,d fc,0,d sin α + cos α k f c,90 c,90,d (B.5.1) σ c,α,d k c,90 kulmassa α syysuunnan suhteen vaikuttava puristusjännitys kerroin, jonka avulla otetaan huomioon kuorman sijainti, puun halkeamismahdollisuus ja puristuman suuruus. Kuva B.5.1. Syysuuntaan nähden vinosti vaikuttavat puristusjännitykset. Kuvan B.5. mukaisissa kiskopainetapauksissa tarkistetaan, että kosketuspinnalla vaikuttavan puristusjännityksen mitoitusarvo

16 16 (19) σ (B.5.) c,90, d kc, fc,90,d σ c,90,d f c,90,d k c, kosketuspinnalla vaikuttavan puristusjännityksen mitoitusarvo puristuslujuuden mitoitusarvo syysuuntaa vastaan kohtisuorassa puristuksessa on tukipainekerroin Huom. Tukipainekerroin k c, ei koske levytuotteita. Tukipainekertoimen k c, arvo lasketaan kaavalla: l k c, k l c,90,ef = c,90 (B.5.a) l l c,90,ef kosketuspinnan pituus puun syiden suunnassa tehollinen kosketuspinnan pituus Tehollinen kosketuspinnan pituus l c,90,ef määritetään lisäämällä kosketuspinnan pituuteen l molemmin puolin 30 mm kuitenkin enintään a, l tai l 1 / (ks. kuva B.5.). Kerto-Q:n syrjäpinnalla l c,90,ef = l. Kertoimelle k c,90 käytetään arvoa 1,0, paitsi seuraavissa tapauksissa edellyttäen, että kuvan B.5. mukainen puristuspintojen välinen etäisyys l 1 > h: - k c,90 = 1,5 havupuisella sahatavaralla - k c,90 = 1,5 havupuisella liimapuulla - k c,90 = 1,3 Kerto-Q:n syrjäpinnalla - k c,90 = 1,4 Kerto-LVL:n lapepinnalla 1) a l l 1 b h ) l l 1 Kuva B.5. Kiskopaine 1) jatkuvalla tuella lepäävän sauvan kuormituspisteissä ja ) palkin tukipinnoilla tai kuormituspisteissä. Tapauksessa ) palkin epätasaisesti jakautunut kuormitus tai esim. tukipisteiden kohdalla vaikuttavat pistekuormat eivät aseta rajoituksia tehollisen tukipinnan pituudelle tai k c,90 kertoimen käytölle. s. 199 kohdan B.5. ensimmäiseksi kappaleeksi lisätään seuraava ohje Käyttöluokkaan 1 kuuluvien sahatavara- ja liimapuupalkkien leikkausmitoituksessa käytetään kertoimella 0,67 pienennettyä leveyttä (b ef = 0,67b).

17 17 (19) s. 0 poistetaan kohdasta B.5.4 ulokkeen kiepahduspituuden erikoistapaus korjaamalla toinen kappale muotoon: Tehollisena kiepahduspituutena l ef voidaan käyttää mittaa l ef = a + h, jossa h on palkin korkeus ja a sauvan puristetun reunan poikittaistuentaväli. s. 06 korjataan kohdan B.6. neljännessä kappaleessa esitetty vaatimus f ax,k > 6 N/mm muotoon: f ax,k > 4,5 N/mm s. 10 täydennetään sivun ensimmäisen kappaleen viimeinen virke muotoon Jos naulan paksuus d > 6 mm tai puutavaran ominaistiheys ρ k = 500 kg/m 3, on nauloille esiporattava reiät. s. 1 korjataan sivun kolmannessa kappaleessa esitetty ehto f ax,k < 6 N/mm muotoon: f ax,k < 4,5 N/mm s. 15 korjataan "Kansiruuvit"-kohdan toinen kappale muotoon: Kansiruuveille esiporataan reiät. Kansiruuvien sileän varren osalle puuhun esiporataan reikä, jonka halkaisija D = d mm. Kansiruuvien kierreosalle esiporaan reikä, jonka halkaisija on havupuulla ja puulevyillä 0,6...0,75d. s. 16 poistetaan sivun toisen kappaleen viimeinen virke ja kolmas kappale ja korvataan ne uudella kappaleella seuraavasti: Jos porakärjettömän itseporautuvan ruuvin halkaisija d > 8 mm tai varren sileän osan halkaisija on suurempi kuin 6 mm, tulee ruuvit esiporata. Esiporausta käytettäessä reiän halkaisija on koko ruuvipituudella 0,5...0,7d kuitenkin enintään ruuvin kierteisen osan sisähalkaisija d i. s kohta "Ruuvin pituussuunnassa kuormitetut liitokset" poistetaan ja korvataan seuraavasti: Ruuvin pituussuunnassa kuormitetut liitokset Pituussuunnassaan kuormitettujen ruuviliitosten mitoituksessa tarkistetaan seuraavat murtumistavat: - ruuvin kierteisen osan ulosvetokestävyys kärjen puoleisessa puussa (f ax ) - ruuvin kannan läpivetokestävyys (f head ) tai kierteisen osan ulosvetokestävyys kannan puolella (f ax ) - ruuvin vetokestävyys (f tens ) - ruuvin nurjahtaminen puristuskuormituksessa - liitosalueen murtuminen ruuviryhmän mukana (esim. poikittainen veto ruuvien kärkien tasolla tai päätypuuliitoksissa lohkeamismurtuminen). Kärjenpuoleisessa puussa kierreosan vähimmäistunkeuma on 6d. Ruuvivälien ja reunaetäisyyksien vähimmäisarvot ovat seuraavat: - ruuviväli puun syiden suunnassa a 1 = 7d - ruuviväli kohtisuoraan syysuuntaa vastaan a = 5d - päätyetäisyys a 3 = 10d - reunaetäisyys a 4 = 4d Käytettäessä EN 1459 mukaisia ruuveja, joiden halkaisija d = mm ja sydänmitta d i < 0,75d, ruuviliitoksen ulosvetokestävyyden ominaisarvo F ax,α,rk = n 0,9 fax,k d l k ef d 1, cos α + sin α (B.6.18)

18 18 (19) ax,k 0,5 0,1 0,8 ef ρk f = 0,5d l [N/mm ] (B.6.19) k d = d 8 1 f ax,k ruuvin ulosvetolujuusparametrin ominaisarvo kohtisuorassa syysuuntaa vastaan [N/mm ] n yhdessä toimivien ruuvien lukumäärä liitoksessa l ef ruuvin kierteistetyn osuuden tunkeumasyvyys tarkasteltavassa liitospuussa [mm] d ruuvin halkaisija [mm] ρ k puutavaran ominaistiheys [kg/m 3 ] α ruuvin kulma syysuuntaan nähden, kun α > 30 Kun 4 mm < d < 6 mm, voidaan ruuviliitoksen ulosvetokestävyyden ominaisarvo puun syysuuntaan vastaan kohtisuorassa suunnassa laskea kaavalla 1, 0,8 ρ k 0,9 d l ef F ax,90,rk = n [N] (B.6.0) 0 symbolit ja niiden laadut vastaavat kaavaa (B.6.19). Ruuviliitoksen läpivetokestävyyden ominaisarvo 0,8 F ax,α,rk 0,9 ρk = n fhead,kdh ρa (B.6.1) F ax,α,rk läpivetokestävyyden ominaisarvo syysuuntaan nähden kulmassa α, kun α > 30 f head,k ruuville ilmoitettu EN 1459 mukainen kannan läpivetolujuusparametrin ominaisarvo puun tiheydellä ρ a ruuvin kannan halkaisija. d h Ruuviliitoksen vetolujuuskestävyyden ominaisarvo 0,9 t, Rk n ftens,k F = f tens,k on ruuville ilmoitettu EN 1459 mukainen vetomurtokestävyyden ominaisarvo. Kerto-LVL:n syrjäliitoksissa, joissa ruuvi on viilutason suunnassa ja kohtisuorasti pintaviilujen syysuuntaan nähden, itseporautuvien ruuvien minimivälit ja -etäisyydet ovat seuraavat: - a 1 = 10d ruuviväli syysuuntaan, - a 3 = 1d päätyetäisyys ja - a 4 = 5d reunaetäisyys LVL:n lapepintaan. Kun itseporautuvan ruuvin halkaisija 4,5 mm < d < 7 mm ja sisähalkaisija d i < 0,7d, voidaan em. Kerto- LVL:n syrjäiiitoksissa ulosvetokestävyys laskea kaavalla (B.6.18) seuraavilla sijoituksilla: 0, - 8d f ax, k = 10,0 N/mm l ef - α = 90 - k d = 1. s.19 korjataan taulukon B.6.4 viides vaakasarake seuraavasti:

19 19 (19) a 3c 90 < α < α < α < 70 ( sinα ) d 4d sin α ( ) d ( sinα )d 4d ( sin α ) d s. korjataan kohdan B.7 ensimmäisessä kappaleessa viittaus RIL muotoon: RIL s. 39 korjataan "Alajuoksun kiskopaine" -laatikon ensimmäinen ranskalainen viiva muotoon: - Tukipainekerroin k c, : kaava (6.4S) s. 40 korjataan "Tukipituus " -laatikon ensimmäinen ranskalainen viiva muotoon: - Tukipainekerroin k c, : kaava (6.4S) s. 41 korjataan kaavion oikeanpuolimmaisessa pystysarakkeessa 3. alimman laatikon "Liitinkestävyys" otsikoksi: Liitoskestävyys s. 51 korjataan ruuvin kannan halkaisijalle käytetty symboli d k muotoon: d h s. 56 lisätään uusi kohta seuraavasti: Leikkaus 6.1.7() Lämmitetyissä sisätiloissa tai vastaavissa kosteusoloissa k cr = 0,67 sahatavaralle ja liimapuulle yleensä k cr = 1,0 kosteuden siirtymistä estävällä pintakäsittelyllä käsitellylle puulle k cr = 1,0 standardien EN ja EN mukaisille puutuotteille Pysyvästi käyttöluokkaa tai 3 vastaavissa kosteusoloissa oleville puurakenteille saadaan käyttää arvoa k cr = 1,0.