Khall liite 2. Kh

Transkriptio

1 Suomussalmen kunta Kunnanhallitus Khall liite 2 Kh Kainuun edunajamisen hankeluetteloon esitettävät hankkeet Hanke-esitykset ministeriöittäin: 1. Opetusministeriö (talousarvion pääluokka 29) 1.1. Suomussalmen liikuntahallin peruskorjaus Suomussalmen liikuntahalli on vuonna 1986 valmistunut kerrosalaltaan 2201 m 2 laajuinen rakennus. Rakennus on pintarakenteiden ja osittain talotekniikan osalta saavuttamassa käyttöikänsä. Peruskorjaus käsittää rakennuksen pintarakenteiden ja talotekniikan uudistamista. Kustannusarvio: 1 M 2. Liikenne- ja viestintäministeriö (talousarvion pääluokka 31) 2.1. Tieverkoston kehitystarpeet Viitosväylä (Valtatie 5) Valtatie 5 on Suomen tärkeimpiä pohjois-eteläsuuntaisia reittejä ja se on koko Itä-Suomen elinvoiman ja menestymisen kannalta tärkein valtaväylä ja kehityskäytävä. Viitostien rooli on elinkeinoelämän saavutettavuudelle ja kilpailukyvylle kiistaton. Koko kansantaloudelle tärkeän vienti- ja matkailutulon hankkiminen edellyttää, että itäisen Suomen keskeisin väylä vetää ongelmitta ympärivuotisesti molempiin suuntiin Helsingistä Sodankylään saakka. Seututie 912 Suomussalmi Kuhmo muuttaminen kantatieksi ja parantaminen kantatietasoiseksi Seututie 912 on Suomussalmen ja Kuhmon välinen yhdystie, jonka vaikutuspiirissä on myös Kostamuksen kaupunki. Tien luokan muutos sekä parantaminen edesauttaa Kainuun tasapainoista kehittämistä ja turvaa myös Vartiuksen kautta kulkevaa rajanylitysliikennettä. Kustannusarvio: 15 M (Kuhmo Heinilä) Kustannusarvio: 18 M (Heinilä Suomussalmi) Seututie 837 Puolanka Utajärvi tien perusparantaminen Palvelee Suomussalmen, Hyrynsalmen ja Puolangan matkailukohteita sekä yhteyksiä Oulun seudulle. Kustannusarvio: 0,5 M (Puolangan alueella) Yhdystie 8950 Pesiönlahti Joukokylä (Joukokyläntie) perusparantaminen Ylä-Kainuun puuterminaalin rakentaminen edellyttää Joukokyläntien (yhdystie 8950) parantamista vt:n 5 ja uuden puuterminaalin välillä. Puuterminaalin rakentaminen lisää merkittävästi tieosan raskasta liikennettä. Tien kantavuudessa, poikkileikkauksessa ja geometriassa on puutteita. Radan ylittävä silta on vaarallisen kapea ja lisääntyvä liikenne edellyttää sen leventämistä. Raakapuuterminaalin uutta sijaintipaikkaa ei ole vielä päätetty. Myös tieosalla oleva radan ylittävä silta on vaarallisen kapea. Vaihtoehtoisina sijaintipaikkoina on ollut esillä Pesiökylän asema-alue tai vt:n 5 läheisyydessä oleva radanvarren alue.

2 Hossan kevyen liikenteen väylä Pääosa Hossan matkailuyrityksistä sijoittuu nauhamaisesti seututien 843 (Hossantie) varrelle. Alueen pohjoispäässä sijaitsee tuleva Hossan kansallispuisto. Kevyen liikenteen väylän rakentaminen tien varteen parantaa Hossan matkailuyritysten toimintamahdollisuuksia sekä alueen liikenneturvallisuutta. Kustannusarvio 1,3 M Yhdystie 8390 Yli-Näljänkä Siivikko (Kurkikyläntie) perusparantaminen Suomussalmen alueen puukuljetusten turvaaminen edellyttää yhdystien 8390 parantamista Näljängän ja Siivikon välillä. Tien kantavuudessa, poikkileikkauksessa ja geometriassa on puutteita Suomussalmen raakapuuterminaalin rakentaminen ja Kontiomäki Suomussalmi -välisen radan kunnostaminen Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman mukaan Suomen tavoitteena on monipuolistaa ja lisätä puun käyttöä ja kasvattaa sen jalostusarvoa. Tähän pyritään luomalla kilpailukykyisiä ja kestäviä biotalouden ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin sekä synnyttämällä uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja vientiä. Metsäteollisuuden investointisuunnitelmia on tehty viime vuosina useita (mm. Metsä Group Äänekoski, ST1 Kajaani, kiinalaisinvestointi Kemi). Näin puuraaka-aineen käyttö tulee lisääntymään maassamme lähivuosina arviolta 5 8 miljoonaa kuutiota. Liikennevirastolla on käynnissä rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittämishanke. Tavoitetilan mukaan vuonna 2019 koko maan alueella on käytössä 14 terminaalin ja 32 kuormauspaikan verkosto, jossa voidaan liikennöidä 24 sp -vaunun kokoisilla junilla ja jolla on riittävät välivarastoalueet. Raakapuu- ja energiapuuterminaalien tarvetta ja niiden mahdollisia sijoitusvaihtoehtoja on Kainuussa selvitetty Kainuun Edun toimeksiannosta vuonna Kainuun biomassaterminaaliverkostohankkeen toteutettavuusselvityksen tekijänä on ollut Pöyry Management Consulting Oy. Tämän jälkeen myös Suomussalmen kunta on kartoittanut mahdollisia vaihtoehtoja raakapuuterminaalin sijoituspaikaksi. Liikennevirasto on käynnistänyt alkuvuodesta 2016 Ämmänsaaren seudun raakapuuterminaalin sijaintiselvityksen laatimisen. Nykyisen Kontiomäki Ämmänsaari -ratayhteyden ongelmana on radan huonosta kunnosta johtuva alhainen kuljetusnopeus ja kohtaamispaikkojen puuttuminen sekä epäkäytännöllinen puunlastauspaikka Suomussalmen kuntakeskuksessa. Epäkäytännöllinen ja ahdas puunlastauspaikka taajamaalueella sekä huonokuntoinen rata ovat tällä hetkellä metsäyritysten mukaan pullonkauloina kuljetusmäärien lisäämiselle. Ylä-Kainuuseen Suomussalmelle tarvitaan mahdollisimman pian uusi toimiva raakapuuterminaali rautatiekuljetuksia varten. Kustannusarvio: Palveluterminaali: 5 M Radan kunnostaminen: 2 M 2.3. Koillinen raideliikenneyhteys välillä Kontiomäki Suomussalmi Taivalkoski Salla Nykyinen käytössä oleva ratayhteys palvelee metsäteollisuuden tarpeita Kontiomäki Pesiökylä Ämmänsaari välillä. Pesiökylä Taivalkoski -rataosalta on lakkautettu liikenne v Taivalkosken Mustavaaran kaivoksen rakentaminen käynnistyy arviolta vuonna 2020 ja varsinainen kaivostoiminta on tarkoitus aloittaa vuonna Kaivoshanke on mukana Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa. Pesiökylä Taivalkoski -rataosuuden kunnostaminen ja käyttöönotto on mukana Kainuun maakuntaohjelmassa. Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy on tehnyt v alustavan selvityksen uudesta Taivalkosken Kuusamon Sallan -välisestä koillisen ulottuvuuden radasta. Liikenneviraston vuonna 2011 tekemän alustavan kustannusarvion mukaan Kontiomäki 2

3 3 Taivalkoski -välin kunnostaminen maksaisi noin 66 miljoonaa euroa. Uuden radan rakentaminen Taivalkoskelta Mustavaaran kaivokselle ja edelleen Kuusamoon ja mahdollisesti Sallaan saakka maksaisi noin 1,5 2 miljoonaa euroa kilometriltä. Uudet ratayhteydet palvelisivat erityisesti metsäja kaivannaisteollisuuden tarpeita, mutta sitä voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää myös matkailuliikenteessä Kainuun ja Itä-Lapin kohteisiin. Kyseessä on vaiheittain ja pitkällä aikavälillä toteutettava hankekokonaisuus, joka palelee tulevaisuudessa myös uusia yhteyksiä Jäämerelle ja Koillisväylälle. Kainuun ja Koillismaan elinkeinoelämän, työllisyyden ja yleisen elinvoimaisuuden kannalta on välttämätöntä, että rautatieyhteys Kontiomäeltä Taivalkoskelle peruskorjataan. Kustannusarvio: 66 M 2.4. Yksityisteiden kunnossapito Valtio on varannut vuosittain talousarvioonsa määrärahan yksityisteiden peruskorjausten tukemiseen. Valtion talousarvioon varattu määräraha on viime vuosina ollut riittämätön. Määrärahan vähäisyys on johtanut tiekuntien peruskorjaushankkeiden siirtymiseen tulevaisuuteen. Peruskorjausten siirtyminen tai peruuntuminen kokonaan vaarantaa tulevaisuudessa pientieverkon toimivuuden ja näin ollen uhkaa maaseudulla tapahtuvia maa- ja metsätalouden kuljetuksia sekä pysyvän ja vapaa-ajan asumisen edellyttämää liikennöintiä. Valtion talousarvioon varattavaa yksityistieverkon avustusmäärärahaa on korotettava Toimivat tietoliikenneyhteydet Puhelin- ja laajakaistayhteyksien sekä julkisten tiedotusvälineiden toimivuus on harvaan asutuille seuduille erityisen tärkeää. Tällä hetkellä matkapuhelinten tukiasemaverkko ei kata maamme syrjäisimpiä alueita. Operaattoreille syrjäkylien yhteyksien toteuttaminen ei ole kaupallisesti kannattavaa, joten vaadimme valtiota huolehtimaan siitä, että kansalaisten oikeudet myös viestintään liittyviin peruspalveluihin toteutuvat. Laajakaista kaikille hanke etenee kangerrellen. Suurimmaksi esteeksi hankkeelle on muodostunut valtiontuen liian suuri tukikelvoton omavastuuosuus. Omavastuuosuus on tällä hetkellä 2 km ( euroa). Esitämme, että omavastuuosuus pienennetään 0,5 kilometriin, jolloin omavastuuosuus pienenisi euroon ja tämä osaltaan lisäisi kiinnostusta liittyä nopeaan valokuituverkkoon erityisesti niillä alueilla, joissa palvelujen saatavuuden kannalta toimivat tietoliikenneyhteydet ovat välttämättömät tulevaisuudessa. 3. Työ- ja elinkeinoministeriö (talousarvion pääluokka 32) 3.1. Yritysten kuljetustukien säilyttäminen Kuljetustuen kokonaismäärä valtionbudjetissa on pieni, mutta sen merkitys on suuri niille yrityksille, jotka sitä saavat. Kainuun yrityskenttä ja työpaikkojen määrä olisi paljon nykyistä pienempi, jos kuljetustukea ei olisi käytössä. Kuljetustuella on suuri aluepoliittinen merkitys. Kuljetustuki on kansallinen politiikan tahtotilakysymys, eikä Euroopan unioni ole sen esteenä. Esimerkiksi Ruotsissa, joka on Suomen kilpailija useilla eri aloilla, kuljetustuen määrä on kymmenkertainen Suomeen verrattuna. Suomussalmella tärkeimmät tuensaajat ovat Ämmän Betoni Oy, joka työllistää 95 henkilöä, ja Tulikivi Oyj, joka työllistää 50 henkilöä. Kuljetustuesta ei saa luopua, vaan sitä on korotettava Ruotsin mallin mukaisesti ja tukea on laajennettava koskemaan kaikenkokoisia yrityksiä sekä tuki on ulotettava koskemaan myös paluukuljetuksia Ulkomaalaiset marjanpoimijat Ulkomaalaiset marjapoimijat ovat elinehto suomalaiselle marjateollisuudelle. Mikäli ulkomaalaisilta marjanpoimijoilta edellytettäisiin työsuhdetta, jouduttaisiin Suomesta lopettamaan organisoitu metsämarjanpoiminta korkeiden hankintakulujen seurauksena kokonaan.

4 4 Suomen metsissä kasvaa runsaasti erilaisia marjoja ja niistä hyödynnetään tällä hetkellä alle 10 %, joten talteenottoa on varaa lisätä ilman, että kotitalouksien omiin tarpeisiin kerättävän marjan saatavuus heikkenee. Suomalainen metsämarjaraaka-aine kilpailee ruotsalaisen, venäläisen, ukrainalaisen ym. metsämarjaraaka-aineen kanssa. Mikäli metsämarjoja ei saada hankittua kilpailukykyiseen hintaan Suomesta, niitä ostetaan tarvittaessa muualta. Mikäli suomalaisen marjan kilpailukyky heikkenee, se johtaa satojen suomalaisten työpaikkojen loppumiseen ja veisi monelta ulkomailta Suomeen saapuvalta henkilöltä mahdollisuuden lisäansioihin Suomussalmen keskustan kehittäminen Hankkeeseen sisältyy keskustan kehittämissuunnitelman perusteella tehtävät infrastruktuurin rakenteet. Niitä ovat mm. caravan-alueen rakentaminen valtatie viiden varteen sekä kevyen liikenteen sillan rakentaminen Emäjoen yli. Matkailuvaunualueen rakentaminen keskustan palvelujen piiriin parantaa alueen vetovoimaa ja lisää taajaman palvelujen kysyntää. Sillan rakentaminen Emäjoen yli parantaa keskustan kevyen liikenteen yhteyksiä ja liikenneturvallisuutta. Kustannusarvio: 1 M 3.4. Suomussalmen kesäteatterin kehittäminen Suomussalmen kesäteatteri on yksi Suomen suurimmista. Ammattilaisvoimin johdetusta harrastajateatterista on tullut tunnettu ympäri Pohjois-Suomen ja katsojaluvut ovat viime vuosina vaihdelleet ja välillä. Kesäteatterin katsomo ja näyttämö rakennettiin 1980-luvun alussa Suomen kansallisoopperan vierailua varten ja sen rakenteet ovat korjauksen tarpeessa. Teatteri on yksi Suomussalmen kesäisistä vetovoimatekijöistä ja teatteritoiminnan välilliset vaikutukset paikkakunnan yrityksiin ovat tuntuvat. Uusittu katsomo ja teatterikatos palvelevat myös muita suuria yleisötapahtumia järjestäviä tahoja, antaa puitteet suurille yleisötapahtumille ja monipuolistaa alueen tarjontaa. Runsassateiset säät ilman katosta ovat suuri riski tapahtumien onnistumisille ja tämän vuoksi yhä useammat kesänäyttämöt ovat jo katettuja. Kustannusarvio: 0,4 M 4. Maa- ja metsätalousministeriö (talousarvion pääluokka 30) 4.1. Luonnontuotealan kehittäminen Luonnontuotealan kansantaloudellinen merkitys kasvaa. Marjoja poimitaan kaupallisesti milj. kg, minkä lisäksi milj. kilon kotitalouspoiminta edistää lähiruoan käyttöä ja vähentää hedelmien tuontitarvetta runsaalla 100 miljoonalla eurolla. Marja-ala työllistää ihmistä. Sieniä poimitaan hyvinä satovuosina kaupallisesti yli miljoona kiloa ja kotitalouksiin 5 10 milj. kiloa. Metsäsienten kotitalous- ja kaupallisen talteenoton arvo on noin 106 milj. euroa ja metsämarjojen yli 200 milj. euroa. Yrttien ja erikoisluonnontuotteiden arvo on noin 22 milj. euroa. Luonnonmarjojen, sienten ja yrttien merkittävintä poiminta- ja yritystoiminnan aluetta on Itä- ja Pohjois-Suomi. Valtaosa poimintatulosta, ensiostajista, marja- ja sienitukkureista ja jalostusyrityksistä sijaitsee Itä- ja Pohjois-Suomessa. Ala työllistää pääosin Itä- ja Pohjois-Suomen yrityksiä. Tämän lisäksi muut pohjoisen luonnosta saatavat tuotteet, kuten poro, riista, järvikala ja hunaja, sekä luonnontuotteiden kytkentä matkailuun heijastuvat positiivisesti aluetalouteen. Arktiset Aromit ry on vuodesta 1993 alkaen kehittänyt hanketoimintana luonnontuotealaa. Tulokset ovat olleet hyviä ja yhdistys on maailmalla arvostettu ja saanut Suomessa useita valtakunnallisia tunnustuspalkintoja. Hankkeet ovat painottuneet luonnontuotealan verkottumiseen, alan neuvonnan, koulutuksen ja laatuketjun kehittämiseen sekä kansainväliseen tiedotukseen. Tarve on suurempi kuin mihin yhdistyksen nykyiset resurssit riittävät. Mm. elintarvikelainsäädännön, opetuksen, laatunormistojen, rahoitusten ja tutkimustoiminnan nopeat muutokset vaativat lisää resursseja, jotta luonnontuoteala voisi kehittyä alan mahdollisuuksien mukaisesti.

5 5 Esimerkiksi Kanadassa ja USA;ssa luonnontuotealan kehittämistä tuetaan pysyvästi. Suomessa luonnontuotealalle tarvitaan pitkäjänteistä kehittämistyötä, joka tekee tuotekehitystä ja markkinointia palvelevia kartoituksia, tuottaa tiedotusmateriaalia, harjoittaa kansainvälistä menekinedistämistä sekä ylläpitää kotimaassa luonnontuotteiden talteenotto- ja käyttöperinteen säilymistä. Arktiset Aromit ry on hankkeissa tehnyt yhteistyötä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja ammattikorkeakoulujen kanssa ja kansantajuistanut tutkimusta alan yritysten, tiedotusvälineiden ja aluehankkeiden tarpeisiin. Yhteistyöhön on saatu mukaan myös kaikki keskeiset neuvontajärjestöt ja huomattava osa kansanterveysjärjestöistä. Luonnontuotealan hanketoimintaa pitkäjänteisempään kehittämistyöhön Arktiset Aromit ry:n varsinaiseen toimintaan tarvitaan vuositasolla euron rahoitus. 5. Ympäristöministeriö (talousarvion pääluokka 30) 5.1. Hossan matkailualueen kehittäminen Suomussalmen kunnan yksi elinkeinojen kehittämisen ja kunnan elinvoimaisuuden säilyttämisen painopistealueista on luontomatkailun kehittäminen. Tällä hetkellä Hossa on Kainuun merkittävin luontomatkailukohde. Hossa on nimetty vuoden 2017 perustettavaksi Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kansallispuistoksi. Hossan alueesta on valmistunut vuonna 2015 master plan -kehittämissuunnitelma, jonka mukaan alueelle tehtävät konkreettiset toimenpiteet liittyvät 1) uusiin yritysideoihin ja matkailutuotteisiin 2) investointeihin ja saavutettavuuteen sekä 3) markkinointiin ja alueen tunnettavuuden lisäämiseen. Hossan alueen kehittämistä on jatkettava edelleen, jotta alueelle saadaan uusia palveluja, yrittäjiä, majoitustiloja ja pääomasijoittajia. Kustannusarvio: 1,2 M